ESPOON KOTIKAUPUNKIPO LUT E S P O O N L A H T I

ESPOONLAHDEN KESKUS

KIVENLAHTI

LAURINLAHTI

SOUKKA

SOUKANRANTA

KÄVELYOPAS

V e r s i o 2 0 1 4

Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto – Esbo Stadsdelsföreningars Förbund ry ESPOON KOTIKAUPUNKIPO LUT E S P O O N L A H T I

ESPOONLAHDEN KESKUS KIVENLAHTI LAURINLAHTI SOUKANRANTA

Versio 30.9.2014 88 kohdetta • 12 tietolaatikkoa • pääreittien pituus 16 km

Toimitus ja ulkoasu Pauli Saloranta / Suomen Kotikaupunkipolut tmi Kuvat Mikko Perkko / EKYL Julkaisija Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto 2015 Yhteistyössä Espoon kaupunki, Esbo Hembygdsförening, Soukka-seura ja Laurinlahden yhdyskunta Kiitos kaikille tietoja antaneille kaupunkilaisille, virkamiehille ja yhteisöille!

Aineisto on netissä: www.ekyl.fi/espoon-kotikaupunkipolut www..fi/kotikaupunkipolut

Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry eli EKYL on vuonna 1981 perustettu espoolaisten kaupunginosa- ja kotiseutuyhdistysten keskusliitto ja palvelu- organisaatio. Liitolla on 46 yhdistysjäsentä eri puolilta Espoota. www.ekyl.fi

Monipuolisten kotikaupunkipolkujen laatiminen on kaupunginosayhdistys- ten toimintamuoto, jonka Pauli Saloranta kehitti valtakunnallisessa pilottihankkeessa Espoossa 2004–05 Espoon kaupungin ja Uudenmaan liiton rahoituksella. www.kotikaupunkipolut.fi

2 • Espoon kotikaupunkipolut: J O H D A N T O Espoonlahti oli aikoinaan jo hansakauppiaiden ja talonpoikaispurjehtijoiden liikennöi- mä kauppaväylä. Rannikon kyliin kehittyi kartanoita, joiden maille syntyi 1800-luvun lopulla vilkas helsinkiläisten huvilayhdyskunta. Porkkalan vuokra-ajan jälkeen kehitys käynnistyi nopeasti: Alvar Aallon suunnitel- man pohjalta rakennettiin 23 000 asukkaan moderni luonnonläheinen rantakaupunki, jolla on Länsimetron jatkon myötä yhä tiivistyvä keskusta.

K I R J A L L I S U U T T A Elämää lähiössä. Riitta Astikainen ja Riitta Heiskanen ja Raija Kaikkonen (toim.) 1997, Helsingin Sanomat. Ernan tarina. Suomen tiedustelujoukko Virossa toisen maailmansodan vuosina. Ülo Jogi 1996, Ajatus. Espoo – kasvun näkijät ja tekijät. Reima T. A. Luoto 2004, Espoon kaupunginmuseo. Espoo – oma lukunsa. Pertti Maisala 2008, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus. Espookirja. Uolevi Itkonen 1992, Espoon kaupunki. Espoon luontokohteet. Harri Anttila ja Kati Berninger 2004, Espoon ympäristö- keskus, 7. painos. Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Erkki Härö 1991, Espoon kaupungin- museo, 2. painos. Espoo Kauniainen Vantaa Arkkitehtuuriopas. Arvi Ilonen 2000, Otava. Kylä-Espoo. Espoon vanha asutusnimistö ja kylämaisema. Espoon kaupunki- suunnittelukeskus 2008. Laurinlahden yhdyskunta 1948–1998. Seppo Laurikainen ym. 1998, Laurinlahden yhdyskunta ry. Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta. Johanna Hankonen 1994, väitöskirja, Tampereen teknillinen korkeakoulu, Gaudeamus ja Otatieto oy. Susihukkia ja punahilkkoja. Raportti Espoon ja Vantaan itsenäisyystaistelusta alue- rakentamisen avulla. Raimo Markkanen 1997, Rakennusalan kustantajat. Sydämellistä yhteiselämää. Espoon koulutaloja 1873–1990. Kari Jormakka 1991. Tarinoita Soukasta. Benita Åkerlund 2011, Soukka-seura.

3 Espoonlahden keskus 20 kohdetta • 1 tietolaatikko • noin 4 km

1 Ulappatori tyskierroksella Lippulaiva oli vuorossa Länsimetron jatkoon valmistautuen Es- 2007, nyt liiketiloja yhteensä 38. Alkupe- poonlahti on jo saanut Ulappatorista uu- räisistä liikkeistä toimivat edelleen Ken- den pääaukion aivan tulevan metroase- kä-Pertti ja K-Seilori. man viereen. Kaupungin yhteispalvelupiste tarjoaa Torin reunalla maamerkkinä toimii monipuolisia julkishallinnon neuvonta- ja as.oy Espoon Tähystäjän tornitalo, joka asiointipalveluja. Myös kirjaston tuomi- valmistui 2013. Koko korttelin talot on sesta Lippulaivaan on ollut välillä puhet- suunnitellut Petri Rouhiainen ja julkisivu- ta. jen graafisen betonin kuviot Aimo Kataja- Tämän vuosikymmenen aikana raken- mäki aiheinaan merivirrat ja sekä erilai- netaan Länsimetron jatkeen asema ja set merenelävät. Taloyhtiöillä on yhteinen bussiterminaali Lippulaivan länsipäähän. parkkihalli Ulappatorin alla sekä sauna- Sisäänkäyntejä on tulossa Espoonlahden- ja kerhotilat Tähystäjän 13. kerroksessa. kadulle ja Espoonlahdenreitille. Katotasossa on liikehuoneistoja. 3 Ankkurin liiketalo 2 Lippulaiva Valmistui 1986, suunnittelijat Timo ja Valmistui 1994, suunnittelija Heikki Kos- Tuomo Suomalainen. Espoonlahden kes- kelo. Posti siirtyi saman katon alle 1999. kustan rakennuttaja Asuntosäätiö tilasi Espoon suurten kauppakeskusten päivi- arkkitehdeilta mielenkiintoisen raken-

Länsimetro ja sen jatko Helsingin metron läntistä osuutta on suunniteltu jo 1950-luvulta asti. Sen ensimmäi- sestä vaiheesta päätettiin erinäisten vaiheiden jälkeen 2008. Vaihtoehtona oli muiden muassa Espoon oman pikaraitiotieverkoston kehittäminen. Osuus Matinkylään saakka valmistuu 2015 sisältäen 7 uutta asemaa. Samalla siirrytään automaattijuniin, mikäli ne saadaan toimimaan. Länsimetron jatkosta Kivenlahteen valmistui yleissuunnitelma 2011. Espoon val- tuusto hyväksyi sen 2012 ja ratkaiseva valtion rahoituspäätös tehtiin minihallitus- neuvotteluissa kesäkuussa 2014. Uuden osuuden pituus on 7 km ja se rakennetaan kokonaan maan alle. Asemia tulee viisi sekä lisäksi varikko Sammalvuoreen. Kustan- nusarvio on 800 miljoonaa euroa ja arvioitu valmistumisaika 2020. Metron rakentaminen muuttaa koko Etelä-Espoota huomattavasti. Se näkyy jo nyt tulevien asemanseutujen tiivistymisenä, väkiluvun kasvuna ja kaupunkimaisen elä- mänmuodon yleistymisenä.

4 • Espoon kotikaupunkipolut: Espoonlahti nuksen joka jatkaisi aiemmin valmistu- vihreillä puupinnoilla, jotka valitettavasti neen kirkon tyyliä, mutta toteutuskustan- tärveltiin ensin graffiteilla ja sen jälkeen nusten piti olla kohtuulliset. Sininen väri kovalla peittomaalilla. ominainen talolle. Tontin toinen puoli on luontoa, toinen rakennusta. Pergolat ja 6 Kipparinmäki muut yksityiskohdat lieventävät siirtymää Kipparinmäen puoliavoimien kortteleiden luonnosta modernien palveluiden pariin. asemakaavat on suunnitellut Bror Söder- man. Puiston luoteispuoliset rakennukset 4 Espoonlahden kirkko piirrettiin Asuntosäätiössä energiakriisin Valmistui 1980, suunnittelijat Timo ja juuri puhjettua 1973, kaakkoispuoleiset Tuomo Suomalainen. Vasta perustetulla Keskus-Satossa. seurakunnalla ei ollut aikaa pitää arkki- tehtuurikilpailua, joten työ tilattiin suo- 7 Espoonlahden uimahalli raan Laurinlahdessa asuneilta arkkiteh- Rakennettiin asukkaiden pitkän kam- deilta, jotka tunnettiin Temppeliaukion panjoinnin tuloksena 1983. Sen oli suun- kirkon suunnittelusta. nitellut Osmo Sipari jo 1970-luvulla: Kirkon tiloihin kuljetaan pienen sisäto- energiakriisin vaatimukset näkyvät mm. rin kautta. Läpikulkukin on mahdollista ikkunoiden vähyytenä. Niiden sijaan allas- aukioloaikoina. Salissa ja aulassa on käy- salissa on kuvataiteilija Marika Mäkelän tetty tontilta louhittua kiveä. Merellistä suurikokoinen neliosainen emaliteos Hei- henkeä puolestaan luo salin puukannat- jastuksia. teinen katto. Rakennuksen peruskorjaus- Isompi allas on Espoon ainoa 50-metri- ta suunnitellaan. nen. Kilpailuja varten on 400-paikkainen Kirkkosalissa on 400 istumapaikkaa. katsomo. Hallissa on lisäksi kuntosali, Pieni teräksinen alttarikrusifiksi on Kau- monipuoliset liikuntatilat, hoitopalveluja, ko Moision valmistama. Kirkkolaiva Alma kahvila, kokous- ja saunatilat sekä takka- nostettiin paikalleen 1990. Sen rakensi huone. Kalevi Saari 1880-luvulta peräisin olevan Kävelytien kallioleikkauksessa on hieno kaljaasin mallin mukaan. kivilajikontakti, jossa muinaisen meren- Espoonlahden seurakunta on perustet- pohjan tumma sedimenttikivi on saanut tu Kivenlahden seurakuntana 1975, jäse- seurakseen vaaleaa tuliperäistä graniit- niä nykyään noin 33 000. tia. Ks. tietolaatikko: Timo ja Tuomo Suoma- lainen 8 Espoonlahden urheilupuisto Puistossa on pesäpallokenttä sekä yleis- 5 Päiväkoti urheilu-, katukoripallo- ja ulkosali- Valmistui 1989, suunnittelijat Timo ja bandykenttä, lämmitettävä hiekkate- Tuomo Suomalainen. Samaa kokonai- konurmikenttä, skeittiparkki, puru- ja suutta viereisen kirkon kanssa. Luonto- ratsastusratoja, kuntosaleja, uimahalli, yhteyttä on tuotu esiin mm. suurilla sini- kaksi jäähallia sekä urheiluhalli. Espoon-

