Porvoonjoen Kalat Ja Ötökät Viihtyvät Ja Voivat Paremmin Myös Virkistyskalastajien Tyytyväisyys Lisääntynyt Ja Virkistyskäytön Edellytykset Parantuneet

Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen Föreningen vatten- och luftvård vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. för Östra Nyland och Borgå å r.f. Runeberginkatu 17, 06100 PORVOO Runebergsgatan 17, 06100 BORGÅ

Porvoonjoen kalat ja ötökät viihtyvät ja voivat paremmin myös virkistyskalastajien tyytyväisyys lisääntynyt ja virkistyskäytön edellytykset parantuneet

kolmevuotinen kalataloudellinen yhteistarkkailu valmistunut ver us kkoka kim las tut tu in s lä e ja h o p s ä h k ö u l k e a t l s a u s t d u

e s

s h u a j u m i t k u t

Mikael Henriksson, Tero Myllyvirta, Sampo Vainio, Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. 2013 Mikä on muuttunut? Porvoonjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun avulla voidaan jokea tarkas- tella nyt jo yli 20 vuoden perspektiivillä, mikä antaa erinomaisen pohjan joen nykytilan ja yhdyskuntajätevesien vaikutusten arvioimiseen. Tarkkailun perusteella Porvoonjoen tila on tällä hetkellä parempi kuin koskaan yhteistarkkailun aloittamisen jälkeen, jolloin lähtötaso olikin ala-arvoinen. Porvoonjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun 2010-2012 tulokset kertovat, että Porvoonjoen eliöstö voi paremmin kuin aikoihin. Suvantojen verkkokoekalastukset Porvoonjoen hitaasti virtaavien jaksojen kalasto on reheville vesille tyypillisesti sär- kikalavaltainen. Särkikalojen osuus Porvoonjoessa on kuitenkin vähentynyt ja peto- kalojen ja särkikalojen suhde on muuttunut tasapainoisemmaksi. Virtapaikkojen sähkökoekalastukset Vaateliaampien kalalajien osuus kalastosta on kasvanut ja koskien lajisto on selkeästi monipuolistunut. Ilahduttavaa on esim. elinympäristövaatimuksiltaan nirson kivi- simpun runsastuminen koko joessa. Myös lohikalat ovat runsastuneet onnistuneiden mätirasiaistutusten, kutupaikkakunnostusten ja parantuneen veden laadun ansiosta. Poikasnuottaukset Tässä tarkkailussa ei todettu häiriöitä Porvoonjoen kalojen poikastuotannossa. Mahdollisesti kalojen lisääntymishäiriöitä kuitenkin esiintyy, vaikka ne nykyään rajoittunevatkin entistä suppeammille alueille joen eniten kuormitetulla osuudella. Aikaisemmissa tarkkailuissa on todettu kalojen lisääntymishäiriöitä ja kalanpoikasten epämuodostumia suppealla alueella Lahden purkupisteen alapuolella. Maku- ja hajututkimukset Makuvirheitä ei tällä kertaa havaittu Porvoonjoen kaloissa. Edellisessä tarkkailussa joen kuormitetuimman osuuden kaloissa oli havaittavissa selkeitä makuvirheitä, jotka hävisivät alajuoksua kohden. Koeravustukset Porvoonjoessa rapurutto verottaa voimakkaasti kotimaisen jokiravun kantoja. Täplärapukannat ovat voimistuneet ja istutukset näyttävät onnistuneen paremmin yhdyskuntajätevesien kuormittamassa pääuomassakin. Kalastustiedustelut Kalastajatyytyväisyys on kohentunut ja asenteet ovat muuttuneet positiivisemmiksi Porvoonjoen virkistyskalastajien keskuudessa. Lahdesta alavirtaan yhdyskuntajäteve- det koetaan kuitenkin edelleen merkittävänä kalastusta haittaavana tekijänä. Pohjaeläintutkimukset Porvoonjoen pohjaeliöstöjen tila on selkeästi kohentunut. Eliöstö on monipuolistunut, veden laadun suhteen vaativat lajit ovat yleistyneet ja pohjaeliöstö kuvaa selkeästi vakaampia ympäristöolosuhteita ja kelvollisempaa veden laatua. Elinvoimainen poh- jaeläimistö kohentaa kalojen ja rapujen elinolosuhteita. Kaiken kaikkiaan Porvoonjoen tarjoamat elinolosuhteet joen eliöstölle ovat kohentuneet. Joen kalastot ja pohjaeläimistöt ovat monipuolistuneet ja niihin kuuluu entistä enemmän parempaa veden laatua edellyttäviä lajeja. Ravutkin viihtyvät joessa paremmin ja viime vuosina lohikalat ovat alkaneet lisääntyä Porvoonjoessa.

