EETVARTTI 2 / 2019 Espoon Toimintaympäristökatsaus
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
EETVARTTI 2 / 2019 Espoon toimintaympäristökatsaus Kuva: Mauri Ratilainen, Compic Oy Ajankohtaista Espoon kaupunki Konsernihallinto • Alueiden kaupunkimaisuus ja sosioekonominen tila indeksien ja Tutkimus ja tilastot klusterianalyysin valossa - Espoon kaupungin asuinalueindeksit 2012-2015 10.6.2019 • Kulttuuritilaisuuksissa kävijyys ja ei-kävijyys Espoossa Eetvartin Varttitiedot I neljännes 2019 sähköinen versio: • Espoon väestö oli maaliskuun 2019 lopussa ennakkotietojen mukaan www.espoo.fi/tieto, 285 000 asukasta Eetvartti-neljännes- • Työpaikkojen määrä Espoossa kääntynyt kasvuun vuosijulkaisu • Työttömyyden lasku hidastunut eniten ulkomaalaisten ja nuorten kohdalla • Asuntorakentaminen jatkuu voimakkaana, uusia asuntoja valmistui yli tuplamäärä vuodentakaiseen verrattuna Suomi, Espoo ja sisu Espoon kaupunkikehitys on pitkälti riippuvainen koko Tilanne ei onneksi ole näin mustavalkoinen. Taantu- Suomen ja sen aluerakenteen ja kansantalouden ke- villa alueilla on paljon luottamusta elämän jatkumi- hityksestä. Viime vuosina Suomen aluerakenteen ke- seen. Pienenkin yrityksen tai yhdenkin lapsiperheen hitykseen on vaikuttanut voimakkaasti maan sisäinen muutto voi muuttaa kunnan ilmapiirin positiiviseksi muuttoliike, joka yhä enenevässä määrin suuntautuu ja antaa tilaa optimismille. Unohtaa ei voi myöskään suuriin kaupunkikeskuksiin, erityisesti kuuteen suu- suomalaisten perusvahvuutta, sisukkuutta ja siihen reen kaupunkiin. Tämä kehitys on ollut silmiinpistä- liittyvää periksiantamattomuutta. Se on suomalaisten vän voimakasta aivan viime vuosina. dna:ssa ja on auttanut monessa kiperässä tilantees- sa historian aikana. Helsingin seutu (Pääkaupunkiseutu ja 10 kehyskun- taa) ottaa tästä kehityksestä leijonanosan, kasvua on Miten Espoo kehittyy ja onko espoolaisilla sisukkuut- viime vuosina ollut noin 16 000 asukasta vuosittain. ta? Espoo kasvaa lähivuosina kohisten. Asukasmää- Voimakas väestönkasvu generoi myös asuntotuo- rä kasvaa vuosittain noin 5 000:lla ja asuntoja raken- tantoa, joka sekin on erittäin korkealla tasolla. Kasvu netaan ennätystahtia. Työpaikkoja syntyy ja uusia vahvistaa niin ikään työpaikkakehitystä, sillä työpai- suuria liikenneväyliä rakennetaan. Kasvukehitys on kat keskittyvät sinne, missä työllä tuotetuille tuotteille siis vahvaa. Mutta sisukkuutta tarvitaan Espoossakin ja palveluille on kysyntää. pärjäämiseen. Asuntojen hinnat ja sitä kautta varsin- kin nuorten lapsiperheiden asuntovelat ovat Suomen Nämä toinen toisiaan ruokkivat kasvutrendit ovat ol- suurimpia. Eikä kasvukeskusten asuntohintojen ole leet Helsingin seudulla vallitsevia jo vuosikymmeniä. ollut tapana laskea. Kansallisesti tämä on johtanut tilanteeseen, jossa syrjäisemmät alueet taantuvat yhä nopeammin ja Sisukkuutta vaaditaan myös vuokra-asunnon löytä- myös perinteisillä maakuntakaupungeilla on vaike- miseen. Kaikki eivät halua sitoutua suuriin velkoihin, uksia pysyä kasvussa mukana. Suomi siis polarisoi- vaan saada elämiseen muutakin sisältöä kuin velan- tuu aluerakenteellisesti ennätyksellisen nopeasti. maksua seuraavat 20 vuotta. Asuntovarallisuus, var- Tämä erisuuntainen muutos näkyy