DOCSLIB.ORG

Keski-Suomen Valtakunnallisesti Ja Maakunnallisesti Arvokkaat Maisema-Alueet 2016 Keski-Suomen Valtakunnallisesti Ja Maakunnallisesti Arvokkaat Maisema-Alueet 2016

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Keski-Suomen Valtakunnallisesti Ja Maakunnallisesti Arvokkaat Maisema-Alueet 2016 Keski-Suomen Valtakunnallisesti Ja Maakunnallisesti Arvokkaat Maisema-Alueet 2016 KESKI-SUOMEN VALTAKUNNALLISESTI JA MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET 2016 KESKI-SUOMEN VALTAKUNNALLISESTI JA MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET 2016 Kirjoittaja: Katriina Koski / ProAgria Etelä-Suomi ry, Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Julkaisija: Keski-Suomen liitto Cygnaeuksenkatu 1, 40100 Jyväskylä Puhelin 0207 560 200 / vaihde Julkaisu: B202 ISSN 0788-7043 ISSN 2341-989X, sähköinen ISBN 978-951-594-484-9 ISBN 978-951-594-485-6, sähköinen Taitto: Katriina Koski Valokuvat: Katriina Koski, Jutta Ahro, Auli Hirvonen Hämeenlinna 2016 2 Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN VALTAKUNNALLISESTI JA MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET 2016 3 KESKI-SUOMEN VALTAKUNNALLISESTI JA MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET 2016 SisÄllYS SisÄllYS ......................................................................................................................................................4 ESIPUHE ......................................................................................................................................................5 1 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET ....................................................................................................................6 1.1 Inventoinnin TYövaiheet ..................................................................................................................8 1.2 Valmisteluvaihe ja inventointikohteiDEN valinta ......................................................................9 1.3 Inventointi ja KÄYTETYT aineistot ................................................................................................10 1.4 MaastotYÖT .......................................................................................................................................10 1.5 Maisema-alueiDEN arviointi ...........................................................................................................11 1.6 Rajaukset .........................................................................................................................................12 2 MAAKUNNAN MAISEMAN PIIRTEET ........................................................................................................14 osa I VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET ............................................................................. 20 osa I I MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET ............................................................................... 70 LÄHTEET JA TAUSTA-AINEISTO ................................................................................................................ 256 4 Keski-Suomen liitto ESIPUHE Keski-Suomessa on useita valtakunnallisia ja maakunnallisia kulttuuriympäristöjä maisema-alueineen. Valtakunnallisten maisema-alueiden päivitys suoritettiin vuosina 2009 ja 2014 ja maakunnallisten aluei- den vuosina 2014 - 2015. Päivitykset liittyvät Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistukseen. Valtakunnal- lisesti arvokkaita maisema-alueita on 12 ja maakunnallisesti arvokkaita 46. On tärkeää ymmärtää, että maisema-arvot säilyvät parhaiten, kun valtakunnalliset ja maakunnalliset maisema-alueet pysyvät elinvoimaisina ja maankäyttö, joka on luonut alueiden ominaispiirteet, jatkuu edelleen. Maisema on jatkuvassa muutostilassa, mihin vaikuttaa sekä luonnon että ihmisen toiminta. Liika toiminnan rajoittaminen maisema-alueilla ei voi olla lähtökohtana, eikä maisema-alueen status saa muo- dostaa estettä vakiintuneelle elinkeinotoiminnalle tai muille yhteiskunnan toiminnoille. Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen 13.3.2015. Tarkis- tus koskee kaikkia voimassa olevia kaavoja ja kaikkia maakuntakaavan teemoja. Kaavoitusprosessin loppu- tuloksena saadaan voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Keski-Suomen liitto tulee hyödyntämään valtakunnallisten ja maakunnallisten maisema-alueiden päivi- tystä maakuntakaavan tarkistuksessa. Kiitämme inventoinnin tekijöitä ja maakunnallista kulttuuriympä- ristöryhmää ansiokkaasta työstä. Tapani Mattila Maakuntajohtaja 5 KESKI-SUOMEN VALTAKUNNALLISESTI JA MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET 2016 1 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat Maisema-alueiden tulee täyttää maisema-aluetyö- edustavimpia maaseudun kulttuurimaisemia, joi- ryhmän (mietintö 66/1992) laatiman maisema- den arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivai- maakuntajaon edellyttämä edustavuus. Päivitys- kutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan inventointiin ei erikseen sisällytetty alkuperäistä ja perinteiseen rakennuskantaan. Suomessa on luontoa koskevia kohteita, joita on selvitetty erilais- 156 valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna ten luonnonsuojeluohjelmien yhteydessä. Samoin 1995 vahvistettua valtakunnallisesti arvokasta metsätalouskohteiden sekä kaupunki- ja tiemaise- maisema-aluetta. Nämä alueet on päivitysinven- mien tarkastelu rajattiin pois. Niitä ja rakennettua toitu ympäristöministeriön hankkeena vuosina ympäristöä edustavia kohteita on selvitetty valta- 2010–2014. Tämän ohella on selvitetty ja arvioitu kunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuri- uusia alueita. Inventoinnin tuloksena on koottu päi- ympäristöjen (RKY 2009) vuonna 2009 valmistu- vitetty ehdotus valtakunnallisesti arvokkaiksi mai- neessa päivitysinventoinnissa. Kohdevalikoimaan sema-alueiksi. Uusi ehdotus sisältää 183 valtakun- sisällytettävinä luonnonalueina tulivat kuitenkin nallisesti arvokasta maisema-aluetta. Päivitysin- kysymykseen kulttuurihistoriallisesti huomatta- ventoinnin perusteella laaditun alue-valikoiman on vat maisemanähtävyydet. tarkoitus korvata vuonna 1995 vahvistettu alue- listaus valtakunnallisten alueidenkäyttötavoittei- Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti den (VAT) tarkoittamana viranomaisinventointina. 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkis- Tämä edellyttää uutta valtioneuvoston päätöstä. tuksen. Tarkistus koskee kaikkia voimassa olevia kaavoja ja kaikkia maakuntakaavan teemoja. Kaa- Keski-Suomen valtakunnallisesti arvokkaat maise- voitusprosessin lopputuloksena saadaan voimas- ma-alueet, vuoden 1995 VNP mukaiset 8 aluetta, sa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suo- päivitysinventoitiin vuonna 2009 ympäristöminis- men tarkistettu maakuntakaava. Kaavoitusproses- teriön pilottihankkeena Keski-Suomen ympäristö- si edellyttää päivityksen lisäksi uusien varausten keskuksen työnä. Valtakunnallisesti arvokkaiden ja joidenkin olemassa olevien varausten osalta sel- maisema-alueiden päivitysinventointien edettyä vityksiä ja tutkimuksia. Maakunnallisesti arvokkai- vuosina 2010-2014 vaiheittain koko maassa, Kes- den maisema-alueiden päivitysinventointi on yksi ki-Suomen aineiston osalta todettiin täydennysin- maakuntakaavan tarkistusta varten tehdyistä