DOCSLIB.ORG

TV Digitaalisen Television Uusi Yhteisöllisyys, Yhteisöllisyyden Tuotteistaminen Ja Yhteisötelevision Vaihtoehto

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
TV Digitaalisen Television Uusi Yhteisöllisyys, Yhteisöllisyyden Tuotteistaminen Ja Yhteisötelevision Vaihtoehto Seppo Kangaspunta YHTEISÖLLINEN DIGI-TV Digitaalisen television uusi yhteisöllisyys, yhteisöllisyyden tuotteistaminen ja yhteisötelevision vaihtoehto AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Tampereen yliopiston luentosalissa A1, Kalevantie 4, Tampere, lauantaina 14. lokakuuta 2006 klo 12. Tampereen yliopisto Tampere 2006 Seppo Kangaspunta Yhteisöllinen digi-tv Digitaalisen television uusi yhteisöllisyys, yhteisöllisyyden tuotteistaminen ja yhteisötelevision vaihtoehto Media Studies AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Tampereen yliopisto Tiedotusopin laitos Copyright © Seppo Kangaspunta Myynti Tiedekirjakauppa TAJU PL 617 33014 Tampereen yliopisto puh (03) 3551 6055 fax (03) 3551 7685 [email protected] http://granum.uta.fi www.uta.fi /taju Kansi Mia Ristimäki Taitto Aila Helin Painettu väitöskirja ISBN 951-44-6698-5 Sähköinen väitöskirja Acta Electronica Universitatis Tamperensis 560 ISBN 951-44-6744-2 ISSN 1456-954X http://acta.uta.fi Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print Tampere 2006 Omistan teokseni lapsille, joille olen saanut olla isä, sijaisisä, isäpuoli, Arjan mies, isoisä, Sepe-vaari ja kummisetä. Alkusanat Saalis käy koukkuun Suuri kuhanmetsästys1 oli onnistunut ja rantauduimme Päijänteel- tä. Olin viisilapsisen pesueeni kanssa mediapaossa jämsäläisellä sähköttömällä kesämökilläni, kun takan päällä vahtinut nokialai- nen – millaista tekopyhyyttä – rikkoi idyllin. Yliassistentti Ari Hei- nonen Journalismin tutkimusyksiköstä ehdotti siirtymistä opetus- työstä tutkimuksen pariin. Kyse oli Tekesin pääosin rahoittamasta digitaalisen television tutkimuksesta. Vastaus ei irronnut heti. Täky vaappui, vaappui, houkutti ja − saalis kävi koukkuun. Puhelusta, kesällä 2000, käynnistyi kuuden vuoden kalareissu. Ensin vuoden 2001 alusta kahden ja puolen vuoden mittainen di- gitaalista televisiota ja eritoten Wellnetin Terveyskanavaa käsitte- levä Terveyden ja hyvinvoinnin yhteisötelevisio -tutkimusprojekti (THYTV), jonka tuloksena syntyi paitsi neljä tutkimusraporttia yhdessä Marjo Huuskon kanssa myös toukokuussa 2003 kirjoitta- mani kirja nimeltä ”Terveyskanavan tarina. Analyysi digi-tv:n en- simmäisestä vaiheesta.” Tutkimus ja opus merkitsivät vaihetta I omalle projektilleni, joka tutkinnan jossain vaiheessa oli alkanut itää. Ryhdyin hahmot- telemaan yhteisötelevisioprojektille jatkoa, vaihetta II eli väitöskir- jaa, jonka työstämiseen tartuin päätoimisesti apurahan turvin tou- kokuussa 2003. Apurahat antoivat työrauhan ja kahden ja puolen vuoden aikana väitös valmistui perushahmoonsa marraskuuhun 2005, jolloin siirryin tv-työn vs. lehtoriksi. Viimeistelyn tein työn ohessa. Kiitokset Erinomaisista työskentelyolosuhteista kiitän tiedotusopin laitosta ja Journalismin tutkimusyksikköä. Monen tien kulkijana haluan 1 Hunter S. Th ompsonin Suurta Hainmetsästystä pidettiin opiskelu- aikanani versoneen uuden journalismin kulttiteoksena. vilpittömästi kiittää tiedotusopin laitoksen innostavaa työyhteisöä kaikesta saamastani tuesta. Jatko-opiskeluryhmä Rinki muodostui yksin toimivalle tutkijalle tärkeäksi foorumiksi. Ylipäätään merkit- tävää on itse tiedeyhteisö, joka astuu uudella tavalla kuvaan erityi- sesti silloin, kun tutkijana törmää visaisiin teoreettis-metodologi- siin ongelmiin. Pudotat tuskaisen ongelmavyyhtesi (kun et enää muusta osaa puhua) vaikkapa lounaspöytään ja saat mausteeksi syöttejä ja siimaa. Erityisesti kiitän ohjaajiani Taisto Hujasta, Veikko Pietilää ja Janne Seppästä, joiden ansiosta työ hioutui suurpiirteisesti