Toimitilamarkkinat Helsingissä Ja Pääkaupunkiseudulla 2020/2021 Ja Pääkaupunkiseudulla Helsingissä Toimitilamarkkinat
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Jaska jokunnen (toim.) Toimitilamarkkinat Helsingissä ja Julkaisun nimi Julkaisun pääkaupunkiseudulla Tämä on alaotsikko Tämä 2020/2021 Hanna Kaleva, Saana Kumpula, Perttu Rantanen Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitieto 2021:xx Tilastoja Julkaisutilaukset p. 09 310 36293 Internet 2021:3 www.hel.fi/kaupunkitieto Tilastoja Tiedustelut Hanna Kaleva, KTI Kiinteistötieto Oy p. 040 5555 269, [email protected] Eyüp Yilmaz, Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot p. 09 310 36520, [email protected] Julkaisija Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitieto Osoite PL 550, 00099 Helsingin kaupunki (Siltasaarenkatu 18–20 A) Puhelin 09 310 36377 Internet www.hel.fi/kaupunkitieto Tilaukset, jakelu p. 09 310 36293 [email protected] Taitto Sirkka Koski Kuviot Saana Kumpula, Sirkka Koski Saavutettavuus Lisätietoa kuvioista/kartoissta saa pyydettäessä sähköpostiosoitteesta [email protected] Verkossa ISSN 2736-9560 Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitieto Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2020/2021 Hanna Kaleva, Saana Kumpula, Perttu Rantanen 2021:3 Tilastoja Tilastoja Sisällys Koronakriisi ravistelee kiinteistösijoitus- ja vuokramarkkinoita ..............................5 Kiinteistösijoitusmarkkinoiden tilanne ja näkymät ...................................................6 Kiinteistökauppojen volyymi nousi vuoden vahvan alun siivittämänä 5,6 miljardiin euroon ...............................................................................................6 Koronakriisi hiljensi kaupankäynnin ja muutti sijoitusmarkkinoiden painopisteitä ... 7 Pääkaupunkiseudun asema sijoitusmarkkinoilla säilyy vahvana ............................ 7 Toimistot nousivat kiinteistökauppamarkkinoilla suosituimmaksi kiinteistösektoriksi ................................................................................................. 10 Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus jatkui vahvana ................................................. 11 Parhaiden kohteiden tuottovaateet palautuivat syksyllä koronapandemiaa edeltävälle tasolle ....................................................................................................12 Toimitilavuokramarkkinat ....................................................................................... 13 Koronakriisi hiljensi vuokramarkkinat .....................................................................13 Toimistot ...................................................................................................................13 Liiketilat ...................................................................................................................18 Tuotannolliset tilat .................................................................................................. 22 Kaupan murros ravistelee erilaisia sijainteja ja kiinteistöjä ....................................23 Kuluttamisen muutos: mitä, mistä ja miten ostamme ........................................... 23 Fyysinen ja verkkokauppa täydentävät toisiaan .................................................... 