5 lahti on tunnettu kisapaikka mm. heitto- 10 Koulumäen koulu lajien harrastajien parissa. Erityiskoulu. Koulumäen koulussa ope- Laakso on entinen merenlahti. Jääkau- tus on luokkamuotoista erityisopetusta desta muistona on paksu savipohja. Sen oppilaille, joilla on todettu laaja-alaisia alla ikivanhassa kallioperässä piilee ”Sou- oppimisvaikeuksia tai kehitysviivästymä. kan malmi”: sinkkivälkettä, lyijyhohdetta Koulussa on 85 oppilasta, luokkakoko ja rikkikiisua sisältävä esiintymä. Kaivok- enintään kymmenen. Koulu toimii sa- sia ei tänne kuitenkaan ole luvassa. malla erityisopetuksen resurssikeskuk- sena yleisopetuksen opettajille ja muulle 9 Espoonlahden koulu ja koulutusalan ammattihenkilöstölle. lukio ”Jylla.” Koulurakennus valmistui 1975, 11 Kauko Räsäsen ateljeetalo suunnittelija Osmo Sipari. Se oli aikanaan Kuvanveistäjä, taiteilijaprofessori Kauko Suomen suurin ja modernein, ensimmäi- Räsänen syntyi 1926 Suistamolla Laato- nen luokatonta koulua varten suunni- kan Karjalassa. Hän opiskeli taideaka- teltu. Peruskorjaus 2012–13 toteutettiin temian koulussa Helsingissä 1946–50 ja alkuperäistä tyyliä kunnioittaen: mm. sai ensimmäisen kilpailuvoittonsa 1951. palautettiin 1970-luvun materiaaleja ja Räsäsen töitä on ollut esillä useissa näyt- värejä. Samalla ruokalaan tilattiin Stig telyissä koti- ja ulkomailla vuodesta 1953 Baumgartnerilta 15-metrinen moniosai- lähtien. Pro Finlandia -mitali hänelle nen seinämaalaus Pelipalapeli. myönnettiin 1963. Töitä Espoossa mm. Koulu perustettiin Helsingin Yrjön- valtuustotalon metalliovet (1978) ja Suk- kadulle vuonna 1923 nimellä Helsingin kula (1983) Espoon Liiketalousinstituutin suomalainen yksityislyseo. Se sai kutsu- pihalla. manimen ”Jylla” rehtorinsa, eversti Boris Kauko Räsäsen asuu suunnittelemas- Gyllenbögelin mukaan. Kun lapsimäärä saan ja rakentamassaan talossa, jossa on keskustassa väheni, koulu siirtyi ensin viisi ateljeeta. Tiloja vuokrataan nuorille Töölöön ja sitten Soukkaan, jonka väki- kuvataiteilijoille. luku tuolloin kasvoi voimakkaasti. Van- hat pääovet Mannerheimintie 8:sta ovat 12 Espoonlahden esillä pääaulassa. aluepaloasema Vuonna 1977 peruskoulujärjestelmään Valmistui 1979. Sysäys rakentamiseen siirryttäessä silloinen yhteiskoulu jaettiin tuli, kun Soukan liikekeskus paloi 1977. peruskoulun yläasteeseen ja lukioon, jot- Aiemmin oli muodostettu mahdollisim- ka kylläkin ovat tehneet koko ajan hyvää man suuria keskuspaloasemia; nyt alet- yhteistyötä. Nyt oppilaita on yli tuhat. tiin jälleen rakentaa pienempiä yksiköitä Koulussa on matemaattis–luonnontie- lähemmäs asiakkaita. Länsi-Uudenmaan teellinen painotus sekä ruotsin kielikylpy- pelastuslaitokseen kuuluvalle paloase- opetusta. Lukiossa on kielipainotus ja malle suunnitellaan uusia toimitiloja monipuolista kansainvälistä toimintaa. Sammalvuoreen vuodeksi 2017.

6 • Espoon kotikaupunkipolut: Espoonlahti Vakinaisen palokunnan reservinä toi- Pihalla tangon nokassa on Antti Maasa- mii 1949 perustettu Sökö Sommarö FBK lon vekkuli mobile Tutkimusmatkailija II VPK Suinonsalmessa kalustonaan mm. vuodelta 2012. Teos on toisinto Maasalon kaksi sammutusvenettä. 1986 Tapiolaan tekemästä alkuperäisestä, joka pääsi huonoon kuntoon ja poistet- 13 Entinen liiketalous- tiin. instituutti Espoonlahden kauppaoppilaitos perus- 15 Espoonlahden jäähallit tettiin 1974, yhdistettiin 1997 Espoon Tekojäärata saatiin Espoonlahteen vuon- kauppaoppilaitoksen kanssa ja edelleen na 1983. Sen jälkeen alettiin puhua kat- 2000 osaksi Espoon seudun koulutus- tamisesta, joka tapahtuikin 1996. Kat- kuntayhtymää. Nykyään nimellä Omnia sojapaikkoja on 550. Hallilla on myös yhtymä järjestää koko Espoon ja Kirk- kokoustilat ja kahvio. konummen suomenkielisen toisen asteen Vieressä toimii harjoitusjäähalli, joka ammatillisen koulutuksen tarjoten mm. valmistui 1995 seurojen oman aktiivisuu- merkonomin tutkintoon johtavaa koulu- den tuloksena. tusta eri toimipisteissään. Vuonna 1981 valmistunut kouluraken- 16 Puistokartano nus on nyt tyhjillään toimittuaan 2012–13 Espoonlahden pääterveysaseman naa- Espoonlahden lukion remontin väistöti- puriin valmistui 2013 senioreiden pal- lana. Liikuntasali on jatkuvassa käytössä velukeskus Puistokartano, suunnittelija osana urheilupuistoa. Rakennuksen pi- Hila Arkkitehdit. Se käsittää 107 palvelu- halla on Kauko Räsäsen monimuotoinen asuntoa ja 42 asiakkaan ryhmäkodin. Toi- pronssiveistos Sukkula vuodelta 1983. mintaa tuottaa yleishyödyllinen Espoon Lähimmäispalveluyhdistys. 14 Mårtensbro Ruotsinkielinen 370 oppilaan koulu, jon- 17 Amiraalinpuisto ka yhteydessä toimivat myös päiväkoti ja Valmistui 2003–06, suunnittelija Petri esikoulu ja iltapäiväkerhot. Uusi koulura- Rouhiainen. Maanomistajien konsulttina kennus valmistui 2012, suunnittelija Pla- Rouhiaisen toimisto teki 1998 asemakaava- ya Arkkitehdit. Kahteen siipeen jakautuva luonnoksen, joka viimeisteltiin Espoon rakennus on kadun suuntaan tiilinen ja kaupunkisuunnittelukeskuksessa. muurimainen. Kaartuva pihapuoli avau- Suurkorttelin perusajatuksena on lii- tuu suurina ikkunoina, joita mäntypuiset kennemelulta suojaava kaupunginmuuri. pylväät rytmittävät kuin metsän hongat. Sen aukoista kuljetaan pysäköintialueilta Rakennuksen energiankulutus ja kus- vehreille korttelipihoille. Korkeimmat ra- tannukset on laskettu 50 vuoden ja run- kennusmassat on sijoitettu pohjoisosaan gon osalta sadan vuoden päähän. Liikunta- ja koilliskulmaan. Rakennusten ylin ker- sali toimii S3-luokan väestönsuojana: sen ros on aina kevennetty. Alueen sisään on betonivalut ovat paksuimmillaan 90 cm. jätetty laaja viheralue.

