DOCSLIB.ORG

14 12 16 17 Porvoonjoki Eläväksi

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
14 12 16 17 Porvoonjoki Eläväksi PORVOON VEDEN ASIAKASLEHTI BORGÅ VATTENS KUNDTIDNING 1 • 2016 Viemäriverkosto laajenee 12 Avloppsnätet utvidgas Maalämpökaivo pohjavesialueella 14 Jordvärme och grundvatten Maailman vesipäivä TEEMA Världsvattendagen 16 Porvoonjoki eläväksi Helpot vedensäästövinkit 17 TEMA Spara vatten Livet i Borgå å VIMPA - VIMBA (Vimba vimba) TAIMEN - ÖRING (Salmo trutta) TURPA - FÄRNA HARJUS - HARR (Leuciscus cephalus) (Thymallus thymallus) LOHI - LAX (Salmo salar) KIRJOLOHI - REGNBÅGSFORELL (Oncorhynchus mykiss) MADE - LAKE (Lota lota) KIVISIMPPU - STENSIMPA TÄPLÄRAPU - SIGNALKRÄFTA (Cottus gobio) (Pacifastacus leniusculus) 2 PORVOONJOEN KALOJA Porvoonjoen tarjoamat elinolosuhteet joen eliöstölle ovat kohentuneet. Joen kalastot ja pohjaeläimistöt ovat monipuolistuneet ja niihin kuuluu entistä enemmän parempaa veden laatua edellyttäviä lajeja. SALAKKA - LÖJA (Alburnus alburnus) Ravutkin viihtyvät joessa paremmin, ja viime vuosina lohikalat SÄRKI - MÖRT ovat alkaneet lisääntyä (Rutilus rutilus) Porvoonjoessa. FISKAR I BORGÅ Å Livsbetingelserna för AHVEN - ABBORRE organismerna i Borgå (Perca fluviatilis) å har förbättrats avsevärt. Diversiteten har ökat ifråga om SUUTARI - SUTARE (Tinca tinca) både fiskbestånden och de bottenlevande organismerna och i dag omfattar floran och faunan arter som HAUKI - GÄDDA kräver vatten av hög (Esox lucius) kvalitet. Den förbättrade vattenmiljön gör att bland annat kräftor och laxfiskar trivs i ån. ANKERIAS - ÅL (Anguilla anguilla) Piirroskuva / Illustration: Creative Peak/Milla Ketolainen 3 PORVOON VEDEN 1 / 2016 1 / 2016 ASIAKASLEHTI BORGÅ VATTENS SISÄLLYS INNEHÅLL KUNDTIDNING Julkaisija / Utgivare Porvoon vesi / Borgå vatten 2–3 Porvoonjoen kaloja 2–3 Fiskar i Borgå å Mestarintie/Mästarvägen 2, 06150 Porvoo/Borgå 5 Pääkirjoitus: 5 Ledare: Nödvändig nyttighet Puh. /Tfn 019 520 211 Välttämätön hyödyke www.porvoo.fi/vesilaitos 6 Nytt liv i den fina ån www.borga.fi/vatten 6 Hieno joki herää henkiin [email protected] 12 Avloppsnätet utvidgas 12 Viemäriverkosto laajenee Päätoimittaja /Chefredaktör nyt lännessä i väster Risto Saarinen 13 Hajuhaitoista eroon / 13 Farväl till luktproblemen/ Toimitus & ulkoasu / Taksat ennallaan Redaktion & layout Oförändrade taxor Creative Peak 14 Hyvät kouluarvosanat / Kuningattarenkatu/ 14 Gott skolbetyg/Jordvärme och Drottninggatan 13 Maalämpökaivo pohjavesialueella grundvatten 07900 Loviisa/Lovisa [email protected] 15 Viemäriverkostoon lisää 15 Tilläggsinvestering i avloppsnätet/ investointeja / Jäteveden lämpö talteen Spillvärmen till vara Toimituspäällikkö/Redaktionschef Seppo Iisalo 16 Maailman vesipäivä 2016 16 Världsvattendagen 2016 AD Milla Ketolainen 17 Vedenkulutus / 17 Vattenförbrukning/ Helpot vedensäästövinkit Översättning till svenska Spara vatten Staffan Möller 18 Hyvä tietää hulevesistä / Älä ruoki rottaa 18 Bra att veta om dagvatten/ Paino/Tryckeri Lönnberg Painot Oy Mata inte råttorna Paperi/Papper Multioffset 120 g 19 Porvoonjoki-valokuvakilpailun satoa 19 Fototävlingen Borgå å 20 Palveluhakemisto 20 Serviceförteckning 4 PÄÄKIRJOITUS • LEDARE Välttämätön hyödyke Nödvändig nyttighet K:lla on vuonna 2016 yhteensä 113 teema- r 2016 firar vi hela 113 av FN instiftade tema- päivää, eli noin joka kolmas päivä nostetaan dagar, vilket innebär att ungefär var tredje esille jokin tärkeä asia. Kansainvälinen dag under året tillägnas någon aktuell fråga. osuuskuntapäivä, maailman käsienpesu- Bland temadagarna kan nämnas Inter- Ypäivä ja maailman ympäristöpäivä sekä 22. maaliskuuta Ånationella kooperativa dagen, Internationella hand - vietettävä maailman vesipäivä ovat näitä teemapäiviä. tvättsdagen, Världsmiljödagen och Världsvatten dagen, Tänä vuonna vesipäivän teemana on vesi ja työ (water som