DOCSLIB.ORG

E S P O O N L a H T I

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
E S P O O N L a H T I ESPOON KOTIKAUPUNKIPO LUT E S P O O N L A H T I ESPOONLAHDEN KESKUS KIVENLAHTI LAURINLAHTI SOUKKA SOUKANRANTA KÄVELYOPAS V e r s i o 2 0 1 4 Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto – Esbo Stadsdelsföreningars Förbund ry ESPOON KOTIKAUPUNKIPO LUT E S P O O N L A H T I ESPOONLAHDEN KESKUS KIVENLAHTI LAURINLAHTI SOUKKA SOUKANRANTA Versio 30.9.2014 88 kohdetta • 12 tietolaatikkoa • pääreittien pituus 16 km Toimitus ja ulkoasu Pauli Saloranta / Suomen Kotikaupunkipolut tmi Kuvat Mikko Perkko / EKYL Julkaisija Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto 2015 Yhteistyössä Espoon kaupunki, Esbo Hembygdsförening, Soukka-seura ja Laurinlahden yhdyskunta Kiitos kaikille tietoja antaneille kaupunkilaisille, virkamiehille ja yhteisöille! Aineisto on netissä: www.ekyl.fi/espoon-kotikaupunkipolut www.espoo.fi/kotikaupunkipolut Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry eli EKYL on vuonna 1981 perustettu espoolaisten kaupunginosa- ja kotiseutuyhdistysten keskusliitto ja palvelu- organisaatio. Liitolla on 46 yhdistysjäsentä eri puolilta Espoota. www.ekyl.fi Monipuolisten kotikaupunkipolkujen laatiminen on kaupunginosayhdistys- ten toimintamuoto, jonka Pauli Saloranta kehitti valtakunnallisessa pilottihankkeessa Espoossa 2004–05 Espoon kaupungin ja Uudenmaan liiton rahoituksella. www.kotikaupunkipolut.fi 2 • Espoon kotikaupunkipolut: Espoonlahti J O H D A N T O Espoonlahti oli aikoinaan jo hansakauppiaiden ja talonpoikaispurjehtijoiden liikennöi- mä kauppaväylä. Rannikon kyliin kehittyi kartanoita, joiden maille syntyi 1800-luvun lopulla vilkas helsinkiläisten huvilayhdyskunta. Porkkalan vuokra-ajan jälkeen kehitys käynnistyi nopeasti: Alvar Aallon suunnitel- man pohjalta rakennettiin 23 000 asukkaan moderni luonnonläheinen rantakaupunki, jolla on Länsimetron jatkon myötä yhä tiivistyvä keskusta. K I R J A L L I S U U T T A Elämää lähiössä. Riitta Astikainen ja Riitta Heiskanen ja Raija Kaikkonen (toim.) 1997, Helsingin Sanomat. Ernan tarina. Suomen tiedustelujoukko Virossa toisen maailmansodan vuosina. Ülo Jogi 1996, Ajatus. Espoo – kasvun näkijät ja tekijät. Reima T. A. Luoto 2004, Espoon kaupunginmuseo. Espoo – oma lukunsa. Pertti Maisala 2008, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus. Espookirja. Uolevi Itkonen 1992, Espoon kaupunki. Espoon luontokohteet. Harri Anttila ja Kati Berninger 2004, Espoon ympäristö- keskus, 7. painos. Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Erkki Härö 1991, Espoon kaupungin- museo, 2. painos. Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Arkkitehtuuriopas. Arvi Ilonen 2000, Otava. Kylä-Espoo. Espoon vanha asutusnimistö ja kylämaisema. Espoon kaupunki- suunnittelukeskus 2008. Laurinlahden yhdyskunta 1948–1998. Seppo Laurikainen ym. 1998, Laurinlahden yhdyskunta ry. Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta. Johanna Hankonen 1994, väitöskirja, Tampereen teknillinen korkeakoulu, Gaudeamus ja Otatieto oy. Susihukkia ja punahilkkoja. Raportti Espoon ja Vantaan itsenäisyystaistelusta alue- rakentamisen avulla. Raimo Markkanen 1997, Rakennusalan kustantajat. Sydämellistä yhteiselämää. Espoon koulutaloja 1873–1990. Kari Jormakka 1991. Tarinoita Soukasta. Benita Åkerlund 2011, Soukka-seura. 