sel- ventointitarpeita. Keski-Suomen ELY-keskus teet- vityksistä. Maakunnallisesti arvokkaiden maise- ti täydennysinventoinnin vuonna 2014 PProAgria ma-alueiden inventointi 2015 selvitys koostuu ra- Etelä-Suomen MKN Maisemapalveluilla. Työtä oh- portista, inventointilomakkeista ja rajauskartasta. jasi Keski-Suomen maakunnan kulttuuriympäris- töryhmä (MAKU) ja valtakunnallisesti ympäristö- Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaat maise- ministeriön johdolla istunut MAPIO-työryhmä. ma-alueet inventoitiin ensimmäisen kerran vuon- na 1995 Keski-Suomen liiton toimesta (Horppi- Inventoinneissa keskityttiin maaseudun kulttuu- la- Jämsä, L. & Salminen, M. 1996). Selvitykses- rimaisemiin, erityisesti viljelymaisemiin ja muihin sä maakunnallisesti arvokkaiksi katsottiin yhteen- alkutuotannon synnyttämiin maisemiin. Keskeisiä sä 47 aluetta. Päivitysinventointi tehtiin vuosina ovat perinteisessä asussa säilyneet, elinvoimai- 2004-2005 Keski-Suomen maakuntakaavan taus- set, luonnoltaan ja kulttuuriperinnöltään monipuo- taselvityksenä. Ensimmäisen päivitysinventoinnin liset viljelymaisemakokonaisuudet kylineen, luon- perusteella Keski-Suomessa on 49 maakunnalli- nonalueineen ja historiallisine kohteineen. sesti arvokasta maisema-aluetta, jotka on osoitet- tu Keski-Suomen maakuntakaavassa. 6 Keski-Suomen liitto Kuva: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Viisarimäen ja Rutalahden laaksomaisema. 7 KESKI-SUOMEN VALTAKUNNALLISESTI JA MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET 2016 1.1 Inventoinnin TYövaiheet Sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- inventoinnit toteutettiin valtakunnallisen inventointiohjeistuksen mukaisesti. Ohejistuk- sessa inventointiyö koostuu neljästä vaiheesta: 1. Valmisteluvaihe – laaditaan maakunnallinen maisemaselvitys (tehty Keski-Suomes- sa vuonna 2005), valitaan inventoitavat kohteet ja tiedotetaan hankkeesta. 2. Inventointi – kerätään tiedot inventoitavista kohteista. 3. Maastokäynti – täydennetään ja täsmennetään inventointitietoja visuaalisten ha- vaintojen pohjalta. 4. Loppuarviointi – arvioidaan alue perustuen edellisiin vaiheisiin, ehdotetaan ja perus- tellaan arvoluokka sekä kirjoitetaan aluekuvaukset ja piirretään aluerajaukset. Kuva: Ehdolla oleva valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Kuukanpään kulttuurimaisema. 8 Keski-Suomen liitto 1.2 Valmisteluvaihe ja inventointikohteiDEN valinta Keski-Suomessa laaditut maakunnallisesti ar- vokkaiden maisema-alueiden inventoinnit vuo- silta 1995 ja 2005, sekä vuonna 2005 laadittu Keski-Suomen maakunnallinen maisemaselvitys ja maisemallinen osa-aluejako toimivat inven- tointien pohjana. Maakunnallinen maisemaselvi- tys tarkensi maisema-aluetyöryhmän (mietintö 66/1992) laatimaa maisemamaakuntajakoa Kes- ki-Suomen osalta. Molemmissa inventoinneissa
Load more

Recommended publications
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Arne Ritari-Killan Jäsenet Ja Pro Ritarit G-Piirissä
    Arne Ritari-killan jäsenet ja Pro Ritarit G-piirissä 7.3.2020 Ritarinumero Nimityspäivä 77 Pentti Pohjonen LC Saarijärvi 18.3.1998 148 Veikko Linkoneva LC Mänttä 9.12.1999 187 Pentti Janhonen LC Hankasalmi 27.4.2000 235 Esko Arola LC Äänekoski/Kotakennäs 23.2.2001 236 Jaakko Mäkisalo LC Äänekoski/Kotakennäs 23.2.2001 287 Jouko Hintikka LC Mänttä 16.8.2001 288 Toivo Meriläinen LC Mänttä 16.8.2001 289 Klaus Schnabell LC Mänttä 16.8.2001 306 Jouko Asikainen LC Hankasalmi 22.11.2001 312 Reijo Keinänen LC Hankasalmi 22.12.2001 334 Heikki Pamilo LC Jyväskylä/Harju 13.2.2002 337 Heimo Kupsu LC Pihtipudas 13.2.2002 339 Väinö Tamminen LC Palokka 13.2.2002 346 Pekka Marttila LC Mänttä 28.2.2002 389 Erkki Valkola LC Saarijärvi/Kalmari 3.9.2002 