DOCSLIB.ORG

Metropoli Ja Meri

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Metropoli Ja Meri Petri Juuti, Riikka Rajala ja Tapio Katko Metropoli ja meri 100 vuotta jätevedenpuhdistusta Helsingissä Metropoli ja meri Metropoli ................................................................................... .................................................. Kannen ja välilehtien valokuvat: Mikko Harma Ulkoasu ja taitto: Power Channel Oy Paino: Saarijärven Offset Oy Kuvatoimitus: Anna Valtonen HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsinki 2010 HSY:n julkaisuja 6/2010 © Petri Juuti, Riikka Rajala, Tapio Katko ja HSY ISBN: 978-952-6604-09-1 ................................................................................ Metropoli ja meri 100 vuotta jätevedenpuhdistusta Helsingissä Petri Juuti, Riikka Rajala ja Tapio Katko HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsinki ................................................................................................................... Sisällys 7 Saatteeksi Luku 1: 9 Puhtaiden vesistöjen puolesta – 100 vuotta jätevedenpuhdistusta Helsingissä Luku 2: 13 Mihin jätevedenpuhdistusta tarvitaan? 24 Jätevedenpuhdistuksen alku Euroopassa ja Suomessa 28 Kohti suomalaisia jätevedenpuhdistamoja 33 Yhteenveto: 1800–1900-lukujen vaihteen kehitys Luku 3: 36 Jätevedenpuhdistuksen ja viemäröinnin vaiheita Helsingissä 41 Helsinki 1800–1900-lukujen vaihteessa: likavesiä ja tarttuvia tauteja 44 Alppilan ja Lahden puhdistamot – tutkimuksia ja ratkaisuja 47 Seitsemän puhdistamon suunnitelma 1927 50 Raskasta rakentamista – 1920-luvulta 1930-luvulle 52 Uudet jätevedenpuhdistamot 54 1970-luvun suunnitelmia ja saavutuksia 55 Tutkimuksia vesistöistä ja laitosten toiminnasta 58 Aktiivilietelaitokset 59 Helsingin jätevedenpuhdistamot 70 Sota-aika ja kesken jääneet puhdistamot 71 Sodan jälkeinen tekniikka ja uudet puhdistamot 84 Jätevedenpuhdistus Vantaalla 88 Yhteenveto Luku 4: 91 Pääkaupunkiseudun moderni jätevedenpuhdistus ja Viikinmäen puhdistamo 91 Jätevedenpuhdistus Espoossa 96 Jätevesihuollon keskittäminen Viikinmäen puhdistamoon 104 Lietteenkäsittely jätevedenpuhdistuksessa 110 Kaasu hyötykäyttöön 112 Yhteenveto Luku 5: 114 Tavoitteena puhdas asuinympäristö 114 Kaupungin vesihuollon varhaiset vaiheet 118 Puhdistamojen rakennus ja asuinympäristön tila 1960-luvulla 125 Viikinmäki parantaa merialueen tilaa 129 Helsingin jätevedenpuhdistus tänään 133 Yhteenveto Luku 6: 135 Kohti puhtaampaa Itämerta 135 Jätevedenpuhdistuksen vaiheet Helsingissä 136 Helsingin ratkaisut 142 Loppusanat - Itämeren tulevaisuus on kaikkien yhteinen asia 144 Svenska sammandrag 146 Puhdistamojen henkilökunnan muistoja matkan varrelta Saatteeksi Vuonna 2010 on tullut kuluneeksi sata vuotta Helsingin ensimmäisen jätevedenpuhdistamon toiminnan käynnistymisestä Alppilassa Töölönlahden kupeessa. Alppilan puhdistamon perustamisesta käynnistyi Helsingin rannikkovesien puhdistumi- seen ja Itämeren pelastamiseen tähtäävä pitkä ja haastava työ. Sadassa vuodessa jätevedenpuhdistus on kehittynyt yhdes- sä kaupungin kanssa. Hyvistä puhdistustuloksista voivat nauttia kaikki kaupunkilaiset joka ikinen päivä. Teollisuuden ja kaupunkilaisten jätökset kuormittivat Itämerta vuonna 1910 niin voimakkaasti, että Töölönlahti oli käy- tännössä katsoen kuollut ja kaupungin rannikkovedet pahasti saastuneita. Alppilan jätevedenpuhdistamo oli ensimmäinen, joskin riittämätön yritys hallita