DOCSLIB.ORG

KAUPPAKESKUSTEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN SUUNNITTELUOPAS Riikka Poutanen

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
KAUPPAKESKUSTEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN SUUNNITTELUOPAS Riikka Poutanen KAUPPAKESKUSTEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN SUUNNITTELUOPAS Riikka Poutanen Teknillisen korkeakoulun yhdyskunta- ja ympäris- tötekniikan laitoksella professori Timo Ernvallin valvonnassa tehty diplomityö. 2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Tekijä: Riikka Poutanen Diplomityö: Kauppakeskusten liikennejärjestelyjen suunnitteluopas Päivämäärä: 16.11.2009 Sivumäärä: 85 Professuuri: Liikennetekniikka Koodi: Yhd-71 Valvoja: Professori Timo Ernvall Ohjaaja: Diplomi-insinööri Seppo Karppinen Avainsanat: kauppakeskus, liikennejärjestelyt, pysäköinti, huoltoliikenne Suomessa oli vuonna 2008 63 kauppakeskusta, joista valtaosa sijaitsee keskusta-alueilla. Tuoreen selvityksen mukaan tulevissa hankkeissa tilanne on toinen. Kauppakeskushank- keiden koko on kymmenkertaistunut kymmenessä vuodessa, mikä ajaa kauppakeskuksia pois keskusta-alueilta. Tällaiset kauppakeskukset nojaavat vahvasti henkilöautoliikentee- seen, mikä lisää liikennettä ja kasvattaa päästöjä. Erittäin suuret, yli 60 000 kerros-m2:n kauppakeskukset vaativat paljon pysäköintitilaa, ja sesongit ja ruuhkahuiput kuormittavat lähialueiden katuverkkoa. Kulkumuotojakaumaan vaikutetaan jo maakuntakaavatasolla. Kauppakeskuksen sijainti ja konsepti vaikuttavat vahvasti siihen, kuinka moni asiakkaista saapuu ostoksille autolla. Kauppakeskukset tulisi sijoittaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen tukemaan ja tiivis- tämään kaupunkirakennetta. Vanhemmat, keskustoissa sijaitsevat kauppakeskukset kärsivät huonoista liikennejärjeste- lyistä erityisesti pysäköinnin ja huoltoliikenteen osalta. Tilat ovat ahtaita ja huonosti jäsen- neltyjä, mikä johtaa vaaratilanteisiin ja onnettomuuksiin, ja vähimmilläänkin asiakkaan är- syyntymiseen. Osana tätä diplomityötä 11 kauppakeskukseen lähetettiin kysely koskien niiden liikennejär- jestelyitä. Vastaukset tukivat aikaisempia käsityksiä: vanhempien kauppakeskusten pysä- köinti- ja huoltotilat koetaan ahtaiksi, keskusta-alueiden ulkopuolella sijaitsevissa kauppa- keskuksissa käydään pääasiassa henkilöautolla ja joukkoliikenteellä saavutaan ostoksille sinne, mihin on hyvät yhteydet. Kävely ja pyöräily ovat vahvoja kulkumuotoja kaupunki- ja aluekeskustoissa. Usein pysäköintialueet mitoitetaan tiukasti ja huoltopihat halutaan pitää pieninä, jotta kaup- pakeskukseen saataisiin mahdollisimman paljon vuokrattavaa liikepinta-alaa. Diplomityös- sä esitetyt mitoitusohjeet liikennejärjestelyjen suunnitteluun on koottu vastausten ja ole- massa olevien ohjeiden pohjalta nimenomaan kauppakeskuksen käyttäjiä, asiakkaita, aja- tellen. Kun liikkumisympäristö on asiakkaalle miellyttävä, käynnistä jää positiivinen mieliku- va ja kauppakeskukseen saavutaan mielellään uudelleen. Kellaripysäköinti on paras ratkaisu kauppakeskuksille. Yleisiä autopaikkanormeja ovat 1 ap / 35 kerros-m2 päivittäistavarakaupoille ja 1 ap / 50 kerros-m2 muille liiketiloille. Työssä suositellaan autopaikan leveydeksi 2,7 metriä. Pysäköinti tulisi järjestää vinopysäköintinä. Kauppakeskuksen ympäristön tulee olla esteetön. Etäisyyden pysäkiltä kauppakeskukseen tulisi olla alle 400 m. 1 pyöräpaikka / 100 kerros-m2 on yleinen normi liiketiloille, mutta tä- hän ei nykyisissä kauppakeskuksissa päästä. Pyöräpaikkojen määrää tulisi tarkastella matkatuotoslukujen pohjalta. 3 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY ABSTRACT OF THE Faculty of Engineering and Architecture MASTER’S THESIS Author: Riikka Poutanen Thesis: Planning guide for the traffic arrangements of shopping centres Date: 16.11.2009 Number of pages: 85 Professorship: Transportation Engineering Code: Yhd-71 Supervisor: Professor Timo Ernvall Instructor: M.Sc. Techn Seppo Karppinen Key Words: shopping centre, traffic arrangements, parking, service area There were 63 shopping centres in Finland in 2008. Most of them are located in city centres or local centres. A recently released survey shows that the size of shopping centre projects have decoupled in ten years which means that the future shopping centres will be located outside the city areas. Customers visiting these shopping centres are very likely to use cars. Very large shopping centres, commercial area over 60 000 m2, require plenty of parking space and their traffic will cause problems on the street network during