DOCSLIB.ORG

Harmaata Näkyvissä Kirsti Paavolan Juhlakirja Toim. Janne Ikäheimo

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Harmaata Näkyvissä Kirsti Paavolan Juhlakirja Toim. Janne Ikäheimo Harmaata näkyvissä Kirsti Paavolan juhlakirja toim. Janne Ikäheimo Risto Nurmi Reija Satokangas 140 145 150 1 Harmaata näkyvissä.indb 1 9/18/2011 9:26:29 PM HARMAATA NÄKYVISSÄ. KIRSTI PAAVOLAN JUHLAKIRJA © Kirjoittajat Toimittajat: Janne Ikäheimo Risto Nurmi Reija Satokangas Kieliasun tarkastus: Irmeli Pääkkönen Kansi: Maija Paavola Taitto: Janne Ikäheimo Painotyö: Waasa Graphics 2011 ISBN 978-952-92-9577-7 2 Harmaata näkyvissä.indb 2 9/18/2011 9:26:29 PM SISÄLLYS Tabula gratulatoria . 5 Pentti Koivunen & Reija Satokangas Kaikki nämä vuodet − harmaata etsien. Kirsti arkelogina . 7 Eero Jarva Harmaata arkeologisessa stratigrafiassa . 15 Juhani Kostet Hannu Hannunpoika − maanmittari vai porilainen ja oululainen porvari? . 29 Markus Hiekkanen Suomen vanhimpien seurakuntakirkkojen suojeluspyhimykset ja suojelijat − johtopäätöksiä viimeaikaisen seurakuntahistoriallisen tutkimuksen ja tulkinnan varassa . 39 Jussi-Pekka Taavitsainen Viattomat lapset − marttyyrien kukkaset (flores martyrum) . 49 Timo Ylimaunu, Markku Kuorilehto, Risto Nurmi & Annemari Tranberg Materiaaliset muistot kirkoissa − ajallisuuden ymmärtämisen haaste . 57 Mirette Modarress-Sadeghi Turkansaaren saarnahuone . 69 Tiina Äikäs & Anni Guttorm Kristinuskon ja etnisen uskon kohtaamisia pohjoisessa . 83 Matti Enbuske Tornionlaakson Käymäjärven riimukivi: tieteenhistorian fantasiaa . 95 Jari-Matti Kuusela Itsensä elävänä hautaavat ruumiit − vainajat hautapaikkansa suunnittelijoina rautakaudella . 107 Jari Okkonen Muinaismuistoja Kuusamosta rajan molemmin puolin . 117 Mika Sarkkinen Kiimingin kiilleriipus − lisä Suomen kivikautiseen korustoon . 123 Katja Mutka & Matleena Riutankoski Rahvaan muoti − kukkakuvioiset kansanpuvun napit Hailuodon kirkon kaivausaineistossa . 137 3 Harmaata näkyvissä.indb 3 9/18/2011 9:26:29 PM Tiina Kuokkanen & Sanna Lipkin Hauta-asut elämän kuvaajina − Oulun Tuomiokirkon kuolinpuvuista . 149 Marika Hyttinen & Teija Oikarinen Hirsisalvoskaivot Oulun kaupunkiarkeologiassa . 165 Tiia Ikonen & Marika Hyttinen Paremman laadun puolesta? Lyijysinetit pohjoissuomalaisessa löytöaineistossa . 177 Titta Kallio-Seppä 1600-luvun lopun oululainen hopealusikka − koekaivaustutkimuksia Oulun Lyseon tontilla keväällä 2007 . 189 Kati Sarajärvi Lasia Tornionjoen rannoilta − keskiaikaiset ja uuden ajan alun löydöt . 197 Risto Nurmi Paluu Pohjois-Suomen historiallisen ajan maaseutuarkeologiseen aineistoon − Rovaniemen Ylikylän puuttuvien pottien tapaus . 209 Anna-Kaisa Salmi Riistaa, kalaa ja konttiluita − Pohjois-Suomen maaseudun ruokakulttuurista n. 1400-1700 AD . 221 Annemari Tranberg Kasvimaiden historiaa Pohjois-Pohjanmaan rannikolla ja Peräpohjolassa 1500-luvulta 1800-luvulle . 237 Rosa Vilkama Iin vanhan Haminen vainajien hammassairaudet pohjoisen ruokavalion kuvastajina n. 1400-1600 AD . 251 Sirpa Niinimäki, Tiina Heikkilä, Jaakko Niinimäki, Markku Niskanen, Milton Núñez & Juho-Antti Junno Rungiuksen muumion osteoantropologinen tutkimus . 265 Milton Nuñez A strange-looking beheaded man from Medieval Hailuoto. 275 Jani Oravisjärvi Rikollisten kuolema ja hautaaminen 1200-luvulta 1800-luvulle . 