7 18 Amiraalinmäki essä se rakennettiin moottoritieksi 1965. Viime sotien jälkeen mäellä toimi puolus- Länsiväylän kolmas vaihe valmistui 1995. tusvoimien sähköteknillinen tutkimuslai- Nyt lisätään bussikaistoja Länsimetron tos, joka harjoitti todellisuudessa signaa- jatkon liityntäliikennettä varten. litiedustelua Porkkalan vuokra-alueen Espoonlahden kohdalla kallioleikkauk- suuntaan: tästä syntyi nimitys Tutka- sessa on graniitissa nähtävissä tumman- mäki. Sotilasalue oli visusti suljettu. Sen punaisia granaatteja, suurimmat kooltaan rakennukset vuosilta 1949–86 purettiin yli 5 cm, kidemuoto kauniisti näkyvissä. huonokuntoisina, kun paikalle alettiin Granaatit syntyivät noin 1 800 miljoonaa suunnitella kaupunkirakentamista. vuotta sitten, samaan aikaan kuin ympä- Amiraalinmäen talot valmistuivat röivä kallio. 2005–06, suunnittelija Jukka Turtiainen. Tien toisella puolella Sammalvuoressa Niiden voimakas muoto ja väritys näkyvät maisemaa hallitsee Espoonlahden vesi- kauas muodostaen Espoonlahden maa- torni vuodelta 1993 neljällä säiliöllään, merkin Länsiväylää kulkeville. Raken- joiden vetoisuus on 4 x 2 miljoonaa litraa. nukset on sijoitettu maastoon taitavasti: ne ovat samassa koordinaatistossa naa- 20 Kongsberginpuisto pureidensa kanssa, mutta antavat asun- on nimetty 1978 Norjassa Oslon etelä- toihin laajat näkymät. puolella sijaitsevan Espoon ystävyyskau- Vanha kirkkotie kulki aikoinaan mäen pungin mukaan. Espoolla on Euroopas- halki. Siitä on vielä jäljellä pieni osuus sa kahdeksan ystävyyskaupunkia, joista Nöykkiössä. Pitäjässä oli seitsemän kirk- kuudelle on nimetty puisto. Ruotsinkie- kotietä, jotka johtivat Espoon kirkolle. linen päiväkoti puiston eteläpäässä on myös nimetty Kongsbergin mukaan. 19 Länsiväylä Puiston pohjoisosassa entisten viljely- Etelä-Espoon ja Kirkkonummen pääväylä palstojen alueella on nyt hulevesialtaita on yksi Suomen vilkkaimmista teistä: sitä tulvahuippujen tasaamiseksi. Muuten käyttää tällä kohtaa arkisin yli 26 000 kallioinen puisto on lähes luonnontilai- ajoneuvoa päivässä. nen. Amiraalinmäen luoteisrinteellä Tä- Ensimmäinen Länsiväylä eli Jorvak- hystäjänkadun päässä on vanhan hyppyri- sentie avattiin 1937. Liikenteen lisäänty- mäen jäännöksiä.

8 • Espoon kotikaupunkipolut: Espoonlahti Kivenlahti 24 kohdetta • 7 tietolaatikkoa • 3 km

1 Stensvikin kartanon paikka Torin ympärillä ovat monet yksityiset ja Ennen Meriusvan koulua paikalla oli julkiset palvelut, mm. ostari, kirjasto, työ- Stensvikin kartanon kaksikerroksinen, väenopisto ja nuorisotila sekä uusi terveys- puinen päärakennus vuodelta 1864. Se keskus. Ks. tietolaatikko: Länsimetro ja purettiin vuonna 1977, kun sillä ei katsot- sen jatko. tu olevan rakennustaiteellista arvoa. Lähimmät korttelit ovat rakentuneet Koulu rakennettiin 1979 Espoon tek- pääosin 1980-luvun mittaan. Maamerk- nisen keskuksen omana suunnitteluna keinä ovat 17-kerroksinen Reimarintorni Makrotalon elementeistä. Ympäristö- ja vuodelta 1990, suunnittelija Simo Järvi- luonnontietopainotteinen 1.–2. luokkien nen, sekä 18-kerroksinen Reimantorni, koulu siirrettiin vuonna 2012 osaksi Sau- Juha Mutanen 2007. nalahden yhtenäistä peruskoulua. Osin katettu kävelykuja Merenkäynti Paikalle suunnitellaan nyt asumista johtaa torilta alas Meritorille. Kivenlahden metroaseman suunnittelun yhteydessä. 3 Kahvi-Kaisa Kortteli on keskiaikaisen Stensvikin kylä- 2 Kivenlahdentori tontti, jolla kantatilojen rakennukset oli- Kivenlahden kävelykeskustan yläpäässä vat. Vuonna 1540 tiloja oli viisi ja vuonna on kaupunkimainen tori. Varsinaista tori- 1571 niistä olivat jäljellä Antas, Heus ja elämää ei tällä hetkellä ole, mutta tilanne Tyskas. voi muuttua, kun täällä avataan Länsi- Stensvikin kartanon tiilitehdas raken- metron pääteasema vuonna 2020. nutti puutalon vuonna 1881 työntekijöiden

Stensvikin kartano Kivenlahden suomenkielinen nimi tulee keskiaikaisesta kylänimestä Stensvik. Sten on ollut lahden rannalla asuneen kalastajan nimi. Kartano perustettiin 1861 yhdistämällä Antaksen ja Tyskaksen tilat. Omistajaksi tuli vuonna 1872 valtioneuvos Konstantin Saurén ja vuonna 1887 kartano ja tiilitehdas siirtyivät Saurénin johtaman Ab Stensvi- kin nimiin. Ensimmäisen maailmansodan aikana 1916 Stansvikin kartanon navetassa majoitettiin kiinalaisia, jotka oli tuotu Helsingin maalinnoituksen metsätöihin. Porkkalan vuokra-aikana 1944–56 kartanon päärakennuksessa toimi Espoonlahden rajavartioston esikunta. Sen jälkeen kartano ränsistyi tyhjillään ollessaan. Ihmis- elämä jatkui kuitenkin toisenlaisissa huoneissa: viereisessä rinteessä asui kokonaisia perheitä maahan kaivetuissa ja lämpimiksi vuoratuissa maakuopissa vielä 1960-luvun puolivälissä.

9 lasten kouluksi. Alkuvaiheessa tehdas 5 Ankkuri pestasi myös opettajan ja maksoi hänen Järeä laivan ankkuri Kivenlahdenkadun palkkansa. Koulu toimi aina 1940-luvulle länsipuolella symboloi alueen merelli- asti. Porkkalan vuokra-aikana talossa pi- syyttä ja viittaa Espoonlahden vuosisa- tivät majaa rajavartiokomppanian miehet taiseen laivaliikenteeseen. ja puhelinkeskus. 1960-luvulta lähtien talo on ollut kahvi- 6 Ikitammi lana, vuodesta 1992 kaupunginosayhdis- Valopoiju-kadulta kohti venesatamaa kul- tys Kivenlahti–Stensvik ry:n sekä Hyö- kevan kävelytien vasemmalla reunalla kyvuoren Lapsiteatterin ylläpitämänä on Stensvikin kartanon aikainen tammi- Asukaskahvila- ja Teatteritalona. vanhus. Tammi on monien kelttiläisten, Toinen puutalo Kahvi-Kaisan piha- germaanisten ja itämerensuomalaisten piirissä on alkujaan ollut lasten koulun kansojen pyhä puu, esiintyy mm. Kaleva- opettajien asuntola, Stensvikin kartanon lassa. pehtorin asunto ja myöhemmin posti. Nyt jo vuosikymmenien ajan tässä ”Postillas- 7 Tervaleppälehto sa” ovat toimineet seurakunnan lasten- Kävelytie sukeltaa asutuksen reunalta ter- kerhot. valeppälehtoon, jossa viihtyvät satakielet. Tervaleppä on Uudenmaan rannikoiden 4 Kartanon vellikello tyypillinen puulaji, joka viihtyy kostei- Stensvikin kartanon vellikello on nykyi- koissa ja tulvamailla ja kestää merivettä- sin Kivenlahdenkadun maamerkki. kin. Luonnontilaisia tervaleppäkorpia on

Porkkalan vuokra-alue Moskovassa 19.9.1944 solmitun, jatkosodan päättäneen välirauhan ehtojen mukai- sesti Suomi joutui vuokraamaan Neuvostoliitolle Porkkalasta sotilastukikohdan 50 vuodeksi – 10 päivän kuluessa. Vuokra-alueelta, johon kuului osia myös Espoon kun- nasta, evakuoitiin 8 300 asukasta ja saman verran karjaa sekä kotieläimiä. Porkkalassa oli enimmillään 30 000 neuvostosotilasta sekä runsaasti laivastoa, tykistöä ja panssarivaunuja sekä tiedustelu- ja poliittisia yksiköitä. Sijainti tykinkan- taman päässä Helsingin keskustasta merkitsi jatkuvaa uhkaa maan itsenäisyydelle. Presidentti Mannerheimin mielestä tukikohta oli niin vaarallinen, että pääkaupunki olisi pitänyt siirtää takaisin Turkuun. Rantaradan junat saivat kulkea Porkkalan läpi korvausta vastaan vuodesta 1947 ikkunat peitettyinä. Raja ja sen tuntumasta avautuneet näkymät kiinnostivat turisteja varsinkin olympiakesänä 1952. Paikallista elämää rajavyöhyke hankaloitti, kun veneily oli rajoitettua ja mm. verkkokalastus kielletty kokonaan. Sopimus Porkkalan palauttamisesta solmittiin YYA-sopimuksen jatkamisen kylkiäi- senä Kremlissä 19.9.1955 ja neuvostoliittolaiset poistuivat 22.1.1956.

10 • Espoon kotikaupunkipolut: Espoonlahti Heikki von Hertzenin visio. kuitenkin jäljellä koko maassa enintään vartiolaitokselle, joten taiteilija Ulla- parisataa hehtaaria ja monet niistä on vi- Kirsti Junttila ja arkkitehti Timo Urala susti suojeltu. kehittivät puomin asemesta porttimaisen ratkaisun. Muistomerkki paljastettiin 8 Vanha Jorvaksentie 2006. Jorvaksentie avattiin vaiheittain vuo- sina 1935–39. Kaupungin kasvaessa se 10 Kaupunkisiluetti rakennettiin moottoritieksi 1961–69. Kivenlahden merenpuoleinen siluetti ra- Länsiväylän kolmas vaihe valmistui 1995 kentuu professori Heikki von Hertzenin ja jatko Kirkkonummelle 2013. Nykyinen vision mukaisesti Meritornista sekä kah- Etelä-Espoon pääväylä on yksi Suomen desta Marintornien ja kahdesta Merima- vilkkaimmista teistä: sitä kulkee arkisin rin asuintalosta. Tapiolassa sama mai- Helsingin rajalla yli 69 000 ajoneuvoa semallinen funktio on Keskustornilla ja päivässä ja tälläkin kohtaa yli 26 000. neljällä Taskumatilla. Jorvaksentien vanha silta, Bastvikin- 9 Porkkalan vuokra-alueen silta, on säilytetty uuden sillan kyljessä. rajapuomi Sen tuntumassa elää harvinainen meri- Neuvostoliiton 1944 pakkovuokraaman uposkuoriainen (Macroplea pubipennis), Porkkalan sotilastukikohdan itäinen raja- jonka vuoksi luovuttiin suunnitelmasta puomi oli Jorvaksentiellä ennen Kirkko- rakentaa uusi venesatama sillan ja Marin- nummelle johtavaa siltaa, joka suljettiin sataman väliin. kauttakulkuliikenteeltä. Aloitteen rajamuistomerkistä teki kir- 11 Marinsatama jailija Uolevi Itkonen, joka ehdotti aidon Kivenlahden venesatamassa on laajen- näköisen rajapuomin pystyttämistä pai- nuksen jälkeen 558 venepaikkaa. Viereis- kalle. Tämä ei kuitenkaan käynyt Raja- ten asuintornien tavoin satama on saanut

