DOCSLIB.ORG

Porvoonjoen Vesistöalue Vesistötarkkailu Vuosina 2007–2014

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Porvoonjoen Vesistöalue Vesistötarkkailu Vuosina 2007–2014 Vastaanottaja Lahti Aqua Oy Hollolan kunta / vesilaitos Orimattilan kaupunki / vesihuoltolaitos Nastolan kunta / vesihuoltolaitos Pukkilan kunta Asiakirjatyyppi Vuosiraportti Päivämäärä 23.7.2015 / 25.9.2015 Viite 1510019386 PORVOONJOEN VESISTÖALUE VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 PORVOONJOEN VESISTÖALUE VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 Päivämäärä 23.7.2015 / 25.9.2015 Laatija Sari Tammisto, Paula Jäntti Tarkastajat Anna Hakala, Riikka Johansson Hyväksyjä Outi Salonen Kuvaus Pitkän aikavälin, 2007 – 2014, vesistötarkkailun yhteenvetora- portti 25.9.2015 korjaukset: teksti kohdassa 6.1 mereen päätyvät ainekuormat, taulukkonume- rointi taulukosta 16 alkaen sekä päivitetty liitteet 5 ja 13 Viite 1510019386 Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 www.ramboll.fi VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 1.1 Toimivien jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvat 1 1.2 Jätevedenpuhdistamon toiminta päättynyt vuosina 2007–2014 1 2 VESISTÖALUE JA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN 2 3 SÄÄOLOT JA VIRTAAMAT 2 3.1 Sää 2 3.2 Virtaama 4 4 LAIMENNUS- JA HUUTELUVEDEN JOHTAMINEN 6 5 JÄTEVESIKUORMITUS 8 6 PORVOONJOEN AINEKUORMAT 11 6.1 Porvoonjoen pitoisuudet ja ainevirtaama vuonna 2014 11 6.2 Porvoonjoen ainevirtaama 2007–2014 12 7 PÄÄUOMAN VEDEN LAATU 13 7.1 Veden yleinen laatu pääuomassa 2007–2014 13 7.2 Hygieeninen laatu 2007–2014 18 7.3 Ravinteet ja rehevyys 2007–2014 23 7.3.1 Typpi vuonna 2014 23 7.3.1.1 Typpi vuosina 2007–2014 24 7.3.2 Fosfori vuonna 2014 26 7.3.3 Fosforin ja fosfaattifosforin pitoisuus vuosina 2007 – 2014 27 7.3.4 Klorofylli-a 30 7.4 Porvoonjoki 11,5 31 8 PORVOONJOEN SIVU-UOMIEN VEDENLAATU 2007–2014 32 8.1 Hahmajoki 32 8.2 Vähäjoki 32 8.3 Pikkujoki (Vähäjoki, Lillån) 32 9 NASTOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VESISTÖTARKKAILU PALOJOESSA 32 9.1 Palojoen vesistötarkkailun tulokset 2007–2014 33 9.1.1 Hygieeninen laatu 33 9.1.1.1 Hygienisoinnin koeajo 34 9.1.2 Veden yleinen laatu Palojoessa 34 9.1.3 Ravinteet, rehevyys ja levätuotanto 37 9.2 Palojoen ainevirtaamat 42 10 HAITALLISTEN JA VAARALLISTEN AINEIDEN TARKKAILU 43 10.1 Puhdistamot 43 10.1.1 Nastolan vesihuoltolaitos 43 10.1.2 Orimattilan kaupungin vesilaitos 43 10.1.3 Lahden puhdistamot 43 10.2 Vesistön haitalliset ja vaaralliset aineet 44 10.3 Ahvenen elohopea 44 11 PIILEVÄTARKKAILU 2008-2014 45 12 KALA- JA POHJAELÄINTARKKAILU 46 13 YHTEENVETO 46 13.1 Hydrologia ja kuormitus 46 13.2 Veden laatu ja ekologinen tila 47 VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 LIITTEET Liite 1. Havaintopaikat Porvoonjoessa (liitekartta 1) Liite 2. Porvoon- ja Palojoen analyysivalikoimat Liite 3. Porvoonjoen ja Palojoen näytteenottosuunnitelma vuosille 2012–2015 Liite 4. Porvoonjoen vesistöalueen puhdistamoiden vesistökuormitus 2004 - 2014. Liite 5. Pääuoman vesistötarkkailun tulokset ja tunnusluvut 2014 Liite 6. Sameus Porvoonjoessa vuosina 2007 – 2014 Liite 7. Kiintoaine Porvoonjoessa vuosina 2007 – 2014 Liite 8. Kemiallinen hapenkulutus, CODMn, Porvoonjoessa vuosina 2007 – 2014 Liite 9. Sähkönjohtavuus Porvoonjoessa vuosina 2007 – 2014 Liite 10. Nitraatti-, nitriitti- ja ammoniumtypen pitoisuuksien tunnusluvut Porvoonjoessa 2007 – 2014 Liite 11. Porvoonjoki 11.5:n vedenlaatu 2014 Liite 12. Porvoonjoki 11.5:n, Henttalankosken veden laatu vuosina 2007 - 2014 Henttalankosken veden laatu vuosina 2007 - 2014 Liite 13. Palojoen vesistötarkkailun tulokset ja tunnusluvut 2014 Liite 14. Nastolan jätevedenpuhdistamon hygienisoinnin koeajo heinä-lokakuussa 2014. Liite 15. Vaarallisten ja haitallisten aineiden tutkimus, ahvenen elohopea VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 JAKELU 1. Aqua Palvelu Oy / Hannu Mustonen, [email protected] (alkuperäinen+pdf) 2. Lahti Aqua Oy /Jouni Lillman, [email protected] (kopio+pdf) 3. Aqua Palvelu Oy / Janne Mäki-Petäjä, [email protected] (pdf) 4. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus / [email protected] (pdf) 5. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus / Sirpa Penttilä [email protected] (pdf) 6. Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus / [email protected] (pdf) 7. Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus / Olli Valo, [email protected] (pdf) 8. Lahden seudun ympäristöpalvelut / Ismo Malin, [email protected] (pdf) 9. Nastolan kunta, vesihuoltolaitos / Risto Helander, [email protected] (pdf) 10. Nastolan kunta, vesihuoltolaitos / Venla Avelin, [email protected] (pdf) 11. Askolan kunta, ympäristölautakunta / Tommi Maasilta, [email protected] (pdf) 12. Hollolan kunta, vesihuoltolaitos / Juha-Pekka Ristola, [email protected] (pdf) 13. Orimattilan kaupunki /vesihuoltolaitos / Mikko Paajanen, [email protected] (pdf) 14. Orimattilan kaupunki /vesihuoltolaitos / Jami Junkkari, [email protected] (pdf) 15. Orimattilan kaupunki, ympäristölautakunta / Kirsi Liukkonen-Hämälainen, [email protected] (pdf) 16. Pukkilan kunta, ympäristölautakunta / Tommi Maasilta, [email protected] (pdf) 17. Porvoon kaupunki, ympäristölautakunta / Arto Lankinen, [email protected] (pdf) 18. Suomen ympäristökeskus, YT-yksikkö / [email protected] (pdf) 19. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien ja ilmansuojeluyhdistys ry / Tero Myllyvirta, [email protected] (pdf) VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 1 1 JOHDANTO Tässä vesistötarkkailun yhteenvedossa tarkastellaan Porvoonjoen tarkkailutuloksia vuosilta 2007–2014. Yhteenvetoraportti on tarkkailuohjelman mukainen ns. pitkän aikavälin raportti. Veden laatutietojen lisäksi raporttiin on koottu piilevätutkimusten tulokset sekä hyödynnetty kalataloudellisen tarkkailun tuloksia. Ahvenen elohopea tutkimus Porvoonjoen Myllykosken alapuolella toteutui kesäkuussa 2015. Porvoonjoen yhteistarkkailussa ovat mukana Lahti Aqua Oy, Orimattilan kaupungin vesilaitos ja Nastolan kunnan vesihuoltolaitos. Tarkkailun toteutuk- sesta vastasi Ramboll Finland Oy. Porvoonjoen vesistötarkkailussa noudatettiin vuosille 2012–2015 laadittua velvoitetarkkailuoh- jelmaa (Ramboll Finland Oy 2011). Tarkkailuohjelman ovat päätöksellään hyväksyneet Uu- denmaan ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (UUDELY/209/07.00/2010, 8.2.2012 ja HameELY/262/07.00/2010, 16.5.2012). Tarkkailu keskittyy virtaamapainotteisesti alueen jätevedenpuhdistamoiden ylä- ja alapuolisen vesistön kemiallisen laadun seurantaan. 1.1 Toimivien jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvat Itä-Suomen aluehallintovirasto myönsi 21.2.2011 Lahti Aqua Oy:lle ympäristöluvan Karinie- men ja Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamoiden toimintaan. Ympäristölupa on voimassa tois- taiseksi. Lahti Aqua Oy:llä on jätevesien johtamislupa Porvoonjokeen (KHO 3.3.2014, taltionro 632, drnot 3690, 3712, 3747 ja 3769/1/12), joka edellyttää myös laimennusveden johtamista Porvoonjokeen siten että Porvoonjoen taustavirtaama Ali-Juhakkalassa on aina vähintään 1 m3/s ilman Lahti Aqua Oy:n jätevesivirtaamaa. Lahti Aqua Oy:n laimennusveden oton tarkkailu perustuu Korkeimman hallinto-oikeuden 27.10.1986 antamaan päätökseen n:o 4198 ja Itä- Suomen vesioikeuden vahvistamaan päätökseen n:o 13/Va II/86 (10.2.1986). Luvan saajan on tarkkailtava veden ottamisen vaikutusta Vesijärvessä ja Vääksynjoessa. Seuraava