peak times. The distribution of means of transportation used to access shopping centres is influenced by the highest level of land use planning. The location and the concept of the shopping centre influence the number of customers arriving by car strongly. Shopping centres should be easily accessible by means of public transportation and support dense urban structure. Older shopping centres located in city areas are facing problems especially with parking lots and maintenance traffic. Parking lots and service areas are often very narrow which leads to accidents and near miss -situations. Insufficient arrangements at least make the customers feel annoyed. As a part of this thesis, a questionnaire was sent to 11 shopping centres related to their traffic arrangements. The answers were familiar with earlier assumptions: parking lots are too narrow and delivery vans have problems with too small service areas, people use cars when they go shopping outside city areas and a good public transportation system gets people to travel with busses. Walking and biking are good ways of travelling in the city areas. Parking lots are often designed with strict guidelines and the service areas are kept small so that the commercial area can be held as large as possible. The planning recommenda- tions given in this thesis are based on the answers of the questionnaires and earlier recommendations and they are made especially from the customer’s point of view. When it is pleasant to arrive, walk around and leave, it leaves the visitor a positive image and she is happy to visit the shopping centre again. The best way to arrange the parking in shopping centres is a garage in the basement of the building. The number of parking places is commonly defined with the norm 1 parking place / 35 commercial-m2 for the grocery shops and 1 parking place / 50 commercial-m2 for other commercial halls. The width of the parking space should be 2,7 m. The parking spaces should be arranged as angle parking. The surroundings of shopping centres should be accessible. The distance from the bus stop should not be longer than 400 m. The common norm for the number of parking places for bicycles is 1 parking place / 100 commercial-m2 but the number should be examined more closely with the travel information manual. 4 ALKUSANAT Tämä työ on tehty opinnäytetyönä Teknillisen korkeakoulun Liikennelaboratorioon sekä sisäisenä kehitystyönä Sito Oy:lle. Kiitos professori Timo Ernvallille työn valvomisesta sekä työn ohjaajalle, diplomi- insinööri Seppo Karppiselle, kannustavasta asenteesta. Sain Sepolta mielenkiintoisen aiheen, joka tarjosi mahdollisuuden syventyä liikennesuunnittelun lisäksi myös kauppa- keskusten toimintaan. Kiitos haastattelemilleni henkilöille sekä kyselyyn vastanneille. Haluan kiittää myös työnantajaani Sito Oy:tä, joka mahdollisti työn tekemisen, sekä työkavereitani mukavasta työilmapiiristä ja lukuisista rohkaisevista sanoista työn aika- na. Suuren suuri kiitos äidilleni, veljelleni Mikolle sekä avopuolisolleni Pärrelle tuestanne koko opiskelun ajan. Ilman teidän kannustustanne tuskin olisin päässyt näin pitkälle. Lisäksi kiitos sukulaisilleni ja ystävilleni, jotka ovat tsempanneet minua matkallani dip- lomi-insinööriksi. Riikka Poutanen Espoossa 16.11.2009 5 TIIVISTELMÄ………………………………………………………………………………............…….2 ABSTRACT……………………………………………...…………………………..……………………3 ALKUSANAT ................................................................................................................................ 4 KUVALUETTELO ......................................................................................................................... 7 TAULUKKOLUETTELO ............................................................................................................... 9 1 JOHDANTO ........................................................................................................................ 10 2 TYÖN TAVOITTEET JA MENETELMÄT ........................................................................... 11 3 KIRJALLISUUSSELVITYS ................................................................................................. 11 3.1 Yleistä kauppakeskuksista ....................................................................................... 11 3.1.1 Määritelmiä .......................................................................................................... 11 3.1.2 Kauppakeskukset numeroina .............................................................................. 