Porvoonjoen Vesistöalue Vesistötarkkailu Vuosina 2007–2014

Vastaanottaja Lahti Aqua Oy Hollolan kunta / vesilaitos Orimattilan kaupunki / vesihuoltolaitos Nastolan kunta / vesihuoltolaitos Pukkilan kunta

Asiakirjatyyppi Vuosiraportti

Päivämäärä 23.7.2015 / 25.9.2015

Viite 1510019386

PORVOONJOEN VESISTÖALUE VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014

Päivämäärä 23.7.2015 / 25.9.2015 Laatija Sari Tammisto, Paula Jäntti Tarkastajat Anna Hakala, Riikka Johansson Hyväksyjä Outi Salonen Kuvaus Pitkän aikavälin, 2007 – 2014, vesistötarkkailun yhteenvetoraportti

25.9.2015 korjaukset:

 teksti kohdassa 6.1 mereen päätyvät ainekuormat, taulukkonume- rointi taulukosta 16 alkaen sekä päivitetty liitteet 5 ja 13

Viite 1510019386

Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 www.ramboll.fi

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO 1 1.1 Toimivien jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvat 1 1.2 Jätevedenpuhdistamon toiminta päättynyt vuosina 2007–2014 1 2 VESISTÖALUE JA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN 2 3 SÄÄOLOT JA VIRTAAMAT 2 3.1 Sää 2 3.2 Virtaama 4 4 LAIMENNUS- JA HUUTELUVEDEN JOHTAMINEN 6 5 JÄTEVESIKUORMITUS 8 6 PORVOONJOEN AINEKUORMAT 11 6.1 Porvoonjoen pitoisuudet ja ainevirtaama vuonna 2014 11 6.2 Porvoonjoen ainevirtaama 2007–2014 12 7 PÄÄUOMAN VEDEN LAATU 13 7.1 Veden yleinen laatu pääuomassa 2007–2014 13 7.2 Hygieeninen laatu 2007–2014 18 7.3 Ravinteet ja rehevyys 2007–2014 23 7.3.1 Typpi vuonna 2014 23 7.3.1.1 Typpi vuosina 2007–2014 24 7.3.2 Fosfori vuonna 2014 26 7.3.3 Fosforin ja fosfaattifosforin pitoisuus vuosina 2007 – 2014 27 7.3.4 Klorofylli-a 30 7.4 Porvoonjoki 11,5 31 8 PORVOONJOEN SIVU-UOMIEN VEDENLAATU 2007–2014 32 8.1 Hahmajoki 32 8.2 Vähäjoki 32 8.3 Pikkujoki (Vähäjoki, Lillån) 32 9 NASTOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VESISTÖTARKKAILU PALOJOESSA 32 9.1 Palojoen vesistötarkkailun tulokset 2007–2014 33 9.1.1 Hygieeninen laatu 33 9.1.1.1 Hygienisoinnin koeajo 34 9.1.2 Veden yleinen laatu Palojoessa 34 9.1.3 Ravinteet, rehevyys ja levätuotanto 37 9.2 Palojoen ainevirtaamat 42 10 HAITALLISTEN JA VAARALLISTEN AINEIDEN TARKKAILU 43 10.1 Puhdistamot 43 10.1.1 Nastolan vesihuoltolaitos 43 10.1.2 Orimattilan kaupungin vesilaitos 43 10.1.3 Lahden puhdistamot 43 10.2 Vesistön haitalliset ja vaaralliset aineet 44 10.3 Ahvenen elohopea 44 11 PIILEVÄTARKKAILU 2008-2014 45 12 KALA- JA POHJAELÄINTARKKAILU 46 13 YHTEENVETO 46 13.1 Hydrologia ja kuormitus 46 13.2 Veden laatu ja ekologinen tila 47

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014

LIITTEET

Liite 1. Havaintopaikat Porvoonjoessa (liitekartta 1) Liite 2. Porvoon- ja Palojoen analyysivalikoimat Liite 3. Porvoonjoen ja Palojoen näytteenottosuunnitelma vuosille 2012–2015 Liite 4. Porvoonjoen vesistöalueen puhdistamoiden vesistökuormitus 2004 - 2014. Liite 5. Pääuoman vesistötarkkailun tulokset ja tunnusluvut 2014 Liite 6. Sameus Porvoonjoessa vuosina 2007 – 2014 Liite 7. Kiintoaine Porvoonjoessa vuosina 2007 – 2014 Liite 8. Kemiallinen hapenkulutus, CODMn, Porvoonjoessa vuosina 2007 – 2014 Liite 9. Sähkönjohtavuus Porvoonjoessa vuosina 2007 – 2014 Liite 10. Nitraatti-, nitriitti- ja ammoniumtypen pitoisuuksien tunnusluvut Porvoonjoessa 2007 – 2014 Liite 11. Porvoonjoki 11.5:n vedenlaatu 2014 Liite 12. Porvoonjoki 11.5:n, Henttalankosken veden laatu vuosina 2007 - 2014 Henttalankosken veden laatu vuosina 2007 - 2014 Liite 13. Palojoen vesistötarkkailun tulokset ja tunnusluvut 2014 Liite 14. Nastolan jätevedenpuhdistamon hygienisoinnin koeajo heinä-lokakuussa 2014. Liite 15. Vaarallisten ja haitallisten aineiden tutkimus, ahvenen elohopea

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014

JAKELU

1. Aqua Palvelu Oy / Hannu Mustonen, [email protected] (alkuperäinen+pdf) 2. Lahti Aqua Oy /Jouni Lillman, [email protected] (kopio+pdf) 3. Aqua Palvelu Oy / Janne Mäki-Petäjä, [email protected] (pdf) 4. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus / [email protected] (pdf) 5. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus / Sirpa Penttilä [email protected] (pdf) 6. Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus / [email protected] (pdf) 7. Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus / Olli Valo, [email protected] (pdf) 8. Lahden seudun ympäristöpalvelut / Ismo Malin, [email protected] (pdf) 9. Nastolan kunta, vesihuoltolaitos / Risto Helander, [email protected] (pdf) 10. Nastolan kunta, vesihuoltolaitos / Venla Avelin, [email protected] (pdf) 11. Askolan kunta, ympäristölautakunta / Tommi Maasilta, tommi.maasilta@askola.fi (pdf) 12. Hollolan kunta, vesihuoltolaitos / Juha-Pekka Ristola, juha-pekka.ristola@hollola.fi (pdf) 13. Orimattilan kaupunki /vesihuoltolaitos / Mikko Paajanen, [email protected] (pdf) 14. Orimattilan kaupunki /vesihuoltolaitos / Jami Junkkari, [email protected] (pdf) 15. Orimattilan kaupunki, ympäristölautakunta / Kirsi Liukkonen-Hämälainen, [email protected] (pdf) 16. Pukkilan kunta, ympäristölautakunta / Tommi Maasilta, tommi.maasilta@pukkila.fi (pdf) 17. Porvoon kaupunki, ympäristölautakunta / Arto Lankinen, arto.lankinen@porvoo.fi (pdf) 18. Suomen ympäristökeskus, YT-yksikkö / [email protected] (pdf) 19. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien ja ilmansuojeluyhdistys ry / Tero Myllyvirta, [email protected] (pdf)

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 1

1 JOHDANTO

Tässä vesistötarkkailun yhteenvedossa tarkastellaan Porvoonjoen tarkkailutuloksia vuosilta 2007–2014. Yhteenvetoraportti on tarkkailuohjelman mukainen ns. pitkän aikavälin raportti. Veden laatutietojen lisäksi raporttiin on koottu piilevätutkimusten tulokset sekä hyödynnetty kalataloudellisen tarkkailun tuloksia. Ahvenen elohopea tutkimus Porvoonjoen Myllykosken alapuolella toteutui kesäkuussa 2015. Porvoonjoen yhteistarkkailussa ovat mukana Lahti Aqua Oy, Orimattilan kaupungin vesilaitos ja Nastolan kunnan vesihuoltolaitos. Tarkkailun toteutuk- sesta vastasi Ramboll Finland Oy.

Porvoonjoen vesistötarkkailussa noudatettiin vuosille 2012–2015 laadittua velvoitetarkkailuoh- jelmaa (Ramboll Finland Oy 2011). Tarkkailuohjelman ovat päätöksellään hyväksyneet Uu- denmaan ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (UUDELY/209/07.00/2010, 8.2.2012 ja HameELY/262/07.00/2010, 16.5.2012).

Tarkkailu keskittyy virtaamapainotteisesti alueen jätevedenpuhdistamoiden ylä- ja alapuolisen vesistön kemiallisen laadun seurantaan.

1.1 Toimivien jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvat Itä-Suomen aluehallintovirasto myönsi 21.2.2011 Lahti Aqua Oy:lle ympäristöluvan Karinie- men ja Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamoiden toimintaan. Ympäristölupa on voimassa tois- taiseksi. Lahti Aqua Oy:llä on jätevesien johtamislupa Porvoonjokeen (KHO 3.3.2014, taltionro 632, drnot 3690, 3712, 3747 ja 3769/1/12), joka edellyttää myös laimennusveden johtamista Porvoonjokeen siten että Porvoonjoen taustavirtaama Ali-Juhakkalassa on aina vähintään 1 m3/s ilman Lahti Aqua Oy:n jätevesivirtaamaa. Lahti Aqua Oy:n laimennusveden oton tarkkailu perustuu Korkeimman hallinto-oikeuden 27.10.1986 antamaan päätökseen n:o 4198 ja Itä- Suomen vesioikeuden vahvistamaan päätökseen n:o 13/Va II/86 (10.2.1986). Luvan saajan on tarkkailtava veden ottamisen vaikutusta Vesijärvessä ja Vääksynjoessa. Seuraava lupamää- räysten tarkistamista koskeva hakemus on jätettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 31.12.2019 mennessä (päätös nro 27/2011/1, diaarinumero ISAVI/23/04.08/2010).

Hollolan Herralan jätevedenpuhdistamo on lakkautettu syyskesällä 2011 ja vesistötarkkailu Hahmajoessa päättyi vuoden 2013 lopussa.

Nastolan kunnan Vesihuoltolaitos jätti 2.1.2012 ympäristönsuojelulain mukaisen hakemuksen Nastolan jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamista varten (ESAVI/3/04.08/2012). Aluehallintovirasto antoi päätöksen 12.9.2013 (ESAA- VI/3/04.08/2012), mutta päätöksestä valitettiin, joten se ei ole lainvoimainen.

Orimattilan kaupungin vesilaitokselle on myönnetty Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimes- ta uusi ympäristölupa (ESAVI/350/04.09/2012) Vääräkosken puhdistamolle 30.6.2014. Lupa on saanut lainvoiman, koska siitä ei valitettu.

Pukkilan Naarkosken jätevedenpuhdistamolla vuosi 2012 oli viimeinen kokonainen toiminta- vuosi. Toiminta päättyi toukokuussa 2013 ja vesistötarkkailu Pukkilan yläpuolen pisteeltä PJ40.3 vuoden 2013 lopussa.

1.2 Jätevedenpuhdistamon toiminta päättynyt vuosina 2007–2014

Puhdistamojen toiminta päättynyt / siirtoviemäri otettu käyttöön

 Salpakangas 2006 ->siirtoviemäri Ali-Juhakkalaan Lahdessa  Tuuliharja (Neste) 2007 -> siirtoviemäri Orimattilaan  Monninkylä 2007 ->siirtoviemäri Porvooseen  Askola 2007 ->siirtoviemäri Porvooseen  Kerkkoo 2007 ->siirtoviemäri Porvooseen  Herrala 2011 ->siirtoviemäri Ali-Juhakkalaan Lahdessa  Pukkila 2012 ->siirtoviemäri Mäntsälään

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 2

2 VESISTÖALUE JA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN

Porvoonjoen (18.041) kokonaispituus on 143 km ja valuma-alueen pinta-ala 1 271 km2. Suu- rimmat sivujoet ovat Porvoonjokeen Orimattilassa yhtyvät Palojoki ja Puujoki sekä Mallusjär- vestä (5,3 km2) laskeva Vähäjoki. Lahdessa jokeen laskee Vartio-oja, Orimattilassa Virenoja, Pukkilassa Järvenoja, Askolassa Torpinjoki ja Piurunjoki sekä Porvoossa Pikkujoki. Pääuoman korkeusero Lahden ja Porvoon välillä on 68 m (0,7 m/km). Porvoonjoen vuosien 1963-1988 keskivirtaama Askolan Vakkolassa oli 11,7 m3/s, alivirtaama 0,6 m3/s ja ylivirtaama 203 m3/s.

Porvoonjoen pääuomassa näytepisteitä oli vuonna 2007 yhteensä 13 kpl ja vuonna 2014 enää 10 kpl. Sivu-uomat, myös Palojoki mukaan lukien vuonna 2007 tarkkailussa oli yhteensä 25 näytepistettä. Sivu-uomista tarkkailu jatkuu nykyisin vain Palojoessa. Palojoessa Nastolan puhdistamon vesistötarkkailupisteitä on neljä ja viides jokisuulla. Kunkin havaintopaikan tun- nus ilmoittaa etäisyyden jokisuulle. Sivujokien kohdalla etäisyys on mitattu pääuoman liitty- mästä. Havaintopaikat ja jäteveden purkupaikat on esitetty liitekartassa (liite 1). Tarkkailuoh- jelmaa uusittaessa ja tarkistettaessa vuosina 2007 ja 2011 oleellisimmat havaintopaikkoja koskevat muutokset liittyivät puhdistamoiden toiminnan muuttumiseen. Vähäjoen tarkkailu Hollolassa päättyi vuonna 2012 ja Hahmajoen tarkkailu vuoden 2013 lopussa, kun alueen jäte- vedet johdettiin siirtoviemäriä pitkin Ali-Juhakkalan puhdistamolle Lahteen. Aiempi Vähäjoen alapuolinen piste Porvoonjoen pääuomassa (PJ100.4) siirrettiin ylemmäs Nostavalle (PJ102.0), jotta tarkkailutiedon määrä alueelta pysyisi riittävänä. Ruhan näytepisteen tarkkailu (PJ49.4) päättyi, koska sieltä saatava lisätieto oli vähäistä. Pukkilan yläpuolen (PJ40.3) tarkkailu päättyi vuoden 2013 lopussa, kun Pukkilan jätevedet alettiin toukokuussa johtaa Mäntsälään.

Porvoon- ja Palojoen näytteiden analyysivalikoima ja määritysmenetelmät vuosilta 2012–2015 on esitetty liitteessä 2. Analyysivalikoima on jaettu laajaan ja suppeaan pakettiin, minkä lisäksi Porvoonjoen suulta (PJ4.5) ja Palojoen Heinämaalta määritetään klorofylli (liite 2). Tarkkailutu- lokset vuodelta 2014 on Porvoonjoen pääuoman osalta esitetty liitteessä 5. Liitteeseen 11 on koottu Uudenmaan ELY-keskuksen vesistötarkkailutuloksia Porvoonjoen alaosalta pisteeltä PJ11.5. Liitteessä 1 on Palojoen tulokset myös Palojoen suun osalta.

Näytteet on otettu Limnos -tyyppisellä vesinoutimella tai matalilla havaintopaikoilla suoraan pulloon. Kuormituslaskelmien lähtötietoina on käytetty Lahti Aqua Oy:n mittaamia ja toimitta- mia virtaamatietoja Patomäenkoskesta ja Suomen ympäristökeskuksen vesivarayksikön tietoja Vakkolasta. Askolan Vakkolan mittausasema on reaaliaikainen pinnankorkeusmittari, joka an- taa purkautumiskäyrän avulla virtaamatiedot. Patomäenkosken virtaamamittarin tiedot puuttuvat 1.12.2013–31.3.2014 laitevian takia.

3 SÄÄOLOT JA VIRTAAMAT

3.1 Sää Tarkkailualueen säätilaa on kuvattu ilmatieteen laitoksen Lahden Launeen ja Porvoon Hara- backan sääasemien tietojen perusteella. Porvoossa ja Lahdessa sateisimmat vuodet olivat 2008 ja 2012. Vuosi 2012 oli myös kylmin (taulukko 1 ja 2). Kuivinta oli vuosina 2009 ja 2014. Launeen havaintoasemalla vuosi 2009 oli lähes yhtä viileä kuin vuosi 2012, mutta Porvoossa kesän 2009 korkeat lämpötilat nostivat vuoden keskilämpötilaa mukavasti.

Ajankohtaan nähden poikkeuksellisen sateisia kuukausia olivat tammikuut vuosina 2007 ja 2012, kesäkuu 2008, heinäkuu 2009 ja elokuut 2013 ja 2014. Sateisuus laski kuukauden kes- kilämpötilaa.

Syksyistä märimpiä olivat loka-marraskuu 2008 ja 2012, jolloin myös virtaamat nousivat kor- keiksi. Syksy 2008 oli leuto ja talvesta tuli vähäluminen. Elokuussa 2011 Lahden Launeella satoi vain 44 mm, kun Porvoon Harabackassa vettä tuli 119 mm. Syyskuussa sateisuusero ta- soittui. Kesän ja syksy 2011 olivat lämpimiä.

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 3

Kuivimpia kuukausia olivat tyypillisesti maalis- ja huhtikuut, jolloin sademäärä Harabackassa oli jopa alle 10 mm (2009 ja 2014). Kesistä kuivin oli 2010. Viime vuosikymmenen aikana Suomessa termisen kevään alkaminen on varhaistunut. Samalla kevätulvat ovat muuttuneet pitkäaikaisemmiksi, mutta tulvahuiput ovat laantuneet.

Taulukko 1. Keskilämpötilat ja sadesummat Lahden Launeella 2007–2014 (lähde: Ilmatieteen laitos).

Lämpötila, °C Laune Laune Laune Laune Laune Laune Laune Laune Laune 2007- 1971- 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 2000

Tammi -3,5 -1,4 -5,5 -14,2 -6,4 -6,7 -6,5 -8,9 -6,6 -6,8 Helmi -12,1 -0,9 -6,2 -10,2 -13 -9,6 -3,1 -0,7 -7,0 -7,3 Maalis 1,9 -1,9 -2,4 -3,3 -2,4 -0,8 -7,6 0,7 -2,0 -2,9 Huhti 4,8 5,6 3,8 4,3 5,5 3,0 2,3 4,7 4,2 2,8 Touko 10,5 10,1 11,2 11,4 10,4 11,0 13,3 10,3 11,0 9,9 Kesä 14,8 13,8 13,6 14,5 16,7 13,4 17,1 12,8 14,6 14,6 Heinä 16,7 16,2 16,7 22 20,1 17,6 16,9 19,2 18,2 16,6 Elo 16,4 14,1 15,1 16,8 16 14,6 15,5 16,1 15,6 14,6 Syys 9,5 8,8 11,4 10,6 11,9 10,5 10,7 10,5 10,5 9,1 Loka 5,6 6,8 2,1 3,4 6,2 4,6 5,2 4,5 4,8 4,2 Marras -0,7 1,1 1,3 -2,6 3,5 2,1 2,2 1,3 1,0 -0,8 Joulu 0,9 -0,7 -7,6 -10,9 0,8 -8,3 0,2 -2,4 -3,5 -4,8

Keskim. 5,4 6,0 4,5 3,5 5,8 4,3 5,5 5,7 5,1 4,1

Sademäärä, mm Laune Laune Laune Laune Laune Laune Laune Laune Laune 2000- 1971- 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2010 2000 Tammi 49 70 37 22 52 66 34 36 46 44 Helmi 19 55 23 46 22 37 30 22 32 33 Maalis 24 54 27 48 27 41 5 22 31 35 Huhti 27 36 15 34 28 48 25 13 28 32 Touko 44 19 56 59 30 39 32 79 45 36 Kesä 50 101 43 31 53 98 86 103 71 56 Heinä 132 50 112 11 46 62 58 23 62 75 Elo 86 100 48 43 44 74 118 74 73 82 Syys 83 26 27 52 84 138 49 29 61 65 Loka 45 110 48 31 63 75 93 24 61 64 Marras 34 77 56 67 37 72 73 32 56 61 Joulu 47 52 40 34 93 65 51 67 56 51

641 748 532 478 579 815 652 522 621 634 Yhteensä

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 4

Taulukko 2 Keskilämpötilat ja sadesummat Porvoon Harabackassa 2007-2014. Harabackan sääasema on perustettu syksyllä 2006. (lähde: Ilmatieteen laitos)

Lämpötila, ºC

Harabacka Harabacka Harabacka Harabacka Harabacka Harabacka Harabacka Harabacka Keskiarvo 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Tammi -2,5 -0,3 -4,1 -12,7 -5,5 -5,1 -5,9 -7,9 -5,5 Helmi -10,2 0,2 -5,3 -9,3 -11,9 -8,5 -2,6 -0,4 -6,0 Maalis 2,7 -0,7 1,7 -2,7 -1,6 -0,4 -6,9 1,5 -0,8 Huhti 5,3 6,0 4,1 4,5 5,5 3,6 2,7 5,4 4,6 Touko 10,8 10,6 11,3 11,8 10,6 10,9 13,1 10,8 11,2 Kesä 15,4 14,2 14 14,8 17,1 13,7 17,8 13,4 15,1 Heinä 17,3 17,0 17 22,3 20,7 17,9 17,9 19,9 18,8 Elo 17,3 15,0 16 17,6 16,7 15,2 16,9 17,4 16,5 Syys 10,9 9,8 12,8 11,5 12,8 11,9 11,6 11,8 11,6 Loka 6,3 8,3 3,1 5,1 7,7 5,6 6,6 5,6 6,0 Marras 0,1 2,6 2,4 -1,6 4,2 3,2 3,6 2,1 2,1 Joulu 1,6 0,3 -5,8 -9,2 2,2 -6,9 1,3 -1,4 -2,2 Keskim. 6,3 6,9 5,6 4,3 6,5 5,1 6,3 6,5 6,0

Sademäärä, mm

Harabacka Harabacka Harabacka Harabacka Harabacka Harabacka Harabacka Harabacka Keskiarvo 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Tammi 93 64 36 23 59 91 32 40 55 Helmi 15 49 18 44 26 56 30 24 33 Maalis 28 42 23 56 19 35 11 26 30 Huhti 35 61 9 52 21 56 34 8 34 Touko 47 8 17 71 30 68 37 73 44 Kesä 53 132 45 32 33 87 49 78 63 Heinä 86 36 112 21 53 48 36 17 51 Elo 85 99 70 49 119 45 127 98 86 Syys 91 31 41 59 102 154 16 57 69 Loka 48 146 99 33 72 82 74 41 74 Marras 63 120 84 76 30 82 111 48 77 Joulu 65 49 59 68 151 64 48 81 73 Yhteensä 709 835 611 583 715 869 604 590 57

3.2 Virtaama Vuoden 2014 keskivirtaama Vakkolassa oli 7,9 m3/s, mikä on tarkastelujakson pienimpiä Vak- kolassa talven alivirtaama oli noin 2,9 m3/s huhtikuun lopussa. Kevättulva ajoittui maalis- huhtikuulle eikä selvää ylivirtaamapiikkiä todettu. Lyhyinä jaksoina virtaama nousi 13–15 m3/s –tasolle. Toukokuun sateet nostivat virtaaman 15. pv tulvalukemiin. Kesä- ja heinäkuussa virtaama oli keskimääräinen tai hieman suurempi. Keski- ja loppukesällä Vakkolankosken virtaama oli pienimmillään 2,0 – 2,5 m3/s. Syksy oli vähäsateinen ja leuto, ja virtaama alkoi nousta vasta joulukuussa (kuvat 1 ja 2).

Patomäenkosken virtaamamittarin laiterikon takia mittaustieto puuttuu kokonaan 10.12.2013 - 31.3.2014.

Huhti-toukokuussa Patomäen virtaama oli 5-10 m3/s. Joen luontainen virtaama jäi kesä- syyskuussa alimmillaan 1 m3/s. Vesimäärä alkoi nousta vasta joulukuussa, jolloin virtaama nousi ajoittain tasolle 4,0–4,4 m3/s.

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 5

Kuva 1. Porvoonjoen virtaamien kuukausikeskiarvot (m3/s) Vakkolankoskessa

Kuva 2. Porvoonjoen Patomäen- ja Vakkolankosken keskivirtaamat vuonna 2014 ja näytteenottopäi- vät (pisteet).

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 6

Tarkastelujaksolla 2007–2014 virtaama-aineiston perusteella talvitulvat ovat yleistyneet ja ke- vätylivalumat pienentyneet (taulukko 3). Vetisimpiä jaksoja olivat joulukuu 2007 - huhtikuu 2008, joulukuu 2011- tammikuu 2012 sekä vuodenvaihde 2013–2014. Vuodet 2009 ja 2010 olivat virtaamien perusteella kuivia, joskin huhtikuussa 2010 kevätylivaluma oli jakson suurin.

