KARHUKUNNAT PEILISSÄ Seutuyhteistyön Lähtökohdat, Esteet

Home , Kullaa, Pomarkku

Tampereen yliopisto Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos Alueellisen johtamisen tutkimusyksikkö SENTE-julkaisuja 3/1999

KARHUKUNNAT PEILISSÄ

Seutuyhteistyön lähtökohdat, esteet ja mahdollisuudet Porin seudulla

Markku Sotarauta & Reija Linnamaa & Kimmo Viljamaa

Kannen suunnittelu, Markku Sotarauta Tekstinvalmistus, tekijät © Markku Sotarauta, Reija Linnamaa & Kimmo Viljamaa

ISSN 1456-517X ISBN 951-44-4598-8

Cityoffset Oy Tampere 1999

Esipuhe

Porin seudun kuntien eli Karhukuntien yhteistoiminta perustuu maantieteelliseen kohtalon- yhteyteen, pitkäaikaiseen kumppanuuteen ja hyvään naapuruuteen. Julkisen hallinnon palveluihin kohdistuvat odotukset, vaatimukset ja kustannuspaineet edellyttävät, että kuntayksiköt kykenevät joustavasti ja kilpailukykyisesti vastaamaan tä- män päivän haasteisiin ja tarttumaan mahdollisuuksiin, joita muuttuva yhteiskunta tarjoaa. Karhukuntien yhteistyö on käsittänyt mm. erilaisten kehittämisohjelmien yhteistä val- mistelua, yhteisiä hankkeita, erinäisten palvelujen yhteistä järjestämistä, sopimusperusteista palveluiden myyntiä toisille, projekteja, neuvotteluja ja yhteistä edunvalvontaa. Yhteis- työ on ollut niin kahdenvälistä, monenkeskistä kuin seutukunnan kaikki kunnat kattavaa vuorovaikutusta. Seutuyhteistyö on voimistunut, kehittynyt ja konkretisoitunut koko ajan. Karhukuntien yhteistyö sisältää myös monia puutteita. Tällaisiksi on koettu mm. poliit- tisen sitoutumisen heikkous, yhteistyön epäsäännöllisyys ja pysyvän valmistelutyön puute sekä erilaiset epäluulot yli kuntarajojen ja toimijoiden välillä. Seutukunnan yhteistyössä on lähdetty etsimään uusia yhteistyön malleja ja tapoja hoi- taa asioita aikaisempaa paremmin. Osana tätä yhteistyötä on haluttu etsiä parempia organi- sointitapoja, parempaa sisältöä yhteistyölle ja parempia lähtökohtia koko yhteistyön eri järjestelyille. Tämänkaltainen lähtökohta edellyttää sitä, että kunnilla on epäitsekästä ky- kyä nähdä itsensä kriittisesti, toisten silmin. Yhteistyölle avoimuus on välttämätön lähtö- kohta. Karhukuntien yhteistyötoimikunta käynnisti seutuyhteistyön selvityksen vuoden 1999 alussa. Osana tätä yhteistyötä tilattiin kuntien keskinäistä kumppanuutta koskeva ulkopuo- linen tutkimus Tampereen Yliopiston Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitoksen alaiselta Alueellisen johtamisen tutkimusyksiköltä, Senteltä. Tutkimuksen on vastannut tutkimus- professori Markku Sotarauta ja tutkija Reija Linnamaa. Karhukuntien yhteistyötoimikun- nan puolelta työn yhteyshenkilönä on toiminut selvitysmies Aimo Miinalainen.

Karhukuntien yhteistyötoimikunnan puolesta toivon, että tutkimus osaltaan edistää sille asetettua tavoitetta rakentaa Porin seudullinen yhteistoiminta kestävälle pohjalle ja nostaa seutukunnan kilpailukyky uudelle tasolle.

Porissa 20.5.1999

Aulis Laaksonen apulaiskaupunginjohtaja Karhukuntien yhteistyötoimikunnan puheenjohtaja

Sisältö

KIIREISTEN TIIVISTELMÄ 9 1 JOHDANTO 11 1.1 Lähtökohta 11 1.2 Tehtävä, tavoitteet ja aineisto 13 2 KARHUKUNTIEN RAKENTEELLISET OMINAISUUDET 17 2.1 Karhukunnat tilastojen valossa 18 2.2 Karhukuntien yhteistyön puitteet 21 3 KYSELYN TULOKSET 23 3.1 Karhukuntien yhteistyön nykytila, mahdollisuudet ja pullonkaulat 23 3.2 Kuntakohtaiset kumppaniprofiilit 30 3.2.1 Porin kaupunki 30 3.2.2 Harjavallan kaupunki 33 3.2.3 Kullaan kunta 35 3.2.4 Luvian kunta 38 3.2.5 Nakkilan kunta 41 3.2.6 Noormarkun kunta 43 3.2.7 Pomarkun kunta 46 3.2.8 Ulvilan kunta 49 3.3 Yhteenveto kumppaniprofiileista 51 3.4 Muut esiin tuodut yhteistyösuunnat 52 4 YHTEENVETO JA KEHTTÄMISEHDOTUKSET 53 4.1 "Tiedon käyttöohjeet" 53 4.2 Karhukuntien välisen yhteistyön kulminaatiopisteet 54

LÄHTEET

LIITE 1. Kuntien seudun kehitykseen tuoma lisäarvo vastaajien näkemyksen mukaan LIITE 2. Kunnittaiset vastaukset kysymykseen: ”Mitkä ovat mielestänne Porin seudun kuntien yhteistyömahdollisuudet seuraavilla toimialoilla?” LIITE 3. Kyselylomake Sotarauta & Linnamaa & Viljamaa

KIIREISTEN TIIVISTELMÄ

Tässä tutkimuksessa keskitytään yhtäältä Karhukuntien eli Porin kaupunkiseudun kuntien yhteistyön laadun arviointiin kumppaninanalyysin avulla sekä toisaalta yhteistyön esteiden ja kehittämisen keinojen tunnistamiseen. Lähtökohta Tehtävät • Selkeyttää yksittäisten kuntien ja seudullisen toiminnan välistä suhdetta tarjoamalla kunnille mahdollisuuden saada tietoa yhteistyön nykytilasta, mahdollisista toimialoista ja es- teistä sekä toimijoiden seutuyhteistyötä koskevista tulkinnoista. • Tarjota kunnille mahdollisuus analysoida sekä itseään että toisiaan yhteistyökumppanei- na. • Tarjota seudullisessa yhteistyössä mukana oleville toimijoille ajatusmalleja seudullisen toiminnan lisäarvon kasvattamiseksi ja kuntien muodostaman verkoston toimivuuden ke- hittämiseksi. Tavoitteet • Tunnistaa kunkin projektiin osallistuvan kunnan kumppanuusprofiili seudullisessa yhteis- työssä. • Etsiä keinoja kuntien seutuyhteistyön kehittämiseksi. • Tunnistaa seutuyhteistyön pullonkaulat.

Keskeisimmät tulokset Yhteistyön tuntemus heikkoa Kuntien viranhaltijat ja luottamushenkilöt tuntevat Karhukuntien yhteistyön melko hei- kosti. Yli puolet vastaajista kokee tuntevansa enintään jonkin verran tämän hetkistä yh- teistyötilannetta ja vain 11 % kokee tuntevansa sen erittäin hyvin. Viranhaltijat tuntevat Karhukuntien yhteistyön paremmin kuin luottamushenkilöt. Suhtautuminen kuntaliitoksiin Suhtautuminen kuntaliitoksiin on selkeästi myönteisempää Porissa, Harjavallassa ja Ul- vilassa kuin pienemmissä kunnissa. Näissä kunnissa noin kolme neljäsosaa vastaajista suhtautuu ainakin jossain määrin myönteisesti kuntaliitoksiin. Pienemmissä kunnissa kuntaliitoksiin suhtaudutaan negatiivisemmin. Erityisesti Luvialla ja Nakkilassa kuntaliitoksiin suhtaudutaan hyvin kielteisesti. Luottamushenkilöt suhtautuvat kuntaliitoksiin jonkin verran viranhaltijoita kielteisemmin. Seutuyhteistyön esteet Seutuyhteistyötä eniten haittaavana tekijänä nähdään oman reviirin suojelu. Yli kolme neljäsosaa vastaajista kokee sen haittaavan yhteistyötä erittäin paljon tai paljon. Noin kaksi kolmasosaa näkee pelon oman kunnan päätösvallan heikkenemisestä haittaavan yhteistyötä. Myös seutuyhteistyön organisoimattomuuden ja kuntien välisen kilpailun nähdään varsin yleisesti haittaavan yhteistyön kehittämistä. Yhteistyön esteet ovat siis varsin pitkälle asenteissa ja ennakkoluuloissa. Mahdolliset yhteistyöalat Yleisimmin hyvät yhteistyön mahdollisuudet nähdään olevan ympäristönsuojelussa, palo- ja pelastustoimessa, matkailun kehittämisessä sekä korkean asteen koulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Varsin yleisesti myös EU-hankkeiden koordinoinnissa sekä alueellisessa edunvalvonnassa nähdään olevan hyvät yhteistyön mahdollisuudet.

10 Johdanto

Myös yhteisten kehittämisseminaarien järjestämisessä sekä matkailun ja elinkeinojen kehittämisessä koetaan olevan varsin hyvät mahdollisuudet yhteistyöhön.

Kaikkein heikoimpina yhteistyömahdollisuudet nähdään kiinteistöjen kunnossapidossa ja teknisen huollon sekä asuntopolitiikan aloilla. Myös kunnan yleishallinnon sekä pe- rusasteen opetuksen osalta noin puolet vastaajista näkee yhteistyön mahdollisuudet huonoina tai erittäin huonoina. Näiden lisäksi sosiaalitoimessa, taloussuunnittelussa ja kaavoituksessa ei nähdä kovinkaan yleisesti olevan hyviä mahdollisuuksia yhteistyöhön. Valtaosa toimialoista nähdään kuitenkin sellaisina, että mahdollisuudet seutuyhteistyön toteuttamiseen ovat vähintäänkin hyvät. Kumppaniprofiilit Kullekin kunnalle laadittiin kuntien ristiinarviointeihin perustuva kumppaniprofiili. Karhukuntien särmikkäin kumppaniprofiili on Porilla. Myös Ulvilan kumppaniprofiili on jonkin verran muita seudun kuntia särmikkäämpi. Varovaisen positiivisen kumppaniprofiilin kuntia ovat Harjavalta, Luvia ja Pomarkku. Kullaan, Nakkilan ja Noormar- kun kumppaniprofiilit ovat seudun positiivisimmat. Näidenkin kuntien profiilit ovat kuitenkin melko varovaisen positiivisia. Seutuyhteistyön suhde kuntien omiin tavoitteisiin, tunne keskinäisestä kilpailusta ja informaation kulku Kokonaisuutena tarkasteltaessa kumppaniprofiileissa nousi esille se, että kunnat ovat liian kiinni omissa tavoitteissaan ollakseen aktiivisia yhteistyössä, ja että yhdenkään Karhukunnan ei nähdä tiedottavan avoimesti omista suunnitelmistaan, tavoitteistaan ja hankkeistaan muille seudun kunnille. Porin asema seudulla Porin kaupungin asema seutuyhteistyössä on jäsentymätön. Koska seutuyhteistyössä keskuskaupungin rooli seudulla sekä sen ja kehyskuntien välinen luottamus ja yhteis- ymmärrys ovat välttämättömiä yhteistyön onnistumiselle, on yksi Karhukuntien yhteis- työn kehittämisen tärkeimmistä kulminaatiopisteistä Porin kaupungin ja muun seudun välisen suhteen selkiyttäminen. Tämä edellyttää seutuyhteistyön pelisääntöjen selkeyt- tämistä ja muiden kuntien Poriin kohdistamien odotusten keskustelemista.