sekä kasvavilla sinkin oman asumiskäytössä olevan asunnon osalta, että taantuvilla alueilla. Taantuvilla alueilla väestö ei ole aitoa, nopeasti realisoitavaa varallisuutta. Si- vähenee ja vanhenee, työpaikat katoavat ja palvelut sukkuutta edellyttää asua kasvukeskuksessa myös häviävät. Kuntatalous on pitkälti riippuvainen valti- silloin, jos tulotaso jää kovin matalaksi. Miten maksat onosuuksista ja muista julkisista tulonsiirroista. Tätä vuokran, lasten kasvatuksen ja harrastukset, jos tulot kierrettä on lähes mahdoton katkaista. riittävät vain välttämättömään? Espoossa noin 10 % lapsiperheistä elää virallisen köyhyysrajan alapuolel- Kasvavat alueet kipuilevat taas väestönkasvun tuo- la. Tämä on suuri joukko. Erityisesti pitää kuitenkin masta palvelurakenteen kasvattamisesta, suurista arvostaa työttömien sisukkuutta. Protestanttisen etii- julkisen talouden investoinneista (koulut, päiväkodit, kan peruspilareita on saada tehdä työtä. Työtekoon kadut) ja uuden väestön myötä hitaasti kehittyvistä perustuu koko länsimainen talousjärjestelmä ja ih- verotuloista. Myös liikennemäärät ja -tarpeet kasva- misarvo. Heikoimmassa työmarkkinatilanteessa ovat vat. Kasvavien alueiden viherympäristö joutuu koville pitkäaikaistyöttömät, siis yli vuoden yhtäjaksoisesti käyttäjämäärien jatkuvasti kasvaessa. työttömänä olleet. Heitä on Espoossa noin 3 500, se on noin kaksi kilometriä pitkä jono! Riittääkö heillä Merkittävin ero näiden kahden alueellisen kehitys- sisu ja pitääkö Espoo ja espoolaiset heistä riittävästi suunnan välillä on asenteissa ja mentaliteetissa. huolta? Taantuvilla alueilla on jo paljon periksi antamisen mie- lialaa. Nuorison muuttaessa pois synkkenee myös 10.6.2019 kuva tulevaisuudesta. Kasvavilla alueilla tilanne on Teuvo Savikko lähes päinvastainen: väestönkasvu ja uudet työpaikat tutkimusjohtaja lisäävät tulevaisuuden uskoa ja optimismia hyvästä kehityksestä. Globaalin talouskasvun uskotaan vie- vän kasvavia alueita edelleen kohti yhä suurempaa vaurautta. 2 Eetvartti 2 / 2019 Finland, Esbo och sisu Esbos stadsutveckling är i stor utsträckning beroende Situationen är lyckligtvis inte så svartvit. Det finns av utvecklingen av hela Finland och dess regionala ett stort förtroende för att de eftersatta områdena struktur samt den nationella ekonomin. De senaste fortsätter leva. Ett litet företag eller inflyttning av en åren har utvecklingen av Finlands regionala struktur enda barnfamilj kan bryta den negativa andan och påverkats starkt av flyttrörelsen inom landet, som ge utrymme för optimism. Vi ska inte heller glömma alltmer riktar sig till stora stadscentra, i synnerhet sex finländarnas sisu, en kombination av grundläggande nya stora städer. Denna utveckling har varit särskilt styrka, uthållighet och en vägran att ge efter. Den kraftig under de senaste åren. finns i finländarnas DNA och har varit till hjälp i många kniviga situationer under historiens gång. Helsingforsregionen (huvudstadsregionen och 10 kranskommuner) tar lejonparten av denna utveckling; Hur utvecklas Esbo och är Esboborna uthålliga? ökningen har varit cirka 16 000 invånare per år de Esbo växer dramatiskt under de närmaste åren. senaste åren. Den kraftiga befolkningstillväxten bidrar Invånarantalet ökar