3 Espoonlahden keskus 20 kohdetta • 1 tietolaatikko • noin 4 km 1 Ulappatori tyskierroksella Lippulaiva oli vuorossa Länsimetron jatkoon valmistautuen Es- 2007, nyt liiketiloja yhteensä 38. Alkupe- poonlahti on jo saanut Ulappatorista uu- räisistä liikkeistä toimivat edelleen Ken- den pääaukion aivan tulevan metroase- kä-Pertti ja K-Seilori. man viereen. Kaupungin yhteispalvelupiste tarjoaa Torin reunalla maamerkkinä toimii monipuolisia julkishallinnon neuvonta- ja as.oy Espoon Tähystäjän tornitalo, joka asiointipalveluja. Myös kirjaston tuomi- valmistui 2013. Koko korttelin talot on sesta Lippulaivaan on ollut välillä puhet- suunnitellut Petri Rouhiainen ja julkisivu- ta. jen graafisen betonin kuviot Aimo Kataja- Tämän vuosikymmenen aikana raken- mäki aiheinaan merivirrat ja sekä erilai- netaan Länsimetron jatkeen asema ja set merenelävät. Taloyhtiöillä on yhteinen bussiterminaali Lippulaivan länsipäähän. parkkihalli Ulappatorin alla sekä sauna- Sisäänkäyntejä on tulossa Espoonlahden- ja kerhotilat Tähystäjän 13. kerroksessa. kadulle ja Espoonlahdenreitille. Katotasossa on liikehuoneistoja. 3 Ankkurin liiketalo 2 Lippulaiva Valmistui 1986, suunnittelijat Timo ja Valmistui 1994, suunnittelija Heikki Kos- Tuomo Suomalainen. Espoonlahden kes- kelo. Posti siirtyi saman katon alle 1999. kustan rakennuttaja Asuntosäätiö tilasi Espoon suurten kauppakeskusten päivi- arkkitehdeilta mielenkiintoisen raken- Länsimetro ja sen jatko Helsingin metron läntistä osuutta on suunniteltu jo 1950-luvulta asti. Sen ensimmäi- sestä vaiheesta päätettiin erinäisten vaiheiden jälkeen 2008. Vaihtoehtona oli muiden muassa Espoon oman pikaraitiotieverkoston kehittäminen. Osuus Matinkylään saakka valmistuu 2015 sisältäen 7 uutta asemaa. Samalla siirrytään automaattijuniin, mikäli ne saadaan toimimaan. Länsimetron jatkosta Kivenlahteen valmistui yleissuunnitelma 2011. Espoon val- tuusto hyväksyi sen 2012 ja ratkaiseva valtion rahoituspäätös tehtiin minihallitus- neuvotteluissa kesäkuussa 2014. Uuden osuuden pituus on 7 km ja se rakennetaan kokonaan maan alle. Asemia tulee viisi sekä lisäksi varikko Sammalvuoreen. Kustan- nusarvio on 800 miljoonaa euroa ja arvioitu valmistumisaika 2020. Metron rakentaminen muuttaa koko Etelä-Espoota huomattavasti. Se näkyy jo nyt tulevien asemanseutujen tiivistymisenä, väkiluvun kasvuna ja kaupunkimaisen elä- mänmuodon yleistymisenä. 4 • Espoon kotikaupunkipolut: Espoonlahti nuksen joka jatkaisi aiemmin valmistu- vihreillä puupinnoilla, jotka valitettavasti neen kirkon tyyliä, mutta toteutuskustan- tärveltiin ensin graffiteilla ja sen jälkeen nusten piti olla kohtuulliset. Sininen väri kovalla peittomaalilla. ominainen talolle. Tontin toinen puoli on luontoa, toinen rakennusta. Pergolat ja 6 Kipparinmäki muut yksityiskohdat lieventävät siirtymää Kipparinmäen puoliavoimien kortteleiden luonnosta modernien palveluiden pariin. asemakaavat on suunnitellut Bror Söder- man. Puiston luoteispuoliset rakennukset 4 Espoonlahden kirkko piirrettiin Asuntosäätiössä energiakriisin Valmistui 1980, suunnittelijat Timo ja juuri puhjettua 1973, kaakkoispuoleiset Tuomo Suomalainen. Vasta perustetulla Keskus-Satossa. seurakunnalla ei ollut aikaa pitää arkki- tehtuurikilpailua, joten työ tilattiin suo- 7 Espoonlahden uimahalli raan Laurinlahdessa asuneilta arkkiteh- Rakennettiin asukkaiden pitkän kam- deilta, jotka tunnettiin Temppeliaukion panjoinnin tuloksena 1983. Sen oli suun- kirkon suunnittelusta. nitellut Osmo Sipari jo 1970-luvulla: Kirkon tiloihin kuljetaan pienen sisäto- energiakriisin vaatimukset näkyvät mm. rin kautta. Läpikulkukin on mahdollista ikkunoiden vähyytenä. Niiden sijaan allas- aukioloaikoina. Salissa ja aulassa on käy- salissa on kuvataiteilija Marika Mäkelän tetty tontilta louhittua kiveä. Merellistä suurikokoinen neliosainen emaliteos Hei- henkeä puolestaan luo salin puukannat- jastuksia. teinen katto. Rakennuksen peruskorjaus- Isompi allas on Espoon ainoa 50-metri- ta suunnitellaan. nen. Kilpailuja varten on 400-paikkainen Kirkkosalissa on 400 istumapaikkaa. katsomo. Hallissa