Petri Juuti, Riikka Rajala ja Tapio Katko

Metropoli ja meri

100 vuotta jätevedenpuhdistusta Helsingissä

Metropoli ja meri Metropoli ...... Kannen ja välilehtien valokuvat: Mikko Harma Mikko valokuvat: ja välilehtien Kannen ja taitto: Ulkoasu Channel Oy Power Paino: Oy Offset Saarijärven Kuvatoimitus: Anna Valtonen ympäristöpalvelut Helsingin seudun HSY Helsinki 2010 6/2010 julkaisuja HSY:n ja HSY Katko Tapio Rajala, Juuti, Riikka © Petri ISBN: 978-952-6604-09-1 ...... Metropoli ja meri Metropoli 100 vuotta jätevedenpuhdistusta Helsingissä Katko ja Tapio Rajala Juuti, Riikka Petri ympäristöpalvelut Helsingin seudun HSY Helsinki ......

Svenska sammandrag Svenska varrelta matkan muistoja henkilökunnan Puhdistamojen Luku 5: Luku puhdas asuinympäristö Tavoitteena 6: Luku Itämerta puhtaampaa Kohti Luku 4: 4: Luku puhdistamo ja Viikinmäen moderni jätevedenpuhdistus Pääkaupunkiseudun Luku 3: Luku Helsingissä ja viemäröinnin vaiheita Jätevedenpuhdistuksen Saatteeksi 1: Luku Helsingissä jätevedenpuhdistusta – 100 vuotta puolesta vesistöjen Puhtaiden 2: Luku tarvitaan? Mihin jätevedenpuhdistusta Jätevedenpuhdistuksen vaiheet Helsingissä vaiheet Jätevedenpuhdistuksen Helsingin ratkaisut asia yhteinen on kaikkien tulevaisuus - Itämeren Loppusanat Jätevedenpuhdistus Espoossa Espoossa Jätevedenpuhdistus puhdistamoon Viikinmäen keskittäminen Jätevesihuollon jätevedenpuhdistuksessa Lietteenkäsittely hyötykäyttöön Kaasu Yhteenveto vaiheet varhaiset vesihuollon Kaupungin tila 1960-luvulla ja asuinympäristön rakennus Puhdistamojen merialueen tilaa parantaa Viikinmäki tänään Helsingin jätevedenpuhdistus Yhteenveto Helsinki 1800–1900-lukujen vaihteessa: likavesiä ja tarttuvia tauteja ja tarttuvia likavesiä vaihteessa: Helsinki 1800–1900-lukujen ja ratkaisuja – tutkimuksia Alppilan ja Lahden puhdistamot 1927 suunnitelma puhdistamon Seitsemän 1930-luvulle – 1920-luvulta rakentamista Raskasta jätevedenpuhdistamot Uudet ja saavutuksia suunnitelmia 1970-luvun toiminnasta ja laitosten vesistöistä Tutkimuksia Aktiivilietelaitokset Helsingin jätevedenpuhdistamot puhdistamot jääneet ja kesken Sota-aika puhdistamot ja uudet tekniikka jälkeinen Sodan Vantaalla Jätevedenpuhdistus Yhteenveto Jätevedenpuhdistuksen alku Euroopassa ja Suomessa Euroopassa alku Jätevedenpuhdistuksen suomalaisia jätevedenpuhdistamoja Kohti kehitys vaihteen 1800–1900-lukujen Yhteenveto: 135 136 142 144 146 135 96 104 110 112 114 114 118 125 129 133 91 91 44 47 50 52 54 55 58 59 70 71 84 88 36 41 13 24 28 33 Sisällys 7 9

......

Saatteeksi

Vuonna 2010 on tullut kuluneeksi sata vuotta Helsingin ensimmäisen jätevedenpuhdistamon toiminnan käynnistymisestä Alppilassa Töölönlahden kupeessa. Alppilan puhdistamon perustamisesta käynnistyi Helsingin rannikkovesien puhdistumi- seen ja Itämeren pelastamiseen tähtäävä pitkä ja haastava työ. Sadassa vuodessa jätevedenpuhdistus on kehittynyt yhdes- sä kaupungin kanssa. Hyvistä puhdistustuloksista voivat nauttia kaikki kaupunkilaiset joka ikinen päivä. Teollisuuden ja kaupunkilaisten jätökset kuormittivat Itämerta vuonna 1910 niin voimakkaasti, että Töölönlahti oli käy- tännössä katsoen kuollut ja kaupungin rannikkovedet pahasti saastuneita. Alppilan jätevedenpuhdistamo oli ensimmäinen, joskin riittämätön yritys hallita yhdyskuntien jätevesien vaikutusta ympäröivään luontoon. Alppilan puhdistamo sai pian jat- koa Savilassa, mutta Helsingin kuormitus kasvoi kasvamistaan ja vaikutti yhä enemmän rannikkovesiin. Vuonna 1928 jätevedenpuhdistuksen kehitystä ohjaamaan laadittiin puhdistamo-ohjelma, jonka selkeä tavoite oli saat- taa kaikki yhdyskuntajätevedet puhdistamisen piiriin eli saavuttaa sadan prosentin liittymisaste jätevesiverkkoon. Pohjois- maiden ensimmäinen aktiivilietetekniikkaa hyödyntävä puhdistamo käynnistyi Kyläsaaressa 1932. Seuraava rakennettiin nel- jän vuoden kuluttua Helsingin niemen länsipuolelle Rajasaareen. Talvisota keskeytti aktiivilietelaitosten rakentamisbuumin Tervasaareen, jonne suunniteltu puhdistamo ei koskaan valmistunut. 1950- ja 60-luvuilla puhdistamo-ohjelma mukaili kaupungin kasvua, ja omat puhdistamonsa saivat Lauttasaari, Hert- toniemi, Munkkisaari, Tali, Laajasalo ja Viikki. Töölönlahdelta käynnistynyt jätevedenpuhdistamoiden rakentaminen päättyi Vuosaaren puhdistamon valmistuessa 1971, jolloin pääkaupungin hajautettu jätevedenpuhdistamoiden sarja tuli päätökseen- sä. Tuolloin toiminnassa oli yhteensä 11 puhdistamoa. Viimeisimpien joukossa katajanokkalaiset ja vuosaarelaiset pääsivät jätevedenpuhdistuspalveluiden piiriin. Sadan prosentin liittymisaste oli vihdoin lähes saavutettu. Jätevedenpuhdistuksen kulta-aikaa oli innovatiivinen 1970-luku. Puhdistusmenetelmien kehittyessä rannikoidemme pa- himman rehevöittäjän fosforin kuormitusluvut tulivat selvästi alaspäin. Typpilukemat saatiin laskuun reilu vuosikymmen myöhemmin. Puhdistamo-ohjelman jälkeen merkittävin saavutus ympäristönsuojelussa ja kuntien välisessä yhteistyössä oli vuonna 1994 toimintansa aloittanut Viikinmäen keskuspuhdistamo, jonka valmistuminen päätti hajautetun puhdistamotoiminnan ja vapautti rannikkovedet lopullisesti yhdyskuntien kuormituksesta. Tänä päivänä lähes miljoonan ihmisen jätevedet puhdiste- taan tehokkaasti, varmasti ja huomaamattomasti Viikinmäen kallioiden suojissa. Jätevesien kerääminen ja puhdistuksen keskittäminen Viikinmäen puhdistamoon ei olisi onnistunut ilman kokooja- viemäreiden rakentamista. Niitä on rakennettu satoja kilometrejä, ja investoinnit ovat olleet mittavia. Puhdistamo on kehittänyt toimintaansa oma-aloitteisesti 16 vuoden ajan, ja kuormitus Itämereen on vähentynyt vuosi vuodelta. Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun kuormitus Itämereen onkin 2000-luvulla alhaisemmalla tasolla kuin se oli kertaakaan menneellä vuosisadalla. Työtä jätevesien puhdistamiseksi on tehty siis jo sadan vuoden ajan. Sadat ihmiset, sadat ideat, sadat takaiskut sekä sa- dat ponnistelut ja onnistumiset ovat tuoneet meidät tähän päivään. Voimme tarjota koko pääkaupunkiseudulle luotettavan ja laadukkaan ympäristöpalvelun, jonka tulokset kestävät vertailun Suomen, Pohjoismaiden ja maailmankin mittakaavassa. Haluamme jatkaa työtä Helsingin seudun ja koko Itämeren hyväksi ylpeinä menneistä saavutuksista ja odottaen uusia haasteita. Ympäristöongelmien ratkaisuiksi tarvitaan konkreettisia toimia ja yksittäisiä tekoja. Kestävien ja pysyvien tuloksi- en saamiseksi erityisen tärkeää on näiden tekojen jatkuvuus. Kiitän lämpimästi tutkijoita Petri Juutia, Riikka Rajalaa ja Tapio Katkoa paneutumisesta Helsingin jätevedenpuhdistuk- sen historiaan sekä kaikkia muita kirjan teossa mukana olleita henkilöitä tarinoista, asiantuntemuksesta ja innostuksesta tätä projektia kohtaan.

Jukka Piekkari vesihuollon toimialajohtaja HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut

7 ......

Luku 1 ......

Puhtaiden vesistöjen puolesta – 100 vuotta jätevedenpuhdistusta Helsingissä

Mitä paremmin jätevesistä huolehditaan, sitä pa- kehitettiin maankuivatusta varten. remmin ympäristö, yhteiskunta ja kansalaiset voi- Suomen ensimmäiset jätevedenpuhdistamot vat. Jätevedenpuhdistuksen tärkeys kuitenkin valmistuivat huolellisen keskustelun ja suunnit- unohtuu helposti silloin, kun se toimii hyvin. Toimi- telun jälkeen vuonna 1910 Helsinkiin ja Lahteen. va vesihuolto ei näy käyttäjälle juuri muuten kuin Muissa kaupungeissa niitä saatiin odotella vielä lopputuotteena, hyvälaatuisena vetenä. Vesihuolto vuosikymmeniä. Ennen jätevedenpuhdistamojen eli vedenhankinta ja sen viemäröinti vaikuttaa kui- perustamista pilaantuneet vesistöt olivat alkaneet tenkin olennaisesti yhteiskunnan hyvinvointiin ja huolestuttaa eri puolilla Suomea. Monien kaupunki- kehitykseen, vaikka se pääosin tapahtuu näkymät- en rantavedet olivat likaantuneet tehtaiden ja asu- tömissä maanpinnan alla. tuksen jätevesistä. Jätevedet myös haisivat monin Jätevedenpuhdistuksen juhlavuonna 2010 on paikoin, mikä synnytti laajaa mielipahaa ja sai ai- kulunut sata vuotta toiminnan alkamisesta Suo- kaan kansalaiskeskustelua. messa. Vuonna 1910 Helsingissä puhdistettiin Helsinkiin alettiin suunnitella viemärilaitosta 3 000 ihmisen jätevedet. Nykyään HSY Vesi hoitaa 1870-luvulla. Kaupunkiin rakennettiin viemäreitä, jätevedenpuhdistuksen noin 1,2 miljoonalle pää- jotka johtivat liat pois kaduilta jokeen ja mereen. kaupunkiseudun asukkaalle Viikinmäen puhdista- Vuonna 1876 valmistui Helsinkiin Suomen ensim- mossa Helsingissä ja Suomenojan puhdistamossa mäinen vesilaitos. Varsinainen jätevedenpuhdis- Espoossa. tus alkoi Helsingissä vuonna 1910, jolloin Alppilan Suomi on useiden kansainvälisten vertailujen jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön. Helsingin mukaan vesihuollon kärkimaa. Kaupunkien jäteve- toinen jätevedenpuhdistamo avattiin Savilaan viisi denpuhdistamot puhdistavat jätevedet tehokkaas- vuotta myöhemmin. ti, ja vesilaitosten tarjoama vesi on hyvää ja sitä Helsinki oli monella tavalla edelläkävijä jäte- on riittävästi tarjolla. Termi vesihuolto otettiin suo- vedenpuhdistuksessa: Pohjoismaiden ensimmäi- men kieleen käyttöön 1950-luvulla. Se kattaa sekä nen aktiivilietelaitos valmistui Kyläsaareen vuonna vedenhankinnan että jätevedenpuhdistuksen, jotka 1932. Jätevesien puhdistus kuului Helsingissä aina monissa muissa kielissä erotetaan eri sanoiksi. vuoteen 1983 asti kaupungin rakennusviraston vas- Vedenpuhdistuksella on pitkä historia, joka on tuulle. vahvasti sidoksissa eri yhteiskuntien ja kulttuurien Vesihuollon vaikutus kaupunkielämään alkoi kehitykseen. Vesijärjestelmät ja vesistöjen hyöty- näkyä nopeasti. Noin 20 vuotta viemärilaitoksen käyttö vaikuttivat keskeisesti jo muinaisten korkea- rakentamisen ja vesilaitoksen perustamisen jäl- kulttuurien menestykseen. Eurooppalainen kau- keen jo noin 70 prosenttia Helsingin asunnoista oli punkikulttuuri alkoi puolestaan kehittyä, kun Roo- varustettu viemärillä ja vesijohdolla. Yleinen hygie- maan rakennettiin noin vuonna 600 eaa. viemäri- niataso parani huomattavasti. Pelätyt lavantauti ja järjestelmä Cloaca Maxima, joka alun perin tosin kolera, jotka olivat Helsingissä varsin yleisiä vielä

9 ...... John Stenbergin ranta 4jaHakaniementori. SigneBrander 1907. HKM. Panoraama Siltavuorensatamaan, kuvattu Siltavuorelta pohjoiseen. Vasemmalla Siltasaarenkatu 1,jossa oliJohnStenbergin konetehdas, nykyinen 10 ...... sulkeneet poismuita mahdollisia kehityspolkuja. osittain ainakin ja kehitykseen alan vaikuttaneet ovatkin valinnat ja vaihtoehtoja, ollut usein myös olisi Tehdyilläpäätöksillä takaiskuja. monia koettu levaisuuteen. korkeatasoisenjätevedenpuhdistuksentu- pitkälle ja nykyaikaisen kaupunkilaisille takaa puhdistamo tien vedenlaatu on parantunut selvästi. Viikinmäen sisälah- Helsingin myötä tehostumisen distuksen jätevedenpuhdistamoon.Viikinmäenneeseen Puh- distustoiminta on keskitetty vuonna 1994 valmistu- jätevedenpuhkaikkiNykyään - 1984. vuonna tioksi organisaa- yhteiseksi Helsingissä koottiin silaitos seuraavien vuosikymmenien aikana. kokonaan lähes hävisivät 1870-luvuilla, ja 1860- Tässä kirjassa paneudutaanerityisestikirjassajäteveTässä on aikana historian Jätevedenpuhdistuksen ve- sekä jätevedenpuhdistus ja Viemärilaitos - haastatelluille,Mäelle,Harri Iikka Hautamäelle, An- kaupungin historia -sarja. Kiitokset kuuluvat kaikille jostaerityisestita,mainittakoon mittava tutkimuskirjallisuut runsaasti käyttöömme kineet hank olemme lisäksi lähteiden Näiden mietinnöt. ja erillisraportit liittyvät niihin sekä kertomukset pöytäkirjat ja vuosikertomukset, kunnallishallinnon vesilaitoksen ja rakennusviraston tolautakunnan, kaupunginvaltuuston,terveydenhoiovat lähteitä pää- Sen Helsingissä. historiaandenpuhdistuksen tää johtopäätöksiä yksittäisen komitearaportin ja ja komitearaportin yksittäisen johtopäätöksiä tää ve- helppo on keskusteluun.Jälkikäteen kuin hun muu- johtanut aikoinaan ole välttämättä taminen kirjoit raportin ja selvittäminen vattujenasioiden muille muutoin työssä apuaanantaneille. kaikille sekä Anderssonille Laura ja Nevalaiselle Ari Heinoselle, Mari Fredille,TommiValtoselle, na On tärkeää muistaa, ettei eri raporteissa ku- raporteissa eri ettei muistaa, tärkeää On Helsingin Helsingin - - - - myöhemmin jollakin tavalla parantuneen terveys- toista lähtöisin olevat vesialan ja vesiensuojelun tilanteen välille, vaikka tilanteeseen on saattanut asiantuntijat arvioivat Helsingin jätevedenpuhdis- vaikuttaa useita tekijöitä. Jätevedenpuhdistuksen tuksen vaiheita sekä vesiensuojelun tilaa Suomes- kehittymisen ohella suomalaisten terveyteen ja sa, Itämeren ympäristössä ja Euroopan unionissa. maamme ympäristön kuntoon ovat viimeisen sa- Tämän kirjan ilmestyessä on kulunut 100 vuot- dan vuoden aikana vaikuttaneet olennaisesti myös ta jätevedenpuhdistuksen alkamisesta Suomessa. parantunut terveydenhuolto ja ravitsemustilanne Haluamme onnitella kaikkia alan uranuurtajia ja sekä kohentuneet asuinolot. nykyisiä ammattilaisia hyvästä työstä puhtaiden Metropoli ja meri – 100 vuotta jätevedenpuh- vesien ja ympäristön puolesta. distusta Helsingissä ei pyri olemaan kaikenkattava Jätevedenpuhdistuksen vaiheita ja kansalais- tutkimus vaan sen tarkoitus ten tuntoja havainnollistamaan kirjassa käytetään on antaa tietoa eräistä keskei- jonkin verran lainauksia kaunokirjallisuudesta. Niis- sistä vaiheista jätevedenpuh- tä voi ennen kaikkea huomata, mitä kaikkea vesis- distuksen historiasta Suomes- töt ja etenkin meri ovat kaupungin asukkaille eri ai- sa ja erityisesti Helsingissä. koina merkinneet. Näin kuvaa Helsinkiä, Itämeren Seuraavassa luvussa perehdy- tytärtä, Mika Waltari romaanissaan Surun ja ilon tään muun muassa varhaisiin kaupunki vuonna 1936: ympäristöongelmiin ja seura- taan jätevesien puhdistami- Töölönlahden mustasta pinnasta heijastuvat sen alkuvaiheita Euroopassa valot – kuin joskus ulkomailla – ja taivas vielä, kau- ja Suomessa. Luku kolme kes- pungin valot luovat siihen kajastuksen, joka var- kittyy viemäröinnin ja jäteve- maan näkyy kauas merelle, kauas maanteille, jotka sienpuhdistuksen kehittymi- vievät pois kaupungista. Kaupunki nousee valopat- seen pääkaupunkiseudulla ja saana taivaaseen keskellä maan ja meren pimeää tarkastelee minkälaisia vaihei- rajaa.1 ta Helsingin jätevedenpuhdis- tamot ovat eri vuosikymme- Helsingissä YK:n julistamana Maailman vesi- ninä käyneet läpi. Luku neljä päivänä 22.3.2010 kertoo miten jätevedenpuh- distus on pääkaupunkiseudul- la siirtynyt modernille tasolle...... Luvussa viisi tutustutaan sii- hen, miten vedenpuhdistus on vaikuttanut asukkaiden elä- Kirjoittajat mään ja pääkaupungin ympä- ristön tilaan. Viimeinen kuu- Petri Juuti Riikka Rajala Tapio Katko des luku tiivistää kirjan sisällön, ja siinä luodaan dosentti, FT TkT dosentti, TkT katsaus myös tulevaisuuden haasteisiin. Kirjan lopussa esitellään myös lyhyesti kah- deksan johonkin jätevesiä puhdistaneeseen organi- saatioon kuulunutta henkilöä sekä kirjan eri luvuis- sa kymmenessä näkökulmassa ihmisiä, jotka ovat seuranneet jätevedenpuhdistuksen kehitystä or- ganisaatioiden ulkopuolelta. Nämä erilaisista taus-

11 ......

Luku 2 ......

Petri Juuti ja Riikka Rajala

Mihin jätevedenpuhdistusta tarvitaan?

Sanitaation vallankumous kuivakäymälöihin. Suomessa vesikloseteista alet- tiin keskustella ulosteongelman ratkaisukeinona Monet nykyisin itsestään selviltä tuntuvat asiat, 1800-luvun lopussa. Suomen ensimmäinen luvalli- sellaiset kuin käsienpesu tai juomaveden puhtau- nen WC rakennettiin jo 1883 Suomen Pankkiin Hel- den ja yleisen hygienian merkitys terveydelle, ovat melko uusia oivalluksia ihmiskunnan historiassa. Vedenpuhtauden tärkeyteen alettiin 1800-luvulla vähitellen kiinnittää entistä enemmän huomiota. Niin veden ominaisuuksista kuin lääketieteen läpimurroistakin alkoi levitä tietoa eri alojen am- mattilaisten keskuuteen jo 1800-luvun puolivälis- tä alkaen. Kesti kuitenkin vielä pitkään, ennen kuin tieto levisi tavallisen kansan keskuuteen. Etenkin lääkärit ja kätilöt tekivät kansan keskuudessa töi- tä hygienian alkeiden opettamiseksi, mutta tiedon levittäminen ei ollut helppoa. Opetetut asiat olivat 1800-luvun ihmisille aivan uusia. Kansan valistamisen ohella Euroopassa poh- dittiin, miten ja minkälaisin määräyksin valtion tuli- si puuttua ihmisten terveyteen vaikuttaviin seikkoi- hin. Keskeinen ratkaisua vaatinut ongelma kaupun- geissa oli jäte- ja erityisesti ulostehuolto. 1800-lu- vun Suomessa etenkin asutuksen jätteet saastutti- Suomen Pankkiin valmistui Suomen ensimmäinen luvallinen vesiklosetti vuonna 1883. vat kaupunkien ympäristöä, ja käymälät ja eläinten Kuvassa rakennuksen julkisivu vuonna 1910. Kuvaaja Granbergs Konstindustri- lanta likasivat vesistöjä. Aktiebolags Förlag, Stockholm. Suomen Pankin kuva-arkisto. Englannissa käynnistyi 1800-luvun puolivälis- sä sanitaation vallankumoukseksikin kutsuttu ke- hitys, jonka myötä ulostehuollon ratkaisuksi käyn- sinkiin. Vesikäymälöistä ja niiden tarpeellisuudesta nistettiin jätteiden vesikuljetus viemäreitä pitkin. käytiin keskustelua monessakin maamme kaupun- Jätevedenpuhdistamoita ei tässä vaiheessa vielä gissa. suunniteltu, mutta viemärit loivat vähitellen niille- Ensimmäiset tiedot Helsingin viemäreis- kin tarpeen. tä löytyvät jo vuodelta 1838. Helsinki oli tuolloin, Aikaisemmat jäte- ja ulostehuollon ratkaisut 1800-luvun alkuvuosikymmeninä, vain parin tuhan- olivat perustuneet lähinnä erilaisiin säiliöihin ja nen asukkaan kaupunki. Sinne rakennetut viemärit

13 ...... 14 ...... den aikaisemmin keskeisten kunnallisten elimien elimien kunnallisten keskeisten aikaisemmin den näi mutta edelleen, toimivatpormestari ja raatti Maist määrä. veroäyrien oli perustana oikeuden ääni- kunnallisen sillä väestönosia,varakkaampia lähinnä tuolloin edustivat Kaupunginvaltuutetut ginvaltuustokokoontuiistuntoonsa. ensimmäiseen vetensä Töölönlahteen. lika purki 1875.viemäri vuonna Tämä aiemmin ta ja ensimmäinen yleinen viemäri jo muutamaa vuot 1878 vuonna Helsinkiin valmistui märisuunnitelma vie- yleinen Ensimmäinen peitettyjäojia. kannella puu- avoviemäreitätai ihmistenyksityisten olivat . Samana vuonna 1875kaupunvuonna - SamanaHelsingin myös gissä 1912. Helsin- kuoliTallqvist Suomessa. telmat rautatiesuunniyleiset- lopun 1800-luvun kaikki tehtiin johdollaan hänen lisäksi ja kaupunginvaltuutettuna, Helsingin mi tosten ylihallitukseen. vesikulkulai- ja tie- yli-insinööriksi 1888 vuonna Tallqvistnimitettiin märöinniksi. vie- 1–5 kaupunginosien ehdotuksen ki uran rautateiden rakennuksen parissa. tehnytpitkän oli jälkeenkun hän senriksi 1878vuonna kaupungininsinöö- Helsingin valittiinreaalikoulussa. Hänetteknisessä denpuhdistuksen tienraivaajista. jäteve- ja viemäröinnin suomalaisen yksi oli Hän laatija. viemärisuunnitelman sen ensimmäi- kaupungin ja pungininsinööri kaupäätoiminenensimmäinen Helsingin oli (1839–1912) Tallqvist Theodor Henrik Hauska tietää Theodor Tallqvist Myöhemmällä urallaan Tallqvist toiTallqvist- urallaan Myöhemmällä te- hän helmikuussa 1878 Vuoden Helsingin 1861–63 opiskeli Tallqvist - - - - - nen oivallus. vallankumoukselli- ja uusi oli syntyyn tautien tus vaikulikavedenvaarallisuudesta.Esimerkiksi- den velikaisenasioita uusia ymmärtää vähitellen siis auttaneet, ja rannat ja merenlahdetsaastuivatrannatauttaneet,ja no- ja Viranomaistenmyösmeri. asiaa sai saeivät kiellot varsinympäristöönhuolettomasti.osan - siä Oman likavejätteitäja heittivät- suomalaiset 1800-luvun Mistä taudit syntyvät? Vuonna 1888 viemäriverkkoa oli Helsingissä jo jo noin 27 kilometriä. Helsingissä oli viemäriverkkoa 1888 Vuonna kaupunginosiin. muihin keskustan siirryttiin josta kortteliin, rakennettiin Kampin viemärit simmäiset En - 1880. vuonna toteuttamaanryhdyttiin sitä ja vuonna seuraavana hyväksyttiin märisuunnitelma Viekannalta.- huollon viemäreidentärkeää oli mä Tä- liikkua. myösvoitaisiin niissä leveiksi,jottam) jalkaam)(n.neljä korkeiksi1,2 jalkaa(n.2,5 0,75 ja tuo uutta jaraitista.” vesijohto kuin vettä likaantunutta vie jatkuvasti ka tettaisiin,ehdottomastitarvitaankanavaverkko jo- seuraavasti: tilannetta kuvaili hän ja kaupungissa, koko vittiin tar viemäröintiä Tallqvistinmukaan märöinniksi. vie- 1–5 kaupunginosien ehdotuksenTallqvist teki 1878den helmikuussa kaupungininsinööriTheodor valtuustonuuden Vuokäsittelemiäasioita.rimpia - märöinnin rakentaminen olivat ensimmäisiä ja suu- Vesijohdonviemäröinti.järjestääalueellaan vie ja va näinkaupunginvaltuusto. toimitettavavaltuusmiesten muodostettavaalitja - oli kaupungissa jokaisessa mukaisesti Sen seen. asetuk koskevaan kunnallishallintoa kaupunkien 1873 vuoden perustuivat kaupungeissa Suomen valtaa rajoitettiin merkittävästi. Viemäreiden syntymisen aikakaudella alettiin alettiin aikakaudella syntymisen Viemäreiden Tallqvistviemärikanavatsuunnitteli vähintään ”Jotta vesijohdon merkitys täydellisesti saavu- tuli velvollisuudeksi kaupungin 1877 Vuonna muissakin ja Helsingissä muutokset Nämä 1

- - - - Hauska tietää ......

Edwin Chadwick

Edwin Chadwick (1800–1890) oli eng- lantilainen lakimies, joka julkaisi vuonna 1842 Iso-Britannian työväestön elinolois- ta tutkimuksen “Report of an Inquiry into the Sanitary Conditions of the Laboring Population of Great Britain”. Chadwick oli työväen oloja tutkineen komitean sihteeri. Chadwickin raportissa esitettiin mm. että viemäröinnin puute ja ahtaat asunnot korreloivat tautien, korkeiden kuolleisuus- lukujen ja alhaisen elinikäodotuksen kans- sa ja että keskushallinnon oli puututtava Töölön sokeritehdas ja Töölönlahti. Sokeritehdas oli yksi lahden veden pahimmista tehokkaasti yleisen hygienian ongelmiin. saastuttajista. 1890-luku. HKM. Chadwick ehdotti viemäriverkostojen ke- hittämistä ja käyttöveden pumppaamista maaseudulta kaupunkeihin. Vuonna 1848 perustettiin terveystoi- mikunta General Board of Health, jonka johdossa Chadwick oli vuoteen 1854. Hä- nen tutkimustensa tuloksena Englannissa säädettiin vuonna 1848 maailman ensim- mäinen terveydenhoitolaki. Englannin ke- hitys tällä alalla tunnettiin tässä vaiheessa Suomessakin varsin tarkoin. Chadwickin menetelmät purivat, sillä viemärijärjestelmien käyttöönoton jälkeen kahdessatoista Iso-Britannian kaupungis- sa kuolleisuus lähti laskuun. Chadwick oli synnyttämässä sanitaa- tion vallankumousta, joka levisi myös Poh- jois-Amerikkaan. Pitkälti Chadwickin alulle Poikia onkimassa Eläintarhanlahden laiturilla. Takana näkyvien talojen paikalla ovat paneman liikkeen vuoksi esimerkiksi ulos- nykyisin ympyrätalo ja Kallion virastotalo. Signe Brander 1907. HKM. teiden vesikuljetus ja vesivessat voittivat länsimaissa vähitellen muunlaiset ratkai- sut. Chadwick kylvi raportillaan ja projek- peasti. Laskuveden aikana mätänevät jätteet olivat teillaan modernin viemäröinnin siemeniä, merkittävä esteettinenkin haitta. kun hän esimerkiksi ehdotti suodatusta ja Aikoinaan laajalti vaikuttaneen miasmateorian kemiallista käsittelyä jätevesien puhdis- mukaisesti mätänemisen aiheuttamia hajuja pidet- tukseen. tiin terveysriskinä. Tämän teorian mukaan tautien

15 ...... Eläintarhanlammikko. E.Sundstöm 1913. HKM. 16 ...... tarkoin. Suomessa seurattiin esimerkkiä Englannin röinti. viemä- parannuskeinotavoite.oli asuinolojen Yksi tärkeä valtion parantamalla asuinoloja ja tamalla rokotvastaan niitä kamppailu oli hävittää,tavan voikokonaanuskottu- Vaikka ei tautejauhkia. piä turvallisia. Tautien pelossa niitäsuosittiin. Kuiva ja puhdas maa olivat miasmateorian mukaan kuivaamiseksi. alueiden märkien muuten tai den soi - juuri syntyneetovatkin viemärilaitoksiin kien kaupunvanhojen- Suomen aina MaximastaCloaca Vaihtoehtoisesti soita myös yritettiin kuivata. jen valitsemista pyrittiin välttämään soiden läheltä. asuinpaikkosyyttäSiksihöyryt.osoittivat ja hajut johdolla Englannissa 1800-luvunpuolivälissä. Chadwickin Edwin esimerkiksi tehtiin Niin tamalla. pois likaa parantamaanpyrittiin oloja veydellisiä ter kaupunkien Siksi aiheuttamana. miasman ty keutuvissa kaasuissa. orgaanisestatä materiasta syntyvissä, ilmassa kul - syy oli miasmassa eli pilaantuvasta ja mädäntyväs Taudeistalavantautipelätyimolivatkolera- ja Rooman antiikin viemärijärjestelmät Monet epäterveelli ilman mukaan Miasmateorian Kulkutauteja oli jo antiikin ajoista alkaen pidet 2

------tarttunut pieniahven... oli koukkuun sitten Ja temmata. vielä uskaltanut vavahteli,tuskin laskeutuivainkyljelleenveteen, ei koho tempomatta, nielivät ja nielivät ne usein ta, purivat matoja. Mutta pienet ahvenet olivat viekkai- puistovahtiaja Kohotvartioiden.liikahtelivat, kalat toisiaan silmät kovat kasvoissa laihoissa onkivat, he naarmuisina sääret verissä, Polvet pikkupojille. mätänevänhaju ja levänvihiilensauhunihana haju, ki tervanja ja maalin rannassa.oli Ilmassalahden näin tunnelmallisesti: gin hajuja romaanissa WaltarikuvaileeHelsin- Mikasävyssä. gatiivisessa välttämättäne- kulttuuria,pelkästäänaina eivätkä puolivälistä alkaen suomalaisten ammattilaisten ammattilaisten suomalaisten alkaen puolivälistä tieteen läpimurroista olikin virrannut jo 1800-luvun jäämää. rikkivedyn katkuista ja ajoittain levän vihreäksi vär lahden vesi oli 1900-luvun alussa pahalta haisevaa, Töölön- että sen, aikaan saivat kaikki nämä dessä konissalaitoksen jätevedet päätyivät lahteen, ja yh- varten. valaisemista keskustan kaupungin muassa muun 1860 vuonna perustettu oli Kaasuyhtiö 1860–1910. vuosina jätevesiään rikkipitoisia ja typpi- sinne ki las kaasulaitos kaupungin Lisäksi sokeritehdas. rakennettu 1823 vuonna jo rannalle lahden tensä lauhdeveasutuksenjätevesienja jäte-- laski lisäksi johon valuma-alue, suuri oli lahdella kun etenkin – mista Töölönlahdessa ja teki siitä pilaantumisalttiin lönlahden jaEläintarhanlahden välille. nettiin ratapenger, johon jäi vain kapea yhteys Töö- raken- itäpuolelle sen alussa 1860-luvun kun tui, muotou - Töölönlahti tuttu kaupunkilaisille kaikille Nykyisin 1850-luvulla. lahti täyttämällä mäiseksi ratkaistaensim- yritettiin Ongelmaa Kluuvinlahti. Pikkupoikana he onkivat kivilaiturilta haisevan kivilaiturilta onkivat he Pikkupoikana kaupunki- osa aikakautenaiso olivatkin Hajut Vaikka tietoa veden ominaisuuksista ja lääke- ja ominaisuuksistaVaikkaveden tietoa ys ussdn ous rkneu Dia- rakennetun lopussa vuosisadan Myös vaihtu veden merkittävästi vähensi Penger eniten kärsi ongelmista näistä Helsingissä 3

Ilon ja surun kaupunki (1936) 4 - - - - Hauska tietää keskuuteen, kesti vielä pitkään ennen kuin se levi- ...... si yleiseen tietoisuuteen. Yksi tämän uuden tiedon tuojista oli Helsingissä ja Hämeenlinnassa vaikutta- Kolera Helsingissä nut lääkäri Viktor Manner. Terveysolot paranivat Suomen kaupungeissa Kolera aiheutti suurta pelkoa 1800-luvun vähitellen, kuolleisuusluvut laskivat ja keskimääräi- alussa, vaikka Suomessa kuolleiden mää- nen elinikä nousi. Kulkutautien aiheuttama kuollei- rä jäi lopulta alhaiseksi. Helsingissä ko- suus oli suurinta vuosina 1831–1840. leraan kiinnitettiin ensimmäisen kerran Taudeista vaarallisin ja rajuin oli kolera. La- laajaa huomiota vuoden 1831 epidemian vantautia esiintyi kuitenkin lähes joka vuosi, ja se aikana, ja kaupunkiin perustettiin kole- tappoi ja aiheutti tässä vaiheessa lukumäärällises- rasairaala. ti huomattavasti enemmän sairaustapauksia kuin Kolera levisi Suomessa ja muualla Eu- kolera. Koleraa kuitenkin pelättiin, ja sitä verrattiin roopassa varsinkin köyhän väestön kes- suoraan kuolemaan. Kolerapelkoa kuvaa hyvin Hel- kuudessa. Taudista löytyy paljon kiinnos- singissä 1840-luvulla kerrottu tarina: tavia historiallisia mainintoja. Esimerkiksi Zacharias Topelius (1818–1898) kuvailee Eräs matkustavainen kohtasi koleran Kairon kirjeissään koleran säännöllisiä vierailuja porteilla. ”Minne matka?”, hän kysyi. ”Kairoon tap- Helsingissä 1830- ja 1840-luvuilla. pamaan 3 000 ihmistä”, kuului vastaus. Jonkin ajan Topeliuksen kirjeistä ja monista muis- kuluttua matkamies kohtasi jälleen koleran, joka ta lähteistä voi havaita, kuinka käsitykset nyt oli paluumatkalla. ”No”, sanoi matkustaja, ”sinä taudinaiheuttajista olivat vielä vanhan- puhuit 3 000 hengestä ja olet tappanut 30 000.” aikaisia. Topeliuksen mukaan Helsinki oli ”Niin”, kolera vastasi, ”minä en ole tappanut enem- esimerkiksi koleran suhteen paremmas- pää kuin 3 000: pelko on tappanut muut.”5 sa asemassa moneen muuhun kaupunkiin verrattuna, sillä meri ja tuuli puhdistivat Töölönlahti puhtaaksi! kaupungin ilman sairauden aiheuttajista. Viimeinen paha koleraepidemia oli Helsinkiläiset alkoivat 1900-luvun alussa painok- Helsingissä 1871, jolloin koleraan kuo- kaasti vaatia pilaantuneen Töölönlahden kunnos- li 305 henkilöä. Vuonna 1893 sattui puo- tusta. Kaupunkia koskevista ympäristöpoliittisista lestaan kuolemantapaus, joka kuuluu yhä päätöksistä – vaikkakaan tuota nykyään tuttua ni- helsinkiläisten puheessa. Helsingin Silak- mitystä ei tuolloin vielä käytetty – vastannut kau- kamarkkinoille tullut laivuri kuoli alukses- punginvaltuusto pohti kunnostamisen vaihtoeh- saan Helsingin satama-altaassa. Sairastu- toina kanavan rakentamista Seurasaarenselälle, neen jätevedet oli kaadettu satama-altaa- lahden syventämistä tai täyttämistä, jätevesien seen, ja niinpä rantaan määrättiin vartijat, johtamista merialueelle ja jätevesien puhdistusta. jotta kaupunkilaiset eivät käyttäisi saas- Lahden tilaa olisi mahdollista parantaa joko tehos- tunutta vettä. Tätä allasta kutsutaan vie- tamalla veden vaihtumista tai pienentämällä kuor- läkin Kolera-altaaksi. mitusta.6 Monta vuotta kestäneen keskustelun jälkeen kaupunginvaltuusto päätyi vuonna 1909 pienen- tämään kuormitusta jätevesiä puhdistamalla. Pää- tös johti Alppilan ja Savilan jätevedenpuhdistamo- jen perustamiseen. Molemmissa puhdistamoissa

17 ...... Museovirasto. Töölönlahden vesi oli1900-luvunalussa saastunut niinpahasti, että lahti olikäytännössä kuollut. Tämänäkyi myös kalakuolemina 1930-luvulla. Pietinen. 18 ...... lahden erittäin huonoa tilaa. muuttamaan oleellisesti pystyneet puhdistamot eivätkä kalakuolemia, esiintyä alussa 1910-luvun puhdistamattamaan Töölönlahteen.alkoi Lahdella ohjaa- jouduttiinjätevesistä osa suurempi yhä sa kasvaes kuormituksen mutta tilassa, nevässä pian, janiinpäniidenpuhdistusteho jäialhaiseksi. rakennetutylikuormittuivatkuitenkinpuhdistamot jätevesille ihmisen kymmenentuhannen Runsaan puhdistusprosesseja. omia luonnon hyödynnettiin udset jtvs e snän lu mätä- ollut sentään ei jätevesi Puhdistettu 7

- sillä ne sijaitsivat vastapäätä koulua ja levittivät ”il- luukut,ulkokäymälänsä eli navettansa makkinsa ja sulkemaan Manecken Petter 6.12.1766 töksellään geissa antoivat maistraatit. kaupun- Niitä kielloilla. ja määräyksillä erilaisilla edistämään pyrittiin asiaa läpimurtoa WC:n Ennen oli ratkaistava myös ulosteiden ja jätteiden kohtalo. kaupungeissa lisäksi ongelmien Vedenhankinnan Kiistakapulana vesiklosetti Helsingin maistraattiHelsingin esimerkiksi velvoitti pää- keää löyhkää ja olivat kaikkea muuta kuin miel- taisuus alkoi väistyä monikerroksisten kivitalojen lyttävä näky”. tieltä. Vuonna 1794 maistraatti taas määräsi kau- pungin säädyllisyyden ja siisteyden vaatimusten Kaupungin kasvun aiheuttamat ongelmat takia koulun käymälän siirrettäväksi vähemmän näkyvälle paikalle, ja vuonna 1804 kauppias H. Helsingistä oli tullut suuriruhtinaskunnan pääkau- Forsström määrättiin sakon uhalla pitämään käy- punki vuonna 1812. Vielä vuosina 1813–1817 oli kui- mälänsä kadulle päin aukeavat portit löyhkän tenkin valmistunut 107 puutaloa ja vain 24 kivita- vuoksi suljettuina.8 loa, vaikka suunnitelmien ja määräysten mukaan Vesiklosetit alkoivat Suomessa nousta esille uuden pääkaupungin tuli olla pääosin kivestä ra- ulosteongelman ratkaisukeinona 1800-luvun lo- kennettu. pussa. Helsingissä väkiluvun kasvu ja pääkaupun- Empiren ihanteiden mukaiseksi suunniteltu kiaseman mukanaan tuoma pyrkimys siistimpään Pohjolan valkea kaupunki kasvoi nopeasti. Voima- kaupunkikuvaan saivat päättäjät kiirehtimään kas kasvu suurkaupungiksi oli alkanut jo 1860-lu- myös hygieenisten ongelmien ratkaisua. vulle tultaessa. Kun vuosikymmenen alussa vä- Suurliikemies F. W. Grönqvist teetti modernit kiluku Helsingissä oli noin 22 000 ihmistä, oli se vesiklosetit vuonna 1882 valmistuneeseen kivita- jo seuraavan vuosikymmenen alussa kasvanut loonsa Pohjois-Esplanadilla. Tästä seurasi kuiten- 10 000 hengellä. kin riita Helsingin kaupungin kanssa, sillä WC:n Uuden vuosisadan alkaessa helsinkiläisiä oli pito oli tuolloin käytännössä kielletty. Grönqvist jo liki satatuhatta. Väestömäärän voimakas kasvu hävisi vuonna 1884 kiistansa kaupunginviskaalin perustui etupäässä kaupunkiin suuntautuneeseen kanssa: senaatti vahvisti Uudenmaan läänin ku- muuttoon, joka oli voimakasta 1800-luvun lopus- vernöörin päätöksen, joka kielsi laskemasta epä- sa. Tilanne johti myös asuntopulaan. puhtauksia kloseteista viemäriverkostoon.9 Kaupunkiin saapuvan työväestön asuinolot Vastaavia tapauksia löytyy muualtakin Suo- olivat hyvin huonot, ja asunnottomuuttakin esiin- mesta. Tampereen terveydenhoitolautakunta tyi. Köyhimmät joutuivat turvautumaan vuokra- vaati vuonna 1890 F. W. Gustafssonin keski- kiskureiden huonokuntoisiin ja ahtaisiin vuokra- kaupungilla sijainneeseen taloon rakennettua kasarmeihin, joista ehkä pahamaineisimpia olivat WC:tä poistettavaksi luvattomana. Rakennutta- surullisen kuuluisat Antipoffin talot. jan todistuksessa tosin vakuutettiin kaiken olevan Rakennuskeinottelija Mikael Antipoff alkoi kunnossa: 1860-luvulla rakentaa mahdollisimman halvalla asuntoja, jotka olivat kaikin puolin kurjia, epähy- ”Klosetit ovat niin varustetut, että ei niiden gieenisiä ja rauhattomia sekä vailla mukavuuksia. läpitse mitään vahvempia aineita kuin vesi voi Yhdessä huoneessa saattoi asua pahimmillaan mennä kaupunkiin viemäri ojaan, sillä klosetin toistakymmentä ihmistä, mutta Antipoff menestyi alle on varustettu likakaivo, jonka sivusta käy 4 suuren asuntopulan vuoksi.11 tuumaa vahva savinen juoksuputki, mikä on yli- Tilanteen helpottamiseksi vuonna 1875 pe- sessä päässä varustettu siilillä.”10 rustettiin pitkälti yksityisin voimin ja varoin Hel- singfors Aktiebostäder (Helsingin Osakeasunnot) Suomen ensimmäinen luvallinen WC raken- rakentamaan terveellisempiä ja muutenkin parem- nettiin vuonna 1883 Suomen Pankkiin Helsinkiin. pia ja edullisia työväen asuntoja. Yhtiö rakennutti Jo 1800-luvun lopussa useimpiin pääkaupungeis- lukuisia rakennuksia, joista kuuluisimpia lienevät sa rakennettuihin kerrostaloihin tehtiin WC. Ke- ns. Suruttomain villat nykyisten Torkkelinmäen ja hitykseen vaikutti se, että kaupungin puutaloval- Sörnäisten tienoilla.