1 JOHDANTO

1.1 Lähtökohta

Suomessa on 1990-luvulla puhuttu paljon kuntien yhteistyöstä ja verkostoitumisesta. Pai- neita yhteistyön tehostamiseen ovat tuoneet kaupunkiseutujen välisen kilpailun kiristymi- nen sekä tarve kohdentaa niukat resurssit palvelujen järjestämisessä entistä tehokkaammin. Useissa tutkimuksissa on lisäksi korostettu yhteistyön toimivuuden merkitystä kaupunkiseutujen menestyksen yhtenä elementtinä. Tutkimuksissa on korostettu mm. a) kumppanuussuhteiden syventämistä ja tehostamista ja siten kaupunkiseudun resurssipohjan laajen- tamista, b) koko seudun osaamisen ja resurssien mahdollisimman tehokasta mobilisintia, c) tehokkaan ja päämäärätietoisen mutta silti joustavan johtajuuden luomista ja syventämistä sekä d) kehitykseen vaikuttavien ja monien toimijoiden toimintaa ohjaavien strategisten prosessien käynnistämistä. (ks. esim. Judd & Parkinson 1990; Borja & Castells 1997; Sota- rauta & Linnamaa 1997.) Vaikka kuntien voi nähdä tehneen yhteistyötä jo vuosikymmeniä mitä erilaisempien teemojen ympärillä, niin vapaaehtoisen seutuyhteistyön voidaan katsoa laajemmin käyn- nistyneen viime vuosikymmenen vaihteen tienoilla erilaisten yhteistyömuotojen etsintänä. Tuolloin vapaaehtoinen seutuyhteistyö oli tyypillisimmillään yhteisvirkojen ylläpitämistä, elinkeinopoliittisten kehittämisprojektien toteuttamista ja yhteisten kannanottojen antamis- ta. Nyttemmin seutuyhteistyö on laajentunut suhteellisen nopeasti uusille alueille. (Haveri & Majoinen 1997, 19; Pystynen 1996, 20 - 21.) Vapaaehtoinen seutuyhteistyö on 1990- luvulla koko ajan voimistunut, laajentunut ja saanut tiiviimpiä muotoja. Yhteistyötä teh- dään useilla eri sektoreilla ja myös erilaisilla kuntakokoonpanoilla. Yhteistyön yleistymi- sestä ja tiivistymisestä huolimatta yhteistyö ei suinkaan ole ollut ongelmatonta. Seutuyhteistyön suhteellista uutuutta heijastelee myös erilaisten toiminta- ja organisaatiomallien kirjo. Seutuyhteistyön vaihtoehtona tai äärimmilleen vietynä yhteistyömuotona voidaan pitää mielipiteitä voimakkaasti jakavaa kuntaliitosta. 1990-luvulla suoranaisena boomina on kuitenkin ollut kuntaliitoksia vähemmän ristiriitoja herättäneiden seudullisten yhteistyöelinten kuten löyhien projektikohtaisten organisaatiomallien, yhtymien, yhtiöiden, Johdanto lautakuntien jne., perustaminen ja erilaisten seudullisten yhteistyösopimusten laatiminen. Mutta kuten Hoikka et al (1996, 22) toteavat, seutuyhteistyöhön ei ole olemassa organisa- torista patenttiratkaisua; organisaatiomallien kehittämisen on pohjauduttava kunkin seudun omiin lähtökohtiin. Organisaatioratkaisujen etsintään on seutuyhteistyön kehittämisessä käytetty paljon aikaa ja energiaa. Usein on käynyt niin, että yhteistyön peruslähtökohtien ja –tavoitteiden selvittäminen on jäänyt organisaatioratkaisujen jalkoihin; organisaatiolaatikoita on järjes- telty pysähtymättä miettimään, mitä laatikoilla lopulta tehdään – mitä yhteistyöltä halutaan ja miten yhteistyö saadaan toimivaksi. Toisaalta organisaatiomalleilla on kuitenkin merki- tystä; tehokkaalla organisoinnilla on mahdollista selkeyttää yhteis- työn puitteet ja tukea yhteistyön laadun1 kehittämistä. Yhteistyön toimivuuteen vaikuttavat oikeaan osuneen organisaatiomallin ohella niin yhteistoiminnan laatu kuin seutuyh- teistyöhön osallistuvien asenne KUVA 1. Seutuyhteistyön peruskolmio ja motivaatio. Seutuyhteistyö on laaja ja monisyinen kokonaisuus, jossa kuvan 1 kolmion on oltava tasapainossa, jotta seu- tuyhteistyöllä olisi mahdollisuus kehittyä. Tässä raportissa tarkastelu sivuaa pääosin asen- teita ja yhteistyön laatua. Yhteistoiminnan laatu on usein totuttu ottamaan annettuna, oival- tamatta sitä asiaksi, jonka parantamiseen voisi tietoisesti panostaa. Lisäksi organisaatioiden eli käytännössä ihmisten välisen yhteistyön peruskysymyksiin ei useinkaan ole puututtu; ei ole pohdittu, millaisia yhteistyökumppaneita kunnat loppujen lopuksi toisilleen ovat - vä- rittömiä, aktiivisia, passiivisia vaiko särmikkäitä?

Yhteistoiminnan laadun näkökulmasta kuntien välisen verkostomaisen yhteistyön kehittä- misen pullonkauloja ovat tyypillisimmin seuraavat tekijät: • Keinotekoisuus – kuntien yhteistyöstä on taipumus muodostua keinotekoinen verkosto, jolloin yhteistyöstä tulee itsetarkoituksellista, hallinnon sektoreiden ja institutionaalisten rakenteiden perusteella määräytyvää yhteistyötä yhteistyön itsensä vuoksi. • Yhteensopimattomuus - organisaatiot ja niiden avainhenkilöt eivät tule toimeen keskenään. • Eristäytyminen - organisaatiot keskittyvät sisäisiin asioihinsa, eivätkä aktiivisesti suuntaudu ulospäin ja etsi uusia kumppanuussuhteita ja yhteisiä hankkeita. • Informaation panttaaminen - organisaatiot eivät aktiivisesti jaa tietoa toisilleen. • Epäluotettavuus - verkostomaiset suhteet perustuvat luottamukseen. Jos luottamus menetetään, sen palauttamiseen kuluu runsaasti aikaa ja energiaa. • Kurittomuus - osa toimijoista ei kunnioita ‘verkoston’ pelisääntöjä ja kumppanuussuhteiden ensisijaisuutta, jolloin luottamukselliset suhteet saattavat vaarantua.

1 Yhteistoiminnan laatu muodostuu siitä, miten informaatio ja tieto kulkevat yhteistyökumppaneiden välillä, kuinka paljon kukin yhteistyökumppani tuo yhteistyöhön lisäarvoa ja kuinka paljon lisäarvoa kukin kumppani yhteistyöstä saa, miten hyvin kumppanit ovat sitoutuneita yhteistyöhön ja miten samansuuntaisia heidän päämääränsä ovat, kuinka hyvin kumppanit luottavat toisiinsa, mikä on yhteistyöhön osallistuvien välinen työnjako jne. (ks. tarkemmin Sotarauta & Linnamaa 1997).

13 Sotarauta & Linnamaa & Viljamaa

• Ymmärtämättömyys - keskeiset toimijat eivät ymmärrä toistensa lähtökohtia, tavoitteita ja stra- tegioita. Lisäksi he saattavat käyttää omaa ammattisanastoaan, jolloin ihmiset päätyvät puhu- maan toistensa ohi. • Sitoutumattomuus – toimijoiden oletetaan sitoutuvan ”yhteisen hyvään”, etsimättä sitoutumista kunkin toimijan omista lähtökohdista ja hyväksymättä erilaisia tapoja sitoutua. • Resurssien puute - kun toimitaan verkostomaisessa suhteessa, jokaisen osapuolen olisi tuotava verkostoon jotain lisäarvoa. • Oppimattomuus – verkostoon kuuluvat toimijat eivät osaa hyödyntää omia eikä muiden koke- muksia eikä sulauttaa uutta omaan toimintaan. • Foorumien vähäisyys ja toimimattomuus – yhteistyön onnistuminen edellyttää sellaisten foorumien riittävää määrää, joilla yhteistyötä on mahdollista jäsentää ja jotka tukevat toimijoiden mahdollisuutta osallistua keskusteluun. • Työnjaon selkiintymättömyys – verkostossa juututaan paikallaan pyörivään keskustelukarusel- liin, jos työtä ei osata jakaa ja yhdessä tekemistä vastuuttaa riittävän selkeästi. (Cooke 1996; Sotarauta & Linnamaa 1998) Usein menneet tapahtumat vaikuttavat verkostomaisen toiminnan pullonkaulojen syntymiseen. Vain harvoin yhteistyössä päästään aloittamaan puhtaalta pöydältä. Se mikä toimii yhdellä seudulla, saattaa jollain toisella seudulla olla lähes mahdotonta, koska taakse jää- neet polut ovat erilaiset. Tämän tutkimuksen yhtenä tehtävänä on nostaa keskusteluun niitä yhteistyön kehittämisen pullonkauloja, jotka vaikuttavat Karhukuntien yhteistyön toimivuuteen. Edellä esitettyjen pullonkaulojen syntymiseen ja säilymiseen vaikuttavat keskeisesti seutuyhteistyöhön osallistuvien toimijoiden tulkinnat muun muassa yhteistyön sisällöistä ja eri toimijoiden rooleista osana kokonaisuutta. Toimijoilla on yleensä erilaisia tulkintoja ongelmista, muista toimijoista, riippuvuussuhteista ja yhdessä työskentelyn eduista ja hai- toista. Erilaiset tulkinnat ja haluttomuus muuttaa niitä voivat tehdä seutuyhteistyöstä ”kuu- rojen dialogia”, jolloin samoja argumentteja toistetaan rituaalinomaisesti kenenkään ha- luamatta saattaa omia näkemyksiään huonoon valoon. Erilaisista tulkinnoista johtuvia ti- lanteiden paikalleen juuttumisia voidaan ehkäistä tai selvittää ylläpitämällä ja/tai luomalla olosuhteita avoimelle keskustelulle. Tällaisissa keskusteluissa tulisi pyrkiä hyväksymään, että ei ole olemassa ”parasta” tulkintaa, ja että yhteistoiminnan onnistumisen kannalta erilaisten tulkintojen olemassaolo on hyödyllisempää kuin tulkintojen erilaisuuden elimin- tointi. (Ks. van der Hejden 1996; Termeer & Koppenjan 1997.) Avoin keskustelu ei siis tarkoita konsensuksen etsimistä, vaan yhteisen pohjan luomista yhteisille päätöksille, samalla kun hyväksytään ja kunnioitetaan muiden toimijoiden asemaa ja tulkintoja. Yksi tämän tutkimuksen tehtävistä on näin ollen nostaa esiin seutuyhteistyössä mukana olevien toimijoiden erilaisia tulkintoja ja luoda pohjaa avoimelle keskustelulle.

1.2 Tehtävä, tavoitteet ja aineisto

Tehtävät:

14 Johdanto

• Selkeyttää yksittäisten kuntien ja seudullisen toiminnan välistä suhdetta tarjoamalla kunnille mahdollisuuden saada tietoa yhteistyön nykytilasta, mahdollisista toimialoista ja es- teistä sekä toimijoiden seutuyhteistyötä koskevista tulkinnoista. • Tarjota kunnille mahdollisuus analysoida sekä itseään että toisiaan yhteistyökumppanei- na. • Tarjota seudullisessa yhteistyössä mukana oleville toimijoille ajatusmalleja seudullisen toiminnan lisäarvon kasvattamiseksi ja kuntien muodostaman verkoston toimivuuden ke- hittämiseksi Tavoitteet: • Tunnistaa kunkin projektiin osallistuvan kunnan kumppanuusprofiili seudullisessa yhteis- työssä. • Etsiä keinoja kuntien seutuyhteistyön kehittämiseksi. • Tunnistaa seutuyhteistyön pullonkaulat. Kullekin Karhukunnalle on laadittu kumppaniprofiili. Kumppaniprofiilit perustuvat kuvan 2 mukaisiin kuntien keskinäisiin ristiinarviointeihin. Kullakin seudulla kunnat arvioivat toisensa yhteistyökumppaneina eli kukin kunta voi peilata omaa toimintaansa seutuyhteis- työssä muiden silmin.

Kumppanit - muut kunnat Kunta X

KUVA 2. Kumppanianalyysi peiliin katsomisena

”Karhukunnat peilissä” -projekti käynnistyi 27.1.1999 pidetyllä avausseminaarilla Porissa. Seminaarissa esiteltiin projektin tavoitteet ja sisältö seudun kuntien edustajille sekä keskus- teltiin seutuyhteistyöstä ja sen pullonkauloista. Tutkimuksen pääaineistona oli postikysely. Sen lisäksi aineistona käytettiin seudun ra- kennetta kuvaavia muuttujia sekä erilaisia Karhukuntien toimintaan liittyviä suunnittelu- asiakirjoja. Kyselylomake jakautui kolmeen osaan (ks. liite 3). Ensimmäisessä osassa kysymykset kohdistuvat Karhukuntien1 välisen yhteistyön ongelmiin, toisessa osassa yhteistyön mah-

1 Kyselyssä käytettiin Karhukuntien sijasta nimeä Porin seutu, koska oletettiin, että kaikki kyselyn vastaajat eivät välttämättä tunnista nimitystä Karhukunnat. Raportissa esitetyissä postikyselyn tuloksista kertovissa kuvissa on käytetty Porin seutu nimeä kyselylomakkeen tapaan.