årligen med cirka 5 000 personer även till ökad bostadsproduktion, som även den är och bostäder byggs i rekordfart. Arbetstillfällen skapas på en mycket hög nivå. Ökningen stärker likaså och nya stora trafikleder byggs. Tillväxtutvecklingen arbetsplatsutvecklingen, eftersom arbetsplatserna är med andra ord kraftig. Men även Esbo behöver koncentreras till de platser där det finns efterfrågan uthållighet för att klara sig. Bostadspriserna och på de producerade produkterna och tjänsterna. särskilt unga barnfamiljers bostadsskulder är bland de högsta i Finland. Och man brukar inte sänka Dessa tillväxttrender, som ger näring åt varandra, har bostadspriserna i tillväxtcentra. varit rådande i Helsingforsregionen redan i många årtionden. Nationellt har detta lett till en situation där Uthållighet krävs också för att hitta en hyresbostad. mer avlägsna områden förfaller allt snabbare och Alla vill inte binda upp sig på stora lån, utan vill även traditionella landsortsstäder har svårt att hålla fylla livet med annat än bara skuldbetalningar jämna steg med tillväxten. Regionstrukturen i Finland de kommande 20 åren. Bostadsförmögenheten, polariseras med andra ord rekordsnabbt. Denna särskilt för en egen bostad man bor i, är inte en äkta förändring som går åt olika håll syns i både växande förmögenhet som snabbt kan realiseras. Uthållighet och eftersatta områden. I de eftersatta områdena krävs även då man bor i ett tillväxtcentrum och minskar och åldras befolkningen samt arbetsplatserna inkomsten hamnar på en mycket låg nivå. Hur ska och tjänsterna försvinner. Den kommunala ekonomin du betala hyran, barnens fostran och hobbyer om är i stor utsträckning beroende av statsandelarna inkomsterna endast räcker till det nödvändiga? I och andra offentliga transfereringar. Denna spiral är Esbo lever cirka 10 procent av barnfamiljerna under nästan omöjlig att stoppa. den officiella fattigdomsgränsen. Det är en stor grupp. Vi måste dock särskilt värdesätta uthålligheten hos Tillväxtområdena lider i sin tur av den växande de arbetslösa. En grundpelare i den protestantiska servicestrukturen som befolkningstillväxten för med etiken är att få arbeta. Hela västerlandets sig, stora offentliga investeringar (skolor, daghem, ekonomiska system och människovärde bygger på gator) och skatteintäkter som ökar långsamt i och sysselsättning. Situationen på arbetsmarknaden med den nya befolkningen. Även trafiken och är sämst för de långtidsarbetslösa, det vill säga de transportbehoven ökar. Grönmiljön i tillväxtområdena som varit arbetslösa en sammanhängande period missgynnas då antalet användare bara blir fler. på över ett år. Cirka 3 500 är långtidsarbetslösa i Esbo, vilket motsvarar en kö på cirka två kilometer! Den största skillnaden mellan dessa två Är de tillräckligt uthålliga och tar Esbo och Esboborna regionala utvecklingsriktningar finns i attityderna tillräckligt hand om dem? och mentaliteten. I de eftersatta områdena finns redan en stor känsla av resignation. När 10.6.2019 ungdomarna flyttar bort blir framtidsbilden mörkare. Teuvo Savikko I tillväxtområdena är situationen snarare den forskningschef omvända: befolkningstillväxten och nya arbetsplatser ökar framtidstron och skapar optimism om en god utveckling.