Valimoviesti 4/2008

VALIM VIESTI Suomen Valimotekninen Yhdistys ry Jäsenlehti Finlands Gjuteritekniska Förening rf Medlemsblad 4 • 2008

Hyvää Joulua! God Jul!

TTerveiseterveiset UUudestakaupungistaudestakaupungista jjaa TTurkistaurkista • OOpintopäivätpintopäivät TTampereellaampereella 22009009 • VValimoteollisuusalimoteollisuus globalisoituuglobalisoituu • mmaailmaltaaailmalta • mmetallurgiaaetallurgiaa

VALIMOVIESTI 4 • 2008 1 VALIMOVIESTI Tässä numerossa sivu Tässä lehdessä ilmoittavat sivu

Tapahtumakalenteri 2 Alteams 18 Mallinveistämö Hakkarainen 56 Puheenjohtajan palsta 3 G&L Beijer 11 Meca-Trade 44 Metso Minerals Asiamiehen asiaa 4 Bet-Ker 56 Calderys Finland 59 Lokomo Steel Foundry 45 Paavo Tennilän rahaston Componenta 55 Lujabetoni 68 stipendejä haettavana 6 Diaco 61, 69 Metso Foundries Jyväskylä 45 Opintopäivät 2009 7 Erikoisvalu H Laakso 56 Osk Teollisuuden Romu 56 Krister Collán on poissa 9 Foseco 57 Peiron 56 Menestyksen valajat, Haapakosken Tehdas 56 PME-Trading 62 Leinovalun 110-vuotisseminaari 10 Harjavallan Valu 56 Rannan Teollisuuskone 56 Liiketalous uudelle tasolle Ins.tsto AX-LVI 56 Ris-Pert 10 valusuunnitteluyhteistyöllä 12 Karkkilan Malliapu 45 Sacotec Components 45 Vuosikokousterveiset 14 Karlebo Gjuteriteknik 19 SP Minerals 63 Metso valaa terästä Keycast 53 Suutarilan Valimo 56 neljällä mantereella 20 Kärkimalli 65 Tikkurila 44 Poimintoja Giesserei-lehdestä 28 Lapuan Valu 56 URV 62 Webacem 18 Opintomatka Turkkiin 39 Leinovalu 38 Line-Ma 65 Metallurgin palsta, Lux 13 kupoli pienoiskoossa 46 Mallikolmio 62 Induktiouunien vuorauksen Mallivaruste Koski 56 Joulutervehdyksiä 5, 17 kuluminen ja turvallinen sulatus 41 Euroopan valimoliiton koulutuskomitean kokous Sveitsissä 54 Mallijaosto kokoontuilee 58 Mallijaosto loppuasiakkaalla 60 Tapahtumakalenteri Yritysjäsenet 64 Valimoperinne 66 Jäsenhakemuslomake 70 Helmikuu 2009 5.–6.2.2009 SVYn opintopäivät, Hotelli Cumilus Koskikatu, Tampere Museosäätiö 71 (katso sivut 7–8) Päivän päästöt 72 Huhtikuu 2009 2.–3.4.2009 Valun käytön seminaari, Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kesäkuu 2009 9.6.2009 Valimoalan GolfOpen 2009, Ruukkigolﬁ n kenttä Kansikuva: URV:n grillipannu Kesäkuu 2009 23.–25.6.2009 NEWCAST 2009, Düsseldorf (D), www.newcast.com Lokakuu 2009 www.svy.info 9.10.2009 SVYn 62. vuosikokous, Kotka Joulukuu 2009 Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa 2.–5.12.2009 EUROMOLD 2009, Frankfurt/Main (D), www.eruromold.com N:ro Aineiston llmestyy jättöpäivä viikolla ------1 10.2. 11 Kesä/heinäkuu 2011 2 10.5. 23 28.6.–2.7.2011 GIFA/METEC/THERMPROCESS/NEWCAST, Düsseldorf (D) 3 20.8. 38 www.gifa.de 4 10.11. 50 Suomen Valimoteknisen Yhdistyksen jäsenlehti Vastaava päätoimittaja Marko Riihinen, puh. 040 5281470 • Lehtitoimikunta Carl-Johan Nybergh, puheenjohtaja, puh. (09) 6220 5522, Marko Riihinen, päätoimittaja, Rauno Sippel, toimitussihteeri, puh. (03) 766 9736, Paavo Tennilä, tekninen toimittaja, puh. (03) 212 2855, Ole Krogell, tekninen toimittaja, puh. (09) 6220 5544 • Ulkoasu ja taitto Kaisa Ahomaa-Krogell • Aineistot: krogell@kolumbus.ﬁ • Painopaikka Painojussit Oy, Kerava 2008

2 VALIMOVIESTI 4 • 2008 puheenjohtajan palsta

Marko Riihinen

Maailmalla on tehty historiaa enkä tarkoita Det har skrivits världshistoria, och med det tällä lausahduksella viimeaikaisia kohtuullisen rankkoja avser jag inte den senaste tidens rätt dramatiska ekono- talousuutisia, joiden pyörteissä maailmantalous kieppuu. minyheter som rör om i världsekonomin. Ett historiskt Historiallinen lopputulos saavutettiin marraskuun alussa resultat åstadkoms i Förenta Staternas presidentval, då Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa, maa sai ensimmäisen landet fi ck sin första mörkhyade ledare till Vita huset. tummaihoisen johtajan Valkoiseen taloon. Myös Suomes- Även i Finland röstade vi i höst, då vi valde nya fullmäk- sa äänestettiin syksyllä ja valittiin uudet kunnanvaltuute- tigeledamoter. Ja, och vid föreningens årsmöte blev det tut. Niin ja yhdistyksemme vuosikokouksessa hallituk- ändringar i styrelsens sammansättning. Ett tack till gamla semme kokoonpano muuttui, kiitoksia vanhoille ja uusille och nya medlemmar. jäsenille. I Nystad blev årsmötesdeltagarna väl omhändertagna och Uusikaupunki kestitsi tanakalla toiminnalla ja sopivasti bemötta med en god portion humor. För detta lyckade huumorilla höystettynä yhdistyksemme vuosikokousjäse- evenemang vill jag ännu tacka URV och fi rmorna som niä. Tässä kohti haluan vielä kiittää URV:a sekä vuosiko- stödde arrangemangen. Nästa år är vi inbjudna till Kotka kousta tukeneita yrityksiä onnistuneesta tapahtumasta. med Sulzer Pumps som värd. Ensi vuodeksi saimme kutsun meren äärelle Kotkaan, jossa meitä isännöi Sulzer Pumps. I oktober gjorde en grupp medlemmar ett studiebesök till Turkiet. Turkiets gjuteriproduktion hör till Top 5 i Europa Lokakuussa jäsenistöämme vieraili Turkissa. Turkin vali- och gjuteriproduktionen där har stigit stadigt under se moteollisuus kuuluu tuotantotonneilla mitattuna Euroopan senaste åren. Detta syntes också i det till progammet hö- top 5:een ja valutuotanto on kasvanut tasaisesti viime rande besöket på den lokala gjuterimässan (Ankiros, An- vuosina. Tämä näkyi myös matkaohjelmaan kuuluneessa nofer och Turkcast). Mässan erbjöd säkert deltagarna alan messutapahtumassa (Ankiros, Annofer ja Turkcast mycket intressant att se. Vid gjuteribesöken fi ck vi ett 2008). Messut tarjosivat varmasti kaikille osallistuneille verkligt professionellt och gästfritt mottagande, samt mielenkiintoista ihmeteltävää ja katseltavaa. Valimovie- öppet en hel del gjuterikunskap att smälta. Turkiet över- railuilla saimme todella ammattitaitoisen ja vieraanvarai- raskade oss positivt, ett tack till Calle, Marjo Vilén samt sen vastaanoton sekä avoimesti paljon valimotietoa sula- Componenta för arrangemangen. teltavaksi. Turkki yllätti meidät positiivisesti, kiitoksia Calle, Marjo Vilén sekä Componenta järjestelyavusta. När jag skriver detta är det turbulens i ekonomin, storm- vindar blåser i fi nansvärlden och fi nansieringskartan ritas Tätä kirjoittaessa talouselämässä on ”turbulenssia”, fi - om. När denna tidning utkommer vet vi säkert bättre om nanssimaailmassa puhaltavat myrskytuulet ja rahoitus- vi befi nner oss i efterdyningarna efter stora vågor, eller karttaa piirretään uusiksi. Lehden ilmestymisen aikaan om vi är på toppen av en stormvåg … i vilket fall som lienemme tietoisempia siitä, elämmekö nyt isojen aaltojen helst står julen inför dörren och julfrid må komma till alla jälkimaininkeja vai olemmeko hyökyaallon harjalla… hem. joka tapauksessa joulu on ovella ja rauhaisa joulumieli tulkoon joka kotiin. Jag önskar för min egen och föreningens del våra medlemmar, samarbetspartner och alla tidningens läsare en Toivotan omasta ja yhdistyksen puolesta jäsenille, yhteis- Fridfull Jul och ett Gott Nytt År 2009! työkumppaneille sekä kaikille lehden lukijoille Rauhallis- ta Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2009!

VALIMOVIESTI 4 • 2008 3 asiamiehen palsta Asiamiehen asiaa

10.11.2008

Vuosikokous Uudessakaupungissa Grundström, Juha Levander, Pekka Kemppainen ja Erkki Karvonen! Torstaina 9.10. kävimme tutustumassa Vahterusringin hiih- toputkeen. Siellä järjestettiin pienimuotoiset, mutta tasok- kaan SVYn hiihtomestaruuskilpailut perinteisellä hiihtotyy- lillä. Hiihtomestariksi leivottiin Bo Priester. Seuraavina Uusi hallitus maaliin tulivat Pekka Kemppainen, Hannu Mäkeläinen, Marko Rauska ja Erkki Karvonen. Calle Nybergh oli ajal- Vaalilautakunnan ehdotuksen mukaan yhdistyksen hallituk- lisesti toinen, mutta luistelutyyli pudotti hänet viimeiseksi. seen valittiin kaudeksi 2008 – 2009 seuraavat henkilöt:

Yhdistyksen juhlallinen 61. vuosikokous pidettiin Aquarius- Riihinen, Marko puheenjohtaja hotellissa 10.10.2008. Kokoustapahtumiin osallistui 120 Jylhä, Hannu jäsen, Componenta Oyj, uusi henkilöä. Väljässä kokoustilassa esiintyy tavallisesti Uu- Levander, Juha jäsen, URV Oy, uusi denkaupungin teatteri. Höök, Tuula jäsen Isokääntä, Jani jäsen Vuosikokouksessa Ingvar Hallgren toi Sveriges Gjuteritek- niska Föreningenin tervehdyksen ja kertoi, että Ruotsissa on sekä hallituksen jäsenille henkilökohtaiset varahenkilöt: noin 200 valimoa ja niissä noin 10 000 työntekijää. GJL:n Jääskeläinen, Antti Jylhän varahenkilö tuotanto kasvoi ja oli 267 000 t vuonna 2007. Terästä va- Hakala, Kari Levanderin varahenkilö lettiin 20 000 t ja tylppägrafiitin tuotanto laski selvästi, Palmgren, Paula Höökin varahenkilö koska teräsvalukokilleja ei tarvittu enää entisiä määriä. Virtanen, Pirjo Isokäännän varahenkilö

Vuosikokouksessa käsiteltiin myös yhdistyksen tilinpäätös. Edellinen Tampereen vuosikokous oli tappiollinen, mutta Vaalilautakuntaan nimettiin: opintopäivät, Ruotsin opintomatka ja yhteispohjoismainen valimokongressi sekä Valimoviestien mainostulot mahdol- Valtonen Mika, pj, Nybergh Carl-Johan, Paulasuo Jari ja listivat toimintakauden positiivisen tuloksen. Nykyinen Saario Jorma tilikausi tulee olemaan tiukempi suhdanteiden taantuessa. Yhdistyksen tilintarkastajiksi valittiin Mikael Paul ja Lars- Vuosikokouksen esitelmät pitivät kaupunginjohtaja Kari Henrik Nybergh ja varalle Robert Kajander ja Keijo Rantala. Koski, Primaca Partnersin Arno Pelkonen ja URV:n Pekka Kemppainen. Mielenkiintoiset esityksen kiinnostivat ko- Lehtitoimikunnan, ulkomaantoimikunnan, koulutustoimi- kousväkeä selvästi. kunnan, mallijaoston ja perinnetoimikunnan puheenjohtajat ja jäsenet hallitus valitsee helmikuussa 2009. Rinnakkaisohjelma tutustui Gullichsenin taiteilemaan Bonk- museoon ja valmisti välipalaa Gasthaus Pookissa, graavaten mm lohta. Jäsenmaksut Jarkko Tammisen juontama ohjelma sekä tanssiorkesteri viihdyttivät juhlijoita yli puolen yön. Jo saunassa ohjelman Yhdistyksen jäsenrekisterissä on nyt 808 jäsentä. Vuosiko- aloitti mainio ”tarjoilija”, joka näytteli hyvin vielä illallis- kous 2008 päätti, että jäsenmaksut ovat ennallaan: jäsen 20 viinurinakin. Voimamies Janne Virtanen osoitti voimansa e, veteraani ja opiskelija 10 e ja yritysjäsen 200 e. Jäsen- voittamalla kisaan lähteneet valimomiehet selvästi. Hie- maksulaskut laitan liikkeelle ensi vuoden alussa. noista ja sujuvista juhlista annamme parhaat kiitoksemme juhlien järjestelytoimikunnalle: Marko Rauska, Sanna

4 VALIMOVIESTI 4 • 2008 Jäsenistö ja jäsenrekisteritiedot

Hallitus hyväksyi 4.11.2008 seuraavat uudet jäsenet

Palomäki, Jari Jokelan Valu oy Hyvää joulua Sula, Jarno Tikkurila Oy Iisakkila, Tomi Metso Paper Valkeakoski Oy Höglund, Lars-Erik Componenta Pietarsaari Oy ja

Koskela, Pekka Moventas Wind Oy Luhtinen, Timo Haapakosken Tehdas Oy onnellista

Pynninen, Jyrki Leinovalu Oy Kinnunen, Mika Componenta Pietarsaari Oy uutta

Hallitus ja asiamies toivottavat Teidät tervetulleiksi mukaan vuotta yhdistyksen toimintaan! Opintopäivät 2009!

Opintopäivät ovat Tampereella hotellissa Cumulus Koski- katu 5.-6.2.2009, hotellissa on 30 pysäköintipaikkaa. Lähin SVYn hallitus, pysäköintitalo on Tammerkosken toisella puolen oleva Kes- kustorin P-Frenkell, jonne on saatavissa hotellin vastaan- asiamies, otosta sopimushintaisia pysäköintilipukkeita. Opintopäivä- tarjous on toisaalla tässä lehdessä. Tule Sinäkin mukaan! toimikunnat ja

Hyvää joulua ja menestystä vuodelle 2009! Valimoviestin toimitus

Rauno Sippel asiamies

SVYn asiamies ja konttori Rauno Sippel Kiiskintie 11 17200 VÄÄKSY

Puh 03 - 7669 736 Fax 03 - 7669 736 Gsm 040 - 760 1520 e-mail [email protected] Pankki Nordea 101230 - 73211

VALIMOVIESTI 4 • 2008 5 Paavo Tennilän rahasto jakaa stipendejä

Suomen Valimotekninen Yhdistys ry julistaa Paavo Tennilä stipendirahaston stipendit haettavaksi. € Kirjalliset hakemukset toimitetaan 18.01.2009 mennessä SVY:lle osoitteeseen Kiiskintie 11, 17200 Vääksy.

Hakemukset osoitettaan Suomen Valimotekninen Yhdistys ry:n hallitukselle. Hakemus voi olla vapaamuotoinen, mutta siitä tulee ilmetä selkeästi olennaisim- mat tiedot hakijasta ja selvitys siitä, miksi tai mihin tarkoitukseen stipendiä anotaan.

Otteita säännöistä: 3 §. Rahaston tarkoituksena on stipendien, matka-avustusten ja tunnustuspalkintojen avulla tukea Suomen valimoteollisuuden teknistä, taloudellista, ympäris- töllistä ja henkilöstöpoliittista kehitystä sekä edistää SVY:n säännöissä mainittu- ja tarkoitusperiä. 5 §. Rahastosta jaetaan varoja SVY:n hallituksen päätöksien perusteella siten, että sekä pääoman tuottoa että pääomaa käytetään, kuitenkin enintään 1/10 rahaston alkuperäisestä peruspääomasta vuodessa 6 §. Rahastosta jaetaan varoja seuraaviin tarkoituksiin: tunnustuspalkintoja ensisijaisesti valimoalan opiskelijoille sekä valimoteolli- suutta ja/tai SVY:n toimintaa edistäneille nuorille, alle 30 -vuotiaille valimoalan henkilöille, stipendejä opintomatkoihin, tutkimuksiin ja julkaisutoimintaan, stipendejä ammatilliseen pätevöitymiseen, muihin kohteisiin, joiden SVY:n hallitus katsoo täyttävän kohdan 3. vaatimukset, ei hallinnointiin. 8 §. Stipendien ja tunnustuspalkintojen jakotilaisuuksia voivat olla mm. SVY:n, lahjoittajien tai oppilaitosten järjestämät tilaisuudet. 10 §. Stipendit on nostettava ja käytettävä vuoden kuluessa niiden myöntämi- sestä. Mahdolliset lykkäyspyynnöt on esitettävä SVY:n hallitukselle. 11 §. Muiden kuin tunnustuspalkintojen saajilta edellytetään raportointia SVY:n jäsenlehdessä tai muulla tavoin.

Mikäli stipendinhakijalla on kysyttävää, asiamies vastaa kysymyksiin ja lähettää pyydettäessä stipendirahaston säännöt kokonaisuudessaan.

6 VALIMOVIESTI 4 • 2008 opintopäivät 2009 Sulattaminen ja senkkakäsittelyt SVY:n talviopintopäivät 5.– 6.2.2009 Hotelli Cumulus Koskikatu, Tampere Tämänvuotiset koulutuspäivät pureutuvat teräksen ja raudan sulattamiseen ja senkka- käsittelyihin, sekä sulattoon työympäristönä. Torstai 9.30−11.00 Vierailu Agco Sisu Power, Linnavuori (ent, Sisu Diesel Oy) Opintopäivät alkavat torstaiaamuna 5.2.2009 vierailulla 11.30− Ilmoittautuminen Agco Sisu Powerin tehtaalla Nokian Linnavuoressa (aiem- Cumulus Koskikatu min tunnettu nimellä Sisu Diesel Oy, Linnavuoren mootto- 12.00−13.00 Lounas Cumulus Koskikatu ritehdas). Vierailu tarjoaa mahdollisuuden tutustua moderniin 13.00−13.40 Bottom pour techniques of steel ladles – vuosien 2005 – 2007 aikana täysin uusittuun tuotantolinjaan Terässenkkojen suutiiliratkaisut jolla tuotetaan vuosittain yli 30 000 dieselmoottoria. Grant Cullen Capital Refractories, Esitelmät alkavat iltapäivällä Grant Cullenin senkkojen 13.40−14.20 The lining and sintering of induction suutiiliä ja induktiouunien vuorauksia koskevilla esityksil- furnaces- Induktiouunien vuoraus ja lä. Valusankoja koskevat turvallisuusmääräykset ovat tulleet sintraus voimaan, mutta ne tunnetaan edelleen huonosti suomalai- Grant Cullen Capital Refractories, sissa valimoissa. Tämän takia Calle Nybergh on lupautunut 14.20−14.40 Kahvi kertomaan mitä nämä määräykset käytännössä tarkoittavat. 14.40−15.00 SFS-EN-1247 ja BGI 601: valusankojen Torstai jatkuu Elkemin ja Jari Paulasuon raudan esikäsitte- turvallisuusvaatimukset ja määräaikaistar lyä ja ymppäystä koskevalla esityksellä. Päivän päätteeksi kastukset Calle Nybergh, Oy Lux Ab Heli Väänänen kertoo Sulzer Pumpsin Karhulan valimon 15.00−15.45 Raudan esikäsittelyt ja ymppäys työturvallisuustyöstä sulatolla. Esityksen tarkoitus on toimia Elkem, Jari Paulasuo, Meca-Trade Oy alustuksena yhteiselle keskustelulle siitä miten eri työtur- 15.45−16.15 Sulaton työturvallisuusasiat Sulzerin vallisuuteen liittyviä ongelmia on eri valimoissa ratkaistu. valimossa Karhulassa Heli Väänänen, Tarkoituksena on aikaansaada keskustelu jolla valimoista Sulzer Pumps Finland Oy, löytyviä hyviä käytäntöjä saataisiin levitettyä ja siten tehtyä Karhulan valimo sulatosta turvallisempi paikka työskennellä. 16.15−16.45 Paneelikeskustelu sulaton Perjantaina on ainutkertainen tilaisuus saada korkeata- työturvallisuuteen liittyvistä ongelmista ja soista koulutusta senkkametallurgiasta. Päivän aloittaa niiden ratkaisuista Professori Jouko Härkin luento valurautojen ymppäämises- 16.45 Päivän Päätössanat tä ja tämän jälkeen Eetu-Pekka Heikkinen perehdyttää te- Kim Laine, Lokomo Steel Foundry räksen senkkametallurgiaan ja tiivistämiseen. Luentopäivät 17.30−19.00 Sauna Cumulus Koskikatu päättyvät Hans Pettersonin katsauksella teräsromun mark- 19.30 Illallinen kinatilanteesta. Luennoitsijoina toimivat tänäkin vuonna kotimaiset ja ulkomaiset asiantuntijat. Ulkomaisten esiintyjien luento- Perjantai materiaali suomennetaan etukäteen jaettavaan materiaaliin 9.00−10.15 Valuraudat ja niiden ymppäys ja esitykset tulkataan esityksen aikana. Jouko Härkki, Oulun yliopisto, Torstai-iltana nautitaan perinteikäs illallinen Hotelli Prosessimetallurgia Cumuluksessa Koskikadulla. Loppuilta on varattu vapaalle 10.20−11.35 Teräksen tiivistäminen ja seurustelulle, sekä Tampereeseen tutustumiseen. senkkametallurgia Eetu-Pekka Heikkinen, Oulun yliopisto, Tervetuloa helmikuussa opintopäiville Prosessimetallurgia Koskikadun Cumulukseen Tampereelle! 11.35−11.50 Teräsromutilanne Hans Petterson, OTR 11.50 Päätössanat Kim Laine, Lokomo Steel Foundry 12.00 Lounas

VALIMOVIESTI 4 • 2008 7 Sulattaminen ja senkkakäsittelyt

Koulutuspäivät Cumulus Koskikatu, Tampere 5.–6.02.2009

I L M O I T T A U T U M I S L O M A K E

Nimi: ______Jäsen n:o (osoitetarrasta):______

Yritys:______

Torstai 5.2. klo 9.30 (__) Agco Sisu Power, Linnavuori

Opintopäiväpaketti, jäsen 280 eur (__) ______eur

Opintopäiväpaketti, ei jäsen 320 eur (__) ______eur

1 -hengen huone 110 eur/hlö (__) maksetaan Cumulukselle

2 -hengen huone 75 eur/hlö (__) maksetaan Cumulukselle

Illallinen, alko 65 eur (__) ______eur

Illallinen, vesi 40 eur (__) ______eur

Opintopäiväpaketti sisältää luennot, luentomonisteet, iltapäiväkahvin, 2 kertaa lounaan sekä saunan Yhteensä ______eur

ERIKOISTOIVOMUKSET:

Huonetoveri:______

Ruokarajoitukset jne______

Päiväys ____. _____. 200___ Allekirjoitus ______

Ilmoittautumislomakkeen on oltava viimeistään perjantaina 16.01.2009 perillä. Asiamies toivoo, että lähetät lomakkeen sähköpostin liitteenä osoitteeseen [email protected]. Lomakkeen saa helposti imuroitua kotisivuiltamme. Mikäli sähköpostilla ilmoittautuminen ei käy, voit faksata lomakkeen SVY:n faksinumeroon 03 – 7669 736. Kirjeitsekin voit ilmoittautua osoitteeseen SVY, Kiiskintie 11, 17200 VÄÄKSY.

Kaikki maksut on suoritettava viimeistään perjantaina 16.01.2009 tilille Nordea 101230 - 73211. Käytä maksuviitteenä viisinumeroista jäsennumeroasi ja 903000 (esim. 13579 903000). Jos yritys maksaa useamman jäsenen osallistumisen yhdellä suorituksella, käytä viitteenä 903000 ja lähetä erillinen osallistujalista.

Varauksesi on voimassa, kun maksusi on suoritettu ja ilmoittautumislomake on palautettu ohjeita noudattaen. Lisätietoa antavat asiamies Rauno Sippel, 040 760 1520 tai koulutustoimikunnan puheenjohtaja Kim Laine, 040 502 4889.

8 VALIMOVIESTI 4 • 2008 in memoriam

Krister Collán on poissa

Lehtemme ollessa menossa painoon saimme suruviestin. Yhdis- tyksemme kolmanneksi vanhin kunniajäsen, yli-insinööri Krister Collán on kuollut 77 vuoden ikäisenä. Krister Collán valmistui diplomi-insinööriksi TKK:n vuoriteollisuusosaston metallurgian opintosuunnalta 1958. Allekirjoittaneella oli ilo tutustua Kristeriin jo opiskeluaikana. Vuoriteollisuusosasto, joka oli lohkaistu kemian osastosta vasta 1940-luvun lopulla, oli siihen aikaan pieni osasto. Koko osastol- la oli yhteensä vain noin 50 opiskelijaa, jotka kaikki tunsimme toisemme. Hyvin laaja oppiaine meillä oli vuorikemia, joka vaati suurimman osan ensimmäisten vuosien opintoajasta. Omassa vuorikemian laboratoriossamme TKK:n kemian laitoksen kella- rissa Hietalahdentorin varrella teimme yhdessä töitä. Juttelimme myös mukavia ja jopa lauleskelimme piristääksemme harmaata arkipäivää. Meillä oli usein hauskaa keskenämme vaikka työ oli vaativaa. Krister oli eräs parhaista hauskanpitäjistä. Hän oli seurallinen ja siksi hyvin pidetty teekkariveli. Hän sävelsi meille ”vuorikemian korsussa” työskenteleville oman tunnussävelen- kin, joka nimi oli ”Arbetets vänner”. Kristerin musikaalisuus oli varmaankin suvun perintöä. Säveltäjä Karl Collán, jonka sävel- lyksiä ovat mm. Sylvian joululaulu, Savolaisten laulu ja Vaasan marssi, oli 1800-luvulla Kristerin varhainen sukulainen. Tämän sain tietää erikseen kysymällä. Valmistuttuaan Krister sijoittui valimotyöhön Taalinteh- taalle, missä hän toimi vuodet 1958–1978. Hänelle myönnettiin yli-insinöörin arvo vuonna 1972. Vuodesta 1979 lähtien Krister toimi SITRAn tutkijana. MET:in Valimoiden toimialaryhmän Vuoden 1993 vuosikokouksessa kymmenen jäsenvalimon lahjoitettua TKK:lle varat vaimo- Krister Collánille luovutettiin hänen professuurin perustamista varten Krister Collán valittiin 1980 työvuosiaan kuvaava muistovalu. valimotekniikan vt professoriksi. Hän saattoi siinä virassa hyö- dyntää hyvää kielitaitoaan kansainvälisten yhteyksien hoidossa. TKK:n virassa Krister toimi vuoteen 1983 saakka, jolloin vaki- nainen valimoprofessori Jouko J. Vuorinen nimitettiin virkaansa. Suomen Valimoteknisessä Yhdistyksessä Krister Collán suoritti harvinaisen pitkän ja vaativan työuran. Hänet valittiin SVY–FGF:n varapuheenjohtajaksi 1976 ja yhdistyksen yhdek- sänneksi puheenjohtajaksi 1979. Tätä tehtävää hän hoiti vuoteen 1982 saakka. Sen jälkeen hän toimi peräti yli kymmenen vuoden ajan yhdistyksen asiamiehenä vuoteen 1993 saakka. Yhdistyk- sen toiminta oli laajentunut jo 1970-luvulla siinä määrin, että asiamiehen toimen perustaminen oli tullut välttämättömäksi. Valimoissa työskentelevät henkilöt eivät enää voineet hoitaa työnsä ohessa yhdistyksen sihteerin ja rahastonhoitajan tehtäviä täysipainoisesti. Kristerillä oli hyvät edellytykset asiamiehenä toimimiseen mm. siksi, että hänellä oli kyky tulla toimeen eri- laisten ihmisten kanssa ja hän käyttäytyi aina asiallisesti ja vaati- mattomasti. Hänellä oli hyvä huumorintaju eikä edes krooninen sairauskaan lannistanut häntä ”vaivojensa vaikertajaksi”. Krister sai yhdistyksen ansiomerkin 1987 ja hänet kutsuttiin yhdistyksen kunniajäseneksi 1993. Kristeristä jäi meille, ystäville ja valimo- miehille paljon valoisia muistoja.

