Espoon Niittyjen Ja Avointen Alueiden Toimenpideohjelma 2021-2031

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Espoon Niittyjen Ja Avointen Alueiden Toimenpideohjelma 2021-2031 Espoon niittyjen ja avointen alueiden toimenpideohjelma 2021–2031 Julkaisija: Kaupunkitekniikan keskus, Viherkunnossapito, luonnonhoito. 2021 Valokuvat: ProAgria Etelä-Suomi, Auli Hirvonen; Ramboll Finland Oy Tuulikki Peltomäki ja Mervi Kokkila Kannen kuva: Etuniemi, Ruostenopsasiipi / ProAgria Etelä-Suomi, Auli Hirvonen Taitto: Ramboll Finland Oy / Aija Nuoramo 2 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 Sisältö Espoon niittyjen ja avointen alueiden toimenpideohjelman käsitteitä: . 4 Tiivistelmä . 6 Johdanto . 7 Työn tavoitteet ja sisältö ................................................7 Toimenpideohjelman liittyminen muihin ohjelmiin...........................8 Työskentelymenetelmät.................................................8 OSA I . 10 1 Tarkastelualueen nykytilan analyysi . 11 1.1 Maisema- ja kulttuuriympä ris tö arvot ................................11 1.1.1 Espoon maanviljelyn historiaa ..................................13 1.2 Luontoarvot ...................................................13 1.3 Virkistysarvot ..................................................16 1.4 Siniverkosto ja olosuhteet.........................................16 1.5 Analyysin yhteenveto ............................................21 2 Niittyverkostosuunnitelma . .22 2.1 Niittyverkostosuunnitelma .......................................22 3 Avoimien viheralueiden kunnossapito . .28 3.1 Kunnossapidon nykytila .........................................28 3.2 Haastatteluiden yhteenveto – näkemyksiä kentältä .....................30 3.3 Viheralueiden kunnossapito luokitus RAMS 2020 .....................31 3.4 Luokitusmuutosten periaat teet ....................................36 3.5 Kunnossapidon kehittäminen .....................................37 OSA II . 40 4 Niittyjen kohdekohtaiset toimenpiteet . 41 4.1 Yhteenveto maastokohteista ......................................41 4.2 Maastokohteiden kunnossapidon toimenpiteet ja aikataulutus ...........44 4.3 Niittyjen peruskunnostuksen tyyppiratkaisut ........................47 4.4 Maastokohteiden peruskun ­­nostusten priorisointi ja aikataulutus..........52 5 Toimenpiteiden toteuttaminen ja seuranta . 54 6 Ohjelmakauden kustannusarvio ja rahoitusmahdollisuudet . .56 7 Hallinnollinen käsittely . 58 Lähteet: . 59 Liite 1 Maisemapeltojen viljelysuunnitelmat . 61 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 3 Espoon niittyjen ja avointen alueiden toimenpideohjelman käsitteitä: Avoin viheralue: Kaupunki- ja taajamaraken- ka jää tulvivan meriveden alle tilastollisesti kerran teen sisällä tai reuna-alueilla olevia luonnostaan sadassa vuodessa. tai ihmistoiminnasta syntyneitä avoimia kasvullisia ympäristöjä, kuten niittyjä ja peltoja. Viheralueiden Niitty: Heinää ja ruohoa kasvava puuton, tuore- kunnossapitoluokituksessa avoimet viheralueet pohjainen maa-alue. Suomessa niityt ovat pääosin jaetaan arvoniittyihin, käyttöniittyihin, maisema- ihmisen raivaamia lukuun ottamatta merenranta- niittyihin, avoimiin alueisiin ja maisemapeltoihin. ja tunturiniittyjä. Avoin alue: Alueita, joita ylläpidetään avoimi- Niittyjen tukialue: Avoimia tai puoliavoimia na näkymien säilyttämiseksi tai esimerkiksi alueella kasvullisia ympäristöjä, jotka eivät ole niittyjä tai olevan teknisen verkoston ylläpitämiseksi (sähkö- peltoja, mutta joilla on merkitystä niittyjen lajiston linjat). Raportissa avoimiin alueisiin on sisällytet- elinympäristöinä sekä niittyelinympäristöjen kyt- ty myös mm. luonnonniityt, viljelykäytöstä poistu- keytyneisyyden kannalta. neet