Jätevesipäästöjen selkeät vaikutukset kalataloudelle eivät ole yhtä voimakkaita kuin aikaisemmin ja päästöjen vaikutukset rajoittuvat suppeammille alueille.

Suomen oloissa Porvoonjoki on kuitenkin edelleen poikkeuksellisen voimakkaasti jätevesillä ja hajakuormituksella kuormitettu joki.

Euroopan Unionin vesipuitedirektiivin tavoitteen mukaan Porvoonjoen tulisi vedenlaadultaan ja ekologisesti olla hyvässä tilassa vuoteen 2015 mennessä. Huolimatta myönteisestä kehityksestä Porvoonjoessa on hyvä tila vielä valitettavasti kuitenkin kauempana.

Hajakuormituksen ja yhdyskuntajätevesikuormituksen vaikutusten vähentäminen on pitkäjänteistä toimintaa. Nopeita tuloksia joen käyttöarvon kohentamiseksi voidaan sitä vastoin saada alkamalla hygienisoida jokeen laskettavia jätevesiä.

Elinympäristön suhteen nirso kivisimppu (Cottus Vain hyvä veden laatu kelpaa gobio) on yksi niistä sumukorrille (Taeniopteryx nebulosa), vaateliaista kaloista, jota nyt tavataan jo lähes kaikkialla jotka ovat alkaneet Porvoonjoen vesistössä. menestyä Porvoonjoessa. Kalaston koostumus Porvoonjoen koskissa ja virtapaikoissa yhteistarkkailun alkuaikoina ja nyt ahven Lohikalat hauki 2011 taimen 1989 lohi Lohikalat ahven kirjolohi taimen Pohjakalat harjus kivisimppu Pohjakalat Särkikalat made kivisimppu turpa kivennuoli- made särki ainen (jätetty pois Särkikalat visualisointisyistä) turpa ankerias salakka särki kivennuoli- suutari salakka ainen (jätetty pois vimpa visualisointisyistä) seipi törö (jätetty pois visualisointisyistä) törö (jätetty pois visualisointisyistä) Kaaviot perustuvat sähkökalastuksien tuloksiin (kalayksilöä/100m2, kaavioiden koot ovat suhteessa kokonais yksilömääriin). Jotta oleelliset muutokset kalastossa tulisivat esille, on tarkastelussa jätetty pois kaikkialla run saasti esiintyvä kivennuoliainen ja vain paikoin esiintyvä törö. Porvoonjoen vesistöalue

Hollola Lahti

Nastola Vähäjoki Vartio-oja Hahmajärvi Hahma- joki

Porvoonjoki numeroina Puujoki

joen pituus 143 km 2 valuma-alueen pinta-ala 1270 km Orimattila 3 keskivirtaama 11,7 m /s Palojoki pelto-% n. 30 % järvisyys 1,34 % Mallusjärvi

suurimmat järvet: 3 Sahajärvi Mallusjärvi 5,3 km 3 Isojärvi 3,0 km 3 Sahajärvi 2,0 km Järvenoja Virenoja Kanteleenjärvi Pukkila Osavaluma-alue / pinta-ala Askola-Porvoo 145,00 km2 T orpinjoki Koskustenoja Pukkila-Askola 216,63 km2

Orimattila-Pukkila 273,51 km2 Isojärvi Piurunjoki Palojoki 130,43 km2 Askola Lahti-Orimattila 189,65 km2

Lahden yläpuoli 317,87 km2 Vähäjoki

Perä- 10 km meri PORVOO Yhdyskuntajäteveden purkupiste

Pohjan- lahti Suomi

Porvoonjoen valuma-alue ja yhdyskuntajätevesien nykyiset enlahti Suom purkupisteet.

