DOCSLIB.ORG

Keski-Suomen Kuntien Talous 2005

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Keski-Suomen Kuntien Talous 2005 KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 114 Keski-Suomen kuntien talous 2005 Jyväskylä 2006 Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 0207 560 200, vaihde Yhteydet: Kotisivu: http://www.keskisuomi.fi Yhteydet liittoon [email protected] Yhteydet henkilökuntaan [email protected] Julkaisu C 114 ISBN 951-594-281-0 Sähköinen ISBN 951-594-282-9 ISSN 0788-7051 Julkaisun avainsanat: Kuntien talous Keski-Suomi Painos: 200 kpl Painopaikka: Kopijyvä Oy KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS 2005 Vuoden 2005 kuntatalouden yhteenveto on laadittu samojen periaatteiden mukaan kuin aiempinakin vuosina. Taulukot ovat samat, samoin liiteaineisto on vertailtavuuden vuoksi pyritty pitämään en- nallaan. Harkinnanvaraisten valtionavustusten vaikutusta kuntatalouteen pohditaan vuoden 2006 kuntatalouden yhteenvedossa. Nyt laadittu yhteenveto perustuu keväällä 2006 kunnille toimitettuun kyselyyn. Saatujen tietojen perusteella Keski-Suomen liiton projektityöntekijä Pasi Mäkelä laati totuttuun tapaan itsenäisesti ja ripeästi oheisen yhteenvedon. Työtä helpotti tilinpäätösaineistojen löytyminen kuntien nettisivus- toilta. Tilinpäätösaineiston työstäminen eri vaiheissaan oli vuorovaikutteinen prosessi. Kiitän kaik- kia prosessiin osallistuneita arvokkaista kommenteista. Laadittu selvitys osoittaa jälleen kerran, että Keski-Suomen kuntien taloudellinen liikkumavara ei kokonaisuutena ole tavoitteiden mukaista, vaikka kehittymistä edellisvuodesta onkin tapahtunut. Vuonna 2005 vain neljän kunnan vuosikatteet ylittivät poistot. Kiitän kuntia tilinpäätösaineistojen toimittamisesta ja lähetän yhteenvedon käyttöönne. Yhteenve- don kuviot löytyvät myös Keski-Suomen liiton kotisivuilta, www.keskisuomi.fi. Jyväskylässä 30.5.2006 Hannu Korhonen suunnittelujohtaja KÄSITTEET JA TUNNUSLUVUT Seuraavassa lyhyesti julkaisussa käytetyt käsitteet ja tunnusluvut sekä niiden laskentatavat. Tunnuslukujen arvoja verrataan mahdollisuuksien mukaan edellisten vuosien vastaaviin arvoihin. Toimintakate = toimintatulot – toimintamenot Toimintakatteella ilmaistaan kunnan toimintatulojen ja toimintamenojen erotusta. Toimintakate on yleensä negatiivinen luku. Käyttötulot = toimintatulot + verotulot + valtionosuudet Kun tuloslaskelman tunnuslukuja suhteutetaan käyttötuloihin, saadaan eri kuntien välillä vertailukelpoisia mittareita. Käyttökate = toimintakate + verotulot + valtionosuudet Tämä tunnusluku kuvaa, kuinka paljon rahaa jää palveluiden tuottamisen jälkeen rahoituskuluihin, poistoihin ja satunnaisiin kuluihin. Nettorahoituskulut/-tuotot =rahoitustuotot – rahoituskulut Luku kuvaa kunnan tilannetta rahoitusmarkkinoilla, eli aiheutuuko rahoitusmarkkinaoperaatioista menoja vai saadaanko tuottoja. Vuosikate = käyttökate – nettorahoituskulut Keskeisin tuloslaskelman tunnusluvuista. Se kertoo, kuinka paljon kunnan tuloista jää käytettäväksi investointeihin ja lainanlyhennyksiin. Vuosikatetta kutsutaan kuvaavasti myös kunnan varsinaisen toiminnan tulokseksi. Nyrkkisäännöksi on suositettu, että kunnan talous on kunnossa, kun vuosikate on 250–300 euroa asukasta kohti. Poistot on laskennallinen käsite, jolla pitkävaikutteisten menojen kustannukset (muut paitsi