lapioi- dusta tekstimöhkäleestä julkaisukelpoiseksi väitöskirjaksi. Eniten työn sisältöä ja etenemistä edesauttoi Taisto Hujanen. Kiitollisuu- den velkaan jään myös Veikko Pietilälle erinomaisista menetel- mällisistä neuvoista ja oivalluksista. Kiitän myös työn esitarkastajia Sinikka Sassia ja Jorma Miettistä, joiden kommentit terävöittivät työtä sen viime metreillä. Digi-tv:n tutkijakumppani Pertti Näränen ansaitsee lämpimän kiitoksen. Hän ei koskaan kätkenyt yhteisen tutkimuskohteemme tietämyksen kynttilää vakan alle. Syvästä teoreettisesta panokses- ta kiitän pyyteetöntä Ensio Puoskaria. Työn loppuvaiheessa Jyrki Jyrkiäisen punakynä ja neuvot pakottivat viimeiseen viilaukseen. Väitössavottaani ovat lisäksi antaneet erityisen panoksensa Heik- ki Heikkilä, Ari Heinonen, Aila Helin, Sirkka Hyrkkänen, Erkki Karvonen, Maarit Mäkinen, Virve Peteri, Eija Poteri, Ari Pöyhtäri, Pentti Raittila ja Esa Sirkkunen sekä lukuisa joukko muita viisaita keskustelukumppaneita. Kiitän teitä kaikkia. Ilman taloudellista tukea tämä työ ei olisi mahdollistunut. Kii- tän tutkimukseni taloudellisia tukijoita: Viestinnän Taloudellista tutkimussäätiötä, Tampereen yliopistoa, Tampereen kaupunkia, Suomen Kulttuurirahastoa ja C.V. Åkerlundin säätiötä. Lopuksi haluan kiittää laajaa perhepiiriäni, kaikkia lapsiani ja aivan erityisesti kumppaniani Arjaa. Ilman teitä kuha olisi jäänyt ottamatta. Tampereella 27.8.2006 Seppo Kangaspunta Sisällys 1. Johdanto ......................................................... 9 2. Mikä on digitaalinen televisio? .......................15 2.1. Välineellinen jatkumo .......................................... 15 2.2. Digi-tv:n vaiheet ja muodot ................................. 24 2.3. Miten digi-tv:tä konstruoitiin Suomessa? ............... 36 3. Tutkimusasetelma – miten digi-tv:tä tutkitaan? .............................53 3.1. Aiempi tutkimus ................................................53 3.2. Tutkimuskysymykset ........................................... 58 3.3. Tutkimusaineistot ...............................................60 3.4. Tutkimusmenetelmät .......................................... 61 3.5. Teoreettiset lähtökohdat ......................................67 3.6. Tutkimuksen eteneminen ....................................72 4. Yhteisön yleinen temaattinen jäsennys ......... 77 4.1. Yhteisöstä yhteiskuntaan .....................................77 4.2. Yhteisöllisyyden jatkumo .....................................83 4.3. Tiedon siirtoa vai yhteisyyden tuottamista? ........... 95 4.4. Virtuaalinen yhteisöllisyys ................................. 103 4.5. Suuri identiteetin metsästys ............................... 112 4.6. Postmoderni kulutuskulttuuri .............................. 120 4.7. Yhteenveto ......................................................122 5. Digi-tv:n vuorovaikutteinen yhteisöllisyys ...125 5.1. Vuorovaikutus – kanssa, kautta ja kesken ............ 126 5.2. Digi-tv:n yhteisöllinen lupaus ............................135 5.3. Television sosiaalisuudesta sen yhteisöllisyyteen ...139 5.4. Digi-tv:n yhteisöllisyyden tuottaminen ................ 147 5.5. Yhteenveto ......................................................162 6. Digi-tv:n yhteisöllisyys kaupallisena konstruktiona ..............................................165 6.1. Yleisöstä yhteisön tuottamiseen .......................... 166 6.2. Yhteisöllisyyden tuottaminen kaupallisessa televisiossa ..................................179 6.3. Digi-tv:n uusi ansaintalogiikka ........................... 196 6.4. Yhteenveto ......................................................212 7. Perinteisten televisioinstituutioiden yhteisöllisyydestä ........................................215 7.1. Julkisen palvelun eurooppalainen malli ................ 216 7.2. Kaupallisen television yhdysvaltalainen malli ........ 