Toimitilamarkkinat Helsingissä Ja Pääkaupunkiseudulla 2020/2021 Ja Pääkaupunkiseudulla Helsingissä Toimitilamarkkinat

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Toimitilamarkkinat Helsingissä Ja Pääkaupunkiseudulla 2020/2021 Ja Pääkaupunkiseudulla Helsingissä Toimitilamarkkinat Jaska jokunnen (toim.) Toimitilamarkkinat Helsingissä ja Julkaisun nimi Julkaisun pääkaupunkiseudulla Tämä on alaotsikko Tämä 2020/2021 Hanna Kaleva, Saana Kumpula, Perttu Rantanen Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitieto 2021:xx Tilastoja Julkaisutilaukset p. 09 310 36293 Internet 2021:3 www.hel.fi/kaupunkitieto Tilastoja Tiedustelut Hanna Kaleva, KTI Kiinteistötieto Oy p. 040 5555 269, [email protected] Eyüp Yilmaz, Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot p. 09 310 36520, [email protected] Julkaisija Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitieto Osoite PL 550, 00099 Helsingin kaupunki (Siltasaarenkatu 18–20 A) Puhelin 09 310 36377 Internet www.hel.fi/kaupunkitieto Tilaukset, jakelu p. 09 310 36293 [email protected] Taitto Sirkka Koski Kuviot Saana Kumpula, Sirkka Koski Saavutettavuus Lisätietoa kuvioista/kartoissta saa pyydettäessä sähköpostiosoitteesta [email protected] Verkossa ISSN 2736-9560 Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitieto Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2020/2021 Hanna Kaleva, Saana Kumpula, Perttu Rantanen 2021:3 Tilastoja Tilastoja Sisällys Koronakriisi ravistelee kiinteistösijoitus- ja vuokramarkkinoita ..............................5 Kiinteistösijoitusmarkkinoiden tilanne ja näkymät ...................................................6 Kiinteistökauppojen volyymi nousi vuoden vahvan alun siivittämänä 5,6 miljardiin euroon ...............................................................................................6 Koronakriisi hiljensi kaupankäynnin ja muutti sijoitusmarkkinoiden painopisteitä ... 7 Pääkaupunkiseudun asema sijoitusmarkkinoilla säilyy vahvana ............................ 7 Toimistot nousivat kiinteistökauppamarkkinoilla suosituimmaksi kiinteistösektoriksi ................................................................................................. 10 Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus jatkui vahvana ................................................. 11 Parhaiden kohteiden tuottovaateet palautuivat syksyllä koronapandemiaa edeltävälle tasolle ....................................................................................................12 Toimitilavuokramarkkinat ....................................................................................... 13 Koronakriisi hiljensi vuokramarkkinat .....................................................................13 Toimistot ...................................................................................................................13 Liiketilat ...................................................................................................................18 Tuotannolliset tilat .................................................................................................. 22 Kaupan murros ravistelee erilaisia sijainteja ja kiinteistöjä ....................................23 Kuluttamisen muutos: mitä, mistä ja miten ostamme ........................................... 23 Fyysinen ja verkkokauppa täydentävät toisiaan .................................................... 24 Kaupan eri toimialojen tilatarpeet ja sijaintipreferenssit kehittyvät eri tavoin ..... 