yhdyskuntien jätevesien vaikutusta ympäröivään luontoon. Alppilan puhdistamo sai pian jat- koa Savilassa, mutta Helsingin kuormitus kasvoi kasvamistaan ja vaikutti yhä enemmän rannikkovesiin. Vuonna 1928 jätevedenpuhdistuksen kehitystä ohjaamaan laadittiin puhdistamo-ohjelma, jonka selkeä tavoite oli saat- taa kaikki yhdyskuntajätevedet puhdistamisen piiriin eli saavuttaa sadan prosentin liittymisaste jätevesiverkkoon. Pohjois- maiden ensimmäinen aktiivilietetekniikkaa hyödyntävä puhdistamo käynnistyi Kyläsaaressa 1932. Seuraava rakennettiin nel- jän vuoden kuluttua Helsingin niemen länsipuolelle Rajasaareen. Talvisota keskeytti aktiivilietelaitosten rakentamisbuumin Tervasaareen, jonne suunniteltu puhdistamo ei koskaan valmistunut. 1950- ja 60-luvuilla puhdistamo-ohjelma mukaili kaupungin kasvua, ja omat puhdistamonsa saivat Lauttasaari, Hert- toniemi, Munkkisaari, Tali, Laajasalo ja Viikki. Töölönlahdelta käynnistynyt jätevedenpuhdistamoiden rakentaminen päättyi Vuosaaren puhdistamon valmistuessa 1971, jolloin pääkaupungin hajautettu jätevedenpuhdistamoiden sarja tuli päätökseen- sä. Tuolloin toiminnassa oli yhteensä 11 puhdistamoa. Viimeisimpien joukossa katajanokkalaiset ja vuosaarelaiset pääsivät jätevedenpuhdistuspalveluiden piiriin. Sadan prosentin liittymisaste oli vihdoin lähes saavutettu. Jätevedenpuhdistuksen kulta-aikaa oli innovatiivinen 1970-luku. Puhdistusmenetelmien kehittyessä rannikoidemme pa- himman rehevöittäjän fosforin kuormitusluvut tulivat selvästi alaspäin. Typpilukemat saatiin laskuun reilu vuosikymmen myöhemmin. Puhdistamo-ohjelman jälkeen merkittävin saavutus ympäristönsuojelussa ja kuntien välisessä yhteistyössä oli vuonna 1994 toimintansa aloittanut Viikinmäen keskuspuhdistamo, jonka valmistuminen päätti hajautetun puhdistamotoiminnan ja vapautti rannikkovedet lopullisesti yhdyskuntien kuormituksesta. Tänä päivänä lähes miljoonan ihmisen jätevedet puhdiste- taan tehokkaasti, varmasti ja huomaamattomasti Viikinmäen kallioiden suojissa. Jätevesien kerääminen ja puhdistuksen keskittäminen Viikinmäen puhdistamoon ei olisi onnistunut ilman kokooja- viemäreiden rakentamista. Niitä on rakennettu satoja kilometrejä, ja investoinnit ovat olleet mittavia. Puhdistamo on kehittänyt toimintaansa oma-aloitteisesti 16 vuoden ajan, ja kuormitus Itämereen on vähentynyt vuosi vuodelta. Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun kuormitus Itämereen onkin 2000-luvulla alhaisemmalla tasolla kuin se oli kertaakaan menneellä vuosisadalla. Työtä jätevesien puhdistamiseksi on tehty siis jo sadan vuoden ajan. Sadat ihmiset, sadat ideat, sadat takaiskut sekä sa- dat ponnistelut ja onnistumiset ovat tuoneet meidät tähän päivään. Voimme tarjota koko pääkaupunkiseudulle luotettavan ja laadukkaan ympäristöpalvelun, jonka tulokset kestävät vertailun Suomen, Pohjoismaiden ja maailmankin mittakaavassa. Haluamme jatkaa työtä Helsingin seudun ja koko Itämeren hyväksi ylpeinä menneistä saavutuksista ja odottaen uusia haasteita. Ympäristöongelmien ratkaisuiksi tarvitaan konkreettisia toimia ja yksittäisiä tekoja. Kestävien ja pysyvien tuloksi- en saamiseksi erityisen tärkeää on näiden tekojen jatkuvuus. Kiitän lämpimästi tutkijoita Petri Juutia, Riikka Rajalaa ja Tapio Katkoa paneutumisesta Helsingin jätevedenpuhdistuk- sen historiaan sekä kaikkia muita kirjan teossa mukana olleita henkilöitä tarinoista, asiantuntemuksesta ja innostuksesta tätä projektia kohtaan. Jukka Piekkari vesihuollon toimialajohtaja HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut 7 .......... Luku 1 ............................ Puhtaiden vesistöjen puolesta – 100 vuotta jätevedenpuhdistusta Helsingissä Mitä paremmin jätevesistä huolehditaan, sitä pa- kehitettiin maankuivatusta varten. remmin ympäristö, yhteiskunta ja kansalaiset voi- Suomen ensimmäiset jätevedenpuhdistamot vat. Jätevedenpuhdistuksen tärkeys kuitenkin valmistuivat huolellisen keskustelun ja suunnit- unohtuu helposti silloin, kun se toimii hyvin. Toimi- telun jälkeen vuonna 1910 Helsinkiin ja Lahteen. va vesihuolto ei näy käyttäjälle juuri muuten kuin Muissa kaupungeissa niitä saatiin odotella vielä lopputuotteena, hyvälaatuisena vetenä. Vesihuolto vuosikymmeniä. Ennen jätevedenpuhdistamojen eli vedenhankinta ja sen viemäröinti vaikuttaa kui- perustamista pilaantuneet vesistöt olivat alkaneet tenkin olennaisesti yhteiskunnan hyvinvointiin ja huolestuttaa eri puolilla Suomea. Monien kaupunki- kehitykseen, vaikka se pääosin tapahtuu näkymät- en rantavedet olivat likaantuneet tehtaiden ja asu- tömissä maanpinnan alla. tuksen jätevesistä. Jätevedet myös haisivat monin Jätevedenpuhdistuksen juhlavuonna 2010 on paikoin, mikä synnytti laajaa mielipahaa ja sai ai- kulunut sata vuotta toiminnan alkamisesta Suo- kaan kansalaiskeskustelua. messa. Vuonna 1910 Helsingissä puhdistettiin Helsinkiin alettiin suunnitella viemärilaitosta 3 000 ihmisen jätevedet. Nykyään HSY Vesi hoitaa 1870-luvulla. Kaupunkiin rakennettiin viemäreitä, jätevedenpuhdistuksen noin 1,2 miljoonalle pää- jotka johtivat liat pois kaduilta jokeen ja mereen. kaupunkiseudun asukkaalle Viikinmäen puhdista- Vuonna 1876 valmistui Helsinkiin Suomen ensim- mossa Helsingissä ja Suomenojan puhdistamossa mäinen vesilaitos. Varsinainen jätevedenpuhdis- Espoossa. tus alkoi Helsingissä vuonna 1910, jolloin Alppilan Suomi on useiden kansainvälisten vertailujen jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön. Helsingin mukaan vesihuollon kärkimaa. Kaupunkien jäteve- toinen jätevedenpuhdistamo avattiin Savilaan viisi denpuhdistamot puhdistavat jätevedet tehokkaas- vuotta myöhemmin. ti, ja vesilaitosten tarjoama vesi on hyvää ja sitä Helsinki oli monella tavalla edelläkävijä jäte- on riittävästi tarjolla. Termi vesihuolto otettiin suo- vedenpuhdistuksessa: Pohjoismaiden ensimmäi- men kieleen käyttöön 1950-luvulla. Se kattaa sekä nen aktiivilietelaitos valmistui Kyläsaareen vuonna vedenhankinnan että jätevedenpuhdistuksen, jotka 1932. Jätevesien puhdistus kuului Helsingissä aina monissa muissa kielissä erotetaan eri sanoiksi. vuoteen 1983 asti kaupungin rakennusviraston vas- Vedenpuhdistuksella on pitkä historia, joka on tuulle. vahvasti sidoksissa eri yhteiskuntien ja kulttuurien Vesihuollon vaikutus kaupunkielämään alkoi kehitykseen. Vesijärjestelmät ja vesistöjen hyöty- näkyä nopeasti. Noin 20 vuotta viemärilaitoksen
Load more

Recommended publications
  • Finnish Dance in Focus 2017–2018 Editorial Contents Finnish Dance in Focus 2017–2018 P 3
