Ehkäisevä Työ Varsinais- Suomen Kunnissa 2018 Kysely Varsinais-Suomen Hyte-Koordinaattoreille

EHKÄISEVÄ TYÖ VARSINAIS- SUOMEN KUNNISSA 2018 KYSELY VARSINAIS-SUOMEN HYTE-KOORDINAATTOREILLE

Ehkäisevä työ Varsinais-Suomessa 2018- kysely Varsinais-Suomen hyte-koordinaattoreille Niina Jalo, suunnittelija, Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kansikuva ja taitto: Antti Vaalikivi 1 JOHDANTO

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksessa on Taulukko 1. Kyselyyn vastanneet kunnat nostettu näkyvästi esiin asukkaiden hyvinvoinnin ja Aura terveyden edistäminen. Hyvinvoinnin ja terveyden Kaarina edistäminen vaikuttaa suoraan korjaavien palveluiden Kemiönsaari tarpeeseen ja siksi se kytkeytyy sote-uudistuksen Kustavi Lieto kahteen keskeiseen tavoitteeseen: hyvinvointi- ja Loimaa terveyserojen kaventumiseen sekä sote-kustannusten Marttila kasvun hillintään. Masku Naantali Keväällä 2018 Varsinais-Suomessa perustettiin kuntien Oripää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte-) verkosto, Paimio johon kuuluvat kuntien hyte-koordinaattorit. Verkoston Parainen tavoitteena on tehdä kuntien hyte-työ näkyväksi maa- Pyhäranta kunnan sisällä. Pitkällä aikavälillä tavoitellaan yhteisiä Pöytyä Raisio käytäntöjä ja kehittämishankkeita koko Varsinais- Salo Suomeen sekä työkaluja ja vertaistukea edistämistyötä Sauvo tekeville kuntien työntekijöille. Somero Turku Kuntien hyte-työ on hyvin laaja-alaista ja moni- Uusikaupunki muotoista. Yksi osa sitä ovat erilaiset pahoinvointia, Vehmaa sairauksia tai syrjäytymistä ehkäisevät toimet. Ehkäisevää työtä tehdään poikkileikkaavana lähes kaikissa kunnan palveluissa. Tyypillisiä ehkäisevän työn muotoja kunnassa ovat muun muassa ehkäisevä lastensuojelutyö, ehkäisevä päihdetyö ja rahapeli- haittojen ehkäisy sekä lähisuhdeväkivallan ehkäisy, asunnottomuuden ja syrjäytymisen ehkäisy.

Varsinais-Suomen kuntien hyte-koordinaattoreille tehtiin syyskuussa 2018 kysely kuntien ehkäisevän työn käytänteistä ja resursseista. Kysely keskittyi lähisuhde- väkivallan ehkäisy-työhön ja ehkäisevään päihdetyö- hön. Kyselyssä sivuttiin myös ehkäisevää mielenter- veystyötä, koulukiusaamisen ehkäisyä ja perheille tarjottavaa tukea. Varsinais-Suomessa on 27kuntaa, joista kyselyyn vastasi 21 kuntaa.

Kyselyn avulla kerättiin tietoa Varsinais-Suomen sote- ja maku-muutosorganisaation valmistelutyöhön: maakunnan kunnille tarjoaman asiantuntijatuen ja sote-palveluntuottajien sopimusohjauksen suunnit- teluun. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kuntien nykytila sekä varmistaa, että nykyiset ehkäisevän päihdetyön ja väkivallanehkäisytyön hyvät käytännöt ja toimivat paikalliset toiminta- ja yhteistyömallit eivät katoa uusissa maakunta ja sote-rakenteissa.