infaller tisdagen den 22 mars. Temat för årets and jobs). Värds vattendag är vatten och arbete (water and jobs). Kehittyvissä maissa naiset yleensä hoitavat veden I utvecklingsländerna ankommer vattenhämtningen i haun, mihin kuluu helposti puoli päivää. Tämä aika on allmänhet på kvinnorna. Den tunga uppgiften, som ofta pois niistä muista töistä, joita naiset hoitavat. tar upp till en halv dag i anspråk, begränsar naturligtvis Toinen merkittävä veden ja työn yhdistävä asia on kvinnornas tidsdisposition avsevärt. maatalousmaiden kastelu. Kasteluun kuluu maailman- Bevattningen av åkrar och annan odlingsmark hand- laajuisesti enemmän vettä kuin vesihuoltolaitokset lar också om en stor och viktig arbetsinsats. Globalt sett toimittavat asiakkaille. Näitä työn ja veden yhdistäviä förbrukar bevattningen mer vatten än världens vatten- asioita me emme yleensä ajattele Suomessa. tjänstverk distribuerar till sina kunder. Vi finländare Meillä vesi ja työ tarkoittavat hyvinkin erilaisia asioi- reflekterar i allmänhet inte över sambandet mellan vat- ta kuin kaukaisemmissa maissa. Olemme tottuneet ten och arbete. För oss innebär begreppen helt andra siihen, että juomavesi tulee hanasta eikä jätevesi valu saker än för människor i många utvecklingsländer. Vi valtoimenaan katuojissa. upplever vårt rena kranvatten som en självklarhet och Vesi on monella työpaikalla välttämätön hyödyke. har svårt att förstå att orenat avloppsvatten kan rinna Sairaalat, leipomot, voimalaitokset ja uimahallit ovat längs gator och trottoarer. esimerkkejä työpaikoista, joissa vedellä on tärkeä rooli. På många arbetsplatser är vattnet en nödvändig Me Porvoon vedessä haluamme olla tekemässä mah- nyttighet. Sjukhus, bagerier, kraftverk, simhallar och dolliseksi tehokkaan työskentelyn kaikilla työpaikoilla, många andra företag och institutioner är helt beroende joissa vettä tarvitaan. Siis jokaisella työpaikalla. av vatten. Till Borgå vattens viktigaste uppgifter hör att möjliggöra effektiv verksamhet på alla arbetsplatser som behöver vatten. Dvs på alla arbetsplatser. Risto Saarinen Toimitusjohtaja Risto Saarinen Verkställande direktör 5 TEEMA • TEMA Porvoonjoki Borgå å Hieno joki heräämässä eloon Nytt liv i den fina ån Teksti/Text: Seppo Iisalo Kuvat/Bilder: Janne Lehtinen Graafit/Grafik: Creative Peak/Milla Ketolainen Porvoonjoen viljelymaisema ikivanhoine asutuksineen, kylineen ja kartanoineen on luokiteltu yhdeksi Suomen 27 kansallismaisemasta. Joki on monin paikoin uimakelpoinen. Virkistyskalastusta lisätään rakentamalla kalaportaita ja parantamalla veden laatua. Det gamla kulturlandskapet och dess bosättning, byar och gårdar är ett av Finlands 27 nationallandskap. I dag kan man bada på många ställen i ån. Fritidsfisket främjas av nya fisktrappor och fortlöpande förbättring av vattenkvaliteten i ån. 6 Porvoonjoen virkistyskäyttö on lisääntynyt, ja joelle on tehty melontareitti rantautumispaikkoineen. Rekreationsanvändningen av Borgå å har ökat. Ån har bland annat en paddlingsled med landstigningsplatser. Porvoonjoki on heräämässä Ruususen Borgå å håller på att vakna upp ur sin unestaan. Veden laatu paranee, kalakannat Törnrosasömn. Vattenkvaliteten förbättras, floran elpyvät ja joen virkistyskäyttö monipuolistuu. och faunan återhämtar sig, diversiteten ökar och Kaiken tämän eteen on tehty paljon työtä, rekreationsanvändningen av vattendraget diversi- Nytt liv i den fina ån mutta iso savotta on vielä edessä. fieras. Mycket har redan gjorts för att ge den fina ån nytt liv, men mycket arbete återstår ännu. orvoon halki Suomenlahteen virtaa kolme jokea – Por­ orgå genomlöps av tre åar som rinner ut i Finska viken, voonjoki, Mustijoki ja Ilolanjoki. Niistä merkittävin on nämligen Borgå å, Svartsån och Illbyån. Den viktigaste Porvoonjoki, jonka alkulähteet sijaitsevat Salpausselän av dessa är Borgå å, som har sina källflöden i Kärköla, etelärinteillä Kärkölässä, Hollolassa ja Lahdessa. Hollola och Lahtis på åsen Salpausselkäs södra sluttning. PJoen alkupään ja Porvoossa sijaitsevan suun korkeusero on 68 BHöjdskillnaden mellan källflödena och åmynningen i Borgå är 68 metriä. 