227 7.3. Lähentymisen muodoista ...................................234 7.4. Yhteenveto ......................................................239 8. Yhteisötelevisio – kolmas vaihtoehto? ......... 241 8.1. Kansalaisyhteiskunta, yhteisö ja kolmas sektori .... 242 8.2. Yhteisömedian teoriaa ....................................... 248 8.3. Yhteisötelevision kokemukset ja mallit ................. 257 8.4. Paikallis- ja kaapelitelevisio Suomessa ................ 272 8.5. Kolmas vaihtoehto Suomeen ............................. 283 8.6. Yhteenveto .....................................................293 9. Digi-tv:n yhteisöllisyys Terveys kanavalla: tapaustutkimus ............................................ 295 9.1. Wellnetin tarina ...............................................296 9.1.1. Wellnetin neljän kanavan konsepti ............ 297 9.1.2. Työelämä- ja teemakanava ...................... 306 9.1.3. Työterveyden koulutuskanava .................. 313 9.2. Terveyskanavan konsepti ...................................316 9.2.1. Terveyskanavan perusidea ....................... 316 9.2.2. Kanavan yhteys terveysviestintään ............ 327 9.3. Terveyskanavan toimijaryhmien teema-analyysi .. 334 9.3.1. Terveyskanava ja yhteistyön vaikeudet ..... 334 9.3.2. Palvelutelevision sisältöpalvelut ................ 341 9.3.3. Tavoitteena verkottunut interaktio ............ 344 9.3.4. Viestinnällinen ja katsojakäsitys ................ 347 9.3.5. Yhdistävyydestä yhteisöllisyyteen .............. 353 9.3.6. Yhteisötelevision mysteeri ........................359 9.3.7. Terveyden tuottaminen ............................ 362 9.3.8. Toimijaryhmien loppukokemukset ............. 366 10. Johtopäätöksiä keskustelun pohjaksi .......... 373 Lähteet ............................................................395 Kirjallisuus ............................................................ 395 Www-lähteet .......................................................... 427 Julkaisemattomat lähteet ......................................... 431 Liitteet .............................................................. 433 Tiivistelmä ........................................................
Load more

Recommended publications
  • TV-OHJELMAFORMAATIN UUDISTAMINEN SUOMESSA Kuinka Hullu Juttu Antiikkia, Antiikkia Voi Olla?
    TV-OHJELMAFORMAATIN UUDISTAMINEN SUOMESSA Kuinka Hullu juttu Antiikkia, antiikkia voi olla? LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Viestinnän koulutusohjelma Multimediatuotanto Opinnäytetyö Kevät 2013 Jannika Leinonen Tiivistelmä Lahden ammattikorkeakoulu Viestinnän koulutusohjelma LEINONEN, JANNIKA: TV-ohjelmaformaatin uudistaminen Suomessa Kuinka Hullu juttu Antiikkia, antiikki voi olla? Multimediatuotannon opinnäytetyö, 53 sivua, 2 liitesivua Kevät 2013 Tässä opinnäytetyössä tutkitaan millainen TV-ohjelma menestyy nykypäivänä ja miten olemassa olevia ohjelmaformaatteja uudistetaan vastaamaan katsojien tämänhetkisiä tarpeita. Tutkimuksen tavoitteena on löytää keskeiset tekijät oh- jelmasarjan menestymiseen nykyajan televisiomaailmassa. Tutkimuksen teoriaosuudessa perehdytään televisiokulttuuriin, ja selvitetään mitkä tekijät ovat edistäneet viime vuosikymmenten suosikkisarjoja menesty- mään, sekä mitkä asiat ovat tällä hetkellä pinnalla TV-tuotannoissa. Teoriapoh- jaa verrataan kahteen esimerkkiohjelmaan, jotka ovat uudistumassa tulevalla tuotantokaudellaan. Tutkimuksen aineisto on kerätty kirjallisista, elektronisista ja audiovisuaalisista lähteistä sekä haastattelemalla kummankin esimerkkiohjelman vastaavaa tuot- tajaa. Tutkimuksen tuloksena todettiin neljä keskeistä menestystekijää, jotka mahdollistavat uudistamisen onnistumisen. Avainsanat: TV-ohjelma, TV-ohjelmaformaatin uudistaminen, TV-tuotanto, tuottaja, TV-kulttuuri Abstract Lahti University of Applied Sciences Visual Communication LEINONEN, JANNIKA: Renewing a TV-program series in Finland