rahoituskulut) jaetaan kohteen koko käyttöiälle (todellinen tai laskennallinen). Esimerkiksi viime vuonna rakennetun päiväkodin rakennuskustannuksista näkyy viime vuoden tuloslaskelmassa poistona vain ennalta määritelty osuus, vaikkapa 5 % kokonaiskustannuksista. Vuosikatteen %-osuus poistoista = 100 * vuosikate / poistot Tulorahoituksen riittävyyttä kuvataan usein vuosikatteen ja poistojen suhteena, joten kunnan talouden arvioinnissa poistoilla on nykyään keskeinen osa. Yleisesti katsotaan, että mikäli vuosikate ylittää poistot, kunnan talous on hyvällä pohjalla. Jos vuosikate on negatiivinen, kunnan katsotaan olevan kriisissä. Jos taas vuosikate on pienempi kuin poistot, mutta kuitenkin positiivinen, niin kunnan talous heikkenee. Rahoitusvarallisuus = saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset – vieras pääoma + saadut ennakot Rahoitusvarallisuus kertoo, kattavatko rahoitusomaisuus ja pitkäaikaiset sijoitukset vieraan pääoman. Etumerkiltään positiivinen rahoitusvarallisuus kertoo hyvästä rahoitustilanteesta. Rahoitusvarallisuuden yksikkö on euro. Investointien tulorahoitusprosentti = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Tunnusluku kertoo, paljonko investointien omahankintamenoista on katettu tulorahoituksella. Omahankintameno tarkoittaa käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoitusosuudet investointeihin. Tämä tunnusluku on suoraan vertailtavissa kuntien kesken. Lainakanta = vieras pääoma – (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Tunnusluku esitetään yleensä asukaslukuun suhteutettuna. Suhteellinen velkaantuneisuus = 100 * (vieras pääoma – saadut ennakot) / käyttötulot Tämä tunnusluku kertoo, kuinka suuri osuus kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Huoltosuhteena käytetään taloudellista huoltosuhdetta, joka saadaan jakamalla työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien summa työllisten määrällä. KESKI-SUOMEN KUNTIEN TILANNE VUONNA 2005 Väestön keskittyminen jatkui edelleen Keski-Suomessa vuonna 2005, mutta hieman edellistä vuotta lievempänä. Vuonna 2005 yhdeksän kuntaa kolmestakymmenestä onnistui kasvattamaan asukasmääräänsä, kun edellisenä vuonna vain seitsemän kunnan väestö oli kasvanut. Jyväskylän ja sen lähialueen kuntien (Joutsa, Jyväskylän mlk, Korpilahti, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Sumiainen ja Uurainen) asukasluvut kasvoivat, mutta muiden kuntien asukasluvut laskivat. Kehityksen vaikutus kuntien talouteen ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Asukasluvun lisäys ei välttämättä merkitse suoraan esimerkiksi verotulojen kasvua, mutta sitäkin varmemmin toimintamenojen nousua. Jotain kunnan vetovoimaisuudesta asukasluvun kehitys kuitenkin kertoo. Kokonaisuudessaan Keski-Suomen kuntien taloudellinen tilanne parani verrattuna vuoteen 2004, joka tosin oli erittäin huono vuosi. Vuonna 2005 lähes kaikki merkittävät talouden tunnusluvut paranivat. Keskimääräiset toimintatuotot, verotulot ja valtionosuudet kasvoivat edelleen, mikä merkitsi kuntien keskimääräisten käyttötulojen kasvua. Vuosikatteen osalta tilanne parani jonkin verran. Vuonna 2005 asukaskohtainen vuosikate oli keskimäärin 48 euroa, kun se vuonna 2004 oli vain 14 euroa. Vuoden 2003 lukemiin (170 euroa/asukas) ei kuitenkaan päästy. Negatiiviseksi vuosikate jäi kahdeksassa kunnassa, kun vuonna 2004 peräti