19 ...... purettu rakennus sai nimensäsipoolaisten työmiesten takia. Kari Hakli1970. HKM. Käymälärakennus ”Sipoonkirkon” pihallaosoitteessa Mannerheimintie 76. Vuonna 1978 20 ...... mansodan vuoksi hidastuneen rakennustoiminnan hidastuneen vuoksi mansodan Valtavanmaail ensimmäisenmuuttoliikkeen sekä kaupunkiin. muutti ihmistä 000 40 yli jolloin 1915, rinen Göstä Wasenius (1863–1939). legendaa- palopäällikkö, Helsingin kymmenenajan vuosikuudenliki oli isännöitsijäperustajajäsen ja osaltaan se, että Helsingfors Aktiebostäder -yhtiön 1910. Vesijohdon varhaiseen rakentamiseen vaikutti vuonna saivat villat Viemärin terveysriski. kittävä kaivovesimer likainen ja harvinaisuus todellinen vielä seudulla oli vesijohto jolloin aikana 1883, na sestä kaivosta. ylei- päästä matkan pitkän kantaa tarvinnut enää ei sitä mutta vesipostista, sijaitsevasta tontilla lä 1878.vuonna jo Vesihakeaämpäril- loihin piti toki vil- Kampinsanottuihin niin esimerkiksi – nopeasti Antipoffin kasarmeissa olinoin kuusi. luku kun kolmeen, kahdesta keskimäärin riippuen tarkasteluvuodesta oli kohden huonetta Asukkaita rakennuksia ja useampi kaivo asukkaiden käyttöön. käymälä- liitereitä, vielä oli jarakennuksia.Lisäksi muun muassa pakari, pesutupa sekä varasto- ja va- uto esnin l suit voia 1911– vuosina suurinta oli Helsinkiin Muutto vuon- vesijohdon saivat villat Suruttomain viemäri ja vesimyös hankittiin taloihin Yhtiön lisäksi asuinhuoneiden oli ”huviloissa” Näissä - - - kuolleisuus. suurempi sitä asuttiin, ahtaammin mitä eli tiheys asukas suurempi mitä Toisinsanoen, leisuuteen. kuol- vaikutustaväestön oli asumistiheydellä että muassa, muun Teoksessaanosoitti Waris puolelle. pohjois Pitkänsillan Helsingin syntyminenkunnan teoksesta (1901–1989) Wariksen ki lelta 1900-luvunalkuvuosiin saa hyvän kuvan Heik pungin väestöstä. kau prosenttia30,1 vielä 1950 vuonna ja senttia pro- 50,4 peräti 1910 vuonna asui Ahtaasti män. enem- tai henkilöä kolme kohden huonetta yhtä asui asunnossa mikäli ahtaaksi, alkupuolella vun 1900-lu- määriteltiin Asuinolot ahdasta. edelleen alueille. muille muutamille rakennettiinmyös Pienasuntoja asuinalueelle. nimetylle puutarhakaupungiksi län Käpy asuntoja satojarakennuttikin yhtiö jälkeen yhtiön rakennuttamaan pienasuntoja. Sisällissodan -nimisen Folkbostäder Helsingfors Ab / asunnot pottamiseksi puolikunnallisen Oy Helsingin Kansan- liian vähän. pahaaasuntopulaa.yhä Etenkin asuntojapieniä oli podettiin kaupungissa johdostaraaka-ainepulan ja pihassa, ei sisällä asunnoissa. Silti muutos paremmuutos- Silti asunnoissa. sisällä ei pihassa, vain aluksi oli viemäri Myös vesipostista. olevasta tontilla yhä haettiin vesi ja vaiheessa, hemmässä asunnosta kaupungin viemäriverkostoon. poon eli altaaseen, josta viemäriputki johti sen pois kaatokulpolevaan- yhteydessä kiinteässä kanssa pesupöydän alla hanan kaataa saattoi taas veden Lika- halusi. kuin paljon niin ja nopeasti helposti, vettä turvallista sai hanasta seinän keittiön eilla Vauraimmillaulos. asuinalutaas ja sisään päästä tarvinnutkantaaei Enää mää. vettä matkanpitkän elä- helsinkiläisten huomattavasti helpotti dolla vesijoh ja viemärillä korvautuminenKantoveden Vesi tulee asuntoihin Työläistenloppupuo 1800-luvun asuinoloista Vaikka uusia asuntoja nousikin, oli asuminen asuminen oli nousikin, asuntoja uusia Vaikka hel ongelman 1917 vuonna perusti Kaupunki öhmil auil vrott ati myö- saatiin verkostot alueille Köyhemmille 12

Työläisyhteis ------paan oli vallankumouksellinen, kun vaarallinen kai- vovesi jäi pois käytöstä ja viemäröinti teki asuin- ympäristön hygieenisemmäksi. Vähitellen myös WC:t ja kylpyhuoneet alkoivat yleistyä kaupunkiasunnoissa (ks. taulukot 1, 4 ja 5 ja 7). Käymälät olivat kuitenkin 1800-luvun lopun Helsingissäkin vielä enimmäkseen pieniä, puusta tai tiilestä pystytettyjä rakennuksia pihamaalla. Kerrostaloissa ulkokäymälät olivat hankalia käyttää. Tämän vuoksi vauraan väen asuntoihin tehtiin sisälle kuivakäymälöitä. Ne sijoitettiin usein makuuhuoneen viereiseen komeroon, johon hajun eristämiseksi tehtiin paksut seinät. Tässä kome- rossa oli reiällisellä istuinkannella varustettu pui- nen laatikko, jonka sisässä oli ämpäri tai muu pytty ulosteita varten. Istuinreikä peitettiin hajun tukki- Viemärinrakennusta Pasilan huvila-alueella Leankadulla. Signe Brander 1912. HKM. miseksi käännettävällä kannella. Rakennelma pei- tettiin vielä toisella, laatikon yläpinnan kokoisella kannella, jonka reunat painuivat tiiviisti laatikon Kaupunkilaiset näkivät WC:n uudistuksena, laitoja vasten. joka säästi epämiellyttävältä työltä. Potan tyhjen- Hajut jäivät näin pyttyä ympäröivään laatik- nys aamuisin ei ollut niitä mukavimpia tehtäviä. koon. Ulos ne johdettiin seinään upotettua tuule- Kaikilla ei kuitenkaan ollut kiire hyödyntää vesives- tusputkea myöten, joka ulottui laatikon kyljestä sakeksintöä. Esimerkiksi Turun vaurailla porvareilla aina katolle saakka. Pytty oli aika ajoin tyhjennet- oli käytössään halpaa maaseudun työvoimaa pal- täväkin, ja tämä epämieluisa työ kuului palvelus- velijoiksi. Kun oli palvelija tyhjentämässä aamuisin tytölle, joka vei haisevan kantamuksen ulos pihan alusastiat, ei vesiklosetin asentamisella ollut niin perälle. hoppua. Näissä piireissä WC ja muut arkielämää Viemärin ja vesijohdon tulo sisälle asuinhuo- helpottavat parannukset otettiin laajemmin käyt- neisiin teki mahdolliseksi vesiklosettien rakentami- töön, jos emäntä joutui vastaamaan kotitaloudesta sen. Vesiklosettien käytöstä käytiin sekä puolesta yksin tai vain yhden palvelijan kanssa.14 että vastaan välillä kiivaaksi yltyvää keskustelua Asiantuntijat eri puolilla maata olivat WC:n 1800-luvun lopussa. Keskeisimmät vastaväitteet terveysriskeistä montaa mieltä. Esimerkiksi in- olivat, että ulostusaineiden mukana bakteerit pää- sinööri Robert Huber, joka toimi Helsingin vesilai- sisivät leviämään satamavesiin ja että merenran- toksen johtajana vuodet 1880–82, ja hygienian do- nat ajan mittaan mataloituisivat kiinteiden ainei- sentti, myöhemmin professoriksi nimitetty Wilhelm den painuessa pohjaan. Sucksdorff pitivät etuja haittoja suurempina, kun Vastaväitteistä huolimatta WC:t alkoivat yleis- taas Tampereen kaupunginlääkäri Idman piti hait- tyä Helsingissä varsin nopeasti. WC:t kohtasivat toja merkittävämpinä. kuitenkin uuden vuosisadan puolellakin vastusta. Idmanin kanta jäi Tampereella tappiolle, ja Vielä vuosina 1905–06 saattoi monikerroksisen vuoden 1898 rakennusjärjestyksessä vesiklosetit asunto-osakeyhtiön johtokunta päättää, ettei mi- sallittiin kaupungissa. Ne määrättiin rakennetta- tään haisevia laitoksia saanut sijoittaa huoneiden vaksi siten, että vain virtsa päästettäisiin viemäriin. nurkkiin vaan WC:n sijasta kaikille asukkaille oli pi- Tämä jäi kuitenkin käytännössä vain suunnitelmak- han perälle rakennettava ulkokäymälät.13 si. WC yleistyi Helsingissä suhteellisen nopeasti

21 ...... Taulukko 1.Asuntojen varustetasoprosentti vuonna1910 vesijohto WC viemäri ...... sähköjohto kylpyhuone 22 ...... äkn ani l edistysaskel. oli saanti länkin pihanperäkäymä- oman vaiheessa,että siinä vielä taipaleella etenkin työväenasunnot olivat kuitenkin röintitöihin sekämyösröintitöihinasukkaidensa huolehtimaan hoitoasetus velvoitti kaupunkeja ryhtymään viemä ka tuli voimaan heinäkuun alussa 1880. Terveyden- 1879 annettiin Suomen terveydenhoitojärjestys, jo- tivan lakipykäliä. vaa- nähtiin viemäröinnin ja käymälöiden tauden, puh- Esimerkiksi Ruotsista.naapurimaasta sottiin kat mallia johon lainsäädäntöä, yhtenäistä vittiin tar säätelemään oloja terveydellisiä Kaupunkien Asetukset apuun taloista.ja pihoilta pois välittömästi la avul- sen saatiin edistysaskeleena,ulosteetkoska 2 jataulukko 2. kaaviokuva tarkemmin katso Helsingissä kasvusta ku oli kohonnut jo 133 Tuolloinsuhteen. viemärin väkilu- ja Helsingin don vesijoh- esimerkiksi hyvävarsin jo oli tilanne 1910 Vuonna kaupungeissa. Suomen muissa kuin min huomattavastirivakamyleistyivät palvelutkeiset- pungeissa taulukot 1,4, 5, ja7) kau- mukavuuksienyleistymisestäeräissä muiden mutta Tampereella varsin verkkaisesti. (Ks. WC:n ja (Katso taulukot 4, 5ja8.) vakäymälöitä aina 1950- ja 1960-luvuille saakka. 1960-luvuille ja 1950- aina vakäymälöitä omakotitalokortteleissaja puutalo-reunamien kui- kaupungin käytettiin vähitellen, yleistyivät vessat Koko maata koskeva laki saatiin, kun vuonna vuonna kun saatiin, laki koskeva maata Koko terveydenhoidollisena nähtiin Vesiklosetti kes kannalta asuinmukavuuden Helsingissä Helsinki 38 % 70 % 22 % 32 % 72 % Tampere 000 asukkaaseen. Väkiluvun 43 % 42 % 10 % 10 % 4 % 16 aka huuhtelu- Vaikka Turku 22 % 21 % 11 % 6 % 3 % 15 WC:n alkuWC:n- Vaasa 16 % 16 % 4 % 2 % 2 % 17 - - - -

mään seuraavasti: voitiin kumota useita aiempiasääntöjä. kattavaavullasenmääräysluettelo näin ja ja pitkä, märöinnistä. Uusi terveydenhoitojärjestys oli varsin muun muassa puhtaanapidosta, käymälöistä ja vie- määrättiin 1917. Siinä vuonna hyväksyttiin se keen jäl- vaiheiden Monien alkaen. 1909 vuodesta tiin määräyksissä, säännöissä jajärjestyksissä. telytapoja koskevia säädöksiä määräysluetteloissa, la annettiin lisäksi omia yleistä hygieniaa ja menet denhoidollisia ja hygieenisiä oloja. Eri paikkakunnil- tavaterveydenhoitolautakunta valvomaantervey perustetsaannista.Kaupunkeihinvedenhyvänoli laitettu vesiklosetiksi, tulee olla tiiviit ja helposti helposti ja tiiviit olla tulee vesiklosetiksi, laitettu myös monia: heille välittömiä kustannuksia. vastustivat,usein taas koituijuuri koska he tasiitä yhteisestäkassastakatettavaksi.tyivät Vesilaitos siir kustannukset näin sillä viemäröintiä, yleistä pääsääntöisesti kannattivat kaupungin järjestämää yhdistyksensä heidän ja talonomistajat syystä tä Täs niistä. huolehtimaan velvollisia yleensä vat denhoitojärjestyksenTalonomistajatpykälissä. oli- terveyuseissamäärättiin viemäröinnistä ja ojista rottasotia.Myös useita käytiin niissä ja pungeissa, talo mikälimahdollista pysyy puhtaana rotista. että toimittava, niin myös Talonomistajanon tava. käskystätalonomistajansetoimitet on peellisena, terveydenhoitolautakuntadesinfioimista tar pitää Kun kunnossa. tyydyttävässä kannalta delliseltä terveyja siistissäulkohuoneet pidetään ja ullakot ynnä kellarikäytävät porraskäytävät, että maan, katso- sekäjätteistä ja liasta puhtaanakaivoineen valo ja porttikäytävineen valopihoineen, lineen, so - palokatuineen, kuuluvine siihen pihamaansa §3 Talonomistaja on velvollinen pitämään pitämään velvollinen on Talonomistaja §3 ylläpitä- määrättiin pihoilla siisteyttä Yleistä terveydenhoitojärjestystäHelsingin valmistel - §6 Mukavuuslaitoksessa (makissa), joka ei ole ole ei joka (makissa),Mukavuuslaitoksessa §6 oli määräyksiä koskevia käymälöitä Erilaisia kau Suomen ongelma suuri olivatkin Rotat ------siirreltävät, tarkoituksenmukaisesti asetetut astiat Taulukko 2. Helsingin väestömäärän kehitys 1810–2010 tai säiliöt sekä kiinteiden että nestemäisten ulos- ...... tusten kokoomiseksi; kuitenkin saatakoon virtsa, missä voi käydä päinsä, makki-istuimen alaisesta 600000 kulposta lähtevistä tiiviistä putkista johtaa välittö- mästi laskukanavaan. Huoneita, joihin vastamainit- 500000 tuja makkiastioita tai säiliöitä on asetettu, älköön 400000 muuhun tarkoitukseen käytettäkö. 300000

Helsinki oli vielä tässä vaiheessa nykyajan nä- 200000 kökulmasta varsin maalaismainen kaupunki. Esi- 100000 merkiksi hajumaailma oli aivan toisenlainen kuin mihin nykyään on totuttu. Myös epämiellyttäviä 0 1810 1830 1850 1880 1900 1925 1950 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010* hajuja pyrittiinkin rajoittamaan säädöksin. Vuosi Eläinten lantaa käsiteltiin monissa pykälissä. * Alueliitoksessa 1.1.2009 2063 henkeä siirtyi Sipoosta ja Vantaalta Autot eivät vielä olleet korvanneet hevosia, joita oli paljon ja jotka jättivät jälkeensä paljon lantaa. Jätteiden lajittelua tehtiin kuitenkin jo tuolloin eri- laisten määräysten mukaan. Lannan säilytyspai- kasta säädettiin, että lantakammion ja lantalaati- Kulkutauteihin varautumisesta ja toiminnasta kon tuli olla ilmanvaihdoltaan hyvä hajujen ja mui- niiden aikaan säädettiin Helsingin terveydenhuol- den haittojen välttämiseksi. Roskat oli koottava tojärjestyksessä yksityiskohtaisesti. Myös yleiset, roskasäiliöön, ja kaikki nämä säiliöt oli sijoitettava maksulliset käymälät puhuttivat kaupungissa, ja niin, ettei mitään haittoja muodostuisi. niistäkin esitettiin nyt säädöksiä: Eläinten ja ihmisten ulosteiden käsittelyä ja poistamista säädeltiin kaiken kaikkiaan tarkoin. §5 Mukavuuslaitosta, jota aiotaan maksusta Näin ohjeistetaan esimerkiksi terveydenhuoltojär- antaa käytettäväksi, älköön laitettako, ennen kuin jestyksen pykälissä 11–13: terveydenhoitolautakunta on siihen luvan myöntä- nyt. Sellaisessa laitoksessa on pidettävä saatavana Laskujohdon, likakaivon, mukavuuslaitoksen, pesuvettä ja siistejä, kuivia pyyheliinoja, ja on sen vesiklosetin, tallin ja lantakammion samoin kuin, hoidossa muutoin noudatettava niitä määräyksiä, jos laskujohto puuttuu, hylkyvesi- ja virtsasäiliön joita terveydenhoitolautakunta katsoo tarpeeksi rakentamisesta ja laittamisesta olkoon voimassa antaa. mitä kaupungin rakennusjärjestyksessä tästä sää- detään. Rikkoja, roskia, perkkeitä, käytettyä vettä, Helsinkiä näiltä ajoilta on varsin kattavasti ku- virtsaa, lantaa tai muuta likaa älköön viskatko, kaa- vannut tuotannossaan Mika Waltari. Waltariin liit- dettako älköönkä johdettako muuanne kuin niihin tyy monia anekdootteja, ja hänen kerrotaan toden- paikkoihin, mitkä tämän luvun määräysten mukaan neen, että jos hänelle joskus patsas pystytetään, se ovat sitä varten osoitettuihin paikkoihin. Eläimen- voisi olla julkinen pisoaari. lantaa saa kuitenkin käyttää puutarhain ja yleisten Ensimmäiset pisoaarit tulivat Helsinkiin puistojen lannoitusaineena, jos se heti mullataan 1890-luvulla. Nämä yleiset virtsakäymälät sijaitsi- tai ainoastaan lyhyeksi ajaksi pannaan varastoon vat toreilla ja puistoissa. Helsingissä niitä oli kym- sillä tavoin, ettei siitä lähtevä haju vaivaa lähellä menkunta 1800–1900-lukujen taitteessa. Rautatien- asuvia. torilla ja ilmeisesti Esplanadilla oli peräti viisipaik-

23 ...... 24 ...... heittää tupakan tumpin pisoaariin. Tästä suivaan- Tästä pisoaariin. tumpin tupakan heittää tupakoivattoksellaSiellä tapasivattarinaa.miehet poistettiin käytöstä vuonna1979. pisoaari viimeinen Helsingin epäsiveellisiksi. myös ne olivat epähygieenisiä. Ajoittain niitä perusteltiin pungeistamme muun muassa sillä perusteella, että kau poistamaan lähtien 1950-luvulta ruvettiin ja varustettuna.leimalla Pisoaareomalla pisoaareja- identtisiä liki valmistettiin Suomessa ja Ruotsissa Skotlannissa. tehty oli rakenteet niiden ja taisia vesi. juokseva oli keskellä jonka pisoaari, pyöreä kainen muodossa. eri monessa tunnetaan Tarina saatu.” ta virtsas olisi vaikkase millekään, haise ei raha poika, oikeassa Olet ” totesikeisari vastasi”Ei”, TitusKun pahanhajuinen. se oliko kysyi ja kolikon olevan peräisin ta haistettavaksikäymälämaksuis alle nän perimisestä,Vespasianus ne- laittoipojan käymälämaksujen häntä moitti Titus sa käymälöiden käytöstä. julkisten maksua periä ensimmäisenä ti alkoiluultavashän tulonlähteitä,ja uusia keksimään hyvä oli Vespasianus keisari ovatRoomanhaise vanhaaraha perua. ei sanontaliittyvä tähän ja Käymälämaksut Hauska tietää Raha ei haise Pisoaareistakerrotaanvesilai Helsingin - myös Ensimmäiset julkiset käymälät olivat valurauolivat käymälät julkisetEnsimmäiset Tarina kertoo, että kun hänen poikan- 18 - - - - - minut Arkhimedeen ruuvi, joka on yhä tänäkin päi- tänäkin yhä on joka ruuvi, Arkhimedeen minut riin.” lääkä- terveydenhoitajaantai yhteyttäottakaa ja, tupakantumppe tulee virtsatessa joilta ”Miehet, tiedotteen: seinään WC:n laittoi siivooja tuneena vuotta myöhemmin. 300 2 yli kaupunkeja Suomen kuivattiin märeillä vie- Ensimmäisillä käytössä. viemärijärjestelmän kaupungin Rooman nykyisen jälkeen kentamisen ravuotta- 500 2 on siitä osia Joitakin yhä. netaan tun- viemäri”, ”suurin Maxima, rakennettuCloaca suuri kannu vettä. niihin tyhjentämällä huuhdottiin ilmeisestijotka tä, käymälöi- myös oli asuinpaikoilta.Käytössä pois si jestelmiä, joilla johdettiin jätteet, sadevesi ja jäteve- kiviviemärijär taidokkaitalöydetty on jäljiltä Sen kulttuuri. kukoistanut eaa. 3000–1000 noin nettu, KreetallaKnossoksenkiksiraunioista nykyisintun - jätevedenpuhdistus saattoi saada alkunsa. moderni kuin ennen kauan kestilopulta sitten, toja viemäröinnin perusteita alettiin kehittää jo vuosisa- ta korkeakulttuureista 1800-luvun Suomeen. Vaikka viemäröinnin kehitykseen aina Euroopan muinaisis ja jätevesihuollon katsaus luodaan luvussa Tässä Euroopassa jaSuomessa Jätevedenpuhdistuksen alku huuhtelumekanismin. toimivankehitti Crapper Thomas kun myöhemmin, vuotta 300 vasta yleisesti käyttää alettiin sitä ta mut Harrington, John sir 1596 vuonna keksinytjo taas oli huuhteluvessan Eräänlaisen 1800-luvulla. vasta kehittyä viemäröintisuunnitelmat punkien kaulaajamittaiset- alkoivat viemäröinnistä, tietoja löytyy Euroopasta aikaisesta antiikin jo Vaikka lin. Euroopassaaskehitainmaailmassanut muualla - ja kulke- on kehitysjätevesihuollon ja Viemäröinnin Cloaca MaximajaArkhimedeenruuvi Roomassa tunnettiin myös vedennostajana toi- Rooman valtakunnassa n. vuonna 600 eaa. eaa. 600 vuonna n. valtakunnassa Rooman Muinaisia viemärijärjestelmiä hyödynsi esimer 19 21 22 20

- - - - - Hauska tietää vänä käytössä lukuisilla jätevedenpuhdistamoilla...... Ruuvipumppuja on käytössä myös Helsingin jäte- vedenpuhdistamolla. Arkhimedeen ruuvi

Viemäriverkostot syntyvät Jätevedenpuhdistamoilla on edelleen käy-

tössä ns. Arkhimedeen ruuvi, joka on saa- Antiikin ajan perinnöstä huolimatta kesti kauan en- nut nimensä antiikin tunnetuimman fyy- nen kuin nykyaikaiset jätevedenkuljetus- ja hallinta- sikon, matemaatikon ja keksijän mukaan. menetelmät alkoivat saada jalansijaa Euroopassa. Sitä käytetään yleensä joko tulopumppaa- Tiede ja insinööritaito, joiden yhteistyötä vaadit- moissa tai lietteen pumppauksessa. tiin jätevedenkäsittelyn syntymisessä, olivat vasta Arkhimedeen ruuvi tai ruuvipump- 1800-luvun puolivälissä kehittyneet riittävälle ta- pu on toiminut vedennostajana jo antii- solle.23 Tärkeintä oli, että aikakautena tuli vallalle kin ajoista saakka. Ruuvipumput ovatkin käsitys, jonka mukaan yhdyskunnan on huolehdit- erittäin luotettavia ja toimintavarmoja. Ne tava yksilöiden hyvinvoinnista. koostuvat ruuvikierteestä, jonka ympärillä Tämä johtui monesta eri tekijästä. Kaupun- on vedenpitävä sylinteri. Laitteen toinen geissa oli esimerkiksi syntynyt huoli työväestön pää asetetaan veden alle ja ruuvikierrettä terveydestä: sairas tai huonokuntoinen työläinen pyöritetään. Ruuvikierteen alapäässä ole- ei antanut täyttä panosta raskaassa tehdastyössä. va vesi kiertyy akselin ympärillä ylöspäin, Työväestöä tarvittiin koko ajan enemmän kiihtyvää kunnes se pääsee valumaan ulos laitteen teollistumista pyörittämään. toisesta päästä. Arkhimedeen ruuvin periaatetta on sen käytännöllisyyden vuoksi sovellettu vuosisatoja monissa erilaisissa laitteissa ja yhteyksissä kuten esimerkiksi lihamyl- lyissä, jätepuristimissa, öljynporauksessa ja maansiirrossa. Keksintö on tehty to- dennäköisesti noin vuonna 220 eaa.

Pyykinhuuhteluhuone Katajanokan pohjoisrannalla. Kuvattu Kanavaranta 7:n kohdalta. Huuhteluhuoneet jouduttiin sulkemaan saastuneiden vesien takia. Signe Bradner 1913. HKM.

25 ...... 26 ...... mia, jonkamia, jälkeen saastuttaminenjoen kiellettiin. punkilaiset herätti vasta vuoden 1855 kolera-epide- Kau- Thames-jokeen.suoraan taloista jätteet tiin vuonna 1847. Lontoossaja 1843 vuonna Hampurissaesimerkiksi pakolliseksi tehtiin viemäreihin Talojen liittäminen viemäröintiprojekteja. laajoja asteittain kaudella erilaiset bakteerit. tautejaettäaiheuttavatpuolivälissä, 1800-luvun ti kitys nousi uuteen arvoon, kun Louis Pasteur joistaotettiinjokiin, juomavesi. merViemäröinnin vuonna 1842, ettei jätevesiä tyhjennettäisi suoraan neuvoivat köyhäinlakikomissaarit Englannissa si kattavammilleviemäröintijärjestelmille. Esimerkik tarpeen synnyttivät tarpeet terveydenhuollon sen viemäreitä.Julkijonkinlaisiaolemassaalussa vun Euroopassa ja myös Pohjois-Amerikassa, jossa jossa Pohjois-Amerikassa, myös ja Euroopassa muuallakin verkkaista tavoin Lontoon oli Kehitys de onmaito. kohparantamiseksi,nykyisinsäilymisen viinin käytettiin menetelmää Aluksi tely. lämpökäsit tuhoavabakteereja eli rointi pastömenettely,- käytetty runsaasti sin teen, joka syntyi vesikauhua vastaan. rokotensimmäisen kehittimyös Hän sa. kotuksenmerkityksen sairauksien hoidos ro- ja bakteerien osoittiPasteur eliöistä. johtuvanpien mätänemisen ja käymisen päätteli joka mikrobiologi, ja kemisti nen ranskalai- oli (1822–1895) Pasteur Louis Hauska tietää Louis Pasteur Vielä tämän jälkeenkin Lontoossa tosin siirret aika- aloittivatkin kaupungit Eurooppalaiset 1800-lu- oli kaupungeissa Euroopan Monissa Pasteurin mukaan on nimetty nykyinimetty- on mukaanPasteurin todis - - - - - 24 - - - - -

paikallisia viemäreitä valtava määrä. pienempiä ja 720 1859–1865kilometriä peräti sina reihin johtavia kokoojaviemäreitä rakennettiin vuo- pääviemä- Näihin kilometriä. 160 kennettiinperäti ra pääviemäreitä suuria johdollaan Hänen 1891). (1819– Bazalgettelle Joseph insinööri annettiin tä viemärijärjestelmän.modernin Vastuu viemäritöis rakennuttaa päätti parlamentti jälkeen kivedestä, etupäässämätänevästäjo- aiheutuijokalöyhkän”, tuloksetta.muttakoetun“suurenKesällä1858 siä, kunnossa. huonossa erittäinolivat asuinalueet köyhien ja na, jättiviemäri. Kaupungissa oli asukkaita jo yli miljoo- avoin käytännössä oli Thames-joki Lontoon lella alkupuoSaksaan.1800-luvun ja Englantiinnettiin lä vuoden 1867 maailmannäyttelyn aikana viemä- aikana maailmannäyttelyn1867 vuoden lä kyajanerikoistanäkökulmastasil- käyttöä,hieman nyperustuvamyöslöytyiviemärijärjestelmä. Sille den 1840 tienoilla Pariisiin rakennettiin tunneleihin Vuo- 1864. vuonna Göteborg ja Tukholmarasivat seu - Sitä Vänernsborgissa.1845 vuonna käyttöön allakin. tuskaivojenSuunnitelmaväliin. vakiintui muu- pian asetettaisiinne ettäperäkkäisten tarkisja mutkia tehtäisi ei viemäriputkiin että ehdotti järjestelmä suunnittelema Rowlinsonin riittävästi. huoltamaan ja puhdistamaan pystyttiin viemäreitä Näitä luun. suunnitteasetettujenviemärien oikein jakoisten vaikuttioikeankotutkielmansa - Hänen Rowlinson. Robert Sir insinööri englantilainen muassa muun vuosikymmenessä. parissa tuplaantunut huolimatta tautiepidemioista oli väkiluku joiden kaupungeissa, varsinkin lanne terveysti- huono vaikutti Taustalla 1842. vuonna jo voimakkaasti Englannissa periaatetta tätä ajoi Chadwick Edwin Asianajaja poistamiseksi. vesien jäteasuintalojenranviemäreitäkäytettiin- erillisiä hin kuin Euroopassa. otettiinhitaitakehitysaskelia aikoisamoihinhyvin- Viemäröinnin modernisoinniksi tehtiin esityk tehtiin modernisoinniksi Viemäröinnin raken- viemäreitä nykyaikaisia Ensimmäisiä Ruotsin ensimmäinen viemärilaitos otettiin otettiin viemärilaitos ensimmäinen Ruotsin Chadwickin periaatteita kehitti myöhemmin myöhemmin kehitti periaatteita Chadwickin ker ensimmäisen milloin tiedetä, Varmastiei 25

26

------Helsingin kaupungin viemärikartta vuodelta 1927. HSY.

27 ...... Kahvitauko Kyläsaaren puhdistuslaitoksen työmaalla. Foto Roos 1930. HKM 28 ...... Tukholma sai vesilaitoksen vuonna 1861 vuonna vesilaitoksenTukholmasai Pohjois-Amerikkaan. ja Eurooppaan vesilaitoksia ja1920-luvuilla.1910- myöhemmin järjestelmää vastaavaa harkittiin sa kaupungeis Suomen eräissä koivatMyös saastua. al pohjavedetkasteluunjätevedenkäyttämisestä Seurauksena tavalla. tällä kasvatettiin kapöytiin kasteluun. Jopa salaatit parhaimpien hotellien ruo- käyttämään 1870-luvulla ryhdyttiin jätevettä kun tulivälttämättömäksi. Suomi yksiyhä oli Euroopan vun loppupuolella, jolloin vesihuollon järjestäminen alkoiSuomiteollistuakaupungit kasvaa ja 1800-lu- puhdistamoja Kohti suomalaisiajäteveden- suunnattuja huviretkiä. yläluokalle järjestämään ryhdyttiin ritunneleihin rakennettu vesilaitokset jokolmeen kaupunkiin. mennessä 1850 vuoteen oli Kanadassa eli rikassa vuonna 1876. Silloisessa Helsinkiin brittiläisessä Pohjois-Ame- avattiin vesilaitos ensimmäinen men 1800-luvun lopulla avattiin myös ensimmäisiä ensimmäisiä myösavattiin lopulla 1800-luvun keksintö,erikoinen toinenkin tehtiinPariisissa 27

28 , ja Suo- ja , 29

- - . teja vastaan. misestä tuli keskeinen osa taistelussa tau- saattoivatHygieniatietoudenolla. levittä ravinto ja juomavesi saastunut lika, lisia kuinkatajuttiin,vaaral Nyt myötä. misen- löytä- mikro-organismien sijaa saada koi tieteellisiä oppeja. kauttaden vastoinvallitsevia ajan kaikkia sellä,Snowja selvitti taudin levinneen ve - välityk kaivon 1854 vuonna levisikolera Lontoossa Streetillä Broad ratkaisijana. StreetintapauksenBroadkuuluisan tuksi tunne- tullut onkin 1854.Hän vuonna den taan koleran ja juomaveden välisen yhtey puoleslöysiSnowhygienian John välillä. yhteyden vedenhankinnan ja terveyden ja osoitti Chadwick Edwin englantilainen ta pohjal- työn Snow’n John ja Farrin liam nian vuoksi. hygie- huonon ja veden saastuneen sivät eiden huonot hygieeniset olot. Taudit levi- duttivat osaltaan tiheimmin asuttujen alu- Vesi- ja viemärilaitosten rakentamista jou- Hauska tietää Hygienia-ajatuksen läpimurto Ennaltaehkäisevä terveydenhoitoEnnaltaehkäiseväal- Wil pidettyjen isinä Epidemiologian - - - - - maatalousvaltaisimpia valtioita. Vielä 1920-luvun Taulukko 3. Suomen ensimmäisten viemärilaitosten, vakinaisten palokuntien ja taitteessa maa- ja metsätalouden osuus kaikista vesilaitosten perustamisvuodet sekä vesilaitosten raakavesilähde. (Juuti 2001, muokattu) elinkeinoista oli noin 70 prosenttia.30 ...... Ennen viemäriverkostojen rakentamista sade- vedet virtasivat ojissa, joihin päätyi myös jäteve- kaupunki viemärilaitos palokunta vesilaitos raakavesi- (vuosi) lähde siä. Kaupunkilaisten oli pääosin itse huolehdittava ...... jätteistään ja jätevesistään. 1800-luvun puoliväliin 1 Viipuri 1873 1881 1892 pohjavesi saakka jätteidenkäsittely pysyikin pitkälti ihmisten 2 Helsinki 1879* 1861 1876 joki 3 Kotka 1890 1898 1914 joki yksityisenä asiana, eikä sen katsottu kuuluvan val- 4 Tampere 1894 1898 1882 järvi 31 tiolle. 5 Porvoo 1894 1905 1913 pohjavesi Jätteet heitettiin yleensä pihan perälle tunki- 6 Pori 1894* 1926 1934 joki oon, jopa talojen alle, nurkan taakse tai portin pie- 7 Turku 1896 1869 1903 pohjavesi 8 Oulu 1897 1919 1902 joki leen. Suurin ongelma olivat jätevedet, jotka valui- 9 Hanko 1906 1909 pohjavesi vat tunkioilta kaivoihin, kaduille, kellareihin, ojiin, 10 Kuopio 1906 1913 1914 järvi lampareisiin, maapohjaan ja lähivesistöihin.32 11 Sortavala 1907 1913 1914 järvi Keskitetty viemäröinti siirsi yksityisasutusten 12 Lahti 1910 1911 1910 lähde 13 Hämeenlinna 1910 1911 1910 lähde vastuulla olleen jätehuollon viranomaisille. Jäteve- 14 Jyväskylä 1911 1922 1910 pohjavesi sien valtaamat kadunvarret siistiytyivät ja kaupunki 15 Mikkeli 1911 1911 1911 pohjavesi raikastui. Viemärit siirsivät kuitenkin jätevesiongel- 16 Vaasa 1915 1909 1915 pohjavesi mat lähimpään rantaan. Lemuavista ja törkyisistä 17 Kokkola 1923 1921 1917 pohjavesi järvien ja jokien rantavesistä tuli vuorostaan julki- *Viemärisuunnitelmat hyväksyttiin ja päätettiin aloittaa viemärilaitoksen rakentaminen. nen häpeä ja paljon keskusteltu ympäristöongelma Helsingissä ja muissakin kaupungeissa. Vaikka viemäreitä rakennettiin Suomen kau- punkeihin jo 1800-luvulla, ei varsinaista jäteveden- nopeasti. Vuoteen 1917 mennessä niitä oli valmis- puhdistusta Helsinkiä ja Lahtea lukuun ottamat- tunut jo kuuteentoista maamme kaupunkiin (katso ta aloitettu vielä pitkään aikaan. Järjestys onkin taulukko 3). Kaikissa niistä ei välttämättä ollut vi- yleensä kulkenut juuri tällaista rataa: ensin raken- rallista kaupungin hallinnoimaa laitosta. Viemärei- nettiin viemärit ja vasta myöhemmin tai huomatta- tä saatettiin esimerkiksi hoitaa osana kadunraken- vasti myöhemmin puhdistamot. nustoimintaa. Perustamisvuodet voivatkin tämän Helsinkiin ja Lahteen vuonna 1910 valmistu- vuoksi olla muutamien kaupunkien osalta hieman neiden jätevedenpuhdistamoiden käynnistäminen harhaanjohtavia.33 vaati laajamittaista tiedonhankintaa ulkomailta. Kaupunkien edustajat vierailivat useissa maissa Vesi- ja viemärilaitokset saapuvat perehtymässä erilaisiin puhdistusmenetelmiin. He suurimpiin kaupunkeihin myös raportoivat matkoistaan muille sekä kirjoitti- vat kokemuksistaan artikkeleita alan lehtiin. Vesi- ja usein myös viemärilaitosten perustamis- Molemmat kaupungit päätyivät lopulta pitkä- ta edelsi vuosia ja jopa vuosikymmeniä jatkunut kestoisten vertailujen ja tiedonhankinnan jälkeen julkinen keskustelu. Muutamaa poikkeusta lukuun tanskalaisen yrityksen, The Skandinavian Septic ottamatta vesi- ja viemärilaitokset perustettiin en- Tank Companyn, markkinoimiin laitoksiin. Yritys sin suurimpiin ja sen jälkeen vähitellen pienempiin toimitti englantilaisen Cameron, Commin & Marti- kaupunkeihin. nin suunnittelemia puhdistuslaitoksia. Myös palolaitoksia perustettiin suurimpiin Vesilaitoksia valmistui Suomeen suhteellisen kaupunkeihin varsin samoihin aikoihin kuin vesi-

29 ...... 30 ...... sa lähinnä kaupungin maa-alan kuivatusta varten varten kuivatusta maa-alan kaupungin lähinnä sa (Katso taulukot 4ja5.) WC yleistyivät varsin hitaasti muissa kaupungeissa. olivatkaukainenat vielä haave. Etenkin ja viemärit asi- kaupungissamuissanämä ihmisiä osalle malle suurim- mutta vaihteessa, 1900-lukujen ja 1800- jo mukavuuksia oli monella varsin Helsingissä ta. asukkai- kaikkia läheskääntavoittaneet kavuudet nykyaikaisetmu- eivät Suomea, puolille eri tyikin kokonaan. tai osittain palaneet aikoinaan ovatkin geistamme kaupunMonetpuusta.- tehty yksinomaan lähes oli rakennuksetkaupunkien pohjoismaiden muidenkin kuten Suomen perustamiselle. vesilaitosten ten ensimmäis syy suuri tarvittavaolisammutusvesi Karhumäki. tiin Suomen ensimmäinenviemäriverkosto. Veljekset Ilmakuva Viipurista vuodelta 1935. Viipuriin rakennet laitoksia. sijohto, viemärijaWC yleistyivät huomattavasti myöhemmässä vaiheessa kuin Helsingissä. Tällöin tehtiin väestönlaskennan yhteydessä maan suurimmissa kaupungeissa asunto-olojen selvitys. Tampereella ve- tiedot. julkaistut asiasta ensimmäiset ovat tiedot 1910 Vuoden 1938. XXIV SVT ja 1910 väestötilastoa VI SVT Lähde: ...... Prosenttia huoneistojen määrästä ...... Taulukko 4. Asuntojen vesijohdot, viemäritjaWC Helsingissä jaTampereella ja1938 1910 ...... Viemärit rakennettiinViemärit ensimmäisessävaihees syn- vesilaitoksia ja viemärilaitoksia Vaikka Tampere Helsinki Kaupunki 34 Tälle on järkeväon selitys,Tälle tulipaloihin sillä 1882 1876

vesilaitos perustettu 38,0 61,2 vuosi 1910 vesijohto - - - 37,1 59,1 lokakulppo rijohtoja. metriä. Sen lisäksi yksittäisillä pihoilla kulki viemä- 800 13 oli kokonaispituus sen 1895 vuonna että niin vähitellen, rakentamaan ryhdyttiin kostoa Vertilalle.viemäriverkon puisen vanhan miseksi rakentaviemäriverkonehdotuksen1873 vuonna maakivi- että puukanaalista. 2001 metrinjohto,erillinen joka koostui sekähar vain viemäriverkkoa, lainkaan juuri ollut nessä 1873vuoteenviemäriverkoston.men- ei Viipurilla Viipuri oli ensimmäinen Suomen kaupunki, joka sai viemäriverkosto Viipuriin Suomen ensimmäinen oli ulkomailla jopaikoin tehty. niin vaikka viemäriverkkoon, liittää tarkoitus ollut vesiklosetteja ei valmistettiinniitä, riverkostoja ja viemä- suunniteltiin 1800-luvulla Suomessa Kun syistä. muista ensisijaisesti myöhemmin vasta ja reet ilmenivätlisääntyvinä lavantautitapauksina. oi- ja likaantua, alkoivat vesilähteet Kaupunkien koettu. ollut aikakaudella potan ja käymälöiden saastumisvaaran,kuivauudenlaisen ei töjen jota vesilaitoksen johtajan A. O. Alrutzin suunnitelman AlrutzinO. vesilaitoksen A. johtajan Tukholman 1891 vuonna Viipuriin rakentamaan ryhdyttiin Vesijohtoa kasvoivat. vaatimukset set terveydellirakennettiinja - kaupunkia kun mukaa Viipurin kaupungininsinööri E. Pacius laati laati Pacius E. kaupungininsinööri Viipurin Vesivessa toi yleistyessään mukanaan vesis Vesivessayleistyessäänmukanaan toi Uusia viemäreitä rakennettiin vuosittain sitä sitä vuosittain rakennettiin viemäreitä Uusia 8,4 31,8 WC

35

69,7 87,1 vesijohto vuosi 1938 69,6 86,9 viemäri 31,5 69,1 wc - - - - - Suomen ensimmäinen jätevedenpuhdistamo valmistui jo marraskuussa 1910 Lahteen, Helsingin ensimmäinen puhdistamo avattin Alppilaan saman vuoden joulukuussa. LKM.

mukaan. Jakelu tässä maamme ensimmäisessä Tukholmassa oli kuitenkin todettu, että vain pohjavesilaitoksessa alkoi seuraavana vuonna. viidennes jätteistä kerättiin talteen loppujen valu- Pohjavettä otettiin aluksi Rosuvoin pumppaa- essa maahan tai haihtuessa ilmaan. Ongelmaa li- mosta, ja kulutuksen kasvettua myös Liimatan ja säsivät eläinten ulosteet. Tampereen vuoden 1890 myöhemmin Mättäänjärven pumppaamoilta. Vii- terveydenhoitosääntöjen mukaan lautakunnalla oli purin kaupunki sai kehityksestään kunniapalkinnon oikeus kieltää eläinten pito kokonaan, mikäli niistä vuonna 1893 Pietarissa pidetyssä terveydenhoito- koitui terveydellisiä haittoja ympäristölle. Pysyviä näyttelyssä. eläintenpitokieltoja langetettiin Tampereella kui- Myös jotkut Viipurin kouluista saivat varsin no- tenkin vasta 1920-luvulla, useita vuosikymmeniä peasti modernit mukavuudet. Esimerkiksi Viipurin Helsingin jälkeen. Uusi Yhteiskoulu oli ainakin vuodesta 1913 lähtien, Karjan pito lisäsi huomattavasti myös talous- jolloin sinne valmistui uusia tiloja, varustettu sekä veden tarvetta. Lehmät, siat ja muut eläimet joivat vesivessoilla että keskuslämmityksellä.36 vettä paljon, eikä kaivovesi usein riittänyt eläimille, Vesikäymälät puhuttivat muun Suomen ta- vaan vettä piti hakea mistä sitä vain oli saatavilla. paan myös Viipurissa. Niiden suunnittelussa käy- Ihmisen ulosteiden määrästä on esitetty mo- tettiin apuna länsinaapuri Ruotsin kokemuksia. Vii- nia erilaisia arvioita aina 1800-luvulta asti. Lasken- purin ja Helsingin ongelmat olivat varsin samanlai- tamallit ja olosuhteet vaikuttavat tuloksiin. Karke- sia, ja myös ratkaisut kehittyivät samaan suuntaan. asti voi arvioida henkeä kohden kertyvän vuodessa Jätevedenpuhdistamoa ei tässä vaiheessa Viipuriin noin 50 litraa kiinteitä ulosteita ja 500 litraa virt- kuitenkaan rakennettu. saa. Näitä arvioita ja laskelmia tarvittiin aikoinaan esimerkiksi uusien järjestelmien suunnitteluun ja Mitä tehdä jätöksille? mitoitukseen.

