Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen Föreningen vatten- och luftvård vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. för Östra Nyland och Borgå å r.f. Runeberginkatu 17, 06100 PORVOO Runebergsgatan 17, 06100 BORGÅ Porvoonjoen kalat ja ötökät viihtyvät ja voivat paremmin myös virkistyskalastajien tyytyväisyys lisääntynyt ja virkistyskäytön edellytykset parantuneet kolmevuotinen kalataloudellinen yhteistarkkailu valmistunut ver us kkoka kim las tut tu in s lä e ja h o p s ä h k ö u l k e a t l s a u s t d u e s ti s u t s a l a k p o i k a s n u o tt s a u u t s s u v a r m a k u - j a s h u a j u m i t k u t Mikael Henriksson, Tero Myllyvirta, Sampo Vainio, Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. 2013 Mikä on muuttunut? Porvoonjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun avulla voidaan jokea tarkas- tella nyt jo yli 20 vuoden perspektiivillä, mikä antaa erinomaisen pohjan joen nykytilan ja yhdyskuntajätevesien vaikutusten arvioimiseen. Tarkkailun perusteella Porvoonjoen tila on tällä hetkellä parempi kuin koskaan yhteistark- kailun aloittamisen jälkeen, jolloin lähtötaso olikin ala-arvoinen. Porvoonjoen kalataloudel- lisen yhteistarkkailun 2010-2012 tulokset kertovat, että Porvoonjoen eliöstö voi paremmin kuin aikoihin. Suvantojen verkkokoekalastukset Porvoonjoen hitaasti virtaavien jaksojen kalasto on reheville vesille tyypillisesti sär- kikalavaltainen. Särkikalojen osuus Porvoonjoessa on kuitenkin vähentynyt ja peto- kalojen ja särkikalojen suhde on muuttunut tasapainoisemmaksi. Virtapaikkojen sähkökoekalastukset Vaateliaampien kalalajien osuus kalastosta on kasvanut ja koskien lajisto on selkeästi monipuolistunut. Ilahduttavaa on esim. elinympäristövaatimuksiltaan nirson kivi- simpun runsastuminen koko joessa. Myös lohikalat ovat runsastuneet onnistuneiden mätirasiaistutusten, kutupaikkakunnostusten ja parantuneen veden laadun ansiosta. Poikasnuottaukset Tässä tarkkailussa ei todettu häiriöitä Porvoonjoen kalojen poikastuotannossa. Mahdollisesti kalojen lisääntymishäiriöitä kuitenkin esiintyy, vaikka ne nykyään rajoittunevatkin entistä suppeammille alueille joen eniten kuormitetulla osuudella. Aikaisemmissa tarkkailuissa on todettu kalojen lisääntymishäiriöitä ja kalanpoikasten epämuodostumia suppealla alueella Lahden purkupisteen alapuolella. Maku- ja hajututkimukset Makuvirheitä ei tällä kertaa havaittu Porvoonjoen kaloissa. Edellisessä tarkkailussa joen kuormitetuimman osuuden kaloissa oli havaittavissa selkeitä makuvirheitä, jotka hävisivät alajuoksua kohden. Koeravustukset Porvoonjoessa rapurutto verottaa voimakkaasti kotimaisen jokiravun kantoja. Täplärapukannat ovat voimistuneet ja istutukset näyttävät onnistuneen paremmin yhdyskuntajätevesien kuormittamassa pääuomassakin. Kalastustiedustelut Kalastajatyytyväisyys on kohentunut ja asenteet ovat muuttuneet positiivisemmiksi Porvoonjoen virkistyskalastajien keskuudessa. Lahdesta alavirtaan yhdyskuntajäteve- det koetaan kuitenkin edelleen merkittävänä kalastusta haittaavana tekijänä. Pohjaeläintutkimukset Porvoonjoen pohjaeliöstöjen tila on selkeästi kohentunut. Eliöstö on monipuolistunut, veden laadun suhteen vaativat lajit ovat yleistyneet