143 kilometriä pitkän matkan aikana keskimääräiseksi meter. Den 143 kilometer långa åns genomsnittliga fallhöjd är 0,7 putoukseksi muodostuu 0,7 metriä kilometrin matkalla. meter per kilometer. Porvoonjokea kuormittavat etenkin maatalous ja asutuksen Borgå å belastas i dag av avloppsvatten från jordbruket och jätevedet. bosättningen. – Korkeiden fosforipitoisuuksien ja bakteerimäärien perusteella – På basis av fosfor- och bakteriehalten bedöms huvudfårans tjän- pääuoman käyttökelpoisuus luokitellaan tällä hetkellä välttäväksi ja lighet som försvarlig, medan vattnets kvalitet nedanför Lahtis bedöms heti Lahden alapuolella jopa huonoksi, Porvoon veden toimitusjoh­ som dålig, säger Borgå vattens verkställande direktör Risto Saarinen. taja Risto Saarinen kertoo. BORGÅBOR, VAKNA! PORVOOLAISET, HERÄTKÄÄ! I fjol slog Affärsverket Borgå vatten ett slag för Borgå å tillsammans Liikelaitos Porvoon vesi nosti viime vuonna kissan pöydälle ja tem­ med bland annat företagare, vattenvårdare, graffitikonstnärer och paisi Porvoonjoen puolesta yrittäjien, vesiensuojelijoiden, graffiti­ skolelever, men trots detta har Borgåborna inte riktigt insett åns bety- taiteilijoiden ja koululaisten kanssa. delse. Risto Saarinen upplever den tilltänkta restaureringen av ån som Silti porvoolaiset eivät ole Saarisen mukaan vielä täysin oivalta­ en framtida attraktionsfaktor och en del av den hållbara utveckling 7 TEEMA • TEMA Porvoonjoki Borgå å PORVOONJOKI BORGÅ Å Alkulähde Salpausselkä Laskupaikka Suomenlahti HOLLOLA Joen pituus 143 km 2 LAHTI Valuma-alue 1270 km LAHTIS Alkulähteen korkeus 68 m Keskimääräinen putous 0,7 m/km Käyttökelpoisuus Välttävä ILOLANJOKI Källflöde: Salpausselkä ILLBYÅN Utlopp: Finska viken Alkulähde Järvelänjärvi Längd: 143 km ORIMATTILA Laskupaikka
Load more

Recommended publications
  • Porvoonjoen Vesistöalueen Vesistötarkkailu 2018
    Eurofins Environment Testing Projekti 182007 28.11.2019 AQUA PALVELU OY, ORIMATTILAN KAUPUNKI, VESILAITOS PORVOONJOEN VESISTÖALUEEN VESISTÖTARKKAILU 2018 i ______________________________________________________________________________________ PORVOONJOEN VESISTÖALUEEN VESITÖTARKKAILU 2018 Sisällysluettelo YHTEENVETO .............................................................................................................................. 1 1. JOHDANTO ...................................................................................................................... 3 1.1 TOIMIVIEN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YMPÄRISTÖLUVAT .................................................... 3 2. VESISTÖALUE JA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN .................................................... 4 3. SÄÄOLOT JA VIRTAAMAT ............................................................................................ 5 3.1 SÄÄ .................................................................................................................................... 5 3.2 VIRTAAMA ........................................................................................................................... 6 3.3 LAIMENNUS- JA HUUHTELUVEDEN JOHTAMIEN ....................................................................... 7 4. JÄTEVESIKUORMITUS ................................................................................................... 8 5. PORVOONJOEN AINEKUORMAT ................................................................................ 11 5.1 PORVOONJOEN PITOISUUDET
    [Show full text]
  • Radioactivity of Surface Water and Freshwater Fish in Finland in 1991 - 1994