lupamää- räysten tarkistamista koskeva hakemus on jätettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 31.12.2019 mennessä (päätös nro 27/2011/1, diaarinumero ISAVI/23/04.08/2010). Hollolan Herralan jätevedenpuhdistamo on lakkautettu syyskesällä 2011 ja vesistötarkkailu Hahmajoessa päättyi vuoden 2013 lopussa. Nastolan kunnan Vesihuoltolaitos jätti 2.1.2012 ympäristönsuojelulain mukaisen hakemuksen Nastolan jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamista varten (ESAVI/3/04.08/2012). Aluehallintovirasto antoi päätöksen 12.9.2013 (ESAA- VI/3/04.08/2012), mutta päätöksestä valitettiin, joten se ei ole lainvoimainen. Orimattilan kaupungin vesilaitokselle on myönnetty Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimes- ta uusi ympäristölupa (ESAVI/350/04.09/2012) Vääräkosken puhdistamolle 30.6.2014. Lupa on saanut lainvoiman, koska siitä ei valitettu. Pukkilan Naarkosken jätevedenpuhdistamolla vuosi 2012 oli viimeinen kokonainen toiminta- vuosi. Toiminta päättyi toukokuussa 2013 ja vesistötarkkailu Pukkilan yläpuolen pisteeltä PJ40.3 vuoden 2013 lopussa. 1.2 Jätevedenpuhdistamon toiminta päättynyt vuosina 2007–2014 Puhdistamojen toiminta päättynyt / siirtoviemäri otettu käyttöön Salpakangas 2006 ->siirtoviemäri Ali-Juhakkalaan Lahdessa Tuuliharja (Neste) 2007 -> siirtoviemäri Orimattilaan Monninkylä 2007 ->siirtoviemäri Porvooseen Askola 2007 ->siirtoviemäri Porvooseen Kerkkoo 2007 ->siirtoviemäri Porvooseen Herrala 2011 ->siirtoviemäri Ali-Juhakkalaan Lahdessa Pukkila 2012 ->siirtoviemäri Mäntsälään VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 2 2 VESISTÖALUE JA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN Porvoonjoen (18.041) kokonaispituus on 143 km ja valuma-alueen pinta-ala 1 271 km2. Suu- rimmat sivujoet ovat Porvoonjokeen Orimattilassa yhtyvät Palojoki ja Puujoki sekä Mallusjär- vestä (5,3 km2) laskeva Vähäjoki. Lahdessa jokeen laskee Vartio-oja, Orimattilassa Virenoja, Pukkilassa Järvenoja, Askolassa Torpinjoki ja Piurunjoki sekä Porvoossa Pikkujoki. Pääuoman korkeusero Lahden ja Porvoon välillä on 68 m (0,7 m/km). Porvoonjoen vuosien 1963-1988 keskivirtaama Askolan Vakkolassa oli 11,7 m3/s, alivirtaama 0,6 m3/s ja ylivirtaama 203 m3/s. Porvoonjoen pääuomassa näytepisteitä oli vuonna 2007 yhteensä 13 kpl ja vuonna 2014 enää 10 kpl. Sivu-uomat, myös Palojoki mukaan lukien vuonna 2007 tarkkailussa oli yhteensä 25
Load more

Recommended publications
  • Porvoonjoen Vesistöalueen Vesistötarkkailu 2018
    Eurofins Environment Testing Projekti 182007 28.11.2019 AQUA PALVELU OY, ORIMATTILAN KAUPUNKI, VESILAITOS PORVOONJOEN VESISTÖALUEEN VESISTÖTARKKAILU 2018 i ______________________________________________________________________________________ PORVOONJOEN VESISTÖALUEEN VESITÖTARKKAILU 2018 Sisällysluettelo YHTEENVETO .............................................................................................................................. 1 1. JOHDANTO ...................................................................................................................... 3 1.1 TOIMIVIEN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YMPÄRISTÖLUVAT .................................................... 3 2. VESISTÖALUE JA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN .................................................... 4 3. SÄÄOLOT JA VIRTAAMAT ............................................................................................ 5 3.1 SÄÄ .................................................................................................................................... 5 3.2 VIRTAAMA ........................................................................................................................... 6 3.3 LAIMENNUS- JA HUUHTELUVEDEN JOHTAMIEN ....................................................................... 7 4. JÄTEVESIKUORMITUS ................................................................................................... 8 5. PORVOONJOEN AINEKUORMAT ................................................................................ 11 5.1 PORVOONJOEN PITOISUUDET