11 nimensä Marintornien tuntumassa asu- 1998 perustetulla Espoonlahden Talviui- neelta Marilta ja hänen torpaltaan (Maris marit Pulahdus ry:llä on pukukopit uima- torp). Alueella toimii Kivenlahden vene- rannalla. kerho, perustettu 1972. Ravintolapavil- Nuorison suosimalla rannalla järjes- jonki on uusittu. tettiin vuosina 1996–2010 rock-festivaali Kivenlahti Rock, kunnes se kasvoi niin 12 Kivenlahden uimaranta suureksi, ettei enää mahtunut alueelle. Kivenlahdessa on luonnon hiekkaranta. Tapahtuma siirrettiin Leppävaaran ur- Se oli aikoinaan jo Stensvikin kartanon heilupuistoon, jossa se kulkee edelleen väen ja tiilitehtaan työväestön virkistys- samalla nimellä. kohde. Vastarannalla Kirkkonummen Sarf- Nykyään paikalla on kesäisin Espoon vikin golfkentän ympärillä on alkanut kaupungin ylläpitämä uimaranta ja talvi- asuntorakentaminen, jonka tavoitteena sin auki pidettävä katettu avanto. Vuonna on 2 000 asukasta noin 10 vuodessa.

Espoonlahti vesiväylänä Espoonlahti on ollut merkittävä vesitie jo keskiajalla. Se jatkui Espoonjoen suunnassa sisämaahan yhdistäen Kuninkaantien mereen Kauklahdessa ja tarjosi väylän talonpoi- kaispurjehtijoille viranomaisten estoyrityksistä huolimatta. Uuteen eloon Espoonlahden liikenne heräsi Stensvikin tiilien myötä. 1870-luvulla helsinkiläinen huvila-asutus levisi Espoon rannikolle tuoden mukanaan vilkkaan höyry- laivaliikenteen. Kesäpurjehduksellaan 1889 keisari Aleksanteri III seurueineen vieraili Soukanniemellä kolmella huvialuksella, kahden sotalaivan saattamana. Kieltolain aikaan 1919–32 puolestaan salakuljettajien pirtulastit kulkivat lahdella. Porkkalan vuokra-alueen naapuruus lamaannutti kehityksen 1944–56. Vuonna 1963 ajateltiin Espoonlahtea padottavaksi makean veden altaaksi. Sittemmin lukuisat vene- satamat ovat tuoneet lahdelle pysyvästi toistatuhatta espoolaista purtta.

Espoonlahden suunnittelu Tapiolan toteuttajana tunnettu Asuntosäätiö osti Stensvikin kartanon maat vuonna 1961, antoi niiden yleissuunnittelun tehtäväksi akateemikko Alvar Aallolle ja esitti, että samaan kokonaisuuteen olisi kytkettävä myös Espoonlahden länsiranta. Erittäin suurisuuntainen 120 000 asukkaan suunnitelma houkuttelikin rakennusyhtiö Hakan, Asuntosäätiön poliittisen vastaparin, ostamaan maita Sundsbergistä. Kirk- konummen kunta ei kuitenkaan lämmennyt. Jo kutsumanimen ”Suomen Budapest” saanut kaksoiskaupunki ei koskaan toteutunut. Espoon Lounaisrannikon yleiskaavaehdotus valmistui 1966. Rakentaminen alkoi Soukassa 1967 ja Kivenlahdessa 1971.

12 • Espoon kotikaupunkipolut: Espoonlahti 13 Meritorin koulu laisen veden uima-altaineen, sekä “toi- Valmistui 1987, suunnittelija Aarne von mintakeskus”, jolla tarkoitettiin kasinoa. Boehm. Kadun puolelta rakennus muis- Kaavaa sittemmin muutettiin asukkaiden tuttaa mitoitukseltaan ja yksityiskohdil- toiveesta mm. liikennemäärien kasvun taan asuintaloja. Alakoulussa on vajaat välttämiseksi niin, ettei keinoniemeä 300 oppilasta. Opetuksessa painotetaan luultavasti koskaan rakenneta. matematiikkaa ja luonnontieteitä. Kou- lussa toimii kuoro ja sen tiloissa järjeste- 16 Meritori tään lukuisia erilaisia harrastuskerhoja Suunnittelija Bror Söderman. Aukio sai shakista koripalloon. vuonna 1991 sanomalehti Uuden Suomen valtakunnallisen ympäristöpalkinnon. 14 Stensvikin tiilitehtaan Merelle avautuvan torin keskipisteenä on satama ilmansuuntia osoittava kompassikuvio. Tiilitehtaan ja höyrylaivaliikenteen käy- tössä oli satama 1800-luvulla nykyisen 17 Meritorni Merivalkaman päässä. Valmistui 1999, suunnittelijat Simo Järvi- nen (luonnos) ja Juha Mutanen (toteutus). 15 Keinoniemi Torni sai rakennusluvan ensimmäisen Kivenlahti-suunnitelmaan kuului Meren- kerran jo 1984. Hanke kävi kahteen ker- peilin edustalle keinoniemi, jolle olisi taan Korkeimmassa hallinto-oikeudessa sijoitettu kappeli, kylpylä makean ja suo- saakka ja kerran vesiylioikeudessa.

Tiilitehdas Maaseutumaisessa Stensvikissä alkoi uusi elämä, kun venäläissyntyinen kauppias Teodor Tschetschulin perusti vuonna 1861 tiilitehtaan nykyisen liikekeskuksen pai- kalle. Helsingin rakentamisen ansiosta siitä kehittyi nopeasti suuryritys: Vuonna 1890 tuotanto oli jo 2,9 miljoonaa tiiltä. Työntekijöitä oli 218, joista naisia 58. Koneellistu- misen myötä 1897 alkaen väkimäärä väheni, mutta tuotanto kasvoi. Tiilitehdas synnytti ympärilleen kokonaisen teollisuusyhdyskunnan. Alueelle raken- nettiin tehtaan, pääkonttorin ja työväen asuntojen lisäksi mm. meijeri, leipomo, raami- saha, mylly sekä paja, ja pidettiin maakauppaa. Tyskaksen tilan savimailta tehtaalle johti kapearaiteinen rautatie, joka jatkui satamaan. Stensvikin tiilen tunnuksena oli kruunattu S-kirjain. Niitä käytettiin 1800-luvun loppuvuosikymmeninä suuret määrät Helsingin rakentamiseen. Tunnetuin ja näyttävin Stensvikin tiilistä tehty rakennus on Uspenskin katedraali Katajanokalla. Sen lisäksi niistä on rakennettu taloja Kruununhakaan ja Mechelininkadulle. Yksi S-tiili löydettiin vuosikymmeniä myöhemmin Alaskasta, jonne se oli kulkeutunut laivan painolastissa. Tiilitehtaan toiminta päättyi vuonna 1939. Viimeisiä Stensvik-leimalla varustettuja tiiliä saatiin kerätyksi tiilitehtaan varastokellarin raunioista 1980-luvulla.

13 Julkaisija Espoon kaupunginosa- yhdistysten liitto

Yhteistyössä Espoon kaupunki, Esbo Hembygdsförening, Soukka-seura ja Laurin- lahden yhdyskunta

Meritorni oli valmistuessaan Suomen 19 Tyrskyvuori korkein asuinrakennus ja edelleenkin toi- Kallio on hyvää tasalaatuista graniittia. seksi korkein: 70 metriä ja 22 kerrosta, Sen lounaisesta kärjestä avautuu upea kerrosala 10 212 m2. Perustuksiin valet- näköala Espoonlahdelle. Kiviröykkiöi- tiin betonia 600 m3. Myös välipohjat ovat neen ja istumakallioineen Tyrskyvuori paikalla valetut. Suurin osa asunnoista on onkin nuorison mielipaikkoja. kaksioita ja kolmioita, kahden ylimmän kerroksen asunnot ovat suurempia. Hui- 20 Palvelutalo Merikartano pulla on kattoterassi ja helikopterin las- Vuonna 1999 valmistuneessa senioreiden keutumisalusta. palvelukeskuksessa on 112 palveluasun- toa ja 10-paikkainen dementiakoti. Ta- 18 Amfin asuntosikermä pahtumat ja toimintaryhmät ovat lisäksi Valmistui 1986, suunnittelijat Simo Järvi- avoimia kaikille espoolaisille senioreille. nen ja Heikki Koskelo. Poikkeuksellinen, Toimintaa tuottaa yleishyödyllinen Es- portaittain merestä kohti Hyökyvuoren poon Lähimmäispalveluyhdistys. huippua kasvava kaarimuoto tuo mieleen Välimeren rantakaupunkien polveilevat 21 Meripuisto rinneratkaisut. Valmistui 1975 Suomen Kaupunkiopistok- Kivenlahden tunnusmerkiksi muodos- si, suunnittelija professori Timo Penttilä, tuneessa korttelissa asui tasavallan presi- sisustus Jukka Rintala. Alkuperäisten ra- dentti Sauli Niinistökin ”puolivallattomi- kennusten julkisivut on suojeltu. na poikamiesvuosinaan”. Kunnallisten luottamushenkilöiden ja

Itämeri, maailman nuorin meri Itämeri on tilavuudeltaan maailman toiseksi suurin murtovesiallas. Se kehittyi vain noin 7 000 vuotta sitten suolaisemmasta Litorina-merestä, kun maan kohoaminen madalsi Tanskan salmet. Meren pinta-ala on 422 000 km2 ja valuma-alueen laajuus 1,7 miljoonaa km2. Valtameriin verrattuna Itämeri on matala: syvin kohta on 459 metrissä Gotlan- nin länsipuolella, keskisyvyys on 55 metriä ja etenkin Suomenlahden vain 37 m. Tämä yhdessä pienipiirteisen rannikon ja saariston kanssa tekee ekosysteemistä herkän öljypäästöille ja ravinnekuormitukselle. Harvinaisia eläinlajeja ovat mm. itämerennorppa ja pyöriäinen. Merenkulun ja veneilyn käytössä Suomen rannikolla on 8 200 km merkittyjä meriväyliä. Itämeren tulevat vaiheet ovat sidoksissa maankuoren oikenemiseen viime jääkau- den jäljiltä. Oikeneminen jatkuu vielä pitkään, vähitellen hidastuen, mutta arviolta 150 000 vuodessa Itämerestä jäävät jäljelle vain muutamat syvänteet. Espoon rantaraitti jatkuu rantaviivaa seuraillen Saunalahdesta Tarvaspäähän saakka.

