Pääkaupunkiseudun Puolustus Vuosina 1944–1953
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PÄÄKAUPUNKISEUDUN PUOLUSTUS VUOSINA 1944–1953 Yleisesikuntaupseerikurssin diplomityö Kapteeni Mika Jääskeläinen Yleisesikuntaupseerikurssi 58 Maasotalinja Kesäkuu 2017 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi Linja 58. Yleisesikuntaupseerikurssi Maasotalinja Tekijä Kapteeni Mika Jääskeläinen Tutkielman nimi PÄÄKAUPUNKISEUDUN PUOLUSTUS VUOSINA 1944–1953 Oppiaine, johon työ liittyy Säilytyspaikka Sotahistoria Kurssikirjasto (MPKK:n kirjasto) Aika Kesäkuu 2017 Tekstisivuja 149 Liitesivuja 4 TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tehtävänä on selvittää pääkaupunkiseudun arvioituja uhkakuvia sekä suunnitel- tuja puolustusjärjestelyjä ensimmäisen sotien jälkeisen operatiivisen suunnittelukierroksen aikana. Tutkimus etenee ajallisesti jatkosodan päättymisestä 1950-luvulle. Ensimmäinen suunnittelukierros tunnetaan ylimmän johdon vuonna 1952 antamana operaatiokäskynä ”Polttoainehankinta”. Suunnitelma painottui valmistelutyön osalta Helsingin (ja sittemmin Uudenmaan) sotilasläänissä vuosiin 1950-51 ja varsinaisten suunnitelmien valmistumisen osalta vuosiin 1952-1953. Tutkimusmenetelmänä on alkuperäislähteiden sisällönanalyysi. Työssä selvitetään Helsingin sotien jälkeisen ajan ensimmäisiä uhkakuvia ja siihen liittyviä puolustussuunnitelmia Kansal- lisarkistossa säilytettävien Helsingin sotilaspiirin arkistojen sekä Uudenmaan sotilasläänin asiakirjojen avulla. Uhka ja puolustusratkaisu pyritään kuvaamaan sotapelien, maastontiedus- telujen, toimintavalmiuskoulutusten ja laadittujen yleissuunnitelmien pohjalta. Työssä pureu- dutaan myös Helsingin puolustussuunnittelun taustatyöhön ja valmisteluun. Operatiiviset suunnitelmat jakautuivat sisäisen järjestyksen säilyttämisen, täydennyskokoonpanon, suoja- joukkovaiheen sekä täyden sodan ajan suunnitelmiin. Keskeisin uhka läpi tutkimusajan on maahanlaskun ja maihinnousun muodostama yhteisope- raatio eteläiselle rantamaalle, Helsingin eristämiseksi ja valtaamiseksi. Keskeisen ongelman muodostaa Porkkalan vuokra-alueen rooli, joko liittolaisena tai vastustajana. Helsingin puo- lustuksen runko muodostui maavoimien armeijakuntien prikaateista, joiden linnoitusketju muodosti sisäkkäisiä kehiä Helsingin ympärille, sisältäen suhteellisen suurten reservien va- raamisen. Rannikkotykistön ja ilmatorjunnan suorituskyky tutkimusajankohtana oli heikko, eikä merivoimien ja lentojoukkojenkaan voida katsoa kyenneen vastaamaan ajan uhkaku- vaan. Sen sijaan suunnitelmallinen valmius sisäisen järjestyksen säilyttämiseen ja täydennys- kokoonpanoon oli hyvä. AVAINSANAT Helsinki, Kylmä sota, 1950-luku, puolustussuunnittelu, maahanlasku, maihinnousu, sisäisen järjestyksen ja turvallisuuden säilyttäminen Sisällysluettelo 1. JOHDANTO ................................................................................................................................... 1 1.1 Historiallinen ajoitus ja johdatus tutkimusaiheeseen ............................................................... 1 1.2 Aikaisempi tutkimus Helsingin puolustuksesta ....................................................................... 4 1.3 Tutkimusongelma, tutkimusmenetelmä ja työn rakenne ....................................................... 10 1.4 Rajaukset ................................................................................................................................ 13 1.5 Lähteet.................................................................................................................................... 16 1.6 Käsitteet ................................................................................................................................. 19 2. SUUNNITTELU KÄYNNISTYY VÄHITELLEN: HELSINGIN PUOLUSTUSJÄRJESTELYJEN ENSIASKELEET 1944–1951 .................................................... 22 2.1 Uhka-arviot ja puolustusvalmius vuosina 1945–1949 ........................................................... 22 2.2 Helsingin sotilasläänin puolustussuunnitelma vuonna 1950 .................................................. 33 2.3 Operatiivisen suunnittelun eteneminen Helsingin sotilasläänissä 1950-51 ........................... 40 2.4 ”Suorittakaa varuskuntahälytys!” – sisäisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito ............ 57 2.5 Laivaston ja lentojoukkojen käyttö Helsingin puolustamiseksi 1950-luvun alussa .............. 63 3. YLIMMÄN JOHDON OPERATIIVINEN KÄSKY ”POLTTOAINEHANKINTA” JA HELSINGIN PUOLUSTUS 1952 ....................................................................................................... 66 3.1 Helsingin sotilasläänin karttaharjoitukset ja sotapelit ............................................................ 66 3.2 Helsingin linnoitussuunnitelma valmistuu ............................................................................. 