DOCSLIB.ORG

Aikataulut, Pysäkit Ja Kartta

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Aikataulut, Pysäkit Ja Kartta EXPR bussi - aikataulut & linjakartat EXPR Turku-Laitila-Autotehdas-Uusikaupunki Näytä Verkkosivustolla EXPR bussi -linjalla (Turku-Laitila-Autotehdas-Uusikaupunki) on 2 reittiä. Tavallisina arkipäivinä kulkemisajat ovat: (1) Turku: 06.00 - 22.00 (2) Uusikaupunki: 04.25 - 20.25 Käytä Moovit-sovellusta löytääksesi lähimmän EXPR bussi -aseman ja selvitä, milloin seuraava EXPR bussi saapuu. Kohde: Turku EXPR bussi Aikataulu 16 pysäkkiä Turku Reitin aikataulu: NÄYTÄ LINJAN AIKATAULUT maanantai 06.00 - 22.00 tiistai 06.00 - 22.00 Uusikaupunki, Linja-Autoasema Rauhankatu 6, Uusikaupunki keskiviikko 06.00 - 22.00 Kaupunginlahti torstai 06.00 - 22.00 Rantakatu 19, Uusikaupunki perjantai 06.00 - 22.00 Vannaksenpuisto lauantai 06.00 - 22.00 Norströminkuja 1, Uusikaupunki sunnuntai Ei toiminnassa Kela Rantakatu 5, Uusikaupunki Ruokolanjärvi Zachariasseninkatu 1, Uusikaupunki EXPR bussi Info Ohje: Turku Ruokola, Kalannintie Pysäkit: 16 Matkan kesto: 91 min Autotehdas Linjan yhteenveto: Uusikaupunki, Linja-Autoasema, Autotehtaankatu 14, Uusikaupunki Kaupunginlahti, Vannaksenpuisto, Kela, Ruokolanjärvi, Ruokola, Kalannintie, Autotehdas, Laitila, Kurssikeskus Vt. 8 Laitila, Kurssikeskus Vt. 8, Mynämäki Th, Nousiainen Th, Masku, Humikkalan Liittymä, Hitinmäki, Raision Mynämäki Th Kaupungintalo, Markulantie, Linja-Autoasema, Tulolaituri Nousiainen Th Masku Maskuntie 8, Masku Humikkalan Liittymä Hitinmäki Raision Kaupungintalo Kirkkoväärtinkuja 1, Raisio Markulantie Pajulantie 2, Turku Linja-Autoasema, Tulolaituri Kohde: Uusikaupunki EXPR bussi Aikataulu 16 pysäkkiä Uusikaupunki Reitin aikataulu: NÄYTÄ LINJAN AIKATAULUT maanantai 04.25 - 20.25 tiistai 04.25 - 20.25 Linja-Autoasema, Laituri 7 Läntinen Pitkäkatu, Turku keskiviikko 04.25 - 20.25 Markulantie torstai 04.25 - 20.25 Raision Kirkko perjantai 04.25 - 20.25 lauantai 04.25 - 20.25 Hitinmäki sunnuntai 20.25 Humikkalan Liittymä Masku Nousiainen Th EXPR bussi Info Ohje: Uusikaupunki Mynämäki Th Pysäkit: 16 Matkan kesto: 91 min Linjan yhteenveto: Linja-Autoasema, Laituri 7, Laitila, Kurssikeskus Vt. 8 Markulantie, Raision Kirkko, Hitinmäki, Humikkalan Eurantie 5, Laitila Liittymä, Masku, Nousiainen Th, Mynämäki Th, Laitila, Kurssikeskus Vt. 8, Autotehdas, Ruokola, Autotehdas Kalannintie, Ruokololanjärvi, Kela, Vannaksenpuisto, Autotehtaankatu 14, Uusikaupunki Kaupunginlahti, Linja-Autoasema Ruokola, Kalannintie Ruokololanjärvi Zachariasseninkatu 1, Uusikaupunki Kela Alinenkatu 8, Uusikaupunki Vannaksenpuisto Rantakatu 9, Uusikaupunki Kaupunginlahti Rantakatu 17, Uusikaupunki Linja-Autoasema Rauhankatu 6, Uusikaupunki EXPR bussi -linjan aikataulut ja reittikartat ovat saatavilla o«ine-tilassa PDF- muodossa osoitteesta moovitapp.com. Näet osoitteesta Moovit-sovellus bussien live-aikataulut, juna-aikataulut tai metrojen aikataulut sekä kaikkien joukkoliikennevälineiden vaiheittaiset ohjeet kaupungissa Turku. Tarkista live-saapumisajat Tietoa Moovitista MaaS-ratkaisut Tuetut maat Moovit - käyttäjien Yhteisö © 2021 Moovit - Kaikki Oikeudet Pidätetään.
