ESPOON KOTIKAUPUNKIPO LUT E S P O O N L A H T I ESPOONLAHDEN KESKUS KIVENLAHTI LAURINLAHTI SOUKKA SOUKANRANTA KÄVELYOPAS V e r s i o 2 0 1 4 Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto – Esbo Stadsdelsföreningars Förbund ry ESPOON KOTIKAUPUNKIPO LUT E S P O O N L A H T I ESPOONLAHDEN KESKUS KIVENLAHTI LAURINLAHTI SOUKKA SOUKANRANTA Versio 30.9.2014 88 kohdetta • 12 tietolaatikkoa • pääreittien pituus 16 km Toimitus ja ulkoasu Pauli Saloranta / Suomen Kotikaupunkipolut tmi Kuvat Mikko Perkko / EKYL Julkaisija Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto 2015 Yhteistyössä Espoon kaupunki, Esbo Hembygdsförening, Soukka-seura ja Laurinlahden yhdyskunta Kiitos kaikille tietoja antaneille kaupunkilaisille, virkamiehille ja yhteisöille! Aineisto on netissä: www.ekyl.fi/espoon-kotikaupunkipolut www.espoo.fi/kotikaupunkipolut Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry eli EKYL on vuonna 1981 perustettu espoolaisten kaupunginosa- ja kotiseutuyhdistysten keskusliitto ja palvelu- organisaatio. Liitolla on 46 yhdistysjäsentä eri puolilta Espoota. www.ekyl.fi Monipuolisten kotikaupunkipolkujen laatiminen on kaupunginosayhdistys- ten toimintamuoto, jonka Pauli Saloranta kehitti valtakunnallisessa pilottihankkeessa Espoossa 2004–05 Espoon kaupungin ja Uudenmaan liiton rahoituksella. www.kotikaupunkipolut.fi 2 • Espoon kotikaupunkipolut: Espoonlahti J O H D A N T O Espoonlahti oli aikoinaan jo hansakauppiaiden ja talonpoikaispurjehtijoiden liikennöi- mä kauppaväylä. Rannikon kyliin kehittyi kartanoita, joiden maille syntyi 1800-luvun lopulla vilkas helsinkiläisten huvilayhdyskunta. Porkkalan vuokra-ajan jälkeen kehitys käynnistyi nopeasti: Alvar Aallon suunnitel- man pohjalta rakennettiin 23 000 asukkaan moderni luonnonläheinen rantakaupunki, jolla on Länsimetron jatkon myötä yhä tiivistyvä keskusta. K I R J A L L I S U U T T A Elämää lähiössä. Riitta Astikainen ja Riitta Heiskanen ja Raija Kaikkonen (toim.) 1997, Helsingin Sanomat. Ernan tarina. Suomen tiedustelujoukko Virossa toisen maailmansodan vuosina. Ülo Jogi 1996, Ajatus. Espoo – kasvun näkijät ja tekijät. Reima T. A. Luoto 2004, Espoon kaupunginmuseo. Espoo – oma lukunsa. Pertti Maisala 2008, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus. Espookirja. Uolevi Itkonen 1992, Espoon kaupunki. Espoon luontokohteet. Harri Anttila ja Kati Berninger 2004, Espoon ympäristö- keskus, 7. painos. Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Erkki Härö 1991, Espoon kaupungin- museo, 2. painos. Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Arkkitehtuuriopas. Arvi Ilonen 2000, Otava. Kylä-Espoo. Espoon vanha asutusnimistö ja kylämaisema. Espoon kaupunki- suunnittelukeskus 2008. Laurinlahden yhdyskunta 1948–1998. Seppo Laurikainen ym. 1998, Laurinlahden yhdyskunta ry. Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta. Johanna Hankonen 1994, väitöskirja, Tampereen teknillinen korkeakoulu, Gaudeamus ja Otatieto oy. Susihukkia ja punahilkkoja. Raportti Espoon ja Vantaan itsenäisyystaistelusta alue- rakentamisen avulla. Raimo Markkanen 1997, Rakennusalan kustantajat. Sydämellistä yhteiselämää. Espoon koulutaloja 1873–1990. Kari Jormakka 1991. Tarinoita Soukasta. Benita Åkerlund 2011, Soukka-seura. 