285 Janne Ikäheimo Tuhkaa tuulessa? Nykysuomalaiset osteoarkeologisena lähdeaineistona . 297 Vesa-Pekka Herva & Anu Herva Menninkäisten kuolema . 309 4 Harmaata näkyvissä.indb 4 9/18/2011 9:26:29 PM TABULA GRATULATORIA Saaraliina Atkinson, Grapevine (TX) Juhani Kostet, Helsinki Christian Carpelan, Espoo Tiina Kuokkanen, Oulu Matti Enbuske, Oulu Markku Kuorilehto, Oulu Riitta Eriksson, Oulu Siiri Tolonen ja Jari-Matti Kuusela, Oulu Patrik Franzén, Oulu Anna ja Veikko Lahti, Turku Olavi K. Fält, Oulu Maria ja Ilkka Lemponen, Helsinki Anni Guttorm, Oulu Sanna Lipkin, Oulu Georg Haggrén, Helsinki Mirette Modarress-Sadeghi, Oulu Tiina Heikkilä, Oulu Katja Mutka, Oulu Jari Heinonen, Oulu Markku Mäkivuoti, Kempele Anu ja Vesa-Pekka Herva, Helsinki Hanna ja Leo Mäkäräinen, Turku Markus Hiekkanen, Helsinki Sirpa Niinimäki, Oulu Elsa ja Mikko Hietala, Loimaa Milton Nuñez, Oulu Marika Hyttinen, Oulu Annemari Tranberg ja Risto Nurmi, Oulu Tiia Ikonen, Oulu Anna ja Sakari Närhi, Oulu Sari ja Janne Ikäheimo, Oulu Teija Oikarinen, Oulu Marjut Jalkanen-Mäkelä, Helsinki Eija Ojanlatva, Inari Eero Jarva, Oulu Jari Okkonen, Oulu Marianna Junes, Oulu Hilkka Oksala, ,PMBSJ Maria ja Juha-Pekka Joona, Rovaniemi Jani Oravisjärvi, Oulu Marianne ja Juhani Junila, Oulu Paavo Paavola, Muurla Kirsi Jylkkä-Karppinen, Oulu Mikko Paavola, Oulu Titta Kallio-Seppä, Oulu Maija Paavola, Helsinki Toini Kemppainen, Hankasalmi Pirkko Pakkala, Isokyrö Arja Keskitalo, Oulu Pekka Pakkala, Espoo Pentti ja Sinikka Koivunen, Oulu Petro Pesonen, Helsinki Hanne, Sirpa ja Reino Kokko, Oulu Nina, Petri ja Onni Pirttiniemi, Vantaa 5 Harmaata näkyvissä.indb 5 9/18/2011 9:26:29 PM Elise ja Juhani Pirttiniemi, Espoo Terhi Tanska, Oulu Irmeli ja Matti Pääkkönen, Oulu Tapani Tuovinen, Turku Matleena Riutankoski, Oulu Juhani Turpeinen, Oulu Aki Rossi, Teuva Pirjo Uino, Helsinki Anna-Kaisa Salmi, Oulu Sanna Peltola ja Antti Ville Uusimäki, Matti Salo, Oulu Vantaa Kati Sarajärvi, Oulu Maria ja Matti Uusimäki, Oulu Mika Sarkkinen, Oulu Jouko Vahtola, Oulu Reija ja Pekka Satokangas, Oulu Rosa Vilkama, Oulu Jussi-Pekka Taavitsainen, Helsinki Timo Ylimaunu, Oulu Tiina, Niilo ja Teemu Tammimies, Tokola Tiina Äikäs, Oulu Yhteisöt Arkeologia-oppiaine, Oulun yliopisto Historia-oppiaine, Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta, Oulun yliopisto Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys Ry, Rovaniemi Säkkärämäen muinaissuunnistajat 6 Harmaata näkyvissä.indb 6 9/18/2011 9:26:29 PM Harmaata etsien? KAIKKI NÄMÄ VUODET – HARMAATA ETSIEN? KIRSTI ARKEOLOGINA Pentti Koivunen & Reija Satokangas Tämän kirjan artikkelit kertovat Kirstistä arkeologina, tutkijana ja opettajana paljon. Paljon enemmän kuin seuraava kuvakertomus, joka sekin kertonee juhlakirjan saajasta ja hänen urastaan. Akateemisissa juhlakirjoissa on tapana kirjan alussa luetella juhlittavan elämäntyö ja sen piirteet pienintäkin risahdusta myöten ja koristella juttu vielä tarkoilla päivämäärillä ja vuosiluvuilla. Me päätimme tehdä tämän osion toisin. Tässä Kirstin akateeminen ura on esi- tetty kuvakertomuksena, jonka punaiseksi langaksi valitsimme teeman ”Kirsti arkeologina”.1 Jotta kuvakertomukseen saatiin myös tekstitys, haastattelimme Kirstin kollegoi- ta, oppilaita, ystäviä ja sukulaisia, juuri niitä samoja ihmisiä, jotka ovat