Taulukko 3. Virtaaman kuukausikeskiarvot (m3/s) Vakkolankoskessa.

ka ka ka Kuukausi 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2007- 1985- 1993- 2014 1994 2001 tammikuu 17,0 20,2 7,6 1,9 1,3 14,6 7,6 15,8 10,8 6,5 6,6 helmikuu 3,2 21,4 3,2 1,3 1,1 4,1 4,1 5,1 5,5 9,6 5,5 maaliskuu 16,0 17,4 2,3 1,9 0,9 8,3 2,9 13,5 7,9 14,3 7,8 huhtikuu 14,5 33,4 27,6 52,4 42,3 43,8 30,1 9,8 31,7 32,8 35,4 toukokuu 7,3 4,9 8,2 17,7 4,6 15,0 6,6 9,8 9,3 17,0 14,4 kesäkuu 3,4 6,0 3,7 5,0 3,1 4,9 2,7 8,2 4,6 7,5 6,6 heinäkuu 3,9 4,7 5,1 1,4 2,8 4,7 2,6 5,3 3,8 4,7 5,6 elokuu 6,6 3,5 2,6 1,7 2,2 4,5 6,9 3,0 3,9 7,9 5,6 syyskuu 15,5 3,8 3,8 1,9 4,3 16,9 4,2 2,4 6,6 10,9 5,7 lokakuu 14,7 13,2 8,9 2,0 11,3 33,8 10,4 3,4 12,2 13,9 8,6 marraskuu 15,9 26,7 14,1 5,6 7,3 24,5 26,9 6,1 15,9 15,8 12,7 joulukuu 23,9 26,8 7,7 2,1 34,2 6,7 17,5 12,7 16,4 9,7 9,0 keskiarvo 11,8 15,2 7,9 7,9 9,6 15,2 10,2 7,9 10,7 12,5 10,2 4 LAIMENNUS- JA HUUTELUVEDEN JOHTAMINEN

Lahti Aqua Oy:n nykyisen jätevesien johtamisluvan mukaan Porvoonjoen virtaama Ali- Juhakkalassa tulee olla ilman Lahden kaupungin jätevesiä vähintään 1 m3/s. Lisäksi Porvoon- joen happipitoisuus Lahden Ala-Okeroisten ja Orimattilan Virenojan Myllykulman välillä tulee olla vähintään 4 mg/l (7 havaintopaikkaa).

Molemmat ehdot täytetään johtamalla tarvittaessa laimennusvettä Vesijärvestä Porvoonjo- keen, minkä lisäksi Porvoonjoessa on myös ilmastuspatoja, jotka hapettavat vettä. Vesijärves- tä Porvoonjokeen johdetun laimennusveden tarve laski 2000-luvulla. Virtaama Porvoonjoen Patomäenkoskessa oli luontaisesti lähes riittävä ja ilmastuspadot pitivät happipitoisuuden vaa- ditulla tasolla.

Lahti Aqua Oy otti Vesijärvestä Porvoojokeen laimennusvettä ja Kariniemen purkutunnelin huuhteluvettä yhteensä 3 108 887 m3 vuonna 2014, mikä oli suurin 2000–luvulla Vesijärvestä otettu vesimäärä (kuva 3). Huuhteluveden osuus oli 5 % otetusta vesimäärästä. Tunneli huuh- deltiin noin kerran kuukaudessa maalis - lokakuussa. Laimennusvettä otettiin kesä - lokakuussa 2014. Suurin tarve laimennusvedelle oli alivirtaamakaudella heinä-elokuussa, jolloin sitä ku- lui 70 000-80 000 m3/d. Syyskuussa 2014 laimennusvettä ei Nikulan tasausaltaan saneerauksen takia voitu Porvoonjokeen johtaa. Laimennusveden johtaminen jatkui lokakuussa saneerauksen päätyttyä.

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 7

1000 m3/a Laimennus- ja huuhteluveden määrä 3 500

3 000

2 500

2 000

1 500

1 000

500

0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 1000 m3/a 1 381 2 340 1 955 2 160 2 076 375 926 391 166 241 930 460 116 1170 3109

Kuva 3 Vesijärvestä Porvoonjokeen johdetut vesimäärät vuosina 2000–2014. Lahti Aqua Oy:n mittausten mukaan alle 4 mg/l happipitoisuuksia ei todettu Ala-Okeroisten ja Virenojan Myllykulman välisellä Porvoonjoella lainkaan vuonna 2014. Alhaisin todettu pitoisuus oli 4,6 mg/l elokuun 14. päivä.

Ala-Okeroisten ja Myllykulman välisen Porvoonjoen happitilanne on vuoden 2007 jälkeen pysynyt lupaehdon edellyttämällä tasolla yksittäisiä päiviä lukuun ottamatta. Huonoimmat happiti- lanteet todettiin vuosina 2009–2011:

 v. 2013: 6,0–7,0 mg/l kesä-heinäkuun vaihteessa.  v. 2012: 5,0–6,0 mg/l heinä- ja elokuun alussa.  v. 2011: 3,9 mg/l heinäkuun lopussa.  v. 2010: 2,6 mg/l heinä-elokuussa.  v. 2009: 3,6 mg/l 22. kesäkuuta; muutamia 5,0 mg/l happipitoisuuksia muulloin.  v. 2008: 5,2–5,4 mg/l heinäkuun lopulla.  v. 2007: 5,8–6,1 mg/l elokuun lopulla.

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 8

5 JÄTEVESIKUORMITUS

Lahdessa Kariniemen ja Ali-Juhakkalan puhdistamoiden jätevesimäärä väheni vuoteen 2013 verrattuna (taulukko 4). Lahden puhdistamoiden keskimääräinen jätevesivirtaama, 31 155 m3/d, oli 11 % pienempi kuin edellisenä vuonna (34 920 m3/d v. 2013). Jätevesivir- taaman vähenemä oli sekä Ali-Juhakkalassa että Kariniemessä samaa suuruusluokkaa. Vesis-

töön johdettu biologisen hapenkulutuksen (BOD7, 200 kg/d) ja kokonaistypen (610 kg/d) kuormitus olivat samansuuruisia kuin vuonna 2013. Kokonaisfosforin kuormitus, 7,1 kg/d, oli 19 % pienempi kuin edellisenä vuonna (8,8 kg/d v. 2013). Biologinen hapenkulutus oli poikkeavan suuri vuonna 2012 Ali-Juhakkalan puhdistamolla. Kokonaistypen vesistökuormitus on voimakkaasti noussut kummallakin Lahden puhdistamolla. Typpikuormitus oli 1270 kg/d vuonna 2011, mutta määrä on sittemmin laskenut (liite 4).

Orimattilan Vääräkosken jätevesivirtaama, 2 432 m3/d, oli 13 % pienempi kuin edellisenä 3 vuonna (2013 2805 m /d). BOD7-kuorma väheni oli 56 %, typpikuorma 15 % ja fosforikuorma 37 % vuoteen 2013 verrattuna. Päiväkuormat olivat BOD7 2,8 kg/d, kokonaistyppi 44 kg/d ja fosfori 0,7 kg/d. Vuodesta 2011 Orimattilan fosforin vesistökuormitus on lievästi kasvanut (liite 4).

Nastolasta Palojokeen johdettujen puhdistettujen jätevesien määrä, 2 806 m3/d, oli 15 % vä- 3 hemmän kuin vuonna 2013 (3 288 m /d), BOD7:n vesistökuorma oli 7,8 kg/d, missä vä- henemä oli 8 %. Kokonaisfosforia johdettiin vesistöön 0,53 kg/d, mikä oli 14 % enemmän kuin edellisvuonna. Kokonaistypen vesistökuorma, 25 kg/d, oli 17 % pienempi kuin vuonna 2013

(30 kg/d). Vuonna 2010 Palojokeen kohdistui normaalia suurempi BOD7-, fosfori- ja typpikuormitus (liite 4).

Pukkilan Naarkosken puhdistamon toiminta päättyi huhtikuussa 2013. Hollolan Herralan puhdistamon jätevedet ohjattiin Ali-Juhakkalan puhdistamolle vuoden 2011 lopulta alkaen ja Por- voon Kerkkoon puhdistamon toiminta päättyi vuoden 2010 aikana. Näiden pienempien jäteve- den puhdistamoiden toiminnan päättyminen ei ole havaittavissa jätevesimäärissä tai puhdistamoiden vesistökuormissa.

Vuonna 2014 kaikilta puhdistamoilta Porvoonjokeen johdettu jätevesimäärä, 36 390 m3/d (13,3 milj. m3 /v) oli 11 % edellisvuotta pienempi. Vuoden 2014 jätevesimäärästä Lahden osuus oli 85 %, Nastolan 8 % ja Orimattilan 7 %, osuudet ovat samat kuin edellisenä vuonna. Ainekuormien osuudet olivat likimain verrattavissa osuuksiin jätevesimäärästä.

Vuoden 2012 vesistökuormitus oli tarkastelujakson suurin kaikkien parametrien osalta. Puhdis- tamoiden yhteenlaskettu biologisen hapenkulutuksen vesistökuorma, 211 kg/d, vastaa vuosi- tuhannen alun keskimääräistä tilannetta (kuva 4). Fosforin vesistökuormitus väheni 20 % ja typen 6 % vuoteen 2013 verrattuna. Tarkastelujaksolla 2007–2014 keskimääräinen puhdistamoiden vesistökuorma oli 9,7 kg/d fosforia ja 602 kg/d typpeä.

Puhdistusprosentti oli kaikilla puhdistamoilla BOD7:lle 98–99 %. Myös kiintoaineen ja fosforin reduktiot olivat melko samansuuruisia kaikilla puhdistamoilla (yli 98 %). Nastolan puhdistamo saavutti kaikkien parametrien osalta hyvän puhdistustuloksen. Eniten vaihtelua puhdistamoi-

den välillä oli CODCr:n ja kokonaistypen puhdistustulosten osalta (kuva 4). Puhdistamot täytti- vät niille asetetut lupaehdot vuonna 2014. Tarkastelujakson 2007 – 2014 aikana puhdistamot pääsääntöisesti saavuttivat ympäristöluvan mukaiset vaatimukset. Nastolan puhdistamon saneerauksen aikana lupaehtojen täyttymisessä oli puutteita (kappale 9).

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 9

Taulukko 4. Porvoonjokeen kohdistuva vuorokautinen jätevesikuormitus keskimäärin vuosina 2004 - 2014. Aineisto on kuvaajina liitteessä 4.

Her- Karinie Ali- Nastola Väärä- Naar- Kerk- Yhteensä Vuosi rala mi Juhakkala kk koski koski koo kg/d

Jätevesimäärä m3/d 2004 104 23218 11533 3054 2901 148 54 43896 2005 79 20503 10115 3152 2394 139 52 39159 2006 73 19571 13845 3274 2385 131 56 42203 2007 69 21229 15451 3577 2677 147 53 43701 2008 89 21543 16741 3595 3096 163 51 45278 2009 65 18147 12738 3254 2589 130 55 36978 2010 75 18426 12446 3225 3120 174 56 37523 2011 52 17844 12859 2982 3178 166 37082 2012 21825 19720 3238 3339 239 48361 2013 18806 16113 3288 2805 41011 2014 16710 14444 2806 2432 36392

Bod 7 ATU kg/d

2004 0,74 131 158 9,2 9,8 0,8 0,58 323 2005 0,67 106 75 9,6 5,9 0,9 0,54 211 2006 0,45 81 118 9,1 5,9 1,1 0,66 230 2007 0,53 100 85 11,0 6,0 1,3 0,72 207 2008 0,89 109 117 11,5 5,9 1,9 0,40 247 2009 0,74 102 74 12,8 5,6 1,0 0,78 196 2010 1,05 103 72 21,7 11,7 4,3 0,92 214 2011 1,7 79 77 8,6 9,9 4,5 180 2012 92 154 11,6 7,8 4,0 269 2013 97 107 8,5 6,4 218 2014 115 85 7,8 2,8 211

Kokonaisfosfori kg/d 2004 0,06 3,7 5,7 0,41 1,10 0,05 0,05 12,1 2005 0,05 3,8 3,7 0,45 0,54 0,07 0,05 10,0 2006 0,04 2,6 4,7 0,52 0,54 0,07 0,05 9,6 2007 0,03 2,4 5,2 0,33 0,59 0,06 0,04 9,0 2008 0,04 3,1 5,5 0,43 0,48 0,18 0,03 9,7 2009 0,04 3,3 3,5 0,48 0,47 0,05 0,03 7,9 2010 0,15 5,1 3,2 1,27 0,64 0,19 0,06 10,6 2011 0,11 4,4 3,0 0,45 1,15 0,31 9,4 2012 3,9 5,2 0,44 1,38 0,28 11,2 2013 4,8 4,1 0,46 1,15 10,5 2014 3,3 3,8 0,53 0,73 8,4

Kokonaistyppi kg/d

2004 3,8 306 333 103 48 5,7 2,6 948 2005 2,5 202 238 57 34 5,1 2,6 683 2006 4,0 144 161 23 26 6,0 2,6 497 2007 2,1 173 195 35 31 4,0 2,5 455 2008 3,8 209 216 41 48 6,1 2,5 526 2009 4,0 214 216 30 61 5,6 3,6 533 2010 3,2 212 185 78 64 8,9 3,5 556 2011 0,9 276 164 30 55 8,4 534 2012 365 286 36 53 9,2 749 2013 343 301 30 52 726 2014 294 316 25 44 679

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 10

Typpikuormituksen ensimmäinen huomattava tasomuutos vuonna 2001 johtui Porvoon Her- manninsaaren puhdistamon käyttöönotosta, jolloin vesistökuormitus siirtyi Porvoonjoesta mereen. Vuosina 2006–2011 Porvoonjokivarren pieniä puhdistamoja suljettiin ja jätevedet ohjattiin isoimmille puhdistamoille. Selviä vesistövaikutuksia puhdistamoiden sulkemisella ei ole ollut havaittavissa (taulukko 5). Lahden puhdistamoiden typpikuormitus laski selvästi parantu- neen tekniikan ansiosta vuosina 2006–2011, mutta sittemmin typpikuormitus vesistöön on uu- delleen noussut. Nastolan puhdistamon kunnostukset vuosina 2007 ja 2010 vähensivät vesis- tökuormitusta (kuva 5). Puhdistamoiden tulokuorma on lisääntynyt jatkuvasti.

Taulukko 5. Puhdistamoilta vesistöön kohdistuva vuosikuormitus vesistöalueittain v.2014 ja vuosittain 2007–2014.

Vesistön osa-alue BOD7 Kok. P Kok. N Virtaama Q 3 Puhdistamo kg O2/a kg/a kg/a m /a 18.04 Lahti, Kariniemi 42 042 1 203 107 184 6 099 327 Lahti, Ali-Juhakkala 31 062 1 386 115 494 5 272 075 Orimattila, Vääräkoski 1 034 265 15 990 887 527 18.04 yhteensä 74 138 2 855 238 668 12 258 929 18.08 Nastola, kk 2 830 193 9 131 1 024 096 Yht. v. 2014 76 969 3 048 247 799 13 283 025 Yht. v. 2013 79 707 3 839 264 925 14 969 120 Yht. v. 2012 98 584 4 101 274 519 17 699 958 Yht. v. 2011 65 213 3 424 194 979 13 534 778 Yht. v. 2010 81 822 3 866 202 780 13 695 826 Yht. v. 2009 71 704 2 875 194 691 13 497 003 Yht. v. 2008 90 019 3 558 191 923 16 526 360 Yht. v. 2007 71 679 3 179 153 300 14 645 000

Kuva 4. Yhdyskuntajätevesien puhdistamoilta Porvoonjokeen kohdistuvan kuormituksen kehitys. Vertailuvuoden 1989 arvoksi on asetettu 100.

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 11

6 PORVOONJOEN AINEKUORMAT

6.1 Porvoonjoen pitoisuudet ja ainevirtaama vuonna 2014 Vesistön ainekuormia laskettaessa ei ole huomioitu ravinteiden sedimentaatiota tai hajoamista. Fosfori sedimentoituu helposti suvantojen lietteeseen, mistä se voi sopivissa oloissa lähteä liik- keelle. Ammoniumtyppi hapettuu ja päätyy lopulta typpenä ilmakehään.

Näytekertakohtaiset ainekuormat olivat vuonna 2014 suurimmat maaliskuussa kevätylivalu- man aikaan ja joulukuussa talvitulvien aikaan. Kiintoaineen kuormasta valtaosa tuli kevään ylivaluman aikaan. Kokonais- ja nitraattitypen ainekuormat olivat loppusyksyn tulvien aikaan jo-

pa suuremmat kuin kevätylivirtaaman aikaan. Myös CODMn:n (humuksen) ja fosforin osuus loppusyksyn ainevirtaamassa oli huomattava. Tammikuussa 2014 talvitulvat nostivat ainekuormia marraskuuta vastaavalle tasolle.

Heinä-syyskuun 2014 ainekuormat olivat pieniä vähäisestä virtaamasta ja pienistä ainepitoi- suuksista johtuen. Jaksolle osui myös 38 vuorokauden hellejakso, mikä vähensi virtaamia. (taulukko 6).

Porvoonjoki kuljetti mereen vuonna 2014 päivässä keskimäärin 26 572 kg kiintoainesta (75 400 kg v. 2013), 120 kg fosforia (240 kg v. 2013) ja 2 648 kg typpeä (3 800 kg v. 2013). Vuosittainen kiintoainekuorma oli 9 699 000 kg/a, fosforikuorma oli 43 600 kg/a ja typpikuorma 966 500 kg/a v. 2014 (vrt taulukko 7).

Taulukko 6. Havaintopaikkojen PJ4,5 (Jokisuu) ja PJ91,0 (Lahden alapuoli) virtaamat, pitoisuudet ja ainekuormat näytteenottopäivinä. Jokisuun virtaama on arvioitu pinta-alan suhteen Vakkolasta mita- tuista virtaamista. Patomäenkosken virtaamamittarin toimintaongelmien takia ajalla 1.1.–31.3.2014 Patomäen lasketut kuormitusluvut ovat suuntaa antavia.

Hav.paikka PJ91,0 Lahden alapuoli Pvm Q Kiintoaine COD N NO3-N NH4-N P Kiintoaine COD N NO3-N NH4-N P m3/s mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d 21.1. 4,8 12 18 6000 4500 660 72 4 946 7 418 2 473 1 855 272 30 11.2. 3,7 15 11 7500 4500 1500 160 4 795 3 516 2 398 1 439 480 51 11.3. 4,0 240 16 4200 3000 140 290 82 944 5 530 1 452 1 037 48 100 8.4. 7,2 38 12 4200 2300 68 93 23 738 7 496 2 624 1 437 42 58

7.5. 6,9 15 13 4000 3000 51 74 8 955 7 761 2 388 1 791 30 44 4.6. 1,2 14 16 4500 3100 230 100 1 500 1 714 482 332 25 11

15.7. 1,1 12 15 4600 3300 200 110 1 130 1 413 433 311 19 10 4.8. 2,3 7,2 9,7 3800 2500 160 94 1 431 1 928 755 497 32 19 15.9. 1,0 6 9,6 4200 2200 42 86 498 796 348 182 3 7 22.10. 1,7 6,4 10 3000 2500 310 82 951 1 486 446 372 46 12 11.11. 2,8 26 13 4800 3200 68 100 6 290 3 145 1 161 774 16 24 10.12. 3,5 31 13 4300 3700 66 98 9 482 3 976 1 315 1 132 20 30 Keskiarvo 3,4 35,2 13 4592 3150 291 113 12222 3848 1356 930 86 33

Hav.paikka PJ4,5 Porvoonjokisuu Pvm Q Kiintoaine COD N NO3-N NH4-N P Kiintoaine COD N NO3-N NH4-N P m3/s mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d 21.1. 10,0 11,0 18,0 3300 2400 110 98 9 533 15 599 2 860 2 080 95 85 12.2. 2,9 12,0 10,0 5400 4100 310 84 2 986 2 488 1 344 1 020 77 21 11.3. 23,3 73,0 16,0 3400 2500 110 230 146 895 32 196 6 842 5 031 221 462,8 8.4. 9,0 28 11 2800 1400 61 110 21 652 8 506 2 165 1 083 47 85 7.5. 5,9 18 12 2100 1400 14 88 9 129 6 086 1 065 710 7 45 4.6. 6,0 13 14 3000 2200 25 93 6 694 7 209 1 545 1 133 12,9 48 15.7. 3,6 15 17 2000 1100 13 130 4 679 5 302 624 343 4,1 41 4.8. 2,7 9 12 2700 1900 11 79 2 178 2 810 632 445 2,6 18 15.9. 1,8 8 10 2400 1300 13 89 1 164 1 452 363 197 2,0 13 22.10. 6,2 22 13 4000 2300 36 150 11 747 6 941 2 136 1 228 19,2 80 11.11. 12,0 44 16 4600 3300 35 210 45 505 16 547 4 757 3 413 36 217 10.12. 20,5 32 14 4200 3200 86 180 56 706 24 809 7 443 5 671 152 319 Keskiarvo 8,6 23,8 14 3325 2258 69 128 26572 10829 2648 1863 56 120

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 12

6.2 Porvoonjoen ainevirtaama 2007–2014 Patomäenkosken ainevirtaamasta Lahden puhdistamojen yhteenlasketun fosforikuorman osuus oli 22 % ja typpikuorman 45 % (taulukko 5). Patomäenkosken ainevirtaaman laskennassa vuonna 2014 on virtaamatietojen virheellisyydestä (virtausmittari huollossa ajalla 1.1.- 31.3.2014) johtuen epäluotettavuutta, jonka suuruutta ja merkitystä ei ole arvioitu. Lahden puhdistamokuorman osuus jokisuun (PJ4.5) fosforin ainevirtaamasta oli 6 % ja typen ainevirtaamasta 23 %.

Keskimääräinen fosforikuorma mereen on tarkastelujaksolla ollut 71 tn/vuosi ja typpikuorma 1327 tn/vuosi (taulukko 7).

Vuonna 2014 Porvoonjoen suulle (PJ4.5) lasketusta ainevirtaamasta kaikkien tarkkailussa mukana olevien puhdistamojen fosforikuorman osuus oli 6,9 % ja typpikuorman osuus 26 % (taulukko 7). Puhdistamokuormien osuus Porvoonjoen ainevirtaamasta oli hieman korkeampi kuin vuonna 2013. Yleensä puhdistamoilta tuleva fosforikuorma vastaa noin 5 % osuutta Porvoon- joen suun fosforivirtaamasta. Typen osuus vaihtelee enemmän, mutta tavallisimmin puhdistamojen typpikuorman osuus jää alle 20 % jokisuun typen ainekuormasta.

Vuoden 2008 fosforikuorma Porvoonjoesta mereen oli tarkastelujakson suurin. Tuolloin myös typpeä kulki Porvoojoessa keskimääräistä enemmän, mutta suurin typpikuormitus todettiin vuonna 2011. Vuoden 2011 korkea keskimääräinen typpipitoisuus selittyy huhtikuussa mita- tuilla poikkeuksellisen korkeilla pitoisuuksilla (ks kappale 7.3).

Vuosi 2008 oli tarkastelujakson lämpimin ja sateisin sekä Porvoon että Lahden alueella. Erityi- sesti leuto talvi ja syksy lisäsivät valumia, mikä nosti vesistön kiintoaine- ja fosforipitoisuuden tarkastelujakson korkeimmaksi. Vuonna 2012 näytteenottopäivien keskimääräinen virtaama oli liki yhtä suuri kuin vuonna 2008. Fosforin ja typen ainevirtaama Porvoonjoen suulla jäi erityisesti fosforin osalta pienemmäksi kuin vuonna 2008.

Taulukko 7. Porvoonjoen ainevirtaamien ja puhdistamokuormituksen vertailu Lahden alapuolella ja jokisuulla (PJ4.5) Ainevirtaama PJ 91.0 Osuus Lahden puhdistamot Lahden alapuoli ainevirtaamasta, %

Vuosi P, tn/a N, tn/a P, tn/a N, tn/a P N 2007 12,9 615 2,8 134 12 % 18 % 2008 26,0 848 3,1 155 12 % 18 % 2009 24,1 682 2,5 157 10 % 23 % 2010 16,0 793 3,0 145 19 % 18 % 2011 22,8 1273 2,7 161 12 % 13 % 2012 27,5 970 3,3 239 12 % 25 % 2013 24,9 818 3,3 235 13 % 29 %

2014 12,0 495 2,6 223 22 % 45 % Ainevirtaama PJ 4.5 Osuus Kaikki puhdistamot Porvoonjokisuu ainevirtaamasta, %

Vuosi P, tn/a N, tn/a P, tn/a N, tn/a P N 2007 86 1716 3,2 153 3 % 3 % 2008 122 1542 3,6 192 3 % 12 % 2009 41,4 967 2,9 195 7 % 20 % 2010 15,8 642 3,9 203 24 % 32 % 2011 77,0 1885 3,4 195 4,4 % 10 % 2012 97,1 1502 4,1 275 4,2 % 18 % 2013 87,7 1395 3,8 265 4,3 % 19 % 2014 43,6 966 3,0 248 6,9 % 26 %

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 13

7 PÄÄUOMAN VEDEN LAATU

7.1 Veden yleinen laatu pääuomassa 2007–2014 Porvoonjoki oli yleisesti samea, kiintoaine- ja humuspitoinen. Joen latvoilla vesi on kirkkaam- paa kuin alaosalla: sameuden ja kiintoaineen pitoisuudet nousevat tyypillisesti alavirtaa kohti. Sateisuus lisää Porvoonjoen sameutta ja kiintoainepitoisuutta nopeasti.

Lahden alapuolella (PJ91.0) veden sameus voi lisääntyneen vesimäärän takia vähentyä. Elo- kuun 2008 tulvan aikaan Vähäjoesta tuli Porvoonjoen pääuomaan varsin sameaa vettä, mikä näkyi vielä Lahden ylä- ja alapuolen havaintopaikoilla (PJ98.3 ja PJ91.0). Lahden alueella sameus oli 140 NTU, mutta Orimattilasta alaspäin sameus väheni alle 30 NTU (liite 9). Tyypilli- sesti sameus lisääntyy kevät- ja syystulvien aikaan, kuten esimerkiksi marraskuussa 2013. Kirkkainta vesi on talven ja kesän alivirtaaman aikaan, kun valumia vesistöön on vähän. Tämä on hyvin todettavissa joen keskiosan pisteillä vuosina 2009–2011. Porvoonjoen suulla (PJ4.5) vesi on sameinta ja kiintoainespitoisinta keväällä maaliskuussa ja syksyllä yleensä syys- lokakuussa (liite 6).

