KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 114 Keski-Suomen kuntien talous 2005 Jyväskylä 2006 Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 0207 560 200, vaihde Yhteydet: Kotisivu: http://www.keskisuomi.fi Yhteydet liittoon [email protected] Yhteydet henkilökuntaan [email protected] Julkaisu C 114 ISBN 951-594-281-0 Sähköinen ISBN 951-594-282-9 ISSN 0788-7051 Julkaisun avainsanat: Kuntien talous Keski-Suomi Painos: 200 kpl Painopaikka: Kopijyvä Oy KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS 2005 Vuoden 2005 kuntatalouden yhteenveto on laadittu samojen periaatteiden mukaan kuin aiempinakin vuosina. Taulukot ovat samat, samoin liiteaineisto on vertailtavuuden vuoksi pyritty pitämään en- nallaan. Harkinnanvaraisten valtionavustusten vaikutusta kuntatalouteen pohditaan vuoden 2006 kuntatalouden yhteenvedossa. Nyt laadittu yhteenveto perustuu keväällä 2006 kunnille toimitettuun kyselyyn. Saatujen tietojen perusteella Keski-Suomen liiton projektityöntekijä Pasi Mäkelä laati totuttuun tapaan itsenäisesti ja ripeästi oheisen yhteenvedon. Työtä helpotti tilinpäätösaineistojen löytyminen kuntien nettisivus- toilta. Tilinpäätösaineiston työstäminen eri vaiheissaan oli vuorovaikutteinen prosessi. Kiitän kaik- kia prosessiin osallistuneita arvokkaista kommenteista. Laadittu selvitys osoittaa jälleen kerran, että Keski-Suomen kuntien taloudellinen liikkumavara ei kokonaisuutena ole tavoitteiden mukaista, vaikka kehittymistä edellisvuodesta onkin tapahtunut. Vuonna 2005 vain neljän kunnan vuosikatteet ylittivät poistot. Kiitän kuntia tilinpäätösaineistojen toimittamisesta ja lähetän yhteenvedon käyttöönne. Yhteenve- don kuviot löytyvät myös Keski-Suomen liiton kotisivuilta, www.keskisuomi.fi. Jyväskylässä 30.5.2006 Hannu Korhonen suunnittelujohtaja KÄSITTEET JA TUNNUSLUVUT Seuraavassa lyhyesti julkaisussa käytetyt käsitteet ja tunnusluvut sekä niiden laskentatavat. Tunnuslukujen arvoja verrataan mahdollisuuksien mukaan edellisten vuosien vastaaviin arvoihin. Toimintakate = toimintatulot – toimintamenot Toimintakatteella ilmaistaan kunnan toimintatulojen ja toimintamenojen erotusta. Toimintakate on yleensä negatiivinen luku. Käyttötulot = toimintatulot + verotulot + valtionosuudet Kun tuloslaskelman tunnuslukuja suhteutetaan käyttötuloihin, saadaan eri kuntien välillä vertailukelpoisia mittareita. Käyttökate = toimintakate + verotulot + valtionosuudet Tämä tunnusluku kuvaa, kuinka paljon rahaa jää palveluiden tuottamisen jälkeen rahoituskuluihin, poistoihin ja satunnaisiin kuluihin. Nettorahoituskulut/-tuotot =rahoitustuotot – rahoituskulut Luku kuvaa kunnan tilannetta rahoitusmarkkinoilla, eli aiheutuuko rahoitusmarkkinaoperaatioista menoja vai saadaanko tuottoja. Vuosikate = käyttökate – nettorahoituskulut Keskeisin tuloslaskelman tunnusluvuista. Se kertoo, kuinka paljon kunnan tuloista jää käytettäväksi investointeihin ja lainanlyhennyksiin. Vuosikatetta kutsutaan kuvaavasti myös kunnan varsinaisen toiminnan tulokseksi. Nyrkkisäännöksi on suositettu, että kunnan talous on kunnossa, kun vuosikate on 250–300 euroa asukasta kohti. Poistot on laskennallinen käsite, jolla pitkävaikutteisten menojen kustannukset (muut paitsi