390 Mikko Puurunen LC Saarijärvi/Kalmari 3.9.2002 481 Heimo Latva LC Joutsa 5.9.2003 494 Viljo Hokkanen LC Mänttä 11.11.2003 505 Heikki Ahvenjärvi LC Muurame 12.12.2003 506 Kalle Vakaslahti LC Muurame 12.12.2003 507 Hannu Pirttiniemi LC Saarijärvi/Kalmari 12.12.2003 513 Rauno Ahola LC Luhanka 20.1.2004 515 Jukka Kokkonen LC Äänekoski/Kotakennäs 20.1.2004 543 Pentti Nieminen LC Keuruu 3.3.2004 573 Markku Tukia LC Saarijärvi 28.4.2004 601 Matti Sivulahti LC Viitasaari 11.12.2004 602 Juhani Helste LC Jyväskylä 22.1.2005 603 Arvo Käppi LC Jyväskylä 22.1.2005 627 Hannu Linna LC Äänekoski/Kotakennäs 19.3.2005 628 Heikki Helasterä LC Sumiainen 1.4.2005 630 Matti Perälä LC Toivakka 29.1.2005 664 Pekka Rantanen LC Keuruu 23.4.2005 721 Simo Kettunen LC Äänekoski/Kotakennäs 14.1.2006 722 Lauri Pasanen LC Saarijärvi 14.1.2006
    [Show full text]
  • Säädk 199/2001
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1443—1445 SISÄLLYS N:o Sivu 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista ............................. 3989 1444 Opetusministeriön asetus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eräistä suoritteista perittävistä maksuista .................................................................................. 3992 1445 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista .................................................. 3994 N:o 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1§ 2) arkistolaitoksen omien ja arkistolaitok- sessa säilytettävien muiden viranomaisten tai Maksuttomat suoritteet seurakuntien arkistojen perusteella muuta kuin 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua virallista Arkistolaitoksen hallussa olevan aineiston tarkoitusta varten annettavat oikeaksi todis- ja hakemistojen käyttö arkiston tiloissa on tettavat jäljennökset, todistukset, otteet tai maksutonta. muut selvitykset, joista peritään oheisesta Maksuttomia ovat lisäksi tarkastukset, lau- maksutaulukosta ilmenevät kiinteät maksut. sunnot ja päätökset, joista on säädetty arkis- Henkilötietolain (523/1999) 35 §:n mukai- tolaissa (831/1994) sekä arkistolaitoksen set kansallisarkiston päätökset ovat maksul- omien ja siellä säilytettävien muiden viran-
    [Show full text]
  • Learning Regional Council of Central Finland Central Finland in Figures
    Central Finland The Region of Knowledge, Skills, Entrepreneurship and Quality of life Rauli Sorvari Programme manager; HR, Education, learning Regional Council of Central Finland Central Finland in figures • Population 267 200 • Total area 19 400 km2 • Water area 3 100 km2 • Mean temperature 2,6 oC • Rainy days 12/year • 6 sub-regions • 30 municipalities Regional Profile Share of figures in Finland • Population 5,1 % • Enterprises 4,4 % • GDP 4,2 % • Unemployed 6,1% • Employment - Agriculture 5,8 % - Manufacturing 5,2 % - Construction 4,7 % - Private Services 3,9 % - Public Sector 5,0 % PIHTIPUDAS KINNULA 4996 OBJECTIVE 1 1977 SUBREGIONS AND KIVIJÄRVI POPULATION 1489 VIITASAARI KYYJÄRVI 7602 1739 SAARIJÄRVI-VIITASAARI SAARIJÄRVI-VIITASAARI 35176 SUBREGION ÄÄNEKOSKI 23577 KANNONKOSKI 1634 KEURUU 13290 KARSTULA EU OBJECTIVE 4904 JYVÄSKYLÄ 163369 ÄÄNEKOSKI JÄMSÄ 25658 SUBREGION JOUTSA 6094 AREAS IN SAARIJÄRVI PYLKÖNMÄKI SUMIAINEN 10205 1071 ÄÄNEKOSKI 1293 13703 KONNEVESI CENTRAL FINLAND 267164 CENTRAL SUOLAHTI 3175 5461 MULTIA UURAINEN FINLAND 2065 3078 JYVÄSKYLÄ SUBREGION KEURUU JYVÄSKYLÄ RURAL HANKASALMI SUBREGION MUNICIPALITY LAUKAA 5590 2000-2006 16929 KEURUU PETÄJÄVESI 33820 3691 11395 JYVÄSKYLÄ 82409 JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA 7581 8510 2390 KORPILAHTI 5016 OBJECTIVE 2 JÄMSÄ SUBREGION LEIVONMÄKI 1162 JÄMSÄ JOUTSA AND 3 15306 SUBREGION LUHANKA JOUTSA 905 4106 KUHMOINEN 2880 Employment and Enterprises 2005 Employment Enterpresis Premises • Agriculture and Forestry 6000 434 • Mining of Minerals 250 102 • Industry 22500 1342 • Electricity