osallistuneet tämän kirjan tekemiseen muutoinkin. Myös Kirstiä on haastateltu tätä kuvakertomusta varten; hän ei vain tiennyt tulleensa haastatelluksi. Jotta me allekirjoittaneet emme tulkinnallam- me vääristäisi kuvaa juhlakirjan saajasta, olemme antaneet lähteiden viedä mennessään; kuvien ja suorien lainausten kautta kiteytyy kuva Kirstistä oppilaana ja opettajana, histo- rian ja arkeologian tutkijana. Vaikka sekä historiassa että arkeologiassa tieteen tekemisen lähtökohtana on et- siä tapahtumille syitä ja seurauksia, etsiä tapahtumille juuria, olisi tässä yhteydessä ehkä hieman kaukaa haettua lähteä selittämään Kirstin opiskelupaikan valintaa ja työuraa kes- kiajalta lähtien. Toisaalta on houkuttelevaa todeta, että Kirstin sukujuuret ovat vahvasti Pohjanmaan kulttuurikerrostumissa, että esi-isät olivat mukana nuijasodassa ja että suvun Isonkyrön kesäpaikka on Napuen taistelutantereella ja että sen lähellä on rautakautinen hauta. Näitä tärkeämpää on varmasti ollut se, että Kirstin lapsuudenkodissa kaikki olivat kiinnostuneita historiasta ja kuten Kirsti on kertonut ”aina lomamatkoilla pysähdyimme historiallisille muistomerkeille ja äiti aloitti: ”Tällä paikalla…” Sisaret kertoivat, että lapsena Kirsti halusi hammaslääkäriksi, mutta oli todennut yksintein, että jos sattuisi menemään naimisiin ja saamaan paljon lapsia, olisi ”käytännön syistä” parasta ryhtyä ompelijaksi. Kirsti avioitui, Maija syntyi, mutta vaikka Kirsti osaa ommella, ei hän sitten kuitenkaan lapsuutensa toiveammatteihin valmistunut. 1 Suurin osa kuvista on Oulun yliopiston arkeologian kokoelmista. Lisäksi muutamia kuvia on perheal- bumeista sekä Hanne Kokolta ja Reija Satokankaalta. 7 Harmaata näkyvissä.indb 7 9/18/2011 9:30:52 PM Pentti Koivunen & Reija Satokangas Perhealbumin kuva antaa ehkä viit- teitä siitä, mihin työura lopulta sijoittuisi. Oliko maassa harmaata näkyvissä? Maastotutkimuk- set ovat jo varhain olleet Kirstin kiinnostuksen kohteena, mutta olisi kieltämättä turhan osoit- televaa väittää, että tässä tuleva arkeologi etsii stratigrafisia kerrostumia. Joka tapauksessa pieni kuitenkin ponnisti yliopistouralle ja filosofian tohtoriksi asti. Sitä ennen oli käytävä kansakoulu, joka Kirstille oli tavallista läheisempi paikka: oli- vathan siellä opettajana omat vanhemmat ja saman koulun kävivät myös Kirstin sisarukset; Elise ennen Kirstiä ja Maria Kirstin jälkeen. Kansakoulusta koulutie jatkui Tuiran yhteiskouluun ja lukioon, josta Kirsti kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 1970. Lukioaikana heräsi kiinnostus humanistisiin aineisiin, aluksi eni- ten ehkä taidehistoriaan. Lukion jälkeen alkoi opiskelu Oulun yliopiston historian laitoksella pääaineena yleinen historia. Kirsti kirjoittaa väitöskirjansa johdan- nossa opiskelunsa alkuvaiheesta: ”Kaukaisessa menneisyydessä syyskuun 14. päivänä noin klo 9.25 professori Kyösti Julku kysyi uusilta opiske- lijoilta: ”Mitä historia on?” Kiehtova vastauksen etsintä alkoi. Pari vuotta myöhemmin arkeolo- gian lehtori Pentti Koivunen ojensi lapion käteeni ja komensi koeruudulle pintaturpeen poistoon. Putosin kuoppaan, josta en ole noussut.” Kuvas- sa keskellä Kirsti ja Liisa Ervasti-Julku, ja kuvan oikeassa reunassa molemmat oppi-isät Julku
Load more

Recommended publications