    [Show full text]
  • Sisältötuotantotyöryhmän Väliraportti 5
    SISÄLTÖTUOTANTO - työryhmän väliraportti 5 Televisiotuotanto digitalisoinnin aikakaudella -tutkijapuheenvuoro digitelevisiosta isbn: 952-442-415-0 issn: 0359-761X julkaisupäivä 8.4.2002 10:2002 OPETUSMINISTEIÖN TYÖRYHMIEN MUISTIOITA Promemorior av undervisningsministeriets arbetsgrupper LUKIJALLE Keskustelua digitaalisesta kulttuurista käydään monin termein. Niillä pyritään hakemaan hyviä työkaluja ja oikeita elementtejä tietoyhteiskunnan rakentamisessa. Yksi ajankohtaisista esimerkeistä pyrkimyksessä löytää hyviä toimintatapoja on digitelevisio ja siihen liittyvät toiveet ja pettymykset. Tavoite on liukunut useita vuosia eteenpäin siitä, mihin alun perin tähdättiin. Digitelevision kehittämistyö onkin osoittanut, kuinka tärkeää on tekniikan ja sisältöjen yhteinen ja yhtäaikainen kehittäminen. Parhaimmillaan digi-tv:ssa toteutuvat korkeatasoiset sisällöt huipputeknologiaa käyttävässä ympäristössä. Monikanavaisessa sisällöntuotannossa on kuluttaja käyttäjänä todellinen kuningas/kuningatar. Sisältö on yhä enemmän käyttäjän asia: käyttäjä lopulta määrittelee, mikä sisältö on hänelle arvokasta ja mielekästä, mikä sitä ei ole. Käyttäjän kannalta hyödyllistä on mahdollisimman laaja mediamenú, josta hän voi valita itselleen ja ikäkaudelleen sopivan mediasisällön tilannekohtaisesti varioiden. Digitaidot ovatkin tietoyhteiskunnan keskeisiä kansalaistaitoja. Tuottajan kyvyt joutuvat yhtä lailla koetukselle monimediaisessa ympäristössä. Audiovisuaalisen alan ja uusmedia-alan ammattilaisille tarjoutuu nyt entistä enemmän mahdollisuuksia yhteistyöhön.
    [Show full text]
  • Joukkoviestimet 2013
    Kulttuuri ja viestintä 2014 Kultur och media Culture and the media Kulttuuri ja viestintä 2014 Kulttuuri Joukkoviestimet – Finnish Mass Media on artikkeleihin ja tilastoaineistoon perustuva monipuolinen katsaus Suomen joukkoviestinnän tilaan. Julkaisussa tarkastellaan joukko- viestimiä seuraavina kokonaisuuksina: joukkoviestinnän talous ja kulutus, sanomalehdet, aikakauslehdet, radio, televisio ja verkkomedia. Julkaisussa on myös kansainväli- siä vertailutietoja sisältävä luku. Jokaisesta joukkoviestin- nän sektorista on lisäksi tilastokatsausten yhteydessä tiiviit johdantoartikkelit. Joukkoviestimet 2013 Joukkoviestimet 2013 Finnish Mass Media ISSN 2242−6477 (pdf) ISBN 978−952−244−499−8 (pdf) ISSN 1455−9447 (print) ISBN 978−952−244−500−1 (print) Tuotenumero 3090 (print) 9 789522 445001 Tietopalvelu ja viestintä Kommunikation och informationstjänst Communication and Information Services Tilastokeskus Statistikcentralen Statistics Finland puh. 029 551 2220 tfn 029 551 2220 tel. +358 29 551 2220 www.tilastokeskus.fi www.stat.fi www.stat.fi Julkaisutilaukset: Beställning av publikationer: Publication orders: Edita Publishing Oy Edita Publishing Oy Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 tfn 020 450 05 tel. +358 20 450 05 [email protected] www.editapublishing.fi www.editapublishing.fi www.editapublishing.fi Untitled-1 1 12.6.2014 13:07:39 Kulttuuri ja viestintä 2014 Kultur och media Culture and the media Joukkoviestimet 2013 Finnish Mass Media Helsinki – Helsingfors 2014 Tiedustelut – Förfrågningar – Inquiries: Tuomo Sauri Puh. 029 551 3449 Tel. +358 29 551 3449 [email protected] Kansikuva – Pärmbild – Cover photograph: Ilkka Kärkkäinen Kannen suunnittelu – Pärmplanering – Cover design: Irene Koumolou Taitto – Ombrytning – Layout: Eeva-Liisa Repo © 2014 Tilastokeskus – Statistikcentralen – Statistics Finland ISSN 2242−6477 (pdf) ISBN 978−952−244−499−8 (pdf) ISSN 1455−9447 (print) ISBN 978−952−244−500−1 (print) Taulukoissa käytetyt symbolit Key to symbols used in Tables Ei mitään ilmoitettavaa No information.......