Vähäjoesta huhti- ja elokuussa 2008 tuleva kuormitus näkyi vielä Lahden alueella kohonneena kiintoainepitoisuutena (140–160 mg/l). Kevättulva 2008 näkyi myös Orimattilan alapuolella, mutta siellä kohonneen sameuden ja kiintoainepitoisuuden syynä voi olla myös Palojoen kautta tuleva kuormitus. Elokuun 2008 tulvan aikaan Orimattilasta alaspäin kiintoainepitoisuus oli jo alle 20 mg/l (liite 7). Lahden yläpuolella (PJ98.3) on usein todettavissa hieman suurempia kiin- toainepitoisuuksia kuin Lahden alapuolella (PJ91.0), mikä viittaa mahdolliseen kiintoaineen se- dimentaatioon tai laimentavien vesien vaikutukseen.

Orimattilan kohdalla kevät- ja syystulvien aiheuttamat kiintoainepiikit ovat selvempiä kuin Pukkilan alapuolella. Porvoonjoen suulla (PJ4.5) kiintoainepitoisuus korreloi hyvin sameuden kanssa. Kiintoainepitoisuudet olivat korkeimmat kevään ja syksyn ylivirtaaman aikaan. Satei- simpina vuosina kiintoainepitoisuus nousi 50 mg/l, kun kuivempina vuosina suurin pitoisuus jäi yleensä tasolle 30 mg/l (liite 7).

Happitilanne Porvoonjoen pääuomassa oli yleisesti hyvä (taulukko 8). Poikkeuksellisen huono happitilanne Luhdanjoessa (Lahden yläpuoli) oli elokuussa 2013 ja syys-lokakuussa 2012 huuhtoumien takia. Lahden alapuolen Patomäenkoskesta (PJ91.0) heikoin happitilanne oli hei- näkuussa 2010 (vrt kappale 4). Lahden alapuolisessa Porvoonjoessa happea oli yleensä 10- 11 mg/l, ja todetut minimipitoisuudet olivat 6 mg/l -tasolla.

Taulukko 8. Veden happipitoisuuden keskiarvo, minimi ja maksimi vuosittain Porvoonjoen vesistö- tarkkailun näytepisteillä

Happipitoisuus, mg/l PJ 115.7 PJ 100.4 PJ 102.0 PJ 98.3 PJ 91.0 PJ 77.5 PJ 64.5 PJ 62.5 PJ 40.3 PJ 35.5 PJ 25.0 PJ 4.5 2007, ka 9,1 9 9,5 9,2 9,2 9,5 10,1 9,4 104 10,2 10,4 min 5,5 6 6,1 6,3 6,1 6,6 7,2 5,8 6,6 6,9 5,4 max 11,5 11 11,7 11,5 11,9 12,6 12,5 12,2 13,5 13,0 13,8 2008, ka 10,9 10 9,9 9,6 10,3 11,0 11,1 11,1 11,1 11,7 11,0 min 7,9 9 8,6 6,2 7,4 7,4 7,3 7,6 7,6 8,1 6,4 max 12,7 11 11,5 11,7 11,7 13,6 13,4 12,9 14,1 13,5 13,8 2009, ka 11,6 11 10,8 9,7 10,0 11,4 11,8 11,1 11,0 11,6 11,1 min 8,7 9 8,3 6,4 4,9 7,3 8,3 7,5 7,6 8,1 7,0 max 13,3 12 13,1 12,1 12,5 13,8 13,6 13,1 13,9 14,0 13,7 2010, ka 10,7 10 9,9 8,1 9,4 10,5 11,2 10,0 10,7 10,7 10,1 min 8,2 8 6,6 3,8 3,3 5,9 7,2 5,7 7,7 7,3 7,1 max 12,6 12 12,3 11,1 12,1 12,6 13,4 12,9 13,3 13,3 12,5 2011, ka 9,8 10 9,8 8,1 8,4 9,9 10,1 9,6 10,3 10,3 9,8 min 7,4 8 7,1 4,5 4,1 7,2 6,9 5,9 7,1 7,3 5,8 max 12,4 13 12,7 12,1 12,0 11,2 13,4 13,4 13,4 13,7 14,2 2012, ka 9,5 8,2 8,4 8,4 8,9 10,4 10,7 9,9 10,8 10,7 10,6 min 5,0 2,9 3,6 4,9 6,0 7,7 7,9 6,9 6,9 7,9 6,1 max 11,9 11,2 11,3 11,7 11,3 12,9 13,2 12,8 13,7 13,2 13,3 2013, ka 8,6 6,4 8,9 8,8 9,1 10,1 10,7 10,0 10,9 10,6 11,0 min 4,3 1,8 3,5 5,5 5,8 6,4 8,1 7,9 8,3 8,0 7,5 max 11,9 10,3 11,6 11,2 11,9 12,9 13,2 12,4 13,5 13,7 13,7 2014, ka 10,1 8,8 10,4 9,9 9,1 10,3 10,4 11,4 10,6 11,1 min 7,3 5,2 7,3 6,7 5,2 7,3 7,1 8,2 7,5 7,5 max 12,3 11,5 12,3 12,0 11,8 12,5 12,9 14 13,3 14,2

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 14

Lahden yläpuolella kohonneita biologisen hapenkulutuksen arvoja, eli BOD7-pitoisuuksia, todettiin syyskuussa 2008, heinäkuussa 2009 ja joulukuussa 2012. Ajankohdat olivat normaalia sa- teisempia ja syksy 2012 oli pitkään lauha. Lahden kohdalla voimakkaimmat biologisen hapenkulutuksen arvot nousivat voimakkaimmin vuosina 2009–2011. Niihin, ja helmikuussa 2014 todettuun poikkeavan korkeaan pitoisuuteen, 12 mg/l, liittyi myös voimakas ravinnepitoisuuksien nousu ja hygieenisen laadun heikkeneminen. Yleensä PJ91.0 BOD7-arvo oli 4-6 mg/l. Por- voonjoen suulle siirryttäessä BOD7-arvot laskivat. Jokisuulla korkeimmat pitoisuudet, 4– 5 mg/l, todettiin maaliskuussa 2009, tammikuussa 2010, helmi ja huhtikuussa 2011, toukokuussa 2012 ja kesäkuussa 2013. Pitoisuusnousut ovat osittain samanaikaisia kuin Lahden alapuolella todetut kohonneet BOD-arvot (kuva 5).

BOD7

8 mg/l 6

PJ98.3 PJ91.0 PJ4.5

Kuva 5. Biologisen hapenkulutuksen arvot Lahden ylä- ja alapuolella, PJ98.3 ja PJ91.0 sekä Porvoon- joen suulla, PJ4.5 v. 2007–2014. Määritysrajan alittavat arvot on ilmoitettu puolikkaana: <3 mg/l -> 1,5 mg/l ja <2 mg/l -> 1 mg/l.

Humuspitoisuutta kuvaavan, CODMn:n eli kemiallisen hapenkulutuksen, vaihtelu on Porvoonjo- ella yleensä samanaikaista ja -suuruista. Kuivempina vuosina, 2010 ja 2011, CODMn - pitoisuudet olivat keskimäärin tasolla 11–12 mg/l, ja pienimmillään 7-8 mg/l. Vuonna 2010

CODMn nousi selvästi Lahden alapuolella. Sateisimpina vuosina 2007, 2012 ja 2013, keskimää- räiset CODMn -pitoisuudet olivat tasolla 15–16 mg/l. Humushuuhtouma oli voimakasta joen ylä- juoksulla heinäkuussa 2009 Vähäjoesta tulevan kuormituksen takia. Lokakuun 2010, elokuun 2013 sekä marraskuun 2013 humuspiikit olivat nähtävissä kaikilla pääuoman näytepisteillä (liite 8).

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 15

Veden pH:n muutokset Porvoonjoessa ovat pieniä. Vuosina 2007–2011 pH-arvot olivat 0,1-0,2 pH-yksikköä suurempia kuin vuosina 2012 ja 2013. Joen latvalla pH-luku jää yleensä alle pH 7,2:n. Lahden alapuolisilla näytepisteillä keskimääräinen pH-arvo oli pH 7,1–7,4 (kuva 6).

Yläosa 7,6

7,4

7,2

7,0

6,8

6,6 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

PJ 115.7 PJ 102 PJ 98.3 PJ 91.0 PJ 77.5

Alaosa 7,6

7,4

7,2

7,0

6,8

6,6 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 PJ 91.0 PJ 64.5 PJ 62.5 PJ 35.5 PJ 4.5

Kuva 6. Porvoonjoen pääuoman pH-arvot vuosikeskiarvoina 2007–2014.

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 16

Veden väri tummui alajuoksua kohti. Selvin muutoskohta veden värissä on Orimattilan ja Puk- kilan välillä (PJ62.5 ja PJ40.3). Vuonna 2013 vesi oli keskimäärin tumminta, kun yli 200 mg Pt/l väriarvoja todettiin lähes kaikilta näytepisteiltä. Vuosina 2007 ja 2008 väriarvot olivat myös koholla. Kirkkainta vesi oli vuosina 2010 ja 2011, jolloin yli 100 mg Pt/l oli harvakseltaan ja vain joen alaosalla (taulukko 9). Veden väri korreloi hyvin veden CODMn-pitoisuuksien kanssa.

Taulukko 9. Veden väriluvun keskiarvo, minimi ja maksimi vuosittain Porvoonjoen vesistötarkkailun näytepisteillä

Väriluku, mg Pt/l PJ 115.7 PJ 102.0 PJ 98.3 PJ 91.0 PJ 77.5 PJ 64.5 PJ 62.5 PJ 40.3 PJ 35.5 PJ 25.0 PJ 4.5 2007, ka 115 104 88 103 121 148 145 168 193 155 min 88 75 63 62 63 63 100 100 100 100 max 130 130 100 150 200 300 250 330 400 230 2008, ka 117 110 106 103 111 106 143 136 154 186 min 50 70 65 55 70 50 40 40 40 70 max 150 150 150 150 150 150 250 250 300 400 2009, ka 75 64 64 75 71 80 98 96 106 121 min 40 45 50 50 45 40 65 60 60 65 max 100 80 80 90 100 140 160 160 200 240 2010, ka 65 65 73 71 70 73 84 85 88 115 min 30 40 55 55 45 45 45 45 40 40 max 100 100 90 90 100 100 110 120 140 240 2011, ka 61 58 66 76 65 63 69 75 88 88 min 35 30 45 65 45 40 40 35 40 40 max 90 80 90 90 90 90 90 120 140 140 2012, ka 111 93 98 109 109 108 129 132 142 155 min 65 55 65 60 60 55 65 65 80 80 max 180 150 150 150 150 150 200 200 200 230 2013, ka 143 160 130 125 138 140 215 193 193 218 225 min 100 100 70 80 70 80 70 80 80 80 80 max 200 200 180 180 200 230 500 400 400 500 500 2014, ka 85 83 73 70 73 81 98 110 118 120 min 60 65 55 50 45 50 55 50 50 60 max 140 120 100 100 120 140 210 210 240 240

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 17

Sähkönjohtavuuden arvoissa näkyi selvästi lumensulamis- ja sadevesien laimentava vaikutus, mutta myös kuormituksen ja kuivuuden johtokykyä lisäävä vaikutus (liite 11). Vuosina 2007– 2014 sähkönjohtavuuden vaihteluväli joen yläjuoksulta alas oli seuraava:

PJ98.3 7,9–21 mS/m PJ91.0 9,4–53 mS/m PJ62.5 9,3–51 mS/m PJ35.5 8,7–48 mS/m PJ4.5 8,4–49 mS/m; poikkeava arvo 99 mS/m1 maaliskuussa 2013

Syksy 2007 ja talvi 2008 olivat leutoja ja sateisia, mikä laimensi koko joen alueella. Sähkön- johtavuus vaihteli välillä 10–20 mS/m. Vähäsateisina vuosina 2010 ja 2011 laimentavia vesiä oli vähän. Tuolloin Lahden puhdistamoiden jätevesien sekä muu valuma-alueelta tuleva kuormitus nosti sähkönjohtavuutta aina 40–50 mS/m -tasolle (liite 11).

Vuoden 2014 sähkönjohtavuuden arvot eri näytepisteillä olivat melko tyypillisiä pitkän aikavä- lin mittaustuloksiin verrattuna. Luhdanjoen–Kukonkosken alueella johtokyky oli noin 15 mS/m, Lahden–Orimattilan alueella tasolla 25–30 mS/m ja joen alaosalla alle 25 mS/m. Korkeimmat sähkönjohtavuuden arvot todettiin helmikuussa talven alivirtaaman aikaan tai heinä-elokuussa kesän alivirtaaman aikaan. Laimeinta vesi oli kevään ylivirtaaman aikaan maaliskuussa (kuva 7).

Kuva 7. Porvoonjoen pääuoman sähkönjohtavuus keskimäärin ja vaihteluväli (min-maks) v. 2014.

1 Tulos on tarkistettu. Sähkönjohtavuuden arvolle ei löydetty selitystä muista tutkituista muuttujista.

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 18

7.2 Hygieeninen laatu 2007–2014 Lahden yläpuolisella Porvoonjoella enterokokki- ja Escherichia coli –bakteereja esiintyi tyypillisesti eniten kesällä. Enterokokkien suhteellinen osuus oli suurempi kuin E. coli –bakteerien, mikä osoittaa selvää ympäristöperäistä kuormitusta. Voimakkaimmat ulosteperäisen kuormituksen piikit olivat elokuussa 2008 ja heinäkuussa 2009. Tuolloin enterokokkeja oli yli 6000 pmy/100 ml ja E. coli- bakteereja yli 2000 mpn/100 ml (kuva 8). Lievemmin kohonneita enterokokki- ja Escherichia coli –bakteerien pitoisuuksia todettiin melko usein vuosina 2011 ja 2014. Vuonna 2014 E. coli –bakteereja oli eniten, 1500 mpn/100 ml, maalikuussa, mutta ente- rokokkikuormitus oli voimakkainta kesällä (kuva 8). Vuosina 2008-2010 syys-kesäkuussa bakteeripitoisuudet olivat tyypillisesti pieniä, mutta sittemmin kohonneita pitoisuuksia on todettu kevät ylivalumien aikaan ja vuoden vaihteiden tienoilla. Joulukuusta 2010 huhtikuuhun 2011 Porvoonjoen pääuoman heikentynyt hygieeninen laatu oli todettavissa jokisuulle saakka.

Escherichia coli

50000

73 000 mpn/100 ml 130 000 mpn/100 ml 40000

30000

20000 mpn/100 mpn/100 ml

10000

PJ98.3 PJ91.0 Lin. (PJ91.0)

Enterokokit

40000 69 000 pmy/100 ml

30000

20000 pmy/100 pmy/100 ml

10000

PJ98.3 PJ91.0 Lin. (PJ91.0)

Kuva 8. Porvoonjoen Enterokokki – ja Escherichia coli –bakteerien pitoisuudet v. 2007–2014 Lahden ylä- ja alapuolella.

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 19

Lahden puhdistamoiden alapuolella Porvoonjoessa (PJ91.0) E.coli –bakteereja ja enterokokkeja todetaan tyypillisesti eniten talvikuukausina. Vuosina 2007–2014 Patomäenkoskesta on otettu yhteensä 96 bakteerinäytettä. Niiden suurimmat todetut pitoisuudet ovat taulukossa 10.

Taulukko 10. Suurimmat todetut bakteeripitoisuudet Patomäenkoskessa, PJ91.0 vuosina 2007–2014.

Ajankohta Escherichia coli Enterokokit PJ91.0 mpn/100 ml pmy/100 ml helmikuu 2014 130000 22000 helmikuu 2012 39000 3900 tammikuu 2011 33000 69000 maaliskuu 2011 73000 6200 tammikuu 2010 13000 30000 heinäkuu 2009 14000 15000

Escherichia coli –bakteerien pitoisuudet ovat tarkastelujaksolla nousseet. Useimmiten, 64 % havainnoista, E.coli –bakteereja oli 10 000 - 25 000 mpn/100 ml. Vain 20 % näytteistä E.coli – pitoisuus alitti raja-arvon 1000 mpn/100 ml. Raja-arvo on VNa 177/2008 mukainen sisämaan uimavesien yksittäisen valvontatutkimuksen toimenpideraja. Vastaava raja-arvo enterokokeille on 400 pmy/100 ml, mikä alittui 42 % näytteistä. Enterokokkien pitoisuustaso ei ole tarkastelujaksolla muuttunut.

Tyypillisesti Lahden puhdistamoilta tuleva bakteerikuormitus näkyy vielä Viljamaalla (PJ77.5), mutta ennen Orimattilan puhdistamon purkupaikkaa (PJ64.5) bakteeripitoisuudet ehtivät jo selvästi laskea (kuva 9).

Orimattilan alapuolelta (PJ62.5) bakteerinäytteet on otettu 48 kertaa vuosina 2007–2014. Li- kimain puolessa näytteitä E. coli -bakteereja oli alle 1000 mpn/100 ml. Vastaavasti enterokokkien määrä alitti 400 pmy/100 ml 67 % näytteitä. Suurimmat todetut pitoisuudet ovat taulukossa 11.

Orimattilan alapuolella (PJ62.5) E. coli -bakteerien pitoisuusnousu vuosina 2007–2014 oli vä- häisempää kuin Lahden alapuolella. Enterokokkien pitoisuustasossa ei ollut muutosta (kuva 9). E. coli –bakteerien pitoisuusnousun syynä voi olla Palojoen kautta tuleva kuormitus tai Orimat- tilan taajaman alueelta tuleva hajakuormitus tai Vääräkosken puhdistamon jätevesien vaikutus.

Pukkilan alapuolella (PJ35.5) vesi oli hygieenisesti huonolaatuisinta marraskuussa 2013 (taulukko 12). Escherichia coli –bakteerien pitoisuudet olivat alle 1000 mpn/100 ml 81 % otetuista näytteistä, ja vastaavasti enterokokkien määrä oli alle 400 pmy/100 ml 86 % näytteistä. Pitoi- suuspiikkejä todettiin enemmän vuosina 2009–2013 kuin tarkastelujakson alkupuolella, mutta selvää muutostrendiä ei ole havaittavissa.

Taulukko 11. Suurimmat todetut bakteeripitoisuudet Orimattilan alapuolella, PJ62.5 vuosina 2007-2014.

Ajankohta Escherichia coli Enterokokit PJ62.5 mpn/100 ml pmy/100 ml joulukuu 2013 4600 800 marraskuu 2013 6500 1200 huhtikuu 2013 7300 300 helmikuu 2012 9100 1600 huhtikuu 2011 9800 4300 helmikuu 2011 6500 1200 huhtikuu 2008 5200 450

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 20

Taulukko 12. Suurimmat todetut bakteeripitoisuudet Pukkilan alapuolella, PJ35.5 vuosina 2007–2014.

Ajankohta Escherichia coli Enterokokit PJ35.5 mpn/100 ml pmy/100 ml marraskuu 2013 7700 1400 maaliskuu 2012 2900 490 joulukuu 2010 2600 250 marraskuu 2010 2400 140 syyskuu 2009 4600 1200 heinäkuu 2009 1900 3200

Escherichia coli

10000

8000

6000

4000 mpn/100 mpn/100 ml

2000

PJ62.5 PJ35.5 Lin. (PJ62.5)

Enterokokit

5000

4000

3000

2000 pmy/100 pmy/100 ml

1000

PJ62.5 PJ35.5 Lin. (PJ62.5)

Kuva 9. Enterokokki – ja Escherichia coli –bakteerien pitoisuudet v. 2007–2014 Orimattilan ja Pukki- lan alapuolisilla näytepisteillä (PJ62.5 ja PJ35.5) Porvoonjoessa.

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 21

Porvoonjoen suulla (PJ4.5) Escherichia coli -bakteerien pitoisuudet olivat vielä vuosina 2007– 2008 melko usein koholla (taulukko 13). Sittemmin niiden pitoisuuspiikkejä on ollut harvem- min, ja ne ovat olleet pienempiä. Enterokokkien pitoisuuspiikit ovat yleensä samanaikaisia E.coli –piikkien kanssa, mutta usein vain enterokokkeja esiintyy kohonneina pitoisuuksina (kuva 10). Lokakuussa 2014 todetun bakteeripitoisuuksien nousun jälkeen myös jokisuun ravinne- ja kiintoainepitoisuudet nousivat.

Enterokokkeja pidetään ulostesaastumisen indikaattorina, mutta niitä esiintyy myös muissa elinympäristöissä. On todennäköistä, että pisteelle PJ4.5 kohdistuva kuormitus on ennemmin ympäristöperäistä kuin suoraa ulostesaastutusta.

Taulukko 13. Suurimmat todetut bakteeripitoisuudet Porvoonjoen suulla, PJ4.5 vuosina 2007–2014. Escherichia Ajankohta coli Enterokokit PJ4.5 mpn/100 ml pmy/100 ml lokakuu 2014 2400 1100 huhtikuu 2011 5800 1200 huhtikuu 2008 1700 190 tammikuu 2008 1400 220 joulukuu 2007 5200 600 marraskuu 2007 1400 440 elokuu 2007 8200 970

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 22

Escherichia coli

6000 8200 mpn/100 ml

4000

mpn/100 mpn/100 ml 2000

PJ4.5

Enterokokit

1000

800

600

400 pmy/100 pmy/100 ml

200

PJ4.5

Kuva 10. Porvoonjoen Escherichia coli -bakteerien pitoisuudet v. 2007–2014 Porvoonjoen suulla, PJ4.5

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 23

7.3 Ravinteet ja rehevyys 2007–2014

7.3.1 Typpi vuonna 2014

Lahden yläpuolisessa Porvoonjoessa vuonna 2014 kokonaistypen keskimääräinen pitoisuus jäi alle 2 000 µg/l ja suurimmat pitoisuudet todettiin syystulvien aikaan (kuva 11). Lahden kohdalla pitoisuus nousi tasolle 4500–5000 µg/l, mistä se hitaasti laski jokisuuta kohti. Maksimipi- toisuus, 7200 µg/l, todettiin Orimattilan yläpuolelta (PJ64.5) tammikuussa 2014. Orimattilan alapuolella typpeä oli keskimäärin 4370 µg/l. Vuonna 2014 Porvoojoesta mereen päätyi keski- määrin 3325 µg/l typpeä, josta 68 % (2258 µg/l) oli nitraattityppeä. Nitraattitypen pitoisuusmuutokset seurasivat hyvin kokonaistypen pitoisuuksia. Noin 70 % typestä oli nitraattimuo- toista (kuva 12). Ammoniumtypen osuus jäi yleensä 2-6 %:iin kokonaistypen pitoisuudesta. Ammoniumtyppeä Porvoonjoen pääuomassa todettiin eniten talvella. Lahden yläpuolella suurimmat pitoisuudet olivat 30–65 µg/l. Lahden alapuolella ammoniumtyppeä oli helmikuussa jopa 1500 µg/l, mutta pitoisuus puolittui jo Viljamaalle (PJ77.5) siirryttäessä. Mereen päätyi vuonna 2014 keskimäärin 69 µg/l ammoniumtyppeä.

Kuva 11. Kokonaistypen keskiarvo ja pitoisuuden vaihteluväli (min, maks) Porvoonjoen pääuoman havaintopaikoilla vuonna 2014.

Kuva 12. Nitraattitypen keskiarvo ja pitoisuuden vaihteluväli (min, maks) Porvoonjoen pääuoman havaintopaikoilla vuonna 2014.

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 24

7.3.1.1 Typpi vuosina 2007–2014 Lahden yläpuolella kohonneet typen pitoisuudet ajoittuivat talvi- ja kevättulvien yhteyteen. Loppukesällä pitoisuudet olivat pienimmillään (kuva 13). Vuosina 2007–2010 sekä 2013–2014 kokonaistypen pitoisuudet Porvoonjoen yläosalla olivat melko vakaita. Suurimmat pitoisuusnousut todettiin marraskuun 2010 ja toukokuun 2012 välisenä aikana. Lähivaluma-alueelta huuhtouman mukana tuleva typpikuormitus oli voimakkainta huhtikuussa 2011. Tuolloin jo ylimmällä näytepisteellä, Luhdanjoella (PJ115.7), typpeä oli 12 000 µg/l. Korkeita, 10 000 µg/l -tasolla, olevia typpipitoisuuksia todettiin kaikilta näytepisteilta Porvooseen asti. Typpi oli 90 % nitraattityppenä. Vaikka ammoniumtypen osuus oli prosentuaalisesti pieni, olivat vuoden 2011 pitoisuuskeskiarvot tarkastelujakson korkeimmat (liite 12).

Lahden alapuolella suurin pitoisuus, 13 000 µg/l, mitattiin kesäkuussa 2011. Typpi oli peräisin joko puhdistamoilta tai lähivaluma-alueelta. Ali-Juhakkalan puhdistamolta lähtevän veden typpipitoisuus oli 2/4 vuosineljänneksellä 14 600 µg/l ja Kariniemen puhdistamolla 17 300 µg/l. Sen jälkeen kokonaistypen pitoisuus laski vuoteen 2013 saakka.

Orimattilan ja Pukkilan alapuolen havaintopaikoilla typen pitoisuusmuutokset olivat hyvin samanaikaisia ja samansuuruisia. Myös näillä paikoilla todettiin voimakas pitoisuusnousu heinä- kuun 2010 jälkeen. Maksimi, 11 000 µg/l, todettiin huhtikuussa 2011. Vuosien 2013 ja 2014 pitoisuudet ovat hieman suurempia kuin tarkastelujakson alussa (kuva 14).