    P 2 FINNISH DANCE IN FOCUS 2017–2018 EDITORIAL CONTENTS FINNISH DANCE IN FOCUS 2017–2018 P 3 Lighting and sound designers Aino on equal terms with other Huovio artists and creatives. Jani-Matti 22–27 FINNISH DANCE IN FOCUS \ 2017–2018 VOLUME EIGHTEEN CAN WE TACKLE Salo \ Mandelin Publisher: Dance Info Finland 28–32 Tallberginkatu 1 C/93, 00180 Helsinki SOCIETY’S PROBLEMS combines styles Tel. +358 (0)9 6121 812 \ from circus [email protected] acrobatics to www.danceinfo.fi THROUGH DANCE? contemporary Editor-in-chief: Sanna Rekola dance. [email protected] Editor: Sanna Kangasluoma In today’s global climate, many feel that we live in a precarious and unsafe world, Ilpo [email protected] and this is also reflected in dance art. Art and artists are taking the opportunity to Vainionpää Editorial board: Sanna Kangasluoma, speak out in defence of empathy, trust, honesty and love. Collaboration is the working Katarina Lindholm, Sanna Rekola method du jour, and individual artistic geniuses and stars have been replaced by work that embraces collective creation between artists from different spheres. 12–19 Writers: Olli Ahlroos, Niko Hallikainen, Jenny Body language and dance can be more effective than mere words when it comes Jägerhorn-Tabermann, Sanna Kangasluoma, to initiating all-encompassing human encounters. Breakdance workshops are being Maija Karhunen, Raisa Rauhamaa, used to prevent and resolve bullying problems involving young people, and a dance Inka Reijonen video made by a church in Helsinki and published on YouTube touched many with English translation: Claire Dickenson, its comforting message. \ Fleur Jeremiah, Lola Rogers Joint performances by a Finnish dance artist and an Iranian musician who applied What means can for asylum in Finland are leaving many in tears, and audience discussions on the topic Graphic design & layout: Inka Kosonen of immigration have become an integral part of the piece.
    [Show full text]
  • Mapping Smart Cities in the Europe
    DIRECTORATE GENERAL FOR INTERNAL POLICIES POLICY DEPARTMENT A: ECONOMIC AND SCIENTIFIC POLICY Mapping Smart Cities in the EU STUDY Abstract This report was commissioned to provide background information and advice on Smart Cities in the European Union (EU) and to explain how existing mechanisms perform. In exploring this, a working definition of a Smart City is established and the cities fitting this definition across the Member States are mapped. An analysis of the objectives and Europe 2020 targets of Smart City initiatives finds that despite their early stage of development, Smart City objectives should be more explicit, well defined and clearly aligned to city development, innovation plans and Europe 2020 in order to be successful. IP/A/ITRE/ST/2013-02 January 2014 PE 507.480 EN This document was requested by the European Parliament's Committee on Industry, Research and Energy. AUTHORS Catriona MANVILLE, RAND Europe Gavin COCHRANE, RAND Europe Jonathan CAVE, RAND Europe Jeremy MILLARD, Danish Technological Institute Jimmy Kevin PEDERSON, Danish Technological Institute Rasmus Kåre THAARUP, Danish Technological Institute Andrea LIEBE, WiK Matthias WISSNER, WiK Roel MASSINK, TNO Bas KOTTERINK, TNO RESPONSIBLE ADMINISTRATOR Fabrizio PORRINO Balázs MELLÁR Frédéric GOUARDÈRES Signe JENSEN Cécile KÉRÉBEL Policy Department A: Economic and Scientific Policy European Parliament B-1047 Brussels E-mail: [email protected] LINGUISTIC VERSION Original: EN ABOUT THE EDITOR To contact Policy Department A or to subscribe to its newsletter please write to: [email protected] Manuscript completed in January 2014 © European Union, 2014 This document is available on the Internet at: http://www.europarl.europa.eu/studies DISCLAIMER The opinions expressed in this document are the sole responsibility of the author and do not necessarily represent the official position of the European Parliament.