16 • Espoon kotikaupunkipolut: Espoonlahti virkamiesten koulutuspaikkana Kaupun- 23 Kiinteistö oy Merisilta kiopisto tuli tunnetuksi kautta maan. Ra- Valmistui 1987, suunnittelija Timo Vor- kennus käsittää laajat kokous- ja näyttely- mala. Rinteeseen ryhmitellyt kahdeksan tilat sekä saunatilat. taloa liittyvät kiinteästi kevyen liikenteen Sittemmin se palveli yksityisessä omis- väyliin piha-alueiden, pergoloiden ja mui- tuksessa kongressikeskus Meripuistona den rakenteiden avulla. konkurssiin 2013 saakka. Helmikuussa 2014 uudemmassa majoitusrakennukses- 24 Mainingin koulu sa avattiin huoneistohotelli, joka tarjoaa Valmistui 1974, suunnittelijat Osmo Lap- lyhyt- ja pitkäkestoista majoitusta mm. po ja Juhani Westerholm, peruskorjaus putkiremonttien alta muuttaville lähiseu- valmistui kesällä 2015. dun asukkaille. Mainingin koulun rakennus oli aika- naan Suomen ensimmäinen peruskouluk- 22 Hyökyvuori si suunniteltu. Uutta olivat erikoisluokat Stensvikin tiilitehtaan orkesteri Stensviks kuten audiovisuaalisen opetuksen luok- Hornorkester soitti juhlissa ja konsertoi ka, oppilaskunnan oma huone sekä luok- kesälauantaisin nykyisen asukaspuiston kien väliset lasiseinät. Koulu on sijoitettu paikkeilla. mäen päälle muun asuntoalueen mukai- Asukaspuistossa on ollut vuodesta 1980 seen koordinaatistoon. alkaen ohjattua ja vapaata toimintaa lap- Mainingin koulussa painotetaan tans- sille ja lapsiperheille. Pienille koululaisille sia ja musiikkia. Sen johdosta koululla on on lukukausien aikana iltapäivisin tar- erityisen monipuolinen kuoro-, orkesteri- jolla maksullinen välipala. Iltaisin ja vii- ja bänditoiminta. Entisestä luonnontiede- konloppuisin asukkaat ja järjestöt voivat painotuksesta muistona on Vaisalan 2001 käyttää tiloja omiin tapahtumiinsa. lahjoittama sääasema ja sisäpihalla pyöri- Kivenlahden ylä- ja alakaupunkia yh- vä Eino Ruutsalon teräsmobile Tuulipilari distää Hyökyvuoren ali louhittu liikenne- vuodelta 1981. tunneli. Toisena vaihtoehtona olisi ollut halvempi, mutta maisemalle tuhoisa sik- sak-katu rinteessä.

Hyökyvuoren kesäteatteri Amfiteatteri rakennettiin vuonna 1983 asukaspuiston yhteyteen Kivenlahdessa asu- neen professori Heikki von Hertzenin aloitteesta. Hyökyvuoren lapsiteatteri aloitti täällä toimintansa vuonna 1985 ja lasten kasvettua aikuisten teatteri 1995. Paikka oli Teatteri Hyökyvuoren kotinäyttämö vuoteen 2013 saakka. Mieliin on jäänyt mm. kesällä 2004 esitetty näytelmä Pirtukuningas ja orpopoika, joka kertoo Espoonlah- dellakin kieltolain aikaan liikkuneesta salakuljettaja Algot Niskasta. Vuodesta 2014 alkaen teatteri toimii reilun kilometrin päässä Pakkasmäessä.

17 Laurinlahti 18 kohdetta • 3 tietolaatikkoa • 4 km

Nimi Larsvik esiintyy jo vuoden 1787 kartassa. Ilmeisesti lahden rannalla on aikoinaan asunut Lars-niminen kalastaja (vrt. naapuri Stensvik).

1 Villa Larsvik nen Espoonlahdella oli luvanvaraista ja Vuonna 1905 Stensvikin kartanon omis- silloinkin vain tunnuskilvellä varustetul- taja, valtioneuvos Konstantin Saurén ra- la soutuveneellä. Ks. tietolaatikko: Pork- kennutti tänne hirsihuvilan ja nimesi sen kalan vuokra-alue Villa Larsvikiksi. Samalla rakennettiin Porkkalan palautuksen jälkeen ve- mm. talli, vaunuliiteri, viljamakasiini ja nekanta kasvoi nopeasti. Laurinlahden kasvihuone. yhdyskunta rakensi venelaiturin 1940- Sittemmin rakennusta on jatkettu luvulla nykyisen venesataman paikalle. itäpäästä ja korotettu kokonaan kaksi- Laituria pidennettiinkin useaan ottee- kerroksiseksi. Sen ulkomuoto on lähes seen. Alueen väkimäärän edelleen kas- funktionalistinen, mutta alakerran ik- vaessa 1970-luvulla valkama kävi lopulta kunat ja portaat kuitenkin jugend-tyyliä. ahtaaksi. Peruskorjattiin 1978–79 Suomen Työväen Nykyinen venekerho perustettiin Laurin- Säästöpankin edustuskäyttöön, nykyisin lahden yhdyskunnan tuella 1982. Se alkoi yksityisomistuksessa ja suojeltu. suunnitella venesatamaa, jota aluksi pi- dettiin liian suurisuuntaisena. Lahden 2 Laurinlahden venekerho ruoppauksen jälkeen uudet laiturit otet- Veneily on aina ollut hyvin tärkeä osa lau- tiin käyttöön 1988 ja kerhorakennus seu- rinlahtelaisten elämää – myös Porkkalan raavana vuonna. Nyt venepaikkoja on 182 vuokra-aikana 1944–56, jolloin liikkumi- ja talvisäilytyspaikkoja 110.

Alexander Frey perustaa Laurinlahden yhdyskunnan Villa Larsvikin tiluksineen osti vuonna 1923 lakitieteen tohtori Alexander Frey (1877– 1945). Tämä oli Pohjoismaiden Yhdyspankin pääjohtaja ja toiminut aiemmin mm. Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja Suomen itsenäisyysjulistuksen antaneen senaatin jäsenenä. Alkuaikoina Frey kulki huvilalleen höyrylaivalla, jolla matka kesti 2,5 h, sittemmin moottoriveneellä vain 1,5 h ja Jorvaksentien avauduttua linja-autolla enää 30 minuut- tia. Samalla alkoi tiheä huvila-asutus levittäytyä Helsingistä länteen. Vuonna 1938 Frey lohkoi maistaan 99 huvilatonttia ja osoitti ranta-alueen venevalka- maksi sekä autoille yhteisen seisontapaikan. Näin syntyi omaleimainen Laurinlahden huvilayhdyskunta.

18 • Espoon kotikaupunkipolut: Espoonlahti Kylmän sodan suurvaltojen johtajien moitti haluavansa tontin omistukseensa välinen ns. kuuma linja Washington–Mos- päiväkotia varten. Asukkaat vastustivat kova kulki Suomen läpi ja sukelsi mereen hanketta ja päiväkoti rakennettiin muu- nykyisen sataman eteläreunassa. Kaapeli taman vuoden kuluttua Kourakujalle. poistettiin venesataman ruoppauksen yh- Commune bonum -tonttia on hoidettu teydessä. yhä edelleen yhdyskunnan järjestämillä talkoilla. 3 Ankkurinvarsi 5 Laurinlahden alkuperäisiä tontteja ei juu- 5 Krattivuori rikaan ole jaettu, mutta vanhojen huviloi- Astumme hetkeksi sivuun Laurinlahden den tilalle on rakennettu vuosien saatossa yhdyskunnan alueelta, mutta olemme runsaasti uusia yhtiömuotoisia omakoti- edelleen kaupungin osa-aluejaon mukaan ja rivitaloja. Tässä tontilla numero 57 kui- Laurinlahdessa. tenkin seisoo alkuperäinen funkis-tyyli- Itämeren edeltäjän Litorinameren pinta nen huvila vuodelta 1937. oli huomattavasti nykyistä Itämerta kor- keammalla maankuoren ollessa lommolla 4 Commune bonum jääkauden jäljiltä, ja nykyiset kalliot oli- Lohkomiensa tonttien lisäksi Alexander vat luotoja kaukana rannasta. Frey lahjoitti Laurinlahden yhdyskunnal- Krattivuoren etelärinteillä on neljä hie- le seurantalotontin nimeltään Commune man eri-ikäistä pronssikautista hauta- bonum “asujaimiston henkisten rientojen röykkiötä, joista kaikista on aikojen saa- edistymistä palvelemaan”. tossa viety kiviä. Tontille rakennettiin 1981 leikkipuis- Alhaalla Ristiniementien varressa on to yhdyskunnan ja Espoon kaupungin Espoon kaupungin katupäällikön mu- yhteisvoimin. Vuonna 1983 kaupunki il- kaan vuonna 2004 nimetty ja rauhoitettu

Yhdyskunta muuttuu Laurinlahden yhdyskunnan toiminta oli vuosikymmeniä hyvin aktiivista keskittyen kesäaikaan niin kuin huvila-asutuskin. Kesän alussa korjattiin ensin yhteinen venelai- turi talven jäljiltä. Tonteilta haravoitiin risut ja niistä koottiin rantaan suuri juhannus- kokko, joka poltettiin yhdyskunnan perinteisessä juhannusjuhlassa. Ympärivuotinen asuminen yleistyi 1950-luvulta alkaen ja yhdyskunta ryhtyi huoleh- timaan mm. teiden aurauksesta. 1960-luvulla otettiin kantaa Espoonlahden suuri- suuntaisiin kaavoitushankkeisiin. Kesäasutus jäi vähitellen historiaan 1970-luvun kuluessa ja yhdyskunnan toiminta hiipui painopisteen siirtyessä venekerhoon 1980-luvun alussa. Laurinlahden yhdys- kunta on kuitenkin edelleen olemassa eräänä vanhimmista espoolaisista kaupungin- osayhdistyksistä. Sen päätoimintona ovat leikkipuiston ylläpito ja lasten tenniskurssit kesällä.