3 EHKÄISEVÄ TYÖ VARSINAIS-SUOMESSA 2 LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY VARSINAIS-SUOMESSA

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyö on kunnan Luotsit huolehtivat alueella oman ammattiryhmänsä tehtävä ja lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen kuuluu tietotaidon ylläpidosta liittyen turvattomuuden (mm. kaikille kunnan hallinnonaloille. koulukiusaaminen) ja väkivallan kohtaamiseen järjestäen omalle toimialueelleen ammattilaisten koulutusta. THL suosittaa, että lähisuhde- ja perheväkivallan Luotsit laativat alakohtaiset turvakansiot esim. kouluun ehkäisytyön tulee sisältyä kuntien hyvinvointistrate- ja perehdyttävät uudet työntekijät. Luotsit vahvistavat gioihin ja turvallisuussuunnitelmiin omana toiminta- alueen ennaltaehkäisevää työtä. ohjelmanaan. Suosituksen mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla väkivallan ehkäisytyön koordinaattori, joka Aluehallintovirasto huolehtii yhteydenpidosta Luotsi- huolehtii poikkihallinnollisen ja moniammatillisen työn ohjausryhmiin ja välittää tietoa koulutuksista. Alue- toimivuudesta. hallintovirasto on lupautunut järjestämään jokaiselle Luotsi-ryhmälle oman alan syventävää koulutusta kerran Varsinais-Suomen kyselyyn vastanneista kunnista 14 vuodessa. THL:n väkivaltaverkosto Hyvinvointi- ja Valtion kuntaa on nimennyt lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöstä palvelut osastolta on aktiivisesti mukana tukemassa vastaavan henkilön. Yhdelläkään vastuuhenkilöllä ei ole Luotsien verkostomaista jatkokouluttautumista. määritelty lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöhön käytet- tävää työaikaa, vaan työtä tehdään muiden tehtävien Taulukossa 2 on yhteenveto lähisuhdeväkivallan ohella. ehkäisytyön toimintamalleista ja resursseista Varsinais- Suomen kunnissa. Vastuuhenkilö on nimetty lähes Kuudessa kunnassa (Kustavi, Marttila, Parainen, Raisio, kaikkiin kuntiin, mutta resursseja tai työaikaa lähisuhde- Salo ja Turku) on tehty lähisuhdeväkivallan ehkäisy- väkivallan ehkäisytyöhön on niukasti. Toisaalta työn suunnitelma tai se on sisällytetty muuhun koordinaatio on perusta lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön suunnitelmaan. tekemiselle, sillä itse käytännön työtä tekevät kaikille asiakastyössä olevat. Koulutuksen, tiedon jaon, toiminta- Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön menetelmistä mallien ja selkeiden toimintaohjeiden kautta lähisuhde- MARAK-malli on käytössä Turussa ja Salossa. MARAK väkivallan ehkäisyä saadaan levitettyä kunnan eri on Englannista lähtöisin oleva menetelmä, jolla palveluihin ilman erillistä resursointia. pyritään auttamaan vakavaa parisuhdeväkivaltaa kokeneita uhreja tai sen uhan alla eläviä henkilöitä. Luotsi-malli sai Varsinais-Suomen kyselyssä selkeästi MARAK-mallissa moniammatillinen työryhmä laatii eniten mainintoja, vaikka kaikki kunnat, joihin Luotseja väkivallan uhrille tai uhan alla elävälle henkilölle on koulutettu, eivät nostaneetkaan sitä kyselyvastauk- turvasuunnitelman ja tätä kautta parantaa uhrin sissaan esiin. Kyselyyn vastanneet tahot eivät ehkä ole turvallisuutta. tunteneet koko kunnan ehkäisevän työn käytäntöjä, ja tietoja on jäänyt tästä syystä puuttumaan. Toisaalta Laajemmin Varsinais-Suomessa on levinnyt Luotsi- jonkin kunnan henkilöstöä on voinut osallistua Luotsi- toimintamalli. Luotsi-malli on Varsinais-Suomen Lupa koulutukseen ilman että toimintamallin käyttöönotosta Auttaa! -hankkeen ja Turun ensi ja turvakoti ry:n on sen kummemmin sovittu kunnan sisällä. yhdessä kehittämä lähisuhdeväkivallan ehkäisymalli. Luotseja on koulutettu maakunnassa jo 16 kuntaan sivistys-, sosiaali- ja terveysaloille yhteensä 180 ammattilaista. Viidelle alueelle (Lieto, Kaarina Raisio, Salo ja Uusikaupunki) on perustettu ohjausryhmät huolehtimaan Luotsien moniammatillisen verkoston tapaamisista. Osassa alueita on myös koottu alatyöryhmiä ammattialoittain, esimerkiksi varhais- kasvatuksen ja ikäihmisten Luotsit.

EHKÄISEVÄ TYÖ VARSINAIS-SUOMESSA 4

Taulukko 2 Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön vastuuhenkilöt, toimintamallit ja resurssit Vastuuhenkilö Suunnitelma Toimintamallit Resurssit Aura Sirpa Kunnas, sosiaalijohtaja - Loimaan seutukunnan Ei resursseja Sosiaali- ja terveystoimi Ankkuri Kaarina - - Luotsi Luotsi-koulutus, nyt tarkoitus juurruttaa arkeen Kemiön- - saari Kustavi Marika Lehtinen, sosiaalijohtaja On tehty Luotsi Hyvin pienillä resursseilla Sosiaalitoimi Lieto Anne Vainio, vastaava - Luotsi Luotsit koulutettu yksiköihin. terveydenhoitaja, Lastenneuvola Loimaa - - Ankkuri Marttila Marja Eltonen, sosiaalityöntekijä On tehty Sosiaalitoimi Masku - - Naantali Maria Kari, perheohjaaja Osana perustyötä Perhepalvelut Oripää Kati Rekola sosiaalijohtaja - Sosiaalitoimi Paimio - - Yksi työntekijä Luotsi-koulutuksessa, kouluttaa muut marraskuussa Parainen - On tehty Pyhäranta Hanna Piironen, palvelu- ja kehityspäällikkö, Sosiaalitoimi Pöytyä (työntekijä virkavapaalla) - Raisio Hannele Elo-Kuru, johtava Sisältyy Luotsi Yhteistyö Lape-hankkeen kanssa sosiaalityöntekijä, Perhepalvelut hyvinvointi- suunnitelmaan Salo Marita Päivärinne, terveyden On tehty MARAK 20 Luotsia koulutetaan syksyllä, edistämisen koordinaattori, Luotsi neuvotellaan Trappan-koulutuksesta ja Hyvinvointipalv./Terveyspalvelut Trappan tekijätyöhön liittyvästä koulutuksesta Sauvo Mirja Niemelä, perhetyöntekijä - Luotsi Luotsia käytetty lastensuojelussa Sosiaalitoimi Somero Taru Nordlund, perus- - Perheneuvonta Perheneuvonnan palvelut yhteistyössä turvajohtaja, Perusturvatoimi Team Otso Someron seurakunnan kanssa, Pyydä apua-nappi Matalan kynnyksen moniammatillinen Team Otso -työryhmä ja Pyydä apua - nappi kaupungin verkkosivuilla Turku Marjukka Takala, Palveluopas MARAK Toimintamalleista käytössä Marak terveydenhoitaja / lähisuhde- (moniammatillinen riskinarviointi seksuaaliterapeutti, väkivallan työryhmä. Kokoontuu 1 krt / kk ). Hyvinvointitoimiala uhreille Marak työ keskittyy uhrin auttamiseen tarkistetaan vakavassa lähisuhde väkivallassa vuosittain Uusi- Uki nimeää syksyllä 2018 oman - Luotsi Uki on mukana Luotsi-koulutuksessa. kaupunki lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön koordinaattorin Vehmaa Heli Antikainen-Pauna, - Hallinto- ja taloussuunnittelija, Keskushallinto