Kasvavien kaupunkien uloste- ja jätehuolto alkoi Lahti kehittyy vauhdilla muodostua yhä pahemmaksi ongelmaksi. Päivässä 300 ihmistä tuotti hevoskuormallisen ulosteita. Ka- Lahteen vuonna 1910 valmistunut jätevedenpuhdis- tujen puhtaana pitoon todellakin käytettiin hevos- tamo ehti avautua jopa ennen Helsingin Alppilan kuormien apua. Suurissa kaupungeissa tätä liiken- puhdistamoa. Jälkimmäinen avattiin joulukuussa, nettä oli jo ruuhkaksi asti hämärään aikaan. kun Lahden puhdistamo otettiin käyttöön jo mar-

31 ...... 32 ...... Taulukko 5. Asuntojen varustetasoprosentti vuonna1920 kaupunki Helsinki ...... Tampere Viipuri Vaasa Turku Pori Oulu Lahti Kuopio yhteensä Kotka ...... Kisapuiston kohdalle. Laitos suunniteltiin 3 500 500 3 suunniteltiin Laitos kohdalle. Kisapuiston nykyisen pohjoispuolelle, kartanon Lahden 1910 Scandinavian Septic Tank Company Tanskasta. The teki rakennustyöt Puhdistamon pelisuodinta. tuvaasaostuskaivoasekaksitoisenabiologista- ja kaksimädätykseentoimivaiheenaperus mäisenä ensim- jossapuhdistamo, biologinen oli Laitos ta. puhdistuslaitoksenrakentamises 1910 päivänä 19. suunnitelmaan jakustannusarvioon. tus perustui kaupungininsinööri Tavastin tekemään Ehdo- Vesijärveen.kauttajätevedenpuhdistamon tyksen, jonka mukaan jätevesiviemärit johdettaisiin Rakennustoimikuntavaltuustolleesi masta”.teki puhdistusase- ”bioloogisesta kiinnostumaan nan rakennustoimikunkuitenkinLahden sai 1909 syllä - jätevedenpuhdistamonsingin rakennuspäätös syk Hel- tarjolla. ollut ei ehdotuksia muitakaan mutta Pikku-Vesijärveen. sadevedet ja Vesijärveen jätevedet johtaa määrä oli viemäreiden mukaan viemäröintisuunnitelman eli ”Kanaliseerausehdotuksen” paikkoihin. eri tiin erillisviemäröinti, eli jätevedet ja sadevedet johdet oli Menetelmänä 1909. vuonna viemäreitä maan vedenpuhdistuksen kehityksen kärkeen. raskuussa.jätemukaansuomalaisenehtikin Lahti Puhdistamo valmistui marraskuussa vuonna vuonna marraskuussa valmistui Puhdistamo toukokuun päätti kaupunginvaltuusto Lahden Tämän suunnitelman epäkohdat tunnustettiin, rakenta - ryhdyttiinkeskusta-alueelle Lahden vesijohto 44,8 % 60,8 % 30,4 % 30,4 % 23,9 % 18,0 % 41,6 % 21,5 % 21,2 % 6,7 % 2,1 % lokakulppo 56,2 % 22,4 % 28,9 % 20,2 % 29,5 % 39,5 % 10,6 % 40,1 % 31,3 % 31,3 20,1 % 3,6 % 10,8 % 37,2 % 21,8 % 14,2 % 19,2 % 6,8 % 6,5 % 11,9 % WC 7,5 % 1,3 % 1,3 5,1 % ------puhdistamon yhteyteen. Jälkiselkeytysaltaanyhteyteen.puhdistamonteh- jälkiselkeytysaltaanrakentamista separaattorin eli vielä ehdotettiin suunnitelmassa tekemässä nyn CompaTank- Septic Scandinavian puuistutuksin. maisemoitiin ja aidattiin Alue rakennukseen. tyyn sijoitettiin katettuun laudoista ja tervapahvista teh- riin. viemä johdettiinpesuvedet saunojen esimerkiksi liitetytviemäriin oli alla sien valumakaivot. Samoin Ulkohuus ämpärillä. jätevedetvietiinkaivo, jonne ritilälikajohtava- viemäriin oli perällä pihan vaan loihin sisälle varakkaimpia koteja lukuun ottamatta, vuotovesi puhdistamattomana Pikku-Vesijärveen. esimerkiksi rankkasateen takia ylittyi, johdettiin yli- tulvakynnys Jos tulvakynnykset. oli joissa rasta, eäässä evyehotaa näyttelyssä. terveydenhuoltoalan venäläisessä kunniakirjamyönnettiin Pietarinyleis 1913 vuonna oistaan mm. jätevedenpuhdistuksen alalla Lahdelle jätevedet.tetunviemäröidyt kaupunkialueenAnsi- puhdistamo,jossa puhdistettiin koko asemakaavoi - linkertaiselle jätevesimäärälle eli240 litralle. ne- mitoitettiinkuitenkinrokaudessa.Puhdistamo litraavuo- kohdenhenkeä60 arvioitiin simääräksi jätevesille,asukkaanrakennettaessa sitä ja jäteve - saareen. rakennettiinvastaPietar 1930-luvullaja Raumalle puhdistamot Seuraavat vuosiin. kymmeniin vielä kunnallisiajätevedenpuhdistamojalisäksi den ollut Lah- ja Helsingin ei kaupungeissa Suomen Muissa teen 1932 asti. vuo- jätevedenpuhdistamona ainoana Lahden mi toi- puhdistamo Ensimmäinen lahdenpoukamaan. pieneen Vesijärven Pikku-Vesijärveen, pitkin ojaa Puhdistettupainovoimanavulla.jätevesi johdettiin sinne valui se vaan pumpata, tarvinnut ei tevettä jälkeen biologiseen suodatukseen. septisessäseensaostuskaivossa tankissaeli sen ja jätevedenkaanisesti.perustuimädätykPuhdistus me- jäteveden esikäsitteli – puhdistamo Alppilan 39 Lahden puhdistamon biologiset suodattimet suodattimet biologiset puhdistamon Lahden Viemäreitä ei Lahdessa alkuvaiheessa viety ta- Lahden laitos oli pohjoismaiden ensimmäinen ensimmäinen pohjoismaiden oli laitos Lahden Puhdistamonalavan sijaintipaikanansiosta jä- Helsingin kuin samoin – puhdistamo Lahden Viemäriverkko muodostui kahdestaViemäriverkkopäähaa- muodostui 38 41

40 37 - - - - -

tävä oli erottaa vedessä jäljellä oleva kiintoaines Hauska tietää laskeuttamalla se altaan pohjalle...... Allas päätettiin hankkia vuonna 1912. Suora- kaiteenmuotoinen allas oli toisesta päästä syvempi Mistä helsinkiläisille vettä? kuin toisesta, jolloin liete valui omin voimin altaan päässä olevaan lietetaskuun. Puhdistetun veden Helsingin kaupunki tutki Vantaanjoen talteenottoa varten altaassa oli poikittain pieniä vettä mahdollisena raakavesilähteenä jo sahalaitaisia rautakouruja, joihin valunut vesi joh- 1860-luvulla. Vuonna 1865 Endre Lekven dettiin keskellä sijaitsevaan betonikouruun. Hiuk- rakentamalla koesuodattimella tutkittiin kaset ja rasva jäivät kiinni kourujen sahalaitoihin, hiekkasuodatuksella käsiteltyä vettä. Tut- josta ne voitiin poistaa.42 kimukset osoittivat, että Helsingin kai- Vuonna 1932 Lahden Vesijärven rantaan ra- vojen vesi sisälsi jopa 8–18 kertaa enem- kennettiin biologinen Teivaalan puhdistamo 10 000 män kiinteitä aineita kuin suodatettu vesi. asukkaalle. Siihen kuului hiekanerottaja, neljä Vaikka tutkimukset eivät heti johtaneet- Emscher-kaivoa, erillinen lisämädätyssäiliö näiden kaan konkreettisiin toimiin, ne muistettiin keskellä, katettu biologinen suodatin ja dortmund- pitkään ja tunnettiin myös muualla Suo- tyyppinen jälkiselkeytyskaivo. (Katso lisää Em- messa. scher- ja dortmund-kaivoista luvusta 3.) Teivaalan Suomen ensimmäinen vesijohtolaitos puhdistamo toimi alkuperäisessä laajuudessaan perustettiin Helsinkiin vuonna 1876. Sen vuoteen 1959, vaikka sen piirissä oli tuolloin jo lä- pääasiallinen perustamissyy oli hankkia hes 30 000 asukasta. sammutusvettä tulipalojen varalta. Vesi otettiin Vantaanjoesta. Yhteenveto: 1800-luvun ja 1900- Monien asiantuntijalausuntojen ja luvun vaihteen kehitys jatkotutkimusten jälkeen pohdittiin vuon- na 1906 myös tekopohjaveden muodosta- Vasta 1800-luvun puolivälissä tiede- ja insinööritai- mista Vantaanjoen tai Keravanjoen vedes- to kohtasivat julkisen terveydenhuollon tarpeet ja tä. Keravanjoen vesimäärä kuivana kaute- nykyaikaiset jätevedenkuljetus- ja hallintamenetel- na osoittautui kuitenkin liian vähäiseksi mät alkoivat saada jalansijaa. Tärkeintä kuitenkin tähän tarkoitukseen, joten Vantaanjoki jäi oli, että vallalle tuli käsitys, jonka mukaan yhdys- ainoaksi vaihtoehdoksi. Vedenhankinnan kunnan on huolehdittava yksilöiden hyvinvoinnista. ongelmat ratkaistiin Helsingissä lopulli- Yhtenä keskeisenä syynä näkemyksen syntyyn vai- sesti 1960–80-luvuilla, ja raakavedenotto kutti huoli työväestön terveydestä. siirrettiin Vantaanjoesta Päijänteeseen. Ennen kuin jätevedenpuhdistus pääsi synty- mään, valtion edustajien ja kansalaisten oli ymmär- rettävä, että jätevedet olivat puhdistamattomina vaarallisia. Lisäksi oli tiedostettava veden välityk- sellä leviävien tautien riski. Jäte- ja ulostehuollon ongelmat alkoivat pai- sua väestönkasvun myötä. Talousveden hankinta ja ympäristön sekä vesistöjen ja pohjavesien tila oli- vat myös polttavia kysymyksiä. Pysyvän menetelmän löytämiseksi kaikkiin osa-alueisiin oli saatava kestävä ratkaisu. Nämä

33 ...... 34 ...... taanjokeen.” Van- päästöjä jäteveden distamattoman puh- tapahtuu jätevedenpumppaamoilta Helsingin myös tapaan kuntien taanjoen Vanelinolosuhteita.Muiden kalojen- leen edel- heikentää kuolema pohjaeläimien lisäksi ja pohjaeläimiä, ja kaloja suoraan tappavatpäästöt jätevedentamattoman VantaanjoellePuhdis tuhoisampi. silti on vaikutus niiden tulevat, maataloudesta kuin pienempiä olisivat ravinnepäästöt tamattoman jäteveden päästöjä. ylivuotopaikoiltapuhdis tapahtuumuilta ja pumppaamoilta joiden jätevesiverkot, toimivat huonosti kuitenkin on gelmana mossa. jätevedenpuhdista- Viikinmäen lestaan puo- puhdistetaanjätevedet kuntien sun alajuok ja Keski-puhdistamot. omat vat toimi - kohtalaisenhyvin on kunnilla osan Vantaanjoenylä- jätevedet.kuntien leen Vantaanjoella sen myötä parantunut. laatu veden ja tehostunut on puhdistus jäteveden- kuntienVantaanjoen mittaan Vuosien 1950–70-luvuilla. noimmillaan huo- oli Tilanne likaama. jätevesien tien ”Vantaanjoki on ollut vuosikymmeniä kun- tilasta Näkemyksiä Vantaanjoen veden Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoki-vastaava, Näkökulma KARI STENHOLM Vaikka kuntien jätevesipäästöjen jätevesipäästöjen kuntien Vaikka Kaikkien Vantaanjoen kuntien pääon- edel- silti rasittavat Vantaanjokea - - -

ta lisääntyivät koko ajan. vaatimuksetjätevedenpuhdistuksenja tieto tasos aikaan Samaan takaiskujakin. kuin sattumuksia tä, Näiden vuosien väliin mahtuu niin erilaisia kääntei - 1994. vuonna Viikinmäkeen keskuspuhdistamo na kehitysvaiheeviimeisenä ja 1910,- vuonna distamo jätevedenpuhavattiinensimmäinen Helsinkiin - sä. Helsingis jätevedenpuhdistuksenvaiheisiin ja nin malaisten jätevesien puhdistamista. duttua. Siitä alkoi pitkä prosessi kohti kaikkien suo- avau- puhdistamojen Lahden ja Helsingin alkaen 1910 vuodesta käynnistettiin Jätevesienpuhdistus jälkeen. välivaiheiden erilaisten vesikuljetuksella ulostehuolto kuljetuksella, jätteiden keskitetyllä ja määräyksin tiukoin jätehuolto ongelmat, huollon väkilukuakin selvemmin. vielä rakentamiseen laitosten vaikutti kastiheys rimpiin ja vähitellen pienempiin kaupunkeihin. Asu- suu- ensin perustettiinviemärilaitokset ja vesi- ta keskustelu.poikkeustaottamatMuutamaalukuun julkinen jatkunut vuosikymmeniä jopa ja vuosia si teet muutoin olisivat olleet taudille varsin otolliset. lavantautiepidemiaakoettu,enää vaikkaei olosuh - mittavaa kaltaista 1915–16 vuosien Tampereen sä tettiinkin lopulta vuonna1915. aloi- desinfiointi veden ja merkittävät, vielä tenkin kuiterveydellisetolivat- aiheuttamat riskit laadun Veden 1865. vuonna vesilaitoksena Suomen senä vesilaitostoimintansakaupunginensimmäi- aloitti kun vedellä, Vantaanjoen vesi saastunut tevesistä jä- asutuksen huonolaatuinen, kaivojenkorvattiin miseen. saattoivaikuttaa olennaisestikehityksen joudutta - asiassa liikehdintä tai painostus kansalaisten loin tavalla,mahdollisella jol- parhaalla edenneet eivät asiat Aina asiantuntijoita. lukuisia hyväksi tämällä käyt ja kauttaerehdysten ja yritystenkimusten, tut vuosikymmenienkin usein löydettiinratkaisut Seuraavassa luvussa perehdytään viemäröin- Seuraavassaperehdytään luvussa uloste- ja jätehuollon ratkaistiinSeuraavaksi edel- perustamista viemärilaitosten ja Vesi- Se oli riittävä väliaikaisratkaisu, sillä Helsingis ja vedenpuute ensin ratkaistiin Helsingissä ------

36 ...... pungin velvollisuudeksi tuli järjestää viemäröinti viemäröinti järjestää tuli velvollisuudeksi pungin valmistuiviemäri 1875.vuonna Vuodesta 1877 kau - yleinen ensimmäinen ja 1838, vuodelta jo tietoja rakennettiin. pääkaupunkiin puhdistamoja millaisia kerrotaan, sekä kaupungissa alkuvaiheita denpuhdistuksen jäteve ja kuvataanviemäröinnin alkua,distuksen jätevedenpuh- ennen vaiheisiin Helsingin katsaus montamia vuosikymmentä. Tässä luvussa luodaan ongel- aiheuttamia viemäröinnin pohtia ehdittiin Helsingissä aikaa puhdistamojen Ennen heikas. vai Jätevedenpuhdistamoidenja pitkä historiaon vaiheita Helsingissä Jätevedenpuhdistuksen javiemäröinnin Petri JuutijaRiikka Rajala ...... Luku 3 kaatopaikalle. Kuva vuodelta 1913. HKM Kiinteät jätteet kerättiin kodeista kuljetuskärryillä. Täydet jätetynnyrit lastattiin Rautatientorilla junaan jakuljetettiin Malmin Helsingin ensimmäisistä viemäreistä löytyy löytyy viemäreistä ensimmäisistä Helsingin - - Samalla vesistöjen tila oli pahenemassa:saastumioli vesistöjen - Samallatila yleistyiviemäriverkoston valmistuttua Helsingissä. WC eli vesiklosetti kun painetta, lisää kasaantua vesilaitoksen avautuminen. ensimmäisen sekä terveydenhoitoasetus koskeva kokoSuomea ollut valmisteillarakentamista edisti viemäriverkon Helsingin kaksivuottamyöhemmin. seuraavana vuonna ja sitä ryhdyttiin toteuttamaan hyväksyttiin Suunnitelma 1878. vuonna valmistui 30 000asukasta. yli runsaasti tuolloin oli Kaupungissa alueellaan. Jätevedenpuhdistamojen rakentamisellealkoiJätevedenpuhdistamojen Ensimmäinen laaja viemäröintisuunnitelma viemäröintisuunnitelma laaja Ensimmäinen 1 nen levisi ensin sisälahtiin ja sitten edelleen lähei- sille merenselille. Ensimmäisenä saastuminen alkoi tuntua Töölönlahdessa. Se vaikutti yleiseen tervey- dentilaan ja hygieniaan kaupungissa, jonka ympä- röiviä vesiä käytettiin yleisesti sekä kylpemiseen että pyykin pesuun. Vähitellen syntyikin päätös rakentaa ensim- mäinen jätevedenpuhdistamo Helsingin Alppilaan. Sen jälkeen puhdistamoja alettiin rakentaa lisää. Enimmillään Helsingissä oli toiminnassa 11 jäteve- denpuhdistamoa 1970-luvun alussa. Niissä tehtiin myös mittavaa tutkimus- ja tuotekehittelytyötä. Maalaiskunnissa viemäröinti eteni pääsääntöi- sesti hitaammin kuin saman seudun kaupungeissa. Näin oli myös pääkaupunkiseudulla. Vuonna 1952 Helsingin maalaiskunnan kunnanhallitus päätti Kokoojaviemäriä rakennetaan Käpylästä Kyläsaareen. Foto Roos 1930. HKM. hankkia Tikkurilan viemäröintisuunnitelman Ves- to Oy:ltä. Samana vuonna päätettiin aloittaa myös Rekolan alueen viemäröinnin suunnittelu. Vantaalla suunniteltiin oman jätevedenpuhdis- tiinkin jättämään kaikki vähemmän kiireelliset työt tamon rakentamista, mutta hankkeesta luovuttiin myöhempään vaiheeseen. kun kaupunki pääsi sopimukseen jätevesien johta- Tämän rakennustauon aikana jätevedenpuh- misesta puhdistettaviksi naapurikaupunkeihin Hel- distuksen tarpeet muuttuivat. Helsingin esikaupun- sinkiin ja Espooseen. git olivat laajentuneet, ja nyt haluttiin ensin suojel- Helsingin kaupunginvaltuusto asetti syyskuus- la likaantumattomat merenlahdet.4 Kun puhdista- sa 1915 komitean, jonka Helsingin viemärioloja kos- mojen rakentamista sodan jälkeen jatkettiin, niiden keva mietintö valmistui toukokuussa 1923. Tämän kiireellisyysjärjestys olikin muuttunut: ensin raken- kahdeksan vuotta valmistellun mietinnön pohjalta nettiin ne puhdistamot, jotka suojelisivat ennes- rakennusvirasto esitti vuonna 1927 Helsinkiin ra- tään likaantumattomia rantoja.5 kennettavaksi seitsemää jätevedenpuhdistamoa: Vuonna 1946 Helsinkiin liitettiin laajoja uusia Tervasaareen, Haapaniemeen, Kyläsaareen, Van- esikaupunkialueita. Suurimmalla osalla näistä alu- taansuulle, Haaganpuronsuulle, Taivallahteen ja eista viemäriverkosto oli hyvin vajavainen tai se Munkkisaareen. Näistä kuusi olisi niin sanottuja puuttui kokonaan. Alueliitosten myötä syntyi tarve aktivoituliete-laitoksia2, nykykielen mukaan aktiivi- rakentaa myös jätevedenpumppaamoja.6 lietelaitoksia, ja yksi mekaaninen. Ensimmäiset ak- Työolosuhteet alkoivat sota-ajan jälkeen pa- tiivilietelaitokset valmistuivat 1930-luvulla Kyläsaa- lautua normaaleiksi 1940-luvun lopulla, ja raken- reen (1932) ja Rajasaareen (1935).3 Savilan puhdis- nusaineita ja koneita oli taas saatavilla. 1950-luvun tamo oli aloittanut toimintansa jo vuonna 1915. alussa vuoden 1952 olympiakisojen myötä tulleet Talvi- ja jatkosota keskeyttivät kuitenkin jäte- katu- ja urheilutilatyöt hallitsivat rakennusviraston vedenpuhdistamohankkeet, eikä Helsingissä ra- katurakennusosaston toimintaa. Painopisteeksi tuli kennettu yhtään uutta puhdistamoa 1940-luvulla. kuitenkin rakentaa uusia asuntoalueita sekä jatkaa Myös sodan jälkeiset vuodet olivat hankalia, sillä sodan katkaisemaa jätevedenpuhdistamoiden ra- rakennusaineita oli saatavilla vain vähän ja kau- kennusohjelmaa. pungissa vallitsi asuntopula. Helsingissä joudut- Puhdistamoiden rakennusohjelma saatiin

37 ...... 38 ...... töksissä on aina pitänyt ottaa huomioon kaupungin pää- tekemissä kaupungin ja elämässä Helsingin Viemäröinnin alkuvaiheet Helsingissä lisilla alkoi puolestaan yleistyä 1960-luvulla. koitsijoita. Suunnittelutöiden teettäminen ulkopuo- alettiin näihin aikoihin käyttää yhä yleisemmin ura- Rakennustöissä alkupuolella. 1950-luvun käyntiin vaiheista kerrotaan lisääseuraavassa luvussa. Viemäröinnin 1960-luvulla. kuinvoimakkaana yhtä 1970-luvullaviemäriverkoston kasvu jatkui melkein viemäriä. uutta metriä 000 97 lähes rakennettiin jolloin 1968, oli rakentamisvuosi Vilkkain aikaa. rakentamisen viemärien vilkasta olikin 1960-luku Koko Helsinkiin. liitetty oli esikaupunkeja uusia Viemäröintitarve kasvoi voimakkaasti, kun kun voimakkaasti, kasvoi Viemäröintitarve 7

Verkoston ikä.Helsinginviemäriverkoston ikävaihtelee alueittain. HSY. pohjoiseen jaeteläiseen. osaan, kahteen – Katajanokka – niemi ulospistävä suun alatse. Nykyisen (ulkopuolisen) sataman jakaa kanuunien kautta, salmen kapean kolmen pääsee leikannut monta lahdelmaa ja poukamaa. […] Tänne kojen pohjan peittänyt. Meri on tähän niemimaahan not on savi ja jätemultaveden välillä joiden loina, kukkuyksinäisinä törröttää - valleiksi,välin näisiksi yhte- kohoaa välin joka harmaakivi, paikassa joka on Perustana mieleen. Kreikanmaata muistutellen terestalahteenulos,pistäikseeteläänpäinSuomen vasti: seuraaloppupuoliskolla 1800-luvun sijaintia listä TopeliusmerelZacharias- kuvaileeHelsingin kina. maantieteellinen asema Itämeren rannikkokaupun- Helsinki leviää särkällä, joka Uudenmaan man- jokaUudenmaan leviääsärkällä, Helsinki 8 - - Topeliuksen kirjoituksessa kiteytyvät runolli- Taulukko 6. Helsingin viemäriverkko kilometreinä vuosina 1880–2010* sessa muodossa kaupungin maantieteelliset erityis- ...... piirteet ja sen rannikon ulkomuoto. Merellinen si- jainti on aina vaikuttanut kaupungin kehittymiseen, vuosi km Nopeinta viemäriverkoston kasvu oli 1950-luvun puolivälistä 1980-luvun alkuun. Enimmillään uut- siitä tehtyihin päätöksiin ja sen asukkaiden mieliku- ...... 1880 27 ta verkostoa rakennettiin jopa noin 80 kilometriä viin kotipaikkakunnastaan. 1890 32 vuodessa. Viemäriverkoston kasvu yli kaksinker- taiseksi vuonna 2010 johtuu Helsingin, Espoon, Näihin aikoihin Itämeri ei ollut vielä saastunut, 1900 39 Vantaan ja Kauniaisten vesihuollon liittymisestä sillä voimakas asukasluvun kasvu oli vasta alkanut. 1910 69 HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayh- 1920 93 1800-luvun puolivälin Helsingissä väkiluvun lisäksi tymään 1.1.2010. 1930 122 ...... kasvoi myös kuolleisuus: kun se vuonna 1864 oli 29 1940 186 * Lähteet: Liitteet kaupunginhallituksen mietintöön n:o 1 promillea, oli se vuoteen 1865 tultaessa noussut jo 1950 249 vuodelta 1970. Jätevesikomitean mietintö. PM Helsingin 32 promilleen.9 1960 374 viemärilaitos ja sen kehitys; vk 1985-2009; RV toiminta- kertomukset; www.hsy.fi. Eri lähteissä on jopa kymmenien 1970 924 Nälkävuodet 1865–1868 olivat heikentäneet kilometrien eroja viemäriverkoston pituudessa samalta 1980 1360 Suomessa väestön oloja, joita kaupunkien puut- vuodelta. Tällaisissa tapauksissa on käytetty rakennus- 1990 1604 viraston vuosikertomuksissaan ilmoittamia lukemia, sillä teellinen tai olematon viemäröinti sekä huonot 2000 1800 se oli asian vastuuvirasto. Osa eroista selittyy sillä, että asuinolot vielä pahensivat. Kun viemäreitä ei ol- 2009 2000 vuonna 1977 sadevesikaivojen liitosviemärit otettiin mu- kaan laskelmiin. lut, jätevedet heitettiin pihojen perille tai johdettiin ojiin. Myös käymälät ja eläinten lanta saastuttivat vesiä. Ongelmat oli ratkaistava pikaisesti. Helsingin pääsääntöisesti lähimpään merenlahteen. Kluuvin terveydenhoitolautakunta teki vuonna 1878 viemäri- alue oli poikkeus, sillä se oli kuivatettava. suunnitelmaan liittyen ennustuksen, joka alkoikin Viemärityöt häiritsivät liikennettä, ja viemä- pian käydä toteen: ”On odotettavissa yleinen edis- reissä virtaavat jätevedet aiheuttivat hajuhaittoja. tyminen terveydessä, eliniän pituudessa ja työky- Uusien viemäreiden rakentamisen lisäksi sanee- vyssä varsinkin varattomien kansanluokkien paris- rattiin vanhoja viemäreitä. Vuonna 1888 viemäri- sa, jotka eniten ovat kärsineet tähänastisista olo- verkkoa oli jo noin 27 kilometriä.11 suhteista.”10 Helsingissä kunnallinen tynnyrijärjestelmä tuli Kaupungininsinööri Theodor Tallqvist oli tutus- käyttöön pitkän keskustelun jälkeen vuonna 1904. tunut aiemmin Pariisin viemärijärjestelmään. Tall- Se perustui vapaaehtoisuuteen. Myös muualla oli qvistin mielestä kiinteitä ulosteita ei tullut hävittää vastaavia suunnitelmia. Pietarsaaressa kaavail- viemäriverkon kautta, vaan niitä tuli ottaa talteen tu, lääkäri W. Backmanin ajama puhtaanapitolai- erityisen tynnyrijärjestelmän avulla ja käyttää lan- tos tynnyrijärjestelmineen kaatui talonomistajien noitteeksi. Virtsa sen sijaan jouti viemäriin. Viemä- vastustukseen. Talonomistajat pelkäsivät kustan- rien tehtäväksi Tallqvist näki kuivatuksen ja ylimää- nuksia, sillä puhtaanapitolaitoksen kulut olisivat räisten sekä kertaalleen käytettyjen vesien poisjoh- tulleet heidän maksettavakseen, kun taas kaupun- tamisen. ki olisi vastannut likaviemärien rakentamisesta ja Terveydenhoitolautakunnassa sekä puolustet- kuluista.12 tiin että vastustettiin kiinteiden ulosteiden kerää- Ulosteiden tynnyrijärjestelmä oli Helsingissä mistä tynnyrijärjestelmän avulla. Asia kiteytyi rii- käytössä osin hyvinkin pitkään. Rakennusviraston telyyn vesivessaa kannattavien ja sitä vastustavien puhtaanapito-osasto tyhjensi käymälöiden uloste- välille. astioita eli makkiastioita vielä 1960-luvun lopulla WC sallittiin vuonna 1895. Viemäriverkkoa alet- noin 1 900 talosta ja 1970-luvun lopussakin yli tu- tiin rakentaa lasitetusta saviputkesta sekä tiilestä hannesta talosta. muurattuja kanavia käyttäen. Viemärit johdettiin Siirtyminen vesivessan käyttöön ei siis ollut

39 ...... 40 ...... vuonna 1930, prosenttia asunnoista Taulukko 7. Vesijohto, WC jalämminvesi kaupunkilaiskodeissa Yhteensä Riihimäki Pietarsaari Kotka Lahti Kuopio Oulu Rauma Vaasa Turku Tampere kaupunki ...... Viipuri Helsinki ...... oma Vanhankaupunginlahteen johtava viemärikaVanhankaupunginlahteen- johtava oma on alalla pienehköllä vain likavesikaivot; ja johdot kuvan tilanteesta: synkän saa 1892 vuodelta raportista tarkastajan kaupungeissa. esi erityisesti myötä väestönkasvun kärjistyivät Ongelmat kaksinkertaistui. väestö Helsingin 1910 kossa 7. taulu- kuvattu on 1930 vuonna kaupungeissa eri varustetasoa Asuntojen toisenlaista. aivan oli mä elä- muttalähiöiden ylipäätään työväenalueidenja mukavuuksista, moderneista lopussa 1800-luvun jo nautti keskusta Helsingin tahtia. eri aivan eteni asunnoista eilöytynyt lainkaan vesiklosetteja. Tampereentutkimuksessatehdyssä vähävaraisten 1909 Vuonna ylellisyystuote. aluksi oli WC danne. asuinrakentamisessavaikuttija korkeasuhtaloja, - kiksi Tampereella. Helsingissä oli enemmän kerros kaksi järjestelmää. käytössä pitkään oli Rinnakkain sataprosenttista. “Alueenosastaviemäri - suurimmastapuuttuu Hermannin oloja kuvanneesta terveydenhoito- Vuosina 1870–90 ja uudelleen aikavälillä 1890– kehitys lähiöiden ja keskustan Kaupunkien kuinlevisiWCHelsingissänopeamminesimer vesijohto 45,8 % 38,5 % 55,4 % 62,5 % 23,8 % 58,7 % 32,5 % 73,7 % 41,8 % 37,3 % 18,9 % 8,8 % 2,7 % 20,4 % 26,8 % 58,7 % 32,3 % 22,9 % 18,5 % 18,9 % 15,6 % 15,2 % 21,7 % WC 4,4 % 10,1 % 1,4 % lämmin vesi 18,9 % 6,4 % 5,0 % 0,2 % 0,9 % 3,7 % 1,6 % 1,4 % 1,6 % 1,6 % 2,1 % 2,1 % 3,1 % - - - . kartassa. 1892painetussavuonna jo esiintyvät met Ni- Majstad. tuli nimeksi alueen mannen alueet Hermanstad I ja Hermanstad II. Kol- nimettiin mukaansa Hänen tokäyttöön. asun tontteja niiltä vuokraamaan ryhtyi ja aluetta kolme kartanosta Kumpulan omistamastaan 1883 vuonna erotutti Hän mukaan. (1854–1934) Nordenstamin Standertskjöld- Sigfrid Herman paaherra va- nimensä saikaupunginosa Hermannin Hauska tietää sina 1940–1941. asemakaava Hermannin vahvistettiin vuo 1909. vuonna nimen vahvisti Maistraatti Hermanni. nimeä käyttää alettiin nimenä suomenkielisenä Asuinalueiden 1906. na vuon kaupunkiin virallisesti liitettiin ne ja 1893, vuonna vuokra-alueet kartanon kaisuja 24. Toinen korjattu painos 1981. 1 Helsinginkadunnimet. Helsinginkaupungin jul- nimeksi vuonna1959. kaupunginosan 21. vahvistettiinHelsingin Hermanni-Hermanstad kaupunginosansa. Toukolanoma muodostettiin Majstadista liitettiinVallilan ja kaupunginosaanII stad Herman- sijainnut länsipuolella meentien Hä- sillä I:stä, Hermanstadmuotoutui osa Hermanni

Helsingin kaupunki osti Kumpulan osti kaupunki Helsingin yynn emni kaupungin Hermannin Nykyinen 1 - - - - navansa, ja liittyy tähän joitakin yleiseen käyttöön tarkoitettuja likavesikaivoja, joita on järjestetty sinne tänne katujen varsille. Näitä likavesikaivoja voivat kuitenkin vain harvat asukkaat käyttää [...] Käymälöistä puuttuu laatikot tai muut laitokset ulostusten keräämistä varten. Missä laatikoita on, ne ovat harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta erit- täin puutteellisessa kunnossa. Maakuoppa tai kor- keintaan pieni syvennys mäessä on tavallinen laitos [siis käymälä]. Joillakin palstoilla on myös maan pinnalla ihmisten ulostuksia paksuina juoksevina kasoina.”13

Hygieeninen tilanne olikin keskustan ulkopuo- lella hyvin huono. Kotieläinten pito pahensi tilan- netta entisestään. Ilman tarhausta sikoja ei sen- tään enää pidetty, sillä vapaana olevat siat oli jo vuosisata aiemmin julistettu lainsuojattomaksi.

Vaikka viemäreitä rakennettiin tässä vaihees- Kaupunkilaiset valittivat jo 1800-luvun lopussa Pohjoissatamaan purkautuvan viemärin sa Suomen kaupunkeihin varsin laajalti, jäteveden- hajuhaitoista. Kuva Pohjoissatamasta. Signe Brander 1905. HKM. puhdistus pääsi alkamaan vain Helsingissä ja Lah- dessa. Lahti oli rakentanut jätevedenpuhdistamon 3 500 ja Helsinki 3 000 asukkaalle vuonna 1910. Lahdessa puhdistus kattoi aluksi koko kaupungin asemakaavoitetun alueen likavedet, mutta huo- mattavasti suuremmassa kaupungissa Helsingissä vain noin pari prosenttia alueesta. Helsingin viemäriverkon purkuaukot 1920-lu- vun alussa löytyvät oheisesta kartasta.

Helsinki 1800–1900-lukujen vaihteessa: likavesiä ja tarttuvia tauteja

Helsingin viemäriverkoston ensimmäisessä vai- heessa rakennusperiaate oli yksinkertainen: tarkoi- tus oli johtaa likavedet lyhintä tietä mereen. Kos- ka kaupunki sijaitsee mereen työntyvällä niemek- keellä, syntyi kaupungin rantaan lukuisia viemärin purkupaikkoja varsin pienen matkan päähän toi- sistaan. Kaupungin likavesien lisääntyessä rannat saastuivat. Vesien likaantumista lisäsivät virtaus-

Lokaviemäreiden purkupaikkakartta. Kartta on teoksesta ten ja tuulten muodostamat lietesärkät viemärin- ”Helsinkiä ympäröivät vedet” vuodelta 1922. R. Witting. suitten vierellä.