25 Vähittäiskaupan murros vaikuttaa vuokrasopimuksiin ja kiinteistöjen arvoihin...26 Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2020/2021 ja pääkaupunkiseudulla Helsingissä Toimitilamarkkinat 3 Koronakriisi ravistelee kiinteistösijoitus- ja vuokramarkkinoita Alkuvuonna 2020 puhjennut koronapandemia sekä sen talousvaikutukset leimaavat voimakkaasti vuoden kiinteistömarkkinatapahtumia – aivan kuten kaikkia muitakin yh- teiskunnan ja talouden osa-alueita. Vuoteen 2020 lähdettiin edellisvuosien tapaan kiin- teistösijoitusmarkkinoiden vahvan kasvun ja vilkkaan aktiviteetin merkeissä. Keväällä puhjennut koronapandemia hiljensi niin kiinteistökauppa- kuin toimitilavuokramark- kinatkin ja vuoden kolmea viimeistä neljännestä leimasi ennen kaikkea epävarmuus. Kriisin akuutit vaikutukset näkyvät erilaisina kiinteistösijoitus- ja vuokramarkkinoiden eri osa-alueilla. Kiinteistökauppamarkkinoilla elpymisen edellytykset ovat melko hyvät, kunhan pan- demian aiheuttama pahin epävarmuus hälvenee ja matkustus- ja muut rajoitteet aika- naan hellittävät. Kiinteistöjen vakaa kassavirta houkuttelee pääomia, ja Suomen uskot- tavuus on pysynyt kansainvälisessä vertailussa vahvana, kun sekä itse pandemia että sen talousvaikutukset ovat olleet useimpia muita maita maltillisempia. Epävarmuus kui- tenkin korostaa sijoittajien valikoivuutta ja kohdentaa kiinnostusta osin uudella tavoin. Koronapandemia tyhjensi toimistot, hiljensi kaupunkikeskustat ja siirsi suuren osan kaupasta kertaheitolla verkkoon. Kriisi toi ennennäkemättömän kasvupyrähdyksen moniin jo vuosia näkyvissä olleisiin tilankäytön kehitystrendeihin, kuten etätyösken- telyyn, tietotyön monipaikkaisuuteen ja monien tavaroiden verkkokauppaan. Toisaal- ta kriisi aiheutti katkoskohdan joidenkin tilankäytön osa-alueiden käynnissä olleeseen kehitykseen, ja esimerkiksi monet viime vuosina voimakkaasti kasvaneet palvelualat ja matkailu kohtasivat kriisin eturintamassa. Koronan vaikutukset ovat siksi näkyneet voimakkaimmin erilaisissa liike- ja hotellikiinteistöissä. Kriisin pidemmän tähtäimen vaikutukset erilaisten toimitilojen tarpeeseen selviävät vasta ajan myötä. Lyhyellä tähtäimellä toimitilakysynnän kehitysnäkymät ovat pääosin negatiiviset, ja vuokratasoihin ja käyttöasteisiin kohdistuu lähivuosina laskupaineita. Tässäkin suhteessa tilanne on kuitenkin hyvin erilainen erilaisten käyttötarkoitusten, sijaintien ja laatutasojen kiinteistöissä. Lyhyellä tähtäimellä kriisin selkein seuraus on jo vuosia nähtävissä olleen eriytymiskehityksen korostuminen kiinteistösijoitus- ja vuokramarkkinoilla. Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2020/2021 ja pääkaupunkiseudulla Helsingissä Toimitilamarkkinat 4 Kiinteistösijoitusmarkkinoiden tilanne ja näkymät Kiinteistökauppojen volyymi nousi vuoden vahvan alun siivittämänä 5,6 miljardiin euroon Kiinteistösijoitusmarkkinat ovat viime vuosina olleet varsin vilkkaat, ja vuosien 2015– 2019 keskimääräinen vuotuinen koko Suomen kiinteistökauppavolyymi oli peräti 7,8 miljardia euroa. Kaikkien aikojen ennätys nähtiin vuonna 2017, kun kokonaisvolyymi nousi muutamien poikkeuksellisten suurten kauppojen siivittämänä peräti 10,2 miljar- diin euroon. Vuosi 2020 lähti liikkeelle vilkkaana, ja tammi–maaliskuu oli yksi vilkkaim- mista vuosineljänneksistä ikinä 2,8 miljardiin euroon nousseella kokonaisvolyymillään. Keväällä puhjennut koronakriisi sekä sen aiheuttamat rajoitustoimenpiteet pysäytti- vät kiinteistökaupan lähes kokonaan. Vuoden 2020 toisen ja kolmannen vuosineljännek- sen kauppavolyymit jäivät 0,5 ja 0,7 miljardiin euroon. Näin matalia kvartaalivolyymejä on nähty viimeksi finanssikriisin jälkeisinä ennätyshiljaisina vuosina 2009–2012. Alle miljardin euron vuosineljännesvolyymiin on viimeksi jääty vuoden 2015 ensimmäisellä kvartaalilla. Vuoden viimeisen neljänneksen aikana nähtiin jälleen muutamia suurem- piakin kiinteistökauppoja, joiden ansiosta loka–joulukuun kauppavolyymi nousi jälleen 1,5 miljardiin euroon. Koko vuoden 2020 transaktiovolyymi oli 5,6 miljardia euroa, eli noin 13 prosenttia edellistä vuotta matalampi (kuvio 1). Kuvio 1. Kiinteistökauppojen kokonaisvolyymi Suomessa vuosineljänneksittäin Miljardia euroa 11 10 Q1 Q2 9 Q3 Q4 2,9 8 3,7 7 2,0 6 1,8 1,6 5 1,3 4,8 1,7 1,5 2,5 1,7 4 1,6 1,6 0,5 1,2 0,8 0,8 1,5 3 1,5 2,0 0,5 0,6 0,6 0,7 1,2 1,5 1,9 2 0,4 0,7 0,5 1,2 1,4 2,2 1,9 0,6 0,4 0,5 2,8 1 1,1 2,3 0,3 0,9 0,3 0,4 1,0 2,2 2,1 1,7 0,5 0,4 0,8 0,6 0,5 1,2 1,3 0 0,7 0,6 0,3 0,3 0,2 0,5 0,4 0,7 0,5 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lähde: KTI. Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2020/2021 ja pääkaupunkiseudulla Helsingissä Toimitilamarkkinat 5 Koronakriisi hiljensi kaupankäynnin ja muutti sijoitusmarkkinoiden painopisteitä Koronapandemian puhkeamisen seurauksena monia jo käynnissä olleita kauppapro- sesseja jäädytettiin keväällä eikä uusia juuri käynnistetty. Kesällä tilanteen väliaikaisesti helpotuttua monia keskeytyneitä prosesseja käynnistettiin uudelleen, mutta syksyn vai- keutunut tartuntatilanne vaikeutti jälleen kauppojen eteenpäin viemistä. Kriisi vaikuttaa kaupankäyntiin monin tavoin. Yksi suurimmista ja suorimmista vaikutuksista kumpuaa matkustusrajoituksista: vaikka monia asioita opittiin kriisin myötä hoitamaan digitaali- sesti, edellyttävät useimpien sijoittajien kaupankäyntiprosessit fyysistä kohdekäyntiä ennen tarkempien selvitysten käynnistämistä. Kun rajoitukset siis käytännössä sulke- vat ulkomaiset sijoittajat prosessien ulkopuolelle, vähenee myös potentiaalisten myy- jien halukkuus uusien kauppojen käynnistämiseen. Koronakriisin aiheuttama jyrkkä markkinakäänne kasvattaa yleistä epävarmuutta, mikä tyypillisesti vähentää osapuolten halukkuutta kiinteistökauppoihin. Kun samaan aikaan kaupankäynti hiljenee tai lähes pysähtyy, on myös vertailukauppatietoa saata- vissa entistä vähemmän. Epävarmuus ja vertailutietojen puute vaikeuttavat kiinteis- töjen hinnanmuodostusta ja tällaisissa tilanteissa potentiaalisen myyjien ja ostajien väliset näkemyserot tyypillisesti kasvavat, mikä on omiaan vaikeuttamaan kauppojen syntymistä entisestään. Kolmas koronakriisin mukanaan tuoma kiinteistökauppoja hidastava vaikutus liittyy rahoituksen saatavuuteen. Koronan aiheuttama äkillinen epävarmuuden kasvu lisäsi pankkien varovaisuutta ja kiinteistörahoitushanoja kiristettiin tuntuvasti etenkin ke- väällä. Pankkeja työllistivät myös olemassa
Recommended publications
  • Finnish Shopping Centers 2020 Centers Shopping Finnish Finnish Councilfinnish of Shopping Centers • Suomen Kauppakeskusyhdistys Ry
    Succesful and evolving shopping center business – the beating heart of community! Menestyvä ja kehittyvä Finnish Shopping Centers 2020 kauppakeskusliiketoiminta – yhdyskunnan sykkivä sydän! Kauppakeskukset Finnish Council of Shopping Centers Annankatu 24, 2. krs. 00100 Helsinki puh. +358 9 4767 5711 www.kauppakeskusyhdistys.fi Finnish Shopping Centers 2020 Centers Shopping Finnish Kauppakeskukset Finnish Shopping Centers 2014 Centers Shopping Finnish Kauppakeskukset www.kauppakeskusyhdistys.fi Finnish Council of Shopping Centers • Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Finnish Shopping Centers 2020 Kauppakeskukset 4 5 Introduction The Finnish Shopping Centers 2020 industry review transparency and knowledge of the sector among they are conveniently accessible. The business mix centers is as part of a community structure which is compiled by the Finnish Council of Shopping investors, customers, traders, and the main stake- changes constantly according to customer needs. is conveniently accessible. The key is to create rele- Centers. It provides a package of information on holders in the sector, both in Finland and abroad. Business proprietors are able to operate in an eco- vant spaces for people and to provide a community shopping centers for everyone interested in the logically and socially responsible way. The shopping hub. The ongoing trend is to provide non-retail uses sector. This is already the fourteenth annual review. Shopping centers are adapting to center business in Finland has reached its 30-year by increasing leisure in shopping centers and also Shopping Centers 2020 contains key figures about continuous change anniversary. It is not yet a mature sector, but it is in town centre regeneration. The mixed-use town the business sector as well as standardised intro- an area with continuous development.
