Espoon niittyjen ja avointen alueiden toimenpideohjelma 2021–2031 Julkaisija: Kaupunkitekniikan keskus, Viherkunnossapito, luonnonhoito. 2021 Valokuvat: ProAgria Etelä-Suomi, Auli Hirvonen; Ramboll Finland Oy Tuulikki Peltomäki ja Mervi Kokkila Kannen kuva: Etuniemi, Ruostenopsasiipi / ProAgria Etelä-Suomi, Auli Hirvonen Taitto: Ramboll Finland Oy / Aija Nuoramo

2 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 Sisältö

Espoon niittyjen ja avointen alueiden toimenpideohjelman käsitteitä: ...... 4

Tiivistelmä ...... 6

Johdanto ...... 7 Työn tavoitteet ja sisältö ...... 7 Toimenpideohjelman liittyminen muihin ohjelmiin ...... 8 Työskentelymenetelmät ...... 8

OSA I ...... 10

1 Tarkastelualueen nykytilan analyysi ...... 11 1.1 Maisema- ja kulttuuriympä­ ­ris­tö­arvot ...... 11 1.1.1 Espoon maanviljelyn historiaa ...... 13 1.2 Luontoarvot ...... 13 1.3 Virkistysarvot ...... 16 1.4 Siniverkosto ja olosuhteet ...... 16 1.5 Analyysin yhteenveto ...... 21

2 Niittyverkostosuunnitelma ...... 22 2.1 Niittyverkostosuunnitelma ...... 22

3 Avoimien viheralueiden kunnossapito ...... 28 3.1 Kunnossapidon nykytila ...... 28 3.2 Haastatteluiden yhteenveto – näkemyksiä kentältä ...... 30 3.3 Viheralueiden kunnossapito­luokitus RAMS 2020 ...... 31 3.4 Luokitusmuutosten periaat­teet ...... 36 3.5 Kunnossapidon kehittäminen ...... 37

OSA II ...... 40

4 Niittyjen kohdekohtaiset toimenpiteet ...... 41 4.1 Yhteenveto maastokohteista ...... 41 4.2 Maastokohteiden kunnossapidon­ toimenpiteet ja aikataulutus­ . . . . . 44 4.3 Niittyjen peruskunnostuksen tyyppiratkaisut ...... 47 4.4 Maastokohteiden peruskun­ nostusten­­ priorisointi ja aikataulutus . . . . .52

5 Toimenpiteiden toteuttaminen ja seuranta ...... 54

6 Ohjelmakauden kustannusarvio ja rahoitusmahdollisuudet ...... 56

7 Hallinnollinen käsittely ...... 58

Lähteet: ...... 59

Liite 1 Maisemapeltojen viljelysuunnitelmat ...... 61

ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 3 Espoon niittyjen ja avointen alueiden toimenpideohjelman käsitteitä:

Avoin viheralue: Kaupunki- ja taajamaraken- ka jää tulvivan meriveden alle tilastollisesti kerran teen sisällä tai reuna-alueilla olevia luonnostaan sadassa vuodessa. tai ihmistoiminnasta syntyneitä avoimia kasvullisia ympäristöjä, kuten niittyjä ja peltoja. Viheralueiden Niitty: Heinää ja ruohoa kasvava puuton, tuore- kunnossapitoluokituksessa avoimet viheralueet pohjainen maa-alue. Suomessa niityt ovat pääosin jaetaan arvoniittyihin, käyttöniittyihin, maisema- ihmisen raivaamia lukuun ottamatta merenranta- niittyihin, avoimiin alueisiin ja maisemapeltoihin. ja tunturiniittyjä.

Avoin alue: Alueita, joita ylläpidetään avoimi- Niittyjen tukialue: Avoimia tai puoliavoimia na näkymien säilyttämiseksi tai esimerkiksi alueella kasvullisia ympäristöjä, jotka eivät ole niittyjä tai olevan teknisen verkoston ylläpitämiseksi (sähkö- peltoja, mutta joilla on merkitystä niittyjen lajiston linjat). Raportissa avoimiin alueisiin on sisällytet- elinympäristöinä sekä niittyelinympäristöjen kyt- ty myös mm. luonnonniityt, viljelykäytöstä poistu- keytyneisyyden kannalta. neet pellot sekä aukeat alat metsässä. Niittyverkosto: Avointen elinympäristöjen muo­­­ Ekologinen verkosto: Verkosto, joka palvelee dostama kytkeytynyt kokonaisuus, johon kuuluvat monien eliöiden ja eliöryhmien liikkumista ja le- niityt, niittyjen tukialueet sekä maisemapellot. viämistä. Niittyverkoston muu niittyalue: Niittyalue, Ekosysteemipalvelut: Aineelliset ja aineetto- joka ei arvoiltaan ja/tai kytkeytyneisyydeltään mat hyödyt, joita ihminen saa ekosysteemien ra- muodosta niittyverkostossa niittykeskittymää. kenteesta ja toiminnasta. Niittyverkoston niittykeskittymä: Keskeinen Kytkeytyneisyys: Eliölajien elinympäristöjen ja kytkeytynyt niityistä ja maisemapelloista muo- rakenteellinen ja toiminnallinen liittyminen toisiin- dostunut aluekokonaisuus niittyverkostossa. Niit- sa. Rakenteellinen kytkeytyneisyys kuvaa pelkäs- tykeskittymän arvot muodostuvat kulttuuri-, vir- tään elinympäristöjen välistä etäisyyttä, mutta toi- kistys- ja luontoarvojen yhdistelmänä. minnallinen kytkeytyneisyys ottaa huomioon myös eliölajien käyttäytymisen sekä kyvyn levitä tarkas- Niittyverkoston kehitettävä yhteys: Niitty- teltavalla alueella. keskittymien välillä olevia pirstaleisia, kapeita/pie- nialaisia ja osin nurmena hoidettavia kasvullisia Maisemapelto: Maisemapellot ovat muokattu- alueita, joita voidaan kehittää niittymäiseksi niitty- ja ja kylvettyjä maa-alueita, joilla kasvatetaan yksi- keskittymien kytkeytyneisyyden, ja siten niittyver- tai monimuotisia hyöty- ja maisemakasveja. koston, vahvistamiseksi.

Meritulva-alue: Tulvavaarakartta kuvaa veden Niittyverkoston jatkuvuuden kannalta kriitti- alle jäävät alueet ja vesisyvyyden sekä vallitsevan nen osa: Alue niittyverkostossa, jossa jokin eri- vedenkorkeuden tietyllä tulvan todennäköisyydel- tyinen piirre (esimerkiksi väylä) heikentää olennai- lä. Tässä meritulva-alueella tarkoitetaan aluetta, jo- sesti niittyalueiden liittymistä toisiinsa.

4 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 Niittyverkoston oleva yhteys: Niittykeskitty- Käsitteiden lähteitä: mien välillä olevia niittymäisiä kasvullisia alueita, joiden avulla niittykeskittymien voidaan olettaa y Syke raportti 39/2013. Kaupunkiseutujen vih- olevan kytkeytyneitä toisiinsa. reän infrastruktuurin käsitteitä, Anttola (2017) y Tieteen termipankki RKY-alue: Valtakunnallisesti merkittävä raken- y Syke /ympäristöhallinto, nettu kulttuuriympäristö. y Museovirasto y Espoon kaupunki Ruderaatti: Elinympäristötyyppi, joita kehit- tyy joutomaille. Ruderaatti-elinympäristötyypin kas­villisuus muodostuu alueen elottomien ja elol- listen ympäristötekijöiden perusteella.

Sini-viherverkosto: Strategisesti suunniteltu verkosto, johon kuuluu niin luonnollisia kuin ih- misen luomiakin viheralueita, pihojen kasvullisia osia, pienvesiä ja vesialueita ja muita fyysisiä luon- non elementtejä, ja joka on suunniteltu tuotta- maan erilaisia ekosysteemipalveluja ja jota hoide- taan tässä tarkoituksessa.

Vesistötulva-alue: Tulvavaarakartta kuvaa ve- den alle jäävät alueet ja vesisyvyyden sekä vallit- sevan vedenkorkeuden tietyllä tulvan todennäköi- syydellä. Tässä vesistötulva-alueella tarkoitetaan aluetta, joka jää tulvivan vesistön alle tilastollisesti kerran sadassa vuodessa.

ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 5 Tiivistelmä

Espoon niittyjen ja avointen alueiden toimen- Peruskunnostusta vaativat kohteet tunnistettiin pideohjelmalla ohjataan tavoitteellisesti niitty- maastokartoituksilla ja asiantuntijatyönä. Kunnos- jen ja avointen alueiden kunnossapitoa ja kehi- tettaville niittykohteille esitettiin kunnostuksen tystä. Niityt ja avoimet alueet ovat espoolaisen pohjaksi tyyppiratkaisuja, joita voidaan hyödyntää maiseman keskeinen osa ja kertovat pitkään jatku- jatkosuunnittelussa ja resurssoinnissa. Maisemapel- neesta viljelykulttuurista. Ne tarjoavat asukkaille loiksi soveltuville kohteille laadittiin viljelysuunni- vir ­kistysmahdollisuuksia ja turvaavat luonnon mo­­ telma. Laidunnukseen soveltuvat kohteet kartoitet- ni ­muotoisuutta kehittyvässä kaupungissa. Toimen- tiin maastossa ja ne on esitetty kohdekuvauksissa. pideohjelman tavoitteena on kehittää niittyjen kun- Niissä kohteissa, missä niityn kunnostaminen ja nossapitoa, vahvistaa avointen alueiden verkostoa kunnossapito on alueen sijainnin, koon tai saavu- ja lisätä niittyjen määrää ja monimuotoisuutta. Oh- tettavuuden takia hankalaa, on metsittäminen tai jelmaa voidaan tarpeen mukaan täydentää kaupun- luontainen taimettuminen järkevä vaihtoehto sekä gin omilla suunnitelmilla tai työohjeilla. Espoon kustannuksiltaan että ilmastovaikutuksiltaan. niittyverkostoa kehittämällä on mahdollista nostaa niityt entistä tärkeämmäksi osaksi asukkaiden eli- Kokonaisvaltaisen niittyverkostotarkastelun avul- nympäristöä ja ekologista verkostoa. la toimenpiteitä voidaan kohdentaa sinne, missä niillä on enemmän vaikuttavuutta. Esimerkiksi vä- Espoon niittyjen ja avointen alueiden toimenpide- hällä käytöllä olevien nurmialueiden muuttaminen ohjelmaa laadittaessa kerättiin tietoa niittyjen nyky- niityiksi on perusteltua siellä, missä ne tukevat ny- tilasta ja kunnossapidosta. Paikkatietotarkastelulla kyisten niittykohteiden välisiä yhteyksiä. Yleispiir- saatiin esille niittyjen ja avointen alueiden muodos- teisen niittyverkostosuunnitelman tavoitteena on tama verkosto, jota täydennettiin asiantuntijatyöl- havainnollistaa Espoon niittyinä hoidettavista alu- lä. Paikkatietopohjaiset analyysit laadittiin niittyjen eista muodostuvaa kokonaisuutta sekä helpottaa kulttuuriympäristöjen, luonnon, virkistyksellisten ja niittyjen hoidon alueellisen rakenteen tunnistamis- virtavesiverkoston arvojen kautta. Lisäksi maastos- ta ja niittyjen hoidon painopisteiden valintaa. Niit- sa kartoitettiin neljäkymmentä erityyppistä niitty- tyverkostosuunnitelmalla välitetään tietoa Espoon kohdetta. Työtä täydennettiin niittyjen hoidosta ja avointen alueiden kokonaisuudesta maankäytön ja suunnittelusta vastaavien tahojen haastatteluilla ja viheralueiden suunnittelun käyttöön. Selkeä kun- ohjausryhmän antamalla monipuolisella asiantunti- nossapitovastuu ja toimiva yhteistyö kaupungin eri japanoksella. yksiköiden välillä tukee niittyverkoston pitkäjän- teistä kehittämistä ja kustannustehokasta hoitoa. Työn tuloksena on kattava tarkastelu Espoon niitty- jen ja avointen alueiden nykytilasta. Yleispiirteinen Niittyjen ja avointen alueiden tavoitteiden edistä- niittyverkostosuunnitelma, kohdekohtaiset nykyti- miseksi koottiin toimenpiteitä ja mittareita, joilla lan kuvaukset ja kunnossapidon suositukset sekä toimenpideohjelman toteutumista voidaan seurata. toimenpiteet mittareineen tukevat sekä strategisen Toimenpideohjelman seurannasta vastaa kaupun- tason suunnittelua että konkreettista toteutusta. gin sisäinen niittytyöryhmä. Viestintä on tärkeää, jotta niittyalueiden moninaiset arvot, käyttömah- Työ tukee päätöksentekoa niityiksi kunnostetta- dollisuudet ja kunnossapitotavat ymmärretään. vien tai metsitettävien kohteiden valinnassa. Niit- tyjen määrän lisäämiseksi ja lajiston olosuhteiden Työn pääkonsulttina toimi Ramboll Finland Oy ja turvaamiseksi umpeen kasvavien, vanhojen niit- alikonsulttina ProAgria Etelä-Suomen MKN mai- tyjen ennallistaminen on kustannustehokkaam- semapalvelut. paa kuin kokonaan uuden niityn perustaminen.

6 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 Johdanto

Työn tavoitteet ja sisältö Tilaajan projektipäällikkönä toimi metsänhoitaja Niityt ja avoimet alueet ovat keskeinen osa es- Tiina Peippo. Tilaajan työryhmään kuuluivat: poolaista maisemaa. Metsävyöhykkeet vuorotte- levat satoja vuosia viljeltyjen peltoaukeiden kans- Aia Katrin Ympäristökeskus sa. Maankäytön muuttuessa avoimet alueet ovat Haapanen Tuomas KAKE, Luonnonhoito jääneet rakentamisen alle tai maanviljelyn vähen- Meronen Niina KAKE, suunnittelu tyessä alkaneet kasvaa umpeen. Viime vuosina on Myyry Merja KAKE, Viherkunnossapito havahduttu avointen alueiden ja niittyjen merki- Peippo Tiina Projektipäällikkö, KAKE, tykseen luonnon monimuotoisuudelle. Luonnonhoito Rocha Kristina KAKE, suunnittelu Lähiluonnon merkityksen kasvaessa niittyjen käyt- Tschokkinen Helena KAKE, Infrapalvelut, töä virkistykseen voidaan lisätä ja vahvistaa. Niit- urakanvalvonta tyverkostoa kehittämällä on mahdollista nostaa niityt entistä tärkeämmäksi osaksi asukkaiden eli- Tilaajan ohjausryhmään kuuluivat työryhmän li- nympäristöä. Espoon niittyjen ja avointen aluei- säksi: den toimenpideohjelman tavoitteena on kehittää kymmenen vuoden aikajaksolla niittyjen kunnos- Asanti Jenny Kaupunkisuunnittelukeskus, sapitoa, vahvistaa avointen alueiden verkostoa ja maisema-arkkitehti lisätä niittyjen määrää ja monipuolisuutta. Toimen- Finer Paula KAKE, Viherkunnossapito pideohjelma tuottaa konkreettista tietoa toteutuk- Ihalainen Leena KAKE, Suunnittelu seen asti, huomioiden niittyjen ja avointen aluei- Laine Samppa KAKE, Viherkunnossapito den ominaispiirteet ja lähtökohdat. Mannermaa Anne KAKE, Viherkunnossapito Tia Lähteenmäki Ympäristökeskus Toimenpideohjelmaa käytetään kaupungin eri yk- Turkki Eeva KAKE, Viherkunnossapito siköiden vuoropuheluun ja niittyjen hoidon pro- Tuura Kati KAKE, luonnonhoito sessin kehittämiseen. Sitä hyödynnetään maan- käytön suunnittelussa kaavoituksen tukena ja Työn pääkonsulttina toimi Ramboll Finland Oy viheralueiden suunnittelussa. Toimenpideohjelma ja alikonsulttina ProAgria Etelä-Suomi. ProAgria kuvaa kaupungin omistamien niittyjen ja avointen on vastannut maastotöistä, kunnossapitoluokituk- alueiden hoidon tavoitteet ja työnjaon. Työn puit- sesta, kunnossapidon kokonaisuudesta, peruskun- teissa on inventoitu keskeisiä kohteita maastossa. nostuksen tyyppiratkaisusta ja maisemapeltojen Eri tietokannoissa olevia tietoja päivitettiin ja yh- viljelysuunnitelmista. distettiin yhteen aineistoon. Rambollin työryhmän projektipäällikkönä toimi Toimenpideohjelman tarkastelualueena on ko- maisema-arkkitehti Elina Kalliala ja projektikoor- ko Espoo lukuun ottamatta saaristoa. Toimenpi- dinaattorina maisema-arkkitehti Tuulikki Peltomä- teet kohdistetaan Espoon kaupungin omistamille ki. Työryhmään kuuluivat lisäksi metsänhoitaja ja alueille. paikkatietoasiantuntija Mervi Kokkila, metsänhoi- taja Sini Miettinen, paikkatietoasiantuntija Elina Puhjo ja maisema-arkkitehti Hanna Keskinen.

ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 7 ProAgrian työryhmään kuuluivat suunnitteluhor- Työskentelymenetelmät tonomit (AMK) Riikka Söyrinki ja Auli Hirvonen sekä maastoinventoinneissa apuna ollut suunnitte- Paikkatietoanalyysit luhortonomi (AMK), FM Katariina Koski. Espoon niittyinä hoidettavien alueiden nykytilaa tarkasteltiin paikkatietojen avulla. Nykytilan tar- Toimenpideohjelman liittyminen kastelussa tunnistettiin niittyjen lisäksi niittyinä muihin ohjelmiin hoidettavien alueiden tukialueita eli sellaisia vihe- ralueita, jotka voivat välillisesti tukea varsinaisia Espoon viheralueohjelma koostuu itsenäisistä, eri niittyjä. Lisäksi tunnistettiin alueita, joita voisi olla osa-alueiden osaohjelmista, joita ovat esimerkik- mahdollista kehittää niittymäisiksi, kuten nykyisin si leikkipaikka-, koira-aitaus-, lähiliikuntapaikka-, nurmena hoidettavia alueita sekä matalakasvuisia skeittipaikka- ja kaupunkiviljelyselvitys sekä met- entisiä peltoalueita. Niittyinä hoidettavien aluei- sien ja niittyjen hoidon toimintamalli. Viheralue- den kytkeytyneisyyttä toisiinsa tarkasteltiin paik- ohjelman osien tarkoitus on selvittää nykytilaa ja katietopohjaisesti määrittämällä niittyalueet, jotka kehittymistarvetta, ja näiden tietojen pohjalta voi- olivat alle 200 m:n etäisyydellä toisistaan. daan ohjelmoida kohteiden suunnittelua ja raken- tamista. Niittyjen ja maisemapeltojen tavoitteel- Niittyinä hoidettavien alueiden erilaisia arvoja ana- lista suunnittelun ja kunnossapidon kehittämisen lysoitiin paikkatietopohjaisesti käytettävissä ollei- ohjaamista varten on laadittu niittyjen ja avointen den paikkatietoaineistojen avulla. Tarkasteltavina alueiden toimenpideohjelma. Toimenpideohjelma teemoina olivat niittyjen luonto-, kulttuuri- ja vir- antaa ohjeita niittyjen suunnittelun, rakentamisen kistysarvot, niittyjen olosuhteet sekä niittyalueiden ja kunnossapidon ohjelmoinnille ja priorisoinnille. sijoittuminen suhteessa siniverkostoon eli mm. ve- siuomiin, järviin ja Itämereen. Niittyjen hoitoa on linjattu yleisellä tasolla Es- poon metsien ja niittyjen hoidon toimintamallis- Tarkasteluissa käytetyt paikkatietoaineistot on esi- sa. Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmissa on tetty taulukossa 1 seuraavalla sivulla. kuvattu niittykohtaisesti yksittäisten niittyjen ny- kytilaa ja kunnossapidon periaatteita ja tavoitteita. Prosessiin kuuluu myös vuorovaikutus asukkaiden Maastokäynnit kanssa. Niittyjen ja avointen alueiden toimen- pideohjelma kokoaa yhteen tiedon yksittäisistä Toimenpideohjelman laatimisen alussa maasto- niittykohteista ja siinä kuvataan niittyverkoston tarkasteluun valittiin 50 niittykohdetta eri puolilta tavoitetilaa. Työn osana on päivitetty maastoin- kaupunkia. Tavoitteena oli ottaa tarkempaan tar- ventoinneilla useiden niittyjen hoidon tavoitteita kasteluun mahdollisimman erityyppisiä kohteita, ja tarkistettu niiden aluerajauksia. Toimenpideoh- mukana oli myös haastavia ja umpeenkasvaneita jelmassa on myös esitetty alustavia kustannusarvi- alueita. oita kehitettävien niittykohteiden kunnossapidosta sekä peruskunnostuskohteista. Maastotarkastelussa tavoitteena oli määrittää koh- teen kunnossapitoluokka, tarkistaa aluerajaukset sekä tunnistaa kunkin kohteen arvokkaat ominais- piirteet ja määrittää tämän pohjalta kunnossapi- don toimenpiteet. Lisäksi arvioitiin mahdollinen peruskunnostuksen tarve. Maastokäynnit toteutet- tiin kesä-syyskuun välisenä aikana 2020. Kuhunkin kohteeseen tehtiin yksi maastokäynti. Yhteenveto maastokäyntien tuloksista löytyy kohdasta 5.1.

8 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 Taulukko 1. Paikkatietoaineistot, joita on käytetty tarkasteluissa.

Aineiston nimi Aineistolähde Tarkastelu Natura 2000 -kohteet Suomen ympäristökeskus luontotarkastelu Luonnonsuojelualueet: valtion omistamat Suomen ympäristökeskus luontotarkastelu Luonnonsuojelualueet: yksityisten mailla Suomen ympäristökeskus luontotarkastelu Valtakunnallisesti arvokas luontokohde Espoon kaupunki luontotarkastelu Maakunnallisesti arvokas luontokohde Espoon kaupunki luontotarkastelu Paikallisesti arvokas luontokohde Espoon kaupunki luontotarkastelu Suojellut luontokohteet, erityisesti suojeltavat lajit Espoon kaupunki luontotarkastelu Arvokkaat virtavedet Espoon kaupunki luontotarkastelu Muut säilyttämisen arvoiset luontokohteet Espoon kaupunki luontotarkastelu Maakunnallisesti tärkeät ekologiset yhteydet ja alueet Espoon kaupunki luontotarkastelu Paikallisesti tärkeät ekologiset yhteydet Espoon kaupunki luontotarkastelu Maanpeiteaineisto HSY luontotarkastelu Peruskartat 1960-luku Maanmittauslaitos luontotarkastelu Kuninkaan kartasto, pellot ja niityt Uudenmaan liitto kulttuuritarkastelu Maankäyttö 1870–1871, pellot ja niityt Espoon kaupunki kulttuuritarkastelu 1560-luvun kylät Uudenmaan liitto kulttuuritarkastelu Espoon kartanot Espoon kaupunki kulttuuritarkastelu Muinaisjäännökset, pisteet ja alueet Museovirasto kulttuuritarkastelu Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt Uudenmaan liitto kulttuuritarkastelu RKY-alue- ja viivakohteet Museovirasto kulttuuritarkastelu Lipas-liikuntapaikka-aineistot (uimapaikat, retkeilypaikat, Jyväskylän yliopisto virkistystarkastelu ulkoliikuntapaikat, reitit ja frisbeegolfradat) Maastomalli (2m x 2m) Maanmittauslaitos olosuhteet Maaperäaineisto (1:20 000) GTK olosuhteet Valuma-alueet, joet, järvet, jokialueet Suomen ympäristökeskus siniverkosto Vesistö- ja meritulva-alueet Suomen ympäristökeskus siniverkosto Pohjavesi: pohjavesialueen rajat ja varsinaisen muodostumi- Suomen ympäristökeskus siniverkosto salueen rajat

Haastattelut

Toimenpideohjelman laatimisen aikana haastatel- y Lammas- ja hevoslaidunten pitäjät tiin edustajia 11:sta eri asiantuntijaryhmästä, jotka y Luonnonhoidon niityistä vastannut työnjohta- toimivat eri tehtävissä liittyen Espoon niittyihin ja ja, eläkkeellä avoimiin alueisiin: y Luonnonhoidon niityistä vastaava työnjohtaja y Kaavoitus y Suunnittelu Haastatteluiden tavoitteena oli kartoittaa eri osa- y Vieraslajikoordinaattori puolten nykyiset niittyihin liittyvät toimintatavat y Piirien työjohtajat ja tavoitteet sekä selvittää mahdollisia haasteita ja y Urakoitsijat kehitystarpeita. Haastattelut tehtiin ryhmähaastat- y Urakka-alueiden hoitajat teluina etävideoyhteydellä. Tulokset haastatteluista y Maisemapeltojen viljelijät kerrotaan lyhyesti kohdassa 4.1. y Katukunnossapito

ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 9 OSA I

10 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 1 Tarkastelualueen nykytilan analyysi

1.1 Maisema- ja kulttuuri­ympä­ Kulttuuriarvojen näkökulmasta Espoon niittyver- ris­tö­arvot kostossa voidaan tunnistaa: y Etelä-Espoon tiiviin kaupunkirakenteen Perinneympäristöt ja varhaiset viljelykulttuurin lomaan sijoittuvat laaksopainanteiden ja merkit ovat arvokkaita ympäristön aikakerrostu- vesireittien varren niityt, joilla viljelykulttuu- mia. Ne luovat siltoja alueen paikallishistoriaan ja riin ja asutushistoriaan liittyvät kulttuuriarvot vahvistavat alueen yhteisöllisyyttä. Viljely-ympäris- eivät kaikilta osin ole ympäristössä hahmotet- töjen – peltojen, niittyjen ja laidunmaiden – vuo- tavissa. Esimerkkejä tällaisista niittykokonai- denkierto puolestaan kertoo ajan kulumisesta ja suuksista ovat Finnoon, Latokasken, Espoon- herättää monella muistoja maanviljelyyn liittyvistä lahden, Mankkaan, Nuijalan ja Leppävaaran töistä. Lisäksi viljely-ympäristöt kertovat ihmisil- sekä Suvisaariston Svinön niittyinä hoidettavat le havainnollisesti luonnon tuottamista hyödyistä. alueet. Merkittäviä perinneympäristöjä Es- Maaseutumaisema ja niittyjen avarat maisemat ja poon eteläosissa ovat Laajalahden niittyalueet. tilantuntu elvyttävät – ne luovat sekä konkreetti- sesti että symbolisesti laajemman näköalan omaan y Espoon keskiosan murroslaakson moni- elämänpiiriin. kerroksisen kulttuuriympäristön niityt . Viljelykulttuurin merkit ja pitkä asutushisto- Niittyihin liittyy Espoossa runsaasti kulttuuriar- ria näkyvät yhä ympäristössä ja tukevat niit- voja alueen pitkän kehityshistorian ansiosta. Osa tyjen kulttuuriarvoja. Alueella on tunnistettu näistä kulttuuriarvoista ei kuitenkaan välttämättä runsaasti viljely- ja asutushistoriaan liittyviä hahmotu esimerkiksi niittyalueiden virkistyskäyttä- arvoja. Espoonjokilaakson maisema-alue on jille, kun maisema on muuttunut vaiheittain raken- määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi kult- netummaksi. Osa kulttuurihistoriallisista arvoista tuuriympäristöksi ja alueella sijaitsee lukui- kuten esimerkiksi viljelyjatkumon tai vanhan kylä- sia valtakunnallisesti merkittäviä rakennet- asutuksen jäljet ovat vaikeasti havaittavissa. tuja kulttuuriympäristöjä. Espoonkartanon runsas ja pitkästä ajallisesta jatkumosta ker- Aineistotarkastelun perusteella nykyisin niittyinä tova kulttuurimaisema puolestaan ilmentää hoidettavista alueista suuri osa sijoittuu jo 1700-lu- Suuren rantatien vanhoja kartanoympäristöjä. vun kuninkaan kartastossa erottuville niitty- ja peltoalueille. Tätä varhaisemman 1560-luvun ky- y Espoon pohjoisosan kylä- ja viljely-ympä- läasutuksen suhteen tarkasteltaessa, nykyisiä niit- ristöihin liittyvät niityt ja perinneympäris- tyjä on kylien laskennallisilla vaikutusalueilla mo- töt . Tällaisia ovat esimerkiksi Bodomjärven nin paikoin Etelä- ja Keski-Espoossa sekä paikoin ympäristön laajoihin ja pitkään viljeltyihin pel- pohjoisemmassa. Esimerkkejä ovat mm. Finnoon toihin liittyvät niityt ja perinneympäristöt ja alue, Mankkaa, Latokaski, Nuijala, Leppävaara, Nuuksion erämaakyläasutuksen perinneympä- Laajalahti sekä Lahnus. Keskiosassa erottuvat ar- ristöt. vokkaat Bodominjärven ympäristö, Espoonkar- tanon kulttuurimaisema sekä Espoonjokilaakson laaja lounaasta koilliseen suuntautuva viljely-ym- päristöjen elävöittämä maisema-alue.

ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 11 Kuva 1. Kooste niittyjen kulttuuriympäristöarvoista.

12 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 1.1.1 Espoon maanviljelyn historiaa Espoossa on peltolohkorekisterin (v. 2018 tiedot) mukaan n. 2000 ha käytössä olevaa maatalousmaa- Varhaisia merkkejä viljelystä Espoossa on esimer- ta (Biomassa-atlas, 2018). kiksi Espoon Teirmossenin alueen tutkimuksis- sa löydetty ajalta 100 eKr (Vuorela ja Kankainen, 1998), mutta varsinaisesti maanviljely on käynnis- 1.2 Luontoarvot tynyt myöhemmin merenlahtien viljavilla savikoil- la kiinteän asutuksen myötä 1100 – 1200 -luvuilla Niitty-ympäristöt ylläpitävät monipuolista, avoi- (Lampinen ja Annala, 2014). Asutushistoriaan ja vil- mia ympäristöjä suosivaa ja uhanalaistuvaa eliö- jelymaisemaan ovat heijastuneet mm. ilmasto-olo- lajistoa. Olosuhteiltaan erilaiset niitty-ympäristöt jen vaihtelu, viljelymenetelmien kehitys, sodat se- lisäävät osaltaan luontotyyppien alueellista vaihte- kä maanomistussuhteiden muutokset (Riionheimo, levuutta ja monipuolisuutta sekä tuottavat ja ovat 2011). osa monia ihmiselle tärkeitä ekosysteemipalveluita.

Viljelymenetelmistä kaskeaminen oli Espoossa vil- Niityt ja luontaisesti avoimet luontoalueet ovat osa jelymuotona käytössä vuosisatoja, ja niittymäiset sini-viherverkostoa ja siinä vaikuttavia luonnon- kaskiahot syntyivät, kun kaski jätettiin maaperän prosesseja, kuten valuma-alueen vedenkiertoa. köyhdyttyä pois viljelystä. Karjan talvirehua kerät- tiin kaskiahojen ohella keskiajalla erilaisilta niitty- Espoon ympäristökeskus on aiemmin tuottanut mäisiltä paikoilta mm. puronvarsilta ja luhtaniityil- niittyjen arvorasterin osana laajempaa ekologis- tä. (Lampinen ja Annala, 2014) ten verkostojen nykytilaselvitystä. Arvorasteria on hyödynnetty tässä työssä niittyjen luontoarvo- Viljelymaisema muodostui 1600-luvun kyläasu- jen vertailuaineistona. Vertailun perusteella ym- tuksessa kylän talojen muodostaman kylätontin ja päristökeskuksen tunnistamat arvokkaat avoimet niiden ulkopuolella sijaitsevien peltojen, niittyjen alueet ja niityt on tunnistettu myös nyt tehdyssä ja laidunten kokonaisuudesta. Kylän läheisyydessä analyysissä arvokkaiksi varsin hyvin. Tältä osin on olivat parhaimmat viljeltävät pellot ja kauempana toki otettava huomioon, että tarkasteluissa on ol- heikommin lannoitetut ulkopellot. Niityt sijoittui- lut eroja siinä, miten niittyjen luontoarvoja on tun- vat alueille, jotka olivat suotuisimpia heinänkasvul- nistettu ja millaisia arvoja painotettu. Nyt tehdys- le. sä tarkastelussa niittyjen arvoa nostivat erityisesti luonnonsuojelualueiden sekä ekologisten verkos- Niittyala lisääntyi 1700-luvulla peltoviljelyn myö- tojen läheisyys – mutta toki myös mm. perinneym- tä, kun pelloille tarvittiin maanparannusaineeksi päristöt sekä vesialueiden läheisyys. lantaa, ja karjan määrää ja karjanrehua varten tar- vittavaa niittyjen määrää lisättiin. Espoon niittyjen Luonnon näkökulmasta Espoon niittyverkostossa määrä oli suurimmillaan 1800-luvun lopulla, jol- voidaan tunnistaa: loin niittyjä oli n. 4000 ha. 1800-luvun loppupuo- y Espoon eteläosan merenrantojen ja raken- lella maanviljelyä kuitenkin uudistettiin ja sen myö- nettujen alueiden lähiniityt, joista eteläisim- tä niittyjen määrä väheni nopeasti. V. 1910 niittyjä mät sijaitsevat merenrannalla ja kulkevat pai- oli jäljellä enää n. 520 ha. Tällöin hakamaiden ja koin nauhamaisina sisämaahan. Tällaisia niittyjä metsälaidunten määrä ei kuitenkaan vielä vähenty- ovat esimerkiksi Finnoon alueelta luoteeseen nyt yhtä voimakkaasti. (Lampinen ja Annala, 2014) keskuspuistoon ulottuvat niityt Finnobäcke- nin varrella, Espoonlahden niittykokonaisuus, 1930 – 1950 -luvuilla niittyjen väheneminen Uu- Laajalahden arvokkaat perinneympäristöt sekä denmaan maakunnassa hidastui, mutta peltoja rai- Saunalahden ja sen lähialueen niittyjen ketju. vattiin lisää (Lampinen ja Annala, 2014). Nykyisin Nauhamaisia niittyketjuja on myös Mankkaalla Mankkaanpuron ja Gräsanojan varrella.

ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 13 y Espoon keskiosan murroslaakson vesi- ja y Espoon pohjoisosan vesiin ja erilaisiin vil- viljely-ympäristöihin liittyvät niityt . Tällai- jely-ympäristöihin liittyvät niityt . Esimerk- sia ovat esimerkiksi Kauklahden ja Espoon- kejä näistä niityistä ovat Bodomin/Smedsin kartanon Mankinojan ja Gumbölenjoen lähi- sekä Oittaan niityt, Ryssänniitynpuron lähi- alueiden niityt sekä Karvasmäen Glimsinjoen alueen niityt, Nuuksion seudun niityt Solvikin ja Glomsinjoen sekä Espoonjoen niityt, Träs- ja Kattilan alueilla, Snettansin ja Luukinpuron kändan seudun Glimsinjokeen liittyvät niityt lähialueen niityt, Röylän seudun niityt sekä Es- ja Järvenperän Pitkäjärven lähialueella olevat poon koilliskulman niityt. niityt sekä Leppävaaran Monikonpuron lähi- alueen niityt.

Kuva 2. Vesistöjen varsien niityt ovat reheviä.