  • Arkkitehti Carl Ludvig Engel, Keisari Aleksanteri I Ja Sotaväenpäällikön Talon Pääjulkisivu Helsingin Esplanadilla
    Jarkko Sinisalo Arkkitehti Carl Ludvig Engel, keisari Aleksanteri I ja sotaväenpäällikön talon pääjulkisivu Helsingin Esplanadilla Kaksikerroksinen kulmatalo osoitteessa Eteläesplanadi 6 - Fabianinkatu 25, nykyinen Valtioneuvoston juhlahuoneisto ("Smolna''), oli alun perin Suo- men sotaväen ylitarkastajan, sotaväenpäällikön, virkatalo. 1 (Kuva 1.) Se oli yksi niistä varhaisen pääkaupungin julkisista rakennuksista, joiden suun- nittelusta Carl Ludvig Engel huolehti Johan Albrecht Ehrenströmin joh- taman Helsingin uudelleenrakennuskomitean arkkitehtina (1816-1824). Engelin toiminnasta virkatalon suunnittelijana erottuu menettely, jota ei ta- vata muista uudelleenrakennuskomitean projekteista ja joka oli ylipäätään erittäin harvinainen arkkitehdin suunnittelutuotannossa. Hän nimittäin sisällytti lopulliseen, keisarille esiteltyyn suunnitelmaan kaksi vaihtoehtoa pääfasadiksi. Vaihtoehtoiset fasadipiirustukset ovat molemmat nyttemmin tulleet tutkimuksen ulottuville, toinen vuonna 1987 ja toinen 2006. Eräs yl- lättävä havainto vuonna 1987 oli, että nykyinen pääfasadi, jonka tiedetään säilyneen likipitäen alkuperäisellään, ei kaikin kohdin seurannutkaan vah- vistettua suunnitelmaa. Tässä artikkelissa keskityn käsittelemään pääfasa- din suunnittelua ja mahdollisia motiiveja vaihtoehtoisten fasadipiirustusten laatimiselle. Kuitenkin taustaksi käyn ensin läpi mm. aiemmin hyödyntä- mättä jääneiden kirjallisten lähteiden varassa virkatalon rakennushankkeen perustavia tapahtumia. Näin sitä suuremmalla syyllä, sillä hankkeen eräät piirteet viittaavat
    [Show full text]
  • Helsinki: an Overview
    Helsinki: An Overview Helsinki, the largest city in Finland, is the nation’s capital and its administrative, economic, scientific and cultural center. The metropolitan area covers 0.2 percent of Finland’s land area, yet 19 percent of the country’s population lives there, generating 30 percent of the nation’s total output. Demographics Helsinki is growing more international at a fast pace. Today 10 percent of Helsinki residents are foreign- born, and the frequency is higher among younger age groups. The proportion of foreign-born residents is expected to rise to 20-25 percent by 2025. Economy Finland’s economy is among the most competitive in the world, according to the World Economic Forum. Helsinki is the engine of Finland’s growth and is the country’s main economic and logistical center. Its industrial structure is diversified, but services and high-tech industries account for a large proportion of output. As the economic weight of Northern Europe shifts eastward, Helsinki is emerging as a regional hub of business and commerce. Located at the heart of the fast-growing Baltic Sea region, 315 miles due east of Stockholm, Helsinki serves as a gateway between East and West. Several daily flights and new high- speed trains link Helsinki to St. Petersburg, and extensive intercontinental flight connections make Helsinki a major hub for the megacities of East Asia, serving 13 million travelers in 2010. Annually, some 9 million ferry passengers travel through the port of Helsinki. Quality of Life Helsinki ranks second among European cities in The Economist Intelligence Unit’s Global Liveability Report (2010).