pellot sekä aukeat alat metsässä. Niittyverkosto: Avointen elinympäristöjen muo­­­ Ekologinen verkosto: Verkosto, joka palvelee dostama kytkeytynyt kokonaisuus, johon kuuluvat monien eliöiden ja eliöryhmien liikkumista ja le- niityt, niittyjen tukialueet sekä maisemapellot. viämistä. Niittyverkoston muu niittyalue: Niittyalue, Ekosysteemipalvelut: Aineelliset ja aineetto- joka ei arvoiltaan ja/tai kytkeytyneisyydeltään mat hyödyt, joita ihminen saa ekosysteemien ra- muodosta niittyverkostossa niittykeskittymää. kenteesta ja toiminnasta. Niittyverkoston niittykeskittymä: Keskeinen Kytkeytyneisyys: Eliölajien elinympäristöjen ja kytkeytynyt niityistä ja maisemapelloista muo- rakenteellinen ja toiminnallinen liittyminen toisiin- dostunut aluekokonaisuus niittyverkostossa. Niit- sa. Rakenteellinen kytkeytyneisyys kuvaa pelkäs- tykeskittymän arvot muodostuvat kulttuuri-, vir- tään elinympäristöjen välistä etäisyyttä, mutta toi- kistys- ja luontoarvojen yhdistelmänä. minnallinen kytkeytyneisyys ottaa huomioon myös eliölajien käyttäytymisen sekä kyvyn levitä tarkas- Niittyverkoston kehitettävä yhteys: Niitty- teltavalla alueella. keskittymien välillä olevia pirstaleisia, kapeita/pie- nialaisia ja osin nurmena hoidettavia kasvullisia Maisemapelto: Maisemapellot ovat muokattu- alueita, joita voidaan kehittää niittymäiseksi niitty- ja ja kylvettyjä maa-alueita, joilla kasvatetaan yksi- keskittymien kytkeytyneisyyden, ja siten niittyver- tai monimuotisia hyöty- ja maisemakasveja. koston, vahvistamiseksi. Meritulva-alue: Tulvavaarakartta kuvaa veden Niittyverkoston jatkuvuuden kannalta kriitti- alle jäävät alueet ja vesisyvyyden sekä vallitsevan nen osa: Alue niittyverkostossa, jossa jokin eri- vedenkorkeuden tietyllä tulvan todennäköisyydel- tyinen piirre (esimerkiksi väylä) heikentää olennai- lä. Tässä meritulva-alueella tarkoitetaan aluetta, jo- sesti niittyalueiden liittymistä toisiinsa. 4 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 Niittyverkoston oleva yhteys: Niittykeskitty- Käsitteiden lähteitä: mien välillä olevia niittymäisiä kasvullisia alueita, joiden avulla niittykeskittymien voidaan olettaa y Syke raportti 39/2013. Kaupunkiseutujen vih- olevan kytkeytyneitä toisiinsa. reän infrastruktuurin käsitteitä, Anttola (2017) y Tieteen termipankki RKY-alue: Valtakunnallisesti merkittävä raken- y Syke /ympäristöhallinto, nettu kulttuuriympäristö. y Museovirasto y Espoon kaupunki Ruderaatti: Elinympäristötyyppi, joita kehit- tyy joutomaille. Ruderaatti-elinympäristötyypin kas villisuus muodostuu alueen elottomien ja elol- listen ympäristötekijöiden perusteella. Sini-viherverkosto: Strategisesti suunniteltu verkosto, johon kuuluu niin luonnollisia kuin ih- misen luomiakin viheralueita, pihojen kasvullisia osia, pienvesiä ja vesialueita ja muita fyysisiä luon- non elementtejä, ja joka on suunniteltu tuotta- maan erilaisia ekosysteemipalveluja ja jota hoide- taan tässä tarkoituksessa. Vesistötulva-alue: Tulvavaarakartta kuvaa ve- den alle jäävät alueet ja vesisyvyyden sekä vallit- sevan vedenkorkeuden tietyllä tulvan todennäköi- syydellä. Tässä vesistötulva-alueella tarkoitetaan aluetta, joka jää tulvivan vesistön alle tilastollisesti kerran sadassa vuodessa. ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 5 Tiivistelmä Espoon niittyjen ja avointen alueiden toimen- Peruskunnostusta vaativat kohteet tunnistettiin pideohjelmalla ohjataan tavoitteellisesti niitty- maastokartoituksilla ja asiantuntijatyönä. Kunnos- jen ja avointen alueiden kunnossapitoa ja kehi- tettaville niittykohteille esitettiin kunnostuksen tystä. Niityt ja avoimet alueet ovat espoolaisen pohjaksi tyyppiratkaisuja, joita voidaan hyödyntää maiseman keskeinen osa ja kertovat pitkään jatku- jatkosuunnittelussa ja resurssoinnissa. Maisemapel- neesta viljelykulttuurista. Ne tarjoavat asukkaille loiksi soveltuville kohteille laadittiin viljelysuunni- vir kistysmahdollisuuksia ja turvaavat luonnon mo­­ telma. Laidunnukseen soveltuvat kohteet kartoitet- ni muotoisuutta kehittyvässä kaupungissa. Toimen- tiin maastossa ja ne on esitetty kohdekuvauksissa. pideohjelman tavoitteena on kehittää niittyjen kun- Niissä kohteissa, missä niityn kunnostaminen ja nossapitoa, vahvistaa avointen alueiden verkostoa kunnossapito on alueen sijainnin, koon tai saavu- ja lisätä niittyjen määrää ja monimuotoisuutta. Oh- tettavuuden takia hankalaa, on metsittäminen tai jelmaa voidaan tarpeen mukaan täydentää kaupun- luontainen taimettuminen järkevä vaihtoehto sekä gin omilla suunnitelmilla tai työohjeilla. Espoon kustannuksiltaan että ilmastovaikutuksiltaan. niittyverkostoa kehittämällä on mahdollista nostaa niityt entistä tärkeämmäksi osaksi asukkaiden eli- Kokonaisvaltaisen niittyverkostotarkastelun avul- nympäristöä ja ekologista verkostoa. la toimenpiteitä voidaan kohdentaa sinne, missä niillä on enemmän vaikuttavuutta. Esimerkiksi vä- Espoon niittyjen ja avointen alueiden toimenpide- hällä käytöllä olevien nurmialueiden muuttaminen ohjelmaa laadittaessa kerättiin tietoa niittyjen nyky- niityiksi on perusteltua siellä, missä ne tukevat ny- tilasta ja kunnossapidosta. Paikkatietotarkastelulla kyisten niittykohteiden välisiä yhteyksiä. Yleispiir- saatiin esille niittyjen ja avointen alueiden muodos- teisen niittyverkostosuunnitelman tavoitteena on tama verkosto, jota täydennettiin asiantuntijatyöl- havainnollistaa Espoon niittyinä hoidettavista alu- lä. Paikkatietopohjaiset analyysit laadittiin niittyjen eista muodostuvaa kokonaisuutta sekä helpottaa kulttuuriympäristöjen, luonnon, virkistyksellisten ja niittyjen hoidon alueellisen rakenteen tunnistamis- virtavesiverkoston arvojen kautta. Lisäksi maastos- ta ja niittyjen hoidon painopisteiden valintaa. Niit- sa kartoitettiin neljäkymmentä erityyppistä niitty- tyverkostosuunnitelmalla välitetään tietoa Espoon kohdetta. Työtä täydennettiin niittyjen hoidosta ja avointen alueiden kokonaisuudesta maankäytön ja suunnittelusta vastaavien tahojen haastatteluilla ja viheralueiden suunnittelun käyttöön. Selkeä kun- ohjausryhmän
Recommended publications
  • EETVARTTI 2 / 2019 Espoon Toimintaympäristökatsaus
    EETVARTTI 2 / 2019 Espoon toimintaympäristökatsaus Kuva: Mauri Ratilainen, Compic Oy Ajankohtaista Espoon kaupunki Konsernihallinto • Alueiden kaupunkimaisuus ja sosioekonominen tila indeksien ja Tutkimus ja tilastot klusterianalyysin valossa - Espoon kaupungin asuinalueindeksit 2012-2015 10.6.2019 • Kulttuuritilaisuuksissa kävijyys ja ei-kävijyys Espoossa Eetvartin Varttitiedot I neljännes 2019 sähköinen versio: • Espoon väestö oli maaliskuun 2019 lopussa ennakkotietojen mukaan www.espoo.fi/tieto, 285 000 asukasta Eetvartti-neljännes- • Työpaikkojen määrä Espoossa kääntynyt kasvuun vuosijulkaisu • Työttömyyden lasku hidastunut eniten ulkomaalaisten ja nuorten kohdalla • Asuntorakentaminen jatkuu voimakkaana, uusia asuntoja valmistui yli tuplamäärä vuodentakaiseen verrattuna Suomi, Espoo ja sisu Espoon kaupunkikehitys on pitkälti riippuvainen koko Tilanne ei onneksi ole näin mustavalkoinen. Taantu- Suomen ja sen aluerakenteen ja kansantalouden ke- villa alueilla on paljon luottamusta elämän jatkumi- hityksestä. Viime vuosina Suomen aluerakenteen ke- seen. Pienenkin yrityksen tai yhdenkin lapsiperheen hitykseen on vaikuttanut voimakkaasti maan sisäinen muutto voi muuttaa kunnan ilmapiirin positiiviseksi muuttoliike, joka yhä enenevässä määrin suuntautuu ja antaa tilaa optimismille. Unohtaa ei voi myöskään suuriin kaupunkikeskuksiin, erityisesti kuuteen suu- suomalaisten perusvahvuutta, sisukkuutta ja siihen reen kaupunkiin. Tämä kehitys on ollut silmiinpistä- liittyvää periksiantamattomuutta. Se on suomalaisten vän voimakasta aivan viime