on lisäksi kuntosali, Pieni teräksinen alttarikrusifiksi on Kau- monipuoliset liikuntatilat, hoitopalveluja, ko Moision valmistama. Kirkkolaiva Alma kahvila, kokous- ja saunatilat sekä takka- nostettiin paikalleen 1990. Sen rakensi huone. Kalevi Saari 1880-luvulta peräisin olevan Kävelytien kallioleikkauksessa on hieno kaljaasin mallin mukaan. kivilajikontakti, jossa muinaisen meren- Espoonlahden seurakunta on perustet- pohjan tumma sedimenttikivi on saanut tu Kivenlahden seurakuntana 1975, jäse- seurakseen vaaleaa tuliperäistä graniit- niä nykyään noin 33 000. tia. Ks. tietolaatikko: Timo ja Tuomo Suoma- lainen 8 Espoonlahden urheilupuisto Puistossa on pesäpallokenttä sekä yleis- 5 Päiväkoti urheilu-, katukoripallo- ja ulkosali- Valmistui 1989, suunnittelijat Timo ja bandykenttä, lämmitettävä hiekkate- Tuomo Suomalainen. Samaa kokonai- konurmikenttä, skeittiparkki, puru- ja suutta viereisen kirkon kanssa. Luonto- ratsastusratoja, kuntosaleja, uimahalli, yhteyttä on tuotu esiin mm. suurilla sini- kaksi jäähallia sekä urheiluhalli. Espoon- 5 lahti on tunnettu kisapaikka mm. heitto- 10 Koulumäen koulu lajien harrastajien parissa. Erityiskoulu. Koulumäen koulussa ope- Laakso on entinen merenlahti. Jääkau- tus on luokkamuotoista erityisopetusta desta muistona on paksu savipohja. Sen oppilaille, joilla on todettu laaja-alaisia alla ikivanhassa kallioperässä piilee ”Sou- oppimisvaikeuksia tai kehitysviivästymä. kan malmi”: sinkkivälkettä, lyijyhohdetta Koulussa on 85 oppilasta, luokkakoko ja rikkikiisua sisältävä esiintymä. Kaivok- enintään kymmenen. Koulu toimii sa- sia ei tänne kuitenkaan ole luvassa. malla erityisopetuksen resurssikeskuk- sena yleisopetuksen opettajille ja muulle 9 Espoonlahden koulu ja koulutusalan ammattihenkilöstölle. lukio ”Jylla.” Koulurakennus valmistui 1975, 11 Kauko Räsäsen ateljeetalo suunnittelija Osmo Sipari. Se oli aikanaan Kuvanveistäjä, taiteilijaprofessori Kauko Suomen suurin ja modernein, ensimmäi- Räsänen syntyi 1926 Suistamolla Laato- nen luokatonta koulua varten suunni- kan Karjalassa. Hän opiskeli taideaka- teltu. Peruskorjaus 2012–13 toteutettiin temian koulussa Helsingissä 1946–50 ja alkuperäistä tyyliä kunnioittaen: mm. sai ensimmäisen kilpailuvoittonsa 1951. palautettiin 1970-luvun materiaaleja ja Räsäsen töitä on ollut esillä useissa näyt- värejä. Samalla ruokalaan tilattiin Stig telyissä koti- ja ulkomailla vuodesta 1953 Baumgartnerilta 15-metrinen
Load more

Recommended publications
  • Katsaus Westendin Historiaan 1 ______
    KATSAUS WESTENDIN HISTORIAAN 1 ________________________________________________________________________ SISÄLTÖ Sivu Alueen historia 1–2 Visio Westendistä 2–3 WESTENDIN KASVU 3–4 WESTEND 1936–1944 4–5 WESTEND 1944–1972 5–6 WESTEND 1990–2000 6 WESTEND 2006 6 WESTENDIN ARKKITEHTUURISTA 7 ALUEEN HISTORIAA Westend ei ole Espoon vanhin kaavoitettu kaupunginosa, mutta kaupunkisuunnittelulliselta merkitykseltään se on valtakunnallisestikin huomattava. Westendistä haluttiin alun perin luoda erityisen korkeatasoinen huvilakaupungin ja monipuolisen urheilukeskuksen yhdistelmä, jonka urheilukeskus palvelisi koko pääkaupunkiseutua ja kansainvälistäkin kilpailutoimintaa. Vaikka suunnitelmat eivät aivan sellaisina toteutunetkaan, suunnittelijoilla oli Westendin rakentamisen vuosikymmeninä mahdollisuus luoda rakennuksia ja asuinympäristöä runsaammin taloudellisin resurssein kuin monella muulla alueella. Westend-nimen isäksi mainitaan ”aikansa snobi”, 1930-luvulla Yhdysvalloista palannut Erik H. Broman, jolla oli autoliike Helsingissä Esplanadin ja Fabianinkadun kulmassa. Broman oli Hagalundin silloisen isännän Arne Grahnin hyvä ystävä ja tennistoveri. Tuolloin – ennen Espoon kauppalan syntyä - oletettiin vielä, että alue liitettäisiin Helsinkiin, jolloin se olisi sen länsilaidalla. Ensimmäiset asutuksen jäljet alueelta löytyvät Haukilahden Kasavuorelta, jonne rakennettiin pronssikaudella (3000-4000 v sitten) kivisiä hautakumpuja. Viikingit tekivät retkiään näillekin seuduille 800-1000-luvuilla. 1100-luvula alkoi muuttoliike Ruotsista, ja nämä ihmiset