81 3.3 Etelä-Suomen vastuualueen suunnitelmat t- ja su-kokoonpanossa ........................................ 88 3.4 ”Lähettäkää Tuotantosuunnitelma!” - Sisäisen järjestyksen ja turvallisuuden säilyttämisen suunnitelmat uusitaan ......................................................................................................................... 91 4. UUDENMAAN RYHMÄN JA HELSINGIN LINNOITUSALUEEN PUOLUSTUSSUUNNITELMAT ....................................................................................................... 98 4.1 Operatiivis-taktilliset harjoitustehtävät annetaan laadittavaksi .............................................. 98 4.2 HL:n suunnitelmat valmistuvat alkusyksystä 1953.............................................................. 107 4.3 Uudenmaan ryhmän puolustussuunnitelma tsa-vaiheessa ................................................... 125 4.4 Merivoimat ja ilmavoimat Helsingin puolustuksessa 1952-1953 ........................................ 133 4. YHDISTELMÄ .......................................................................................................................... 138 5. LÄHTEET .................................................................................................................................. 150 6. LIITTEET...................................................................................................................................160 1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN PUOLUSTUS VUOSINA 1944–1953 1. JOHDANTO 1.1 Historiallinen ajoitus ja johdatus tutkimusaiheeseen Sotien jälkeinen Helsinki muistetaan suurten ikäluokkien vilisevistä lapsilaumoista, ahtaista puutaloista, ilman ruuhkia kaduilla liikkuvista harvoista autoista, muutamista raitiovaunuista ja edelleen katukuvassa tavanomaisista hevosista. Sodan jälkeinen vilkas jälleenrakennus ja vähitellen taittuva pula-aika nousevat positiivisina piirteinä ihmisten mieliin pääkaupungista, jonka väkiluku noihin aikoihin oli noin 275 000. 1950-luvun Helsingin uusia piirteitä edustivat suuresta maailmasta tulleet uudet ilmiöt, kuten televisio, yhä yleistyvä transistoriradio ja esimerkiksi vuoden 1952 Helsingin olympialaisten alla Suomeen rantautunut ihmeellinen musta porejuoma, nimeltään Coca-Cola. Vuonna 1950 Helsinkiin avatulla Linnanmäellä kuultiin maailmantähtien esityksiä ja yleisössä olevien nuorten miesten voitiin todeta omaksuneen uuden tyylin kammata hiuksensa rasvalla taakse. Myös uusi, moderni lentokenttä avattiin olympialaisten alla Seutulaan. Syksyllä 1952 maksettiin myös maan viimeiset sotakorvaukset. Helsinki oli vuoden 1953 alkuun mennessä tilanteessa, jossa luotiin vahvasti pohjaa 1960-luvulla toden teolla alkaneelle Suur-Helsingin kasvulle. Helsingin vuosien 1945 ja 1953 välisenä aikana kokema muutos sodan pommitusten jälkeisistä ”raunioista” kansainvälisesti tunnetuksi pääkaupungiksi voidaan luonnehtia olleen merkittävä.1 Mutta sotien jälkeisten vuosien Helsinki muistetaan myös toisenlaisista tunnelmista. Heti sotien jälkeen hämmennystä ja epävarmuutta aiheuttivat aivan Helsingin kupeeseen perustettu Neuvostoliiton tukikohta, sekä hotelli Tornissa päämajaansa pitänyt valvontakomissio. Sotien jälkeinen aika oli myös sisäisesti rauhatonta ja puolustusvoimien kannalta haastavaa. Osalla väestöstä mielialat sotaväkeä kohtaan olivat ajoittain jopa vihamieliset. Valtakunnan rauhantilaan saattaminen ei tapahtunut, kuten tunnetaan, aivan käden käänteessä. 1 Vuoden 1946 alussa Helsingin kaupunkiin liitettiin Huopalahden, Oulunkylän ja Kulosaaren maalaiskunnat, Haagan kauppala sekä merkittävän osan silloisesta Helsingin pitäjästä (nykyinen Vantaan kaupunki). Helsinki sai 51 000 uutta asukasta ja sen maa-alue viisinkertaistui. Vuoden 1952 Olympialaisten tunnelmista voi lukea esimerkiksi teoksesta ”Helsingin Olympiakisat 1952”, Lehtipaino Oy Helsinki 1952. Kirjan esipuhe alkaa kuvauksella kisojen merkityksestä Suomen imagolle: ”Kunniatehtävämme suoritus maailman kansojen kasvojen edessä”. Yleisesti vuoden 1952 merkittävyydestä Suomelle, Kts. esimerkiksi Visuri, Pekka, Suomi kylmässä sodassa. Keuruu 2007 (3,painos). Sivut 127-132. 2 Suomi joutui välirauhan sopimuksen vaatimusten mukaisesti, alueluovutusten ja vuokrausten lisäksi, poistamaan maasta kaikki saksalaiset joukot. Lapin sodan alkaessa Helsinkiin asettunut liittoutuneiden valvontakomissio ryhtyi valvomaan välirauhan sopimuksen ehtojen toteutumista, pääosin Neuvostoliiton edustajien johtamana. Tästä alkoi ”vaaran vuosiksi” kutsuttu ajanjakso, joka päättyi vasta vuoden 1948 eduskuntavaalien jälkeen. Myös puolustusvoimissa vuosien 1944–1953 välistä ajanjaksoa voitaisiin kutsua monella tapaa käänteen tekeväksi. Puolustusvoimissa aloitettiin tuolloin uudelleen puolustusjärjestelmän kehittäminen, sekä toteutettiin organisaatiomuutoksia. Vuonna 1948 aloitettiin tasavallan presidentin suostumuksella uudelleen