    [Show full text]
  • The Public Service Broadcasting Culture
    The Series Published by the European Audiovisual Observatory What can you IRIS Special is a series of publications from the European Audiovisual Observatory that provides you comprehensive factual information coupled with in-depth analysis. The expect from themes chosen for IRIS Special are all topical issues in media law, which we explore for IRIS Special in you from a legal perspective. IRIS Special’s approach to its content is tri-dimensional, with overlap in some cases, depending on the theme. terms of content? It offers: 1. a detailed survey of relevant national legislation to facilitate comparison of the legal position in different countries, for example IRIS Special: Broadcasters’ Obligations to Invest in Cinematographic Production describes the rules applied by 34 European states; 2. identifi cation and analysis of highly relevant issues, covering legal developments and trends as well as suggested solutions: for example IRIS Special, Audiovisual Media Services without Frontiers – Implementing the Rules offers a forward-looking analysis that will continue to be relevant long after the adoption of the EC Directive; 3. an outline of the European or international legal context infl uencing the national legislation, for example IRIS Special: To Have or Not to Have – Must-carry Rules explains the European model and compares it with the American approach. What is the source Every edition of IRIS Special is produced by the European Audiovisual Observatory’s legal information department in cooperation with its partner organisations and an extensive The Public of the IRIS Special network of experts in media law. The themes are either discussed at invitation-only expertise? workshops or tackled by selected guest authors.
    [Show full text]
  • Drama Directory
    2015 UPDATE CONTENTS Acknowlegements ..................................................... 2 Latvia ......................................................................... 124 Introduction ................................................................. 3 Lithuania ................................................................... 127 Luxembourg ............................................................ 133 Austria .......................................................................... 4 Malta .......................................................................... 135 Belgium ...................................................................... 10 Netherlands ............................................................. 137 Bulgaria ....................................................................... 21 Norway ..................................................................... 147 Cyprus ......................................................................... 26 Poland ........................................................................ 153 Czech Republic ......................................................... 31 Portugal ................................................................... 159 Denmark .................................................................... 36 Romania ................................................................... 165 Estonia ........................................................................ 42 Slovakia .................................................................... 174
    [Show full text]
  • Katso Televisiota, Maksukanavia Ja Makuunin Vuokravideoita 4/2017 Missä Ja Millä Vain
    KATSO TELEVISIOTA, MAKSUKANAVIA JA MAKUUNIN VUOKRAVIDEOITA 4/2017 MISSÄ JA MILLÄ VAIN. WATSON TOIMII TIETOKONEELLA, TABLETISSA JA ÄLYPUHELIMESSA SEKÄ TV-TIKUN TAI WATSON-BOKSIN KANSSA TELEVISIOSSA. WATSON-PERUSPALVELUN KANAVAT 1 Yle TV1 12 FOX WATSONISSA 2 Yle TV2 13 AVA MYÖS 3 MTV3 14 Hero 4 Nelonen 16 Frii MAKUUNIN 5 Yle Fem / SVT World 18 TLC UUTUUSLEFFAT! 6 Sub 20 National Geographic 7 Yle Teema Channel 8 Liv 31 Yle TV1 HD 9 JIM 32 Yle TV2 HD Powered by 10 TV5 35 Yle Fem HD 11 KUTONEN 37 Yle Teema HD Live-tv-katselu. Ohjelma/ohjelmasarjakohtainen tallennus. Live-tv-katselu tv-tikun tai Watson-boksin kautta. Ohjelma/ohjelmasarjakohtainen tallennus. Live-tv-katselu Watson-boksin kautta. Ohjelma/ohjelmasarjakohtainen tallennus. Vain live-tv-katselu Watson-boksin kautta. Vain live-tv-katselu. KANAVAPAKETTI €/KK, KANAVAPAIKKA, KANAVA Next 21 Discovery Channel C 60 C More First Sports 121 Eurosport 1 HD *1 0,00 € 22 Eurosport 1 C 61 C More First HD 8,90 € 122 Eurosport 2 HD 23 MTV C 62 C More Series 123 Eurosport 2 24 Travel Channel C 63 C More Series HD 159 Fuel TV HD 25 Euronews C 64 C More Stars 160 Motors TV HD 27 TV7 C 66 C More Hits 163 Extreme Sports HD Start 33 MTV3 HD *1 C 67 SF Kanalen 200 Nautical Channel 0,00 € C 75 C More Juniori Base 126 MTV Live HD *1 C More Sport S Pakettiin sisältyy oheisella 8,90 € 150 VH1 Swedish 40 SVT1 4,30 € 41 SVT2 24,95 € tunnuksella merkityt 151 Nick Jr.