3 Espoonlahden keskus 20 kohdetta • 1 tietolaatikko • noin 4 km 1 Ulappatori tyskierroksella Lippulaiva oli vuorossa Länsimetron jatkoon valmistautuen Es- 2007, nyt liiketiloja yhteensä 38. Alkupe- poonlahti on jo saanut Ulappatorista uu- räisistä liikkeistä toimivat edelleen Ken- den pääaukion aivan tulevan metroase- kä-Pertti ja K-Seilori. man viereen. Kaupungin yhteispalvelupiste tarjoaa Torin reunalla maamerkkinä toimii monipuolisia julkishallinnon neuvonta- ja as.oy Espoon Tähystäjän tornitalo, joka asiointipalveluja. Myös kirjaston tuomi- valmistui 2013. Koko korttelin talot on sesta Lippulaivaan on ollut välillä puhet- suunnitellut Petri Rouhiainen ja julkisivu- ta. jen graafisen betonin kuviot Aimo Kataja- Tämän vuosikymmenen aikana raken- mäki aiheinaan merivirrat ja sekä erilai- netaan Länsimetron jatkeen asema ja set merenelävät. Taloyhtiöillä on yhteinen bussiterminaali Lippulaivan länsipäähän. parkkihalli Ulappatorin alla sekä sauna- Sisäänkäyntejä on tulossa Espoonlahden- ja kerhotilat Tähystäjän 13. kerroksessa. kadulle ja Espoonlahdenreitille. Katotasossa on liikehuoneistoja. 3 Ankkurin liiketalo 2 Lippulaiva Valmistui 1986, suunnittelijat Timo ja Valmistui 1994, suunnittelija Heikki Kos- Tuomo Suomalainen. Espoonlahden kes- kelo. Posti siirtyi saman katon alle 1999. kustan rakennuttaja Asuntosäätiö tilasi Espoon suurten kauppakeskusten päivi- arkkitehdeilta mielenkiintoisen raken- Länsimetro ja sen jatko Helsingin metron läntistä osuutta on suunniteltu jo 1950-luvulta asti. Sen ensimmäi- sestä vaiheesta päätettiin erinäisten vaiheiden jälkeen 2008. Vaihtoehtona oli muiden muassa Espoon oman pikaraitiotieverkoston kehittäminen. Osuus Matinkylään saakka valmistuu 2015 sisältäen 7 uutta asemaa. Samalla siirrytään automaattijuniin, mikäli ne saadaan toimimaan. Länsimetron jatkosta Kivenlahteen valmistui yleissuunnitelma 2011. Espoon val- tuusto hyväksyi sen 2012 ja ratkaiseva valtion rahoituspäätös tehtiin minihallitus- neuvotteluissa kesäkuussa 2014. Uuden osuuden pituus on 7 km ja se rakennetaan kokonaan maan alle. Asemia tulee viisi sekä lisäksi varikko Sammalvuoreen. Kustan- nusarvio on 800 miljoonaa euroa ja arvioitu valmistumisaika 2020. Metron rakentaminen muuttaa koko Etelä-Espoota huomattavasti. Se näkyy jo nyt tulevien asemanseutujen tiivistymisenä, väkiluvun kasvuna ja kaupunkimaisen elä- mänmuodon yleistymisenä. 4 • Espoon kotikaupunkipolut: Espoonlahti nuksen joka jatkaisi aiemmin valmistu- vihreillä puupinnoilla, jotka valitettavasti neen kirkon tyyliä, mutta toteutuskustan- tärveltiin ensin graffiteilla ja sen jälkeen nusten piti olla kohtuulliset. Sininen väri kovalla peittomaalilla. ominainen talolle. Tontin toinen puoli on luontoa, toinen rakennusta. Pergolat ja 6 Kipparinmäki muut yksityiskohdat lieventävät siirtymää Kipparinmäen puoliavoimien kortteleiden luonnosta modernien palveluiden pariin. asemakaavat on suunnitellut Bror Söder- man. Puiston luoteispuoliset rakennukset 4 Espoonlahden kirkko piirrettiin Asuntosäätiössä energiakriisin Valmistui 1980, suunnittelijat Timo ja juuri puhjettua 1973, kaakkoispuoleiset Tuomo Suomalainen. Vasta perustetulla Keskus-Satossa. seurakunnalla ei ollut aikaa pitää arkki- tehtuurikilpailua, joten työ tilattiin suo- 7 