14 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 Kuva 3. Kooste niittyjen luontoarvoista

ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 15 1.3 Virkistysarvot dan välillä on virkistysreittien varrella niityistä muodostuvaa mosaiikkia. Niityt tarjoavat monipuolisia virkistyskäytön mah- dollisuuksia. Avoimet näkymät ja tilantuntu ovat niittymäisten virkistysympäristöjen erityisarvoja. 1.4 Siniverkosto ja olosuhteet Niityt tarjoavat paikkoja oleskeluun, pelailuun ja leikkeihin ja tuovat mielenkiintoa ja vaihtelua ul- Erityisesti Espoon eteläosissa, mutta myös Keski- koilureittien varrelle. Niittymäiset ympäristöt voi- ja Pohjois-Espoossa vesiuomien verkosto kytkee vat myös kertoa alueen kulttuurihistoriasta sekä niittyalueita siniviherverkostoksi. Alavien niitty- tarjota mahdollisuuden luonnon tarkkailuun ja alueiden kasvupaikat ovat tarkastelun perusteella kukkien keräilyyn. Niittyjen nurmikoihin verrattu- pääosin kosteita tai tuoreita, ja niihin liittyy monin na monipuolisempi ja pidempi kasvillisuus saattaa paikoin topografian perusteella luonnollisia vettä aiheuttaa joillekin virkistyskäyttäjille myös pelkoa kerääviä painanteita. Eteläosan niityistä Laajalah- esimerkiksi punkkien tai käärmeiden takia. den, Haukilahden ja Finnoon sekä länsiosien ala- vat merenrantaniityt ovat meritulva-aluetta ja Pit- Niittyjen piirteistä pinta-ala ja muoto sekä reittien käjärven ranta-alueiden niityt vesistötulva-aluetta. sijoittuminen niitylle vaikuttavat tilan kokemiseen Kaupunki myös rakentaa uusia hulevesien viivy- ja näkymiin. Niitty-ympäristön monipuolisuus, tysaltaita niittyalueilla ja niittypintaisina, kuten kuten lajisto ja erilaisten niittytyyppien määrä se- myös jokiin liittyviä tulvatasanteita. Niittyjen kyt- kä meluttomuus, roskattomuus ja kulumatto- keytyneisyys vesiverkoston avulla monipuolistaa muus heijastuvat puolestaan luonnon kokemiseen niittyihin liittyviä ekologisia yhteyksiä. Toisaalta ja luonnonrauhaan. Niityn käyttöpaine sekä hoi- virtavesien välityksellä leviää myös vieraslajeja, jo- totapa vaikuttavat sekä käyttömahdollisuuksiin ja ten virtavesien varrella sijaitsevien niittyjen vieras- -tarpeisiin että niityn kulumiseen ja roskaantumi- lajien torjuntaan on syytä kiinnittää erityistä huo- seen. Niittyjen kulttuuriarvot puolestaan heijastu- miota. (Kuva 5) vat ajan ja kulttuuristen kerrostumien kokemiseen ja paikantuntuun. Espoon virtavesikartoituksessa (Eronen ym. 2020) on tarkasteltu Soukanojan, Finnobäckenin, Lam- Virkistysarvojen näkökulmasta Espoon niittyver- brobäckenin ja Monikonpuron purouomien laa- kostossa voidaan tunnistaa: tua ja luonnontilaa. Näiden purouomien varsilla y Moniarvoiset toiminnalliset niittykeskitty- sijaitsevia niittyinä hoidettavia alueita on koottu mät, kuten urheilupuistojen lähialueiden niityt. taulukkoon 2. Tavoitteena on ollut tunnistaa eri- Tällaisia toiminnallisia keskittymiä ovat mm. tyyppisten puroympäristöjen niittyjä ja helpottaa Espoonlahden, Tapiolan, Leppävaaran, Kes- virtavesien varsilla sijaitsevien niittyjen erityispiir- ki-Espoon sekä Laaksolahden urheilupuistot teiden huomioon ottamista alueiden hoidossa. sekä Etelä-Leppävaaran, Espoon keskuksen ja Vastaavasti on tunnistettu myös virtavesien varsil- Oittaan alueet. la sijaitsevia niittyalueita, joilla kasvaa vieraslajeja. Näitä kohteita on esitelty taulukossa 3. y Luonto- ja kulttuuriarvoihin painottuvat niittyjen virkistysympäristöt, joilla korostu- vat virkistysreitit. Esimerkiksi Finnoon ja La- tokasken väliset niityt ovat sekä luonto- että kulttuuriarvoiltaan merkittäviä. Reittiverkosto mahdollistaa näillä alueilla pääosin kulkemisen niittyjen muodostaman verkoston kautta. Sa- moin Mankkaalla ja Laajalahdessa, Nuijalassa sekä paikoin Espoon keskuksen ja Träskän-

16 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 Kuva 4. Kooste niittyjen virkistysarvoista

ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 17 Kuva 5. Niityt suhteessa virtavesiin

18 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 Taulukko 2. Niittyjä Espoon virtavesiselvityksessä (2020) kartoitettujen purouomien lähialueilla, purotyypeittäin.

Luonnontilai- Luonnonympä- Rakennetun ym- Voimakkaasti sen kaltainen ristön kaupunki- päristön kaupun- muokattu kau- puro puro kipuro punkipuro Soukanoja Soukanojan pääuoman alaosa x Sammalvuorenoja x pääuoma x Finnobäcken Djupsundsbäcken x Tiistilänoja x pääuoma, alaosa x Eestinmalminoja x Trångsund x Puolarinpuro, alaosa x Puolarinpuro, yläosa x Keelkorvenoja x pääuoma, keskiosa x Kukkumäenoja x Nöykkiönlaaksonoja x Svartbäcken x pääuoma, yläosa x Lugnetsufallet x Hösmärinoja x Kuurinmäenoja x Skvatterbäcken, alaosa x Skvatterbäcken, keskiosa x Lambrobäcken pääuoma, keskiosa x Mossabackanoja x Hepmortinoja x Harmaaniitynoja x pääuoma, yläosa x Nauriskaskenoja x Monikonpuro Vermonoja x Kilonkartanonoja x Veräjäpellonoja x Leppäsillanoja x Våtkallbäcken x Oxkärrinoja x Multaoja x Alihaanoja x Gubbmosseninoja x Kirkkalanoja, keskiosa x

ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 19 Taulukko 3. Vieraslajeja niityillä Espoon virtavesiselvityksessä (2020) kartoitettujen purouomien lähialueilla, purotyypeittäin

Luonnontilai- Luonnonympä- Rakennetun ym- Voimakkaasti sen kaltainen ristön kaupunki- päristön kaupun- muokattu kau- puro puro kipuro punkipuro Soukanoja Soukanojan pääuoman alaosa x Finnobäcken Djupsundsbäcken x Tiistilänoja x pääuoma, alaosa x Eestinmalminoja x pääuoma, keskiosa x Kukkumäenoja x Nöykkiönlaaksonoja x pääuoma, yläosa x Hösmärinoja x Skobisanoja x Lambrobäcken pääuoman, keskiosa x pääuoma, yläosa x Monikonpuro Vermonoja x Kilonoja x Multaoja x

Vieraslajeja muiden virtavesien varrella sijaitsevilla niityillä: y Gräsanoja: Haukilahdessa, Gräsan kartanopuistossa, Tonttumaassa, Lukupuron alueella; Mank- kaanpuron varressa Seiliniityllä, Vehkaniityllä, Sinimäessä ja Nuijalassa. y Espoonjoki: Espoonjoen alaosassa, Espoon keskuksen lähialueella; Glomsån varrella Lommilassa; Glimsinjoen varrella Bembölessä, Karvasmäessä; Kvarnbyån varressa Myllykylässä ja Träskändassa; Pitkäjärven rannalla Kolkekannaksella ja Lähderannassa. y Mankinjoki: Liivinmaanpuistossa.

20 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 1.5 Analyysin yhteenveto

Espoon niittyverkostosta on tunnistettavissa ana- lyysin perustella moniarvoisia kokonaisuuksia, joiden ominaispiirteisiin vaikuttaa kaupunkira- kenteen tiiviys, maisemakuva ja -rakenne sekä vir- kistyskäyttö.

Eteläosassa tällaisia ovat Espoonlahden, Finnoo – Latokasken, Tapiolan, Laajalahden sekä Leppä- vaaran niittyarvokeskittymät. Finnoosta luotee- seen suuntautuva niittyketju liittyy keskuspuistoon ja länteen mentäessä verkostoa kehittämällä tä- mä niittykokonaisuus voidaan liittää Saunalahden, Kauklahden ja edelleen Keski-Espoon murros- laakson ja Espoonkartanon niittykokonaisuuksiin. Vastaavasti Finnoon niittykeskittymästä itään voi- daan tutkia mahdollisuuksia niittyverkoston kehit- tämiseen Friisilän, Olarin ja Niittykummun alueil- la. Tällöin verkostoa voidaan vahvistaa Tapiolan urheilupuiston ja Mankkaan niittyalueiden suun- taan ja tästä edelleen pohjoiseen Nuijalan ja Lep- pävaaran sekä Kilon suuntaan.

Keskiosassa moniarvoisia niittykokonaisuuksia on tarkastelun perusteella tunnistettavissa Espoon- kartanon, Espoon keskuksen, Träskändan sekä Laaksolahden alueilla. Näillä alueilla monipuoli- set ja runsaat kulttuuriarvot tukevat esimerkiksi niittyverkoston virkistyskäytön kehittämistä. Sa- moin Espoon pohjoisosassa Bodominjärven sekä Nuuksion alueilla pitkä viljelyhistoria ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät perinneympäristöt tukevat virkistyskäytön kehittämistä. Kuva 6. Valhallan asutusalueen läheistä niittyä.

ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 21 2 Niittyverkostosuunnitelma

2.1 Niittyverkostosuunnitelma

Yleispiirteisen niittyverkostosuunnitelman tavoit- millä. Näillä niityillä voi kuitenkin olla merkittä- teena on havainnollistaa Espoon niittyinä hoidet- vää paikallista arvoa niittyinä sekä lajistollisesti että tavista alueista muodostuvaa kokonaisuutta sekä maiseman ja virkistyskäytön kannalta. Siksi niiden helpottaa niittyjen hoidon alueellisen rakenteen arvot on syytä tarkastaa maankäytön suunnitte- tunnistamista ja niittyjen hoidon painopisteiden lun yhteydessä (esimerkiksi paikkatietoanalyysien valintaa. Niittyverkostosuunnitelman yhtenä ta- tulosten ja maastotarkastuksen avulla sekä asu- voitteena on myös välittää tietoa Espoon avointen kaskyselyillä). Nykyisessä niittyverkostossa myös alueiden kokonaisuudesta maankäytön ja viher­ vuokrapellot ovat merkittävä osa kokonaisuutta. alueiden suunnittelun käyttöön. Suunnitelmassa Verkoston kannalta niiden avoimena säilyminen esitetty niittyverkoston perusrunko on muodos- pitkällä aikavälillä on tärkeä turvata. tunut paikkatietoanalyysien avulla, ja perusrunkoa on muokattu asiantuntijatarkasteluiden perusteel- Olevia ja kehitettäviä yhteyksiä niittyalueiden välil- la. lä on esitetty yleispiirteisesti. Kehitettävät yhteydet tukeutuvat monin paikoin katuvihreään ja nykyi- Suunnitelmassa esitettyjen niittykeskittymien alu- siin nurmipintaisiin pientareisiin. Näiden alueiden eilla on eri tavoin tärkeitä niittyalueita Espoon osalta on jatkossa syytä tutkia alueiden kehittämis- niittyverkoston kannalta. Niittykeskittymillä on mahdollisuuksia niittymäisemmiksi esimerkiksi pi- haluttu nostaa esille avointen alueiden keskitty- lottikohteiden avulla. Myös olevien niittymäisten mistä muodostuvaa rakenteellista verkostoa. Alu- yhteyksien vahvistamista esimerkiksi ns. askelkivi- eilla voi olla myös nurmena hoidettavia alueita se- niityillä voidaan tutkia. Maankäytönsuunnittelussa kä puustoisempia osia. Niittykeskittymien erilaisia on tärkeää tunnistaa yhteyksien niittypiirteet sekä osia hoidetaan tarkoituksenmukaisesti ottaen huo- pyrkiä vahvistamaan sekä kehittämään niitä, jotta mioon alueiden erilaiset käyttötavat ja tarpeet esi- niittyverkoston kytkeytyneisyyttä voidaan turvata merkiksi puustoisten yhteyksien osalta. Maankäy- ja edistää. tön suunnittelussa olisi mahdollisuuksien mukaan hyvä säilyttää niittykeskittymillä sijaitsevat niityt ja pyrkiä turvaamaan niiden erityispiirteet ja arvot. Poistuvien niittykohteiden osalta olisi hyvä löytää mahdollisuuksia niittymäisten piirteiden kehittä- miseen esimerkiksi rakennetun ympäristön viher- rakenteissa. Niittykeskittymien alueella olisi hyvä myös kehittää uusia niittyalueita tai niittymäisiä ympäristöjä monipuolisesti alueen olosuhteet, ar- vot ja käyttötavat huomioon ottaen.

Suunnitelmassa esitetyt muut niittyalueet voivat osaltaan täydentää verkostoa ja niiden kehittämistä kiinteämmäksi osaksi verkostoa voidaan jatkossa tutkia. Muiden niittyalueiden osalta yhteys niitty- verkostoon ei ole yhtä kiinteä kuin niittykeskitty-

22 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 Kuva 7. Yleispiirteinen niittyverkostosuunnitelma.

ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 23 Taulukko 4. Niittytyypit

POHJOINEN: JÄRVIYLÄNGÖN MAASEUTUMAISEMA Alueen niit- Pohjois-Espoon maisemaan kuuluvat olennaisena osana metsien lisäksi laajat avoimet maise- tykeskitty- matilat, jotka muodostuvat pitkään viljelyksessä olleista pelloista sekä niitä rajaavista reunavyö- mien kuvaus hykkeistä metsineen ja kylärakenteineen. Pohjois-Espoon tyypilliset avoimet alueet ovat maisemapeltoja, jotka liittyvät alueelle ominai- seen maaseutumaisemaan. Maisemapellot ovat usein vuokrapeltoja, joiden kunnossapito ta- pahtuu yhdessä paikallisten maanviljelijöiden kanssa. Varsinaisia niittykeskittymiä Pohjois-Es- poossa on vain muutama Bodomjärven koillispuolella sekä Siikajärven ja Vanha-Nuuksion alueilla. Kulttuuriarvot: Muinaisjäännösalueet, esim. erämaakylät, vanhat historialliset asuinpaikat ja kartanoympäristöt ovat jättäneet merkkejä maisemaan pieninä niittykohteina. Espoon pohjois- osan kylä- ja viljely-ympäristöihin liittyvät niityt ja perinneympäristöt. Tällaisia ovat esimerkik- si Bodomjärven ympäristön laajoihin ja pitkään viljeltyihin peltoihin liittyvät niityt ja perin- neympäristöt ja Nuuksion erämaakyläasutuksen perinneympäristöt. Luontoarvot: Espoon pohjoisosan viljely-ympäristöihin ja virtavesiin liittyvät niityt sisältä- vät paljon luontoarvoja. Esimerkkejä näistä niityistä ovat Bodomin, Smedsin ja Oittaan niityt, Ryssänniitynpuron lähialueen niityt, Nuuksion seudun niityt Solvikin ja Kattilan alueilla sekä Snettansin niityt. Virkistysarvot: Täällä niittyjä pääosin katsellaan ja ihaillaan osana kulttuurimaisemaa. Niityille ei ole osoitettu varsinaista virkistyskäyttöä lukuun ottamatta urheilupuistojen moniarvoisia toi- minnallisia niittykeskittymiä. Tällaisia toiminnallisia keskittymiä ovat mm. Oittaan alue. Alueen niitty- Yhteydet maisemapeltojen väleillä ovat teiden varsien piennarniittyjä, metsien ja peltoaukei- yhteydet den reunavyöhykkeitä. Niittyverkoston tukialueina ovat puutarhamaiset pihat ja metsänreunat. Alueelle on ominaista myös hyvin säilynyt historiallinen tieverkko, joka muodostaa edelleen kulkemisen runkoverkon. Nuuksion pienet niittykeskittymät ovat merkkejä vanhoista asuinpaikoista ja pitkään jatku- neesta viljelystä. Muutoin Nuuksion laaja metsäalue muodostaa itä-länsi-suuntaisen merkittä- vän katkon niitty-yhteyksissä. Luoteiskulmassa Histan ja Brobackan peltoalueet ovat heikkojen katkeilevien yhteyksien päässä. Bodomjärven rannoilla on nykyisiä peltoja ja niiden väliin jääviä vanhoja peltoalueita. Lisäksi Oittaalta lähtee kohti etelää Espoon keskukseen ulottuva leveä yhteys. Bodomjärven koil- lis-pohjoispuolella on peltoverkosto, jonka katkot syntyvät siitä, että alueella ei ole kaupungin maanomistusta. Kunnossa- Peltojen viljelijät pitävät peltojen reunat vapaana korkeasta kasvillisuudesta. Luonnonhoidon pito toteutuksessa voidaan ottaa huomioon peltoaukeiden väliset yhteydet kehittämällä metsän reu- naa kerrokselliseksi niin, että lähinnä peltoa on avoimempi, niittymäinen vyöhyke. Peltoaukeiden säilymisen kannalta on tärkeää, että viljely jatkuu edelleen ja myös uusien aluei- den rakentuessa otetaan huomioon maanviljelyn tarpeet. Alueen niittyjen ja avoimien alueiden haasteena ovat umpeenkasvu ja kunnossapidon unoh- dus. Mahdollisissa peltojen metsittämishankkeissa olisi hyvä tunnistaa pelloista arvokkaimmat kokonaisuudet ja pyrkiä säilyttämään ne avoimina. Pohjois-Espoossa on kaupungin hoidossa olevia metsäkuvioita. Niiden luonnonhoidon to- teutuksessa voidaan tukea avointen alueiden kytkeytyneisyyttä esim. metsittyneiden peltojen ja lehtoalueiden tunnistamisessa sekä aukeiden alueiden väliin jäävien metsien hoitamisessa niin, että niittylajien siirtyminen metsäistä yhteyttä pitkin on mahdollista.