Paavo Tennilä

VALIMOVIESTI 4 • 2008 9 uutisia

Menestyksen valajat

Leinovalun 110-vuotisseminaari Salossa 3.11.2008

Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö kartoitti suomalaisia Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria valotti aihetta: Suomi arvoja maailmantaloudessa. Näistä hän luetteli mm: sopi- – kansainvälisesti kilpailukykyinen liiketoimintaympäristö. mattomien käytäntöjen vähäisyys, luotettavuus, ei epäreilua ABB:n toimitusjohtaja Mikko Niinivaara käsitteli aihetta: kilpailua, yritykset kantavat sosiaalisen vastuunsa, yhteis- globaali asiakas ja suomalainen toimija – kumppanuudesta työkyky, yhteiskunnan arvot tukevat kilpailukykyä, kaike- kilpailukykyä. Taajuusmuuttajat säästävät 140 TWh ener- nasteinen osaaminen, työnteon arvostus, yhteisöllisyys, giaa eli enemmän kuin Suomen nykyinen sähkönkulutus! suomenruotsalaisten vahva panos kansainvälistymisessä, Kumppanuudesta esimerkkinä hän mainitsi, että ABB:n innovatiivisuus. Niinistön mielestä Suomen perusbrändi on Pitäjänmäen valimo ulkoistettiin vuonna 1971 Leinovalulle. jo olemassa: osaava ja luotettava! Professori Juhani Orkas kuvaili suomalaisia valimoita globaalissa kilpailussa. Toimitusjohtaja Sixten Korkman pohti sitä, minne maailma on menossa. Hän totesi, että Suomen rahoitusasema on Arvokkaan tilaisuuden lopuksi Juho Leinon säätiö jakoi vahva, että uutta 30-lukua ei tule, että rahoitusmarkkinat 22000 € apurahoja, jonka saivat Tanja Saarelainen ja Toni ovat rauhoittumassa ja että euro suojaa epävakaudelta. Peräsaari. Tilaisuuteen osallistui noin 110 henkilöä. Näyttää siltä, että öljyn hinta puolittuu ja hinnat laskevat. Nykyinen taantuma on tilapäinen suhdannekehitys ja sen Rauno Sippel jälkeen tulee kohtuullisen vahvaa kasvua.

10 VALIMOVIESTI 4 • 2008 VALIMOVIESTI 4 • 2008 11 tutkimus

Taneli Eisto Tutkija, TKK Liiketoiminta uudelle tasolle Lisätietoja aiheesta: Taneli Eisto Tutkija valusuunnitteluyhteistyöllä taneli.eisto(at)tkk.ﬁ p. +358 50 436 5726

Vanhoilla toimintatavoilla suomalainen valutuoteteollisuus uusien ratkaisujen myötä. Ongelmia varhaisen suunnittelu- tulee ajautumaan ongelmiin kilpailussa matalan palkkatason yhteistyön aloittamiselle ovat mm. epätietoisuus mahdolli- maiden kanssa. Globaalissa kilpailussa menestymiseen sista hyödyistä, epäilys yhteistyöhön panostamisen kannat- tarvitaan uusia toimintatapoja. Varhainen valusuunnittelu- tavuudesta sekä luottamuspula valimon ja asiakkaan välillä. yhteistyö valimon ja asiakkaan välillä on yksi tällainen Varhaisen yhteistyön mahdollistaviksi tekijöiksi ilmeni työkalu. taasen mm. molemminpuolinen luottamus, halu saavuttaa Nykyisin teollisuuden käyttämien komponenttien val- entistä parempia tuloksia ja halu oppia toiselta yritykseltä mistus ja siihen liittyvät palvelut pyritään usein hoitamaan yhteistyön kautta. Haastattelut osoittavat siis, että valusuun- matalan palkkatason maissa. Myöskään valutuoteteollisuus nittelun yhdistäminen osaksi tuotesuunnittelua mahdollistaa ei pääse väistämään tätä ilmiötä. Tällä hetkellä suomalais- osan valettavuuden paranemisen lisäksi toimitusvarmuuden ten valimoiden tuotanto käy vielä täysillä, mutta mitä taja -nopeuden paranemisen sekä voi tuoda asiakkaalle mer- pahtuu nykyisen kysynnän heikentyessä? kittäviäkin kustannussäästöjä. Teknillisellä korkeakoululla on meneillään tutkimuspro- Tutkimuksessa tähän mennessä opitun perusteella on jekti nimeltä FC-ICT (ICT in the New Business and Servi- kehitetty yhteistoimintamalli valimon ja asiakkaan välises- ce Concepts of Foundry Industry), jossa etsitään suomalai- tä toiminnasta. Yhteistoimintamalli kuvaa tärkeimmät edut, selle valutuoteteollisuudelle uusia menestysreseptejä glo- joita osapuolten on mahdollista saavuttaa yhteistyöllä sekä baalissa kilpailussa. Yhdeksi sekä valimoiden että valuja keskeiset edellytykset etujen saavuttamiseksi. Mallissa käyttävien asiakkaiden kilpailukykyä parantavaksi kehitys- valimon ja asiakkaan välinen toiminta on kuvattu kolmessa suunnaksi on nähty varhainen suunnitteluyhteistyö valimon tasossa, jotka edellyttävät eri määrän yhteistyötä. Mallin ja asiakkaan välillä. Valusuunnitteluyhteistyössä on kyse sisältöä on testattu tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä. siitä, että valimo auttaa asiakastaan suunnittelemaan asiak- Näkemyksiä yhteistoimintamallista esitetään tulevassa sekaan tuotteeseen valettavat komponentit niin, että ne toimi- minaarissa. vat lopputuotteessa parhaalla mahdollisella tavalla ja ovat samanaikaisesti mahdollisimman ongelmattomia valaa ja jälkikäsitellä. Varhaisella valusuunnitteluyhteistyöllä suo- SEMINAARI 29.1.2009 malaisten valimoiden korkeatasoinen osaaminen voidaan valjastaa palveluksi, jossa tarjotaan asiakaskeskeistä tuote- Teknillisellä korkeakoululla järjestetään kokemustenvaih- suunnitteluapua. Jotta valimon olisi mahdollista tarjota toseminaari liittyen varhaiseen valusuunnitteluyhteistyöhön asiakkaalle tällaista palvelua, on asiakkaan otettava valimo 29.1.2009 klo 12–16. mukaan omaan tuotekehitysprosessiinsa riittävän varhai- Seminaarissa esitellään viimeisin tutkimustieto valu- sessa vaiheessa, jolloin valettaviin komponentteihin on suunnitteluyhteistyöstä sekä kuullaan valimon ja valuasia- mahdollista tehdä merkittäviäkin muutoksia. kasyrityksen edustajien puheenvuorot aiheesta. Tilaisuu- FC-ICT -projektissa on kartoitettu valusuunnitteluyh- dessa yritysten edustajat pääsevät jakamaan näkemyksiään teistyön nykytilaa, hyötyjä, ongelmia ja mahdollistavia ja kokemuksiaan valusuunnitteluyhteistyöstä. Jos oman tekijöitä haastatteluiden avulla yhteensä seitsemässä suo- yrityksen kokemukset aiheesta ovat vielä vähäisiä, on tilai- malaisessa yrityksessä, jotka edustavat valimoita ja valuja suuteen mahdollisuus tulla oppimaan aiheesta. Seminaariin käyttäviä asiakasyrityksiä. Nykytilasta kertoo jotain erään ovat tervetulleita kaikki suomalaisen valutuoteteollisuuden valimon edustajan näkemys: ”lähes jokaisessa asiakkaan tulevaisuudesta kiinnostuneet. piirustuksessa olisi korjattavaa”. Haastatteluissa kävi kuitenkin ilmi, että useimmiten asiakkaat ottavat valimoon Paikka: Teknillinen korkeakoulu, Innopoli 2, yhteyttä vasta siinä vaiheessa, kun enää minimaaliset muu- Tekniikantie 14, Espoo tokset ovat mahdollisia. Samoin selvisi, että varhaisen Aika: 29.1.2009 klo 12–16 suunnitteluyhteistyön avulla on mahdollista esimerkiksi Vapaa pääsy Seminaarin ohjelma löytyy osoitteesta http://newclass.soberit. parantaa valujen valettavuutta, parantaa valujen toimitus- hut.ﬁ /fc-ict/ varmuutta ja toimitusnopeutta, säästää aikaa valun valmis- Ilmoittautumiset pyydetään 15.1.2009 mennessä osoitteeseen: tuksessa, saavuttaa kustannussäästöjä paremman valetta- taneli.eisto(at)tkk.ﬁ vuuden ja ajan säästöjen kautta sekä parantaa valujen laatua

12 VALIMOVIESTI 4 • 2008 ANTON hiiletysgraﬁitti HEXION ALPHASET ja BETASET -sideaineet BREFI suodattimet raudalle YMC hartsattu kuorimuottihiekka CAPITAL induktiouunien vuoraus- ja senkkamassat DURRANS peitosteet, peitoste- sekoittimet ja S&B kuonansidonta-aine valutuslaitteistot COGEBI induktiouunien eristemikaniitti S&B bentoniitit ja hiililisäaineet DURRANS graﬁittia ja petrolikoksia INTERMET eksotermiset ja eristävät syöttöholkit ja peiteaineet

SKW GRP:n ja GRS:n käsittely- KARL SCHMIDT keernapallit ja ymppäysaineet KBO keerna- ja muottiliimat, GRP:n käsittely- ja öljyhiekka, tiivistenuorat ja ymppäyslangat FAT kaavauslaitteet, TURK valuja kuonakauhat hiekansekoittimet, hiekan elvytyslaitteet ja FOUNDRY SERVICE pneumaattiset siirtolaitteet valusangot OMEGA hiekansekoittimet INDUCTOTHERM keernatykit induktiosulatusuunit hiekan elvytyslaitteet WBB MINERALS EIRICH tuorehiekan sekoittimet tulenkestävät savet

RESAU PU-hartsit, kitit, mallilakat LUX - Metallurgia ja irrotusaineet KRAUSS ilmanpoistonippelit ohjausnastat LUX - Kaavaus LANGER mallikirjaimet ZIMMERMANN mallityöstökoneet LUX - Mallinvalmistus

METABRASIVE teräshiekat ja lankakatkot LUX - Puhdistus WASHINGTON MILLS alumiinioksidit CLANSMANN käsittelymanipulaattorit DISA sinkopuhdistuskoneet, OY LUX AB Toimisto Tulkinkuja 3 Varasto 02650 ESPOO Kuusimäentie 2 Puhelin (09) 622 0550 01900 NURMIJÄRVI Telefax (09) 622 0551 Puhelin (09) 854 3401 E-mail info@lux.fi Telefax (09) 852 1357 www.lux.fi E-mail varasto@lux.fi

VALIMOVIESTI 4 • 2008 13 vuosikokous 2008

Terveiset Rauno Sippel Uudestakaupungista Kuvat Ole Krogell

Merellinen Uusikaupunki oli 61. vuosikokouksen pitopaikka.

Hiihtokilpailuun osallistui mm. Pekka Kemppainen, Calle Nybergh, Bo SVY:n hiihtomestariksi hiihti Bo Priester. Piriester ja Marko Rauska.

Autotehtaalla kuunneltiin luento tehtaan toiminnasta. Automuseossa nähtiin mm. vanhoja kaunottaria.

14 VALIMOVIESTI 4 • 2008 Automuseon korjaamo vuodelta 1929.

Kokous pidettiin Hotelli Aquariuksen Cruselli-salissa. Vuosikokouksen puheenjohtajajana toimi Erkki Karvonen.

Ruotsin valimoterveiset toi Uudenkaupungingin tervehdyk- Arno Pelkonen Primaca Partners Pekka Kemppainen kertoi Ingvar Hallgren. sen toi kaupunginjohtaja Kari Oy:stä piti vuosikokousesitel- URV:n Kiinan busineksista. Koski. män.

Uudenkaupungingin murteen ja kiinan kielen paras osaaja oli Markku Eljaala (oik.), tietokilpai- lun piti Jarkko Tamminen. ►

VALIMOVIESTI 4 • 2008 15 Illallinen nautittiin Hotelli Aquariuksessa.

Mainio ”tarjoilija” esiintyy.

Imitaattori Jarkko Tamminen viihdytti.

Voimamieheksi yritti moni, vain yksi osoittautui nimen veroiseksi, Janne Virtanen. Ohjelmasta nautittiin illalllisen lomassa.

16 VALIMOVIESTI 4 • 2008 Hyvää joulua Valimoviestin lukijoille toivottavat

Beijers G & L Oy Calderys Finland Oy Oy Diaco Ab Foseco AB Improlity Oy Lux Oy Ab Mallikolmio Oy Malliveistämö V. Karttunen Ky Meca-Trade Oy Nor-Maali Oy Peiron Oy Sacotec Components Oy Sepikon Oy Suutarilan Valimo Oy

Suomen Valimomuseo Teknillinen korkekoulu, valimotekniikka Teknologiateollisuus ry, valimoiden toimialaryhmä Valimoinstituutti

VALIMOVIESTI 4 • 2008 17 WEBACEM OY

TOIMITTAA VALIMOILLE

ASK CHEMICALS RYHMÄN AINEITA JA TARVIKKEITA

TOIMINNAN PAINOPISTEALUEITA OVAT LISÄKSI PÄÄMIESTEMME KONEET, AINEET JA TARVIKKEET (Morgan Molten Solutions, FMS, Cesana, Luengen, jne.)

GIFA 07; Tervetuloa vierailemaan osastollamme hallissa 3, 3A34 YHTEYDENOTOT Puh. 03-3183269 Fax. 03-3183289 GMS 040-7070095/Kokko e-mail: [email protected] [email protected] [email protected]

18 VALIMOVIESTI 4 • 2008 VALIMOVIESTI 4 • 2008 19 suomalainen valimotoimitoiminta maapalloistuu, 1. osa Metso valaa terästä Olavi Piha neljällä mantereella Metso on tämän vuosituhannen alussa muuttunut globaaliksi teräsvali- moalan toimijaksi, jolla on kuusi valimoa neljällä mantereella kokonais- kapasiteetin ollessa 70 000 vuositonnia. Valimoiden sijainti maapallon eri puolilla palvelee Metso Mineralsin palveluliiketoiminnan perusperiaa- tetta ’lähellä asiakasta, kaikkialla maailmassa’. Globaali läsnäolo Met- solle tarkoittaa halua palvella asiakkaitaan siellä, missä he ovat.

Suomalaiset valimot maailmalla valimotoiminnan kilpailukeinoja no- Metson liiketoiminta-alueita on peasti muuttuvassa ja globalisoituvas- kolme: Metso Paper, Metso Minerals Seitsemän suomalaista valimoyritystä sa maailmassa. ja Metso Automation. Yrityksen glo- harjoittaa valmistustoimintaa ulkopuo- baalit kohdemarkkinat ovat 45 miljar- lella Suomen rajojen. Määrä on yllät- Metso-konserni dia euroa, josta palveluliiketoiminnan tävän suuri, kun ajatellaan Suomen osuus on 18 miljardia euroa. valimoiden määrää ja valmistuskapa- Metso on kansainvälinen teknologia- siteettia. Artikkelin ja artikkelisarjan konserni, jonka liikevaihto oli vuonna Metso Minerals tarkoituksena on selvittää ne syyt, 2007 yli 6 miljardia euroa. Metson miksi on näin. Voisi arvella perusteluk- osake on listattu OMX Pohjoismaises- Metso Minerals suunnittelee, kehittää si sen, että suomalainen konepajaval- sa Pörssissä Helsingissä. Metso on ja valmistaa maailmanlaajuisesti lait- mistus on erittäin kansainvälistä ja massa- ja paperiteknologian, kiven- ja teita ja kokonaisia prosessiratkaisuja tällaisten globaalien OEM -toimijoiden mineraalienkäsittelyjärjestelmien sekä sekä jälkimarkkinapalveluita kiven ja (Original Equipment Manufacturer) on metallinkierrätysjärjestelmien markki- mineraalien käsittelyteollisuudelle. menestyäkseen kovilla kansainvälisil- najohtaja maailmassa. Teollista, omaa Metso Minerals palvelee louhoksia, lä markkinoilla oltava jatkuvasti lähel- tuotantoa Metsolla on 19 maassa. Eri- kaivoksia, murskeentuotto- ja maanra- lä ja läsnä riippumatta siitä, onko ky- laisia toimintoja on yli 50 maassa ja kennusurakoitsijoita sekä metallinke- seessä kotimainen asiakas vai asiakas asiakaspalvelua on yli 100 maassa. räysasiakkaita. Metso Mineralsin tär- Meksikossa, Intiassa vai Venäjällä. Metson palveluksessa on lähes 27000 keimmät tuotantolaitokset sijaitsevat Jotta ymmärtäisimme, miksi nykyi- työntekijää. Metson kansainvälisyyttä Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Rans- syys on muotoutunut tällaiseksi, on kuvaa se, että liikevaihdosta vain 7 % kassa, USA:ssa, Etelä-Afrikassa, Bra- tärkeää tuntea menneisyydessä tapah- tulee Suomen rajojen sisältä. siliassa, Kiinassa ja Intiassa. Metso tuneet asiat. Tämän vuoksi artikkeleis- Metson päämarkkina-alueita ovat Minerals on alansa markkinajohtaja sa on katsaus valimoiden historiaan ja Eurooppa sekä Pohjois-, Etelä- ja Väli- maailmassa ja oli vuonna 2007 jaettu- niihin tapahtumiin, jotka keskeisesti Amerikka, jotka muodostavat 70 % na kolmeen liiketoimintalinjaan: ovat vaikuttaneet yrityksen kehityskul- liikevaihdosta. Aasian ja Tyynenmeren Construction, Mining ja Recycling. kuun. Niin on myös Metson edeltäjän, alueen merkitys kuitenkin kasvaa ja Tässä artikkelissa tarkasteltava valimo- Lokomon, kohdalla. esimerkiksi vuodesta 2006 vuoteen liiketoiminta kuuluu liiketoiminta-alu- Tämä artikkeli perustuu pääosin 2007 liikevaihto siellä nousi 4 prosent- eeseen Metso Minerals ja sen alla valimotoimintojen johtajan Jarmo tiyksikköä, neljännekseen koko Metson olevaan Constructiontoimintalinjaan. Honkasalon ja diplomi-insinööri Paavo liikevaihdosta. Kaivosteollisuuden kohdemarkkinat Tennilän kanssa käymiini keskustelui- Toiminta-ajatus Metsolla on Engin- ovat noin 13 miljardia euroa ja kasvun hin mutta myös kirjallisuustutkimuk- eering Customer Succes, jossa yhdistyy arvioidaan jatkuvan 9 %:n vauhtia. seen. Artikkelisarja liittyy TKK Valu- Metson oma osaaminen ja asiakkaan Tällä alueella Metsolla on reilun 10 %: tuotetekniikan tutkimusyksikön ja menestys. Metso haluaa olla tukemassa n markkinaosuus. Maarakennusteolli- Suomen Akatemian tutkimusohjel- asiakkaidensa kilpailukykyä ja edistää suuden kohdemarkkinat ovat noin 5 maan, joka tarkastelee suomalaisen samalla teollisuuden kestävää kehitystä miljardia euroa, mistä Metson markki-

20 VALIMOVIESTI 4 • 2008 Metso Minerals Oy Tampereen tehtaat nykyisessä asussaan. Teräsvalimon rakennukset alkavat vaaleaseinäisestä rakennuksesta Näsinneulan kohdalta jatkuen kuvan oikeata reunaa kohden.

naosuus on noin 20 %. Maarakentami- sen linjauksen yritys teki jo 1980-luvun mutta aina kuitenkin mangaaniteräk- seen liittyvien koneiden ja laitteiden puolivälissä, kun tultiin osaksi Nord- sestä. markkinoiden arvioidaan kasvavan berg-ryhmää. Silloin fokusoiduttiin Valimo sijaitsee zuluheimon alueel- 4–6 %:n vuosivauhtia. On kuitenkin Tampereellakin voimakkaasti murs- la pienessä Isitheben kaupungissa, joka huomattava, että vuonna 2007 Metson kainten valmistajaksi. Kulutusosat ovat sijaitsee noin sadan kilometrin päässä maarakennusteollisuudelta saadut tila- volyymimielessä merkittävä tuoteryh- Durbanista luoteeseen. Kun teräsvalimo ukset kasvoivat runsaat 20 %. mä. Niitä menee sekä uusien murskain- ostettiin 13 vuotta sitten, se oli silloin Nykyisen Lokomonkadun tehtaiden, laitosten mukana, mutta myös jälki- osa suurta teräsﬁ rmakonsernia. jossa valimo sijaitsee, päätuotteet ovat markkinointi on jatkuvaa. Myös murs- Etelä-Afrikka ja sen ympärillä si- leuka- ja karamurskaimet, tela- ja pyö- kainlaitteistojen runko-osia valetaan jaitsevat valtiot ovat merkittäviä kai- räalustaiset murskainyksiköt, kiinteät Tampereella, mutta niitä hankitaan vosvaltioita. Onkin ymmärrettävää, ja siirrettävät murskauslaitokset sekä myös alihankintana. että Metsolla on siellä myös kaivoslait- syöttimet, seulat ja kuljettimet. Metson teiden valmistus-, ja huoltotoimintaa valmistamia murskauslaitoksia käyte- ISITHEBE lähellä Johannesburgia. Yrityksen lii- tään yli 70 maassa. tulee osaksi Metsoa 1995 keidea on toimia kaivoslaitteiden korjaus- ja huoltoyrityksenä. Tämän Metso Minerals Oy Murskainten valmistaminen kasvoi toiminnan yhteydessä tarvitaan prons- Lokomo Steel Foundry 1990-luvulla Tampereella kovaa vauh- sista valettuja laakeriholkkeja, jotka tia, eikä oman teräsvalimon kapasiteet- yritys valaa omassa hiekkavalimossaan Metso Minerals Oy Lokomo Steel ti riittänyt tyydyttämään kasvanutta ja koneistaa ne valmiiksi. Laakeriholkit Foundry on Tampereella sijaitseva te- tarvetta. Ostamalla mangaaniteräsosia menevät kaivoskäyttöön ja sen vuoksi räsvalimo ja yrityksen ensimmäinen Etelä-Afrikasta silloisesta Lennigs- ne ovat mittavia kooltaan. valimo kuuluen Metso Mineralsiin. nimisestä valimosta, voitiin selvitä Valimon nimi on kansainvälistymisen joitakin vuosia, kunnes vuonna 1995 SOROCABA myötä pidentynyt ja usein kuuleekin osana Nordbergin kasvua tämä merkit- tulee osaksi Metsoa 2001 käytettävän lyhyttä muotoa ”Lokomo”. tävä toimittaja ostettiin omaksi. Valimo Tampereen valimon vuosikapasiteetti on kokoluokaltaan Tampereen yksikön Tämän vuosituhannen alussa tapahtui on noin 12 000 tonnia. Valimon kes- kokoinen ja puhdas mangaanivalimo. fuusio, kun Rauma-Repola jakaantui keinen rooli on kulutusosien valmistus Valimossa valmistetaan toki muitakin kahteen osaan ja Rauma-Repolan me- omaan valmistukseen. Tämän strategi- tuotteita kuin murskaimen kulutusosia, talliteollisuus yhdistyi Valmetin kans- ►

VALIMOVIESTI 4 • 2008 21 sa. Tässä sulautumisessa oli syntynyt vuonna 1999 Metso Oyj. Tämän sulau- tumisen tuloksena silloisella Metsolla oli myös ulkomailla rautavalimoita. Vuonna 2001 Metso sulautui yhteen ruotsalaisen Svedalan kanssa. Metso sai siinä yhteydessä Sorocabasta, Bra- siliasta ison teräsvalimon. Valimon vuosikapasiteetti on 30 000 tonnia ollen Etelä-Amerikan suurin ja siellä työs- kentelee 370 työntekijää.

AHMEDABAD tulee osaksi Metsoa 2001

Svedala fuusion yhteydessä Metso sai myös teräsvalimon Intiasta, Ahmeda- badin kaupungista, jossa on 6 miljoonaa asukasta. Svedala oli juuri ostanut Terästä valetaan muottiin Brasiliassa. Metson valimo sijaitsee 100 kilometrin päässä Sao Paulos- Agalta pienen valimon, jossa oli valta. Valimo valaa yksinomaan mangaaniterästä ja hiiliterästä. mistettu nyrkin kokoisia valoksia. Ostohetkellä tuotanto oli kuitenkin kokonaan pysähdyksissä. Metso lähti aktiivisesti ajamaan toimintaa ylös ja investoi sekä laitteisiin että laajennuk- siin. Intian markkinat kasvavat nopeaa vauhtia, joka on siivittänyt toimintaa nyt aivan toiseen mittaluokkaan. On tunnettua, että Intian markkinat ovat vaikeat meille länsimaisille, eritoten sen tavattoman monimutkaisen byro- kratian ja tullien vuoksi. Nyt Metsolla on kuitenkin oma jalansija Intiassa, jota paikalliset henkilöt vetävät huo- lehtien Intian kasvavista markkinoista. Myös tiedonsaanti paikallisista markkinoista ja markkinamuutoksista saa- Metson Intiassa Ahbedabadissa sijaitsevaa valimon laajennus vihittiin elokuussa 2008, mukana kuvassa Metson CEO Jorma Eloranta ja Metso Mineralsin toimitusjohtaja Matti Kähkönen. daan luotettavalla tavalla Metson omalta väeltä. Ahmedabad on hyvä paikka valimolle senkin vuoksi, että koulutus- ja infrastruktuuriasiat ovat siellä kohtuullisessa kunnossa. Tämän seikan vahvistaa se, että tälle alueelle on sijoittunut 180 valimoa, joista tietenkin suurin osa on pieniä perhevali- moita, mutta myös useita hyvin mer- kittäviä kansainvälisiä valimoita on sijoittunut sinne.

PSP SLÉVÁRNA tulee osaksi Metsoa 2008

Metso julkisti uusimman valimohan- kintansa 1. lokakuuta 2008. Ostettu valimo, PSP Slévárna, sijaitsee Prero- vin kaupungissa Tshekin Tasavallassa. PSP Slévárna on ollut tähän asti Metson Paikalliset tavat ja kulttuuri ovat mielenkiintoinen osa globaalia toimintaa. Intiassa työpaikoilla alihankkija. Uusi teräsvalimo nopeuttaa on hindu-temppeli. Valimon laajennuksen vihkimisessä pääosaa näytteli onnea tuottava rituaali kulutusosien toimitusaikoja asiakkail- temppelissä papin johdolla. Etualalla Metso Mineralsin toimitusjohtaja Matti Kähkönen ja taustalla le, sillä se sijaitsee lähellä Metson Metson CEO Jorma Eloranta.