41 ...... 42 ...... män vesistöä kuin ”tuore likavesi”. kuormittisevesistöä näin enem- vesistöön ja saan saapuesmätäneväätakia likavesimista: niiden oli likaantuvesistön- edistivät pikemminkinkuitenkin Granqvistin vuonna 1925 tekemän Ruben arvion mukaan hajotuskaivot Insinööri viemäriin. pungin johtamistakaukauttajonkalikavesi- ennen kulkisi hajotuskaivo, taloonsa rakennuttaa tuli omistajien talon- kaikkien että yleisesti, kaupungeissa men lönlahdessa, josta oli vain kapea yhteys merelle.yhteyskapea vain oli josta lönlahdessa, mioida. epämiellyttäviä, minkä kaupunkilaiset alkoivat huo- esteettisestimyös Rantanäkymätolivat merivettä. suiden läheisyydessä olevan pikemminkin lika- kuin viemärin- rantavedentotesiGranqvistsuurimpien Ruben Insinööri kunnossa. huonossa hyvinkin koin vedet 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa pai- ranta- Helsingin olivatarvostaa, puhtautta niiden ja suojella riittävästi osattiin vesistöjä kuin Ennen Vesistöjen tila näyttäytyi vielä 1930-luvullakin kirjallisuudessa jo- 1930-luvullakinkirjallisuudessanäyttäytyi vielä Töölönlahti huolimatta saastumisesta Vakavasta nestä tunsi ainaisesti likaviemärien hajun[…] hä- ja poikakyräilevä ja hidas oli Hän mielestään. kävi jo töissä isänsä mukana ja oli olevinaan miestä […] Lyöttäydyin yhteen hänen veljensä kanssa, joka rotta”,sontarotta.”on isänsä ”Hänen Hanski. sanoi työssätänään on kaasulaitoksen vieressä.” ”Sonta - ”Äijä […] likaviemäreitä puhdisti joka isäänsä, pesi hä- hän sillä häntä, pilkata vain tahdoin että luuli hän Ehkä päin. minuun katsonut edes eikä ohitse meni vaan mitään, minulle vastannut ei hän Mutta työntekijää kutsutaan ”sontarotaksi”: Waltarinnovellissa Mika suvussa. kulki työura vesilaitoksen ja märi- vie- poikkeuksellista,että ollenkaan ollut Ei tettu. tärkeydestätyön ei arvoshuolimattajuurikaantä Saastumisen rajoittamiseksi määrättiin Suo- määrättiin rajoittamiseksi Saastumisen Ensimmäisenä saastuminen alkoi tuntua Töö tuntuaalkoisaastuminen Ensimmäisenä ”Osmi”, sanoin hänelle kun hän meni ohitse. ohitse. meni hän kun hänelle sanoin ”Osmi”, alkupuoliskollaviemärityöntekijöi1900-luvun - (1953) tällaistaihmisessä(1953) Jokin 14

15

16 - - -

vuodelta 1939. Veljekset Karhumäki. ja ajanviettopaikkoja. Ilmakuva Hietalahden uimarannalta Uimahuoneiden lisäksi yleiset uimarannat olivat suosittu- hentaa. tietoisestikaupunkikuvaapäätettyettäse,kooli - myös vaikutti Ratkaisuun Alppilaan. puhdistamo rakentaakaiseksipäätös jäteveden ensimmäinen - ai 1909 keskusteluvaiheenvuonna jälkeenja lu- valmisteepäterveellistensaatiin takiaden olojen - työväestönasuinaluei- terveydellisenja tilanteen yleisen muassa Muun parannusta. ongelmiin tia osana järjestystä olikulkutauteihin varautuminen. Jätkäsaaressa jaHietasaaressa. Ruoholahdessa, Hietaniemessä, muassa muun sa uimas kävivät kaupunkilaiset lisäksimalaitosten kutsuttiinUi- Niitä uimahuoneiksi. 1800-luvulla. jo alkanut oli rakentaminen Uimalaitosten rantoja. sopivia tarkoitukseen Helsingissä vallata koivat al- viihtyvätvedessä ja urheilulaji, suosittu kuitenkin tullut oli siitä tultassa 1920-luvulle rastus. har sosiaaliluokkien ylempien aluksi oli Uiminen Uimassa 1900-luvunalussa 1917 yleinen terveydenhoitojärjestys.yleinen 1917 vuonna saatiin korvaamaan määräyksiä erilaisia lukuisiaHelsingissä määräyksin. monin pungeissa ri onkuvannut aluetta tässä valossa. romanttisessapa valossa. MikaEsimerkiksiWalta - Useat eri tahot alkoivattahotsamanaikaisesti vaaeri Useat- Helsinkiläisten uimamahdollisuudet paranivat Hygieenisiä oloja pyrittiin parantamaankaupyrittiin- oloja Hygieenisiä 17 Tärkeänä Tärkeänä - - - Monet uimahuoneet jouduttiin sulkemaan saastuneiden vesien takia. Kuvassa uimaopetusta Ursinin uimalaitoksella 1910-luvulla. HKM.

vuodesta 1870 alkaen, kun kaupunki alkoi rakentaa Oppia ulkomailta työläisille tarkoitettuja uimalaitoksia. Ensimmäiset kaupungin varoin rakennetut laitokset rakennet- Vuosisadan vaihteen tienoilla Helsingissä oli jo yli tiin Siltavuorenrantaan ja Munkkisaarensalmeen. 100 000 asukasta. Kaupungista alettiin aikakaudel- Uimalaitoksia oli 1900-luvun alussa yhteensä kah- la tietoisesti luoda modernia pääkaupunkia, jolla oli deksan. Ne kuitenkin purettiin yksi toinen toisensa nykyaikainen infrastruktuuri. Vesihuollon kehittä- jälkeen joko ränsistyneisyyden tai saastuneiden ve- miseksi haettiin inspiraatiota ja tietoa myös ulko- sien takia 1900-luvun alkupuoliskolla. mailta. Vesien saastuminen koitui monen uimalan Vesilaitoksen ja myöhemmin viemärilaitoksen kohtaloksi. Esimerkiksi Pienessä Siltasaaressa ol- edustajat tekivät opintomatkoja Keski-Eurooppaan lut Siltavuorenrannan uimalaitos ja lähistöllä ollut ja hankkivat tällä tavoin laajan kansainvälisen ver- pyykinhuuhteluhuone suljettiin 1908 rantavesien koston, kirjeenvaihdon ja lehtitilausten kautta vii- korkeiden ammoniakki- ja bakteeripitoisuuksien meisintä alan tietoa. Monissa muissakin kaupun- vuoksi.18 geissa vesilaitoksen ja viemärilaitoksen syntyä

43 ...... 44 ...... Tavast. Molemmatolivat ammatiltaan insinöörejä. hankki etenkin Ruben Granqvist ja Lahdessa Kaarlo alussa. Helsingissä jätevedenpuhdistuksesta tietoja 1900-luvun suunniteltiin laajentamista jälkeen sen ja aloittamista jätevedenpuhdistuksen kun jatkui, käytäntö Sama tekijöinä. tutkimusten ja kokeiden vaativien erityistietämystä ja antajina suntojen asiantuntijalau ja arvioijina suunnitelmien lijoina, suunnitte- asiantuntijoita ulkomaalaisia runsaasti silaitostenperustamisvaiheessa. käytettiinSamoin Suomesta jo 1800-luvun puolella ensimmäisten ve- tienoille biologisen jätevesien puhdistuksen koe- puhdistuksen jätevesien biologisen tienoille ten. kokeitateettierilaisia myösja tulevaa laitosta var vaanhätiköiden, kaupunkitietoa hankki ulkomailta neuvotteluvaiheen.Rakentamista ja aloitettu ei lu- avaaminen Alppilaan vaati pitkäaikaisen suunnitte- jätevedenpuhdistamon ensimmäisen Helsingin tutkimuksia jaratkaisuja Alppilan jaLahdenpuhdistamot – suudesta jakustannuksista. tarpeelli- niiden väittelykeskustelu ja julkinen nyt kestävuosikymmeniä- jopa ja vuosia useita edelsi Opintomatkoja ulkomaisiin kohteisiin tehtiin tehtiin kohteisiin ulkomaisiin Opintomatkoja Rakennuskonttori rakensi nykyisen Postitalon nykyisen rakensiRakennuskonttori ...... tutkimuksen (1904)mukaan Taulukko 8.Helsingintyöväestön asuntojen vedensaanti jakäymälätSucksdorffin Yhteiskäymälä Yksityinen käymälä ...... Summa Vesi tuotiin pihanulkopuolella olevasta kaivosta Vesi tuotiin vesipostista Vesitynnyri pihalla Kaivo pihalla Vesijohto pihalla Vesijohto muussa huoneessa kuin asunnossa Vesijohto asunnossa ...... 19

- - vien jätevesienvien puhdistamiseksi. laskettaTöölönlahteen erityisesti Alppilaan 1910 joulukuussa valmistui jätevedenpuhdistamo nen päätettiin rakentaa myöhemmin lisää. asukkaanmitoitukseen,000 3 koska puhdistamoja vain päädyttiin lopulta jätevesille,mutta asukkaan mitoitettaisiin 000 puhdistamoettä esitti, 9 ström puhdistamot olivat hänen mukaansa tehokkaita. Id- tanskalaisennynpuhdistamoihin.Tämän yrityksen Compa- Tank Septic Scandinavian The rehtynyt vuosia. taavaasematoimi Eiran Laivurinkadulla muutamia 1902–1904.toiminnassavuosina oli ToinenSe vas ensimmäinen. Suomen lajissaan oli joka aseman, se johdettiin niin sanottuun septiseen tankkiin. Se tankkiin. septiseen sanottuun niin johdettiin se saostuskaivojenpientenjoistatamoissa ensin läpi, puhdis johdettiin Jätevesi samoja. pitkälti olivat ongelmatkin niiden niinpä ja samanlaisia hyvin ti kohdalle. Kisapuiston nykyisen pohjoispuolelle, kartanon Lahden 1910 vuonna marraskuussa aiemmin man hie- valmistui puhdistamo Lahden toisena: mistui val katsottunase tarkkaanmutta ensimmäisenä, Suomen myös virheellisesti välillä mainitaan tamo 9631 788 10414 250 1046 143 477 6276 870 1352 asuntoa Näiden päätösten myötä Helsingin ensimmäi Helsingin myötäpäätösten Näiden pe oli Idström Gabriel Kaupungininsinööri lpln a adn atke oia teknises olivat laitokset Lahden ja Alppilan 92,44 7,56 100 2,41 10,04 1,37 4,58 60,27 8,35 12,98 % 20 Alppilan puhdis Alppilan ------oli tavallisen saostuskaivon kaltainen kaksiosainen säiliö, jossa jätevesi viipyi niin kauan, että liukene- mattomat aineet ja osa liuenneista aineista pois- tuivat jätevedestä. Pohjalle laskeutuneen lietteen annettiin olla paikallaan useita kuukausia, jolloin liete mädäntyi ja mineralisoitui anaerobisissa olo- suhteissa. Septic tank -menetelmä oli kehitetty Englan- nissa ja patentoitu vuonna 1895. Lahdessa Kaar- lo Tavast puolsi 4.4.1910 tankin hankkimista Ham- purin Hygieenisen Instituutin johtajan, professori Dunbarin useita vuosia jatkuneiden tutkimusten perusteella. Alppilan jätevedenpuhdistamon sepelisuodatin. Foto Roos 1941. HKM. William Phillips Dunbar kehitti erityisesti pie- nille yhteisöille sopivia jätevedenpuhdistusmene- telmiä. Dunbar kertoi kokeidensa tulokset kahdes- sa julkaisussa vuosina 1907 ja 1908. Ne ovat vielä 2000-luvullakin ajankohtaista luettavaa. Dunbarin mukaan septisen tankin pohjalle sa- ostuneen ”orgaanisen töryn” eli lietteen määrä vä- heni mädätyksen aikana yhdeksän prosenttia ja se oli niin vaaratonta, että sitä pystyi käyttämään esi- merkiksi kadunrakennukseen. Jäteveden käsittely septisessä tankissa oli puhdistusta edistävä käsit- telyvaihe ennen biologisia suodattimia. Alppilan puhdistamon septisen tankin molem- mat osat olivat tilavuudeltaan noin 100 kuutiomet- riä ja niiden viipymä oli noin 15 tuntia. Lahden tank- Vuonna 1910 valmistui Helsingin ensimmäinen jätevedenpuhdistamo Alppilaan. ki oli tilavuudeltaan suurempi, 150 kuutiometriä. Alkuperäinen puhdistamo vaurioitui ja tilalle rakennettiin uusi (kuvassa) vuonna 1924. Foto Roos 1930. HKM. Septisen tankin jälkeen jätevesi johdettiin biologisille suodattimille. Biologinen suodatus oli aerobinen prosessi. Siinä jätevesi johdettiin suo- datinainekerroksen läpi, jolloin suodatinaineen pinnalle kehittyi hajottajaorganismien muodos- tamaa biomassaa, joka käytti ravinnokseen jäte- veden sisältämiä aineksia. Tässä biomassassa voi- tiin erottaa toiminnallisesti erilaisia vyöhykkeitä, ja se sisälsi monia ravintoketjuja muodostavia eliöi- tä, kuten heterotrofisia bakteereja, erilaisia matoja ja hyönteisten toukkia. Suodattimien toiminta pe- rustui osittain myös siihen, että jäteveden sisältä- mät hiukkaset pidättyivät mekaanisesti suodatinai- neen pinnalle. Lahden puhdistamossa oli käytössä samanlainen puhdistusmenetelmä kuin Biologisen suodatuksen keksijänä voidaan pi- Alppilassa. LKM.

45 ...... 46 ...... niksi. aiheutuvat kustannukset jäävät hyvin pie- poisvetämisestäjotentäytteeksi,katujen vaarattakäytettykinsitä ettäon ta, ja voi haittavaikutuksia. ilman ajaksikuukauden useamman sinne jäädä voi törkykokoontuva siihen koska levat puhtaassa vedessäkin. kuo- jääneet jäljelle ja 70–96%, henevät vä- lavantautibasillit kuin sitkeähenkiset Niinkin bakteerit. vaaralliset useimmat kaipaa kovin usein puhdistamista. filteerattavissa. näin ti eivät Suodattimet helpos on se ja muodon yhdenmukaisen homogeenisen, saa likavesi joten liössä, törky väheneemädätyksen kautta 9%. puolet. jopa tai kolmasosan aineksista gaanisista mineraaliseeraa likaveteen liuenneista or vedestä liukenemattomat ainekset. mista suodattimissa poistamalla likajohto desinfektioonin avulla. mahdollisesti tai datsioonisuodattimissa oksi- lopullisesti puhdistetaan vesi keen jäl- Sen puhdistaminen. valmistava den 189. 1 Torikka 1994, 14; Lahden KK1910, Tavast 1914, Hauska tietää mukaan: professori William Phillips Dunbarin Septisen tankin edut 8) Tämä törky on taas niin vaaratonniin taas törkyon - Tämä 8) 7) Tankki toimii ilman erityistä hoitoa, kuolevat tankissa Septisessä 6) mädätyssäi- hajoavat Sedimentit 5) orgaaninen saostunut Tankkiin 4) tai kaasumuotoon saattaa Tankki 3) Tankkipuhdistalopullista2) - edistää likave- läpi käydään Tankinavulla 1) 1 - - - teellisesti. vainyhteensäkahdeksanpuut prosenttia nekin ja asutusjätevesistä Helsingin puhdistettiin mintansa toialoitettua- puhdistamonkin Savilanasukkaalle. 000 10 jo mitoitettu oli Savila rakennettu varten jätevesiä Humaliston ja Etu-Töölön vaikka vuoksi, tamo valmistui vuonna1915. Savilanpuhdistamolla.Savilanlajätevedenpuhdis tyydyttävällätasollamyösseuraavaksi rakennetul - yritettiin parantaa, mutta puhdistustulos pysyi vain toimivuutta puhdistamon perusteella lausuntojen kuivana kautena jätevesi oliväkevää. teho oli keskimääräistä parempi sateisena kautena, Tutkimuksetpuhdistusviikoittain.osoittivat,että puhdistustehoa sen tarkkaili laboratorio kimusten terveystutkaupungin lähtien 1912 Syksystä den. koh vuorokaudessahenkilöä litraa 100 oli määrä jätevesiäsenkeskimääräinenjätevesi varten,kun - saostuskaivoja. tui, ja se rakennettiin myöhemmin uudestaan ilman Vuonnayksiköihin.1924 eri laitosvaurioiAlppilan - si. Selkeytys ja lietteen mädätys olikin järjestettävä saostuskaivostakuin lyyn virtaavahapetonjäteve - jatkokäsitte- biologiseen paremmin soveltui vesi viemäri- happipitoinen tuore että havaittiin, Pian vuodessa. kahdesti tai kerran poistettiin liete nyt Keräyty16–21tuntia.saostuskaivoissa viipymäoli prosesseja sen sijaanettä estäisivät niitä. hajottamisjäteaineidenbiologisia edistämään vät pyrki- jotka puhdistusmenetelmiä, biologisia neja rääntyi laskuputkiin. pinnalle,suodattimenjonkaläpäistyään vesisä ke - jätevettämässäsyötettiin eris jatkuvasti pienissä järjestelTässäLahteen. - ja Helsinkiin myöstehtiin dattimesta jatkuvatoimisen sovellutuksen, jollainen panossuo- Dibdinin 1894 vuonna kehitti insinööri jätevesiongelman ratkaisemiseksi. Corbett-niminen Lontoon alussa 1890-luvun menetelmän keksi ka jo- (1850–1925), Dibdiniä J. W. englantilaista tää Hyvään tulokseen ei päästy ylikuormituksen ylikuormituksen päästy ei tulokseen Hyvään saatujen asiantuntijoilta eri ja Tutkimusten ihmi- 000 3 mitoitettiinpuhdistamo Alppilan Sekä Helsingissä että Lahdessa viemäriveden viemäriveden Lahdessa että Helsingissä Sekä Biologinen suodatus oli ensimmäisiä moder ensimmäisiä oli suodatus Biologinen 22

21

------

Emscher-kaivoilla puhtaampaa vettä

Viemäriverkkoihin tehtiin Helsingissä alkuvaihees- sa saostuskaivot. Pian huomattiin, että saostuskai- voissa syntyvä rikkidioksidi syövytti pahoin beto- niputkia. Tämä oli yksi syy niin sanottujen Emscher- kaivojen käyttöönotolle. Niiden periaate tuotiin Saksasta. Jäteveden viipymä selkeytysaltaissa oli vain noin pari tuntia, ja laskeutuva liete vajosi altaan pohjaraon kautta alapuolella olevaan mädätyssäi- liöön. Mädätyksen hajoamistulosten sekoittumi- nen selkeytettyyn veteen voitiin näin estää, ja mä- tänemisprosessissa syntyvä kaasu oli mahdollista ottaa talteen ja hyödyntää. Yksinkertaisen toimin- taperiaatteen vuoksi tätä ratkaisua käytettiin jopa 1960-luvulle asti pienille jätevesimäärille. Suomenlinnan jätevedet pumpataan huoltotunnelissa kulkevaa putkea pitkin mantereen Ensimmäinen Emscher-kaivo rakennettiin Alp- puolelle puhdistettavaksi. Juhani Koskivaara. HSY. pilaan vuosina 1926–1927. Siinä oli kaksi päällek- käistä allasta, joista ylempi oli tarkoitettu tuoreen likaveden laskeuttamiseen ja alempi laskeutuvan kamari tilasi tämän jälkeen kahdelta professorilta, lietteen mädättämiseen. Tilat olivat yhteydessä toi- Arthur Rindelliltä ja Ossian Aschanilta, lausunnon siinsa ainoastaan laskeutusaltaan pohjassa olevien terveydenhoitolautakunnan ehdotuksesta. Profes- kapeiden rakojen kautta. Emscher-kaivon jälkeen sorit puolsivat ehdotusta. Tutkimukset oli heidän jätevesi johdettiin sepelisuodattimeen. mielestä kohdistettava eri puhdistusmenetelmien tehokkuuden eikä meriveden likaantumisen selvit- Seitsemän puhdistamon suunnitelma tämiseen. 1927 Samaan aikaan asia jätettiin lausuntoa var- ten insinööri B. F. Huberille ja Harald Herlinille. He Helsingin ensimmäisen jätevedenpuhdistamon puolsivat toukokuussa 1915 lausunnossaan viemäri- avaamisen jälkeen kesti kauan ennen kuin jäte- veden pumppaamista mereen ja suosittelivat, että vedenpuhdistamojen rakentaminen pääsi todella pumppaamisen ja puhdistuslaitosten rakentamisen käyntiin. Vaati monia lausuntoja, keskusteluja ja välillä laadittaisiin vertailevat vaihtoehdot. Tämän selvityksiä, ennen kuin kaupungissa luotiin pitkän selvityksen saatuaan rahatoimikamari päätti pyy- tähtäimen suunnitelma puhdistamoista ja viemä- tää kaupunginvaltuustolta määrärahaa tutkimuk- röinnistä. siin. Syyskuussa vuonna 1913 kaupungin yleisten Kaupunginvaltuusto yhtyi syyskuussa rahatoi- töiden hallitus yhtyi rakennuskonttorin mietintöön mikamarin ehdotukseen ja asetti komitean teke- poikittaisten kokoojaviemäreiden ja päälaskusuiden mään selvityksen viemäriolojen järjestelymahdol- yhteyteen rakennettavista puhdistuslaitoksista. lisuuksista. Tähän komiteaan kuului edustajia esi- Terveydenhoitolautakunta antoi asiasta lau- merkiksi terveydenhoitolautakunnasta ja kaupun- sunnon, jossa se ehdotti, että ennen päätöksen gin yleisten töiden lautakunnasta. tekemistä asetettaisiin komitea ”tutkimaan tarkas- Sota-aika viivästytti viemäröintisuunnitelmi- ti kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja”. Rahatoimi- en valmistumista. Komitea jätti laajojen tutkimus-

47 ...... 1934. Veljekset Karhumäki. Aiemmin Töölönlahtea kuormittanut kaasulaitos siirrettiin Sörnäisiin.Kuva vuodelta 48 ...... ”täydellisiä biologisia puhdistuslaitoksia” ja yksi yksi ja puhdistuslaitoksia” biologisia ”täydellisiä mukaan suunnitelman olisi näistä Kuusi distamot. puh- yhteyteen viemäreiden rakentaa tuli lisäksi Sen seitsemään. avulla yhdysviemäreiden nentää pie lukumäärää viemärisuiden tuli mahdollista, ti tässä ehdotuksessa oli, että mikäli oli taloudellises Pääsisältö mukaisesti.suuntaviivojen antamien an komite- ehdotuksen asiasta laati kennuskonttori epäkohdista eniten. kärsivät jotka kaupunginosista, niistä aloitettava Työ järjestelyehdotuksen.olisi viemäröinnin laatia tehtäväksi hallituksen töiden yleisten kaupungin antaa ja suunnitelmat komitean hyväksyä teessa kokuussa1926kaupunginvaltuustoperiaat päätti Tou viranomaisilta. kaupungin asiaankuuluvilta paamalla. kerääntyväruop- poistaalietesuulle tulimäreiden Vieaktiivilietemenetelmän- toimivia.kiksimukaan esimer olla voisivat jotkapuhdistuslaitoksia, den rakentaajäteve- tuli mahdollista, olisi ei tämä jos tai rannasta kauemmas jatkaa tuli viemäreitä että ehdotti, vesikysymyksen”se Siinä ratkaisemiseksi. toukokuussa”viemäri- jälkeen1923mietinnön ten apnivluso päösn äke ra- jälkeen päätöksen Kaupunginvaltuuston kaikilta lausunnot jälleen pyydettiin Asiasta 23 - - - - - voitaisiin teettää tutkimus siitä, saavutettaisiinko saavutettaisiinko siitä, tutkimus teettää voitaisiin sia. Konttori ehdotti, että Merentutkimuslaitoksella lisäkustannuktoteutustatoisivatturhiatelman ja dotetut lisätutkimukset lykkäisivät turhaan suunni- si riiin on 1 mlona markkaa. miljoonaa 114 noin arvioitiin asti toteuttamiskustannuksiksi1970 vuoteenOhjelman henkeä. 000 400 noin olisi väkiluku sen jolloin sä, rakennettutäysin olisi 1970vuoteenalue mennes mukaan laskelmien käytettyjen Suunnitelmassa viemäröitäisiin. alue oleva hallinnassa kaupungin tekniikka kehittyi nopeasti. yksityiskohtiin,puhdistusviemärivedennisiin sillä tek senhetkisiin syvemmälle mennä peettomaksi tar katsottiin suunnitelmassa Muuten netelmää. me- yhdistettyämukaista periaatteen linghausen Essen-Rel- ja kokeiltavaksipaineilma- ehdotettiin yhteydessä voituliete-menetelmällä.Jälkimmäisen puolestaanpuhdistushoidettaisiinaktiBiologinen - Emscher-kaivoperiaatteella. tapahtuisi puhdistus myöhemmin biologiset laitokset. rakennettaisiinensin mukaanvasta ja mekaaninen tarpeen että siten, jaksottaisesti tapahtuvaksi tiin mekaaninenpuhdistamo. Rakentaminen suunnitel - oli puhdistussuunnitelmaa epävarmempi. nitelma tulisi edullisemmaksi ja että sen tehokkuus pumppaussuun- ettei selvää, jo kuitenkin oli kaan Rakennuskonttorinmu- välillä. paussuunnitelman pump ja esityksen rakennuskonttorin tämisestä päättyiehdotukseenvertailevan tutkimuksenteet taisiin mekaaniseen puhdistuslaitokseen. Lausunto johdetpaikkaan,yhteenjostaavullase puaseman likavedenlisäksi kokoamista pump- suurenkuuden kuitenkinesitettiin hyväksyttiin.Siinä suunnitelma rakennuskonttorinjossa lausunnon, yhden vielä ta Rahatoimikamari1927pyysivuoden suunnitelmas Vaihtoehtona pumppaussuunnitelma myös toteutui pääpiirteissään. puoleksinoin vuosisadaksi eteenpäin. Suunnitelma suunnitelma aikavälin pitkän hyvin siis oli seessä Rakennuskonttorin mielestä lausunnossa eh- lausunnossa Rakennuskonttorinmielestä Vuoden 1927 ehdotuksen mukaisesti koko koko mukaisesti ehdotuksen 1927 Vuoden esi- mekaaninen perusteella Suunnitelman 24

26

25 Ky ------tarpeellinen laimennus, jos likavesi pumpattaisiin pungin kaikki jätevedet puhdistettaisiin ja merialu- kauemmas merelle. Ellei näin kävisi, ei kalliita jat- een tilaa seurattaisiin säännöllisesti. Jo 1930-luvun kotutkimuksiakaan tarvittaisi. lopussa Töölönlahtea eniten kuormittaneet viemä- Kaupungin yleisten töiden hallitus päättikin rit oli poistettu käytöstä ja jätevedet ohjattu suu- teettää tällaiset tutkimukset Merentutkimuslai- rimmaksi osaksi puhdistamoille. Yksi pahimmista toksella. Näiden tutkimusten ja yli-insinööri Blun- saastuttajista, kaasulaitos, oli jo aiemmin siirretty kin lausunnon perusteella päädyttiin vuonna 1929 Sörnäisiin. Siirto oli johtunut osin vesiensuojelul- rakennuskonttorin ehdottamaan puhdistussuunni- lisista syistä. telmaan, ja pumppaussuunnitelma hylättiin. Blunk Savilan puhdistamo muutettiin jäteveden- esitti, että ensin rakennettaisiin vain mekaaninen pumppaamoksi. Pumppaamon kautta suurin osa esipuhdistus ja että viemärivesi käsiteltäisiin kloo- alueen jätevesistä ohjattiin Rajasaaren puhdis- rilla kesällä mekaanisen puhdistuksen jälkeen. Ra- tamon kautta Seurasaarenselälle. Töölönlahteen kennuskonttori yhtyi Blunkin näkemyksiin.27 päätyi yhä jätevesiä parista pienestä viemäristä, Helsingin jätevesitilanteesta vuonna 1929 esi- viemäriverkoston ylivuodoista ja Alppilan puhdis- telmöinyt Ruben Granqvist totesi, että oli hyödy- tamolta sen sulkemiseen vuonna 1959 asti. Toi- töntä lykätä ratkaisua vain jotta voitaisiin odottaa menpiteiden vaikutuksesta lahden vesi ei kuiten- puhdistusmenetelmien parantumista. Hän kannatti kaan enää poikkeuksia lukuun ottamatta löyhkän- puhdistuslaitosten rakentamista puhdistusteknii- nyt. Suurista kalakuolemistakin päästiin eroon. kan kulloistakin tilaa vastaavasti. Yleissuunnitelma antaisi sijaa kehittämiselle ja mahdollisille uusille Purkuputkien ongelmat puhdistusmenetelmille ilman että koko suunnitel- man tarvitsisi mennä uusiksi.28 Ensimmäiset viemärien purkuputket mereen ra- Granqvist oli juuri palannut Englantiin, Sak- kennettiin samaan aikaan kuin ensimmäiset viemä- saan ja pohjoismaihin tekemältään opintomatkalta, ritkin. Vielä 1920-luvulle asti periaatteena oli joh- jonka aikana hän tutustui lukuisiin eri jäteveden- taa viemärivesi lähimpään merenrantaan. Vuonna puhdistamoihin ja niissä käytettyihin menetelmiin. 1923 Helsingin niemellä oli 45 purkuputkea. Erityisesti hän perehtyi uusimpiin menetelmiin et- Likavesimäärien kasvaessa rantavedet alkoi- sien parhaiten Helsinkiin sopivaa ratkaisua. Paikal- vat likaantua ja olla terveydelle haitallisia. Helsin- listen olosuhteiden huomioiminen oli hänen mu- gin rantavesien saastuminen eteni viemäreiden kaansa tärkeää. Suurimpana vaikuttavana tekijänä purkuaukkojen läheisyydessä niin huolestuttaval- hän näki sen vesistön tilan, johon viemärivesi tul- la tavalla, että vuonna 1911 peräti kolmelta eri ta- taisiin johtamaan. 29 holta tuli Rahatoimikamarille aloite viemärivesien Granqvist otti kantaa vesistöjen luonnolliseen puhdistamiseksi. Kamarin puheenjohtaja valtio- puhdistumiseen, jota myöhemmin alettiin kutsua neuvos Alexis Gripenberg teki ensimmäisen aloit- vesistön itsepuhdistuskyvyksi. Se vei aikaa ja vaa- teen kesäkuussa 1911. Vesijohdon, viemäröinnin ja ti suurta pinta-alaa. Asutuksen tihentyessä ja kau- WC:n varsin nopealla yleistymisellä ja asuinmuka- punkien kasvaessa luonnollinen puhdistuminen ei vuuden paranemisella olikin ikäviä seurauksia ym- enää riittänyt vaan tarvittiin sitä tukevia ja täyden- päristölle. täviä puhdistusmenetelmiä. Näissä menetelmissä Vuoden 1911 syyskuussa Helsingin Uimaseu- pyrittäisiin kuitenkin Granqvistin mukaan jäljitte- ra teki seuraavan aloitteen asiasta. Seura pyysi, lemään luonnollisessa puhdistumisessa tapahtuvia että Ursinin kallion uimalaitoksen lähellä mereen ilmiöitä ja nopeuttamaan niitä. virtaava viemärivesi puhdistettaisiin. Vielä saman Helsinki valitsi näiden vaiheiden kautta vuoden marraskuussa tuli kolmas aloite, nyt Nais- 1920-luvulla ympäristöpoliittisen linjan, jossa kau- liitto Hemmetiltä.

49 ...... Sillanrakennustöitä Rajasaaren jaHumalluotojen välillä.Rajasaaren puhdistuslaitos rakennettiin vuonna1935. Foto Roos 1932. HKM. 50 ...... nettiin sitämukaa kun puhdistamoja valmistui. rakennettiin1930-luvulla.Purkuputkiavähen- lisää jätevedenpuhdistamoita kun vasta, parantua kin kautta.rantavesienmen Helsingin alkoikuiten tila - tulevalännestä vesija Hietaniemereensaaren- yli taas johdettaisiin Harakan, Liuskesaaren tai Herne- dettaisiin Kruunuvuorenselälle, etelästä tuleva vesi tulevaviemärivesikoottaisiin Katajanokallejoh ja keskustasta ja pohjoisesta että ehdotettiin, 1923 lä vedenpinnan allaja100metrin päässä rannasta. purkuputkientä tulisipäiden sijaita verraten syväl - komitea esitti lausunnossaan toukokuussa 1923, et iate prnaies viemärijärjestely- parantamiseksi Tilanteen Merentutkimuslaitoksen julkaisussa vuodelta vuodelta julkaisussa Merentutkimuslaitoksen 30

- -

joillakin työmailla. oli naisia myös mutta miehiä, etupäässä osallistui rakennustöihin Viemärilaitosten hevosilla. takaa matkojen pidempien miesvoimin ja matkoilla hyillä siirrettiinly materiaalit muut maa-aineksetja vat Tarvittaetupäässälapiotyönä.tehtiinjokakaivuu, - viemäriverkostojenetenkin vaati työvoimaa saasti Run- menetelmin. ja välinein käsikäyttöisintehtiin verkostojarakennuksia ja kuuluvia Laitoksiin hiltä. työmiepanostusta suurta alkuaikoinadistuksen Rakentaminen vaati viemäröinnin ja jätevedenpuh- 1920-luvulta 1930-luvulle Raskasta rakentamista – - - Ensimmäisiä betoniputkia tai sementtiputkia, kuitenkin aivan liian pieni ja saattoi puhdistaa vain kuten niitä tuolloin sinänsä harhaanjohtavasti kut- osan saapuvasta likavesimäärästä. Suuri osa jäte- suttiin, valmistettiin työmaaolosuhteita vastaavis- vesistä meni puhdistamattomana sen ohi. sa pienpajoissa. Helsingin kaupungin rakennusvi- Alkoikin näyttää välttämättömältä, että Savi- raston katuosasto ryhtyi itse valmistamaan beto- lan puhdistamoa piti uusia niin pian kuin mahdollis- niputkia vuonna 1926, koska yksityiseltä sektorilta ta. Laajennussuunnitelman laatimista vaikeutti kui- ei ollut saatavissa riittävästi hyvälaatuisia ja sopi- tenkin se, että ympäröivän alueen käytöstä ei vielä van kokoisia putkia. ollut varmuutta. Betoniputkivalimo toimi vuodet 1926–1935 Kä- Myös eri putkimateriaaleja tutkittiin viemäri- pylässä ja muutti sitten Sörnäisten rantatielle. Sin- putkien kestävyyden selville saamiseksi. Tulos oli ne perustettiin myös tielaboratorio vuonna 1937. valitettava: betoniputkien kestävyys oli varsin huo- Valimolla tehtiin lisäksi tuotekehittelyä, jonka tu- no. Lasitetut saviputket, joita käytettiin kaupungin loksena valmistui muun muassa toimiva seos put- vanhimpiin viemärijohtoihin, olivat kuitenkin yhä kien bitumisaumaukseen. Kaivannot olivat usein kunnossa. syviä ja nykyisen työsuojelun näkökulmasta vaa- Tämän vuoksi katu- ja lokaviemäriosasto ryh- rallisia. tyi käyttämään lasitettuja saviputkia kaikkiin pie- Rakennusmestari H. Gagneur muistelee joh- nen kokoluokan viemärijohtoihin. Suuremmat joh- tolinjan rakentamista Lauttasaaresta 1930-luvulta dot, joihin saviputkia ei ollut saatavissa, valmistet- seuraavasti: tiin edelleen betonista, mutta kestävyyden lisäämi- seksi ne tehtiin rakenteeltaan vankemmiksi käyt- “Montut olivat jopa viisi metriä syvät ja piti tämällä paksua betoniseosta. Lisäksi ne siveltiin huutamalla panna miehet lapioimaan, sydän syr- sisä- ja ulkopuolelta suojaeristyksellä.32 jällään kun ei kuulemma ollut varaa seinien tuke- Näiden tutkimusten lisäksi kustannettiin esi- miseen. Vaihtoehtoina oli saada työ sujumaan tai merkiksi Merentutkimuslaitoksen kaupunkia ympä- antaa paikka toiselle onnekkaammalle. Onneksi ei röiviä vesiä koskevat tutkimukset. Myös jo aiemmin tullut pahempia haavereita, vaikka joskus joutui la- aloitettuja päivittäisiä eri syvyyksillä toimitettavia pioimaan irti poikia, kun jäivät polvia myöten maa- lämpötilan mittauksia jatkettiin Alppilan jäteveden- massojen alle.”31 puhdistamoon kuuluvien Emscher-kaivojen saos- tuskouruissa ja lietekaivoissa. Tutkimuksia laitosten tehosta Yleisten töiden lautakunta esitti vuonna 1930, että Savila muutettaisiin pumppaamoksi ja että Alppilan puhdistuslaitoksen puhdistusteho oli kau- Taivallahteen rakennettaisiin uusi jätevedenpuh- pungin terveydellisten tutkimusten laboratorion distamo. Vuonna 1932 budjettiin varattiin katuosas- antamien tarkastusilmoitusten mukaan tyydyttä- ton esityksen mukaisesti varoja Rajasaaren puhdis- vä. Katu- ja lokaviemäriosasto esitti laboratoriolle tamon rakentamista varten. Puhdistamo valmistui toivomuksen, että kaupungin kemisti saisi tehdä vuonna 1935. opintomatkan Saksan ja Englannin nykyaikaisiin Samana vuonna kaupunginhallitus antoi yleis- puhdistuslaitoksiin. Näitten kokemusten perusteel- ten töiden lautakunnan tehtäväksi laadituttaa val- la olisi puhdistuslaitosten kemiallinen ja biologinen mistavan ehdotuksen Tervasaaren jätevedenpuh- tarkastus saatettava nykyaikaiselle pohjalle. Kau- distamon rakentamiseksi. Sen suunnittelu alkoi sa- pungin kemisti lupasi tehdä voitavansa asian to- mana vuonna. Tervasaari suunniteltiin biologiseksi teuttamiseksi. puhdistamoksi samoin kuin Kyläsaaren ja Rajasaa- Savilan jätevedenpuhdistamoa koskevat ilmoi- ren laitokset. Sodan vuoksi työt jäivät kuitenkin tukset osoittivat hyvää puhdistustehoa. Laitos oli kesken, ja samoin kävi Merisatamaan suunnitellun

51 ...... Lietelavoja tyhjennetään Kyläsaaren jätevedenpuhdistamolla. Foto Roos 1938. HKM. 52 ...... pungit olivat esimerkiksi laajentuneet huomatta- laajentuneet esimerkiksi olivat pungit taa edeltävistä vuosista suuresti. Helsingin esikau- Sotavuosien koettelema Helsinki oli muuttunut so- Sota-aika tuo muutoksia tuksissa. kohdistuneissakaupunkiinvattuhoja ilmapommi- viemäriverkostotkokiettä- vesi- Sekä topaikkaa. vesijohtoverkostostaviisi riippumatontavedenot järjestettiin kaupunkia ympäri ja naamioitiin kiksi esimer vesisäiliöt Alppilan erityistoimenpiteitä. kannalta vesihuollon merkitsi Sota suunnitelmat. taamaan tuli Akseli Linnavuori. vas asioista näistä kaupungininsinöörinä uutena 1940 Vuonna 1938. vuonna rakennettiin viemärit erillis ensimmäisetviemäreissä. Helsingin vateri Erillisviemäröinnissä jätevedet ja sadevedet kulke- erillisviemäröintiä. uudistusta, tärkeää erittäin toista myös ohella jätevedenpuhdistuksen taa jätevedenpuhdistamon kanssa. Sota-aika esti kuitenkin monet kaupungin kaupungin monet kuitenkin esti Sota-aika toteut alettiinvaihteessa 40-luvun ja 1930- 33 - - - - - 1960-luvulla. vasta käyttöön tulivat Puskutraktorit yleistymistä. koneiden ennen kolmijalkaa apuna käytettiin sissa asennuk Putkien pitkään. vielä rinnalla niiden lyi lapiotyöskentelysäi- mutta 1950-luvulla, työmaille ja vesijohtokaivannot pititehdä pitkältilapiotyönä. viemäri- joten voimalaitostyömaille, Suomen Pohjois- siirrettiin kuitenkin kaivinkoneet jälkeen Sodan kuljetuksissa. moottorivoimaa aikaisemmin 1950-luvulla. työmailla ja erilaisissa kuljetuksissa Suomessa vasta yleistyivät ne varsinaisesti mutta kuorma-autoja, verran jonkin ollut oli käytettävissä maailmansotaa kiksi motorisoituminen oli kiihtynyt. Jo ennen toista olivatkehittyneet Esimer ajasta.sotaaedeltävästä ajoteitä. roiskuikuljetuksissavesipitoista, sitä hyvin pitkin ja oli Liete huono. oli kunto lietelavojen ja mitettuja, aikaiseksi.Laitoksetsaatiin olivatraskaasti ylikuor tulostakin mutta oli, Ongelmia vaihtelevasti. kaan rantojen saneeraus. pilaantuneiden aloitettaisiin sitten Vasta rantoja. likaantumattomia ennestään puhtaita, suojaisivat jotka laitokset, ne ensin rakennettaisiin mukaan ka lalle tarvittiin nyt uusisuunnitelma. kehitykseen.Edellistenrakentamissuunnitelmien ti- vaikuttivatMuutokset vesihuollon myös lähikuntiin. vasti. Muuttoliikettä suuntautui lisäksi merkittävästi taminen. Helsingin rantavesien puhdistaminen ve- rantavesienpuhdistaminen Helsingin taminen. myös muita seikkoja kuin vain puhdistamojen raken- distamoa valmistuivat 1960-luvulla. jätevedenpuh1959.Seuraavat- viisi Herttoniemi ja Kyläsaarila, Rajasaari.ja Tali valmistui 1957vuonna kennettu neljä jätevedenpuhdistamoa: Alppila, Savi- rakennustaukoa1940-luvun Ennen raoli - Helsinkiin Uudet jätevedenpuhdistamot Kaivinkoneita alkoi tulla viemäri- ja vesijohto- ja viemäri- tulla alkoi Kaivinkoneita maata muuta hieman käytettiin Helsingissä rakennusmenetelmät vesijohtojen ja Viemäri- Jo rakennetut laitokset toimivat raporttien mu- Vuonna 1946 tehtiin rakennussuunnitelma, jon- Jätevedenpuhdistamiskeskusteluissa oli esillä esillä oli Jätevedenpuhdistamiskeskusteluissa 34 - - -

den kierrätyksellä oli yksi tällainen pohdinnan aihe. Tämä professori Kaiteran esitys vuodelta 1963 lähti siitä, että vesistön vastaanottokyky lisääntyy vettä kierrättämällä: veden pumppauksen avulla saataisiin jätevedet laimenemaan riittävässä mää- rin ja lika-aines ei näin kasaantuisi vaan kulkeu- tuisi avomerelle. Kaitera ehdotti, että Munkkinie- men ja Kuusisaaren väliseen salmeen rakennettai- siin pumppaamo, joka painaisi vettä Laajalahdelta Seurasaarenselälle. Suunnitelman toimimisesta ei kuitenkaan etukäteen voitu olla varmoja.35

Jätevesikomitea 1964

Helsingin kaupunginhallitus asetti 30.1.1964 komite-

an tutkimaan kaupungin jätevesikysymystä. Komite- Lietteenlevittäjä työssään Östersundomin (Sipoo) kartanossa syksyllä 1934. Liete kulje- an tehtävänä olisi tutkia mitä jätevesille tuli tehdä, tettiin kartanoon Kyläsaaren puhdistamosta. Foto Roos 1934. HKM.

Taulukko 9. Jätevedenpuhdistamojen lukumäärä Suomen kaupungeissa (Kurki) ......