13 3.1.3 Tulevaisuuden näkymiä ...................................................................................... 14 3.1.4 Kauppakeskuksen käytettävyys .......................................................................... 15 3.2 Maankäyttö ................................................................................................................. 17 3.2.1 Maankäyttö ja kauppakeskukset ......................................................................... 17 3.2.2 Kaavoitus ............................................................................................................. 18 3.2.3 Kauppakeskusten sijoittuminen ........................................................................... 21 3.3 Kauppakeskusten synnyttämä liikenne .................................................................
Load more

Recommended publications
  • Finnish Shopping Centers 2020 Centers Shopping Finnish Finnish Councilfinnish of Shopping Centers • Suomen Kauppakeskusyhdistys Ry
    Succesful and evolving shopping center business – the beating heart of community! Menestyvä ja kehittyvä Finnish Shopping Centers 2020 kauppakeskusliiketoiminta – yhdyskunnan sykkivä sydän! Kauppakeskukset Finnish Council of Shopping Centers Annankatu 24, 2. krs. 00100 Helsinki puh. +358 9 4767 5711 www.kauppakeskusyhdistys.fi Finnish Shopping Centers 2020 Centers Shopping Finnish Kauppakeskukset Finnish Shopping Centers 2014 Centers Shopping Finnish Kauppakeskukset www.kauppakeskusyhdistys.fi Finnish Council of Shopping Centers • Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Finnish Shopping Centers 2020 Kauppakeskukset 4 5 Introduction The Finnish Shopping Centers 2020 industry review transparency and knowledge of the sector among they are conveniently accessible. The business mix centers is as part of a community structure which is compiled by the Finnish Council of Shopping investors, customers, traders, and the main stake- changes constantly according to customer needs. is conveniently accessible. The key is to create rele- Centers. It provides a package of information on holders in the sector, both in Finland and abroad. Business proprietors are able to operate in an eco- vant spaces for people and to provide a community shopping centers for everyone interested in the logically and socially responsible way. The shopping hub. The ongoing trend is to provide non-retail uses sector. This is already the fourteenth annual review. Shopping centers are adapting to center business in Finland has reached its 30-year by increasing leisure in shopping centers and also Shopping Centers 2020 contains key figures about continuous change anniversary. It is not yet a mature sector, but it is in town centre regeneration. The mixed-use town the business sector as well as standardised intro- an area with continuous development.
    [Show full text]
  • KTI Market Review Spring 2019
    KTI Market Review Spring 2019 The invested real estate market continues to grow Property transactions volume remains high Rental growth slowing down in the commercial property market Residential rents continue to increase KTI Market Review Spring 2019 Property transaction volume remains high in Finland. Investor interest is targeted at all sectors and regions. Foreign investor interest remains strong, but domestic players are also active in the transactions market. Strong investor demand and high development volumes contribute to the growth of the invested market. After a short break late in 2018, property yields have continued to compress. During the first quartile of 2018, transactions of the very best properties in the Helsinki CBD have been carried out at record low level yields. In addition to the Helsinki metropolitan area, yields have also decreased in the Tampere and Turku regions. Going forward, construction volumes are expected to decrease from their current high levels. However, commercial property stock continues to increase, as ongoing projects are completed in 2019 and 2020. In residential property development, the decrease in investor demand is slowing down the volumes from their record-high levels of 2018. Despite the decline, residential property construction volumes are expected to remain healthy. In the commercial property rental markets, the strong demand of the previous years is expected to slow down. In the Helsinki CBD, office rents continue to increase, but at a slower pace than in 2017 and 2018. The outlook in the retail market remains more negative, and rents are expected to remain stable in the best areas in Helsinki but to decrease in all other areas.