22 VALIMOVIESTI 4 • 2008 jokaiseen valimoon, jolloin kohdeva- limon valmistuskäytännöt käydään yksityiskohtaisesti lävitse. Asiat kirja- taan, luokitellaan hyviin ja kehitettäviin käytäntöihin. Siitä syntyy jokaiselle osallistujalle oma henkilökohtainen toimenpidelistansa. Tämä antaa jokaisessa yksittäisessä valimossa toimival- le johdolle aivan toisen tason näkemyk- sen omastakin toiminnasta ja sen kehi- tysmahdollisuuksista. Nyt maailman- tilanne on hyvin epävarma ja se heijas- tuu väistämättä myös niihin investoin- teihin, joissa Metso Minerals toimii järjestelmien toimittajana. On ilmei- sestä, että viimeisten neljän vuoden mittaisiin kasvuihin ja suorituksiin ei Metson uusin ostos on Tsekin Tasavallasta ostettu PSP Slévárna, joka sijaitsee lähellä Ostravan muutamaan vuoteen päästä, mutta kaupunkia. Ostettu tehdas liitetään Metso Minerals Construction liiketoimintalinjaan. Myyjänä oli Metso toimii kuitenkin globaaleilla ja kaksi yksityishenkilöä. erityisesti kehittyvissä teollisuusmaissa, joissa on aivan pakko investoida ympäröivään infrastruktuuriin, kuten keski- ja itäeurooppalaisia päämarkki- vastaava osuus vuonna 2004 oli 59 %. tieverkostoon ja lentokenttiin. noita ja asennettua laitekantaa. Kaupan Kaikkea tuotannossa tarvitsemaansa seurauksena odotetaan 385 valimolai- valutavaraakaan Metso ei itse vala, LOKOMON HISTORIAA sen siirtyvän Metson palvelukseen. myös valujen alihankintaa harjoite- − perustamisvaihe Valimon vuosiliikevaihto on ollut noin taan. 20 miljoonaa euroa. Valimot sijaitsevat maailmalla ha- Voidaksemme hahmottaa nykyistä jallaan, mutta nykyinen informaatio- yritystä, meidän on hyvä olla tietoisia Valimostrategia Metsossa teknologia mahdollistaa jatkuvan ja niistä historian käänteistä, joiden tu- ajantasaisen raportoinnin. Jokainen loksen nyt näemme Lokomonkadulla. Metso on rakentanut ja kasvattanut valimo syöttää yhteiseen tietokantaan Yritys sai alkunsa vuoden 1915 valimoliiketoimintaa koko ajan silmäl- tiedot toiminnastaan, tuotannosta, huhtikuussa, siis 93 vuotta sitten. Silloin lä pitäen murskainliiketoiminnan asi- tuottavuudesta, sisäisistä ja ulkoisista insinööri Werner Ryselin, insinööri akkaita. Kun on kyseessä painava laatukustannuksista, työturvallisuudes- Jalmar Castrén ja professori J.J. Kar- murskaimen kulutusosa, sellaisten ta, toimitusvarmuudesta, tuotekustan- vonen lähettivät laatimansa Oy Lokomo siirtely- ja kuljetuskustannukset ovat nusten kehityksestä ja monista muista AB -nimisen osakeyhtiön yhtiöjärjes- huomattavan korkeita ja ennen kaikkea seurattavista asioista; puhutaan KPI tyksen senaatin vahvistettavaksi. Mut- paljon aikaa vieviä. Juuri tämän vuok- (Key Performance Indikator) raportoin- ta yhtiön toiminnan aloittaminen ei si Metson murskainten kulutus- ja nista. Näin syntyy päämäärätietoista tapahtunut pelkästään tämän kolmikon varaosien ja asiakaspalvelun on oltava toimintaa, laaja kosketuspinta alan toimesta, sillä vuoden 1914 aikana oli koko ajan läsnä. Tätä vaatimusta ko- globaaliin kehitykseen ja tietopohjaan, tamperelaisissa liikemiespiireissä pu- rostaa nykyisin sekin, että kaivosten jossa kaikki osalliset hyötyvät yhteis- huttu veturitehtaan perustamismahdol- korkea käyttöaste nostaa palvelu- ja toiminnasta. Vielä joitakin vuosikym- lisuuksista. Liikemiehiin lukeutuivat huoltoliiketoiminnan kysyntää globaa- meniä sitten suomalaiset kansainvälis- ainakin kenkätehtailija Emil Aaltonen. listi. Metson strategiana on kehittää tyvät yritykset lähettivät suomalaisen liikemies Leopold Lerche ja Kansallis toimittajaverkoston hallintaa ja itse talousmiehen, controllerin, paikalle Osake Pankin paikallisjohtaja Juhani keskittyä avainkomponenttien valmis- raportoimaan pääfirman haluamalla Alajärvi. Lisäksi taustalla saattoi olla tukseen ja lopulliseen kokoonpanoon. tavalla. Tällaisten käytänteiden aika on kielipoliittisia näkökohtia, sillä mielel- Yrityksen toimintaa ja satsauksia tar- Metsossa ohi, jokainen yksikkö rapor- lään nähtiin, että syntyi sellaista toi- kastellen nähdään selvästi, että vala- toi itse suoraan pyydetyt asiat tietokan- mintaa, joka ei olisi vanhan ruotsinkie- malla valmistetut murskaimen kulutus- taan. Ulkomailla olevaa tuotantoyksik- lisen yrittäjäkunnan valvonnassa. Ja osat ovat avainkomponentteja ja vali- köä johtaa yksiselitteisesti paikallinen niin kävi, että Suomen Keisarillinen mot kuuluvat yrityksen keskeisiin johto. Senaatti vahvisti Oy Lokomo Ab:n tuotantolaitoksiin. Tämän ajatuksen Vertaileva ja parhaita käytänteitä yhtiöjärjestyksen 5.5.1915. Yhtiön mukaisesti Metso haluaa pitää valimot hakeva johtamistapa ilmenee esimer- perustava johtokunnan kokous kutsui itsellään. Kaikkea Metso ei kuitenkaan kiksi teknisen tiedonvaihto- ja tutustu- yhtiön toimitusjohtajaksi insinööri valmista itse, sitä todistaa mm. sellainen mistilaisuuden muodossa. Valimoiden Werner Ryselin, joka oli ennen Loko- kehitys, että vuonna 2007 hankintojen johdon ja teknisten asiantuntijoiden mon perustamista toiminut Tampellan osuus liikevaihdosta oli 67 %, kun kanssa kokoonnutaan kerran vuodessa veturipajan teknillisenä johtajana. ►

VALIMOVIESTI 4 • 2008 23 Yhtiön nimi juontui lokomotiivia eli veturia tarkoittavasta sanasta ja tehtaan toimintaideana oli kilpailla paikallisen veturivalmistajan Tampellan kanssa. Sopivaa sijoituspaikkaa oli tehtaal- le ryhdytty etsimään jo ennen yhtiön virallista perustamista. Etsinnässä päädyttiin Tampereen kaupungin omis- tamaan maa-alueeseen Hatanpään kartanon mailla, jotka vielä siihen aikaan kuuluivat Messukylän kuntaan. Ja kun paikka oli löydetty, nousivat ensimmäiset tehdasrakennukset vuosina 1915-1916. Ensimmäiseksi valmistui konepajarakennus, jonka viereen kohosi valimorakennus käsittäen myös höyryvasarapajan, levynmuokkaus- osaston ja mallipajan, jossa valimon Teräsvalimon laajennusosa valmistui vuonna 1972 ja se mahdollisti valimon tuotannon merkittä- vän kasvun, sillä tuotantokapasiteetti nousi 4500 tonnista 8000 tonniin vuodessa. Veturituotanto tarvitsemat valumallit valmistettiin. päättyi vuonna 1972 ja jyrien valmistus vuonna 1974, joten tällaisten laajennusten tarve oli suuri. Lokomon ensimmäiset toimintavuo- det olivat vaikeita. Konepajalle Ame- rikasta tilatut koneet jäivät seisomaan sikäläisiin satamiin sodan ajaksi mutta myös teräsvalimon toiminnan käynnis- tämisessä oli suuria ongelmia. Tilaus- kanta oli vähäistä, työ epäsäännöllistä ja raaka-aineiden saanti vaikeaa. Vetu- ritilauksia ei saatu ollenkaan odotettu- ja määriä ja sen vuoksi yrityksen tuotanto-ohjelmaan otettiin mm. kirkon- kellot, erilaiset kuljetusvaunut, alasimet ja laivan potkurit. Lokomon ja ehkä nykyisen Metson- kin kannalta merkittävin tuoteryhmä syntyi jo vuonna 1921, kun kivenmurs- kainten valmistus aloitettiin. Sitä ennen oli jo tehty osia omalle teräsvalimolle Lokomo Oy:n teräsvalimo on juuri valmistunut. Kuvassa vuonna 1916 valmistunut valimoraken- ostettuun murskaimeen, jolla murskat- nuksen pääty, joka on vieläkin löydettävissä tehdasalueelta. tiin kivestä valumuottiin tarvittava puhdas kvartsihiekka. Mielenkiintoi- nen yksityiskohta on se, että sana ki- venmurskain ei ollut vielä vakiintunut Lokomon omistajaksi tuli vuonna 1926 suomenkieleen, sillä piirustuksissa kenkätehtailija Emil Aaltonen. jonka vuodelta 1916 mainitaan ”kivenpurija” päätökseen lienee vahvasti vaikuttanut ja työpiirustuksessa vuodelta 1921 niin halu säilyttää Lokomo suomen- puhutaan kivensärkijästä. kielisessä omistuksessa, kuin hänen Elokuun 1. päivänä 1921 järjesti pitkäaikainen haaveensa ”pienestä pajasta”. Myös kenkätehtaan erittäin Lokomo Oy kivenmurskainnäytöksen. menestyksellinen toiminta antoi varoja Aamulehti kertoi tästä tilaisuudesta Lokomon hankintaan. Lokomolaisten seuraavasti: ” Koje pantiin käyntiin ja muistosanoissa vuonna 1949 on osa aikamoisia kivenlohkareita alettiin tekstiä: ”…säilyttävät vuorineuvos viskellä itse päävehkeen, varsinaisen Aaltosen kuvan kunnioittavassa muis- murskaajan kitaan. Syntyi ärsyttävää tossaan esimerkillisenä ihmisenä, joka rätinää, hirviön kaikki orgaanit näytti- oman työnsä ja ahkeruutensa avulla vät olevan toiminnassa ja lähin ympä- kohosi kunniapaikalle maamme teolli- ristö joutui täyteen hienoa kiven purua. suuden harjoittajien joukossa…” Vihdoin alkoi murskaaja-aukon vas- takkaiselta puolelta kuulua outoa pu- toilemista. Lähemmin tarkasteltaessa sen havaittiin olevan nyt sitä murskat-

24 VALIMOVIESTI 4 • 2008 tua kiveä, joka sievinä palasina hypäh- teli maahan. – Pyörien päällä olevassa koneessa voidaan erottaa kolme osaa: varsinainen murskaaja, vino elevaatto- rihihna ja rumpulajittelija. – Koneen runko on Lokomon omasta sähköteräk- sestä, jollaista ei missään muualla maassamme valmisteta.” Perustamiseen liittyvien haasteiden, taloudellisten ongelmin ja maailmansodan tuomien käänteiden lisäksi var- josti Lokomon ensimmäisiä vuosia kotimaan poliittisesti vähitellen kärjis- tyvä tilanne. Tappiolliset vuodet seu- rasivat toisiaan ja mm. vuonna 1922 yhtiötä tuotti edelleen tappiota. Tilanne johti siihen, että toimitusjohtaja Ryse- lin joutui irtisanoutumaan toimestaan vuonna 1923. Ryselinin tilalle valittiin insinööri Lauri Helenius, joka oli tullut Lokomolle jo vuonna 1916 teknillisek- si johtajaksi. Näkymä teräsvalimosta 1930-luvulla. Vaihtelevista suhdanteista huolimatta oli Lokomo 1930-lu- Maailmansodan päätyttyä Lokomo vulla vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa teräs- ja konepajateollisuudessa. Konetuotannon Oy pyrki kaikin tavoin parantamaan lisäksi terästen valmistus oli keskeinen osa Lokomon toimintaa ja yhtiön teräsvalimo pysyi hyvin työntekijöidensä elinolosuhteita ja kansainvälisessä terästeollisuuden kehityksessä mukana. Sen teräsvalimo pystyi valmistamaan käytännöllisesti katsoen mitä teräslajia hyvänsä. esimerkiksi rakennutti Viinikan kau- punginosaan Lokomon työntekijöitä varten varatulle alueelle rivitalon. Yhtiö tuki myös mahdollisuuksiensa mukaan työntekijöiden omatoimista 1923 aloittanut Helenius oli näinä 1939–1951 asunnon hankintaa. Oman lisänsä näi- muutosten vuosina ilmoittanut siirty- maailmansota ja sotakorvaukset hin aikoihin toi tavattoman vaikea vänsä Tampellaan yli-insinööriksi ja polttoainepula, johon ratkaisua haettiin uutena toimitusjohtajana aloitti maa- Sodan ja sotakorvausten aika toi Lo- turpeesta. Tämä omavaraisuus, joka oli liskuussa 1925 insinööri A.T. Nikander. komolle muutoksen, joka järisytti Lokomossa tavoitteena niin elintarvik- Uusi toimitusjohtaja tutki yrityksen yrityksen toimintaperiaatteita. Tehtaan keiden, polttoaineen kuin työntekijöi- tilannetta ja tuli siihen tulokseen, että tuotanto oli järjestettävä uudelleen den asuntojenkin kohdalla, liittyi myös tehtaan artikkelivalikoimaa piti lisätä palvelemaan sarjatuotantoa, jota Loko- yrityksen tuotantoon. Lokomon omis- ja niin uusiksi tuotteiksi otettiin mm. molla ei aiemmin nähty kannattavana tukseen hankittiin kvartsilouhos Kan- tiehöylät ja höyry-, ja moottoritiejyrät. tuotantomuotona. Talvisodan alkami- gasalta, josta kaivettiin kvartsia hiek- Ja on oletettavaa, että Nikanderin pää- nen tuntui nopeasti Lokomolla. Suurin kamuottien valmistamista varten. tös oli oikea, sillä hän kirjoittaa jo osa siviilituotannosta lopetettiin ja vuoden 1927 alussa: ”Töitä on riittä- kaikki koneet ja laitteet asetettiin sota- 1926, västi, niin että jokaisella miehellä teollisuuden palvelukseen. Tärkeää oli Emil Aaltonen ostaa Lokomon voidaan teettää täysi työmäärä. Teräs- myös raaka-aineiden saannin varmis- valimossa on niin paljon tehtävää kuin taminen ja siinä onnistuttiinkin hyvin, Lokomon osakekannasta valtaosa oli se vaan pystyy suorittamaan.” Mutta sillä teräsvalimon tarvitsemaa rautaro- joutunut 1920-luvun alkupuolella Kan- vaihtelevat suhdanteet aiheuttivat Ni- mua löydettiin riittävästi kotimaasta. sallis Osake Pankin haltuun eikä pank- kanderillekin suuryllätyksen ja jo Sodan jatkuessa alkoi teräsvalimon ki halunnut pääosakkaana osallistua vuoden 1930 tilanteesta hän kirjoittaa: seosaineista esiintyä pulaa, mutta niitä yrityksen toimintaan ja niinpä pankki Metalliteollisuusmarkkinoista ei tee onnistuttiin hankkimaan Saksasta. etsi osakkeille uutta omistajaa ja pysy- mieli puhua, siksi huonot ne nykyisin Sekatuotanto nousi arvoonsa sodan vään ratkaisuun oli hyvin vaikea pääs- ovat…meidän rajoitetut kotimarkki- aikana, kun valmistukseen kuuluivat tä. Neuvottelut kestivät kauan ja olivat namme, ja varsinkin suuren määrän patruunakoneet latauslaitteineen, ty- monimuotoiset ja niitä käytiin niin erilaisia tuotteita valmistava metallite- kinputket, jalkaväkiaseiden piipput, kotimaisten kuin ulkomaisten ostaja- ollisuutemme, eivät kykene niin tehok- bunkkereitten aukkopanssarit, peris- ehdokkaiden kanssa. Ja niin vain kävi, kaasti huokeaan valmistukseen kuin se kooppiputket, teräskuvut linnoituksiin että lopulta osakekaupat tehtiin ja näin suuremmissa teollisuusmaissa on mah- ja lentokoneen osat. Lokomon tehtäviin vuoden 1926 keväällä Emil Aaltoselle dollista.” kuului myös panssarivaunujen ja vetu- siirtyi noin 80 % Lokomo Oy:n osake- reiden korjaustyöt. Näin laajan tuotan- kannasta. Toimitusjohtajana vuonna non vuoksi yhtiö oli keskeinen tukijal- ►

VALIMOVIESTI 4 • 2008 25 1970–1991 ka maanpuolustukselle. Yhtiön pitkäl- Lokomo osana Rauma-Repolaa le kehitetty metallien jalostustaito oli oleellinen tekijä Suomen puolustusky- Kansainvälisen kilpailun myötä, yri- vyn kannalta. Tästä osoituksena oli tyksellä on oltava kokoa ja 1970-luvul- myös armeijan ylipäällikön Carl Gustav le tultaessa Lokomolla oli kaksi vaih- Mannerheimin vierailu Lokomolla toehtoa; jatketaanko toimintaa itsenäi- jatkosodan vuosina. senä pienempänä teollisuuslaitoksena Sodan jälkeen Lokomon tehtäväksi vai fuusioidutaanko osaksi suurempaa tuli toimittaa Neuvostoliittoon suuret kokonaisuutta. Ja kuten tiedämme, määrät sotakorvaustuotteita. Kyetäk- jälkimmäinen vaihtoehto toteutui. seen vastaamaan annettuihin haasteisiin Ostajaksi löydettiin Rauma-Repola, tehtiin Lokomolla mittavia uudistuksia. jonka kanssa Lokomolla oli jo ollut Teräsvalimoa laajennettiin vuoden yhteistyötä. Molempia yrityksiä yhdis- 1945 aikana ja sinne hankittiin uusi ti myös samankaltainen kieli- ja aate- ajanmukaiset sulatusuunit. Valmistus- pohja. Asia ei varmaankaan ollut vä- kapasiteettia todella tarvittiin, sillä häinen tekijä Lauri J. Kivekkäälle, vuonna 1946 Lokomon tuotannosta 80 joka oli toiminut Lokomon parissa % meni sotakorvausten valmistami- useiden vuosikymmenten ajan jatkaen seen. näin Emil Aaltosen aloittamaa työtä. Lokomon fuusioitumisesta Rauma- Kuvassa haponkestävä vapaakulkuventtiili. Repolaan päätettiin yhtiökokouksessa Erilaiset venttiilit muodostivat tärkeän sotakor- 1950–1970 19.3.1970. Mutta erittäin haasteellisek- vaustuoteryhmän. Lokomon osuudeksi tulivat Lokomo kansainvälistyy si muodostui 1970-luvun alkupuoli venttiilien lisäksi 293 kappaletta kapearaide- uudelle yritykselle ja yhtiö tuotti tap- vetureita, erilaisia teräsvaluja ja takeita muulle 1950-luku toi toisenlaiset haasteet so- piota monena vuonna. 1980-luku toi teollisuudelle, murskaimia, puutalotehtaan takorvaustuotannon väistyessä. Yhtiön Rauma-Repolalle näköpiiriin uusia osia ja laitteita. johtajana pitkään toiminut vuorineuvos haasteita, joissa Lokomollakin oli Nikander oli kuollut vuonna 1947 auto- keskeinen rooli. Aivan vuosikymmenen venttiilivalmistaja Neles Oy:n. Tässä onnettomuudessa ja kaksi vuotta myö- alussa Rauma-Repolan metalliteolli- vaiheessa yrityksellä oli omistukses- hemmin kuoli Lokomon omistajana suus suunnitteli keskittyvänsä öljynpo- saan yksi teräsvalimo Tampereella. pitkään toiminut Emil Aaltonen. Loko- rauslauttojen valmistukseen. Tähän Huomionarvoista on huomata se mah- mon uudeksi toimitusjohtajaksi tuli suunnitelmaan liittyen parannettiin dollisuus yhteistyöhän, joka saavutet- Emil Aaltosen vävy, varatuomari Lau- Lokomon teräsvalimon toimintaedel- tiin Tampereen teräsvalimon ja Neles ri J. Kivekäs, josta tuli Aaltosen kuo- lytyksiä. Terästä oli Lokomolla valmis- Oy:n Helsingin konepajan kesken. leman jälkeen myös johtokunnan pu- tettu aivan tehtaan alkuajoista lähtien Suuret läppä- ja palloventtiilit valettiin heenjohtaja. valokaariuuneissa. Ne olivat kyenneet Tampereella ja koneistettiin valmiiksi Lauri J. Kivekäs kiteytti 1950-luvun täyttämään ne vaatimukset, joita teräk- venttiileiksi Helsingin konepajassa. hengen kirjoittaessaan vuoden 1952 sen laadulle oli siihen saakka asetettu. Vuoden 1989 alussa Lokomo Oy lopulla: ” Umpeen kulunut vuosi on Mutta monilla tuotantoalueilla – mm. syntyi tavallaan uudelleen. Perustettiin ollut niin tehtaallemme kuin koko juuri öljynporauskaluston valmistuk- Nordberg Group yhdistämällä Lokomo maamme laajentuneen metalliteollisuu- sessa – vaatimustaso oli noussut niin Oy, Bergeaud S.A. (Ranska), Nordberg den kannalta mitä merkityksellisin. korkeaksi, ettei siihen ollut mahdolli- Inc. (USA) ja Nordberg UK (Englanti). Olemme kunnialla suorittaneet loppuun suuksia päästä perinteisillä teräksen Rauma-Repolasta tuli näin Nordberg meille annetun laajan, taitoa ja voimia valmistusmenetelmillä. Niinpä säilyt- Groupin myötä maailman johtava samoin kuin sitkeyttä ja uupumatto- tääkseen hyvän kilpailukyvyn teräksen murskainalan valmistaja ja markkinoi- muutta kysyneen sotakorvaustyöm- tuotannossa, siirryttiin Lokomolla ja. Uudistettu Lokomo rakentui neljäs- me… Nyt tämä työ on päätetty ja tulos tyhjöteräskauteen hankkimalla tyhjö- tä liiketoimintayksiköstä: Lokomo on yhteistyön ja yhteishengen elähdyt- konvertteri ja tyhjöinduktiouuni. Uu- Crushers valmisti kivenmurskaimia, tämänä ollut kunniakas ja hyvä. Edellä distus oli linjassa Lokomon perinteiden Lokomo Lokotrack tela-alustaisia olevan lisäksi saamme iloita siitä, että kanssa ja olihan Lokomon teräsvalimo murkauslaitoksia, Lokomo Parts mark- mainitsemani yhteistyön turvin olemme 1980-luvun alkaessa pohjoismaiden kinoi kulutusosia kivenmurskaimiin ja saaneet tehtaallemme uusia, kysyttyjä suurin. Vähitellen siitä kehittyi myös Lokomo Steels valmisti teräsvaluja. ja hyväksi havaittuja tuotteita, jotka yksi maailman osaavimpia tyhjöteräk- takaavat meille jatkuvaa työtä.” Ja sen valmistajia. viennin osuus olikin ilahduttavasti 31 1980-luku oli Rauma-Repolalla 1991–1999 % vuonna 1968. organisaatioiden uudistamisen aikaa. Repolan kausi Vuonna 1982 tehtiin Suomen metalliteollisuudessa yllättävä ja merkittävä Tammikuun 1. päivänä vuonna 1991 yrityskauppa. Rauma-Repola Oy osti Rauma-Repola Oy ja Yhtyneet Pape-

26 VALIMOVIESTI 4 • 2008 ritehtaat Oy sulautuivat yhdeksi yhti- öksi, jonka nimeksi tuli Repola. Tämä uusi yritys muodostui kolmesta osasta: paperiteollisuusyritys Yhtyneet Pape- ritehtaat, muovipakkausteollisuusyritys W. Rosenlew ja metalliteollisuusyritys Rauma Oy, jonka yhdeksi toimialaksi tuli Nordberg-ryhmä. Nordberg-ryh- män yritysten nimet harmonisoitiin kaksi vuotta myöhemmin siten, että kaikki alkoivat nimellä Nordberg, jolloin yrityksen nimeksi tuli Nordberg- Lokomo Oy.

1999 –> osana Metso-konsernia

Vuonna 1999 Nordberg-Lokomo liitet- tiin osaksi Valmet Oy:n ja Rauma Oy: Metso Minerals valimoiden johtoa Brasilian logistiikkakeskuksessa. Valimonjohtajat kuvassa ovat: n fuusiossa syntynyttä Metso-konser- Cameron Mather, Etelä-Afrikka (toinen vasemmalta), Edson Pessoa, Brasilia (kolmas vasem- nia. Vuonna 2000 Metso Lokomo malta), Pranav Srivastava, Intia (neljäs vasemmalta), Pirjo Virtanen (toinen oikealta) ja Jarmo SteelsOy eriytettiin Nordberg-Loko- Honkasalo, valimotoimintojen johtaja (kolmas oikealta). mosta omaksi yhtiökseen. Vuonna 2001 Nordberg-ryhmän nimi muutettiin Metso Mineralsiksi ja Nordberg-Loko- mo Oy:stä tuli Metso Minerals (Tam- pere) Oy. Samana vuonna (2001) 1957, 1968, 1978, 1988, 1997 ja 2007. kein pisimmän uran SVY:ssä lienee konserni fuusioitui ruotsalaisen Sveda- Täysiä kymppejä on juhlittu kolme tehnyt ylityönjohtaja K.M. Suuronen, lan kanssa. kertaa, nimittäin 10-, 50-, ja 60-vuo- joka toimi yhdistyksen rahastonhoita- tisjuhlakokoukset. jan 1958–1969 eli kokonaista 11 vuot- Tampereella pidetyssä ensimmäi- ta. Kunniajäseneksi on yhdistyksen SVY ja Lokomo sessä vuosikokouksessa omaksuttiin hallitus kutsunut yhden lokomolaisen myös tapa, että kokouksen puheenjoh- ja hän on diplomi-insinööri Paavo Metso Minerals Oy Lokomo Steel tajaksi valitaan kokouspaikan edustaja Tennilä. Foundry, on ollut aivan alusta saakka ja ensimmäisessä vuosikokouksessa aktiivisesti Suomen Valimoteknisen puhetta johti insinööri Evald Ahlroos Yhdistyksen toiminnassa. Yhdistyksen Lokomo Oy:stä. Kokoukseen oli saa- Lähteet ensimmäinen kokoontuminen pidettiin punut 43 insinööriä ja työnjohtajaa Helsingissä vuoden 1946 kesäkuussa, yhdistyksestä, jonka perustamistilai- Artikkelin liittyvän täydellisen lähdeluet- toinen elokuussa ja kolmas syyskuussa suudessa oli ollut läsnä 51 henkilöä! telon ja kuvaluettelon voi lukija pyytää sähköpostilla: olavi.piha@tkk.ﬁ . tarkoituksena perustaa ”Suomen Vali- Osallistuminen Tampereella järjestet- momiesten Liitto – Finlands Gjuteri- tyihin kokouksiin on aina ollut vilkas- mannaförbund”, nykyisen SVY:n ta, esimerkiksi vuonna 1968 mukana Artikkelin laatija toimii tutkijana Teknilli- edeltäjä. Jo silloin oli yksi perustetta- 200 jäsentä, vuonna 1988 noin 150 sen Korkeakoulun valutuotetekniikan vista piireistä Tampereen piiri, jossa oli jäsentä, vuonna 1997 reilusti yli 300 tutkimusyksikössä Suomen Akatemian heti alusta saakka 24 aktiivista jäsentä. osallistujaa ja vuonna 2007 mukana FC-ICT tutkimushankkeessa. Yhdistystoiminta ja varsinainen vali- 223 osallistujaa. motoiminta olivat Tampereella todella Myös aktiivisia SVY:n vastuunkan- vilkasta välittömästi sodan päättymisen tajia Lokomolta on yhdistykseen tullut jälkeen. Lokomolta Suomen Valimo- monia. Yhdistyksen hallituksen pu- miesten Liiton perustavaan kokoukseen heenjohtajana on toiminut insinööri Helsingissä 22.9.1946 osallistuivat Evald Ahlroos 5 vuotta ja varapuheen- Lokomolta insinööri E.A. Ahlroos ja johtajana ja puheenjohtajana yhtäjak- diplomi-insinööri M. Bäckström. Pe- soisesti diplomi-insinööri Paavo Ten- rustavan kokouksen osallistujalistassa nilä 7 vuotta. Hallituksessa jäseninä on 51 nimeä. ovat toimineet diplomi-insinöörit Tapio Vuosikokouksia Tampereella SVY Saari komeat 7 vuotta sekä Paavo on viettänyt 7 kertaa, vuosina 1947, Tennilä ja Jani Isokääntä. Mutta kaik-

VALIMOVIESTI 4 • 2008 27 maailmalta

Poimintoja

Giesserei-lehdestä Paavo Tennilä 42. jakso

Vaihteeton noin 2 500 kN. Vertauksen vuoksi on voitu lisätä 70 prosentilla. Koeautol- tuulivoimalan turbiini voidaan todeta, että ajoneuvotekniikas- la, joka oli M-B A-luokan F-kenno Plus, sa on voimakkaan sähkökäytön vään- kuva 1, tehtiin koeajo Berliinistä Mag- Giesserei-lehden numerossa 8/2008 oli tömomentti selvästi pienempi kuin 1 deburgiin ympäristökokoukseen. Auto uutinen otsikkoaiheesta. Saksalainen kN. Uudenlaiset generaattorit koeaje- osoitti käyttökelpoisuutensa normaa- Siemens Energy kokeilee ulkomerelle taan varta vasten rakennetulla koease- leissa liikenneolosuhteissa. rakennettavissa tuulivoimaloissa vaih- malla, jossa niitä käytetään eri nope- Siirtyminen 700 baarin teknologiaan teettomia turbiineja luotettavuuden uksilla nimellistehoon saakka. Ensim- merkitsee nykyisen koeautosukupolven parantamiseksi. Tuulienergia muodos- mäinen generaattori täytti kaikki teo- toimintasäteen nousua entisestä 160 taa huomattavan osan Siemensin ym- reettiset oletusarvot. Toinen generaat- kilometristä noin 270 kilometriin. M-B päristöteknologiaa, jonka alueella tori on ollut koeajossa kesäkuusta B-luokan F-kennolla, jonka piensarja- yrityksen liikevaihto oli 17 miljoonaa lähtien. tuotanto alkaa vuonna 2010, tulee euroa vuonna 2007. Vaihteettomien toimintasäde olemaan jopa noin 400 turbiinien suurin etu on rakenteen km. Daimler AG:n tutkimusjohtaja, yksinkertaisuus. Niissä on tavanomais- professori Herbert Kohler sanoo: ”Nä- ta vähemmän komponentteja. Tällä Polttokennoauto mä polttokennoautot pääsevät täten pyritään huollon tarpeen vähentämi- pääsee pitemmälle yhtä pitkälle kuin polttomoottoriautot, seen ja käyttövarmuuden lisäämiseen. joten ne ovat ehdottomasti kelvollisia Tämä on tärkeää, koska etenkin ulko- Giesserei-lehden numerossa 8/2008 oli jokapäiväiseen käyttöön”. Tekniikka merellä turbiinin pysäyttämisestä ai- uutinen otsikkoaiheesta. Daimler AG perustuu järjestelmään, jonka M-B heutuu suuria kustannuksia. on siirtynyt valmistamissaan polttoken- esitteli vuonna 2005 koeautossaan F Ensimmäinen vaihteeton tuulivoi- noautoissa 350 baarin teknologiasta 600 Hygenius. mala pystytettiin Länsi-Tanskaan hei- 700 baarin teknologiaan. Vedyn paineen Polttokennokoneiston uusi sukupol- näkuun toisella viikolla. Toinen laitos noston ansiosta autojen toimintasädettä vi on huomattavasti kompaktimpi ja on tarkoitus asentaa vuoden loppuun mennessä. Kummankin turbiinin teho on 3,6 MW. Roottorin halkaisija on 107 m. Tutkimusprojektilla, joka kestää kaksi vuotta, Siemens Energy pyrkii selvittämään ovatko vaihteettomat koneistot kilpailukelpoisia vaihteelli- siin laitoksiin verrattuna ja mistä teho- luokasta lähtien. Vaihteeton laitteisto on nimittäin yleensä raskaampi ja kal- liimpi kuin tavanomaiset koneistot. Tavanomaisissa tuulivoimaloissa vaihteisto muuttaa tuuliroottorin alhai- sen kierrosluvun korkeaksi sähkön tuotantoa varten. Vaihteettomissa koe- laitoksissa on kestomagneeteilla varus- tetut synkrogeneraattorit. Ne muuttavat roottorin liikkeen suoraan sähköener- giaksi. Nyt kokeiltavat generaattorit kuuluvat suurimpiin kestomagneetti- komponentteihin mitä koskaan on rakennettu. Niiden vääntömomentti on Kuva 1. M-B polttokennoauton toimintasäde pitenee.