24 Kaupan eri toimialojen tilatarpeet ja sijaintipreferenssit kehittyvät eri tavoin ..... 25 Vähittäiskaupan murros vaikuttaa vuokrasopimuksiin ja kiinteistöjen arvoihin...26 Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2020/2021 ja pääkaupunkiseudulla Helsingissä Toimitilamarkkinat 3 Koronakriisi ravistelee kiinteistösijoitus- ja vuokramarkkinoita Alkuvuonna 2020 puhjennut koronapandemia sekä sen talousvaikutukset leimaavat voimakkaasti vuoden kiinteistömarkkinatapahtumia – aivan kuten kaikkia muitakin yh- teiskunnan ja talouden osa-alueita. Vuoteen 2020 lähdettiin edellisvuosien tapaan kiin- teistösijoitusmarkkinoiden vahvan kasvun ja vilkkaan aktiviteetin merkeissä. Keväällä puhjennut koronapandemia hiljensi niin kiinteistökauppa- kuin toimitilavuokramark- kinatkin ja vuoden kolmea viimeistä neljännestä leimasi ennen kaikkea epävarmuus. Kriisin akuutit vaikutukset näkyvät erilaisina kiinteistösijoitus- ja vuokramarkkinoiden eri osa-alueilla. Kiinteistökauppamarkkinoilla elpymisen edellytykset ovat melko hyvät, kunhan pan- demian aiheuttama pahin epävarmuus hälvenee ja matkustus- ja muut rajoitteet aika- naan hellittävät. Kiinteistöjen vakaa kassavirta houkuttelee pääomia, ja Suomen uskot- tavuus on pysynyt kansainvälisessä vertailussa vahvana, kun sekä itse pandemia että sen talousvaikutukset ovat olleet useimpia muita maita maltillisempia. Epävarmuus kui- tenkin korostaa sijoittajien valikoivuutta ja kohdentaa kiinnostusta osin uudella tavoin. Koronapandemia tyhjensi toimistot, hiljensi kaupunkikeskustat ja siirsi suuren osan kaupasta kertaheitolla verkkoon. Kriisi toi ennennäkemättömän kasvupyrähdyksen moniin jo vuosia näkyvissä olleisiin tilankäytön kehitystrendeihin, kuten etätyösken- telyyn, tietotyön monipaikkaisuuteen ja monien tavaroiden verkkokauppaan. Toisaal- ta kriisi aiheutti katkoskohdan joidenkin tilankäytön osa-alueiden käynnissä olleeseen kehitykseen, ja esimerkiksi monet viime vuosina voimakkaasti kasvaneet palvelualat ja matkailu kohtasivat kriisin eturintamassa. Koronan vaikutukset ovat siksi näkyneet voimakkaimmin erilaisissa liike- ja hotellikiinteistöissä. Kriisin pidemmän tähtäimen vaikutukset erilaisten toimitilojen tarpeeseen selviävät vasta ajan myötä. Lyhyellä tähtäimellä toimitilakysynnän kehitysnäkymät ovat pääosin negatiiviset, ja vuokratasoihin ja käyttöasteisiin kohdistuu lähivuosina laskupaineita. Tässäkin suhteessa tilanne on kuitenkin hyvin erilainen erilaisten käyttötarkoitusten, sijaintien ja laatutasojen kiinteistöissä. Lyhyellä tähtäimellä kriisin selkein seuraus on jo vuosia nähtävissä olleen eriytymiskehityksen korostuminen kiinteistösijoitus- ja vuokramarkkinoilla. Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2020/2021 ja pääkaupunkiseudulla Helsingissä Toimitilamarkkinat 4 Kiinteistösijoitusmarkkinoiden tilanne ja näkymät Kiinteistökauppojen volyymi nousi vuoden vahvan alun siivittämänä 5,6 miljardiin euroon Kiinteistösijoitusmarkkinat ovat viime vuosina olleet varsin vilkkaat, ja vuosien 2015– 2019 keskimääräinen vuotuinen koko Suomen kiinteistökauppavolyymi oli peräti 7,8 miljardia euroa. Kaikkien aikojen ennätys nähtiin vuonna 2017, kun kokonaisvolyymi nousi muutamien poikkeuksellisten suurten