    [Show full text]
  • Sata Vuotta Vesihuoltoa Suomessa 1917–2017
    Sata vuotta vesihuoltoa Suomessa 1917–2017 Sata vuotta vesihuoltoa Suomessa 1917–2017 Petri S. Juuti, Tapio S. Katko & Riikka P. Rajala Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKau- pallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä Kiitämme mukana olevia vesilaitoksia tuesta. Kiitos myös VVY:n Kehittä- misrahastolle, Maa- ja vesitekniikan tuki ry:lle sekä Suomen Akatemialle (ReWagons no. 288153). Kannenkuva postikortti vuodelta 1905: Suomi-neito (Sellén Ragnhild). Graafinen suunnittelu ja taitto: Riikka P. Rajala ISBN 978-952-03-0547-5 (pdf) SBN 978-952-03-0546-8 (painettu) 2017 TUP ja Petri S. Juuti, Tapio S. Katko & Riikka P. Rajala Paino Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere 2017 Sata vuotta vesihuoltoa Sisällysluettelo Luku 1: Pohjoinen veden suurtasavalta 11 Luku 2: Vesihuollon synty, merkitys ja keskeiset kehitysvaiheet 1865-1939 15 Vesi tautien kantajana 16 Uutta tietämystä Euroopasta ja muualta 19 Vesilaitosten ja viemäröinnin synty Suomessa 22 Vesihuollon asiakkaana 25 Luku 3: Keskeiset valinnat ja kehitysvaiheet 27 HÄMEENLINNA 30 Vesilaitoksen synty 30 Vesijohtoa, viemäriä ja kuluttajia 34 Kaupunkialue laajenee 36 Tekopohjavettä 37 Ahvenistolle uusi vedenkäsittelylaitos 1981 38 Vedenkulutus ei enää lisäänny 39 Hämeenlinnan viemäröinti 1960-luvulla 40 Vuosi 2017 43 Haastattelu 43 KANGASALA 48 Teollisuuden vesihuoltoa 49 Naudoille oma vedenkulutusmaksu 52 Vesihuollon ratkaisuja palotoimi mielessä 54 Kirkkojärvi saastuu 55 Pitkäjärven pumppaamo ”paukulla päälle” 57 Kohti yhteistoimintaa: vaikeita valintoja
    [Show full text]
  • Annual Review 2010
    Review of 2010 – EUR version Contents Group overview 2010 in brief 2 Comments by the President and CEO 4 Mission, goals and strategy 6 Profitable Growth, 2011–2015 9 Segment reporting 10 Financial and qualitative targets 12 Risk management 14 New Karolinska Solna 16 Green Refurbishments 17 Employees 18 Share data 20 Business streams Construction 22 Residential Development 34 Commercial Property Development 42 Infrastructure Development 50 Sustainable development 60 Financial information Report of the Directors 69 Corporate governance report 76 Consolidated income statement 83 Consolidated statement of comprehensive income 84 Consolidated statement of financial position 85 Consolidated statement of changes in equity 87 Consolidated cash flow statement 88 Notes, table of contents 90 Statement by the President and Chief Executive Officer 157 Independent Auditors’ Report 158 Senior Executive Team 162 Board of Directors 164 Major events during 2010 166 Definitions and abbreviations 170 More information about Skanska 171 Addresses 172 Annual Shareholders’ Meeting 173 Investors 173 The financial statements presented in this Review have been prepared in EUR (euros) as the presentation currency. As the functional currency of the Parent Company is SEK (Swedish kronor), Skanska’s statutory Annual Report including the consolidated financial statements and the financial statements of the Parent Company has been prepared using Swedish kronor (SEK) as the presentation currency. For currency exchange rates, see page 140. Reporting of earnings, revenue and key ratios in the first part of the Review of 2010 (pages 1–68) complies with the segment reporting method described on page 10. The Skanska Group Senior Executive Team Skanska Financial Services Group Staff Units Construction Residential Development Commercial Property Development Infrastructure Development Skanska Sweden Skanska Residential Development Skanska Commercial Skanska Nordic Development Nordic Infrastructure Development Skanska Norway Skanska Finland Skanska Poland Skanska Resid.