28 VALIMOVIESTI 4 • 2008 samalla tehokkaampi kuin edellinen. Koneisto on noin 40 % pienempi, mutta kehittää 30 % enemmän tehoa ja kuluttaa 16 % vähemmän. Lisäksi sillä on hyvä kylmäkäynnistyvyys. Parannusten takana ovat innovaati- ot, kuten sähköinen turboahdin ilman syötössä sekä uudet kostutus- ja kosteuden poistojärjestelmät. Uuden koeautotyypin sähkömoot- torin huipputeho on 100 kW/136 hv ja vääntömomentin suurin arvo on 320 Nm. Täten M-B B-luokan F-kenno antaa ajodynamiikan, joka ylittää kak- silitraisen bensiinimoottorin arvot. Silti saasteettomalla polttokennolla varustetun perheautoluokan kompak- tiauton kulutus vastaa diesel-ekviva- Kuva 2. Juoksevuuskokeissa käytetyn ns. Oliver-ritilän malli. lenttia 2,9 litraa sadalla kilometrillä. Daimler AG:lla on polttokennoautois- taan noin 4 miljoonan saasteettoman ajokilometrin jälkeen kerättynä enem- män lukuarvoja, tietotaitoa ja kokemuksia kuin millään muulla valmista- jalla. Daimler AG:lla on myös maailman suurin sadan ajoneuvon joukko polttokennolla varustettuja koeautoja - henkilöautoja, pakettiautoja ja kau- punkibusseja, joita asiakkaat testaavat jokapäiväisessä käytössä.

Metallien kierrätys vähentää Kuva 3. Koevaluissa käytetty tulpallinen kaatoallas. CO2-päästöjä Giesserei-lehden numerossa 8/2008 oli uutinen otsikkoaiheesta. Saksalainen Fraunhofer-instituutti on todennut tutkimuksessaan, että kierrätys ei aino- Giesserei-lehden numeroon 8/2008 rää vapaan kromin pitoisuus, joka astaan säästä luonnon resursseja vaan peräti 20-sivuisen artikkelin otsikko- noudattaa kaavaa: vähentää myös CO2 -päästöjä. Teräksen aiheesta tekemästään tutkimuksesta. % Crvapaa = % Cr – 14,5 x % C. valmistuksessa CO2 -päästöt vähenivät Tutkimuksen tarkoituksena oli sel- 56 % käytettäessä teräsromua rauta- vittää mahdollisuuksia teräsvalukap- Suoritetut kokeet malmin sijasta. Alumiiniseoksilla paleiden valamiseen kylmähartsimuot- Tutkimuksessa mitattiin koesulatusten vastaava vähennys oli jopa 93 % ja teihin alle 8 mm seinämänpaksuuksil- sulamispisteitä ja sulan juoksevuutta kupariseoksilla 36 %. Koko tutkimus la. Koemateriaaliksi valittiin noin 12 eri koostumuksilla. Lämpökäsittelyko- on luettavissa osoitteesta: % Cr ja noin 4 % Ni sisältävä valuteräs keilla tutkittiin mahdollisuuksia luopua www.umsicht.fraunhofer.de/publika- raaka-ainenumeroltaan 1.4317. nuorrutuksesta ja korvata se normaloin- tionen/studien/Recycling_fuer_den_Kli- Tällaisen teräksen valettavuuteen nilla. Koesulatusten kemialliset koos- maschutz_ Broschuere.pdf voidaan vaikuttaa säätämällä sen ke- tumukset vaihtelivat prosentteina miallista koostumusta. Teräksen erin- seuraavilla alueilla: C 0,03-0,11; Cr omaisia mekaanis-teknologisia omi- 11,5-13,4; Ni 3,71-5,52; Al 0,005- naisuuksia ei kuitenkaan saa rajoittaa 0,270. Ohutseinämäistä koostumusta optimoitaessa. Tutkitta- Koekappaleina käytetyt ritilät, kuva teräsvalua vassa teräslajissa kromi antaa korroo- 2, valettiin Pep-Set-hartsilla sidottuihin sionkestävyyttä muodostamalla passii- kvartsihiekkamuotteihin tulpalla varus- Dipl.ins. Günter Dybowski ja tri-ins vikerroksen hapettavia syövyttäviä tetun kaatoaltaan, kuva 3, kautta. Gotthard Wolf olivat kirjoittaneet väliaineita vastaan. Kestävyyden mää- Tulppa avattiin vasta, kun kaatoallas ►

VALIMOVIESTI 4 • 2008 29 Kuva 4. Esimerkkejä koesulatusten jäähtymiskäyristä.

Kuva 5. Koeritilöitä sulatuksista eri juoksevuustekijöillä: a) F = 1,0; b) F = 0,69; c) F = 0,40.

oli täynnä sulaa terästä. Täten saatiin F = (1,125xl1 + 1,875xl2 + 1,22xl3 + jokaiseen valuun sama painekorkeus 0,73xl4 + 0,468 l6 +0,325xl8 + ja valunopeus. 0,118XI10) / 1899. Jokaisesta sulatuksesta mitattiin jäähtymiskäyrä, kuva 4. Kuvassa on Jokaisesta koesulatuksesta valettiin jäähtymiskäyriä myös alhaisilla nikke- myös tavanomaisia Y-koesauvoja. lipitoisuuksilla, joista koeritilöitä ei Puolet niistä normaloitiin lämpötilassa valettu. Mitattuja likviduslämpötiloja 620 ºC pitoajan ollessa pitkä, 10 tuntia. verrattiin laskemalla saatuihin arvoihin. Toinen puoli nuorrutettiin austenointi- Teoreettiset likviduslämpötilat lasket- lämpötilan ollessa 1050 oC. tiin kaavalla: TL = 1534 – (80x%C + 14x%Si + Saavutetut tulokset 4x%Mn + 3,7x%Ni + 1,4x%Cr + Tehdyt juoksevuuskokeet osoittivat, 1,2x%Mo). että sulan ylikuumennuksen tuli olla yli 95 ºC teräksen koostumuksesta Valettujen koeritilöiden rivoista, kuva riippumatta jotta koeritilät täyttyivät 5, mitatuista juoksumatkoista, l, lasket- hyvin. Ylikuumennuksella tarkoitettiin tiin juoksevuustekijä, F, kaavalla: erikseen mitatun likviduslämpötilan ja

30 VALIMOVIESTI 4 • 2008 Kuva 7. Juoksevuustekijän F arvoja ylikuumennuksen mukaan.

senkasta mitatun lämpötilan erotusta. Tyypin 1.4317 terästen likviduslämpö- tilat riippuvat Cr- ja Ni-pitoisuuksista kuvan 6 osoittamalla tavalla. Standar- dien määräämillä pitoisuusalueilla tä- män terästyypin likviduslämpötilat vaihtelevat välillä 1492 – 1484 ºC. Kirjallisuuden mukaan teräksen visko- siteetti kasvaa nikkelipitoisuuden li- sääntyessä 2 – 6 % Ni. Tehdyissä ko- keissa ei terästen seosainepitoisuuksil- la sinänsä näyttänyt silti olevan vaikutusta mitattuihin juoksevuuksiin. Ne näyttivät riippuvan yksinomaan ylikuumennuksen määrästä. Sen sijaan hapen poistoon käytetyllä alumiinilla ja titaa- nilla oli selvä vaikutus juoksevuuste- kijään. Yli 0,055 % alumiinipitoisuuden havaittiin huonontavan juoksevuutta, samoin titaanin. Kuvan 7 mukaan huonoimman juoksevuuden antoi su- Kuva 6. Likviduslämpötilojen riippuvuus Cr- ja latus SD, jossa oli 0,066 % sekä alu- Ni-pitoisuuksista. miinia että titaania. Parhain juoksevuus ►

VALIMOVIESTI 4 • 2008 31 Kuva 8. Lujuusarvoja näytteestä, jonka hiilipitoisuus oli 0,03 % ja nikkelipitoisuus 4,4 %. saatiin sulatuksesta S10a, jonka Al- pitoisuus oli 0,006 %. Lämpökäsitellyt näytteet täyttivät standardien lujuusvaatimukset sekä normaloidussa että nuorrutetussa tilassa. Hiilipitoisuuden nostaminen lisää lujuutta mutta huonontaa sitkeyttä. Kuva 8 esittää lujuusarvoja näyt- teestä, jonka hiilipitoisuus oli 0,03 %. Kuva 9 esittää lujuusarvoja näytteestä, jonka hiilipitoisuus oli 0,11 %. Norma- loitujen ja nuorrutettujen näytteiden pinnan hapettumisessa havaittiin suurin ero. Normaloiduissa näytteissä hehku- hilseen paksuus oli keskimäärin 0,01 mm kun taas nuorrutetuissa näytteissä paksuus oli keskimäärin niinkin suuri kuin 0,26 mm. Näin paksua kerrosta tuskin saadaan poistetuksi raepuhalluk- sella vaan on turvauduttava koko pinnan hiontaan. Tehtyjen kokeiden perusteella kirjoittajat suosittavat tyypin 1.4317 te-

32 VALIMOVIESTI 4 • 2008 Kuva 9. Lujuusarvoja näytteestä, jonka hiilipitoisuus oli 0,11 % ja nikkelipitoisuus 4,7 %. räkselle ohutseinämäisissä valukappa- leissa seuraavaa kemiallista koostumusta prosentteina: C alle 0,06; Si 0,30-0,50; Mn noin 0,50; P alle 0,030; S alle O,010; Cr 12,0-12,6: Mo 0,30- 0,50; Ni 3,7-4,2; Al 0,025-0,035.

Rajapinta-aktiiviset peitosteet

Reinhard Stötzel, Christian Koch, Michael Kloskowski, Jörg Brotzki ja Mathias Schrod Ashland-Südchemie- Kernfest GmbH:sta olivat kirjoittaneet otsikkoaiheesta artikkelin Giesserei- lehden numeroon 8/2008. Kirjoittajat olettivat ilmeisesti otsikossa mainitun käsitteen yleisesti tunnetuksi koska eivät aloittaneet tekstiään katekismuk- sen sanoilla ”mitä se on” vaan menivät suoraan asiaan. ►

VALIMOVIESTI 4 • 2008 33 Yleistä Ohutkin peitostekerros, jonka paksuus on vain kahden, kolmen hiekkarakeen luokkaa voi suojata jähmettyvää valu- metallia palamasta kiinni muotin tai keernan pintaan, kuva 10. Peitoste toimii siten, että sen sisäl- tämät karkeammat mineraalirakeet asettuvat eristeeksi muottimateriaalin pinnalle kun taas osa peitosteen hie- nosta aineksesta tunkeutuu syvemmäl- le hiekkaan. Peitosteen tulenkestävät komponentit on valittava oikein, samoin peitostekerroksen paksuus, koska Kuva 10. Peitostekerros hiekkamuotin pinnassa. Suurennos 80x. peitosteen on kestettävä jopa 1 600 ºC lämpötila ja myös valumetallin neste- paine, joka voi olla useiden metrien luokkaa. Lisäksi peitosteella on oltava riittävä kaasunläpäisevyys. Peitoste koostuu seuraavista komponeneteista: tulenkestävä aine, kantajaneste, side- aine ja säilöntäaineet. Tulenkestävät aineet voidaan jakaa kahteen ryhmään, kuva 11: 1. Rakeiset kiinteät aineet, joilla on yleensä suuri tiheys ja hyvä tulenkes- tävyys. 2. Liuskeiset kiinteät aineet, joiden tiheys on rakeisia aineita pienempi ja tulenkestävyys voi vaihdella.

Peitosteet, joilla torjutaan graﬁ itin muotovirheitä Kylmähartsisideaineissa käytetään kovetteena sulfonihappoja. Niistä irto- aa korkeissa lämpötiloissa SO2 -kaasua. Kaasua virtaa myös muotin tai keernan Kuva 11. Peitosteiden tulenkestäviä aineosia. ja valukappaleen rajapintaan. Hiekan läpäisevyys vaikuttaa tähän virtauk- seen. Hiekan pintaan päästyään kaasu läpäisee lopuksi peitosteen ja joutuu valumetalliin. Pallograﬁ ittirautaa va- lettaessa sen sisältämä magnesium hapettuu, jolloin valun pintakerroksen grafiitti jähmettyy suomumaisena. Tätä ilmiötä voidaan vähentää tai vält- tää seuraavilla tavoilla: 1. Pienennetään hiekkajärjestelmän rikkipitoisuutta RS-järjestelmällä, (RS = reduced sulphur). Tässä järjestelmäs- sä lisätään hartsin reaktiivisuutta jotta tarvitaan vähemmän kovetetta. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä huomiota myös kiertohiekan hyvään elvytykseen, koska hieno aines sisältää paljon rikkiä ja suuri hienon aineksen määrä lisää hartsin ja myös kovetteen tarvetta. 2. Käytetään kaasutiiviitä peitosteita, Kuva 12. Rikin rikastuminen peitostekerrok- Kuva 13. Peitosteen vaikutus valumetallin joita on saatavissa. Ne tunkeutuvat seen valussa. rikkipitoisuuteen.

34 VALIMOVIESTI 4 • 2008 voimakkaasti hiekkaan tiivistäen sitä ja estävät siten metallin tunkeutumista hiekkaan. 3. Käytetään peitosteita, jotka absor- boivat rikkiä. Nämä sisältävät etenkin kalsiumkarbonaattia tai kalsiumalumii- nisilikaattia. Kuva 12 osoittaa, että tällainen peitoste voi sisältää valun jälkeen 10-kertaisen määrän rikkiä verrattuna tilanteeseen ennen valua. Kuvasta 13 taas näkyy, että valukappaleen pintaosa sisältää tällaista pei- tostetta käytettäessä alle puolet rikki- määrästä, joka esiintyisi käytettäessä tavanomaista zirkonipeitostetta. On myös saatavissa peitosteita, joissa yh- Kuva 14. Pinholelta näyttävää valuvikaa. distyvät ryhmän 2 ja 3 ominaisuudet.

Eräät huokoset vain muistuttavat pinholea Kuvan 14 GJS-kappaleessa huokosvi- at näyttivät pinholelta, mutta tarkempi tutkimus osoitti muuta. Sulan metallin ja peitosteen välille oli syntynyt reaktiokerros, kuva 15. Uloimmassa metal- likerroksessa ei ollut lainkaan graﬁ it- tipalloja. EDX-tutkimus (EDX = Ener- gy Dispersive X-Ray Spectroscopy) Kuva 15. Reaktiokerros sulan metallin ja Kuva 16. Helminauhamaisia erkaumia metal- paljasti helminauhamaisia erkaumia, peitosteen välissä. lin pintakerroksessa. jotka olivat tyyppiä SiCxOy, kuva 16. Muotin ja metallin rajapintaan on to- dennäköisesti muodostunut sitkeäjuok- suista sulaa faasia. Siitä on purkautunut kaasuja, jotka näkyvät koloina metallin pinnassa. Tällaista pintavikaa saattaa syntyä, jos keernojen lisäaineena käy- tetään puujauhoa. Jos lisäaineena on rautaoksidi ei vikaa esiinny.

Kromiittihiekan kiinnipalaminen Kuva 17. Sintrautuneita kerroksia hiekan a) ja valumetallin b) puolella. Teräsvalimoissa on viime aikoina havaittu kromiittihiekan kiinnipalamista. Suotautunutta kerrosta, kuva 17, tutkittiin REM:illä. Hiekan ja peitosteen väliin oli muodostunut sulakerros zir- konipeitosteesta, kromiittihiekasta ja rautaoksidista. Vian torjumiseksi suo- sitetaan kromiittihiekassa käytettäväk- si pohjustuspeitosteena magnesiitti- tai alumiinisilikaattipeitostetta ja sen päällä zirkonipeitostetta. Kromiitti- hiekkaa edelleen tutkittaessa havaittiin siinä epäpuhtauksina diopsidia ja anortiittia, kuva 18. Näiden sulamispisteet ovat melko korkeita, 1392 ºC ja 1553 ºC, mutta ne muodostavat eutektisen Kuva 18. Diopsidia ja anortiittia epäpuhtauksi- seoksen, joka sulaa jo lämpötilassa 1274 na kromiittihiekassa. ºC. Epäpuhtaan kromiittihiekan aihe- uttamien vaikeuksien välttämiseksi on kehitetty Al2O3 -peitoste, joka tunkeu- ►

VALIMOVIESTI 4 • 2008 35 tuu kromiittihiekkaan useiden milli- metrien syvyyteen.

Uiva tuulivoimala Giesserei-lehden numerossa 9/2008 oli uutinen otsikkoaiheesta, kuva 19. Sak- salainen Siemens ja norjalainen Sta- toilHydro kehittävät yhdessä maailman ensimmäistä uivaa tuulivoimalaa. Offshorevoimaloissa Siemens on maailman markkinajohtaja. Ulkomerelle halutaan nyt mm. sen vuoksi, että tuu- let ovat siellä voimakkaampia kuin lähellä rannikkoa. Amerikkalainen National Renewable Energy Laborato- ry on laskenut, että 50 merimailin si- säpuolella USA:n rannikosta on enem- män tuulivoimapotentiaalia, noin 900 GW, kuin kaikissa USA:ssa nyt toimi- vissa sähkövoimalaitoksissa yhteensä. Merelle rakennetut tuulivoimalat on tähän saakka tuettu merenpohjaan pi- lareilla. Uiva tuulivoimala nojaa kel- Kuva 19. Uivan tuulivoimalan kaaviokuva. luvaan runkoon, joka on ankkuroitu merenpohjaan vaijereilla. Tällä raken- teella voidaan nyt ensi kertaa rakentaa tuulivoimaloita ulkomerelle. Uivan tuulivoimalan prototyypin on määrä käynnistyä Norjan rannikon ulkopuo- lella vuonna 2009. StatoilHydro vastaa prototyypin vedenalaisista rakenteista ja Siemens mastosta ja turbiinista. Norjan rannik- ko on ihanteellinen ulkomeren tuuli- voimaloille, koska merenpohja syvenee jyrkästi. Jo 12 kilometrin etäisyydellä veden syvyys on 200 metriä. Uivia tuulivoimaloita arvioidaan voitavan rakentaa jopa 700 m syviin vesiin – 600 m syvempiin kuin pilarirakenteisia offshorevoimaloita. Jos nyt rakennet- tava prototyyppi toimii hyvin voisi jo Kuva 20. Kokillin puolikas roottorinakselin valua varten. noin 10 vuoden kuluttua toimia jopa 100 uivaa tuulivoimalaa, jotka voisivat yhdessä toimittaa sähköä noin miljoo- naan talouteen.

Ontto roottorinakseli 5 MW tuulivoimalaan

Giesserei-lehden numerossa 9/2008 oli akselin valmistuksesta raportti, jonka olivat kirjoittaneet Tino Noak ja Stefan Nelle Walzengiesserei Coswig GmbH: sta. Ontto roottorinakseli, jonka valu- Kuva 21. Roottorinakselin alkuperäinen Kuva 23. Roottorinakselin lopullinen muoto paino oli 35,5 tonnia ja valmispaino muoto. valujärjestelmineen.

36 VALIMOVIESTI 4 • 2008 26,4 tonnia, tilattiin vuonna 2003. Se on valssivalimon tähän mennessä suurin GJS-kappale. Tarkoituksena oli saavuttaa tiivis valu, hyvä grafiitin pallorakenne ja ferriittinen perusmassa. Mahdollisimman nopean jähmettymi- sen varmistamiseksi ja lujuusominai- suuksien takaamiseksi akseli valettiin kaksiosaista kokillia vasten, kuva 20. Alkuperäinen konstruktio, kuva 21, ei ollut paras mahdollinen. Paksuissa kohdissa akselin ylä- ja alapäässä havaittiin simuloinnin jälkeen imuja ko- killijäähdytyksestä huolimatta, kuva 22. Parin simulointikierroksen jälkeen akselin lopulliseksi muodoksi sovittiin kuvan 23 mukainen rakenne. Valu jäähtyi muotissa kuusi päivää. Akselin Kuva 22. Simuloinnissa paljastuneita imukohtia. työstöä varten valimon oli hankittava uusi sorvi, jossa voidaan käsitellä pi- tuudeltaan 8 000 mm ja halkaisijaltaan 2 400 mm kokoisia valukappaleita. Kuvassa 24 asennetaan laakeriosaa akseliin. Onnistuneen prototyypin jälkeen on valssivalimossa valettu jo 20 samanlaista akselia.

Eurooppalaiset teräslajit

Giesserei-lehden numerossa 9/2008 kerrottiin, että julkaisusta Europäische Stahlsorten – European Steel Grades on ilmestynyt kolmas laajennettu pai- nos. Saksalais-englantilaisessa teok- sessa on 172 sivua ja sen hinta on 24,80 euroa. Se sisältää luettelon eurooppa- laisten teräksien spesifikaatioista ja niissä tapahtuneista muutoksista. Te- räksistä esitetään sekä raaka-ainenu- merot että kirjaintunnukset. Kirjassa on tietoja myös eri terästen käyttöalu- eista. Lisätietoja: Beuth Verlag GmbH Burggratenstrasse 6 10787 Berlin www.beuth.de Saksan valimoteollisuuden organisaatiot yhtyvät

Giesserei-lehden numerossa 10/2008 oli uutinen, jonka mukaan kauan suun- niteltu yhtyminen Saksan valimoteollisuuden organisaatioissa on nyt lopul- Kuva 24. Laakeriosaa asennetaan roottorinakseliin. lisesti hyväksytty. ►

VALIMOVIESTI 4 • 2008 37 Saksan Valimoliitto – Deutscher Gies- Tietopaketti kevyempää kuin teräs. ADI:lla on hyvä sereiverband, DGV; Saksan Metalliva- kulumiskestävyys – etenkin CADI- limoiden Yhteisliitto – Gesamtverband ADI-raudoista kovavaluraudalla. ADI on helpompaa Deutscher Metallgiessereien sekä Sak- työstää kuin teräs. Teräsrakenteisiin san Valimoammattimiesten Yhdistys Giesserei-lehden numerossa 10/2008 verrattuna ADI:lla voidaan saavuttaa – Verein Deutscher Giessereifachleute, oli uutinen otsikolla ”ADI – ein spe- jopa 50 % kustannussäästöjä. ADI:a on VDG, ovat yhdessä muodostaneet zielles Gusseisen für extreme Beansp- käytetty Amerikassa jo kauan runsaas- uuden liiton, jonka nimenä on Saksan ruchungen”, ADI – erikoislaatuinen ti, mutta sen käyttö on kasvanut viime Valimoteollisuuden Valtakunnanliitto valurauta äärimmäisiin rasituksiin. vuosina myös Euroopassa voimakkaas- – Bundesverband der Deutschen Gies- Nimellä ADI tunnetut austemperoidut ti. Aikakauslehti ”konstruieren und serei-Industrie, BDG. Valtakunnanlii- austeniittis-ferriittiset pallografiitti- giessen” on käsitellyt ADI:a kolmessa ton presidentiksi valittiin 20.8.2008 raudat (Austempered Ductile Iron) numerossaan vuosina 2003, 2004 ja Hans-Dieter Honsel, joka toimii Hon- saavuttavat hyvät ominaisuutensa eri- 2007. Näistä on saatavissa informaa- sel Management GmbH:n hallintoneu- koisen lämpökäsittelyn jälkeen. ADI tiota maksutta osoitteesta: voston puheenjohtajana. Uuden BDG: on verraten nuori valurautalaji, jolla on ZGV-Zentrale für Gussverwendung n operatiivisessa johdossa toimii kolme lujuusarvoja, joita aikaisemmin saatiin Sohnstrasse 70 henkilöä: Gerhard Klügge ﬁ nanssit, aikaan vain teräksillä. ADI:n lujuus/ 40237 Düsseldorf Kay-Uwe Präfke, talous sekä Gotthard painosuhde on parempi kuin alumiini- Fax (02 11) 68 71-2 64 E-Mail: [email protected] Wolf, tekniikka. seoksilla, joten ADI:illa on käyttöä www.bdguss.de myös kevytrakenteissa. ADI on korke- an hiilipitoisuutensa ansiosta 10 %

Poiminnot ovat GIESSEREI-lehdestä. © GIESSEREI-VERLAG GmbH, Düsseldorf, Saksa

www.leinovalu.ﬁ

38 VALIMOVIESTI 4 • 2008 Opintomatka Turkkiin

15.–19.10.2008

Bosborin silta Euroopasta Aasiaan. Rauno Sippel

Turkin väestö on 73 miljoonaa ihmistä ja maan pinta-ala on Kuvat Ole Krogell 780 000 km². Väestö on lähes 15 kertaa suurempi kuin Suomen kansa. Maan pinta-ala on noin kaksi kertaa Suomen kokoinen. Talous kasvaa hyvin. Teollisuuden osuus on 24 %, maatalouden 11 % ja suurin on palvelut, 65 % ja tähän kuuluu myös tärkeä turismi.