Porvoonjoen suulla (PJ4.5.) typen pitoisuudet laskivat vuosina 2007–2008 (kuva 15). Yksittäi- nen pitoisuuspiikki, 7700 µg/l, todettiin huhtikuussa 2011. Vuoden 2011 jälkeen jokisuulta on enää melko harvoin todettu yli 3000 µg/l typpipitoisuuksia.

Nitraattitypen keskimääräiset pitoisuudet Porvoonjoen latvalla ovat lievästi nousseet tarkastelujakson aikana (liite 12). Lahden kuormitusvaikutus näkyy pitoisuuksissa selvästi. Mereen päätyvän nitraattitypen pitoisuus oli korkein vuosina 2010 ja 2010. Mereen päätyvästä nitraattitypen määrästä 60 % on peräisin Lahdesta.

Nitriittitypen pitoisuudet laskevat selvästi Lahdesta alaspäin siirryttäessä. Lahden alapuolella nitriittitypen pitoisuudet vaihtelevat vuodenaikojen ja virtaaman mukaisesti. Enimmillään nit- riittityppeä on todettu 300 µg/l. Keskimäärin Porvoonjoesta päätyy mereen vain noin 20 % Lahdessa mitatusta nitriittitypestä.

Porvoonjoen latvaosalla ammoniumtypen pitoisuudet ovat alle 100 µg/l, tyypillisimmin 30– 50 µg/l. Lahden alapuolella vuosina 2010 ja 2011 keskipitoisuus nousi tasolle 1100 µg/l. Muina vuosina keskipitoisuus on ollut noin 250 µg/l. Satunnaisesti Orimattilan, Pukkilan ja Askolan alapuolen näytepisteillä on todettu ammoniumtypen pitoisuusnousua yläpuoleen verrattuna. Keskimäärin 20 % Porvoonjoesta mereen päätyvästä ammoniumtypestä on peräisin Lahdesta.

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 25

Typpi (N)

15000

12000

9000 µg/l

6000

3000

PJ98.3 PJ91.0

Kuva 13. Kokonaistypen pitoisuudet Porvoonjoen yläosan havaintopaikoilla PJ98.3 ja PJ91.0 vuosina 2007–2014.

Typpi (N)

15000

12000

9000 µg/l

6000

3000

PJ62.5 PJ35,5

Kuva 14. Kokonaistypen pitoisuudet Porvoonjoen keskiosan havaintopaikoilla PJ62.4 ja PJ35.5 vuosina 2007–2014.

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 26

Typpi (N)

15000

12000

9000 µg/l

6000

3000

PJ4.5

Kuva 15. Kokonaistypen pitoisuudet Porvoonjoen suun havaintopaikalla PJ4.5 vuosina 2007 - 2014

7.3.2 Fosfori vuonna 2014 Kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelivat koko Porvoonjoen vesistöalueella voimakkaasti satei- suuden mukaan. Vuonna 2014 fosforin maksimipitoisuudet todettiin maaliskuussa. Kevätvalu- mien aikaan fosforia oli vesistöalueen latvaosissa Lahden yläpuolella, PJ 98.3:lla, 240 µg/l ja Lahden ja Pukkilan alapuolella 290 µg/l (kuva 16). Mereen Porvoonjoesta päätyi vuonna 2014 fosforia kevättulvan aikaan 230 µg/l, mikä oli 100 µg/l enemmän kuin koko vuonna keskimää- rin (130 µg/l). Vuonna 2014 Porvoonjoen latvapisteillä ja Viljamaan alueella fosforipitoisuuden vaihtelut olivat vähäisiä.

Liukoisen fosfaattifosforin pitoisuudet kasvoivat Lahden-Askolan välisellä alueella (kuva 17). Todennäköisesti hitaammin virtaavalla alaosalla fosfaattifosfori tuli sidotuksi tuottaviin leviin tai enin osa siitä ehti sedimentoitua. Noin 20–30 % pääuoman fosforista oli liukoisena fosfaattifos- forina. Mereen päätyi vuonna 2014 keskimäärin 27 µg/l liukoista fosfaattifosforia.

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 27

Kuva 16. Kokonaisfosforin keskiarvo ja pitoisuuden vaihteluväli (min, maks) Porvoonjoen pääuoman havaintopaikoilla vuonna 2014.

Kuva 17. Liukoisen fosfaattifosforin keskiarvo ja pitoisuuden vaihteluväli (min, maks) Porvoonjoen pääuoman havaintopaikoilla vuonna 2014.

7.3.3 Fosforin ja fosfaattifosforin pitoisuus vuosina 2007 – 2014

Pitkän aikavälin tarkastelussa on Lahden ylä- ja alapuolen fosforipitoisuuksien muutoksissa nähtävissä selvää samanaikaisuutta (kuva 19). Vain kesästä 2010 kevättalveen 2012 Lahden alapuolella fosforin pitoisuudet nousivat yläpuolta enemmän. Orimattilaan siirryttäessä fosforipitoisuudet laskevat, mutta Pukkilan alapuolella (PJ35.5) kevään ja syksyn ylivirtaamien aikaan fosforipitoisuudet kohoavat herkästi yli 250 µg/l. Pukkilan alapuolella vuonna 2010 fosforipitoisuudet olivat keväällä poikkeuksellisen pieniä, mutta nousivat jyrkästi elokuussa (kuva 20). Porvoojoen suulla (PJ4.5) vuoden aikaisvaihtelu on samansuuntaista kuin Pukkilan näyte- pisteellä. Pitoisuustaso on kuitenkin hieman alhaisempi (kuva 21).

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 28

Tarkastelujaksolla elokuussa 2008 ja heinäkuussa 2009 satoi keskimääräistä enemmän, jolloin huuhtoumafosforia kertyi vesistöihin. Kesä 2010 oli sen sijaan kuiva, joten syy tarkkailussa havaittuun fosforipitoisuuden nousuun Lahden alapuolella on todennäköisesti puhdistamoiden päästöt. Ali-Juhakkalassa kolmannen vuosineljänneksen päästöpitoisuus oli 0,32 mg/l, kun muina vuosineljänneksinä fosforin päästöpitoisuus oli 0,21–0,28 mg/l. Kariniemessä kolmannen ja neljännen vuosineljänneksen päästöpitoisuus oli 0,37 mg/l, kun alkuvuodesta fosforia oli puhdistamon lähtevässä vedessä keskimäärin 0,18 mg/l tai 0,22 mg/l.

Vuosien 2007–2014 fosforipitoisuuksissa ei ole todettavissa selvää muutostrendiä Lahden ylä- ja alapuolen näytepisteillä. Fosforipitoisuuden keskiarvo Kukonkoskessa (PJ98.3) oli 68 µg/l ja laskeva muutostrendi oli erittäin pieni. Orimattilan ja Pukkilan alapuolella fosforipitoisuus sen sijaan on hieman noussut. Fosforin nousevaan trendiin vaikuttaa minimipitoisuuksien kasvu, ja marraskuulle 2013 ja maaliskuulle 2014 sattuneet voimakkaat kuormituspiikit. Vastaava kehitys on todettavissa myös jokisuulla (PJ 4.5).

Orimattilan puhdistamon alapuolella (PJ62.5) fosforin pitoisuusvaihtelut ovat pienempiä kuin Pukkilan puhdistamon alapuolella (PJ35.5). Pukkilan alapuolella 200–250 µg/l fosforipitoisuuksia on todettu usein. Kummallakin näytepisteellä fosforin pitoisuus on lievästi noussut tarkastelujakson aikana. Erityisesti minimiarvot ovat kasvaneet.

Marraskuussa 2013 havaittiin poikkeavan korkeita fosforipitoisuuksia, Orimattilan puhdistamon alapuolelta mitattiin 340 µg/l ja Pukkilan alapuolelta 380 µg/l. Vastaava huuhtouman aiheuttama pitoisuuspiikki oli nähtävissä kaikilla Porvoonjoen näytepisteillä.

Fosfori (P) 400 470 µg/l

300 µg/l

200

100

PJ98.3 PJ91.0

Kuva 18. Kokonaisfosforin pitoisuudet Lahden ylä- ja alapuolen havaintopaikoilla. PJ98.3 on yläpuoli- nen havaintopaikka Kukonkosken alapuolella ja PJ91.0 Lahden alapuolinen havaintopaikka Patomä- enkoskessa.

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 29

Fosfori (P) 400

300 µg/l

200

100

PJ62.5 PJ35,5

Kuva 19. Kokonaisfosforin pitoisuudet Orimattilan ja Pukkilan alapuolen havaintopaikoilla, PJ 62.5 ja PJ35.5. Porvoonjoen suulla (PJ4.5) todettiin tasolla 370–380 µg/l olevia fosforipitoisuuksia tammikuussa 2007 ja 2009 sekä kesinä 2008 ja 2009. Talvella 2010 oli lievää pitoisuuden nousua, mutta sen jälkeen kesäkuusta 2010 aina elokuulle 2011, fosforipitoisuudet olivat pitkän aikaa keski- määräistä pienempiä. Vuosina 2012–2014 vaihtelu voimistui: todetut minimipitoisuudet olivat aiempaa pienempiä, mutta samanaikaisesti todettiin usein kohonneita pitoisuuksia. Kohonnei- ta, yli 200 µg/l, pitoisuuksia todettiin syys- ja kevättulvien aikaan. Marraskuussa 2013 kiinto- ainetta ja fosforia vesistöön kuljettanut huuhtouma oli todettavissa joen latvoilta Porvooseen saakka.

Vuosina 2007–2014 Porvoonjokisuulla kokonaisfosforin keskiarvo oli 120 µg/l (n=96 kpl) ja fosfaattifosforin keskiarvo 28 µg/l (n=32 kpl). Keskiarvon alittavia kokonaisfosforin pitoisuuksia oli 63 % mittauksista. Kaikkiaan 11 näytteessä pitoisuus oli 200–300 µg/l. Liukoisen fosfaattifosforin pitoisuuden vaihteluväli oli 10–51 µg/l jokisuulla (PJ4.5). Korkeimmat liukoisen fosfaattifosforin pitoisuudet todettiin samoina aikoina, kun kokonaisfosfori oli koholla.

Liukoisen fosfaattifosforin pitoisuudet Lahden puhdistamon yläpuolella ovat keskimäärin tasolla 10–30 µg/l. Lahdesta Porvoonjokea alaspäin mentäessä pitoisuustaso on 30–60 µg/l ja vain suuremmissa pitoisuuksissa on nähtävissä laskua jokisuulle siirryttäessä (taulukko 14).

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 30

Fosfori (P) 400

300 µg/l

200

100

PJ4.5

Kuva 20. Kokonaisfosforin pitoisuudet Porvoonjoen suun havaintopaikalla, PJ 4.5.

Taulukko 14. Liukoisen fosfaattifosforin vuosittaiset keskiarvot, minimi- ja maksimipitoisuudet näyte- pisteittäin 2007–2014.

Fosfaattifosfori, liukoinen, µg/l PJ 115.7 PJ 100.4 PJ 102.0 PJ 98.3 PJ 91.0 PJ 77.5 PJ 64.5 PJ 62.5 PJ 40.3 PJ 35.5 PJ 25.0 PJ 4.5 2007, ka 20 14 12 40 33 24 42 39 35 38 29 min 6 9 5 21 21 18 18 15 18 17 13 max 47 24 24 95 66 63 80 69 56 72 45 2008, ka 19 16 13 25 28 36 36 26 31 30 27 min 13 9 10 16 17 17 22 18 18 17 16 max 23 29 17 49 54 84 71 77 60 52 37 2009, ka 14 11 10 28 31 28 31 27 27 23 30 min 8 6 5 15 12 14 16 16 22 17 19 max 19 17 16 53 65 53 58 38 36 34 42 2010, ka 11 11 10 56 46 49 45 47 51 32 20 min 6 6 8 7 7 7 9 11 11 10 10 max 14 17 16 150 110 130 110 110 140 69 33 2011, ka 30 20 18 56 52 48 42 50 42 35 29 min 21 13 13 26 32 32 10 28 29 27 25 max 41 25 23 110 90 66 64 78 50 46 40 2012, ka 18 15 15 42 36 32 38 35 35 32 31 min 14 12 11 12 14 24 24 30 31 27 23 max 25 18 21 86 54 45 61 47 50 44 43 2013, ka 19 18 17 25 33 32 38 32 33 34 33 min 16 11 15 16 20 17 20 20 21 21 21 max 22 23 22 33 55 45 53 44 44 45 51 2014, ka 15 17 16 30 29 32 40 39 36 27 min 9 7 8 14 16 15 18 17 16 16 max 25 24 23 46 44 54 67 68 64 46

7.3.4 Klorofylli-a

Levätuotannon määrä, klorofylli-a -pitoisuutena mitattuna, vaihteli Porvoonjoen suulla voimakkaasti (kuva 21). Vuosina 2007–2014klorofylli-a on määritetty 38 kertaa touko-syyskuussa. Mittausten keskiarvo oli 14,7 µg/l, mikä kuvaa rehevää vesistöä. Pitoisuuden vaihteluväli oli 1,7–47 µg/l. Suurimmat pitoisuudet on usein todettu heinäkuussa, mutta poikkeavan suurta levätuotantoa on todettu jo toukokuussa (v. 2011). Kesinä 2008 ja 2009 klorofylli-a pitoisuus jäi keskimäärin alle 10 µg/l, mikä kuvaa keskirehevää vesistöä. Voimakkaimman levätuotan- non kesänä vuonna 2011 keskipitoisuus oli 23,5 µg/l, jolloin vesistö on luokiteltavissa reheväk- si.

Vesistön rehevyysluokittelu klorofylli-a:n pitoisuuden perusteella on tarkoitettu järville ja altail- le, ei virtavesille. Virtavesissä luokittelua on siten pidettävä suuntaa antavana ja huomattava, että levätuotanto voi olla peräisin kaukaakin havaintopaikan yläpuolelta.

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 31

Klorofylli-a, µg/l 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5

11.6.07 11.2.08 11.6.08 11.2.09 11.6.09 11.2.10 11.6.10 11.2.11 11.6.11 11.2.12 11.6.12 11.2.13 11.6.13 11.2.14 11.6.14

11.10.13 11.10.07 11.10.08 11.10.09 11.10.10 11.10.11 11.10.12

Kuva 21. Klorofylli-a pitoisuudet Porvoonjoen suun havaintopaikalla, PJ 4.5 vuosina 2007–2014.

7.4 Porvoonjoki 11,5

Uudenmaan ELY-keskus seuraa Strömsbergin yläpuolella Kerkkoossa sijaitsevan pisteen Por- voonjoki 11,5 tilaa 1-4 kertaa kuukaudessa otettavilla näytteillä (liite 11 ja 12). Näytepisteen vedenlaatutulokset on raportoitu yksittäisissä Porvoonjoen velvoitetarkkailuraporteissa. Veden laadun vuodenaikaisvaihtelun on todettu olevan huomattavaa.

Fekaalisten enterokokkien määrä on laskenut, vaikka vuonna 2012 enterokokkeja esiintyikin liki yhtä paljon kuin vuosina 2007–2009. Sähkönjohtavuudessa ja kemiallisen hapenkulutuksen määrässä on hyvin lievä nouseva trendi. Typen pitoisuuksissa nouseva trendi on selvä. Koko- naisfosforin ja kiintoaineen pitoisuudet ovat laskeneet tarkastelujakson aikana (taulukko 15).

Taulukko 15. Porvoonjoki 11,5 keskimääräinen veden laatu vuosina 2007–2014 Sähkönjoh- Enterokokit, COD, Kiintoaine, Typpi, Fosfori, tavuus, kpl/100 ml mg/l mg/l µg/l µg/l Vuosi mS/m 2007 453 18 15 64 2826 124 2008 361 19 14 82 2743 166 2009 447 20 15 61 2904 127 2010 138 23 12 41 3143 100 2011 232 26 12 35 4078 94 2012 342 17 18 60 2948 142 2013 171 20 16 51 3459 127 2014 80 20 13 58 3550 123

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 32

8 PORVOONJOEN SIVU-UOMIEN VEDENLAATU 2007– 2014

8.1 Hahmajoki Hollolan Herralan jätevedenpuhdistamo lakkautettiin syyskesällä 2011 ja vedet johdettiin Ali- Juhakkalan puhdistamolle. Vesistötarkkailu Hahmajoessa päättyi vuoden 2013 lopussa. Toi- minnan päättymisen vesistövaikutuksia tarkasteltiin yksityiskohtaisemmin vuoden 2013 velvoi- tetarkkailuraportissa (Ramboll Finland Oy 2014).

Herralan puhdistamon toiminnan päättyminen vuonna 2011 paransi Hahmajoen alaosan, ts. entisen puhdistamon alapuolen (Ha 1.2) veden hygieenistä laatua. Escherichia coli –bakteerien pitoisuudet laskivat. Huomattavaa oli, ettei vuosina 2012–2013 Hahmajoen yläosalla (Ha 2.6) todettu kohonneita bakteeripitoisuuksia kuten vuonna 2009

Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat vuosina 2012–2013 Hahmajoen latvalla ja suulla hyvin samaa tasoa. Suurimmat pitoisuusnousut todettiin joen alaosalla vuosina 2010 ja 2011. Kiintoai- neen pitoisuusnousu joen alaosalla (Ha 1.2) johtui enemmän sateisuudesta ja lähivaluma- alueelta tulevasta huuhtoumasta kuin Herralan puhdistamosta: pitoisuusvaihtelut ovat jatku- neet puhdistamon toiminnan päätyttyä samanlaisena kuin puhdistamon vielä toimiessa.

8.2 Vähäjoki

Hollolan Salpakankaan puhdistamon koko vesimäärä alettiin johtaa Lahteen Ali-Juhakkalan puhdistamolle kesäkuussa 2006. Vähäjoen pienen virtaaman vuoksi Salpakankaan puhdistamolla oli aiemmin huomattava vaikutus joen veden laatuun. Vesistötarkkailu Vähäjoessa päät- tyi vuoden 2012 lopussa.

Jälkitarkkailun aikana (2007–2012) veden laadun vaihtelut olivat selvemmin vuodenaikojen vaihtelusta ja sateisuudesta riippuvia. Joen latvalle kohdistui ajoittain voimakasta hajakuormi- tusta. Vähäjoki on vähähumuksisempi kuin Hahmajoki, mutta ravinnepitoisuuksien perusteella rehevämpi (Ramboll Finland 2013).

8.3 Pikkujoki (Vähäjoki, Lillån) Askolan Monninkylän puhdistamon vedet johdettiin Pikkujokeen joulukuuhun 2007 saakka, jolloin siirtoviemäri Porvooseen otettiin käyttöön. Pikkujoen tarkkailua jatkettiin vuoden 2009 loppuun asti voimassa olevan ohjelman mukaisesti.

Pikkujoen valuma-alue on eroosioherkkää. Hajakuormituksen vaikutus Pikkujoen veden laatuun ilmeni erityisen voimakkaana sateisena vuonna 2008 tai lokakuun 2009 kuormituspiikki- nä. Kun puhdistamo vielä oli toiminnassa, sen vaikutus ilmeni selvemmin kuivina kausina ja alivirtaaman aikaan bakteeripitoisuuksien ja ammoniumtypen pitoisuuksien nousuna. Monnin- kylän puhdistamon toiminnan loppumisen jälkeen niiden aiheuttamat kuormituspiikit ovat jää- neet pois. Kokonaisfosforin pitoisuuteen tai hygieenisen laadun paranemiseen Monninkylän puhdistamon toiminnan päättymisellä ei kahden jälkiseurantavuoden aikana ollut havaittavaa vaikutusta.

9 NASTOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VESISTÖTARK- KAILU PALOJOESSA

Nastolan jätevedenpuhdistamon vesistövaikutuksia seurattiin neljällä havaintopaikalla kuusi kertaa vuodessa. Nastolan puhdistamon vesistötarkkailu painottuu kesään. Palojoen suulta, ennen kuin Palojoki yhtyy Porvoonjokeen, otetaan näytteet vielä joulukuussa, joten siellä näyt- teenottokertoja on seitsemän. Analyysivalikoima vaihtelee havaintopaikoittain (liite 3, liite 8).

Nastolan puhdistamon laaja saneeraus mm. typenpoiston tehostamiseksi alkoi marraskuussa 2009 ja valmistui kesäkuussa 2010. Saneerauksen vuoksi puhdistamoa ajettiin ajoittain vain yhdellä linjalla, jolloin prosessi on ollut ylikuormitettuna. Saneerauksen yhteydessä allastila- vuutta ei lisätty, mutta ilmastusjärjestelmät saneerattiin vastaamaan tulokuormituksen kas- vua. Ilmastuksen prosessinohjausta kehitettiin typenpoiston osalta. Syksyllä 2010 laitoksen

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 33

uuden automaatiojärjestelmän kanssa oli ongelmia. Saneerausvuotta 2010 lukuun ottamatta puhdistamon toiminta on 2007–2014 ollut tehokasta ja saavuttanut kaikki sille asetetut puh- distusvaatimukset.

Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antanut 12.1.2005 ympäristölupapäätöksen (Dnro ISY- 2004-Y-40) Nastolan jätevedenpuhdistamolle, joka on tullut lainvoimaiseksi Vaasan hallinto- oikeuden 29.12.2006 antamalla päätöksellä nro 06/0423/2. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut 12.9.2013 uuden päätöksen (Dnro ESAVI/3/04.08/2012) ympäristöluvan lupamää- räysten tarkistamisesta, josta on kuitenkin valitettu, jolloin se ei ole vielä lainvoimainen.

Valitetun lupapäätöksen mukaisesti vesistöön johdettavat jätevedet tulisi hygienisoida vuoden 2014 alusta alkaen vähintään 1.5.‒31.10. välisenä aikana. Vaikka hygienisointivaatimus ei ole lainvoimainen, Nastolan puhdistamolla aloitettiin vesistöön johdettavan jäteveden hygienisoin- tiprosessin koeajot kesäkuussa 2014.

9.1 Palojoen vesistötarkkailun tulokset 2007–2014

9.1.1 Hygieeninen laatu

Nastolan puhdistamon vesistötarkkailussa on tutkittu enterokokkibakteerit koko tarkastelujakson ajan ja Escherichia coli - bakteerit vuodesta 2012 alkaen. E. coli on lämminveristen suolis- tobakteeri, jonka esiintyminen vesistössä osoittaa ulosteperäistä kuormitusta. Enterokokkibak- teereja esiintyy laajasti luonnossa. Niiden aiheuttama bakteerikuormitus voi olla seurausta rankkasateiden aiheuttamista huuhtoumista. Bakteerikuormituksen lähteenä voivat olla laidun- tavat eläimet, kaatopaikka tai muu vastaava kuormituslähde jätevedenpuhdistamon lisäksi. Tyypillisesti puhdistamon purku-uomassa todettiin 1500–3000 pmy/100 ml olevia enterokokki- pitoisuuksia talven ja kesän alivirtaaman aikaan.

Suolistoperäisten enterokokkibakteerien pitoisuudet olivat elokuussa 2007 hyvin korkeat kaikilla Palojoen näytepisteillä. Bakteerikuormituksen laajuudesta kertoo se, että vielä Heinämaalla, Pa14.4, enterokokkeja todettiin 4400 pmy/100 ml (kuva 22).

Helmikuussa 2010 puhdistamokuormituksesta johtuva enterokokkibakteerien pitoisuusnousu oli todettavissa purku-uomassa ja sen alapuolisella näytepisteellä, Pa 22.4. Helmikuu 2014 oli myös leuto, mikä selittää latvapisteillä todetut 2300–2500 pmy/100 ml olevat enterokokkipi- toisuudet. Heinäkuussa 2014 puhdistamolla oli käynnissä hygienisoinnin koeajo. Purku- uomasta todetut bakteerimäärät (enterokokkibakteerit ja E. coli) olivat pieniä yläpuoliseen vertailupisteeseen nähden (kuva 22 ja 23).

Enterokokit 18000 36 000 pmy/100 ml 15000

12000

9000

6000 pmy/100 pmy/100 ml 3000

Pa 22.6 yp Pa 22.5 pu Pa 22.4 ap Pa 14.4

Kuva 22. Suolistoperäisten Enterokokkibakteerien esiintyminen Palojoessa 2007-2014.

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 34

Lievä puhdistamoperäinen E. coli – bakteeripitoisuuksien nousu todettiin helmikuussa 2013. Vuotta myöhemmin, helmikuussa 2014, E. coli –bakteerien pitoisuudet olivat korkeimmat purku-uomassa, mutta myös yläpuolisen vertailupisteen E. coli–bakteerien määrä oli kohonnut.

Heinäkuussa 2014 Palojoen latvalta tuleva ulosteperäinen kuormitus oli voimakasta, kun sekä enterokokkien että E. coli–bakteerien määrät olivat kohonneet. Pitoisuusnousu jätevesien purku-uomassa oli vähäinen verrattuna yläpuoliseen vertailupisteeseen Pa22.6 (kuva 23). Puhdis- tamolla oli käynnissä hygienisoinnin koeajo.

Escherichia coli 18000

15000

12000

9000

6000 mpn/100 mpn/100 ml 3000

Pa 22.6 yp Pa 22.5 pu Pa 22.4 ap Pa 14.4

Kuva 23. Escherichia coli -bakteerin esiintyminen Palojoessa 2007–2014.