rahoituskulut) jaetaan kohteen koko käyttöiälle (todellinen tai laskennallinen). Esimerkiksi viime vuonna rakennetun päiväkodin rakennuskustannuksista näkyy viime vuoden tuloslaskelmassa poistona vain ennalta määritelty osuus, vaikkapa 5 % kokonaiskustannuksista. Vuosikatteen %-osuus poistoista = 100 * vuosikate / poistot Tulorahoituksen riittävyyttä kuvataan usein vuosikatteen ja poistojen suhteena, joten kunnan talouden arvioinnissa poistoilla on nykyään keskeinen osa. Yleisesti katsotaan, että mikäli vuosikate ylittää poistot, kunnan talous on hyvällä pohjalla. Jos vuosikate on negatiivinen, kunnan katsotaan olevan kriisissä. Jos taas vuosikate on pienempi kuin poistot, mutta kuitenkin positiivinen, niin kunnan talous heikkenee. Rahoitusvarallisuus = saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset – vieras pääoma + saadut ennakot Rahoitusvarallisuus kertoo, kattavatko rahoitusomaisuus ja pitkäaikaiset sijoitukset vieraan pääoman. Etumerkiltään positiivinen rahoitusvarallisuus kertoo hyvästä rahoitustilanteesta. Rahoitusvarallisuuden yksikkö on euro. Investointien tulorahoitusprosentti = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Tunnusluku kertoo, paljonko investointien omahankintamenoista on katettu tulorahoituksella. Omahankintameno tarkoittaa käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoitusosuudet investointeihin. Tämä tunnusluku on suoraan vertailtavissa kuntien kesken. Lainakanta = vieras pääoma – (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Tunnusluku esitetään yleensä asukaslukuun suhteutettuna. Suhteellinen velkaantuneisuus = 100 * (vieras pääoma – saadut ennakot) / käyttötulot Tämä tunnusluku kertoo, kuinka suuri osuus kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Huoltosuhteena käytetään taloudellista huoltosuhdetta, joka saadaan jakamalla työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien summa työllisten määrällä. KESKI-SUOMEN KUNTIEN TILANNE VUONNA 2005 Väestön keskittyminen jatkui edelleen Keski-Suomessa vuonna 2005, mutta hieman edellistä vuotta lievempänä. Vuonna 2005 yhdeksän kuntaa kolmestakymmenestä onnistui kasvattamaan asukasmääräänsä, kun edellisenä vuonna vain seitsemän kunnan väestö oli kasvanut. Jyväskylän ja sen lähialueen kuntien (Joutsa, Jyväskylän mlk, Korpilahti, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Sumiainen ja Uurainen) asukasluvut kasvoivat, mutta muiden kuntien asukasluvut laskivat. Kehityksen vaikutus kuntien talouteen ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Asukasluvun lisäys ei välttämättä merkitse suoraan esimerkiksi verotulojen kasvua, mutta sitäkin varmemmin toimintamenojen nousua. Jotain kunnan vetovoimaisuudesta asukasluvun kehitys kuitenkin kertoo. Kokonaisuudessaan Keski-Suomen kuntien taloudellinen tilanne parani verrattuna vuoteen 2004, joka tosin oli erittäin huono vuosi. Vuonna 2005 lähes kaikki merkittävät talouden tunnusluvut paranivat. Keskimääräiset toimintatuotot, verotulot ja valtionosuudet kasvoivat edelleen, mikä merkitsi kuntien keskimääräisten käyttötulojen kasvua. Vuosikatteen osalta tilanne parani jonkin verran. Vuonna 2005 asukaskohtainen vuosikate oli keskimäärin 48 euroa, kun se vuonna 2004 oli vain 