    [Show full text]
  • Osoite . Firmat 24.9.-19 .Palvelut Alppila Viipurinkatu 1 LH 17 I Room
    . Osoite . Firmat 24.9.-19 .Palvelut Alppila Viipurinkatu 1 LH 17 I Room Oy Puhelinkorjaamo Alppila Karjalankatu 2 V krr Painoyhtymä Oy Kirjapaino Alppila Vauhtitie 25 Paku Ovelle Oy Autovuokraamo Alppila Porvoonkatu 19 Ravintola Veeruska Oy Ravintola Alppila Gardinintie 24 Tj Turvallisuus Oy Turvallisuus Alppila Liukulaakerintie Tommi Tech Lämpöpumput Alppila Aleksis Kivenkatu 27 Uusi iloinen teatteri Teatteri Arabia Puhelin Login Mainos Oy Mainostus Arabia Gadolininkatu 4 F 56 Tj-turvallisuus SEC Oy Turvallisuus Eira Korkeavuorenkatu 2 b Close Up Filmituotanto Oy Elokuvat Eira Kapteeninkatu 26 Minna Paussu Desing Oy Muoti Espoo CB lahjakortilla Gigantti Oy Kodinkoneet Espoo Sundberginraitti 132 B Nice Mentori Johtajakoulutus Espoo Ostot CB eVoucherilla Power Oy Kodinkoneet Espoo Kilo Kilonrinne 10 F Pintoja Prof Oy Remontti Espoo Olari Friisiläntie 52 B Auto ja Matkailu Jalonen Vuokraus ja matkat Espoo Kauklahti Kauppamäki 10 Ravintola Brunnsdal Oy Ravintola Espoo Kunnarla Fallåker 1 Mönkijävarikko Mönkijät Espoo Kunnarla Vanha Turuntie 75 C Pohjanmaan Aita Aidat Espoo Laajalahti Kirvantie 22 Ravintola Sävellys Int. ravintola Espoo Matinkylä Piispanristi 18 Anne Vege Oy Kasvisravintola Espoo Matinkylä Kala-Maja 2 Asian Orental Shop Ruokakauppa Espoo Matinkylä Kala-Matti 1 A Autofix Autopesu Espoo Matinkylä Akselinpolku 7 F Desiredata Oy Eristeet Espoo Matinkylä Nelikkotie 2 Maria Care Kauneus Espoo Otaniemi Keilaranta ExR henkilöstöpalvelu Oy Koulutus Espoo Bodom Bodomintie 3 Tilausajo Pitkänen Tilausajot Espoo Juva Juvanteollisuuskatu
    [Show full text]
  • Fazer First in the World to Introduce Insect Bread to Grocery Stores
    Fazer first in the world to introduce insect bread to grocery stores One of the most spoken-about food revolutions is here. Fazer will be the first in the world to introduce insect bread to grocery stores. The novelty is called Fazer Sirkkaleipä (Fazer Cricket Bread). The first hand-baked cricket breads will become available in eleven Fazer in-store bakeries in Finland on Friday 24 November. Insect food is a significant global phenomenon that is about to land in Finland, too. Since last summer, Fazer has been developing insect bread to be included in the assortment of its in-store bakeries. The ban on selling insects as food was unexpectedly released in Finland on 1 November 2017. Markus Hellström, Managing Director of Fazer Bakery Finland, is thrilled about this: “We wanted to be in the forefront of food revolution. We want to boost growth in the bread category with hand-made artisanal bread, also in the future. In the Fazer in-store bakeries, we can easily bake and test different kinds of novelties. The first-in-the-world Fazer Cricket Bread is a great example of this.” Innovative bakery develops solutions for the future Fazer Bakery is an innovative actor that constantly revamps its bread category by introducing new kinds of grain and plant based taste sensations to consumers. “According to the “Suuri leipätutkimus*” survey on bread conducted in Finland, good taste, freshness and domestic origin are the main criteria for bread. Finns are known to be willing to try new things, and the Fazer Cricket Bread is an easy way to get a feel of food of the future.