    [Show full text]
  • Välipalat Pätkäpaasto Tutustu Viiviin
    POHJOISMAIDEN SUURIN LUONNOLLISEN HYVINVOINNIN LEHTI Numero 3 elo-syyskuu 2013 PÄTKÄPAAstO Antaa vatsan levätä TUTUstU VIIVIIN 7 Life-asiantuntijaan vinkkiä stressinhallintaan SUPER- VÄLIPALAT Tankkaa terveyttä + Happo- ja vahvistu emäs- tasapaino TÄYNNÄ ENERGIAA SÄILYTÄ KESÄFIILIS Love your life – luonnollista elinvoimaa Lifesta PATENTOITU GOPO®-RUUsUNMARjA - YLI 15 vUOTTA TUTKIMUsTA Tanskalainen maanviljelijä keksi nivelten liikkuvuutta lisäävän ruusunmarjajauheen. anskalainen Erik Hansen havaitsi 90-luvun puoli- Maailmanlaajuinen patentti välissä, että tietty ruusunmarja näytti vaikuttavan Tarkat laatuvaatimukset täyttävissä MOVO-ruusunmarjavalmis- Tniveliin. Nyt yli viidentoista vuoden tutkimustyön teissa käytetään vain Langelandin ruusunmarjoja, joiden GOPO- ja seitsemän julkaistun tieteellisen tutkimuksen jälkeen pitoisuus on korkea. juuri tämä ruusunmarjajauhe on noussut Pohjoismaiden GOPO-galaktolipidi tuhoutuu erittäin herkästi. Patentoitu käytetyimmäksi. kylmäkuivatusmenetelmä säilyttää korkean GOPO-pitoisuuden. Tuloksena on standardoitu tuote. MOVO sisältää kaikki ne Erik Hansenilla oli tapana syödä päivittäin tuoreita ruu- aktiiviset ainesosat, joita on käytetty julkaistuissa ruusunmarjan sunmarjoja kesäkaudella. Hän huomasi niveliensä pysyvän vaikutusta nivelten liikkuvuuteen käsittelevissä tieteellisissä notkeina, vaikka oli jo iäkäs. Hansen tajusi selvän yhteyden tutkimuksissa. ruusunmarjan nauttimisen ja nivelten liikkuvuuden välillä ja alkoi kehittää hellävaraisia kuivaus- ja jauhamismenetel- MOVOn ruusunmarjajauhe tehdään
    [Show full text]
  • HELSINKI Key Retail Areas & Streets
    GLOBAL CITIES RETAIL GUIDE HELSINKI Key Retail Areas & Streets MARKET OVERVIEW Data as of August 2012 KEY AREAS/ CONSUMER MAJOR RETAILERS NEW TYPICAL RENT RANGE OF STREETS/SHOPPING PROFILE PRESENT ENTRANTS FOR UNIT OF 200 UNIT SIZES CENTERS SQM High street district Local shoppers, Stockmann, H&M, Aleksi 13, Kluuvi, Kämp Galleria, Karen Millen, Filippa K, 100-180€/sqm/month 20-3,500 sqm tourists, business Zara, Louis Vuitton, Marimekko French Connection, Tiger (Stockmann density of Sweden department store 50 000 sqm) Kamppi Local shoppers, Bestseller (different stores), Mango, Guess, United Seppälä, Gant 30-170 €/sqm/month 20-1,500 sqm commuters Colors of Benetton, Sisley, Esprit, Brothers, Anttila, Clas Ohlson, Nike, Lidl Forum Local shoppers H&M, Intersport, Lindex, Seppälä, Nilson Shoes, Cubus 80-120 €/sqm/month 10-3,000 sqm Gina Tricot City-Center Local shoppers, Aleksi 13, Gina Tricot, Bestseller (Jack & Jones, Promod, Hard Rock Café, 40-120€/sqm/month 30-1,500 sqm commuters Vero moda), Angry Birds Shop Itis (Shopping Centre) Shoppers from Stockmann, Anttila, Zara, Stadium, H&M New Yorker 30-120 €/sqm/month 10-4,000 sqm* nearby areas Jumbo (Shopping Cen- Family shoppers Prisma, K-Citymarket (Hypermarkets), Stockmann, Core Lifestyle (Apple 30-120 €/sqm/month 10-4,000 sqm* tre) from surrounding H&M, Anttila, Zara, Stadium, Intersport, DinSko Premium Reseller), areas Bottega Verde Sello (Shopping Centre) Local Shoppers, Prisma, K-Citymarket (Hypermarkets), Lidl, Promod 45-55 €/sqm/month 30-3,000 sqm* commuters, Aleksi 13, H&M, Halonen, Clas Ohlson, Stadium, business density Intersport, Esprit, Gant Iso Omena Local Shoppers Prisma, K-Citymarket (Hypermarkets), H&M, Cubus, Guess 35-100 €/sqm/month 30-1,000 sqm* Lindex, Seppälä, Stadium, Specsavers, Sats *excluding hypermarkets CUSHMAN & WAKEFIELD.