    [Show full text]
  • Otaniemi – Keilaniemi- Kaupunkisuunnittelulautakunnan
    Täydennetty palautteen perusteella 1 (10) 20.8.2013 Otaniemi – Keilaniemi: Kaupunkisuunnittelulautakunnan teesit ja jatkotoimenpiteitä ohjaavat muut linjaukset Tämä muistio ohjaa kaupunkisuunnittelun tulevien päätösten valmistelua. Muistio on laadittu lautakunnan työseminaarissa 18.4.2013 pidettyjen esitysten ja pöytätyöskentelyn perusteella. Lisäksi muistiota laaditta- essa on hyödynnetty kaupungin eri hallintoelinten aikaisempia päätöksiä, kaupunkikehitysyksikön vuonna 2012 tuottamaa Otaniemi-visiota, kaupungin muita asiakirjoja, Energizing Urban Ecosystems EUE– tutkimusohjelman tuotoksia sekä muiden toimijoiden tästä alueesta tuottamia selvityksiä ja suunnitelmia. Väliotsikot on muokattu työseminaarin teemojen perusteella. Em. Otaniemi-vision esipuheessa kaupunki toteaa, että visiotyön aikana ”on käynyt selvästi ilmi, että yhtei- sen linjan puuttuminen tai kykenemättömyys siihen sitoutumiseen nähdään suurimmiksi esteiksi innovaa- tiokeskittymän kehittymiselle”. Tämä on käynyt ilmi myös kaupunkisuunnittelussa. Vaikka eri tahot ovat yksimielisiä perustavoitteista, niin samoja haasteita käsitellään yhä uudelleen ja samat linjaukset määritel- lään moneen kertaan. Selkeä kaikkien toimijoiden yhteinen ohjelma puuttuu. Lautakunnan työseminaarin tavoitteeksi oli asetettu saada aikaan tarvittavat elementit lautakunnalle ja kau- punginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle päätöksiin ja toimenpideohjelmaan, joiden avulla kye- tään yhteisin toimenpitein etenemään kaupungin tätä aluetta koskeviin strategisiin tavoitteisiin. Tämä muis-
    [Show full text]
  • Espooresidents for Magazine a Its Own Era
    FOR A GREENER ENVIRONMENT CITY OF DOZENS 2 OF LAKES 2018 FUTURO – UFO OF A MAGAZINE FOR ESPOORESIDENTS FOR MAGAZINE A ITS OWN ERA Max Grönholm overhauled his life. LIFE UNDER The entrepreneur now also has time for the family. CONTROL PAGES 8–11 MY ESPOO Helena Sarjakoski, Specialist at the city’s TIMO PORTHAN CULTURE AND COMPANIONS Cultural Unit, finds suitable culture compan- ions for the customers and books the tickets. Arja Nikkinen and Kirsti Kettunen meet swimming buddies for those needing special The culture companion’s ticket is free of each other at cultural events. They have support. charge. experienced the ballets Giselle and Don “We exchange opinions about the perfor- “With a culture companion, you can ac- Quixote together, and on 2 May they went to mances with Kirsti during the intermissions. cess the City of Espoo’s cultural institutions see Les Nuits – The Nights. And Kirsti fetches our coats through the and main rehearsals of the National Opera”, Kirsti acts as Arja’s culture companion. A crowd as I walk with crutches”, Arja says. Sarjakoski says. culture companion arranged by the City of About ten volunteers work in Espoo annu- “The service has also led to longer coop- Espoo comes along to a cultural event simi- ally as culture companions to roughly 300 eration relationships. Those could even be larly to how the city provides exercise and customers. called friendships.” PIRITTA PORTHAN Culture companions at EMMA. Kirsti Kettunen has been a culture companion already for five years. With Arja Nikkinen, she will also attend the Organ Night & Aria Festival in June.