24 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 POHJOINEN: JÄRVIYLÄNGÖN MAASEUTUMAISEMA Kunnossa- Järvien rantojen ja muinaisjäännösalueiden niittylaikut voivat toimia askelkivinä niittylajeille. pito Muinaisjäännösalueiden siemenpankit voivat olla hyödynnettävissä niittyjen kehittämisessä. Pohjois-Espoossa on golfkenttiä, joiden merkitys niittylajistolle on lähinnä niiden reunavyö- hykkeillä. Reunavyöhykkeitä voidaan kehittää osaksi niittyverkoston tukialueita. Suunnittelu Maanviljelyn jatkuminen pelloilla tai niiden hoito niittyinä on tärkeää maiseman avoimuuden säilymiselle. Pitkiä yhtenäisiä avoimia vyöhykkeitä ja kytkeytyneitä yhteyksiä on hyvä vaalia ja kehittää uusia alueita suunniteltaessa. Peltojen ja maisemapeltojen pirstaloitumista tulee vält- tää, sillä se lisää haasteita alueiden kunnossapidolle. Maankäytön muutoksista on hyvä viestiä ajoissa myös vuokraviljelijöiden suuntaan. Niittyalueet ja maisemapellot ja niiden kunnossa- pidon tai viljelyn mahdollisuudet tulisi ottaa huomioon myös esim. uusien väylähankkeiden suunnittelussa.

Kuva 8. Maisemapellot liittyvät olennaisena osana pohjoisen Järviylängön maaseutumaisemaan.

ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 25 KESKIOSA: LAAKSOALUEEN LÄHINIITYT JA -PELLOT Alueen niitty­ Kulttuuriarvot: Espoon keskiosan murroslaakson niityt ovat monikerroksisen kulttuuriympä- keskittymien ristön ilmentymiä. Muinaiset peltoaukeat limittyvät uuteen kaupunkirakenteeseen, sillä viljely- kuvaus kulttuurin merkit ja pitkä asutushistoria näkyvät yhä ympäristössä ja tukevat niittyjen kulttuu- riarvoja. Espoonjokilaakson maisema-alue on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympä- ristöksi ja alueella sijaitsee lukuisia valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäris- töjä. Espoonkartanon runsas ja pitkästä ajallisesta jatkumosta kertova kulttuurimaisema puo- lestaan ilmentää Suuren rantatien vanhoja kartanoympäristöjä. Merkittävien niittyjen lähellä sijaitsee vielä vanhaa asutusta ja vanhoja tilakeskittymiä. Keskuspuistossa sijaitsevat niityt ovat metsittyviä peltoja. Luontoarvot: Espoon keskiosassa on useita arvokkaisiin virtavesiin liittyviä niittyalueita sekä järvien lähialueiden niittyjä. Tällaisia ovat esimerkiksi Kauklahden ja Espoonkartanon Manki- nojan ja Gumbölenjoen lähialueiden niityt sekä Karvasmäen ja Glomsinjoen sekä Espoonjoen niityt, Träskändan seudun Glimsinjokeen liittyvät niityt ja Järvenperän Pitkäjärven lähialueella olevat niityt sekä Leppävaaran Monikonpuron lähialueen niityt. Virkistysarvot: Keski-Espoon niityille kohdistuu virkistyskäyttöpainetta, mutta niityt ovat kaupunkirakenteellisesti väljemmässä ympäristössä verrattuna Etelä-Espooseen. Keski-Es- poon moniarvoiset toiminnalliset niittykeskittymät sijaitsevat esimerkiksi urheilupuistojen lä- hialueiden niityillä. Tällaisia toiminnallisia keskittymiä ovat mm. Leppävaaran, Keski-Espoon, Laaksolahden urheilupuistot sekä Etelä-Leppävaaran ja Espoon keskuksen alueet. Moniarvoisilla niityillä, joihin painottuu luonto- ja kulttuuriarvoja, korostuu lisäksi erityises- ti niiden virkistysreittien merkitys. Esimerkiksi osa Espoon keskuksen ja Träskändan välisis- tä niityistä sekä osa Nuijalan niityistä ovat sekä luonto- että kulttuuriarvoiltaan merkittäviä. Paikoin reittiverkosto mahdollistaa niittyjen muodostaman mosaiikkimaisen verkoston kautta kulkemisen. Alueen niitty- Keski-Espoossa on isoja laajoja niittykeskittymiä ja toisaalta katkeavia ja puuttuvia yhteyksiä yhteydet niiden väleillä. Yhteydet niittykeskittymien väleillä ovat usein reunavyöhykkeitä peltoaukeiden ja lähimetsien rajapinnassa. Keskuspuisto muodostaa laajan katkon yhtenäisissä niitty-yhteyksissä. Metsän niittylaikut ja metsittyvät pellot muodostavat kuitenkin paikoin askelkiviyhteyksiä. Kunnossa- Katukunnossapidon ja viherkunnossapidon yhteistyö on tärkeää Keski-Espoossa. pito Suunnittelu Murroslaakson lounas-koillinen-suunta ja merkittävien niitty-yhteyksien suunta ovat verrat- tavissa toisiinsa. Pitkien näkymien säilyttäminen kulttuurimaisemassa on hyvä huomioida kaupunkirakenteen tiivistyessä. Vesistöjen ympäristön niityille tulisi määritellä merkittävin ja arvokkain säilytettävä avoin vyöhyke, joka huomioi kunnossapidon mahdollisuudet kosteilla alueilla.

26 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 ETELÄ: URBAANIT NITTYKAISTALEEET Alueen niit- Etelä-Espoon tyypilliset niittyinä hoidettavat alueet ovat usein pieniä, kapeita, rakentamisen tykeskitty- väliin jääviä alueita sekä RAMS-luokituksen mukaisia A-alueita puistoissa ja katualueilla. Ran- mien kuvaus tavyöhykkeellä merenrannan ruovikot vaihettuvat usein rantametsiksi tai rakennettuun aluee- seen, mutta väliin jää myös pieniä rantaniittykohteita. Lisäksi voimalinjojen alla olevat niityt ovat osa alueen niittyverkostoa. Kulttuuriarvot: Etelä-Espoon tiiviin kaupunkirakenteen lomaan sijoittuvat laaksopainantei- den ja vesireittien varren niityt, joilla viljelykulttuuriin ja asutushistoriaan liittyvät kulttuuri- arvot eivät kaikilta osin ole ympäristössä hahmotettavissa. Esimerkkejä tällaisista niittykoko- naisuuksista ovat Finnoon, Latokasken, Espoonlahden, Mankkaan, Nuijalan ja Leppävaaran sekä Suvisaariston Svinön niittyinä hoidettavat alueet. Merkittäviä perinneympäristöjä Espoon eteläosissa ovat Laajalahden niittyalueet. Luontoarvot: Eteläosan kapeat asutuksen keskelle sijoittuvat niityt sisältävät useita luontoar- voja. Tällaisia niittyjä ovat esimerkiksi Finnoon alueelta luoteeseen Keskuspuistoon ulottuvat niityt Finnobäckenin varrella, Espoonlahden niittykokonaisuus, Laajalahden arvokkaat perin- neympäristöt sekä Saunalahden ja sen lähialueen niittyjen ketju. Nauhamaisia niittyketjuja on myös Mankkaalla Mankkaanpuron ja Gräsanojan varrella. Virkistysarvot: Etelä-Espoon moniarvoiset toiminnalliset niittykeskittymät, kuten urheilu- puistojen lähialueiden niityt sijaitsevat mm. Espoonlahden, Tapiolan ja Latokasken urheilu- puistoissa. Luonto- ja kulttuuriarvoihin painottuvat niittyjen virkistysympäristöt, joilla koros- tuvat virkistysreitit ovat esimerkiksi Finnoon ja Latokasken väliset niityt. Täällä reittiverkosto mahdollistaa pääosin kulkemisen niittyjen muodostaman verkoston kautta. Samoin Mankkaal- la ja Laajalahdessa on virkistysreittien varrella niityistä muodostuvaa mosaiikkia. Nämä ovat tärkeitä avoimia tiloja tiiviin rakentamisen välissä ja ne mahdollistavat avarat näkymät. Es- poonlahden niittykokonaisuus urheilupuiston läheisyydessä ja meren rannalla mahdollistavat pitkät näkymät sisämaasta merenrannan suuntaan. Alueen niityillä on painetta virkistyskäyttöön, toiminnallisuuteen, reitteihin, opastukseen ja muuhun palvelurakenteisiin kuten valaistukseen. Lisäksi niityille kohdistuu maankäyttöpaineita kaupunkirakennetta tiivistettäessä. Alueen niitty- Askelkivet muodostavat Saunalahti – Keskuspuisto välisellä akselilla verkoston, jota voidaan yhteydet kehittää luonnonhoidon toimilla. Keskuspuiston sisällä ja reunoilla on umpeen kasvavia tai is- tutettuja peltoja, joita voidaan hoitaa puistomaisina, puoliavoimina alueina, jolloin niittylajiston yhteydet säilyvät ja kehittyvät. Lisäksi Finnoon ja Keskuspuiston kumpareiden kuivat, lämpi- mät kalliometsät voivat mahdollisesti toimia niittylajiston askelkivinä. Merenrannan avoimet alueet muodostavat rannan tuntumassa kulkevan kapean askelkivinau- han ruovikon ja metsänreunan tuntumassa. Monimuotoisuuden kannalta rantavyöhykkeen kosteat ryteiköt ovat tärkeitä, mutta virkistyskäytön näkökulmasta ne peittävät usein näkymiä merelle. Isotkin alueet ovat heikkojen yhteyksien, usein katuvihreän varassa, esim. Finnoo-La- tokaski. Tapiolassa nurmialueilla on vahva maisemallinen status, mutta reunavyöhykkeitä voisi silti kehittää niitty-yhteyksinä. Lisäksi niittykasvillisuuden saaria on mahdollista kehittää nur- mialueiden keskelle niillä alueilla, joilla virkistyskäyttö ja maisemalliset arvot sen mahdollistaa. Kunnossa- Katukunnossapidon ja viherkunnossapidon yhteistyö on tärkeää Etelä-Espoossa. pito Suunnittelu Etelä-Espoon maisemarakenteelle tyypilliset murroslaaksot sisämaasta kohti merenrantaa ja niiden niittyjen ja muiden avoimien alueiden mahdollistavat pitkät näkymät on hyvä huomioi- da kaupunkirakennetta tiivistettäessä. Niittykeskittymiä yhdistäviä poikittaisia katuviheralueita voidaan kehittää niittyinä. Nykyisten puistojen nurmina hoidettavia alueita voidaan kehittää niittyinä.

ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 27 3 Avoimien viheralueiden kunnossapito

3.1 Kunnossapidon nykytila

Niittyjen hoidon periaatteet on ylei- sellä tasolla määritelty Espoon met- sien ja niittyjen hoidon toiminta- mallissa (2017). Niittyjen hoidon tavoitteet toimintamallissa ovat: y Arvokkaita maisemia hoidetaan niiden ominaispiirteitä vahvis- taen. y Asukkaat ja sidosryhmät voivat vaikuttaa niittyjen hoidon pro- sesseihin.

Useimpien Espoon niittyjen hoito- ehdotukset sisältyvät luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmiin. Niit- tyjen hoidosta vastaavat kaupun- gin Infrapalveluiden luonnonhoi- toyksikkö, viherkunnossapito ja katukunnossapito. Ympäristökes- kus vastaa perinnemaisemista, ja tonttiyksikkö vastaa pelto- ja niitty- alueiden vuokrauksesta yksityisille.

Maatalouskalustolla tehtävät työt, kuten niitto ja niittojätteen paalaus tilataan yksityiseltä urakoitsijalta. Työn tilaajana toimii luonnonhoito- yksikkö. Viherkunnossapidon neljä hoitopiiriä hoitavat niittomurskauk- set pääosin omana työnään. Muuta- mia niittykohteita hoidetaan osana ulkopuolisia alueurakoita. Niittyi- hin liittyvien katualueiden ja puis- tokäytävien piennaralueiden niitot toteuttaa katukunnossapito. Liikun- tatoimi tekee niittyalueilla kulkevien latupohjien murskausta.

Kuva 9. Pääosa niityistä hoidetaan niittomurskaamalla.

28 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 Perinnemaisemakohteet Ympäristö- Kesäharjoittelijat niittävät keskus perinnemaisemakohteita

Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmissa sekä puistosuunnitelmissa osoitetut niityt Luonnonhoito Osa luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman Infrapalvelut niityistä Viherkunnossapito ja ulkopuoliset alueurakat Puistoissa sijaitsevat niityt ja osa luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmien niityistä Katukunnossapito ja ulkopuoliset alueurakat Tien pientareet ja kävelyreittien reunat

Tien pientareilla, kävelyreittien reunoilla ja Liikuntatoimi niityilla sijaitsevat latupohjat Latupohjien murskausta

Kuva 10. Espoon kaupungin niittyjen kunnossapidon jakautuminen.

Niittyjen yleisin hoitotapa on niittomurskaus 1-2 vetään keväisin yksivuotisia kukkivia kasveja kuten kertaa kasvukaudessa. Lisäksi muutamissa koh- auringonkukkaa ja hunajakukkaa. teissa on leikattuja niittypolkuja. Joiltakin hoito- kohteilta niittojäte kerätään ja kuljetetaan pois. Pääosa Espoon kaupungin omistamista pellois- Näistä kohteista kertyy nykyisin lähes sata pyörö- ta on vuokrattu, ja pellot ovat EU:n maatalous- paalia vuosittain. Laidunnuksessa on yksi niitty- tukijärjestelmän piirissä. Vuokrasopimukset ovat kohde Suvisaaristossa. Lisäksi ratsastuskoulujen pituudeltaan yleensä kolme vuotta + kaksi op- hevoset ovat laiduntaneet esimerkiksi Tiistilän ja tiovuotta. Vuokrasopimuksista ja vuokraamiskäy- Etuniemen niityillä sekä Soukanpohjan kartanon tännöistä vastaa Espoon kaupungin tonttiyksikkö. läheisyydessä. Peltojen osalta vuokrasopimuskäytännöt ovat sel- keät. Voimajohtoaukeat ovat osa avoimia viheraluei- ta. Ne raivataan 5–8 vuoden välein linjan omista- Palstaviljelyalueet jan toimesta. Raivauksen yhteydessä johtoaukealta Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskus kaadetut puut ja vesat kuuluvat maanomistajalle. (KAKE) on tehnyt kaupunkiviljelyohjelman vuo- sille 2018-2027. Kaupunkiviljelyohjelma käsittää Maisemapeltojen viljely kaupunkitekniikan keskuksen hallinnassa olevat Luonnonhoitoyksikkö vastaa maisemapeltojen vil- viljelypalstat sekä yhdistysten ja seurojen viljely- jelystä, ja tilaa viljelytyöt yksityiseltä urakoitsijalta. palstat. Kaupunki hallinnoi pääosaa viljelypals- Viime vuosina viljelyssä on ollut kaksi omaa mai- toista, ja seurat sekä yhdistykset muutamia pals- semapeltoa; Muuralanlaaksonpuisto ja Pisan mai- ta-alueita. semapelto. Lisäksi vuokratulla pellolla Gumbölen- tien varressa on ollut kapea kaista yksivuotisia Vieraslajien torjunta kukkivia maisemakasveja. Maisemapeltoihin kyl- Avoimilla viheralueilla esiintyvät haitalliset vieras- lajit EU:ssa ovat armenian-, kaukasian- ja persian-

ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 29 jättiputket sekä jättipalsami. Suomen kansallisen talkoot vuosittain loppukesällä. Talkoissa pääsee luettelon haitallisia vieraslajeja avoimilla alueilla kokeilemaan heinäntekoa vanhan ajan tapaan eli ovat komealupiini, kurtturuusu, japanintatar, saha- laittamaan heinät seipäille. linintatar ja tarhatatar. EU:n tai kansalliseen vie- raslajiluetteloon sisältyvien haitallisten vieraslajien maahantuonti, myynti, hallussapito, kasvattami- 3.2 Haastatteluiden yhteenveto – nen, luontoon päästäminen tai siirtäminen on kiel- näkemyksiä kentältä letty. Vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnas- ta säädetään laissa 1709/2015 ja valtioneuvoston Toimenpideohjelman laatimisen aikana haastatel- asetuksessa vieraslajeista aiheutuvien riskien hal- tiin 11 eri tahoa, jotka työskentelevät Espoon avoi- linnasta 704/2019. Lajikohtaiset tunnistus- ja tor- mien alueiden ja niittyjen parissa. Haastateltaviin juntaohjeet löytyvät www.vieraslajit.fi -vieraslaji- kuului kaavoittajia, viheralueiden suunnittelijoita, portaalista. viherkunnossapidon ja luonnonhoidon työnjohta- jia, kunnossapitäjiä, urakoitsijoita, vieraslajikoordi- Espoossa avoimille viheralueille levinneitä, haital- naattori ja laidun- ja maisemapeltoalueiden vuok- lisiksi luettavia vieraslajeja torjutaan Espoon vie- raajia. Haastattelut antoivat kuvan kappaleessa 4.1 raslajilinjauksen (päivitetty 2020) mukaisesti. Lin- kuvatuista niittyjen kunnossapidon ja suunnittelun jaus perustuu kansalliseen vieraslajistrategiaan ja toimintavoista. Tähän kappaleeseen on kuvattu sen lajilistoihin. Espoossa vieraslajien torjuntatoi- haastatteluissa ilmi tulleet haasteet ja kehitysmah- mia suunnitellaan ja toteutetaan järjestelmällisesti dollisuudet. kunkin lajin kannalta parhaina ajankohtina viher- kunnossapidon toimesta. Tässä työssä on kirjattu Niitot aloitetaan heinäkuun alussa ja ne kestävät ylös yksittäisillä maastokäynneillä havaitut EU:n ja kelistä riippuen elo-syyskuuhun. Jos kesä on ollut kansallisen luettelon haitalliset vieraslajit, ja ne on hyvin sateinen, joidenkin niittyjen niitto siirretään huomioitu kunnossapidon toimenpiteissä. aina pakkaskeleihin asti. Vuodesta toiseen kostea- na pysyvät alueet jäävät paikoin niittämättä ja ne Asukasyhteistyö ja viestintä alkavat väistämättä kasvaa umpeen. Säännöllinen Espoon kaupungilla on usean vuoden ajan ollut vuosittainen niitto nähtiin tärkeänä usean haas- käytössä Meidän puisto -toimintamalli, jossa va- tateltavan mielestä, sillä näin ehkäistään niittyjen paaehtoiset voivat hoitaa omaa lähiviheraluettaan puskittumista ja alueet pysyvät hoidetun näköisi- solmitun hoitosopimuksen mukaan, yhteistyössä nä. Käytännön kunnossapitoa tekevät haastatelta- kaupungin kanssa. Hoitosopimuksen tehtyä osa- vat toivoivat, että uudet niittyalueet suunnitellaan puoli voi leikata nurmikkoa, raivata pientä vesaik- koneellinen kunnossapito ja koneiden vaatima ti- koa, poistaa haitallisia vieraslajeja tai niittää kaislik- la huomioiden. Tarvittaessa kohteita leikataan sii- koa rannalta. maleikkurilla, mutta tällöin työstä tulee hitaampaa ja kustannukset kasvavat. Niittyjen hoidossa tehdään asukasyhteistyötä pää- asiassa vieraslajitalkoiden muodossa. Talkootoi- Kosteiden niittyinä hoidettavien alueiden suunnit- minnasta vastaa kaupungin vieraslajikoordinaat- telu ja kunnossapito aiheuttivat paljon keskustelua. tori. Lisäksi viherkunnossapito toimittaa ja noutaa Mitä kosteampi kohde, sitä enemmän aluetta jou- jätesäkkejä asukkaiden omaehtoisista vieraslajien dutaan kunnossapitämään käsin siimaleikkurilla, torjuntakohteista. Talkoiden ja kitkennän kohtee- sillä raskaat koneet uppoavat kosteaan maaperään. na on useimmiten jättipalsami. Siimaleikkurilla tehtävä kunnossapito lisää kustan- nuksia, mutta samoin lisäävät vahvistettujen huol- Villa Elfvikin luontotalo ja luonnonhoitoyksikkö toreittien rakentaminen kosteiden niittyjen alueille. järjestävät Laajalahden luonnonsuojelualueen nii- Jo kaavavaiheessa olisi hyvä selvittää, onko avoi- tyllä, Villa Elfvikin läheisyydessä perinnemaisema-