15 Sotarauta & Linnamaa & Viljamaa dollisiin sisältöihin ja kolmannessa osassa kunnille annettiin mahdollisuus arvioida toisiaan ja itseään yhteistyökumppaneina. Postikysely lähetettiin helmikuun 1999 alussa yhteensä 158 viranhaltijalle ja luottamus- henkilölle. Vastaajaryhminä olivat kuntien johtoryhmät ja johtoryhmien ns. ”ulkojäsenet”, kaupungin/kunnanhallitukset ja valtuustojen puheenjohtajistot (puheenjohtaja ja varapu- heenjohtajat). Ennen ensimmäistä ”karhukirjettä” kyselylomakkeita oli palautunut yhteensä 74 kappaletta, jolloin vastausprosentti oli 46,8 %. Ensimmäisen karhukierroksen jälkeen vastausprosentti oli 69,6 %. Toisen karhukierroksen jälkeen lomakkeita oli palautettu 127 kappaletta ja lopulliseksi vastausprosentiksi tuli 80,4 %. Vastausprosenttia voidaan pitää erittäin hyvänä. Vastausprosentti tosin vaihteli kunnittain 56 %:sta (Pomarkku) ja 100 %:in (Luvia) välillä. Tutkimuksen tulokset esiteltiin Karhukuntien seutuyhteistyötä käsittelevässä seminaarissa 9.6.1999. Seminaari oli suunnattu Karhukuntien luottamushenkilöille ja viranhaltijoil- le.

TAULUKKO 1. Kyselyyn vastaajien jakautuminen kunnittain ja vastausprosentti

Lähetettiin Palautui Vastaus % Pori 31 24 77,4 Harjavalta 20 19 95,0 Kullaa 15 10 66,7 Luvia 19 19 100,0 Nakkila 16 14 87,5 Noormarkku 21 18 85,7 Pomarkku 16 9 56,3 Ulvila 20 12 60,0 Ei tietoa - 2 - Yht. 158 127 80,4

TAULUKKO 2. Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden osuus kyselyyn vastanneista kunnittain

Pori Harjavalta Kullaa Luvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Ulvila Ei tietoa Yht. Viranhaltija 12 7 4 7 5 7 4 6 0 52 Luottamushenkilö 11 11 6 11 8 11 5 6 0 69 Ei tietoa 1 1 0 1 1 0 0 0 2 6 Yhteensä 24 19 10 19 14 19 9 12 2 127

TAULUKKO 3. Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden osuus kyselyyn vastanneista kunnittain (%)

Pori Harjavalta Kullaa Luvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Ulvila Ei tietoa Yht. Viranhaltija 50,0 36,8 40,0 36,8 35,7 36,8 44,4 50,0 0,0 40,9 Luottamushenkilö 45,8 57,9 60,0 57,9 57,1 57,9 55,6 50,0 0,0 54,3 Ei tietoa 4,2 5,3 0,0 5,3 7,1 0,0 0,0 0,0 100,0 4,7 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0

16 Johdanto

Tämän tutkimus on osa Karhukuntien seudullisen yhteistyön kehittämishanketta. Karhu- kuntien yhteistyötoimikunta nimesi seudullisen yhteistyön selvitysmieheksi ja yhteistyö- hankkeen vastuulliseksi vetäjäksi 1.1.1999 alkaen Aimo Miinalaisen. Hänen tehtäviinsä on kuulunut erikseen tehtävä viranhaltijaselvitys, yhteistyön eri organisointivaihtoehtojen ana- lysointi, seudullisen EU-ohjelmaosion valmistelu, seudullisen johtamisjärjestelmän eri vaihtoehtojen kustannusten ja hyötyjen vertailu sekä ehdotusten tekeminen Karhukuntien kunnallisille päätöksentekoelimille yhteistyön käytännön organisoinnista kuntien eri toimialoilla ja yksittäisten työtehtävien osalta. Aimo Miinalainen on myös toiminut ”Karhu- kunnat peilissä” -tutkimuksen paikallisena yhteyshenkilönä. Seudullisen yhteistyön kehit- tämishanke ja ”Karhukunnat peilissä” –tutkimus täydentävät toisiaan ja ne mahdollistavat yhdessä kuvassa 1 esitetyn seutuyhteistyön peruskolmion eri kärkien – organisaatiomallin, asenteen ja motivaation sekä yhteistyön laadun – huomioon ottamisen.

2 KARHUKUNTIEN RAKENTEELLISET OMINAISUUDET

KUVA 3. Karhukuntien taajamarakenne 1990 ja kuntien väkiluvut 31.12.1998 (Lähde: Ti- lastokeskus) Karhukuntien rakenteelliset ominaisuudet

2.1 Karhukunnat tilastojen valossa

Porin seudun eli Karhukunnat muodostavat Pori, Harjavalta, Kullaa, Luvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku ja Ulvila. Vartiaisen ja Antikaisen (1998) mukaan pendelöinnillä mitattuna kunnat muodostavat tiiviin seudun, jos kehyskunnan työllisestä työvoimasta yli 15 % pendelöi keskuskaupun- kiin. Keskukseen pendelöinnin perusteella Karhukuntien välillä on huomattavia eroja. Ul- vilasta, Noormarkusta ja Luviasta käy yli kolmannes työllisestä työvoimasta Porissa työs- sä. Sen sijaan Harjavallasta vain 6,4 % käy Porissa työssä. Harjavalta muodostaa seudun toisen työssäkäynnin keskuksen, mikä heijastuu siinä, että sen työpaikkaomavaraisuus on 125. Kaiken kaikkiaan seutu on työssäkäynnin perusteella toiminnallisesti melko tiivis kokonaisuus.

TAULUKKO 4. Porissa työssäkäyvien TAULUKKO 45. Muu merkittävä pen- osuus kehyskuntien työllisestä työvoimasta delöinti Karhukuntiin ja kunnista 31.12. 1995 (Tilastokeskus) 31.12.1995 (Tilastokeskus)

Alue Työllisestä työvoimasta % Mistä Mihin Lukumäärä Harjavalta 6,3 Kokemäki Harjavalta 303 Kullaa 28,4 Pori Rauma 153 Luvia 34,3 Kiukainen Harjavalta 148 Nakkila 18,5 Pori Kankaanpää 78 Noormarkku 39,2 Pori Kokemäki 75 Pomarkku 15,1 Harjavalta Kokemäki 74 Ulvila 43,9 Pomarkku Kankaanpää 57 Pori Merikarvia 48 Kehyskunnat yht. 28,4 Pori Eurajoki 47 Ulvila Kokemäki 41

140 125,0 120 110,9 Kullaa Luvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Ulvila 100 Harjavalta Pori 80 82,2 85,2 60 68,4 66,6 60,1 60,9 40

KUVA 4. Työpaikkaomavaraisuus Porin seudun kunnissa 31.12.1995 (Tilastokeskus)

19 Sotarauta & Linnamaa & Viljamaa

138 Pomarkku

Noormarkku

900 159

Pori 2 159 Kullaa Ulvila

211 53 684 227 120 446 206 427 102 122

Nakkila Luvia 87 298 Harjavalta

KUVA 5. Pendelöinti (yli 50 henkeä) Porin seudun kuntien välillä 1995 (Tilastokeskus) Pori on selkeä seudun keskus. Sen osuus seudun väestöstä, työpaikoista ja liikeyritysten liikevaihdosta on noin kaksi kolmasosaa.

TAULUKKO 6. Porin suhde kehyskuntiin (Tilastokeskus)

Alue Väki- Osuus Toimivat Osuus Teollisuus- Osuus Työ- Osuus Liikeyritysten Osuus luku % yritykset % työpaikat % paikat % lv. 1000 mk % 1998 3/98 1995 1995 1995 Pori 76375 65,2 3202 63,9 8262 67,1 29445 69,8 15 751 012 73,7 Kehyskunnat 40810 34,8 1893 36,1 4057 32,9 12737 30,2 5 617 978 26,3

Porin seudulla väestö on vähentynyt n. 2000 henkilöllä vuodesta 1980 vuoteen 1998. Seu- dun bruttokansantuote on vuonna 1998 hieman korkeammalla tasolla kuin vuonna 1990 suhteessa koko Suomeen, mutta se on silti maan keskitasoa alhaisempi. Työttömyysaste oli Porin seudulla 19,8 vuonna 1998, kun se koko maassa oli 14,7. Työttömyysasteessa on kuntien välillä kuitenkin selviä eroja. Alhaisin työttömyysaste on Harjavallassa (14,0 %) ja korkein Porissa (21,8 %) (taulukot 7 ja 8, kuva 6).

20 Karhukuntien rakenteelliset ominaisuudet

TAULUKKO 7. Karhukuntien väestönkehitys 1980-1998 (Lähde: Tilastokeskus)

1980 1985 1990 1995 1998 Harjavalta 8871 8955 8678 8374 8053 Kullaa 1736 1796 1744 1711 1681 Luvia 3293 3405 3409 3403 3345 Nakkila 6248 6445 6396 6186 6155 Noormarkku 5708 5979 6286 6390 6297 Pomarkku 3009 3028 2934 2808 2717 Pori 79405 78376 76357 76627 76375 Ulvila 11073 12164 12573 12779 12562 Seutu 119343 120148 118377 118278 117185

102 100 98 96 97 94 96 94 95 92 93 90 93 91 88 86 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996

KUVA 6. Porin seutukunnan alueellisen BKT:n kehitys 1990-1995 (Suomi=100). (Lähde: Tilastokeskus)

TAULUKKO 8. Työttömyysasteen kehitys Karhukunnissa 1990-1998 (Lähde: Työminis- teriö, työnvälitystilasto)1

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 Harjavalta 3,6 7,2 11,9 14,9 14,7 14,0 14,0 14,6 14,0 Kullaa 5,9 11,5 17,3 20,7 22,4 22,1 20,3 17,9 17,3 Luvia 4,7 10,4 15,3 19,5 19,0 18,4 18,8 18,2 16,7 Nakkila 4,7 9,6 16,5 20,1 20,2 18,9 16,9 16,0 15,9 Noormarkku 6,1 11,9 19,5 22,1 23,2 23,3 21,9 20,4 19,1 Pomarkku 5,9 10,0 19,1 20,4 20,8 19,3 20,6 18,9 18,5 Pori 7,5 13,2 19,6 23,7 25,5 25,2 24,8 23,1 21,8 Ulvila 5,6 10,2 16,9 20,7 21,1 19,8 18,4 16,3 15,8 Koko maa 4,1 9,2 14,8 19,6 19,9 18,8 17,9 16,4 14,7

1 Ml. lomautetut, kuntien lomautetuista mukana henkilökohtaisesti työvoimatoimistoihin ilmoittautuneet

21 Sotarauta & Linnamaa & Viljamaa

Kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan kunkin kunnan seudun kehitykseen tuomaa lisä- arvoa. Porin nähdään tuovan lisäarvoa erityisesti koulutus- ja tutkimustoiminnan sekä erilaisten viihde- ja kulttuuripalveluiden kautta. Sen koetaan tuovan lisäarvoa myös yritystoiminnan ja infrastruktuurin kautta. Porin koetaan kuitenkin tuovan vähemmän lisäarvoa kaupunkiseudun kehitykseen kuin esimerkiksi Tampereen, Turun tai Oulun omilla seuduillaan (ks. Sotarauta et al 1999). Harjavallan koettiin tuovan lisäarvoa erityisesti yritystoiminnan kautta. Kullaan, Po- markun ja Luvian selkeimpänä lisäarvoa tuovina osa-alueina nähtiin luonnonympäristö ja sen tarjoamat virkistysmahdollisuudet. Luvian nähtiin tuovan jonkin verran lisäarvoa myös asuinkuntana. Nakkilan nähtiin tuovan eniten lisäarvoa yritystoiminnan sekä jossain mää- rin myös koulutustoiminnan kautta. Noormarkun nähtiin taas tuovan lisäarvoa erityisesti asuinkuntana, mutta jonkin verran myös luonnonympäristön ja yritysten kautta. Ulvilan nähtiin tuovan lisäarvoa erityisesti asuinkuntana ja yritystensä kautta, mutta jonkin verran myös materiaalisen infrastruktuurin kautta. (ks. liite 1).