5 EHKÄISEVÄ TYÖ VARSINAIS-SUOMESSA 3. EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ VARSINAIS-SUOMESSA

Ehkäisevän päihdetyön rakenteita on selvitetty valta- Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava monialainen ryhmä kunnallisilla kyselyillä vuosina 2001, 2011, 2013 ja oli nimetty 13 kunnassa: Kaarinassa, Liedossa, Martti- 2016 1. Lounais-Suomen aluehallintovirasto on lassa, Maskussa, Naantalissa, Paimiossa, Paraisilla, vastannut Varsinais-Suomen ja Satakunnan selvityksistä, Pöytyällä, Raisiossa, Salossa, Somerolla, Uudessakau- joista viimeisin on tehty syksyllä 2016.2 pungissa ja Vehmaalla. Vain harva kunta oli nimennyt Lähisuhdeväkivallan osalta tai muun ehkäisevän työn virallisen toimielimen (lautakunnan, kunnanvaltuuston osalta Varsinais-Suomen kuntien tilannetta ei ole tai kunnanhallituksen) vastuutahoksi. Aluehallinto- aikaisemmin selvitetty. viraston vuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan 17 kuntaa oli nimennyt virallisen toimielimen. Ehkäisevän päihdetyön selvityksillä on kartoitettu työn toteuttamisen kannalta keskeisiä lakisääteisiä tai Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma tai strategia oli suosituksena olevia rakenteita: onko kuntiin nimetty tehty tai sisällytetty muuhun kunnan toimintaohjelmaan 1) ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö, 2) ehkäisevästä tai strategiaan 8 kunnassa: Kustavi, Naantali, Paimio, päihdetyöstä vastaava toimielin tai toimielimen Parainen, Raisio, Salo, Somero ja Uusikaupunki. Alue- valtuuttama monialainen työryhmä, 3) ehkäisevää hallintoviraston vuonna 2016 tekemässä selvityksessä 21 päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä kuntaa oli sisällyttänyt ehkäisevän päihdetyön esim. sekä 4) ajantasainen toimintasuunnitelma, johon hyvinvointikertomukseen tai seudulliseen mielenterveys- ehkäisevä päihdetyö sisältyy. Sitä, mitä toimenpiteitä tai ja päihdesuunnitelmaan. Kysymys oli tässä kyselyssä hyviä käytänteitä kunnat ehkäisevässä päihdetyössä muotoiltu eri tavalla, mikä saattaa selittää huonon- toteuttavat, ei valtakunnallisissa kyselyissä selvitetty. tunutta tulosta. Tästä syystä tässä Varsinais-Suomen kyselyssä paino oli työn sisällöissä ja resursseissa. Taulukossa 3 on esitetty ehkäisevän päihdetyön rakenteet ja resurssit kyselyyn vastanneissa kunnissa. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö tai koordinaattori on nimetty lähes kaikkiin vastanneisiin kuntiin. Vain 2 kuntaa 21:stä ei ollut nimennyt vastuuhenkilöä. Ehkäisevään päihdetyöhön käytettävää työaikaa ei kuitenkaan ole määritelty muille kuin Turun ja Salon ept-yhdyshenkilöille.

1 Warpenius K. (2002). Kuka ottaisi vastuun?: Ehkäisevän Markkula, J., Warpenius, K. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet päihdetyön yhdyshenkilöverkoston perustamisen arviointi. kunnissa 2016 - sote- ja maakuntauudistuksen kynnyksellä. (2017) Raportteja / Stakes: 270. THL, Tutkimuksesta tiiviisti : 15/2017. Strand, T. Ehkäisevä päihdetyö Suomessa 2011 - Missä menemme, minne haluamme? (2011). THL, Raportti 37/2011. 2 Taulu, A. (2016). Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Lounais- Markkula J., Fors R., Hamilas M., Heimala H., Kejonen A., Kokkonen Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016. T. & Tamminen I. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet kunnissa Aluehallintovirastojen julkaisuja 25/2017 2013. (2014). THL, Tutkimuksesta tiiviisti 15/2014.

EHKÄISEVÄ TYÖ VARSINAIS-SUOMESSA 6

Taulukko 3 Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Varsinais-Suomen kunnissa 2018 Kunta Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö, Työ-aika Toimielin Toiminta-ohjelma ammattinimike ja toimiala

Aura Merja Männikkö, terveyden edistämisen Ei Ei Ei yhdyshenkilö Terveystoimi

Kaarina Hanna Inkeroinen, hyvinvointi-koordinaattori Ei Kaupunginhallitus Ei Hallintopalvelut

Kemiön- Jaana Eriksson, nuorisotyön koordinaattori, EI Ei Ei saari Vapaa-aikatoimi

Kustavi Maritta Jalonen, vapaa-aikasihteeri, Ei Ei Päihde- ja Vapaa-aika-, nuoriso- ja liikuntatoimi mielenterveysstrategia

Lieto Riikka Helenius, erityisnuorisotyöntekijä, Ei Päihdeyhteis-työryhmä Ei Sivistyspalvelut Loimaa

Marttila Marika Hirvensalo, sosiaaliohjaaja Ei Sosiaalilautakunta Liedon kunnan tekemä Sosiaalitoimi

Masku Jatta Ihaksi, nuorisotyön koordinaattori, Ei Ennaltaehkäisevä Ei Hyvinvointipalvelut päihdetyön työryhmä Naantali , terveydenhoitaja, Terveydenhuolto Ei Mielenterveys- ja Hyväksytty soteltk:ssa päihdetiimi viime vuonna