    [Show full text]
  • Kansainvälisten Kiinteistösijoittajien Merkitys Kiinteistö- Ja Rakennusalalle
    KANSAINVÄLISTEN KIINTEISTÖSIJOITTAJIEN MERKITYS KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALALLE Varatoimitusjohtaja Juhani Reen, Newsec Oy RTS/Rakennusfoorumi 8.5.2007 Newsec Yleiskatsaus • Tarjoamme palveluita kiinteistönomistajille, tilojen käyttäjille sekä kiinteistösijoittajille koko pohjoismaissa Office Partners Representation Offices • 500 työntekijää, joista 85 Suomessa • Suomen liiketoiminnot: - transaktioneuvonanto (kaupat, arviot ja vuokraus) - management • Neuvonantajana toteutuneissa transaktioissa 8,I miljardin euron edestä vuodesta 2000 lähtien (3.0 Mrd euroa vuonna 2006) Muutamia viimeaikaisia ”highlighteja” : • Euromoney nimesi Newsecin Suomen parhaaksi neuvonantajaksi • Neuvonantajana UPM:n pääkonttorin kaupassa ~77 M€ • Neuvonantajana Keskon salkun kaupassa yli 200 M€ • Ruotsissa neuvonantajana kaikkien aikojen suurimmassa kiinteistökaupassa yli 1 Mrd€ • Pohjoismainen yhteistyö aktivoitu tehokkaaksi yhteistyöksi, joista konkreettisia esimerkkejä viikkopalaverit Ruotsin ja Norjan kanssa sekä työntekijöiden vaihto-ohjelma - 1 - Suurten kauppojen määrä Pohjoismaissa - 2 - Transactions Volume domestic international international portfolio estimated 6 5 4 3 1000MEUR 2 1 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Stock trading of listed property companies not included Source: KTI 2006- 3 - Top 5 foreign investors in Finland - 4 - ”Top 10” Transactions in Helsinki Region (years 2002-) NAME / USER TEN OFFICE BUILDINGS IN TYPE HELSINKI Region 63MEUR, Q3/2004 JUMBO SHOPPING PRICE, SIZE m² ILMARINEN POLAR AVIAPOLIS LEISURECENTER/ CENTER, 135MEUR, TIME
    [Show full text]
  • Häiriöiden Vähentäminen Kauppakeskuksissa
    Häiriöiden vähentäminen kauppakeskuksissa Kiira Hartonen 2019 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu Häiriöiden vähentäminen kauppakeskuksissa Kiira Hartonen Turvallisuusalan koulutusohjelma Opinnäytetyö Toukokuu, 2019 Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä Turvallisuusalan koulutusohjelma Tradenomi (AMK) Hartonen, Kiira Häiriöiden vähentäminen kauppakeskuksissa Vuosi 2019 Sivumäärä 61 Suomen kauppakeskuksissa asioi vuosittain yli 400 miljoonaa kävijää. Samaan aikaan kun kävi- jämäärät ovat kasvaneet ja palvelut monipuolistuneet, myös huumeidenkäyttö on lisääntynyt Suomessa. Lisäksi perättömät huhut leviävät sosiaalisessa mediassa nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Nämä tuovat uudenlaisia haasteita kauppakeskuksille: mikäli kauppakeskuksessa ei osata puuttua häiriöihin ja ennaltaehkäistä niitä tehokkaasti, se saattaa aiheuttaa merkit- tävää haittaa maineelle ja liiketoiminnalle. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa kauppakeskuksille ja toimeksiantajalle eli Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:lle tietoa siitä, miten ihmisten aiheuttamia häiriöitä voidaan vähen- tää kauppakeskuksissa. Toimintaympäristön hahmottamiseksi selvitettiin, millaisia häiriöitä kauppakeskuksissa esiintyy, miten ne vaikuttavat kauppakeskusten maineeseen ja mikä ai- heuttaa epäsosiaalista käyttäytymistä. Kaikki kauppakeskuksissa häiritseväksi koettu käyttäy- tyminen ei täytä minkään rikoslakirikoksen tai rikkomuksen tunnusmerkistöä, joten niiltä osin häiriöihin puuttumisen oikeutusta tarkasteltiin perusoikeuksien ja muun lainsäädännön näkö- kulmasta. Tutkimus toteutettiin
    [Show full text]
  • Fazer First in the World to Introduce Insect Bread to Grocery Stores