2.2 Karhukuntien yhteistyön puitteet

Karhukuntien yhteistyöhön osallistuvat kaikki Porin seudun kunnat, joista käytetään nimeä Karhukunnat. Karhukuntien yhteistyö on toistaiseksi käsittänyt ohjelmien yhteistä valmis- telua, yhteisiä hankkeita, eräiden palveluiden yhteistä järjestämistä, sopimusperusteista palvelujen myymistä ja erilaisia yhteisiä projekteja. Kaikki yhteistyömuodot eivät ole olleet koko seudun kattavia, vaan yhteistyötä on tehty myös koko seutua pienemmillä kokoonpanoilla. Kuntayhteistyössä on sovellettu mm. kahden kunnan välisiä sopimuksia. Keskeisiksi toiminta-alueiksi tulevaisuudessa on nähty erityisesti kehittämisprojekti- ja ohjelmatyön kehittäminen. Porin seudulla kuntien välisenä yhteistyöelimenä toimii yhteistyötoimikunta. Toimi- kunnan muodostavat kuntien kunnanjohtajat ja sen puheenjohtajana toimii Porin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja. Toimikunnan valmisteluelimenä toimii sihteeristö, joka koos- tuu pääsääntöisesti kunnansihteereistä. Sihteeristö valmistelee ja esittelee toimikunnan käsittelyyn tulevat yhteistyökohteet ja hankkeet. Pääsihteerin tehtävä on kiertävä ja pääsih- teeri vaihtuu vuosittain. Sekä toimikunta että sihteeristö kokoontuvat säännöllisesti päättä- mään yhteisistä hankkeista ja toimenpiteistä. Kokoontumistiheys on ollut 6 kertaa vuodes- sa. Säännölliset kokoontumiset alkoivat vuoden 1996 alusta. Ohjelmien valmistelun yhtey- dessä on käytetty myös työryhmiä. Tämän lisäksi joissakin yhteistyökokouksissa on ollut mukana luottamushenkilöitä. Luottamushenkilöt eivät kuitenkaan ole osallistuneet kovinkaan usein kokouksiin. Myös yrityksiä on osallistunut valmisteluelimien ja työryhmien toimintaan lähinnä elinkeinopoliittisissa kysymyksissä. Vakinaista henkilöstöä seutuyhteis- työssä ei ole, mutta päätoimisen henkilön palkkaamisesta on keskusteltu. Yhteis- työtoimikunnassa tehtävien päätösten käsittely kuntien luottamuselimissä vaihtelee kunnittain ja asioittain. Henkilökysymykset ja budjettiin vaikuttavat asiat käsitellään luotta- muselimissä, yleensä kunnan/kaupunginhallituksessa. Seutuyhteistyön organisointia on Karhukunnissa tarkoitus kehittää järjestäytyneempään suuntaan. Yhteistyön tulevaisuuden suuntaamiseksi on seudun kunnilta pyydetty vuoden

22 Karhukuntien rakenteelliset ominaisuudet

1998 lopulla lausunnot seutuyhteistyön kehittämisestä. Lausuntojen perusteella kunnat suhtautuvat yhteistyön kehittämiseen ja syventämiseen periaatteellisella tasolla positiivisesti. Lausuntojen perusteella yleisenä näkemyksenä kunnissa on, että seutuyhteistyöhön osallistuvien toimijoiden piiriä olisi laajennettava. Nykyisin siihen osallistuu melko pieni ja pääosin viranhaltijoista koostuva joukko. Seutuyhteistyöhön tulisi lausuntojen hengen mukaan saada luottamushenkilöt paremmin mukaan ja sen tulisi vakiintua osaksi seudun kuntien toimintaa. Lisäksi on keskusteltu sellaisen itsenäisen yhteistyöorganisaation perus- tamisesta, joka voisi ottaa juridisen vastuun erilaisista toiminnoista. Myös seutuyhteistyön kehittämisestä jonkin jo olemassa olevan organisaation varassa on keskusteltu. Vaihtoeh- toisista organisaatiomuodoista esillä ovat olleet mm. kuntayhtymä, osakeyhtiö, rekisteröity yhdistys, säätiö ja vapaamuotoinen yhteistyö. Osassa lausunnoista pidettiin tärkeänä, että yhteistyökokoonpano olisi sikäli joustava, että tarpeen mukaan yhteistyö voi toteutua myös koko seutua pienemmissä kokoonpanoissa.

3 KYSELYN TULOKSET

3.1 Karhukuntien yhteistyön nykytila, mahdollisuudet ja pullonkaulat

Kyselyyn vastanneet tuntevat Karhukuntien yhteistyön oman arvionsa mukaan melko hei- kosti. Yli puolet vastaajista kokee tuntevansa enintään jonkin verran tämän hetkistä yhteis- työtilannetta ja vain 11 % kokee tuntevansa sen erittäin hyvin (kuva 7).

KUVA 7. Vastaukset kysymykseen: "Kuinka hyvin koette tuntevanne Porin seudun kuntien tämänhetkisen yhteistyötilanteen?"

Viranhaltijat tuntevat Karhukuntien yhteistyön paremmin kuin luottamushenkilöt. Yli puolet viranhaltijoista kokee tuntevansa seutuyhteistyön hyvin tai erittäin hyvin, kun luotta- mushenkilöistä alle 40 % kokee tuntevansa seutuyhteistyön hyvin tai erittäin hyvin.

Kyselyn tulokset

TAULUKKO 9. Vastaukset kysymykseen: "Kuinka hyvin koette tuntevanne Porin seudun kuntien tämän hetken yhteistyötilanteen" (%)

Viranhaltijat Luottamushenkilöt Yhteensä En lainkaan 0 1 1 Jonkin verran 41 59 52 Hyvin 35 38 36 Erittäin hyvin 24 1 11 Yht. 100 100 100

Suhtautuminen seutuyhteistyön tuomaan lisäarvoon on Karhukunnissa melko varovaista. Enemmistö vastaajista näkee yhteistyön tuovan vain vähän lisäarvoa oman kunnan toimintaan. Seutuyhteistyön uskotaan kuitenkin kehittyvän tulevaisuudessa enemmän lisäarvoa tuottavaan suuntaan.

Tällä hetkellä Kymmenen vuoden kuluttua

80 %

60 %

40 %

20 %

0 % Ei lainkaan Erittäin vähän Vähän Paljon Erittäin paljon

KUVA 8. Vastaukset kysymykseen: "Miten paljon Porin seudun kuntien välinen yhteistyö tuo lisäarvoa oman kuntanne toimintaan tällä hetkellä/kymmenen vuoden kuluttua?"

Viranhaltijoiden odotukset yhteistyön tulevaisuudessa tuomasta lisäarvosta ovat jonkin verran suurempia kuin luottamushenkilöillä. Viranhaltijoista 29 % katsoo, että kymmenen vuoden kuluttua kuntien välinen yhteistyö tuo erittäin paljon lisäarvoa kuntien omaan toimintaan, kun vastaavasti luottamushenkilöistä tähän uskoo vain 8 % vastaajista. Lisäksi luottamushenkilöistä lähes neljännes uskoo, että seutuyhteistyöstä on tulevaisuudessa vain vähän hyötyä kunnille, kun viranhaltijoista näin ajattelee vain 6 % vastaajista.

25 Sotarauta & Linnamaa & Viljamaa

TAULUKKO 10. Vastaukset kysymykseen: "Miten paljon Porin seudun kuntien välinen yhteistyö tuo lisäarvoa oman kuntanne toimintaan kymmenen vuoden kuluttua?" (%)

Viranhaltijat Luottamushenkilöt Yhteensä Erittäin paljon 29 8 17 Paljon 65 63 64 Vähän 6 23 15 Erittäin vähän 0 2 1 Ei lainkaan 0 0 0 En osaa sanoa 0 5 3 Yht. 100 100 100

Suhtautuminen kuntaliitoksiin on selkeästi myönteisempää Porissa, Harjavallassa ja Ulvi- lassa kuin pienemmissä kunnissa. Näissä kunnissa noin kolme neljäsosaa vastaajista suhtautuu ainakin jossain määrin myönteisesti kuntaliitoksiin. Pienemmissä kunnissa kuntaliitoksiin suhtaudutaan negatiivisemmin. Erityisesti Luvialla ja Nakkilassa kuntaliitoksiin suhtaudutaan hyvin kielteisesti. Luottamushenkilöt suhtautuvat kuntaliitoksiin jonkin verran viranhaltijoita kielteisemmin. Kaiken kaikkiaan kysymys kuntaliitoksista herättää melko voimakkaita reaktioita. Koko seudun osalta yli puolet vastaajista kannattaa kuntaliitoksia ainakin jossain muodossa, mutta näkemykset jakautuvat melko voimakkaasti.

KUVA 9. Kunnittaiset vastaukset kysymykseen: "Miten toivottavina pidätte kuntaliitoksia Porin seudulla?"

26 Kyselyn tulokset

KUVA 10. Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden vastaukset kysymykseen: "Miten toivottavina pidätte kuntaliitoksia Porin seudulla?"

Seutuyhteistyötä eniten haittaavana tekijänä nähdään oman reviirin suojelu. Yli kolme nel- jäsosaa vastaajista kokee sen haittaavan yhteistyötä erittäin paljon tai paljon. Noin kaksi kolmasosaa näkee pelon oman kunnan päätösvallan heikkenemisestä haittaavan yhteistyö- tä. Myös seutuyhteistyön organisoimattomuuden ja kuntien välisen kilpailun nähdään varsin yleisesti haittaavan yhteistyön kehittämistä. Yhteistyön esteet ovat siis varsin pitkälle asenteissa ja ennakkoluuloissa (kuva 12). Seudun aluerakenteen ei nähdä kovinkaan yleisesti haittaavan yhteistyötä. Myöskään jo olemassa olevia yhteistyösuhteita ei koeta haitallisina. Vain noin joka viides vastaaja on si- tä mieltä, että pelko kuntaliitosten tarpeettomaksi tulemisesta olisi ongelma. Viranhaltijat ja luottamushenkilöt näkevät yhteistyön esteet samansuuntaisesti. Eroja on lähinnä kysy- myksissä kuntaliitosten pelon sekä yhteistyön organisoimattomuuden vaikutuksista seu- tuyhteistyötä haittaavina tekijöinä (kuvat 11 ja 13). Myöskään kuntien välillä ei ilmene merkittäviä eroja näkemyksissä yhteistyötä haittaavista tekijöistä.

60 %

50 %

Pelko siitä, että 40 % yhteistyö johtaa vähitellen 30 %

kuntaliitokseen 20 %

10 %

0 % Ei lainkaan Eritt. vähän Vähän Paljon Eritt. paljon

Kaikki vastaajat Viranhaltijat Luottamushenkilöt

KUVA 11. Vastaajien näkemykset kuntaliitosten pelon vaikutuksista seudun kuntien väli- seen yhteistyöhön

27 Sotarauta & Linnamaa & Viljamaa

KUVA 12. Vastaukset kysymykseen: ”Miten paljon seuraavat seikat vaikeuttavat Porin seudun kuntien välisen yhteistyön kehittämistä”

28 Kyselyn tulokset

60 %

50 %

Yhteistyön 40 % organisoimattomuus haittaa seudun kuntien 30 %

välistä yhteistyötä 20 %

10 %

0 % Ei lainkaan Eritt. vähän Vähän Paljon Eritt. paljon

Kaikki vastaajat Viranhaltijat Luottamushenkilöt

KUVA 13. Vastaajien näkemykset yhteistyön organisoimattomuuden asteen vaikutuksista seudun kuntien väliseen yhteistyöhön

Yleisimmin hyvät yhteistyön mahdollisuudet nähdään olevan ympäristönsuojelussa, palo- ja pelastustoimessa, matkailun kehittämisessä sekä korkean asteen koulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Varsin yleisesti myös EU-hankkeiden koordinoinnissa sekä alueellisessa edunvalvonnassa nähdään olevan hyvät yhteistyön mahdollisuudet. Myös yhteisten kehittämisseminaarien järjestämisessä sekä matkailun ja elinkeinojen kehittämisessä koetaan olevan varsin hyvät mahdollisuudet yhteistyöhön. Kaikkein heikoimpina yhteistyömahdollisuudet nähdään kiinteistöjen kunnossapidossa ja teknisen huollon sekä asuntopolitiikan aloilla. Myös kunnan yleishallinnon sekä perusas- teen opetuksen osalta noin puolet vastaajista näkee yhteistyön mahdollisuudet huonoina tai erittäin huonoina. Näiden lisäksi sosiaalitoimessa, taloussuunnittelussa ja kaavoituksessa ei nähdä kovinkaan yleisesti olevan hyviä mahdollisuuksia yhteistyöhön. Valtaosa toimialoista nähdään kuitenkin sellaisina, että mahdollisuudet seutuyhteistyön toteuttamiseen ovat vähintäänkin hyvät. (kuva 14). Vastaajien kunnittaiset näkemykset mahdollisista yhteistyö- toimialoista on esitetty liitteessä 2. Yhteistyömahdollisuudet koetaan heikompina sellaisilla toimialoilla, joiden voidaan nähdä kuuluvan kuntien peruspalveluiksi koettuihin aloihin (esim. sosiaalitoimi ja opetus ala- ja yläasteella) kuin ns. "helpoiksi" koetuilla toimialoilla, joissa kuntien perustehtäviin ei tarvitse puuttua.