    STUK-A129 JANUARY 1996 Radioactivity of surface water and freshwater fish in Finland in 1991 - 1994 R. Saxen and U. Koskelainen TTT*'* šs^" 'f<^" ^r^""'* i tkBtkMäj^i STUK-A129 JANUARY 1996 Radioactivity of surface water and freshwater fish in Finland in 1991 - 1994 R. Saxen and U. Koskelainen FINNISH CENTRE FOR RADIATION AND NUCLEAR SAFETY P.O. Box 14 00881 Helsinki Tel. +358 0 759 881 ISBN 951-712-091-5 ISSN 0781-1705 Oy Edita Ab Helsinki 1996 Sold by: Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O. Box 14, FIN-00881 Helsinki Tel. +358 0 759 881 FINNISH CENTRE FOR RADIATION STUK-A129 AND NUCLEAR SAFETY SAXEN R, KOSKELAINEN U. Radioactivity of surface water and freshwater fish in Finland in 1991-1994. Helsinki 1996, 62 p. ISBN 951-712-091-5 ISSN 0781-1705 Key words: 137Cs, ^Sr, freshwater fish, surface water ABSTRACT Changes over time in the activity concentrations of 3H, ^Sr and gamma-emitting radionuclides in lake and river water were studied. The uneven distribution of Chernobyl deposition is still seen in areal concentra- tions. 137Cs in surface water has decreased significantly: In the drainage area where the activity concentrations were highest after the Chernobyl accident the concentrations in October 1992 were only about 1-4% of the maximum values in May 1986. The decrease in the activity concentrations of MSr was much slighter, and 30-90% of the values for ""Sr in May 1986 still remained in various drainage areas in October 1992. The difference in changes over time in the activity con- centrations of 137Cs and ^Sr refer to the different behaviour of these two radionuc- lides in the aquatic environment.
    [Show full text]
  • Trunk Road Vt 12, Southern Ring Road of Lahti, Project Part 1B Project Plan for the Development Phase and Value for Money Report 29 May 2018 Specification Sheet
    Trunk Road Vt 12, Southern Ring Road of Lahti, Project Part 1B Project plan for the development phase and Value for Money report 29 May 2018 Specification sheet VALTARI is an alliance and a joint organisation set up In this case, there are three owner partners: The Finn- ogy. Examples of these are the Environment, Communi- by the Finnish Transport Agency, City of Lahti, Munici- ish Transport Agency, City of Lahti and Municipality of cations and Risk Management group. pality of Hollola, Skanska Infra Oy and Pöyry Finland Oy Hollola. Pursuant to the implementation agreement, the The Project Plan is the execution plan of the alliance to plan and execute Project Part 1B of the Vt 12, South- Finnish Transport Agency represents all owner partners. contract. Among other things, it includes the organisa- ern Ring Road of Lahti Overall Project. The parties above The alliance’s service provider is the company that pro- tion of the alliance, the target outcome cost, overall will collaborate closely in the alliance contract, sharing vides services and contracts within the alliance. In this schedule, key objectives and related indicators, and a the risks and benefits and following open book princi- case, the service-providing parties are Skanska Infra Oy description of the management system. ples. and Pöyry Finland Oy. The Value for Money concept describes the benefits The Overall Project Vt 12, Southern Ring Road of Lah- The Project Supervisor is the alliance party that has obtained in relation to the costs and risks. In alliance ti, consists of two Project Parts. Project Part 1, Vt 12, been appointed as the Project Supervisor in the alliance projects, the Value for Money Report describes the value Southern Ring Road of Lahti, comprises the construction contract and that is responsible for managing the work- generated by the alliance in relation to the inputs in- of Trunk Road Vt 12 between Soramäki–Kujala/Joutjärvi site and acting in compliance with the statutory duties vested in the project.