Oripää Kati Rekola, sosiaalijohtaja, Sosiaalitoimi Ei Ei Ei

Paimio Mia Lemberg, vapaa-aikatoimen päällikkö Ei EPT-työryhmä Paimion Vapaa-aikapalvelu hyvinvointikertomus

Parainen Harri Keränen, päihdetyöntekijä Ei Sosiaali- ja Koulujen ehkäisevä Sosiaalipalvelut terveyslautakunta päihdetyö –ohjelma

Pyhä- ei nimettyä, sosiaalityöntekijä, Sosiaalitoimi Ei Ei Ei ranta Pöytyä Merja Männikkö, terveydenhoitaja / terveyden Ei Terveyskeskus Ei edistämisen yhteyshenkilö, Terveystoimi / kuntayhtymä

Raisio Arja Iho, johtava asiantuntija Ei Ehk. päihde- ja mielen- Toimintaohjelmaa Sosiaali- ja terveyspalvelut terv.työn työryhmä valmistellaan

Salo Katja Marjanen, ehkäisevän päihdetyöntekijä, 75% Ehk.päihdetyön Ehkäisevän päihde- ja Terveyspalvelut kokonais- työryhmä / Hyte mielenterveystyön työajasta työryhmä vastaa suunnitelma

Sauvo Marja-Leena Lehdonvirta, terveydenhoitaja Ei Ei Ei Terveystoimi

Somero Ursula Mansikka, psykiatrinen sairaanhoitaja Ei Perusturvalautakunnan Someron ehkäisevän Perusturva / mielenterveys- ja päihdeyksikkö alainen työryhmä päihde- ja mielenterveystyön suunnitelma Turku Niina Jalo / Jenni Tähkävuori suunnittelija 100% ja Ei Ei Hyvinvointitoimiala 70% Uusi- Hanna Asikainen psykiatrinen sairaanhoitaja Ei Terveyslautakunta Sisältyy kaupunki terveyspalvelut hyvinvointikertomukseen

Vehmaa Heli Antikainen-Pauna, hallinto- ja Ei Kunnanhallitus Ei taloussuunnittelija, Keskushallinto

7 EHKÄISEVÄ TYÖ VARSINAIS-SUOMESSA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOTEUTTAMINEN KUNNISSA

Kuntien tuki ja ohjaus ehkäisevässä päihdetyössä on Muita tahoja, joita päihdekasvatuksessa hyödynnetään THL:n ja aluehallintovirastojen vastuulla. Ehkäisevän ovat tukioppilastoiminnan Selvä elämä –ohjelma, EHYT päihdetyön käytännön toteutuksesta ja erilaisista ry:n ja Raide ry:n koulutukset ja paikalliset yhteistyö- toimintamalleista on annettu suosituksia mm. ryhmät (esim. Ankkuri-tiimi). Turussa on koulujen kansallisessa ehkäisevän päihdetyön toiminta- päihdekasvatukseen kehitetty alakoulujen, paikallisten ohjelmassa. Toimintaohjelman mukaan ehkäisevää ammattikorkeakoulujen ja kaupungin ept-yhdyshenki- päihdetyötä tulee toteuttaa vaikuttaviksi havaituilla löiden yhteistyöhön perustuva päihdekasvatusmalli. keinoilla ja menetelmillä. Tutkitusti vaikuttavia ehkäisevän päihdetyön menetelmiä ovat mm. alkoholin riskikäyttäjien mini-interventio sekä ALAIKÄISTEN PÄIHTEIDENKÄYTTÖÖN PUUTTUMINEN paikalliseen alkoholipolitikkaan vaikuttava yhteis- työssä elinkeinoelämän kanssa toteutettava PAKKA- Kaikissa kunnissa puututaan jollain keinoin myös ala- toimintamalli. Lisäksi kuntien vastuulla on tiedon ikäisten päihdekokeiluihin tai päihteidenkäyttöön. jakaminen päihteistä esimerkiksi koulujen päihde- Puuttumisen mallit kuitenkin vaihtelevat suuresti. kasvatuksen avulla. Monissa kunnissa hyödynnetään Valomerkki-mallia, jossa kaikki päihteidenkäytöstä kiinni jääneet nuoret ja Kyselyssä kartoitettiin ehkäisevän päihdetyön ylei- heidän vanhempansa kutsutaan tapaamiseen. Turussa simpien toimintamallien toteuttamista ja niihin vastaavaa toimintaa tehdään osana Lasten ja nuorten käytettävissä olevia resursseja. Erilliset kysymykset poliklinikan Nuorisopoliklinikan toimintaa, lisäksi koskivat koulujen päihdekasvatusta tai päihde- Nuorisopoliklinikalla toteutetaan alaikäisille päihde- valistusta, varhaista puuttumista alaikäisten päih- kokeilijoille varhaisen puuttumisen hoitomallia. teidenkäyttöön, PAKKA-toimintamallia, savuttomuuden edistämistä, alkoholin ja rahapelaamisen Taulukko 5. Alaikäisten päihdekokeiluihin puuttuminen puheeksiottoa ja mini-interventiota sekä vanhempien N Prosentti parissa tehtävää ehkäisevää päihdetyötä ja kuntalaisten osallistamista ehkäisevään päihdetyöhön. Lastensuojelu vastaa puuttumisesta 18 90%

Kouluterveydenhuolto vastaa puuttumisesta 15 75%

NUORTEN PÄIHDEKASVATUS JA PÄIHDEVALISTUS Ankkuri-tiimi 11 55%

Nuorten päihdekasvatusta toteutetaan kaikissa Valomerkki-malli 8 40% kyselyyn vastanneissa kunnissa. Nuorten päihde- kasvatus on tyypillisesti koulujen ja/tai nuoriso- Omin jaloin-malli, 3 15% työntekijöiden vastuulla. 12 kunnassa ehkäisevän Muu, mikä? 5 25% päihdetyön yhdyshenkilö toteuttaa itse päihdekasvatusta.(Taulukko 4.)