29 Sotarauta & Linnamaa & Viljamaa

KUVA 14. Vastaukset kysymykseen: Mitkä ovat mielestänne Porin seudun kuntien yhteis- työmahdollisuudet seuraavilla toimialoilla?”

30 Kyselyn tulokset

3.2 Kuntakohtaiset kumppaniprofiilit1

3.2.1 Porin kaupunki Porin kaupungin kumppaniprofiili on varsin särmikäs. Noin puolet vastaajista näkee, että Poriin voi luottaa yhteistyökumppanina ja noin 40 % näkee Porin yhteistyöhön sitoutuneena. Toisaalta lähes 70 % vastaajista kokee Porin olevan liikaa kiinni omissa tavoitteissaan, jotta se voisi olla aktiivinen seutuyhteistyössä. Sen ei myöskään nähdä ottavan joustavasti muiden kuntien näkemyksiä huomioon. Lisäksi varsin yleisesti koetaan Porin kilpailuasenteen häiritsevän yhteistyötä. Lähes 60 % vastaajista kokee, ettei Pori kerro avoimesti omista suunnitelmistaan, tavoitteistaan ja hankkeistaan muille kunnille. Seuraavassa on lisäksi esitetty neljä kumppaniprofiilin osa-aluetta, missä Porin kaupungin oma näkemys poikkeaa selvästi kumppaneiden näkemyksestä. Porin kaupungin ja muiden kuntien välillä on tulkintaeroja, joihan tarttumalla on mahdollista selkeyttää yhteistyö- asetelmaa. Tällaisia ovat erityisesti omissa tavoitteissa kiinni oleminen, kilpailuasenne muita kohtaan, seutuyhteistyöhön sitoutuminen sekä muiden näkemysten huomioon ottaminen. Porin kaupungin oma näkemys itsestään on positiivisempi kuin muiden seudun kuntien näkemys Porista yhteistyökumppanina.

40 %

30 % Porin kaupunki on liikaa Porin kaupungin omat kiinni omissa tavoitteissaan tavoitteet eivät haittaa ollakseen aktiivinen Porin 20 % kaupungin aktiivisuutta seudun kuntien välisessä Porin seudun kuntien yhteistyössä välisessä yhteistyössä 10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 15. Näkemykset Porin kaupungin omien tavoitteiden suhteesta seudun kuntien vä- liseen yhteistyöhön2

1 Kumppaniprofiileja kartoittaneissa kysymyksissä nolla–vaihtoehdon saama osuus vastauksista vaihteli kunnittain ja kysymyksittäin 9,5 % ja 41,8 % välillä. Nolla–vastausten varsin suuri määrä erityisesti joidenkin kuntien kohdalla saattaa heijastella huonoa kumppanien ja seutuyhteistyön tuntemusta. 2 Ko. kunnan ja muiden näkemyksiä erittelevän kuvan taustalla harmaalla esitetty koko seudun profiili on summa seudun kaikkien kuntien kyseisestä muuttujasta saamista arvioista. Esimerkiksi kysymykseen kuntien sitoutumisesta yhteistyöhön on kerätty vastaukset kaikkien kuntien osalta ja näin saatu yhteistyöhön sitoutumisen keskimääräinen profiili koko seudun osalta.

31 Sotarauta & Linnamaa & Viljamaa

KUVA 16. Porin kaupungin kumppaniprofiili

32 Kyselyn tulokset

40 %

30 % Porin kaupungin Porin kaupunki hakeutuu kilpailuasenne muita Porin enemmän yhteistyöhön kuin seudun kuntia kohtaan 20 % kilpailee Porin seudun häiritsee kuntien välistä muiden kuntien kanssa yhteistyötä 10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 17. Näkemykset Porin kaupungin kilpailuasenteesta muita kuntia kohtaan

40 %

30 % Porin kaupunki ei ole Porin kaupunki on sitoutunut sitoutunut Porin seudun Porin seudun kuntien välisen kuntien välisen yhteistyön 20 % yhteistyön kehittämiseen kehittämiseen

10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 18. Näkemykset Porin kaupungin sitoutumisesta kuntien välisen yhteistyön kehit- tämiseen

40 %

30 % Porin kaupunki ei ota Porin kaupunki ottaa joustavasti muiden Porin joustavasti muiden Porin seudun kuntien näkemyksiä 20 % seudun kuntien näkemyksiä huomioon huomioon

10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 19. Näkemykset siitä, miten Porin kaupunki ottaa seudun muiden kuntien näke- myksiä huomioon

33 Sotarauta & Linnamaa & Viljamaa

3.2.2 Harjavallan kaupunki Harjavallan kaupungin kumppaniprofiili on varovaisen positiivinen. Harjavalta nähdään varsin luotettavana ja sitoutuneena yhteistyökumppanina. Toisaalta n. 40 % vastaajista on sitä mieltä, ettei Harjavalta kerro tarpeeksi omista suunnitelmistaan, tavoitteistaan ja hankkeistaan muille kunnille, ja noin joka kolmas kokee, ettei Harjavallalla ole näkemystä siitä, mihin suuntaan Porin seudun kuntien välistä yhteistyötä tulisi kehittää.

KUVA 20. Harjavallan kaupungin kumppaniprofiili

34 Kyselyn tulokset

Seuraavassa on esitetty neljä osa-aluetta, missä Harjavallan kaupungin oma näkemys poikkeaa jonkin verran kumppaneiden näkemyksestä. Harjavallan kaupungin ja muiden kuntien välillä on tulkintaeroja, joihan tarttumalla on mahdollista selkeyttää yhteistyöasetelmaa. Tällaisia ovat näkemys yhteistyön kehittämisestä, luotettavuus yhteistyössä, kunnan omista toimista tiedottaminen ja Harjavallan kilpailuasenne.

40 %

30 % Harjavallan kaupungilla ei Harjavallan kaupungilla on ole näkemystä siitä, mihin selvä näkemys siitä, mihin suuntaan Porin seudun 20 % suuntaan Porin seudun kuntien välistä yhteistyötä kuntien välistä yhteistyötä tulisi kehittää tulisi kehittää 10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 21. Näkemykset siitä, onko Harjavallan kaupungilla näkemystä seutuyhteistyön tulevaisuuden suhteen

40 %

30 % Harjavallan kaupunkiin ei Harjavallan kaupunkiin voi voi luottaa luottaa yhteistyökumppanina yhteistyökumppanina Porin 20 % Porin seudun kuntien seudun kuntien välisessä välisessä yhteistyössä yhteistyössä 10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 22. Näkemykset Harjavallan kaupungin luotettavuudesta kuntien välisessä yhteis- työssä

35 Sotarauta & Linnamaa & Viljamaa

40 %

30 % Harjavallan kaupunki ei Harjavallan kaupunki kertoo kerro riittävästi omista avoimesti omista suunnitelmistaan, 20 % suunnitelmistaan, tavoitteistaan ja tavoitteistaan ja hankkeistaan muille Porin hankkeistaan muille Porin seudun kunnille 10 % seudun kunnille

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 23. Näkemykset siitä, miten Harjavallan kaupunki tiedottaa toiminnastaan muille kunnille

40 %

30 % Harjavallan kaupungin Harjavallan kaupunki kilpailuasenne muita Porin hakeutuu enemmän seudun kuntia kohtaan 20 % yhteistyöhön kuin kilpailee häiritsee kuntien välistä Porin seudun muiden yhteistyötä kuntien kanssa 10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 24. Näkemykset Harjavallan kaupungin kilpailuasenteesta muita kuntia kohtaan

3.2.3 Kullaan kunta Kullaan kunnan kumppaniprofiili on varsin positiivinen. Kaikilla kumppaniprofiilin ulottuvuuksilla yli puolet vastaajista kokee sen toiminnan positiivisesti. Kullaa nähdään varsin sitoutuneena ja luotettavana yhteistyökumppanina. Noin joka viides vastaaja näkee kuitenkin, ettei Kullaalla ole näkemystä siitä, mihin suuntaan Porin seudun kuntien välistä yhteis- työtä tulisi kehittää.

36 Kyselyn tulokset

KUVA 25. Kullaan kunnan kumppaniprofiili

Seuraavassa on esitetty neljä osa-aluetta, missä Kullaan kunnan oma näkemys poikkeaa kumppaneiden näkemyksestä. Kullaan kunnan ja muiden kuntien välillä on tulkintaeroja, joihan tarttumalla on mahdollista selkeyttää yhteistyöasetelmaa. Tällaisia ovat panostus yhteistyöhön, näkemys yhteistyön kehittämisestä, luotettavuus yhteistyökumppanina sekä Kullaan kilpailuasenne.

37 Sotarauta & Linnamaa & Viljamaa

80 %

70 %

60 % Kullaan kunta ei ole halukas Kullaan kunta on halukas panostamaan Porin seudun 50 % panostamaan Porin seudun kuntien väliseen 40 % kuntien väliseen yhteistyöhön resurssiensa yhteistyöhön resurssiensa 30 % edellyttämällä tavalla edellyttämällä tavalla 20 %

10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 26. Näkemykset Kullaan kunnan panostuksesta seudun kuntien väliseen yhteistyö- hön

50 %

40 % Kullaan kunnalla ei ole Kullaan kunnalla on selvä näkemystä siitä, mihin 30 % näkemys siitä, mihin suuntaan Porin seudun suuntaan Porin seudun kuntien välistä yhteistyötä 20 % kuntien välistä yhteistyötä tulisi kehittää tulisi kehittää

10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 27. Näkemykset siitä, onko Kullaan kunnalla näkemystä seudun kuntien välisen yhteistyön tulevaisuuden suhteen

70 %

60 %

Kullaan kuntaan ei voi 50 % Kullaan kuntaan voi luottaa

luottaa yhteistyökumppanina 40 % yhteistyökumppanina Porin Porin seudun kuntien seudun kuntien välisessä välisessä yhteistyössä 30 % yhteistyössä

20 %

10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 28. Näkemykset Kullaan kunnan luotettavuudesta seudun kuntien välisessä yhteis- työssä

38 Kyselyn tulokset

50 %

40 % Kullaan kunnan Kullaan kunta hakeutuu kilpailuasenne muita Porin 30 % enemmän yhteistyöhön kuin seudun kuntia kohtaan kilpailee Porin seudun häiritsee kuntien välistä 20 % muiden kuntien kanssa yhteistyötä

10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 29. Näkemykset Kullaan kunnan kilpailuasenteesta seudun muita kuntia kohtaan

3.2.4 Luvian kunta Luvian kunnan kumppaniprofiili on varsin positiivinen. Sen profiilissa on kuitenkin neutraaleja nollavastauksia suhteellisen paljon. Luvia nähdään melko yleisesti luotettavana yhteistyökumppanina ja sitä pidetään pääosin yhteistyöhön sitoutuneena. Noin 30 % vastaajista kokee, ettei Luvia kerro riittävästi omista suunnitelmistaan, tavoitteistaan ja hankkeistaan muille kunnille. Seuraavassa on myös esitetty neljä osa-aluetta, missä Luvian kunnan oma näkemys poikkeaa selvästi kumppaneiden näkemyksestä. Luvian kunnan ja muiden kuntien välillä on tulkintaeroja, joihan tarttumalla on mahdollista selkeyttää yhteistyöasetelmaa. Tällaisia ovat panostus yhteistyöhön, sitoutuminen, muiden näkemysten huomioon ottaminen sekä luotettavuus yhteistyökumppanina.