    [Show full text]
  • Vuokrattavien Tilojen Esittely Lokakuu 2020
    Kutojantie 11 Vuokrattavien tilojen esittely Lokakuu 2020 Kutojantie 11, Espoo Kutojantie 11 Nihtisillan työpaikka-alue, 02630 Espoo Sijainti Kutojantie 11 sijaitsee sujuvalla paikalla Espoon Kilossa, jatkuvana virtana, joten Kutojantielle on Nihtisillan työpaikka-alueella. Autolla pääset kohteeseen helppo tulla myös julkisilla kulkuvälineillä. helposti esim. Turunväylää tai Kehä II:a pitkin sekä Helsingin että Kirkkonummen suunnista. Lähialueen palvelut Kadun vastakkaisella puolella sijaitseva Lounasravintola Alle 500 m päässä sijaitsevalta Keran asemalta liikennöivät Knitter tarjoilee buffetlounaan arkisin. Alueella on E- ja U-junat Helsingin ja Kirkkonummen suuntaan aamuin myös muita ravintoloita. Kutojantien alussa, noin 400 ja illoin reilun 10 min vuorovälein. Noin 400 m päässä metrin päässä sijaitsee S-Market Nihtisilta ja samassa sijaitsevalta Nihtisillan tieltä kulkee bussivuoroja rakennuksessa toimii myös parturi-kampaamo ja pesula. Lintuvaara Oulunkylä Kilo Haaga Leppävaara Laajalahti Pasila Mankkaa Otaniemi Meilahti ESPOO Tapiola HELSINKI Lauttasaari ELITE ALFRED BERG 2 Kutojantie 11, Espoo Kutojantie 11 Nihtisillan työpaikka-alue, 02630 Espoo Lansa Kehä II Nihtisilta Friisinmäki NuijalantieNuijala Nihtisilta Turunväylä Sepänkylä Sinimäki Sinimäentie Mankkaantie Turunväylä Klovi Laajalahti Kehä II Taavinkylä ELITE ALFRED BERG 3 Kutojantie 11, Espoo Kutojantie 11 Nihtisillan työpaikka-alue, 02630 Espoo Vuonna 1991 valmistunut Kutojantie 11 on siisti ja hyvin Kokoustila & saunat toimiva toimistotalo. Tässä kohteessamme tarjoamme
    [Show full text]
  • RURAL ENCOUNTERS in MEDIEVAL ESPOO the Emergence And
    Ulrika Rosendahl RURAL ENCOUNTERS IN MEDIEVAL ESPOO 3 The Emergence and Development of Settlement in a Colonised Area INTRODUCTION The main subject of this book, the deserted medieval village of Mankby, was originally cho- sen as a research subject because of its extraordinary level of preservation that offers a mi- crohistoric glimpse into the life of medieval peasants and their environment. Soon, how- ever, it became obvious that the history of Mankby also generated questions that had to be answered on a larger scale. The settlement history of the coastal area in Southern Finland underwent major changes during the Middle Ages. The record of Iron Age sites in this area is extremely sparse, but by end of the medieval period, when the first written sources shed light on settlement in the region, small villages and hamlets had appeared in almost every loca- tion that had arable land. The history of Mankby needed to be understood in the perspective of settlement history on a broad level. However, we lacked answers to questions of how the medieval settlement emerged and what the nature of the intangible Iron Age settlement that preceded the villages was. During the Middle Ages, the area of Finland was taken over by the realm of Sweden, a young emerging kingdom that at the time was expanding into neighbouring areas without official rule. The expansion of Swedish power in Finland is clearly visible in the 13th -cen tury, and during the same period, the coastal areas of Finland were evidently colonised by Swedish settlers. According to Lindkvist, these two events are not necessarily linked to each other.1 The incitement to migrate might have emerged on an individual level rather than as the result of a state-building strategy.