Taulukko 4. Nuorten päihdekasvatuksen toteuttaminen VANHEMPIEN JA HUOLTAJIEN HUOMIOIMINEN kunnissa EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ N Prosentti Nuorten päihdekasvatukseen liittyy olennaisesti van- Koulut toteuttavat päihdekasvatusta 19 95% hempien ja huoltajien mukaan ottaminen ja koulujen itsenäisesti vanhempainillat ovat tyypillinen keino asian hoita- Nuorisotyöntekijät toteuttavat 16 80% miseen. Myös valomerkki-mallissa tai muissa vastaa- päihdekasvatusta vissa malleissa huomioidaan huoltajat. Viime vuosina Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö 12 60% on yhä enemmän kuitenkin kiinnitetty huomiota toteuttaa päihdekasvatusta vanhempien oman päihteidenkäytön huomioimiseksi Ulkopuolinen taho toteuttaa 4 20% mm. neuvoloissa ja muissa lasten ja perheiden palve- päihdekasvatusta, mikä tai mitkä? luissa. Kyselyssä nousseita huomiota olivat mm: Muu, mikä? 5 25% ”Valomerkissä on vanhemmat mukana lapsensa kanssa valomerkkikeskusteluissa. 7-luokkaisten vanhemmat täyttävät terveystietolomakkeen, jossa kysytään myös vanhempien päihteiden käytöstä. Vanhemmat ovat myös mukana yläkoululaisen terveydentarkastuksessa.”

EHKÄISEVÄ TYÖ VARSINAIS-SUOMESSA 8

”Shl:n mukaisissa palvelutarpeen arvioissa ja PAKKA-TOIMINTAMALLI JA YHTEISTYÖ asiakassuunnitelmissa, äitiysneuvolassa, ELINKEINOELÄMÄN KANSSA neuvolan ikätarkastuksissa, lastensuojelussa, varhaisen puuttumisen malli on käytössä koko Pakka-toimintamallia toteutetaan Varsinais-Suomessa kunnassa.” vain Turussa ja Salossa. Raisiossa PAKKA-toimintamallin käyttöönottoa on alettu valmistelemaan. Muuta ”Ennaltaehkäisevää työtä tekevä elinkeinoelämän yhteistyötä Varsinais-Suomen kunnat sairaanhoitaja on aloittanut elokuussa eivät tuoneet kyselyssä esiin. perheneuvolassa.”

”Vanhemmuuden tukemiseen kiinnitetään KUNTALAISTEN OSALLISTAMINEN EHKÄISEVÄÄN huomiota jo äitiys- ja lastenneuvoloissa ja siitä PÄIHDETYÖHÖN eteenpäin kaikilla vanhempia / huoltajia kohtaavilla tahoilla: puheeksi otto, varhainen Perinteisessä raittiustyössä kuntalaisten osallistaminen puuttuminen, asennevaikuttaminen, ja mukaanotto työhön on ollut keskeinen osa käytän- tukimahdollisuuksista tiedottaminen. nön työtä. Erilaiset tapahtumat, kampanjat ja yleisö- Varhainen perhetyö!” tilaisuudet ovat edelleen tärkeä osa ehkäisevää päihdetyötä, vaikka osallisuus ja kuntalaisten osallistaminen ovat kenties termeinä uusia. PUHEEKSIOTTO, MINI-INTERVENTIO JA SAVUTTOMUUSTYÖ 12 kyselyyn vastannutta kuntaa kertoi osallistavansa kunnan asukkaita ehkäisevään päihdetyöhön. Tässäkin Terveydenhuollossa ja myös sosiaalipalveluissa kysyttiin työhön käytettyjä resursseja, mutta lähinnä ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan ottamalla vastaajat nostivat esiin osallistamisen tapoja. potilaan/asiakkaan alkoholinkäyttö, tupakointi, rahapelaaminen ja muu päihteiden käyttö puheeksi Resursseina mainittiin koulujen oppilashuolto, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, toteuttamalla kouluterveydenhoitajat, erityisnuorisotyöntekijä, mini-interventiota eli lyhytneuvontaa perustason nuorisotoimi ja kolmas sektori. palveluissa ja palveluohjaamalla potilas/asiakas tarvittaessa erityispalveluihin tai esim. kolmannen Osallistamisen keinoina mainittiin: sektorin tuen äärelle. . Ehkäisevän päihdetyön viikot, muut tapahtumat Mahdollisessa sote-uudistuksessa puheeksiottoon, . Koululaisten savuttomuuskisa lyhytneuvontaan ja savuttomuustyöhön liittyvä . Savuton kunta ja savuttomat tilat ehkäisevä päihdetyö siirtyy kunnilta maakunnan . Päihteettömät tapahtumat, retket ja matkat järjestämisvastuulle sote-keskusten ja muiden sote- . Päihdetilannekysely osana toiminnan palveluiden tehtäväksi. Kyselyn tavoitteena oli kar- suunnittelua toittaa niitä resursseja, joita kunnissa tällä hetkellä on . Huoli- ja pyydä apua -napit verkkosivuilla käytössä tähän työhön. Kovin konkreettisia vastauksia . Seutulupalausuntomenettely uusien resurssikysymykseen ei saatu, sillä harvassa kunnassa anniskelulupien myöntämiseen liittyen. on erikseen tähän työhön osoitettuja työntekijöitä.