30 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 meksi suunniteltava alue mahdollista hoitaa avoi- Taulukko 5. Avoimien viheralueiden hoitoluokituksen mena koneellisesti vai vaatiiko se erityisjärjestelyjä. (ABC-luokitus) vastaavuus uuteen viheralueiden kunnossapi- toluokitukseen (RAMS-luokitus) Yhteistyö eri toimijoiden välillä koettiin sujuvan yleisesti hyvin ja toimijat auttavat toinen toisiaan B Avoimet viheralueet A Avoimet apua pyydettäessä. Vastuujaossa koettiin olevan viheralueet kuitenkin jonkin verran epäselvyyksiä. Espoossa B5 Arvoniitty A1 Arvoniitty on niittyinä hoidettavia alueita, joiden kunnossa- B2 Käyttöniitty A2 Käyttöniitty pitovastuu ei ole selvä ja kaupungin karttapalvelun B3 Maisemaniitty ja laidunalue A3 Maisemaniitty rajauksissa on jonkin verran ristiriitoja. Tulevai- B4 Avoimet alueet ja näkymä A4 Avoin alue suudessa voisi olla tarpeellista käydä läpi eri aluei- B1 Maisemapelto A5 Maisemapelto den kunnossapitovastuut ja päivittää tiedot hel- posti saataville karttapalveluun. Kunnossapitoluokka kuvaa alueen yleisilmettä, käyttöä ja kunnossapidon laatutasoa. Viheralueet Vähällä käytöllä olevien nurmialueiden muuttami- jaetaan kolmeen kunnossapidon pääluokkaan: ra- nen niittyinä hoidettaviksi nähtiin mahdollisuute- kennetut viheralueet (R), avoimet viheralueet (A) na, joka vähentäisi kunnossapidon työtaakkaa ja ja metsät (M). Pääluokkia voidaan täydentää lisäk- kustannuksia sekä lisäisi luonnon monimuotoi- si seuraavilla luokilla: suojelualueet (S), maankäy- suutta. Kunnossapitopuolen mielestä jatkossa voi- tön muutosalueet (x) ja puhtaanapitoluokitus (P). taisiin tiettyjä alueita jättää myöhäisemmälle niitol- Avoimet viheralueet ovat kaupunki- ja taajamara- le arvokkaan lajiston takia. Alueista tulee kuitenkin kenteen sisällä tai reuna-alueilla olevia luonnos- antaa selkeät ohjeet. Erityisesti kadunvarsien rin- taan tai ihmistoiminnasta syntyneitä niittyjä ja pel- neniityt voitaisiin niittää vain kerran kesässä, mi- toja, jotka jaetaan viiteen luokkaan. kä hyödyttäisi paahteisessa rinteessä viihtyvää niit- tylajistoa. A1 Arvoniitty Arvoniityt ovat niittyjä, jotka ovat erityisen tär- keitä ja arvokkaita maiseman, kulttuuriperinteen, 3.3 Viheralueiden kunnossapito­ luonnon monimuotoisuusarvojen tai muiden luokitus RAMS 2020 maanomistajan määrittämien erityisten ominais- piirteiden vuoksi tai ne ovat muuten käyttäjille Viheralueiden kunnossapito Suomessa perustuu merkittäviä niittyjä. Arvoniittyjä voivat olla erilai- valtakunnallisesti käytössä olevaan viheralueiden set perinnebiotoopit sekä rakennetut elinympäris- kunnossapitoluokitukseen (RAMS). Viheraluei- töt, jotka jäljittelevät luontaisia kasvupaikkoja. Ar- den kunnossapitoluokitus – RAMS 2020 korvaa voniityksi luokittaminen edellyttää erityisen arvon vuoden 2007 viheralueiden ABC-hoitoluokituk- nimeämistä ja sen perustelua. sen. Uuden kunnossapitoluokituksen myötä vi- heralueiden luokitus muuttuu arvopohjaiseksi. Arvoniittyjen hoito perustuu aina kohdekohtai- Muutoksella halutaan tuoda esille erilaisten vihe- seen hoitosuunnitelmaan. Kohteet tarvitsevat ralueiden tyypillisiä luonto-, kulttuuri-, virkistys-, suunnitelmallista hoitoa, jotta alueen eliölajisto tai käyttö- ja toiminnallisia sekä maisemallisia arvoja muut arvotekijät säilyvät ja kehittyvät. Niittyjä voi- tasa-arvoisesti ihmisen sekä luonnon kannalta. daan myös ennallistaa tai kehittää laadukkaalla hoi- dolla arvoniityiksi.

ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 31 Kuva 11. A1 Arvoniitty Tonttumaanpuisto

Kuva 12. A2 Käyttöniitty Matinniitty

32 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 A2 Käyttöniitty A3 Maisemaniitty Käyttöniityt ovat osa virkistysaluetta, puistoa, pi- Maisemaniityt ovat osa virkistysaluetta, puistoa, haa, kulttuuri- tai perinnemaisemaa. Niiden kasvil- liikenneviheraluetta, kulttuuri- tai perinnemaise- lisuus on usein runsaasta käytöstä johtuvaa mata- maa. Ne sijaitsevat joko taajamissa tai haja-asu- laa niittylajistoa ja niityllä voi olla puita ja pensaita. tusalueilla, usein teiden tai ulkoilureittien varrella Myös nurmikosta kehittynyt niitty voi olla käyt- ja tien pientareilla. Niitä hoidetaan avoimen kult- töniitty. Käyttöniityillä voi olla luonnonmukai- tuurimaiseman säilyttämiseksi. Kasvipeite muo- sia hulevesirakenteita, kuten avo-ojia, purouomia, dostuu pääosin ruohovartisista luonnonkasveista. hulevesi- ja imeytyspainanteita, imeytyskenttiä, Maisemaniityillä voi olla luonnonmukaisia huleve- kosteikkoja ja lammikoita. sirakenteita, kuten avo-ojia, purouomia, hulevesi- ja imeytyspainanteita, imeytyskenttiä, kosteikkoja Käyttöniityt ovat asukkaiden ulko-olohuoneita, ja lammikoita. Maisemaniitylle ei kohdistu käytös- jotka tarjoavat mahdollisuuden ulkoiluun, oles- tä aiheutuvaa kulutusta. Kulku voidaan ohjata ra- keluun, viihtymiseen ja sosiaaliseen vuorovaiku- kennetuille kulkuväylille ja leikatuille niittypoluille. tukseen. Käyttöniityt lisäävät vaihtelua ja moni- muotoisuutta viheralueilla. Liikkuminen ohjataan Maisemaniittyjen hoidon tavoitteena on monipuo- käytäville ja poluille. linen, luonnon arvoiltaan monimuotoinen, avoin, elinvoimainen, viihtyisä, maisemallisesti edusta- va ja toimiva niittyalue ja kulttuurimaisema. Mai- semaniityt ovat luonnon monimuotoisuuden se- kä kulttuurimaiseman säilymisen kannalta tärkeitä alueita.

Kuva 13. A3 Maisemaniitty Saarnilaakso

ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 33 A4 Avoin alue A5 Maisemapelto Avoimet alueet ovat esimerkiksi viljelykäytöstä Maisemapellot ovat osa virkistysaluetta, puistoa tai poistuneet pellot, aukeat alat metsässä ja sähkö- viljelymaisemaa. Maisemapellot ovat muokattuja linjojen alustat sekä luonnonmukaisten huleve- ja kylvettyjä maa-alueita, joilla kasvatetaan yksi- tai sirakenteiden reunavyöhykkeet. Avoimia alueita monimuotisia hyöty- ja maisemakasveja. Maisema- ovat myös näkymien vuoksi näköalapaikoilla, pe- peltoihin kuuluvat myös peltojen reunavyöhykkeet rinnemaisemassa, joki- tai järvimaisemassa ja mer- ja saarekkeet. Maisemapeltoja ovat myös palsta- ja kittävässä luonto- ja maisemakohteessa avoimena kaupunkiviljelyalueet, joita muokataan vuosittain pidettävät alueet. Lisäksi luokkaan kuuluvat luon- peltoviljelyn menetelmin. nonniityt, tulvaniityt, rantaniityt ja ruovikot, joita ei hoideta tai hoito on pelkkää vesakon poistoa. Maisemapelloilla voi olla luonnonmukaisia hule- vesirakenteita, kuten avo-ojia, purouomia ja kos- Avointen alueiden virkistyskäyttö on vähäistä. teikoita. Luonnon monimuotoisuutta edistetään Avoimien alueiden hoidon tavoitteena on estää muun muassa maisemakasveilla, mesikasveilla ja alueiden umpeenkasvu suunnitellusti. Ympäris- riistapelloilla. Kulku ohjataan rakennetuille kulku- tö on viihtyisämpi ja se koetaan turvallisemmaksi. väylille ja poluille, kuten pellon reunalla oleville ke- Merkittävät alueet ja kohteet tulevat esille maise- vyen liikenteen väylille, vesistön suojavyöhykkeille massa, ja alueiden kasvillisuus ja eläimistö säilyvät. tai pellon halki meneville poluille. Katujen ja teiden turvallisuutta pidetään yllä mm. maiseman avoimuudella.

Kuva 14. A4 Avoin alue Etuniemi

34 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 Maisemapelto tarjoaa elämyksiä kaikille aisteille ja Taulukko 6. Taulukko sisältää Espoon kaupungin avoimet rikastuttaa taajaman maisemakuvaa. Pellolla nä- viheralueet RAMS-kunnossapitoluokittain vuonna 2020 kymät vaihtelevat vuodenaikojen sekä viljeltävien ennen maastokohteiden tarkastelua. Luokat on muutettu ma- kasvien mukaan ja asukkaat voivat seurata maan- nuaalisesti ABC-hoitoluokista RAMS-kunnossapitoluokkiin. viljelyä käytännössä. Peltoja viljelemällä säilyte- Pinta-aloihin on laskettu yhteen paikkatietoaineistot Espoon tään viljelymaiseman avoimuus sekä peltoluonnon niittyinä hoidettavista alueista. Pinta-alat saattavat poiketa to- ja pellon reunavyöhykkeiden monimuotoisuus. dellisuudesta, sillä paikkatietoaineistossa on päällekkäisyyttä. Peltojen avulla säilytetään myös kosketus oman alueen viljelykulttuuriin. Virkistyskäyttö turvataan A1 Arvoniitty 20 ha ylläpitämällä käytävä- ja polkuverkoston kuntoa ja A2 Käyttöniitty - siisteyttä. A3 Maisemaniitty 425 ha A4 Avoin alue 232 ha A5 Maisemapelto 10 ha Yhteensä 687 hehtaaria

Kuva 15. A5 Maisemapelto Koivusyrjä

ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 35 Kuva 16. Laajat liikenneviheralueet Koivusyrjässä sopivat hyvin A3 maisemaniityiksi.

3.4 Luokitusmuutosten periaat­ Kunnossapitoluokan muutokset on arvioitava teet kohdekohtaisesti, ja tällöin tulee kiinnittää huo- miota erityisesti seuraaviin asioihin: Valtakunnallisen viheralueiden kunnossapitoluoki- y alueen liittyminen niittyverkostoon tuksen uudistuksen myötä luokitus muuttui arvo- y alueen kasvillisuuden lajirunsaus pohjaiseksi. Luokitus ei ole enää sidoksissa vihera- y kasvupaikan rehevyys lueen sijaintiin tai kunnossapidon toimenpiteiden y alueen käyttö ja käyttöturvallisuus lukumäärään. Tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia y alueen maisemalliset arvot. niittyjen määrän lisäämiseen esimerkiksi katuvihe- ralueilla ja kiinteistöjen pihoilla. Näille alueille voi Mitä monilajisempi nurmen kasvillisuus on, si- siis lähtökohtaisesti sijoittua mitä tahansa A1-A5 tä paremmin se soveltuu yleensä niityksi. Samoin luokkien avoimia viheralueita. paahteiset ja lämpimät rinteet ovat pääsääntöisesti hyviä niittyalueita. Tämä ei poissulje rehevämpiä ja Yhdellä viheralueella voi olla siis yksi tai monta eri lajistoltaan yksipuolisempia nurmia, mikäli pitkä, kunnossapitoluokkaa. Mitä monimuotoisempi vi- heinävaltainen kasvillisuus soveltuu alueen käyt- heralue, sitä useampaa kunnossapitoluokkaa kan- töön ja yleisilmeeseen. nattaa yleensä hyödyntää. Huomioiden toki, että tarpeetonta pirstaleisuutta kannattaa välttää. Täl- Maastokäyntikohteista seuraavissa kohteissa oli löin tulee punnita kunkin alueen arvoja, käyttöä ja mukana katuviheralueita: Suinonpuisto, Koivusyr- kunnossapidon tavoitetta. jä, Blominmetsäntie ja Rahamännynpuisto. Nä- mä kaikki luokitettiin maisemaniityksi A3. Lisäk- Sekä Espoon puistoissa että katuviheraluilla on si Soukanlahdenpuisto-Sandvikinniemi rajautuu nurmikoita, jotka soveltuisivat niityiksi. Alueen katuviheralueeseen, joka soveltuisi hoidettavaksi kunnossapidon muutoksista ja muutoksen perus- maisemaniittynä. teista tulee tiedottaa alueen käyttäjille etukäteen.

36 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 Katujen, väylien ja puistokäytävien varsilla sijait- Kosteilla niityillä ja kosteapohjaisilla hulevesikoh- sevilla niityillä pientareiden hoito on keskeinen teilla niitto tulee ajoittaa kuivaan aikaan kasvukau- osa kunnossapitoa. Hoidetut pientareet parantavat della, tai vaihtoehtoisesti talvikaudella maan ol- näkyvyyttä ja turvallisuutta sekä luovat maisemal- lessa jäässä. Sateisena kesänä voi olla perusteltua lisesti hoidetun ilmeen. Espoossa pientareet on jättää niitto kokonaan väliin. Hulevesikohteiden hoidettu monin paikoin poikkeuksellisen leveinä, murskausta on Espoossa toteutettu onnistuneesti usean metrin levyisinä. myös talvikaudella.