Load more

Recommended publications
  • Uimarantaluettelo 2021
    Uimarantaluettelo 1 (3) 7.5.2021 UUDENKAPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON UIMARANTALUETTELO VUODELLE 2021 (Kustavi, Laitila, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pyhäranta, Tai- vassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa) Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on Sosiaali- ja terveysministeriön asetusten 177/2008 4 §:n (yleinen uimaranta) ja asetuksen 354/2008 4§:n (pieni yleinen uimaran- ta) mukaan laadittava uimarantaluettelo asetusten soveltamisalaan kuuluvista uimaran- noista. Yleisellä uimarannalla eli EU-uimarannalla tarkoitetaan uimarantaa, jossa kunnan ter- veydensuojeluviranomaisen määrittelyn mukaan odotetaan huomattavan määrän ih- misiä uivan uimakauden (15.6.-31.8.) aikana. Pienellä yleisellä uimarannalla taas tar- koitetaan yleistä uimarantaa, jossa vastaavan arvion mukaan ei odoteta huomattavan määrän ihmisiä uivan uimakauden aikana. Yleisten uimarantojen veden laatua ja sinilevien esiintymistä valvotaan uimakaudella säännöllisesti. EU-uimarannoilta ensimmäinen uimavesinäyte otetaan noin kaksi viikkoa ennen uimakauden alkua. Tämän lisäksi uimakauden aikana otetaan ja analysoidaan vähintään kolme näytettä. Pieniltä yleisiltä uimarannoilta otetaan ja analysoidaan uima- kauden aikana vähintään kolme näytettä. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava siitä, että kunnan asukkailla ja kesäasukkailla on mahdollisuus saada tietoa sekä tehdä ehdotuksia ja huomautuksia sekä yleisten uimarantojen että pienten yleisten uimarantojen uimarantaluettelosta. Yleisöllä on mahdollisuus tehdä ehdotuksia ja huomautuksia uimarantaluettelosta. Ne tulee tehdä
    [Show full text]
  • Turku-Uusikaupunki Joukkoliikenteen Työmatkapilotti Kysymyksiä Ja Vastauksia
    Turku-Uusikaupunki joukkoliikenteen työmatkapilotti Kysymyksiä ja vastauksia Mikä Turku-Uusikaupunki joukkoliikenteen työmatkapilotti on? Varsinais-Suomen ELY-keskus, Valmet Automotive ja Turun kaupunki järjestävät yhteistyössä uusia joukkoliikennevuoroja Turusta Uuteenkaupunkiin. Liikenne on kaikille avointa, mutta vuorot on ajoitettu autotehtaan työaikoihin sopiviksi ja reitti kulkee Uudenkaupungin linja-autoasemalle tehtaan portin kautta. Tarkoituksena on tarjota vaihtoehto oman auton käytölle työmatkoilla. Nopean yhteyden takaamiseksi vuorot pysähtyvät vain muutamilla pysäkeillä. Työmatkapilotin tarkoituksena on selvittää kyseisen reitin matkustajapotentiaalia. Lisäksi kokeillaan mobiilisovelluksen ominaisuuksia ja käyttökelpoisuutta. Mikäli matkustajamäärät muodostuvat kokeilun aikana riittäviksi, tavoitteena on että liikenne järjestyy jatkossa markkinaehtoisesti ilman viranomais- tai yritystukea. Miksi kokeiluhanke toteutetaan? Pilottihankkeella pyritään osaltaan vastaamaan Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen tarpeisiin. Valmet Automotive rekrytoi kevään 2017 aikana Uudenkaupungin autotehtaalle yli 1 000 uutta työntekijää. Arvion mukaan merkittävä osa uusista työntekijöistä tulee pendelöimään Turun seudulta. Sekä autotehtaan että alueen viranomaisten intressinä on tukea työvoiman liikkuvuutta ja löytää työntekijät avoimiin työpaikkoihin. Työntekijöille halutaan tarjota vaihtoehtoja työmatkan kulkemiseen. Toimivalla joukkoliikenneyhteydellä madalletaan kynnystä hakeutua autotehtaalle töihin ja mahdollistetaan se myös henkilöille,
    [Show full text]
  • Local Culture As a Resource in Regional Development in the Southwest-Finland Archipelago
    LOCAL CU LT U RE AS A ResOURCE in REGIONAL DevelOPment in THE SOutHWest-FinlAND ARCHIPelAGO KATRiinA SiivOnen PhD, Senior Researcher, Docent Finland Futures Research Centre 20014 University of Turku, Finland e-mail: [email protected] ABSTRACT In cultural and regional politics in the European Union, and in practice for instance in the Southwest-Finland Archipelago, local culture and cultural heritage are con- sidered resources. Global boundlessness, heterogeneity and change are basic qual- ities of culture. However, in regional development, culture is seen and used as a number of different local cultures with their own essential cultural heritage. The culture of local everyday life is opposite to, and in tension with, the con- struct of cultures used in regional development. Accordingly, culture should pri- marily be safeguarded as a heterogenic, dynamic and interactive process of eve- ryday life. This process is the