    [Show full text]
  • The Congress Programme Handbook
    Mono Mono Where possible the logo should appear in black/greyscale if only one colour is available PROGRAM HANDBOOK TH 24 AESOP ANNUAL CONFERENCE 2010 YTK • AAlTo UniversiTY • FinlAnd • JUlY 7–10 2010 space is luxury 24th AESOP Annual Conference 7–10 July 2010 Centre for Urban and Regional Studies (YTK) Aalto University School of Science and Technology Local Organising Committee Chair: Professor Peter Ache, YTK Deputy Chair: Mervi Ilmonen, YTK Aalto University Congress Consultant: Jan Fagerström, Dipoli Secretariat: Timo Heikkinen & Eeva Mynttinen, YTK Webmaster: Mikko Johansson, YTK Scientific Committee AESOP President Professor Willem Salet, The Netherlands Professor Peter Ache, Finland YTK Director Professor Raine Mäntysalo, Finland Professor Kimmo Lapintie, Finland Professor Kristina Nilsson, Sweden Professor Pantoleon D. Skayannis, Greece Contact LOC Centre for Urban and Regional Studies (YTK) PB 12200, FIN 00076 AALTO Telephone (+358 9) 470 24080 Fax (+358 9) 470 24071 E-mail [email protected] Internet http://ytk.tkk.fi/en/ Congress Office CONGREX / Blue & White Conferences Oy, P.O.Box 81, FIN-00371 Helsinki, Finland Tel: +358-9-560 7500, Fax: +358-9-560 75020, E-mail: [email protected] Internet: www.congrex.fi Location Dipoli Congress Centre, Aalto University, Otaniemi, Finland Internet http://www.dipoli.tkk.fi/kongressipalvelut/english/index.html 2010 AESOP PhD Workshopo Nordic organising committee Kristina L. Nilsson, Chair, Sweden Ulrika Gunnarsson Östling, Sweden Sigmund Asmervik, Norway Mervi Ilmonen, Finland Harri Anderson,
    [Show full text]
  • FINAL Corridor Manual 2021.Pdf
    Lake Saimaa St. Petersburg Travel Corridor One Destination of Two Distinct Experiences Information Manual for Tour Operators & Travel Trade professionals 2021 TESTIMONIAL TABLE of CONTENTS 2 Lake Saimaa St. Petersburg Travel Corridor >> One Destination of Two Distinct Experiences TABLE of CONTENTS p. 04 p. 7 p. 12 Welcome to the Lake Lake Saimaa region Leningrad region Saimaa St. Petersburg & good to know & good to know Travel Corridor The Travel Corridor brings you Lappeenranta, Imatra, Mikkeli The “Corridor” between One Destination of Two Distinct and Savonlinna are located in St. Petersburg and the Experiences the heart of Lakeland Finland Republic of Finland p. 13 p. 14 p. 18 St. Petersburg & Logistics Visa good to know information requirements Russia’s pearl of the Border crossing points, Visa-free tours, Baltic Sea located on means of transport, e-visa, standard visa the Neva River visa-free cruises p. 21 p. 26 p. 33 Roundtrips Main attractions Accommodation & insider tips options Roundtrip examples for summer and winter What to see and Places of where to go accommodation in the area p. 42 p. 46 p. 50 Top things Contact information, Appendix to do product manuals, image banks A list of activity service providers The best activities Useful information for travelers about the area Contact details of DMC´s and Incoming Operators in the area Lake Saimaa St. Petersburg Travel Corridor >> One Destination of Two Distinct Experiences 3 Lake Saimaa St. Petersburg Travel Corridor TERTTI MANOR KARHUNPÄÄNKALLIO LAPPEENRANTA SAVONLINNA IMATRA SPA RESORTS SAIMAA RINGED SEAL VYBORG CASTLE 4 Lake Saimaa St. Petersburg Travel Corridor >> One Destination of Two Distinct Experiences TESTIMONIAL Welcome to the Lake Saimaa St.