Toiminta-alue: Suomen kaupungit vuonna 1994 (102 kpl)

Ilman kuntaliitoksia kpl -94 jälkeen toteutuneet kuntaliitokset mukaanlukien

160

140 VESILAKI 1962 JÄTEVESIMAKSULAKI 1974 KUNTALAKI 1995 VESIHUOLTOLAKI 2001 VIIKINMÄKI (1994-)

120 TERVEYSASETUS 1879 VESIOIKEUSLAKI 1902 TERVEYSASETUS 1928

100

80 TALI (1957-1986) HERTTONIEMI (1959-1985) KULOSAARI (1960-1975) LAUTTASAARI (1962-1992) VIIKKI (1963-1994), SUOMENOJA lammikkopuhdistamo (1963-1969) LAAJASALO (1966-1988), VUOSAARI lammikkopuhdistamo (1966-1975) MUNKKISAARI (1967-1991) MUSTIKKAMAA pienpuhdistamo (1968-1975) KYLÄSAARI uusi (1970-1994), SUOMENOJA (1969-) VUOSAARI (1971-1994) 60

40 ALPPILA (1920-1959) SAVILA (1915-1935) KYLÄSAARI VANHA (1932-1968) RAJASAARI (1936-1978) 1. ERILLISVIEMÄRIT HELSINKI 1938 20

0 1879 1902 1910 1912 1914 1916 1918 1920 1922 1924 1926 1928 1930 1932 1934 1936 1938 1940 1942 1944 1946 1948 1950 1952 1954 1956 1958 1960 1962 1964 1966 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008

53 ...... 54 ...... huomattavasti aiempaa edullisempaa. leiden rakentamisen, ja näin jäteveden siirrosta tuli jätevesitunnenuksetmahdollistivatpidempienkin - louhintakustanAlentuneet1970-luvuilla. - ja 1960- kehittyi jätevedenpumppaustekniikka Lisäksi tu. kehittyneetvoimakkaastieivät odotetniin kuinoli jätevesimäärät että se, oli Syynä puolivälissä. vun mille ja parhaiten toimiville puhdistamoille 1970-lu- olisi viemäröitävämahdollisimmanpian. teollisuusalueet ja asunto- olevat vailla märistöä vie- yleistä kehityksenMyös tarkkailemiseksi.van tapahtutilassa- vesialueiden tutkimuksia alueiden kamista kuin Helsinkiä ympäröivien lahtien ja - meri kokoojaviemärienrakentamisenjat puuttuvien ja jätevedenpuhdistamojen niin esitettiin Niissä taa. 10.3.1969.gissäkohnumeroitua - 11 käsitti Mietintö Helsin- mietintönsä lopullisenantoivuotta. Se viisi tean mietinnön 4.2.1970. tahtiin 1960-luvulla, ja niiden määrä oli Helsingis oli määrä niiden ja 1960-luvulla, tahtiin kiihtyvään rakennettu oli Jätevedenpuhdistamoja saavutuksia 1970-luvun suunnitelmia ja Soikkeli. Antti DI myöhemmin ja Koskenpato Armas lisensiaatti tekniikan aluksi kennusmestari Jaakko Aalto. ranimitettiinpaikalleen hänen jälkeen kuoleman Kilven Terttu DI Raveala.DI ja Mehto Lauri tohtori tekniikan Kilpi, Jorma DI Kalliala, Henrik DI berg, Holm- Holger DI vielä tulivat jäseniksi Muiksi nen. Ryhä- professoriReino ja Kajaste Eino tusjohtaja pungininsinööri Martti Anttila, DI Erkki Irjala, toimi- kauvalittiinJäseniksiCastrén.- Helsingin Viljo sori siin käyttää hyödyksi. voitai- niitä vaan saastuisi enää vesistötjotteivät komitean mietintö hyväksyttiin. 1970vuonna aikaan,lähessamaan eli kun jätevesi- päätökseen lukumääräisesti saatiin se ja luvulla 1960- laajimmillaan oli Helsingissä rakentaminen Puhdistamotoimintaa alettiin keskittää suurim- apnivluso yäsi jätevesikomi- hyväksyi Kaupunginvaltuusto Komitean ja sen työvaliokunnan sihteerinä oli oli sihteerinä työvaliokunnan sen ja Komitean Komiteannimitettiinpuheenjohtajaksiprofes 37 Jätevedenpuhdistamojen 36 38 Komitea teki töitä töitä teki Komitea

39 - - - - -

lä vuonna 1976. Katajanokankin kokoojaviemäri- kokoojaviemäri- Katajanokankin 1976. vuonna lä keväälpuhdistamolle- Eteläsatamaviemäröitiin ja leen puhdistamattomina suoraan mereen. edel- Jätkänsaarestajätevedetjohdettiin ja desta takin ranta-alueilta kuten Katajanokalta, Ruoholah- Joil- erillisviemäröityjä.ottamatta lukuun niemeä Länsi-Hertto- ja Länsi-Munkkiniemeä olivat alueet sadevedet kulkivat samoissa putkissa. Esikaupunki- ja viemärivedet talojen että tarkoitti mikä aluetta, yleisen viemäröinninpiiriin. kuului prosenttia 96 noin jo asukkaista kaupungin ja vuodessa, kilometriä rakennettu30–50 oli reitä viemä- pääviemäröintialueeseen.yhdeksäänUusia jaettu oli Kaupunki 176 1 kilometriä. yhteensä reitä vesikalusteita tuli markkinoille. parempia ja kodinkoneita säästäviä vettä ja maan lanteeseen:vesijohtoverkkoja saneeraaryhdyttiin - vaikuttivatsyytti- muut Myös vesimaksut.tuplasi käytännössä Jälkimmäinen käyttöönotto. maksun jätevesi- ja energiakriisi olivat vähenemiselle sen kulutuk Alkusysäyksenä alkaen. 1974 vuodesta gis-kemiallisiksi. täydentämistäbiolopuhdistamojenkaikkien ja tä märiverkostonlevittämistäasuntotuotannon myö- vie- esimerkiksi esittivät jotkakohtaa, kymmenen käsittivät Toimenpide-ehdotukset vaatimukset. asettamat työsuojelun ja vesiensuojelun sekä det rahoitusmahdollisuukaupungintannussuhteissa, kehitys,tekninenmuutoksetmahdolliset kusalan toimenpide-ehdotukset kesäkuussa 1976. hallitus hyväksyi suunnitelman ja siihen perustuvat Kaupungin- aikana. vuoden kymmenen seuraavan kehittämisestä viemärilaitoksen kaupungin telman rakennusosastotammikuussajulkaisi1975 suunni distustoimintaa tulisi vieläkehittää. puh- miten siitä, suunnitelmia ja tutkimuksia laisia puhdistamoa.1970-luvulla käynnistettiineri- myös 11 oli käytössä Silloin 1970-luvulla. enimmillään sä Kantakaupungin ranta-alueista Kaivopuisto Kaivopuisto ranta-alueista Kantakaupungin sekaviemäröityä kuitenkin oli Kantakaupunki viemä- oli Helsingissä lopussa 1976 Vuoden Suomessa laskea alkanut oli Vedenkulutus Toimenpiteitähuomioitavasuunniteltaessa oli rakennusviraston katu kaupungin Helsingin ------ja pumppaamotyöt olivat valmistumassa. Niiden jälkeen mereen johdettaisiin puhdistamattomina enää vajaan 1 000 asukkaan jätevedet.40 Ylivuotovesien määrän arvioitiin vuonna 1977 olevan noin prosentin kokonaisjätevesimäärästä. Ylivuodot tapahtuivat touko-lokakuussa siten, et- tä puolet niistä sattui heinä-elokuussa. Suurimmat suhteelliset vuotovesimäärät löytyivät Viikin puh- distamon viemäröintialueelta, jossa vuotovesien keskimääräinen osuus oli noin puolet kokonaisvir- taamasta.41

Tutkimuksia vesistöistä ja laitosten toiminnasta

Jo ennen 1970-lukua 1900-luvun mittaan oli tehty runsaasti erilaisia tutkimuksia esimerkiksi vesis- töjen tilasta. Vesiensuojelulaboratorio oli aloitta- Rajasaaren puhdistuslaitoksen vesilaboratorion johtaja Göran Lagus työssään. nut toimintansa jo vuonna 1932 samanaikaisesti Foto Roos 1959. HKM. Kyläsaaren jätevedenpuhdistamon kanssa. Aluksi toimintaa pyöritti hyvin pieni joukko ihmisiä.42 Pie- nestä henkilömäärästä huolimatta myös Helsingin plankton- ja fysikaalis-kemiallisia näytteitä. Sama- jätevedenpuhdistamoilla tehtiin jo 1940-luvun lop- na vuonna myös eläintieteen vt. professori Kaarlo pupuolella paljon tutkimuksia niin laboratorioissa Levander Helsingin yliopistosta teki alueella plank- kuin vesistöissäkin. tontutkimuksen. Rajasaaren ja Kyläsaaren puhdistamoilla oli la- Töölönlahden epämiellyttävän vihreän värin boratoriot, joissa tehtiin laitosten käyttöön liittyviä aiheuttajaksi osoittautui sinilevä. Töölönlahden ti- analyyseja. Näiden lisäksi tutkittiin myös Helsinkiä laa selvitettiin jälleen vuosina 1915–1921 osana Hel- ympäröivää merialuetta ja Helsingin lähiympäris- singin kaupungin järjestämää tutkimusohjelmaa. tön puroja ja ojia. Esimerkiksi vuonna 1947 otettiin Siinä tutkittiin meriveden pilaantumista ja suoje- ja tutkittiin Helsingin edustan merialueella peräti lumahdollisuuksia. Tämän ja muiden tutkimusten 140 vesinäytettä.43 mukaan Töölönlahti oli aikakaudella pahoin saas- Planktontutkimuksia tehtiin Helsingin edustal- tunut.44 la useaan otteeseen kaupungin ja Helsingin yliopis- Laajoja tutkimuksia puhtaustilanteesta teh- ton yhteistyönä. Töölönlahden tilaa tarkasteli en- tiin myös vuosina 1919–1922 ja jälleen esimerkiksi simmäisen kerran tieteellisin menetelmin Helsingin vuonna 1936. Näiden tutkimusten lisäksi merialu- kaupungin terveystutkimusten laboratorio 1900-lu- etta kaupungin edustalla tutki muiden tehtäviensä vun alussa osana Helsingin uimavesien hygieeni- ohella myös vuonna 1918 perustettu Merentutki- sen tilan selvitystä. Vuonna 1908 tämä laboratorio muslaitos. Se keskittyi toimintansa alkuvaiheessa teki kemisti Gustaf Konrad Bergmanin johdolla ko- hydrografiaan, vedenkorkeuteen, merikemiaan ja ko kesän kestäneen tutkimuksen, jossa ensimmäis- jääntutkimukseen. Biologiset merentutkimukset tä kertaa pyrittiin perusteellisesti selvittämään jäivät alkuvaiheessa Suomen Tiedeseuran valvon- Helsingin merialueen likaantumista. nan alaisiksi. Merentutkimuslaitos lakkautettiin Tutkimuksessa Töölönlahdelta otettiin useita vuonna 2009.

55 ...... Aktiivilietteen bakteereja mikroskoopin läpikuvattuna. HSY. 56 ...... jätevettä olitulossa käsiteltäväksi. minkälaistadistamolle.tietää,tärkeä Ennakolta oli rakennettavalletarkoituspian johtaaoli Talin puh- viemärivesistä,joitaalueiden niiden tutkimuksia ja menpiteisiin. Esimerkiksi vuonna 1949 tehtiin laajo- märi purkautui. kivitaloistavie- johtavaMunkkiniemen suuri johon lahdesta Munkkiniemelle pistävä ruohottunut lahti, Isosta-Huopa- voi huonosti Samoin purkautuivat. viemärivedet Pirkkolan johon puro, virtaava läpi nossakunnossaesimerkiksiPirkkolasta oliHaagan pahitenolleet enää eivät saastuneita. Erittäinhuo- sekä Hietalahden satama-altaassa. Pohjoissatamassa suussa, salmen Siltasaaren la, tyisestiSörnäistenrannalla,Kaikukadun alapuolel- rantojentiin saastuneen pahoin viemärivesistä eri- huomat tutkimuksissa1948 vuoden Etenkin tilaa. purkuvesistöjen tutkia oli roolissa tärkeässä säksi li- tarkkailun toiminnanJätevedenpuhdistamojen Purkuvesistöt tutkimuksen kohteena ukmkil vruuti mö tlvi toi- tuleviin myös varauduttiinTutkimuksilla Töölönlahti, varsinkin Vanhatmurheenaiheet, 45 - . kanssa.” teistyössälaitostentoimijoidenmuiden ja yh läheisessäenemmän entistäkintyötä aktiivista ja innovatiivista alan kehittämis HSYVesija tekevät toivottavastiHelsinki resurssejadollista,Jatkossakunollut. on tietoa muiden kanssa. Tämä on ollut mah- kaikkea jakamaan eikä oloissaan omissa vain kehittämistä ja tutkimusta kemään te- pitkälti pyrkinyt on Helsinki että niin, suomalaisen alantutkimuksen kannalta. erityisesti ja alan koko tärkeää on Tämä kehittämiseenkimukseenja myönteisesti. tut suhtautuvat Heinonen) Mari ja Fred Tommi muassa (muun johtohenkilöt vat kyisinkin jätevedenpuhdistuksesta vastaa - ny ja kehittämiseen, ja tutkimukseen alan panostanut aina on Vesi ”Helsingin Helsingin Veden tutkimukset vuoden ajan. 30 noin vesihuoltoalalla Työskennellyt Näkökulma OSMO SEPPÄLÄ Aiemmin on ehkä ollut liiaksikin liiaksikin ollut ehkä on Aiemmin - - - - Laboratoriotutkimuksia ja fosforinpoiston Työryhmän päätehtävä oli tutkia jäteveteen testausta jääneiden kasviravinteiden poistoa. Ryhmä antoi- kin selvityksen, joka liitettiin jätevesikomitean mie- Yksi 1900-luvun jälkipuoliskolla monien tutkimus- tintöön vuonna 1969. Lisäksi työryhmä tutki aktii- ten kohteena ollut jätevedenpuhdistuksen haaste vilietteen ylijäämän ja mädättämöiden lieteveden oli fosforinpoisto. Tutkimukset johtivat siihen, et- erilliskäsittelyä. 49 tä vuoteen 1978 mennessä kaikilla Helsingin jäte- Helsingin kaupungin rakennusviraston vesien- vedenpuhdistamoilla saostettiin fosforia ferrosul- suojelulaboratorio Rajasaaressa teki vuodesta 1965 faatti-nimisellä kemikaalilla. lähtien kokeita fosforinpoistosta rinnakkaissaostus- Kemisti Harry Cajander aloitti jo 1940-lopulla menetelmällä. Tärkeimmät testattavat kemikaalit monia uraauurtavia tutkimuksia, jotka syventyi- olivat alumiinisulfaatti, ferrikloridi ja ferrosulfaatti. vät ja laajentuivat 1950- ja 1960-luvuilla.46 Cajan- Näillä saavutettiin jokseenkin samat tulokset, joten derin jälkeenkin tutkimustoiminta jatkui Helsingin kemikaalin valintaan vaikutti eniten hinta. Ferrosul- jätevedenpuhdistamoilla kiivaana. Aluksi toimintaa faatti voitti tämän kilpailun.50 pyöritti hyvin pieni henkilöstö, mutta etenkin 1960- Rinnakkaissaostusta on pidetty ainoana me- luvulla tutkimuksen väkimäärä kasvoi huomatta- netelmänä jätevedenpuhdistuksen alalla, jota Suo- vasti.47 messa ei otettu käyttöön ulkomaisten mallien mu- Vesiensuojelulaboratorio joutui tulemaan toi- kaan vaan joka sovellettiin paikallisiin olosuhteisiin meen yhden kemistin ja kahden laborantin voimin sopivaksi.51 1930-luvulta aina 1960-luvun alkuun. Puhdistamo- Ferrosulfaattia syötettiin aluksi kuivana suo- jen lukumäärä oli vuosien varrella kuitenkin kasva- raan aktiivilietealtaaseen. Menetelmä oli yksinker- nut niin suureksi, että laboratoriotyövoimaa piti li- tainen ja antoi tyydyttäviä tuloksia. Myöhemmin sätä. Vuonna 1962 tuli myös voimaan vesiasetus, siirryttiin ferrosulfaatin liuossyöttöön. Liuos oli jonka edellyttämiin vesistötutkimuksiin oli varau- 10-prosenttista, ja sitä annosteltiin kemikaalien an- duttava. Samoin apua tarvittiin vuonna 1964 jäte- nostelukojeella jäteveteen.52 vesikomitean tarvitsemiin selvityksiin. Tutkijavoi- mia alettiin lisätä vuonna 1963, ja lisääminen jatkui tehtävämäärän kasvaessa nopeasti. Laboratoriotyö jakaantui heti alussa kolmeen haaraan. Ensimmäisenä olivat puhdistamoiden käytön vaatimat määräaikaiset ja hoitotutkimuk- set, toisena puhdistusmenetelmien kehittäminen ja kolmantena selvitykset jäteveden vaikutuksesta merialueisiin.48 Käyttötutkimuslaboratoriolle val- mistuivat omat työtilat Kyläsaaren uuden jäteve- denpuhdistamon hallintorakennukseen. Käytös- sä oli myös siirrettävä laboratoriobussi paikallisia tarkkailutehtäviä varten. Helsingissä jäteveden puhdistusmenetelmiä tutkivalla ja kehittävällä työryhmällä oli 1970-lu- vulle tultaessa käytössään kymmenen pilot-puh- distamoa ja neljä pilot-mädättämöä, joiden avulla tutkittiin puhdistustuloksiin vaikuttavia tekijöitä pienoiskoossa. Vuosaaren puhdistamon uusi ferrosulfaattiliuottamo. Juhani Koskivaara. HSY.

57 ...... 58 ...... mansa. vakiinnuttivat1970-luvullaase- ne kunnes luvulla, 1960- verranjo jonkin ohella puhdistamojenlisten kemial - ja mekaanistenrakennettiinlietelaitoksia vulta alkaen tasapohjaisiksi, jolloin niiden virtaus- niiden jolloin tasapohjaisiksi,alkaen vulta tettu fosforinpoistolla vuoteen 1980 mennessä, varuspuhdistamotolisi kaikkiettä Ajatuksena oli, il jk vlakiil ti inelä laitteistoilla. kiinteillä tai väliaikaisilla joko tilla saostettiindenpuhdistamoillafosforia ferrosulfaa - jäteve- Helsingin kaikilla mennessä1978 Vuoteen 1975. vuonna ferrosulfaattiliuottamo pysyvä nen ensimmäi- Taliinriittävästi.Helsingin valmistuiria fosfomenetelmä,taloudellisinvähensijokalisäksi oli ferrosulfaatilla rinnakkaissaostus että dettiin, puhdistamoakäsittäviksi.Kokeiden perusteellato- selkeytettyyn jäteveteen. faattia20–30annosteltiinesi prosentin- liuoksena Talin puhdistamoa vuodesta 1970 alkaen. Ferrosul- osassa Kokeitaedelleen jatkettiin 1968. vuonna sa vanhassapuhdistamonHerttoniementehtiinosas koe fosforiravinteiden poistamiseksi ferrosulfaatilla tasaisemmin suodattimen pinnalle. jakeluputkistoiksi, jotka jakoivat jäteveden aiempaa pyöriviksi reaktiovoimalla jäteveden pystyakselilla kehittyivät jakeluputkistot kiinteät lisuodattimien jalle, jossa ne levittäytyivät jakeluputkistoksi. Sepe- Paineilmaputketja. johdettiinreunastaaltaan poh- vakorinnakkaisiarakenne, oli säilyi - jossa pohjalla Altaiden poistettiin. väliseinät altaiden ja venivät, ilmastusaltaatle- siirryttäessä.Niiden 1950-luvulle aktiivilietelaitostentulleiden töön rakenne muuttui muuttui alan artikkeleissa aktiivilietteeksi. se kunnes 1959, vielä käytettiin Termiä sludge”. ”activated sanoista kielen englannin käännöksenä sananmukaisena kieleen suomen tuotiin liete” tu ”aktivoi- termi Jätevedenpuhdistuksenkeskeinen Aktiivilietelaitokset tavoite saavutettiin vuonna1981. Aktiivilietelaitosten altaat rakennettiin 1960-lu- Keväällä 1972 Talin kokeet laajennettiin koko laajennettiin kokeet Talin 1972 Keväällä Helsingissä ensimmäinen laitosmittakaavan laitosmittakaavan ensimmäinen Helsingissä Jätevedenpuhdistuksessa jo 1930-luvulla käyt

58 53

56

59

57 Aktiivi- 55 ja 54 - - - -

. nakin merissä.” ai- kykypuhdistaa, oma luonnon on mikä tutkia, kannattaisikin ottaen Yleisesti en. itsepuhdistuskyvystätilastaja den riippu- määriteltäisiin purkuvesistön mukaan, nii- puhdistusvaatimukset että se ja myllyt sessatulevatkinjäte nämä - juuri olemaan jäteveteen. ainettaorgaanista tuottamaan temyllyjä jä- kehittää voitu olisi esimerkiksi toon, pois ravinteiden ja puhdistukseen seen biologi- kehitystyötä enemmän tarvittu olisi historiassa ”Jätevedenpuhdistuksen haasteet Ravinteiden poiston tulevaisuuden boll Finnconsult) vuodesta 2009 alkaen Johtavavesi- ympäristökonsulttija (Ram - Näkökulma JARMO HUKKA Tulevaisuuden painoalueita tutkimuk - - ominaisuudet paranivat. Samalla sepelisuodattimi- en suosio alkoi laantua, koska ne toimivat huonosti talvisin. Ilmeisesti ne olisi pitänyt kattaa ja varustaa koneellisella, lämmitettävällä ilmanvaihdolla. Jälki- selkeytyksessä suorakaiteenmuotoiset altaat yleis- tyivät 1960-luvulla. Liete kerättiin pohjassa kulkevil- la kaapimilla.60

Jätevesien jälkikäsittely

Klooraus oli jälkisaostuksen lisäksi pitkään osa jä- tevesien jälkikäsittelyä. Helsingissä vesihallitus oli vuonna 1973 vaatinut kaupunginhallitukselta jäte- vesien desinfioimista Rajasaaressa ja Talissa sekä muilla puhdistamoilla, mikäli se osoittautuisi niissä- kin tarpeelliseksi. Talissa jäteveden desinfiointi to- teutettiin vuoden 1975 alkupuolella, ja siellä tehtiin Aktiivilietelaitoksien ilmastusaltaat levenivät ja niiden väliseinät poistettiin 1950-luvulta kloorauskokeita vuosien 1975 ja 1976 kesäkausina. alkaen. Kuvassa ilmastimia altaan pohjalla. Juhani Koskivaara. HSY. Muille puhdistamoille ei toistaiseksi ollut tarvetta hankkia kloorauslaitteita.61 Klooraus loppui vuonna 1980, kun vesihallitus lähetti kuntiin valvontakirjeen, jossa kloorausta suo- lisäksi useita pienpuhdistamoja. Enimmillään Hel- siteltiin käytettäväksi vain kulkutautiepidemian uha- singissä oli toiminnassa 11 puhdistamoa 1970-luvun tessa.62 Kloorauksen desinfiointivaikutuksen lisäksi alussa. syntyvät klooratut hiiliyhdisteet oli todettu karsi- Eri laskutavat antavat eri lukuja puhdistamo- nogeenisiksi eli syöpää aiheuttaviksi yhdisteiksi ja jen määrästä. Esimerkiksi Alppilassa on ollut kak- kloorauksen sivutuotteita haluttiin välttää. si puhdistamoa, joista toinen rakennettiin vuonna Jäteveden käsittelyn taso oli pitkään ainoas- 1927 hieman eri paikkaan kuin ensimmäinen vuonna taan suunnittelijoiden ja puhdistamoita hoitavien 1910. Kyläsaaren puhdistamoissa taas toteutettiin kuntien vastuulla. Vasta vuoden 1962 uusi vesilaki aikoinaan niin suuria laajennuksia ja muutoksia, et- toi mukanaan viranomaisten vaatimia raja-arvoja. tä ne voidaan laskea kahdeksi eri puhdistamoksi. Vesihallitus antoi 1970-luvulla mitoitusohjeita, Kaikki puhdistamot olivat valmistuessaan me- joilla eri prosessityypeille vaadittiin raja-arvot pääs- kaanis-biologisia. Puhdistusvaatimusten kiristyessä töille ja vähenemille. Ensimmäiset vesihallituksen 1970-luvulla puhdistamoita täydennettiin kemialli- laatimat mitoitusohjeet julkaistiin vuonna 1974. Oh- sella vaiheella fosforin poistamiseksi. Tämä rinnak- jeiden vaatimukset olivat edellytyksinä muun muas- kaissaostukseen perustunut vaihe otettiin käyttöön sa valtion vesiensuojeluavustuksen saannille, mutta kaikilla Helsingin aktiivilietelaitoksilla vuoteen 1978 vesiensuojeluperusteiltaan epäselvinä ja vaikutuksil- mennessä. taan eriarvoisina ne aiheuttivat myös sekavuutta.63 Kun puhdistamoja ryhdyttiin 1970-luvulla pois- tamaan käytöstä, lakkautettiin niistä ensin kolme: Helsingin jätevedenpuhdistamot Mustikkamaa, Kulosaari ja Rajasaari. Jäljelle jää- neistä kahdeksasta puhdistamosta lakkautettavien Helsingissä on toiminut viimeisen sadan vuoden listalla olivat tuolloin myös Herttoniemi ja Tali.64 aikana toistakymmentä jätevedenpuhdistamoa ja Laajasalon puhdistamon lakkauttamisen jäl-

59 ...... 60 ...... kalliopuhdistamon rakentamiseen.” Viikinmäenkautta avomerelleja tunnelin purku- Katajaluodon johtamiseen vesien ten puhdistamojen lakkauttamiseen, jäte- pien jätevesienkokoamiseenjohtanutja Helsingin strateginen valinta. Yhteistyö on Sipoon jätevesien käsittelyssä on ollut yksi Keski-Uudenmaanmyöhemminkuntienja toksilla. viemärilai muilla kuin laajemmin työhön yhteis kansainväliseen mahdollisuuksia ja tahtoa myös on Helsingillä tämisessä. toiminnankehitedelläkävijä ollut koajan kehitystäkoon - todeta,voinHelsinki että viemärilaitostenvuosikymmentäSuomen neljä lähes Seurattuani mitusluvuissa. kuor maan koko suoraan näkyy minen tehostu- jätevedenpuhdistuksen pungin laitostenjoukossapääkaukuvaaettäse, ”Helsingin merkittävyyttä Suomen viemäri- puhdistuksessa strategisia valintoja jäteveden- Helsingin erityispiirteitä ja 1995-2008 johtajaympäristökeskuksen Uudenmaan Näkökulma MARJA-LEENA SAVIRANTA Yhteistyö ensin Vantaan kaupungin ja ------

keimmät yöajanhälytykset muilta puhdistamoilta. puhdistamollemuassatär uudelle ohjattiinmuun nivät puhdistamattomina suoraan mereen. prosenttia15 jätevesistä.kaupunginta me- Loput Rajasaari)puhdistivatarviol- sekäpuhdistamo ha vaa puhdistamoa (Alppilan uusi ja Kyläsaaren van- vedenpuhdistuksesta. jäte- kaupungin osa keskittää sinne päätettiin la 1960-luvul- ajankohtaiseksi tultua rakentamisen vuonna 1962. puhdistamo avautuiLauttasaaren näistä mäisenä Ensim- jätevedenpuhdistamoa.kaanis-biologista uuttasemänaktiivilieteperiaatteella toimivaa me- seit käyttöön otettiin Helsingissä välillä 1970 ja 1962 Vuosien 1960-luvulla. laajamittaisesti maan sa. vaihees varhaisessa jo luovuttiintoteutuksesta miseen. rakentamisenpuhdistamojen Maunulan keskeyty Helsingissä Tervasaaren, Merisataman ja Pirkkola- vaikutti joka syy, yksi olivat Sotavuodet alettua. jo rakentamisen tai suunnitteluvaiheessa jo tiin rakentamisestaluovut puhdistamon muutaman sepelisuodinpuhdistamo. rakennettu pieni myös oli varten kansakoulua lan men toiminta oli kohtalaisen hyvää. pikasuodatti- kuormitetunraskaasti suhteellisen Tämän kesäkuussa. vuoden saman toimia alkoi len vuonna 1958. Malmin sairaalan kiertosuodatin kaisemmin vaatimaton kuormitus lisääntyi vähitel- puhdistamo.Toivolan koulukodinai- puhdistamon tunnetaanHelsingistähyvinmyösmuutamapieni puhdistusprosessit. sekä lakkauttamisvuodet ja käyttöönotto- niiden jätevedenpuhdistamot, neet 1994. vuonna laitokseenjätevedenpuhdistuksen yhteen keskuspuhdistamokeräsi Viikinmäen Lauttasaari. ja Munkkisaari Vuosaari, Viikki, Kyläsaari, moa: puhdista- viisi vielä jäljellä oli 1988 vuonna keen 67 Vuonna 1953 Helsingin kolme käytössä ole- käytössä kolme Helsingin 1953 Vuonna Kyläsaaren uuden jätevedenpuhdistamon jätevedenpuhdistamon uuden Kyläsaaren Jätevedenpuhdistamoita ryhdyttiin rakentaJätevedenpuhdistamoitaryhdyttiin- Myös Haapaniemen jätevedenpuhdistamon jätevedenpuhdistamon Haapaniemen Myös lisäksi puhdistamojen avattujen Helsingissä alkon 0 n otu esnis toimi- Helsingissä koottu on 10 Taulukkoon 69

70 Käytännössä Kyläsaaren Kyläsaaren Käytännössä 66 65 Etelä-Kaare- 68

- - - - - Taulukko 10. Helsingin jätevedenpuhdistamot ......

Valmistui Lakkautettiin Puhdistusprosessi ...... 1 Alppila 1910 vaurioitui vuonna 1924 ratapenkereiden siirtymisen seurauksena septinen tankki ja sepelisuodatin 2 Alppila, uusi 1927 1959 Emscher-kaivo-sepelisuodatin 3 Savila 1915 1935 septinen tankki ja sepelisuodatin 4 Kyläsaari, vanha 1932 1969 mekaanis-biologinen laitos 5 Kyläsaari, uusi 1969 1994 mekaanis-biologinen laitos, rinnakkaissaostus 6 Rajasaari 1935 laajennus 1959 maaliskuu 1978 sama kuin Kyläsaari vanha, mekaaninen 1936 biologinen 1939 fosforinpoistolaitteet vuonna 1976 7 Tali 1957 laajennus 1965 1986 mekaanis-biologinen laitos, rinnakkaissaostus 1975 8 Herttoniemi 1959 1. laajennus 1961 2. laajennus 1967 1985 mekaanis-biologinen laitos 9 Kulosaari 1960 1975 mekaanis-biologinen laitos 10 Lauttasaari 1962 mekaanis-biologinen puhdistamo Lauttasaaren uusi osa 1977 1992 mekaanis-biologinen laitos, vanhasta jäi jäljelle jossa fosforin rinnakkaissaostus puhdistamonhoitajan asunto ja poistoputki

11 Viikki 1963 II vaihe 1970 1994 mekaanis-biologinen laitos, rinnakkaissaostus 1978 12 Laajasalo 1966 1988 mekaanis-biologinen laitos 13 Munkkisaari 1967 1991 mekaanis-biologinen laitos, jossa fosforin rinnakkaissaostus 14 Vuosaari, lammikkopuhdistamo 1960-luvun alku lammikkopuhdistamo 15 Vuosaari 1971 1994 mekaanis-biologinen laitos, fosforinpoisto 1975 16 Viikinmäki 1994 toiminnassa edelleen lisäksi 17 Mustikkamaan pienpuhdistamo valmistui 1967, käyttöönotto kesällä 1968 1975 18 Nikkilän sairaalan jätevedenpuhdistamo 1935 1958 Emscher-kaivo, sepelisuodatin, rakennettu 2 000 henkilöä varten 19 Pitkäkosken puhdistamo 1960 biologinen suodatin

61 ...... saaren jätevedenpuhidstamoon. JuhaniKoskivaara. HSY. puhdistamon muuttamisesta pumppaamoksi. Jätevedet johdettiin sieltäuuteen Raja- Savilasta Rajasaaren puhdistamoon johtava putki. Vuonna 1930 tehtiin päätösSavilan 62 ...... käistä allasta, joista ylempi oli tarkoitettu tuoreen tarkoitettu oli ylempi joista allasta, käistä suodatinlaitos.Emscher-kaivossa kaksioli päällek PuhdistamostarakennettiinEmscher-kaivo-sepeli - 1927,samallasenja puhdistusprosessia muutettiin. sena. Laitos rakennettiin uudestaan vuosina 1926 ja 1924vuonna ratapenkereiden seurauksiirtymisen meista. kulkutautisairaalasta sekä rautatietyöläisten kasar esikaupungista, Pasilanolevalta rata-pihalta, lassa luoteisosasta,Alppiharjun Valtionrautateiden Pasi - vesimäärä olisi900kuutiometriä vuorokaudessa. jäte- suurin aiheuttama sateen että ja kohtikasta asu- vuorokaudessalitraa 100 keskimäärinsyntyi viemärivettä että oletuksesta, lähti Mitoitus sille. jäteveasukkaanmitoitettiin 000 se 3 - ja suodatin, sepeli - ja tankki septinen aluksi oli Puhdistamolla lopulla. rakentamisvuoden jätevesiä käsitellä alkoi Puhdistamo 1910. vuonna Eläintarhaan kennettiin ra- jätevedenpuhdistamo ensimmäinen Helsingin Alppila Alkuperäinen Alppilan puhdistamo vaurioitui vaurioitui puhdistamo Alppilan Alkuperäinen jätevesiä johdettiin puhdistamoon Alppilan - - - paamo toimi ruuvipumpuilla, kun vanhassa pump- vanhassakun ruuvipumpuilla, toimi paamo pump - Uusi 1975. vuonna myöhemmin vuotta 40 tiin jäteveden varastoaltaiksi. muutet tankit septiset puhdistamon Savilan mia. töön samalla, kun Rajasaaren puhdistamo alkoi toi - käyt otettiin jätevedenpumppaamo.Pumppaamo erillinen ensimmäinen kaupungin Helsingin oli se na suoraan poistoputkeen. puhdistamattomaosa ylimenevä johdettiin seksi, kuusinkertai- yli kasvoivesimäärä Jos tankkeihin. septisiin vanhoihin puhdistamon Savilan määrä nelinkertainen osasta ylimenevästä ja jasaareen koituskaksinkertainenpumpata jätevesimäärä Ra- suoraan Rajasaaren puhdistamolle. Sateella oli tar vasti. vaihtelivatmukaan,huomattateenvirtaamat sen toteutettuperiaat sekajärjestelmänoli röintialue viemä- Savilan Koska puhdistamolle. Rajasaaren pumpattaisiin jätevedet tulevat Savilaan että oli, suunnitelmat aloitettiin vuonna 1931. Tarkoituksena muutos Savilan pumppaamoksi. muuttamiseksi puhdistamon Savilan ja rakentamiseksi distamon eli septinen tankki jasepelisuodatin. Alppilassa, kuin tekniikka sama käytössä oli Siellä laitoksessa. Savilan puhdistettiin jätevedettulevat sokeritehtaalta Töölön sekä Diakonissalaitokselta Töölön pohjoisosan taajaan asutuilta alueilta. Myös pääasiassa tuli viemärivesiä Savilaan asukkaalle. lan puhdistamoa suurempi ja mitoitettu noin 5 000 Alppi- oli Savila 1915. elokuussakäynnistyivuonna puhdistamo Savilan ja 1914, vuonna aloitettiintyöt jätevedenpuhdistamontoisenrakennus Helsingin Savilan puhdistamo japumppaamot petti toimintansa vuonna1959. lo- puhdistamo Alppilan kautta.rakojen kapeiden siinsa ainoastaan laskeutusaltaan pohjassa olevien lietteen mädättämiseen. Tilat olivat yhteydessä toi- laskeutuvan alempi ja laskeuttamiseen likaveden Savilan uusi jätevedenpumppaamo valmistui valmistui jätevedenpumppaamo uusi Savilan 1935,valmistuipumppaamovuonna Savilan ja pumpattiin jätevedet kaikki säällä Kuivalla puh- Rajasaaren päätös tehtiin 1930 Vuonna ------Arkkitehtikuva Savilan pumppaamosta. HKRAVV.

paamossa oli ollut keskipakopumput. puina käytettiin etupäässä uppopumppuja. Viisi Ensimmäisestä Savilan pumppaamon valmis- pumppaamoa (Paloheinä, Porthaninrinne, Puistola, tumisesta kului noin 20 vuotta, ennen kuin Hel- Savila ja Tapanila) oli varustettu ruuvipumpuilla. sinkiin rakennettiin toinen jätevedenpumppaamo. Vuoden 1946 alueliitos aiheutti lisärakennustar- Kyläsaaren vanha aktiivilietelaitos peen. Heporaudan pumppaamo sekä Sotkakujan ja Konalan pumppaamot valmistuivat vuonna 1957. Vallilan, Hermannin, Kumpulan ja Toukolan asuk- Erityisen paljon pumppaamoita rakennettiin kaat tekivät vuonna 1929 esityksen, jossa he pyy- 1960-luvulla. Vuoden 1960 lopussa oli valmiina sivät muun muassa teiden, puistojen ja venepaik- kymmenen pumppaamoa ja vuoden 1967 lopus- kojen rakentamista alueelle. Samalla he kiinnittivät sa jo 28. Tämän jälkeen pumppaamoja rakennet- painokkaasti huomiota haittoihin, jotka aiheutuivat tiin melko tasaisesti niin että valmistui noin kolme Vanhankaupungin lahteen lähelle Kyläsaarta las- pumppaamoa vuodessa. Vuoden 1980 lopussa jäte- kettavista puhdistamattomista jätevesistä. vedenpumppaamoita oli yhteensä 59 kappaletta. Rahatoimikamari käsitteli asiaa syyskuussa Helsingin jätevedenpumppaamoissa on yleen- 1929 ja päätti pyytää yleisten töiden lautakunnal- sä maanalainen imuallas ja maanpäällinen kone- ja ta lausuntoa mahdollisuudesta rakentaa jäteveden- huoltorakennus. Osa pumppaamoista on kokonaan puhdistamo Kyläsaareen. Lautakunta pyysi puoles- maanalaisia, ja muutamia on rakennettu kallion si- taan mielipidettä rakennusvirastolta ja jätti mar- sään. Pumppaamot varustettiin alkuaikoina välpillä raskuussa 1929 rahatoimikamarille rakennusviras- ja joskus hiekanerotusaltailla pumppujen tukkeutu- ton katu- ja viemäriosaston suunnitelman täydellis- misen ja kulumisen estämiseksi. Kun siirryttiin ava- tä biologista jätevedenpuhdistamoa varten. rasolaisiin keskipakopumppuihin, edellä mainitut Suunnitelma hyväksyttiin vuonna 1930, ja ra- laitteet kävivät tarpeettomiksi. Myöhemmin pump- kennustyöt olivat täydessä käynnissä jo seuraa-

63 ...... 64 ...... Helsingin viemäröintialuekartta vuodelta 1924. HSY. tamo, tulopumppaamo, esiselkeytys eli Emscher- eli esiselkeytystulopumppaamo, tamo, lietelaitos. aktiivi- ensimmäinen pohjoismaiden ja Suomen vana vuonna. vana udsaos oi äpäm, hiekanerot välppäämö, oli Puhdistamossa 71 Kesällä 1932 Kyläsaareen valmistui Kyläsaareen 1932 Kesällä -

skan jätevesille. asukkaan laboratorio jaasuinrakennus. konehalli, kuuluivat puhdistamoon Lisäksi telavat. lie- jälkiselkeytys,ja ilmastus,kaivoja,mädättämö Kyläsaaren puhdistamo mitoitettiin 20 000 000 20 mitoitettiin puhdistamo Kyläsaaren 72 Mädättämökaasu myytiin myytiin Mädättämökaasu kaupungin kaasulaitokselle. Laitos tuotti 1940-lu- rakennelmien sortumisesta olisi syntynyt vahinkoa. vun alussa kaasua vuosittain noin 730 kuutiomet- Biologinen puhdistus jatkui kattamattomana yhtä riä. Jätevettä puhdistettiin yli kolme miljoonaa tehokkaasti kuin aiemmin.78 kuutiometriä ja lietettä syntyi noin 9 000 kuutio- Kyläsaaren viemäröintialue ja sen piirissä ol- metriä vuodessa.73 lut asukasmäärä laajenivat hyvin nopeasti. Vuon- Ilmastusvaiheessa pohjaan asennettujen suo- na 1966 tälle alun perin 20 000 asukkaalle tarkoi- datinlevyjen läpi syötettiin paineilmaa. Kyläsaaren tetulle puhdistamolle johdettiin jo kolminkertaisesti puhdistamolla oli neljä erilaista ilmastusosastoa, jätevettä. Kyläsaareen päätettiinkin rakentaa uusi koska se oli eräänlainen vaiheen koelaitos Suo- puhdistamo. messa. Ilmastusosastojen kaksi suunnittelijaa kil- Vuoden 1968 lopussa toiminta vanhalla puhdis- pailivat siitä, kumman linjat toimivat paremmin. tamolla lopetettiin uuden puhdistamon rakennus- Eräästä vesinäytteiden laimennusväitteestä nousi töiden vuoksi. Uusi Kyläsaaren puhdistamo valmis- oikeusjuttukin, jonka seurauksena toinen suunnit- tui vuonna 1969. Vanhan puhdistamon purku alkoi telija joutui eroamaan.74 1970-luvulla, kun kaupunginhallitus määräsi, että Laskeutunut liete alkumädätettiin puhdista- vanhan puhdistamon lahonneet katto- ja seinära- mossa esiselkeyttämön Emscher-kaivoissa. Sieltä kenteet sekä altaat tuli purkaa.79 liete pumpattiin lämmityskierukoiden läpi jälkimä- dätettäväksi mädättämöön, jossa liete lämmitettiin Kyläsaaren uusi puhdistamo noin 28 asteiseksi. Mädätetty liete siirrettiin kui- vauslavoille, joista se vuodesta 1937 alkaen myytiin Kyläsaaren jätevedenpuhdistamon laajennusta ryh- lannoitteeksi. Siihen asti lietettä oli saanut hakea dyttiin suunnittelemaan vuonna 1963. Rakennustyöt ilmaiseksi Helsingin jätevedenpuhdistamoilta.75 aloitettiin vuonna 1966, ja uusi puhdistamo valmis- Kyläsaaren viemäröintialueeseen kuului aluksi tui syksyllä 1969. Ensimmäiset jätevedet uudelle osia Käpylästä, Toukolasta, Kumpulasta, Vallilasta puhdistamolle johdettiin tammikuussa 1970.80 ja Hermannista. Vuoden sisällä tuli kuitenkin kau- Puhdistamo rakennettiin merestä täyttämällä punginvaltuuston päätös, että myös Pohjois-Kallio, saadulle alueelle.81 Rakentamiskustannukset vuo- Sörnäinen ja koko Vallila tuli liittää Kyläsaaren puh- sina 1965–1970 olivat yhteensä noin 28 miljoonaa distamoalueeseen. Koska tällä alueella asui noin markkaa. Suunnittelussa ja rakentamistyössä oli 40 000 asukasta, täytyi puhdistamoa laajentaa en- mukana useita urakoitsijoita.82 Kyläsaaren uutta nen viemäreiden liittämistä.76 puhdistamoa suunniteltaessa päätettiin jäteveden- Kyläsaaren vanhalta puhdistamolta valui me- puhdistusta osittain keskittää Kyläsaareen. reen niin kirkasta käsiteltyä jätevettä, että roh- Uusi puhdistamo mitoitettiin 300 000 asuk- keimmat vertasivat sitä lähdeveteen. Polyteekka- kaan jätevedelle. Kyläsaaren uusi puhdistamo oli rien keskuuteen levisi jopa tapa juoda ”tuota kir- valmistuessaan Suomen suurin asumajäteveden- kasta juomaa” kun he kävivät Kyläsaaressa, mutta puhdistamo ja sen kapasiteetti oli noin kolmasosa myöhemmin he luopuivat tästä perinteisestä tavas- Helsingin puhdistamoiden kokonaiskapasiteetista.83 ta – kenties hyvin viisaasti. Suuren yleisön kiinnos- tuksen Kyläsaaren puhdistamo herätti vasta vuon- Kyläsaaren laajennukset ja saneeraukset na 1941, kun viemärivedestä syntyvää kaasua alet- 1970- ja 1980-luvuilla tiin käyttää autoissa.77 Kesällä 1964 Kyläsaaren puhdistamolta pois- Kyläsaaren uudella jätevedenpuhdistamolla saatiin tettiin osittain kattorakennelma, jolloin biologinen viimeistelytyöt tehdyksi vuoden 1970 alussa. Neljä puhdistus jäi ilman suojaavaa päällysrakennetta. vuotta tämän jälkeen puhdistamolla alettiin tehdä Purkaminen tehtiin ajoissa ennen kuin lahonneiden laajennuksia.