most important resource of local culture. In addi- tion, culture should be safeguarded as value-based cultural constructions, such as brands or common identities of certain cultures, with for instance cultural heritage as a part of it. In the latter case, a common, transparent definition of these brands, identities and cultural heritages with their different values, is needed. KEYWORDS: cultural sustainability ● regional development ● Southwest-Finland Archipelago ● everyday culture ● production of cultural heritage HOW CultuRE funCtiOns AS A ResOURCE? In this article I analyse local cultural identities in everyday life, and cultural elements used as brands or identities in local development work in the Southwest-Finland Archi- pelago. Local cultural elements and identities can be seen as resources in many ways.
    [Show full text]
  • Soldiering and the Making of Finnish Manhood
    Soldiering and the Making of Finnish Manhood Conscription and Masculinity in Interwar Finland, 1918–1939 ANDERS AHLBÄCK Doctoral Thesis in General History ÅBO AKADEMI UNIVERSITY 2010 © Anders Ahlbäck Author’s address: History Dept. of Åbo Akademi University Fabriksgatan 2 FIN-20500 Åbo Finland e-mail: [email protected] ISBN 978-952-12-2508-6 (paperback) ISBN 978-952-12-2509-3 (pdf) Printed by Uniprint, Turku Table of Contents Acknowledgements v 1 Introduction 1 1.1 Images and experiences of conscripted soldiering 1 1.2 Topics in earlier research: The militarisation of modern masculinity 8 1.3 Theory and method: Conscription as a contested arena of masculinity 26 1.4 Demarcation: Soldiering and citizenship as homosocial enactments 39 2 The politics of conscription 48 2.1 Military debate on the verge of a revolution 52 2.2 The Civil War and the creation of the “White Army” 62 2.3 The militiaman challenging the cadre army soldier 72 2.4 From public indignation to closing ranks around the army 87 2.5 Conclusion: Reluctant militarisation 96 3 War heroes as war teachers 100 3.1 The narrative construction of the Jägers as war heroes 102 3.2 Absent women and distant domesticity 116 3.3 Heroic officers and their counter-images 118 3.4 Forgetfulness in the hero myth 124 3.5 The Jäger officers as military educators 127 3.6 Conclusion: The uses of war heroes 139 4 Educating the citizen-soldier 146 4.1 Civic education and the Suomen Sotilas magazine 147 4.2 The man-soldier-citizen amalgamation 154 4.3 History, forefathers and the spirit of sacrifice
    [Show full text]
  • Transnational Finnish Mobilities: Proceedings of Finnforum XI
    Johanna Leinonen and Auvo Kostiainen (Eds.) Johanna Leinonen and Auvo Kostiainen This volume is based on a selection of papers presented at Johanna Leinonen and Auvo Kostiainen (Eds.) the conference FinnForum XI: Transnational Finnish Mobili- ties, held in Turku, Finland, in 2016. The twelve chapters dis- cuss two key issues of our time, mobility and transnational- ism, from the perspective of Finnish migration. The volume is divided into four sections. Part I, Mobile Pasts, Finland and Beyond, brings forth how Finland’s past – often imagined TRANSNATIONAL as more sedentary than today’s mobile world – was molded by various short and long-distance mobilities that occurred FINNISH MOBILITIES: both voluntarily and involuntarily. In Part II, Transnational Influences across the Atlantic, the focus is on sociocultural PROCEEDINGS OF transnationalism of Finnish migrants in the early 20th cen- tury United States. Taken together, Parts I and II show how FINNFORUM XI mobility and transnationalism are not unique features of our FINNISH MOBILITIES TRANSNATIONAL time, as scholars tend to portray them. Even before modern communication technologies and modes of transportation, migrants moved back and forth and nurtured transnational ties in various ways. Part III, Making of Contemporary Finn- ish America, examines how Finnishness is understood and maintained in North America today, focusing on the con- cepts of symbolic ethnicity and virtual villages. Part IV, Con- temporary Finnish Mobilities, centers on Finns’ present-day emigration patterns, repatriation experiences, and citizen- ship practices, illustrating how, globally speaking, Finns are privileged in their ability to be mobile and exercise transna- tionalism. Not only is the ability to move spread very uneven- ly, so is the capability to upkeep transnational connections, be they sociocultural, economic, political, or purely symbol- ic.