9.1.1.1 Hygienisoinnin koeajo Nastolan puhdistamolla toteutettiin hygienisoinnin koeajo heinä-lokakuussa 2014. Enterokok- kien ja E. coli –bakteerien pitoisuudet laskivat hygienisointiin käytetyn kemikaalin vaikutuksesta selvästi. Enterokokkibakteereista hygienisointi poisti 80 – 90 %, ja E. coli –bakteereista 70 - 100 %, kun verrataan tilannetta ennen annostelua ja heti purkuputken päässä. Purku- uomasta, 70 m purkuputken päästä otetussa näytteessä todettiin kuitenkin bakteerikasvua (liite 14). Syy kasvuun voi olla purku-uoman kasvulle suotuisat olosuhteet. Muutamakin ”karan- nut” tai ”heikosti kuollut” bakteeri voi lisääntyä nopeasti otollisissa olosuhteissa.

9.1.2 Veden yleinen laatu Palojoessa

Vuosina 2009–2010 Nastolan puhdistamoa saneerattiin, mikä osaltaan selittää Palojoen veden laadun muuttumista. Tuolloin purku-uoman pH oli lievästi emäksisempi, sähkönjohtavuus korkeampi ja hapen pitoisuus pienempi. Vuosi 2011 oli vähävetinen, mikä korosti jätevesien vaikutusta. Voimakkain jätevesivaikutus ilmeni helmikuussa 2011, jolloin sähkönjohtavuuden arvo oli kohonnut vielä jokisuulla (Pa0.2) (vrt kuva 24 ja taulukko 16). Keskimääräinen sähkön- johtavuus Palojoessa oli 2011 kuitenkin alhaisempi kuin esimerkiksi vuosina 2007 tai 2009. Sittemmin Palojoen sähkönjohtavuuden arvoissa on lievä laskeva trendi.

Sameus ja veden väri olivat voimakkaimmat vuonna 2013, kun humusta ja kiintoainesta oli runsaasti kaikilla näytepisteillä. Pitoisuudet nousivat erityisesti kevään ja syksyn ylivirtaama- kausina vuonna 2013. Yleisesti nämä arvot nousivat jokea alaspäin mentäessä. Palojoen happitilanne oli hyvä (taulukko 16).

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 35

Taulukko 16. Palojoen näytepisteiden yleisten vedenlaatumuuttujien keskipitoisuudet vuosina 2007–2014 Hapen Näyte- Sähkönjo Happipit kyllästys piste Sameus, Väriluku, htavuus. oisuus, prosentti Kiintoain CODMn, BOD 7, Rauta /vuosi NTU mg Pt/l pH mS/m mg/l , % e, mg/l mg/l mg/l liuk. µg/l Pa 22.6 yläpuoli 2007 137 7,4 22 9,9 84,0 14,0 2008 37 7,4 23 10,0 82,5 14,1 2009 37 7,7 27 10,4 91,5 9,1 2010 20 7,6 28 10,1 87,7 7,2 2011 13 7,5 26 10,4 88,2 9,5 2012 20 127 7,4 21 10,3 86,5 14 14,3 1,7 2013 84 171 7,3 17 10,2 85,2 44 18,5 2,4 2014 23 90 7,4 21 10,5 85,8 24 12,1 2,5 Pa 22.5 purku-uoma 2007 8,0 123 9,9 89,2 136 12,3 7,7 52 2008 40 7,9 77 10,2 87,5 24 12,8 4,8 480 2009 38 8,0 123 9,8 92,0 58 8,0 4,0 60 2010 50 8,0 120 9,6 86,0 80 11,4 5,8 196 2011 19 7,8 121 10,3 90,7 27 8,6 3,8 143 2012 21 83 7,9 96 11,1 96,5 23 10,6 3,4 195 2013 92 164 7,8 81 10,1 87,7 78 15,3 4,7 444 2014 36 85 7,9 114 10,0 85,2 48 9,7 4,1 154 Pa 22.4 alapuoli 2007 172 7,7 66 9,7 85,4 15,8 2008 39 7,7 56 10,0 82,5 13,8 2009 44 7,9 78 9,8 92,5 8,6 2010 47 7,9 78 10,1 88,8 9,9 2011 17 7,7 68 10,5 90,5 9,9 2012 22 137 7,6 46 10,2 86,8 18 13,7 2,0 2013 90 184 7,4 34 10,2 86,5 50 18,3 3,3 2014 30 83 7,7 48 10,6 88,2 36 11,5 3,6 Pa 14.4 alapuoli, Heinämaa 2007 130 7,7 68 9,7 87,2 10,6 2008 52 7,6 44 10,3 80,0 14,3 2009 28 7,8 58 10,6 94,5 7,1 2010 21 7,7 64 10,0 88,3 7,8 2011 19 7,5 66 10,2 87,8 9,2 2012 37 133 7,5 41 10,0 85,2 21 13,7 1,4 2013 141 281 7,3 29 10,2 84,8 67 19,3 3,1 2014 40 100 7,6 45 10,6 88,0 41 9,6 2,6 Pa 0.2, jokisuu 2007 105 155 7,3 26 9,8 85,9 37 15 2,9 2008 89 141 7,4 23 10,8 86,9 31 12 2,4 2009 81 113 7,3 23 10,8 87,4 36 13 2,6 2010 39 85 7,4 34 10,5 86,0 14 8,0 1,8 2011 27 74 7,3 41 10,0 84,8 16 9,3 2,5 2012 64 143 7,3 22 10,5 85,4 19 15 1,3 2013 154 228 7,3 19 10,4 86,9 55 17 2,2

2014 59 103 7,4 27 10,5 87,9 31 10 1,7

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 36

Sähkönjohtavuus 160

120

80 mS/m

14.8.08 14.8.10 14.2.07 14.8.07 14.2.08 14.2.09 14.8.09 14.2.10 14.2.11 14.8.11 14.2.12 14.8.12 14.2.13 14.8.13 14.2.14 14.8.14 Pa 22.6 yp Pa 22.5 pu Pa 22.4 ap Pa 14.4

Sähkönjohtavuus Palojoen suulla, Pa0.2 100

40 mS/m

5.2.07 5.8.07 5.2.08 5.8.08 5.2.09 5.8.09 5.2.10 5.8.10 5.2.11 5.8.11 5.2.12 5.8.12 5.2.13 5.8.13 5.2.14 5.8.14

Kuva 24. Sähkönjohtavuus Palojoessa v. 2007–2014. Ylemmässä kuvassa Nastolan puhdistamon ve- sistötarkkailupisteet ja alemmassa Palojoen suu. Kuvien y-akselit ovat erilaiset

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 37

9.1.3 Ravinteet, rehevyys ja levätuotanto Nastolan puhdistamon purku-uoman vuosien 2010 ja 2011 kokonais- ja ammoniumtypen sekä kokonaisfosforin pitoisuudet ovat tarkastelujakson korkeimmat. Helmikuussa 2010 purku- uomasta mitattiin korkein typpipitoisuus, 45 mg/l, ja fosforipitoisuus 1 mg/l. Palojen suulle (Pa0.2) siirryttäessä pitoisuus oli laimentunut 10 mg/l typpeä ja 0,11 mg/l fosforia. Saneera- uksen vaikutukset puhdistamon toiminnassa näkyivät käytännössä koko vuoden eikä puhdistamon toiminta tuolloin täysin täyttänyt lupamääräysten vaatimuksia. Lisäksi vuosi 2010 oli vähävetinen, mikä heikensi laimenemisolosuhteita. Kuormittuneisuus näkyi jokisuulla saakka talvella 2009–2010 (kuva 25 ja 26, taulukko 17).

Lokakuussa 2013 todettiin jo joen latvapisteeltä Pa22.6 alkanut huuhtoumapiikki, joka nosti joen kiintoaine- ja fosforipitoisuutta voimakkaasti, ja typpipitoisuutta lievästi. Palojoessa oli syksyllä 2013 kiintoainesta 100–200 mg/l ja fosforipitoisuus nousi latvapisteiden tasosta 220– 290 µg/l Heinämaalla ja jokisuulla tasolle 400–500 µg/l. Kiintoainehuuhtouma heikensi myös joen hygieenistä laatua (kuva 25, taulukko 17).

Syksyllä 2014 typen pitoisuudet kohosivat puhdistamon purku-uomassa, mutta pitoisuus laski Heinämaalle siirryttäessä. Jokisuulta mitattiin kuitenkin marras- ja joulukuussa yli 7 mg/l olevia typen pitoisuuksia.

Valtaosa typestä on leville käyttökelpoista nitraattityppeä. Palojoen latvapisteellä Pa22.6, sen osuus on noin 60 % kokonaistypestä. Nitraattitypen pitoisuudet vaihtelevat latvapisteellä sa- doissa, jopa yli tuhannessa mikrogrammassa litraa kohti, kun ammoniumtyppeä on tyypillisesti 30–70 µg/l. Purku-uomassa nitraattitypen osuus nousee yli 80 %, mikä tarkoittaa 6000–7000 µg/l -pitoisuuksia. Vain voimakkaimpien puhdistamolta tulevien kuormituspiikkien jälkeen, kuten vuosina 2009–2010, purku-uoman ammoniumtypen pitoisuudet nousevat. Palojoessa purku-uoman alapuolella (Pa22.4) nitraattitypen osuus vaihtelee voimakkaasti riippuen kuinka ammoniumtyppi on ehtinyt hapettua. Nitriittityppeä todettiin merkittävissä määrin vuonna 2010.

Heinämaalla (Pa14.4) nitraattityppeä on tyypillisesti 2/3 kokonaistypestä. Ammoniumtypen pitoisuudet jäävät alle 50 µg/l poikkeusvuosia lukuun ottamatta. Typen ja sen fraktioiden pitoisuudet tyypillisesti laskivat Heinämaalta Palojoen suulle siirryttäessä, joskin esim. vuosi 2014 oli poikkeus. Kokonaisfosforin ja liukoisen fosfaattifosforin pitoisuudet sen sijaan nousivat. Voimakkain nousu todettiin vuosina 2007 ja 2009. Fosforipitoisuuden nousu ei välttämättä Pa-

lojoen alaosalla ole sidoksissa kiintoaineeseen. Joen CODMn-arvot olivat melko vakaita, välillä 11–13 mg/l. BOD7-arvo oli kohonnut vain purku-uomassa kun muualla pitoisuus pysyi alle 3 mg/l.

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 38

Taulukko 17. Palojoen näytepisteiden ravinteiden ja klorofylli-a:n keskipitoisuudet vuosina 2007–2014 Näyte- Kok. Ammoni Fosfaattif Fosfaattif piste typpi, Nitraattit Nitriittity umtyppi, Kok.fosfo Fosfori, osfori, osfori, Klorofylli- /vuosi µg/l yppi, µg/l ppi, µg/l µg/l ri µg/l liuk., µg/l µg/l liuk. µg/l a, µg/l Pa 22.6 yläpuoli 2007 1732 1168 14 72 142 46 120 32 5,5 2008 1572 1072 20 47 68 57 55 34 1,3 2009 1417 883 20 83 79 43 59 26 2,9 2010 1193 735 9 64 74 44 49 31 1,4 2011 1517 992 8 51 63 40 44 28 1,3 2012 1500 950 8 34 70 23 32 18 1,0 2013 1798 1333 6 33 119 21 2014 1377 757 7 122 84 24 Pa 22.5 purku-uoma 2007 6867 180 175 2008 6560 189 116 2009 8017 1483 165 2010 17767 8848 387 2011 10133 234 182 2012 8900 7425 75 138 153 41 2013 6850 5467 49 76 183 22 2014 8500 6650 79 138 288 18 Pa 22.4 alapuoli 2007 3767 2995 48 116 250 59 190 35 10,3 2008 3560 2880 49 88 102 50 68 31 9,0 2009 5183 3800 97 875 151 54 102 31 7,9 2010 10483 4360 102 4791 306 102 162 69 12,8 2011 5333 4083 48 120 119 60 84 41 3,3 2012 3667 2983 23 68 93 26 42 23 1,5 2013 3250 2150 17 46 138 17 2014 4117 2500 29 124 148 20 Pa 14.4 alapuoli, Heinämaa 2007 3317 93 74 2008 2940 55 109 2009 2967 399 78 2010 6983 3238 104 2011 4583 45 90 2012 3200 2600 19 55 90 40 2013 3067 2083 12 49 166 21 2,9 2014 2617 2017 15 65 119 16 5,2 Pa 0.2, jokisuu 2007 2329 1574 5 32 143 49 2008 1980 1387 14 34 124 27 2009 2943 2014 17 162 149 31 2010 3271 2256 14 607 87 36 2011 4550 3813 11 49 104 49 2012 2343 1570 22 42 128 30 2013 2971 2123 14 57 165 33 2014 3371 2453 7 40 136 34

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 39

Typpi (N) 35000

30000

25000

20000 µg/l 15000

10000

5000

Pa 22.6 yp Pa 22.5 pu Pa 22.4 ap Pa 14.4

Kuva 25. Palojoen näytepisteiden kokonaistypen pitoisuudet vuosina 2007–2014.

Fosfori (P) 600 1000 µg/l 1000 µg/l 500

400

µg/l 300

200

100

Pa 22.6 yp Pa 22.5 pu Pa 22.4 ap Pa 14.4

Kuva 26. Palojoen näytepisteiden havaitut kokonaisfosforin pitoisuudet vuosina 2007–2014.

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 40

Keskimääräisiin kokonaisravinnepitoisuuksiin perustuvat N/P-suhdeluvut osoittavat Palojoen voimakkaasti fosforirajoitteiseksi. Fosforirajoitteisessa vesistössä typpeä on runsaasti tuottavi- en levien käyttöön, mutta fosforista on puutetta. Joki on fosforirajoitteinen jo latvapisteellä (Pa22.6) ja ravinnesuhteen muutos alavirtaa kohti on hyvin pientä.

Virtaavassa vedessä klorofylli-a kuvaa pikemminkin yläpuolisen vesistön kuin itse havaintopaikan tuotanto-olosuhteita. Palojoki on varsin samea, mikä heikentää valon tunkeutumista ve- teen, jolloin yhteyttämistä tapahtuu vain ohuessa vesikerroksessa. Klorofyllinä mitattuna pe- rustuotanto oli karun vesistön tasolla kaikilla näytepisteillä.

Vuosina 2007–2012 klorofylli-a:n pitoisuus mitattiin purku-uoman ylä- ja alapuoliselta näyte- pisteeltä. Klorofylli-a:n pitoisuudet olivat alapuolella selvästi korkeampia, mutta näytekertojen ja vuosien välinen vaihtelu oli huomattavaa. Voimakkaasti yleistäen latvapiste, Pa22.6, oli klorofylli-a-pitoisuuden perusteella karu vesistöalue, mutta purku-uoman alapuolinen, Pa22.4, oli rehevä vesistöalue.

Vuosina 2013–2014 klorofylli-a on määritetty Heinämaan pisteeltä Pa14.4. Pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 2,9–8,4 µg/l. Ääripäät todettiin kesällä 2014. Keskiarvon 4,0 µg/l, perusteella Palojoki on Heinämaan kohdalla luokiteltavissa karuksi vesistöksi.

Palojoen suulla havaitut typpipitoisuudet nousivat tarkastelujaksolla selvästi ja fosforin ja kiintoaineen pitoisuus lievästi (kuva 27). Trendiin vaikuttavat vuoden 2011 kuivuus sekä kesäkuun

2013 ja marraskuun sateisuus. Sähkönjohtavuus on hieman laskenut. CODMn-arvo oli pienin vuonna 2011, jolloin oli kuivaa. Sateiset jaksot nostavat humuskuormaa ja CODMn-arvoa her- kästi.

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 41

Kokonaistyppi 12000

10000

8000

6000 µg/l

4000

2000

0 5.2.07 5.2.08 5.2.09 5.2.10 5.2.11 5.2.12 5.2.13 5.2.14

Kokonaisfosfori 500

400

300 µg/l 200

100

0 5.2.07 5.2.08 5.2.09 5.2.10 5.2.11 5.2.12 5.2.13 5.2.14

Kiintoaine 200

150

100 mg/l

0 5.2.07 5.2.08 5.2.09 5.2.10 5.2.11 5.2.12 5.2.13 5.2.14

Kuva 27. Kokonaistyppi, -fosfori ja kiintoaine Palojoen suulla v. 2007–2014.

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 42

9.2 Palojoen ainevirtaamat Heinämaalla Palojoen virtaamat vaihtelevat vuodenajoittain ja vuosien välillä huomattavasti. Siten myös ainekuormissa on suuria, 10–20 -kertaisia eroja. Tarkastelujakson suurin virtaama ja ainekuorma olivat vuonna 2013. Palojoen osuus Porvoonjoen suulle lasketusta typpi- ja fosforikuormasta on vain 1 % (taulukko 18). Taulukon 18 ainekuormia tulee pitää suuntaa anta- vina, sillä vuoden virtaamatieto perustuu seitsemällä näytteenottokerralla mitattuun virtaa- maan. Virtaama kertoo vuosien erilaisuudesta.

Taulukko 18. CODMn-, typpi- ja fosforipitoisuudet vuosikeskiarvoina sekä ainekuormat ja vuosikuorma Heinämaalla pisteellä Palojoki 14.4. Vertailussa Porvoonjoen (PJ) typpi- ja fosforikuormaan on käy- tetty tarkastelujakson 2007–2014 keskiarvoja. Pa 14.4 Pitoisuudet, vuosikeskiarvot Ainekuormat Vuosi Virtaama COD-Mn P µg/l N µg/l, COD-Mn P kg/a N kg/a l/s mg/l kg/a 2007 258 11 74 3317 117000 730 24600 2008 208 14 111 3417 99700 690 18800 2009 100 7,1 78 2967 24900 240 9600 2010 93 7,8 104 6983 17400 150 7600 2011 54 9,2 90 4583 21900 150 7600 2012 97 14 90 4583 54200 280 16200 2013 494 19 166 3067 402300 3900 43000 2014 150 10 119 2617 45800 500 11000 Pa ka. 830 17300 PJ ka. 71000 1327000 Palojoen ainekuormien %-osuus Porvoonjoen ainekuormista 1,2 % 1,3 %

Nastolan jäteveden puhdistamolta vesistöön johdettu fosforikuorma oli tarkastelujaksolla kes- kimäärin 200 kg/a ja typpikuorma 14 000 kg/a. Tarkastelujakson keskiarvona 24 % Palojoen fosforikuormasta ja 80 % typpikuomasta on puhdistamolta peräisin. Vuonna 2013, kun Palojo- en virtaama oli suurin, oli puhdistamokuorman osuus fosforin ainevirtaamasta 4 % ja 26 % typen ainevirtaamasta Heinämaalla (vrt. taulukot 18 ja 19). Vähävetisinä vuosina, kuten esimerkiksi vuonna 2010, puhdistamolta vesistöön johdettu fosfori- ja typpikuorma olivat nelinkertaisia Palojoen ainevirtaamaan Heinämaan kohdalla verrattuna. Osa puhdistamolta vesistöön joh- dettavista ravinteista joko sedimentoituu, sitoutuu tuottaviin leviin ja kasveihin tai mineralisoi- tuu.

Puhdistamokuorman osuutta Heinämaan kohdalle arvioitaessa on huomattava, että Nastolan puhdistamoa saneerattiin vuonna 2010. Lisäksi vesistökuorman arviointi perustuu vain kuuden näytteenottokerran aikana tehtyyn virtaamamittaukseen. Virtaamamittaus on puutteellinen koko vuoden vesitilanteen vaihteluun nähden.

Taulukko 19. Nastola jätevedenpuhdistamon fosforin ja typen ainekuormat kg/a. Vuosikuorma on las- kettu taulukon 4 tietojen mukaan.

Vuosi P kg/a N kg/a

2007 120 12775 2008 156 15050 2009 175 10867 2010 462 28637 2011 163 11118 2012 161 13067 2013 170 11041 2014 193 9131 Keskiarvo 200 13961

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 43

10 HAITALLISTEN JA VAARALLISTEN AINEIDEN TARK- KAILU

Porvoonjoen vesistöalueen tarkkailuvelvolliset toteuttivat haitallisten ja vaarallisten aineiden kartoitusluonteisen selvityksen (jatkossa ”Hava-selvitys”) ensimmäisen vaiheen syksyllä 2013 ja toisen, suppeamman vaiheen keväällä 2014. Selvitys pohjautui Vaarallisten aineiden ase- tukseen (Valtioneuvoston asetus 1022/2006 ja sen muutos 868/2010), joka koskee kaikkia ympäristöluvanvaraisia yhdyskuntajätevedenpuhdistamoita (>100 AVL, asukasvastineluku) se- kä Ympäristöministeriön raporttiin 15/2012 Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltamisesta.

Näytteitä otettiin puhdistamoille tulevista ja lähtevistä vesistä sekä Palojoesta ja kolmesta Por- voonjoen näytepisteestä. Yksityiskohtaisemmat tulokset on esitetty erillisissä tarkkailuraporteissa (Ramboll Finland Oy 2013b ja 2014b).

10.1 Puhdistamot Vaarallisten aineiden asetuksen VNa 868/2010 liitteen 1A aineita (päästökieltoaineet), joita ei saa päästää pintaveteen eikä vesihuoltolaitoksen viemäriin, todettiin vähän. Pentakloorifenolia esiintyi kaikilla puhdistamoilla ja 1,2-dikloorietaania Ali-Juhakkalan ja Nastolan puhdistamoilla.

Liitteen 1B aineita, elohopeaa tai kadmiumia, ei puhdistamoiden vesissä todettu määritysrajaa ylittävää pitoisuutta.

10.1.1 Nastolan vesihuoltolaitos

Nastolan puhdistamolle tulevassa vedessä todettiin eniten asetuksen VNa 868/2010 liitteen 1C, Euroopan yhteisön tasolla määritettyjä, vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita. Nastolan Hava-selvitys oli uuden ympäristöluvan (valitettu) takia laajempi kuin muilla puhdistamoilla. Todetut aineet olivat bromattuja difenyylieetterieitä (peräisin palontorjunta- aineista), atratsiinia (kasvinsuojeluaine) ja nonyylifenoleita (laaja käyttö, mm. side- ja kovete- aine). Lyijyä ja nikkeliä oli tulevassa, mutta ei lähtevässä vedessä.

Vaarallisten aineiden asetuksen liitteen 1D aineet ovat kansallisessa menettelyssä määritet- tyjä vesiympäristölle haitallisia aineita. Niistä Nastolan puhdistamon tulevassa ja lähtevässä vedessä todettiin resorsinolia ja ftalaatteja.

10.1.2 Orimattilan kaupungin vesilaitos Orimattilan puhdistamolta vesistöön johdettavassa vedessä ei todettu haitallisia eikä vaarallisia aineita määritysrajoja ylittäviä pitoisuuksia.

10.1.3 Lahden puhdistamot Asetuksen VNa 868/2010 liitteen 1C ja 1D aineista Ali-Juhakkalan ja Kariniemen puhdistamolla todettiin lyijyä ja nikkeliä, tinayhdisteitä, bromattuja palonestoaineita, ftalaatteja ja nonyyli- ja oktyylifenoleita sekä resorsinolia. Kasvinsuojeluaineina käytettäviä MCPA:ta ja diuronia oli vähän. Diuronia käytetään myös maaleissa. Tiatsoleiden pitoisuudet kummallakin puhdistamolla olivat alle määritysrajan.

Toukokuusta 2015 alkaen Lahden puhdistamoiden puhdistetut jätevedet on johdettu Porvoon- jokeen Nikulan tasausaltaan kautta. Hava-selvityksessä vuosina 2013 ja 2014 Nikulan altaasta lähtevästä vedestä todettiin samoja aineita ja yhdisteitä kuin Ali-Juhakkalan ja Karinie- men puhdistamoilta. Hämeen ELY-keskuksen päätöksen mukaisesti Nikulan altaasta tulee tut- kia kerran kuukaudessa seuraavat aineet:  pentakloorifenoli  nikkeli  bromatut difenyylieetterit  diuroni  MCPA  simatsiini  NP+NPEO Tarkkailu alkoi heinäkuussa 2015.

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 44

10.2 Vesistön haitalliset ja vaaralliset aineet Vesistönäytteet otettiin lähes samanaikaisesti puhdistamonäytteiden kanssa. Vesistönäytteistä ei todettu liitteen 1A aineita lainkaan. Metallien pitoisuudet vesistönäytteissä olivat pieniä, alle ympäristönlaatunormien, eikä niistä aiheudu riskiä vesistössä.

Fenolisista yhdisteistä todettiin ainoastaan 4-kloorifenolia 0,02 µg/l Nastolan puhdistamon pur- kuojassa Palojoessa (Pa22.5).

Monobutyylitinaa todettiin hieman kaikilta, ja dibutyylitinaa joiltakin vesistöpisteiltä Palo- ja Porvoonjoessa. Niille ei ole asetettu ympäristönlaatunormia. Tributyylitinan ympäristönlaa- tunormi on 0,0002 µg/l, mutta sitä ei todettu määritysrajaa ylittävänä pitoisuutena vesistössä.

Yhdisteitä, joita käytetään etupäässä torjunta-aineissa, on myös muissa kemikaaleissa. Torjun- ta-aineiksi tässä luokiteltuja kemikaaleja kuuluu VNa 868/2010 liitteen 1C ja 1D –aineisiin. Nastolan puhdistamon purku-uomasta todettiin eniten torjunta-aineiksi luokiteltuja aineita. Purku-uomasta todettiin atratsiinia ja sen hajoamistuotteita (DEA, DEDIA ja DIA), diuronia, heksatsinonia, MCPA:ta, mekoproppia, propikonatsolia, tebukonatsolia, terbutylatsiinia ja sen hajoamistuotetta terbutylatsiini –desetyyliä. Purku-uomasta todettiin lisäksi boskalidia ja bro- masiilia alle määritysrajan oleva pitoisuus. Dikloproppia purku-uomassa oli 0,02 µg/l. Diklo- proppi on esimerkki aineesta, jota ei todettu Nastolan puhdistamon lähtevästä vedestä syyskuussa 2013, mutta todettiin purku-uomasta. Torjunta-aineita sekä kuluttaja- ja teollisuuske- mikaaleja sisältävän päästön lähteeksi epäiltiin läheistä käytöstä poistettua kaatopaikkaa. Lisä- tutkimus tehtiin keväällä 2015 ja sittemmin kaatopaikalla on aloitettu kunnostustoimet vuoto- jen estämiseksi.