    [Show full text]
  • Suomen Pienoiskartta
    Maanmittaushallituksen toimittama SUOMEN PIENOISKARTTA 14 karttaa mittakaavassa 1:1 750 000 ja nimiluettelo MINIATYRATLAS ÖVER FINLAND 14 kartor i skala 1:1 750 000 jämte namnregister Utgiven av Lantmäteristyrelsen Helsinki 1929, Maanmittaushallituksen kivipaino MAAKUNTAIN PANKKI O-Y. Omat varat n. Smk. 190,000.000:- Entiset LÄNSI-SUOMEN OSAKE-PANKKI, TAMPEREEN OSAKE-PANKKI ja MAAKUNTAIN KESKUS-PANKKI O-Y. yhtyneinä. KESKUSKONTTORIT Helsingissä, Tampereella ja Turussa. HAARAKONTTOREITA kaikilla huomattavimmilla paikkakunnilla. SUOMALAINEN SUURPANKKI. Merkkien selitys. — Teckenförklaring. KAUPUNKIEN ASUKASLUKU BEFOLKNINGEN I STÄDERNA 31. XII. 1928. Helsinki ............. 222,649 Raahe 4,588 Helsingfors Joensuu 4,587 Turku, Åbo ...... 69,917 Savonlinna 4,543 Viipuri 57,224 Uusikaupunki .... 4,335 Tampere 51,444 Lappeenranta .... 4,084 Vaasa, Vasa ....... 23,569 Sortavala 4,035 Oulu 23,010 Hamina 3,827 Kuopio 22,605 Loviisa, Lovisa ............... 3,775 Pori 15,062 Iisalmi 3,412 Kotka 15,050 Kristiina .....................3,396 Lahti 9,172 Kristinestad Rauma 8,736 Kemi 3,267 Hanko, Hangö .. 8,559 Tammisaari, Ekenäs 3,105 Hämeenlinna .... 7,482 Käkisalmi 2,528 Pietarsaari .......... 7,134 Tornio 2,329 Jakobstad Maarianhamina............... 1,831 Kajaani 6,916 Mariehamn Jyväskylä 6,848 Heinola 1,810 Kokkola ................... 6,826 Kaskinen, Kaskö.............1,716 Gamlakarleby Uusikaarlepyy................. 1,350 Porvoo, Borgå .......... 6,203 Nykarleby Mikkeli . 5,179 Naantali 687 NIMILUETTELO. NAMNREGISTER. Nimet sijaitsevat kartalla niissä Namnen återfinnas på kartan meridiaanien ja parallellipiirien inom de av meridianer och paral- rajoittamissa ruuduissa, joihin ni- lellcirklar begränsade rutor, till mien jäljessä olevat kirjaimet ja vilka bokstäverna och siffrorna numerot viittaavat. Yleissilmäys- efter namnen hänvisa. Av index- kartasta ilmenee, millä kartta- bladet framgår, på vilket eller lehdellä tai -lehdillä kukin ruutu vilka kartblad varje ruta före- esiintyy.
    [Show full text]
  • CARL O. NORDLING (Lidingö)
    Linguistica Uralica XL 2004 2 CARL O. NORDLING (Lidingö) WAS THERE A FINNISH SETTLEMENT IN UUSIMAA BEFORE THE SWEDISH ONE? Abstract. Although there are many toponyms of undoubtedly Finnic prove- nance in the Swedish parishes along the southern coast of Finland, none of the demonstrably old names distinguishes themselves as exclusively Finnish. Almost every one of them could be derived from items in the Estonian vocabulary, and several show even slightly more affinity to Estonian than to Finnish. Even with access to spellings from the 14th and 15th centuries, we must realise that by that time the names had already been transferred orally through several generations and their pronunciation may have been blurred to a certain extent. The change does not necessarily follow simple rules. Therefore, a theory of the identity of the name-givers should not be based on linguistic evidence in the first place. Also, not only hypothetical residents should be taken into consid- eration in the name-giving situation, but also the possibility of occasional explorers, habitually visiting fishermen, etc. Supposing that the coast was con- sidered cultivable even before the Swedish settlement, it would have been within easy reach from Estonia. We would, therefore, expect Estonians to have had some incentive to settle outside their country long before the less numerous Finns from Häme had felt any urge to clear land many days wanderings from their native region. This assumed prehistoric influx of Estonians would have resulted in a genetically mixed Swedish speaking population, containing not only genes from the Häme-Finnish neighbours of a later age but also genes from the Estonians.