19 ”Markuksen mänty”, jolla on ikää yli 300 9 Santalahden niemeke vuotta. Nimekkeellä oli kalastaja Theodor Holm- Ristiniementien kallioleikkauksessa on bergin tila, jolla oli navetta, heinälato ja näkyvissä Krattivuoren kvartsinen maa- varasto. Tilan pieni päärakennus puutar- sälpägneissi, joka on syntynyt muinaisen hoineen sijoittui kauniisti suurten puiden merenpohjan sedimenttikivestä osittain siimekseen. Kesäasukkaille kalastaja oli sulamalla ja uudestaan kiteytymällä. rakentanut kaksi suurehkoa huvilaa, jois- sa Soukka-seura piti 1970-luvulla kesä- 6 Villa Korsnäs kahvilaa. Kaupungin tarkoituksena oli Valmistui 1935, suunnittelija Jarl Eklund. järjestää rakennuksiin kalastajamuseo, Johtaja Bertel Björkman rakennutti fun- mutta ne ehtivät mennä huonoon kuntoon kistyylisen huvilan vanhemman hirsirun- ja lopulta poltettiin kaupungin toimesta. gon päälle. Se on viime vuosikymmenellä Espoonlahden Surffitallilla on niemellä läpikäynyt täydellisen korjauksen. tukikohta. Rantapensaikossa on tavattu Niemellä oli jo vuonna 1872 huvila- hopeapajun kääpiökoi. rakennus ja sitä pidetäänkin yhtenä Es- poonlahden vanhimpana huvilapaikkana. 10 Madamsbacken Villa Korsnäsiä ympäröi puistoalue, jossa Entisinä aikoina rinteessä oli peltoja ja kasvaa mm. paljon vanhoja jalopuita. niittyjä. Lähistön asukkaat käyttivät siitä nimeä Madamsbacken mäessä asuneen 7 Ristiniemi matamin mukaan. Keskellä rinnettä oli Paikka on ilmeisesti saanut Korsnäs-ni- koko kylälle tärkeä lähde, josta otettiin men niemekkeellä olleesta rististä, joka vettä karjalle ja saunoihin. Lähde oli pie- pystytettiin haaksirikon tai hukkumis- ni, mutta se ei koskaan kuivunut. tapauksen muistoksi. Salmen toisella Nykyaikana rinteen ovat täyttäneet rivi- puolella on kolme saarta, joita kutsuttiin talot, joissa näkyy 1970-luvun alueraken- Skotlanniksi, Englanniksi ja Irlanniksi. tamisen tehokas henki poiketen muusta Ks. tietolaatikko: Itämeri Laurinlahdesta.

8 Höyrylaivalaiturin 11 Pronssikautinen jäännökset röykkiöhauta Helsingin kehitys 1860-luvulta alkaen Hyvin säilynyt pronssikautinen hauta- johti lukuisien kesähuviloiden rakentami- röykkiö on ajalta 1500–500 e.a.a. seen pitkin Espoon rannikkoa. Sen myötä syntyi säännöllinen höyrylaivaliikenne 12 Merenneito-aiheinen kaupunkiin niin vilkkaana, että jo vuon- kadunnimistö na 1873 reitillä liikennöi kaksi laivaa. Tätä Skrattberget toimi ennen maamerkkinä Sandvikin laituria käytettiin laivojen yö- Espoonlahdelle pyrkiville merenkulki- pymiseen. Laiturin keskiosassa oli ajan joille. Paikallisissa uskomuksissa skratt tyyliin uimakoppi. oli piruntapainen pieni olento. Toisen tari-

20 • Espoon kotikaupunkipolut: Espoonlahti nan mukaan taas merenneito johtaa meri- nimettiin uudelleen Laurinlahdentieksi. miehiä harhaan vuorelta. Samalla se nykyaikaistettiin eli suoristet- Asunto-osakeyhtiö Merenneito valmis- tiin ja levennettiin “vastaamaan Espoon tui Merenneidonpolun varteen 1983, kaupungistumisen vaatimuksia”. Sittem- suunnittelijat Timo ja Tuomo Suomalai- min katua on kavennettu Laurinlahden nen. Yhdyskunnan kirjelmien johdosta ajono- Näkki-katu kulkee Laurinlahden yh- peuksien hillitsemiseksi. Tien varressa jo- dyskunnan vanhaa itärajaa pitkin. kaisella tontilla on erilaisia, omaleimaisia taloja. 13 Merenneidontie 17 Valmistui 1981, suunnittelija Ilkka Salo. 16 Merisaapas Kuuden talon kokonaisuus on huomioitu Vanhan Sökön maantien mutkassa oli kansainvälisissä arkkitehtuurilehdissä. pehmeä kohta, jota kutsuttiin Merisaap- Arkkitehtia pyydettiin piirtämään sa- paaksi. mantyyppinen yksittäistalo myös vierei- Nykyistä kävelytietä pitkin tultiin alun selle tontille (Merenneidontie 15), se val- perin Helsingistä Laurinlahteen. Vas- mistui 1988. tapäätä nykyistä päiväkotia risteyksen toisella puolella oli Yhdyskunnan kilpi ja 14 As. oy Majakumpare kartta sekä autojen seisontapaikka. Valmistui 1971, suunnittelijat Timo ja Vieressä toimi jo 1940-luvulla Lydia Tuomo Suomalainen. Kolmen asunnon Skogsterin kauppa, jota jatkoi vuodesta yhtiöön sisältyy arkkitehtiveljesten ko- 1958 Nina Norstedt. Lihat tilattiin Helsin- deikseen suunnittelema paritalo. Kohde gistä Kniefiltä ja Marschanilta. Ne kuten on saanut italialaisen arkkitehtuuripal- myös voi, juustot ja leivät tuotiin Lau- kinnon 1978. rinlahteen linja-auton kyydissä. Kahvi jauhettiin myymälässä ja Norstedtin in- 15 Laurinlahdentie vestoitua pakastimeen sieltä sai myös jää- Vuonna 1977 entinen Alexander Freyn tie telöä. Ostokset toimitettiin pyydettäessä

Timo ja Tuomo Suomalainen Arkkitehtiveljekset Timo Suomalainen (s. 1928) ja Tuomo Suomalainen (1931–88) ovat lähtöisin Suursaaresta. He ovat suunnitelleet Temppeliaukion kirkon ja Espoos- sakin useita kohteita, mm. Espoonlahden kirkon. Suomalaisten töille tyypillistä ovat vapaat muodot, lämpimät materiaalit, koreilemattomuus ja maastoon sopeuttaminen. Suomalaiset olivat aktiivisesti mukana, kun Laurinlahden yhdyskunta vastusti Espoonlahden mittavia kaavasuunnitelmia 1960-luvulla. He kapinoivat myös töissään aikakauden yltiörationaalista arkkitehtuuria vastaan ja kohtasivat pitkään vähättelyä alan piireissä. Nyt Timo Suomalainen on Amerikan arkkitehtiliiton kunniajäsen vuo- desta 2000 ja Suomen arkkitehtiliiton kunniajäsen vuodesta 2009 lähtien.

21 asiakkaiden ovelle polkupyörällä kauppi- aan lasten toimesta. Viimeinen kauppias oli Iris Nieminen, joka jatkoi aina Lippu- laivan avaamiseen saakka.

17 Laurinlahden koulu Valmistui 1983, suunnittelijat Tuula Jussila ja Rauno Uski/Espoon tekninen keskus. Noin 300 oppilaan alakoulus- sa painotetaan itsenäistä työskentelyä, oma-aloitteisuutta sekä oman työn suun- nittelua ja arviointia. Koulu oli Espoon Unicef-koulu vuosina 2005–07 ja nyt mu- kana valtakunnallisessa Liikkuva koulu -ohjelmassa. Kerhotoimintaa järjestävät useat urheiluseurat sekä musiikkiopisto Avonia.

18 Kivenkolo Asukastilassa on kaupungin järjestämää ohjausta ja neuvontaa, suomen kielen opetusta, vapaaehtoistyön välitystä ja eri järjestöjen kerhotoimintaa. Iltaisin ja vii- konloppuisin talo on alueen asukkaiden ja järjestöjen kokouskäytössä.

22 • Espoon kotikaupunkipolut: Espoonlahti Soukka 14 kohdetta • 1 tietolaatikko • 2 km

Soukka on malliesimerkki 1960-luvun lopun lähiörakentamisesta. Olli Parviainen piirsi suorakulmaista koordinaatistoa noudattavan asemakaavan Över- ja Nedergårdin kar- tanoiden myymille maille, joista osa-alueiden nimet Ylä- ja Ala-Soukka. Suurimman osan taloista rakennuttivat Sato ja Asuntosäätiö. Ensimmäiset uudet asukkaat muuttivat Soukkaan syksyllä 1968, heistä suurin osa Helsingistä. Alue oli pääosin valmis 1973.