40 %

30 % Luvian kunta ei ole halukas Luvian kunta on halukas panostamaan Porin seudun panostamaan Porin seudun kuntien väliseen 20 % kuntien väliseen yhteistyöhön resurssiensa yhteistyöhön resurssiensa edellyttämällä tavalla edellyttämällä tavalla 10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 30. Näkemykset Luvian kunnan panostuksesta seudun kuntien väliseen yhteistyö- hön

39 Sotarauta & Linnamaa & Viljamaa

KUVA 31. Luvian kunnan kumppaniprofiili

40 Kyselyn tulokset

40 %

30 % Luvian kunta ei ole Luvian kunta on sitoutunut sitoutunut Porin seudun Porin seudun kuntien välisen kuntien välisen yhteistyön 20 % yhteistyön kehittämiseen kehittämiseen

10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 32. Näkemykset Luvian kunnan sitoutumisesta seudun kuntien välisen yhteistyön kehittämiseen

50 %

40 % Luvian kunta ei ota Luvian kunta ottaa joustavasti muiden Porin 30 % joustavasti muiden Porin seudun kuntien näkemyksiä seudun kuntien näkemyksiä huomioon 20 % huomioon

10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 33. Näkemykset siitä, miten Luvian kunta ottaa seudun muiden kuntien näkemyk- set huomioon

41 Sotarauta & Linnamaa & Viljamaa

40 %

30 % Luvian kuntaan ei voi Luvian kuntaan voi luottaa luottaa yhteistyökumppanina yhteistyökumppanina Porin Porin seudun kuntien 20 % seudun kuntien välisessä välisessä yhteistyössä yhteistyössä

10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 34. Näkemykset Luvian kunnan luotettavuudesta seudun kuntien välisessä yhteis- työssä

3.2.5 Nakkilan kunta Nakkilan kunnan kumppaniprofiili on varsin positiivinen. Se nähdään suhteellisen yleisesti luotettavana, sitoutuneena ja yhteistyöhön panostavana kumppanina. Noin joka kymmenes vastaaja arvioi Nakkilan kertovan riittämättömästi omista suunnitelmistaan, tavoitteistaan ja hankkeistaan muille kunnille.

42 Kyselyn tulokset

KUVA 35. Nakkilan kunnan kumppaniprofiili

Seuraavassa on esitetty neljä osa-aluetta, missä Nakkilan kunnan oma näkemys poikkeaa selvästi kumppaneiden näkemyksestä. Nakkilan kunnan ja muiden kuntien välillä on tulkintaeroja, joihan tarttumalla on mahdollista selkeyttää yhteistyöasetelmaa. Tällaisia ovat näkemys yhteistyön kehittämisestä, luotettavuus yhteistyökumppanina, muiden näkemys- ten huomioon ottaminen sekä sitoutuminen.

43 Sotarauta & Linnamaa & Viljamaa

60 %

50 %

Nakkilan kunnalla ei ole 40 % Nakkilan kunnalla on selvä näkemystä siitä, mihin näkemys siitä, mihin suuntaan Porin seudun 30 % suuntaan Porin seudun kuntien välistä yhteistyötä kuntien välistä yhteistyötä tulisi kehittää 20 % tulisi kehittää

10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 36. Näkemykset siitä, onko Nakkilan kunnalla näkemystä seudun kuntien välisen yhteistyön tulevaisuuden suhteen

60 %

50 %

Nakkilan kuntaan ei voi 40 % Nakkilan kuntaan voi luottaa luottaa yhteistyökumppanina yhteistyökumppanina Porin Porin seudun kuntien 30 % seudun kuntien välisessä välisessä yhteistyössä yhteistyössä 20 %

10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 37. Näkemykset Nakkilan kunnan luotettavuudesta seudun kuntien välisessä yh- teistyössä

60 %

50 %

Nakkilan kunta ei ota 40 % Nakkilan kunta ottaa joustavasti muiden Porin joustavasti muiden Porin seudun kuntien näkemyksiä 30 % seudun kuntien näkemyksiä huomioon huomioon 20 %

10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 38. Näkemykset siitä, miten Nakkilan kunta ottaa seudun muiden kuntien näke- mykset huomioon

44 Kyselyn tulokset

80 %

70 %

60 % Nakkilan kunta ei ole Nakkilan kunta on sitoutunut sitoutunut Porin seudun 50 % Porin seudun kuntien välisen kuntien välisen yhteistyön 40 % yhteistyön kehittämiseen kehittämiseen 30 %

20 %

10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 39. Näkemykset Nakkilan kunnan sitoutumisesta kuntien välisen yhteistyön kehit- tämiseen

3.2.6 Noormarkun kunta Myös Noormarkun kunnan kumppaniprofiili on positiivinen. Näkemykset Noormarkusta yhteistyökumppanina ovat pääsääntöisesti myönteisiä. Tosin neutraaleja arvioita on myös Noormarkun kohdalla keskimäärin noin neljännes kaikista vastauksista. Monen muun kunnan tapaan negatiivisimmat arviot painottuvat omista toimista tiedottamiseen ja siihen, ettei Noormarkulla ole näkemystä siitä, mihin suuntaan yhteistyötä tulisi kehittää.

45 Sotarauta & Linnamaa & Viljamaa

KUVA 40. Noormarkun kunnan kumppaniprofiili

Seuraavassa on esitetty neljä osa-aluetta, missä Noormarkun kunnan oma näkemys poikkeaa kumppaneiden näkemyksestä. Noormarkun kunnan ja muiden kuntien välillä on tulkintaeroja, joihan tarttumalla on mahdollista selkeyttää yhteistyöasetelmaa. Tällaisia ovat Noormarkun kilpailuasenne, luotettavuus yhteistyökumppanina, sitoutuminen sekä muiden näkemysten huomioon ottaminen.

46 Kyselyn tulokset

70 %

60 %

Noormarkun kunnan 50 % Noormarkun kunta hakeutuu

kilpailuasenne muita Porin 40 % enemmän yhteistyöhön kuin seudun kuntia kohtaan kilpailee Porin seudun häiritsee kuntien välistä 30 % muiden kuntien kanssa yhteistyötä 20 %

10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 41. Näkemykset Noormarkun kunnan kilpailuasenteesta seudun muita kuntia kohtaan

50 %

40 % Noormarkun kuntaan ei voi Noormarkun kuntaan voi luottaa yhteistyökumppanina 30 % luottaa yhteistyökumppanina Porin seudun kuntien Porin seudun kuntien välisessä yhteistyössä 20 % välisessä yhteistyössä

10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 42. Näkemykset Noormarkun kunnan luotettavuudesta seudun kuntien välisessä yhteistyössä

47 Sotarauta & Linnamaa & Viljamaa

50 %

40 % Noormarkun kunta ei ole Noormarkun kunta on sitoutunut Porin seudun 30 % sitoutunut Porin seudun kuntien välisen yhteistyön kuntien välisen yhteistyön kehittämiseen 20 % kehittämiseen

10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 43. Näkemykset Noormarkun kunnan sitoutumisesta kuntien välisen yhteistyön kehittämiseen

50 %

40 % Noormarkun kunta ei ota Noormarkun kunta ottaa joustavasti muiden Porin 30 % joustavasti muiden Porin seudun kuntien näkemyksiä seudun kuntien näkemyksiä huomioon 20 % huomioon

10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 44. Näkemykset siitä, miten Noormarkun kunta ottaa seudun muiden kuntien nä- kemyksiä huomioon

3.2.7 Pomarkun kunta Pomarkun kunnan kumppaniprofiili on varovaisen positiivinen, mutta neutraalien nollavas- tausten määrä on suuri. Pomarkku nähdään pääosin luotettavana ja muiden näkemykset huomioon ottavana kumppanina. Noin 20 % vastaajista kokee, ettei se kerro riittävästi omista suunnitelmistaan, tavoitteistaan ja hankkeistaan seudun muille kunnille. Seuraavassa on myös esitetty neljä osa-aluetta, missä Pomarkun kunnan oma näkemys poikkeaa selvästi kumppaneiden näkemyksestä. Pomarkun kunnan ja muiden kuntien välil- lä on tulkintaeroja, joihan tarttumalla on mahdollista selkeyttää yhteistyöasetelmaa. Tällai- sia ovat kunnan kilpailuasenne, panostus yhteistyöhön, sitoutuminen sekä omista toimista tiedottaminen.

48 Kyselyn tulokset

60 %

50 %

Pomarkun kunnan 40 % Pomarkun kunta hakeutuu kilpailuasenne muita Porin enemmän yhteistyöhön kuin seudun kuntia kohtaan 30 % kilpailee Porin seudun häiritsee kuntien välistä muiden kuntien kanssa yhteistyötä 20 %

10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 45. Näkemykset Pomarkun kunnan kilpailuasenteesta seudun muita kuntia kohtaan

49 Sotarauta & Linnamaa & Viljamaa

KUVA 46. Pomarkun kunnan kumppaniprofiili

50 Kyselyn tulokset

50 %

40 % Pomarkun kunta ei ole Pomarkun kunta on halukas halukas panostamaan Porin 30 % panostamaan Porin seudun seudun kuntien väliseen kuntien väliseen yhteistyöhön resurssiensa 20 % yhteistyöhön resurssiensa edellyttämällä tavalla edellyttämällä tavalla

10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 47. Näkemykset Pomarkun kunnan panostuksesta seudun kuntien väliseen yhteis- työhön

50 %

40 % Pomarkun kunta ei ole Pomarkun kunta on sitoutunut Porin seudun 30 % sitoutunut Porin seudun kuntien välisen yhteistyön kuntien välisen yhteistyön kehittämiseen 20 % kehittämiseen

10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 48. Näkemykset Pomarkun kunnan sitoutumisesta kuntien välisen yhteistyön kehit- tämiseen

51 Sotarauta & Linnamaa & Viljamaa

60 %

50 %

Pomarkun kunta ei kerro 40 % Pomarkun kunta kertoo riittävästi omista avoimesti omista suunnitelmistaan, 30 % suunnitelmistaan, tavoitteistaan ja tavoitteistaan ja hankkeistaan muille Porin 20 % hankkeistaan muille Porin seudun kunnille seudun kunnille 10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 49. Näkemykset siitä, miten Pomarkun kunta tiedottaa toiminnastaan muille kunnille

3.2.8 Ulvilan kunta Ulvilan kunnan kumppaniprofiili on varsin särmikäs. Ulvila nähdään kuitenkin melko luotettavana yhteistyökumppanina ja yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että Ulvila myös panostaa resurssiensa edellyttämällä tavalla yhteistyöhön. Toisaalta lähes kolmannes vastaajista kokee, ettei se panosta yhteistyöhön resurssiensa edellyttämällä tavalla. Yli 40% vastaajista näkee, ettei Ulvila kerro riittävästi omista suunnitelmistaan, tavoitteistaan ja hankkeistaan muille kunnille. Sen nähdään myös olevan liikaa kiinni omissa tavoitteissaan ollakseen aktiivinen kuntien välisessä yhteistyössä. Myös Ulvilan kilpailuasenteen koetaan haittaavan yhteistyötä. Seuraavassa on esitetty myös neljä osa-aluetta, missä Ulvilan kunnan oma näkemys poikkeaa selvästi kumppaneiden näkemyksestä. Ulvilan kunnan ja muiden kuntien välillä on tulkintaeroja, joihan tarttumalla on mahdollista selkeyttää yhteistyöasetelmaa. Tällaisia ovat panostus yhteistyöhön, sitoutuminen, luotettavuus sekä näkemys yhteistyön tulevaisuudesta.

52 Kyselyn tulokset

60 %

50 %

Ulvilan kunta ei ole halukas 40 % Ulvilan kunta on halukas panostamaan Porin seudun panostamaan Porin seudun kuntien väliseen 30 % kuntien väliseen yhteistyöhön resurssiensa yhteistyöhön resurssiensa edellyttämällä tavalla 20 % edellyttämällä tavalla

10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 50. Näkemykset Ulvilan kunnan panostuksesta seudun kuntien väliseen yhteistyö- hön

60 %

50 %

Ulvilan kunta ei ole 40 % Ulvilan kunta on sitoutunut sitoutunut Porin seudun Porin seudun kuntien välisen kuntien välisen yhteistyön 30 % yhteistyön kehittämiseen kehittämiseen 20 %

10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 51. Näkemykset Ulvilan kunnan sitoutumisesta kuntien välisen yhteistyön kehittä- miseen

53 Sotarauta & Linnamaa & Viljamaa

KUVA 52. Ulvilan kunnan kumppaniprofiili

54 Kyselyn tulokset

30 %

Ulvilan kuntaan ei voi 20 % Ulvilan kuntaan voi luottaa luottaa yhteistyökumppanina yhteistyökumppanina Porin Porin seudun kuntien seudun kuntien välisessä välisessä yhteistyössä yhteistyössä 10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 53. Näkemykset Ulvilan kunnan luotettavuudesta seudun kuntien välisessä yhteis- työssä

50 %

40 % Ulvilan kunnalla ei ole Ulvilan kunnalla on selvä näkemystä siitä, mihin 30 % näkemys siitä, mihin suuntaan Porin seudun suuntaan Porin seudun kuntien välistä yhteistyötä 20 % kuntien välistä yhteistyötä tulisi kehittää tulisi kehittää

10 %

0 % -3 -2 -1 0 1 2 3

Koko seutu Muiden näkemys Oma näkemys

KUVA 54. Näkemykset siitä, onko Ulvilan kunnalla näkemystä seudun kuntien välisen yhteistyön tulevaisuuden suhteen

3.3 Yhteenveto kumppaniprofiileista

Karhukuntien särmikkäin kumppaniprofiili on Porilla. Porin kohdalla sen oma näkemys poikkeaa eniten kumppaneiden näkemyksistä. Myös Ulvilan kumppaniprofiili on jonkin verran muita seudun kuntia särmikkäämpi. Varovaisen positiivisen kumppaniprofiilin kuntia ovat Harjavalta, Luvia ja Pomarkku. Näiden kuntien kohdalla myös tuntemuksen puute saattaa olla profiiliin vaikuttava tekijä, koska neutraalien nollavastusten osuus oli muiden kuntien profiileja suurempi. Monin paikoin jopa yli kolmannes vastuksista päätyy nollaan ja arvioista suurin osa painottuu nollan molemmin puolin. Tämä voi johtua siitä, että vastauksissa nollaa on saatettu käyttää kuvaamaan myös sitä, ettei asian tilasta osata sanoa tai että tietoa kunnan toiminnasta yhteistyössä ei ole tarpeeksi. Kullaan, Nakkilan ja Noormarkun kumppaniprofiilit ovat seudun positiivisimmat. Näi- denkin kuntien profiilit ovat kuitenkin melko varovaisen positiivisia.