    [Show full text]
  • Die Bibliothek Als Digitaler Bildungsort Media Education Und Maker Spaces in Den City Libraries in Espoo, Finnland
    Medienimpulse ISSN 2307-3187 Jg. 55, Nr. 3, 2017 Lizenz: CC-BY-NC-ND-3.0-AT Die Bibliothek als digitaler Bildungsort Media Education und Maker Spaces in den City Libraries in Espoo, Finnland Udo Somma Von 8. bis 12. Mai 2017 besuchte ich die städtischen Büchereien in Espoo, Finnland. Die Büchereien dort gelten als sehr innovativ und experimentierfreudig, was den Einsatz von digitalen Technologien angeht. Neben den "klassischen" Bücherei-Angeboten bieten sie vielerorts gut ausgestattete MakerSpaces an, sowie verschiedenste Medien-, Making- und Coding-Workshops (nicht nur) für Kinder- und Jugendgruppen. Im Rahmen eines Job-Shadowing-Projekts war ich während meines Aufenthalts in Espoo und habe den täglichen Betrieb in mehreren MakerSpaces kennengelernt. Zudem konnte ich bei einigen Workshops dabei sein. Die Fotos wurden mit dem Smartphone aufgenommen und waren ursprünglich nur als Gedankenstütze für mich selbst gedacht (ein Vortrag war eigentlich nicht geplant). Die Bildqualität ist deshalb eher "mittelmäßig". Mein Interesse galt hauptsächlich den Makerspaces. Bitte medienimpulse, Jg. 55, Nr. 3, 2017 1 Somma Die Bibliothek als digitaler BildungsortMedia Education und Maker Spaces ... um Nachsicht, wenn ich relativ wenig über das "normale Bibliothekswesen" in Finnland erzählen kann. Wo liegt Espoo? Espoo liegt im Süden von Finnland, westlich von Helsinki. Finnland hat etwa 5,5 Millionen Einwohner. Etwa 1,2 Millionen wohnen in der Hauptstadtregion. Espoo hat etwa 270 000 Einwohner und ist die zweitgrößte Stadt Finnlands. Die frühere Landgemeinde wuchs seit den 1950er Jahren sehr rasch und wurde erst relativ spät – nämlich 1972 – zur Stadt erhoben. Espoo ist zwar eigenständig, aber faktisch Teil der "Hauptstadtregion" (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) mit etwa 1,2 Millionen Einwohnern (jedoch nicht mit Wien vergleichbar).
    [Show full text]
  • Noja – Nuorten Oma Järjestyksenvalvoja®
    Noja – Nuorten oma järjestyksenvalvoja® Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Hämeenlinna 23.1.2020 Pauliina Lampela, asiantuntija, Nuorten Palvelu ry Juha Soinola, yksikön päällikkö, Securitas Oy 2 Nuorten Palvelu ry • 1969 perustettu yleishyödyllinen järjestö • Teemme työtä, jotta nuorilla olisi elämässään turvallisia aikuisia, ympäristöjä ja yhteisöjä. Visiomme on: “Jotta jokaisella olisi joku, joka kuuntelee ja kuulee” 3 • Osa Nuorten Palvelu ry:n valtakunnallista toimintaa. • Kohderyhmät: – 10-18-vuotiaat nuoret, jotka viettävät paljon aikaansa kauppakeskuksessa. – Kauppakeskuksen nuoria kohtaava henkilökunta (erit. Nojat, järjestyksenvalvojat). – Toimintapaikkakunnan oleelliset verkostot. • Päätavoitteena on vahvistaa nuorten hyvinvointia, osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja turvallisuutta. 4 Noja – Nuorten oma järjestyksenvalvoja® • Noja toimii perustehtävänsä ohessa nuorten parissa kohtaavalla työotteella. • Noja on saanut nuorten kohtaamiseen lisäkoulutusta ja hänelle on varattu työaikaa nuorten kanssa toimimiseen. • Nuoriin kohdistunut työ on pääasiassa kentällä oloa, nuorten kohtaamista ja yksittäisten nuorten asioihin perehtymistä. • Työtehtäviin kuuluvat myös verkostotyö, monialainen yhteistyö sekä vierailut mm. kouluilla ja nuorisotiloilla. 5 Työ käytännössä • Juttelua ja kuulumisten vaihtoa. • Puuttumista: – Päihteiden käyttöön tai välitykseen, – Pahoinpitelyihin – Ahdisteluun jne. • Nuorten auttamista, mm.: – Kiusaaminen – Mielenterveyden kysymykset – Itsetuhoisuus • Yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa. 6 Juteltu
    [Show full text]
  • Kauppakeskus Isokarhun Aukiolot Asiakkaiden Näkökulmasta