Useimmissa kunnissa on koulutettu tupakasta- vieroitukseen terveysaseman terveydenhoitaja tai -hoitajia, jotka tekevät yksilötyötä tai ryhmäohjauksia muun työnsä ohessa.

15 kunnassa on koulutettu henkilöstöä päihteiden puheeksiottoon, 10 kunnassa myös rahapelaamisen puheeksiottoon. 8 kunnassa on päihdeyhdyshenkilö tai päihdehoitaja.

9 EHKÄISEVÄ TYÖ VARSINAIS-SUOMESSA

MUUT EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAMALLIT

Ehkäisevässä päihdetyössä on paljon kuntakohtaisia vakiintuneita hyviä käytäntöjä ja paikallisia tai alueellisia toimintamalleja. Myös näitä pyrittiin kartoittamaan kyselyssä, jotta sote- ja maku- valmisteluun saataisiin tietoa hyvistä käytännöistä.

Paikalliset toimintamallit liittyivät tyypillisesti poikkihallinnolliseen yhteistyöhön. Yhteistyö- muotona olivat esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön viikon tapahtumat, jotka järjestetään yhteistyössä kunnan eri toimialojen, järjestöjen ja yhdistysten ja esimerkiksi seurakuntien kanssa.

Muita paikallisia toimintamalleja olivat:

. Verkkovinkkis –matalan kynnyksen anonyymi verkkopalvelu salolaisille nuorille www.verkkovinkkis.fi

. Päihdepelisäännöt http://www.salo.fi/attachements/2015-06- 26T14-02-39443.pdf

. Halko-työryhmä, joka suunnittelee Turun alueen päihdekoulutuksia

EHKÄISEVÄ TYÖ VARSINAIS-SUOMESSA 10 4 MUU EHKÄISEVÄ TYÖ VARSINAIS-SUOMESSA

Viimeisenä osiona kyselyssä oli muu ehkäisevä työ EHKÄISEVÄ MIELENTERVEYSTYÖ kunnissa, josta eriteltiin koulukiusaamisen vastainen työ, vanhempien ja huoltajien tukeminen sekä ehkäi- Ehkäisevää mielenterveystyötä tai mielenterveyden sevä mielenterveystyö. edistämistyötä tehdään kunnissa monin tavoin. Esimerkiksi kuntien sote-palveluissa on helpotettu KOULUKIUSAAMISEN EHKÄISY psykiatrisen sairaanhoitajan tavoitettavuutta: psykiatriselle sairaanhoitajalle pääsee matalalla Koulukiusaamisen ehkäisyssä kunnat luottavat kynnyksellä, ilman lääkärin lähetettä. Esiin tuotiin myös Kivakoulu-ohjelmaan, joka on käytössä 18 kyselyyn sosiaalisen kuntoutuksen ryhmät, ehkäisevää työtä vastanneen kunnan alueella. Myös tukioppilas- tekevä sairaanhoitaja sekä lastenneuvolassa tarjottava toiminta on suosittua, sitä on 14 kunnan alueella. Pysytään yhdessä- tapaaminen. Yksi keino mielen- (Taulukko 6.) terveyden edistämiseen on Kuntaliiton tukema Arkeen voimaa –toiminta, jota toteutetaan ainakin Turussa ja Taulukko 6. Miten kunnassanne toteutetaan Salossa. kiusaamisen ehkäisytyötä? N Prosentti ”Kaikki lapsiperheet pääsevät mielenterveys- yksikköön pysytään yhdessä tapaamiseen lapsen Kiva koulu –toimintamalli 18 90% synnyttyä, tarjotaan lastenneuvolassa. (Parisuhde- Tukioppilastoiminta 14 70% tapaaminen). Lisäksi yksilö ensikäynnille saa varat- tua ajan sähköisesti erityispalveluyksikköön.” Kummioppilastoiminta 11 55% Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 10 50% ”Psykiatriselle sairaanhoitajalle voi varata vastaan- ottoajan ilman lääkärin lähetettä esim. elämän- Lions Quest -ohjelma 6 30% tilannekriisin, päihdeongelman, mieliala- ja uni- ongelmien tai pitkäaikaisen psyykkisen sairauden Friends-ohjelma 5 25% vuoksi.” Askeleittain-ohjelma 1 5% ”Psykologin palveluihin kuuluvat mm. alustavat Koulurauhaa-malli 1 5% psykologiset tutkimukset ja ohjaaminen jatko- PIKI-toimintamalli 1 5% tutkimuksiin, lapsiperheiden tuki eri elämän- tilanteissa ja kasvatushaasteissa. Kaikenikäisten Muu, mikä? 3 15% keskustelu- ja neuvontakäynnit elämäntilanne- kriiseissä.”