    [Show full text]
  • Orchestrating Sustainable Urban Development 1.3 Research Approach
    Departm en t of B u ilt En viron m en t A Ra in e Mä n tysa lo et a l. a l t o - S T 1 OOrchestratingrchestrating sustainablesustainable / 2 0 1 6 durbanevelo pdevelopmentment Final report of the SASUI projectt Or chestr a tin g su sta in a ble developm en t Raine Mäntysalo, Helena Leino, Johan Wallin, Jussi Hulkkonen, Markus Laine, Minna Santaoja, Kaisa Schmidt-Thomé, Simo Syrman ISB N 978 -952-60-6692-9 (pdf) BUSINESS + ISSN-L 1799-48 96 ECONOMY ISSN 1799-48 96 (pr in ted) ISSN 1799-490X (pdf) ART + DESIGN + Aalto Un iversity ARCHITECTURE Aalto Un iversity School of En gin eerin g Departm en t of B u ilt En viron m en t SCIENCE + www.aalto.fi TECHNOLOGY CROSSOVER SCIENCE + REPORT DOCTORAL TECHNOLOGY DISSERTATIONS 2015 AaAalto lto UniversityUn iver sity publicationpu blica tion seriesser ies SCIENCE + TECHNOLOGY 1/20160/2016 Orchestrating sustainable urban d ev elop m en t Fi n a l r ep or t of the S A S UI p r oj ect RaineRain e, Mäntysalo,Mä n tysalo, HelenaHelen a Leino,Lein o, JohanJohan Wallin,Walllin , JussiJu ssi HuHulkkonen, lkkon en , MarkuMarkus s LainLaine, e, Min Minna n a San Santaoja, taoja, Kaisa Schmidt-Thomé,Schm idt-Thom é, SimSimo o SyrmSyrman an Aalto Un iversity School of En gin eerin g Departm en t of B u ilt En viron m en t Spatial Plan n in g (YTK) AaltoAa lto UniversityUn iver sity publicationpu blica tion seriesser ies SCIENCE + TECHNOLOGY 1/20160/2016 © Ra in e, Mä n tysa lo, Helen a Lein o, Joha n Wa lllin , Ju ssi Hu lkkon en , Ma r ku s La in e, Min n a Sa n ta oja , Ka isa Schm idt-Thom é, Sim o Syrman
    [Show full text]
  • Espoon Hot Spots -Alueiden Kehityskartoitus Alueen Asukkaiden Näkökulmasta
    Espoon Hot Spots -alueiden kehityskartoitus alueen asukkaiden näkökulmasta Siret Matsina Jenni Ronkainen Opinnäytetyö Matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelma 2017 Tiivistelmä Tekijät Siret Matsina, Jenni Ronkainen Koulutusohjelma Matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelma Opinnäytetyön nimi Sivu- ja liitesi- Espoon Hot Spots -alueiden kehityskartoitus alueen asukkaiden näkö- vumäärä kulmasta 47 + 29 Opinnäytetyön päätavoitteena on kartoittaa tutkimuksen avulla Espoon alueen asukkaiden mielipiteet siitä, miten aluetta voi kehittää. Työ tehdään toimeksiantona Espoon ja Kirkko- nummen Merellinen saaristo tunnetuksi -hankkeelle. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Vesa Gran. Alatavoitteina tutkitaan miten asukkaiden ja kaupungin yhteistyöllä kehitetään aluerakennetta ja tiettyä maantieteellistä aluetta. Työhön on valittu viisi kehitettävää alu- etta: Otaniemi – Hanasaari, Haukilahti, Kivenlahti – Marin satama-alue, Matinkylä – Nok- kala ja Iso Vasikkasaari. Alueita kutsutaan Hot Spoteiksi. Tietoperusta käsittelee aluekehitystä, siihen vaikuttavia megatrendejä, matkailua aluekehit- täjänä sekä tulevan Länsimetron vaikutusta aluekehitykseen. Lisäksi tietoperustassa pe- rehdytään Espoon tämän hetkiseen matkailuun, Espoon rantaraittiin ja saaristoon. Opin- näytetyö on tutkimustyyppinen ja alueen asukkaat vastasivat espoo.fi -sivustolla Webropol- kyselyyn. Kyseessä on kehitystyö, jossa käytetään kvantitatiivista tutkimusotetta. Työ on toteutettu syyskuu 2016 – huhtikuu 2017 välisenä aikana. Kyselytutkimus toteutet- tiin tammi-helmikuun aikana espoo.fi
    [Show full text]
  • Miltä Tapiola Näyttää Somessa? – Materiaaleja Työpajaan 1.2.2017 Koonnut Vuokko Heikinheimo, Helsingin Yliopisto [email protected]
    Miltä Tapiola näyttää somessa? – materiaaleja työpajaan 1.2.2017 koonnut Vuokko Heikinheimo, Helsingin yliopisto [email protected] Miltä Tapiola näyttää somessa? – materiaaleja työpajaan 1.2.2017 Kuva 1. Instagram-kuvien sijainteja vuosilta 2014-2016 Tapiolan ympäristöstä. Kuva 2. Instagram-kuvien tiheys (mitä tummempi, sitä enemmän kuvia), ja suosituimpien paikkojen sijainnit vuosilta 2014-2016 kerätyssä aineistossa. 