    [Show full text]
  • TV-Vuosi 2015 Finnpanelin Esitys (PDF)
    Television katselu Suomessa 2014 Tennispalatsi 20.1.2015 Lena Sandell Min/vrk keskimääräisenä aika käytetty katseluun Television 100 120 140 160 180 200 20 40 60 80 0 Lähde: FinnpanelLähde: vuode (10+), TV-mittaritutkimus Oy, 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 sta 2008 lähtien mukana vieraat ja ajassavieraat siirretty 2008 mukana lähtiensta 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 katselu. 2008 2009 päivänä 2010 2011 2012 3:02 2013 3:04 2014 2 Television katseluun käytetty aika ikäryhmittäin 300 283 250 218 200 184 184 159 146 150 150 138 2013 Min/vrk 2014 100 77 70 69 50 0 N10+ M10+ 4-9 10-14 15-24 25-34 35-44 45-64 65+ N25-44 M25-44 Lähde: Finnpanel Oy, TV-mittaritutkimus, mukana vieraat ja ajassa siirretty katselu. 3 Valtaosa tv-ohjelmista katsotaan ”livenä”, myös talouksissa, joissa on tallentava boksi tai IPTV 100% 5% 3% 9% 90% 5% 80% 70% 1-7 vrk myöhemmin 60% vosdal* live 50% 93% 86% 40% 30% 20% 10% 0% Koko väestö 10+ Taloudet, joissa tallentava boksi tai IPTV (10+) Lähde: Finnpanel Oy, TV-mittaritutkimus, 2014 * vosdal = viewed on same day as live 4 Uutta viikoittaista tietoa tv-sisältöjen katselusta: • Osoitteessa http://www.finnpanel.fi/tulokset/nettitv.php • Katsotuimmat tv-sisällöt netti-tv-palveluittain • Katsotuimmat tv-sisällöt kanavittain • Ohjelman ensiesityksen lisäksi tietoa pikauusintojen sekä tallennekatselun ja netti-tv-katselun määrästä • Julkaistaan maanantaisin 15 vrk:n viiveellä Esimerkki: Viikon 1/2015 katsotuimmat tv-sisällöt kanavittain Nimi Ensiesitys TV myöhemmin Netti-TV Yhteensä Nettiosuus
    [Show full text]
  • 10 MAINOSTAVA SUOMI Alueellisten
    10 MAINOSTAVA SUOMI Alueellisten mainosmarkkinoiden rakenne SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO ................................................................................................... 15 2 VIESTINTÄALAN JA MEDIAMAINONNAN RAKENTEET JA KEHITYSTRENDIT....................................................................................... 18 2.1 Mediat.................................................................................................... 18 2.2 Medioiden kulutus.................................................................................. 19 2.3 Mediamainonta Suomessa ...................................................................... 22 2.4 Painoviestintä......................................................................................... 27 2.4.1 Sanomalehdet........................................................................... 30 2.4.2 Ilmaisjakelulehdet .................................................................... 36 2.4.3 Aikakauslehdet......................................................................... 37 2.4.4 Mainospainotuotteet ................................................................. 40 2.5 Sähköinen viestintä ................................................................................ 44 2.5.1 Televisiotoiminta Suomessa ..................................................... 44 2.5.2 Kaapelilähetystoiminta............................................................. 46 2.5.3 Radiotoiminta Suomessa .......................................................... 50 2.5.3.1 Yleisradion