neljätoista kuntaa painui miinukselle. Kun tarkastellaan vuosikatteen osuutta poistoista, tilanne on kaksijakoinen. Vain neljän kunnan vuosikatteet ylittivät poistot, jolloin niiden talouden voidaan katsoa olevan hyvällä pohjalla, kun vuonna 2004 viiden kunnan vuosikate ylitti poistot. Keskimääräinen vuosikatteen osuus poistoista nousi kuitenkin positiiviseksi, kun se vuotta aiemmin oli miinuksella. Vuonna 2005 kahdeksan kunnan vuosikatteen %-osuus poistoista oli negatiivinen, kun edellisenä vuonna vastaava määrä oli peräti neljätoista. Keski-Suomen kuntien rahoitusvarallisuus jatkoi heikkenemistään. Keskimäärin asukasta kohden rahoitusvarallisuus oli -1160 euroa vuonna 2005, kun edellisenä vuonna se oli -904 euroa. Vain kaksi kuntaa kolmestakymmenestä päätyi positiiviseen rahoitusvarallisuuteen. Edellisenä vuonna positiivisen lopputuloksen oli saavuttanut vielä kuusi kuntaa ja vuonna 2003 yhdeksän kuntaa. Kuntien lainakantoja verrattiin aiempien vuosien tapaan konsernitasolla. Keskimääräinen konsernivelka kasvoi jälleen ja oli 3372 euroa per asukas, kun vuonna 2004 se oli 3092 euroa per asukas. Asukaskohtaisesti suurimmat lainakannat olivat edelleen Kyyjärven, Jyväskylän ja Muuramen kunnissa. Vain neljän kunnan onnistui pienentää konsernin lainakantaa. Ylijäämäisen tilinpäätöksen onnistui tekemään seitsemän kuntaa, kun vuonna 2004 vastaavaan pääsi vain kolme kuntaa. Vuonna 2003 ylijäämäisiä kuntia oli 18, joten parantamisen varaa jäi vielä monelle. Keskimäärin tulokset olivat 76 euroa per asukas alijäämäisiä, kun edellisen vuoden alijäämä oli keskimäärin 166 euroa per asukas. Monen kunnan alijäämä pieneni huomattavasti. Myös käyttöomaisuusinvestoinnit kasvoivat keskimäärin asukasta kohden. Vuonna 2005 investoitiin keskimäärin 491 euroa per asukas, kun edellisenä vuonna investoitiin 457 euroa per asukas. Suhteessa eniten investoivat Kannonkoski, Petäjävesi ja Joutsa. Monet taloudelliset tunnusluvut, kuten asukaskohtainen vuosikate ja vuosikate poistoista, paranivat vuodesta 2004. Myös tilikauden tulokset paranivat. Sen sijaan velkaisuus kasvoi ja rahoitusvarallisuus huononi edelleen, mutta investoinnit lisääntyivät myös. Hankasalmi Perustiedot 2001 2002 2003 2004 2005 Asukasluku 5 706 5 621 5 590 5 600 5 588 Kunnallisveroprosentti 18,5 18,5 19 19 19 Tilinpäätös 2005 M€ euroa/as % käyttötuloista Elinkeinorakenne 2004 % Toimintakate -21,33 -3808 -73,9 alkutuotanto 16,6 Verotulot 10,77 1924 37,3 jalostus 21,5 Käyttötulot 28,87 5155 100,0 palvelut 57,1 Rahoitustuotot netto 0,17 30 0,6 tuntematon 4,8 Vuosikate 0,34 60 1,2 Poistot 0,87 155 3,0 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus -2,23 -398 -7,7 0-14 v. 15,3 Tilikauden yli-/alijäämä -0,50 -89 -1,7 15-24 v. 11,7 Lainakanta 3,60 642 12,5 25-44 v. 19,9 Kunnan tase 26,00 4644 90,1 45-64 v. 30,2 65- v. 22,8 Konsenin lainakanta 11,70 2111 Konsernin tase 33,91 6055 Työttömyys 2005 % työttömyysaste (%) 14,5 Investointien tulorahoitus 12,3 huoltosuhde 1,78 Suhteellinen velkaantuneisuus 25,4 Vuosikate poistoista 38,9 Muutos-% Tilastokeskuksen mukaan 2001 2002 2003
Load more

Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Koselvityksen Väliraportista: Yleistä
    Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntaja- koselvityksen väliraportista: TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä kuntajakoselvityksessä ei ole noussut esille sellaista vaihtoehtoista kuntarakennemallia, joka voisi johtaa Hankasalmen kunnan osalta kuntaliitokseen. Käytännössä kuntajakoselvitys ja sen kautta kerätyt tiedot tukevat tässä vaiheessa pääsääntöisesti sitä, että Hankasalmen kunta säilyy jatkossakin itsenäisenä kunta- na. Kuntarakennelain selvitysvelvoitteista Hankasalmen kunnan osalta täyttyy vain väestön määrä. Sik- si kuntajakoselvityksessä esille nousseet tiedot, jotka osoittavat Hankasalmen sijaitsevan selkeästi hieman erillään muusta kaupunkiseudusta, ovat hyvin linjassa kuntarakennelain lähtökohtien kans- sa. Hankasalmella suhtaudutaan vakavasti kuntatalouden ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Pienenä 5500 asukkaan kuntana Hankasalmen on jatkossa oltava valmis tiiviiseen yhteistyöhön Jy- väskylän ja sitä ympäröivän kaupunkiseudun kanssa. Palvelurakenteita on uudistettava mo- nella tavoin, jotta kunta ei ajaudu taloutensa suhteen kriisikunnaksi. Tässä työssä auttaa kui- tenkin se, että kunnan lainakanta on kohtuullisen pieni, omavaraisuusaste vielä toistaiseksi hyvä ja kunnalla on myös realisoitavissa olevaa varallisuutta talouden tasapainottamista tukemaan. Edellä olevaan tiivistelmään on päädytty seuraavan väliraporttia analysoivan lausunnon kautta. Yleistä: Hankasalmen kunnan näkemyksen mukaan kuntajakoselvittäjät ovat
    [Show full text]
  • Central Finland Energy Agency BENET OY
    District heating services BENET OY Asko Ojaniemi 1 6.6.2013 AO Background Benet is private consulting company Our core speciality is bioenergy; biomass supply, district heating, co-generation, facility heating, district cooling etc. Forest fuels and in lesser extent agrofuels; straw, cereals, short rotation fuels Main work is to find sustainable energy solution for customers – Pre – feasibility evaluations – Feasibility evaluations – Basic engineering – Detail engineering ( through partnerships) – Purchase of energy services ( through competitive bidding) – Advisory service 2 6.6.2013 AO International work Participation in international projects Direct consulting contracts with customers – Often related to biomass fuel supply , district heating or CHP Support activities in SME internationalisation – Market entry studies – Organisation of joint stands in international fairs for biomass related SME´s 3 6.6.2013 AO Situation in Finland Biomass is an integral part of fuel balance, about 30 % District heating has high penetration, about 50 % of population CHP is nearly fully built, all major cities and industries with high heat demand have CHP plants, in Central and Northern parts with biomass! Presently small DH scemes are built in small towns and villages Small schemes are mainly privately owned and operated 4 6.6.2013 AO District heating dominates 5 6.6.2013 AO Bioenergy in Finland Over 400 medium and large scale biopower ( CHP- plants) and heating plants From farm size up to the world´s biggest unit Steady growt of district
    [Show full text]
  • Local Government Tax Revenues in Finland Tallinn 13.11.2018
    Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Local government tax revenues in Finland Tallinn 13.11.2018 Henrik Rainio, Director, Municipal Finances The Association of Finnish Local and Regional Authorities Municipalities in Finland • The responsibility of municipalities for social services, healthcare, educational and cultural services, public infrastructure as well as the organisation of other welfare services is extremely significant by international and also European standards. • Local government accounts for two-thirds of public consumption in Finland. • The ratio of the total expenditure of local government to GDP has been about 20% in recent years. • Local government employs about one fifth of the total Finnish labour force. • Municipalities have the right to tax the earned income of their inhabitants (municipal income taxation) and municipalities are paid tax on the basis of the value of real property (tax on real property). Municipalities are also entitled to a share of corporate income tax. 2 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 14.11.2018 Total municipal sector expenditure and income for 2017 Salaries and Social welfare Tax revenues 51 % wages 36 % and health care 22,6 billion € 15,9 billion € 48 % 21,1 billion € Income tax 43 % Corporate tax 4 % Social security funds Real estate tax 4 % and pensions 10 % Purchase of goods 8 % Education and State grants 19 % Purcahse of Culture 31 % 8,5 billion € services 22 % 13,6 billion € Sales of goods and Subsidies 5 % services 21 % Loan costs 5 % Other 15 % 9,2 billion € Investments 11 % 6,6 billion € Borrowing 5 %, 2,4 mrd. € Financing 6 %, 2,7 billion € Other 3 % Other revenues 4 %, 1,8 mrd.
    [Show full text]
  • Kutsuntakuulutus
    Puolustusvoimat 1(2) Keski-Suomen aluetoimisto Kutsuntakuulutus Asevelvollisuuslain (1438/2007) ja Valtioneuvoston asetuksen asevelvollisuudesta (1443/2007) nojalla toimitetaan vuonna 2002 syntyneiden sekä muiden alempana / kääntöpuolella mainittujen asevelvollisten kutsunnat Keski-Suomen aluetoimiston alueella vuonna 2020 seuraavassa järjestyksessä. SUKUNIMEN AIKA TOIMITUSPAIKKA KUNTA ALKUKIRJAIME Päivä Pvm Kuukausi Kello Toivakka ~^0~ MA 17. Elokuu 09. 00 Seurakuntakoti, Salomonintie 8. Toivakka Uurainen ~A~0' Tl 18. Elokuu 09. 00 Seurakuntatalo, Topintie 1, Uurainen Konnevesi -A^~ KE 19. E!okuu 09. 00 Kunnantalo, Kauppatie 25, Konnevesi Karstula ~fi^Ö' MA 24. Elokuu 09. 00 Seurakuntatalo, Tapulilahdentie 2, Karstula Kyyjärvi ~ÄZ~ Tl 25. Elokuu 09. 00 Palvelukeskus, Kivirannantie4, Kyyjärvi Kannonkoski "Ä^" Tl 25. Elokuu 09. 00 Palvelukeskus, Kivirannantie 4. Kyyjärvi Kinnula -^5- KE 26 Elokuu 09. 00 Seurakuntakoti, Kirkkotie 2. Kinnula Kivijärvi ~^0' KE 26. Elokuu 09. 00 Seurakuntakoti, Kirkkotie 2, Kinnula Viitasaari -A^B- TO 27. Elokuu 09. 00 Nuorisotalo, Koulukuja 8, Viitasaari Pihtipudas ~^0' PE 28. Elokuu 09. 00 Kunnantalo, Keskustie 9, Pihtipudas Äänekoski A-M Tl 1. Syyskuu 09. 00 Kaupungintalo, Hallintokatu 4, Äänekoski Äänekoski -ET5- KE 2. Syyskuu 09. 00 Kaupungintalo, Hallintokatu 4, Äänekoski Saarijärvi -Ä^Ö~ TO 3. Syyskuu 09. 00 Seurakuntatalo, Urtieilutie 5, Saahjän/i Jämsä A-M MA 7. Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus. Kaskentie 30 C, Jämsä Jämsä T^ö' Tl 8, Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus, Kaskentie 30 C. Jämsä Kuhmoinen "^Q Tl 8. Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus, Kaskentie 30 C. Jämsä Hankasalmi ~^0' TO 10. Syyskuu 09. 00 Seurakuntatalo, Pappilantie4, Hankasalmi Muurame ~ft^0' Tl 6. Lokakuu 09. 00 Kulttuurikeskus, Nisulantie 1. Muurame Joutsa ~^0' KE 7. Lokakuu 09.