    [Show full text]
  • See Helsinki on Foot 7 Walking Routes Around Town
    Get to know the city on foot! Clear maps with description of the attraction See Helsinki on foot 7 walking routes around town 1 See Helsinki on foot 7 walking routes around town 6 Throughout its 450-year history, Helsinki has that allow you to discover historical and contemporary Helsinki with plenty to see along the way: architecture 3 swung between the currents of Eastern and Western influences. The colourful layers of the old and new, museums and exhibitions, large depart- past and the impact of different periods can be ment stores and tiny specialist boutiques, monuments seen in the city’s architecture, culinary culture and sculptures, and much more. The routes pass through and event offerings. Today Helsinki is a modern leafy parks to vantage points for taking in the city’s European city of culture that is famous especial- street life or admiring the beautiful seascape. Helsinki’s ly for its design and high technology. Music and historical sights serve as reminders of events that have fashion have also put Finland’s capital city on the influenced the entire course of Finnish history. world map. Traffic in Helsinki is still relatively uncongested, allow- Helsinki has witnessed many changes since it was found- ing you to stroll peacefully even through the city cen- ed by Swedish King Gustavus Vasa at the mouth of the tre. Walk leisurely through the park around Töölönlahti Vantaa River in 1550. The centre of Helsinki was moved Bay, or travel back in time to the former working class to its current location by the sea around a hundred years district of Kallio.
    [Show full text]
  • Architecture in Kvarken
    ARCHITECT URE I N K V A R K E N – TWO COUNTRIES - A WORLD OF CONTRAST Get to know the modern cities as well as the old wooden towns in Kvarken. During an architecture tour, you will get to know Kvarken from an architectural perspective, its history, as well as stories about people who lived and live along the coasts of the Gulf of Bothnia. Höga Kusten Umeå Vaasa Seinäjoki Kristinestad Pietarsaari/Jakobstad Kokkola Höga Kusten and Örnsköldsvik Örnsköldsvik, even called Ö-vik, is part of the High Coast and its fantastic nature. Naturum Höga Kusten - is designed by White Architects. Located in the shadow of the mighty Skuleberget. Naturum Höga kusten, is an attention- grabbing building inspired by the nature that surrounds it. Interesting geometric patterns and angular displacements give the building rich and varied expression. It is precisely the rough and anything but 90-degree feeling that characterizes nature on the High Coast. The High Coast is characterized by odd angles and variation in rhythm, scale and color. The glazed long side represents the ice. The inner concrete wall symbolizes the mountain. ArkNat – is a combination of architecture and nature. Architect students from all over Scandinavia were invited to create unique “art” that reminds of typical wind shelters in the nature. As result you will find nine fantastic creations, places to rest or to have a picknick, located along the 128 km long High coast Trail. Ting 1 – is residential building in Örnsköldsvik Ting 1 is designed by Gert Wingårdh, who was inspired by Bengt Lindström's art.
    [Show full text]
  • Genetic Variation, Big Data and Ageing
    INFRAFRONTIER / IMPC Conference 2019 Genetic Variation, Big Data and Ageing June 3 to 5, 2019 | Helsinki #InfrafrontierConf #InfraConfHelsinki WELCOME Dear colleagues, After two productive meetings in Athens (2017) and Munich (2018), the joint conference of the INFRAFRONTIER research infrastructure and the International Mouse Phenotyping Consortium (IMPC) has successfully established itself as the global platform for scientific exchange between experts from basic research to clinical research in the biomedical field – with a focus on functional phenogenomics. Martin Hrabě de Angelis This summer, we welcome you to Helsinki, the beautiful capital of INFRAFRONTIER, Finland. The aim of the INFRAFRONTIER/IMPC Conference 2019 is to Scientific Director discuss three hot topics in modern biomedical research: Genetic Variation: Understanding the functional consequences of human genetic variation and its impact on genetic diseases is critically important. This task involves systematic mutagenesis in appropriate models emulating human genetic variation, together with comprehensive genotypic and phenotypic analysis. Big Data: The availability of vast amounts of genomic and pheno­ typic data in the IMPC and INFRAFRONTIER databases offers the po­ tential to transform the biomedical research landscape. To carefully collect, analyse and interpret these huge datasets will be essential Steve Brown IMPC, Scientific Chair for the progress of genomic medicine. Ageing: In a setting of rapidly ageing societies across Europe, Ame­ rica, and Asia, new findings into the genetics of ageing processes and age­related disorders uncovered using animal models are pivo­ tal to not only extending life but also improving its quality. We are grateful to our colleagues at the University of Oulu, together with the Finnish Ministry of Education and Culture and the Acade­ my of Finland, for their kind support in organizing this conference.