    [Show full text]
  • 14 12 16 17 Porvoonjoki Eläväksi
    PORVOON VEDEN ASIAKASLEHTI BORGÅ VATTENS KUNDTIDNING 1 • 2016 Viemäriverkosto laajenee 12 Avloppsnätet utvidgas Maalämpökaivo pohjavesialueella 14 Jordvärme och grundvatten Maailman vesipäivä TEEMA Världsvattendagen 16 Porvoonjoki eläväksi Helpot vedensäästövinkit 17 TEMA Spara vatten Livet i Borgå å VIMPA - VIMBA (Vimba vimba) TAIMEN - ÖRING (Salmo trutta) TURPA - FÄRNA HARJUS - HARR (Leuciscus cephalus) (Thymallus thymallus) LOHI - LAX (Salmo salar) KIRJOLOHI - REGNBÅGSFORELL (Oncorhynchus mykiss) MADE - LAKE (Lota lota) KIVISIMPPU - STENSIMPA TÄPLÄRAPU - SIGNALKRÄFTA (Cottus gobio) (Pacifastacus leniusculus) 2 PORVOONJOEN KALOJA Porvoonjoen tarjoamat elinolosuhteet joen eliöstölle ovat kohentuneet. Joen kalastot ja pohjaeläimistöt ovat monipuolistuneet ja niihin kuuluu entistä enemmän parempaa veden laatua edellyttäviä lajeja. SALAKKA - LÖJA (Alburnus alburnus) Ravutkin viihtyvät joessa paremmin, ja viime vuosina lohikalat SÄRKI - MÖRT ovat alkaneet lisääntyä (Rutilus rutilus) Porvoonjoessa. FISKAR I BORGÅ Å Livsbetingelserna för AHVEN - ABBORRE organismerna i Borgå (Perca fluviatilis) å har förbättrats avsevärt. Diversiteten har ökat ifråga om SUUTARI - SUTARE (Tinca tinca) både fiskbestånden och de bottenlevande organismerna och i dag omfattar floran och faunan arter som HAUKI - GÄDDA kräver vatten av hög (Esox lucius) kvalitet. Den förbättrade vattenmiljön gör att bland annat kräftor och laxfiskar trivs i ån. ANKERIAS - ÅL (Anguilla anguilla) Piirroskuva / Illustration: Creative Peak/Milla Ketolainen 3 PORVOON VEDEN 1 / 2016 1 /
    [Show full text]
  • Radioactivity of Surface Water and Freshwater Fish in Finland in 1991 - 1994
    STUK-A129 JANUARY 1996 Radioactivity of surface water and freshwater fish in Finland in 1991 - 1994 R. Saxen and U. Koskelainen TTT*'* šs^" 'f<^" ^r^""'* i tkBtkMäj^i STUK-A129 JANUARY 1996 Radioactivity of surface water and freshwater fish in Finland in 1991 - 1994 R. Saxen and U. Koskelainen FINNISH CENTRE FOR RADIATION AND NUCLEAR SAFETY P.O. Box 14 00881 Helsinki Tel. +358 0 759 881 ISBN 951-712-091-5 ISSN 0781-1705 Oy Edita Ab Helsinki 1996 Sold by: Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O. Box 14, FIN-00881 Helsinki Tel. +358 0 759 881 FINNISH CENTRE FOR RADIATION STUK-A129 AND NUCLEAR SAFETY SAXEN R, KOSKELAINEN U. Radioactivity of surface water and freshwater fish in Finland in 1991-1994. Helsinki 1996, 62 p. ISBN 951-712-091-5 ISSN 0781-1705 Key words: 137Cs, ^Sr, freshwater fish, surface water ABSTRACT Changes over time in the activity concentrations of 3H, ^Sr and gamma-emitting radionuclides in lake and river water were studied. The uneven distribution of Chernobyl deposition is still seen in areal concentra- tions. 137Cs in surface water has decreased significantly: In the drainage area where the activity concentrations were highest after the Chernobyl accident the concentrations in October 1992 were only about 1-4% of the maximum values in May 1986. The decrease in the activity concentrations of MSr was much slighter, and 30-90% of the values for ""Sr in May 1986 still remained in various drainage areas in October 1992. The difference in changes over time in the activity con- centrations of 137Cs and ^Sr refer to the different behaviour of these two radionuc- lides in the aquatic environment.