Niittotöissä huomioidaan EU:n lintudirektiivi, jo- 3.5 Kunnossapidon kehittäminen ka antaa pesimisrauhan muun muassa maapesin- täisille linnuille heinäkuun loppuun asti. Osalla nii- RAMS uudistustyön yhteydessä niityille ja maise- tyistä ensimmäinen niitto ajoittuu pesintäaikaan, ja mapelloille laadittiin valtakunnalliset kunnossapi- tällöin kiinnitetään erityistä huomiota maapesin- don työohjeet. Viherympäristöliiton julkaisussa täisten lintujen pesiin ja niittotekniikkaan. Lintu- Niityt ja maisemapellot - Kunnossapidon yleiset jen pesät merkitään ja säästetään. Alueet niitetään työohjeet (2020) on määritetty avoimien vihera- keskeltä kohti reunoja riittävän hitaasti, jotta lin- lueiden laatuvaatimukset kunnossapitoluokittain. nut sekä nisäkkäät pääsevät kasvillisuuden suojas- Työohje toimii Espoon kaupungin ohjenuorana sa niittoa karkuun. kunnossapidon kehittämisessä, ja sitä voidaan tar- peen mukaan täydentää kaupungin omilla suunni- Niittojätteen keruu telmilla tai työohjeilla. Tässä työssä käsitellään tar- Niittojäte jätetään useimmiten paikoilleen, sillä sen kemmin erityisesti Espoon avoimia viheralueita keruu ja käsittely on melko kallista. Lajistoltaan koskevia, keskeisimpiä kehittämiskohteita. erityisen monimuotoisilta tai keskeisillä paikoilla sijaitsevilta niityiltä niittojäte on perusteltua kerätä Niittojen ajoittaminen ja niittotekniikka pois. Yleisin tapa on paalata niittojäte, mutta haas- Niiton ajankohdalla voidaan vaikuttaa niityn la- teena on löytää paaleille hyötykäyttöä tai järkevä jiston kehittymiseen. Erityisesti lajistoltaan moni- loppusijoituspaikka. Jatkossa onkin tarpeen selvit- muotoisilla niityillä sekä vieraslajikohteissa niiton tää paalien hyödyntämismahdollisuudet energiaksi ajoitus on tärkeää. Heinävaltaisilla tai lajistoltaan ja kompostointiin, sekä näihin liittyvät kustannuk- muutoin yksipuolisilla niityillä ajoituksella ei ole set ja ympäristövaikutukset. oleellista merkitystä. Laidunnus Urakointiketjut voivat muodostua moniportaisik- Laidunnus on luonnonmukainen ja tehokas tapa si, ja tiedonkulku esimerkiksi niittoajankohdasta ei hoitaa erilaisia niittyalueita. Laidunnus lisää erityi- aina ulotu tekijälle asti. Tähän tulee kiinnittää huo- sesti luonnon monimuotoisuutta, säilyttää maise- miota jatkossa, jotta konkreettisen työsuorituksen man avoimutta ja tuottaa monipuolisia virkistys- tekijä tietää miten ja milloin työ tulee tehdä. palveluja ja elämyksiä. Laidunnuksella voidaan torjua myös haitallisia vieraslajeja kuten lupiinia ja Ensimmäinen niitto tehdään yleensä hieman en- jättipalsamia. Laidunnus vaatii kuitenkin huolellis- nen juhannusta esimerkiksi käyttöniityillä ja mai- ta ennakkosuunnittelua, jotta se tuottaa toivottua semaniityillä, joissa on haitallisia vieraslajeja. Lajis- tulosta. toltaan monimuotoiset niityt pyritään niittämään loppukesästä, kukkivien niittykasvien siementen tuleentumisen jälkeen elo-syyskuussa. Niittojen ajankohtaan vaikuttavat myös vuotuiset sääolot.

ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 37 Kuva 17. Laidunnus edistää niittyjen luonnon monimuotoisuutta pitämällä kasvillisuuden matalana, jotta matalat ja avoimuutta vaativat lajit menestyvät niityillä. Kuvassa Etuniemen A1 arvoniitty. Etuniemi sopii parhaiten nautojen laitumeksi.

Vieraslajien torjunta Kaikissa hoitotoimissa kuten niitto- ajankohdissa on tavoitteena huomi- oida haitallisten vieraslajien torjunta, lähinnä jättipalsamin ja lupiinin osal- ta, joita esiintyy merkittävissä määrin. Lisäksi vieraslajikohteissa tehdään va- likoivaa niittoa esimerkiksi niin, että kesäkuussa niitetään pelkät lupiinit ja koko alue niitetään vasta elokuus- sa. Kesäkuun niitto ajoitetaan hyvissä ajoin ennen lupiinien siementen val- mistumista eli kukinnan alkuvaihee- seen. Tällöin rajoitetaan vieraslajin le- viämistä, mutta luonnonkasvit saavat kukkia ja siementää. Lisäksi pienialai- set esiintymät poistetaan kokonaan, jolloin torjuntatyöhön tarvittava re- surssi on vielä kohtuullinen.

Maisemapeltojen viljely Kuva 18. Kuvassa Katajalaakson lupiinin taimia vanhan kasvuston ympärillä. Toimenpideohjelman osana on laadit- Oikein ajoitetun valikoivan niiton avulla estetään lupiinin leviäminen. tu maisemapeltojen viljelysuunnitel- ma, joka on liitteenä 1. Viljelykiertoon

38 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 otetaan yksi uusi kohde Vanttilassa. Maisemapelto- Harvinaisten arvoniittyjen osalta on perusteltua jen viljelyssä ryhdytään hyödyntämään luomutuo- seurata kunnossapidon vaikutusta kohteisiin sään- tannolle ominaista monimuotoista viljelykiertoa, nöllisillä katselmuksilla. Tällöin pystytään reagoi- ja torjunta-aineiden käytöstä luovutaan. Rikkakas- maan esimerkiksi kasvilajisuhteiden muutoksiin vien hallinnan vuoksi viljelykierrossa on jatkossa niittojen ajankohtaa tai lukumäärää muuttamalla. mukana runsaasti nurmea sekä viljakasveja. Tämä on tarpeen, jotta kukkivat maisemakasvit menes- Asukasyhteistyö ja viestintä tyvät omalla ”vuorollaan”. Saman kasvin viljely Kunnossapitoluokituksen uudistamisesta on tar- vuodesta toiseen samalla pellolla ei käytännössä peen tiedottaa runsaasti, monissa eri kanavissa. onnistu. Maisemapelloille laaditaan vuosittain loh- Erillinen viestintäsuunnitelma olisi hyödyksi, kun kokohtainen viljelysuunnitelma. tavoitteena on tehdä säännöllistä ja pitkäjänteistä tiedotusta aiheesta. Viestintä on erityisen tärkeää Peltojen vuokraviljelyn haasteena on peltoalojen siksi, että asukkaat ymmärtäisivät perusteet kun- pirstaloituminen ja pienentyminen tiivistyvän kau- nossapidon muutoksille. Toimenpideohjelma aut- punkirakenteen vuoksi. Pienten peltolohkojen vil- taa osaltaan viherkunnossapitoa vastaamaan niit- jely ei ole vuokraviljelijöille yleensä taloudellises- tyjä koskeviin asukaspalautteisiin. Ja kun aiheesta ti kannattavaa, ja pienimmät lohkot voivat pudota tiedotetaan, asukaspalautteiden määrä todennä- pois aktiiviviljelystä ja maatalouden tukijärjestel- köisesti pienenee vähitellen. mästä. Ainakin osa pienistä peltolohkoista voisi säilyä tukijärjestelmässä, jos kaupunki osallistui- Viestinnässä kannattaa kertoa myös ihan perus- si viljelyn kustannuksiin joko siementen tai työn asioita niityistä; kaikki eivät ole monilajisia kukki- osalta, riippuen mitä pelloilla halutaan tuottaa. via niittyjä, ja niittyjen ilmiasu vaihtelee eri vuosina Tällöin viljely olisi vuokraviljelijälle vielä kannatta- sekä eri vuodenaikoina. Rehevät heinävaltaiset nii- vaa, ja kaupunki saisi edullisesti hoidettuja peltoja. tyt ja vanhat pellot tuottavat myös tärkeitä ekosys- Tämä yhteistyötapa toimisi myös maisemakasvien teemipalveluita, vaikka ne eivät tuotakaan värikäs- osalta, joiden siemenkustannus on muita viljely- tä kukkaloistoa. kasveja korkeampi. Vähintäänkin erityiskohteissa kuten arvoniityillä, Vuokraviljelijöiden haastattelun perusteella vuok- laidunalueilla ja maisemapelloilla tarvitaan opas- rapellon koko tulisi olla vähintään noin 0,5-1 heh- tauluja maastoon. Myös nurmikoilla, joita ryhdy- taari. Mikäli peltolohkoja jää vuokrauksen ulko- tään hoitamaan niittyinä, voisi olla infokyltti tee- puolelle, tonttiyksikön tulisi ilmoittaa kohteista malla ”Tämä niitty on pölyttäjien ruokailualuetta”. pikaisesti viherkunnossapidolle ja luonnonhoidol- Viheralueen käyttäjät hyväksyvät korkean niitty- le, jotta pellot saadaan hoidon piiriin ennen kuin kasvillisuuden paremmin, kun heille kerrotaan ne alkavat kasvaa umpeen. alueen arvoista ja hoidon tavoitteista.

Kunnossapidon laadun seuranta Meidän puisto -toimintamalli ei vieraslajeja lukuun Avoimien viheralueiden kunnossapidon laadun ottamatta juurikaan sovellu niityille, koska asuk- seurantaan kehitetään toimintamalleja, joissa hyö- kailla ei ole niityn hoitoon sopivaa kalustoa. Hoi- dynnetään rakennetuilla viheralueilla toteutettavia tosopimuksia tehtäessä tuleekin huomioida myös malleja kuten laatukierrokset. Laadun arviointia ekologiset näkökulmat, jotta niittykohteita ei ilman on järkevää tehdä sekä omavalvontana että ulko- painavia perusteita ryhdytä hoitamaan nurmikko- puolisen asiantuntijan toimesta. Tampereen kau- na. pungilla on hyviä kokemuksia niittyjen hoidon laa- dun valvonnasta. Vuosittaisen valvonnan myötä Käsittelee kohdekohtaisesti maas- kunnossapidon laatu on parantunut ja urakoitsijat tokäyntien perusteella määritetyt ovat sisäistäneet niittyjen hoidon merkityksen.

ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 39 OSA II

40 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 4 Niittyjen kohdekohtaiset toimenpiteet

4.1 Yhteenveto maastokohteista kitusta, jossa on viisi luokkaa A1-A5. 40 maasto- kohteen osalta on myös kuvattu kohteen nykytila, Espoon avoimista viheralueista valittiin tilaajan kartoitettu peruskunnostustarve ja esitetty kun- toimesta maastotarkasteluun alun perin 50 kohdet- nossapidon tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset. ta. Työn edetessä alueista muodostettiin 40 kohde- Tämä kokonaisuus on muodostettu yhden maas- kokonaisuutta, joiden yhteispinta-ala on noin 140 tokäynnin sekä tilaajan palautteiden perusteella. hehtaaria. Työn käynnistyessä valitut kohteet olivat Muiden kohteiden osalta RAMS-luokitus on tehty hoitoluokissa B3 maisemaniityt, B4 avoimet alueet manuaalisesti toimistotyönä. ja näkymät, ja B5 arvoniityt (Viherympäristöliiton ABC-hoitoluokitus 2007). Käyttöniittyjen B2 luokka Maastokäynnit toteutettiin kasvukauden 2020 ai- ei ollut Espoossa käytössä lainkaan. Työn loppu- kana. Yksi tärkeä maastokäynnin tehtävä oli myös vaiheessa ilmeni, että rajauksissa oli mukana myös tarkistaa kohteiden aluerajaukset, ja rajauksiin tu- kaksi vuokrattua peltoa; Vanttila ja Kilo, Myyrin- likin runsaasti muutoksia. Lisäksi kohteet valoku- kallion niityt. vattiin. Maastokäynneillä pyrittiin tunnistamaan kohteiden arvokkaat ominaispiirteet sekä muo- Taulukko 7. Taulukko sisältää toimenpideohjelman dostamaan yhteiset kunnossapidon periaatteet ja maastokohteiden alkuperäiset pinta-alat ABC-hoitoluokittain toimintatavat alueiden kokonaisvaltaiseksi kehit- vuonna 2020. Pinta-alat sisältävät maastokohteiksi rajattujen tämiseksi. Monissa kohteissa hoidon kehittämisel- alueiden sisälle jäävät B-hoitoluokan alueet. le on useita mahdollisuuksia, joten jatkossa myös kohdekohtainen suunnittelu on tarpeen. B5 Arvoniitty 4 ha B2 Käyttöniitty - Kohteiden kasvillisuutta kartoitettiin hoidon nä- B3 Maisemaniitty ja laidunalue 89 ha kökulmasta eikä alueilla tehty systemaattista kasvil- B4 Avoin alue ja näkymä 17 ha lisuusinventointia. Joitakin kasviryhmiä on käsitel- B1 Maisemapelto 3 ha ty kasvien sukutasolla, koska lajien määrittäminen Yhteensä 113 ha vaatisi enemmän resursseja eikä ole tässä yhteydes- sä tarkoituksenmukaista. Kohdetietoihin kirjattiin myös maastokäynnillä havaitut haitalliset vierasla- Tavoitteena oli ottaa maastotarkasteluun mah- jit, mutta tämä ei ole kattava vieraslajikartoitus. dollisimman erityyppisiä kohteita eri hoitoluokis- ta. Kohteiden koko vaihteli paljon, osa oli varsin Maastokohteiden yleisin kunnossapito on ollut pieniä ja laajin kohde oli noin 18 hehtaaria. Osa niittomurskaus 1-2 kertaa kesässä. Osa alueista on kohteista otettiin mukaan siksi, että ne olivat kun- jäänyt hoidon ulkopuolelle, koska maasto on liian nostuksen tarpeessa tai muutoin haastavia kun- kosteata tai puustoista. Toisaalta osaa niittyalueis- nossapidon suhteen. Lisäksi mukaan otettiin myös ta hoidetaan nurmikkona, joko kunnossapitäjän liikennealueilla sijaitsevia niittykohteita. Maasto- tai asukkaiden toimesta. Maastokohteista Kauk- kohteiden kokonaisuus muodostui täten melko lahti Myntinsyrjä suositellaan siirrettäväksi metsät pirstaleiseksi. (M) -luokkaan. Kaikki muut kohteet on luokiteltu RAMS kunnossapitoluokkiin A1-A5. Tässä toimenpideohjelmassa kaupungin niityt ja pellot on luokiteltu vastaamaan Viheralueiden kunnossapitoluokitus – RAMS 2020 mukaista luo-

ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 41 Taulukko 8. Taulukko sisältää toimenpideohjelman tään varsin vaihtelevia. Yhteisiä tekijöitä olivat maastokohteiden maastossa tarkastetut ja lopulliset rajaukset maiseman avoimuus, rehevä kasvillisuus ja vieras- RAMS-kunnossapitoluokittain vuonna 2021. lajien runsas määrä. Niittyalueilla tavattiin run- saasti haitallisia vieraslajeja; yleisimmät lajit olivat A1 Arvoniitty 15,5 ha komealupiini, jättipalsami ja kurttulehtiruusu. 40 A2 Käyttöniitty 5 ha kohdekokonaisuudesta 39 kohteessa tavattiin hai- A3 Maisemaniitty 98 ha tallisia vieraslajeja. Blominmetsäntie on ainoa koh- A4 Avoin alue 17,5 ha de, jossa ei tavattu haitallisia vieraslajeja. Tämä on A5 Maisemapelto 4 ha todella iso haaste niittyjen kunnossapidolle. Osa Yhteensä 140 ha vieraslajiesiintymistä on kuitenkin pienialaisia, ja täten vielä hävitettävissä. Arvoniittyjen määrä lisääntyi selvästi. Aiemmin tunnistetun Etuniemen lisäksi arvoniittyihin tuli 15 kohteessa havaittiin peruskunnostustarve, jo- mukaan kolme uutta kohdetta: Tonttumaanpuisto, ko raivauksen ja/tai kuivatuksen osalta. Näistä Vanhan-Mankkaanpuisto ja Vanttila. Käyttöniitty- kolmessa kohteessa oli useampia eri kunnossapi- jä ei aiemmin ollut lainkaan, nyt mukana on vii- toluokan alueita, ja ne on arvioitu luokittain omi- si kohdetta. Maisemaniittyjen määrä lisääntyi hie- naan. Täten kunnostettavia alueita on yhteensä 19. man ja avoimien alueiden määrä pysyi suunnilleen Maastotarkastelun kesäkausi oli poikkeuksellisen ennallaan. Maisemapeltoihin tuli yksi uusi kohde kuiva, joten kaikkia kuivatustarpeita ei välttämät- Vanttilasta. Maastokohteet olivat ominaispiirteil-

Kuva 19. Lähderannan niitty on tyypillinen espoolainen niitty. Espoon niityillä on laajoja ja pitkiä avoimia näkymiä sekä runsas heinäkasvillisuus ja rehevyyttä indikoiva lajisto.

42 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 tä havaittu. Kohteista kahdeksan soveltuisi laidun- Niittyjen kunnossapidon haasteita Espoossa: nukseen: y niittyjen hoidon vastuu on kaupungilla pirsta- y Espoonlahden urheilupuisto-Pakkasmäki loitunut usealle eri toimijalle y Etuniemi y eri toimijoilta puuttuvat yhteiset hoidon peri- y Tiistinniitty aatteet, osa rajapinnoista epäselviä y Tikasniitty y puutteellinen hoito aiheuttaa alueiden um- y Tonttumaanpuisto peenkasvua ja metsittymistä y Kilo, Myyrinkallion niityt y puutteellinen kuivatus ja kosteapohjaiset y Vanttila alueet vaikeuttavat kunnossapitoa y Finnoonniitty y niittyalueilla on luvatonta käyttöä naapurikiin- teistöjen osalta Muutamissa kohteissa kuten Tonttumaanpuistos- y niittyalueilla esiintyy runsaasti haitallisia vie- sa oli leikattuja niittypolkuja, ja ne olivat selvästi raslajeja ahkerassa käytössä. Niittypolut oli leikattu varsin y osaa niittyalueista hoidetaan nurmikkona leveiksi, usean metrin levyisiksi. Erityisesti pie- y paaleilta puuttuu järkevä loppusijoituspaikka. nialaisemmissa kohteessa kapeammatkin polut, esimerkiksi 2-3 metrin levyiset, riittävät hyvin. Leikattuja niittypolkuja esitetään yhteensä 13 koh- teeseen. Ne lisäävät alueiden virkistyspalveluita merkittävästi pienellä kustannuksella.

Kuva 20. Niittypolut antavat mahdollisuuden liikkua vaivattomasti niityillä. Kuvassa Tonttumaanpuisto.

ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 43 4.2 Maastokohteiden kunnossa­pidon toimenpiteet ja aika­taulutus

Maastokohteiden kohdekuvaukset ja kunnossapi- mahdollinen peruskunnostustarve. Kunnossapi- don ohjeistus on esitetty kokonaisuudessaan Es- toluokka on määritelty yksittäisen maastokäynnin poon luonnonhoitoyksikön käyttämään metsä- perusteella. Kunnossapidon tavoitteeseen vaikut- tietojärjestelmään, Forestaan vietävässä excelissä. tavat myös ympäröivä kaupunkirakenne ja vihe- Siinä on kuvattu kunkin kohteen osalta mm. ar- ralueen toiminnot. Ympäristön muutosten myötä votekijät, nykytila, kunnossapitoluokka, kunnos- kunnossapitoluokitusta on tarpeen mukaan tarkis- sapidon tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset sekä tettava.