    [Show full text]
  • Kartta, Merkinnät Ja Määräykset Sekä Kumottavaksi Esitettävät Merkinnät
    Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava– Blominmäen jätevedenpuhdistamo Paluumuuttajien työllistyminenKAAVAKARTTA, ja palvelut MERKINNÄTSelvitystyön JA MÄÄRÄYKSET, raportti KUMOTTAVAKSI ESITETTÄVÄT MERKINnät Uudenmaan liitto Uudenmaan liitto // Nylands förbund // Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa Region Esterinportti 2 B • 00240 Helsinki • Finland +358 9 4767 411 • [email protected] • uudenmaanliitto.fi UUDENMAAN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Tässä asiakirjassa esitetään Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavan kaavakartta sekä kaavan merkinnät ja suunnittelumääräykset. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavan vahvistamisen yhteydessä esitetään kumottavaksi: 1) 8.11.2006 vahvistetun Uudenmaan maakuntakaavan Espoon Suomenojalle osoitetun jätevedenpuhdistamon sijaintia osoittava ET-merkintä 2) 22.6.2010 vahvistetun Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan Espoon Eestinkalliolle, Sammalvuorelle ja Mossasvedjebergenille osoitettuja uuden jätevedenpuhdistamon vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja osoittavat ET-merkinnät ja merkintöjä koskeva suunnittelumääräys sekä edellä mainittujen sijaintipaikkojen ja Suomenojan puhdistamon välille sv-merkinnällä osoitetut siirtoviemärien ohjeelliset linjaukset. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavaan liittyy selostus, jossa on esitetty mm. tärkeimmät kaavan lähtökohtiin ja tavoitteisiin liittyvät tiedot, kaavaratkaisujen perustelut sekä kuvaus Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavan vaikutuksista. Selostuksesta löytyy myös kaavan tulkintaan ja toteuttamiseen liittyvää ohjeistoa. UUDENMAAN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA ETAPPLANDSKAPSPLAN 3 FÖR NYLAND
    [Show full text]
  • An Analysis of Users' Perceptions
    Development of a city website – An analysis of users’ perceptions Sarianna Visuri Sarianna Visuri Master’s Thesis International Business Management 2021 MASTER’S THESIS Arcada Degree Programme: International Business Management Identification number: 7813 Author: Sarianna Visuri Title: Development of a city website – An analysis of users’ per- ceptions Supervisor (Arcada): Niklas Eriksson Commissioned by: Abstract: The internet has enabled and enhanced communication between people, organizations, governments, and cities. The internet and digitalization of services has changed the way the cities and other public sector actors provide services and information to the residents. The objective of this study was to find out the main improvements the current espoo.fi website users want to have on the renewed espoo.fi website. The renewed website will be launched in 2021. There was a mixed method questionnaire conducted, with both closed and open-ended questions. Espoo has had its website since the late 1990’s and there has been one prior renewal of the website in 2011. The questionnaire was distributed via the current Espoo.fi website and Espoo’s social media channels. It was answered by 433 re- spondents. The research questions were: how is the current Espoo.fi website used, what are the users’ perceptions of the content on the website, and what are the main improvements the users want to the renewed espoo.fi? The current website was stated to be used to find information on the services, mainly on weekly and monthly basis, and the content of the website needed to be easy to find. The five most wanted topics by the respondents to be on the renewed website were: the services of Espoo, and more precisely health services should be more clearly stated, the contact information of all service locations, and of the employ- ees of Espoo especially working in the city planning and building, city planning issues, a better search function, and decisions made by the City Council and the committees, includ- ing the minutes of the meetings.
    [Show full text]
  • Families and the Social Space of School Choice in Urban
    267 SONJA KOSUNEN FAMILIES AND THE SOCIAL SPACE OF SCHOOL CHOICE IN URBAN FINLAND FINLAND URBAN IN CHOICE SCHOOL OF SPACE SOCIAL THE AND FAMILIES KOSUNEN SONJA 267 Publisher UNIVERSITY OF HELSINKI INSTITUTE OF BEHAVIOURAL SCIENCES Institute of Behavioural Sciences P.O. Box 9 FI-00014 University of Helsinki Distribution Unigrafia [email protected] shop.unigrafia.fi Unigrafia, Helsinki ISBN 978-951-51-0321-5 (pbk) ISBN 978-951-51-0322-2 (pdf) ISSN-L 1798-8322 ISSN 1798-8322 FAMILIES AND THE SOCIAL SPACE OF SCHOOL CHOICE IN URBAN FINLAND UNIVERSITY OF HELSINKI FACULTY OF BEHAVIOURAL SCIENCES SONJA KOSUNEN University of Helsinki, Institute of Behavioural Sciences, Studies in Educational Sciences 267 Sonja Kosunen FAMILIES AND THE SOCIAL SPACE OF SCHOOL CHOICE IN URBAN FINLAND Academic dissertation to be publicly discussed, by due permission of the Faculty of Behavioural Sciences at the University of Helsinki in Auditorium 1 at Metsätalo (Unioninkatu 40) on the 15th of January, 2016 at 12 o’clock. Helsinki 2016 Custos Professor Gunilla Holm, University of Helsinki Supervisors Professor Hannu Simola, University of Helsinki Docent Piia Seppänen, University of Turku Docent Janne Varjo, University of Helsinki Pre-examiners Professor Christian Maroy, Université de Montréal Professor Leena Koski, University of Eastern Finland Opponent Professor Carol Vincent, Institute of Education, University College London Cover Illustration Aapo Huhta & Marjut Maristo, performing: Children of Viikki Teacher Training School of the University of Helsinki. Figures 3–7 Lauri Borén This dissertation was complied as a part of research project Parents and School Choice – Family Strategies, Segregation and School Policies in Chilean and Finnish Basic Schooling (PASC).