    [Show full text]
  • Trunk Road Vt 12, Southern Ring Road of Lahti, Project Part 1B Project Plan for the Development Phase and Value for Money Report 29 May 2018 Specification Sheet
    Trunk Road Vt 12, Southern Ring Road of Lahti, Project Part 1B Project plan for the development phase and Value for Money report 29 May 2018 Specification sheet VALTARI is an alliance and a joint organisation set up In this case, there are three owner partners: The Finn- ogy. Examples of these are the Environment, Communi- by the Finnish Transport Agency, City of Lahti, Munici- ish Transport Agency, City of Lahti and Municipality of cations and Risk Management group. pality of Hollola, Skanska Infra Oy and Pöyry Finland Oy Hollola. Pursuant to the implementation agreement, the The Project Plan is the execution plan of the alliance to plan and execute Project Part 1B of the Vt 12, South- Finnish Transport Agency represents all owner partners. contract. Among other things, it includes the organisa- ern Ring Road of Lahti Overall Project. The parties above The alliance’s service provider is the company that pro- tion of the alliance, the target outcome cost, overall will collaborate closely in the alliance contract, sharing vides services and contracts within the alliance. In this schedule, key objectives and related indicators, and a the risks and benefits and following open book princi- case, the service-providing parties are Skanska Infra Oy description of the management system. ples. and Pöyry Finland Oy. The Value for Money concept describes the benefits The Overall Project Vt 12, Southern Ring Road of Lah- The Project Supervisor is the alliance party that has obtained in relation to the costs and risks. In alliance ti, consists of two Project Parts. Project Part 1, Vt 12, been appointed as the Project Supervisor in the alliance projects, the Value for Money Report describes the value Southern Ring Road of Lahti, comprises the construction contract and that is responsible for managing the work- generated by the alliance in relation to the inputs in- of Trunk Road Vt 12 between Soramäki–Kujala/Joutjärvi site and acting in compliance with the statutory duties vested in the project.
    [Show full text]
  • Suomen Pienoiskartta
    Maanmittaushallituksen toimittama SUOMEN PIENOISKARTTA 14 karttaa mittakaavassa 1:1 750 000 ja nimiluettelo MINIATYRATLAS ÖVER FINLAND 14 kartor i skala 1:1 750 000 jämte namnregister Utgiven av Lantmäteristyrelsen Helsinki 1929, Maanmittaushallituksen kivipaino MAAKUNTAIN PANKKI O-Y. Omat varat n. Smk. 190,000.000:- Entiset LÄNSI-SUOMEN OSAKE-PANKKI, TAMPEREEN OSAKE-PANKKI ja MAAKUNTAIN KESKUS-PANKKI O-Y. yhtyneinä. KESKUSKONTTORIT Helsingissä, Tampereella ja Turussa. HAARAKONTTOREITA kaikilla huomattavimmilla paikkakunnilla. SUOMALAINEN SUURPANKKI. Merkkien selitys. — Teckenförklaring. KAUPUNKIEN ASUKASLUKU BEFOLKNINGEN I STÄDERNA 31. XII. 1928. Helsinki ............. 222,649 Raahe 4,588 Helsingfors Joensuu 4,587 Turku, Åbo ...... 69,917 Savonlinna 4,543 Viipuri 57,224 Uusikaupunki .... 4,335 Tampere 51,444 Lappeenranta .... 4,084 Vaasa, Vasa ....... 23,569 Sortavala 4,035 Oulu 23,010 Hamina 3,827 Kuopio 22,605 Loviisa, Lovisa ............... 3,775 Pori 15,062 Iisalmi 3,412 Kotka 15,050 Kristiina .....................3,396 Lahti 9,172 Kristinestad Rauma 8,736 Kemi 3,267 Hanko, Hangö .. 8,559 Tammisaari, Ekenäs 3,105 Hämeenlinna .... 7,482 Käkisalmi 2,528 Pietarsaari .......... 7,134 Tornio 2,329 Jakobstad Maarianhamina............... 1,831 Kajaani 6,916 Mariehamn Jyväskylä 6,848 Heinola 1,810 Kokkola ................... 6,826 Kaskinen, Kaskö.............1,716 Gamlakarleby Uusikaarlepyy................. 1,350 Porvoo, Borgå .......... 6,203 Nykarleby Mikkeli . 5,179 Naantali 687 NIMILUETTELO. NAMNREGISTER. Nimet sijaitsevat kartalla niissä Namnen återfinnas på kartan meridiaanien ja parallellipiirien inom de av meridianer och paral- rajoittamissa ruuduissa, joihin ni- lellcirklar begränsade rutor, till mien jäljessä olevat kirjaimet ja vilka bokstäverna och siffrorna numerot viittaavat. Yleissilmäys- efter namnen hänvisa. Av index- kartasta ilmenee, millä kartta- bladet framgår, på vilket eller lehdellä tai -lehdillä kukin ruutu vilka kartblad varje ruta före- esiintyy.