1 Soukantori puolinen palvelukeskus ja 22 palvelu- Torialueen on suunnitellut insinööritoi- asuntoa. Sen virkistys- ja kädentaitoryh- misto Viatek vuonna 1972. Klassiseen tyy- missä on itsenäistä ja ohjattua toimintaa liin aukiolla on vesialtaiden ja suihkuläh- senioreille. Iltaisin ja viikonloppuisin on teen kokonaisuus Waves. Maamerkkeinä yhdistysten järjestämää liikuntaa aikui- ovat kaksi 10-kerroksista tornitaloa. sille ja lapsille. Soukan ostoskeskuksessa oli laaja pal- Kaikille avoimessa ruokalassa on Caro- veluvalikoima: kaksi ruokakauppaa, leipo- line Pippingin suurikokoinen symbolinen mo, kenkäkauppa, kirjakauppa, levykaup- öljymaalaus Madonnan varjossa vuodelta pa, valokuvaliike, apteekki, hiushoitola, 1988. Talon tiloja voi myös vuokrata sekä kaksi kemikaliota, kaksi kioskia, posti ja järjestö- että yksityiskäyttöön. peräti neljä eri pankkia. Nyt näistä jäljellä ovat apteekki sekä hiushoitola La Femme, 3 Soukan asukaspuisto jossa jatkaa myös alkuperäinen yrittäjä ”Purtsa”. Vehreässä Puropuistossa toimi Maisa Hirvonen. Metroa odotellessa ehti leikkipuisto vuosikymmeniä ja paikka ostarilla 2013 aloittaa ja lopettaa hipsteri- tunnetaan siksi Puropuiston nimellä. Ny- kahvilakin. Ks. tietolaatikko: Länsimetro kyisessä asukaspuistossa on ohjattua ja ja sen jatko vapaata toimintaa lapsille ja lapsiperheil- Entisessä pankkikonttorissa toimii nyt le. Pienille koululaisille on lukukausien seurakunnan nuorisotila ja naapurikiin- aikana iltapäivisin maksullinen välipala. teistöissä kaupungin suomen- ja ruotsin- Iltaisin ja viikonloppuisin asukkaat ja jär- kieliset nuorisotilat. jestöt voivat käyttää. Soukanraitti on 700 metriä pitkä, vii- Vuoden 1830 kartassa on Sökön tilan vasuora kevyen liikenteen pääväylä, jonka kaski nykyisen asukaspuistorakennuksen varressa ovat keskeiset julkiset palvelut. paikkeilla.

2 Soukan palvelutalo 4 Soukan koulu Espoon kaupungin vanhustenhuollon Valmistui Soukan kansakouluksi 1971, avopalveluyksikkö, johon kuuluvat moni- suunnittelija arkkitehtitoimisto Kari Virta.

23 Peruskorjauttu ja laajennettu 2010–12. 7 Ala-Soukan ostari Koulu oli aikoinaan suurin Espoon perus- Soukanraitin päätepisteeksi vuonna 1972 kouluista. Sen kuuluisin oppilas on Teemu valmistuneen liiketalon yläkerrassa ovat Selänne. Soukan kirjasto ja Espoon työväenopiston Nykyisessä alakoulussa on runsaat toimipiste. Raitin tasossa toimivat 1979 500 oppilaista. Jokaisella luokka-asteel- perustetun Soukan taideseuran Galleria la esikoulusta lähtien on ruotsinkielinen Villisika sekä kuvataidekoulu Tatavuu. kielikylpyluokka. Lähes jokaisen oppilaan Ohjattujen kurssien lisäksi seura järjestää käytössä on tablettitietokone ja niiden pe- työpajoja, joissa voi työskennellä omaan dagogista käyttöä kehitetään jatkuvasti. tahtiin. Koulussa on monipuolinen kerho- ja har- Vieressä on maamerkkinä 10-kerroksi- rastustoiminta savikerhosta shakkiin ja nen as.oy Puntarpää vuodelta 1974, suun- salibandyyn. nittelija professori Aulis Blomstedt. Tämä kehitti rakentamisen standardointia ja oli 5 Soukan kappeli erittäin tarkka rakennustöiden laadusta. Valmistui 1978, suunnittelija Veijo Marti- Huomaa Soukanraitin puolella hauska kainen, peruskorjaus 2003. Alttariseinä- modulaarinen betonireliefi. nä on kallioleikkaus, joka kuvaa ihmisen Soukan veteraanitalo on vastaavalla yhteyttä maahan. Kattorakenne on ava- kohdalla Soukantien toisella puolella. ruusristikko, joka kuvaa ihmisen paluu- ta valoon ja vapauteen. Maan kamarasta 8 Luhtitalot nouseva kupariristi kalliota vasten puo- Erikoiset luhtitalot valmistuivat 1971–72, lestaan kuvastaa turvaa elämän myrs- Asuntosäätiön raknnuttamina, suunnitte- kyissä. lija Matti Vuorio. Huoneistoihin on käynti Saarnatuolin tausta on paikalta louhi- suoraan ulkoa rivitalon tapaan. Neliker- tuista kivistä, kastemalja Taivassalon pu- roksisten talojen 1.–2. kerroksen asun- naista rapakivigraniittia. Uudet urut on noissa on piha ja parveke, kun taas 3.–4. valmistanut Veikko Virtasen urkuraken- kerroksen asunnoissa kattoterassi. tamo Järvenperässä ja niissä on 11 ääni- Myös naapurissa Kastevuorenkujan kertaa. Kappelissa on 150 istumapaikkaa. ja Soukanahteen porrastetut kerrostalot ovat aikakauteen nähden poikkeukselli- 6 Kallioleikkaus sen laadukkaita punatiilestä muurattuine Soukan kallioperän erikoisuus on tavan- julkisivuineen. omaista punaista graniittia nuorempi, poimuttunut tumma juoni, joka on näky- 9 Siirtolohkare Viipurista vissä koko Etelä-Soukassa mm. Alakarta- Iso viborgiittinen rapakivigraniittilohka- nontien länsipäässä, Kastevuorenraitilla re on tullut paikalle idästä kellumalla jää- sekä voimakkaasti poimuttuneena kirjas- vuoren mukana viime jääkauden jälkeen ton bussipysäkin veteraanitalon puolei- noin 10 000 vuotta sitten. Kiviaineksella sessa kallioseinämässä. on ikää 1 600 miljoonaa vuotta.

24 • Espoon kotikaupunkipolut: Espoonlahti Maailman tunnetusta rapakivestä suu- neen on sittemmin kadonnut, ja mäntykin rin osa on Suomessa. Siksi kivilajin nime- kuivui 2010. nä eri kielissä on sama sana (the rapakivi, der Rapakiwi). 12 Kaskivuori Soukan korkein kallio kohoaa yli 40 met- 10 Haarniskapinta kalliossa riä merenpinnasta ja nousee edelleen noin Soukanahde 4 ja 6. Tällainen haarniska- 2 mm vuodessa maankuoren oietessa vii- pinta syntyy kun kalliolohkot liikkuvat me jääkauden jäljiltä. Jään hiomia ovat toistensa suhteen esim. maanjäristysten myös upeat silokalliot, joilta aukeaa näkö- aikaan. ala Helsingin keskustaan saakka. Asuntosäätiö rakennutti vuosina 1969– 11 ”Yhteistyön merkeissä” 70 Kaskivuorelle neljä suurta kerrosta- Tapiolan, Kivenlahden ja Espoonlah- loa, suunnittelija Bror Söderman. Näistä den keskustan toteuttaja Asuntosäätiö suurimmassa on peräti 104 asuntoa eli se lahjoitti Soukka-seuralle keväällä 1970 vastaa jo yksinään hyvin suurta kylää el- männyn, johon liittyi laatta: “Yhteistyön lei kokonaista pitäjää. Talot muodostavat merkeissä.” Soukka-seura oli sitä ennen Soukan tunnetun muurimaisen julkisi- lahjoittanut Asuntosäätiölle kiven, jossa vun pohjoisen suuntaan. puolestaan oli teksti “Maisemakaupungin tervehdys puutarhakaupungille”. Seura 13 Soukan seurakuntakoti istutti puun Soukantien itäpuolelle kevy- Ennen ostarin rakentamista tässä pienes- en liikenteen väylän varteen. Laatta kivi- sä liikerakennuksessa palvelivat ruoka-

Aluerakentaminen ja lähiöt Kun suuri maaltamuutto alkoi 1960-luvulla, rakennusteollisuus oli juuri oppinut sovel- tamaan liukuhihnatuotantoa betonielementteihin. Ajateltiin rakentaa muuttajille nope- asti vuokra-asuntoja, jotka voidaan tarvittaessa vaikka purkaa, kun väki vaurastuu ja muuttaa omistusasuntoihin. Helsingin ympäristön maalaiskunnat ja kauppalat eivät olleet valmistautuneet kasvun vaatimaan kaavoitukseen ja kunnallistekniikan toteutukseen. Aluerakentami- sessa näihin kytkettiin maanhankinta, rahoitus ja asuntosäästäminen yhteistuumin suurimpien pankkien kanssa. Valtion ohjauksessa haettiin tehokkuutta sarjallisuuden ja ruutukaavan avulla. Nosturiradan ekonomia määräsi korttelien muodon. Aluerakentamisen tuloksena syntyneitä lähiöitä ei myöhemmin purettu, vaan niitä alettiin korjata mittavissa lähiöprojekteissa. Nyt Suomen 300 lähiössä asuu noin mil- joona ihmistä. Espoon kaupungin vuonna 2012 käynnistämässä lähiökehittämishankkeessa tutki- taan Soukan keskeisten osien saneeraamista sekä mahdollisuuksia täydennysrakenta- miseen.