Istanbulin väkimäärä on 15 miljoonaa. Kaupungin laidasta AKMETAL DÖKÜM – teräsvalimo laitaan on 150 km eli suunnilleen sama kuin Helsingistä Hervantaan. Aasian ja Euroopan välillä on kaksi siltaa, Esittely alkoi neuvottelutilassa. Dr Can Akbasoglu oli korkeus noin 70 m, jotta valtamerialukset pääsevät Bospo- kirjoittanut fl äppitauluun: HÜVEE HUOMENA. Hienoa rin salmesta läpi. Aasian puoli on nukkumalähiötä ja näin huomaavaisuutta! ollen siltojen yli ajaa päivittäin 350 000 autoa. Ruuhkaa ja Valimo perustettiin 1968. Kompressori, valokaariuunit, jonoa riittää. Me kuljimme pääruuhkaa vastaan, joten mat- lämpökäsittelyuunit ja paljon muuta on rakennettu itse. kamme menivät pienellä seisoskelulla. Kaupunki on vehreä, Valokaariuuni 9 t, induktiouuni 3 t ja AOD - konvertteri siisti ja uutta rakennetaan koko ajan paljon. 8–12 t, max 9 t kappaleita. Spektrometri, O2-, N2- ja H2- Ataköy Marina hotellissa oli isot ilmastoidut huoneet. mittaus. ISO 9001 ja useita muita sertifi ointeja: BV, TÜV, Huone oli kaksinkertainen Suomen hotellihuoneisiin ver- RINA, LROS, ABS, DNV, GL, KR ja CE-PED. Simuloin- rattuna. Huoneeni oli ylimmässä, neljännessä kerroksessa ti Novacastin Novafl ow- ja Novasolid –o hjelmilla. Tuotan- Marmaran merelle päin. Aamulla suoritetun laskennan to 3300 t/v ja kappalekoot 50 – 9 000 kg. Hiili- ja runsasse- mukaan redillä oli 26–32 laivaa ankkurissa rahtia tai Bo- osteisia teräksiä. sporin salmeen pääsyä odottelemassa. Liikenne on yksi- Alphaset-kaavaus, mallihiekka uutta hiekkaa ja täytehie- suuntainen, 12 h ylös ja sitten 12 h alaspäin. Rantakadulla kassa 65 % kiertohiekkaa. Kehä- ja pullakaavaus. Lämpö- oli yhdessä kohtaa noin kilometrin avoin näkymä merelle käsittelyä tehdään myös ulkopuolisille. Karkeakoneistusta ja siitä näin bussista perjantaiaamuna kaikkiaan 68 laivaa. tehdään tarvittaessa. Vuonna 2008 on sisäinen + ulkoinen ►

VALIMOVIESTI 4 • 2008 39 susiprosentti ollut 2,1 %. Liikevaihto oli 1 milj € 1999 ja tänä vuonna 9 milj €. Henkilöstön kokonaismäärä on 95 ja näistä on 13 toimi- henkilöä. Viikonloppuisin tehdään yhtä vuoroa. Koulutettua työvoimaa on vaikea saada, koulutetaan itse. Työntekijöiden palkkakulut kaikkiaan on keskimäärin 6 €/h. Laivateollisuus on suurin asiakas, 50 % tuotannosta, offshore 24 %, sementtiteollisuuden valut 19 % ja koneen- rakennusvalut 4 %. Tuotannosta 90 % menee vientiin: Hol- lanti, Tanska, Saksa, Itävalta, Ranska, Kreikka ja Espanja. Takomo on ainoa yksityinen takomo Turkissa, toinen takomo on armeijan. Valimo valaa 2500–7500 kg teelmiä takomolle. Taotaan 1 000 t hydraulisella puristimella. Suu- Istanbulin aamussa valimovierailulle lähdössä. rin asiakas on laivateollisuus. Myös kompressoreiden kampiakseleita taotaan paljon. Vientiin menee 50 % tuotannosta.

FERRO DÖKÜM – rautavalimo

Valimo kuuluu Efesam-groupiin, jolla on 8 eri tehdasta tai toimialaa. Sijainti on 40 km Istanbulista. ABB:n indukti- oupokasuuneja, 2 x 14,4 t on HWS:lle ja 2 x 3,5 t, 2 x 3 t, 1 x 6 t ja 1 x 12 t on Disalle. Uuni-investointia suunnitellaan. HWS:llä on Metzgerin valulaite ja Disalla on ABB:n Auto- pour, mutta nyt valetaan käsin. Laatujärjestelmät ISO 9001, DQS / TS 16949, ISO 14001 ja Q1 Fordille. Tuotanto 50 000 t/v, 30% GJS, 70 % GJL ja lisäksi SiMo, kappalekoot 0,3 – 55 kg. Vuonna 1972 tuotanto oli 2 000 t ja vuonna Akmetal Dökümin Dr Can Akbasoglu (seisomassa) kertoii valimosta. 2005 se oli 45 000 t. Tuorehiekkalinjat HWS, kehäkoko 700 x 900 x 250/250 (vuodelta 1998) ja Disa 2110, pullakoko 400 x 500 x 150–350 (vuodelta 1992). Kumpikin linja tekee vuorossa 1 500 muottia. Webacin ja Laempen keernatykkejä yhteensä 8 kpl ja koot välillä 10–40 l. Valut olivat sellaisia, että syötöt ja kanavistot poistettiin kiiloilla. Puhdistamossa oli kaksi CNC-hiontakonetta, mutta pääosin valut menivät sinkouksen jälkeen suoraan asiakkaille. Henkilöstön kokonaismäärä oli 357, näistä 87 oli toimi- henkilöitä ja heistä 29 oli insinöörejä. Työntekijöitä oli siis 270. Autoteollisuuden tilausvalut ovat 95 % tuotannosta. Suora vienti on 50 % tuotannosta, Turkkiin jää 48 % tuotannosta ja 2 % on epäsuoraa vientiä Turkissa valmistettujen tuotteiden mukana. Tarkkaavainen kuulijakunta.

ANADOLU DÖKÜM SANAYI – teräsvalimo

Valimon johtaja Mustafa Akyürek ja yönetim kurulu yesi (tämä asema/tehtävä ei selvinnyt minulle suomeksi) Ahmet Kirimtayyif esittelivät neuvottelutilassa valimon hyvin avoimesti tunnuslukuja myöten. Lokomolaiset saivat jopa esityksen CD-levykkeellä, joten heiltä saa tarvittaessa tarkat tiedot asioista. Valimo, perheyritys, on perustettu vuonna 1968. Eges- induktioupokasuunit, 2 x 14 t ja 8 t, suurin valupaino 32 t. Laatujärjestelmä ISO 9001 ja materiaali hyväksynnät Lloyd, Ferro Döküm valmistaa autoteollisuuden tilausvaluja. DNV, RINA, Bureau Veritas. Solid Works CAD ja simulointi Novacast CV:llä. Adaptive Thermal Analysis Systemin

40 VALIMOVIESTI 4 • 2008 Atatürk Kemal taaimmaisena keskellä.

kautta sulatiedot syötetään simulointiohjelmaan ja tämä auttaa erityisesti bi-metallivaluissa. Tuotanto 7 000 t/v, hiiliteräs 25 % tuotannosta, niukkaseosteiset 53 %, GJS 8 % loput ruostumattomia tai tulenkestäviä tai Hadﬁ eldia. Tuotanto 1996 oli 2751 t henkilöstöllä 149 hlöä (18,5 t/hlö) ja vuonna 2007 4276 t henkilöstöllä 105 hlöä (40,7 t/hlö). Tälle saavutukselle annoimme aplodit ja isännät olivat tyytyväisiä. Susiprosentti on samana aikana pienentynyt 4,3 %:sta nykyiseen 1,95 %:iin. Käsinkaavaus tuottaa 66 % tuotannosta, keskipakovalu 21 % ja puoliautomaattivalut 13 %. Alphasetillä hiekkaa kului 1,6 kg/kg terästä. Nyt on siirrytty furaaniin ja kulutus Valimomiesillassa tapasivat Marko Riihinen, Rauno Sippel, Calle Ny- on 0,4 kg hiekkaa/kg terästä. Sähkön kokonaiskulutus on bergh ja Turkin valimoyhdistyksen pääsihteeri Kubilay Dal 1,77 kWh/kg terästä. Kustannuksista raaka-aineet muodostavat 51 %, työ 32 % ja sähkö 6,2 %. Työohjeet, joissa on simulointimallien kuvat, syötöt, kokillit, kanavistot, suodattimet jne annetaan kaavaajille. Vaakakoneella suurin valu keskipakovaluna on halkaisijaltaan 800 x 6 000 mm ja pystykoneella max halkaisijaltaan 1 700 x 2 000 mm. Vaakakone pyörii 550 1/min ja aikaansaa 10 g:n voiman. Duisburgille on valettu rst-putkia. Valetaan myös Bi-metalliputkia, vuorauksia ja rullia, joissa pinta on HRc 55 ja akseli on sitkeätä GJS:ää. Alumiinifolion valsse- ja esim. Henkilöstön kokonaismäärä on 110 hlöä ja näistä 22 on toimihenkilöä ja heistä 9 on insinöörejä ja teknikkoja. Ko- neistusta vaaka- ja karusellisorveilla. Meriteollisuus, koneenosat ja vienti ovat kasvaneet vahvasti viime vuosina. Nyt vienti on 24 % tuotannosta, ko- neenrakennus 36 %, meriteollisuus 25 %, telat 19 %. Valu- Anadolu Dökümin johtaja Mustafa Akyürek (vas.) kertoi mm. valimon jen keskihinta on 3,1 USD/kg. Panssarivaunuvaluja, jau- tunnusluvuista. hinmyllyvaluja, meriteollisuusvalut (mm laivadieseleiden sylinteriputkia ja -kansia), voimalaitosvalut, kaivos- ja se- ►

VALIMOVIESTI 4 • 2008 41 menttiteollisuusvalut, ja petrokemiallisen teollisuuden valut. Bi-metallivaluja tehdään myös hiekkavaluna, jauhinmylly- jen vastinlevyjen pinta ja vasaroiden päät ovat 62 HRc ja muu osa lujaa terästä, jonka kovuus on 280 HB. Valimoon ja koneistukseen tutustumisen jälkeen isännät halusivat välttämättä tarjota meille lounaan läheisessä ka- laravintolassa. Pikku lounaamme alkoi salaatilla ja jatkui sitten paahtoleivän kanssa pienillä öljyssä olevilla kaloilla, kahdella kalatahnalla, etikkakaloilla, uppopaistetuilla mus- tekalarenkailla, kahdella paistetulla pikkukalalla, sitten tuli pääruoaksi paistettu 25 cm pitkä kala ja jälkiruoaksi äkki- Tietoa vastaanotetaan Anadolu Döküm Sanayin teräsvalimolla. makeata halvaa ja kolmea muuta hyytelöä tai hilloa. Ruo- kajuomina oli vesi, olut tai viini, joita tarjoilijat täyttivät aina lasin vähän vajetessa. Kiitollisina, mutta aikataulus- tamme myöhästyneenä jatkoimme matkaamme eteenpäin.

COMPONENTA ORHANGAZI – rautavalimo

Valimo on perustettu 1973. Componenta omistaa valimosta 92,56 %. Uusi valimo, jossa on kolme HWS-linjaa on perustettu vuonna 1996. Sulatossa on 2 x 28 t valokaariuunit, jotka nykyisellä energianhinnalla on päätetty poistaa. Pro- jekti on nyt jäissä, mutta Johannes Vierimaa Sulzer Pumps Finlandista varasi ne ja ostaa ne heti, kun projekti jatkuu. Sähkö maksaa 0,12 €/kWh ja valimon ottoteho on 42 MW täysillä ajettaessa. Sulatukseen on 4 x 14 t ja 3 x 8 t induktioupokasuunit. Pitouuneina on 4 x 28 t ja 4 x 14 t uunit. Sulatuskapasiteetti on 300 000 t/v. Tuotanto on ollut 160 Pelton-pyörä herätti kiinostusta. 000 t/v, mutta tässä suhdannevaiheessa ajetaan tasolla 80 000 t/v. Tuotanto pyörii nyt 4 pv/vko ja perjantaina ja lau- antaina valimo seisoo. Magmasoftilla simuloidaan 70 % GJS-kappaleista. Tuotannosta on 54 % GJS, 45 % GJL ja 1 % GJV. Kappaleet painavat 0,2–450 kg. Kuorikeernakoneita on 13 kpl ja cold-box-keernatykke- jä on 35 kpl, koot 5–150 l. Kaavauksessa on Disa 2013, Disa 2020 (850 x 650 x 150–350 mm), kaksi +GF+-linjaa ja kolme HWS-linjaa, joista suurin on 1250 x 1960 x 400/400 mm. Vanhalta puolelta oli purettu yksi +GF+-linja pois ja siihen asennetaan uusi HWS-linja, jonka kaavauskone oli Turkcast-messuilla. Kehäkoko on 900 x 1250 x 400 / 400 mm. Vanhalla puolella oli Webacin hiekkamyllyt, uudella Eirichit ja uuteen linjaan tulee italialainen hiekkamylly. Aktiivimalleja on 1 800 kpl/v. Enimmillään on tullut 500 Kiitos maukkaasta lounaasta! Matkalaisten puolesta Marko Riihinen. uutta mallia/v, nyt tulee noin 150 mallia/v. Työohjeet olivat seinäkansioissa sekä keernoituspaikan kohdalla isolla TV- ruudulla. Sisäinen susimäärä on 4,7 % ja ulkoinen 0,5 %. GJS:n korjaushitsausta tehdään lämpötilassa 600 ºC, jos asiakas hyväksyy. Henkilöstön kokonaismäärä on 1 500 hlöä, joista 167 on toimihenkilöä ja näistä 89 insinöörejä. Työviikossa on 6 työpäivää ja työtunteja on 45 h/vko. Työntekijän palkka on 1100–1200 €/kk (6,1 € / h) ja siihen sisältyy palkka, ruoka, kuljetukset. Vientiasiakkaita on 44 ja turkkilaisia asiakkaita on 32. Myynti on 209 milj.€/v. Merkittäviä ostajia ovat koneenra- kennus, Ford, Catepillar, Iveco. Moottorilohkoja on tähän mennessä valettu kaikkiaan 7 miljoonaa kappaletta. Valut toimitetaan joko aihioina tai koneistettuina. Tyypillisiä valuja ovat: sylinteriryhmät, -kannet, akselistot, planeetta- Viimeisin valimovierailu matkalla tehtiin Componenta Orhangazin pyörät, jarrulevyt,-rummut, kotelot, tukivarret. rautavalimoon. Isäntänä toimi johtaja Baltaci.

42 VALIMOVIESTI 4 • 2008 Lauantai

Aamulla menimme Ankiros / Turkcast -messuille. Messu- hallien koko oli noin kolme kertaa Helsingin messuhallien kokoinen. Turkkilaiset valimot olivat hyvin esillä messuilla. Kone- laite- ja raaka-ainemyyjät olivat mukana kuin Gifas- sa konsanaan. Simulointi- ja muut ohjelmistomyyjät olivat laajasti mukana. Oppilaitostenkin edustus oli vahva. Messujen jälkeen kävimme kiertoajelulla suomen kielen itse opiskelleen turkkilaisen oppaan johdolla. Hän on Turkin ainoa virallinen suomen kielen kääntäjä. Kävimme Topkapi- palatsissa, jossa näimme timantein ja jalokivin koristellun Ankiros / Turkcast-messuilla. Topkapin tikarin ja lusikantekijän timantin, joka on 82 ka- raattia ja on maailman kolmanneksi suurin timantti. Nimi tulee siitä, että köyhä löytäjä antoi sen kahta puulusikkaa vastaan lusikan tekijälle, joka myi sen sitten sulttaanille, todennäköisesti hieman parempaa korvausta vastaan. Sitten kävimme katsomassa vaikuttavan Sinisen Moskeijan ja sen kuusi minareettia. Matkalla hotelliin poikkesimme nahkatakkitehtaalla. Siellä muotinäytöksessä oli jopa pari tutun näköistä mies- mannekiiniakin, joista silmiin pistävin oli vaaleakutrinen kirjavatakkinen Väiskin näköinen esittelijä. Vai mitenkähän se nyt olikaan! Kaupasta jäi matkaan mukaan muutama takki, joten oppaamme taisi saada provisionsa.

Huomioita

Valimot ja niiden ympäristöt olivat yleensä siistejä ja hoi- dettuja. Laatujärjestelmät ja ohjeistukset olivat kunnossa. Valimot ovat kilpailukykyisiä, jos uudet suursarjat eivät mene halvempiin maihin, esim Intiaan tulevaisuudessa. Vierailukohteet oli hyvin valittu. Topkapin aarteita päästiin ihailemaan. Mukana matkassa oli 41 valimolaista. Matkatunnelma oli hyvä ja lupsakka, niin kuin SVYn matkoilla yleensäkin. Opintomatkan opetukset menivät perille niin hyvin, että perjantaina viimeisen kohteen jälkeen matkassa oli yksi valkotakkinen tohtorikin! Turkish Ailinesin lennot kulkivat ajallaan, mutta valitettavasti Malevin paluulento oli neljä tuntia myöhäössä ja saapui Vantaalle vasta klo 2.45. Matkan järjestelyt Calle Nybergh oli hoitanut oivallises- ti kaikkien alkukankeuksien selvittyä Turkin puolelta. Kiitos Calle! Suuri kiitos myös Luxin Marjo Vilénille, joka on hoitanut kaikki matkan toimistojärjestelyt oman toimensa ohella!

Rauno Sippel

Sinisessä moskeijassa on kuusi minareettia. Käykää vaikka katsomassa!

VALIMOVIESTI 4 • 2008 43 Tikkurilan vesiohenteiset Fontecryl-tuotteet ja liuotinohenteiset Temaprime DIP-tuotteet valimoteollisuuden kastomaalaussovelluksiin

Tikkurila Oy PL 53, 01301 Vantaa Puhelin (09) 857 71, faksi (09) 8577 6911 [email protected] www.tikkurilacoatings.fi

44 VALIMOVIESTI 4 • 2008 minerals

VALIMOVIESTI 4 • 2008 45 metallurgin palsta 11.

Markku Eljaala, DI Kupoli pienoiskoossa Peiron Oy

Tämänkertaisessa artikkelissa tai pikemminkin jutussa tarkastellaan kupoliuunin periaatetta ja sen toimintaa hieman pienemmässä mittakaavassa.

Taustaa

Kupoliuuni on vanhin ja edelleen ylei- simmin käytetty valuraudan sulatusuu- ni. Suomessa kupoliuuneja ei enää kuitenkaan yleisesti käytetä. Kupoli- uunien suosion syinä ovat etupäässä halvat perustamiskustannukset, edulli- set sulatuskustannukset, luotettavuus ja sulatustehokkuus. Lisäksi kupoliuu- nilla saavutetaan metallurgisia etuja harmaan valuraudan valmistuksessa verrattaessa sähkösulatukseen. Kupo- liuunin periaate on esitetty kuvassa 1. Uunin luotettavuus perustuu pitkälti uunin yksinkertaisuuteen. Uunissa ei käytännössä tarvita muita liikkuvia osia kuin ilmapuhallin, jonka ei välttämättä tarvitse olla sähkökäyttöinen. [1]

Kupoliuuni on sulatusteholtaan varsin ylivoimainen. Oikeastaan voitaisiin puhua sulantekokoneesta. Sisähalkai- sijaltaan metrin kokoisesta kupoli uunista saadaan noin 6 tonnia sulaa tunnissa. Vastaava sulatusteho sähköllä vaatii jo varsin suuren ja tehokkaan uunin. Kupoliuunin haittapuolet liitty- vät pitkälti tähän tehokkuuteen. Kupo- liuunissa on rautalaatujen vaihtaminen hankalaa ja raudan muutoshetken ajoit- taminen on epämääräistä. Lisäksi polttoaineena käytetystä koksista siir- tyy sulaan tarvittavan hiilen lisäksi Kuva 1. Kupoliuunin rakenne.[1] lukuisia epäpuhtaus ja haitta-aineita. Tästäkin huolimatta kupoliuuni on ratorio mittakaavassa. Lähtökohtana tonnia rautaa tunnissa. Lopulta päädyt- edelleen varsin kilpailukykyinen ja oli taulukko 1, jonka alkuperäiset arvot tiin sisämittaan 300 mm. Syynä oli mielenkiintoinen sulatuslaite. [1] loppuivat jo uunin sisähalkaisijan ar- enemmänkin sopivan romuputken voon 500 mm. Tämä onkin käytännös- löytyminen kuin tarkempi tieteellinen Minikupoli sä pienin uunin halkaisija, jolla järke- analysointi. Edellä mainitun taulukon västi pystyy tuottamaan rautaa valimon pohjalta tehdyn ekstrapoloidun tulok- Edellä mainittu huomioiden oli tarkoi- tarpeisiin. Tosin vielä ollaan varsin sen mukaan tämänkin kokoinen uuni tus tutkia, että saisiko kupoliuunin kaukana laboratoriolaitteesta, sillä tä- tuottaisi sulaa 300 kg tunnissa. Putken toimimaan hieman pienemmässä labo- män kokoinen uuni tuottaa noin 1,5 pituus on 2 metriä.

46 VALIMOVIESTI 4 • 2008 Kuva 2. Puhallusvaihe käynnissä. Savun ja hajun muodostus Kuva 3. Sulan raudan lasku.[1]. tässä vaiheessa oli yllättävän vähäistä. Mittakaavaa voi arvioida jalalla olevasta hitsaajan hanskasta.

Kuvassa 2 esitetyn uunin perusmitat aika laskea rautaa. Tässä vaiheessa Miksi ovat seuraavat. Pesän sisähalkaisija on havaitsimme homman menneen per- Kyseistä uunia ei rakennettu ihan pel- 300 mm, Vuorauksen paksuus on 100 siilleen. Rauta on jämähtänyt sen verran kästään huvin vuoksi. Tarkoitus oli mm. Tällöin rungon halkaisijaksi tulee tiukasti laskutapin kohdalle, ettei sitä tutkia briketoidun valunhiontapölyn 500 mm. Putken pituus on 2000 mm ja saanut siitä kirvelläkään eteenpäin. Ei sulattamista. Brikettien sulatusta voisi se seisoo jaloilla, jotka jättävät pohjan muuta kuin huoltoluukku takapuolelta tietenkin kokeilla myös olemassa ole- ja maan väliin 600 mm, jotta pohjaluu- auki ja tavarat sitä kautta mäelle. villa uuneilla, mutta jos haluaa selvittää kulle olisi tilaa avautua. Hormit ovat Parin tunnin piikkauksen ja pienen kuinka suuri osuus brikettejä panokseen Ø60mm vesijohtoputkea ja niitä on korjaus massauksen jälkeen uuni oli voidaan laittaa, ennen kuin uuni niin viisi kappaletta. Puhallin on Ø250 mm taas iskussa. Edellisestä kerrasta vii- sanotusti hirttää kiinni, niin ei tuotan- kanavapuhallin, joka tuottaa 220 litraa sastuneina lisäsimme pohjakoksin tolaitteen käyttö välttämättä enää ole ilmaa sekunnissa. Puhaltimen ja tuuli- korkeutta noin 10 cm. ja kuumensimme järkevää. kaapin välissä on Ø160 mm ilmanvaih- sen vieläkin kuumemmaksi. Lisäksi Brikettien sulattaminen romun kans- tokanava. kiinnitimme hieman huomiota käyttä- sa onnistui kohtuullisen hyvin. Briket- mämme romun laatuun ja lisäsimme tien osuus eri sulatuksissa oli välillä 20 Käyttökokemuksia joukkoon hieman ferrofosforia. Tällä – 30 %. Eikä prosessissa näillä briket- reseptillä rauta sitten saatiinkin jo uu- tien paino-osuuksilla esiintynyt mitään Kun uunin rakenne oli saatu valmiiksi, nista ulos ja varsin lennokkaasti kuten merkittäviä muutoksia. Kuonan määrä niin pääsimme kokeilemaan uunia. kuvasta 3 voi päätellä. Sulan tuotto jäi luonnollisesti lisääntyy brikettien osuu- Pohjakoksit pönttöön ja tuli hännän melkoisesti taulukon ekstrapoloidusta den kasvaessa panoksessa, samalla alle. Kun pohjakoksi oli mielestämme arvosta ollen noin 80 kg tunnissa. Tosin syntyvän raudan määrän hieman laskee. tarpeeksi kuumaa, niin ryhdyimme panosta optimoimalla voisi päästä Hiontapöly sisältää keskimäärin noin mättämään uuniin rautaa ja koksia. hieman reiluun sataan kiloon tunnis- 50% rautaa eri muodoissa, mutta näiden Odottelimme sulan ja kuonan lähesty- sa. kokeiden pohjalta ei pysty sanomaan, essä hormien tasoa, jonka jälkeen oli että saadaanko pölyn raudasta yhtään ►

VALIMOVIESTI 4 • 2008 47 Taulukko 1. Kupoliuunien suositeltavat päämitat [1]. Harmaalla ja kursiivilla esitetyt luvut on ekstrapoloitu taulukon muiden arvojen pohjalta. Etusäiliön käyttö pienimmillä pesänhalkaisijoilla ei ole järkevää.

Kuva 4. Pohjakoksia sammutta- massa uunin kasaan hitsannut E. Eljaala.

hyödynnettyä. Sulatetun raudan kromi kaisija ollut vain 7 tuumaa, mutta ja nikkelipitoisuus on kyllä tavallista näissä uuneissa on yleensä jouduttu LÄHTEET korkeampi, mutta on mahdotonta sanoa, käyttämään hiilen lisäksi muutakin 1. Valimotekniikka 1. Autere, Ingman ja Ten- tuleeko se käytetystä romuraudasta vai polttoainetta kuten öljyä riittävän kuu- nilä. hiontapölystä. Varmuuden tästä saisi man raudan aikaansaamiseksi. vain sulattamalla pelkkiä brikettejä, Enää ilmaan jää vain yksi kysymys. mikä jää nähtäväksi. Pitäisikö seuraavan version olla hieman suurempi, jotta sillä saisi oikeasti rau- Yhteenveto taa syntymään, vai hieman pienempi, Uuni osoittautui koelaitteeksi varsin jotta voisi todistaa itsensä olevansa sopivan kokoiseksi. Sulatusteholtaan väärässä? Käynti psykologilla ei myös- se on ehkä hieman pieni, mutta osaltaan kään saattaisi olla pahitteeksi. tämä oli tarkoituskin. Uskoakseni toi- Markku Eljaala mivaa kupoliuunia ei juuri pienemmäk- Metallin urkkija si pystyisi tekemään. Netistä löytyy Metallurgist kyllä mainintoja uuneista, joiden hal-

48 VALIMOVIESTI 4 • 2008 metallurgiaa

Calle Nybergh, DI Induktiouunien Oy Lux Ab vuorauksen kuluminen ja turvallinen sulatus

Raudan ja teräksen sulatus tapahtuu yhä enemmän keskijaksotaa- juusinduktiouuneja käyttämällä. Ku- poliuunien käyttö on jatkuvasti vähen- tynyt raudansulatuksessa ja valokaari- uunien käyttö tulee nykyään kysymyk- seen lähinnä isoimmissa, yli 8 t teräsuu- neissa. Pienempien teräsuunien kohdalla turvaudutaan yhä useammin in- duktiouunisulatukseen. Induktiouuni- sulatukseen liittyy kuitenkin aina ris- kejä. Metalliroiskeet ovat aina olleet sulatuksen riesana. Myös vuorausmateriaalin yllättävä kuluminen ja hal- keaminen ja siitä johtuva sulan mahdollinen tunkeutuminen vuorausmassan läpi kelamassaukseen ja kelaan asti lisää induktiouunisulatuksen riskejä. Tässä artikkelissa käsitellään muutamia asioita, jotka vaikuttavat vuorausmateriaalin ennenaikaiseen kulumiseen, Mikaniitin kiinitys maalarinteipin avulla. Huomaa mikaniitin laitto nokan kohdalla. sekä sulatuksen turvallisuuteen. Tämän jälkeen on tarkistettava kela- nan yli ja teipataan paperiteipillä kiin- Induktiouunien vuoraus kuivalla massauksen kunto. Kaikki kelamassan ni yläosaan. Myös kaikki pystysaumat vuorausmassalla mahdolliset halkeamat on heti paikat- on teipattava. Näin estetään mm. vuo- tava. Mikäli paikkaus on pieni, voidaan rausmassan pääsy mikaniittilevyn Induktiouunien vuorauskäytännöt paikkaus kuivata sähkölämmittimen taakse massan täytön aikana. Mikanit- vaihtelevat valimoiden kesken. Vuo- avulla. Mikäli paikkaus on suurempi, tilevyt asennetaan siten, että niiden raustyövaiheiden ohjeistuksia on laa- pitää massan ensin kovettua loppuun, pystysaumat ovat 50 – 100 mm pääl- dittu vain harvoissa valimoissa. Koska minkä jälkeen paikkausmassa kuiva- lekkäin. Tämä on tärkeää, koska mika- vuoraustyö tehdään monesti viikonlop- taan. Kelamassaa ei saa kuivata liekin niittikalvon on oltava kokonaisuudes- puisin tai yövuorossa, on valvonta usein avulla, koska silloin on vaarana, että saan kaasuja läpäisemätön. Viime ai- puutteellista ja moni vuoraustyöhön kelamassauksen pintaan jää hiiltä, joka koina on yleistynyt käytäntö, jossa liittyvä työvaihe jää tekijälle vailla voi aiheuttaa sähköisiä häiriöitä sula- ensin vuorataan nokka ja sitten asen- ohjeistusta ja selityksiä. Seuraavassa tuksen aikana. Tässä vaiheessa on aina netaan mikaniittia siten, että sitä ei on tarkoitus kommentoida tärkeimpiä hyvää ottaa uunitilasta valokuva ja taivuteta nokkalevylle, vaan mikaniit- vuoraustyöhön liittyviä työvaiheita ja tallentaa se. Mikäli kelamassaus on ti muodostaa sylinterimäisen kalvon niiden mukaansa tuomia potentiaalisia virheetön, on sulan tunkeutuminen myös nokan kohdalla. Näin syntyy niin riskejä kelaan asti lähes mahdotonta. sanottu vertikaalinen vuorausmassan Käytetyn uunivuorauksen ulostyön- Puhtaan, kuivan kelamassauksen liikuntasauma nokan kohdalla. Sauma nön tai purkamisen jälkeen on uunitilan päälle on aina levitettävä mikaniittia on ylhäältä helposti näkyvissä ja se kelamassa puhdistettava harjaamalla ja uunin pohjasta ylös asti siten, että voidaan peittää paikkausmassalla ennen imuroimalla uunin pohja puhtaaksi. mikaniittilevyt taitetaan uunin yläreu- sulatusta. Mikaniitti leikataan nokan ►