    [Show full text]
  • CARL O. NORDLING (Lidingö)
    Linguistica Uralica XL 2004 2 CARL O. NORDLING (Lidingö) WAS THERE A FINNISH SETTLEMENT IN UUSIMAA BEFORE THE SWEDISH ONE? Abstract. Although there are many toponyms of undoubtedly Finnic prove- nance in the Swedish parishes along the southern coast of Finland, none of the demonstrably old names distinguishes themselves as exclusively Finnish. Almost every one of them could be derived from items in the Estonian vocabulary, and several show even slightly more affinity to Estonian than to Finnish. Even with access to spellings from the 14th and 15th centuries, we must realise that by that time the names had already been transferred orally through several generations and their pronunciation may have been blurred to a certain extent. The change does not necessarily follow simple rules. Therefore, a theory of the identity of the name-givers should not be based on linguistic evidence in the first place. Also, not only hypothetical residents should be taken into consid- eration in the name-giving situation, but also the possibility of occasional explorers, habitually visiting fishermen, etc. Supposing that the coast was con- sidered cultivable even before the Swedish settlement, it would have been within easy reach from Estonia. We would, therefore, expect Estonians to have had some incentive to settle outside their country long before the less numerous Finns from Häme had felt any urge to clear land many days wanderings from their native region. This assumed prehistoric influx of Estonians would have resulted in a genetically mixed Swedish speaking population, containing not only genes from the Häme-Finnish neighbours of a later age but also genes from the Estonians.
    [Show full text]
  • Musti-Porvoonjoen Kta KHS Luonnos 29.4.2021
    MUSTI-PORVOONJOEN KALATALOUSALUE Käyttö- ja hoitosuunnitelma LUONNOS 29.4.2021 jäsenistön ja asianosaisten kommentoitavaksi ajalle 29.4.-15.6.2021 1 1. Johdanto ................................................................................................................................. 4 2. Kalatalousalue ......................................................................................................................... 5 2.1. Kalatalousalue ................................................................................................................................ 5 2.2. Sijainti ja asutus .............................................................................................................................. 5 2.3. Vesialueet ja niiden omistus ........................................................................................................... 7 3. Järvet - Vesialueiden tila ja käyttö 3.1. Johdanto -järvet ............................................................................................................................. 8 3.2 Suuret järvet .................................................................................................................................... 9 3.2.1 Pornaisten Kotojärvi ......................................................................................................................... 9 3.2.2 Mäntsälän-Pornaisten Isojärvi ........................................................................................................ 10 3.2.3 Kilpijärvi .........................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Rautakautista Asutusta Etsimässä
    JOHANNA HALONEN Rautakautista asutusta etsimässä Askolan asutushistoriaa paikannimistön valossa anhan Uudenmaan maakunnan1 pohjoisosa, rannikon ruotsalaisen uudisasutuk- sen ja keskiaikaisen Hämeen linnaläänin väliin jäänyt kapea kaistale »ei kenen- kään maata» on asutushistoriallisesti erittäin mielenkiintoista aluetta. On ole- tettu, että koko Uudenmaan rannikko Hämeen rajoille saakka olisi ollut autiona ruotsa- laisten tuloon asti ja että hämäläiset olisivat asuttaneet tuon suomalaiskaistaleen vasta ruotsalaisen uudisasutuksen yhteydessä tai sen jälkeen 1200- ja 1300-luvuilla.2 Erityisen kiinnostavia ovat vanhan sisämaahan johtavan vesireitin varrella olevat alueet, nykyisen Porvoonjoen rannoille syntynyt suomalaisasutus. Milloin vakituinen asutus on muodostunut, mistä mahdollinen uudisasutus on tullut? Varsinainen tutkimusalueeni As- kola on Porvoonjokilaaksossa noin 20 kilometriä nykyisestä merenrannasta pohjoiseen. Askolan asutushistoriaa tarkasteltaessa on kuitenkin otettava huomioon asutuskehitys koko itäisellä Uudellamaalla. Vesireitin lisäksi Askolan kautta on kulkenut vanha kauppatie sisämaasta jokisuun kaupankäyntikeskuksiin, ensin Saksalaan3 ja sittemmin Porvoon –––––––––– 1 Uudellamaalla on ollut oma maakuntasinettinsä jo Pähkinäsaaren rauhanteon aikoihin vuonna 1323. Julius Ailion (1917: 107) mukaan maakunnan on täytynyt olla jo sitä ennen oma hallinnollinen kokonaisuutensa. 