25 kauppa, kioski ja pesula. Yläkerrassa on seurakuntasali, jossa soukkalaisten ju- malanpalvelukset pidettiin ennen kappe- lin rakentamista. Uudenvuoden päivänä 1975 Helsingin piispa Aimo T. Nikolainen vihki yläkerran kirkkotilaksi – perimä- tiedon mukaan samalla vahingossa koko rakennuksen.

14 Suojatie Soukan alkuaikoina Soukka-seura maala- si katuun salaa yöllä suojatien, kun kun- nallishallinto ei saanut aikaan.

26 • Espoon kotikaupunkipolut: Espoonlahti Soukanranta 12 kohdetta • 3 km

15 Hiilimäki Vanha kirkkotie haarautui näiltä paik- Kutsumanimiä myös Tallimäki ja Mikko- keilta Sökön maantieltä vielä 1940-luvul- lanmäki. Lähellä huippua etelärinteessä la. Se on edelleen nähtävissä kevyen lii- on matala kivilatomus, joka on ilmeises- kenteen väylänä ja pieni osuus on jäljellä ti nuorempi kuin Krattivuoren röykkiöt. myös Nöykkiössä. Pitäjässä oli aikanaan Mäki on ollut lähiseudun lasten tunnettu seitsemän kirkkotietä, jotka johtivat Es- mäenlaskupaikka talvisin. poon kirkolle.

16 Sökövikens skola 19 Soukanlaakson kartanot Valmistunut 1994, suunnittelija Reijo Ah- Sökön kylästä varhaisin säilynyt mainin- tiainen/Espoon tekninen keskus. Ruot- ta on vuodelta 1540, jolloin siellä oli kaksi sinkielisessä yläkoulussa on 270 oppilas- taloa. Asutusta ja viljelyksiä oli laaksossa ta. Koulussa painotetaan mm. kestävää puron kahta puolta. Purossa oli pieni vesi- kehitystä, loogista ajattelua ja tulevai- voimalla toimiva mylly. Talot yhdistettiin suustaitoja. kruununtilaksi seuraavalla vuosisadalla. Koulun pohjoispuolella on Espoon enti- Vuonna 1798 Eric Hendricsson lunasti sen kaupungininsinöörin Martti Tieahon tilan valtiolta tavalliseksi verotilaksi. Se aloitteesta 2004 rauhoitettu Martin män- jaettiin taas 1834, jolloin syntyivät ny- ty, ikää 300 vuotta, nyt jo kelottumassa. kyiset kartanot nimillä Erikas ja Jona- Koulun eteläpuolella Pakkasmäessä on ses, myöhemmin Övergård ja Nedergård. uusi amfiteatteri, jossa toimii vuodesta Molempien päärakennusten vanhimmat 2014 Hyökyvuoren kesäteatteri. Ks. tieto- osat ovat 1830-luvulta. Maista suurin osa laatikko s. 17. myytiin 1960-luvulla: Soukanpohjan Sa- tolle ja Övergårdin Espoon kauppalalle. 17 Taidepuisto Kotitanhuat ovat edelleen samojen suku- Soukanreitin risteyksen ja Ystävyyden sil- jen hallussa. lan välissä on taidepuisto, jossa on aiem- Soukanpohja: Nedergård on nyt min pidetty vaihtuvia näyttelyitä Soukan- nimeltään Soukanpohja. Sen pääraken- pohjan kartanon ja Soukan Taideseuran nus paloi 2010, mutta nyt on alkamassa yhteistyönä. jälleenrakentaminen mahdollisimman pitkälti alkuperäisen mukaisena. Karta- 18 Ystävyyden silta non tallialueella toimii jo vuodesta 1974 Vuonna 1994 valmistuneen sillan suun- Lounaisrannikon Ratsastuskoulu. nitteli taiteilija Urmas Arike Tallinnan Övergård: Övergårdin päärakennus Nõmmesta, joka on Espoon ystävyys- toimi kiinalaisten metsätyömiesten sai- kaupunginosa. raalana Helsingin linnoitustöiden aikaan

27 1916, kun venäläiset hakkauttivat tilan 21 Monte Bello kaikki metsät. Arkkitehti Yrjö Vaskinen lunasti tästä Kun venäläiset saapuivat 1944 vuok- palstan, antoi sille nimeksi Monte Bello, raamaansa Porkkalaan, tuli myös malaria- kaunis kukkula, ja rakennutti viisi haus- epidemia, jonka ensimmäinen potilas oli kannäköistä eriväristä funkis-tyylistä ke- Övergårdin isäntä. Tautia hoidettiin kinii- sämökkiä. Rannassa oli yhteinen sauna- nillä eikä kukaan onneksi kuollut. rakennus. Nykyinen rivitaloasutus on Etelä-Espoon ruotsinkielisten koulujen muodostunut 1970–80-luvulla. hammashuolto alkoi Övergårdissa Brita Söderströmin toimesta 1950-luvun lopul- 22 Klobbenin venevalkama ja la. Nyt Övergårdin emäntänä on Benita uimaranta Åkerlund, Espoon työväenopiston pitkä- Aikaisemmin mantereelta johti puinen aikainen apulaisrehtori, kotiseutuneuvos silta Pikku-Klobbenille, joka oli saari. ja entinen Soukka-seuran puheenjohtaja. Sillan keskellä oli uimakoppi, jota kanta- Jouluaattona klo 12 soitetaan Övergår- asukkaat saivat käyttää. Vasta toinen silta din aitan vellikelloa ja julistetaan joulu- vei Klobbenille. Vettä oli niin paljon, että rauha Soukassa. Kivinavetta on vuodelta siltojen alta pystyi soutamaan. 1872. Päärakennuksen ja Yläkartanontien Saarella oli komea puinen höyrylaiva- välissä on myös 1870-luvulla istutettu, laituri, venevaja ja uimakoppi. Keskellä 1975 rauhoitettu tammi. saarta oli pieni punainen mökki, jossa asui kalastaja–vartija. Kieltolain 1919–32 20 Soukanlahden eteläranta aikana Klobben oli tärkeä salakuljetetun Rantaniityllä Espoonlahdentien molem- viinan lastauspaikka. min puolin Soukka-seura ylläpitää Espoon Nyt Klobbenille pääsee pengertietä ja kaupungilta vuokraamallaan alueella vil- siellä toimii Soukan Venekerho, jonka jelypalstoja. Näin jatkuu vuosisatainen satamassa on 372 venepaikkaa. Pohjois- maatalousperinne Espoonlahdessa. rannalla Espoonlahden talviuimarit Pu- Niiden takana rannan tuntumassa on lahdus ry:n pukukopit. Ks. tietolaatikko: Perjantaiseuran vapaa-ajanviettopaikka. Itämeri Talojen läheisyydessä on pieni kumpu, jossa ennen poltettiin tiiliä omaan tar- 23 Näköala Staffaniin peeseen. Makkarlahden takana häämöttävällä Pienessä poukamassa oli ennen Sökön Staffanin saarella on suuri punainen talo, kylän tilojen yhteinen laituri. Nykyinen jossa toimi 1886–1932 puusepänverstas on yksityisen venekunnan ylläpitämä. laajalti tunnettua puuseppien koulutusta, Soukanlahden pohjoisrantaan on asema- josta nimitys ”Soukan yliopisto”. Nykyään kaavassa merkitty myös uusi venesatama. saarella toimii Norman Nordbergin vene- Lahdella kuitenkin asustaa harvinainen veistämö ja korjaamo. meriuposkuoriainen, jonka myötä suun- Vuonna 1941 Staffanilla koulutettiin nitelmat on toistaiseksi haudattu. neljätoista nuorta virolaista tiedustelijoik- si. He toimivat Neuvostoliiton miehittä- Salaneuvos Alfred Nyberg osti Villa mässä Virossa lähettäen tietoja Suomeen. Selinin 1905 ja nimesi sen San Miniaton kaupungissa Italiassa sijaitsevan kappelin 24 Näköala Kasavuorelle mukaan. Seuraavan omistajan aikana hu- Vuori on ilmeisesti saanut nimen Kasa- vilan puisto nousi kukoistukseensa. Villa berg tulista (kasoista), jotka sytytettiin Miniatoon kuului päärakennuksen lisäksi varoituksena muille kylille vainolaisen puutarhurin rakennus, pikkuhuvila vie- lähestyessä. Talvisodan aikana huipul- raita varten, mankelihuone, talli, veneva- la oli tähystystorni, josta lotat valvoivat ja, jääkellari ja kasvihuoneet. Huvilalla oli ilmatilaa ja ilmoittivat viholliskoneista oma venelaituri uimakoppeineen. Helsinkiin. Miniato peruskorjattiin ja entisöitiin 1981–83. Tontti on jaettu ja toiselle puo- 25 Villa Miniato liskolle rakennettu yksitoista uutta erillis- Valmistui 1904, suunnittelija Eliel Saari- tä punatiilirakennusta. nen, rakennuttaja Knut Selin. Rakennus- taiteellisesti Espoon arvokkain asuin- 26 Makkarlahti rakennus, samaa tyyliä kuin hieman Muistona Miniaton loistosta rannan tun- aiemmin valmistunut Gesellius–Lind- tumassa seisoo rivi vanhoja hopeapajuja, gren–Saarisen toimiston kansallisro- joiden läheisyydessä aikoinaan oli tennis- manttinen Hvitträsk. kenttä ja upea omenapuutarha. Talon julkisivut, kiinteä sisustus, huo- Makkarlahti oli kyläläisten uimaranta. nekalut ja ympäröivä luonnonmaisema Nykyään siellä on yksityisen venekerhon muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. venelaituri. Vaikutteita on saatu karelianismista, keskiaikaisista linnoista ja jugendista. 27 Soukan kelomänty Keskeinen tila on kahden kerroksen kor- Noin 450-vuotias mänty on jo täysin ke- kuinen halli, jota kiertää lehteri. Raken- lottunut. Puun korkeus on 20 m, ympä- nuksessa on säilynyt useita erikoisia kaa- rysmitta rinnan korkeudelta 300 cm, rau- keliuuneja. hoitettu 1969.

29