    [Show full text]
  • Paimio Sanatorium
    MARIANNA HE IKINHEIMO ALVAR AALTO’S PAIMIO SANATORIUM PAIMIO AALTO’S ALVAR ARCHITECTURE AND TECHNOLOGY ARCHITECTURE AND TECHNOLOGY: : PAIMIO SANATORIUM ARCHITECTURE AND TECHNOLOGY: Alvar Aalto’s Paimio Sanatorium TIIVISTELMÄ rkkitehti, kuvataiteen maisteri Marianna Heikinheimon arkkitehtuurin histo- rian alaan kuuluva väitöskirja Architecture and Technology: Alvar Aalto’s Paimio A Sanatorium tarkastelee arkkitehtuurin ja teknologian suhdetta suomalaisen mestariarkkitehdin Alvar Aallon suunnittelemassa Paimion parantolassa (1928–1933). Teosta pidetään Aallon uran käännekohtana ja yhtenä maailmansotien välisen moder- nismin kansainvälisesti keskeisimpänä teoksena. Eurooppalainen arkkitehtuuri koki tuolloin valtavan ideologisen muutoksen pyrkiessään vastaamaan yhä nopeammin teollis- tuvan ja kaupungistuvan yhteiskunnan haasteisiin. Aalto tuli kosketuksiin avantgardisti- arkkitehtien kanssa Congrès internationaux d’architecture moderne -järjestön piirissä vuodesta 1929 alkaen. Hän pyrki Paimion parantolassa, siihenastisen uransa haastavim- massa työssä, soveltamaan uutta näkemystään arkkitehtuurista. Työn teoreettisena näkökulmana on ranskalaisen sosiologin Bruno Latourin (1947–) aktiivisesti kehittämä toimijaverkkoteoria, joka korostaa paitsi sosiaalisten, myös materi- aalisten tekijöiden osuutta teknologisten järjestelmien muotoutumisessa. Teorian mukaan sosiaalisten ja materiaalisten toimijoiden välinen suhde ei ole yksisuuntainen, mikä huo- mio avaa kiinnostavia näkökulmia arkkitehtuuritutkimuksen kannalta. Olen ymmärtänyt arkkitehtuurin
    [Show full text]
  • Club Health Assessment MBR0087
    Club Health Assessment for District 107 A through June 2019 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 137239 Åland Culinaria 02/11/2019 Active 20 20 0 20 100.00% 0 5 MC N/R Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Active 5 0 0 0 0.00% 5 8 M,VP,MC,SC 12 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 32 1 2 -1 -3.03% 33 9 0 M,MC,SC 1 $1000.00 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 30 3 1 2 7.14% 28 36 0 M,MC,SC 0 $546.20 20334 AURA 11/07/1968 Active 41 1 1 0 0.00% 41 3 1 M,MC,SC 13 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 16 3 1 2 14.29% 14 2 0 M,MC 1 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 15 2 0 2 15.38% 13 0 M,MC,SC 12 $874.42 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 24 2 1 1 4.35% 23 10 1 SC 24+ 20373 HALIKKO/RIKALA 11/06/1958 Active 28 0 1 -1 -3.45% 29 15 4 M,MC,SC 13 20339 KAARINA 02/21/1966
    [Show full text]
  • Seurahistorioita Yms
    SEURAHISTORIOITA YMS. Kokoajat ANTTI O. ARPONEN (kuollut 2015) & VESA-MATTI PELTOLA Lista päivitetty viimeksi 26.5.2021. Tavoitteena on ollut mainita seuroista kaikki olemassaoloajan kotikunnat, mutta eritoten alueliitosten aiheuttamissa kotipaikkamuutoksissa on taatusti lukuisia puutteita. Monilla karjalaisseuroilla on ollut toisen maailmansodan jälkeen alaosastoja eri kunnissa, mutta tällaisia tietoja ei kuntakohtiin ole otettu. Esimerkiksi se, että joidenkin forssalaisseurojen kotikunniksi mainitaan Tammela ja Forssa mutta