Vesistönäytteistä VNa 868/2010 liitteen 1C –aineista todettiin torjunta-aineena käytettyä atratsiinia Orimattilan alapuolelta ja Porvoonjoen alaosalta.

Vesistöpisteillä, Porvoonjoen PJ 4.5 -havaintopaikkaa lukuun ottamatta, todettiin liitteen 1D aineista ainoastaan pieniä pitoisuuksia torjunta-aine MCPA:ta. MCPA:n pitoisuus Porvoonjoessa oli selvästi alle ympäristönlaatunormin. Muita alle määritysrajan todettuja torjunta-aineita olivat bromasiili ja heksatsinoni.

10.3 Ahvenen elohopea

Touko-kesäkuussa 2015 Myllykulman Myllykosken alapuolelta pyydettiin katiskalla 15 ahventa (liite 15) Ahvenet painoivat keskimäärin 69 g (33 – 144 g) ja olivat pituudeltaan keskimäärin 179 mm (150–236 mm).

Elohopean pitoisuus oli 0,13 mg/kg. Ympäristönlaatunormi ahvenen elohopeapitoisuudelle on 0,20 mg/kg (kangas- ja savimaiden joet, VNa 868/2010, Liite 1C). Ravinnon raja-arvo on 0,5 mg/kg (muut kalat, hauella 1 mg/kg).

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 45

11 PIILEVÄTARKKAILU 2008-2014

Piilevät ovat kivien ja muiden rakenteiden päällä kasvavia, ns. epifyyttisiä leviä. Eri lajit ja lajien keskinäiset runsaussuhteet kuvaavat joen ekologista tilaa. Piileväaineisto on käsitelty kan- sainvälisellä piilevätietokanta-ajolla, Omnidia 4.2 ja sen uudemmalla versiolla 5.2., joka sisäl- tää tietoja piilevien ympäristövaatimuksista useiden muuttujien suhteen. Piileväyhteisöä kuva- taan useiden eri muuttujien mukaan. Muuttujia ovat mm. pH, saliniteetti, typen esiintymis- muotojen käyttö, happipitoisuus, sabrobia eli orgaaninen kuormitus, ravinteisuus eli trofia- aste, kosteus ja kasvualusta. Tallennettujen havaintojen perusteelle Omnidia-ohjelma laskee piileväyhteisöjen diversiteetin ja tasaisuusindeksin. Vuosina 2008, 2011 ja 2014 tehtyjen piile- vätutkimusten tulokset on raportoitu erillisinä (Ambiotica 2009 ja 2012, Ecomonitor 2014).

Näytteet otettiin vuonna 2008 Pikkujoesta, jälkitarkkailuna Monninkylän puhdistamon toiminnan päättymiselle 2007. Nastolan puhdistamon purkuvesistöstä Palojoesta parhaimmaksi näyt- teenottopaikaksi osoittautui Heinämaa Pa14.4 (taulukko 20). Piilevänäytteet tulisi ottaa tasai- sesta virtaamatilanteesta, kun vesipinnan vaihtelut ovat olleet vähintään kolme viikkoa pieniä. Vuonna 2008 kaikilta kohteilta ei vielä löydetty parasta näytealaa, mikä yhdessä vesipinnan vaihtelun kanssa tuotti huonolaatuisia näytteitä. Vuonna 2014 näytteenotto onnistui parhaiten näytealojen valinnan ja virtaamatilanteen suhteen.

Taulukko 20. Piilevänäytteiden ottopaikat vuosina 2008, 2011 ja 2014. Monninkylän läpivirtaavasta Pikkujoesta käytetään myös nimitystä Vähäjoki (Lillån)

Vesistö- Nro Kuormittaja Vesistö Koskialue tarkkailupiste Näytteenottopvm 1. Lahden yp Porvoonjoki Kukonkoski PJ98.4 4.8.2008 6.10.2011 29.7.2014 2. Lahden ap Porvoonjoki Myllykoski PJ91.1-77.5 5.8.2008 6.10.2011 29.7.2014 3. Orimattilan ap Porvoonjoki Luumyllynkoski PJ62.5 5.8.2008 7.10.2011 29.7.2014 4. Pukkilan ap Porvoonjoki Syväojankoski PJ35.5 5.8.2008 7.10.2011 30.7.2014 5. Askolan ap Porvoonjoki Hiirkoski PJ25.0 6.8.2008 7.10.2011 30.7.2014 6. Askolan ap Porvoonjoki Henttalankoski PJ19.8-11.5 6.8.2008 7.10.2011 30.7.2014 7. Askolan ap / Pikkujoen Porvoonjokiyp Strömsberginkoski PJ11.5 6.8.2008 7.10.2011 31.7.2014 8. Nastolan ap Palojoki Heinämaa Pa14.4 7.8.2008 6.10.2011 29.7.2014 9. Nastolan yp Palojoki purku-uoman yläpuoli Pa22.6 4.8.2008 - - 10. Monninkylä Pikkujoki Koskiranta Pi0.2 7.8.2008 - - 11. Monninkylä Pikkujoki Myllykoski Pi7.9 7.8.2008 - -

Piilevätutkimusten tulokset kolmelta vuodelta ovat melko samanlaisia, eikä merkittäviä muutoksia ole todettu. Osalla näytealoja taksonien määrät erosivat huomattavasti, mutta muuta- milla paikoilla, kuten Myllykulma, Hiirkoski ja Heinämaa, taksonien lukumäärissä ei ilmennyt isoja muutoksia (taulukko 21).

Taulukkoon 22 on koottu IPS-indeksit ja niiden mukainen ekologinen luokittelu. IPS-indeksi (index of pollution sensitivity) osoittaa ravinteiden ja orgaanisen kuormituksen vaikutusta jo- kiin. IPS-arvojen muutokset tarkastelujaksolla olivat useilla aloilla pieniä, ja yksittäisten indi- kaattorilajien esiintyminen on saattanut muuttaa näytealan luokitusta. Myllykosken ja Luumyl- lynkosken ekologinen luokitus muuttui selvemmin vuosina 2011 ja 2014. Niissä orgaanista kuormitusta osoittavien lajien osuus oli vuonna 2014 vähentynyt.

Piilevälajisto oli Porvoonjoen eri näytealoilla hyvin samankaltainen. Palojen Heinämaan näy- tealalla lajisto osoitti suurempaa orgaanisen kuormituksen tasoa ja rehevämpiä olosuhteita kuin Porvoonjoessa (Ecomonitor 2014). Piilevätutkimuksen tulokset osoittivat rehevää vedenlaatua, runsasta orgaanista kuormitusta ja fosforipitoista vettä (Ecomonitor 2014). Vesistöalue on piilevätutkimuksen perusteella ekologisesti välttävässä luokassa.

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 46

Taulukko 21. Piilevätaksonien lukumäärät vuosina 2008, 2011 ja 2014.

Taksonien lukumäärä Paikka 2008 2011 2014 Kukonkoski - 54 28 Myllykulma - 27 29 Luumyllynkoski - 34 22 Syväojankoski 21 50 22 Hiirkoski 32 33 26 Henttalankoski 29 49 30 Strömsberginkoski 25 37 20 Heinämaa, Palojoki - 37 37

IPS-luokat, eli ekologisten laatuluokkien luokkarajat päällysleville Suomen ympäristökeskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen luokitteluop- paan ”Pintavesien ekologisen luokittelun vertailuolot ja luokan määrittämi- nen”, 15.1.2008, mukaan. Erinomainen 17–20 Hyvä 15–17 Tyydyttävä 12–15 Välttävä 9-12 Heikko 0-9 Taulukko 22. Palo- ja Porvoonjoen piilevien IPS-indeksit ja niiden mukainen ekologinen laatuluokitus. IPS on lyhenne sanoista Index of Pollution Sensitivity.

IPS-arvo Ekol.luokka IPS-arvo Ekol.luokka IPS-arvo Ekol.luokka Paikka 2008 2008 2011 2011 2014 2014 Kukonkoski - 12,2 Tyydyttävä 10,3 Välttävä Myllykoski - 6,8 Heikko 11,3 Välttävä Luumyllynkoski - 7,0 Heikko 11,1 Välttävä Syväojankoski 12,5 Tyydyttävä 12,6 Tyydyttävä 11,4 Välttävä Hiirkoski 12,9 Tyydyttävä 9,0 Heikko 11,3 Välttävä Henttalankoski 13,2 Tyydyttävä 12,2 Tyydyttävä 12,8 Tyydyttävä Strömsberginkoski 14 Tyydyttävä 13,5 Tyydyttävä 11,2 Välttävä Heinämaa, Palojoki - 12,0 Tyydyttävä 9,4 Välttävä 12 KALA- JA POHJAELÄINTARKKAILU

Porvoonjoen kalataloudellisessa yhteistarkkailussa vuosilta 2007–2009 ja 2010–2012 on todettavissa veden laadun paraneminen. Tarkkailuraporteissa todetaan kalojen ja pohjaeläinten elinolosuhteiden kohentuneen. Positiivisia havaintoja ovat kivisimppujen, sumukorrien, rapujen ja lohikalojen parempi viihtyminen joessa (Henriksson ym 2010 ja 2013 ).

13 YHTEENVETO

13.1 Hydrologia ja kuormitus

Syksy 2007 ja talvi 2008 olivat poikkeuksellisen lauhoja ja sateisia eteläisessä Suomessa. Tammikuussa 2012 oli myös normaalia suuremmat talvitulvat. Kesätulvia oli kesäkuussa 2008, heinäkuussa 2009 ja elokuussa 2013 ja 2014. Keväät ovat tarkastelujaksolla aikaistuneet ja olleet normaalia kuivempia. Vuodet 2009 ja 2010 olivat kuivia, joskin huhtikuussa 2010 kevät- ylivaluma oli jakson suurin. Syksyistä märimpiä olivat loka-marraskuu 2008 ja 2012, jolloin myös virtaamat nousivat.

Patomäenkosken virtaamatiedot puuttuvat laiterikon takia joulukuun 2013 ja huhtikuun 2014 väliseltä ajalta, kun rikkoutunut mittalaite uusittiin.

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 47

Lahti Aqua Oy:llä on velvoite ylläpitää vähintään 1 m3/s virtaama Patomäenkoskessa, mikä toteutetaan johtamalla Porvoonjokeen laimennusvettä Lahden Vesijärvestä. Toinen velvoite on pitää Porvoonjoen happipitoisuus yli 4 mg/l Myllykulmalle asti. Tämä toteutetaan vettä hapet- tavien pohjapatojen ja lisäjuoksutuksen avulla. Tarkastelujaksolla 2007–2014 alle 4 mg/l happipitoisuuksia todettiin vain vuosina 2009–2011. Heikoin happitilanne oli heinäkuussa 2010.

Porvoonjoen vesistöalueella johdettiin jaksolla 2007–2014 jätevedenpuhdistamoilta vesistöön puhdistettua jätevettä keskimäärin 40 700 m3/d, jossa oli BOD-kuormaa 218 kg/d, fosfori- kuormaa 9,6 kg/d ja typpikuormaa 600 kg/d. Lahden puhdistamoiden osuus jätevesivirtaa- masta oli 84 %, puhdistamoiden yhteenlasketusta BOD-kuormasta 90 % ja ravinnekuormasta 82 %. Nastolan kuormitusosuus jätevesimäärän ja BOD:n osalta oli hieman suurempi kuin Orimattilan. Keskimääräinen fosforikuorma Orimattilan Vääräkosken puhdistamolta oli 0,8 kg/d ja Nastolan puhdistamolta 0,7 kg/d. Vastaavasti typpikuorma oli 53 kg/d Orimattilasta ja 44 kg/d Nastolasta.

Vuoden 2012 vesistökuormituksen kasvu selittyy lisääntyneellä viemäröinnillä ja kohonneella tulokuormituksella. Vuosi oli myös sateinen, jolloin sekaviemäröinnin kautta hulevesiä kertyi puhdistamoille.

Puhdistamot toimivat pääsääntöisesti hyvin ja saavuttivat niille asetetut lupa-arvot tarkastelujaksolla 2007–2014. Nastolan puhdistamolla oli saneerauksen aikana vaikeuksia lupaehtojen saavuttamisessa. Vuosina 2006–2013 pieniä puhdistamoja suljettiin (Salpakangas 2006, Tuuli- harja (Neste) ja Askola ja Monninkylä 2007, Kerkkoo 2010 Herrala 2011, Pukkila 2013) ja jä- tevedet ohjattiin isoimmille puhdistamoille. Lahden yläpuolella Herralan ja Salpakankaan puhdistamojen toiminnan päättyminen näkyy hienoisena vedenlaadun ja vesistön ekologisen tilan paranemisena. Myös Pikkujoen (Vähäjoen) alaosan tila parani Monninkylän puhdistamon toiminnan päätyttyä. Askolan, Pukkilan ja Kerkkoon puhdistamoiden toiminnan päättyminen ei selvästi erottunut Porvoonjoen pääuomassa. Pukkilan Syväojankosken pohjaeläimistö oli kuitenkin jo vuoden 2010 selvityksessä elpynyt aiempaan nähden ja kalastus on hienoisesti elpynyt. Porvoonjoen alaosalla on pohjaeläimistö aiempaa monimuotoisempi. On hyvin ilmeistä, et- tä hajakuormitus on edelleen niin voimakasta, ettei puhdistamokuormituksen loppuminen Por- voonjoen keski- ja alaosalla, erotu joen veden laadussa. Kuormituksen laadun muuttuminen voi selittää osittain ekologisen tilan paranemista.

Porvoonjoen vesistöalueen puhdistamokuormien osuus Porvoonjokisuun fosforivirtaamasta oli keskimäärin 7 % ja typpivirtaamasta 18 %. Keskiarvoa nostavat vuoden 2010 havainnot, jolloin luontainen virtaama oli pieni ja puhdistamokuormien osuus korostui. Puhdistamokuormi- tus erottui selvemmin Lahden puhdistamon alapuolella, Patomäenkoskessa. Patomäenkosken virtaamamittausten tulokset eivät ole loogisia Vakkolan virtaamatietoihin nähden vuonna 2012 ja vuodenvaihteesta 2013–2014 virtaamatietoja ei ole.

Porvoonjoen mereen kuljettama fosforikuorma vuosina 2007–2014 oli keskimäärin 71 tonnia ja typpikuorma 1 300 tonnia. vuonna 2010 kuormitus oli pienin ja suurimmat ainekuormat todettiin vuonna 2012. Tuolloin kevään ylivaluman lisäksi loka- ja marraskuun ainevirtaamat olivat huomattavat. Suurimmat talvitulvat, joulu-tammikuun tulvat, todettiin joulu-tammikuussa 2007–2008 ja tammikuussa 2011.

13.2 Veden laatu ja ekologinen tila Porvoonjoki oli yleisesti samea, kiintoaine- ja humuspitoinen. Joen latvoilla vesi on kirkkaam- paa kuin alaosalla: sameuden, kiintoaineen ja ravinteiden pitoisuudet nousevat tyypillisesti

alavirtaa kohti. Kemiallisen hapenkulutuksen, CODMn, arvot ovat yleensä vakaita, mutta bakteerien pitoisuudet vaihtelevat huomattavasti. Happamuuden vaihtelu sekä Porvoonjoessa että Palojoessa on vähäistä. Alivirtaamakausina Lahden jätevesien vaikutus on edelleen nähtävissä joen alaosalla saakka. Kuormitus ilmenee kohonneina sähkönjohtavuuden ja biologisen hapenkulutuksen arvoina. Hygieeninen laatu heikkenee ja ravinnepitoisuudet nousevat.

Tarkastelujaksolla 2007–2014 selvää veden laadun muutosta parempaan ei ole todettavissa. Puhdistamoilta peräisin oleva kuormitus on pysynyt likimain samana, mutta talvitulvat heiken- tävät vedenlaatua. Porvoonjoen kalasto- ja pohjaeläinselvitysten mukaan eliöiden elinolosuh- teet ovat parantuneet ja eliöstö on aiempaa monipuolisempi. Piilevätutkimusten perusteella puolestaan useimpien tarkkailuasemien ekologinen luokitus oli heikentynyt.

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 48

Porvoonjoen latva-alueen veden laadun paranemisen yhtenä syynä on Hahmajoen ja erityisesti Vähäjoen kautta tulevan kuormituksen vähentyminen Salpakankaan ja Herralan puhdistamoiden toiminnan päätyttyä. Lahden yläpuolella (Luhdanjoella) veden laatu on vuosina 2007–2014 hieman parantunut. Escherichia coli -bakteerien määrät laskivat vuosina 2009–2013, mutta vuonna 2014 laskeva trendi taittui.

Enterokokkibakteerien keskimääräiset pitoisuudet ovat olleet pysyvämmin aiempaa alhaisem- pia. Sähkönjohtavuuden arvot Lahden yläpuolella (PJ98.3) ovat pysyneet melko vakaasti tasolla 15 mS/m. Sameus ja kiintoainepitoisuus ovat tarkastelujaksolla laskeneet, mutta CODMn- arvo on pysynyt ennallaan. Kokonaistypen pitoisuus on keskimäärin 1800 µg/l. Huhtikuun 2011 kevättulvat nostivat Luhdanjoen typpipitoisuutta poikkeuksellisesti. Kiintoaineen ja fosforin pitoisuudet Porvoonjoen latvalla vaihtelevat yleensä samansuuntaisesti. Tarkastelujakson fosforipitoisuuden keskiarvo Kukonkoskessa (PJ98.3) oli 68 µg/l, ja laskeva muutostrendi oli hyvin pieni. Porvoonjoen pääuomassa Vähäjoen yhtymäkohdan jälkeen (Kukonkoski), pohja- eläimistön todettiin monipuolistuneen (Henriksson ym 2013). Piilevätutkimuksessa Kukonkoski sijoittui vuonna 2014 luokkaan välttävä, kun se vuonna 2011 kuului luokkaan tyydyttävä. Sekä pohjaeläin- että piilevätutkimuksessa havaittiin Kukonkosken tilan seurannan haasteena virtaaman ja veden määrän suuri vaihtelu.

Hahmajoella todettiin veden fosforin ja kiintoaineen pitoisuusvaihteluiden jatkuvan Herralan puhdistamon päätyttyä. Hahmajoen hygieeninen laatu parani vuosina 2012–2013 (Ramboll Finland Oy 2014). Hahmajoen viimeisin kalataloudellinen tarkkailu on vuodelta 2011, jolloin Herralan puhdistamon toiminta päättyi. Herralan puhdistamon alapuolisen tarkkailuaseman pohjaeläimistö oli vuonna 2011 monimuotoisempi ja parempia ympäristöolosuhteita ilmentävä kuin vuonna 2007. Alueelta tavataan myös rapuja (Henriksson ym. 2013).

Lahden alapuolella, Patomäenkosken (PJ91.0) näytepisteellä, veden hygieeninen laatu heikkenee, ravinnepitoisuudet sekä sähkönjohtavuus nousevat. Hapenkulutuksen lisääntyminen on todettavissa, mutta merkitykseltään se on vähäinen. Talven ja kesän alivirtaaman aikaan Lah- den jätevesien vaikutus on nähtävissä kohonneena sähkönjohtavuutena alajuoksulla asti. Tal- vella ja kesällä 2011 luonnonvirtaama oli pieni, ja jätevesien takia sähkönjohtavuus oli Lahden alapuolisessa Porvoonjoessa 40–50 mS/m. Typen yhdisteet hajosivat jokea alaspäin mentäes- sä, ja kuormitusvaikutus jäi vähäiseksi.

Lahden ylä- ja alapuolen fosforipitoisuudet vaihtelevat samanaikaisesti. Vain kesästä 2010 ke- vättalveen 2012 Lahden alapuolella fosforin pitoisuudet nousivat yläpuolta enemmän. Fosforin lievästi nousevaan trendiin Patomäenkoskessa vaikuttavat minimipitoisuuksien kasvu ja yksit- täiset ylivalumien aikaiset voimakkaat kuormituspiikit.

Lahden jätevesien vaikutus ulottuu selvästi Orimattilan Myllykoskelle asti. Piilevätutkimuksen mukainen ekologinen luokka oli vuonna 2011 heikko ja vuonna 2014 välttävä. Pohjaeläimistö Myllykoskessa on runsastunut ja monipuolistunut vuosien 2007 ja 2010 tarkkailujen välillä. Pohjaeläinindeksit osoittavat kuitenkin, että Myllykoski on edelleen ekologiselta laadultaan huonoimpia pääuoman vesialueita. Havainnot veden laadusta Lahden ja Orimattilan välillä ovat hyvin samansuuntaisia: veden laadun ja vesistön ekologisen tilan paraneminen on vähäistä. Myllykosken alapuolelta pyydetyistä ahvenista todettiin elohopeaa 0,13 mg/kg. Pitoisuus alitti ympäristönlaatunormin, 0,20 mg/kg.

Palojoessa vähävetisinä vuosina, kuten 2010, Nastolan puhdistamolta vesistöön johdettu fosfori- ja typpikuorma olivat nelinkertaisia Palojoen ainevirtaamaan Heinämaan kohdalla verrattuna. Tarkastelujakson keskiarvona 24 % Palojoen fosforikuormasta ja 80 % typpikuomasta on puhdistamolta peräisin. Palojoen osuus on kuitenkin vain reilun 1 % Porvoonjoen suulle lasketusta typen ja fosforin ainekuormasta.

Nastolan puhdistamolla alkoivat kesäkuussa 2014 jätevesien hygienisoinnin koeajot. Tulokset näyttävät lupaavilta, sillä bakteeripitoisuudet purku-uomassa ovat laskeneet kesän ja syksyn 2014 näytteissä. Haitallisten ja vaarallisten aineiden selvityksessä vuosina 2013 ja 2014, todettiin, että Palojokeen todennäköisesti kohdistuu haitta-ainekuormitusta muualta kuin puhdistamon lähtevästä vedestä. Purku-uoma oli hava-selvityksen selvästi kuormittunein piste. Puh- distamon yläpuolisen vertailupisteen kautta tulee ajoittain huomattavaa kuormitusta, joka hei- kentää hygieenistä veden laatua ja lisää joen ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Vuosina 2007–

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 49

2014 Palojoen suun typen pitoisuudessa on selvä nouseva trendi. Fosforin ja kiintoaineen nouseva trendi on heikompi.

Palojoen latva-alueella toteutettu sähkökoekalastus ei tuottanut saalista ja jokisuusta saatiin nuotalla vain salakan ja särjen poikasia. Nastolan puhdistamon alapuolella ja Palojoen suulla pohjaeläimistö on runsastunut ja monipuolistunut ja lajistoon kuuluu veden laadun suhteen herkkiä lajeja. Puhdistamon yläpuolella vastaavaa positiivista kehitystä ei ole todettavissa. Pohjaeläimet olivat etupäässä äyriäisiä. Pääuomaan verrattuna Palojoessa mm. koskikorentola- jisto on vaatimaton (Henriksson ym. 2013).

Myös piilevätutkimuksen perusteella Palojoki oli pääuomaa rehevämpi ja orgaaninen kuormitus vaikutti voimakkaammin. Piileviin perustuvan ekologisen luokituksen perusteella Palojoki olisi taantunut tyydyttävästä välttävään luokkaan. Porvoonjoen pääuomassa pohjaeläimistö ilmen- tää aiempaa parempia elinolosuhteita. Esimerkiksi lohikalojen ravintolähteenä tärkeä jokikatka (Gammarus pulex) on runsastunut ja laajentanut levinneisyysaluettaan. Huonoa veden laatua karttava silmupalkonen (Ithytrichia lamellaris) on runsastunut ja laji esiintyy nykyään koko joessa (Henriksson ym. 2013). Piilevätutkimuksissa Myllykoski ja Luumyllynkoski sekä Hiirkos- ki nousivat vuoden 2011 välttävästä ekologisesta luokasta vuonna 2014 tyydyttävään ekologi- seen luokkaan. Strömsberginkosken tila olisi piilevätutkimusten mukaan heikentynyt, mutta pysynyt edelleen tyydyttävänä ekologisessa luokittelussa.

Veden laatuhavainnoista Porvoonjoen keski- ja alaosalla (Orimattila, Pukkila, Henttalankoski, jokisuu) on todettavissa lievä typen ja fosforin pitoisuusnousu. Kiintoaineen pitoisuustasossa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Sähkönjohtavuudessa ei Orimattilan alapuolella todettu muutostrendiä, mutta Pukkilan alapuolen ja jokisuun näytepisteellä sähkönjohtavuus nousi tarkastelujaksolla. Sähkönjohtavuus nousee jätevesien vaikutuksesta herkemmin kuivina kausina, kuten vuosina 2010 ja 2011. Sateisuus lisää Porvoonjoen sameutta ja kiintoainepitoisuutta nopeasti. Huuhtoumien mukana vesistöön päätyy fosforia ja typpeä. Lauhojen syksyjen ja talvien myötä huuhtoumat ovat yleistyneet ja kevättulvan veroisia kuormituspiikkejä on todettu mm. kesäkuussa 2013, loka-marraskuussa 2013 ja helmi- ja lokakuussa 2014. Vaikka vuodet 2010 ja 2011 olivat vähävirtaamaisia, nosti kevättulva huhtikuussa 2011 vesistön ainepi- toisuuksia voimakkaasti. Typen ja sen fraktioiden pitoisuudet olivat korkeat jo Luhdanjoella Lahden yläpuolella. Pitoisuudet nousivat joko kevättulvan jälkimaininkien seurauksena tai puh- distamopäästöjen takia kesäkuussa 2011.