    [Show full text]
  • Musti-Porvoonjoen Kta KHS Luonnos 29.4.2021
    MUSTI-PORVOONJOEN KALATALOUSALUE Käyttö- ja hoitosuunnitelma LUONNOS 29.4.2021 jäsenistön ja asianosaisten kommentoitavaksi ajalle 29.4.-15.6.2021 1 1. Johdanto ................................................................................................................................. 4 2. Kalatalousalue ......................................................................................................................... 5 2.1. Kalatalousalue ................................................................................................................................ 5 2.2. Sijainti ja asutus .............................................................................................................................. 5 2.3. Vesialueet ja niiden omistus ........................................................................................................... 7 3. Järvet - Vesialueiden tila ja käyttö 3.1. Johdanto -järvet ............................................................................................................................. 8 3.2 Suuret järvet .................................................................................................................................... 9 3.2.1 Pornaisten Kotojärvi ......................................................................................................................... 9 3.2.2 Mäntsälän-Pornaisten Isojärvi ........................................................................................................ 10 3.2.3 Kilpijärvi .........................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Rautakautista Asutusta Etsimässä
    JOHANNA HALONEN Rautakautista asutusta etsimässä Askolan asutushistoriaa paikannimistön valossa anhan Uudenmaan maakunnan1 pohjoisosa, rannikon ruotsalaisen uudisasutuk- sen ja keskiaikaisen Hämeen linnaläänin väliin jäänyt kapea kaistale »ei kenen- kään maata» on asutushistoriallisesti erittäin mielenkiintoista aluetta. On ole- tettu, että koko Uudenmaan rannikko Hämeen rajoille saakka olisi ollut autiona ruotsa- laisten tuloon asti ja että hämäläiset olisivat asuttaneet tuon suomalaiskaistaleen vasta ruotsalaisen uudisasutuksen yhteydessä tai sen jälkeen 1200- ja 1300-luvuilla.2 Erityisen kiinnostavia ovat vanhan sisämaahan johtavan vesireitin varrella olevat alueet, nykyisen Porvoonjoen rannoille syntynyt suomalaisasutus. Milloin vakituinen asutus on muodostunut, mistä mahdollinen uudisasutus on tullut? Varsinainen tutkimusalueeni As- kola on Porvoonjokilaaksossa noin 20 kilometriä nykyisestä merenrannasta pohjoiseen. Askolan asutushistoriaa tarkasteltaessa on kuitenkin otettava huomioon asutuskehitys koko itäisellä Uudellamaalla. Vesireitin lisäksi Askolan kautta on kulkenut vanha kauppatie sisämaasta jokisuun kaupankäyntikeskuksiin, ensin Saksalaan3 ja sittemmin Porvoon –––––––––– 1 Uudellamaalla on ollut oma maakuntasinettinsä jo Pähkinäsaaren rauhanteon aikoihin vuonna 1323. Julius Ailion (1917: 107) mukaan maakunnan on täytynyt olla jo sitä ennen oma hallinnollinen kokonaisuutensa. 2 Asutuksen alkuperää koskevista käsityksistä tarkemmin luvussa Asutuksen lähtöalueista s. 424–426. 3 Kylännimen Saksala on oletettu viittaavan kauppapaikkaan,
    [Show full text]
  • Nyberg Janika.Pdf (2.716Mt)
    JATKUVATOIMISEN VEDENLAADUN SEURANTAJÄRJESTELMÄN PERUSTAMINEN PORVOONJOELLE LAB-AMMATTIKORKEAKOULU Insinööri AMK Energia- ja ympäristötekniikka Syksy 2020 Janika Nyberg Tiivistelmä Tekijä(t) Julkaisun laji Valmistumisaika Nyberg, Janika Opinnäytetyö, AMK Syksy 2020 Sivumäärä 36 Työn nimi Jatkuvatoimisen vedenlaadun seurantajärjestelmän perustaminen Porvoonjoelle Tutkinto Insinööri (AMK) Tiivistelmä Työn toimeksiantajana toimi Lahden kaupunki, joka yhdessä Itä-Uudenmaan ja Por- voonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry:n kanssa halusi saada tarkempaa tietoa Porvoonjoen vesistön kokonaistilasta. Työn tavoitteena oli perustaa