    Essi Välilä KAUPPAKESKUS ISOKARHUN AUKIOLOT ASIAKKAIDEN NÄKÖKULMASTA Liiketalouden koulutusohjelma 2011 KAUPPAKESKUS ISOKARHUN AUKIOLOT ASIAKKAIDEN NÄKÖKULMASTA Välilä, Essi Satakunnan ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Toukokuu 2011 Ohjaaja: Myntti, Yki Sivumäärä: 63 Liitteitä: 4 Asiasanat: vähittäiskauppa, kauppakeskus, aukioloajat, ostokäyttäytyminen, liikeaikalaki ____________________________________________________________________ Opinnäytetyöni päätarkoituksena oli saada selville, mitä mieltä kauppakeskus IsoKarhun asiakkaat ovat sen nykyisistä, lähiaikoina paljon muutoksia kokeneista aukioloajoista. Tutkin luonnollisesti myös sitä, kuinka tietoisia asiakkaat ovat IsoKarhun nykyisistä uusista aukioloajoista ja miten ne ovat asiakkaiden mielestä esillä. Opinnäytetyöni teoriaosiossa käsittelen ostokäyttäytymistä. Lisäksi käsittelen työssäni yleisesti kauppakeskustoimintaa sekä aukioloaikoja ja niiden muutoksia vuosien varrella. Aihe on melko ajankohtainen, sillä vuoden 2009 marraskuussa hyväksyttiin uusi kauppojen aukioloja säätelevä liikeaikalaki. Lakiuudistus herätti paljon keskustelua, sillä lakiuudistuksella oli hyvin paljon sekä puolestapuhujia että vastustajia. Lakiuudistuksen suurimpia muutoksia olivat sunnuntaiaukiolon vapauttaminen ympärivuotiseksi sekä alle 400 neliömetristen kauppojen aukiolon täydellinen vapautus. Lakiuudistuksen myötä useat liikkeet, kauppakeskus IsoKarhu mukaanlukien, muuttivat aukioloaikojansa. Tutkimus edusti kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta ja tutkimusmenetelmänä käytettiin
    [Show full text]
  • Hartela Group Annual Review 2020
    Hartela Group Annual Review 2020 1 Key figures Distribution of net turnover (EUR million) Apartments for consumers 120,4 Apartments for investors 106,8 Contracting 60,5 Business premises 20,5 Renting and other activities 5,0 Turnover: EUR 313 million Operating profit: EUR 12.4 million (4.0%) Development 2016-2020 3,3 9,1 9,4 8,5 12,4 2,2 % 6,5 % 8,5 % 9,6 % 15,0 % 37,1 % 36,7 % 39,0 % 41,6 % 45,7 % 2016 2017 2018 2019 2020 2016 2017 2018 2019 2020 2016 2017 2018 2019 2020 Operating profit Return on capital employed Equity ratio 2 CHIEF EXECUTIVE OFFICER’S REVIEW CONTENTS ”We succeeded in a challenging KEY FIGURES 2 environment” CHIEF EXECUTIVE OFFICER’S REVIEW 3 RESPONSIBILITY “2020 was a successful year for Hartela in spite of all the vember, Hartela has maintained its good reputation. 84 percent of ENVIRONMENTAL RESPONSIBILITY 5 uncertainty in the spring related to the effects of COVID-19. Due residential customers and partners responded that they consider FINANCIAL RESPONSIBILITY 5 to COVID-19, some project launches were delayed, which was Hartela a reliable partner. reflected in decreased turnover. Overall, however, the impact of Hartela has set out its strategic priorities for the coming years. In SOCIAL RESPONSIBILITY 6 COVID-19 on earnings and cash flow remained reasonably small. business operations, we will focus on Hartela Homes (Hartela-kodit) DEVELOPMENT WORK 8 The strong result was due to our skilled and motivated staff, a and construction partnering. Hartela Homes encompasses good project portfolio and positive demand for apartments from RS-sites for consumers as well as housing projects for investors and BUILDING PROJECTS 2020 9 both consumers and investors.
    [Show full text]
  • Raporttien Ulkoasu Ja Lähteisiin Viittaaminen
    Uuden myymälän perustaminen vähittäiskauppaketjulle Anssi Metsovaara Opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma 2017 Tiivistelmä Tekijä(t) Anssi Metsovaara Koulutusohjelma HELLI Raportin/Opinnäytetyön nimi Sivu- ja liitesi- Uuden myymälän perustaminen vähittäiskauppaketjulle vumäärä 35+3 Tämä opinnäytetyö kertoo vähittäiskauppamyymälän avaamisprojektista. Työn kohdeyritys on suomalainen makeiskauppa Karkkitori. Työ on rakenteeltaan toiminnallinen opinnäyte- työ. Työn tuloksena syntyy kuvaus myymälän perustamisen vaiheista, joka toimii ohjeistuk- sena uuden myymälän avaamisessa. Ensimmäisessä osassa luodaan perustamisprojektin teoriapohja. Kauppaketjun laajentu- minen alkaa investointipäätöksestä. Seuraavaksi valitaan uuden myymälän sijainti. Sijain- nin valinta alkaa suuremmasta ja päättyy pienempään alueeseen. Sijainnin perusteella teh- dään päätökset myymälän valikoimasta ja lajitelmasta. Seuraavassa vaiheessa määritetään myymälän työvoimatarve ja suoritetaan rekrytointi. Rekrytoinnissa tulee ottaa huomioon myymälän rakentamisen vaativa erikoisosaaminen. Liiketilat vuokrataan usein ilman tarvittavia tietoliikenneyhteyksiä ja esimerkiksi kohdeva- loja. Kun myymälä on valmis, suunnitellaan avajaiset. Avajaisten tarkoitus on herättää kiinnos- tusta ja saada mahdollisimman paljon ihmisiä tietoiseksi uudesta kaupasta. Myymälän avaamisen jälkeen toimintaa seurataan. Seuranta suoritetaan ennalta määritettyjen mitta- reiden pohjalta. Opinnäytetyön toisessa osassa kuvataan Karkkitorin Lauttasaaren myymälän avaamista vaihe vaiheelta. Aluksi tarkastellaan