Taulukko 9. Maastokohteen kuvaus ja toimenpide-ehdotukset, esimerkkinä Tiistinniitty. Pohjatiedot on koottu paikkatiedosta ja muut maastohavainnoista.

Pohjatiedot paikkatietoaineistosta Alue Eteläinen piiri Kuvionumero Pinta-ala 2,98 ha Luonnonsuojelu Liito-orava-alue (papanapuut), vieraslajit. Kulttuurihistoria

Maastohavainnot Nykytila Tiistinniityntien eteläpuolella sijaitseva rehevä, puoliavoin niittyalue. Alueella kasvaa run- saasti puustoa, myös kauniita maisemapuita, ja kuolleita terijoensalavia. Alueen länsiosas- sa asukkaiden leikkaamaa nurmikkoa. Paikoin kosteapohjaista maastoa. Itäosassa kostea painanne, ja iso siirtolohkare. Valtalajit ja arvo- Heinät, koiranputki, nokkonen, voikukka, vuohenputki. Ahdekaunokki, metsämansikka, kas lajisto poimulehti, päivänkakkara. Haitalliset vieras- Jättipalsami, komealupiini, kurttulehtiruusu. lajit Muuta huomioi- Asukas kertoi, että nurmikon hoidosta on sovittu kaupungin kanssa 30 vuotta sitten. tavaa Kunnossapito- A3 luokka Kunnossapidon Avoimuuden säilyttäminen ja palauttaminen. Haitallisten vieraslajien torjunta. tavoite Peruskunnostus Peruskunnostusraivaus. Aikataulu 0-5 vuoden sisällä. Kunnossapidon Laidunnus lukuun ottamatta luoteisosan nurmikkoaluetta. Vaihtoehtoisesti niittomurs- toimenpiteet kaus 1-2 kertaa kesässä. Vieraslajien torjunta. Mahdollinen lai- Kyllä. Viereistä papanapuualuetta voisi myös laiduntaa. dunkohde Niittypolut

44 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 Kunnossapidon ajankohdat on määritelty kuukau- Pohjoinen hoitopiiri sitasolla tai tietyllä aikavälillä. Niittotöissä arvok- 13 Blominmetsäntie kaammille kohteille sekä ongelmallisille vieraslaji- 14 Ingas kohteille on määritetty tietyt kuukaudet. Haasteena 15 Jorvin niitty ovat vuosittaiset sääolosuhteiden vaihtelut, joten 16 Kamreerintie tarkkoja päivämääriä ei voida ennakkoon lyödä 17 Kylvötie lukkoon. Aikatauluihin vaikuttavat myös viher- 18 Sunanlaakso kunnossapidon ja urakoitsijoiden henkilöstö- ja 19 Valhalla kalustoresurssit. Puuston raivaus toteutetaan lin- 20 Valssitie tujen pesimäajan ulkopuolella (elo-maaliskuussa). Raivaus on tehokkainta toteuttaa elokuussa, silloin Eteläinen hoitopiiri se vähentää tehokkaimmin seuraavien vuosien 21 Espoonlahden urheilupuisto – Pakkasmäki vesomista. 22 Etuniemi 23 Jousenpuiston niitty Suurin osa kohteista niitetään 1–2 kertaa kesässä, 24 Koivusyrjä jolloin ajankohdat voivat sijoittua porrastetusti ke- 25 Matinniitty sä-syyskuun ajalle. Pesimälinnusto pyritään huo- 26 Olarinniitty mioimaan aikatauluissa ja niittotekniikassa, mutta 27 Seiliniitty niittoja joudutaan tekemään kunnossapitoluoki- 28 Soukanlahdenpuisto-Sandvikinniemi tuksen mukaisesti myös kesä- ja heinäkuussa. Mi- 29 Storhemtinpuiston pohjoisosa käli tietoon saadaan niittykohteita, joissa maape- sintää on vuosittain suurella todennäköisyydellä, 30 Suinonpuisto pyritään näiden alueiden niitto ajoittamaan vasta 31 Tiistinniitty heinäkuulle. 32 Tikasniitty 33 Tonttuleikki Taulukko 10. Maastossa tarkastellut kohteet 34 Tonttumaanpuisto 35 Vanhan-Mankkaanpuisto Läntinen hoitopiiri 1 Brinkinmalmi Luonnonhoidon kohteet 2 Katajalaakso 36 Finnoonniitty 3 Lasilaakso 37 Punametsä 4 Pentinpelto-Malminhaka 38 Rintamaanpää Hirvisuo 5 Rahamännynpuisto 39 Saarnilaakso 6 Vanttila 40 Kauklahti Myntinsyrjä

Itäinen hoitopiiri 7 Karakallion niitty 8 Kilo, Myyrinkallion niityt 9 Kilo, Nuijalantien niitty 10 Lintukorven koirapuiston niitty 11 Lintuvaara, Painiityn niitty 12 Lähderannan niitty

ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 45 Kuva 21. Maastossa tarkastellut kohteet

46 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 4.3 Niittyjen peruskunnostuksen y Kantojen poisto tai jyrsintä. tyyppiratkaisut y Kosteiden rantaniittyjen jyrsintä mm. tupasta- vien heinien murskaamiseksi. Hoitamatta jääneet niittyalueet ovat usein perus- y Kivien kasaaminen niityn laitaan tai poisto kunnostuksen tarpeessa. Peruskunnostusraivauk- alueelta (ei A1 arvoniityllä). sella tarkoitetaan puuston raivausta ja poistoa, joka y Maanpinnan tasoitus tai muotoilu (ei A1 ar- lisää alueen avoimuutta. Monessa kohteessa kun- voniityllä). nostaminen on perusteltua, sillä ennallistaminen y Ojien ja rumpujen kunnostus tai uusien raken- on pääsääntöisesti kustannustehokkaampaa kuin taminen. kokonaan uuden niityn perustaminen. Niissä koh- y Roskien ja jätteiden siivous. teissa, missä niityn kunnostaminen ja kunnossapito y Rakenteiden (penkit, roskikset, opasteet, sillat on alueen sijainnin, koon tai saavutettavuuden takia ym.) kunnostus tai uusien rakentaminen. hankalaa, on metsittäminen tai luontainen taimet- y Reitistön kunnostaminen tai uuden reitistön tuminen järkevä vaihtoehto. Tällaisia pienialaisia rakentaminen. kohteita voivat olla esimerkiksi metsäisten alueiden ympäröimät niittyaukot ja vanhat pihapiirit. Tyyppiratkaisu 1: Avoimuuden palauttaminen Esimerkkikohde: Tiistinniitty Niityn peruskunnostus on erikseen sovittava toi- menpide, joka vaatii aina kohdekohtaista suunnit- Peruskunnostusraivaus toteutetaan alueen moni- telua. Suunnittelussa huomioitavia seikkoja ovat muotoisuus- ja maisema-arvot huomioiden siten, esimerkiksi kunnostuksen työmenetelmät, säästet- että aluetta voidaan hoitaa jatkossa koneellisesti. tävä puusto sekä lahopuu ja kantojen käsittely. Pe- y Laaditaan suunnitelma tai työohje peruskun- ruskunnostuksen taso vaihtelee kohteen arvojen, nostuksen toteuttamisesta. käytön ja kunnossapitoluokan mukaan. Osa alu- y Kunnostamistarpeet todetaan maastossa yh- eista voidaan kunnostaa täysin avoimiksi, osaan jä- dessä suunnittelijan ja kunnossapidosta vastaa- tetään kivi- ja puustosaarekkeita. van/urakoitsijan kanssa. y Ennen työn aloittamista tehdään tiedote ai- Kunnostus tehdään siten, että aluetta pystyy jat- heesta. kossa hoitamaan maatalouden tai viherkunnossa- y Puuston harvennus ja raivaus toteutetaan luon- pidon konekalustolla. Kunnostukseen liittyy usein non monimuotoisuuden ja maisemanhoidon myös alueen peruskuivaus. Ojaston on oltava kun- näkökulmasta, alueelle jätetään yksittäisiä mai- nossa, jotta alue ei ole liian märkä koneella työs- semapuita ja puuryhmiä. kentelyyn. Kuivatuksen yhteydessä huomioidaan y Liito-oravan papana- ja kolopuut säästetään. myös kaivumaiden sijoittaminen. Joissakin koh- y Lahopuuta säästetään mahdollisuuksien mu- teissa kaivumaiden läjittäminen alueelle on mah- kaan siten, että ne eivät haittaa kunnossapitoa. dollista, mutta ainakin arvokohteilta maat on kul- y Puuston käsittelyssä suositaan monilajista ja jetettava pois. monen ikäistä puustoa, vaihtelevalla tiheydel- lä. Pensaista suositaan ennen kaikkea marjovia Niityn peruskunnostuksen toimenpiteitä: lajikkeita. y Puiden ja pensaiden raivaus ja harvennus. Puu- y Erityisesti leveälatvuksisten maisemapuiden aineksen poisvienti alueelta tai haketus maas- ympärille raivataan tilaa. toon. y Kannot jyrsitään tai sahataan niin mataliksi, et- y Lahopuuta säästetään mahdollisuuksien mu- teivät ne haittaa kunnossapitoa. kaan. y Puuaines kerätään ja kuljetetaan pois alueelta. y Poistettavat haavat ja muut runsaasti juuriveso- ja muodostavat puut kaulataan etukäteen veso- misen vähentämiseksi.

ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 47 Kuva 22. Tiistinniityllä kasvaa myös kauniita maisemapuita.

Kuva 23. Tiistinniityllä kasvaa paikoin tiheääkin puustoa.

48 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 Tyyppiratkaisu 2: Kuivatuksen parantaminen Tyyppiratkaisu 3: Niittykasvillisuuden ennallis- Esimerkkikohde: Finnoonniitty taminen kaivutöiden jälkeen Esimerkkikohde: Pentinpelto Kuivatuksen parantaminen toteutetaan siten, että haluttuja alueita voidaan hoitaa koneellisesti. Niityn kasvillisuus palautetaan alueelle putkikai- y Laaditaan suunnitelma tai työohje kuivatuksen vuiden jälkeen. parantamisesta. Arvioidaan kohdekohtaisesti, y Kaivuvaiheessa pintamaa ja pohjamaa pidetään mitkä alueet on perusteltua kunnostaa kuivauk- erillään, jotta pintamaa ja sen siemenpankki sen osalta, ja mitkä alueet jätetään A4 luokkaan voidaan hyödyntää niityn ennallistamisessa. avoimiksi, kosteiksi niityiksi tai kosteikoiksi. y Maasto tasataan ja muotoillaan, mahdolliset ki- y Kunnostamistarpeet todetaan maastossa yh- vet kuljetetaan pois tai kasataan niityn laidalle dessä suunnittelijan ja kunnossapidosta vastaa- siten, että ne eivät vaikeuta kunnossapitoa. van/urakoitsijan kanssa. y Kiviainesta sisältämätön pintamaa tasataan y Kuivatuksen parantamiseen liittyy usein myös maastoon. puuston poisto, ks. tyyppiratkaisu 1 avoimuu- y Pintamaan päälle lisätään tarvittaessa 50 mm den palauttaminen. kerros kylvökasvualustaa. Kylvöalustana käyte- y Ojaston kunto tarkistetaan ja ojat kunnoste- tään rikkaruohotonta, peruskalkittua nurmik- taan tarpeen mukaan. komultaa, joka ei sisällä vieraslajien siemeniä y Kunnostetaan tai lisätään tarvittava määrä tai juurakkoja. Alueelle kylvetään kotimainen rumpuja tai siltoja kunnossapidon sekä virkis- niittysiemenseos sekä suojaheinää. Siemen- tyskäytön tarpeisiin. seoksen valinnassa huomioidaan niityn kasvu- y Kaivumassat kuljetetaan pois alueelta tai mah- paikka ja maaperä. dollisuuksien mukaan levitetään ja tasataan y Niittykasvit kylvetään pintaan. Siementen kyl- niitylle, mikäli ei aiheuta haittaa maisemalle tai vössä käytetään väliainetta, jotta kylvö on tasai- luonnon monimuotoisuudelle. nen. Lannoitteita ei käytetä. Kylvöstä ei peitetä y Pienialaisissa kunnostuskohteissa niittykasvilli- eikä kasvualustan pintaa jyrätä kylvön jälkeen. suus leviää itsestään tasatulle maalle, isommis- y Niittykasveille suotuisa kylvöaika on syyskuus- sa kohteissa harkitaan täydennyskylvön tarve, sa. Täydennyskylvöjä voidaan tehdä myös ke- ks. tyyppiratkaisu 3 niittykasvillisuuden ennal- väällä. listaminen. y Kasvillisuuden kehittymistä seurataan 2-3 vuotta, ja tarvittaessa tehdään puhdistusniitto- ja tai täydennyskylvöjä. Tämän jälkeen niityn kasvillisuus on elinvoimaista. Haitallisia rikka- kasveja ei esiinny niityn kehitystä häiritsevässä määrin.

ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 49 Kuva 24. Finnoonniityn kosteikkoalueella kasvaa osmankäämiä ja keltakurjenmiekkaa.

Kuva 25. Finnoonniitylle on levinnyt myös järviruokoa.

50 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 Kuva 26. Pentinpellon kasvipeitteisyys on aukkoista.

Kuva 27. Pentinpellolla kasvaa pääosin peltorikkakasveja.

ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 51 4.4 Maastokohteiden perus­ kun­­nostusten priorisointi ja aikataulutus

Maastokäynneillä arvioitujen 19 peruskunnostus- kohteen toteuttaminen kymmenvuotiskaudella edellyttäisi keskimäärin kahden kohteen kunnos- tamista vuosittain. Kunnostustoimet painottu- vat kuitenkin 0–5 -vuotisjaksolle, koska tämä on perusedellytys­ niittyjen kunnossapidolle. Osa koh- teista on pienialaisia, ja kunnostus koskee vain osaa alueesta.

Peruskunnostuskohteissa on mukana kaksi ar- voniittyä, ja ne on priorisoitu tehtäväksi kahden vuoden sisällä. Sekä Etuniemessä että Vanttilassa on myös muita peruskunnostettavia niittyalueita, jotka olisi hyvä ottaa mukaan samaan kokonaisuu- teen. Lisäksi Punametsä on arvioitu kiireelliseksi, jotta frisbeegolf-toimintaa voidaan jatkaa alueella.

Arvoniityt ja laidunalueet tarvitsevat kohdekoh- taisen suunnitelman peruskunnostukselle ja hoi- dolle, valtakunnallisen RAMS-kunnossapitoluo- kituksen mukaan. Lisäksi ainakin vaativammat peruskunnostuskohteet tarvitsevat suunnitelman, kun kohteessa tai sen läheisyydessä on huomioita- via luonto- tai suojeluarvoja. Tällaisia kohteita on seitsemän, ja ne on merkitty oheiseen taulukkoon.

Maastokohteet ovat vain pieni otos kaikista kau- pungin niittyalueista, joten tämä ei ole kattava lista peruskunnostuskohteista. Maastokohteiksi valit- Kuva 28. Olarinniityn kukkaloistoa. tiin kuitenkin keskeisiä ja kunnossapidon kannalta ongelmallisia kohteita, joten tärkeimmät ja kiireel- lisimmät kohteet ovat tässä mukana. Luonnon- hoitoyksikön ja viherkunnossapidon hoitopiirien tuleekin täydentää ja päivittää tätä listaa tarpeen mukaan.

52 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 Taulukko 11. Maastokohteiden peruskunnostustarpeet ja aikataulutus.

Kohde Alue Kunnossapi- Peruskunnostus toluokka Aikataulu 0 – 2 vuoden sisällä Etuniemi Eteläinen piiri A1 Peruskunnostusraivaus. Vaatii erillisen suunnitelman. Punametsä Luonnonhoidon A3 Peruskunnostusraivaus ja kuivatus. kohteet Vanttila Länsipiiri A1 Peruskunnostusraivaus. Vaatii erillisen suunnitelman. Aikataulu 0 – 5 vuoden sisällä Etuniemi Eteläinen piiri A3 Peruskunnostusraivaus. Etuniemi Eteläinen piiri A4 Peruskunnostusraivaus. Vaatii erillisen suunnitelman. Katajalaakso Länsipiiri A3 Peruskunnostusraivaus. Kilo, Myyrinkal- Itäpiiri A3 Peruskunnostusraivaus osassa aluetta. lion niityt Kylvötie Pohjoinen piiri A3 Kuivatus ja maavallin tasoittaminen. Storhemtinpuisto Eteläinen piiri A3 Vävarsinkummun peruskunnostusraivaus. pohjoisosa Tiistinniitty Eteläinen piiri A3 Peruskunnostusraivaus. Vaatii erillisen suunnitelman. Tikasniitty Eteläinen piiri A3 Peruskunnostusraivaus ja kuivatus. Vaatii erillisen suunnitelman. Vanttila Länsipiiri A3 Peruskunnostusraivaus. Aikataulu 5 – 10 vuoden sisällä Finnoonniitty Luonnonhoidon A3 Peruskunnostusraivaus ja kuivatus. Vaatii erillisen kohteet suunnitelman. Finnoonniitty Luonnonhoidon A4 Peruskunnostusraivaus ja kuivatus. Vaatii erillisen kohteet suunnitelman. Koivusyrjä Eteläinen piiri A3 Peruskunnostusraivaus. Lasilaakso Länsipiiri A3 Peruskunnostusraivaus. Kuolleiden puiden kaato maa- lahopuiksi. Pensasryhmien poisto. Saarnilaakso Luonnonhoidon A3 Peruskunnostusraivaus ja kuivatus. Kuolleet puut pois- kohteet tetaan alueen itäosasta. Suinonpuisto Eteläinen piiri A3 Peruskunnostusraivaus. Vanhan-Mank- Eteläinen piiri A3 Peruskunnostusraivaus itäosassa. kaanpuisto

ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 53 5 Toimenpiteiden toteuttaminen ja seuranta

Toimenpideohjelman tavoitteiden edistämiseksi Toimenpidesuositusten toteuttamisen vastuu ja- on tunnistettu erilaisia toimenpiteitä, joita on esi- kautuu laajalle ja vaatii yhteistä keskustelua ja yh- telty tämän raportin kappaleissa 3 ja 4. Toimenpi- teisiä toimintatapoja. Seurannan tueksi on nostettu teet koskevat keskeisimmiksi nostettujen alueiden esiin keskeisimpiä tavoite- ja toimenpidekohtaisia kohdekohtaisia kunnossapitotoimia sekä perus- mittareita, joilla toimenpideohjelman toteuttamis- kunnostuskohteita. ta voidaan seurata. Toimenpideohjelman seuran- nasta vastaa niittytyöryhmä, jossa on edustusta Muita toimenpidesuosituksia ja keinoja yleisten ta- luonnonhoidosta, asemakaavasta, vihersuunnitte- voitteiden edistämiseksi on esitetty alla olevassa lusta ja ympäristönsuojelusta. taulukossa.