Lahti, Ali-Juhakkala & Kariniemi

Hollola, Nastola kk Salpakangas

Orimattila kk Hollola, Palojoki Purkupaikat Herrala

Hahmajärvi

Kanteleenjärvi aikaisemmin MallusjärviPukkila

Sahajärvi Askola kk

Piurunjoki Kerkkoo Monninkylä

Isojärvi Vähäjoki Porvoo

Jäteveden purkupaikka Suomenlahti Yhdyskuntajätevesien osuus Porvoonjoen kuormituksesta

Typpi- fosforikuormitus kuormitus

Yhdyskuntajätevesien ja haja-kuormituksen sekä luonnonhuuhtoutuman osuudet Porvoonjoen kuljet- tamasta vuosittaisesta kokonaistyppi- ja kokonaisfosforimäärästä eri jokiosuuksilla. Arviot ainevirtaa- maosuuksista kuvaavat vuosien 2006 - 2007 keskimääräistä tilannetta. Luvut diagrammien yläpuolella kuvaavat tarkkailupisteiden etäisyyksiä jokisuusta (Henriksson & Myllyvirta 2008). Yhdyskuntajätevesikuormituksen ja hajakuormituksen dynamiikasta hajakuormitus

yhdyskunta- jätevesikuormitus 3000 120 tasaisesti ympäri /sek kuormitus 2005 3 vuoden 2500 Virtaama 100 Arvioitu fosforikuormitus

2000 m Virtaama 80

1500 60 kevättalviFosforikuormitus kg/päivä kesä syyssateet 1000 40 Nimenomaan kesällä, kuivana vuodenaikana tulevat yhdyskuntajätevesien vaikutukset esille jokivesistöissä, sillä valtaosa haja-kuormituksesta kohdistuu 500 20 vesistöihin suurienkeskivirtaama valumien aikaan kevättalvella ja syyssateiden yhteydessä. Yhdyskuntajätevedet sitävastoin kohdistuvat vesistöihin tasaisesti ympäri vuoden ja niiden0 osuus kuormituksesta on suurimmillaan ja haittavaikutukset voimakkaimmil0 - laan piententammi virtaamien helmi maalis aikana. huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

3000 120 /sek

2006 3

2500 Virtaama 100 Arvioitu fosforikuormitus

kevät-

2000 m Virtaama 80 tulvat syyssateet 1500 60 Fosforikuormitus kg/päivä

1000 40

500 20 keskivirtaama

0 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

Virtaama Porvoonjoen pääuomassa vuonna 2006 (vedenlaatutiedot Hertta järjestel- mästä: https://wwws.ymparisto.fi). Porvoonjoen vedenlaatu

450 µg/l

400

350

300

250

200

150

100

0 20.3.1969 20.3.1970 20.3.1971 20.3.1972 20.3.1973 20.3.1974 20.3.1975 20.3.1976 20.3.1977 20.3.1978 20.3.1979 20.3.1980 20.3.1981 20.3.1982 20.3.1983 20.3.1984 20.3.1985 20.3.1986 20.3.1987 20.3.1988 20.3.1989 20.3.1990 20.3.1991 20.3.1992 20.3.1993 20.3.1994 20.3.1995 20.3.1996 20.3.1997 20.3.1998 20.3.1999 20.3.2000 20.3.2001 20.3.2002 20.3.2003 20.3.2004 20.3.2005 20.3.2006 20.3.2007 20.3.2008

Porvoonjoen kokonaisfosforipitoisuuksien kehitys. Käyrät perustuvat viiden pitoisuusmittauksen juoksevaan keskiarvoon 4.5 km jokisuusta (Henriksson & Myllyvirta 2008).