14 euroa. Vuoden 2003 lukemiin (170 euroa/asukas) ei kuitenkaan päästy. Negatiiviseksi vuosikate jäi kahdeksassa kunnassa, kun vuonna 2004 peräti neljätoista kuntaa painui miinukselle. Kun tarkastellaan vuosikatteen osuutta poistoista, tilanne on kaksijakoinen. Vain neljän kunnan vuosikatteet ylittivät poistot, jolloin niiden talouden voidaan katsoa olevan hyvällä pohjalla, kun vuonna 2004 viiden kunnan vuosikate ylitti poistot. Keskimääräinen vuosikatteen osuus poistoista nousi kuitenkin positiiviseksi, kun se vuotta aiemmin oli miinuksella. Vuonna 2005 kahdeksan kunnan vuosikatteen %-osuus poistoista oli negatiivinen, kun edellisenä vuonna vastaava määrä oli peräti neljätoista. Keski-Suomen kuntien rahoitusvarallisuus jatkoi heikkenemistään. Keskimäärin asukasta kohden rahoitusvarallisuus oli -1160 euroa vuonna 2005, kun edellisenä vuonna se oli -904 euroa. Vain kaksi kuntaa kolmestakymmenestä päätyi positiiviseen rahoitusvarallisuuteen. Edellisenä vuonna positiivisen lopputuloksen oli saavuttanut vielä kuusi kuntaa ja vuonna 2003 yhdeksän kuntaa. Kuntien lainakantoja verrattiin aiempien vuosien tapaan konsernitasolla. Keskimääräinen konsernivelka kasvoi jälleen ja oli 3372 euroa per asukas, kun vuonna 2004 se oli 3092 euroa per asukas. Asukaskohtaisesti suurimmat lainakannat olivat edelleen Kyyjärven, Jyväskylän ja Muuramen kunnissa. Vain neljän kunnan onnistui pienentää konsernin lainakantaa. Ylijäämäisen tilinpäätöksen onnistui tekemään seitsemän kuntaa, kun vuonna 2004 vastaavaan pääsi vain kolme kuntaa. Vuonna 2003 ylijäämäisiä kuntia oli 18, joten parantamisen varaa jäi vielä monelle. Keskimäärin tulokset olivat 76 euroa per asukas alijäämäisiä, kun edellisen vuoden alijäämä oli keskimäärin 166 euroa per asukas. Monen kunnan alijäämä pieneni huomattavasti. Myös käyttöomaisuusinvestoinnit kasvoivat keskimäärin asukasta kohden. Vuonna 2005 investoitiin keskimäärin 491 euroa per asukas, kun edellisenä vuonna investoitiin 457 euroa per asukas. Suhteessa eniten investoivat Kannonkoski, Petäjävesi ja Joutsa. Monet taloudelliset tunnusluvut, kuten asukaskohtainen vuosikate ja vuosikate poistoista, paranivat vuodesta 2004. Myös tilikauden tulokset paranivat. Sen sijaan velkaisuus kasvoi ja rahoitusvarallisuus huononi edelleen, mutta investoinnit lisääntyivät myös. Hankasalmi Perustiedot 2001 2002 2003 2004 2005 Asukasluku 5 706 5 621 5 590 5 600 5 588 Kunnallisveroprosentti 18,5 18,5 19 19 19 Tilinpäätös 2005 M€ euroa/as % käyttötuloista Elinkeinorakenne 2004 % Toimintakate -21,33 -3808 -73,9 alkutuotanto 16,6 Verotulot 10,77 1924 37,3 jalostus 21,5 Käyttötulot 28,87 5155 100,0 palvelut 57,1 Rahoitustuotot netto 0,17 30 0,6 tuntematon 4,8 Vuosikate 0,34 60 1,2 Poistot 0,87 155 3,0 Ikärakenne 2005 % Rahoitusvarallisuus -2,23 -398 -7,7 0-14 v. 15,3 Tilikauden yli-/alijäämä -0,50 -89 -1,7 15-24 v. 11,7 Lainakanta 3,60 642 12,5 25-44 v. 19,9 Kunnan tase 26,00 4644 90,1 45-64 v. 30,2 65- v. 22,8 Konsenin lainakanta 11,70 2111 Konsernin tase 33,91 6055 Työttömyys 2005 % työttömyysaste (%) 14,5 Investointien tulorahoitus 12,3 huoltosuhde 1,78 Suhteellinen velkaantuneisuus 25,4 Vuosikate poistoista 38,9 Muutos-% Tilastokeskuksen mukaan 2001 2002 2003