    [Show full text]
  • Maakunta Ja Metropoli Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan Rahasto 1963–2013
    1 Riitta Mäkinen Maakunta ja metropoli Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto 1963–2013 Ulkoasu: Rinna Saramäki ISBN 978-952-99411-8-6 Suomen Kulttuurirahasto 2013 2 3 TAUSTA asiamies Hovinheimon kauteen; Rekrytointi hoitokuntaan ja kokemukset Suomalaiskansallisen kulttuurin ja maakuntien Suomen puolesta 7 Yhteistyötä 100 Uusimaa – ”rikkinäinen maakunta”? 10 Muut rahoittajat; Kannatusyhdistys ja neuvottelupäivät; Kulttuuriympäristöseminaa- ri? Hautausmaakulttuuri; Linnankoski-mitalit; Uudenmaan liiton kulttuuriohjelma KETKÄ, MITEN – paluu rahaston lähtökohtaan? Toiveikas alku 15 Aloite Hyvinkäältä, Maakuntaliitto valmisteli; Hoitokunta, perustamistilaisuus ja NIMIKKORAHASTOKEHITYSTÄ alkurahoitus; Kansalaiskeräykset ja lahjoitajien motivointi; Ensimmäinen apuraha- Vaikuttajia onnitellen tai muistoa kunnioittaen 105 jako ja vuosijuhla loivat mallin; Kunnat rahoittajiksi; Ensimmäiset nimikkorahastot; Aluelehdet ja niiden rahastot – merkittävä osa maakuntarahaston historiaa; Einar ja Hoitokuntavaihdos, Salosen poismeno, nimikkorahasto ja seuraaja Vahermo Anna Winqvistin rahasto; Markku Salosen - ; Heikki von Hertzenin - ; Kauko Kam- Vaikeasti vastattavia haasteita 42 mosen - ; Sirkka, Kauko ja Matti Holman - ; Joonas Kokkosen- ; Tuusulan rantatien Julkishallinto mukaan kulttuurin tukemiseen; Uusimaa-problematiikkaa vuosijuhlissa rahasto – Tuusulanjärven taiteilijayhteisön 100-vuotisrahasto, Orimattila-rahasto ja maakuntahistoria-hankkeena Uudemmat, testamentteihin perustuvat rahastot 114 Impi Heinosen rahasto; Veera Kaartolan -; Jaakko
    [Show full text]
  • Aerosol Episodes in Finland Caused by Wildfires
    Atmos. Chem. Phys. Discuss., 5, 2469–2501, 2005 Atmospheric ACPD www.atmos-chem-phys.org/acpd/5/2469/ Chemistry SRef-ID: 1680-7375/acpd/2005-5-2469 and Physics 5, 2469–2501, 2005 European Geosciences Union Discussions Aerosol episodes in Finland caused by Characterization of aerosol particle wildfires episodes in Finland caused by wildfires in J. V. Niemi et al. Eastern Europe Title Page J. V. Niemi1, H. Tervahattu2,3, H. Vehkamaki¨ 4, J. Martikainen4, L. Laakso4, Abstract Introduction M. Kulmala4, P. Aarnio5, T. Koskentalo5, M. Sillanpa¨a¨ 6, and U. Makkonen6 Conclusions References 1Department of Biological and Environmental Sciences, University of Helsinki, P.O. Box 27, Tables Figures FIN-00014 Helsinki, Finland 2Nordic Envicon Ltd., Koetilantie 3, FIN-00790 Helsinki, Finland 3 Cooperative Institute for Research in Environmental Sciences, University of Colorado, J I Campus Box 216, Boulder, CO 80309, USA 4Department of Physical Sciences, University of Helsinki, P.O. Box 64, FIN-00014 Helsinki, J I Finland Back Close 5Helsinki Metropolitan Area Council (YTV), Opastinsilta 6 A, FIN-00520 Helsinki, Finland 6 Finnish Meteorological Institute, Sahaajankatu 20 E, FIN-00880 Helsinki, Finland Full Screen / Esc Received: 31 January 2005 – Accepted: 4 April 2005 – Published: 22 April 2005 Print Version Correspondence to: J. V. Niemi (jarkko.v.niemi@helsinki.fi) © 2005 Author(s). This work is licensed under a Creative Commons License. Interactive Discussion EGU 2469 Abstract ACPD We studied the sources, compositions and size distributions of aerosol particles during 5, 2469–2501, 2005 long-range transport (LRT) PM2.5 episodes occurred on 12–15 August, 26–28 August and 5–6 September 2002 in Finland.