    [Show full text]
  • TAMPEREEN YLIOPISTO Salla Elo KOTI HELSINGISSÄ, SYDÄN
    TAMPEREEN YLIOPISTO Salla Elo KOTI HELSINGISSÄ, SYDÄN BERLIINISSÄ Saksalaissyntyisen Carl Ludvig Engelin sopeutuminen Suomeen ____________________________________ Suomen historian pro gradu –tutkielma Tampere 2007 Tampereen yliopisto Historiatieteen laitos ELO SALLA: Koti Helsingissä, sydän Berliinissä. Saksalaissyntyisen Carl Ludvig Engelin sopeutuminen Suomeen Pro gradu –tutkielma, s. 137 Suomen historia Toukokuu 2007 Johan Carl Ludvig Engel (1778–1840) syntyi ja kouluttautui arkkitehdiksi Berliinissä, Preussissa, josta hän vuonna 1808 työpulan vuoksi hakeutui töihin ulkomaille. Ensin hän toimi neljä vuotta Tallinnan kaupungin arkkitehtinä ja vuonna 1816 hänet kutsuttiin Suomeen Helsinkiin pääkaupungin uudelleenrakennustoimikunnan pääarkkitehdiksi. Vuodesta 1824 kuolemaansa vuoteen 1840 asti Engel palveli Suomen intendenttikonttorin (entinen Rakennushallitus, nykyään Senaatti-kiinteistöt) johtajana, intendenttinä. Tässä pro gradu -tutkielmassa keskityttiin arkkitehti Engelin yksityiseen puoleen. Hänet tunnetaan merkittävänä alansa vaikuttajana Suomen 1800-luvun rakennustaiteessa. Täten oli mielenkiintoista tietää, että millainen persoona Johan Carl Ludvig Engel oli ja mitä hänen ajanvietteisiinsä kuului. Kysymyksiin etsittiin vastauksia tarkastelemalla hänen perhetaustojaan, omaa perhettään, suhtautumista itseensä, muihin ja maailmaan sekä tutkimalla Engelin kotioloja Helsingissä, hänen ajanvietteitään ja ihmissuhteitaan. Engelin esimerkin kautta oli tarkoitus tarkastella yksilön ja yhteisön suhdetta. Erityisesti kiinnostavaa oli se,
    [Show full text]
  • From Stockholm to Tallinn the North Between East and West Stockholm, Turku, Helsinki, Tallinn, 28/6-6/7/18
    CHAIN Cultural Heritage Activities and Institutes Network From Stockholm to Tallinn the north between east and west Stockholm, Turku, Helsinki, Tallinn, 28/6-6/7/18 Henn Roode, Seascape (Pastose II, 1965 – KUMU, Tallinn) The course is part of the EU Erasmus+ teacher staff mobility programme and organised by the CHAIN foundation, Netherlands Contents Participants & Programme............................................................................................................2 Participants............................................................................................................................3 Programme............................................................................................................................4 Performance Kalevala..............................................................................................................6 Stockholm................................................................................................................................10 Birka...................................................................................................................................11 Stockholm...........................................................................................................................13 The Allah ring.......................................................................................................................14 The Vasa.............................................................................................................................15
    [Show full text]
  • Oulu Cathedral Kirkkokatu 3 | Oulu | Finland
    OULU CATHEDRAL KIRKKOKATU 3 | OULU | FINLAND 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. OULU CATHEDRAL he Oulu Cathedral is an essential The latest fundamental interior reno- Cathedral’s harpsichord was bought in each other on the central dome were Tpart of the Oulu cityscape. The tall vation of the Cathedral was done in 1999 and it was built by Mr. Stig Lund- painted by decorative artist Antti Sal- shape of the Cathedral stands out clear- 1996-1997 according to designs made mark from Sweden. menlinna and artist Paavo Leinonen ly in the overall view of the city. by the architectural office Arkkitehti- 2. in 1932. The interior renovations of The Cathedral was built in 1777 and toimisto Laatio Oy. During those re- The altarpiece of the Cathedral’s chan- the cathedral were then designed by ar- it was named after King Gustavus III’s novations, a crypt was also built in the cel portraying Holy transfiguration was chitect Oiva Kallio. spouse Sofia Magdalena. It was desig- Cathedral’s cellar. painted by the artist and court painter 5. ned by building engineer Daniel Hag- The Cathedral represents neo-classical R. W. Ekman in Paris, France in 1859. The painting above the vestry door is a man from Sundsvall, Sweden who also style: its direct lines, light surfaces, mar- The piece was bought with funds coll- portrait of the Swedish historian, Mr. led the cathedral’s construction opera- blings and gildings create a festive and ected by the parishioners in memory of Johannes Messenius. It was most likely tions. The finished Cathedral, with its stately atmosphere.