8000 µg/l

7000

6000

5000

4000

3000

2000

1000

Porvoonjoen kokonaistyppipitoisuuksien kehitys. Käyrät perustuvat viiden pitoisuusmittauksen juoksevaan keskiarvoon 4.5 km jokisuusta (Henriksson & Myllyvirta 2008). Esim. sähkökalastustuloksia vuodesta 1989 lähtien

1992 1995 1998 2001 2005 2009 2011

S2a

S11

S12

S14

LOHIKALAT KIVENNUOLIAINEN SÄRKI SALAKKA

TURPA AHVEN MUUT

Kalaston koostumus Porvoonjoen vesistön pääuoman koskissa ja virtapaikoissa vuosina 1992-2011 sähkökalastuksien perusteilla. Kalalajien osuudet kuvaavat lajien tiheyksiä (yksilöä/100m2). Huom. lohikalat omassa ryhmässä vain 2009 ja 2011, aikaisemmin ryhmässä muut. Lahden yläpuoli Lahti-Orimattila perho 0,6 % rapumerta 4,2 %

onki onki 15,8 % 16,9 % uistin 12,4 % uistin katiska 11,3 % katiska 60,8 % 71,8 % verkko 6,2 %

Orimattila-Pukkila Mallusjärvi iskukoukut 0,3 % pitkäsiima 0,6 % pilkki 0,3 % onki 0,1 % uistin 0,2 % rapumerta.0,5 %

uistin 36,8 % katiska verkko 38,5 % perho 53,2 % 61,8 %

onki 1,5 % rysä 6,5 %

Pukkila-Askola Askola-Porvoo perho 5,5 % pitkäsiima 0,8 % rapumerta.4,8 % rapumerta.0,7 % iskukoukut 1,4 % pilkki 1,4 % verkko katiska 1,2 % perho 14,5 % 22,0 % onki 14,7 % katiska uistin 48,2 % pilkki 27,3 % uistin 21,7 % 13,0 % onki verk- 12,6 % ko 8,2 % rysä 2,1 %

Kalastuksen jakautuminen eri pyyntimuotoihin Porvoonjoen vesistöalueen eri osa-alueilla vuonna 2010. Pyyntivälineiden käytön määrä perustuu kalastust- iedusteluun vastanneiden ilmoittamiin pyyntivuorokausiin. Porvoonjoen kalat ankerias kuore kirjolohi hauki puronieriä kolmipiikki lohi kivisimppu taimen made harjus siika kivennuoliainen muikku lahna kiiski säyne ahven ruutana

kuha salakka

törö sorva mutu suutari pasuri särki seipi turpa vimpa Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen Föreningen vatten- och luftvård vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. för Östra Nyland och Borgå å r.f. Runeberginkatu 17, 06100 PORVOO Runebergsgatan 17, 06100 BORGÅ

Mikael Henriksson Tero Myllyvirta Sampo Vainio Juha Niemi

Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. 2013

orvoonjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun tarkoituksena on selvittää Pyhdyskuntajätevesien laskemisesta aiheutuvia vaikutuksia Porvoonjoen kalastoon, rapukantoihin, kalastukseen ja pohjaeläimistöön.

arkkailuvelvollisia vuosien 2010 - 2012 yhteistarkkailussa olivat Hol- Tlolan kunta, Lahti Aqua Oy, Nastolan kunta, Orimattilan kaupunki ja Pukkilan kunta.

hteistarkkailuun ovat osallistuneet seuraavat henkilöt Itä-Uudenmaan Yja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksessä: Tero Myllyvirta, Mikael Henriksson, Sampo Vainio ja Juha Niemi.