    [Show full text]
  • Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe
    Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe Overview report prepared for The Nature Conservancy 1 Published December 2019 Author: Tobias Schäfer Living Rivers Foundation www.living-rivers.eu Editing, Executive Summary & Map by Henrik Österblad The Nature Conservancy nature.org Special Acknowledgment to John Zablocki The Nature Conservancy 14b Rue de la Science 1040, Brussels Belgium Image Rights © Chip Carroon 2 Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe Executive Summary The research for this report was guided by the aim of compiling a catalogue of rivers in Europe that enjoy a permanent legal comparable to a designation as Wild and Scenic River under the US Wild and Scenic Rivers Act from 1968. There has been no prior study comparatively addressing the question of strict legal protection of free-flowing rivers in Europe. Results & Observations Currently, there is no EU legislation which provides strict protection for the free-flowing character of rivers. The protection schemes which exist in Europe, to date, are found within national legislation. Legal protection for rivers that specifically aim at protecting their free-flowing character can be observed in Slovenia, Finland, Sweden, and Spain. At EU legislative level, the combined legal basis and mechanisms of the WFD and the Nature Directives (including Natura 2000 areas) render the designation of free-flowing rivers as protected in theory a possibility, if implemented for the purpose. Importantly however, in reality this is rarely the case, and the legal provisions do not fully rule out dam construction and hydropower development. The reporting obligations required by the Directives, and subsequent data available on Europe’s water bodies, do in turn provide a solid basis for envisioning such a strategy for strict river protection Europe-wide.
    [Show full text]
  • Presidential Elections 2012
    Elections 2012 Presidential elections 2012 First round, confirmed election result Sauli Niinistö and Pekka Haavisto made it to the second round of the Presidential election 2012 In the first round of the Presidential election, the two candidates who received the highest numbers of votes were Sauli Niinistö and Pekka Haavisto. Sauli Niinistö, the candidate of the National Coalition Party received 1,131,254 votes, thus winning the first round with 37.0 per cent of all votes cast. Pekka Haavisto, the candidate of the Green League was second in the first round of the Presidential election with 18.8 per cent of all votes cast. He gained 574,275 votes. The difference between the two candidates with most votes cast was 556,979 votes and 18.2 percentage points. Support for the presidential candidates in the Presidential election 2012, first round, and support for the corresponding party in the Parliamentary elections 2011 Sauli Niinistö's share of all votes cast in the first round of the Presidential election was 16.6 percent-age points higher than the support for the National Coalition Party in the Parliamentary elections 2011 (20.4%). Pekka Haavisto's share of the votes cast was 11.5 percentage points higher than the share of votes cast for the Green League in last year's Parliamentary elections (7.3%). Helsinki 26.1.2012 Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. Paavo Väyrynen, the candidate of the Centre Party of Finland came third with 536,555 votes cast, i.e. 17.5 per cent of the accepted ballots.