1 Miltä Tapiola näyttää somessa? – materiaaleja työpajaan 1.2.2017 koonnut Vuokko Heikinheimo, Helsingin yliopisto [email protected] Taulukko 1. Käytetyimmät paikkamerkinnät Tapiolan alueella perustuen 6304 käyttäjän vuosina 2014-2016 jakamiin Instagram- kuviin (Lähde: Somecon-hanke / Instagram). Sijainti Käyttäjiä Espoo Metro Areena 1190 Espoo, Tapiola 455 Haukilahden ranta 396 EMMA ? Espoo Museum of Modern Art 332 Westend, Espoo 213 Westendin ranta 168 Esport-Areena 164 Haukilahti 160 WeeGee 148 Tapiolan keskus 135 Länsiväylä 114 Tapiolan urheiluhalli 109 Emma-Espoon Modernin Taiteen Museo 109 Haukilahti, Gäddvik 106 Mellstenin ranta 106 Tapiola 97 Espoo cultural centre 92 Sokos Hotel Tapiola Garden 91 Tapiolan Jääpuisto 81 Ravintola Haukilahden Paviljonki 75 Bada Bing 72 Hanasaari / Hanaholmen 71 Esport Ratiopharm Arena 70 The Gallows Bird 70 Tapiolan Uimahalli 70 Ravintola Haikaranpesä 69 Karhusaari 68 Esport Fitness Center 65 Tapiolan Jääpuutarha 64 Tapiolan Urheilupuisto 64 Café Mellsten 60 Hanaholmen - kulturcentrum för Sverige och 57 Finland Westend Beach 56 Espoon kulttuurikeskus Espoo
    [Show full text]
  • Espoon Rantaraitti Käyttäjätutkimus 2018 Metropolia
    Espoon Rantaraitti Käyttäjätutkimus 2018 Metropolia AMK Perille Asti hanke ▪ Perille asti -projektin (Last Mile) tavoitteena on parantaa asukkaiden, ▪ Hanketta toteuttamassa ovat työntekijöiden, ja kansainvälisten Vantaan kaupunki, Forum Virium vieraiden liikkumista Helsinki, Espoo Marketing, pääkaupunkiseudulla nykyistä Metropolia Ammattikorkeakoulu, liikennejärjestelmää täydentämällä Aalto Yliopisto ja testaamalla uusia älykkäitä ja ▪ Perille asti -hanke saa innovaativisia markkinalähtöisiä rahoituksensa Euroopan ratkaisuja aluekehitysrahastosta osana 6Aika- ▪ Jätkäsaaressa Helsingissä strategiaa vuosina 2017–2019. ▪ Aviapolis alueella Vantaalla ▪ Nuuksion kansallispuiston ja Rantaraitin alueille Espoossa Rantaraitti Taustaa ▪ Rantaraitti on Espoon merenrannan rantaviivaa määrittävä ainutlaatuinen virkistys- ja ulkoilureitti ▪ n. 40 km pitkä ▪ lähes 100 eri kohdetta, kulttuurihistoriallisista kohteista luontokohteisiin, kahviloista uimarantoihin ▪ Espoon Helmi, kuten monet haastateltavat totesivat Taustaa ▪ Espoon Rantaraitti, osana Perille Asti -hanketta, toimii pilotointialueena tulevaisuuden liikkumispalveluille, jotka kohdennetaan sekä matkailijoille että paikallisille asukkaille ▪ Metropolia suoritti Rantaraitilla kesällä 2018 kyselyn, jolla kartoitettiin neljässä eri kohteessa vierailijoiden kokemukset alueella liikkumisesta ▪ Metropolian projektiorganisaatio: • Projektipäällikkö: Kaija Haapasalo ([email protected]) • Projektiasiantuntija: Juha Ainoa ([email protected]) • Projektiassistentti: Atte Linna ([email protected])
    [Show full text]
  • Sairanen Roosa.Pdf (1.114Mt)
    Roosa Sairanen Analysis of Tour and Transport service business in Turku archipelago Helsinki Metropolia University of Applied Sciences Bachelor of Business Administration International business and logistics Thesis 18 April 2018 Author Roosa Sairanen Title Analysis of Tour and Transport service business in Turku archi- pelago Number of Pages 54 pages + 2 appendices Date 18 April 2018 Degree Bachelor of business administration Degree Programme International business and logistics Specialisation option International business and logistics Instructor(s) Kaija Haapasalo, Senior Lecturer This thesis studies the business models of three case companies, which are offering sea- sonal tour and transport services in Turku archipelago. The purpose of this thesis was to gain knowledge about how to operate transport services successfully in an operational en- vironment, where changing weather conditions and holiday seasons cause drastic changes in demand on monthly, daily and possibly even hourly basis. The scope of this thesis was limited to tour- and transport operators in Turku archipelago. The primary research was conducted in the form of structured interviews with the case com- pany owners who all have tens of years of experience in operating the seasonal services in Turku archipelago. The primary research method allowed access to first-hand information about offering the services in the archipelago environment. The aims of this thesis were to understand better the operational environment and its challenges and to provide develop- ment suggestions for City of Espoo on how to operate and develop seasonal tour and transport services in Espoo archipelago, based on the research in Turku archipelago and the analysis of the case companies.