Rankkasateiden aikaansaamia kesätulvia esiintyi kesäkuussa 2008, heinäkuussa 2009 sekä elokuussa 2013 ja 2014. Pitkäkestoisimmat syystulvat todettiin loka-joulukuussa 2008 ja ve- simäärältään suurimmat syys-marraskuussa 2012. Voimakkaimmat talvitulvat olivat tammikuussa 2007 sekä joulukuu 2011 - tammikuu 2012. Ajankohdat olivat leutoja ja sateisia, ja virtaama oli ajankohtaan nähden korkea.

Lahdessa 23. päivänä heinäkuuta 2015, korjaukset 25.9.2015

RAMBOLL FINLAND OY Ramboll Analytics

Outi Salonen Paula Jäntti yksikön päällikkö, FM limnologi, FM

VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 50

Kirjallisuus:

Ambiotica 2009: Porvoonjoen päällyslevästön piilevätutkimus vuonna 2008. – Tutkimusraportti 23/2009. Ambiotica 2012: Porvoonjoen päällyslevästön piilevätutkimus vuonna 2011. – Tutkimusraportti 51/2012. Ecomonitor 2014: Porvoonjoen ja Palojoen vesistötarkkailu – piilevämääritykset 2014.

Ramboll Finland Oy 2011: Porvoonjoen vesistöalue, Vesistötarkkailun ohjelma 2012 - 2015.

Ramboll Finland Oy 2013: Porvoonjoen vesistöalue, Vesistötarkkailu vuonna 2012. - Velvoite- tarkkailun raportti.

Ramboll Finland Oy 2014: Porvoonjoen vesistöalue, Vesistötarkkailu vuonna 2013. - Velvoite- tarkkailun raportti.

Ramboll Finland Oy 2013b: Porvoonjoen yhteistarkkailu, Porvoonjoen ja siihen laskevien jäte- vedenpuhdistamoiden vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden tutkimus. - Tarkkai- luraportti . 16.12.2013

Ramboll Finland Oy 2014b: Porvoonjoen yhteistarkkailu, Porvoonjoen ja siihen laskevien jäte- vedenpuhdistamoiden vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden tutkimus. - Tarkkai- luraportti – osa 2. 18.6.2014

Henriksson, M., Myllyvirta, T., Vainio S. & Niemi, J. 2013. Porvoonjoen kalataloudellinen yhteistarkkailu 2010–2012. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Tutkimusraportti. 190 s. Henriksson, M., Myllyvirta, T., Vainio S. & Niemi, J. 2010. Porvoonjoen kalataloudellinen yhteistarkkailu 2007–2009. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Tutkimusraportti. 178 s.

1 (2)

LIITEKARTTA 1

LIITEKARTTA 1 KARINIEMI

PORVOONJOKI 98.3 ALI•JUHAKKALA PORVOONJOKI 102.1 PORVOONJOKI 91.0 NASTOLA PALOJOKI 22.6 PALOJOKI 22.5 HAHMAJOKI 2.6 HERRALA PALOJOKI 22.2 HAHMAJOKI 1.2 PORVOONJOKI 77.5 PORVOONJOKI 115.7

PALOJOKI 14.4

PORVOONJOKI 64.5 ORIMATTILA PALOJOKI 0.2 PORVOONJOKI 62.5

PORVOONJOKI 40.3 PUKKILA

PORVOONJOKI 35.5

PORVOONJOKI 25.0

PORVOONJOKI 4.5

JÄTEVEDENPUHDISTAMOT

HAVAINTOPAIKKA c Maanmittaustoimisto lupa nro 3/MML/12 0 10 20 km W:\YHTEINEN\TARKKAILUT\Jäntti\Porvoonjoen vesistöpaikat\Työkansio\Porvoonjoen havaintopaikat_2013_päivitys.dwg 1 (1)

LIITE 2. PORVOONJOEN JA PALOJOEN VESISTÖTARKKAILUN ANALYYSIT JA MENETELMÄT

Muutuja Yksikkö Menetelmä Suppea Laaja Palojoki Lämpötila x x °C Enterokokit * pmy/100 ml SFS-EN ISO 7899-2 x x Escherichia coli kpl/100 ml Coliert x x Suodatettu väri SFS-EN ISO 7887 x Rauta, liukoinen ** µg/l ISO 17294-2 Pa 22,5 Sameus FTU SFS-EN ISO 7027 x pH SFS 10523 x x Sähkönjohtokyky mS/m SFS-EN 27888 x x BOD 7 mg/l SFS-EN 1899-2 x x COD-Mn mg/l SFS 3036 x x Happi mg/l SFS 25813 x x Happikyllästys % laskennallinen x x Kiintoaine mg/l Mod. SFS-EN 872 x x Kokonaisfosfori µg/l SFS-EN 6878 x x liuk.fosfaattifosfori µg/l SFS 3025; 0,4 µm NPC-suod. x Kokonaistyppi µg/l Mod. SFS-EN ISO 11905-1 x x Ammoniumtyppi µg/l SFS 3032 x x Nitraattityppi µg/l SFS-EN ISO 10304 (1-2) x x Nitriittityppi µg/l SFS-EN ISO 10304 (1-2) x x Klorofylli-a µg/l SFS 5772 touko-syys PJ 4,5 Pa 14,4 *) Enterokokit tarkistettuna ** ) Esikäsittely, suodatus 0,45 µm

1 (1)

LIITE 3. PORVOONJOEN JA PALOJOEN NÄYTTEENOTTOSUUNNITELMA VUOSILLE 2012 - 2015

AnalyysivalikoimaSuppea Laaja Suppea Laaja Suppea Suppea Suppea Laaja Suppea Laaja Suppea Suppea Klorofylli PJ 4,5 ja Palojoen Pa 14,4 (Heinämaa) x x x x x Hav. Talven Kevään ylivirtaama Alku- Kesän alivirtaama Syksyn ylivirtaama Alku- Hav. ajankohta alivirtaam kesä talvi kertoja a kuukausi Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka- Marras Joulu Hav.paikka (Huhti) (Maalis) (Marras) (Loka) PJ 4,5 x x x x x x x x x x x x 12 PJ 25,0 x x x x x x x 7 PJ 35,5 x x x x x x x x x x x x 12 PJ 62,5 x x x x x x x 7 PJ 64,5 x x x x x x x 7 PJ 77,5 x x x x x 5 PJ 91,0 x x x x x x x x x x x x 12 PJ 98,3 x x x x x x x x x x x x 12 PJ 102,0 x x x x x 5 PJ 115,7 x x x x x 5 Pa 0,2 x x x x x x x 7 Pa 14,4 x x x x x x 6 Pa 22,2 x x x x x x 6 Pa 22,5 x x x x x x 6 Pa 22,6 x x x x x x 6 Hav.paikkoja 4 15 4 15 4 12 15 15 4 15 4 8 115 tarkkailu päättyy vuoden 2013 lopussa pisteillä PJ 40.3, Hahmajoen 1,2 ja 2,6.

1 (1)

(1)

LIITE 4. PORVOONJOEN VESISTÖALUEEN PUHDISTAMOIDEN VESISTÖKUORMITUS 2004 - 2014

Jätevesimäärä Kokonaisfosfori m3/d kg/d 25000 6,0

5,0 20000

4,0 15000 3,0 10000 2,0

5000 1,0

0 0,0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Kariniemi Ali-Juhakkala Nastola kk Vääräkoski Kariniemi Ali-Juhakkala Nastola kk Vääräkoski

kg/d Biol. hapenkulutus kg/d Kokonaistyppi 180 400

160 350 140 300 120 250 100 200 80 150 60 40 100 20 50 0 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Kariniemi Ali-Juhakkala Nastola kk Vääräkoski Kariniemi Ali-Juhakkala Nastola kk Vääräkoski

1 (3)

(3)

LIITE 5. PÄÄUOMAN VESISTÖTARKKAILUN TULOKSET JA TUNNUSLUVUT 2014

Porvoonjoen vesistöalueen yhteistarkkailu 2014 Väri- Nitriitt Fosfaattifo Sähkönj Happipit Kiintoa Typpi Nitraatti Ammoni Fosfori Näyte- Hav.- Näytteen Näkösyv Maksimis Ulkon Lämpöt Escherichia luku, Hapen CODM ityppi sfori, liuk. Klorofy Ottopvm Haju Enterokokit Sa-meus pH ohtavuu oisuus ine BOD 7 (N), typpi umtyppi (P), nro paikka ottosyv. yys yvyys äkö ila coli suoda- kyllästys% n (NO2- NPC - lli-a s (O2) (GF/C) kokonais- (NO3-N) (NH4-N) kokonais- tettu N) suodatus 14VV0 2014 m m m °C pmy/100 ml mpn/100 ml NTU mg Pt/l mS/m mg/l % mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 0077 PJ 4.5 21.1. 1,2 0,3 2,4 ls, ru lyj 0,2 45 240 7,2 16 14,2 98 11 18 <2,0 3300 2400 14 110 98 0161 PJ 4.5 12.2. 1,1 0,5 2,2 o,lru l 0,1 94 590 29 80 7,2 26 12,5 86 12 10 2,3 5400 4100 18 310 84 24 0423 PJ 4.5 11.3. 1,1 0,05 2,2 s,ru l 0,3 200 770 7,2 15 14 97 73 16 3,8 3400 2500 9 110 230 0732 PJ 4.5 8.4. 0,3 0,3 0,6 ls,lru l 4,2 19 140 62 100 7,5 19 12,5 96 28 11 3 2800 1400 5 61 110 16 0993 PJ 4.5 7.5. 0,5 0,5 0,8 o, lru lyj 9,8 68 1300 7,5 19 11,1 98 18 12 2,6 2100 1400 5 14 88 7,9 1325 PJ 4.5 4.6. 0,4 0,9 o, ru lyj 17,5 23 110 7,6 24 9,1 95 13 14 2,2 3000 2200 12 25 93 4,2 1595 PJ 4.5 15.7. 0,5 0,5 1,2 o,lru lyj 21,8 42 90 7,5 19 7,5 85 15 17 3,5 2000 1100 7 13 130 36 1847 PJ 4.5 4.8. 0,4 0,8 0,8 k, lru lyj 24,4 29 180 12 60 7,6 28 7,6 91 9,3 12 3 2700 1900 12 11 79 23 17 2501 PJ 4.5 15.9. 0,5 0,6 1 o, lru smt 15,3 34 70 7,5 29 8,7 87 7,7 9,6 <2,0 2400 1300 5 13 89 13 2938 PJ 4.5 22.10. 0,4 0,2 0,8 s,lru lmt 4,7 1100 2400 7,4 27 11,2 87 22 13 <2,0 4000 2300 6 36 150 3115 PJ 4.5 11.11. 0,5 0,12 1 s, lru l 4,7 170 370 120 240 7,5 24 11,3 88 44 16 2,6 4600 3300 <2 35 210 46 3239 PJ 4.5 10.12. 0,4 0,1 0,1 s,ru l 1,5 210 500 7,5 22 13,1 93 32 14 2,5 4200 3200 12 86 180 PJ 4.5 Keskiarvo 170 563 56 120 7,4 22 11 92 24 14 3 3325 2258 10 69 128 27 16 PJ 4.5 minimi 19 70 12 60 7,2 15 8 85 8 10 2 2000 1100 5 11 79 16 4 PJ 4.5 maksimi 1100 2400 120 240 7,6 29 14,2 98 73 18 3,8 5400 4100 18 310 230 46 36 0160 PJ 25.0 12.2. 0,5 0,5 1 o,lru l 0,1 120 580 26 80 7,3 27 13,3 91 11 9,3 2,1 6300 4600 48 570 74 22 0731 PJ 25.0 8.4. 0,3 0,3 0,6 ls,lru l 3,3 79 440 66 100 7,5 20 12,7 95 36 11 3,4 3000 1400 6 67 110 16 1324 PJ 25.0 4.6. 0,4 0,4 0,8 o, ru lyj 15 44 55 7,4 20 9 89 16 16 2,5 4100 3300 15 31 100 1594 PJ 25.0 15.7. 0,5 0,5 1 o,lru lyj 20,9 100 220 7,5 22 7,5 84 12 15 2,5 2700 1900 16 18 120 1846 PJ 25.0 4.8. 0,4 0,8 0,8 k, lru syj 23 110 310 12 50 7,6 25 7,6 89 7,9 8,5 2,2 2200 1500 8 18 85 42 3114 PJ 25.0 11.11. 0,5 0,2 1 s, lru l 4,7 140 690 95 240 7,5 24 11,6 90 30 15 <2,0 4600 3400 <2 47 210 64 3238 PJ 25.0 10.12. 0,3 0,1 0,6 s,ru l 1,9 260 660 7,4 25 12,8 92 53 15 3,3 5500 4400 19 120 260 PJ 25.0 Keskiarvo 122 422 50 118 7,5 23 11 90 24 13 3 4057 2929 19 124 137 36 PJ 25.0 minimi 44 55 12 50 7,3 20 8 84 8 9 2 2200 1400 6 18 74 16 PJ 25.0 maksimi 260 690 95 240 7,6 27 13,3 95 53 16 3,4 6300 4600 48 570 260 64 0076 PJ 35.5 21.1. 0,2 0,4 0,4 o, ru lyj 0 58 190 7,2 17 14 96 12 18 2 3200 2300 12 98 88 0159 PJ 35.5 12.2. 0,1 0,2 0,2 o,lru lyj 0,1 160 1300 25 80 7,4 29 13,8 95 12 9,7 2,5 7100 5400 40 490 79 25 0422 PJ 35.5 11.3. 0,6 0,1 1,2 s,ru lyj 0,4 210 1700 7,1 13 14,3 99 110 16 4,7 3000 1800 16 190 290 0730 PJ 35.5 8.4. 0,2 0,3 0,4 ls,lru l 3,6 110 600 52 100 7,6 22 12,8 97 29 11 3,2 3000 1600 7 74 100 17 0992 PJ 35.5 7.5. 0,1 0,3 0,3 o, lru lyj 7,5 7 40 7,6 22 11,6 97 11 12 2,7 2400 1600 7 15 110 1323 PJ 35.5 4.6. 0,2 0,4 0,4 o, ru lyj 15,1 63 47 7,5 21 9,4 93 15 14 2,5 3900 3000 16 36 100 1593 PJ 35.5 15.7. 0,1 0,3 0,3 o,lru lyj 20,7 37 10 7,6 22 8,4 94 9,1 15 2,9 3000 2100 60 13 130 1845 PJ 35.5 4.8. 0,1 0,2 0,2 k, lru syj 23,1 23 10 9,3 50 7,7 25 8,2 96 6,6 8,8 2,2 2500 1900 11 5,7 89 47 2500 PJ 35.5 15.9. 0,1 0,3 0,3 k, lru smt 14,8 27 3 7,6 29 9,1 90 3,6 9,9 <2,0 3000 1900 4 13 120 2937 PJ 35.5 22.10. 0,1 0,3 0,3 ls,lru lmt 4 400 550 7,4 29 11,2 85 34 12 2,4 5000 3200 13 44 150 3113 PJ 35.5 11.11. 0,2 0,2 0,4 s, lru l 4,6 110 670 75 210 7,5 25 - - 20 13 2,6 4600 3000 <2 48 190 68 3237 PJ 35.5 10.12. 0,2 0,1 0,4 s,ru l 2 450 680 7,5 27 13 94 61 13 3,3 5200 4300 18 120 220 PJ 35.5 Keskiarvo 138 483 40 110 7,5 23 11 94 27 13 3 3825 2675 19 96 139 39 PJ 35.5 minimi 7 3 9 50 7,1 13 8 85 4 9 2 2400 1600 4 6 79 17 PJ 35.5 maksimi 450 1700 75 210 7,7 29 14,3 99 110 18 4,7 7100 5400 60 490 290 68

2 (3)

(3)

Väri- Nitriitt Fosfaattifo Sähkönj Happipit Kiintoa Typpi Nitraatti Ammoni Fosfori Näyte- Hav.- Ottopvm Näytteen Näkösyv Maksimis Ulkon Lämpöt Escherichia luku, Hapen CODM ityppi sfori, liuk. Haju Enterokokit Sa-meus pH ohtavuu oisuus ine BOD 7 (N), typpi umtyppi (P), nro paikka 2014 ottosyv. yys yvyys äkö ila coli suoda- kyllästys% n (NO2- NPC - s (O2) (GF/C) kokonais- (NO3-N) (NH4-N) kokonais- tettu N) suodatus 14VV0 2014 m m m °C pmy/100 ml mpn/100 ml NTU mg Pt/l mS/m mg/l % mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 0158 PJ 62.5 12.2. 1 0,5 2 o,lru lyj 0,1 400 3400 19 55 7,4 33 12,9 88 13 7,8 <2,0 5900 4800 31 220 68 25 0729 PJ 62.5 8.4. 1,1 0,3 2,2 ls, lru l 3,6 580 2500 35 75 7,6 27 12,5 94 23 10 4,1 3900 1800 14 98 88 18 1322 PJ 62.5 4.6. 1 0,4 2 o, ru lyj 14,6 230 630 7,3 22 8,6 85 17 15 3,1 2900 2100 18 45 99 1592 PJ 62.5 15.7. 0,9 0,5 1,8 o,lru lyj 19,3 240 170 7,4 27 7,2 78 14 16 2,9 3000 2200 21 44 140 1844 PJ 62.5 4.8. 0,9 0,8 1,9 k, lru syj 21 100 400 15 50 7,5 29 7,1 80 11 9 3,1 2600 1900 22 46 110 67 3112 PJ 62.5 11.11. 1,1 0,2 2,2 s, lru l 4,8 360 2200 89 210 7,5 25 11,7 91 36 14 2,5 5700 4000 <2 55 180 50 3236 PJ 62.5 10.12. 1,1 0,1 2,3 s,ru l 2,5 470 1200 7,3 24 12,7 93 58 16 3,4 6600 5700 16 85 220 PJ 62.5 Keskiarvo 340 1500 40 98 7,4 27 10 87 25 13 3 4371 3214 20 85 129 40 PJ 62.5 minimi 100 170 15 50 7,3 22 7 78 11 8 3 2600 1800 14 44 68 18 PJ 62.5 maksimi 580 3400 89 210 7,6 33 12,9 94 58 16 4,1 6600 5700 31 220 220 67 0156 PJ 64.5 12.2. 1 0,5 2 o,lru lyj 0,1 160 780 20 60 7,4 37 12,5 86 14 9,4 4,7 8900 7200 130 470 75 24 0727 PJ 64.5 8.4. 1,3 0,2 2,6 s,lru l 3,6 720 1700 44 75 7,5 24 12,3 93 28 10 3,8 3400 2000 18 97 82 15 1320 PJ 64.5 4.6. 1,2 0,6 2,5 o, ru lyj 14,9 70 66 7,3 23 8,5 84 14 13 2,6 3300 2400 21 54 76 1590 PJ 64.5 15.7. 1,1 0,5 2,2 o,lru lyj 19,4 200 100 7,4 29 7,4 80 15 15 3,9 3300 2300 24 41 110 1842 PJ 64.5 4.8. 1,5 0,8 3 k, lru syj 21,2 120 160 17 50 7,5 29 7,3 82 13 9,4 3,1 3100 2300 30 43 110 54 3110 PJ 64.5 11.11. 1,4 0,2 2,8 s, lru l 4,8 330 780 56 140 7,5 27 11,4 89 25 14 2,9 5500 3400 <2 50 130 36 3234 PJ 64.5 10.12. 1,4 0,1 2,8 s,ru l 2,6 440 2300 7,3 25 12,4 91 47 15 3,3 6300 5400 22 87 160 PJ 64.5 Keskiarvo 291 841 34 81 7,4 28 10 86 22 12 3 4829 3571 41 120 106 32 PJ 64.5 minimi 70 66 17 50 7,3 23 7 80 13 9 3 3100 2000 18 41 75 15 PJ 64.5 maksimi 720 2300 56 140 7,5 37 12,5 93 47 15 4,7 8900 7200 130 470 160 54 0155 PJ 77.5 11.2. 1 0,4 2 o,lru syj 1,6 1600 4700 32 45 7,3 37 11,2 80 23 9 7,7 7600 5700 180 690 88 25 0726 PJ 77.5 8.4. 1,1 0,2 2,2 s,lru lyj 4 450 1800 46 75 7,5 28 11,8 90 36 11 4,6 5100 3400 22 76 98 16 1589 PJ 77.5 15.7. 1,4 0,4 2,8 o,lru syj 18,6 370 2000 7,2 30 5,2 56 23 13 6 3400 2300 7 53 140 1841 PJ 77.5 4.8. 1,3 1 2,6 k, lru syj 20,7 170 300 8 50 7,4 26 6,8 76 6,9 8,6 4,2 3400 2500 49 52 87 44 3109 PJ 77.5 11.11. 1,5 0,3 3 s, lru l 4,8 280 1800 46 120 7,4 29 10,7 83 30 13 3,5 5500 3700 <2 50 120 32 PJ 77.5 Keskiarvo 574 2120 33 73 7,4 30 9 77 24 11 5 5000 3520 65 184 107 29 PJ 77.5 minimi 170 300 8 45 7,2 26 5 56 7 9 4 3400 2300 7 50 87 16 PJ 77.5 maksimi 1600 4700 46 120 7,5 37 11,8 90 36 13 7,7 7600 5700 180 690 140 44 0075 PJ 91.0 21.1. 0,1 0,3 0,3 k, ru lyj 0,2 410 1900 6,8 22 10 69 12 18 4,8 6000 4500 59 660 72 0154 PJ 91.0 11.2. 0,1 0,2 0,2 k,lru syj 2 22000 130000 18 55 7,2 31 10,7 77 15 11 12 7500 4500 270 1500 160 32 0421 PJ 91.0 11.3. 0,2 0,1 0,4 s,ru lyj 0,9 620 5900 7,0 17 12 84 240 16 5 4200 3000 25 140 290 0725 PJ 91.0 8.4. 0,2 0,2 0,4 s,lru lyj 3,8 13000 4000 45 75 7,4 23 12 91 38 12 4,1 4200 2300 20 68 93 14 0991 PJ 91.0 7.5. 0,1 0,3 0,3 o, lru syj 7,2 1000 8700 7,3 25 10,7 89 15 13 4,5 4000 3000 27 51 74 1319 PJ 91.0 4.6. 0,1 0,3 0,3 o, ru syj 15,3 2000 12000 7,1 28 7,6 76 14 16 5,8 4500 3100 120 230 100 1588 PJ 91.0 15.7. 0,1 0,2 0,2 k,lru syj 18,8 830 6500 7,3 31 6,7 72 12 15 4,8 4600 3300 65 200 110 1840 PJ 91.0 4.8. 0,1 0,2 0,2 k, lru syj 21 680 2400 7,4 50 7,3 24 6,9 77 7,2 9,7 5,3 3800 2500 84 160 94 46 2499 PJ 91.0 15.9. 0,1 0,2 0,2 k, lru syj 13,8 390 930 7,4 34 8,1 78 6 9,6 3,8 4200 2200 14 42 86 2936 PJ 91.0 22.10. 0,1 0,3 0,3 o,lru syj 3,7 1400 12000 7,3 24 10,9 83 6,4 10 <2,0 3000 2500 24 310 82 3108 PJ 91.0 11.11. 0,2 0,3 0,4 s, lru lyj 5 240 1100 34 100 7,3 25 10,9 85 26 13 4 4800 3200 <2 68 100 26 3233 PJ 91.0 10.12. 0,1 0,3 0,3 ls,ru lyj 2,2 150 340 7,3 21 12 87 31 13 2,4 4300 3700 19 66 98 PJ 91.0 Keskiarvo 3560 15481 26 70 7,2 25 10 81 35 13 5 4592 3150 66 291 113 30 PJ 91.0 minimi 150 340 7 50 6,8 17 7 69 6 10 2 3000 2200 14 42 72 14 PJ 91.0 maksimi 22000 130000 45 100 7,4 34 12 91 240 18 12 7500 4500 270 1500 290 46

3 (3)

(3)