55 Sotarauta & Linnamaa & Viljamaa

3.4 Muut esiin tuodut yhteistyösuunnat

Karhukuntien nykyinen yhteistyökokoonpano nähdään pääosin oikeaan osuneena. Noin neljä viidesosaa vastaajista kokee sen olevan tarkoituksenmukainen. Nykyisen yhteistyö- kokoonpanon laajentamiseksi esitetään lähinnä yksittäisiä ehdotuksia. Ainoastaan harjaval- talaisten vastauksissa nousee useammin esille yhteistyökokoonpanon laajentaminen. (ks kuva 55.)

Merikarvia Siikainen Kankaanpää Jämijärvi

2 3 2 2 Pomarkku 1

Noormarkku Lavia Suodenniemi

Pori 1 Kullaa 1 Ulvila Kiikoinen 1 1 Nakkila Luvia 1

7 1 1 Harjavalta Äetsä 6 Kokemäki Eurajoki Kiukainen

KUVA 55. Muita vastaajien ehdottamia yhteistyösuuntia (annettujen ehdotusten lukumää- rä)

4 YHTEENVETO JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET

4.1 ”Tiedon käyttöohjeet”

Ennen kuin tiivistetään tämän tutkimuksen keskeisimmät huomiot seutuyhteistyön kulminaatiopisteiksi, käydään lyhyesti läpi, miten uutta tietoa1 voidaan käyttää hyväksi seutuyhteistyön kehittämisessä. Tässä raportissa esitettyjen huomioiden tarkoituksena on nostaa esille Karhukuntien yhteis- työn kulminaatiopisteet yhteistyön kehittämisen tueksi. Kyselyn tulosten avulla on mahdollista avata uusia elementtejä sisältävä keskustelu Karhukuntien seutuyhteistyön tulevaisuudesta, esteistä ja kumppanuuden todellisesta luonteesta. Keskusteluissa on mahdollista ottaa esille esimerkiksi erilaiset tulkinnat seutuyhteistyöstä. Yleinen tulkintaero on esimerkiksi siinä, että varsin yleisesti kehyskunnat kokevat Porin kilpailuasenteen häiritsevän seutuyhteistyötä, mutta Pori itse kokee hakeutuvansa enemmän yh- teistyöhön kuin kilpailevansa seudun muiden kuntien kanssa. Keskusteluissa on mahdollista ottaa esille esimerkiksi seuraavat kysymykset: • Mitkä ovat ne konkreettiset tapahtumat, joissa Porin kilpailuasenne on häirinnyt seutuyhteis- työtä? Ovatko ne olleet todellisia kilpailutilanteita vai ylitulkintoja? • Onko Pori itse tiedostanut, että kyseessä on kilpailutilanne vai onko se vain toiminut normaa- lin kaavan mukaan? • Jos kilpailutilanteita on ollut, niin onko Pori ollut mukana sille liian pienessä pelissä vai ovatko kehyskunnat pyrkineet mukaan niille liian suuriin peleihin? Ovatko seudun kunnat mukana samoissa kilpailuissa vai onko yleensä mahdollista erottaa ”sarjatasoja”?

1 Ks. Sotarauta (1999) Sotarauta & Linnamaa & Viljamaa

• Mitä voidaan tehdä kilpailutilanteen selkeyttämiseksi; onko mahdollista keskustella pelisään- nöistä, onko mahdollista keskustella siitä, missä asioissa kilpaillaan ja missä tehdään yhteis- työtä… Aivan samalla tavalla on mahdollista tarttua esimerkiksi yhteistyön suurimpiin esteisiin eli oman reviirin suojeluun, oman kunnan päätösvallan menettämisen pelkoon ja informaation kulun ongelmiin. Yhteistyön suurimpia esteitä on mahdollista tarkastella nostamalla kuntien erilaiset tavoitteet pöydälle ja etsimällä niiden väliltä yhtymäkohtia. Tällöin tulee kysyä, mitkä ovat kunkin kunnan seutuyhteistyötä koskevat tavoitteet, mitä kukin kunta on valmis tarjoa- maan muille, mitä palveluja kukin kunta on valmis ostamaan muilta, mitä kukin on valmis panostamaan yhteistyöhön, mitä tehdään seudullisesti ja mitä kunnallisesti, mitä tehdään pie- nemmillä kokoonpanoilla jne.

Tutkimuksessa ”Kumppanit peilinä: Elinkeinopoliittisen seutuyhteistyön profiilit Tampereen, Turun, ja Imatran seuduilla sekä Ouluseudulla ja Seinänaapureissa” mukana olleet viisi seutua ryhmiteltiin kolmeen ryhmään: ”seutuyhteistyö sisäistetty”, ”keskustelu seutuyhteistyön tulevaisuudesta kesken” ja ”seutuyhteistyöhön uskotaan, mutta keskustelu alkuvaiheessa”. Kes- kustelun syvyydellä, keskeneräisyydellä tai alkuvaiheessa olemisella ei tarkoitettu keskusteluun käytettyä aikaa, vaan sitä miten syvälle seutuyhteistyön peruskysymyksiin kullakin seudulla on päästy. Ko. tutkimus kohdistui elinkeinopolitiikkaan kun tässä raportissa seutuyhteis- työtä on lähestytty kokonaisuutena, mutta yleisellä tasolla vertailtaessa Karhukunnat sijoittui- sivat ko. ryhmittelyssä ryhmään ”seutuyhteistyöhön uskotaan, mutta keskustelu alkuvaiheessa”. Karhukunnissa seutuyhteistyön esteet ovat pääosin samansuuntaiset kuin muillakin seuduilla. Näin ollen myös yhteistyön kehittämisen mahdolliset keinot ovat samansuuntaisia (ks. So- tarauta et al 1999).

4.2 Karhukuntien välisen yhteistyön kulminaatiopisteet

Tässä tutkimuksessa on analysoitu Karhukuntien seutuyhteistyön tilaa. Keskeisimmät koko aineistosta esille nostettavissa olevat johtopäätökset, joita jatkossa kutsutaan Karhukuntien seutuyhteistyön kulminaatiopisteiksi, voidaan tiivistää seuraavasti: • Yleinen yhteistyön tuntemuksen puute (luottamushenkilöt) • Oman reviirin suojelu • Seutuyhteistyön suhde kuntien omiin tavoitteisiin ja tunne keskinäisestä kilpailusta • Kuntien välinen heikko informaation kulku • Porin rooli ja asema. Vaikka Karhukunnissa uskotaan seutuyhteistyön tuovan tulevaisuudessa nykyistä enemmän lisäarvoa, on Karhukuntien seutuyhteistyö vielä varsin kehittymätöntä. Tämä näkyy mm. siinä, että Karhukuntien yhteistyön tuntemus on suhteellisen heikkoa. Vain joka kymmenes vastanneista katsoi tuntevansa yhteistyön erittäin hyvin. Seutuyhteistyön heikko tuntemus näkyy

58 Yhteenveto ja kehittämisehdotukset myös joidenkin kuntien kumppanuusprofiileissa neutraalien vastausten suurena määränä. Luottamushenkilöt tuntevat Karhukuntien yhteistyön viranhaltijoita huonommin. Haaste: Yleinen seutuyhteistyön ja kuntien keskinäisen tuntemuksen lisääminen Mahdollisia keinoja: [I] Yhteistyön laajenemisesta ja verkostomaisen toiminnan yleistymisestä huolimatta avain- toimijoiden ajattelumallit ja verkostomaisen toiminnan osaaminen eivät oletettavasti ole kehittyneet samassa tahdissa toimintojen muutoksen kanssa. Karhukuntien yhteistyön perustaa on mahdollista kehittää seutuistumiseen sekä yhteistyön ja verkostojen johtamisen edellytyksiin ja taitoihin kohdistuvalla koulutuksella. [II] Karhukuntien yhteistyötoimikunta on yksi seutuyhteistyön foorumi. Seutuyhteistyön tulevaisuuden kannalta olennaista on kuntien ”ykkösketjujen” monipuolinen osallistuminen keskusteluun ja toimintojen linjaamiseen. Tällöin korostuu sellaisten nykyistä laajempien foorumien luominen, joilla kuntien viranhaltijat ja luottamushenkilöt voivat yhdessä käsi- tellä seutuyhteistyön peruskysymyksiä. Foorumeja voivat olla työryhmät, keskusteluryh- mät, aivoriihet, julkiset tilaisuudet, sanomalehdet, radio, seminaarit, koulutustilaisuudet, kehittämisohjelmien laadinta jne. Olennaista on tietoisesti arvioida ja kehittää foorumeja siten, että ne tukevat mahdollisimman hyvin sekä keskusteluun osallistujien että kaupunkiseudun kehityksen ja yhteistyön tarpeita ja tavoitteita. Karhukuntien yhteistyön strategisissa keskusteluissa ei olla menty pintaa syvemmälle. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, etteivät kunnat ole sopineet, mitä tehdään seudullisesti ja mitä kunnallisesti, mitä kukin kunta saa yhteistyöstä ja on siihen valmis panostamaan. Kun eri kuntien intressit ja omat tavoitteet huomioon ottavaa keskustelua ei olla käyty, kunnat lähestyvät seutuyhteistyötä varsin suoraan omien tavoitteidensa ja näkemyksiensä kautta. Tämä heijastuu siinä, että seutuyhteistyötä eniten haittaavana tekijänä nähdään Karhukunnissa oman reviirin suojelu. Lisäksi pelot oman kunnan päätösvallan heikkenemisestä haittaavat yhteistyötä. Yh- teistyön esteet ovat siis varsin pitkälle asenteissa ja ennakkoluuloissa. Oman reviirin suojelu heijastuu myös siinä, että kokonaisuutena tarkasteltaessa toiseksi ne- gatiivisimmin kumppaniprofiileissa nousi esille se, että kunnat ovat liian kiinni omissa tavoitteissaan ollakseen aktiivisia yhteistyössä. Haaste: Seudullisten tavoitteiden ja kuntien omien tavoitteiden tasapainottaminen Mahdollisia keinoja: [I] Analysoidaan kuntien roolit seudun kehityksessä. Lähtökohdiltaan erilaisten kuntien kesken keskustelut seudullisesta työnjaosta saattavat jäädä ”teknisiksi”, jolloin kuntien erilai- suus jää taustalle. Seutuyhteistyön kehittämisessä kunkin kunnan roolin hahmottaminen osana kokonaisuutta saattaisi olla yksi keino selkiyttää kuntien keskinäistä kilpailuasetel- maa ja tukea seudullisten tavoitteiden löytymistä. Rooleja on mahdollista analysoida esimerkiksi kaupunkiseudun kilpailukyvyn elementtien avulla. Yleisellä tasolla kilpailukyvyn elementtejä ovat infrastruktuuri, yritykset, inhimil- liset voimavarat, asuin- ja elinympäristön laatu, toimiva kehittäjäverkosto ja verkostoihin kuuluminen. Käytännössä jonkun kehyskunnan rooli voi olla asuin- ja elinympäristön laadun parantaminen panostamalla peruskoulutuksessa sellaisiin erikoisiin kieliin, joita muil- la seudun kunnilla ei ole. Aivan vastaavasti joidenkin seudun kuntien roolina voisi olla matkailun kehittäminen jne. Varsin todennäköisesti Porin roolina olisi olla mukana kehit- tämässä kaikkia kilpailukyvyn elementtejä.