    [Show full text]
  • Religion of Finnish People Eyes
    Religion in Finnish high school students’ eyes The Holy Bible Not so many high school students have read The Holy Bible For example in the first class of Juankoski high school 3 out of 19 16- year old students have read The Holy Bible Church Religion appears in Finnish people’s lives in many ways. Finnish people go to church, some more than others, but usually at least once a year. Religion is a private matter to Finns. Although only a small minority of Finnish people are active members of church, the majority of Finnish people want to belong to church. Finland is one of the most Lutheran countries of the world; over 85 % of Finland’s population belongs to the Evangelical Lutheran Church of Finland 1 % of Finnish people belong to the other national church, the Orthodox Church 13 % of Finnish people don’t belong to any registered religious community The Church Architecture and Art The Church of Saint Henry, Nousiainen - built in about 1286-1290 The Church of Saint Henry, Nousiainen The sarcophagus of our Patron Saint Saint Olof’s church in Tyrvää *built in about the 1450’s Saint Olof’s church, Jomala in Åland * built in about 1260-1280 * the present exterior dates back to the 1800’s Turku Cathedral * built in various phases, the first one in the late 13th century * the Cathedral was repaired and extented in the 14th and 15th centuries Saint John’s Church, Helsinki - designed in the Neo-Gothic style * built in 1891 Helsinki Cathedral * architect Carl Ludvig Engel (1778-1840) * built in 1826 The Church in Haapavesi represents modern
    [Show full text]
  • Titel (Über Vorbereiten/Eigenschaften Ändern)
    Full Programme 7, 8 and 9 November 2019 Helsinki, 7 November 2019 Draft Agenda Future of Europe: Legacy of the Finnish EU-Presidency | 15:30-22:00 Seminar venue Music Centre Restaurant & Club The Helsinki Music Centre 15:30-16:00 Registration 16:00-16:05 Opening remarks - Future of Europe: The Finnish EU Presidency -report Session 1 Future of Europe: Fight for our Rights and Values 16:05-16:15 Keynote Speech - MEP Brando Benifei, Vice President of the European Movement International 16:15-17:15 Panel discussion - Maria Heider, Director Public Policy Europe, METRO AG - Anna Widegren, Secretary General, European Youth Forum - Jouni Nissinen, President, European Environmental Bureau - Liina Carr, Confederal Secretary, European Trade Union Confederation 17:15-17:30 Coffee Break Session 2 Future of Europe: The Trio Programme 17:30-17:45 Keynote Speech - Ms. Tytti Tuppurainen, Minister for European Affairs in Finland 17:45-18:00 Keynote Speech - Mr. Josip Blujevic, Ambassador of the Republic of Croatia in Finland 18:00-18:15 Q&A Session 3 Future of Europe: The New European Parliament 18:15-19:00 Panel Discussion - Sirpa Pietikäinen, Member of the European Parliament (EPP) - Ville Niinistö, Member of the European Parliament (EGP) - Brando Benifei, Member of the European Parliament (S&D) - Jouni Ovaska, MP, President of European Movement Finland - Petros Fassoulas, Secretary General of the European Movement International 19:00-19:20 Q&A Session 4 Reception European Movement International Page 1/8 Place du Luxembourg 2 | B-1050 Brussels | T +32 (0)2 508 30 88 | 7. October 2019 www.europeanmovement.eu | [email protected] 19:30-21:00 Buffet dinner and networking Description The Future of Europe: Legacy of the Finnish EU-Presidency -seminar brings together esteemed speakers and politicians from Finland and Europe.