toisten kotipaikaksi ainoastaan Forssa, ei ole virhe: Forssa irrotettiin Tammelasta 3.12.1921, jonka jälkeen perustettujen seurojen kotikunta on siis ollut alusta asti Forssa. Seurojen entisissä ja myöhemmissä nimissä on varmasti paljonkin puutteita. Kirjojen nimet ja tekijätiedot ovat monelta osin tulkinnanvaraisia. Fennica-tietokannasta näyttää puuttuvan tekijä myös lukuisista sellaisista kirjoista, joiden alkusivuilla tekijä(t) on kerrottu. Monien teosten kannessa on hieman erilainen nimi kuin sisäsivuilla, eikä varsinkaan pitkistä nimistä ole aina helppoa sanoa, mikä osa nimestä olisi syytä kirjata ensimmäiseksi. Toimittanut-termiä on käytetty eritoten takavuosina vaihtelevasti, ja monessa teoksessa ”toimittaja” on tosiasiassa kirjoittanut koko teoksen. Kirjojen nimien sisälle on pääsääntöisesti kirjattu ajatusviivoja pisteiden sijasta selkeyden nimissä. Lehti-, vihko- ja moniste-käsitteet ovat osin hämäriä, mutta tällaisia merkintöjä on mukana, jos tiedossa on selvästi ollut, että kyseessä ei ole varsinainen
    [Show full text]
  • 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 149 GEOLOGICAL SURVEY of FINLAND Report of Investigation149 Pertti Lahermo and Birgi
    Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti — Geological Survey of Finland, Report of Investigation 128, 1995 Julkaisun nimi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Tutkimusraportti 149 Report of Investigation149 Pertti Lahermo and Birgitta Backman THE OCCURRENCE AND GEOCHEMISTRY OF FLUORIDES WITH SPECIAL REFERENCE TO NATURAL WATERS IN FINLAND Espoo 2000 1 Lahermo, Pertti & Backman, Birgitta 2000. The occurrence and geochemistry of fluorides with special reference to natural waters in Finland. Summary: Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 149. 40 pages, 11 figures and 8 tables. Geological Survey of Finland (GTK) has collected groundwater samples for chemical analyses in different parts of the country from the 1960s in order to elucidate the geochemical and anthropogenic controls on groundwater quality. One of the most interesting features in the geochemistry of groundwater is the outstandingly high fluoride concentrations in areas composed of a special type of postorogenic granites, i.e. rapakivi granites. The largest rapakivi batholiths are named according to the local names: Wiborg in southeastern Finland, and Laitila, Vehmaa and Ahvenanmaa in southwestern Finland. Coarse-grained K-rich rapakivi granites have higher concentration of fluorine (0.20-0.42%) than other plutonic or metamorphic rocks. The primary fluoride sources for waters are fluorite and fluorapatite, although the common OH- -bearing minerals such as micas and amphiboles, containing elevated amounts of fluorine (0.2-1.1%), contribute likewise to fluorides in water. High fluorine concentrations in rocks are omnipresently reflected as regional fluoride anomalies in soils, groundwater and surface waters. The average F- concentrations in streams and shallow groundwater draining areas composed of rapakivi granites are more than one order of magnitude higher (1-1.5 mg/L) than elsewhere (generally around 0.1 mg/L).