VALIMOVIESTI 4 • 2008 49 kohdalla pois siten, ettei sitä ole näky- jotta kosteudenpoisto vuorausmassasta hajoamisreaktion. Samasta syystä on vissä. on mahdollisimman hyvä. Ylärenkaa- suositeltavaa, että sintraussulatuksessa Vuoraussabloonan asettelussa on seen on syytä tehdä säännöllisin välein ja sitä seuraavissa 3 – 5 sulatuksissa tärkeätä, että sabloonan keskilinja ja reikiä kosteudenpoistoa varten. Mikä- tulisi käyttää panosmateriaalia, joka jo uunin keskilinja ovat samat. Vuoraussa- li sintraus tehdään perinteisen sintra- valmiiksi sisältää sulan tarvitsemaa bloona tulisi myös varustaa kosteuden uspanoksen avulla on tärkeää, että hiiltä. Tällöin ei matalahiilisiä teräksiä poistoa varten säännöllisin välein olevil- panosmateriaalissa ei ole ruostetta tai ja hiiletysaineita alkupanoksessa tar- la rei’illä, joiden halkaisijat ovat 2 mm. likaa ja että se on kuivaa. Varsinkin vitse käyttää. Vuorausmassan asennuksessa on mulliittia ja spinelliä muodostavat Vuorausmateriaalin sisältämän piin oltava huolellinen. Säkkimateriaalia ei vuorausmassat voidaan sintrata myös pelkistyminen sintraussulatuksen yh- missään tapauksessa saa joutua vuoraus- sulan metallin avulla. Sabloonaan teydessä on mahdollista sekä kvartsiit- massan sekaan. Tästä syystä on hyvää pohjalle lisätään esimerkiksi harkkoja timassoja että mulliittia sisältäviä käyttää aputasoa. Säkit tyhjennetään tai puhdasta romua. Tämän jälkeen massoja käytettäessä. Molemmissa ensin aputasolle, jonka päällä massa tehdään huolellinen kuivauslämmitys, tapauksissa reaktio on sama. Sulan tarkistetaan ja esisekoitetaan lapiolla, jonka loppulämpötila on 800 astetta. sisältämä hiili pelkistää piioksidin tai ennen kuin massa kipataan uuniin. Sula metalli kaadetaan harkkojen pääl- piisilikaatin ja tuloksena on sulaan Massa lisätään pienerissä ja se on le siten, että uuni täytetään kertakaa- liukeneva pii ja hiilimonoksidi. Pelkis- aina esisullottava ”pirunsarvi” -työka- dolla. Sintraussulatuksen jälkeen olisi tämisreaktion kulku voidaan laskea lulla ilmataskujen poistamiseksi. Uu- aina hyvä, jos sulatusta voidaan jatkaa vapaan energian yhtälöstä. Paras var- nipohjan massa sullotaan parhaiten vähintään kahdella – kolmella uunilli- mistus piin liukenemista vastaan on, litteäpäisen tärysauvan avulla. Aina kun sella, ennen kuin vuoraus saa jäähtyä. että sintraussulatuksen panostusmate- vuorausmassaa lisätään sullotun mas- riaalin piipitoisuus on riittävän korkea, san päälle, on sullotun massan sileä mieluummin yli kaksi prosenttia. yläpinta piikattava rikki ennen uuden Sintraussulatuksen massan lisäystä. Tämä estää saumojen metallurgiset häiriötekijät syntymistä vuorausmassaan. Uunin Sulatuksen seinämassa sullotaan parhaiten paineil- Vuorausmassan kosteus voi, sulan metallurgiset häiriötekijät matoimisella pyörivällä täryttimellä. metallin kanssa kosketukseen joutues- Uunin ylärenkaassa voidaan käyttää saan, hajota vedyksi [H] ja hapeksi [O]. Raudansulatuksessa on syytä olla tark- plastista massaa, joka voi olla samaa Vety on pieni ja kevyt atomi. Se kul- kana panostusjärjestyksen kanssa. Al- massa kuin nokassa. Ylärengasmassan keutuu sulan läpi sulan yläpintaan, kusula ei saa olla piiköyhä. Panostus on muodostettava noin 2–3 cm vahva jossa se joskus voi palaa sinisellä lie- on aina syytä aloittaa harkoilla. Mata- sekakerros vuorausmassan kanssa, killä sulareunalla. Happi taas reaktii- lahiilistä niukkaseostettua teräsromua jotta vaakasuoria vuorausmassan halkea- visena kaasuna reagoi mm. mangaanin kannattaa panostaa vasta rautaharkko- mia ei pääse syntymään. Sekakerroksen ja piin kanssa muodostaen lasimaisen jen päälle. Mikäli harkkojen piipitoi- on oltava noin 2–3 cm yli sen tason, kuonan ja hiilen kanssa muodostaen suus on alhainen, kuten sulatettaessa missä sula on sintrauksen yhteydessä ja yleensä hiilimonoksidia hapensaannin pallografiittiraudan perusrautaa, on tämä on myös korkein taso, mihin sulan ollessa rajoitettua. Hiilimonoksidi on syytä panostaa kiertoromua harkkojen pinta saa nousta sulatusten aikana. pysyvä korkeimmissa lämpötiloissa ja päälle ja vasta tämän jälkeen teräsromu. Vuorausmassan kuivaus on tapah- se kulkeutuu helposti vuorausmassan Näin varmistetaan, että alkusulan pii- duttava vuorausmassan valmistajan läpi sen kylmempiin osiin. Hiilimonok- pitoisuus on riittävän korkea estämään antamien ohjeiden mukaisesti käyttä- sidin jäähtyessä, raudan läsnä ollessa, happaman vuorausmateriaalin pelkis- mällä sabloonaan kiinnitettyä termo- syntyy hiiltä ja hiilidioksidia. Puhdas- tymistä ja vuorausmassan piikatoa. elintä. Vuorausmassan lämpötilan hidas ta hiiltä voisi erkautua esimerkiksi Rikkiä tulee sulaan joko panostus- nostaminen 800 asteeseen on tärkeää, kelamassan ja kelaeristyksen hal- materiaalien tai sen epäpuhtauksien keamiin aiheuttaen valokaaria ja säh- kautta. Moni voiteluaine sisältää esi- köisiä häiriöitä. Tästä syystä on erittäin merkiksi rikkiä. Voiteluaineet hajoavat tärkeää, että induktiouuneissa käytetään korkeimmissa lämpötiloissa ja muo- mikaniittia, koska mikaniitti estää dostavat rikkioksidia (SO). Rikkioksi- hiilimonoksidin tunkeutumista kela- di hydrolysoituu kosteuden vaikutuk- massaan ja sen läpi kelaan. Mitä pa- sesta ja muodostaa erittäin syövyttävää remmin vuorausmassa kuivataan ennen rikkihappohöyryä. Mikäli rikkihappo- varsinaista sulatusta, sitä vähäisempi höyry pääsee tunkeutumaan mikaniitti- on riski, että muodostuu hiilimonoksi- kalvon läpi, voi se vaurioittaa kelan dia. Hiilimonoksidin hajoamisreaktion eristeitä. Pahimmassa tapauksessa rikki- katalyyttina toimiva rauta ei varsinai- happohöyryn aiheuttamiin kelan eristys- sesti kulu. Vuorausmassan jää murska- materiaalihalkeamiin erkaantuu hiiltä ja uksesta ja seulonnasta hyvin pieniä seurauksena on sähköisiä häiriöitä, pa- Capital paineilmalla toimiva pyörivä vuoraus- määriä rautaa, mutta pienetkin määrät himmassa tapauksessa valokaaria. massan sullontatärytin. riittävät katalysoimaan hiilimonoksidin Magnesiumia tulee sulaan pallogra-

50 VALIMOVIESTI 4 • 2008 ﬁ ittirautakiertoromun kautta. Magne- tai panosmateriaalin kosteuden kautta. ennen uunin kytkemistä pois päältä. siumsulfidin vapaa energia on jopa Liuennut happi reagoi ei vaan hiilen, Näin panosmateriaali lämpiää yli sadan negatiivisempi kuin hiilen. Magne- vaan myös monen metallin kanssa asteen ja panoksen lämpömäärä hidas- siumsulﬁ di ja magnesium pelkistävat muodostaen erityyppisiä kuonia. On taa vuorausmassan jäähtymistä pienen- siten piioksidia enemmän kuin hiiltä. kuonia, jotka kostuttavat vuorausta täen syntyvien halkeamien kokoa. Mitä suurempi jäännösmagnesiummää- hyvin, tarttuvat vuorausmateriaaliin ja rä pallografiittirautakiertoromussa, tunkeutuvat siihen. Kuonat voivat myös sitä suurempi on riski vuorausmassan alentaa raudan pintajännitystä, jonka Uunin lämpötilaerot piin pelkistymiselle. Tämä voi johtaa seurauksena rauta tunkeutuu vuoraus- vuorauksen ns. elefantinjalka -kulumis- massan hienoihin huokoisiin. Hyvin On luonnollista, että lisäämällä sulaan profiiliin. Magnesiumpitoinen romu sintratulla vuorausmassalla on paljon varsinkin isoja metallikappaleita, jotka tulisi aina lisätä uuniin mahdollisimman paremmat edellytykset estää metallin aina jäävät kellumaan, on sulan läm- myöhään. tunkeutuminen kuin sintrauksen alla pötila uunin yläosassa alhaisempi kuin Sinkkiä esiintyy yhä useammin ro- olevalla tai huonosti sintratulla vuo- uunin alaosassa. Mikäli sulapinnan mussa. Sinkin alhainen sulamislämpö- rausmassalla. Romupanoksen esikui- taso nostetaan niin sanotun tehollisen tila 420 astetta ja höyrystymislämpöti- vauksella on selvät metallurgiset ja kelan ylimmän kierroksen yli, syntyy la 907 astetta aiheuttavat sekä työym- työturvallisuuteen liittyvät perusteet. samankaltainen tilanne. Isommissa päristöllisiä, työturvallisuuteen liittyviä Koska esikuivaus on kuitenkin harvoin uuneissa on tehollisen kelan yläpuolel- että metallurgisia ongelmia. Sinkki mahdollista, on syytä ohjeistaa sulatus- la vielä jäähdytyskela. Mikäli sulan tunkeutuu helposti vuorausmassan tapahtumaa siten, että uuni on aina taso on jäähdytyskelan ylimmän kier- halkeamiin ja se pysähtyy vasta mika- mahdollisimman täynnä romua. roksen kohdalla tai vielä ylempänä niittiin tai kelamassaukseen. Sinkin Metallia voi tietenkin tunkeutua syntyy myös tilanne, missä sulan läm- tunkeutumisen estäminen on mahdol- vuorausmassaan myös halkeamien pötila on selvästi alhaisempi uunin lista vain käyttämällä korkeaa boori- kautta. Sulatuksen kylmäkäynnistys ylä- kuin alaosassa. Koska sulan läm- oksidimäärää vuorausmassassa, sekä tulee aina tehdä niin hitaasti, että vuo- pötila mitataan uunin yläosasta, voi se estämällä sinkkipitoisen romun panos- rauksen mahdolliset halkeamat kasva- olla huomattavasti korkeampi uunin tus uuniin ennen kuin vuorausmassa vat umpeen, ennen kuin muodostuu alaosassa. Tällainen tilanne johtaa on hehkuvan punainen. Sinkin höyryn- sulaa metallia. Uunivuorauksen läm- uunivuorauksen alaosan ennenaikai- paine 992 asteessa on ja 2 bar ja 1277 pötilan laskua päivän päätteeksi voi- seen kulumiseen. asteessa jo noin 20 bar. Mikäli sulan daan hidastaa panostamalla uuni uu- sinkkipitoisuus on korkea ja sula yli- delleen, jonka jälkeen pidetään täysiä kuumennetaan nopeasti voi se alkaa tehoja päällä viiden minuutin ajan kiehumaan niin voimakkaasti, että se valuu yli uunin reunojen aiheuttaen riskitilanteita ja vaurioita uunille. Mi- käli sinkkipitoinen romu panostetaan esimerkiksi harkkojen päälle tyhjään uuniin, ehtii sinkki suurimmaksi osaksi hapettua ennen sen joutumista sulaan. Hapettunut sinkki poistuu valkoisena pölynä edellyttäen tehokasta käryjen- poistoa uunissa. Ilman tehokasta käry- jenpoistoa ei sinkkipitoista romua tulisi sulattaa lainkaan. Kaikissa olosuhteissa on vältettävä sinkin joutumista sulaan. Pienillä pitoisuuksilla, kuten alle 200 ppm sinkillä ei kuitenkaan ole heikentävää vaikutusta valurautojen mekaanisiin ominaisuuksiin. Sinkki- höyry aiheuttaa hengitettynä ns. sinkkikuumeen. Vaikka sinkkikuumeen oireet ovat ohimeneviä, ovat ne erittäin epämiellyttäviä.

Metallien tunkeutuminen vuorausmassaan

Happea voi joutua sulaan, kuten aikai- Argonkuplituksen vaikutukset terässulassa. semmin todettiin, joko vuorausmassan ►

VALIMOVIESTI 4 • 2008 51 Argonhuuhtelu sulatuksen aikana teräksen sulatuksess Teräksen sulatuksessa induktiouuneissa on koko sulatuksen ajan pohjavuo- rauksen läpi tapahtuva argonhuuhtelu yleistynyt. Argonkuplat tarttuvat kuonapartikkeleihin ja nostavat ne pintaan heti niiden synnyttyä ja pitää siten vuorausmateriaalin puhtaampana, kuin mitä se olisi ilman huuhtelua. Argonhuuhtelu sekoittaa rauhallisesti sulaa tasoittaen sen lämpötilan. Vuora- uksen on havaittu kestävän kauemmin,. Kuplitettu teräs on tietenkin myös metallurgisesti tarkasteltuna puhtaam- pi, joten argonhuuhtelu on yleistynyt sekä pienissä tarkkuusvalu induktiouuneissa, että isommissakin uuneissa.

Panoksen holvinmuodostus

Varsinkin suurkokoisen panosmateriaalin holvinmuodostusta on vaikeaa estää. Holvinmuodostuminen on va- hingollista vuorausmassalle ja johtaa helposti vaaratilanteeseen. Syntyy ti- Holvinmuodostumisella tarkoitetaan tilannetta, missä panosmateriaali muodos- lanne, missä sulan lämpötila lähtee taa holvin, eikä enää liiku alaspäin, eikä pääse jäähdyttämään uunissa jo olevaa nopeaan nousuun, koska kylmää pa- sulaa. Holvin alle muodostuva ilmatasku toimii eristeenä ja uunin sulan lämpötila nosmateriaalia ei pääse sulaan sitä lähtee nopeaan nousuun, ellei tehoja kytketä pois. jäähdyttämään. Kun holvi on päässyt muodostumaan, voidaan se sulattaa pois, mikäli uunin rakenne sallii teho- jen päällä pidon uunin ollessa kallis- tettuna. Sulatusprosessia on siis syytä seurata tarkasti paikan päällä varsinkin sulatettaessa isokokoista romua.

Sulan kiehuminen raudansulatuksessa

Paitsi sinkki, myös vahva hiilimonok- sidinmuodostus sulan ylikuumentami- sen aikana voi johtaa sulan kiehumi- seen. Tämä ilmiö on todettu varsinkin suuremmilla tehoilla uunilaitteiston tehon ollessa noin 1 kW/kg rautaa ja kun sulan pinta nostetaan selvästi yli tehollisen kelan ylimmän kierroksen. Käyttämällä näin tehokkaita uunilait- teistoja on varmistettava, että aivan kuivaa panosmateriaalia on saatavilla. Muuten panosmateriaali vaatii esikui- vauksen. Holviin voidaan sulattaa reikä pitämällä uuni 45 asteen kulmassa sulatuksen aikana, jolloin sula koskettaa panosmateriaalia. Kun holvin reikä on laajentunut riittävästi, voidaan reiän kautta lisätä panosmateriaalia ja sulatusta jatkaa normaaliasennossa heti, kun sula sulan pinta on niin korkealla, että sula koskettaa holvia

52 VALIMOVIESTI 4 • 2008 Panostusmateriaalin kosteus Lopuksi leen vaivaa, on hyvä keino käyttää zirkon -pinnoitetta uunin alaosassa aina uunin Suurin työympäristöllinen riski induk- Yllättävän monessa induktiosulatusuu- ollessa kylmänä vuorausmateriaalireak- tiouunisulatuksessa liittyy kuitenkin nissa ei ole toimivaa maavuotomitta- tioiden vähentämiseksi. kosteaan panosmateriaaliin. Pakettiro- ustekniikkaa. Maavuodon jatkuva Vuorausmateriaalin kulumista ihan- mu, harkot ja esim. tulpatut putkenpät- seuraaminen on oleellisen tärkeää. neolosuhteissa voidaan myös arvioida. kät voivat sisältää kosteutta, jopa vettä Kohonnut maavuotoarvo eli johtavuus Mikäli käytetään puhtaita raaka-ainei- tai jäätä, joka joutuu sulan pinnan alle kelan ja maadoitetun metallisulan vä- ta ja virheitä ei tehdä, voidaan raudan- ennen kuin vesi ehtii höyrystyä ja lillä kertoo selvästi, että kaikki ei ole sulatuksessa päästä yli 400 uunilliseen poistua romusta. Höyrystyessään vesi kohdallaan. Useimmilla uusilla induk- per vuoraus ja teräksen sulatuksessa yli laajenee räjähdysmäisesti, jolloin seu- tiouuneilla ei voida kytkeä tehoja 100 uunilliseen per vuoraus. Arki on rauksena on uunista ulossinkoutuva päälle, mikäli maavuoto ylittää tietyn kuitenkin kaukana ihannetilanteesta ja metalli, joka voi aiheuttaa useita eri asetusarvon mA. Sulan maadoittamine käytännössä vuoraus joudutaan vaih- vaaratilanteita. Sulatuksen loppuvai- estää myös jännitteiden muodostumis- tamaan huomattavasti useammin. So- heessa, jolloin panostettava materiaali ta panokseen. Tällaiset jännitteet voivat piva ajankohta vuorauksen vaihtami- esilämpiää vähemmän, on syytä olla olla vaarana sulattajille. seen on, kun vuorauksen vahvuus on erittäin varovainen ja lisätä vain kuivaa Käytetyn vuorausmassan ulostyön- ohentunut 30 – 40 % alkuperäisestä. panosmateriaalia. Sulaan lisättävät tö on tuonut uuden mahdollisuuden Noudattamalla hyvää käytäntöä voi- hiiletys-, ja seosaineet sekä ferroseok- selvittää vuorausmassan todellista tilaa. daan kuitenkin välttää ennenaikaisia set tulee olla kuivia. Sama koskee Irtonaista massaa on oltava joka koh- uudelleenvuorauksia ja estää vaarati- sulan lämpötilan mittausvälineitä. dassa vähintään 2 cm, isoissa uuneissa lanteita uunitasolla. Uunien ympäristö tulisi pitää vapaana enemmän, varmistamaan ettei metallia esteistä, jotta mahdollinen pikainen pääsisi tunkeutumaan kelamassaan poistuminen on mahdollista. Lisäksi asti. Mikäli kuivaa massaa on vähem- uunitason miehitys tulisi pitää mahdol- män kuin 2 cm, on ulostyöntö tehty liian lisimman pienenä ja soveltuvaa suoje- myöhään. Mikäli kaikista toimenpiteistä luvaatetusta tulisi käyttää. huolimatta ns. elefantinjalka ilmiö edel-

VALIMOVIESTI 4 • 2008 53 koulutus

Euroopan valimoliiton Tuula Höök koulutuskomitean kokous Sveitsissä

Euroopan valimoliiton koulutuskomitean (CAEF Commis- Toinen ongelma liittyy passin kokoon. Jotta kaikki tut- sion 1) kokous pidettiin Sveitsin Uzwilissa 5.-6.9.2008. kintoihin ja työkokemukseen liittyvä tieto selityksineen ja Kokous järjestettiin Bühlerin tiloissa. Valimoalalla työsken- vertailuineen eri maiden välillä saataisiin mahtumaan passiin, televät henkilöt tuntevat Bühlerin parhaiten painevaluko- siitä tulee hyvin suurikokoinen. Passin oli kuitenkin tarkoi- neista, mutta yritys valmistaa myös suklaan, pastan ja tus olla pieni. CAEF Commission 1 sihteeri Marc Sander kosmetiikan valmistuksessa käytettäviä jauhimia, sekoittimia kuvasi tilannetta ensimmäisten passien koevedosten teke- ja muita laitteita. Koulutuskomitean kokoukseen osallistui- misen jälkeen seuraavasti: ”Tarvitaan suurennuslasi, jotta vat edustajat Suomesta, Ruotsista, Itävallasta, Tsekistä, tekstistä saa mitään selvää”. Tämän jälkeen esitettiin idea Portugalista, Alankomaista ja isäntämaa Sveitsistä. Saksa web-pohjaisesta tietojärjestelmästä. Se ei kuitenkaan ole on CAEF komiteoissa edustettuna automaattisesti, koska yhtään helpommin ylläpidettävä kuin järjestelmä, jota ei ole CAEF:n toimintaa organisoi saksalainen VDG (Verein liitetty verkkoon. Päinvastoin. Jotta tietosuoja voitaisiin Deutscher Giessereifachleute). taata, täytyy käyttäjille tarjota salasanat tunnistautumista Kokouksen ensimmäisiä käsiteltäviä asioita oli uuden varten. puheenjohtajan valinta. Koulutuskomitean edellisessä, Kaikkien ongelmien ja ideointien jälkeen päädyttiin GIFA-messujen yhteydessä pidetyssä kokouksessa puheen- tarjoamaan CAEF web-sivuilla vertailut eri maiden koulu- johtajaksi valittiin Helena Oliveira Portugalista. Tässä tusjärjestelmistä. Ei toistaiseksi mitään sen monimutkaisem- Sveitsin kokouksessa hän ilmaisi halunsa luopua puheen- paa. johtajuudesta jo yhden kauden jälkeen. Syyksi Helena il- Sihteeri Marc Sander esitteli kokouksen osallistujille moitti ongelmat yhteydenpidossa komitean sihteerin kans- saksalaisten valimoalan organisaatioiden uuden ryhmityksen. sa ja sen, ettei komitea ole vuoden kuluessa saanut mitään Aikaisemmin Saksassa on ollut kolme erillistä järjestöä: uutta aikaan. Allekirjoittanut pahoittelee tilannetta. Yhtey- VDG, Verein Deutscher Giessereifachleute, teknistieteelli- denpito-ongelmissa ei välttämättä ole ollut kummankaan nen organisaatio tahon tarkoituksellisuutta mukana. Jostain syystä Portuga- DGV, Deutscher Giessereiverband, markkinaorganisaatio lista tulevaa sähköpostia katoaa usein. Portugaliin päin GDM, Gesamtverband Deutscher Metallgiessereien e.V., sähköposti kulkee, mutta ei sieltä takaisin. Kokous valitsi markkinaorganisaatio uudeksi puheenjohtajaksi Conny Gustavssonin Ruotsista. Nyt nämä kolme organisaatiota ovat yhdistyneet yhdeksi Conny jätti asian kuitenkin vielä omien esimiestensä rat- katto-organisaatioksi, bdguss. CAEF kuuluu tähän uuteen kaistavaksi. organisaatioon. Edellisissä kokouksissa kehitelty Euro Foundrymen Kokous kävi läpi eri maiden markkinatilanteen ja tilanteen Qualiﬁ cation Pass päätettin unohtaa ainakin toistaiseksi. valimoalan koulutuksessa. Keskeisin havainto oli, että va- Passin kehittelyssä on törmätty kahteen isoon käytännön limoiden työtilanne on ollut erittäin hyvä, mutta toisaalta ongelmaan. Passin kantavana ajatuksena on ollut tarjota eri koulutusmäärät eivät vastaa tarvetta lähellekään. Eri puolil- Euroopan maissa opiskelleille ja työharjoittelunsa saaneille la Eurooppaa on saavutettu ennätyksellisiä tuotantomääriä, valimoalan tuoreille ammattilaisille yhtenäinen tapa osoittaa mutta koulutukseen on hankala saada joko riittävästi resurs- opintojensa taso ja kertynyt ammattitaito. Passi oli tarkoitus seja tai riittävästi koulutettavia. Koulutettavien määrä on myöntää siitä oppilaitoksesta, jossa tutkinto on suoritettu. murto-osa tarpeesta. Erityisen tärkeänä pidetään, että alalle Myöhemmin työnantajat ja jatkokoulutuksen tarjoajat täy- saadaan koulutettua työvoimaa. Kokouksen Sveitsin edus- dentävät passia. Jotta passien sisältämä tieto voidaan halu- taja Ueli Jordi ilmaisi asian siten, että on silkkaa järjettö- tessa tarkistaa, täytyisi niistä pitää rekisteriä. VDG ei ole myyttä ottaa kouluttamaton henkilö ajamaan miljoonan kuitenkaan välttämättä halukas rahoittamaan tällaista toi- euron painevalukonetta. Tämä on täysin totta ja yhtä totta mintaa. on sekin, että hiekkavalimoihin kaivataan monitaitoisia

54 VALIMOVIESTI 4 • 2008 henkilöitä, joilla on vahvat kädentaidot. pallograﬁ ittivalurautaiset venttiililevyt. Niiden sanottiin Nyt meneillään oleva laskusuhdanne voi muuttaa tilanteen olevan läpipalloutunutta rautaa. Menetelmää on kehitetty nopeasti toisenlaiseksi. Toisaalta voi ajatella, että nyt on parikymmentä vuotta. mahdollisuuksia kouluttaa henkilöstöä, jos ei tuotannossa Seuraava CAEF Study Tour järjestetään Sveitsissä ja Itäval- ole aivan yhtä kiire kuin aikaisemmin. lassa lokakuussa 2009. Suomalaisia nuoria valimoalan Ennen kokouksen virallista osuutta pääsimme tutustumaan opiskelijoita pääsee mukaan kolme kappaletta. Koulutusko- kahteen sveitsiläiseen valimoon ja Bühlerin tehtaaseen. mitea kokoontuu Portugalissa syksyllä 2009. Kokouksen ja Komitean sveitsiläinen jäsen Ueli Jordi esitteli tehdaskäyn- tulevan vuoden anti riippuu hyvin paljon uuden puheenjoh- nin aikana sveitsiläistä ammattikoulutusjärjestelmää. Lähes tajan aktiivisuudesta. kaikki ammattikoulutettavat opiskelevat suomalaista oppi- sopimuskoulutusta muistuttavissa olosuhteissa. Opiskeli- joille ei kuitenkaan makseta työharjoittelujaksoilta palkkaa. Bühlerin koneita on kokoamassa kymmenittäin nuoria, jotka käyvät välillä tehtaan tiloissa olevassa luokassa teo- riatunneilla ja välillä tekevät töitä vanhempien ammattimies- ten ja naisten opastamina. Sveitsiläiset näyttävät arvostavan ammattitaitoa ja kädentaitoja, mikä on oikein hyvä asia. Molemmat valimot, joissa vierailimme, olivat erittäin siis- tejä. Toinen valimo tuotti pääasiassa sinkkivalukappaleita kuumakammiomenetelmällä. Valukoneet oli asetettu riviin uunit vastakkain. Uunien välissä liikkui kiskoilla harkon- panostusautomaatti. Kaikilla koneilla oli kappaleenpoisto- robotti. Toinen valimo tuotti rautavaluja, esimerkiksi Büh- lerin koneisiin. Valut olivat huolellisesti ja taiten puhdistet- tuja. Valimon erikoisuuksia ovat 300 – 400 mm paksuiset

VALIMOVIESTI 4 • 2008 55 Erikoisvalu H. Laakso Oy Kartanonlenkki 51 Suutarilan Valimo Oy 04680 HIRVIHAARA Oppipojantie 6, Puhelin (019) 689 3311 04500 KELLOKOSKI Faksi (019) 689 3333 (09) 271 2890 www.erikoisvalu.ﬁ [email protected]

Harjavallan Valu Oy Peiron Oy Sepänkatu 5 PL 88, Teollisuustie 4 29201 HARJAVALTA 32801 KOKEMÄKI Puhelin (02) 5318500 020 750 9400 Faksi (02) 531 8510 www.peiron.ﬁ www.harjavallanvalu.ﬁ

Mallivaruste Koski Oy Rannan Teollisuuskone Oy Maakunnantie 2 Veli-Matti Penttinen 27430 PANELIA Rajamäentie 3 Puhelin (02) 8647 465 41310 LEPPÄVESI Faksi (02) 8647 465 Puhelin 0500 675 256 www.rannantk.ﬁ

Ins.tsto. AX-LVI Oy Mallinveistämö V Hakkarainen Oy PL 428 Akkutie 4 33101 TAMPERE 00770 HELSINKI Puhelin (03) 2680 111 Puhelin (09) 3858 388 www.axcons.ﬁ Faksi (09) 3858 809 www.vhakkarainen.ﬁ

HAAPAKOSKEN TEHDAS OY Putkolantie 5, 77520 Haapakoski puh. 015-428 102, www.haapakoskentehdas.ﬁ Osuuskunta Teollisuuden Romu Valimo- ja konepajatuotteet asennuspalvelulla!