    [Show full text]
  • Railway Tunnel Between Finland and Estonia Finest Bay Area Development Oy Finest Bay Area - Railway Tunnel Between Finland and Estonia
    DECEMBER 2018 ENVIRONMENTAL IMPACT ASSESSMENT PROGRAMME Railway tunnel between Finland and Estonia Finest Bay Area Development Oy Finest Bay Area - Railway tunnel between Finland and Estonia Copyright © Pöyry Finland Oy ISBN 978-952-94-1576-2 (printed) ISBN 978-952-94-1577-9 (PDF) All rights reserved. This document, or any part thereof, may not be copied or duplicated in any form without written permission from Pöyry Finland Oy. Pro- ject number 101009314. Cover photo: A-Insinöörit Oy 2 CONTACT INFORMATION AND AVAILABILITY FOR PUBLIC VIEWING Project Developer: Finest Bay Area Development Oy The assessment programme is available in electronic Kustaa Valtonen format at the following addresses: [email protected] www.ymparisto.fi/FinestBayAreaTallinnatunneliYVA Tel. +358 504155300 www.miljo.fi/FinestBayAreaTallinntunnelMKB https://www.finestbayarea.online/ In addition to the assessment programme, the web- Finnish liaison authority for the EIA process: site contains information on the project, such as the Centre for Economic Development, Transport and the places where the assessment is available for public Environment in Uusimaa viewing and the time and place for the public infor- Contact person Leena Eerola mation event. [email protected] Tel. +358 295 021 380 The project’s assessment programme for Estonia is www.ely-keskus.fi/uusimaa available in English at: www.ymparisto.fi/FinestBayAreaTallinnatunneliYVA/ Estonian liaison authority for the EIA process: https://finestbayarea.online/about Ministry of Environment Contact person Rainer Persidski Tel. +372 626 2973 [email protected] EIA consultant: Pöyry Finland Oy EIA project manager Karoliina Jaatinen [email protected] Tel. +358 40 660 4407 www.poyry.fi Publisher: Finest Bay Area Development Oy Layout: Ed Publishing&Marketing/Stil&form Maps used in the figures: Base maps from the National Land Survey of Finland, open data 2018, unless stated otherwise.
    [Show full text]
  • Lake Saimaa St. Petersburg Travel Corridor >> One Destination of Two Distinct Experiences TABLE of CONTENTS
    Lake Saimaa St. Petersburg Travel Corridor One Destination of Two Distinct Experiences Information Manual for Tour Operators & Travel Trade professionals 2021 TABLE OF CONTENTS FINLAND SWEDEN Savonlinna Mikkeli Imatra / Svetogorsk Lappeenranta Vyborg ST. PETERSBURG HELSINKI Nuijamaa / Brusnichnoye Vaalimaa / Torfyanovka RUSSIA o STOCKHOLM TALLINN ESTONIA MOSCOW Copenhagen 2 Lake Saimaa St. Petersburg Travel Corridor >> One Destination of Two Distinct Experiences TABLE OF CONTENTS p. 04 p. 7 p. 12 Welcome to the Lake Lake Saimaa region Leningrad region Saimaa St. Petersburg & good to know & good to know Travel Corridor The Travel Corridor brings you Lappeenranta, Imatra, Mikkeli The “Corridor” between One Destination of Two Distinct and Savonlinna are located in St. Petersburg and the Experiences the heart of Lakeland Finland Republic of Finland p. 13 p. 14 p. 18 St. Petersburg & Logistics Visa good to know information requirements Russia’s pearl of the Border crossing points, Visa-free tours, Baltic Sea located on means of transport, e-visa, standard visa the Neva River visa-free cruises p. 21 p. 26 p. 33 Roundtrips Main attractions Accommodation & insider tips options Roundtrip examples for summer and winter What to see and Places of where to go accommodation in the area p. 42 p. 46 p. 50 Top things Contact information, Appendix to do product manuals, image banks A list of activity service providers The best activities Useful information for travelers about the area Contact details of DMC´s and Incoming Operators in the area Lake Saimaa St. Petersburg Travel Corridor >> One Destination of Two Distinct Experiences 3 Lake Saimaa St. Petersburg Travel Corridor TERTTI MANOR ST.
    [Show full text]