Tavoite Toimenpidesuositus / keino Mittari Ajankohta Vastuu Niittyverkoston ja Kootaan ja määritellään maan- Keinovalikoima (esi- Toimenpi- YKE, YK, sen erityispiirteiden käytön suunnittelun ohjeisto ja merkiksi kaava-alueiden deohjelman AK ja kytkeytyneisyyden keinovalikoima, jolla voidaan rajaukset ja kaavamerkin- ensimmäi- huomioon ottaminen turvata ja edistää niittyverkos- nät) laadittu ja sitä hyö- nen 5-vuo- maankäytön suunnit- toa; tunnistetaan niittyverkos- dynnetään maankäytön tisjakso ja telussa. ton kriittiset tärkeimmät osat. suunnittelussa; kriittiset jatkuva. niittyverkoston osat on tunnistettu. Niittyverkoston ja Laaditaan eri näkökulmat huo- Suunnitteluohje laadit- Toimenpi- Kake/Slu, sen erityispiirteiden mioon ottava suunnitteluoh- tu ja sitä hyödynnetään deohjelman YKE ja kytkeytyneisyyden je niittyverkostoa turvaavan ja viheralueiden suunnitte- ensimmäi- huomioon ottaminen edistävän viheralueiden suun- lussa. nen 5-vuo- viheralueiden suun- nittelun periaatteista ja keinois- tisjakso ja nittelussa. ta. jatkuva. Niittyverkoston kyt- Tutkitaan niittyverkoston ole- Olevien niittyverkoston Toimenpi- YKE, AK, keytyneisyyden tur- vien yhteyksien laatu ja kehittä- yhteyksien laatu ja kehit- deohjelman Kake/Slu vaaminen. mistarpeet sekä mahdollisuudet tämistarpeet on tunnis- ensimmäi- ja ohjelmoidaan tarkoituksen- tettu ja toimenpiteet oh- nen 5-vuo- mukaiset toimenpiteet. jelmoitu. tisjakso ja jatkuva. Niittyverkoston kyt- Tutkitaan niittyverkoston kehi- Kehitettävien yhteyksien Toimen- YKE, AK, keytyneisyyden edis- tettävien yhteyksien ja verkos- ja katkeamiskohtien ke- pideohjel- Kake/Slu täminen. ton katkeamiskohtien kehittä- hittämismahdollisuudet man toinen mismahdollisuudet; laaditaan on tunnistettu, suunnit- 5-vuotisjak- suunnitteluohje katuvihreän teluohje on laadittu ja pi- so ja jatkuva. kehittämiseksi niittymäiseksi ja lottikohde toteutettu. kokeillaan yhteyden kehittämis- tä pilottikohteella.

54 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 Tavoite Toimenpidesuositus / keino Mittari Ajankohta Vastuu Luonnon monimuo- Tutkitaan luonnon moni- Lajisto- ja niittytyyppisel- Vaiheit- YKE, toisuuden lisääminen muotoisuuden näkökulmasta vitykset luonnon moni- tain koko Kake/Slu, niittyverkostossa. keskeisimpien niittyaluekoko- muotoisuuden näkökul- 10-vuotisjak- KaKe/KP naisuuksien lajiston monipuoli- masta keskeisimmistä son aikana. suuden vahvistamista ja alueelle niittyaluekokonaisuuksis- sopivien niittytyyppien (esim. ta on tehty ja mahdolliset kuiva niitty, kostea niitty) mää- toimenpiteet on ohjel- rän lisäämistä ja ohjelmoidaan moitu. mahdollisia toimenpiteitä. Avoimien alueiden Laaditaan ja hyödynnetään Viestintämateriaali laa- Vaiheit- YKE, AK, moninaisten hyötyjen viestintämateriaalia niittyjen dittu ja sitä hyödynne- tain koko Kake/Slu, esiintuominen (eko- erilaisista paikallisista luonto- ja tään, pilotti niittyreitistä 10-vuotisjak- KaKe/KP logia, kulttuuriarvot, kulttuuriarvoista sekä ekosys- tuotettu. son aikana. virkistys). teemipalveluista; tuotetaan pi- lotti niittyreitistä, jonka varrella opastaulut /virtuaaliopastaulut alueen arvoista. Niittyverkostoon liit- arvioidaan niittyjen kunnos- Keskeisimmät niittyjen Toimenpi- YKE, AK, tyvien virkistyskäyt- sapitoluokituksen ja hoitokäy- virkistyskäytön kehittä- deohjelman Kake/Slu tömahdollisuuksien täntöjen vaikutukset niittyjen miskohteet ja puuttuvat ensimmäi- lisääminen. virkistyskäyttömahdollisuuk- virkistysyhteydet on tun- nen 5-vuo- siin ja tunnistetaan keskeisim- nistettu. tisjakso ja mät niittyjen virkistyskäytön jatkuva. kehittämiskohteet; tunnistetaan keskeisimmät niittyihin liitty- vät puuttuvat virkistysyhteydet asukkaita osallistaen. Kunnossapidon käy- Ohjelmoidaan niittyjen hoidon Yhteiset seuranta- ja ke- Toimenpide­ YKE, täntöjen ja rekisterei- omavalvonnan kehittäminen hityspalaverit on toteu- ohjelman Kake/Slu, den kehittäminen ja (esimerkiksi niittyalueiden re- tettu; niittyrekistereitä ensimmäi- Kake/KP yhtenäistäminen. kistereiden päällekkäisyyksien on yhtenäistetty, laadun nen 5-vuo- poistaminen, niittyjen määri- seurantakäynnit maastos- tisjakso ja telty hoitotaso ja vakiintuneet sa on toteutettu (esim. jatkuva. kunnossapitokäytännöt). 10 niittyä vuosittain).

Espoon kaupungin yksiköt:

YK: Yleiskaava AK: Asemakaava YKE: Ympäristökeskus Kake/Slu: Kaupunkitekniikka/Suunnittelu KaKe/KP: Kaupunkitekniikka/Kunnossapito Luho: Luonnonhoito

Taulukossa on lihavoitu yksikkö, joka on päävas- tuussa toimenpiteestä.

ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 55 6 Ohjelmakauden kustannusarvio ja rahoitusmahdollisuudet

Alla olevaan taulukkoon on koottu toimenpideoh- Vuosittaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi: jelman toimenpiteitä koskevia suunnittelu- ja ke- y maisemalaidunnus hittämistoimia ja niiden suuntaa-antavia kustan- y niittojätteen keruu nuksia. Arvoidut kustannukset perustuvat muissa y niittomurskaus kaupungeissa toteutettuihin vastaaviin toimenpi- y peltojen viljely teisiin. y kevätkunnostus/siivous y niittypolkujen niitto Näiden lisäksi vuosittaiset niittyjen kunnossapidon y puuston ja vesakon raivaus. kustannukset ovat keskimäärin noin 0,1 €/m2 .

Kertaluontoiset toimenpiteet Kohteiden lukumäärä Kustannus €/kpl Peruskunnostusraivaus (raivausjätteen poiskuljetus, rai- 19 10 000 vausjätteen haketus maastoon, kantojen käsittely ja mah- dollinen puiden kaulaaminen sisältyvät kustannuksiin) Arvoniittyjen hoitosuunnitelmat (arvoniittykohteet): 4 8 000 Etuniemi, Tonttumaanpuisto, Vanhan-Mankkaanpuisto, Vanttila Laidunalueen perustaminen (laidunnukseen soveltuvat 8 80 000 alueet): Espoonlahden urheilupuisto – Pakkasmäki, Etuniemi, Tiistinnitty, Tikasniitty, Tonttumaanpuisto, Kilo Myyrin- kallion niityt, Vanttila, Finnoonniitty Peruskunnostussuunnitelman laadinta: 7 8 000 Etuniemi A1 ja A4, Vanttila, Tiistinniitty, Tikasniitty, Fin- noonniitty A3 ja A4

56 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 Suunnittelu ja kehittäminen Sisältö Kustannusarvio € Maankäytön suunnittelun ohjeisto, koko kau- Koko kaupunkia koskeva, päivi- 10 000 punkia koskien tetään tarvittaessa Viheralueiden niittykohteet ja verkoston huomi- Koko kaupunkia koskeva, päivi- 10 000 oiva suunnitteluohje tetään tarvittaessa Niittyverkoston kytkeytyneisyyden turvaaminen Koko kaupunkia koskeva, 20 000 – 25 000 ja edistäminen, selvitys ja suunnitteluohje 10-vuotiskauden kattava Niittyjen ja peltojen saavutettavuuden paranta- Pilottikohteiden toteutus (niitty- 5 000 – 10 000 minen opastuksella reitin opastus) Niittyluonnon monimuotoisuuden parantami- Lajistoselvitykset, toimenpide- 50 000 nen listaus Niityistä kertovan viestinnän kehittäminen, Viestintäsuunnitelma, ohjel- 20 000 opastuksen kehittäminen mointi Niittyjen virkistyskäyttömahdollisuuksien lisää- Koko kaupunkia koskeva, 10 000 – 15 000 minen, selvitys 10-vuotiskauden kattava, virkis- tyskäytön kehittämismahdolli- suuksien tunnistaminen ja sidos- ryhmätyöskentely Niittyrekisterin yhtenäistäminen ja niittyjen Toimintasuunnitelma ja ohjel- 10 000 hoidon omavalvonnan kehittäminen mointi sekä tarvittavat ohjeistot

Uhanalaisten elinympäristöjen kuten perinnebio- tooppien kunnostamiseen on vuonna 2021 haus- sa ympäristöministeriön Kunta-Helmi-erityisavus- tukset. Helmi-ohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen ti- laa muun muassa kunnostamalla ja hoitamalla lin- tuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympä- ristöjä sekä kunnostamalla vesi- ja rantaluontoa.

Arvokkaan laidunalueen (kuten Etuniemi) hoitoon on mahdollista hakea rahoitusta maatalouden ym- päristösopimuksella. Ympäristösopimuksen haku voisi olla ajankohtaista maatalouden tukijärjestel- män uuden ohjelmakauden alkaessa, todennäköi- sesti vuonna 2023. Tämä edellyttäisi karjanomista- jan sitoutumista alueen hoitoon viideksi vuodeksi, ja alue pitäisi myös vuokrata sopimusajaksi karja- nomistajan käyttöön. Nykyinen maatalousluon- non monimuotoisuuden ja maiseman hoidon ym- päristösopimuksen korvaus on 450 €/ha/vuosi. Tämä ei läheskään aina riitä kattamaan kaikkia lai- dunnuksen kuluja, mutta se pienentäisi kaupungin kustannuksia merkittävästi verrattuna siihen, että kaupunki ostaisi laidunnuspalvelun kokonaisuu- dessaan.

ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 57 7 Hallinnollinen käsittely

Espoon niittyjen ja avointen alueiden toimenpi- kuussa 2021. Kuvassa 29 on kuvattu toimenpide- deohjelmalla ohjataan tavoitteellisesti niittyjen ohjelman valmisteluprosessi. ja avointen alueiden kunnossapitoa ja kehitystä, maankäytön muutokset huomioon ottaen. Ehdo- Niittyjen ja avointen alueiden toimenpideohjel- tetut toimenpiteet kattavat seuraavien kymmenen maa päivitetään tarvittaessa. Maankäytön, toimin- vuoden ajanjakson, vaikka niittyjen ja avointen taedellytysten tai muiden olosuhteiden muuttuessa alueiden verkoston kehittämisellä pyritään vaikut- esimerkiksi kunnostettavien kohteiden toteutus- tamaan kohteiden säilymiseen ja kehittymiseen järjestystä on perusteltua muuttaa. Toteutettujen pidemmällä aikavälillä. Toimenpideohjelma val- kohteiden dokumentointi ja suunnitellusti toteu- mistui maaliskuussa 2021. Se esiteltiin Tekniselle tettu omavalvonta täydentävät toimenpideohjel- lautakunnalle toukokuussa 2021. Tekninen lauta- man kanssa Espoon niittykohteiden pitkäjänteistä kunta hyväksyi valmiin toimenpideohjelman xx- kehittämistä.

Toimenpide- Niittyjen ja ohjelman Esitys Toimenpide- avointen alueiden esittely ja toimenpide- ohjelman toimenpide- hyväksyminen ohjelman ohjelmasta toteutus ja Teknisessä seuranta valmistelu lautakunnassa

Kuva 29. Niittyjen ja avointen alueiden toimenpideohjelman hallinnollinen käsittely.

58 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 Lähteet:

Anttola, A-M . 2017 . Helsingin niittyverkosto - Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallin- Analyysi ja kehittämissuunnitelma. Diplomityö, nasta 1709/2015 . https://www.finlex.fi/fi/laki/ Arkkitehtuuri. Aalto University. https://aaltodoc. alkup/2015/20151709 aalto.fi/handle/123456789/29460 Lampinen, J . ja Annala,K . 2014 . Espoon perin- Biomassa-atlas . 2018 . https://biomassa-atlas.lu- neympäristöt 2014. Ympäristölautakunnan julkai- ke.fi/ susarja 3/2014.

Eronen,S ,. Kinnunen, A ,. Kullberg, J ,. Park- Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheu- kinen, A ,Sillanpää,. N . ja Vaalgamaa, S . 2020 . tuvien riskien hallinnasta 704/2019 . https:// Espoon virtavesikartoitus 2020 Monikonpuro, www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190704 Finnobäcken, Lambrobäcken ja Soukanoja. 54 s. Maa- ja metsätalousministeriö . 2012 . Kansalli- Espoon kaupunki . Espoon metsien ja niittyjen nen vieraslajistrategia. hoidon toimintamalli. Kaupunkitekniikan keskuk- sen julkaisuja 3/2017. Maisemalaiduntaminen -opas . https://www. laidunpankki.fi/attachments/text_editor/140.pdf Espoon kaupunki . Espoon vieraslajilinjaus 2018. Päivitetty 2020. Kaupunkitekniikan keskuksen jul- Niityt ja maisemapellot - Kunnossapidon yleiset kaisusarja 2/2017. työohjeet. 2020. Viherympäristöliitto ry. Julkaisu 68. Espoon kaupunki . Espoo kaupunkiviljelyohjel- ma 2018-2027. https://www.espoo.fi/fi-fi/asu- Niityt ja maisemapellot - hoidon kriteerit ja minen_ja_ymparisto/asuminen/asukkaan_tieto- työohjeet . 2012 . Viherympäristöliitto ry. Julkaisu pankki/Viljelypalstat 53.

Helsingin kaupunki . Luonnonhoidon työohje – Riionheimo, A . 2011 . Näkymiä maakunnan mai- Niityt ja maisemapellot. 2016. https://www.hel.fi/ semahistoriaan – Uudenmaan paikkatietoaineis- static/hkr/ohjeita_suunnittelijoille/tyoohje_nii- tot. Uudenmaan liiton julkaisuja E 113 - 2011 | tyt_ja_maisemapellot_web.pdf Nylands förbunds publikationer E 113 – 2011.

Kangasalan kaupunki . Kangasalan kaupun- Tampereen kaupunki . 2017 . Viherpalveluohjel- gin avoimien viheralueiden kehittämissuunnitel- ma: Avoimet viheralueet. Maisemapeltojen ja niit- ma 2019. https://www.kangasala.fi/wp-content/ tyjen ylläpito 2015–2025. https://www.tampere. uploads/2020/05/Kangasala-avoimet-vihera- fi/tiedostot/m/q6qWw6I9b/Avoimet_vihera- lueet-2019-RAMS_pieni.pdf lueet_20170517_lowres.pdf

Kansallinen vieraslajiportaali . www.vieraslajit.fi Vantaan kaupunki . Länsi-Vantaan peltojen ja niittyjen hoidon kehittämissuunnitelma 2017. ht- Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n internetsivut . tps://www.vantaa.fi/instancedata/prime_pro- https://www.fingrid.fi/kantaverkko/kunnossapi- duct_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstruc- to/voimajohdot/kasvuston-kasittely/ ture/136091_Raportti_Lansi_Vantaa_pieni.pdf

ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 59 Viheralueiden hoitoluokitus . 2007 . Viherympä- ristöliitto ry. Julkaisu 36.

Viheralueiden kunnossapitoluokitus – RAMS 2020 . Viherympäristöliitto ry. Julkaisu 67.

Viheralueiden hoito VHT ’14 . 2014 . Viherym- päristöliitto ry. Julkaisu 55.

Vuorela, I . ja Kankainen, T . 1998 . Paleoekologi- nen tutkimus Espoon kaupungin luonnon- ja asu- tushistoriasta. GTK raportti P34.4.121

Ympäristöministeriö . Helmi-elinympäristöoh- jelma rahoittaa 45 luonnonhoitohanketta kunnissa. 2020. https://ym.fi/-/helmi-elinymparistoohjel- man-kunta-helmi-rahoittaa-45-luonnonhoitohan- ketta-kunnissa

60 ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 Liite 1 Maisemapeltojen viljelysuunnitelmat

ESPOON NIITTYJEN JA AVOINTEN ALUEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2021–2031 61