    [Show full text]
  • Nr 759 3841 Bilaga 1 Kommunförteckning Som Avses I 1
    Nr 759 3841 Bilaga 1 Kommunförteckning som avses i 1 § i förordningen. För kommunernas del följs den områdesindelning som gällde den 31 december 2000. Arbetskrafts- och närings- Kommuner på den glest bebyggda och den Övriga kommuner central egentliga landsbygden Nyland Högfors Askola Karis Borgnäs Lappträsk Borgå Liljendal Ekenäs Mörskom Esbo Nummi-Pusula Grankulla Pernå Hangö Pojo Helsingfors Pukkila Hyvinge Strömfors Ingå Karislojo Kervo Kyrkslätt Lojo Lovisa Mäntsälä Nurmijärvi Sammatti Sibbo Sjundeå Träskända Tusby Vanda Vichtis Arbetskrafts- och närings- Kommuner på den glest bebyggda och Övriga kommuner central den egentliga landsbygden Egentliga Finland Alastaro Aura Dragsfjärd Bjärnå Finby Halikko Gustavs Kisko Houtskär Lemu Iniö Loimaa Karinainen Lundo Kiikala Masku 3842 Nr 759 Kimito Merimasku Korpo Muurla Koski Mynämäki Kuusjoki Nousis Laitila Nådendal Loimaa kommun Pemar Marttila Pertteli Mellilä Pikis Mietoinen Pyhäranta Nagu Reso Nystad Rusko Oripää Salo Pargas S:t Karins Pöytyä Åbo Rimito Sagu Somero Suomusjärvi Tövsala Tarvasjoki Vahto Vehmaa Velkua Villnäs Västanfjärd Yläne Satakunta Eura Björneborg Harjavalta Euraåminne Honkajoki Kullaa Huittinen Lappi Jämijärvi Luvia Kankaanpää Nakkila Karvia Raumo Kiikoinen Ulvsby Kiukainen Kjulo Kodisjoki Kumo Lavia Norrmark Påmark Sastmola Siikainen Säkylä Vampula Nr 759 3843 Arbetskrafts- och närings- Kommuner på den glest bebyggda och Övriga kommuner central den egentliga landsbygden Tavastland Artsjö Forssa Asikkala Hattula Hartola Hausjärvi Hauho Heinola Humppila Hollola Hämeenkoski
    [Show full text]
  • Valvottavat Laitokset
    Asiakkaat TULOKSIEN HAUSSA KÄYTETYT RAJAUKSET Asiakkaan tila: Aktiivinen Valvontaviranomainen: ELY‐keskus ELY‐keskukset: Keski‐Suomen ELY ympäristö ja luonnonvarat Valvontaluokka: VL 1 ‐ VL 2 ‐ VL 3 ‐ VL 4 ALUE ASIAKAS VALVONTALUOKKA HUOM ! KESY NCC ROADS OY, MUURAME VL 3 Toimintaa ei ole aloitettu KESY METSÄ BOARD OYJ, METSÄ BOARD, ÄÄNEKOSKI MILL VL 2 KESY UPM PLYWOOD OY, JYVÄSKYLÄN VANERITEHDAS VL 2 KESY KM‐VALU KY VL 3 KESY METSÄLIITTO OSUUSKUNTA, METSÄ WOOD, SUOLAHDEN VANERITEHTAAT VL 3 KESY VERSOWOOD OY, HANKASALMEN LÄMPÖKESKUS VL 3 KESY ADVEN OY, LK177 VIHTAVUOREN LÄMPÖKESKUS VL 4 KESY ADVEN OY, LK286 SÄYNÄTSALON KATTILALAITOS VL 4 KESY VERSOWOOD OY, HANKASALMEN YKSIKKÖ VL 4 KESY NEVEL Oy VL 4 KESY JYVÄSKYLÄN ENERGIANTUOTANTO OY, RAUHALAHDEN VOIMALAITOS VL 2 KESY JYVÄSKYLÄN VOIMA OY, KELJONLAHDEN VOIMALAITOS VL 2 KESY UPM COMMUNICATION PAPERS OY, UPM SPECIALTY PAPERS OY, JÄMSÄNKOSKEN PAPVL 2 KESY METSÄ‐FIBRE OY, VOIMALAITOS VL 4 KESY CP KELCO OY, ÄÄNEKOSKI VL 3 KESY GENENCOR INTERNATIONAL OY, JÄMSÄNKOSKEN TEHDAS VL 3 KESY JYVÄSKYLÄN ENERGIANTUOTANTO OY, SAVELAN VOIMALAITOS VL 3 KESY KUMPUNIEMEN VOIMA OY, VOIMALAITOS VL 3 KESY SPECIALTY MINERALS NORDIC OY AB (ENT. OY NORDCARB AB), ÄÄNEKOSKI VL 3 Tehtaan valvonta siirytnyt kuntaan, mutta tehtaan läjityslueen valvonta on KESY HONKARAKENNE OYJ, KARSTULAN TEHDAS, LÄJITYSALUE VL 4 KESELY:llä KESY METSÄ FIBRE OY, ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS VL 1 KESY METSÄ FIBRE OY, ÄÄNEKOSKEN TEHTAIDEN JÄTEHUOLTOALUE VL 1 KESY METSÄ FIBRE OY, ÄÄNEKOSKEN BIOKAASULAITOS VL 2 KESY SAMMAKKOKANGAS OY, JÄTEKESKUS
    [Show full text]