    Fazer first in the world to introduce insect bread to grocery stores One of the most spoken-about food revolutions is here. Fazer will be the first in the world to introduce insect bread to grocery stores. The novelty is called Fazer Sirkkaleipä (Fazer Cricket Bread). The first hand-baked cricket breads will become available in eleven Fazer in-store bakeries in Finland on Friday 24 November. Insect food is a significant global phenomenon that is about to land in Finland, too. Since last summer, Fazer has been developing insect bread to be included in the assortment of its in-store bakeries. The ban on selling insects as food was unexpectedly released in Finland on 1 November 2017. Markus Hellström, Managing Director of Fazer Bakery Finland, is thrilled about this: “We wanted to be in the forefront of food revolution. We want to boost growth in the bread category with hand-made artisanal bread, also in the future. In the Fazer in-store bakeries, we can easily bake and test different kinds of novelties. The first-in-the-world Fazer Cricket Bread is a great example of this.” Innovative bakery develops solutions for the future Fazer Bakery is an innovative actor that constantly revamps its bread category by introducing new kinds of grain and plant based taste sensations to consumers. “According to the “Suuri leipätutkimus*” survey on bread conducted in Finland, good taste, freshness and domestic origin are the main criteria for bread. Finns are known to be willing to try new things, and the Fazer Cricket Bread is an easy way to get a feel of food of the future.
    [Show full text]
  • Die Bibliothek Als Digitaler Bildungsort Media Education Und Maker Spaces in Den City Libraries in Espoo, Finnland
    Medienimpulse ISSN 2307-3187 Jg. 55, Nr. 3, 2017 Lizenz: CC-BY-NC-ND-3.0-AT Die Bibliothek als digitaler Bildungsort Media Education und Maker Spaces in den City Libraries in Espoo, Finnland Udo Somma Von 8. bis 12. Mai 2017 besuchte ich die städtischen Büchereien in Espoo, Finnland. Die Büchereien dort gelten als sehr innovativ und experimentierfreudig, was den Einsatz von digitalen Technologien angeht. Neben den "klassischen" Bücherei-Angeboten bieten sie vielerorts gut ausgestattete MakerSpaces an, sowie verschiedenste Medien-, Making- und Coding-Workshops (nicht nur) für Kinder- und Jugendgruppen. Im Rahmen eines Job-Shadowing-Projekts war ich während meines Aufenthalts in Espoo und habe den täglichen Betrieb in mehreren MakerSpaces kennengelernt. Zudem konnte ich bei einigen Workshops dabei sein. Die Fotos wurden mit dem Smartphone aufgenommen und waren ursprünglich nur als Gedankenstütze für mich selbst gedacht (ein Vortrag war eigentlich nicht geplant). Die Bildqualität ist deshalb eher "mittelmäßig". Mein Interesse galt hauptsächlich den Makerspaces. Bitte medienimpulse, Jg. 55, Nr. 3, 2017 1 Somma Die Bibliothek als digitaler BildungsortMedia Education und Maker Spaces ... um Nachsicht, wenn ich relativ wenig über das "normale Bibliothekswesen" in Finnland erzählen kann. Wo liegt Espoo? Espoo liegt im Süden von Finnland, westlich von Helsinki. Finnland hat etwa 5,5 Millionen Einwohner. Etwa 1,2 Millionen wohnen in der Hauptstadtregion. Espoo hat etwa 270 000 Einwohner und ist die zweitgrößte Stadt Finnlands. Die frühere Landgemeinde wuchs seit den 1950er Jahren sehr rasch und wurde erst relativ spät – nämlich 1972 – zur Stadt erhoben. Espoo ist zwar eigenständig, aber faktisch Teil der "Hauptstadtregion" (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) mit etwa 1,2 Millionen Einwohnern (jedoch nicht mit Wien vergleichbar).