Lapuan Valu Kiviristintie 20 62100 LAPUA www.painojussit.ﬁ Puhelin (06) 433 1731 Faksi (06) 433 2731 Rautavalua jo 1800-luvulta lähtien. Bet-Ker Oy PL 13, Joutsentie 4 84101 YLIVIESKA www.valuatlas.net (08) 410 5600 www.betker.ﬁ

Suomen Valimomuseo Tehtaanpuisto, 03601 Karkkila www.svy.info Puhelin (09) 2250 5261 (arkisin kello 8–16) www.karkkila.ﬁ

56 VALIMOVIESTI 4 • 2008 VALIMOVIESTI 4 • 2008 57 mallijaosto

Mallijaoston vuosikokous 2008 Kari Pohjalainen

Ojasen Karkkilan Malliavusta jatkavan ja mallijaoston Yleistä sihteeriksi viimeiseksi toimintavuodekseen nimettiin vielä Perjantaina 10.10.2008 valimoimmeiset kerääntyivät ensim- fossiilireliikki Kari Pohjalainen. mäistä kertaa SVYn historiassa Uuteenkaupunkiin pitämään Todettiin myöskin mallitoimikunnan jäsenet (mallise- vuosikokoustaan. Osa väestä saapui jo torstaina juhlapaik- naattorit), joina jatkoivat: Pölösen Leo Helsingin Mallimes- kakunnalle, mutta tämä porukka oli sellaista, joilla löytyy tarit Oy, Tero Kuusisto Mallivaruste Koski Oy Panelia, turnauskestävyyttä kahden päivän pippalonnille. Jouni Mattsson Mallikoneistus J. Mattsson Oy Pukaro ja Mallijaosto pitää useimmin perinteiseen tapaan oman Alexander Strakh Malliveistämö Ris-Pert Oy Tampere. vuosikokouksensa pääyhdistyksen luentotilaisuuden jälkeen, Valittiin myöskin mallijaoston edustajiksi SVYn halli- jolloin muut siirtyvät huuhtelemaan kokoushikensä saunan tukseen Mikko Ojanen (varalle Kari Pohjalainen) ja SVYn löylyihin, sekä aukovat siellä ääni(laulu)jänteensä ruskeal- Koulutustoimikuntaan Kari Pohjalainen (varalle Mikko la ”sponsorijuomalla”. Ojanen) Kokouspaikkana oli hotelli Aquariuksen vuosikokoussa- Ilmoitusasioissa todettiin Euromold-messut pidettävän li, jossa ensimmäiseksi rahdattiin vanha pulpetti puheenpi- jälleen 3.–6.12.2008 Frankfurt / Main Saksassa, jonne ei täjälle ja sihteerille. Sihteerikköä jännitti osallistujien kuitenkaan ollut ketään lähdössä kuluvana vuonna. Vuoden määrä, joka ilmoittautuneiden luettelossa bongattujen nimi- 2009 Euromoldeille on kiinnostusta ilmassa ja ja halukkai- en perusteella näytti huolestuttavan vähäiseltä, mutta on- den lähtijöiden pitäisi ilmoittaa mallitoimikunnan jäsenille neksi läheisen malli-väkirikkaan Panelian porukoiden saa- nimensä, jotta voimme varautua mahdollisen matkan järjes- puessa jäsenistöä oli paikalla alle 10 henkilöä. tämiseen. SVYn opintopäivistä oli tiedossa, että ne pidetään jälleen helmikuussa 2009 Tampereella, mutta varsinaisesta pää- Vuosikous aiheesta, joka on opintopäivien kiertävänä teemana, ei ollut Kokouksen avauksen hoiteli monivuotinen puheenpitäjäm- tietoa. me Ojasen Mikko ja jo totutun tarmokkaasti hän lausui SVYn opintomatkalle Turkkiin 15.–19.10.2008 oli mal- tervetulleiksi paikalle eksyneet, sekä julisti kokouksen al- liväestä ilmoittautunut kaksi osallistujaa, jotka molemmat kaneeksi klo 15.40. edustivat Mallivaruste Koskea. Kokouksen toimihenkilöiksi huutoäänestettiin nuijan Toimintakertomus menneeltä vuodelta todettiin paikkan- varteen puheenjohtajaksi Ojasen Mikko Karkkilan Malli- sapitäväksi ja samoin toimintasuunnitelma tulevalle toimin- avusta ja sihteeriksi pännänpyörittäjä Pohjalaisen Kari takaudelle 2008–2009 hyväksyttiin suuremmitta parranpä- Hervannasta. rinöitä sellaisenaan. Pöytäkirjan tarkastajina ovat jo useissa vuosikokouksis- Loppuasiakasvierailukohteena on päivien jälkeen mar- sa häärineet Pekka Varttila ja Alexander Strakh Malliveis- raskuun 7 päivänä Sisu Akselit -yritytys Hämeenlinnassa. tämö Ris-Pert Oy:stä Tampereelta, joten heillä oli ns. etuot- Jo nyt oli tiedossa päiville olevan tulossa ainakin 14 osal- to-oikeus jatkaa perinteitä samalla hommalla. Heidät nimet- listujaa, joista osa tulisi paikalle edustamaan valimoyrityk- tiin myös tarvittaessa ääntenlaskijoiksi. siä, jota osallistumista malliväki piti hyvänä asiana koko- Todettiin vuosikokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, naisuuden kannalta. joten kaikki oli kelpaavassa tilassa ja työjärjestys-ehdotus- Tämän loppuasiakasvierailutoiminnan isänä pidetään kin kelpasi sellaisenaan. Kosken Raimoa, joka ilman pihtisynnytystä aikaansai tätä Edellisen vuosikokouksen pöytäkirjan lukemisella, ko- suosittua ja menestyksekästä toimintaa. Vierailukohteina on koushan pidettiin Tampereella 60-vuotisjuhlakokouksen vuosien saatossa ollut isoja loppuasiakkaita, joiden hyllyis- yhteydessä, muistutettiin mieleen, mistä silloin tuli mallija- tä on bongattu useitakin malliveistämöiden malleilla tuotet- ostossa sovittua. tuja valukappaleita. Tärkeintä tässä vierailutoiminnassa on Toimihenkilövalinnat kaudelle 2007–2010 suoritettiin ollut yhteisten ongelmien löytäminen ja toimintojen kehit- aikoinaan Tampereella, joten tässä Uudenkaupungin koko- täminen parempaan suuntaan yhteisissä tavoitteissa hyvän uksessa vain todettiin mallijaoston puheenjohtajana Mikko ja toimintakelpoisen valun tuottamisessa.

58 VALIMOVIESTI 4 • 2008 Tutkintosuoritus

Mallijaoston vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Mikko Ojanen (oik) ja sihteerinä Kari Pohjalainen.

Valajamestari Pekka Mäkelä (Metso Lokomo Steel) skoolaamassa hyväksytyn tutkinnonsuorituksen jälkeen. Henkilöt oikealta: Sihteeri Martti Hautamäki ja jäsenet Alpo Tahvanainen, Rauno Korsman ja Keijo Maaranen. Kuva: Kari Pohjalainen

Alexander Strakh Malliveistämö Ris-Pert Tampere, Pentti Kiviranta Mallikolmio Tampere, Pentti Kivinen Malli-Kiviset Tampere, Pekka Varttila Malliveistämö Ris-Pert Tampere, Tero Kuusisto Mallivarus- te Koski Panelia ja Raimo Koski Panelia.

Katsaus nykynäkymiin on mallialalla toimivien yritysten työtilanne ja tulevaisuuden näkymät, joka on ollut perinteisesti kohta, joka on aikaansaanut pitkiäkin keskusteluja osallistujien kesken. Kuluvana ajankohtana todettiin tilanne suhteellisen normaalina, joten suurempia keskusteluja ei ko. pykälän kohdalla herennyt ilmoille. Muissa jäsenten esittämissä asioissa Kosken Raimo ky- seli kiinnostusta jäseniltä, josko mallijaosto voisi järjestää mallimatkan Itävallan pääkaupunkiin Wieniin ja olisiko kiinnostusta osallistua ko. matkalle. Koska kyseessä on ulkomaan matka, joita perinteisesti ja menestyksekkäästi on hoidellut Mr. ulkomaan toimikunta, lue Nyberghin (meirän) Calle, niin sihteerikkö laitettiin alustavasti kyselemään, josko Calle kokisi varpaille astumiseksi malliväen pyrki- mykseksen järjestää matka muualle. Pitkän nauramisen jälkeen Callemme ilmoitti, ettei suinkaan murhettuisi aja- tuksesta, jotta siitä vaan toimimaan. Kokouksen päättäminen sujui Ojasen Mikolta kokeneen joustavasti, kun hän kiitti porukoita sopuisasta kokouksesta ja päästi porukat saunaan, jossa toivon mukaan on vielä paljon puhuneille malliväkiläisille tilkkanen kuohuvaa ruskeaa sponsorijuomaa jäljellä.

Reliikkifossiili Hattulan Lepaalta

VALIMOVIESTI 4 • 2008 59 mallijaosto

Loppuasiakkaalla Kari Pohjalainen Hämeenlinnassa Yhteistyö valun loppukäyttäjien kanssa

Malliammattilaiset toteuttivat nyt neljännen kerran kehittä- lounaalle. Lounaan jälkeen kello 13.00 maissa kasauduim- mispyrkimystä, yhteistyötä valun loppukäyttäjien kanssa me isäntäyrityksen kabinettiin hyvin syöneinä. kuluvan vuoden marraskuussa Hämeenlinnassa. Ensimmäi- Tilaisuuden alkajaisiksi jokainen paikalle saapuneista sai nen vastaava tilaisuutemme oli yksitoista vuotta aikaisemmin tilaisuuden kertoa nimensä ja yrityksen, jota tilaisuudessa Vaasassa Wärtsilä Oy:n vieraina, joka vierailu silloin paikal- edusti. Esittelyjen jälkeen keräilimme vierailijoiden ja isän- la olleiden mielipiteiden mukaan onnistui erinomaisen hyvin tien käyntikortit, jotka taltioitiin visusti mahdollista myö- ja antoi intoa vastaavaan yritykseen. hempää käyttöä varten Näin toimien isäntämme + vieraat Tilaisuuksien tarkoituksenahan on kehitellä ja ylläpitää saivat yrityksensä nimen esille ja tottakai merkittäväksi yhteistyötä, jossa mallijaoston jäsenet, valimot ja valun siihen kirjaan, josta mahdollisia alihankkijoita Sisu Akse- käyttäjät tapaavat toinen toisensa saman pöydän ääressä. leille poimitaan. Tämä on nähkääs hyvät lukijat sitä työtä, Näiden tapaamisten aikana paikalla olevien yritysten hen- joka tuo asiakkaita tulevaisuudessakin yritykselle. Se kun kilöiden avulla voimme parantaa ja syventää yhteistä toimi- on sitä nykyaikaa, että asiakkaiden eteen täytyy tulla näy- tuskykyäm-me paremmaksi. Pääideana näissä yhteisistun- tille ja antaa ymmärtää, että on kiinnostunut alansa kehittä- noissa on enemmänkin vapaamuotoinen tutustumistilaisuus misestä tulevaisuudessakin. Porukkaa oli paikalla kaikkiaan kuin otsarypyssä istuttavat luennot liki parikymmentä osallistujaa ja isäntiäkin 2 henkilöä. Näillä tapaamisilla mallijaoston jäsenet ja valun suorit- Vähäsen Timo oli viritellyt läppärinsä vireeseen ja niin tajat pääsevät näkemään tekemiensä valumallien ja valavan vieraat saivatkin ihmetellä yrityksen kansainvälistä toimin- yrityksen välineiden ja koneiden avulla tuotettuja valuja. taa. Valujakin käyttävät vuodessa melkoisen määrän. Mal- Samalla voimme yhdessä tilaajien kanssa keskustellen lien lukumäärästä ei ollut tietoa, mutta kyllä nähtyihin välttää turhia karikoita, joita tietämättömyys puolin tai tuotteisiin tarvitaan malli poikineen, koska kappaleet ovat toisin saattaa aiheuttaa. suhteellisen pieniä kooltaan. Harmillista oli kuulla, että ulkomaisilla valimoilla oli Hämeenlinnassa niinkin paljon valuja isäntiemme käytössä. Siihen pitäisi Perjantaina 7.11.2008 keräännyimme autoinemme Sisu pikaisesti saada apuja, että tulevaisuudessa valtaosa valuis- Akselit yrityksen tehtaan hiekkaparkkipaikalle. Paikallis- ta olisi kotimaisia tuotteita. moottorina oli toiminut Timo Vähänen Sisu Akselit Oy:stä, joka oli hoidellut asioita isäntätalon puolesta. Koko idean Päivän asiateemat isähän (vai emo) alun perin on ”Grand Old Patternman” Päivän aiheiksi oli kaavailtu: 1) Esittäytyminen,(nimi ja Kosken Raimo Paneliasta, joka valitettavasti oli kyseisellä yritys) kaikille paikalle saapuneille. 2) Yritysesittely 3) hetkellä apumiehenä pakettitalonsa pystytyksessä Paneli- Valutarpeet Sisu Akselit Oy, jotka suoritti Timo Vähänen, assa, eikä siten päässyt paikalle. joka vastaa hankintain-sinöörinä isäntäyrityksen tuotteista Ilmoittautuminen oli tähdätty klo 11.50 ja erinäisten ja 4) Tuotekehitys Sisu Akselit Oy:llä, jonka suoritti Ilkka ”sattumakiertoajelujen” jälkeen saimmekin porukat kasalle Juntunen, joka toimii pääsuunnittelijana isännillä. 5) Kes- oikean portin läpi. On se vain kätevä väline tuo sähköinen kustelua aiheista, Suunnittelijan / tilaajan toiveet ja tietys- kaulapanta, joka useimpien lonkalla roikkuu kuin reikärau- ti mallinvalmistajan ja valajan toiveet ja odotukset. ta aikoinaan lännenmiehillä. Niinpä nytkin siihen kutsuhuu- Yksittäisiä aiheita, joista puhetta riitti olivat mm: Käy- toja huudellen eksyneetkin osasivat tulla oikealle parkkipai- tettävät järjestelmät isännillä ja vierailla, Siirto-protokollat kalle. / ISDN / STEP ja niiden erilaiset ongelmat kuten yhteenso- Timo keräili porukat sisään Sisulle, josta yhdessä lähdet- pivuus. tiin Patria Vehicles:in alueella olevaan Amican ruokalaan Kuvallisen (piirustukset) suunnittelun alueelta käsiteltiin

60 VALIMOVIESTI 4 • 2008 OY DIACO AB Valimoteollisuuden laitetoimittaja jo 50 vuotta Tärkeimmät yhteistyökumppanimme:

AGTOS GmbH Pintakäsittelylaitteet, sinkokoneet ja varaosat Patruunasuodattimet

B.G.T. GmbH (ARASIN) Aminikaasujen pesurit

CYRUS GmbH Loppuasiakasvierailulla Sisulla oli runsaasti osallistujia. Tärytekniikka, panostuslaitteet, tyhjennystäryt, punnitus- ja annostelutekniikka, vaa’at (Herweg)

Deichmann Umwelttechnik GmbH Suodatinlaitteistot 2 D-piirustusten käyttöä tilausten ja reklamaatioiden yhte- ydessä. HIMMELMANN & Co. o.H.G. Alustuksien jälkeen oli vuorossa kyselyt, joita esityksis- Nostomagneetit – sähkömoottorit sä mainitut asiat saivat aikaan. Aika moneen asiaan kyselyt kohdistuivatkin ja niihin tivattiin ja saatiin vastauksiakin Hottinger Maschinenbau GmbH riittävästi. (ARQUES Industries AG) Suuren kokoluokan keernakoneet Tehdasvierailulla Loppuasiakaspäivän viimeisenä kohtana oli tehdasvierailu, I.A.S. GmbH jota varten jakauduttiin kahteen ryhmään ja lähdimme ih- Induktiouunien induktorit ja kelat mettelemään isäntäyrityksen laitteistoa ja tuotteita. – huolto ja korjaus Vajaan tunnin verran kiersimme siistissä ja nykyaikaisessa tehtaassa ja sielläkin löytyi runsaasti yhteistä puhut- Künkel-Wagner GmbH tavaa suunnittelijoiden ja vieraiden välillä. Kaavauskoneet ja sekoittimet Päivän päättyessä kiittelimme isäntiämme tästä toivon mu- PUMA valukoneet (SLS) kaan tulevaisuudessakin jatkuvan yhteistyön tapahtumasta. Osalle porukastamme oli varattu majoituksia Rantasipi Neuhof Giesserei- und Fördertechnik GmbH Aulangolle, jonne heidän autojensa nokat suunnattiin. Ylös- Valimon tarvesuunnittelua laitteineen kirjaajalle ei tietenkään ole kerrottu hotellin tapahtumista ja Valimohiekkojen elvytyslaitteet, hiekkasiilot, eipä se kirjaajalle kuulukaan. murskaimet, pneum. kuljettimet Valitettavasti isäntiemme edustajille ei sopinut Aulanko ohjelmaan, joten vieraat keskenään saivat tehdä ”ne vaike- RUSSIG Fördertechnik GmbH & Co.KG at valumallit ja valaa sekä toimittaa ne mahlottomat valut Putki- ja ruuvikuljettimet, ketju- ja hihnaelevaattorit, asiakkaille. sulkusyöttimet

Päätelmät RW-Giessereimaschinen GmbH (Röperwerk) Kokonaisuudessa uskon tämänkaltaisten tapaamisten vievän Keernatykit ja varaosat alamme kehitystä eteenpäin ja uskallan kehottaakin niitä taloja, joihin alustavasti aikaisemmin otimme yhteyttä, Webac GmbH josko vastaava tilaisuus heilläkin voitaisiin järjestää. Kaasutuslaitteet, keerna- ja kaavaushiekan sekoittimet Onhan se tietysti totta, että kustannuksiakin tulee, kun tapana on ollut, että isäntätalo tarjoaa lounaan vierailleen, AXMANN Anlagenbau GmbH mutta uskon sen kustannuksen olevan takaisin otettavissa, – hiekanseikoittimet jos tilaisuuden annista on yksikin kohta on parantamassa – peitosteiden valutuslaitteet tulevaa toimintaa. – peitosteiden ja sideaineiden Tapaamisiin loppukäyttäjät ja vierailijat letku-, kalvo- ja ruuvipumput

Reliikkifossiili OY DIACO AB, PL 167, 00211 HELSINKI Kari Pohjalainen puh. 09-6821544 fax 09-6821778 Lepaalta e-mail: diaco@diaco.ﬁ

VALIMOVIESTI 4 • 2008 61 Tarjoamme asiakkaillemme • Huippuluokan valumallit • Puusta ja muovista • Pienistä isoihin • Myös CAD-CAM valmistusta

Hepolamminkatu 36 B 2 33720 TAMPERE Puhelin (03) 318 7866 faksi (03) 318 7933

[email protected].

62 VALIMOVIESTI 4 • 2008 Valimot muodostavat tärkeän osan perusteollisuudesta ja jo vuosikymmenien ajan Sibelcoon kuuluva Sibelco Scandinavia (Askania Ab, Askania AS, PV Sand AS, Silversand AS, Dansand AS, North Cape Mineralss AS, SP Minerals Oy) on ollut johtava raaka-ainetoimittaja pohjoismaiselle valimoteollisuudelle.

SP Minerals tarjoaa laajan tuotevalikoman raaka-aineita suomalaisten valimoiden kaavamojen, keernaosastojen, sulattojen ja putsaamoiden tarpeisiin

Sibelco Scandinavian omissa tehtaissa valmistettavia ja jalostettavia tuotteita ovat mm. kuorihiekka, kromiittihiekka, belgialainen hiekka,oliviinihiekka, alkoholi – ja vesipeitosteet, bentoniitti ja kivihiilijauhe, vermikuliitti, sekä tulenkestävät kvartsiittimassat.

Näitä täydentää edustamiemme päämiesten tuotteet, kuten furani – ja esterillä kovettuvat alkaliset hartsit, valusuodattimet sekä teräkselle että raudalle, tulenkestävät valuja tamppi massat, teräshiekat, syöttöholkit, FeSiMg, ymppäysaineet jne.

Omat tai jatkojalostetut tuotteet Edustamiamme tuotteita

Sibelco kvartsihiekka PA Resins furaanihartsit Askania kuorihiekka PA Resins alkaalinen fenolihartsi Askania kivihiilijauhe A&S valusuodattimet raudalle S&B bentoniitti Drache valusuodattimet teräkselle Askania vesilasi teräshiekka ja teräsrae PV Sand peitosteet A&S seos- ja ymppäysaineet PMS kromiittihiekka Jodovit syöttöholkit NCM oliviinihiekka EKW tulenkestävät valu-, tamppi- Askania vermikuliitti ruisku-ja kuivamassat Finmix induktiouunin vuorausmassa

Ota yhteyttä!

Micke Forsblom, puh. 0400 674 200, [email protected]

SP Minerals Oy Ab Vihdintie 4-6 03100 NUMMELA www.spminerals.fi

VALIMOVIESTI 4 • 2008 63 Suomen Valimoteknistä Yhdistystä tukevat yritysjäsenet liittymisjärjestyksessä Yritys / Osoite / Puhelinumero / www-sivut tai sähköpostiosoite

Lux Oy Ab Karkkilan Malliapu Oy Alteams Oy Karttunen Tulkinkuja 3, 02650 ESPOO Valurinkatu 4 A 6 PL 9, Hyttipojankuja 2 Malliveistämö Ky (09) 622 0550, www.lux.fi 03600 KARKKILA 02781 ESPOO Muurarintie 6 (09) 225 9281, www.malliapu.fi 0201 339 500, www.alteams.com 36200 KANGASALA Sulzer Pumps Finland Oy (03) 379 1330 PL 18, William Ruthin katu Diaco Oy Ab Metso Minerals Oy http://soonyritys.net/malliv-karttunen 48601 KARHULA PL 167, Melkonkatu 10 C Lokomo Steel foundry 010 234 3333, www.sulzer.com 00211 HELSINKI PL 306, Lokomonkatu 3 Selcast Oy (09) 682 1544, www.diaco.fi 33101 TAMPERE PL 36, Kiilantie 17 Meca-Trade Oy 020 484 146, www.metso.com 10300 KARJAA Pohjoisrantakatu 11, 28100 PORI Bet-Ker Oy (019) 278 5800, www.selcast.fi (02) 641 8540, www.mecatrade.fi PL 13, Joutsentie 4 Simtech Systems Inc. Oy 84101 YLIVIESKA Kukkaromäki 6 C5, Metallikonepaja Oy SP Minerals Oy Ab (08) 410 5600, www.betker.fi 02770 ESPOO 49200 HEINLAHTI PL 174, Vihdintie 4 – 6 0500 514 531 (05) 220 1100 03101 NUMMELA Aga Oy Ab [email protected] 010 217 9800 Karapellontie 2, 02610 ESPOO Mallivaruste Koski Oy www.sibelco-scandinavia.com 010 2421, www.aga.fi Ferral Alucast Oy Maakunnantie 2, 27430 PANELIA Ferralintie 1, 68500 KRUUNUPYY (02) 8647 465 Sepikon Oy Spectro Nordic Ab (06) 8238 750, www.ferral.fi www.mallivarustekoski.fi Pietiläntie 5 E 18 Box 10004, S-18110 LIDINGÖ 03100 NUMMELA +46 8 767 0360, www.spectro.se Peiron Oy Insinööritoimisto (09) 586 4358 PL 88, Teollisuustie 4 AX-LVI Oy sepikon@kolumbus.fi Metso Foundries 32801 KOKEMÄKI PL 428, Kuokkamaantie 4 A Jyväskylä Oy 020 750 9400, www.peiron.fi 33101 TAMPERE Componenta Pietarsaari PL 342, 40101 JYVÄSKYLÄ (03) 2680 111, www.axcons.fi Oy 020 484 152, www.metso.com Enmac Oy PL 37, Birgerintie 3 Insinööritoimisto Alphaform RPI Oy 68601 PIETARSAARI Tyrolit Oy Yrittäjänkatu 17, 65380 VAASA Aholantie 17, 21290 RUSKO 010 403 00 Sirkuja 3 K (06) 282 8330 (02) 436 5600, www.alphaform.fi www.componenta.com 00940 HELSINKI www.enmacgroup.com (03) 358 1700, www.tyrolit.fi KM-Valu Ky Keycast Oy Teknos Oy Teollisuustalo, PL 100, Merikatu 7 Termorak Oy PL 107, Takkatie 3 40900 SÄYNÄTSALO 92101 RAAHE Aittomäentie 1 00371 HELSINKI (014) 337 3200, www.km-valu.fi (08) 211 3111, www.keycast.fi 33880 Lempäälä (09) 506 091, www.teknos.fi 0207 680 600, www.termorak.fi Specialvalimo J. Pap Oy JP Ferroset Oy Viasveden Hiekka- ja Niittyrinne 3, 02270 ESPOO Lähdetie 30 Keskipakovalu Oy Kuljetusliike Oy (09) 888 1188 40530 JYVÄSKYLÄ Kauppilaisenkatu 9 Vanha Raumantie 811, 28660 PORI www.specialvalimo.fi (014) 372 2211 33730 TAMPERE (02) 6471 230 [email protected].fi (03) 357 9000 www.viasvesihiekka.fi Ponsse Oyj www.keskipakovalu.fi Ponssentie 22, 74200 VIEREMÄ, Uudenkaupungin Harjavallan Valu Oy 020 768 800, www.ponsse.fi Rautavalimo Oy Toivakan Mallinnus Oy PL 18, Sepänkatu 5 Betorantie 30 Toivakantie 27 B 29201 HARJAVALTA Lapuan Valu 23500 UUSIKAUPUNKI 41660 TOIVAKKA (02) 531 8500 Kiviristintie 20, 62100 LAPUA (02) 842 9000, www.urv.fi (014) 871 902 www.harjavallanvalu.fi 06 4331731, [email protected].fi www.toivakanmallinnus.fi Beijer G & L Oy Jokelan Valu Oy Wärtsilä Finland Oy Elannontie 5, 01510 VANTAA Ravatek Oy Huikontie 2, 05400 JOKELA PL 244, 65101 VAASA (09) 6152 0550 Itälahdenkatu 20 020 750 9470, www.jokelanvalu.fi 010 709 0000, www.beijers.fi 00210 HELSINKI www.wartsila.com (09) 675 166, ravatek@ravatek.fi PME - Trading Oy Ltd Stena Metalli Oy Jäspilänkatu 19 A Sandvik Pajakatu 7 - 9 ,11130 RIIHIMÄKI Leinovalu Oy 04250 KERAVA Mining and Construction Oy 010 802 323, www.stenametalli.fi Leinonkatu 5, 24100 SALO (09) 242 9081 PL 100, 33311 TAMPERE, (02) 77500, www.leinovalu.fi www.pme-trading.com 0205 441 20, TEK-MUR www.tamrock.sandvik.com Tekninen Muuraus Oy Metso Paper Karhuvalu Oy PL 3, Karsikkokuja 17C Valkeakoski Oy Hitsaajantie 40, 26820 RAUMA 01361 VANTAA PL 125, Niementie (02) 634 1400, info@karhuvalu.fi (09) 8386 4300, www.tek-mur.fi 37601 VALKEAKOSKI 020 482 170, www.metso.com

64 VALIMOVIESTI 4 • 2008 Suomen Valimoteknistä Yhdistystä tukevat yritysjäsenet MALLINVALMISTUSTA VUODESTA 1988 liittymisjärjestyksessä Yritys / Osoite / Puhelinumero / www-sivut tai sähköpostiosoite

CAD/CAM SUUNNITTELUA Mallipojat Oy Northcast ky Henry Fordin katu 5 B, Pohjoisrantakatu 11 TYÖSTÄMME SEURAAVAT 00150 HELSINKI, 28100 PORI MATERIAALIT: 09 - 176 226, mika.isokyto@northcast.fi • www.mallipojat.fi PUU Bruker AXS Nordic AB/ • METALLI Erikoisvalu Spectral Solutions AB • MUOVIT H. Laakso Oy Vallgatan 5 • BLOCKIT Kartanonlenkki 51, SE-170 67 Solna 04680 HIRVIHAARA, 0400-610799 019 - 689 3311, [email protected] www.erikoisvalu.fi

Suutarilan Valimo Oy Oppipojantie 6, 04500 KELLOKOSKI , 09 - 271 2890, aarno.lahtinen@suutarilanvali- mo.com

Karlebo Gjuteriteknik AB Box 2099 SE-191 02 SOLLENTUNA SVERIGE www.karlebo.se KÄRKIMALLI OY Puh. (06) 7234 442 KENKÄSEPÄNTIE 7 Faxi (06) 7234 436 68660 PIETARSAARI kaj.haavisto@karkimalli.ﬁ

Dörentrup valmistaa yli 100 vuoden kokemuksella tulenkestäviä materiaaleja teräs-, rauta-, ja metallivalimoiden tarpeisiin; mm sulatus- ja lämpimänäpitouuneihin, valu-, kuljetus-, ja käsittelysenkkoihin.