    [Show full text]
  • UNIVERSITY of VAASA Faculty of Humanities Department of English
    UNIVERSITY OF VAASA Faculty of Humanities Department of English Hanna Peltola Meet Detectives Leppis and Lörtsy from Finland Translation of Proper Names in The Priest of Evil Master’s Thesis Vaasa 2008 1 TABLE OF CONTENTS Abstract 1 INTRODUCTION 5 1.1 Material 10 1.2 Method 12 1.3 Harjunpää ja pahan pappi and The Priest of Evil 16 2 CRIME FICTION AS A GENRE 19 3 NAMES AND CULTURAL IDENTITY 24 3.1 Personal names 26 3.2 Place names 27 4 TRANSLATION, CULTURE AND POWER 30 4.1 Norms in translation 32 4.2 Translation strategies 34 5 TRANSLATION OF NAMES IN THE PRIEST OF EVIL 37 5.1 Localising names 37 5.1.1 Fictional character names 38 5.1.2 Nicknames 41 5.2 Authenticating names 48 5.2.1 Non-fictional characters 49 5.2.2 Place names 52 5.2.2.1 Public buildings 53 5.2.2.2 Districts and their divisions 57 5.2.2.3 Street names 58 5.2.2.4 Miscellaneous place names 59 5.2.3 Finnish companies, products, and works of art 61 6 CONCLUSIONS 65 2 WORKS CITED 68 3 Tiivistelmä VAASAN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Laitos: Englannin kielen laitos Tekijä: Hanna Peltola Pro gradu -tutkielma: Meet Detectives Leppis and Lörtsy from Finland. Translation of Proper Names in The Priest of Evil Tutkinto: Filosofian maisteri Oppiaine: Englannin kieli Valmistumisvuosi: 2008 Ohjaaja: Professori Sirkku Aaltonen TIIVISTELMÄ: Tämä tutkimus tarkastelee Matti Yrjänä Joensuun rikosromaanista Harjunpää ja pahan pappi tehtyä englannin kielistä käännöstä The Priest of Evil. Tutkimusmateriaalina ovat lähtötekstissä esiintyvät suomenkieliset erisnimet sekä niitä vastaavat nimet romaanin englannin kielisessä käännöksessä.
    [Show full text]
  • Growth Centres in an Innovative Project Development and Finland, Russia and in Estonia
    RUSSIAN PROPERTY TOUR 6.6.2018 SRV IN BRIEF KEY FIGURES SRV is a leader in the development of Revenue EUR 1116,1 million € innovative construction projects. We Operating profit EUR 17,1 million € seek to provide the best customer Personnel 1134 experience as a builder of urban centres Order backlog EUR 1 547,9 million € and to be the industry’s most inspiring workplace. AREAS OF OPERATION WE OPERATE A listed company founded in 1987, we with SRV Approach, which consists of operate in selected growth centres in an innovative project development and Finland, Russia and in Estonia. customer-oriented project management implementation. 3 Operations in Finland Russia: Moscow and St. Petersburg Operating • Development of shopping centre projects Share of Group revenue 98 % Regions • Management of facilities Oulu Finland: Growth centres Joensuu Helsinki Metropolitan area, Turku, Tampere, Jyväskylä Jyväskylä, Joensuu, Oulu Tampere Viipuri • Business premises Turku Pietari Helsinki • Housing units to city centres Tallinna Moskova Business Premises International Estonia 64 % share of Group revenue • Development of own plots; business premises, operations housing Housing Share of Group revenue 2 % 34 % share of Group revenue 5 High on Life 1. LOCATION All Roads Lead to REDI - REDI IS EASILY ACCESSIBLE BY PRIVATE AND PUBLIC TRANSPORTATION. Located at the intersection of 3 main roads. 500 daily metro stops on the 3rd floor. Average traffic volume of 100,000 cars per day. Pedestrian and bicycle path Baana and parking for 3,000 bicycles. REDI A Neighbourhood Ahead of Its Time Itäväylä Highway - REDI IS SITUATED AT THE CENTRE OF THE FASTEST GROWING NEIGHBOURHOOD OF HELSINKI.