    [Show full text]
  • Noja – Nuorten Oma Järjestyksenvalvoja®
    Noja – Nuorten oma järjestyksenvalvoja® Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Hämeenlinna 23.1.2020 Pauliina Lampela, asiantuntija, Nuorten Palvelu ry Juha Soinola, yksikön päällikkö, Securitas Oy 2 Nuorten Palvelu ry • 1969 perustettu yleishyödyllinen järjestö • Teemme työtä, jotta nuorilla olisi elämässään turvallisia aikuisia, ympäristöjä ja yhteisöjä. Visiomme on: “Jotta jokaisella olisi joku, joka kuuntelee ja kuulee” 3 • Osa Nuorten Palvelu ry:n valtakunnallista toimintaa. • Kohderyhmät: – 10-18-vuotiaat nuoret, jotka viettävät paljon aikaansa kauppakeskuksessa. – Kauppakeskuksen nuoria kohtaava henkilökunta (erit. Nojat, järjestyksenvalvojat). – Toimintapaikkakunnan oleelliset verkostot. • Päätavoitteena on vahvistaa nuorten hyvinvointia, osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja turvallisuutta. 4 Noja – Nuorten oma järjestyksenvalvoja® • Noja toimii perustehtävänsä ohessa nuorten parissa kohtaavalla työotteella. • Noja on saanut nuorten kohtaamiseen lisäkoulutusta ja hänelle on varattu työaikaa nuorten kanssa toimimiseen. • Nuoriin kohdistunut työ on pääasiassa kentällä oloa, nuorten kohtaamista ja yksittäisten nuorten asioihin perehtymistä. • Työtehtäviin kuuluvat myös verkostotyö, monialainen yhteistyö sekä vierailut mm. kouluilla ja nuorisotiloilla. 5 Työ käytännössä • Juttelua ja kuulumisten vaihtoa. • Puuttumista: – Päihteiden käyttöön tai välitykseen, – Pahoinpitelyihin – Ahdisteluun jne. • Nuorten auttamista, mm.: – Kiusaaminen – Mielenterveyden kysymykset – Itsetuhoisuus • Yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa. 6 Juteltu
    [Show full text]
  • Musica Sanat Corpus Per Animam': Towar Tu Erstanding of the Use of Music
    `Musica sanat corpus per animam': Towar tU erstanding of the Use of Music in Responseto Plague, 1350-1600 Christopher Brian Macklin Doctor of Philosophy University of York Department of Music Submitted March 2008 BEST COPY AVAILABLE Variable print quality 2 Abstract In recent decadesthe study of the relationship between the human species and other forms of life has ceased to be an exclusive concern of biologists and doctors and, as a result, has provided an increasingly valuable perspective on many aspectsof cultural and social history. Until now, however, these efforts have not extended to the field of music, and so the present study representsan initial attempt to understand the use of music in Werrn Europe's responseto epidemic plague from the beginning of the Black Death to the end of the sixteenth century. This involved an initial investigation of the description of sound in the earliest plague chronicles, and an identification of features of plague epidemics which had the potential to affect music-making (such as its geographical scope, recurrence of epidemics, and physical symptoms). The musical record from 1350-1600 was then examined for pieces which were conceivably written or performed during plague epidemics. While over sixty such pieces were found, only a small minority bore indications of specific liturgical use in time of plague. Rather, the majority of pieces (largely settings of the hymn Stella coeli extirpavit and of Italian laude whose diffusion was facilitated by the Franciscan order) hinted at a use of music in the everyday life of the laity which only occasionally resulted in the production of notated musical scores.