Porvoonjoen ylä- osaan jatkuvatoiminen vedenlaadun seurantajärjestelmä. Vedenlaadun jatkuvatoimi- sella seurannalla olisi mahdollista saada aiempaa tarkempaa tietoa Porvoonjoen ve- denlaadusta, jolloin esimerkiksi vesienhoitotoimenpiteitä pystyttäisiin tehostamaan sekä arvioimaan paremmin niiden vaikuttavuutta. Seurantajärjestelmän perustamista varten työssä kartoitettiin mittauslaitteistotarjontaa ja selvitettiin mittauksen tavoitteita parhaiten vastaavat mittausparametrit ja mittaus- paikka. Mittauslaitteistotarjontaa kartoitettiin ottamalla sähköpostitse yhteyttä laitetoi- mittajiin. Mittausparametrit sekä mittauspaikka valittiin kirjallisuus- ja tilastoanalyysien sekä toimeksiantajalta saatujen lähtötietojen perusteella. Tilastoanalyysien aineistoina käytettiin SYKE:n avoimia ympäristötietojärjestelmiä sekä Porvoonjokeen liittyvien ve- sistöseurantojen dokumentteja. Mittausparametreiksi valittiin happi, sähkönjohtavuus,
    [Show full text]
  • Porvoonjoen Kalat Ja Ötökät Viihtyvät Ja Voivat Paremmin Myös Virkistyskalastajien Tyytyväisyys Lisääntynyt Ja Virkistyskäytön Edellytykset Parantuneet
    Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen Föreningen vatten- och luftvård vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. för Östra Nyland och Borgå å r.f. Runeberginkatu 17, 06100 PORVOO Runebergsgatan 17, 06100 BORGÅ Porvoonjoen kalat ja ötökät viihtyvät ja voivat paremmin myös virkistyskalastajien tyytyväisyys lisääntynyt ja virkistyskäytön edellytykset parantuneet kolmevuotinen kalataloudellinen yhteistarkkailu valmistunut ver us kkoka kim las tut tu in s lä e ja h o p s ä h k ö u l k e a t l s a u s t d u e s ti s u t s a l a k p o i k a s n u o tt s a u u t s s u v a r m a k u - j a s h u a j u m i t k u t Mikael Henriksson, Tero Myllyvirta, Sampo Vainio, Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. 2013 Mikä on muuttunut? Porvoonjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun avulla voidaan jokea tarkas- tella nyt jo yli 20 vuoden perspektiivillä, mikä antaa erinomaisen pohjan joen nykytilan ja yhdyskuntajätevesien vaikutusten arvioimiseen. Tarkkailun perusteella Porvoonjoen tila on tällä hetkellä parempi kuin koskaan yhteistark- kailun aloittamisen jälkeen, jolloin lähtötaso olikin ala-arvoinen. Porvoonjoen kalataloudel- lisen yhteistarkkailun 2010-2012 tulokset kertovat, että Porvoonjoen eliöstö voi paremmin kuin aikoihin. Suvantojen verkkokoekalastukset Porvoonjoen hitaasti virtaavien jaksojen kalasto on reheville vesille tyypillisesti sär- kikalavaltainen. Särkikalojen osuus Porvoonjoessa on kuitenkin vähentynyt ja peto- kalojen ja särkikalojen suhde on muuttunut tasapainoisemmaksi. Virtapaikkojen sähkökoekalastukset Vaateliaampien kalalajien osuus kalastosta on kasvanut ja koskien lajisto on selkeästi monipuolistunut. Ilahduttavaa on esim. elinympäristövaatimuksiltaan nirson kivi- simpun runsastuminen koko joessa.
    [Show full text]
  • PORVOONJOKILAAKSON KIVIKAUTISET KOHTEET – Sijaintiin Vaikuttavat Tekijät Ympäristön Ja Arkeologisten Muuttujien Avulla Tarkasteltuna
    PORVOONJOKILAAKSON KIVIKAUTISET KOHTEET – sijaintiin vaikuttavat tekijät ympäristön ja arkeologisten muuttujien avulla tarkasteltuna Anna-Riikka Vaden Pro gradu -tutkielma Arkeologia Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Turun yliopisto Huhtikuu 2020 Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä. TURUN YLIOPISTO Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos/ Humanistinen tiedekunta VADEN, ANNA-RIIKKA: Porvoonjokilaakson kivikautiset kohteet – sijaintiin vaikuttavat tekijät ympäristön ja arkeologisten muuttujien avulla tarkasteltuna Pro gradu -tutkielma, 111 s., 55 liites. Arkeologia Huhtikuu 2020 Pro gradu -tutkielmassa tutkitaan Porvoonjokilaakson kivikautisten kohteiden sijaintiin vaikuttavia tekijöitä, painotuksen ollessa mesoliittisissa kohteissa. Tutkimusalue on Por- voonjokilaakso, lukuun ottamatta Porvoon aluetta. Tutkimusaineistona on alueen 271 kivikautista kohdetta. Työssä tutkitaan kohteiden sijoittumista, siinä mahdollisesti ha- vaittavia muutoksia sekä etsitään selityksiä sekä sijoittumiselle että mahdollisille muu- toksille. Yleisellä tasolla tutkitaan miten tutkimusaineiston kohteet ajoittuvat ja miten eri-ikäiset kohteet sijoittuvat tutkimusalueelle. Tarkemmin kohteiden sijoittumiseen vaikuttavia te- kijöitä tutkitaan kohteiden fyysisen ympäristön ja kohteiden arkeologiseen tietoaineis- toon perustuvien muuttujien avulla. Fyysisen ympäristön muuttujia tutkimuksessa ovat rannan muoto, kohteen