VANHEMPIEN TUKEMINEN ”Laaja-alaisesti katsottuna ehkäisevää mielen- terveystyötä toteuttaa perusterveydenhuollon Vanhempien ja huoltajien tukemiseen useimmin kaikki tehtäväalueet neuvola, koulu- ja opiskelu- mainittu keino oli koulujen vanhempainillat. 10 terveydenhuolto jne, ennaltaehkäisevä perhetyö, kuntaa mainitsi myös Lapset puheeksi –mallin. depressiohoitajat jne. Yksinäisille suunnattu ryhmä, jota mielenterveys- ja päihdeyksikkö ylläpitää Taulukko 7. Vanhempien tukeminen kerran viikossa ” N Prosentti Koulujen vanhempainillat 20 100% Sote-palveluiden ulkopuolella tapahtuvaa mielenterveyden edistämissä tehdään myös paljon. kyselyssä Lapset puheeksi – malli 10 50% nostettiin esiin seurojen ja yhdistysten tuki: liikunta-, kulttuuri- ja muu harrastustoiminta edistää osaltaan Ihmeelliset vuodet 10 50% mielen hyvinvointia. Tässä kohtaa nousi esiin myös Voimaperheet 6 30% kaikenlainen osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisää- minen kunnissa, kuten asukastuvat, avoin päiväkoti, Murkkufoorumi 4 20% seura-kuntien kerhot ja muu yhteisöllisyyden lisää- Muu ryhmätoiminta 2 10% minen. Yhdessä kunnassa nostettiin esiin Mielenter- veysseuran kanssa tehty yhteistyö ja Mielenterveyden Muu, mikä? koulukohtaiset 1 5% ensiapu-koulutukset MTEA 1 ja MTEA2 eri ammatti- oppilashuoltoryhmät ryhmille.

11 EHKÄISEVÄ TYÖ VARSINAIS-SUOMESSA 5 YHTEENVETO

Varsinais-Suomen hyte-koordinaattoreille toteutetun monialainen työryhmä. Joko tilanne on selvästi kyselyn avulla saatiin kartoitettua Varsinais-Suomen huonontunut, tai vastaajilla ei ole ollut tietoa kunnan kuntien ehkäisevää työtä alustavasti. Muutaman tilanteesta. Tähän kyselyyn eivät myöskään vastanneet kunnan vastaukset jäivät puuttumaan, mutta liki 80 % täysin samat kunnat kuin 2016 tehtyyn kyselyyn. kunnista vastasi kyselyyn. Ehkäisevän päihdetyön vastuuhenkilön, koordinaat- Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn osalta kuntien resurssit torin tai yhdyshenkilön osalta tilanne on kehittynyt ja rakenteet työhön olivat hyvin niukat. Luotsi-koulu- hyvään suuntaan: Yhdyshenkilöitä on nimettynä lähes tukset ovat kuitenkin lisänneet osaamista ja nosta- kaikissa kunnissa. Tässä kyselyssä vain yksi kunta ei neet asiaa myös paremmin esille kunnissa. 14 kuntaa ollut nimennyt ehkäisevän päihdetyön vastuuhenkilöä. eli puolet Varsinais-Suomen kunnista on nimennyt Vuonna 2016 aluehallinto-viraston kartoituksessa vain suosituksen mukaisesti lähisuhdeväkivallan ehkäisy- 56% kunnista oli nimennyt vastuuhenkilön. työn vastuuhenkilön. Ehkäisevän päihdetyön toiminnassa korostui lasten ja Luotsi-koulutuksia on pidetty 16 kunnassa Varsinais- nuorten kanssa tehtävä työ. Ennaltaehkäisevää työtä Suomessa, mutta kyselyssä vain seitsemän vastaajaa kouluissa, nuorisotyössä ja järjestöjen toiminnassa mainitsi Luotsi-mallin. Niin tästä kuin joistain muista- tehdään paljon. Nuorten päihdekokeiluihin ja päihtei- kin vastauksista voidaan päätellä että kyselyyn vastan- denkäyttöön puuttuminen mahdollisimman varhain neet hyte-koordinaattorit ja muut henkilöt eivät aina toteutuu myös osana ehkäisevää päihdetyötä useim- tunne kuntansa ehkäisevän työn kokonaisuuksia. miten lastensuojelun vastuualueena. Tulevissa sote- ja Muutama vastaaja toikin esiin että tietoa kunnan maku-uudistuksissa onkin tärkeää varmistaa ne yhteis- toiminnoista on vaikea saada, etenkin jos itse työs- työrakenteet, joita kuntiin jäävien toimintojen ja sote- kentelee eri sektorilla kuin ko. toiminta. palveluiden mukana maakuntaan siirtyvien toimintojen välille tarvitaan esimerkiksi juuri alaikäisten päihde- Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn MARAK-toimintamalli kokeilijoiden ja heidän perheidensä kanssa tehtävässä on käytössä vain kahdessa kunnassa 27:stä. Niin työssä. MARAK-mallia kuin Luotsi-mallia tulisikin levittää koko maakunnan kattaviksi ja jatkaa työntekijöiden Sote-palveluissa, erityisesti terveydenhuollossa teh- kouluttamista. tävä ehkäisevän päihdetyö kuten puheeksiotto, mini- interventio tai savuuttomuustyö, ei nykyisellään aina Ehkäisevän päihdetyön osalta resurssit ja rakenteet toteudu suositusten mukaisesti. Tuleva sote-uudistus kunnissa olivat paremmalla tolalla kuin lähisuhde- siirtää tehtävät maakunnan järjestämisvastuulle mikä väkivallan ehkäisyssä, mutta puutteita on edelleen. todennäköisesti yhtenäistää käytäntöjä. Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä velvoittaa kuntia nimeämään työstä vastaavan toimielimen. Kyselyssä kartoitettiin pintapuolisesti myös muita Tässä kyselyssä 13 kuntaa eli alle puolet Varsinais- kuntien ehkäisevän työn muotoja, kuten mielen- Suomen kunnista on nimennyt virallisen kunnan terveyden edistämistä, koulukiusaamisen ehkäisyä toimielimen tai työstä vastaavan työryhmän. Vuonna sekä vanhemmuuden tukemista. 2016 tehdyssä kartoituksessa tulos oli parempi: 17 kuntaa oli nimennyt ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavan toimielimen ja/tai toimielimen valtuuttama työryhmän. 14 kunnassa toimi tämän lisäksi ehkäi- sevää päihdetyötä käytännössä toimeenpaneva

SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VARSINAIS-SUOMI 12 LIITTEET

LIITE 1

KYSELYLOMAKE KUNNILLE

Kysely kuntien hyte-koordinaattoreille Ehkäisevä työ kunnissa 2018

Tämän kyselyn tarkoituksena on kartoittaa Varsinais-Suomen kunnissa tehtävää ehkäisevää työtä ja siihen käytettävissä olevia kuntien resursseja. Kysely keskittyy erityisesti ehkäisevään päihdetyöhön ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn.