    [Show full text]
  • Annual Report 2016 NCSC Annual General Meeting, Stockholm, May 10 2017
    Annual Report 2016 NCSC Annual General Meeting, Stockholm, May 10 2017 NCSC mission statement and basis for work NCSC is the most professional, engaged and involved association within the shopping centre industry in the Nordic countries, including all shopping formats, all locations and all professions, directly or indirectly engaged in shopping centres. NCSC is the best network in the industry, has a high visibility and creates the best activities. The purpose of NCSC is to advance the shopping centre industry and to promote its role in relation to other industries and to the society. In 2010 a Business plan was adopted, stating the activities necessary to achieve the mission. This business plan has been the steering document for the work within NCSC since then and reviewed annually. Membership at year-end Companies Companies Companies Companies Individuals Individuals Individuals Individuals Country 2013 2014 2015 2016 2013 2014 2015 2016 Sweden 228 190 205 181 598 582 628 584 Norway 111 130 134 121 345 361 378 340 Denmark 44 44 41 41 97 89 88 71 Finland 24 24 35 41 68 65 114 133 Others 4 4 8 10 18 15 21 24 Total 411 391 423 394 1126 1112 1229 1152 Companies=total number of membership companies. Individuals=total number of persons included in all the membership companies. Revenues NCSC has three sources of revenue: membership fees, partner/sponsorships and surplus from events. The prices of membership were slightly increased 2016. Partner/Sponsorships have continued to grow throughout 2016. NCSC wishes to express a deep gratitude towards the different companies that are supporting us in our work.
    [Show full text]
  • Kauppakeskus Isokarhun Aukiolot Asiakkaiden Näkökulmasta
    Essi Välilä KAUPPAKESKUS ISOKARHUN AUKIOLOT ASIAKKAIDEN NÄKÖKULMASTA Liiketalouden koulutusohjelma 2011 KAUPPAKESKUS ISOKARHUN AUKIOLOT ASIAKKAIDEN NÄKÖKULMASTA Välilä, Essi Satakunnan ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Toukokuu 2011 Ohjaaja: Myntti, Yki Sivumäärä: 63 Liitteitä: 4 Asiasanat: vähittäiskauppa, kauppakeskus, aukioloajat, ostokäyttäytyminen, liikeaikalaki ____________________________________________________________________ Opinnäytetyöni päätarkoituksena oli saada selville, mitä mieltä kauppakeskus IsoKarhun asiakkaat ovat sen nykyisistä, lähiaikoina paljon muutoksia kokeneista aukioloajoista. Tutkin luonnollisesti myös sitä, kuinka tietoisia asiakkaat ovat IsoKarhun nykyisistä uusista aukioloajoista ja miten ne ovat asiakkaiden mielestä esillä. Opinnäytetyöni teoriaosiossa käsittelen ostokäyttäytymistä. Lisäksi käsittelen työssäni yleisesti kauppakeskustoimintaa sekä aukioloaikoja ja niiden muutoksia vuosien varrella. Aihe on melko ajankohtainen, sillä vuoden 2009 marraskuussa hyväksyttiin uusi kauppojen aukioloja säätelevä liikeaikalaki. Lakiuudistus herätti paljon keskustelua, sillä lakiuudistuksella oli hyvin paljon sekä puolestapuhujia että vastustajia. Lakiuudistuksen suurimpia muutoksia olivat sunnuntaiaukiolon vapauttaminen ympärivuotiseksi sekä alle 400 neliömetristen kauppojen aukiolon täydellinen vapautus. Lakiuudistuksen myötä useat liikkeet, kauppakeskus IsoKarhu mukaanlukien, muuttivat aukioloaikojansa. Tutkimus edusti kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta ja tutkimusmenetelmänä käytettiin
    [Show full text]