65 ...... Ilmakuva Kyläsaaren jätevedenpuhdistamosta 1970-luvulta. Pekka Haraste. Lehtikuva Oy. 66 ...... ferrosulfaattiliuottamon suunnittelu. Vuonna 1979 Vuonna suunnittelu. ferrosulfaattiliuottamon ja järjestelmän liittyvän hyväksikäyttöön kaasun 1973. vuonna Kyläsaaressa käynnistyi dessä lietteen välivarastoksi. puhdistamon mädättämö muutettiin samassa yhtey- Vanhanlinkoa. kaksi lietteenkuivaamo, oli jossakä Puhdistamollerakennettiin kolmesakeuttamoa se - raavana vuonna. pysyväälietteenkäsittelyäseu- suunnitellaalettiin lietteenkuivaamo,1975rakennettiin väliaikainen ja Vuonna 1977 alkoi Kyläsaaren puhdistamon puhdistamon Kyläsaaren alkoi 1977 Vuonna ferrosulfaatilla saostamiskokeilu Fosforin Lietteenkäsittelylaitos valmistui vuonna 1979. vuonna valmistui Lietteenkäsittelylaitos 85 84 Vuonna Vuonna

kaasulämpökeskuksen laajennusta ja esikäsittelyn esikäsittelyn ja laajennusta kaasulämpökeskuksen esimerkiksi suunniteltiin Puhdistamolle jatkuivat. rakennustyöt saneerauksetja erilaiset vaan tunut, laitteilla. väliaikaisilla tai kiinteillä joko vedenpuhdistamoilla jäte- Helsingin kaikilla fosforinpoistotoiminnassa oli valmistui, ferrosulfaattiliuottamo Kyläsaaren Kun alkaen. helmikuusta 1979 vuoden vasta toimi se teholla täydellä 1978,muttasyksyllä distamolla täydennettiin muun muassa kaasukellolla. suunnitelmia kaasujärjestelmän Puhdistamon arki ei liuottamon myötä rauhoit FosforinpoistoKyläsaarenalkoi jätevedenpuh - 86 - ohituskanavaa 1970- ja 80-lukujen vaihteessa. Kyläsaaren puhdistamolla työskenteli arkipäi- visin puhdistamonhoitajan ja päivämestarin lisäksi seitsemän laitosmiestä ja kolme siivoojaa. Öisin ja viikonloppuisin puhdistamolla ei ollut miehitystä. Töissä oli yksi laitosmies, joka kävi lauantaisin ja sunnuntaisin poistamassa muun muassa esi-ilmas- tusaltaiden pintalietteen.87 Kyläsaaren jätevedenpuhdistamo käsitti vuon- na 1982 esikäsittely- ja valvomorakennuksen, huol- to- ja konerakennuksen, tulopumppaamorakennuk- set, vesiaseman, kolme sakeuttamoa, kaksi mädät- tämöä, lietteen välivaraston, lietteenkuivaamon, lämpökeskuksen ja kaasumoottori- ja ilmastuskom- pressoriaseman sekä noin puolitoista hehtaaria vanhoja lietelavoja.88 Tehdyt saneeraukset suurensivat 1980-luvun Kyläsaaren hautomon eli mädättämön rakentamista vuonna 1970. HSY. alkupuolella puhdistamon kapasiteettia oleellises- ti mitoitusarvoja suuremmiksi. Kyläsaaren puhdis- tamo liitettiin puhdistettujen jätevesien poistotun- nelijärjestelmään sen valmistuttua vuoden 1986 Talin puhdistamon viemäröintialueesta oh- lopussa.89 jattiin loputkin Kyläsaareen vuoden 1986 lopussa. Teollisuuden prosessijätevesien osuus puhdistet- Kyläsaaren viemäröintialue tavista jätevesistä oli alle kymmenen prosenttia. Vuonna 1988 puhdistamolle tuli noin 231 000 asuk- Vuonna 1970 Kyläsaaren puhdistamon viemäröinti- kaan jätevedet, ja ominaisjätevesimäärä oli huimat alueen muodostivat kantakaupungin itäosa, johon 466 litraa asukasta kohti vuorokaudessa.91 kuuluivat muun muassa Kallio, Hermanni, Kumpula, ja Kruununhaka. Viemäröintialue kuitenkin laajeni Kyläsaaren puhdistusprosessi merkittävästi vuosien kuluessa. Kyläsaareen käännettiin osia niin Talin (1974) Esikäsittelyyn kuului Kyläsaaressa välppäys, hie- ja Kulosaaren (1975) kuin Rajasaaren puhdistamon- kanerotus ja tulopumppaamo. Ilmastetut hiekan- kin viemäröintialueista. Rajasaaresta käännettiin erotusaltaat, joita oli neljä, olivat esikäsittelyraken- osa 1976 ja loputkin kaksi vuotta myöhemmin. nuksen kellarikerroksessa. Altaiden pohjalle las- Puhdistamon viemäröintialue käsitti vuonna keutuva hiekka kerättiin lietesyvennyksiin, joista 1982 jo varsin pitkän listan kaupunginosia tai osia se pumpattiin keskipakoispumpulla hiekankuivai- niistä. Alueeseen kuuluivat Kruununhaka, Kluuvi, meen. Kuivattu hiekka siirrettiin hihnakuljettimella Kaartinkaupunki, Kamppi, Katajanokka, Kaivopuis- kuljetuslavalle. to, Sörnäinen, Kallio, Alppiharju, Etu-Töölö, Taka- Hiekanerotuksen jälkeen jätevesi jaettiin kol- Töölö, Meilahti, Ruskeasuo, Pasila, Laakso, Mus- melle ruuvipumppaamolle, joissa vedet nostettiin tikkamaa, Länsisatama, Hermanni, Vallila, Toukola, vesiasemalle. Puhdistamon esiselkeytysosaston ka- Kumpula, Käpylä, Koskela, Vanhakaupunki, Oulun- pasiteetin ylittävä virtaama johdettiin ennen ruuvi- kylä, Haaga, Konala, Etelä-Kaarela, Pakila, Pitäjän- pumppuja ylivuotoreunan kautta mereen.92 mäki ja Kulosaari.90 Vesiasemaan katsottiin kuuluvaksi esi-ilmastus

67 ...... Kyläsaaren puhdistamoa laajennetaan 1970-luvulla. HSY. 68 ...... myös kaikkien Helsingin jätevedenpuhdistamojen jätevedenpuhdistamojen Helsingin kaikkien myös oli Rakennuksessa sosiaalitiloja. ja toimisto- nan käyttöhenkilökunkompressorikeskus- lisäksisekä hiekanerotuksen ja välppäämön oli kennuksessa valvomoraja - Esikäsittely-kuivaus.lietteen ja tys alkuun. ilmastuksen ja tulokanavaan puhdistamon oksena syötettiinvesiliuferrosulfaatti,se- oli ja kemikaali poiston Fosforin esiselkeytysaltaiden. kuin sama kompressorilla. turbo- yhdellä kiertomäntäkompressorillaja della kah- tuotettiinTarvittava ilma Nopol-ilmastimilla. olevilla pohjalla altaan tapahtui Ilmastus tuudelle. porrastetustijaettiin kokolähesilmastusaltaan pi käännettävät kourut, niinsanotut ”ryyppyhuulet”. varten poistoa pintalietteen oli loppupäässä den syvennykseen.Altai- alkupään altaan jukaapimilla kerättiinlieteketlaskeutunutriaatteella.Pohjalle tys ja ravinteiden (fosforin) poisto. rasvanerotus,ja esiselkeytys, jälkiselkeyilmastus, Lietteenkäsittelyynkuuluivat sakeutus,mädä- oli toimintaperiaate Jälkiselkeytysaltaiden jätevesi käsitelty mekaanisesti Seuraavaksi Esiselkeytysaltaattoimivatvaakalaskeutuspe - - - - na aikoina lietteen kysyntä ylittää tarjonnan.” Mui - toimittaavoidaanedelleen. sitä kuin enemmän tulee lietettä kelirikkoaikoina Ainoastaan pulmia. ajoittain kuin ole ei varastoinnissa sen muualtakin, saareenkäsiteltäväksi.edelleen Vaikka lietettä tulee tiin Kyläsaaren erityispiirteeksi lietteen käsittely: myös rakennusviraston HKR Sanomissa, jossa nimet kanssa. yliopistojen myös yhteistyössä tehty on hitystyötä KyläsaaressaKemuuttoa.Viikinmäkeentiin - ennen kokeilpoistoa- typen kehitystyötä.Esimerkiksi nön omavarainen. puhdistettiin Kyläsaaressa.puhdistettiinvuo- Maksimivesimäärä kutsua nimellätekninen vesi. alettu myöhemmin on jota jätevettä, puhdistettua biologiskemiallisesti oli jossa huuhteluvesiverkosta, omasta puhdistamon otettiin huuhteluvesi vittava ajan ulkopuolella. ajan työ- niiden pumppaamoiltatärkeimmiltä tamoilta ja jätevedenpuhdis muilta myös hälytykset keimmät tär tulivat jonne hälytyskeskus, pumppaamojen käsin. Tarvittaessaohjaamana. koneita voitiin ohjata myös pinnankorkeussäätimien erilaisten tai aikarelein loja. varastotija tilat - automaatioryhmän ja sähkö- sekä tö- ja kunnossapitoryhmän korjaamo-, ja sosiaalitilat huoltorakennuksessasä käyt olivatpumppaamojen moottoriinstrumentti-ilmapuristimet.sekä Erillises kompressorit,ilmastuksenolivatkaasupuolestaan - Ilmastusrakennuksessa päävalvomoon. distamon puh- myös menivät hälytykset Tärkeimmät vomo. miston tilat. jätevesitoivastaavan- käytöstä -pumppaamojen ja 93 Mnksae j Laaao lee ue Kylä- tulee liete Laajasalon ja ”Munkkisaaren aikoinaan kuvailtiin toimintaa Puhdistamon Kyläsaaren puhdistamolla tehtiin paljon käytän- Vuonna 1983 liki puolet Helsingin jätevesistä jätevesistä Helsingin puolet liki 1983 Vuonna toimivat koneet tärkeimmät Puhdistamon tarpuhtaanapidossaKyläsaarenpuhdistamon Valvomon yhteydessä oli puhdistamojen ja ja puhdistamojen oli yhteydessä Valvomon Lietteenkuivaamossa oli lietteenkäsittelynLietteenkuivaamossaval oli 94 Lämmön suhteen Kyläsaari oli oli Kyläsaari suhteen Lämmön 95 ------rokaudessa oli 300 000 kuutiometriä. Vaikeuksia jätevesien puhdistamisessa oli vain kovien sateiden ja lumien sulamisen aikoihin. Kaikki jätevesi pys- tyttiin kuitenkin puhdistamaan, vaikka joskus osa jouduttiin johtamaan esiselkeytyksen jälkeen ohi- tukseen.96

Rajasaari

Savilan jätevedenpuhdistamon lakkautuksen jäl- keen sen jätevedet johdettiin uuteen Rajasaaren puhdistamoon. Rakennusviraston yleisten töiden lautakunta esitti vuonna 1930 rahatoimikamarille, että Savila muutettaisiin pumppaamoksi ja Taival- lahteen rakennettaisiin uusi jätevedenpuhdistamo. Rahatoimikamari hyväksyi esityksen. Samanaikaisesti tehtiin jo Rajasaaren jäte- ”Pöpölä” eli Rajasaaren puhdistamon tutkimuslaboratorio. vedenpuhdistamon suunnitelmia, ja vuoden 1932 Juhani Koskivaara. HSY. budjettiin varattiin varoja sen rakentamista varten. Vuonna 1935 Rajasaaren puhdistamoon yhdistet- tiin 40 000 asukkaan jätevedet. Sen mekaaninen osa otettiin käyttöön vuoden 1936 alussa. Puhdis- tamon biologinen osa valmistui ja otettiin käyttöön vuonna 1939.97 Kyläsaaresta saatujen hyvien kokemusten myötä Rajasaaresta tehtiin samantyyppinen aktii- vilietelaitos. Rajasaaren mädättämöistä saatu kaa- su käytettiin kaasumoottoreissa aina vuoteen 1941 asti, minkä jälkeen kaasu johdettiin kaupungin kaa- suverkkoon. Lietteestä saatua kaasua käytettiin myös kaasuautoissa.98 Rajasaaren puhdistamo oli hyvin samanlainen kuin Kyläsaaren puhdistamo. Myös käsittely-yksi- köiden mitoitusperusteet olivat molemmissa sa- mat.99 Biologinen osa rakennettiin insinööri Ruben Granqvistin kehittämän ilmastusmenetelmän mu- Rajasaaren laboratorion kasvihuone. HSY. kaan, joka oli Kyläsaaressa todettu parhaaksi.100 Kun Rajasaaren jätevedenpuhdistamoa suun- niteltiin, asui sen viemäröintialueella noin 37 000 Kuitenkin Rajasaaren viemäröintialueella oli jo henkeä. Laitos mitoitettiin 40 000 henkeä varten vuonna 1937 noin 55 000 henkeä, joten laitos jou- ja samalla huomioitiin, että se tulevaisuudessa oli- tui heti ylikuormitetuksi. Vuonna 1956 alueella asui si laajennettavissa 70 000 hengelle. Sen laskettiin yli 80 000 henkeä.101 olevan puhdistamon viemäröintialueen lopullinen Rajasaaren puhdistamoa korjattiin ja uudistet- asukasmäärä. tiin jatkuvasti sodan jälkeisinä vuosina. Laajennus

69 ...... 1970-luvulta alkaen. Juhani Koskivaara. HSY. Viimeistä päivääRajasaaren puhdistamolla. Puhdistamoja suljettiin vähitellen 70 ...... Kyläsaarenpuhdistamolle. johdettiin vedet tulevat sinne ja valmistui paamo pump- uusi Savilankun puolella, noin vähentyitus dettiin 60 dettiin joh- puhdistamolle jolloin 1959, vuonna valmistui saarentien pumppaamo valmistui. Rajasaaren jä- Rajasaaren valmistui. pumppaamo saarentien kollisesti1978maaliskuuhunRaja- aina jolloin asti, tien puhdistamon lakkauttamiseen asti. teet. Laitteet olivat toiminnassa vuodesta 1976 läh- saareenrakennettiin väliaikaiset fosforinpoistolait nönmukaista hoitoa.” kulkemistarakennustyötja laitoksen sään- yleensä vaikeuttivat kaivannot tehdyt varten johtoja laiset eri täällä, ja siellä vähän lojui -jätteitä ja vikkeita nettiin välittömästi vanhan yhteyteen, rakennustar sekaisinkertomusvuoden laitosrakenaikana.Uusi - voi lukea: vuosikertomuksesta 1959 vuoden kuin niin toimintaa, laitoksen jo haittasivat laajennustyöt ja Vuonna 1976 Rajasaaren puhdistamon kuormi- aaarn äeeephitm plei us palveli jätevedenpuhdistamoRajasaaren ”[Asiat olivat] rakennustöiden vuoksi pahasti pahasti vuoksi rakennustöiden olivat] ”[Asiat 000 asukkaan jätevedet.asukkaan 000 103 104 Samana vuonna Rajavuonna - Samana 102 Rakentamis- - - - -

eikä niitäjatkettu enääsodan jälkeen. kesken jäivät työt muuten mutta syttymistä, dan talviso- ennen tehdä ehdittiin louhintatöistä man vesiase- osa 1939.Suuri valmistuivatvuonna mat jätevesiä. asutuksen myös käsitteli mutta käytössä, suuden teolli- lähinnä oli Se 1946. vuonna puhdistamo tui valmis jonne Linnavuori, poikkeuksenaNokian oli Tästä jätevedenpuhdistamo. yhdyskuntien keinen jäl- sotienrakennettiin 1952ensimmäinen vuonna Vasta hitaasti. elpyi rakentaminen puhdistamojen puhdistamosuunnitelmat Suomessa. Sotien jälkeen puhdistamot Sota-aika jakesken jääneet saaren jaRajasaaren puhdistamot. Kyläkuinpuhdistamoksibiologiseksiseksisamoin - täydelli - suunniteltaisiin puhdistamo mukaan sen myös puhdistamon mitoituksen perusteena. käytettiin määrää Tätä henkeen. 000 70 noin van nouse- tulevaisuudessa arvioitiin sen ja hitaasti, alueella lisääntyi Väkiluku henkeä. 000 62 noin Tervasaaren asui viemäröintialueella puhdistamon mo jäikuitenkin kesken sodan aikana. TervasaarenTöölöä. osa puhdistaKatajanokkaja Kruununhaka, Siltasaari, Etelä-Kallio, kuulumaan koi samana vuonna. Viemäröintialueeseen tulisivat vedenpuhdistamosta.suunnittelual- Puhdistamon Tervasaarenjäteehdotuksenvalmistavan- tuttaa laadi- 1935 helmikuussa päätti Kaupunginhallitus den poistossa. hiekkasuodattimientehoravinteiden kiintoaineija - hittelyssä.Tutkimusten muassa muun kohteenaoli keita.mukanaoltiin Samoinsiellä suodattimien ke - ilmastinko tehtiin ja puhdistusta jäteveden myös tettiin puhdistamon purku. aloi loppupuolella1978 vuoden ja puhdistamolle, Kyläsaaren johtamaan tuolloin ryhdyttiin tevesiä Tervasaaren jätevedenpuhdistamon suunnitel- Sota-aika jäädytti oikeastaan kaikki jäteveden- Katuosaston vuonna 1935 laatiman ehdotuk laatiman 1935 vuonna Katuosaston Vuonna 1930 tehdyn väestölaskennan mukaan Rajasaaressa tutkittiin sen toiminta-aikana toiminta-aikana sen tutkittiin Rajasaaressa 109 106 105

107 108

- - - - - Vuonna 1935 alettiin suunnitella jäteveden- puhdistamoa Merisatamaan. Sen kohtalo oli sama kuin Tervasaarenkin. Sota esti laitoksen rakentami- sen, ja sodan jälkeen suunnitelmista luovuttiin. Ko- koojaviemäreitä ehdittiin rakentaa Neitsytpolulta Telakkakadulle, ja lisäksi valmistui osia Ruoholah- denkadun-Telakkakadun johdosta.110 Suunnitellusta Haapaniemen puhdistamosta luovuttiin jo varhaisessa vaiheessa, ja Kallion sekä Sörnäisten jätevedet oli tarkoitus johtaa Näkinku- jalle rakennettavan pumppaamon kautta Tervasaa- reen. Nämä kokoojajohdot ehdittiinkin suurimmak- si osaksi rakentaa ennen talvisotaa.111 Ennen sotia katuosastolla suunniteltiin myös paikallispuhdistamoa Pirkkolan-Maunulan omakoti- alueita varten. Sota keskeytti kuitenkin rakennus- Saostuskaivojen louhintaa Tervasaaren puhdistuslaitosta varten. Puhdistamo ei työt maatyövaiheessa. Myöhemmin suunnitelmas- koskaan valmistunut. Foto Roos 1945. HKM. ta luovuttiin ja alue yhdistettiin Talin viemäriverk- koon.112 Rajasaaren puhdistamon yhteydessä toimi koko jätevesitoimintaa palvellut vesilaboratorio, ”Pöpölä”. TULOVIEMÄRI VÄLPPÄ- Sodan jälkeinen tekniikka ja uudet EROTIN puhdistamot HIEKAN- EROTIN

Sotavuosien tauko ei lopulta ollut jätevedenpuh- ESIPUHDISTUS REPIJÄ distuksen kannalta niin haitallinen kuin voisi luulla. Puhdistamotekniikkaa oli kehitetty eteenpäin Ruot- sissa ja Keski-Euroopassa, ja 1950-luvulla valmiu- ESI- MEKAANINEN OSA det jätevesien puhdistamiseksi olivat muutenkin SELKEYTYS paremmat.113 Sodan jälkeen rakennetuilla puhdistamoilla oli monia etuja verrattuna sotaa edeltäneeseen ai- ILMASTUS kaan. Tekniikka oli kehittynyt. Vedenpuhdistusal- taat jätettiin nyt ilman päällysrakennetta, ja pitkän-

omaiset vaakasuorat hiekanerottimet oli korvattu PALAUTUSLIETE syvillä pystyvirtauserottimilla. Käsin puhdistetta- BIOLOGINEN OSA BIOLOGINEN JÄLKI- vat tiheät välpät oli korvattu joko roskien repijöillä SELKEYTYS PUHDISTETTU MEKAANISESTI MEREEN VESI MEREEN VESI ESIPUHDISTETTU MEREEN VESI PUHDISTAMATON tai myöhemmin koneellisesti puhdistetuilla tiheä- välpillä. Ennen sotaa suositut kaksikerroksiset Em-

scher-kaivot korvattiin joko kartiomaisilla dort- BIOLOGISESTI PUHDISTETTU MEREEN VESI mundinkaivoilla tai koneellisesti puhdistetuilla ta- sapohja-altailla, jotka uudemmissa puhdistamoissa Jätevedenpuhdistamon vedenvirtauskaavio 1960-luvulta. HKRV.

71 ...... 72 ...... Talin puhdistamon ilmakuva. JormaPouta 1972. Lehtikuva Oy. kostoa varten. puhdistamoverkeskusvalvomokoko sekä ryhmä hoito- kiertävä laboratorioautoineen,laboratorio kuuluivattoimisto,johon käyttöinsinöörien käyttö- käyttöjaosto, puhdistamoiden muotoutumassa jo olikin 1969 Vuonna tehostamiseen. hoidon ja tön vaiheenjälkeen alkoihuomio kohdistua käy niiden käyttöön vuoden1957 syyskuussa. otettiin Puhdistamo 1954. loppupuolella syyskuun käynnistyivät rakennustyöt sen ja alussa, luvun 1950- suunniteltiin jätevedenpuhdistamo Talin Talin puhdistamo timet. Vuosaareenpintailmasmekaanisetasennettiinja Viikkiin väli-ilmastimia. Inka-mallisia käytettiin sa hajottimiksi, paitsi laajennetussa Kyläsaaressa, jos asennetuiksi pohjalle ilmastusaltaan muuttuneet puolestaan olivat Ilmastuslaitteet pyöreitä. olivat udsaoe ptän akne rakennus jatkuneen pitkään Puhdistamojen 114 115 116 - - - - -

skan jätevesille. asukkaan 000 70 laajennus valmistunut 1965 vuonna ja sa. Ensimmäinen osa mitoitettiin 50 000 asukkaan kaivot jälkiselkeytysaltaina. vakoharjapohjaiset ilmastusaltaat sekä dortmund- kaivotetuselkeytysaltaina. Biologisessa osassaoli dortmund- sekä hiekanerottimen,repijän välpän, harvan käsitti vaihe mekaaninen ensimmäinen, Sen puhdistuslaitos. rakennettu kattamattomana olevasta väristä. joskus havaitusta öljystä ja teollisuudesta peräisin jätevedessä sekä kuormituksesta tästä hyvin kin selviytyikuitenpuhdistusBiologinen vuoksi. den vähyy työvoiman sunnuntaisin ulos laskea voitu ei lietettä koska maanantaisin, pahimmillaan oli lietteenpyrkimysjoutuneen Ilmiö pintaan.nousta pohjalla altaiden esiselkeyttämön käymistilaan vaahtoamisenden kanssa.myösHankaluutena oli hän myöhemmin Konala. Vuonna 1981 Talin viemä- Kyläsaaren,Kannelmäen Pirkkolanja alueet vä- ja liitettiin 1974 siihen Syyskuussa1969. vuonna tui kunKyläsaaren jätevedenpuhdistamouusi valmis viemäröimättä. loppupuolella 1960-luvun Konalaaolivatosavielä ja Hakuninmaa Maununneva, Ruskeasuolta. ja tä Länsi-Pakilasta,osiaOulunkyläs sekä Maunula ja Etelä-Kaarela Pitäjänmäki, Konala, Haaga, vuori, Munkki- Munkkiniemi, valmistuessa distamon meaa jajoskus jopa pahanhajuista. toksissajätevesisa- puhdistuksen ollut jälkeenoli Vanhoissalai- kärsinyt. oli puhdistustulos niiden niinpä ja jätevettä, paljon mahdollisimman ajettu oli läpi puhdistamojen Vanhojen laitoksiin. tuihin verrattunaylikuormitetuutuutenavanhoihin, na kiinnostavaja odotettuna- pidettiin puhdistamoa asui noin42 600ihmistä. viemäröintialueella ja vuorokaudessa, tiometriä 20 keskimäärinjätevettä1978 vuonna Talin puhdistamo rakennettiin kahdessa osas Suomessa ensimmäinen Talin oli puhdistamo Puhdistamossa oli alkuaikoina ongelmia ve ongelmia alkuaikoina oli Puhdistamossa Viemäröintialuetta supistettiin 1970-luvulla, 1970-luvulla, supistettiin Viemäröintialuetta puh- kuuluivat viemäröintialueeseen Talin Talin että havaita, voi Vuosikertomuksista 117

118 Puhdistamolla käsiteltiin käsiteltiin Puhdistamolla 119 400 kuu- 400 ------

Talin jätevedenpuhdistamon arkkitehtikuva, julkisivu pohjoiseen. HKRAVV.

röintialueeseen kuuluivat enää vain Pitäjänmäki, määrän lisäämistä vaarantamatta samalla koko Munkkiniemi, Munkkivuori ja Etelä-Haaga. puhdistustulosta. Ensimmäisen laajennusvaiheen rakennustyöt Talin laajennukset ja saneeraukset alkoivat elokuussa 1963. Maankaivu- ja täyttötyöt sekä noin puolet louhintatöistä ehdittiin tehdä vie- Talin puhdistamon valmistumisen jälkeen alueel- lä vuoden 1963 kuluessa. Laajennustyöt jatkuivat le syntyi uusia asutusalueita ja teollisuutta, minkä kuitenkin koko seuraavan vuoden. myötä jätevesimäärät kasvoivat runsaasti. Puhdis- Vanhan puolen uudet jälkiselkeytysaltaat otet- tamon laajentaminen tulikin pian ajankohtaiseksi. tiin käyttöön kesän 1965 alussa, ja myöhään syk- Vuonna 1963 Talin puhdistamolla oltiin hieman syllä laajennettu uusi biologinen puhdistamo käyn- erikoisessa tilanteessa: Tali oli Helsingin kaupungin nistyi kokonaisuudessaan. Samana vuonna tehtiin parhaiten toimiva biologinen puhdistamo, mutta vielä täydennystöitä mädättämössä. samalla olosuhteet sen laskuvesistössä olivat kaik- Laajennuksenkin jälkeen Talin puhdistamolla kein surkeimmat. tehtiin useita täydennys- ja saneeraustöitä. Siellä Itse puhdistamo toimi mallikelpoisesti, mut- tehtiin muun muassa fosforinpoistokokeita 1970-lu- ta siellä ei voitu puhdistaa kuin vain noin puolet vun vaihteessa. Kokeilujen jälkeen puhdistamolle sinne tulleista jätevesistä. Loput menivät mereen päätettiin rakentaa pysyvä ferrosulfaattiliuottamo. vain hyvin pintapuolisen mekaanisen puhdistuksen Suunnitelmat toteutettiin vuonna 1975.120 jälkeen. Puhdistamon rakenne ei sallinut jätevesi- 1970-luvulla Talissa rakennettiin myös uusi esi-

73 ...... 74 ...... timen ja repijävälpät. Vesiasemalla oli vanhassa vanhassa oli Vesiasemalla repijävälpät. ja timen pystyvirtaushiekanerotvälpän, harvankäsittitely Talissa.kuin samanlainenEsikäsit oli puhdistamo nettiin vuosina 1958–1960. Toimintaperiaatteeltaan rakenpuhdistamoksi,Porolahden myös kutsuttii ten kromia jafenolijohdannaisia jätevedessä. suuslaitoksiin. Käynneillä todettiinkin puutteita, ku- tiedustelukäyntejäeri teolli- monia tehtiin alueella ja huomiota, kiinnitettiin teollisuuteen Erityisesti varten. puhdistamoa tulevaa tutkimaan dyttiin ryh- jätevesiä alueen Herttoniemen 1954 Vuonna Herttoniemi lopulta vuonna1986. lakkautettiinTalin puhdistamo mennessä. loppuun 1985 vuoden lopettaa päätettiin puhdistamo kuin ennen valmistuivat, kloorittamo ja kuivatuslaitos käsittelyasematulvapumppaamo.lietteenja Myös - Herttoniemen puhdistamo ilmasta kuvattuna. JuhaniKoskivaara. HSY. Herttoniemen jätevedenpuhdistamoa, jota jota jätevedenpuhdistamoa, Herttoniemen 121 122 - - - alueeseenkuuluivat Herttoniemi,Roihuvuori,Tam - kuutiometriävuorokaudessa.000 60 Viemäröinti- maksimivirtaama ja 000 28 oli mitoitusvirtaama Puhdistamon varten. puhdistamista jätevesien asukkaan 000 130 jo laajennettu ja saneerattu oli se tultaessa 1980-luvulle asukkaalle. 000 35 tiin alueen jätevettä. tavallistalähellä asutus- oli se aikanakonloppujen rasvapitoistavii- runsaastimutta vettä, hyvin koa viik keskellä Tehtaasta tuli toimintaa. biologista puhdistamon häiritsi joka vaihtelevuutta, laadun jäteveden arveltiin epäkohdaksi Pahimmaksi sesti. Laitoksenjätevesiätä. perusteellimelkotutkittiin jätevesismargariinitehtaanPaasivaaran osittain koettiin vaikeuksia javastoinkäymisiä. Nejohtuivat jälkiselkeytysaltaat. pyöreät sekä ilmastus vakoharjapohjainen altaat, etuselkeytysdortmund-tyyppiset pyöreät osassa Herttoniemen jätevedenpuhdistamomitoitetHerttoniemen Jo vuonna 1959 Herttoniemen puhdistamolla puhdistamolla Herttoniemen 1959 vuonna Jo 123 - - - - -

misalo, Marjaniemi, Puotila, Myllypuro ja Kontulan Vuonna 1974 sinne valmistui uusi koneellinen esi- itäosa.124 Vuonna 1983 noin puolet Herttoniemeen käsittelyosa, ja viisi vuotta myöhemmin valmis- tulleista jätevesistä oli peräisin teollisuudesta.125 tui puhdistamon lietteen- ja kaasunkäsittelylaitos. Puhdistamolla otettiin käyttöön myös väliaikai- Herttoniemen laajennukset ja saneeraukset set fosforinpoistolaitteet vuonna 1977, ja pysyvä ferrosulfaattiliuottamo saatiin valmiiksi vuonna Myös Herttoniemen jätevedenpuhdistamo kävi 1980.128 pian valmistumisen jälkeen pieneksi, joten sitä ryh- Herttoniemen puhdistamo toimi enää viisi dyttiin laajentamaan. Ensimmäinen laajennus otet- vuotta liuottamon valmistumisen jälkeen, ja puh- tiin käyttöön vuonna 1961. Sen yhteydessä raken- distamo poistettiin käytöstä vuonna 1985.129 nettiin suppilopohjaiset esiselkeytysaltaat, kierre- virtaustyyppiset ilmastusaltaat sekä suppilopoh- Kulosaari jaiset jälkiselkeytysaltaat. Seuraavaksi rakennettiin uudet lietelavat syksyllä 1963.126 Herttoniemen puhdistamon jälkeen oli rakennus- Herttoniemen puhdistamon toinen laajennus vuorossa Kulosaaren aktiivilietelaitos, joka otet- valmistui kuusi vuotta ensimmäisen jälkeen vuon- tiin käyttöön vuonna 1960. Se mitoitettiin 8 000 na 1967. Toisessa laajennusvaiheessa rakennettiin asukkaan jätevesille, viemäröintialueena oli vain ketjukaapimin varustetut esiselkeytysaltaat sekä Kulosaari. Rapid Block -tyyppinen biologinen osa.127 Puhdistamolla oli harva välppä, pystyvirtaus- Toisen laajennuksen jälkeen puhdistamol- hiekanerotin, repijävälppä, kaapimella varustettu la tehtiin pienehköjä rakennus- ja saneeraustöitä. pyöreän altaan keskiosassa oleva etuselkeytys se- kä altaan ulkokehällä kierrevirtausilmastus ja kalte- vapohjainen jälkiselkeytys. Liete pumpattiin Hert- toniemen puhdistamoon johtavaan viemäriin. Vuonna 1975 Kulosaaren puhdistamon toimin- ta lakkautettiin ja se muutettiin pumppaamoksi. Ku- losaaren jätevesiä alettiin pumpata Kyläsaareen.

Lauttasaari

Lauttasaaren mekaanis-biologinen jätevedenpuh- distamo rakennettiin Vattuniemen teollisuusalueel- le vuosina 1960–1962 Helsingin kaupungin raken- nusviraston katurakennusosaston suunnitelman pohjalta. Puhdistamo käsitti alkujaan seuraavat yksi- köt: koneellisen välpän, välppeitten murskaajan, hiekan-erottimen, kaksi esiselkeytysallasta, neljä ilmastusallasta (Schumacher-putki-ilmastimet) ja kaksi jälkiselkeytysallasta. Liete käsiteltiin mädät- tämössä ja kuivattiin lietelavoilla. Mädätyksessä syntynyt kaasu käytettiin puhdistamon lämmitys-

Vesimäärää mitataan siivikolla Herttoniemen puhdistamon kattilassa ja dieselmoottorissa. biologisesti puhdistetun veden poistokanavassa. HSY. Puhdistamo oli mitoitettu 30 000 asukasta

75 ...... Lauttasaaren puhdistamon vesiasema. JuhaniKoskivaara. HSY. Lauttasaaren puhdistamon ilmakuva. JuhaniKoskivaara. HSY. 76 ...... unla Tlnet yieti prna sk ra- sekä parantaa yritettiin Tilannetta kunnolla. nasta. puhdistetut jätevedet noin 200 metrin päähän ran- varten. Purkuputki, joka valmistui vuonna 1966, vei Lauttasaaren puhdistamo ei aluksi toiminut toiminut aluksi ei puhdistamo Lauttasaaren 130 kasta varten. 25 mitoitettu oli Puhdistamo päivässä. naisvedenkulutus345litraanoin oli asukasta kohti 19 noin asui tialueella määrästä, vaikka alueolierillisviemäröity. prosenttia30 runsasta,jätevesinoin oli määrä - en jätevesienden viidennes.Vuotovesinoin oli osuus - liitettiinsyksylläalueeseenmäinen 1979. Teollisuu - LauttasaariRuoholahti,oli joistaja alueena jälkim- typen poisto puuttui. poisto typen vain puhdistamoissa, nykyäänprosessikuin lainen hiekanerottamo,esiselkeytysallasta,kaksi il- kaksi ta: valvomo, esikäsittelyrakennus, tulopumppaamo, yhteydessäLaajennuksenuut rakennettiin paljon kokonaan. lähes uusittu oli vesiasema ja rakennus huolto- mädättämö, Entinen purkuputki. ja asunto puhdistamonhoitajan ainoastaan muodossa sessä käynnistymään. pääsi puhdistusprosessi biologinen ja muodostua aktiivilietettä alkoi eliminoitiin, tymismahdollisuus olevaaktiivilietekinsillaan siirKunsaattoi siirtyä. muodostumai- minne ymmärrettiin, Näin puolelle. esiselkeytyksen kuitenkin siirtyi mainittu Viimeksi alumiini-hydroksidisakkaa. tuotettua silaitokselta ve- altaisiin lisäämällä että muuttamalla kenteita jo talvesta 1977 alkaen. otettiinosa vaiheittainPuhdistamonuusi käyttöön 1975. loppuvuodesta aloitettiin saneeraus osan vanhan ja laajennustyöt Puhdistamon Oy. Vesi ja Maa toimi konsulttina 1974, vuonna aloitettiin lu suunnitte- laajennustyön ja saneeraus- Niinpä ta. saneeraustyönpuhdistamontarvet lisäsivät hitys käsiteltynä. jätevettäja vainmereenosinjohtamaan jouduttiin riittämättömäksi käydä kapasiteetti puhdistamon Lauttasaaren alkoi voimakkaasti, vaihteessa kujen 1970-luominaiskulutuskasvoiKunvedenja 1960-- Lauttasaaren laajennukset jasaneeraukset Vuoden 1986 alussa puhdistamon viemäröin- puhdistamon alussa 1986 Vuoden Lauttasaaressa oli jo käytössä hyvin saman- hyvin käytössä jo oli Lauttasaaressa Vanhasta puhdistamosta jäi jäljelle alkuperäi- Vanhastajäljelle puhdistamostajäi Koneistojen vanhentuminen ja alan nopea kenopeaKoneistojen alan vanhentuminenja 133 131 132 134 700 asukasta. Alueen omi- Alueen asukasta.700 Puhdistamon viemäröinti- Puhdistamon 000 asu- 000 - - - - Hauska tietää ......

Lumi ja jätevedenpuhdistamot mastusallasta, neljä jälkiselkeytysallasta, ferrosul- Lumen sataminen tuo mukanaan yllättä- faattiliuottamo, kaksi sakeuttamoa, mädättämön vän runsaasti vettä. Kaksi senttimetriä laitetilat ja kaasukello. vastasatanutta lunta maassa vastaa ne- Puhdistamolle voitiin johtaa vuosittain noin liökilometrin alueella noin kahta miljoonaa 6,2 miljoonaa kuutiometriä jätevettä. Lauttasaaren litraa vettä. Alueelle, jonka koko on noin pysyvä ferrosulfaattiliuottamo valmistui saman- 100 x 200 metriä, sama lumimäärä tuo aikaisesti laajennuksen yhteydessä keväällä 1977. vettä noin 20 000 litraa eli reilun säiliöau- Hiekanerotusallas osoittautui sopivaksi kemikaalin tollisen. syöttökohdaksi, sopivammaksi kuin ilmastusallas, Lumen sulamisesta aiheutuva kevät- sillä ilmastimet olivat vaarassa tukkeutua. Lautta- tulva täyttää talven aikana tyhjentyneet saaren puhdistamon erikoisuutena oli meren pin- vesivarastot. Kevättulvien suuruutta voi- nan alapuolella kulkeva viemäri. daan arvioida selvittämällä lumen vesiar- Talvisin Lauttasaaressa puhdistetun jäteveden vo, joka kertoo lumen sisältämän veden lämpöä käytettiin kaduilta ajetun lumen sulatuk- määrän. seen. Puhdistamolta tuleva jätevesi johdettiin täl- Kaupunkialueella kevättulvat ovat löin lumensulatusaltaan kautta puhdistamon ran- yleensä pienemmät kuin maaseudulla, kos- taan.135 ka avoimilta pinnoilta, katoilta ja puiston Lauttasaaren puhdistamolla oli vuonna 1983 nurmikolta, pääsee talvella haihtumaan töissä kahdeksan henkilöä. Henkilöstömäärään lumesta enemmän kosteutta kuin metsäs- vaikutti kehittynyt tekniikka, esimerkiksi uudenlai- tä. Katujen suolaus sulattaa pieniä määriä set tekniset mittarit, jotka helpottivat puhdistamon lunta ja jäätä jo talvella. Lisäksi kaupun- toimintaa ja sen hoitoa. kien kadut ja jalkakäytävät pidetään puh- Puhdistamon toiminta lopetettiin joulukuussa taana lumesta auraamalla ja auratut lumet 1992. Sen laitteet ja koneet toimitettiin pääosin Vi- kuljetetaan kaupungin ulkopuolelle tai kaa- ron ja Tallinnan kehittyvän jätevedenpuhdistuksen detaan mereen. Mereen kaataminen ei ole 136 avuksi. paras ratkaisu ympäristön kannalta, koska aurauslumet saattavat sisältää epäpuh- Viikki tauksia, esimerkiksi öljyä.1 Lumenkaato kuuluu rakennusviraston Lauttasaaren puhdistamon jälkeen Helsinkiin val- katuosaston tehtäviin. Noin kolmasosa lu- mistui Viikin puhdistamo. Ensimmäinen rakennus- menkaatopaikoille ajetusta lumimäärästä vaihe otettiin Viikissä käyttöön vuonna 1963. Se oli sulatettiin 1980-luvulla jätevedenpuhdis- mitoitettu 50 000 asukkaan jätevesille. Jätevettä tamojen purkukanavissa hyödyntämällä voitiin käsitellä noin 4,5 miljoonaa kuutiometriä jäteveden lämpöä. Toiminnan jatkaminen vuodessa. uuden poistotunnelijärjestelmän yhteydes- Puhdistamolle tuli jätevesiä Helsingin pohjoi- sä edellytti kuitenkin erityisten lumensula- sista kaupunginosista ja kuntien välisten sopimus- tusaltaiden rakentamista. ten perusteella siellä käsiteltiin myös osa Helsingin Katajaluodon eteläpuolelle päätty- maalaiskunnan, Keravan kauppalan ja Tuusulan jä- nyt poistotunneli otettiin käyttöön vuon- tevesistä. Naapurikuntien osuus jätevesistä oli huo- na 1986.2 Lumensulatusaltaiden käyttö- 137 mattava, noin 45 prosenttia. ja kunnossapito edellytti katuosaston ja Puhdistamon laajennus tuli välttämättömäksi vuonna 1984 perustetun vesi- ja viemäri- verrattain pian. Puhdistamon toinen rakennusvaihe laitoksen yhteistyötä. 3 mitoitettiin 17 miljoonan kuutiometrin vuotuiselle

1 Ruth & Vaalgamaa 2003. 2 Helsingin kaupungin vesilaitos. Tiedotus. Työryhmä/RV. Muistio 31.1.1996. 3 HKR Sanomat 6, 1983, 13. 77 ...... Juhlaväkeä Viikin jätevedenpuhdistamon harjakaisissa. HSY. Viikin puhdistamoa laajenettiin konehallin yli. HSY. 78 ...... vesiensuojelun kuntainliitolla (KUVES) oli oikeus oikeus oli (KUVES) kuntainliitolla vesiensuojelun tiometriä jätevettä vuodessa. kuu- 7,2miljoonaa mitoituskapasiteetistaoli mon jätevesille. asukkaan 000 120 sanoen toisin jätevesimäärälle, Vuonna 1976 perustetulla Keski-Uudenmaan Keski-Uudenmaan perustetulla 1976 Vuonna 138 Vantaan osuus laajennetun puhdistaVantaanlaajennetun- osuus puolestaan valmistui loppuvuonna1970. 1969Koneasemanaikana.vuoden laajennus miiksi val pääosiltaan rakennustyötsaatiin vesiaseman ja käyntiin, hetimaansiirtotyöt lähtivätkinlutus- ja Paaurakkasopimuslekirjoitettiin- 1968.elokuussa al- rakennustöistäVesiasemanlaajennettiin. maa esikäsittelyaseja kone- sen ja vesiaseman uuden rakentamisessa vuosina 1968–1970 oli mukana useampia urakoitsijoita. mukana oli 1968–1970 vuosina rakentamisessa vaiheen ToisenOy. Sähköhankinta teki sähkötyöt ja Insinööritoimisto Yleinen Oy kanssanusosaston turakennusosasto.Koneistotyöturakoikaturaken - rakennusteknisetkaupunginkatyöttekiHelsingin - sin koekäyttövaiheessa,virallinensin käyttöönsen- ja en- oli Laitos1978. vuosi koko suunniteltiin tosta sällä 1978. 1977 lopulla, ja ferrosulfaattiliuottamo valmistui ke- vuoden jo aloitettu oli Rakennustyöt myöhemmin. vuottavalmistuivatsuunnitelmattamonneljä noin faattikokeilut1974.heinäkuussa Varsinaisenliuot 100 miljoonanmarkan puhdistamo. kasvanut lähes siis oli Siitä markkaa. miljoonaa 97 rakentamiseen oli käytetty yhteensä rahaa runsaat ja suunnitteluun puhdistamon Viikin muutettuna kustannustasoon huhtikuun 1982 vuoden aikana 1960–1981 Vuosien rakentamiskustannuksista. kin maksoivatto sopimuksenmukaisenosuutensaVii - myösKeski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntainliit vasta vuonna1987. kuitenkin ryhdyttäisiin laajennukseen uuteen taan rakentamiskustannuksista.suunnittelu-ja Aikaisin - laajennuksen tällöin vastaisi Kuntainliitto teuttaa. to- voitiin käyttöoikeuskuntainliiton että niin, sa vaaties tarpeen laajennettavaksi sovittiin tamo Keravalta,TuusulastaVantaalta. osin sekä Puhdis sinki eitarvitsisi tuota kapasiteettia itselleen. kauankuinHel- kuutiometriävuodessaniin joonaa mil- 12,5 enintään jätevesiä puhdistamolle johtaa Toisessa rakennusvaiheessa puhdistamo sai sai puhdistamo rakennusvaiheessa Toisessa Puhdistamon ensimmäisen rakennusvaiheen rakennusvaiheen ensimmäisen Puhdistamon udsao lete- a kaasunkäsittelylai- ja lietteen- Puhdistamon aloitettiinferrosulpuhdistamoaViikin Osalla Vantaan kaupunki ja vuodesta 1977 lähtien lähtien 1977 vuodesta ja kaupunki Vantaan Järvenpäästä, tulivat jätevedet Kuntainliiton 141