    [Show full text]
  • SURVIVAL GUIDE Åbo–Vasa
    2017–2018 SURVIVAL GUIDE Åbo–Vasa @aboakademi @NoviaUAS www.abo.fi www.novia.fi facebook.com/aboakademi facebook.com/NoviaUAS youtube/aboakademi youtube/NoviaUAS [email protected] [email protected] General Emergency Number Ambulance, Police, Fire Department 112 Poison Information Centre 09-471 977 Contents Contents Introduction to the Survival Guide . 1 1 . Finland . .2 1.1 Finland in a nutshell .............................................2 1.2 The City of Åbo/Turku ...........................................3 1.3 The City of Vasa/Vaasa ...........................................3 1.4 Åbo Akademi University ..........................................4 1.5 Novia University of Applied Sciences ...............................5 2 . Åbo Akademi University (ÅAU) . 6 2.1 Offices of ÅAU ..................................................6 2.2 Student Union of ÅAU (Åbo Akademis Studentkår, ÅAS) .............7 2.3 Friendship Programme (only in Åbo) ..............................9 2.4 Exchange Students ...............................................9 2.5 Degree Students ................................................11 2.6 PhD Students ..................................................11 2.7 International Trainees and Visiting Students ........................12 2.8 General Information Concerning Studies ..........................13 2.9 Libraries .......................................................15 2.10 IT Facilities ...................................................19 2.11 Photocopying, Scanning & Printing ..............................20
    [Show full text]
  • Corporate Social Responsibility Report
    CONSTI PLC CORPORATE SOCIAL RESPONSIBILITY REPORT www.consti.fi CONSTI PLC CORPORATE SOCIAL RESPONSIBILITY REPORT 2 Corporate Social Responsibility Report 2020 / Consti Plc Contents 1 INTRODUCTION ...................................................................... 4 1.1. Consti Plc .....................................................................................................................................................4 1.2. Responsibility Project 2020 and stakeholder groups .............................................................................5 1.3. Leadership and corporate social responsibility .......................................................................................6 1.4. Reporting on responsibility ........................................................................................................................7 2 MEGATRENDS AND THE OPERATING ENVIRONMENT ................. 8 2.1. Operating environment ..............................................................................................................................9 2.2. Megatrends ...................................................................................................................................................9 3 CONSTI AND THE UN’S SUSTAINABILITY GOALS .................... 12 4 RESPONSIBILITY FOR PERSONNEL ...................................... 14 4.1. Continuous improvement of occupational safety ................................................................................15 4.2. Staff development and support for
    [Show full text]
  • Education, Training, and Research in the Information Society: a National Strategy
    DOCUMENT RESUME ED 389 258 IR 017 343 TITLE Education, Training, and Research in the Information Society: A National Strategy. INSTITUTION Ministry of Education, Helsinki (Finland). REPORT NO ISBN-951-53-0388-5 PUB DATE 95 NOTE 67p.; Prepared by an Expert Committee appointed by the Finnish Ministry of Education on September 13, 1994. AVAILABLE FROM Internet: http://www.mined.fi/tietostrategia.html (finnish); http://www.mined.fi/infostrategy.html (English); gopher://gopher.funet.fi/11/funet/infostrategy (English). PUB TYPE Reports Evaluative/Feasibility (142) EDRS PRICE MF01/PC03 Plus Postage. DESCRIPTORS *Access to Information; Change Strategies; Community Education; *Computer Networks; Continuing Education; *Educational Planning; Foreign Countries; *Information Literacy; Information Networks; *Information Policy; Information Technology; International Communication; Needs; Policy Formation; *Public Policy; Strategic Planning; Teacher Education; Technological Literacy IDENTIFIERS *Finland; Internet ABSTRACT This report is a written synthesis of opinions and observations on the role of emerging information technology in Finnish society. It surmises that such technology will benefit the educational system and increase research activity, thereby creating new channels of information access for the public, as long as national policymakers commit themselves to strategies for building education programs that are flexible enough to adapt to changing definitions of information literacy and technological expertise. These programs must not only train students and teachers but extend to citizens at large, providing opportunities for their continuing education. Finland needs to participate in the global electronic library by making more information available in digital format, guaranteeing education and research facilities high-performance computing capacity and reliable network connections, and continuing development of Internet links between schools, businesses, and their communities.
    [Show full text]
  • Luonnos 19.8.2015 Hallituksen Esitys Eduskunnalle Laeiksi Kuntarakennelain Muuttamisesta Sekä Kuntajakolain Muut
    1(12) Luonnos 19.8.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muut- tamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin ku- moamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuntarakennelakia. Kuntarakennelaista kumottaisiin säännök- set kuntauudistuksen toteuttamisesta, jotka koskevat muun muassa kuntien velvollisuutta selvittää yhdistymistä, selvitysvelvollisuuden edellytyksiä sekä selvitysten määräaikoja. Kuntien yhdistymi- sen taloudellista tukea koskeviin säännöksiin tehtäisiin edellä mainittujen säännösten kumoamisesta johtuvia muutoksia. Yhdistymisavustusten maksamiseksi ei enää edellytettäisi, että kuntien yhdis- tymisesitys täyttää selvitysalueita ja selvitysten määräaikoja koskevat edellytykset. Koska kuntien velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä lakkaisi, säännökset selvitysavustuksesta kumottaisiin. Lisäksi ehdotetaan kumottavaksi säännös kuntajaon muutoksissa sovellettavasta henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojasta. Irtisanomissuojasäännöstä sovellettaisiin kuitenkin ennen lain voimaan- tuloa voimaan tulleissa kuntien yhdistymisissä. Vuonna 2016 voimaan tulevissa kuntien yhdistymi- sissä kunnat voisivat sopia yhdistymissopimuksen muuttamisesta siten, ettei irtisanomissuojasään- nöstä sovelleta. Lisäksi kumottaisiin kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voi- maantulosäännöksen momentti, joka koskee tässä esityksessä kumottavaksi ehdotettuja kuntaraken- nelain säännöksiä.