    [Show full text]
  • Recent Noteworthy Findings of Fungus Gnats from Finland and Northwestern Russia (Diptera: Ditomyiidae, Keroplatidae, Bolitophilidae and Mycetophilidae)
    Biodiversity Data Journal 2: e1068 doi: 10.3897/BDJ.2.e1068 Taxonomic paper Recent noteworthy findings of fungus gnats from Finland and northwestern Russia (Diptera: Ditomyiidae, Keroplatidae, Bolitophilidae and Mycetophilidae) Jevgeni Jakovlev†, Jukka Salmela ‡,§, Alexei Polevoi|, Jouni Penttinen ¶, Noora-Annukka Vartija# † Finnish Environment Insitutute, Helsinki, Finland ‡ Metsähallitus (Natural Heritage Services), Rovaniemi, Finland § Zoological Museum, University of Turku, Turku, Finland | Forest Research Institute KarRC RAS, Petrozavodsk, Russia ¶ Metsähallitus (Natural Heritage Services), Jyväskylä, Finland # Toivakka, Myllyntie, Finland Corresponding author: Jukka Salmela ([email protected]) Academic editor: Vladimir Blagoderov Received: 10 Feb 2014 | Accepted: 01 Apr 2014 | Published: 02 Apr 2014 Citation: Jakovlev J, Salmela J, Polevoi A, Penttinen J, Vartija N (2014) Recent noteworthy findings of fungus gnats from Finland and northwestern Russia (Diptera: Ditomyiidae, Keroplatidae, Bolitophilidae and Mycetophilidae). Biodiversity Data Journal 2: e1068. doi: 10.3897/BDJ.2.e1068 Abstract New faunistic data on fungus gnats (Diptera: Sciaroidea excluding Sciaridae) from Finland and NW Russia (Karelia and Murmansk Region) are presented. A total of 64 and 34 species are reported for the first time form Finland and Russian Karelia, respectively. Nine of the species are also new for the European fauna: Mycomya shewelli Väisänen, 1984,M. thula Väisänen, 1984, Acnemia trifida Zaitzev, 1982, Coelosia gracilis Johannsen, 1912, Orfelia krivosheinae Zaitzev, 1994, Mycetophila biformis Maximova, 2002, M. monstera Maximova, 2002, M. uschaica Subbotina & Maximova, 2011 and Trichonta palustris Maximova, 2002. Keywords Sciaroidea, Fennoscandia, faunistics © Jakovlev J et al. This is an open access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution License (CC BY 4.0), which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original author and source are credited.