140

142 139

------ottovuosi oli 1981.143 1980-luvulla valmistuivat myös vesiasemien ja esikäsittelyosan perusteelliset sa- neeraukset. Viikin puhdistamolla toimivat seuraavat osat: valvomo- ja esikäsittelyrakennus, vanha ja uusi vesiasema, palautuslietepumppaamo, lietteensa- keuttamo, -mädättämö ja -kuivaamo, ferrosulfaatin liuottamo, kaasukello sekä kaasukattila ja ylijäämä- kaasun poltin.144 Helsingin 1980-luvun jätevedenpuhdistamois- ta Viikin laitos oli toiseksi suurin. Siellä työskenteli kymmenen henkilöä. Puhdistamo oli erittäin ajan- mukainen. Vuonna 1982 valmistuneen saneerauk- sen myötä se oli aikakauden ainoa suomalainen jätevedenpuhdistamo, jonka prosessia ohjasi mik- rotietokone. Esimerkiksi raportointi puhdistamon prosessista ja virtaamista tapahtui automaattisesti mikrotietokoneen avulla.145 Viikin puhdistamon alasajon jälkeen koneet toimitettiin Viroon. Puhdistamonhoitajana vuodesta 1979 Viikissä Juhani Koskivaara. HSY. ollut Pekka Lindholm kuvaili vuonna 1983 HKR Sa- nomissa Viikin haittapuoleksi sen hajuja. Välppää- mö oli samassa rakennuksessa sosiaali- ja toimisto- Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntainliiton alu- tilojen kanssa, ja hajut olivat erityisesti kesäaikaan eilla yhteensä noin 113 000 asukasta. Ominaisve- välillä sietämättömät. denkulutus Helsingissä oli 190 litraa asukasta koh- den vuorokaudessa, naapurikuntien puolella noin Viikin viemäröintialue 229 litraa. Puhdistamolle tuli jätevesiä noin 405 litraa per asukas vuorokaudessa.147 Viikkiin tuli jätevesiä Helsingin pohjoisten ja koillis- Arkipäivisin Viikin puhdistamolla oli töissä ten esikaupunkien puolelta. Helsingin puolella Vii- puhdistamonhoitaja, päivämestari, kuusi laitos- kin puhdistamon viemäröintialueeseen kuuluivat miestä ja kaksi siivoojaa. Öisin ja viikonloppuisin Tuomarinkylä, osa Oulunkylää, osa Pakilaa, Viikki, siellä ei ollut miehitystä.148 Pukinmäki, Malmi, Tapaninkylä, Suutarila ja Suur- Viikin toiminta lakkasi Viikinmäen keskuspuh- metsä sekä Vantaan puolelta Tikkurila, Rekola, Kor- distamon valmistuttua vuonna 1994. Vapautunut so, Veromiehenkylä ja Ylästö. Mukana olivat myös maa-ala otettiin hyötykäyttöön. Puhdistamon kom- Järvenpää, Kerava, Tuusula ja Mäntsälän kunnan postointikenttä muutettiin likaantuneiden maamas- Ohkolan asuinalue. sojen välivarastoksi ja puhdistusalueeksi. Vuotovesien osuus puhdistamolle tulevista ve- Suunnitelmien mukaan Viikin puhdistamoalu- sistä oli huomattavan suuri, noin puolet. Keväällä, etta voitaisiin käyttää maamassojen käsittelyyn ai- lumien sulamisen aikaan vuotovesien osuus saattoi nakin kymmenen vuotta. Sen jälkeen paikalle olisi olla jopa 80 prosenttia. Muista kun vuotovesistä ta- tarkoitus rakentaa asuntoja. Maamassoille haluttiin lousjäteveden osuus oli 90 prosenttia ja teollisuus- löytää käsittelyalue keskustasta, koska kuljetus ja vesien osuus alle viisi prosenttia.146 käsittely Ämmänsuon täytemaaksi olisi asian suun- Vuoden 1981 lopussa viemäröintialueella asui nitteluvaiheessa maksanut lähes 100 markkaa kuu- Helsingissä noin 82 000 ihmistä ja Vantaalla sekä tiolta.149

79 ...... Laajasalon puhdistamo. Sirkka Pursi 1983. HKR. 80 ...... oli rakentaa pysyvä ferrosulfaattiliuottamo. Aluksi Aluksi ferrosulfaattiliuottamo.pysyvärakentaa oli työ Suurin saneerauksia. tai laajennuksia suuria tulevasta jätevesimäärästä. osuus oli vain kolme neljä prosenttia puhdistamolle Teollisuusjätevesien asuinrakennuksia. pääasiassa oli kesken.viemäröintialueella vielä Laajasalon kin kuiten- rakentaminenoli viemäristön aikoihin sen valmistumi Laitoksenjätevedet. Hevossalmen ja kuutiometriä tunnissa. 540 mitoitusvirtaama ja vuorokaudessa tiometriä kuujätevesille.- 000 vuorokausivirtaama8 Sen oli asukkaan 000 20 mitoitettiin puhdistamo jasalon Laa- otettiinmaaliskuussaosa1966.käyttöön nen ensimmäi- puhdistamon ja vuonna, samana lella huhtikuussa 1965. solmittiin urakkasopimus Rakennustöiden osalta. koneiston urakkasopimus allekirjoitettiin 1964 sa elokuus ja 1963, vuonna varsinaisesti aloitettiin suunnittelutyöt jätevedenpuhdistamon Laajasalon Laajasalo Laajasalon jätevedenpuhdistamolla ei tehty tehty ei jätevedenpuhdistamolla Laajasalon Jollaksen Yliskylän, johdettiin Puhdistamolle alkupuo- toukokuun aloitettiinRakennustyöt - - vajaa puolet. oli prosessijätevesimäärästä teollisuuden osuus jonka virvoitusjuomatehdas, ja olut- Ab:n brychoff Sine Oy oli tuottaja jäteveden Huomattavin tia. prosent 18 noin oli jätevesimäärästä distamon Punavuori, Kaartinkaupunki jaKamppi. Kaivopuisto, Ullanlinna, Eira, Länsisatama, niistä: osia tai seuraavatkaupunginosat käsitti röintialue Viemä- jätevedet. kärjen eteläisen alueen pungin kantakaujohdettiin- Munkkisaareenkennuksessa. lisäraerillisessäolivat aputilat - telyasemamuut ja valvomo,denpuhdistamoSenHelsingissä. esikäsit vat suhteellisen tyydyttävästi. laitteetnäytteidentoimiottoanämä - varten. Myös vesi- laitteet automaattiset käyttöön otettiin sa puhdistamo,josensimmäinen oli Munkkisaari vin. sen osan 70 40 oli kapasiteetti suunniteltu osan Biologisen ten. mitoitettiin100 se ja 1963, kun louhinta- jamaatyöt olisaatu valmiiksi. osasto.Varsinaiset kesällärakennustyöt aloitettiin rakennustyötvirastontalorakennussenteki ja to rakennusviraston katuosas kaupungin Helsingin suunnitteli jätevedenpuhdistamon Munkkisaaren Munkkisaari noin 8,2miljoonaamarkkaa. vuonna 1988. lakkautettiintoiminta puhdistamon Laajasalon tä. sadevesiryöpyis äkillisistä selvitä vaikeuksia oli Puhdistamolla kehityksestä. jälkeen jäänyt oli ka tekniik sen kautettavienja listalla,puhdistamojen kuitenkinlak Puhdistamooli henkilöä. neljä töissä töön vuonna1980. käyt saatiin ja valmistuiferrosulfaattiliuottamo marraskuussa1976. käyttöön otettiinPysyväjotka puhdistamolla oli väliaikaiset fosforinpoistolaitteet, 000 kuutiometriä vuorokaudessa ja mekaani- ja vuorokaudessakuutiometriä 000 eliudn rssiäeein su puh- osuus prosessijätevesienTeollisuuden Puhdistamo oli aikoinaan ainoa katettu jäteve- Puhdistamon toiminta sujui alusta alkaen hy alkaen alusta sujui toimintaPuhdistamon Puhdistamon toiminta alkoi heinäkuussa 1967,heinäkuussaalkoitoiminta Puhdistamon Vuonna 1983 Laajasalon puhdistamolla oli oli puhdistamolla Laajasalon 1983 Vuonna

000 kuutiometriä. Puhdistamo maksoi 150 000 asukkaan jätevesiävarasukkaan 000 151

152 ------Munkkisaaren puhdistamolla oli joitakin konk- reettisesti havaittavia vaikutuksia. Lokit muun mu- assa kaikkosivat siitä rantaveden kohdasta, johon viemäri oli ennen päättynyt. Puhdistamon kokonais- vaikutus oli kuitenkin aluksi pettymys, sillä meri- vesi Hietalahden sisäosassa säilyi likaisena.

Munkkisaaren laajennukset ja saneeraukset

Munkkisaaren jätevedenpuhdistamon kapasiteetti osoittautui käytännössä suunniteltua pienemmäk- si. Koneisto myös vanheni nopeasti, ja alan muukin kehitys vaikutti siihen, että puhdistamolla oli edes- sä laajat saneeraustyöt. Vuonna 1975 Munkkisaaressa uusittiin ilmas- timet ja selkeytysaltaiden ketjukaapimet. Vuosina 1976–1977 saneerattiin ja laajennettiin runsaasti Munkkisaaren jätevedenpuhdistamo ilmasta kuvattuna. Puretun puhdistamon käsityötä vaatinut esikäsittelyasema. Samanaikai- paikalle rakennetaan Eiranranta-asuinalue. Juhani Koskivaara. HSY. sesti biologista puhdistusprosessia täydennettiin rinnakkaissaostuksella.153 Munkkisaaren puhdistamon lietteenkuivaamo valmistui vuonna 1978. Puhdistamolla ei ollut mä- dättämöä niin kuin kaikilla muilla Helsingin puh- distamoilla, vaan liete johdettiin lietesäiliön kautta suoraan lietteenkuivauslingolle. Viemäröintialueen edullisesta viettosuunnasta johtuen viemäriverkos- tossa ei tarvittu yhtään pumppaamoa. Vuoden 1984 alussa puhdistamon viemäröin- tialueella asui noin 29 500 ihmistä ja ominaisjäte- vesimäärä oli noin 560 litraa asukasta kohti vuo- rokaudessa. Puhdistamolla oli töissä arkisin puh- distamonhoitaja, asentaja, kolme laitosmiestä ja siivooja. Viikonloppuisin ja öisin puhdistamo oli miehittämätön, mutta kiertävä hälytysryhmä kävi paikalla kerran työvuoron aikana.154 Puhdistettu jätevesi johdettiin poistoputken Munkkisaaren jätevedenpuhdistamon vesiaseman altaita. HSY. kautta mereen noin 200 metrin päässä rannasta. Talvella jätevesi johdettiin tarvittaessa rantaan, jol- loin auki pysyvää avantoa käytettiin kaduilta kerä- tyn lumen sulatukseen. Vuodesta 1987 jätevedet vesiasema oli ainoa katettu Helsingissä, ja haitta- johdettiin Katajaluodon edustalle.155 puolena puhdistamon ohjattavuutta oli vaikea to- Puhdistamonhoitaja Pentti Kaltiainen mainit- teuttaa.156 Puhdistamolle tuli paljon teollisuuden see HKR Sanomien haastattelussa vuonna 1983, jätevesiä, ja esimerkiksi Sinebrychoffin tehtaan jä- että Munkkisaarella oli kaksi erityispiirrettä: sen tevesissä epäiltiin vuonna 1983 olevan vielä tunnis-

81 ...... Vuosaaren vuonna1971 avatun jätevedenpuhdistamon päärakennus. HSY. 82 ...... ran laitteistoa jakoneistoa Tallinnaan. na ja 1991, juuri sieltä toimitettiin ensimmäisen ker jettaa Kyläsaareen mädätettäväksi.Kyläsaareenjettaa oli kuivauksen jälkeen huomattavasti helpompi kul- puhdistamoista, jossa raakaliete kuivattiin. Lietettä lisäksi jatkuva melu. vallitsi Niissä ajanmukaisia. olleet eivät jotka tilat, sosiaaliolivat- puolena huonona puhdistamonren distustulosta. sanottavastikuitenkaanpuh- parantanut ei Tämä pintailmastimella. mekaanisella se varustamalla tehostamaan puhdistuskykyä lammikon pyrittiin kaupunkiin, Helsingin alussa 1966 vuoden tettiin Vuosaarilii Kunjätevesienvarten.puhdistamista teollisuuden ja asutuksen alueen Vuosaaren mon sa noin 15,5 hehtaarin laajuisen lammikkopuhdista- Helsingin maalaiskunta rakennutti 1960-luvun alus Vuosaari jamuutlammikkopuhdistamot tamatonta happea kuluttavaa ainetta. ren asumalähiön viemärivesi puhdistettiin jollain jollain puhdistettiin viemärivesi asumalähiön ren hyöty,lammikkopuhdistamostase oli Vuosaaettä - Munkkisaaren puhdistamo lakkautettiinpuhdistamoMunkkisaarenvuon- Vuonna 1983 Munkkisaari oli ainoa Helsingin Helsingin ainoa oli Munkkisaari 1983 Vuonna Tästä väliaikaiseksi ratkaisuksi tarkoitetusta tarkoitetusta ratkaisuksi väliaikaiseksi Tästä 161

159

158 157 160 Munkkisaa-

- - - vulla noin150kappaletta. 1970-lu- enimmillään oli Lammikkopuhdistamoja asti. 1967 vuoteen aina käytössä oli se ja taaria, heh 22 oli koko Sen Suomenojalle. Espoon 1963 vuonna varten käsittelyä asumajätevesien nettiin ja useimmiten niissä olivain yksi allasyksikkö. jättömaalle. Lammikoiden syvyys oli 0,9–1,0 metriä, vesi- tai suolle rakennettiinlammikoista Suomen puolet Yli jätevedet. asukkaan 000 75 noin teltiin käsi- niissä mukaan mikkopuhdistamoa.Arvioiden kasvaessaan täyttänyt sitä. ei pohjakasvillisuus kesällä ja viipymä riittävä oli jätevedellä talviolosuhteissa että niin, mitoitettiin Lammikot ongelma. tuli kustannuksista että man il- mahdollistakuinjätevesienhyvin niin puhdistus järjestämään pyrittiin Lammikoilla Itä-Suomessa. ja Pohjois- varsinkin tietämillä 1960-luvun messa Suo- alkanut oli jätevedenpuhdistamiseenkäyttö ympäristössä olisietämätön. kulkukelvottomaksi. Ruoppauksen synnyttämä haju täysin aikaa pitkäksi muuttuivat jotka penkereille, reuna- lammikon laahattiin Ruoppausjätepitkälle. liian täyttynyt jo oli se koska auki, ruoppaamaan haitat lammikon täyttövaiheessa jäivätpieniksi. vesiensuojelullisetjoskinaikaa, runsaastiveivät tö sijaan. Patojen korjaus ja lammikon uudelleen täyt pinnan lammikon näkyviin tällöin pääsi pohjaliete uloslammikostasi reunapatojen murtuessa. Musta tapauksiaikäviä sattui. Vuonna 1967 jätevettä pää- liittyviäverrankuluja.siihen Myös aiheutti työtäja kana Vuosaaren asutuksesta. kau- sijaitsiverrattuna. lammikkolahteen Onneksi epämiellyttävä, myös Porolahteen tai Isoon Huopa- hyvin oli ulkonäkö sen ja päässä, matkan pitkän kuitenkin huononsipuhdistustehoa huomattavasti. Jäätyminen puhdistamo. biologinen tehokas nen kutenkeskinkertaitoimilammikko aikana kauden Jäättömän mereen. laskemista sen ennen tavalla umn urn amkoudsao raken- lammikkopuhdistamo suurin Suomen lam- 55 puolivälissä 1960-luvun oli Suomessa suoimeytyksen ja Lammikkopuhdistamojen Tapauksenjouduttiin jälkeenlammikonyläpää jonkin tuotti lammikkopuhdistamo Vuosaaren Lammikon yläpään sietämätön haju tuntui jo jo tuntui haju sietämätön yläpään Lammikon 163 164 162 - - - Vuosaaren mekaanis-biologinen puhdistamo mistui kuitenkin lietteenkuivaamon laajennus. Sa- man vuoden lokakuussa otettiin käyttöön väliai- Helsinki ja Vantaan kaupunki (silloinen Helsingin kaisiksi tarkoitetut, mutta vielä 1980-luvun alussa maalaiskunta) sopivat vuonna 1967 Vuosaaren me- toiminnassa olleet fosforinpoistolaitteet. Pysyvän kaanis-biologisen puhdistamon sekä siihen liitty- ferrosulfaattiliuottamon suunnitelmat valmistuivat vien poistotunnelin ja -putken, Vartiokylän pump- keväällä 1981, ja rakennustyöt alkoivat vielä saman paamon ja puhdistamoon johtavien kokoojaviemä- vuoden kuluessa.167 rien rakentamisesta.165 Puhdistamolla oli töissä kahdeksan henkeä, ja Puhdistamon suunnittelu aloitettiin kesällä Vuosaari oli Helsingin kolmanneksi suurin puhdis- 1969 perustus- ja valutöiden jälkeen, ja varsinaisen tamo. Vuosaaren puhdistamon työntekijät asuivat puhdistamon työt aloitettiin seuraavana kesänä. käytännössä kaikki lähistöllä. Vaihtuvuutta henkilö- Vuosaaren puhdistamon ensimmäinen vaihe saa- kunnassa ei juuri ollut.168 tiin valmiiksi vuoden 1971 alussa ja kokonaan laitos Vuosaaren viemäröintialue laajeni Laajasalon valmistui kesällä 1971. puhdistamon lopetettua toimintansa. Jätevedet Sen ensimmäinen osa oli mitoitettu 18 miljoo- johdettiin Laajasalosta Vuosaareen uusimalla Laa- nan kuutiometrin vuotuiselle jätevesimäärälle, jos- jasalon puhdistamon ja Laajasalon pumppaamon ta Vantaan osuus oli noin 7,2 miljoonaa kuutiomet- välinen viemärilinja ja pumppaamon koneisto sekä riä. Vuonna 1985 Vantaa johti jätevettä puhdista- rakentamalla paineviemäri meren pohjaan.169 molle noin 2,3 miljoonaa kuutiometriä ja Helsinki Vuosaaren puhdistamolla ei ollut vaikeuksia noin 9,29 miljoonaa kuutiometriä. pysyä sille asetetuissa puhdistusvaatimuksissa. Vantaa maksoi Vuosaaren kustannuksista 40 Puhdistamolla oli oma lietteenmädättämö. Liete prosenttia. Puhdistamolle johdettiin Helsingin ja lingottiin ja vietiin täyttömäkeen tai maanparan- Vantaan kaupunkien itäosien jätevesiä. Helsingin nusaineeksi. Puhdistamo tuotti melkein kaiken tar- puolelta puhdistamoon meni jätevesiä Vuosaares- vitsemansa lämmön itse. ta, Mellunkylästä, Vartiokylästä ja Herttoniemestä Vuosaarta ei vuonna 1983 oltu suunniteltu lak- ja Vantaan puolelta Rajakylästä, Vaaralasta ja osas- ta Länsimäkeä, Hakunilaa, Itä-Hakkilaa ja Kunin- kaanmäkeä. Jätevesistä noin 20 prosenttia tuli teollisuu- desta, muun muassa Oy Karl Fazer Ab:n suklaa-, makeis- ja keksitehtaalta ja leipomosta sekä Vali- on Vaaralan laitokselta. Viemäröintialueella oli 21 pumppaamoa vuonna 1986. Vantaan jätevedet tu- livat vuoden 1969 alussa valmistuneen Vartiokylän pumppaamon kautta. Vuonna 1986 puhdistamolla puhdistettiin noin 93 900 helsinkiläisen ja noin 19 950 vantaalaisen jätevedet. Asukasta kohden vettä puhdistettiin 283 litraa vuorokaudessa.166

Vuosaaren laajennukset ja saneeraukset

Vuosaaren uudessa puhdistamossa ei tehty suuria laajennuksia tai saneeraustöitä. Vuonna 1975 val- Selkeytysaltaan kaavinkoneisto Vuosaaren puhdistamolla vuonna 1976. HSY.

83 ...... Esiselkeytettyä vettä valuu ylivuotoreunojen yli.Vuosaaren puhdistamo. HSY. 84 ...... seen ja varavoimakoneenjäähdytysvetenä.ja seen ferrosulfaatinliuottamimyös- jätevettä käytettiin jälkiselkeytettyä Tätä jätevedestä. puhdistamasta napidossa tarvittava tekninen vesi saatiin laitoksen Puhtaa- poistoputki. puinen oli jatkeena tunnelin Kallio- neliömetriä. 5,5 poikkipinta-ala ja metriä singissä on toiminut muutamia pienpuhdistamoja. pienpuhdistamoja. muutamia toiminut on singissä esiteltyjenEdelläkeskuspuhdistamojen Hel- lisäksi Pienpuhdistamot 2 oli pituus jonka kalliotunneli, Vuosaaressa vaa laboratoriota varten. sesti,koskarakennettu oli puhdistamolletule - osia ruhtinaalli- muutenkin oli tilaa paremmat,tasoaja telmäkinsuunnitteilla.oli Sosiaalitilatolivat yleistä ajanmukaisena. Tietokoneperusteinen ohjausjärjes kautettavaksi, ja sen koneisto olikin pidetty erittäin vuonna 1994. valmistuttuajätevedenpuhdistamon Viikinmäen ta kaupungissa levisi paha vatsatautiepidemia. kun 2007 vuonna ongelmia aiheutti tilanne missä Nokialla, kuin niin vesijohtoverkkoon, veden taan puh yhteyttävaatinut se eikä toimiva, oli jestely Puhdistettujen jätevesien purkutunnelina oli oli purkutunnelina jätevesien Puhdistettujen Vuosaaren puhdistamon toiminta loppui vas loppui toiminta puhdistamonVuosaaren 171 170 Jär

100 100 - - - - Emscher-kaivot, moilla oli esimerkiksi vuonna 1953 esiselkeyttiminä vo. Emscher-kai- syvyinen metrin kymmenen noin oli joka jätevedenpuhdistamo, ensimmäinen kunnan va laudoituksella. löysää,jotenkanaalintyöntuettaajaksi reunat oli - oli savi maaperän 1954 vuonna viemärityömaalla suurella Tikkurilan Esimerkiksi haastavaksi. takia tössä. käy laajasti yhä vanhentunuttamuttatekniikkaa, moilla. akueti von 1975. vuonna lakkautettiin Puhdistamo 1968. kesällä vasta käynnistettiin se hyvin. erityisen menestyneet usein kuitenkaan eivät Ne päivässä. kerran katsomassa yleensä käytiin niitä kotia jaEtelä-Kaarelan kansakoulua varten. rakennettuToivolanoli koulu - suodinpuhdistamot kolan alueenviemäröinninsuunnittelu. sestä. Samana vuonna päätettiin aloittaa myös Re- PaavoesitelmäjärjestämiviemäröinninHyömäen insinööri mm. edeltänyt oli Päätöstä VestoOy:ltä. viemäröintisuunnitelman Tikkurilan hankkia päätti 1950-luvulla. jäljessä.puhdistamojaMyös alettiin rakentaa vasta kaupunkia Helsingin huomattavasti eteni märöinti vie maalaiskunnan Helsingin silloisenVantaan eli Jätevedenpuhdistus Vantaalla tuspuhdistamo. selta sekä siihenliittyvältä asuntoalueelta. jätevesiävesilaitokkaupungintuli Helsingin Sinne 1960. vuonna käyttöön otettiin suodatin, loginen bio- Pitkäkoskenoli puhdistamo,jossaEsimerkiksi heti, kun alueellesaatiin yleinenviemäri. poistettiinjätevedenpuhdistamotvastaavat pienet 178 Kaikilla kaupunkien ja kauppaloiden puhdistakauppaloiden- ja kaupunkienKaikilla Vuonna 1955 rakennettiin Helsingin maalais Helsingin rakennettiin1955 Vuonna maaperän osoittautui toteutus Suunnitelman Pienpuhdistamot olivat miehittämättömiä, ja ja miehittämättömiä, olivat Pienpuhdistamot Vuonna 1952 maalaiskunnan kunnanhallitus kunnanhallitus maalaiskunnan 1952 Vuonna Mustikkamaan pienpuhdistamo oli pintailmas oli Mustikkamaanpienpuhdistamo Nämä kaivot olivat tuohon aikaan jo osittain osittain jo aikaan tuohon olivat kaivot Nämä 179 176 181 Vantaalla tällaiset puhdistamot ja muut muut ja puhdistamot tällaiset Vantaalla 173 180 Se valmistui vuonna 1967, vuonna muttavalmistui Se ja niin myös Helsingin puhdistamyösHelsingin niin ja 74 1 mt int sepeli - pienet Omat 177

172 175

------Hauska tietää Esiselkeytys ...... Helsingin jätevedenpuhdistamoilla oli käy- tössä kolmentyyppisiä esiselkeytysaltaita. Helsingin puhdistamojen 1. Suorakaiteen muotoisissa altaissa puhdistusvaiheet 1 (Kyläsaari, Viikki, Lauttasaari, Munkkisaa- ri ja Herttoniemi) laskeutunut liete kerät- Kaikki Helsingin toimivat suuret jäteve- tiin ketjulaahaimilla altaan alkupäähän denpuhdistamot olivat 1980-luvulle tul- lietesyvennyksiin, joista se pumpattiin taessa biologisia aktiivilietelaitoksia, joita lietteenkäsittelyyn. Lauttasaaren puhdis- oli täydennetty kemiallisella ravinteiden tamolla käytettiin myös pumppuvaunuja, poistolla. Joukossa olivat Kyläsaari, Laut- jotka liikkuivat edestakaisin altaan päästä tasaari, Viikki, Laajasalo, Munkkisaari ja päähän ja pumppasivat lietteen käsiteltä- Vuosaari. väksi. Kemiallinen vaihe oli toteutettu rin- 2. Ympyränmuotoisissa vaakaselkey- nakkaissaostusperiaatteella. Saostuske- tysaltaissa (Viikki, Vuosaari ja Laajasalo) mikaalina oli ferrosulfaatti, joka syötettiin vesi johdettiin altaaseen keskeltä ja sitten kylläisenä vesiliuoksena puhdistamoon esiselkeytyksen jälkeen pois ympyrän ke- tulevaan jäteveteen. hältä. Pohjalle laskeutunut liete kerättiin reunavetoisella siltakaapimella altaan Esikäsittely keskellä olevaan syvennykseen, josta se Esikäsittelyyn kuuluivat tavallisesti seu- pumpattiin lietteenkäsittelyyn. raavat yksiköt: välppäys, hiekan- ja rasvan- 3. Dortmund-tyyppisissä (Tali ja Hert- erotus sekä esi-ilmastus. Välppäys hoidet- toniemi) pystyselkeytysaltaissa vesi joh- tiin kaikilla Helsingin puhdistamoilla ko- dettiin altaaseen keskeltä läheltä kartion neellisesti puhdistettavilla välpillä, jotka muotoista pohjaa ja selkeytetty vesi joh- vietiin lopulta kaatopaikalle. dettiin pois ympyrän tai neliön kehällä Hiekanerotuksessa oli käytössä yk- olevan kourun kautta. Altaan keskelle ke- sinomaan ilmastettuja hiekanerottimia, rääntynyt liete pumpattiin lietteenkäsit- joissa hiekka erottui jätevedestä keski- telyyn. pakovoiman vaikutuksesta. Hiekanerotti- meen kerääntynyt hiekka kuivatettiin ja Biologinen käsittely kuljetettiin kaatopaikalle. Hiekanerotus oli Helsingin jätevedenpuhdistamoilla oli käytössä Helsingin kaikissa puhdistamois- vuonna 1982 kaikilla käytössä ns. aktiivi- sa Vuosaarta lukuun ottamatta. Erillise- lietemenetelmä. Esiselkeytysaltaista tule- nä yksikkönä esi-ilmastus oli toiminnassa va vesi johdettiin ilmastusaltaisiin, joissa vain Kyläsaaressa. jälkiselkeytysaltaista palautetun aktiivi- Lauttasaaren puhdistamolla oli käy- lietteen (biomassa) ja esiselkeytyksestä tössä rasvanerotus. Hiekanerotusaltaissa tulevan veden seosta ilmastettiin jatku- rasva kerääntyi veden pyörimisliikkeen vasti niin, että veden happipitoisuus pysyi takia altaiden reunoilla oleviin puusälei- riittävän suurena. köillä erotettuihin osastoihin, joista se Ilmastusallas- ja ilmastintyyppejä oli poistettiin vaunukaapimilla. useita. Pohjailmastimia käytettäessä al- taat olivat joko suorakaiteen (Viikki, Laa- jasalo, Munkkisaari ja Herttoniemi) tai

85 ...... 86 ...... Inka-ilmastusritilöillä. ilmastettiinpuhdistamolla saarenuudella Kyläkäyttöönotetulla1970- Vuonna mia. hienokuplailmasti- asennettuja vyyteen sy metrin 2,4 pohjalle myös olivat jotka Dome-kupuilmastimiin, puolivälissä vun ilmastimet puolestaan vaihdettiin 1970-lu- tasaaren puhdistamon Schumacher-putki- Laut hienokuplailmastimia. asennettuja syvyyteen metrin kolmen pohjalle tettiin timet). keskikarkeakuplailmastimilla(Inka-ilmas asennetuillasyvyyteen cm 80 noin nalle reu - toiselle altaan toteutettiin ilmastus Kyläsaaressamuotoinen. Viikki) ja saari (Vuosuorakaiteen- tai neliön tavallisesti allas käytettäessäPintailmastimiaoli sia. Tali)muotoi - ja (Lauttasaari U-kirjaimen lietelavoilla,muttalingostahyvi saatujen - pelkästään tehtiinkuivatus Aikaisemmin sille puhdistamoille. Munkkisaaressajossa liete kuljetettiin toi - Sieltä liete johdettiin mädättämöön, paitsi Kyläsaari,Vuosaari).ja Lauttasaari,Viikki (Munkkisaari, lietekaivoon johdettiin liete jätevedenpuhdistamoillaHelsingin raaka - Lietteenkäsittely prosessin alkuun. puhdistus ylijäämäliete ns. eli loppuosa ns. palautuslietteenä ilmastusaltaaseen ja ennen esiselkeytystä tai lietteenkäsittelyä rinnakkain ilmastusaltaiden kanssa. jälkiselkeytysaltaatolivat menetelmässä Rapid Block -menetelmän mukaisia. Tässä ns. olivat ne Herttoniemessä ja jasalossa Laa- pienempi. oli vain pintakuorma den samanlaisia kuin esiselkeytyksessäkin, nii- Jälkiselkeytysaltaatpuhdistamoillaolivat Jälkiselkeytys ukiarn udsaol käy puhdistamolla Munkkisaaren Mädättämön jälkeen liete kuivattiin. kuivattiin. liete jälkeen Mädättämön Selkeytetystä lietteestä osa johdettiin 2 - - - - - koihin. sijoituspaik vastaaviin ja kaatopaikoille ajettiin Loput valmistukseen. mullan ja käytettiinnes puistotyömaille, tienluiskiin kolman toinen ja pelloille levitettiin nes dyksi. Lietteestä keskimäärin yksi kolman- vun alussa mahdollisuuksien mukaan hyö- kehittämään jamonipuolistamaan. hyväksikäyttöäKaasun pyrittiinkuitenkin polttimessa.ylijäämäkaasun poltettiin su kaa- ylijäävä Lämmityksestä sukelloon. kaa- varastoida voitiin kaasuaTalissa ja Vuosaaressa,Viikissä, sa, Lauttasaaressa Kyläsaares lämmitykseen. mukaan sien mahdollisuuk käytettiin metaanikaasua kokuivaukseen. lin- siirryttiin kokemustenperusteella en 2 Lehtonen 1994, 55 1 HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti. Kuivattua1980-lukäytettiinlietettä syntyvää yhteydessä Mädätyksen - - - - - Tikkurilan keskustan jätevesi johdettiin aluksi Näkökulma Keravanjoen rannalla olleen emscher-kaivon kaut- ...... ta jokeen ja myöhemmin Kerava-Tikkurila päävie- märiin. Muutamille tiiviimmin rakennetuille alueil- ILKKA JUHANI HIRSTO le, Koivupäähän, Rajakylään ja Itä-Hakkilaan, oli Ympäristöasiantuntijaneuvos rakennettu biologiset aktiiviliete-puhdistamot. Kai- vokselassa oli suuri lammikkopuhdistamo, joka sul- Vantaanjoen ja Keravanjoen tila jettiin vuoden 1970 tienoilla.182 Tikkurilan alueella päätettiin luopua Emscher- ”Vantaanjoen suurimman sivuhaaran Ke- kaivojen rakentamisesta lokakuussa 1958 ja keskit- ravanjoen vedenlaatu oli 1960-luvulla tää kaikki suunnitelmat biologisen puhdistuslaitok- huonontunut teollisuuden jätevesien sekä sen rakentamiseksi. Tehtävät annettiin rakennus- voimakkaasti lisääntyneiden Keravan ja lautakunnalle, ja valtiolta päätettiin anoa hankkee- Vantaan asumajätevesien vaikutuksesta. seen työllisyyslainaa. Tilanne parani seudullisen viemäri- Kunnanvaltuusto päätti hyväksyä Tikkurilan verkoston rakentamisen myötä, mutta toi- alueen II viemäröintivaiheen työt kunnanhallituk- saalta asutuksen huomattava kasvu pää- sen esittämässä laajuudessa ja sijoittaa suunni- radan suunnassa toi lisäkuormitusta. Kun- teltavan biologisen puhdistuslaitoksen Helsingin tien viemäristöjen normaalitilanteen jäte- Autokoritehdas Oy:ltä mahdollisesti ostettavalle vesikuormitus päättyi Keravanjoessa, kun alueelle. Puhdistamo tulisi mitoittaa 20 000 asuk- Kellokosken alue oli liitetty seudulliseen kaan tarvetta varten, ja laitos olisi suunniteltava järjestelmään vuonna 1980. Luontainen niin, että sitä voitaisiin rakentaa asteittain ja laa- savisamennus ja erityisesti huuhtoutumat jentaa myös tulevaisuudessa.183 sateisina aikoina jäivät kuitenkin edelleen Samaan aikaan oman jätevedenpuhdistamon vaikuttamaan Keravanjoen veden laa- suunnitelmien kanssa valtuusto kävi kuitenkin neu- tuun. votteluja Helsingin kaupungin kanssa jätevesien Vantaanjoen päähaaran suurimmat johtamiseksi Viikin puhdistamolle. Oman biologi- kuormittajat Riihimäki ja Hyvinkää aloitti- sen jätevedenpuhdistamon rakentamisesta luovut- vat jätevedenpuhdistusta 1960-luvun puo- tiinkin vuonna 1960, kun valtuusto pääsi Helsingin livälissä. Tuusulan keskeisten alueiden jä- kaupungin kanssa sopimukseen kunnan keskustan tevesien johtaminen Tuusulanjokeen ja ja siihen liittyvien alueiden jätevesien johtamises- sen kautta Vantaanjokeen päättyi vuonna ta Helsingin viemäriverkostoon ja edelleen Viikin 1976, ja Järvenpään kaupungin jätevesien puhdistamolle. johtaminen Tuusulanjärveen vuonna 1979 Näin oli vihdoin löydetty ratkaisu pitkään pu- Keski-Uudenmaan meriviemärin haarojen huttaneella jätevesitilanteelle Keravanjoen vaiku- valmistuessa. Tuusulanjoen veden laadus- tusalueella.184 Sopimuksen mukaan Helsingin maa- sa tapahtui heti muutos, ja Tuusulanjär- laiskunta rakensi noin kahden kilometrin pituiset venkin tila alkoi parantua. pää- ja paineviemärit Suutarilan pumppaamolta Helsingin jätevedenpuhdistuksen his- Tapanilaan. toriassa yksi onnistunut päätös on ollut Tämän työn lisäksi aloitettiin Suutarila-Tikkuri- houkutella ensin Vantaan kaupunki (silloi- la-Korso pääviemärin rakennustyöt vuoden 1961 ai- nen Helsingin maalaiskunta) ja sitten Ke- kana. Pääviemäriä pitkin johdettiin Tikkurilan alu- rava viemärilaitosyhteistyöhön, motiivina een jätevesiä Helsingin Viikin puhdistamolle heinä- oli turvata Vantaanjoesta otettavan raa- kuusta 1963 alkaen.185 Helsingin maalaiskunta anoi kaveden laatu.”

87 ...... 88 ...... teen mennessään. liet vienyt oli sade puhdistamolta,Koivupäänkun tia. Kerran aktiivilietettä oli haettava Nurmijärveltä reagointapauskohtaista- välillä vaati hoitaminen Ongelmien ferrosulfaattia. jäteveteen syöttämällä ja altaat kattamalla tehostamaan pyrittiin mintaa toi- Puhdistamoiden ongelmia. tuottivat sateet ja talvet mutta hyvin, melko kesinä sateettomina poon Suomenojalle maaliskuussa 1969.maaliskuussa Suomenojalle poon yksiä alettiin rakentaa. korvaaviaviemäriyhte- pienpuhdistamojen ja rien vuonna 1966, ja välittömästi sen jälkeen - pääviemä päästiin Sopimukseen jätevedenpuhdistuksesta. Vantaanpuolestaanneuvoteltiinkanssa länsiosien kauppalan Espoon 1969. marraskuussa aloittaa voitiin Tämä 1967. vuonna puhdistamolle saaren Vuo- Helsingin johtamisesta jätevesien alueensa vuoden 1964 loppuunsaakka. enintään viemäriverkostosta Tikkurilan vanjokeen Kerajätevesiä- johtaa luvan vesioikeudelta sai ja vaati jopa vuosikymmenien työn jakehityksen. ratkaisujen etsiminen kartoittaminen ja ongelmien vaan kertaa, yhdellä aikaiseksi saatu ei alueisiin osa- kaikkiin Ratkaisua asiantuntijoita. lukuisia si hyväk erehdystenkäyttämälläkautta yritystenja tutkimusten, vuosikymmenienkin usein löydettiin ongelmiin Ratkaisut tilaan. pohjavesien ja sistöjen ve- erityisesti sekä ympäristön ja hankintaan den toisella olitärkeä tavoite. tai tavalla ratkaisu ongelmien ulostehuollon sesti tiedostettava.oli tautienriski Jätehuollonerityi ja - leviävien välityksellä veden Myös vaarallisia. mina puhdistamatto- olivat jätevedet että märrettävä, ym- oli Ensin tekijöitä. monenlaisia hyvin singissä Hel- vaikuttikehitykseenJätevedenpuhdistuksen Yhteenveto siensä puhdistuksen naapurikuntiinsa. Vantaanössä ulkoistanutnäin oli kokonaan jäteve - Yleisesti Vantaan pienpuhdistamot toimivat toimivat pienpuhdistamot Vantaan Yleisesti Vantaanjätevesiälänsiosan Es johtaaalettiin itä kanssa kaupungin Helsingin sopi Vantaa Kaikki nämä asiat liittyivätkiinteästitalousveasiat nämä Kaikki- 187 186

188 Käytän- - - - -

. reen pumppauksen välillä. me- jätevesien ja rakentamisenlaitosten kustannuslaskelmienpuhdistuslaatimista vertailevien ehdottivat Herlin H. ja Huber F. B. insinöörit vuonna Samana 1915. na myös biologisesti. tarvittaessapuhdistettava ja mekaanisesti olisi ne joissa pisteisiin, muutamiin koota tuli jätevedet mukaan jonka ehdotuksen, 1910. vuonna Alppilaan valmistui puhdistamo punginosien 1–5viemäröintijärjestelmäksi. kau- ehdotuksen Tallqvistteki Theodor ri viemäriolojen järjestämisestä. tuutettutekiCollanaloitteen A. kaupungin eensa viemäröinnin. punki on ollut velvollinen järjestämään alu- budjettiin. tamista varten varattiin rahat vuoden 1875 raken- Sen ”kanaali”. yleinen Esplanadin 1874elokuussa vuoden oli risuunnitelmia simmäinen aktiivilietelaitos Kyläsaareen. siin uusijätevedenpuhdistamo. kunta esitti, että Taivallahteen rakennettai- ren puhdistamon rakentamisesta. puhdistamon rakentamista Helsinkiin. seitsemän jälkeen mietintöjen erilaisten ti Hauska tietää tapahtumista japäätöksistä alkuvaiheiden eli1870–1930-lukujen Yhteenveto viemäröinninhistorian Von 12 rknuvrso esit rakennusvirasto 1927 Vuonna - vuon- valmistui puhdistamo Savilan - teki Rakennusvirasto 1913 Vuonna - jäteveden- ensimmäinen Helsingin - - Helmikuussa 1878 kaupungininsinöö- kaupunginval- 1877 Marraskuussa - Vuodesta- 1877 kauHelsingin lähtien - viemä- valmistuneita Ensimmäisiä - - Vuonna 1932 valmistui Suomen en- Suomen valmistui 1932 Vuonna - lauta- töiden yleisten 1930 Vuonna - RajasaasyntyiVuonna- 1930päätös - - - Ensimmäisessä vaiheessa kaupungissa rat- vielä pilaantumattomia rantoja ja vasta tämän jäl- kaistiin vedenpuute. Kaivojen huonolaatuinen, asu- keen oli pilaantuneiden lahtien suojelun vuoro. tuksen jätevesistä saastunut vesi korvattiin Van- Helsingissä rakennettiin jätevedenpuhdista- taanjoen vedellä, kun kaupungin vesilaitos aloitti moja merenlahtien rannoille, koska näin viemä- toimintansa ensimmäisenä Suomen vesilaitoksena röinti saatiin pidettyä mahdollisimman lyhyenä ja vuonna 1876. samalla riittävän edullisena. Puhdistamojen sijainti Toisessa vaiheessa ratkaistiin jätehuollon ja määräytyi myös sen mukaan, mistä löytyi riittävän ulostehuollon ongelmat, jätehuolto tiukoin mää- laajoja ja mahdollisuuksien mukaan asutuksesta räyksin ja keskitetyllä jätteiden kuljetuksella sekä kaukana olevia alueita. Myöhemmässä vaiheessa ulostehuolto vesikuljetuksella erilaisten välivaihei- asutus tosin saattoi kasvaa kiinni puhdistamoalu- den jälkeen. eeseen. Kolmannessa vaiheessa vuodesta 1910 alkaen Suururakan jätevesienpuhdistuksen suun- Helsingissä käynnistyi jätevesienpuhdistus ja puh- nittelussa teki ns. jätevesikomitea, joka asetettiin distamojen laajamittainen rakentaminen. Neljän- vuonna 1964 tutkimaan mitä Helsingin jätevesille nessä vaiheessa alkoivat 1970-luvun lopulla suun- olisi tehtävä, jotteivät vesistöt enää saastuisi. Viisi nitelmat jätevedenpuhdistuksen keskittämisestä. vuotta toiminut komitea ehdotti laajojen tutkimus- Vuodesta 1982 alkaen kaupungin vedenhan- ten jälkeen muun muassa biologisten puhdistamo- kinta siirtyi Vantaanjoesta Päijänteeseen. Näin ve- jen rakentamisen jatkamista kaikkien jätevesien sihuollon kaikki osa-alueet oli tavalla tai toisella puhdistamiseksi ja poistotunnelin rakentamista jä- ratkaistu. tevesien johtamiseksi avomerelle. Helsingin kaupungin jätevedenpuhdistuksen Näissä ja muissa esityksissä riitti työsarkaa ja viemäröinnin alkutaipaleen keskeisistä vaiheista vuosikausiksi. Vuosien varrella Helsingin jäteve- voi lukea tiivistelmän Infosta numero 13. Ratkaisu- denpuhdistamoilla ja niiden yhteydessä tehtiin ja, joita silloin tehtiin, kokeiltiin ensimmäistä kertaa myös runsaasti kokeilu- ja kehitystyötä. sekä Helsingissä että monessa tapauksessa koko Kun ajatus yhdestä keskuspuhdistamosta oli maassa. alkanut voimistua, tehtiin päätös Viikinmäen puh- Jätevesien puhdistaminen aloitettiin Helsin- distamon rakentamisesta vuonna 1986. Muut puh- gissä kaupungin kasvaessa ja ympäristön likaantu- distamot lakkautettiin, ja niiden jätevedet johdet- essa, erityisesti vesistöjen saastuessa. Tarkoitusta tiin Viikinmäkeen. Tätä kehityskulkua kuvataan tar- varten rakennettiin kaupungin ensimmäinen jäte- kemmin seuraavassa luvussa. vedenpuhdistamo Alppilaan vuonna 1910. Viimeise- nä vaiheena on valmistunut Viikinmäen jäteveden- puhdistamo vuonna 1994. Sinne on nykyisin keski- tetty kaikki Helsingin jätevedenpuhdistus. Ensimmäisen ja viimeisimmän puhdistamon perustamisvuosien välissä rakennettiin ja purettiin useita puhdistamoja. Aluksi kaupunki päätyi raken- tamaan puhdistamoja erityisen suunnitelman mu- kaisesti, mutta sotavuodet katkaisivat tämän seit- semän puhdistamoa käsittävän rakentamisohjel- man. Sodan jälkeen suunnitelmaa muutettiin puh- distamojen rakennusjärjestyksen suhteen: ensin rakennettiinkin ne puhdistamot, jotka suojelivat

89 ......