59 Sotarauta & Linnamaa & Viljamaa

[II] Yksi omiin tavoitteisiin lukkiutumisen syy saattaa olla siinä, että kuntien omat strategiat ja tavoitteet ovat täsmentymättömiä. Jos kunnat eivät tiedosta riittävän tarkasti omia tavoit- teitaan, ei myöskään yhteistyön kehittämiseen ole selkeää näkemystä; ei tiedetä, miten se tukee omia tavoitteita tai mitä annettavaa omalla kunnalla on yhteistyössä. Kuntien omissa strategioissa tulisi määritellä oman kunnan asema suhteessa seutuun. Kumppaniprofiilien perusteella yhdenkään Karhukunnan ei nähdä tiedottavan avoimesti omista suunnitelmistaan, tavoitteistaan ja hankkeistaan muille seudun kunnille. Olennaista on, että asioista tulisi tiedottaa muille seudun kunnille jo asioiden valmisteluvaiheessa eikä vasta niiden valmistuttua1. Käytännössä sellaisen informaatiojärjestelmän luominen, jossa kaikki osal- liset saisivat kaiken informaation lienee mahdotonta luoda, mutta asenne ja halu kertoa omista suunnitelmista heijastuu kumppaneille ja silloin myös informaation kulun katkoksiin suhtaudutaan ymmärtäen. Keskeiselle sijalle nousee avoimuuden ja “epävirallisen” tiedottamisen lisääminen sekä yhteistyöhön osallistumattomien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden informoimisen kehittäminen, jotta seutuyhteistyö ei jäisi luottamushenkilöille tuntemattomak- si, kuntaorganisaatioiden yläpuolella olevaksi “salaseuraksi”. Haaste: Kuntien välisen seutuyhteistyötä koskevan informaation kulun kehittäminen Mahdollisia keinoja: [I] Tunnistetaan seutuyhteistyössä käytetyt informaation kulun kanavat, analysoidaan niiden toimivuus/toimimattomuus sekä tunnistetaan niiden kehittämistarpeet ja uusien kanavien kehittämisen mahdollisuudet. Lisäksi on mahdollista analysoida eri toimijoiden motivaa- tiota ja asennetta omista tavoitteista ja suunnitelmista tiedottamisessa. Informaation kulun kriittisiä kysymyksiä ovat: ”Miten informaatio kulkee kuntien välillä; ketkä saavat kaupunkiseudun kehittämisen ja yhteistyön kannalta olennaista informaatiota, ketkä eivät sitä saa; miksi toiset saavat informaatiota ja toiset eivät; mitä tiedonvälityksen kanavia käytetään; menevätkö viestit perille - jos eivät, onko vika lähettäjässä, vastaanot- tajassa ja/tai esittämistavassa, jne.” Sekä aiempien tutkimustemme (Sotarauta & Linnamaa 1997; Sotarauta et al 1999) että tämän tutkimuksen perusteella informaation kulku nousee yhdeksi kaikkein keskeisimmistä ja samalla haastavimmista kulminaatiopisteistä kaupunkiseudun kuntien välisessä yhteistyössä. Tietoinen informaation hallinta jää helposti kiireen ja laajan yhteistyön mukanaan tuoman kokous- ja palaveriruletin jalkoihin. Koska informaation kulku nousee usein esille yhtenä seu- tuyhteistyön ongelmista, olisi kaupunkiseuduilla syytä miettiä aiempaa syvällisemmin, miten uuden tiedon luomista ja hallintaa on mahdollista tietoisesti jäsentää. Yksi mahdollisuus on informaatiojärjestelmien luominen. Ne perustuvat kehittyneeseen informaatioteknologiaan, mutta pohjimmiltaan ne ovat sosiaalisia systeemejä. Tällöin informaatiojärjestelmää ei tule nähdä rakenteina, vaan toisiinsa limittyneiden prosessien kohtaamispaikkana, yhtenä verkostojen johtamisen areenana2. Käytännössä täydellisen tiedonkulun mahdollistavaa järjestelmää on mahdoton luoda, mutta yhteistyön kehittämisessä asenne ja aito halu tiedottaa omista tekemi- sistä kumppaneille heijastuu läpi verkoston, jolloin informaation kulun ongelmien syyt hyväk-

1 Ks. Sotarauta et al (1999) 2 ks. Sotarauta (1999)

60 Yhteenveto ja kehittämisehdotukset sytään helpommin. Informaation kulun heikkous saattaa johtaa vääriin tulkintoihin, jotka taas saattavat olla monien yhteistyön ongelmien perussyy.

Porin kaupungin kumppaniprofiili on selvästi muiden Karhukuntien profiileja särmikkäämpi. Myös ”Kumppanit peilinä” –tutkimuksessa esiin noussut keskuskaupunkien profiilien särmik- kyys voitaneen tulkita siten, että niiden toimintaa seutuyhteistyössä seurataan tarkemmin kuin kehyskuntien. Keskuskaupungeilla on myös suuremmat rahalliset resurssit ja henkilöresurssit, joten niiden asenne seutuyhteistyötä kohtaan voi usein olla ratkaisevaa yhteistyön kehittämi- sessä. Keskuskaupungeilta myös odotetaan niiden osuutta suurempia panostuksia. Ne ovat usein myös kaupunkiseudun kehittämisen ja seutuyhteistyön vetureita. Keskuskaupunkien odotetaan usein ottavan johtajuuden seutuyhteistyössä, mutta samanaikaisesti pienemmät kunnat tuntevat eräänlaista ”luonnollista pelkoa” isompaa organisaatiota kohtaan. Pori saa kuitenkin osakseen melko voimakasta kritiikkiä verrattuna esimerkiksi ”Kumppa- nit peilissä” –tutkimuksessa mukana olleisiin kaupunkeihin. Lähes kaikilla kumppaniprofiilin ulottuvuuksilla yli puolet vastaajista kokee Porin negatiivisesti. Lisäksi Porin oma näkemys poikkeaa selvästi muiden näkemyksistä. Myöskään Porin rakenteellisten ominaisuuksiensa kautta tuomaa lisäarvoa ei arvosteta sen suhteellisen aseman edellyttämällä tavalla. Ottaen huomioon Porin koon suhteessa muihin kuntiin sen aseman voisi kuvitella olevan nykyisiä arvioita selkeämpi. Porin rooli seudulla vaikuttaa olevan selkiytymätön. Lisäksi Porin kump- paniprofiilissa merkille pantavaa on se, että Porilla ei nähdä olevan näkemystä siitä, mihin suuntaan seutuyhteistyötä tulisi tulevaisuudessa kehittää. Koska seutuyhteistyössä keskuskaupungin rooli seudulla sekä sen ja kehyskuntien välinen luottamus ja yhteisymmärrys ovat välttämättömiä yhteistyön onnistumiselle, on yksi Karhu- kuntien yhteistyön kehittämisen tärkeimmistä kulminaatiopisteistä Porin kaupungin ja muun seudun välisen suhteen selkiyttäminen. Haaste: Porin kaupungin roolin selkeyttäminen seutuyhteistyössä ja seudun kehittämisessä Mahdollisia keinoja: [I] Seutuyhteistyö kaipaa yhteistyökumppanit huomioon ottavaa johtajuutta keskuskaupungeilta. Tämä edellyttää seutuyhteistyön pelisääntöjen selkeyttämistä ja muiden kuntien Po- riin kohdistamien odotusten keskustelemista. Seutuyhteistyö on käytännössä aina hidas oppimisprosessi. Siihen osallistuu laaja joukko erilaisten kuntien edustajia, erilaisia ihmisiä. Seutuyhteistyössä onkin vaikea ottaa nopeita ja näyttäviä askeleita, yhteistyö kehittyy yleensä pikku hiljaa, askel askeleelta. Yhteistyön kehit- täminen ei kuitenkaan ole mikään luonnonvoima, joka kehittyy tai on kehittymättä itsestään. Tietoisella verkostojen johtamisella on mahdollista luoda seutuyhteistyön perustaa ja tarttua yhteistyön esteisiin. Se taas edellyttää avointa keskustelukulttuuria.

61 Sotarauta & Linnamaa & Viljamaa

Lähteet

BORJA, J. & CASTELLS, M. 1997. Local & Global: Management of Cities in the Information Age. Habitat, Earthscan Publications ltd. Guildford and Kings Lynn. COOKE, P. 1996. Economic transformation between globalization and regionalization. Social change – comparative research. Post-graduate course, UTA/Tamcess, 22. – 26.4.1996. HAVERI, A. & MAJOINEN, K. 1997. Seudullisen yhteistyön johtaminen. Suomen Kuntaliitto. Hel- sinki. HEJDEN van der, K. 1996. Scenarios: The Art of Strategic Conversation. John Wiley & Sons. HOIKKA, P. & KALLIO, O. & RYYNÄNEN, A. 1996. Kuntien Unioniin. Tutkimus Lahden kaupunkiseudun kuntien yhteistoiminnan kehittämisvaihtoehdoista. Tampereen yliopisto, Kunnallistie- teiden laitos. Suunnittelusarja 49/1996. Tampere. JUDD, D. & PARKINSON, M. (toim.) 1990. Urban Leadership and Regeneration. Urban Affairs An- nual Reviews, vol 37. Sage Publications. PYSTYNEN, E. 1996. Liittokunta. Kunnallisalan kehittämissäätiö, Polemia-sarja nro 19. Vammala. SOTARAUTA, M. (toim.) 1999. Kaupunkiseutujen kilpailukyky ja johtaminen tietoyhteiskunnassa. Suomen Kuntaliitto, Acta nro 106. Helsinki. SOTARAUTA, M. & LINNAMAA, R. 1997. Kaupunkiseudun elinkeinopolitiikka ja prosessien laatu: Tampere, Turku, Oulu, Seinäjoki, Vammala ja Parkano benchmarking-vertailussa. Tampereen yliopisto, Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos, sarja A 19. Tampere. SOTARAUTA, M. & LINNAMAA, R. 1998. Kaupunkiseudun kehittämisen pullonkaulat ja verkostojen johtaminen. Kuntapuntari 5/98, s. 46-49. Tilastokeskus. Helsinki. SOTARAUTA, M. & LINNAMAA, R. & VILJAMAA, K. 1999. Kumppanit peilinä. Elinkeinopoliitti- sen seutuyhteistyön profiilit Tampereen, Turun ja Imatran seuduilla sekä Ouluseudulla ja Sei- nänaapureissa. Tampereen yliopisto, Alueellisen johtamisen tutkimusyksikkö. Sente-julkaisuja 1/1999. Tampere. TERMEER, C.J.A.M. & KOPPENJAN, J.F.M. 1997. Managing Perceptions in Networks. Teoksessa Kickert, W.J.M. & Klijn, E-H. & Koppenjan, J.M.F. (toim.) Managing Complex Networks: Strategies for Public Sector, s. 79-97. Sage Publications. VARTIAINEN, P. & ANTIKAINEN, J. 1998. Kaupunkiverkkotutkimus 1998. Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 2/98. Helsinki. Kokouspöytäkirjat Esitys seudullisesta yhteistyöstä elinkeino- ja matkailutoimen alalla. Aimo Miinalainen/Porin kaupunki 6.10.1995. Karhukuntien lausunnot seutuyhteistyön kehittämisestä: Harjavallan kaupunki 30.11.1998, Kullaan kunta 2.12.1998, Luvian kunta 7.12.1998, Nakkilan kunta 30.11.1998, Noormarkun kunta 8.12.1998, Pomarkun kunta 16.11.1998, Porin kaupunki 7.12.1998, Ulvilan kunta 16.11.1998. Karhukuntien sihteeristön kokouspöytäkirja 8.3.1996. Karhukuntien yhteistyötoimikunnan kokouspöytäkirjat 19.1.1996, 22.3.1996, 25.11.1997, 17.4.1998. Karhukuntien sihteeristö 6.10.1995: Karhukuntien yhteistyökohteet. Suunnitteluasiakirjat ja esitteet Investoinnit käyntiin Porin seudulla. Porin seudun rakennemuutosalueen kehittämisohjelma 1994- 1995. 15.4.1994.

62 Lähteet

Investoinnit käyntiin Porin seudulla. Porin seudun rakennemuutosalueen tarkistettu kehittämisohjelma 1995. 16.3.1995. Karhuseudun kunnille lähetetty lausuntopyyntö seutuyhteistyön kehittämisestä 6.11.1998. Pori erityisalueena – kehittämisohjelman seurantaraportti. Turun ja Porin lääninhallituksen asettama erityistyöryhmä. Turussa 10.1.1989. Porin seudun matkailuopas, Karhukunnat –99. Porin, Ulvilan, Noormarkun, Luvian ja Kullaan kuntien erityisalueohjelma vuodelle 1993. 15.2.1993. Satakunnan kehittämisohjelma 1997-2001/Porin seutu. 16.7.1997. Moniste. Satakunnan maakunnan kehittämisohjelma. Satakuntaliitto 1998. Kehittämisohjelma A:241.