    [Show full text]
  • Lataa Tampereen Pdf Aukeamittain Tästä Linkistä
    Sisältö Lukijalle, Sini Ruohonen 4 Kirjoittajat 6 Tehtävänä Tampere, Sofia Vikman 10 Menestyvä metropoli vetää puoleensa, Ilkka Sasi 16 Tampereen talous vuoristoradalla, Antti Ivanoff 24 Älykkään ja kestävän liikkumisen edelläkävijä, Aleksi Jäntti 30 Neuvola, päiväkoti ja koulu – lapsiperhepalvelujen kivijalat, Leena Kostiainen 44 Jokaiselle tamperelaiselle lapselle ja nuorelle löydettävä harrastus, Ida Leino 52 Nuorissa on tulevaisuus – sanonnasta todeksi, Anna-Kaisa Ikonen 58 Sote-palvelujen kehittäminen on yhteinen asiamme, Anne-Mari Jussila 64 Ajatuspaja Toivo Päivitetään Tampere!, Jouni Markkanen 74 Kansakoulukuja 3A 00100 Helsinki Johtopäätökset: Kaupungit koronan jälkeen, Sini Ruohonen 80 www.toivoajatuspaja.fi Tervetuloa ajattelemaan uudesti! Kannet: Kristian Tervo Taitto: Satu Winqvist, Takomo Tuotanto Oy Paino: Painotalo Trinket Oy Painettu Suomessa ISBN: 978-952-7402-03-0 2 3 sista vaikutuksista – jotka ilman muuta koskettaisivat myös kaupunkeja niin lyhy- Lukijalle ellä kuin pitkällä aikavälillä. Loppuvuodesta 2019 Ajatuspaja Toivo käynnisti kunnianhimoisen projektin: Kirjaprojektimme oli kulminaatiopisteessä; kestävätkö kirjoitusten visiot ehdotimme suurimpien kaupunkien kokoomuksen valtuustoryhmille aikaa siten, että näkemykset kaupunkien tulevaisuudesta ovat valideja kokoelmakirjan kirjoittamista oman kotikaupunkinsa tulevaisuudesta. vielä kriisin jälkeen? Olivatko ne liian sidoksissa taloudelliseen nousukauteen vai esitettiinkö ideoita, jotka olisivat toteutuskelpoisia myös uudessa tilan- Kymmenien kirjoitusten deadline
    [Show full text]
  • Annual Report 2010 Contents
    Annual Report 2010 Contents Group overview 2010 in brief 2 Comments by the President and CEO 4 Mission, goals and strategy 6 Profitable Growth, 2011–2015 9 Segment reporting 10 Financial and qualitative targets 12 Risk management 14 New Karolinska Solna 16 Green Refurbishments 17 Employees 18 Share data 20 Business streams Construction 22 Residential Development 34 Commercial Property Development 42 Infrastructure Development 50 Sustainable development 60 Financial information Report of the Directors 69 Corporate governance report 76 Consolidated income statement 83 Consolidated statement of comprehensive income 84 Consolidated statement of financial position 85 Consolidated statement of changes in equity 87 Consolidated cash flow statement 88 Parent Company income statement 90 Parent Company balance sheet 91 Parent Company changes in equity 92 Parent Company cash flow statement 92 Notes, table of contents 93 Proposed allocation of earnings 166 Auditors’ Report 167 Senior Executive Team 170 Board of Directors 172 Major events during 2010 174 Definitions and abbreviations 178 More information about Skanska 179 Addresses 180 Annual Shareholders’ Meeting 181 Investors 181 This document is in all respects a translation of the Swedish original Annual Report. In the event of any differences between this translation and the Swedish original, the latter shall prevail. Reporting of earnings, revenue and key ratios in the first Skanska’s largest-ever project, New Karolinska Solna − a new part of the Annual Report (pages 1–68) complies with Skanska’s largest-ever project, New Karolinskauniversity Solna hospital − a new university in Sweden hospital −in asSweden it will − as look it will whenlook when completed. completed. the segment reporting method described on page 10.
    [Show full text]