ja pohjaeliöstö kuvaa selkeästi vakaampia ympäristöolosuhteita ja kelvollisempaa veden laatua. Elinvoimainen poh- jaeläimistö kohentaa kalojen ja rapujen elinolosuhteita. Kaiken kaikkiaan Porvoonjoen tarjoamat elinolosuhteet joen eliöstölle ovat kohentuneet. Joen kalastot ja pohjaeläimistöt ovat monipuolistuneet ja niihin kuuluu entistä enemmän parempaa veden laatua edellyttäviä lajeja. Ravutkin viihtyvät joessa paremmin ja viime vuosina lohikalat ovat alkaneet lisääntyä Porvoonjoessa. Jätevesipäästöjen selkeät vaikutukset kalataloudelle eivät ole yhtä voimakkaita kuin aikaisemmin ja päästöjen vaikutukset rajoittuvat suppeammille alueille. Suomen oloissa Porvoonjoki on kuitenkin edelleen poikkeuksellisen voimakkaasti jätevesillä ja hajakuormituksella kuormitettu joki. Euroopan Unionin vesipuitedirektiivin tavoitteen mukaan Porvoonjoen tulisi vedenlaadultaan ja ekologisesti olla hyvässä tilassa vuoteen 2015 mennessä. Huolimatta myönteisestä kehityksestä Porvoonjoessa on hyvä tila vielä valitettavasti kuitenkin kauempana. Hajakuormituksen ja yhdyskuntajätevesikuormituksen vaikutusten vähentäminen on pitkäjänteistä toimintaa. Nopeita tuloksia joen käyttöarvon kohentamiseksi voidaan sitä vastoin saada alkamalla hygienisoida jokeen laskettavia jätevesiä. Elinympäristön suhteen nirso kivisimppu (Cottus Vain hyvä veden laatu kelpaa gobio) on yksi niistä sumukorrille (Taeniopteryx nebulosa), vaateliaista kaloista, jota nyt tavataan jo lähes kaikkialla jotka ovat alkaneet Porvoonjoen vesistössä. menestyä Porvoonjoessa. Kalaston koostumus Porvoonjoen koskissa ja virtapaikoissa yhteistarkkailun alkuaikoina ja nyt ahven Lohikalat hauki 2011 taimen 1989 lohi Lohikalat ahven kirjolohi taimen Pohjakalat harjus kivisimppu Pohjakalat Särkikalat made kivisimppu turpa kivennuoli- made särki ainen (jätetty pois Särkikalat visualisointisyistä) turpa ankerias salakka särki kivennuoli- suutari salakka ainen (jätetty pois vimpa visualisointisyistä) seipi törö (jätetty pois visualisointisyistä) törö (jätetty pois visualisointisyistä) Kaaviot perustuvat sähkökalastuksien tuloksiin (kalayksilöä/100m2, kaavioiden koot ovat suhteessa kokonais­ yksilömääriin). Jotta oleelliset muutokset kalastossa tulisivat esille, on tarkastelussa jätetty pois kaikkialla run­ saasti esiintyvä kivennuoliainen ja vain paikoin esiintyvä törö. Porvoonjoen vesistöalue Hollola Lahti Nastola Vähäjoki Vartio-oja Hahmajärvi Hahma- joki Porvoonjoki numeroina Puujoki joen pituus 143 km 2 valuma-alueen pinta-ala 1270 km Orimattila 3 keskivirtaama 11,7 m /s Palojoki pelto-% n. 30 % järvisyys 1,34 % Mallusjärvi suurimmat järvet: 3 Sahajärvi Mallusjärvi 5,3 km 3 Isojärvi 3,0 km 3 Sahajärvi 2,0 km Järvenoja Virenoja Kanteleenjärvi Pukkila Osavaluma-alue / pinta-ala Askola-Porvoo 145,00 km2 T orpinjoki Koskustenoja Pukkila-Askola 216,63 km2 Orimattila-Pukkila 273,51 km2 Isojärvi Piurunjoki Palojoki 130,43 km2 Askola Lahti-Orimattila 189,65 km2 Lahden yläpuoli 317,87 km2 Vähäjoki Perä- 10 km meri PORVOO Yhdyskuntajäteveden purkupiste Pohjan- lahti Suomi Porvoonjoen valuma-alue ja yhdyskuntajätevesien nykyiset enlahti Suom purkupisteet. Lahti, Ali-Juhakkala & Kariniemi Hollola, Nastola kk Salpakangas Orimattila kk