Väri- Nitriitt Fosfaattifo Sähkönj Happipit Kiintoa Typpi Nitraatti Ammoni Fosfori Näyte- Hav.- Ottopvm Näytteen Näkösyv Maksimis Ulkon Lämpöt Escherichia luku, Hapen CODM ityppi sfori, liuk. Haju Enterokokit Sa-meus pH ohtavuu oisuus ine BOD 7 (N), typpi umtyppi (P), nro paikka 2014 ottosyv. yys yvyys äkö ila coli suoda- kyllästys% n (NO2- NPC - s (O2) (GF/C) kokonais- (NO3-N) (NH4-N) kokonais- tettu N) suodatus 14VV0 2014 m m m °C pmy/100 ml mpn/100 ml NTU mg Pt/l mS/m mg/l % mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 0074 PJ 98.3 21.1. 0,5 0,5 1 k, ru h 0,1 19 65 6,7 13 9,3 64 9,5 17 <2,0 1900 1300 5 31 47 0153 PJ 98.3 11.2. 0,9 0,6 1,7 k,lru lmt 0,1 47 380 17 55 7,1 16 11,5 79 13 7,8 2,1 1700 1400 5 65 39 11 0420 PJ 98.3 11.3. 1,1 0,1 2,2 s,ru h 0,2 210 1500 6,9 10 12,3 85 180 17 3,8 2300 1500 5 58 240 0724 PJ 98.3 8.4. 0,9 0,2 1,8 s,lru l 2,6 36 690 62 75 7,3 14 12,2 90 57 11 2,4 1900 1100 3 50 78 8 0990 PJ 98.3 7.5. 1 0,5 2 o, lru lmt 5,9 27 130 7,3 13 11,4 91 11 11 <2,0 1200 790 <2 12 40 1318 PJ 98.3 4.6. 0,9 0,5 1,8 o, ru smt 15 200 110 7,1 14 8,2 81 14 16 <2,0 1300 720 4 17 51 1587 PJ 98.3 15.7. 0,8 0,6 1,6 k,lru smt 18,9 290 110 7,2 16 7,3 78 8,7 15 2,3 1200 680 7 39 62 1839 PJ 98.3 4.8. 0,9 0,9 1,8 k, lru lmt 19,2 300 1100 7,6 60 7,4 15 7,7 83 4,6 8,2 2,2 990 620 5 32 54 23 2498 PJ 98.3 15.9. 0,9 1,1 1,8 k, lru smt 12,4 120 310 7,4 17 9,4 88 3,2 7,3 <2,0 1000 640 3 18 36 2935 PJ 98.3 22.10. 1 0,6 1,9 o,lru lmt 2,1 120 610 7,3 17 11,8 86 8,4 9,2 <2,0 1600 990 3 20 56 3107 PJ 98.3 11.11. 1,1 0,3 2,2 s, lru h 3,9 65 150 31 100 7,3 17 11,4 87 23 14 2,7 3400 1700 <2 29 92 21 3232 PJ 98.3 10.12. 1 0,2 2 s,ru h 1,3 180 270 7,3 16 12 85 32 11 <2,0 3600 3100 7 28 88 PJ 98.3 Keskiarvo 135 452 29 73 7,2 15 10 83 30 12 3 1841 1212 5 33 74 16 PJ 98.3 minimi 19 65 8 55 6,7 10 7 64 3 7 2 990 620 3 12 36 8 PJ 98.3 maksimi 300 1500 62 100 7,4 17 12,3 91 180 17 3,8 3600 3100 7 65 240 23 0152 PJ 102.0 11.2. 0,5 0,6 1 k,lru lmt 0,1 14 210 15 65 6,9 13 10,7 73 7,5 10 2 1700 1400 4 42 39 12 0723 PJ 102.0 8.4. 0,5 0,3 1 ls,ru h 2,9 16 58 73 75 7,2 13 11,5 85 70 14 2,7 1900 990 3 44 95 7 1586 PJ 102.0 15.7. 0,3 0,6 0,9 k,lru lmt 20,7 7 10 6,9 12 5,2 58 4 17 2,2 1200 470 6 51 66 1838 PJ 102.0 4.8. 0,5 0,8 1 k, lru lmt 21,1 42 52 3,7 70 7,1 13 5,6 63 3 11 <2,0 740 260 3 21 54 24 3106 PJ 102.0 11.11. 0,5 0,3 1 s, lru h 3,7 85 190 26 120 7,2 16 10,9 83 9,6 14 <2,0 3100 2500 <2 21 84 24 PJ 102.0 Keskiarvo 33 104 29 83 7,1 13 9 72 19 13 2 1728 1124 4 36 68 17 PJ 102.0 minimi 7 10 4 65 6,9 12 5 58 3 10 2 740 260 3 21 39 7 PJ 102.1 maksimi 85 210 73 120 7,2 16 11,5 85 70 17 2,7 3100 2500 6 51 95 24 0151 PJ 115.7 11.2. 1,1 0,8 2,2 k,lru lmt 0,1 110 210 17 65 7,0 13 12,2 84 10 10 <2,0 1800 1400 4 48 39 11 0722 PJ 115.7 8.4. 1,2 0,3 2,4 ls,ru h 2,7 0 66 30 75 7,3 13 12,3 91 23 11 2,1 1800 1000 3 28 60 9 1585 PJ 115.7 15.7. 1 0,6 2,1 k,lru lmt 18,8 28 10 7,2 14 8 86 8,4 13 <2,0 1200 670 5 32 59 1837 PJ 115.7 4.8. 1 0,8 2,1 k, lru lmt 19,5 77 70 9,5 60 7,3 13 7,3 80 7,1 8,9 <2,0 950 570 4 17 49 15 3105 PJ 115.7 11.11. 1,4 0,3 2,8 s, lru h 4,5 96 130 41 140 7,3 18 10,8 83 17 17 2,5 5100 3100 <2 25 100 25 PJ 115.7 Keskiarvo 62 97 24 85 7,2 14 10 85 13 12 2 2170 1348 4 30 61 15 PJ 115.7 minimi 0 10 10 60 7,0 13 7 80 7 9 2 950 570 3 17 39 9 PJ 115.7 maksimi 110 210 41 140 7,3 18 12,3 91 23 17 2,5 5100 3100 5 48 100 25

1 (1) 1(1)

1 (1) (1) LIITE 6. SAMEUS PORVOONJOESSA VUOSINA 2007 - 2014

Sameus 300

250

200

150 NTU

100

PJ98.3 PJ91.0

Sameus 300

250

200

150 NTU

100

PJ62.5 PJ35,5

Sameus 300 390 ntu 250

200

150 NTU

100

PJ4.5

1 (1) 1(1)

1 (1) (1) LIITE 7. KIINTOAINE PORVOONJOESSA VUOSINA 2007 - 2014

Kiintoaine 200 240 mg/l

150

100 mg/l

PJ98.3 PJ91.0

Kiintoaine 200

150

100 mg/l

PJ62.5 PJ35.5

Kiintoaine 200

150

100 mg/l

PJ4.5

1 (1) 1(1)

1 (1) (1) LIITE 8. KEMIALLINEN HAPENKULUTUS, CODMN, PORVOONJOESSA VUOSINA 2007 - 2014

CODMn 40

20 mg/l

PJ98.3 PJ91.0

COD 40

20 mg/l

PJ62.5 PJ35.5

COD 40

20 mg/l

PJ4.5

1 (1) 1(1)

1 (1) (1) LIITE 9. SÄHKÖNJOHTAVUUS PORVOONJOESSA VUOSINA 2007 - 2014

Sähkönjohtavuus 60

30 mS/m 20

PJ98.3 PJ91.0

Sähkönjohtavuus 60

30 mS/m 20

PJ62.5 PJ35.5

Sähkönjohtavuus 60

50 99 mS/m

30 mS/m 20

PJ4.5

1 (2) 1(2)

1 (2) (2) LIITE 10. NITRAATTI-, NITRIITTI- JA AMMONIUMTYPEN PITOISUUKSIEN TUNNUSLUVUT PORVOONJOESSA 2007 - 2014

2 (2) 1(2)

2 (2) (2) Nitraattityppi µg/l PJ 115.7 PJ 100.4 PJ 102.0 PJ 98.3 PJ 91.0 PJ 77.5 PJ 64.5 PJ 62.5 PJ 40.3 PJ 35.5 PJ 25.0 PJ 4.5 2007, ka 1280 993 1373 3250 2775 2117 2117 1865 2225 1883 1856 min 470 370 400 2400 2300 1100 2600 2600 3200 2500 870 max 2900 1300 3400 4100 3500 2600 1200 890 1300 1300 3100 2008, ka 1340 1440 1338 2858 2250 2250 2117 1933 2050 1667 1667 min 710 660 580 2000 2000 1600 1700 1300 1300 1200 1300 max 2100 2000 2200 4600 2500 3600 3200 3100 3200 2300 2700 2009, ka 1288 1225 1263 3000 3325 2767 2750 2233 2308 2267 2083 min 750 600 720 1300 2200 2100 2000 1700 1600 1600 1400 max 2000 1900 1400 4300 3900 3900 4300 3300 3200 2900 2800 2010, ka 1203 1563 1170 4250 3550 3633 3617 2983 2759 3083 2491 min 590 550 550 1300 1300 1200 1200 1100 910 1100 590 max 2100 3000 3000 7600 7400 6700 6400 4800 5100 5200 5900 2011, ka 3064 2490 1685 5483 6975 5540 5720 4720 4417 4580 3338 min 470 460 430 2900 4000 3500 3600 2900 2700 2500 860 max 11000 6500 6300 9600 11000 9500 9800 9500 9600 9500 9200 2012, ka 1423 1428 1100 3008 3650 2917 2717 2497 2182 1918 1758 min 800 480 360 1000 1300 1100 1100 780 780 710 610 max 3300 3100 3100 6200 6300 4300 3800 4500 4400 3400 2800 2013, ka 1380 1275 1014 2936 2296 2343 2757 2333 2313 2037 1812 min 530 280 370 730 980 1300 1400 1800 950 960 870 max 2700 2700 2500 4600 3400 2800 5200 4100 3600 3900 3000 2014, ka 1348 1124 1211 3150 3520 3571 3214 2675 2929 2258 min 570 260 640 2200 2300 2000 1800 1600 1400 1100 max 3100 2500 3100 4500 5700 7200 5700 5400 4600 4100

Nitriittityppi µg/l PJ 115.7 PJ 100.4 PJ 102.0 PJ 98.3 PJ 91.0 PJ 77.5 PJ 64.5 PJ 62.5 PJ 40.3 PJ 35.5 PJ 25.0 PJ 4.5 2007, ka <10 <10 <10 54 44 26 18 18 13 <10 17 min <10 <10 10 17 12 <10 <10 <10 <10 <10 max 24 <10 150 110 39 28 46 36 26 26 2008, ka <10 <10 <10 61 55 34 29 20 29 <10 <10 min <10 <10 12 <10 11 <10 <10 <10 <10 <10 max <10 <10 160 110 78 41 35 79 <10 <10 2009, ka 7 5 6 71 98 41 41 21 22 18 15 min 5 4 4 21 16 13 9 9 7 6 6 max 12 5 11 170 280 95 110 38 70 49 29 2010, ka 6 7 6 92 88 74 78 22 23 21 15 min <3 5 <3 6 6 6 6 6 6 5 5 max 8 9 9 250 250 320 330 42 72 38 45 2011, ka 11 7 6 125 94 46 58 28 27 22 13 min 5 3 2 23 15 9 8 5 6 5 4 max 21 11 13 300 190 83 110 64 63 57 24 2012, ka 6 6 6 66 48 38 40 23 20 15 15 min 4 3 3 10 21 16 15 12 5 9 5 max 7 12 12 140 82 90 72 42 33 20 34 2013, ka 7 6 6 74 52 41 43 16 18 11 12 min 3 3 3 16 15 14 8 9 9 5 5 max 15 11 10 270 160 72 100 39 31 15 18 2014, ka 4 4 5 66 65 41 20 19 19 10 min <2 <2 <2 <2 <2 <2 <2 <2 <2 <2 max 5 6 7 270 180 130 31 60 48 18

Ammoniumtyppi µg/l PJ PJ PJ 115.7 100.4 102.0 PJ 98.3 PJ 91.0 PJ 77.5 PJ 64.5 PJ 62.5 PJ 40.3 PJ 35.5 PJ 25.0 PJ 4.5 2007, ka 58 62 73 203 95 82 77 66 63 59 47 min 19 48 <10 36 11 16 19 23 23 24 14 max 160 69 490 430 150 120 150 140 170 130 130 2008, ka 34 30 27 394 185 201 178 107 106 83 70 min 15 13 11 110 110 77 18 <10 <10 <10 <10 max 55 43 51 1000 260 400 380 200 180 120 130 2009, ka 59 40 50 811 608 460 600 274 273 219 151 min 25 14 13 220 310 77 120 22 14 10 <10 max 100 67 98 2200 910 1200 1700 600 610 500 400 2010, ka 65 92 63 1098 605 445 755 447 364 334 225 min <10 35 <10 110 350 110 330 32 <10 25 <10 max 130 130 140 2400 1100 1200 1900 1500 1100 1000 780 2011, ka 98 69 44 1238 1465 232 590 300 318 230 165 min 29 16 5 170 8 51 160 <10 <10 <10 <10 max 250 110 110 5100 5000 630 1800 820 1200 570 500 2012, ka 25 28 37 266 164 122 179 92 119 94 61 min 8 15 <4 50 46 50 46 21 21 11 8 max 64 47 85 460 310 240 320 180 440 270 160 2013, ka 38 34 42 319 225 160 160 67 95 60 59 min <4 <4 <4 100 96 89 56 26 10 7 5 max 54 80 77 750 470 330 380 170 400 160 160 2014, ka 30 36 33 291 184 120 85 96 124 69 min 17 21 12 42 50 41 45 6 18 11 max 48 51 65 1500 690 470 220 490 570 310

1 (1)

LIITE 11. PORVOONJOKI 11.5:N VEDENLAATU 2014

Porvoonjoki 11,5:n vedenlaatu 2014: Aineisto Uudenmaan ely-keskus / Hertta-tietokanta Kiintoaine, Kokonaistyppi, Kokonaisfosfori, hieno, suodatus Kemiallinen Fekaaliset suodattamaton suodattamaton polykarb. 0,4 µm hapen kulutus enterokokit Sähkönjohtavuu Aika µg/l µg/l mg/l mg/l kpl/100ml s mS/m 8.1.14 2800 164 100 17 130 14,1 4.2.14 4100 84 35 15 30 21,2 11.3.14 4100 230 150 13 320 15,6 19.3.14 3200 125 73 13,4 25.3.14 3400 165 98 16,4 3.4.14 3200 111 63 16,3 9.4.14 3100 103 51 12 49 17,7 14.4.14 3100 98 63 19,4 24.4.14 2200 102 55 15 7.5.14 2200 87 35 14 2 18 15.5.14 7400 200 120 18,5 21.5.14 3300 100 52 15,4 4.6.14 4700 108 38 15 10 20,7 1.7.14 3000 152 71 20 130 15,6 4.8.14 3000 76 9,7 11 18 29,1 2.9.14 2600 121 35 9,3 32 23 16.9.14 2500 84 20 25,6 8.10.14 4200 111 31 8,7 19 32,6 23.10.14 3500 112 31 26,9 4.11.14 3900 115 38 10 4 25,2 19.11.14 4600 139 67 21,9 2.12.14 4100 125 53 14 130 24 Keskiarvo 2014 3555 123 59 13 73 20

1 (1)

LIITE 12. PORVOONJOKI 11.5, HENTTALANKOSKEN VEDEN LAATU VUOSINA 2007 - 2014

Enterokokit Sähkönjohtavuus 2000 50

40 1500

30 1000

mS/m 20 kpl/100ml

500 10

0 0

COD Kiintoaine 50 300

40 200

30 mg/l mg/l 20 100 10

0 0

Typpi (N) Fosfori (P) 8000 600

500 6000 400

4000 300

µg/l µg/l

200 2000 100

0 0

1 (2)

LIITE 13. PALOJOEN VESISTÖTARKKAILUN TULOKSET JA TUNNUSLUVUT 2014

Nastolan jätevedenpuhdistamon vesistövaikutusten tarkkailu Palojoessa v. 2014

Havainto- Näytteen Näytenr paikka ottopvm Maksimi Ulko- Lämpö- Escherichia Enter- Sähkönjoh Happipitoi Hapen Kiinto o Näytesyv. syv. näkö Haju Virtaama tila coli, MPN okokit Sameus Väriluku pH tavuus suus (O2) kyllästysaste aine CODMn BOD 7 14VV0 2014 m m l/s °C mpn/100 ml pmy/100 ml NTU mg Pt/l mS/m mg/l % mg/l mg/l mg/l 0238 Pa 22,6 28.2. 0,1 0,2 lru h 23 1 9800 2300 23 100 7,3 23 13,1 92 18 10 3,1 0828 Pa 22,6 16.4. 0,1 0,5 ke, s l 98 0,4 140 22 35 130 7,1 16 13,1 91 37 15 <2,0 1475 Pa 22,6 17.6. 0,1 0,25 ke,s s 70 8,9 990 410 7,4 20 10,6 91 44 14 2,8 1820 Pa 22,6 30.7. 0,1 0,3 ke, s l 60 16,5 17000 7300 7,3 20 6,5 67 29 15 5 2139 Pa 22,6 21.8. 0,1 0,3 ke lmt 40 12,9 1700 1100 21 7,6 22 9,3 88 12 11 2,3 3009 Pa 22,6 29.10. 0,1 0,4 ke h 35 7 72 76 12 80 7,5 24 10,5 86 6,8 7,8 <2,0 keskiarvo 4950 1868 23 103 7,4 21 10,5 86 24 12 3,3 0239 Pa 22,5 28.2. 0,1 0,25 ru, s syj 17 4,5 17000 2500 35 100 7,8 110 11,9 92 61 11 4,1 0829 Pa 22,5 16.4. 0,05 0,1 ke, s syj 22 2,2 3700 110 55 130 7,6 62 12,7 92 58 13 2,7 1476 Pa 22,5 17.6. 0,05 0,1 ke,s syj 20 10,4 510 110 7,8 130 9,6 86 56 9,4 5,5 1821 Pa 22,5 30.7. 0,05 0,1 ke, s lyj 5 16,4 710 160 8 140 6,4 65 29 8 4,1 2140 Pa 22,5 21.8. 0,05 0,12 ke syj 8 14,9 660 270 26 8,2 110 8,7 86 35 7,8 4,2 3010 Pa 22,5 29.10. 0,1 0,2 ke vyj 10 8,8 770 200 28 80 8,1 130 10,4 90 46 8,7 3,8 keskiarvo 3892 558 36 103 7,9 114 10,0 85 48 10 4,1 0240 Pa 22,4 28.2. 0,1 0,3 lru, ls lyj 40 2,3 14000 3600 27 100 7,6 55 12,6 92 39 10 3,5 0830 Pa 22,4 16.4. 0,1 0,4 ke, s lyj 107 0,7 670 54 46 100 7,3 25 12,8 89 43 15 2,9 1477 Pa 22,4 17.6. 0,1 0,3 ke,s syj 90 9,3 450 260 7,7 60 10,3 90 44 12 4,5 1822 Pa 22,4 30.7. 0,1 0,2 ke, s lyj 65 16,5 16000 4700 7,5 40 8,2 84 41 14 5 2141 Pa 22,4 21.8. 0,1 0,2 ke lyj 48 13,3 1300 740 25 8 49 9 86 25 9,8 3,7 3011 Pa 22,4 29.10. 0,1 0,35 ke vyj 45 7,5 610 210 20 80 7,8 60 10,5 88 23 8 2 keskiarvo 5505 1594 30 93 7,7 48 10,6 88 36 11 3,6 0241 Pa 14,4 28.2. 0,1 0,3 lru, ls h 80 1,8 6100 2000 31 100 7,5 37 12,6 91 28 9,9 <2,0 0831 Pa 14,4 16.4. 0,1 0,5 ke, s lyj 400 1,4 480 49 63 180 7,2 21 13 92 110 15 3,7 1478 Pa 14,4 17.6. 0,1 0,35 ke,s syj 100 10,1 860 320 7,6 40 10,3 91 23 10 3,3 1823 Pa 14,4 30.7. 0,1 0,3 ke, s lyj 80 16,6 7700 1900 7,7 69 8 82 36 7,8 3,9 2142 Pa 14,4 21.8. 0,1 0,3 ke l 90 12,7 650 550 38 7,9 47 9 85 29 7,9 2,9 3012 Pa 14,4 29.10. 0,1 0,3 ke l 70 7,2 35 20 26 80 7,8 57 10,5 87 22 7,2 <2,0 keskiarvo 2638 807 40 120 7,6 45 10,6 88 41 10 3,5 0157 Pa 0.2 12.2. 0,8 1,5 o,lru lyj 0,3 630 130 18 7,4 33 12,4 86 11 3,5 <2,0 0728 Pa 0.2 8.4. 0,6 1,2 ls,lru h 2,7 51 14 45 7,5 23 12,8 94 22 7,4 <2,0 1321 Pa 0.2 4.6. 0,5 1 o, ru lmt 15,1 170 87 7,4 20 8,9 88 23 15 <2,0 1591 Pa 0.2 15.7. 0,5 1 o,lru lyj 18,7 210 77 7,5 30 8 86 15 8,1 2,5 1843 Pa 0.2 4.8. 0,6 1,2 k, lru lmt 20,5 110 59 13 7,6 38 7,4 82 8,5 5,1 <2,0 3111 Pa 0.2 11.11. 0,5 1,5 s, lru l 4,9 570 330 160 7,4 23 11,5 90 68 17 2,7 3235 Pa 0.2 10.12. 0,5 1 s,ru l 2,2 290 290 7,2 19 12,3 89 70 15 2,6 keskiarvo 290 141 59 7 27 10 88 31 10 3

2 (2)

Nastolan jätevedenpuhdistamon vesistövaikutusten tarkkailu Palojoessa v. 2014 (sivu 2/2)

Havainto- Näytteen Nitraatti- Nitriitti- Ammo- Fosfaattifosfor Fosfaattifosfori paikka ottopvm Typpi (N), typpi typpi (NO2- niumtyppi Fosfori (P), Fosfori (P), i (PO4-P), (PO4-P), liukoinen Klorofylli- Rauta kokonais- (NO3-N) N) (NH4-N) kokonais- liukoinen kokonais- NPC -suodatus a (Fe), liuk. 2014 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Pa 22,6 28.2. 1900 920 8 580 95 37 Pa 22,6 16.4. 1900 1200 4 58 86 11 Pa 22,6 17.6. 1100 540 7 27 89 Pa 22,6 30.7. 960 340 9 35 110 Pa 22,6 21.8. 1000 610 7 15 74 30 Pa 22,6 29.10. 1400 930 6 19 47 18 keskiarvo 1377 757 7 122 84 24 24 Pa 22,5 28.2. 6300 5000 41 260 460 26 110 Pa 22,5 16.4. 3900 2900 11 52 120 10 450 Pa 22,5 17.6. 6900 5400 270 270 260 120 Pa 22,5 30.7. 6200 4900 56 47 250 64 Pa 22,5 21.8. 7700 6700 47 46 300 120 100 Pa 22,5 29.10. 20000 15000 50 150 340 130 77 keskiarvo 8500 6650 79 138 288 125 18 154 Pa 22,4 28.2. 3600 2500 22 460 230 28 Pa 22,4 16.4. 2300 1500 7 60 96 11 Pa 22,4 17.6. 3200 2300 92 97 140 Pa 22,4 30.7. 1800 1100 17 40 150 Pa 22,4 21.8. 2800 2200 17 27 140 54 Pa 22,4 29.10. 11000 5400 18 60 130 53 keskiarvo 4117 2500 29 124 148 54 20 Pa 14,4 28.2. 2300 1400 14 180 110 23 Pa 14,4 16.4. 2200 1300 6 53 120 9 Pa 14,4 17.6. 1800 1400 33 37 84 4,4 Pa 14,4 30.7. 2900 2200 14 43 160 8,4 Pa 14,4 21.8. 2100 1600 8 28 130 62 2,9 Pa 14,4 29.10. 4400 4200 15 49 110 53 keskiarvo 2617 2017 15 65 119 58 16 5 Pa 0.2 12.2. 2300 1800 9 65 61 31 Pa 0.2 8.4. 1900 1000 4 48 85 24 Pa 0.2 4.6. 2600 2000 9 20 84 Pa 0.2 15.7. 1300 830 5 19 97 Pa 0.2 4.8. 1100 740 6 20 82 37 Pa 0.2 11.11. 7100 4500 <2 31 250 42 Pa 0.2 10.12. 7300 6300 8 74 290 3371 2453 7 40 136 34

1 (1)

LIITE 14. NASTOLAN JÄTEVEDENPIHDISTAMON HYGIENISOINNIN KOEAJO HEINÄ- LOKAKUUSSA 2014

10000 Enterokokit, pmy/100 ml 8000

6000

4000

2000

0 21.7.201 30.7.201 11.8.201 19.8.201 22.10.20 0-näyte 8.7.2014 5.8.2014 4 4 4 4 14 Ennen annostelua 990 8100 2500 3100 9200 5600 Purkuputken pää 2000 43 200 840 290 160 160 360 70 m purkuputkelta 1300 134 390 2000 360 470 760 810

60000 Ecsherichia coli, mpn/100 ml 50000

40000

30000

20000

10000

0 21.7.201 30.7.201 11.8.201 19.8.201 22.10.20 0-näyte 8.7.2014 5.8.2014 4 4 4 4 14 Ennen annostelua 7700 48000 4600 13000 10000 21000 Purkuputken pää 16000 10 1800 2700 1000 170 1 4100 70 m purkuputkelta 12000 190 1800 7300 790 3600 880 230

1 (1)

LIITE 15. VAARALISTEN JA HAITALLISTEN AINEIDEN TUTKIMUS, AHVENEN ELOHOPEA

Porvoonjoen yhteistarkkailu, vaarallisten ja haitallisten aineiden tarkkailu

Kalan elohopeatutkimus, työnumero 1510000741/14

Pyyntiaika: touko-kesäkuu 2015 Pyyntipaikka: Myllykulma, Orimattila, kosken alapuoli Pyyntiväline: katiska Osanäytteet määritystä varten valmisteltiin 18.6.2015

Ahven nro Paino, g Pituus, mm 1 78 185 2 104 202 3 144 231 4 62 173 5 54 174 6 135 236 7 86 200 8 66 184 9 42 160 10 39 150 11 67 180 12 44 158 13 41 158 14 33 151 15 39 150 69 179 keskiarvo 33 150 pienin 144 236 suurin