    [Show full text]
  • 12359947.Pdf
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Julkari Stakes Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Suomen virallinen tilasto Sosiaaliturva 2007 Forsknings- och utvecklingscentralen för social- och hälsovården Finlands officiella statistik Socialskydd Official Statistics of Finland National Research and Development Centre for Welfare and Health Social Protection Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 Äldreomsorgen 2005 Care and Services for Older People 2005 Tiedustelut – Förfrågningar – For further information Suomen virallinen tilasto Sari Kauppinen (09) 3967 2373 Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Toimitusneuvosto – Redoktionsråd – Editorial board Olli Nylander, puheenjohtaja – ordförande – chairman Päivi Hauhia Sari Kauppinen Irma-Leena Notkola Matti Ojala Hannu Rintanen Pirjo Tuomola Ari Virtanen Sirkka Kiuru, sihteeri – sekreterare – secretary © Stakes Kansi – Omslag – Cover design: Harri Heikkilä Taitto – Lay-out: Christine Strid ISBN 978-951-33-1181-0 ISSN 1795-5165 (Suomen virallinen tilasto) ISSN 1459-7071 (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut) Yliopistopaino Helsinki 2007 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 – Äldreomsorgen 2005 – Care and Services for Older People 2005 Lukijalle Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 -julkaisuun on koottu keskeiset tilastotiedot ikääntyneiden sosiaali- ja terveys- palveluista ja niiden kehityksestä. Julkaisussa on tietoa palvelujen käytöstä, asiakasrakenteesta, henkilöstöstä
    [Show full text]
  • Turku Energia – Ecological Heating and Cooling with 2 Unitop 50 FY
    Turku Energia – Ecological heating and cooling with 2 Unitop 50 FY Client / Plant location The heat produced with the heat pumps corresponds to heat requirements of 20'000 households. Carbon burning is Turku Energia Oy reduced by approx. 42'000 t. The resulting annual reduction FI-20100 Turku / Finland of greenhouse gases achieved is about 150'000 t CO2. Waste water treatment deep inside the rock In the hill beneath the former Kakola regional prison in Turku - today a national monument - space has been excavated for what is called the finest waste water treatment plant in Finland. 3 Altogether 490'000 m of rock were blasted and then removed to make room for the plant which covers four kilometres of underground caverns. An eight-story building would fit in the space made. The treatment plant is handling the waste water from Turku, 2 Unitop 50 FY heat pumps from Friotherm Kaarina, Lieto, Paimio, Rusko, Raisio, Naantali, Masku, Nousiainen Each Unitop 50 FY heat pump consists of a heavy duty and Mynämäki. The initial impulse for building this waste water industrial type centrifugal compressor at its heart. Together treatment plant originates from the stricter requirements with the heat exchangers and the control system it is regarding denitrification, which the older treatment plants owned especially adapted to comply to 100% with the client by the individual municipalities could not anymore fulfil. Planning requirements regarding flexibility of operation modes, high of the Kakolanmäki treatment plant began in 2003. The plant efficiency and operational reliability. The service friendly started operations at the beginning of 2009.
    [Show full text]
  • Soldier, Structure and the Other
    CORE Metadata, citation and similar papers at core.ac.uk Provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto SOLDIER, STRUCTURE AND THE OTHER SOCIAL RELATIONS AND CULTURAL CATEGORISATION IN THE MEMOIRS OF FINNISH GUARDSMEN TAKING PART IN THE RUSSO- TURKISH WAR, 1877-1878 Teuvo Laitila Dissertation in Cultural Anthropology, University of Helsinki, Finland, 2001 1 ISSN 1458-3186 ISBN (nid.) 952-10-0104-6 ISBN (pdf) 952-10-105-4 Teuvo Laitila 2 ABSTRACT SOLDIER, STRUCTURE AND THE OTHER:SOCIAL RELATIONS AND CULTURAL CATEGORISATION IN THE MEMOIRS OF FINNISH GUARDSMEN TAKING PART IN THE RUSSO-TURKISH WAR, 1877-1878 Teuvo Laitila University of Helsinki, Finland I examine the influence of Finnish tradition (public memory) about the ’correct’ behaviour in war and relative to the other or not-us on the ways the Finnish guardsmen described their experiences in the Russo-Turkish war, 1877-1878. Further, I analyse how the men’s peacetime identity was transformed into a wartime military one due to their battle experiences and encounters with the other (the enemy, the Balkans and its civilian population) and how public memory both shaped this process and was reinterpreted during it. Methodologically I combine Victor Turner’s study of rituals as processes with Maurice Halbwachs’s sociologial insights about what he termed mémoire collective and what I have called public memory, and Eric Dardel’s geographical view about the meaning of space in remembering. My sources are the written recollections of the Finnish guardsmen, both volunteers and professionals. I have broken each recollection (nine together) down into themes (military ideals, views of the enemy, battle, the civilians or Bulgarians, etc.) and analysed them separately, letting every author tell his story about each thema.
    [Show full text]