    [Show full text]
  • Porvoonjoen Vesistöalue Vesistötarkkailu Vuosina 2007–2014
    Vastaanottaja Lahti Aqua Oy Hollolan kunta / vesilaitos Orimattilan kaupunki / vesihuoltolaitos Nastolan kunta / vesihuoltolaitos Pukkilan kunta Asiakirjatyyppi Vuosiraportti Päivämäärä 23.7.2015 / 25.9.2015 Viite 1510019386 PORVOONJOEN VESISTÖALUE VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 PORVOONJOEN VESISTÖALUE VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 Päivämäärä 23.7.2015 / 25.9.2015 Laatija Sari Tammisto, Paula Jäntti Tarkastajat Anna Hakala, Riikka Johansson Hyväksyjä Outi Salonen Kuvaus Pitkän aikavälin, 2007 – 2014, vesistötarkkailun yhteenvetora- portti 25.9.2015 korjaukset: teksti kohdassa 6.1 mereen päätyvät ainekuormat, taulukkonume- rointi taulukosta 16 alkaen sekä päivitetty liitteet 5 ja 13 Viite 1510019386 Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 www.ramboll.fi VESISTÖTARKKAILU VUOSINA 2007–2014 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 1.1 Toimivien jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvat 1 1.2 Jätevedenpuhdistamon toiminta päättynyt vuosina 2007–2014 1 2 VESISTÖALUE JA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN 2 3 SÄÄOLOT JA VIRTAAMAT 2 3.1 Sää 2 3.2 Virtaama 4 4 LAIMENNUS- JA HUUTELUVEDEN JOHTAMINEN 6 5 JÄTEVESIKUORMITUS 8 6 PORVOONJOEN AINEKUORMAT 11 6.1 Porvoonjoen pitoisuudet ja ainevirtaama vuonna 2014 11 6.2 Porvoonjoen ainevirtaama 2007–2014 12 7 PÄÄUOMAN VEDEN LAATU 13 7.1 Veden yleinen laatu pääuomassa 2007–2014 13 7.2 Hygieeninen laatu 2007–2014 18 7.3 Ravinteet ja rehevyys 2007–2014 23 7.3.1 Typpi vuonna 2014 23 7.3.1.1 Typpi vuosina 2007–2014 24 7.3.2 Fosfori vuonna 2014 26 7.3.3 Fosforin ja fosfaattifosforin pitoisuus
    [Show full text]
  • Our Common Poli Our Common Metropolisa an Architectural Policy for the Uusimaa and Itä-Uusimaa Regions
    Our Common poli Our Common Metropolisa An Architectural Policy for the Uusimaa and Itä-Uusimaa Regions 1 Authors: Anssi Savisalo Seppo Mäkinen Tuula Palaste-Eerola Lapinjärvi Mäntsälä Pukkila Hyvinkää Myrskylä Publishers: Karkkila Liljendal Askola Uusimaa Regional Environment Centre Pornainen Nummi-Pusula Uusimaa Regional Council Nurmijärvi Järvenpää Pernaja Ruotsinpyhtää Vihti Porvoo Loviisa Regional Council of Itä-Uusimaa Tuusula Kerava Our Common Metropolis Sipoo Translation: Lohja Vantaa Espoo Peter Tattersall Karjalohja Kauniainen Helsinki Siuntio An Architectural Policy for the Raasepori Printed by: Kirkkonummi Punamusta Inkoo Helsinki 2009 Itä-Uusimaa Uusimaa and Itä-Uusimaa Regions Uusimaa ISSN Uusimaa Regional Council partnership publication number C 64 Hanko ISSN 1236-388X ISBN 978-952-448-269-1 (paper) ISBN 978-952-448-270-7 (internet version) Image permit: Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09 lupa nro Image permit: Maanmittauslaitos The authors are grateful to the following for their comments on this manuscript: Erkki Aalto, Development Director, RAKLI; Silja Aalto, Environment Expert, Uudenmaan liitto; Rauli Ailus, Town Architect, Municipality of Raasepori; Marja Alpola-Narinen, Secretary for International Affairs, Uusimaa Regional Council; Aija Aunio, Architect-planner, Municipality of Kirkkonummi; Anna Böhling, Landscape Architect MARK; Christer Finne, Architect SAFA, HESA-SAFA; Katariina Haigh, Municipal Architect, Lohja; Olli Pekka Hatanpää, Planning Chief, Uusimaa Regional Council; Erkki Härö, Researcher; Leena Iso-Markku,
    [Show full text]