    [Show full text]
  • Tavoitteena Koko Kansan Elokuvakerho Julkisen Palvelun Elokuvapolitiikka Yle Teema -Kanavalla 2001–2013
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto Tavoitteena koko kansan elokuvakerho Julkisen palvelun elokuvapolitiikka Yle Teema -kanavalla 2001–2013 Maria Vera Kristina Pirkkalainen Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Pro gradu -tutkielma Joulukuu 2014 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Valtiotieteellinen tiedekunta Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä – Författare – Author Maria Vera Kristina Pirkkalainen Työn nimi – Arbetets titel – Title Tavoitteena koko kansan elokuvakerho. Julkisen palvelun elokuvapolitiikka Yle Teema -kanavalla 2001–2013 Oppiaine – Läroämne – Subject Poliittinen historia Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Pro gradu Joulukuu 2014 111 Tiivistelmä – Referat – Abstract Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee, miten Yleisradion ohjelmapolitiikka on kehittynyt historiallisesta lähtökohdastaan digitalisoitumisen myötä 2000-luvulla. Tutkimus selvittää, millä tavalla Yleisradion televisiotoiminta vastasi tarjonnan lisääntymiseen ja pirstoutumiseen runsauden aikakaudella, ja millaisia uudistuksia muuttunut tarjonta tarkoitti julkisen palvelun tavoitteissa ja ohjelmistoissa. Tarkemmin tutkittavaksi tapauskohteeksi on valittu Yle Teema -kulttuurikanavalla vuosina 2001– 2013 esitetyt pitkät fiktioelokuvat. Television elokuvapolitiikan lisäksi Yle Teema on paljolti aikaisemmin tutkimatonta
    [Show full text]
  • Die Öffentlich-Rechtliche Rundfunkkultur IRIS Spezial in Europa, Erweitert Aber Den Geografi Schen Horizont, Falls Ein Gewähltes Thema Rundfunkkultur Dies Nahe Legt
    Die Serie Herausgegeben von der Europäischen Audiovisuellen Was können Sie IRIS Spezial ist die Publikationsreihe der Europäischen Audiovisuellen Informationsstelle mit umfassenden Fakten und vertiefenden Analysen. Sie konzentriert sich auf aktuelle Informationsstelle inhaltlich von Themen des Medienrechts und bereitet diese aus juristischem Blickwinkel für Sie auf. IRIS Spezial IRIS Spezial bietet Ihnen drei inhaltliche Dimensionen, die – je nach gewähltem Thema – auch miteinander verbunden sein können: erwarten? 1. Die präzise Darlegung nationaler gesetzlicher Grundlagen zur Vergleichung des in verschiedenen Ländern geltenden Rechts. So untersucht die IRIS Spezial „Pfl ichten der Rundfunkveranstalter zur Investition in die Produktion von Kinofi lmen“ die Situation in 34 europäischen Ländern. 2. Das Aufzeigen und die Analyse aktueller Problemstellungen, einschließlich juristischer Entwicklungen und Trends sowie erster Lösungsansätze. Die IRIS Spezial „Audiovisuelle Mediendienste ohne Grenzen“ ist in die Zukunft gerichtet und behält ihre Aktualität weit über die Annahme der EG-Richtlinie hinaus. 3. Die Beschreibung des europäischen oder auch internationalen Rechtsrahmens, der das nationale Recht prägt. Die IRIS Spezial „Haben oder nicht haben - Must-Carry-Regeln“ erklärt das europäische Modell und stellt es dem amerikanischen Ansatz gegenüber. Woher kommt die Jede Ausgabe der Reihe IRIS Spezial wird von unserer Abteilung für Juristische Informationen in Zusammenarbeit mit Partnerorganisationen sowie einem breiten Netzwerk von Medienrechts-