    [Show full text]
  • Suomen Palloliiton Keski-Suomen Piiri Ry
    Suomen Palloliiton Keski-Suomen piiri ry. Toiminta- ja tilikertomus 2010 1 2 1 Pelaajakehitys keskiössä Kansallisen kilpailutoiminnan muutokset ovat puhuttaneet voimakkaasti jalkapalloväkeä viime aikoina. Kentältä on tullut voimakastakin kritiikkiä uutta sarjajärjestelmää koh- taan. Huoli seuroissa on varsin ymmärrettävää, sillä karsiu- tuuhan seuraavina vuosina ylimmiltä sarjatasoilta suuri joukko joukkueita ja pelaajia alemmille sarjatasoille. Uudis- tuksen pohjimmainen tarkoitus on kuitenkin hyvä pitää mie- lessä. Palloliiton uudessa strategiassa keskeiseksi osa- alueeksi on nostettu pelaajakehitys. Sarjajärjestelmän uu- distuksilla pyritään takaamaan enemmän laadukkaita, ta- sokkaita ja ennen kaikkea kehittäviä pelejä ”huippusarjoissa” pelaaville pelaajille. Palloliitto on nostanut strategiassa kansallisen kilpailutoiminnan merkityksen yhdeksi kriittiseksi menestys- tekijäksi pelaajakehityksessä. Juuri valmistuneen lajiprosessin jalkautuksen yhteydessä Pallo- liitto kartoittaa yhdessä piirien ja ennen kaikkea seurojen kanssa ne toimintatavat, joilla pääs- tään pelaajakehitystyössä konkreettisesti eteenpäin. Vasta kaksi kautta ylimmällä sarjatasolla pelannut JJK onnistui vaatimattomasta menestykses- tään huolimatta sitouttamaan paikallisväestön, vaikka JJK hävisi lähes 90% kotiotteluistaan. Yleisön uskollisuudesta ja sitoutuneisuudesta on kuitenkin osoituksena Veikkausliigan kol- manneksi paras yleisömäärä. Toinen sija medianäkyvyydessä kertoo todellisesta markkinointi- läpimurrosta valtakunnallisesti. Näillä ansioilla JJK voitti ansaitusti
    [Show full text]
  • Arne Ritari-Killan Jäsenet Ja Pro Ritarit G-Piirissä
    Arne Ritari-killan jäsenet ja Pro Ritarit G-piirissä 7.3.2020 Ritarinumero Nimityspäivä 77 Pentti Pohjonen LC Saarijärvi 18.3.1998 148 Veikko Linkoneva LC Mänttä 9.12.1999 187 Pentti Janhonen LC Hankasalmi 27.4.2000 235 Esko Arola LC Äänekoski/Kotakennäs 23.2.2001 236 Jaakko Mäkisalo LC Äänekoski/Kotakennäs 23.2.2001 287 Jouko Hintikka LC Mänttä 16.8.2001 288 Toivo Meriläinen LC Mänttä 16.8.2001 289 Klaus Schnabell LC Mänttä 16.8.2001 306 Jouko Asikainen LC Hankasalmi 22.11.2001 312 Reijo Keinänen LC Hankasalmi 22.12.2001 334 Heikki Pamilo LC Jyväskylä/Harju 13.2.2002 337 Heimo Kupsu LC Pihtipudas 13.2.2002 339 Väinö Tamminen LC Palokka 13.2.2002 346 Pekka Marttila LC Mänttä 28.2.2002 389 Erkki Valkola LC Saarijärvi/Kalmari 3.9.2002 390 Mikko Puurunen LC Saarijärvi/Kalmari 3.9.2002 481 Heimo Latva LC Joutsa 5.9.2003 494 Viljo Hokkanen LC Mänttä 11.11.2003 505 Heikki Ahvenjärvi LC Muurame 12.12.2003 506 Kalle Vakaslahti LC Muurame 12.12.2003 507 Hannu Pirttiniemi LC Saarijärvi/Kalmari 12.12.2003 513 Rauno Ahola LC Luhanka 20.1.2004 515 Jukka Kokkonen LC Äänekoski/Kotakennäs 20.1.2004 543 Pentti Nieminen LC Keuruu 3.3.2004 573 Markku Tukia LC Saarijärvi 28.4.2004 601 Matti Sivulahti LC Viitasaari 11.12.2004 602 Juhani Helste LC Jyväskylä 22.1.2005 603 Arvo Käppi LC Jyväskylä 22.1.2005 627 Hannu Linna LC Äänekoski/Kotakennäs 19.3.2005 628 Heikki Helasterä LC Sumiainen 1.4.2005 630 Matti Perälä LC Toivakka 29.1.2005 664 Pekka Rantanen LC Keuruu 23.4.2005 721 Simo Kettunen LC Äänekoski/Kotakennäs 14.1.2006 722 Lauri Pasanen LC Saarijärvi 14.1.2006
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]