Hollola, Palojoki Purkupaikat Herrala Hahmajärvi Kanteleenjärvi aikaisemmin MallusjärviPukkila Sahajärvi Askola kk Piurunjoki Kerkkoo Monninkylä Isojärvi Vähäjoki Porvoo Jäteveden purkupaikka Suomenlahti Yhdyskuntajätevesien osuus Porvoonjoen kuormituksesta Typpi- fosfori- kuormitus kuormitus Yhdyskuntajätevesien ja haja-kuormituksen sekä luonnonhuuhtoutuman osuudet Porvoonjoen kuljet- tamasta vuosittaisesta kokonaistyppi- ja kokonaisfosforimäärästä eri jokiosuuksilla. Arviot ainevirtaa- maosuuksista kuvaavat vuosien 2006 - 2007 keskimääräistä tilannetta. Luvut diagrammien yläpuolella kuvaavat tarkkailupisteiden etäisyyksiä jokisuusta (Henriksson & Myllyvirta 2008). Yhdyskuntajätevesikuormituksen ja haja- kuormituksen dynamiikasta hajakuormitus yhdyskunta- jätevesikuormitus 3000 120 tasaisesti ympäri /sek kuormitus 2005 3 vuoden 2500 Virtaama 100 Arvioitu fosforikuormitus 2000 m Virtaama 80 1500 60 kevättalviFosforikuormitus kg/päivä kesä syyssateet 1000 40 Nimenomaan kesällä, kuivana vuodenaikana tulevat yhdyskuntajätevesien vai- kutukset esille jokivesistöissä, sillä valtaosa haja-kuormituksesta kohdistuu 500 20 vesistöihin suurienkeskivirtaama valumien aikaan kevättalvella ja syyssateiden yhteydessä. Yhdyskuntajätevedet sitävastoin kohdistuvat vesistöihin tasaisesti ympäri vuoden ja niiden0 osuus kuormituksesta on suurimmillaan ja haittavaikutukset voimakkaimmil0 - laan piententammi virtaamien helmi maalis aikana. huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 3000 120 /sek 2006 3 2500 Virtaama 100 Arvioitu fosforikuormitus kevät- 2000 m Virtaama 80 tulvat syys- sateet 1500 60 Fosforikuormitus kg/päivä 1000 40 500 20 keskivirtaama 0 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Virtaama Porvoonjoen pääuomassa vuonna 2006 (vedenlaatutiedot Hertta järjestel- mästä: https://wwws.ymparisto.fi). Myllyvirta 2008). Myllyvirta keskiarvoon 4.5kmjokisuusta(Henriksson & juoksevaan pitoisuusmittauksen kehitys. Käyrätperustuvatviiden Porvoonjoen kokonaistyppipitoisuuksien 2008). Myllyvirta keskiarvoon 4.5kmjokisuusta(Henriksson& juoksevaan pitoisuusmittauksen viiden kehitys. Käyrätperustuvat Porvoonjoen kokonaisfosforipitoisuuksien Porvoonjoen vedenlaatu Porvoonjoen 7000 8000 1000 2000 3000 4000 5000 6000 200 250 300 350 400 450 100 150 50 0 0 20.3.1969 20.3.1969 µg/l 20.3.1970 µg/l 20.3.1970 20.3.1971 20.3.1971 20.3.1972 20.3.1972 20.3.1973 20.3.1973 20.3.1974 20.3.1974 20.3.1975 20.3.1975 20.3.1976 20.3.1976 20.3.1977 20.3.1977 20.3.1978 20.3.1978 20.3.1979 20.3.1979 20.3.1980 20.3.1980 20.3.1981 20.3.1981 20.3.1982 20.3.1982 20.3.1983 20.3.1983 20.3.1984 20.3.1984 20.3.1985 20.3.1985 20.3.1986 20.3.1986 20.3.1987 20.3.1987 20.3.1988 20.3.1988 20.3.1989 20.3.1989 20.3.1990 20.3.1990 20.3.1991 20.3.1991 20.3.1992 20.3.1992 20.3.1993 20.3.1993 20.3.1994 20.3.1994 20.3.1995 20.3.1995 20.3.1996 20.3.1996 20.3.1997 20.3.1997 20.3.1998 20.3.1998 20.3.1999 20.3.1999 20.3.2000 20.3.2000 20.3.2001 20.3.2001 20.3.2002 20.3.2002 20.3.2003 20.3.2003 20.3.2004 20.3.2004 20.3.2005 20.3.2005 20.3.2006 20.3.2006 20.3.2007 20.3.2007 20.3.2008 20.3.2008 Esim. sähkökalastustuloksia vuodesta 1989 lähtien 1992 1995 1998 2001 2005 2009 2011 S1 S2a S3 S8 S9 S11 S12 S14