    [Show full text]
  • Examples and Progress in Geodata Science Final Report of Msc Course at the Department of Geosciences and Geography, University of Helsinki, Spring 2020
    DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY C19 Examples and progress in geodata science Final report of MSc course at the Department of Geosciences and Geography, University of Helsinki, spring 2020 MUUKKONEN, P. (Ed.) Examples and progress in geodata science: Final report of MSc course at the Department of Geosciences and Geography, University of Helsinki, spring 2020 EDITOR: PETTERI MUUKKONEN DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY C1 9 / HELSINKI 20 20 Publisher: Department of Geosciences and Geography Faculty of Science P.O. Box 64, 00014 University of Helsinki, Finland Journal: Department of Geosciences and Geography C19 ISSN-L 1798-7938 ISBN 978-951-51-4938-1 (PDF) http://helda.helsinki.fi/ Helsinki 2020 Muukkonen, P. (Ed.): Examples and progress in geodata science. Department of Geosciences and Geography C19. Helsinki: University of Helsinki. Table of contents Editor's preface Muukkonen, P. Examples and progress in geodata science 1–2 Chapter I Aagesen H., Levlin, A., Ojansuu, S., Redding A., Muukkonen, P. & Järv, O. Using Twitter data to evaluate tourism in Finland –A comparison with official statistics 3–16 Chapter II Charlier, V., Neimry, V. & Muukkonen, P. Epidemics and Geographical Information System: Case of the Coronavirus disease 2019 17–25 Chapter III Heittola, S., Koivisto, S., Ehnström, E. & Muukkonen, P. Combining Helsinki Region Travel Time Matrix with Lipas-database to analyse accessibility of sports facilities 26–38 Chapter IV Laaksonen, I., Lammassaari, V., Torkko, J., Paarlahti, A. & Muukkonen, P. Geographical applications in virtual reality 39–45 Chapter V Ruohio, P., Stevenson, R., Muukkonen, P. & Aalto, J. Compiling a tundra plant species data set 46–52 Chapter VI Perola, E., Todorovic, S., Muukkonen, P.
    [Show full text]
  • Visitors Guide
    ENGLISH VISITORS GUIDE VISIT HELSINKI.FI INCLUDES MAP Welcome to Helsinki! Helsinki is a modern and cosmopolitan city, the most international travel des- tination in Finland and home to around 600,000 residents. Helsinki offers a wide range of experiences throughout the year in the form of over 3000 events, a majestic maritime setting, classic and contemporary Finnish design, a vibrant food culture, fascinating neighbourhoods, legendary architecture, a full palette of museums and culture, great shopping opportunities and a lively nightlife. Helsinki City Tourism Brochure “Helsinki – Visitors Guide 2015” Published and produced by Helsinki Marketing Ltd | Translated into English by Crockford Communications | Design and layout by Helsinki Marketing Ltd | Main text by Helsinki Marketing Ltd | Text for theme spreads and HEL YEAH sections by Heidi Kalmari/Matkailulehti Mondo | Printed in Finland by Forssa Print | Printed on Multiart Silk 130g and Novapress Silk 60g | Photos by Jussi Hellsten ”HELSINKI365.COM”, Visit Finland Material Bank | ISBN 978-952-272-756-5 (print), 978-952-272-757-2 (web) This brochure includes commercial advertising. The infor- mation within this brochure was updated in autumn 2014. The publisher is not responsible for possible changes or for the accuracy of contact information, opening times, prices or other related information mentioned in this brochure. CONTENTS Sights & tours 4 Design & architecture 24 Maritime attractions 30 Culture 40 Events 46 Helsinki for kids 52 Food culture & nightlife 60 Shopping 70 Wellness & exercise 76 Outside Helsinki 83 Useful information 89 Public transport 94 Map 96 SEE NEW WALKING ROUTES ON MAP 96-97 FOLLow US! TWITTER - TWITTER.COM/VISITHELSINKI 3 HELSINKI MOMENTS The steps leading up to Helsinki Cathedral are one of the best places to get a sense of this city’s unique atmosphere.