  • Jyväskylän Maalaiskunta
    JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA JA HANKESUUNNITELMA MUUT KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN KUNNAT KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI KESKI-SUOMEN LIITTO JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU, SOTE 15.4.2005 SosKes – Kunnallisten sosiaalipalveluiden tietohallinnon kehittäminen Keski-Suomessa Pirkko Uuttu Projektipäällikkö, SosKes -hankesuunnittelija Jyväskylän maalaiskunta 2 3 1 TAUSTAA ....................................................................................................................................... 4 2 HANKKEEN TAVOITTEET .......................................................................................................... 5 2.1 MediKesistä SosKesiin .......................................................................................................... 5 2.2 Juuria SosKesiin ..................................................................................................................... 5 2.3. Sähköä sosiaalihuollon sovelluksiin ................................................................................... 6 3 HANKKEEN PAINOALUEET ...................................................................................................... 6 3.1 Kansallinen ja alueellinen sosiaalihuollon tietohallinto ..................................................... 6 4 HANKKEEN ORGANISOINTI ..................................................................................................... 7 5 HANKKEEN AIKATAULU JA TOTEUTUS .............................................................................. 8 6 HANKKEEN
    [Show full text]
  • Kuntaliitokset Muutoksessa
    KUNTALIITOKSET MUUTOKSESSA Säynätsalon ja Korpilahden liitokset Jyväskylään 1990–2000-lukujen toimintaympäristön muutosten valossa Hanne Annika Ylitalo Pro gradu -tutkielma Yhteiskuntapolitiikka Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Kevät 2008 TIIVISTELMÄ KUNTALIITOKSET MUUTOKSESSA Säynätsalon ja Korpilahden liitokset Jyväskylään 1990–2000-lukujen toimintaympäristön muutosten valossa Hanne Annika Ylitalo Yhteiskuntapolitiikka Pro gradu -tutkielma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Ohjaaja: Marja Järvelä Kevät 2008 102 sivua _________________________________________________________________________ Tässä tutkielmassa käsitellään kuntaliitosten luonteen muutosta kuntien toimintaympäristön muutoksissa 1990–2000-luvuilla. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata tutkimuksen tapauskuntaliitosten eroja ja yhtäläisyyksiä sekä pyrkiä selittämään niitä kuntien toimintaympäristössä tapahtuneilla muutoksilla. Kunnat ovat kohdanneet tutkittavalla aikavälillä voimakkaita taloudellisia suhteita koskevia muutoksia, muuttoliikkeen voimistumisen, kansainvälistymisen ja Euroopan integraation kehityksen sekä laajojen julkishallintoa koskevien uudistusprosessien vaikutuksia. Yksi merkittävimmistä kuntien toimintaympäristöä muuttaneista tekijöistä on vuonna 2005 käynnistetty maamme suurin hallinnollinen uudistus, eli kunta- ja palvelurakenneuudistus. Tutkimuksen tapauskuntaliitoksina toimivat Säynätsalon ja Jyväskylän kuntaliitos vuodelta 1993 sekä Korpilahden ja Jyväskylän vuoden 2009 alussa toteutuva yhdistyminen.