Espoonlahden uimahalli raan Laurinlahdessa asuneilta arkkiteh- Rakennettiin asukkaiden pitkän kam- deilta, jotka tunnettiin Temppeliaukion panjoinnin tuloksena 1983. Sen oli suun- kirkon suunnittelusta. nitellut Osmo Sipari jo 1970-luvulla: Kirkon tiloihin kuljetaan pienen sisäto- energiakriisin vaatimukset näkyvät mm. rin kautta. Läpikulkukin on mahdollista ikkunoiden vähyytenä. Niiden sijaan allas- aukioloaikoina. Salissa ja aulassa on käy- salissa on kuvataiteilija Marika Mäkelän tetty tontilta louhittua kiveä. Merellistä suurikokoinen neliosainen emaliteos Hei- henkeä puolestaan luo salin puukannat- jastuksia. teinen katto. Rakennuksen peruskorjaus- Isompi allas on Espoon ainoa 50-metri- ta suunnitellaan. nen. Kilpailuja varten on 400-paikkainen Kirkkosalissa on 400 istumapaikkaa. katsomo. Hallissa on lisäksi kuntosali, Pieni teräksinen alttarikrusifiksi on Kau- monipuoliset liikuntatilat, hoitopalveluja, ko Moision valmistama. Kirkkolaiva Alma kahvila, kokous- ja saunatilat sekä takka- nostettiin paikalleen 1990. Sen rakensi huone. Kalevi Saari 1880-luvulta peräisin olevan Kävelytien kallioleikkauksessa on hieno kaljaasin mallin mukaan. kivilajikontakti, jossa muinaisen meren- Espoonlahden seurakunta on perustet- pohjan tumma sedimenttikivi on saanut tu Kivenlahden seurakuntana 1975, jäse- seurakseen vaaleaa tuliperäistä graniit- niä nykyään noin 33 000. tia. Ks. tietolaatikko: Timo ja Tuomo Suoma- lainen 8 Espoonlahden urheilupuisto Puistossa on pesäpallokenttä sekä yleis- 5 Päiväkoti urheilu-, katukoripallo- ja ulkosali- Valmistui 1989, suunnittelijat Timo ja bandykenttä, lämmitettävä hiekkate- Tuomo Suomalainen. Samaa kokonai- konurmikenttä, skeittiparkki, puru- ja suutta viereisen kirkon kanssa. Luonto- ratsastusratoja, kuntosaleja, uimahalli, yhteyttä on tuotu esiin mm. suurilla sini- kaksi jäähallia sekä urheiluhalli. Espoon- 5 lahti on tunnettu kisapaikka mm. heitto- 10 Koulumäen koulu lajien harrastajien parissa. Erityiskoulu. Koulumäen koulussa ope- Laakso on entinen merenlahti. Jääkau- tus on luokkamuotoista erityisopetusta desta muistona on paksu savipohja. Sen oppilaille, joilla on todettu laaja-alaisia alla ikivanhassa kallioperässä piilee ”Sou- oppimisvaikeuksia tai kehitysviivästymä. kan malmi”: sinkkivälkettä, lyijyhohdetta Koulussa on 85 oppilasta, luokkakoko ja rikkikiisua sisältävä esiintymä. Kaivok- enintään kymmenen. Koulu toimii sa- sia ei tänne kuitenkaan ole luvassa. malla erityisopetuksen resurssikeskuk- sena yleisopetuksen opettajille ja muulle 9 Espoonlahden koulu ja koulutusalan ammattihenkilöstölle. lukio ”Jylla.” Koulurakennus valmistui 1975, 11 Kauko Räsäsen ateljeetalo suunnittelija Osmo Sipari. Se oli aikanaan Kuvanveistäjä, taiteilijaprofessori Kauko Suomen suurin ja modernein, ensimmäi- Räsänen syntyi 1926 Suistamolla Laato- nen luokatonta koulua varten suunni- kan Karjalassa. Hän opiskeli taideaka- teltu. Peruskorjaus 2012–13 toteutettiin temian koulussa Helsingissä 1946–50 ja alkuperäistä tyyliä kunnioittaen: mm. sai ensimmäisen kilpailuvoittonsa 1951. palautettiin 1970-luvun materiaaleja ja Räsäsen töitä on ollut esillä useissa näyt- värejä. Samalla ruokalaan tilattiin Stig telyissä koti- ja ulkomailla vuodesta 1953 Baumgartnerilta 15-metrinen