2 Asutuksen alkuperää koskevista käsityksistä tarkemmin luvussa Asutuksen lähtöalueista s. 424–426. 3 Kylännimen Saksala on oletettu viittaavan kauppapaikkaan,
    [Show full text]
  • Nyberg Janika.Pdf (2.716Mt)
    JATKUVATOIMISEN VEDENLAADUN SEURANTAJÄRJESTELMÄN PERUSTAMINEN PORVOONJOELLE LAB-AMMATTIKORKEAKOULU Insinööri AMK Energia- ja ympäristötekniikka Syksy 2020 Janika Nyberg Tiivistelmä Tekijä(t) Julkaisun laji Valmistumisaika Nyberg, Janika Opinnäytetyö, AMK Syksy 2020 Sivumäärä 36 Työn nimi Jatkuvatoimisen vedenlaadun seurantajärjestelmän perustaminen Porvoonjoelle Tutkinto Insinööri (AMK) Tiivistelmä Työn toimeksiantajana toimi Lahden kaupunki, joka yhdessä Itä-Uudenmaan ja Por- voonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry:n kanssa halusi saada tarkempaa tietoa Porvoonjoen vesistön kokonaistilasta. Työn tavoitteena oli perustaa Porvoonjoen ylä- osaan jatkuvatoiminen vedenlaadun seurantajärjestelmä. Vedenlaadun jatkuvatoimi- sella seurannalla olisi mahdollista saada aiempaa tarkempaa tietoa Porvoonjoen ve- denlaadusta, jolloin esimerkiksi vesienhoitotoimenpiteitä pystyttäisiin tehostamaan sekä arvioimaan paremmin niiden vaikuttavuutta. Seurantajärjestelmän perustamista varten työssä kartoitettiin mittauslaitteistotarjontaa ja selvitettiin mittauksen tavoitteita parhaiten vastaavat mittausparametrit ja mittaus- paikka. Mittauslaitteistotarjontaa kartoitettiin ottamalla sähköpostitse yhteyttä laitetoi- mittajiin. Mittausparametrit sekä mittauspaikka valittiin kirjallisuus- ja tilastoanalyysien sekä toimeksiantajalta saatujen lähtötietojen perusteella. Tilastoanalyysien aineistoina käytettiin SYKE:n avoimia ympäristötietojärjestelmiä sekä Porvoonjokeen liittyvien ve- sistöseurantojen dokumentteja. Mittausparametreiksi valittiin happi, sähkönjohtavuus,
    [Show full text]
  • Porvoonjoen Kalat Ja Ötökät Viihtyvät Ja Voivat Paremmin Myös Virkistyskalastajien Tyytyväisyys Lisääntynyt Ja Virkistyskäytön Edellytykset Parantuneet
    Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen Föreningen vatten- och luftvård vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. för Östra Nyland och Borgå å r.f. Runeberginkatu 17, 06100 PORVOO Runebergsgatan 17, 06100 BORGÅ Porvoonjoen kalat ja ötökät viihtyvät ja voivat paremmin myös virkistyskalastajien tyytyväisyys lisääntynyt ja virkistyskäytön edellytykset parantuneet kolmevuotinen kalataloudellinen yhteistarkkailu valmistunut ver us kkoka kim las tut tu in s lä e ja h o p s ä h k ö u l k e a t l s a u s t d u e s ti s u t s a l a k p o i k a s n u o tt s a u u t s s u v a r m a k u - j a s h u a j u m i t k u t Mikael Henriksson, Tero Myllyvirta, Sampo Vainio, Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. 2013 Mikä on muuttunut? Porvoonjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun avulla voidaan jokea tarkas- tella nyt jo yli 20 vuoden perspektiivillä, mikä antaa erinomaisen pohjan joen nykytilan ja yhdyskuntajätevesien vaikutusten arvioimiseen. Tarkkailun perusteella Porvoonjoen tila on tällä hetkellä parempi kuin koskaan yhteistark- kailun aloittamisen jälkeen, jolloin lähtötaso olikin ala-arvoinen. Porvoonjoen kalataloudel- lisen yhteistarkkailun 2010-2012 tulokset kertovat, että Porvoonjoen eliöstö voi paremmin kuin aikoihin. Suvantojen verkkokoekalastukset Porvoonjoen hitaasti virtaavien jaksojen kalasto on reheville vesille tyypillisesti sär- kikalavaltainen. Särkikalojen osuus Porvoonjoessa on kuitenkin vähentynyt ja peto- kalojen ja särkikalojen suhde on muuttunut tasapainoisemmaksi. Virtapaikkojen sähkökoekalastukset Vaateliaampien kalalajien osuus kalastosta on kasvanut ja koskien lajisto on selkeästi monipuolistunut. Ilahduttavaa on esim. elinympäristövaatimuksiltaan nirson kivi- simpun runsastuminen koko joessa.