    [Show full text]
  • Espoon Ja Kauniaisten Lippukunnat Esite
    Partio on maailman paras harrastus artio on maailman paras harras- tus. Se on vastavoima “Miks mun Ppitäis?” ja “Ei kuulu mulle!” -asen- teille. Partio on seikkailuja ja elämyksiä, jotka kasvattavat luottamusta omiin ky- kyihin. Se opettaa arjen taitoja, ryhmässä toimimista ja toimeen tarttumista. Asiat opitaan yhdessä tekemällä. Partiossa jokainen kuuluu ryhmään ja kasvaa kantamaan oman vastuunsa. Partio on kaikille, joita kiinnostaa monipuolinen ja luonnonläheinen toiminta yhdessä toisten kanssa. Kuva: Anna Enbuske @Partiokuuluukaikille #partioscout #päpa www.pääkaupunkiseudunpartiolaiset.fi Espoon ja Kauniaisten lippukuntien yhteystiedot Kauniainen ORAVANMARJAT RY oravanmarjat.fi Kuva: Mikko Jalo Suur-Kauklahti TOIMEN POJAT RY Espoonkartano, Kauklahti, Kurttila, toimenpojat.fi Vanttila Pohjois-Espoo KAUKA-KUUTIT RY kauku.wordpress.com Bodom, Kalajärvi, Kunnarla, Lahnus, Lakisto, Luukki, Niipperi, Röylä, Velskola NIIPPERIN NUOLIHAUKAT RY Suur-Leppävaara niinu.com Karakallio, Kilo, Laaksolahti, Leppävaara, Lintuvaara, Lippajärvi, Sepänkylä, - POHJOIS ESPOON KALAHAUKAT RY Viherlaakso kalahaukat.fi KARA-KARHUT RY Suur-Espoonlahti karka.partio.net Kaitaa, Kivenlahti, Latokaski, Laurinlahti, KILON KIPINÄT RY Nöykkiö, Saunalahti, Soukka, Suvisaaristo kilonkipinat.fi HAUKKAVUOREN HALTIAT RY haukkavuorenhaltiat.net LEPPÄVAARAN KORVENKÄVIJÄT RY leppavaarankorvenkavijat.fi KARHUNVARTIJAT RY karhunvartijat.net PITKÄJÄRVEN VAELTAJAT RY pitkajarvenvaeltajat.fi KASKENPOLTTAJAT RY kaskenpolttajat.net SUSIVUOREN VAELTAJAT RY KIVENLAHDEN PIILEVÄT RY
    [Show full text]
  • Espoon Ja Kauniaisten Bussilinjat
    38, 203(N,V) 227, 217, 218, 219, Laaksolahti 231N, 202 219, 227, 219, 235N, 235N, 236, 555(B) 235N, 235N, 533 Dalsvik 582 565(B) 239, 548 214 215 202, 38 Konala 231N Kånala Pihlajarinne 203(N,V) Ring III Rönnebacka Lippajärvi 219 227, Klappträsk 217, 218, Lintuvaara 533, 235N, 236, 202, Fågelberga 231N 565(B) 239, 548 555(B) 214, 219 206A, 218, 219, 207 Ring I 238, 242, Viherlaakso 224, 226, 226A, 540(B), 243, 245 226(A) 554 Gröndal 229 227 203(N,V), Kehä I Kehä III 231N 540(B), Nupurintie 217, 218, 217, 218, 214, 38 226A, 224, 226(A), 218, 224, 206A, 215, 202, 203(N,V), 554 566 226(A), 218, 219, 227, 215, 219, 246(K,KT) 236, 239, 227, 235, 226(A), 227, 214, 217, 235, 236, 224, 231N, 555(B) 201(B) 236, 238, 235, 236, 238, 239, 532 226(A), 227, 548 226(A), Turunväylä 239 238, 239 227, 201 235, 238 201, 202, 201 227, 235N, 582 236, 201(B), Åbovägen 238, 203(N,V), 201 Nupurbölevägen 226A, Turuntie 227, 235, 206A, 231N, 540(B), 217, 218, Kehä II 206A, 214, 239 201B 217, 218, 15.8. 280 246(K,KT), Bemböle 238 217, 555(B) 554 231N, 215, 217, 218, 566 226(A), 235, 238, 532 231N, 235, 235, 226 II Ring 219, 224, 201B, 217, 218, 550, 554K Åboleden 238, 245 549, 565(B) 226(A), 227, 114, 217, 218, 550, 226A, 227N 224, 114, 231N, 235, 550, 554K 235, 235, 236, 206A 235, 532 554K Espoon ja Kauniaisten 227, 235(N), 531 232 548 206, 238, 239, Mäkkylä 280 245, 246(K,KT), 226A,227, 238, 533, 549 217 206(A) 532 235(N), 238, 531, 542 212 532 531, 542, 206(A), Kilo 565(B), 566, 531, 542, 542, 549 242.