    [Show full text]
  • Citycon Presentation
    APRIL 28TH, 2017 CITYCON PRESENTATION LIPPULAIVA – STUDEN IDEA & DESIGN COMPETITION BREEFING MEETING THIS IS CITYCON LEADING OWNER, MANAGER AND DEVELOPER OF SHOPPING CENTRES IN THE NORDICS AND BALTICS – 51 shopping centres1) – 200 million visitors p.a. – 13 managed/rented assets – Market cap. EUR 2 billion – GLA 1.2 million sq.m. – Credit ratings: Baa1 & BBB FINLAND PORTFOLIO VALUE Estonia and Denmark NORWAY SWEDEN 20 7% 2 Finland 9 Sweden1) 19 ESTONIA 27% 36 % 5 EUR billion DENMARK 1 Norway 30% 3 Key figures 31 March 2017 1) Including Kista Galleria Number of shopping centres TRUE PAN-NORDIC LEADER 340 140 125 95 90 FINLAND SPONDA ELO KEVA IDEAPARK 300 260 210 155 150 #1 SWEDEN ATRIUM UNIBAIL- OLAV THON STEEN &STROM LJUNGBERG RODAMCO 970 #2 #3 #2 340 205 140 95 NORWAY OLAV STEEN & STROM SALTO SCALA THON 145 100 80 ESTONIA ASTRI LINSTOW Retail GLA (thousand sq.m.) Source: Company reports, Pangea Property Partners analysis, as per April 2017 and Finnish Shopping Centres 2017. Includes only majority-owned 4 shopping centres. Includes some assumptions on retail proportion out of total GLA, where retail data not available. URBAN CROSSPOINTS DRIVEN BY STRONG DEMOGRAPHICS CORE ASSETS: –Urban environments, located where people live and work –Strong population growth and natural footfall –Integrated with public transportation –Shared access to education, health care, culture, municipal services 5 STRONG GROCERY-ANCHORING ‒ OVER 100 GROCERY STORES1) 2% 1% 9% 24% 9% Home and leisure Fashion Rental income Groceries Services and offices 269 Health and beauty 13% Cafés and restaurants MEUR Specialty stores Department stores 24% 18% As per 31 December 2016 6 1) Including Kista Galleria (50%) 90% OF CITYCON’S SHOPPING CENTRES ARE LOCATED IN CAPITAL OR MAIN CITIES ISO OMENA, KISTA GALLERIA, LILJEHOLMSTORGET KOSKIKESKUS, HERKULES, HELSINKI AREA STOCKHOLM2) GALLERIA, STOCKHOLM TAMPERE SKIEN GLA, sq.m.
    [Show full text]
  • HELSINKI Cushman & Wakefield Global Cities Retail Guide
    HELSINKI Cushman & Wakefield Global Cities Retail Guide Cushman & Wakefield | Helsinki | 2019 0 Helsinki is the capital of Finland and the largest and most important city in terms of commerce and trading. Helsinki is surrounded by Espoo, Vantaa and multiple other smaller cities, together they are usually referred to as the Helsinki Metropolitan Area (HMA). The population of HMA is about 1.5 million. Helsinki itself sets the tone to the Finnish economy and to all other Finnish markets. With broad avenues, grand architecture, well-tended parks and no high-rise buildings, Helsinki is a beautifully planned 19th Century city, but one that retains a small town feel. It is arguably closer in atmosphere and appearance to the major cities of Eastern Europe than those in the West, but it has the typically safe and clean reputation of a Scandinavian city. The main shopping areas in Helsinki CBD are located in high streets such as Pohjoisesplanadi, Mannerheimintie, Keskuskatu, Aleksanterinkatu, and Mikonkatu. There are also several large shopping centers located very centrally. Rental levels in these retail areas are the highest in Finland. Due to the weather conditions, shopping centers are very popular in Finland. HELSINKI OVERVIEW Cushman & Wakefield | Helsinki | 2019 1 HELSINKI KEY RETAIL STREETS & AREAS ESPLANADI AND MIKONKATUIn the very ALEKSANTERINKATU center of Helsinki, the Esplanadi area consists of two Aleksanterinkatu is one of the main retail streets in streets, Pohjoisesplanadi and Eteläesplanadi, northern Helsinki. Stretching from Mannerheimintie to Senate’s and southern side of the Esplandi. It has several coffee Square, the famous Stockmann department store is shops and a beautiful park which is always full of people located here along with other retailers such as Peak especially during summer.
    [Show full text]