    [Show full text]
  • PORVOONJOKILAAKSON KIVIKAUTISET KOHTEET – Sijaintiin Vaikuttavat Tekijät Ympäristön Ja Arkeologisten Muuttujien Avulla Tarkasteltuna
    PORVOONJOKILAAKSON KIVIKAUTISET KOHTEET – sijaintiin vaikuttavat tekijät ympäristön ja arkeologisten muuttujien avulla tarkasteltuna Anna-Riikka Vaden Pro gradu -tutkielma Arkeologia Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Turun yliopisto Huhtikuu 2020 Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä. TURUN YLIOPISTO Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos/ Humanistinen tiedekunta VADEN, ANNA-RIIKKA: Porvoonjokilaakson kivikautiset kohteet – sijaintiin vaikuttavat tekijät ympäristön ja arkeologisten muuttujien avulla tarkasteltuna Pro gradu -tutkielma, 111 s., 55 liites. Arkeologia Huhtikuu 2020 Pro gradu -tutkielmassa tutkitaan Porvoonjokilaakson kivikautisten kohteiden sijaintiin vaikuttavia tekijöitä, painotuksen ollessa mesoliittisissa kohteissa. Tutkimusalue on Por- voonjokilaakso, lukuun ottamatta Porvoon aluetta. Tutkimusaineistona on alueen 271 kivikautista kohdetta. Työssä tutkitaan kohteiden sijoittumista, siinä mahdollisesti ha- vaittavia muutoksia sekä etsitään selityksiä sekä sijoittumiselle että mahdollisille muu- toksille. Yleisellä tasolla tutkitaan miten tutkimusaineiston kohteet ajoittuvat ja miten eri-ikäiset kohteet sijoittuvat tutkimusalueelle. Tarkemmin kohteiden sijoittumiseen vaikuttavia te- kijöitä tutkitaan kohteiden fyysisen ympäristön ja kohteiden arkeologiseen tietoaineis- toon perustuvien muuttujien avulla. Fyysisen ympäristön muuttujia tutkimuksessa ovat rannan muoto, kohteen
    [Show full text]
  • Our Common Poli Our Common Metropolisa an Architectural Policy for the Uusimaa and Itä-Uusimaa Regions
    Our Common poli Our Common Metropolisa An Architectural Policy for the Uusimaa and Itä-Uusimaa Regions 1 Authors: Anssi Savisalo Seppo Mäkinen Tuula Palaste-Eerola Lapinjärvi Mäntsälä Pukkila Hyvinkää Myrskylä Publishers: Karkkila Liljendal Askola Uusimaa Regional Environment Centre Pornainen Nummi-Pusula Uusimaa Regional Council Nurmijärvi Järvenpää Pernaja Ruotsinpyhtää Vihti Porvoo Loviisa Regional Council of Itä-Uusimaa Tuusula Kerava Our Common Metropolis Sipoo Translation: Lohja Vantaa Espoo Peter Tattersall Karjalohja Kauniainen Helsinki Siuntio An Architectural Policy for the Raasepori Printed by: Kirkkonummi Punamusta Inkoo Helsinki 2009 Itä-Uusimaa Uusimaa and Itä-Uusimaa Regions Uusimaa ISSN Uusimaa Regional Council partnership publication number C 64 Hanko ISSN 1236-388X ISBN 978-952-448-269-1 (paper) ISBN 978-952-448-270-7 (internet version) Image permit: Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09 lupa nro Image permit: Maanmittauslaitos The authors are grateful to the following for their comments on this manuscript: Erkki Aalto, Development Director, RAKLI; Silja Aalto, Environment Expert, Uudenmaan liitto; Rauli Ailus, Town Architect, Municipality of Raasepori; Marja Alpola-Narinen, Secretary for International Affairs, Uusimaa Regional Council; Aija Aunio, Architect-planner, Municipality of Kirkkonummi; Anna Böhling, Landscape Architect MARK; Christer Finne, Architect SAFA, HESA-SAFA; Katariina Haigh, Municipal Architect, Lohja; Olli Pekka Hatanpää, Planning Chief, Uusimaa Regional Council; Erkki Härö, Researcher; Leena Iso-Markku,
    [Show full text]