Kyselyn vastauksia hyödynnetään Varsinais-Suomen sote- ja maku-muutosorganisaation valmistelutyössä, tulevan maakunnan ehkäisevän päihdetyön/ väkivallanehkäisytyön asiantuntijatuen suunnittelussa ja sote-palveluntuottajien sopimusohjauksen suunnittelussa. Kyselyn tarkoituksena on varmistaa, että nykyiset ehkäisevän päihdetyön/väkivallanehkäisytyön hyvät käytännöt ja toimivat paikalliset toiminta- ja yhteistyömallit eivät katoa uusissa maakunta ja sote-rakenteissa.

1. Kunta

2. Vastaaja

3. Kuka toimii kunnassanne väkivallan ehkäisytyön koordinaattorina tai vastuuhenkilönä?

Nimi

Ammattinimike

Toimiala

Sähköposti

4. Onko väkivallan ehkäisytyön koordinaattorille määritelty työhön käytettävää työaikaa?

Kyllä, paljonko?

5. Onko kunnassanne tehty (lähisuhde)väkivallan ehkäisytyön suunnitelma?

Sisältyy muuhun suunnitelmaan tai strategiaan, mihin?

Kyllä

6. Miten ja millä resursseilla kunnassanne toteutetaan lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn liittyviä toimintamalleja (esim. LUOTSI) tai lähisuhdeväkivaltaan liittyvää tukea (esim.Trappan)?

7. Kuka on kuntanne ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö?

Nimi

Ammattinimike

Toimiala

Sähköposti

8. Onko ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilölle määritelty ept-asioihin käytettävissä olevaa työaikaa?

Ei Kyllä, paljonko?

9. Onko kuntaanne nimetty ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavaa toimielintä?

Kyllä, mikä?

10. Onko kunnassanne tehty ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma tai strategia?

Ei Sisältyy muuhun ohjelmaan tai stratefiaan, mihin? Kyllä (lisää www-linkki, jos mahdollista)

11. Miten kunnassanne toteutetaan nuorten päihdekasvatusta tai päihdevalistusta

Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö toteuttaa päihdekasvatusta Koulut toteuttavat päihdekasvatusta itsenäisesti Nuorisotyöntekijät toteuttavat päihdekasvatusta Ulkopuolinen taho toteuttaa päihdekasvatusta, mikä tai mitkä? Muu, mikä?

12. Miten kunnassanne puututaan alaikäisten päihteidenkäyttöön?

Kouluterveydenhuolto vastaa puuttumisesta Lastensuojelu vastaa puuttumisesta Valomerkki-malli, ketkä toteuttavat? Omin jaloin-malli, ketkä toteuttavat? Ankkuri-tiimi, ketkä toteuttavat? Muu, mikä?

13. Miten kunnassanne toteutetaan yhteistyötä elinkeinoelämän toimijoiden kanssa päihdehaittojen vähentämiseksi?

PAKKA-toimintamalli Muu, mikä?

14. Miten ja millä resursseilla kunnassanne toteutetaan savuttomuuden tukemista ja nikotiinituotteista vieroitusta?

Ei erikseen määritelty resurssia Tupakastavieroitushoitaja, millainen työaikaresurssi? Muu, mikä?

15. Millä resursseilla kunnassanne toteutetaan päihteiden ja rahapelaamisen puheeksiottoa ja alkoholinkäytön mini-interventioa?

Ei erikseen määriteltyä resurssia Terveydenhuollon henkilöstöä on koulutettu alkoholin puheeksiottoon ja mini-interventioon Terveydenhuollon henkilöstöä on koulutettu rahapelaamisen puheeksiottoon ja mini-interventioon Päihdeyhdyshenkilö tai hoitaja, millainen työaikaresurssi?

Muu, mikä?

16. Miten kunnassanne huomioidaan vanhemmat ja huoltajat ehkäisevässä päihdetyössä?

17. Miten ja millä resursseilla kunnassanne osallistetaan kunnan asukkaita ehkäisevään päihdetyöhön?

18. Mitä muita toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä kuntanne ehkäisevässä päihdetyössä toteutetaan?

19. Miten kunnassanne toteutetaan kiusaamisen ehkäisytyötä?

PIKI-toimintamalli Friens-ohjelma Askeleittain-ohjelma Lions Quest -ohjelma Kiva koulu -toimintamalli Koulurauhaa-malli Tukioppilastoiminta K ummioppilastoiminta Rikos- ja riita-asioiden sovittelu Muu, mikä?

20. Mitä toimintamalleja kunnassa käytetään vanhempien ja huoltajien tukemiseksi?

Koulujen vanhempainillat Lapset puheeksi – malli Murkkufoorumi Ihmeelliset vuodet Voimaperheet

15 EHKÄISEVÄ TYÖ VARSINAIS-SUOMESSA Muu ryhmätoiminta

Muu, mikä?

21. Miten kunnassanne toteutetaan ehkäisevää mielenterveystyötä? (muut kun edellä mainitut toimintamallit)

22. Jäikö jotain kysymättä? Mitä muuta haluat tuoda esiin liittyen kuntanne ehkäisevää työhön?

EHKÄISEVÄ TYÖ VARSINAIS-SUOMESSA