kauppojen siivittämänä peräti 10,2 miljar- diin euroon. Vuosi 2020 lähti liikkeelle vilkkaana, ja tammi–maaliskuu oli yksi vilkkaim- mista vuosineljänneksistä ikinä 2,8 miljardiin euroon nousseella kokonaisvolyymillään. Keväällä puhjennut koronakriisi sekä sen aiheuttamat rajoitustoimenpiteet pysäytti- vät kiinteistökaupan lähes kokonaan. Vuoden 2020 toisen ja kolmannen vuosineljännek- sen kauppavolyymit jäivät 0,5 ja 0,7 miljardiin euroon. Näin matalia kvartaalivolyymejä on nähty viimeksi finanssikriisin jälkeisinä ennätyshiljaisina vuosina 2009–2012. Alle miljardin euron vuosineljännesvolyymiin on viimeksi jääty vuoden 2015 ensimmäisellä kvartaalilla. Vuoden viimeisen neljänneksen aikana nähtiin jälleen muutamia suurem- piakin kiinteistökauppoja, joiden ansiosta loka–joulukuun kauppavolyymi nousi jälleen 1,5 miljardiin euroon. Koko vuoden 2020 transaktiovolyymi oli 5,6 miljardia euroa, eli noin 13 prosenttia edellistä vuotta matalampi (kuvio 1). Kuvio 1. Kiinteistökauppojen kokonaisvolyymi Suomessa vuosineljänneksittäin Miljardia euroa 11 10 Q1 Q2 9 Q3 Q4 2,9 8 3,7 7 2,0 6 1,8 1,6 5 1,3 4,8 1,7 1,5 2,5 1,7 4 1,6 1,6 0,5 1,2 0,8 0,8 1,5 3 1,5 2,0 0,5 0,6 0,6 0,7 1,2 1,5 1,9 2 0,4 0,7 0,5 1,2 1,4 2,2 1,9 0,6 0,4 0,5 2,8 1 1,1 2,3 0,3 0,9 0,3 0,4 1,0 2,2 2,1 1,7 0,5 0,4 0,8 0,6 0,5 1,2 1,3 0 0,7 0,6 0,3 0,3 0,2 0,5 0,4 0,7 0,5 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lähde: KTI. Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2020/2021 ja pääkaupunkiseudulla Helsingissä Toimitilamarkkinat 5 Koronakriisi hiljensi kaupankäynnin ja muutti sijoitusmarkkinoiden painopisteitä Koronapandemian puhkeamisen seurauksena monia jo käynnissä olleita kauppapro- sesseja jäädytettiin keväällä eikä uusia juuri käynnistetty. Kesällä tilanteen väliaikaisesti helpotuttua monia keskeytyneitä prosesseja käynnistettiin uudelleen, mutta syksyn vai- keutunut tartuntatilanne vaikeutti jälleen kauppojen eteenpäin viemistä. Kriisi vaikuttaa kaupankäyntiin monin tavoin. Yksi suurimmista ja suorimmista vaikutuksista kumpuaa matkustusrajoituksista: vaikka monia asioita opittiin kriisin myötä hoitamaan digitaali- sesti, edellyttävät useimpien sijoittajien kaupankäyntiprosessit fyysistä kohdekäyntiä ennen tarkempien selvitysten käynnistämistä. Kun rajoitukset siis käytännössä sulke- vat ulkomaiset sijoittajat prosessien ulkopuolelle, vähenee myös potentiaalisten myy- jien halukkuus uusien kauppojen käynnistämiseen. Koronakriisin aiheuttama jyrkkä markkinakäänne kasvattaa yleistä epävarmuutta, mikä tyypillisesti vähentää osapuolten halukkuutta kiinteistökauppoihin. Kun samaan aikaan kaupankäynti hiljenee tai lähes pysähtyy, on myös vertailukauppatietoa saata- vissa entistä vähemmän. Epävarmuus ja vertailutietojen puute vaikeuttavat kiinteis- töjen hinnanmuodostusta ja tällaisissa tilanteissa potentiaalisen myyjien ja ostajien väliset näkemyserot tyypillisesti kasvavat, mikä on omiaan vaikeuttamaan kauppojen syntymistä entisestään. Kolmas koronakriisin mukanaan tuoma kiinteistökauppoja hidastava vaikutus liittyy rahoituksen saatavuuteen. Koronan aiheuttama äkillinen epävarmuuden kasvu lisäsi pankkien varovaisuutta ja kiinteistörahoitushanoja kiristettiin tuntuvasti etenkin ke- väällä. Pankkeja työllistivät myös olemassa