    [Show full text]
  • B I H a N G C Tili Poststyrelsens Cirkulär För År 1897
    1897. N:o 1. B i h a n g C tili Poststyrelsens cirkulär för år 1897. (Förändringar i postgången. Vidfästes postanstalternas landsväga-postgångstidtabell. Åberopad ordningsnummer hänvisar till nämnde tabell.) A. Angående indragning, anordning och omställning af postgångar med anledning af Haapamäki—Jyväskylä jernvägs upplåtande för allmän daglig trafik. Frän den 1 November 1897 l:o) indragas följande: a) dagligen emellan Jyväskylä, Petäjävesi, Keuruu k. k. och Haapa­ mäki, n:r 101; b) tre gånger i veckan emellan Jämsä, Kuorelivesi och Vilppula, n:r 58; c) en gång i veckan emellan Jämsä och Kuhmoinen, n:r 60; d) en gång i veckan emellan Jämsä, Korpilahti, Muurame och Jyväs­ kylä, n:r 59, från den 1 Januari 1898, intill hvilken tid ifrågavarande post afsandes från Jämsä måndag kl. 2 f. m. och från Jyväskylä samma dag kl. ll,3 o c. m., med beviljad sammanlagd far- och uppehållstid af 10 timmar i hvardera riktningen; c) två gånger i veckan emellan Jyväskylä och Uurainen, n:r 103; f) en gång i veckan emellan Saarijärvi och Uurainen, n:r 104; 2:o) anordnas följande: a) ytterligare fem gånger i veckan emellan Jämsä och Petäjävesi, n:r 58"; posterna afsändas alla andra dagar förutom måndag, frän Jämsä kl. 7 2 f. m., från Petäjävesi kl. 9 e. m.; fartid 7 timmar vid fram- och 8 timmar vid återfärden; b) tre gånger i veckan emellan Kuorehvesi och Vilppula, n:r 58; posten afgår, från Kuorehvesi tisdag, torsdag och lördag kl. 12,30 e. m., från Vilppula samma dagar kl. 6 e. m.; fartid 3 1/2 timmar; c) en gång i veckan emellan Längelmäki och Jämsä, n:r 57“; posten afgår, från Längelmäki söndag kl.
    [Show full text]
  • Maasetukehitys Ry:N Esittely
    Maasetukehitys ry:n esittely Tiina Seppälä TOIMINTAA, NEUVONTAA JA Sivu 1 25.3.2021 RAHOITUSTA PAIKKAKUNNAN PARHAAKSI Historiaa: • Yhdistys perustettu alun perin nimellä Kaakkoisen Keski-Suomen Elävät Kylät ry vuonna 1997 Leader -ryhmäksi hakeutumista varten Saadut rahoitukset vuosien varrella (yht. Noin 16 milj €): • 1997-1999 kansallinen POMO –rahoitus 2,69 milj. mk - Alue: Hankasalmi, Joutsa, Leivonmäki, Luhanka ja Toivakka • 2000-2006 EU-osarahoitteinen ALMA –rahoitus 4,7 milj. € - Alue: Hankasalmi, Joutsa, Konnevesi, Leivonmäki, Luhanka, Toivakka, Sumiainen • 2007-2013 EU-osarahoitteinen Leader –rahoitus 5,4 milj. € - Hankasalmi, Joutsa, Konnevesi, Leivonmäki, Luhanka, Toivakka • 2014-2020 EU-osarahoitteinen Leader –rahoitus n. 6 milj. € - Hankasalmi, Joutsa, Konnevesi, Luhanka, Toivakka Sivu 2 25.3.2021 Nykyinen toiminta-alue: 2014-2020 % koko Kunta väestöstä Hankasalmi 33,1 Joutsa 29,7 Konnevesi 17,6 Toivakka 14,9 Luhanka 4,7 Kaikki yhteensä 100 % Asukasluku Kunta 31.12.2019 Hankasalmi 4 875 Joutsa 4 377 Konnevesi 2 627 Toivakka 2 388 Luhanka 690 Nykyinen alue yht. 14 957 Sivu 3 25.3.2021 Leader-ryhmät Keski-Suomessa (4 kpl): Viisari Vesuri-ryhmä JyväsRiihi Maaseutukehitys Katso hankerekisteri! www.keskisuomenmaaseutu.fi Nykyiset ja lähestytyt kunnat asukaslukuineen Asukasluku Kunta 31.12.2019 Hankasalmi 4 875 Joutsa 4 377 Konnevesi 2 627 Luhanka 690 Toivakka 2 388 Nykyinen alue yht. 14 957 Hartola 2 697 Hirvensalmi 2 136 Kangasniemi 5 356 Pertunmaa 1 690 Sysmä 3 657 Lähestytyt naapurit yht. 15 536 KaikkiSivu 5 yht. 25.3.2021 30 493 Tukimuodot ja –tasot kaudella 2014-2020 • Yleishyödylliset hanketuet (kust.arv. 10 000 -257 000 €): - Kehittämishankkeet 85 % - Investointihankkeet 70 % - Yritysryhmähankkeet 75 % - Teemahankkeet päätetty hankekohtaisesti (3 kpl investointeja sisältäviä hankkeita toteutettuna, joissa 60 yhdistysten hanketta kust.
    [Show full text]