    [Show full text]
  • Alueet Ja Aukeamisajat Ympäristökunnat
    10 / 2019 Aluenro Aluenimi Ennakko auki Inva/5-8H Paarit Ensisij. haku Taksiasema Espoo min min min 211 Otaniemi 15 25 35 212 Otaniemi metro 213 Tapiola 15 25 35 214 Tapiontori 215 Westend 15 25 35 216 Westend bussias. 217 Keilaniemi 15 25 35 218 Keilaniementie 221 Haukilahti 15 25 35 222 Haukil.ostari 223 Olarinluoma 15 25 35 224 Olarinluoma 225 Mankkaa 15 25 35 226 Mankkaan Ostari 227 Tapiola Pohjoinen 15 25 35 228 Pohjantori 229 Niittykumpu 15 25 35 230 Niittykumpu as. 231 Matinkylä 15 25 35 232 Matink. Anjankuja 235 Olari 15 25 35 236 Olari, Kuunkehrä 237 Suomenoja 15 25 35 238 Suomenoja 241 Soukka 15 25 35 242 Soukan ostari 243 Espoonlahti 20 30 40 244 Ulappatori 245 Kivenlahti 20 30 40 246 Merivirta 247 Latokaski 20 30 40 248 Latokaski, Kaskenp. 251 Perkkaa 15 25 35 252 Leppävaara Sello 253 Leppävaara 15 25 35 254 Läkkitori 257 Laajalahti 15 25 35 258 Laajalahti, Kirvuntie 261 Kilo 20 30 40 262 Kilo, Kutojantie 263 Kauniainen 20 30 40 264 Kauniainen juna-as. 265 Laaksolahti 20 30 40 266 Lähderanta 267 Karakallio 15 25 35 268 Karaportti 271 Tuomarila 20 30 40 alue 273 Kirstinharju 20 30 40 274 Espoontori 275 Espoon keskus 20 30 40 276 Espoon juna-as. 277 Kauklahti 20 30 40 278 Kauklahti juna-as. 281 Bemböle 20 30 40 282 Jorvin sairaala 283 Järvenperä 20 30 40 284 Auroranportti 285 Nupuri 20 30 40 alue Sivu 1 / 7 10 / 2019 Aluenro Aluenimi Ennakko auki Inva/5-8H Paarit Ensisij.
    [Show full text]
  • Linjaluettelo Linjeförteckning
    Linjaluettelo Linjeförteckning Palvelulinjat / Servicelinjer Tapiolan palvelulinjat / Hagalunds servicelinjer info P10 Oravannahkatori - Tapiola Gråskinnstorget - Hagalund P11 Haukilahti - Tapiola Gäddvik - Hagalund P12 Pohjois-Tapiola - Tapiola Norra Hagalund - Hagalund P13 Tapiola - Hopealehto - Itäranta - Tapiola Hagalund - Silverlunden - Österstranden - Hagalund P14 Niittymaa - Tapiola Ängsmalmen - Hagalund Suur-Leppävaaran palvelulinjat / Alberga servicelinjer P20 Leppävaara - Lintulaakso Alberga - Fågeldalen P21 Leppävaara - Karakallio - Rastaspuisto Alberga - Karabacka - Trastparken Espoonlahden palvelulinjat / Esbovikens servicelinjer P40 Kivenlahti - Soukka - Iivisniemi Stensvik - Sökö - Ivisnäs P41 Kivenlahden palvelulinja Stensvik servicelinje P50 Kauniaisten palvelulinja / Grankulla servicelinje Espoon keskuksen kutsulinja / Esbo centrums flexlinje P80 Espoon keskus / Ymmersta / Kuurinniitty / Nupuri / Mikkelä / Kauklahti Esbo centrum / Ymmersta / Kurängen / Nupurböle / Mickels / Köklax Espoon ja Kauniaisten suunnan bussilinjat Esbo och Grankulla busslinjer 2 Otaniemi - Tapiola - Soukka Otnäs - Hagalund - Sökö 3 Leppävaara - Nihtisilta - Soukka - Kivenlahti Alberga - Knektbro - Sökö - Stensvik 4 Otaniemi - Tapiola - Kivenlahti Otnäs - Hagalund - Stensvik 5 Leppävaara - Nihtisilta - Suurpelto - Olari - Matinkylä Alberga - Knektbro - Storåkern - Olars - Mattby 10 Otaniemi - Pohjois-Tapiola - Tapiola - Westend - Haukilahti - Matinkylä - Puolarmetsä Otnäs - Norra Hagalund - Hagalund - Westend - Gäddvik - Mattby - Bolarskog 11 Tapiola
    [Show full text]