    [Show full text]
  • Helsinki on Foot 5 Walking Routes Around Town
    See Helsinki on Foot 5 walking routes around town s ap m r a e l C 1 6 km 6 km 2,5 km 6 km 4 km 2 SEE HELSINKI ON FOOT 5 walking routes around town Tip! More information about the architects mentioned in the text can be found on the back cover of the brochure. Routes See Helsinki on Foot – 5 walking routes around town 6 km Published by Helsinki City Tourist & Convention Bureau / Helsinki Travel Marketing Ltd 6 km DISCOVER THE HISTORIC CITY CENTRE Design and layout by Rebekka Lehtola Senate Square–Kruununhaka–Katajanokka 5 Translation by Crockford Communications 2,5 km Printed by Art-Print Oy 2011 Printed on Multiart Silk 150 g/m2, Galerie Fine silk 90 g/m² 6 km RELAX IN THE GREEN HEART OF THE CITY Descriptions of public art by Helsinki City Art Museum Photos courtesy of Helsinki Tourism Material Bank, Central Railway Station–Eläintarha–Töölö 10 Helsinki City Material Bank: Roy Koto, Sakke Somerma, 4 km Anu-Liina Ginström, Hannu Bask, Mika Lappalainen, Matti Tirri, Esko Jämsä, Kimmo Brandt, Juhani Seppovaara, Pertti DELIGHT YOUR SENSES IN THE DESIGN DISTRICT Nisonen, Mikko Uro, Mirva Hokkanen, Arno de la Chapelle, Esplanadi–Bulevardi–Punavuori 17 Comma Image Oy; Helsinki City Museum photo archives, Mark Heithoff, Jussi Tiainen, Flickr.com Helsinki City Photo Competition: sashapo ENJOY THE SMELL OF THE SEA Maps: © City Survey Division, Helsinki § 001/2011 Market Square–Kaivopuisto–Eira 23 Special thanks to: Senior Researcher Martti Helminen, City of Helsinki Urban Facts Hannele Pakarinen, Helsinki City Real Estate Department EXPLORE THE COLOURFUL STREET CORNERS OF KALLIO Teija Mononen, Helsinki City Art Museum This brochure includes paid advertising.
    [Show full text]
  • Helsinki Finland
    LUCI Annual General Meeting Helsinki Finland 23rd to 27th September 2015 Programme LUCI Annual General Meeting rd th Helsinki Finland 23 to 27 September 2015 am pleased and delighted to welcome the LUCI Annual General I Meeting to Helsinki. You have chosen the optimal time to visit our city. Helsinki is expanding faster than ever before with the construction of completely new districts. For example, Kruunuvuorenranta, a residential community under development at the site of a former oil terminal, will be profiled as a neighbourhood of light. Outdoor lighting will be an important part of this process as the City of Helsinki aims to build sustainable, safe and pleasant EDITORIALS neighbourhoods, where people can enjoy both work and leisure. Our northern location makes the city ideal for innovative lighting schemes, following the long winter period. In new outdoor lighting projects, we highlight the importance of sustainability and energy efficiency. Consequently, the total energy consumption of outdoor lighting in Helsinki has decreased by 25% since 1997, while the number of lighting points has increased by 19%. I look forward to sharing experiences and best practices in this extremely interesting field and to welcoming you in Helsinki. Jussi Pajunen Mayor of Helsinki t’s a great pleasure to gather in Helsinki for the 2015 edition of Iour Annual General Meeting! Following the success of last year’s AGM in Dubrovnik (Croatia), the LUCI network brings together cities and professionals from all over the world to share ideas, experiences, and broaden their perspectives in the ever evolving field of lighting. With a focus on northern lights, LUCI members will have the exceptional opportunity to discover the many facets of outdoor lighting in Helsinki, a global and inspiring policy including the implementation of new lighting technologies based on the most recent research results, architectural lighting, light and art and festive lighting projects.
    [Show full text]