Tuotevalikoimaa: – tulenkestävät massat – esivalmistetut upokkaat ja uunin nokat jne. – eristysmateriaalit; senkat, induktio- ja lämpimänäpitouunit – vuoraustyökalut – asennuspalvelu – prosessiteknologia.

SOITA, kerromme lisää !!

Oy Line-Ma Ab

PL 101 Hyvää joulua 06100 Porvoo ja onnellista uutta vuotta! tel: 019 – 5244 922 e-mail: linema@linema.ﬁ www.linema.ﬁ

VALIMOVIESTI 4 • 2008 65 valimoperinne

Valimo työpaikkana Antti Valonen

”Valimo työpaikkana” esityksen aihejaottelu 1. valutaito Artikkeli perustuu kauppatieteen maisteri Erkki Värren 2. valimo entisaikaan pitämään esitykseen Työvoima-työsuojelu -viranomaisille 3. valimotyö 8.5.1975. 4. valimotyön terveydelliset riskit 5. valimoiden työhygieeniset tutkimukset ja toimenpiteet I-osa (1-4) oli lehtemme viime numerossa. 6. valimoalan palkkaus III-osa (8-9) jatkuu lehtemme seuraavassa numerossa. 7. valimotyön luonne Mainittakoon vielä, että Erkki Värre toimi Rautpohjan valimon 8. kehitysmahdollisuudet valimoalalla päällikkönä 1949–1976, sekä yhdistyksemme varapuheen- 9. valimoalan tulevaisuus. johtajana 1970–1972 ja puheenjohtajana 1973–1976. II osa (5–7)

5. Valimoiden työhygieeniset tutkimukset ja toimenpiteet mi on määritelty siten, että enimmäispölypitoisessa ilmassa 50 vuoden pituinen altistus todennäköisesti aiheuttaa yhdel- Edellä on annettu peittelemätön kuva kaikista niistä tervey- le henkilölle sadasta silikoosin tai vastaavasti viiden vuoden dellisistä riskeistä, joita valimotyöhön saattaa liittyä. Luet- yhtäjaksoinen työskentely 10-kertaisesti normin ylittävässä telon perusteella voisi luulla, että valimotyö on muihin ilmastossa todennäköisesti yhdelle henkilölle sadasta. Suu- ammatteihin verrattuna hyvin epäterveellistä. Tällainen rimmat pölypitoisuudet, jotka ylittävät normiarvot, on to- vertailu on kuitenkin epäasiallinen. Kaikkiin ammatteihin dettu eräissä työvaiheissa, joissa ei työskennellä yhtäjaksoi- liittyy terveydellisiä riskejä, mutta harvoja ammatteja on sesti, esimerkiksi valusankojen vuorauksen purkamistyössä. tutkittu niin perusteellisesti ja niin kauan kuin valimotyötä, Tässä työssä on kuitenkin välttämätöntä käyttää aina hen- joten sen riskit on erittäin hyvin tiedostettu. Monet valimot gityssuojaimia. Eräissä muissakin työkohteissa suositellaan ovat jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan oma-aloitteisesti hengityssuojainten käyttöä, mm. valunpuhdistuksessa tai suorittaneet pöly- ja häkämittauksia sekä muita työhygiee- vanhanaikaisessa hiekanvalmistamossa. nisiä tutkimuksia ja tehneet varsin merkittäviä parannuksia Normimme ovat siis erittäin tiukat, mutta on mahdollis- työolosuhteisiinsa. Myös ergonomiaa on tukittu jo useita ta, että eräät arvot voivat tulevaisuudessa muuttua, jotkut vuosia ja kehitelty fyysisesti vähemmän rasittavia työsken- mahdollisesti vielä tiukemmat. Näin on tapahtunut mm. telytapoj. Nyt on juuri valmistumassa tiettävästi maailman Ruotsissa tänä vuonna. Siellä oli aikaisemmin lievemmät perusteellisin työterveydellinen tutkimus valimotyöstä. Sen pölynormit kuin Suomessa. on suorittanut Työterveyslaitos Suomen Metalliteollisuuden Koska tutkimuksen epidemiologinen, siis työntekijöiden Työnantajain Liiton, Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän terveydentilaa koskeva osa ei ole vielä valmis, on ennenai- ja Suomen Metallityöväen Liiton toimeksiannosta. Tutki- kaista esittää numerotietoja valimotyöntekijöiden sairasta- muksen ensimmäinen osa, joka koskeen työhygieenisiä vuudesta ja sairastuvuudesta. Sen verran voidaan kuitenkin oloja maamme valimoissa on valmistunut ja toinen osa, jo nyt sanoa, että ero muihin ammatteihin ei ole suuri. Vai- joka koskee valimotyöntekijöiden terveydentilaa, valmistuu keat silikoositapaukset ovat harvinaisia, tosin silikoosin loppuvuodesta. Ensimmäisen osaraportin perusteella voidaan diagnostiikkakin on näihin aikoihin asti ollut epävarmaa. todeta, että työolosuhteet maamme useimmissa valimoissa Eräitä metallihuurujen aiheuttamia sairauksia on todettu. ovat keskimäärin yhtä hyvät tai paremmat kuin muiden Pahin niistä on ollut lyijy ja veren korkeita lyijypitoisuuksia maiden valimoissa. V. 1972 on valimoteollisuudellemme on todettu muutamissa valimoissa sulattajilla. Epidemiolo- annettu työhygieeniset ohjeet, jotka koskevat mm. pölypi- gisen tutkimuksen tuloksia aikanaan tarkasteltaessa on pi- toisuutta, metallihuuruja, häkää ym. Sen sisältämät normit dettävä mielessä, että ne heijastavat työolosuhteita valimois- ovat maailman tiukimpia, joten niiden noudattaminen var- sa myös useita vuosia ja vuosikymmeniä sitten. Nykyisin masti takaa työntekijöiden terveyden säilymisen lääketieteen työolosuhteet ovat niin merkittävästi paremmat, että lähtö- tämänhetkisen kokemuksen mukaan. Esimerkiksi pölynor- kohta on aivan toinen.

66 VALIMOVIESTI 4 • 2008 Kuten mainittiin, on vuosien mittaan työhygieniaa tut- kimiseen ammatissa. Koska kappale voi epäonnistua esi- kittu ja parannettu työnantajan vapaahehtoisin toimenpitein merkiksi valussa tapahtuneen virheen vuoksi, käytetään erittäin oleellisesti vaikka eräät viranomaiset julkisestikin tällaista palkkausmuotoa mm. valajien palkkauksessa. ovat väittäneet, että mitään ei ole tehty. Suomen Valimotek- Eräissä valimoissa on suoritettu hyvin tarkkoja tutkimuksia nisen Yhdistyksen suorittaman tiedustelun perusteella voi- työmäärän mittaamiseksi oikeudenmukaisesti, jolloin väl- daan osoittaa, että valimot ovat ennen vuotta 1972, jolloin tytään ristiriidoilta palkkauksessa. Pisimmälle kehitettyjä työhygieeniset normit tulivat voimaan, investoineet vali- tässä suhteessa ovat esimerkiksi kappaleiden hiomatyössä moiden työolosuhteiden parantamiseen 28 milj. markkaa suoritetut ergometriset mittaukset, joilla voidaan selvittää vuoden 1972 rahassa arvioituna. Sen jälkeen on investoitu lihastyön rasittavuuden määrä. lisää vuosina 1972-1974 yhteensä 10 milj. markkaa. Vii- Valimoteollisuus on epätavallisen monien palkkausmuo- meksi mainitut investoinnit on tehty pääasiassa juuri Työ- tojen avulla pyrkinyt löytämään sellaiset palkanmaksupe- terveyslaitoksen tutkimuksen perusteella niihin työkohteisiin, rusteet, jotka kaikin tavoin tekevät oikeutta työntekijälle ja joissa on ollut eniten korjaamista. Näiden summien lisäksi samalla kannustavat häntä työssään ja osoittavat työn arvos- on investoitu myös ympäristönsuojeluun nim. ulospuhalle- tusta. Tämä on ymmärrettävää sen vuoksi, että on vain tun ilman puhdistukseen 5 milj. markkaa vuoden 1972 ra- harvoja mekaanisesti opittavia työvaiheita, useimmat vaa- hassa arvioituna. Tämäkin on ollut täysin vapaaehtoista tivat kätevyyden lisäksi tarkkaavaisuutta ja älykkyyttä. toimintaa, sillä meillä ei ole vielä lainsäädäntöä, joka koskee Valimoalan palkkataso on työn vaativuudesta ja työolo- ulkoilman puhtautta. suhteista johtuen korkeampi kuin konepajateollisuuden tai metalliteollisuuden yleensä, jonka palkkataso on vuorostaan korkeampi kuin teollisuuden yleensä. Valimoissa maksetaan 6. Valimoalan palkkaus erittäin raskaan ja erittäin likaisen työn lisä ja lisäksi saatetaan maksaa ns. puhdistautumislisä. Puhdistautumislisä Valimotyön vaiheiden eriyttämisen seurauksena on nykyai- maksetaan ainoastaan valimoissa, joissa käytetään mustaa kaisessa valimossa eri ammatteja, jotka kuuluvat vaativuu- hiekkaa. Sen saavat myös niiden työnjohtajat ja tarkastajat. tensa mukaan eri palkkaryhmiin. Eräissä valimoissa on Puhdistautumislisää eivät saa esimerkiksi malliveistäjät, suoritettu työnluokitus, joka korostaa valimotyön erityis- teräsvalimoiden työntekijät eivätkä niiden työnjohtajat. piirteitä muihin teollisuudenaloihin verrattuna ja tekee Nykyisin ansaitsevat viidennen palkkaryhmän kaavaajat palkkauksen oikeudenmukaisemmaksi. Yksinkertaisten ja keskimäärin 14 mk tunnilta, mihin voi tulla lisäksi valimo- pienten keernojen valmistaminen on valimotöistä vähiten lisiä 1,25 mk tunnilta, joten viidennen palkkaryhmän työn- vaativaa samoin pienten valukappaleiden puhdistus. Nämä tekijän kokonaisansio ilman ylityö- ja vuorotyölisiä valimo- ovat toisen tai kolmannen palkkaryhmän töitä. Konekaava- lisineen on n. 2600 mk kuukaudessa, kun se koko metalli- us, sulatus, suurten yksittäiskeernojen valmistus sekä suur- teollisuudessa on vastaavasti n. 2150 mk kuukaudessa. ten kappaleiden valunpuhdistus ovat kolmannen tai neljän- Kaikkien palkkaryhmien, siis 1...5, keskimääräinen tun- nen palkkaryhmän töitä, poikkeustapauksissa myös viiden- tiansio on n. 12 mk sekä valimolisät n. 1 mk eli n. 2200 nen palkkaryhmän töitä (esim. teräsvalimoissa). Käsinkaa- mk/kk. Kun valimoalalla on yleensä yhtenäispalkkaus, ts. vaajan, metallinveistäjän ja malliviilarin ammatit kuuluvat naisilla ja miehillä samasta työstä sama palkka, ansaitsee yleensä viidenteen palkkaryhmään, samoin työryhmien esimerkiksi naispuolinen harjaantunut keernantekijä 2100- esimiesten toimet. 2200 mk kuukaudessa. Naisten keskimääräinen ansio sään- Valimotöissä käytetään palkkausperusteina suoria ura- nöllisellä työajalla koko metalliteollisuudessa on n. 1550 koita, ryhmäurakoita ja tuotantopalkkioita. Konekaavauk- mk/kk. Tästä johtuu, että valimoissa on töissä sellaisiakin sessa saatetaan maksaa palkka joko suoran urakan muodos- henkilöitä, joilla on koulutus toiselle alalle. sa tai siten, että osa palkasta on kiinteätä ja osa muuttuvaa, siis puoliurakkapalkka. Työryhmällä, joka suorittaa samaa työkokonaisuutta, voi olla ryhmäurakka, esim. sinkokaava- 7. Valimotyön luonne usryhmä tai keernojenvalmistusryhmä tai kaavausryhmä. Palkka jaetaan ryhmän jäsenten kesken esimerkiksi perus- Valurin ammatti on vanhastaan korkealle arvostettu. Vielä palkkojen suhteessa tai tasan tai heidän oman harkintansa yksi sukupolvi taaksepäin valuri erottui tehdasyhdyskun- mukaan. Tällainen palkkausmuoto edellyttää yhteistoimin- nassa, kun hän mustassa takissaan, knalli päässä oli sunnun- takelpoista työryhmää. Ryhmäurakkaa käytetään mm. sula- taisin ulkona kävelyllä. Se aika on takana päin, mutta vie- toissa ja puhdistamoissa, koska työn määrä on helppo mi- läkin valurit tuntevat ammattiylpeyttä ja on hyvin harvinais- tata sulatetun tai puhdistetun metallin painon mukaan. ta, että vaihtavat ammattia, kun ovat päässeet siihen pereh- Tuotantopalkkiojärjestelmää käytetään lisänä eräissä aika- tymään. Tätä todistaa SITRAn toimesta v. 1972 tehty vali- palkoissa ja palkkion suuruus määräytyy valmistettujen motutkimus, jossa todetaan, että valimotyöntekijöiden py- virheettömien valujen painon mukaan. Koska valun onnis- syvyys on noin 80 %. Vaihtuvuus on tosin valimoalalla tuminen on suuresti riippuvaisia jokaisen työvaiheen huo- suuri, noin 40 %, mutta sen aiheuttavat ne työntekijät, jotka lellisesta ja asiantuntevasta suorittamisesta, voidaan vali- eivät ole vielä tottuneet työntekoon teollisuudessa tai eivät moissa käyttää palkanmaksun perusteena myös ns. laatulisää, ole päässeet sisälle valimotyöhön. Samanlaista on kaikilla mikä tarkoittaa sitä, että valususien määrän väheneminen ammattialoilla eikä eniten valimoalalla. Ensivaikutelma korvataan ylimääräisesti työntekijöille. Tämä ylläpitää valimosta uudelle työntekijälle saattaa olla hämmentävä ja kiinnostusta työn tulosta kohtaan ja kannustaa tiedon hank- pelottava. Kerrotaan tulokkaista, jotka ovat olleet vain

VALIMOVIESTI 4 • 2008 67 muutaman tunnin töissä valimossa ja sitten lähteneet pois jöiden alaisena saanut onnistumaan, voidaan koneistaa su- talosta. Vanhempi valuri sen sijaan saattaa puhua työpaikas- deksi, vaikka koneistaja käsittelee kylmää kappaletta koko taan määrätyllä kiintymyksellä. Valimotyö on siihen tottu- ajan silmiensä alla. Hän voi aina keskeyttää työnsä, mitata neelle kiehtovaa ja jännittävää. Yksinkertaisten menetelmi- ja tarkistaa, mutta kun valuri on sulkenut muotin, ei hänel- en avulla ja yksinkertaisia aineita, hiekkaa, sideaineita ja lä ole mitään mahdollisuuksia enää tarkistaa, onko kaikki sulaa metallia käyttäen luodaan monimutkaisia kappaleita. sen sisällä niin kuin pitäisi ja kun sula metalli kaadetaan Ennen sanottiin, että lähinnä Jumalan työtä on valurin työ, muottiin, tapahtuu kaikki muutamassa sekunnissa ja siinä sillä hänkin luo. Tällaisesta työstä tuntee työn iloa. pitää koko tarkkaavaisuus ja taito keskittää työhön, jossa Valutyössä ovat kaikki riippuvaisia toisistaan. Jos yksikin käsitellään 1000-1500 asteista sulaa metallia. lenkki pettää, koko tuotantoketju katkeaa. Työ ei ole sa- Myös nykyaikaisessa valimotyössä on monotoonisia, manlaista kuin esim. verstastyö. ”Valimossa kaiken pitää toistuvia työvaiheita, esimerkiksi keernanteossa, konekaava- olla ennakolta tarkkaan laskettua”, sanoo vanha valuri. uksessa ja puhdistuksessa, mutta näissäkin töissä työnteki- ”Keernojen ja muotin pitää sopia tarkalleen toisiinsa. Me- jät havaitsevat helpommin oman osuutensa koko työn talli pitää osata sulattaa oikeista aineista, sillä pitää olla osana kuin monella muulla tuotannon alalla. Sitä paitsi oikea kokoonpano. Se pitää osata valaa oikeassa lämpöti- kaikissa niissäkin tapahtuu jatkuvasti muutoksia, sillä vaik- lassa ja oikealla nopeudella. Kaikessa tässä ovat työntekijät ka valimoteollisuus on vanha tuotannonala, se ei ole van- myös itse mukana päättämässä ja suunnittelemassa”. Tämä hoillinen. Tekninen kehitys on erittäin ripeätä, mikä asettaa vastuunjako ja tämä yhteishenki ovat tyypillisiä valimotyöl- vaatimuksia myös työntekijöille kaikissa valimoammateis- le ja ne korvaavat moninkerroin sellaiset riskit ja epämuka- sa. Valimotyön luonteesta johtuu myös, että sama työnteki- vuudet, jotka liittyvät valimotyöhön. jä joutuu aika ajoin vaihtamaan tehtäviään ja tällaiseen Tällä alalla on todellinen ammattitaito aina tarpeen. monitoimivalmiuteen valimotyöntekijöitä tarkoituksellises- Koskaan ei voida laatia niin tarkkoja työohjeita, että am- ti koulutetaan. mattitaito kävisi tarpeettomaksi. Koskaan ei voida järjestää Jatkuu seuraavassa Valimoviestin numerossa. sellaista työn valvontaa, että huolellisuus ja vastuuntunto käyvät tarpeettomiksi. Valuprosessin kulku on niin moni- vaiheinen ja niin riippuvainen monista tekijöistä, että huo- lellisinkaan ja ammattitaitoisinkaan valuri ei voi koskaan olla varma työn onnistumisesta. Hän on joka kerta iloinen onnistumisestaan ja häntä harmittaa sanoin kuvaamattomas- ti, että kappale, jonka hän on näin monien epävarmuusteki-

TUOTTEITA ISOIHIN TAI PIENIIN KOHTEISIIN. PALVELUKSESSANNE ON VAHVIN BETONIOSAAJA!

WWW.LUJABETONI.FI

68 VALIMOVIESTI 4 • 2008 Componenta Karkkilalle toimitet- tiin juuri uusinta tekniikkaa edus- tava läpimentävä riippuratasinkolaitos, jossa on 8 taajuusmuut- tajalla säädettävää sinkopäätä ja ”power&free järjestelmä”.

Läpimentävä riippuratasinkolaitos

Sinkotekniikkaa mittatilaustyönä Sinkopää-sinkolaitoksissa on vielä paljon innovaatiopotentiaalia, sen todistaa AGTOS GmbH, joka on jo monia vuosia erikoistunut erikoisratkaisuihin. Tehokkaat suurnopeussinkopäät ja kehittynyt suodatintekniikka, joka on huoltoystävällinen ja kilpailukykyinen kustannuksiltaan, ovat tehneet yrityksestä nimen. Kokonaisratkaisut ovat toivottuja Yrityksen kasvun myötä ovat myös asiakkaiden vaatimukset kasvaneet. Läheskään aina ei kysytä pelkkää sinkoustekniikkaa. Toivotaan kokonaisratkaisuja, jotka optimoivat tuotannon kulun. Kuljetus ja käsittelyjärjestelmät otetaan mukaan suunnitteluun. Pian markkinoille tulee uusi sinkopääsukupolvi. Sinkopäiden halkaisijat ovat 330 mm,360 mm tai 460 mm. Huoltoystä- vällisyyttä parannetaan edelleen, jotta asennusajat lyhen-tyvät. Agtoksen suunnittelijat ovat kiinnittäneet erityishuomiota teräshiekan jakamiseen. Uusi jakaja johtaa teräshiekan vielä ta- saisemmin singon siiville. Samalla kuluminen pienenee. Tämä säästää materiaali- ja huoltokus- tannuksia. Terve kasvu Yritys on voinut kasvaa jatkuvasti useiden autoja terästeollisuusasiakkaiden sekä valimoiden, koneenrakentajien ja monien muiden alojen yrityksien ansiosta. Näin Agtos-tiimi on kasvanut yli sadan hyvin koulutetun työntekijän joukoksi. Muiden valmistajien sinkolaitosten varaosa- ja kulutusosat sekä myös paineilmalaitteiden huollot täydentävät tuoteohjelmaa. Agtoksen asen- tajat tuntevat monenlaiset sinkolaitokset, tietävät niiden vahvuudet ja heikkoudet. Näin voidaan vakio-osien lisäksi tarjota edullisia kilpailukykyisiä vaihtoehtoja. Useimmat osat ovat varastotavaraa, mittaosat ja polttoleikkeet valmistetaan nopeasti. Näin voivat jo monet asiakkaat saavuttaa olemassa olevalla sinkotekniikallaan parempia tai taloudellisempia tuloksia.

Oy DIACO Ab

PL 167, 00210 Helsinki p. 09-6821544 – fax –6821778 diaco@diaco.ﬁ

VALIMOVIESTI 4 • 2008 69 Suomen Valimotekninen yhdistys ry, Finlands Gjuteritekniska förening rf

JÄSENHAKEMUSLOMAKE / JÄSENTIETOJEN MUUTOSLOMAKE Anon SVYn henkilöjäsenyyttä Anon SVYn yritysjäsenyyttä Jäsennumero Korjaan/täydennän tietojani

Sukunimi Etunimi

Syntymäaika Koulutus

Kotiosoite

Kotipuhelin Kotifaksi

Matkapuhelin Sähköposti (koti)

Työnantaja Tehtävä yrityksessä

Osoite

Puhelin Faksi

Matkapuhelin Sähköposti (työ)

www-sivut

Lisätietoja

Päiväys ja hakijan allekirjoitus _____/_____ 200______

Jäsenhakemus hyväksytty _____/_____ 200______

SVY Rauno Sippel Postita, faksaa tai mailaa lomake Kiiskintie 11 viereiseen osoitteeseen! 17200 VÄÄKSY Kiitos! puh. (03) 766 9736 Mahdollisiin kysymyksiin asiamies Rauno Sippel Faksi (03) 766 9736 vastaa mielellään. e-mail: [email protected]

70 VALIMOVIESTI 4 • 2008 valimomuseo

Suomen Valimomuseo PL 50,Tehtaanpuisto 03601 Karkkila Puhelin (09) 2250 5261 (arkisin kello 8–16) janne.viitala@karkkila.ﬁ www.karkkila.ﬁ

Patoja, pannuja vaan ei puntareita

Viime lehdessä kirjoitin siitä, kuinka me museossa valmis- taan. Onko arvelu oikea? Entä valmistettiinko Pietarsaares- telemme näyttelyä eri tehtaiden emaloiduista talousvaluista. sa talousvaluja ennen 70-luvun Nurmesniemi-sarjaa? Mitä Tietoja kaivattiin kovasti. Kiitoksia asiamies Sippelin, UPO: se Nurmesniemi puuhasteli Wärtsilän kanssa 70-luvulla, n talousvalujen tilanne alkaa olla kohtalaisen selkeänä mie- suunnitteliko muuta kuin ne padat (jo 50-luvulla hän suun- lessä ja tietokoneen muistilla. Sattuneesta syystä myös nitteli pehtooripannun Wärtsilälle, mutta se on peltiä, joten Högforsin tehtaan muinainen talousvalupolitiikka on selvil- siitä me emme välitä…)? Entä valmistettiinko Pietarsaares- lä. Kolmas tehdas, josta on selkeää tietoa käsillä, on Rosen- sa talousvaluja vuoden 1984 yrityskauppojen jälkeen? lew. Kiitos tästä kuuluu aktiivisen Rosenlew-museon ja sen Auttakaahan valimotietäjät! Nyt sitä apua todella tarvi- touhukkaan intendentin Leila Stenroosin. (Sivumennen taan. sanoen, Porin Rosenlew-museoon kannattaa ehdottomasti mennä vierailulle vaikka samalla reissulla, kun piipahtaa Wärtsilän lisäksi on vielä muutama muukin suuri kysy- Valimomuseossa. Molemmat ovat käytännöllisesti saman mysmerkki. Näistä oleellisin on esineiden suunnittelijat. tien, 2-tien, varressa. Ja molemmista löytyy komeaa valu- Kuka teki, mitä ja koska? Högforsin ja Rosenlewin osalta tavaraa!) nämäkin tiedetään. Mutta UPOn ja Wärtsilän osalta ei. Entäpä Hackman? Se on suomalainen yritys, mutta ainakin Tulevaa näyttelyä ja mahdollista näyttelyjulkaisua varten nykyään kaikki talousvalut teetetään ulkomailla. Vaan kuin- tilanne on siis kirkastunut huomattavasti. Vaan vielä ei ole kas ennen, onks tietoo..? Pienetkin tiedonjyvät ovat ensiar- aika huokaista helpotuksesta. Oleellista tietoa on hakusessa voisen tärkeitä, joten ottakaa rohkeasti yhteyttä, jos aihetta vielä vaikka kuinka paljon. Näistä suurin kysymysmerkki on. on Wärtsilän talousvalut. Tässä kaivamaani tietoa: Kone ja Silta aloitti taloustavaran emaloimisen jo 1923. Tehdas Näitä asioita miettiessänne ja ylös kirjoittaessanne (ja fuusioitiin Wärtsilään 1938 eli samaan aikaan kuin Pietar- muutenkin) kannattaa tulla Valimomuseoon hakemaan saaren tehdas. Taloustavaran valmistaminen jatkui kiivaana inspiraatiota vaikkapa ”Antti Nurmesniemi ja Högfors design 1960-luvun loppuun saakka entisen Kone ja Sillan tiloissa. -näyttelystä”. Paikkakuntalaisia kiinnostanee myös näytte- Sitten kuvioihin astuivat mukaan 1970 perustettu Wärtsilän ly paikkakunnan Osuusliike Tuesta. Molemmat näyttelyt tytäryhtiö Järvenpään emali sekä Pietarsaaren valimo. 1970- ovat auki maaliskuun loppuun saakka. luvulla lanseerattiin Pietarsaaren valama ja Järvenpään emaloima patasarja, jonka Antti Nurmesniemi oli suunni- Rauhaisaa joulua toivottaen tellut. Patasarjasta tuli huikea menestys. Laulu katkesi 1984, Janne Viitala kun Järvenpään emali meni Hackmanille ja Pietarsaaresta tuli UPOn valimo.

Tarkka lukija huomaa, että yllä oleva teksti on täynnä aukkoja. Missään yhteydessä ei ole tullut vastaan sellaista tietoa, että Kone ja Silta (Wärtsilän siipien alla ollessaankaan) olisi valmistanut talousvaluja, pelkkiä peltiesineitä ainoas-

VALIMOVIESTI 4 • 2008 71 Joukkokirje Palautusosoite: SVY / Rauno Sippel Kiiskintie 11 17200 VÄÄKSY

72 VALIMOVIESTI 4 • 2008