    [Show full text]
  • MTV Mediatiedot 2020 Final Print.Indd
    MTV:n tv-mainonnan myyntikaudet KAUSI (PVM) KAUSI (VKO) AVATAAN MYYNTIIN vuodelle 2020 30.12.2019 - 1.3.2020 1-9 25.11.2019 2.3. - 3.5.2020 10-18 27.1.2020 4.5. - 28.6.2020 19-26 30.3.2020 29.6. - 30.8.2020 27-35 25.5.2020 31.8. - 1.11.2020 36-44 27.7.2020 2.11.2020 - 3.1.2021 45-53 28.9.2020 Kausi-indeksit MTV:n tv-kanavat KAUSI (PVM) KAUSI (VKO) INDEKSI Mainosesityksen indeksi määräytyy 30.12.2019 - 26.1.2020 1-4 80 ohjelman esityspäivän mukaan. 27.1. - 29.3.2020 5-13 100 30.3. - 19.4.2020 14-16 105 20.4. - 24.5.2020 17-21 115 25.5. - 21.6.2020 22-25 118 22.6. - 2.8.2020 26-31 90 3.8. - 30.8.2020 32-35 107 31.8. - 27.9.2020 36-39 110 28.9. - 25.10.2020 40-43 107 26.10. - 20.12.2020 44-51 100 21.12. - 3.1.2021 52-53 80 MTV:n instream- KAUSI INDEKSI videotuotteet Mainosesityksen indeksi määräytyy 1.1. - 26.1.2020 80 ohjelman esityspäivän mukaan. 27.1. - 21.6.2020 100 22.6. - 2.8.2020 80 3.8. - 20.12.2020 100 21.12. - 31.1.2021 80 DAYPART MA-SU Daypart-jaot kanavittain Prime klo 18.00 - 23.59 MTV3, Sub, AVA (ohjeellinen) Off Prime klo 00.00 - 17.59 Daypart maksukanavat DAYPART MA-SU C More Max, C More Sport 1, C More Juniori Prime klo 00.00 - 23.59 2 Sisällysluettelo Myyntikaudet 2 Kausi-indeksit 2 Daypart-jaot kanavittain 2 Kohderyhmäkauppa MTV:n tv-kanavilla 4 Ohjelmaostaminen 6 Kohderyhmähintainen ohjelmaostaminen 7 Tv-mainosten pituuskerrointaulukko 9 Katkomainonta C More -maksukanavilla 10 Aluemainonta MTV3-kanavalla 11 MTV3:n näkyvyysalueet 12 Kunnat näkyvyysalueittain 13 MTV:n videomainonta 14 Instream-videotuotteet 14 Outstream-videotuotteet
    [Show full text]
  • Kanavaniput Ja Taajuudet
    1 KANAVANIPUT JA TAAJUUDET Päivitetty 20.10.2016 Taajuus 234 Mhz Kanavanippu 1 (qam 128) Ohj. Nro YLE TV1 1 YLE TV2 2 MTV3 3 Nelonen 4 YLE Fem 5 Sub 6 YLE Teema 7 Jim 9 YLE Puhe R 1 YLE Klassinen R 3 YLEMONDO ! R 5 Taajuus 370 Mhz Kanavanippu 2 (qam 128) Ohj. Nro VFilm Premiere 467 VFilm Family 471 VFilm Action 473 VFilm Comedy 475 VFilm Hits 477 Viasat Sport 455 3Sat 367 Taajuus 538 Mhz Kanavanippu 3 (qam 128) Ohj. Nro RTL Television 364 TVE Internacional 374 Rai1 375 ARTE 369 Brazzer TV Europe 395 Rai2 376 Taajuus 354 Mhz Kanavanippu 4 (qam 128) Ohj. Nro Playboy TV 394 VH1 Classic 329 MTV Music 327 TotoTV 398 Viasat Golf 461 2 Viasat History 492 Viasat Explorer 490 Viasat Nature/playboy 494 Nickjr 109 Taajuus 346 Mhz Kanavanippu 5 (qam 128) Ohj. Nro SVT 1 356 SVT 2 357 SVTB/SVT24 361 TV3 358 TV4 Sverige 359 NTV Mir 380 Channel One Russia (ORT) 381 Taajuus 338 Mhz Kanavanippu 6 (qam 128) Ohj. Nro Extreme Sports Channel 338 CBS Reality 321 TV6 360 Cartoon Network 313 Nordic TCM 312 Nelonen Prime 106 Taajuus 322 Mhz Kanavanippu 7 (qam 128) Ohj. Nro CNN International Europe 190 Discovery Channel 100 Animal Planet 124 Discovery Science 168 Discovery World 169 TLC 167 VH1 139 Taajuus 314 Mhz Kanavanippu 8 (qam 128) Ohj. Nro C MoreFirst 400 C More Hits 402 C More Series 407 C More Stars 409 SF Kanalen 411 3 Taajuus 258 Mhz Kanavanippu 9 (qam 128) Ohj.
    [Show full text]