Luku 4 ......

Petri Juuti ja Riikka Rajala

Pääkaupunkiseudun moderni jätevedenpuhdistus ja Viikinmäen puhdistamo

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon avaaminen Jätevedenpuhdistus Espoossa vuonna 1994 on ollut käännekohta pääkaupunki- seudun modernissa jätevedenpuhdistuksessa. Sa- Organisaation yhdistymisen myötä Suomenojan maan aikaan kun Helsingissä on pohdittu puhdis- jätevedenpuhdistamo Espoossa on ollut toinen tuksen keskittämisen etuja ja ylipäätään sen mah- HSY:n suurista jätevedenpuhdistamoista vuoden dollisuutta, ovat myös Espoo ja Vantaa käyneet lä- 2010 alusta alkaen. pi mietintöjä siitä, miten niiden jätevedenpuhdistus Jätevedenpuhdistuksen painopiste Espoos- tulisi järjestää. sa siirtyi Suomenojalle 1960-luvulla. Ensimmäinen Jätevedenpuhdistuksen painopiste Espoossa sinne rakennettu puhdistamo oli vuosikymmenen alkoi 1960-luvulla siirtyä Suomenojalle, ja vuonna alussa vaatimaton 840 metrin mittainen rengaska- 1969 sinne rakennettiinkin jätevedenpuhdistamo. nava, joka yhdistettiin vuonna 1963 lammikkopuh- Vantaalta puolestaan alettiin johtaa jätevesiä niin distamoon. Samana vuonna altaasta rakennettiin Suomenojalle kuin myös Helsinkiin. purkuputki merelle, ja toinen rinnakkainen neljän Helsingin vesi- ja viemärilaitos ryhtyi tutki- maan keskuspuhdistamon kustannuksia ja mah- dollisia sijoituspaikkoja vuoden 1984 lopulla. Nämä Viikinmäen jätevedenpuhdistamon suunnitelmat etenivät, ja naapurikunnat hyväksyivät ne osaltaan vuonna 1987. Viikinmäen vuonna 1994 valmistuneella puh- distamolla korvattiin peräti viisi Helsingin jäteve- denpuhdistamoa. Myöhemmin vuonna 2009 pää- kaupunkiseudun toinen moderni suurpuhdistamo päätettiin pitkän keskustelu- ja valmisteluvaiheen jälkeen rakentaa Espoon Blominmäkeen. Tämä puhdistamo korvaa käytännössä Suomenojan puh- distamon 2010-luvun lopussa. Moderneissa jätevedenpuhdistamoissa yksi tärkeä piirre on se, että niissä liete ja kaasu ote- taan hyötykäyttöön. Tässä luvussa kerrotaan sii- tä ja muusta kehityksestä pääkaupunkiseudulla 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Suomenojan jätevedenpuhdistamo ilmasta kuvattuna. HSY.

91 ...... Kuvassa jätevesien purkupaikka. HSY. Espoon purkutunneli laskee puhdistetut jätevedet Gåsgrundet-saaren edustalle. 92 ...... avuksi lingot. lietteenkäsittelyn otettiin puhdistamossa 1975 na den rakentamiseen ei haluttu sulkea pois. sulkea haluttu rakentamiseenei den vastaavienmuiden aluei- puistojenja käyttöäteen kompostoidunMyöskään paremminliettutkia. sin kaatopaikalle,jottapolttovaihtoehtoa voitaisiinen- teen määrästä. liet kuivatunprosenttia5–10 vain olisi jätemäärä tuskaatopaikalle tai poltto, kuljetettavapois jolloin puhdistamossaesitettyoli kaksi vaihtoehtoa: kulje - hen asti suurin yksittäinen rakennushanke.yksittäinen suurin asti hen sii kauppalanvalmistunutolikin1969 puhdistamo Syksyllä puhdistamoa. mekaanista suunniteltiin sa Espoos samalla ja keskittämisestäSuomenojalle, na 1967. vuon käyttöön otettiin putki pituinen kilometrin -kuivaamo jalietevarasto. lietteentiivistämö, sekä selkeyttämö ja ilmastamo esi- pumppaamo, hiekanerotin, välppäämö, siköt: seuraavatkäytössä yk oli puhdistamolla menojan Puhdistamon käynnistyessä vuonna 1969 Es 1969 vuonna käynnistyessäPuhdistamon Alkuvaiheessa päätettiin tyytyä kuljetukseen kuljetukseen tyytyä päätettiin Alkuvaiheessa Kuivatun lietteen jatkokäsittelyyn Suomenojan Yleissuunnitelmassa oli päätetty jätevesien jätevesien päätetty oli Yleissuunnitelmassa 4 2

3 Vuon- 1 Suo ------toteutti ensinpurkutunnelin ulkomerelle. se eli jälkimmäiseen, päätyi Espoo mutta ehdon, tyksestä.valinnutvaihtoensimmäisenoli Helsinki merelle.Kysymystatoteuttamisjärjes vain siis oli tehoisesti puhdistetut jätevedet johdettaisiin lopul- tapauksissaulkomerelle.korkeaMolemmissa sitä puhdistustehoa vai johdettaisiinko jätevedet ennen semiseksi. Avainkysymys oli tehostettaisiinko ensin poliittistakeskusteluajaa jätevesiongelman ratkai - u kmalsn udsusn aaieti laa- kapasiteettia puhdistuksen kemiallisen kun ja 1975 vuonna käsittely kemiallinen käyttöön tiin puhdistamon toimintaa tehostettiin, kun siellä otet aikana suunnitteluprosessin laajan pohjautuvan päätökseen Tähän käsittely. biologis-kemiallinen kaupunginvaltuustontiin keväälläpäätöksellä1974 Bodön selällä. purkualueella aikaisemmalla kuin paremmat västi sel- olivatlaimentumisolosuhteet jossa edustalle, metriä pitkässä kalliotunnelissa Gåsgrundet-saaren keväällä1974. 7,5jätevedetjohtaa voitiinNyt kilo- pikkuhiljaa poiskäytöstä. myöhemmin jäivät kaikki Nämä lammikko. vaaran Leppä - sekä puhdistamot Nöykkiön ja Lahnuksen Mankkaan, Martinmäen, Juvan, Bembölen, lan, toimivia MuuraolivatKauklahden, Niitä pienpuhdistamoja. - biologisesti runsaasti vielä oli poossa 500 000 asukkaan tarpeisiin. laajennus mahdollinen puhdistamon huomioitiin Varauksissa avoimeksi. vielä jäi menetelmässä ka Tilavaraushaluttiintehdä myös typen poistoon, jo- avulla. jälkisaostuksen tehostamiseen käsittelyn fosforin poistolla. tapahtuvalla rinnakkaissaostuksena dennettäisiin korkeatehoinenlisenkäsittely. biologinen täy Sitä simmäisenvaiheen käsittelymenetelmäksi suhteel - dotettiin valittavaksi Suomenojan puhdistamon en- eh- Espoossaselvitystyön tuloksena1972Vuoden Suomenoja tehostuu Espoossa käytiin 1970-luvun alkupuolella laa- alkupuolella1970-luvun käytiin Espoossa Jäteveden käsittelyn päätavoitteeksi asetetpäätavoitteeksikäsittelyn Jäteveden Espooseen valmistui purkutunneli Jätevesien Esityksessäjätevedenvarattiinmahdollisuus 7

5 8 6 ------

Näkökulma jennettiin kaksinkertaiseksi vuonna 1977.9 ...... Perussuunnitelma Suomenojan biologis-kemi- allisesta vaiheesta valmistui vuoden 1977 lopussa. MARKKU MÄKELÄ Urakkasopimukset puhdistamon vedenkäsittelyn Työskennellyt muun muassa vesihallituk- osalta allekirjoitettiin elokuussa 1978. Samaan ai- sessa, Länsi-Suomen vesioikeudessa ja kaan alkoivat kaupungin omana työnä valvomon Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa laajennustyöt. Lietteenkäsittelyä tutkittiin vielä erityisselvityksillä, joiden perusteella päädyttiin Helsingin ja Espoon edustan mädättämöratkaisuun. Myös kaasunkäsittelylaitos merialueet saatiin rakenteille erillisenä urakkana. Sopimuksen mukaan puhdistuslaitoksen piti ”Helsingin edustan merialueen kuormi- valmistua toukokuun 1980 loppuun mennessä. Ra- tus väheni fosforin osalta rinnakkaissaos- kennusaikaan osuneet lakot ja huonot sääolosuh- tuksen aloittamisen johdosta suunnilleen teet viivästyttivät valmistumista, ja laitos saatiin 1970-luvun puolivälissä. Merkittävin yk- koekäyttöön lopulta syyskuussa 1980.10 sittäinen myöhempi päätös oli jätevesi- Suomenojan biologis-kemialliseksi puhdistus- en käsittelyn keskitys Viikinmäen uudelle menetelmäksi valittiin ns. rinnakkaissaostus, jolla puhdistamolle, mikä mahdollisti erityisesti päästiin noin 90 prosentin puhdistustehoon. Kemi- typen poiston tehostamisen. Lisäksi jäte- allisen suorasaostuksen selkeytysaltaita käytettiin vedet voitiin johtaa Katajaluodon edustal- sellaisenaan biologis-kemiallisen puhdistamon esi- le sekoittumis- ja virtausoloiltaan hyvälle selkeytysaltaina. purkualueelle. Esiselkeytyksen jälkeiset prosessit olivat ilmas- Espoon edustan merialueen kannalta tus ja jälkiselkeytys. Esiselkeytyksessä jätevedestä merkittävää oli Suomenojan keskuspuh- erotettiin kiinteät, helposti laskeutuvat lika-ainek- distamon ja sen purkutunnelin käyttöön- set. Ilmastuksessa liuenneet lika-ainekset muutet- otto. Helsingin ja Espoon jätevesien käsit- tiin hiutalemaisiksi partikkeleiksi, jotka laskeutui- tely on nykyisellään hyvin tehokasta. vat jälkiselkeytysaltaiden pohjalle. Suomessa tavoitteena on kaiken Ravinteiden poisto hoidettiin syöttämällä jäte- kaikkiaan ollut vähentää vesistöjen haital- veteen ferrosulfaattia jo ennen esiselkeytystä. Näin lista kokonaiskuormitusta niin tehokkaas- jäteveteen liuenneet ravinteet, lähinnä fosfori, saa- ti kuin se käytettävissä olevin resurssien tiin laskeutuvaan muotoon.11 puitteissa suinkin on mahdollista. Tämä Biologisen käsittelyn alettua Suomenojan puh- koskee viemäröintiä, jätevesien käsitte- distamossa luovuttiin lietteen kalkkikäsittelystä ja lyn keskittämistä, puhdistamon tyyppiä, siirryttiin lietteen mädätykseen. Mädättämö käyn- mitoitusta ja käyttöä sekä jätevesien pur- nistyi helmikuussa 1981.12 Mädätetty liete johdettiin kupaikkaa, käsittelyn keskittämismahdol- jälkisakeutukseen ja edelleen koneelliseen kuiva- lisuuksia ja lupaehtoja. Kemiallinen saos- ukseen, joka tapahtui lingoilla. Mädätysprosessis- tus aloitettiin jokseenkin kaikilla puhdis- sa muodostunut kaasu käytettiin polttoaineena tamoilla, jopa pienillä paikkakunnilla käy- puhdistamon lämpökeskuksessa. Suunnitelmiin oli tössä olleilla lammikkopuhdistamoilla, jo myös varattu mahdollisuus toimittaa ylijäämäkaa- 1970-luvulla. sua Suomenojan voimalaitokselle.13 Kaiken kaikkiaan Suomi on nykyään Vuonna 1982 puhdistamolle valmistui kak- maailman kärkimaita yhdyskuntajätevesi- si lietesiiloa sekä kaasujohto Espoon Sähkö Oy:n en käsittelyssä.” voimalaitokselle. Kauniaisten ja Vantaan kaupun-

93 ...... 94 ...... Suomenojan jätevedenpuhdistamo den 1998 alusta tuli olla vähintään 65 prosentin prosentin 65 vähintään olla tuli alusta 1998 den vuo- tavoitteenaettä niin, päätöstä vesioikeuden teluvelvoite vuoden 1995 loppuunmennessä. kokonaistypen poistoa koskeva selvitys- jasuunnit uutenavaatimuksena esitettiin ammoniumtypen ja Kokonaan prosenttia. 90 yli olla tuli poistuman ja Esimeriksi fosforin osalta vaatimus oli alle 0,5 mg/l, tiukennettiin. puhdistustulosvaatimuksia jolla sen, 14.11.1990päätök antoi vesioikeus Länsi-Suomen ensimmäisenä Suomessa Suomenojalle typenpoistovaatimus ja eitehty. investointeottamattamuita lukuunsaneerauksia - Joitakin aikoja. rauhallisia elettiin puhdistamolla tultaessa puoliväliin 1980-luvun maatyöt. kentän esi-ilmastuksenhiekkavaunujen lietesaneerausja - viimeistelytyöt, kaasunkäsittelyn jatkuivat vuonna Seuraavana osallisina. hankkeissa näissä olivat git Vesiylioikeus päätti syyskuussa 1991 muuttaa muuttaa 1991 syyskuussa päätti Vesiylioikeus 14 - - sien puhdistuksessasien kärkipaikalle Suomessa. jätevemyötäprosessin- uuden siirtyneen Espoon ristökeskuksenSaviranta.Leenajohtaja totesi Hän ympä- Uudenmaan 2.10.1997.piti Vihkiäispuheen mukaisesti. Pääurakan vastuu oliYIT:llä. suunnitelmien laatimien VesiOy:n ja Maa toimisto insinööri- 1996 huhtikuussa puhdistamolla tyivät velvoite asetettiin. jätevedenpuhdistamo Suomessa, jolle typenpoisto- ensimmäinen oli puhdistamo Suomenojan Espoon laskettuna. vuosikeskiarvona kokonaistypenpoisto ginen prosessi ja vuonna 1997 alkoi typenpoisto. typenpoisto. alkoi 1997 vuonna ja prosessi ginen biolo- myöhemmin vuotta viisi saostus, miallinen ke- käyttöön otettiin1975 Vuonna kohteena. sen rakentami ja kehittämisenjatkuvan ollut jälkeen kilpailussa ensimmäisen sijan. liiton rakennusinsinöörien Suomen 1998 vuonna puhdistamonmenojan typenpoistolaajennus saikin Typenpoistolaitoksen vihkiäisiä juhlittiin juhlittiin vihkiäisiä Typenpoistolaitoksen käynnis rakennustyötTypenpoistolaitoksen Suomenojan puhdistamo on valmistumisensa valmistumisensa on puhdistamo Suomenojan 15 16 Suo- - - Hauska tietää kusteltiin ja kirjoitettiin ahkerasti vuonna ...... 1977. Espoossa käytiin vilkas keskustelu siitä, kumpi oli tarpeellisempi: kulttuuri- Suomenojan jäteveden- keskus vai biologinen jätevedenpuhdista- puhdistamo mo.4 Vuonna 1977 Suomenojan puhdista- molla käsiteltiin noin 105 000 espoolaisen, Suomenojan jätevedenpuhdistamon noin 40 000 vantaalaisen ja noin 5 000 maansiirtotyöt aloitettiin syyskuussa 1967 kauniaislaisen eli yhteensä noin 150 000 ja varsinaiset rakennustyöt tammikuussa asukkaan jätevedet.5 1968. Kyseessä oli Espoon historian suurin yksittäinen rakennusurakka yhdelle pää- urakoitsijalle, joka oli Insinöörityö Oy.1 1 Maa ja Vesi Oy 1972; Espoon Sanomat 23.1.1968, 8.8.1969. Syksyllä 1968 puhdistamon raken- 2 Uusi Suomi 16.9.1968. nustyömaalla oli töissä noin 85 miestä. 3 Väylä 1.11.1969. Valutöihin tarvittiin betonia noin 3 000 4 Lehtomäki & Laaksonen 1981.; Jäppinen 1994. 5 Espoon VL: Valtakarin vastine Eero Vuohulan kuutiota, laudoitusta noin 20 000 ne- kirjoitukseen HS 2.7.1977. liömetriä ja terästä noin 250 000 kiloa.2 Puhdistamon pumput käynnistyivät viralli- sesti 27.10.1969, kun Espoon kauppalanval- tuuston puheenjohtaja Antero Salmenkivi käänsi käyttökatkaisijaa.3 Jo ensimmäistä puhdistamon vai- Espoon kaupungin jätevesien lisäksi myös Vantaan hetta suunniteltaessa otettiin huomioon länsiosien, Kauniaisten ja Kirkkonummen jätevesiä seuraavien vaiheiden vaatimukset. Myös ryhdyttiin vaiheittain johtamaan Suomenojan puh- taloudelliset ja ympäristövaikutukset arvi- distamolle.17 oitiin huolellisesti. Jo vuonna 1969 oli sel- villä, että jätevesien purkupaikkaa mereen Blominmäen puhdistamo olisi siirrettävä noin neljän vuoden kulut- tua lopulliseen purkauspaikkaan, mutta Suomenojan puhdistamon menestyksen jälkeenkin toimenpiteen vaatimat investoinnit olivat Espoossa tultiin ennen pitkää vaiheeseen, jossa piti suuret. päättää saneerataanko Suomenoja nykyaikaiseksi Vuonna 1974 valmistui Suomenojan vai rakennetaanko Espooseen kokonaan uusi puh- puhdistamon mekaanisen käsittelyn laa- distamo. jennus sekä kemiallinen käsittely ja pois- Eri vaiheiden kautta kaupunki päätti rakentaa totunneli. Kemiallinen puhdistus käynnis- uuden kalliopuhdistamon Blominmäkeen, jolloin tyi tammikuussa 1975. Suomenojan puhdistamo voitaisiin lopettaa ja va- Jo 1970-luvun loppupuolella Espool- pautuva tila käyttää mahdollisesti muuhun tarkoi- ta vaadittiin parempaa jätevedenpuhdis- tukseen. tusta. Kaupunki anoi jatkoaikaa rakenta- Päätöstä edelsi vaiherikas prosessi. Sen aika- miselle, koska rahatilanne oli kireä. Uuden na muun muassa selvitettiin mahdollisuutta irtisa- biologis-kemiallisen vaiheen valmistumi- noa jätevedenpuhdistussopimukset naapurikuntien nen siirrettiinkin Valtioneuvoston päätök- kanssa niin että Espoo ei enää vastaanottaisikaan sellä toukokuun 1980 loppuun. Biologisen muiden jätevesiä puhdistamolleen. puhdistusprosessin tarpeellisuudesta kes- Espoon jätevedenpuhdistuksen ratkaisua mie-

95 ...... 96 ...... 1980 vuodenlopussa. päättyi ja määräaikainen oli sopimus tehty kanssa KUVES:in vuodessa. kuutiometriä miljoonaa 9 sä ta tulevia jätevesiä puhdistettaisiin Viikissä yhteen- Keravalta,Järvenpäästä, tä Tuusulasta Vantaalja - suojelukuntainliiton(KUVES)sovittu, kanssaetoli vesien- Keski-Uudenmaan kaupungeista. muista tulivat jotka jätevesiä, myös sopimuspohjaisesti ti suunnittelu- ja rakentamiskustannuksista.suunnittelu-ja Aikaisin - voitiin toteuttaa. Liitto vastaisi tällöin laajennuksen käyttöoikeus kuntainliiton että niin, sovittiin essa sisi tuota kapasiteettia itselleen. tarvit ei Helsinki kuinkauan niin vuodessa metriä kuutiomiljoonaanjätevesiä tamolle12,5 enintään puhdis Viikin johtaa oikeus oli KUVES:illa ehdoin: tietyin nousi jätevesimäärä käsiteltävä ja vottelut, ilman laajennuksia. toiminnankeskittämistä voitukuitenkaanei jatkaa kapasiteetinmuttaolleen puhdistusvuoksi,mättä käyttä- puhdistamojen Vuosaaren ja Kyläsaaren esimerkiksi mahdollisia olivat Supistukset tamoja. sua, yhtä suurta puhdistamoa. ratkaikeskitetympää- kohti siirtyä vähitellen kin jätevedenpuhdistamoja.alkoivatkuitenAjatukset- saatossavuosienrakennettu on Helsingissä monia Viikinmäen puhdistamoon Jätevesihuollon keskittäminen tulee valmistumaan vuosina 2017–2020. puhdistamo Blominmäen että siltä, näyttikin 2010 vuonna kirjoittamishetkellä Kirjan dollisuuksia. laajentamismah- vähän vain on Viikinmäessä sillä ratkaisu, hyvä näkökulmasta kaupunkiseudunkin dennut,kalliopuhdistamoettäuusi Espoon pää- on tenkaan olisiollutmahdollista. kui - ei tämä Käytännössä Viikinmäkeen.Espoosta jätevesiä johtaa oli kunvaihtoehto ollut esillä Yksi Helsinkiin. yhteydessämyös oli kaupunki tittäessä me jtvses lski esni puhdis Helsinki lisäksi jätevesiensä Omien udsao laetmssa ape vaati- tarpeen laajentamisesta Puhdistamon neu- uudet käytiin jatkamisesta Määräajan Jo 1970-luvullalakkautettiinkinJo puhdis useita HSYVedenosastonjohtajaTommi to Fred- on 18 19

------. siirtyi rakennusvirastolle. tosin rakentaminen viemäriverkon ja to- Samassayhteydessätaan. vesijohuuden - viemärilaitoksenvesi-ja hallin- uuden tiin jätevedenpuhdistamotsiirret että märit tieterosivat vasta 1984.vuonna Sekä vie- myöhemmin rakennusvirastolle. siten ja kuuluivattevesiensille puhdistus jä myöhemmin sekä viemärit ja liikenne joukko- Esimerkiksi asioista. kiteknisistä kaupunKonttorikaikista- vastasi sinööri. hän oliluotava omakaupungin yksikkö. vastataalettiinverovaroin.minnoista Tä- toi- tärkeistä kannalta kaupungin näistä kehittyessäYhteiskunnanpaljon. vaihteli taso hoidon Tehtävien rakentaminen. jen aitojätehuolto- ja sekähoito nossapito ja kaupungissa aikaisemmin mm. kadun kun- vastuulla. kaupunkilaistenolivatomalla aiemmin ka paineita järjestellä uudelleen tehtäviä, jot loi kehittyminen Yhteiskunnan konttori. rakennus nimellä silloin 1878, vuonna palvelun lautakunnan alaisena. rakentamispalveluteknisenpungin toimii lautakunta.kauyleistentöiden - Helsingin tehtäviin. rakennuttaminenvirastonkuuluvatmyös ja suunnittelu toimitilojen Kaupungin ta. ta ja hoidosta sekä pysäköinninvalvonnas alueiden suunnittelusta, rakennuttamises viher ja katujen Helsingin vastaa (HKR), rakennusvirasto kaupungin Helsingin Hauska tietää Rakennusvirasto Myös puhtaanapitolaitos toimi aluksi aluksi toimi puhtaanapitolaitos Myös Rakennusviraston ja viemärilaitoksen Rakennuskonttoria johti kaupunginin- kuului velvoitteisiin Tontinomistajan jo alkoi toiminta Rakennusviraston valvoo ja ohjaa toimintaa Viraston ------silloisen rakennuskonttorin sisällä. Erilli- le vuonna 1962. Silloin ehdotettiin, että jätevedet nen puhtaanapitolaitos perustettiin vuon- tulisi käsitellä mekaanisesti ja johtaa kalliotunnelis- na 1920, kun kasvavan kaupungin puhtaa- sa noin seitsemän kilometrin päähän rannasta Iso- napito kävi ennen pitkää ylivoimaiseksi saaren edustalle. Jätevesikomitean ehdotus vuon- konttorin voimavaroille. Itsenäisyyttä kes- na 1969 sisälsi myös poistotunnelihanketta koske- ti vuoteen 1947, jolloin puhtaanapitolaitos via kohtia.22 palautettiin taas rakennuskonttorin alai- Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi elokuus- suuteen. sa 1973 rakennusviraston katurakennusosaston Vuonna 1984 yleinen jätehuolto siir- laatiman jätevedenpoistotunnelijärjestelmän yleis- rettiin lopulta YTV:n hoidettavaksi, mutta suunnitelman ja päätti toteuttaa hankkeen.23 Se- katujen ja muiden yleisten alueiden siis- kä vesioikeudelle joulukuussa 1972 jätetty lupaha- teydestä huolehtiminen jäi rakennusvi- kemus että hyväksytty yleissuunnitelma sisälsivät raston vastuulle. Virasto muuttui vuonna kaikkien jätevesien johtamisen avomeren reunaan 2009 tilaajaorganisaatioksi tuottajayksi- Katajaluodon edustalle. köiden, HKR-ympäristötuotannon ja HKR- Länsi-Suomen vesioikeuden kesäkuussa 1979 tekniikan, siirryttyä Helsingin kaupungin antamassa jätevesien johtamisluvassa ja siihen liit- rakentamispalvelu -nimiseen virastoon. tyvässä korkeimman hallinto-oikeuden päätökses- Rakentamispalvelun nimi on vuoden 2010 sä marraskuulta 1980 määrättiin, että Kyläsaaren, alusta Stara. Viikin, Munkkisaaren ja Talin puhdistamoille tule- vien jätevesien johtaminen poistotunnelissa olisi aloitettava viimeistään vuoden 1987 alusta. Ensimmäisessä vaiheessa poistotunnelijärjes- telmän ulkopuolelle jäävien puhdistamojen mu- kaan liittämistä ei vaadittu. Lauttasaari, Herttonie- taan uuteen laajennukseen ryhdyttäisiin kuitenkin mi, Laajasalo ja Vuosaari saivat laskea jätevetensä vasta vuonna 1987.20 olemassa oleville purkupaikoille vuoden 1988 lop- KUVES:in lisäksi Helsingillä oli sopimus suo- puun asti. Herttoniemi ja Laajasalo lakkautettiin jo raan Vantaan kaupungin kanssa. Sen mukaan Van- ennen määräaikaa, ja Lauttasaari ja Vuosaari jat- taa sai lisäksi johtaa Viikin puhdistamolle jätevettä koivat omilla purkuputkilla.24 7,2 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tämä oli kau- Poistotunnelijärjestelmän runkolinjan Viikki- pungin jatkuva oikeus. Vantaa sai johtaa jätevesiä myös Vuosaaren puhdistamolle. Tämä sopimus oli myös voimassa ilman määräaikaa.21

Jätevedet ulkomerelle

Helsingin viemärivesien johtaminen ulkomerelle on ollut esillä aikojen kuluessa eri yhteyksissä. Sitä esitettiin jo vuonna 1913, minkä jälkeen asiaa tutkit- tiin ja selvitettiin, kunnes rakennusviraston vuoden 1927 esitys korvasi suunnitelman. Siinä esitettiin seitsemän puhdistamon rakentamista ja eräiden purkuviemäreiden pidentämistä. Seuraavan kerran poistotunnelihanke tuli esil- Uutisointia Katajaluodon meritunnelista vuodelta 1974. Helsingin Sanomat 29.9.1974.

97 ...... Meriviemäri vihittiin virallisesti käyttöön vuonna1987. JuhaniKoskivaara. HSY. 98 ...... räjäytys pois, niin tunneli on käytössä. En päässyt En käytössä. on tunneli niin pois, räjäytys tulpan kuin muuta Ei panostettavana. valmiiksi on tulppa Se merenpohjassa. tulppa metrin puolen ja pystykuilu,40-metrinenhittu kolmen noin jossaon vettä.TunnelinSuomenlahdenlou- ja on tapäässä kallio- metriä kymmenen muutama on päällä että ja putkea märkää pimeätä tätä kilometriä 8 kein mel- on tässä ettätilintarkastajille, näille kerroin päin Katajaluotoon ajamaan lähdimme Kun valot. auton vain valaisivat jota reiässä, pimeässä ja sä kastusjaosto kävivälillävierailemassa työmaalla: muistellut,kuinkatilitaron TiainenEsko insinööri Diplomi- kiinnostusta. herätti kulkevatyömaa alla noin 20 metrin syvyyteen. ja eteläkärjestä Helsingin päähän kilometrin män puhdistettuinaseitseulkosaariston- noin reunaan, johdettiin kunnista ympäröivistä ja Helsingistä det jäteve - kaikki 1994 Vuonna lopulla. 1986 vuoden käyttöön otettiin poistotunneli aukeava puolella käynnistyivät kesäkuussa 1982. Katajaluodon etelä- louhintatyöt Kyläsaari-Munkkisaari-Katajaluoto ”Jutustelu kävi vilkkaasti kun ajoimme märäs vilkkaastiajoimme kun”Jutustelukävi meren ja kauan, kesti rakentaminen Tunnelin 25 - -

köiden rakentamista käytännössä kaikille viidelle viidelle kaikille käytännössä rakentamista köiden jälkikäsittely-yksi- edellyttäneet olisivat timukset saneerauksia, ja aiempaa tiukemmat puhdistusvaa- tehdä pitänyt olisi puhdistamoille varten timuksia laajentamiselle.Tulevaisuudentilaa ollut vaaolisi - tonteilla puhdistamojen Vuosaaren ja Kyläsaaren Myös laajennuksia. tehdä alkaa voitu olisi tamoon 1960-luvulla ja1970-luvun alussa. rakennettu ja suunniteltu oli puhdistamot kaikki läsaari, Vuosaari, Munkkisaari ja Lauttasaari. Nämä jätevedenpuhdistamoa:olluttakäytössä KyViikki, Helsingissä viisi korvattiin puhdistamolla tuneella tiin pääosin vuosien 1984–1994 aikana. lakkautetjätevedenpuhdistamotvanhat ja 1988, että voisimme ajaatakaisin.” ja tarpeeksi nähneet jo olleet he eivätköhän että juttua loppuun, kun vieraat jo hiljenivät ja sanoivat, rion suunnitelmasta. tehtäväksituodahetiseuraavaksi aamuksi skenaa - hänet kutsuttiin keväällä 1985 johtajan luo. Hän sai käynnistyi nopeasti. Esko Tiainen muistelee, kuinka kunta, joka liittyi mukaan vuonna1991. Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä ja Sipoon Keski-Vantaa,yhteistyössä viemärilaitosalan kin tevedenpuhdistamonrakentamiseenosallistuivat jä- Viikinmäen 1987alussa. allekirjoitettiinvuoden kanssa kuntainliiton vesiensuojelun Uudenmaan Keski-Vantaan,että sekä sopimukset ja osaltaan, tyksen japerusti hankkeen samana vuonna. kaupunginvaltuustoHelsingin alussa. hyväksyi esi- puhdistamonperustamissuunnitelma1986 vuoden keskusesitettiin elimille päättäville kaupungin ta Selvitystyönpohjal- lähtien. alusta 1980-luvun na selvitettysiis ai- oli puhdistamoonyhteen singissä Hel- jätevedenpuhdistuskeskittää Mahdollisuutta puhdistamot Moderni jätevedenpuhdistamo korvaa vanhat Ilman Viikinmäen puhdistamoa Viikin puhdis Viikin puhdistamoa Viikinmäen Ilman valmis1994 vuonna Viikinmäen Käytännössä Viikinmäen louhintatyöt käynnistyivät vuonna vuonna louhintatyötkäynnistyivät Viikinmäen Työntekijöiden osalta Viikinmäen projekti projekti Viikinmäen osalta Työntekijöiden suunnitelmat hyväksyivät Naapurikunnat 27 26

28

------Hauska tietää ......

Keski-Uudenmaan meriviemäri

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kun- tayhtymä perustettiin vuonna 1976 toteut- tamaan alueellista vesiensuojelusuunni- telmaa, Keski-Uudenmaan meriviemäriä. Kuntayhtymä huolehtii jäsenkuntiensa eli Järvenpään, Keravan, Tuusulan sekä Vantaan joidenkin osien jätevesien johta- misesta meriviemärin kautta puhdistetta- vaksi Helsinkiin Viikinmäen jätevedenpuh- distamolle. Meriviemärijärjestelmä otettiin vai- heittain käyttöön 1970-luvun loppupuolel- Viikinmäen jätevedenpuhdistamoa rakennetaan. Puhdistamo otettiin käyttöön ta lähtien. Kokonaan se oli valmis vuonna vuonna 1994. Sinne keskitettiin Helsingin jätevedenpuhdistus. 1987. Jätevedet johdetaan Keravalta al- Juhani Koskivaara. HSY. kavassa tilavassa kalliotunnelissa 20–50 metrin syvyydessä maan alla Pihlajamäen pääpumppaamolle. Tunnelin pituus on 23 puhdistamolle. Myös tuleva ammoniumtypen tai kilometriä. kokonaistypen poistovelvoite olisi vaatinut suuria Viikinmäen puhdistetut jätevedet pu- investointeja kaikille puhdistamoille.29 retaan Suomenlahden avomeren reunaan Käyttökustannukset käsiteltyä jätevesikuutio- Katajaluodolla. Puhdistamo ja poistotun- metriä kohden olivat suuremmassa puhdistamossa neli ovat Helsingin Veden hoidossa, mut- pieniä puhdistamoja edullisemmat: vuonna 1984 ta kuntayhtymällä on niihin pysyvä käyt- välittömät käyttökustannukset Helsingin suurim- töoikeus.1 milla puhdistamoilla olivat Kyläsaaressa 17 penniä kuutiometriltä ja Viikissä 11 penniä kuutiometriltä 1 http://www.kuves.fi/, luettu 8.3.2007; jätevettä. Pienemmillä puhdistamoilla ne nousivat http://www.kuves.fi/?p=viemari&l=fi, esimerkiksi Laajasalossa 66 ja Lauttasaaressa 59 luettu 19.3.2010. penniin kuutiometriltä. Viikinmäen puhdistamon rakentamista puolsi myös laajemmasta viemäriverkostosta saatava ta- salaatuisempi viemärivesilaatu. Pienille puhdista- moille tuleva virtaama vaihteli joskus voimakkaas- tikin, ja se heijastui puhdistustulokseen. Keskittämällä yhteen puhdistamoon saatai- siin myös ympäristöhaittaa aiheuttavien kohteiden määrä vähenemään. Jätevesien purkupaikan suh- teen oli tosin jo ennen keskittämisratkaisua pää- dytty yhteiseen purkutunneliin.

99 ...... 100 ...... pungin vesi- javiemärilaitos. Esite. 1 Viikinmäen keskuspuhdistamo. Helsinginkau- tuisivat. vapau- paikoilla,keskeisillä oli osa joista siin puhdistaa. yläilmoihin. Tarvittaessa ilma myös voitai- kautta piipun johdettaisiin ja paikkaan koottaisiinkeskitetystipoistoilma yhteen koskapuhdistamonhenisivät,Viikinmäen sissa että uusissa investoinnissa. käyttökustannuksekä tettaisiinsäästöjä saavu- keskuspuhdistamolla verrattuna täydennysyksiköiden rakentamiseen. hankalia käyttää. kin erilliset puhdistamot olisivat teknisesti tointeja. puhdistustason nosto vaatisi suuria inves tulisivat kiristymään 1990-luvulla. tiin Helsingissä seuraavanlaisin perustein: puolustet Puhdistamohanketta pitkään. keskusteltiin siitä ja suunniteltiin sitä ja jätevedenpuhdistamisessa, punkiseudun pääkauhanketärkeä- ja suuri oli taminen jätevedenpuhdistamonViikinmäen raken Hauska tietää hankkeen perusteluja Viikinmäen puhdistamo- - Käytössä olevat puhdistamotontit, puhdistamotontit, olevat Käytössä - vä- ympäristöhaitat muut ja Haju- - järjestelmään olevaan Olemassa - tilaa ollut ei puhdistamoilla Kaikilla - Peruskorjattuinatäydennettyinä- ja - puhdistamoilla olevilla Olemassa - puhdistusvaatimukset Jätevesien - 1 - - - - vedet johdettaisiin poistotunnelissa Katajaluotoon poistotunnelissa johdettaisiin vedet distamovoitiin rakentaa ettäniin, puhdistetut jäte - Viikinmäessä oli riittävän korkeat kalliot, jotta puh- päähän. poistotunnelin jätevesien puhdistettujen rakennetun jo kylkeen puhdistamoalueen Viikin ta pinnalle. kuinnemmät rakennettaessa vastaavia maan tiloja pie- kustannuksetolisivat näin rakenteenaja den puhdistusyksiköi- hyväksi käyttää voitaisiin liota kaan säänvaihtelua vastaan. muuta- tai jäätä lunta, suojata tarvitsisi ei kistoja laitteistolle.koneita,laitteitasisällä put Kalliontai naistenpuhdistamojen käytölle, kunnossapidolle ja vaihtelulämpötilan aiheuttivathaittaa avosuurta ja sää yleensäkin ja Talvi käyttöolosuhteet. mat distamo valmistuttuaan. suurempiaympäristöhaittoja kuin tuleva kalliopuh - jätevedenpuhdistamoViikin nut tuolloin jo aiheutti sijain alueella Viikinmäen Lisäksipäristöhaittoja. taisitaiympäristölleenmelu- haju-, muitakaan ym- aiheut ei puhdistamooleva sisällä kallion että lä, vuonna 2009. Kakolanmäkeen Turun ja 1994 vuonna valmistui na 1976. mistunut muun muassa Lahden Kariniemeen vuon- val- oli kalliopuhdistamo jälkeen Tämän distamo. sijoitettujätevedenpuhkallioon - ensimmäinen me maam- otettukäyttöön oli Raisiossa1967Vuonna Kalliopuhdistamo –kallis mutta tehokas marata. metsästysyhdistyksenampu- Suomen vielä siellä oli huomion, pohtivien paikkaa herätti Viikinmäki Kun syvälle. liian menemään jouduttu kuitenkin si oli- Siellä Munkkisaari.saaren Alaskallio,oli toinen tään selvä valinta. Yhtenä vaihtoehtona oli Pihlaja- samaan myös käytössä. mak tulisivat pumppausmäärätjätevesien suuret viemäreineen oli kuitenkin varsin kallis rakentaa, ja iknän udsao aentin lopul- rakennettiin puhdistamo Viikinmäen Kalliopuhdistamolla oli myös muita etuja. Kaletuja.- muitamyös Kalliopuhdistamollaoli riippumatto- säästä olisi Kalliopuhdistamolla kalliopuhdistamoasil- perusteltiinHelsingissä Viikinmäen puhdistamon paikka ei ollut itses ollut ei paikkapuhdistamon Viikinmäen 32 30 31 Helsingin Viikinmäkeen kalliopuhdistamo Kalliopuhdistamo siihen liittyvine siirto- liittyvine siihen Kalliopuhdistamo ------Viikinmäen puhdistamon ilmakuva. HSY.

omalla painollaan. Kalliossa katsottiin olevan tilaa 900 000 kuutiometriä. Samanaikaisesti louhittiin myös mahdolliselle laajennukselle. tarvittavat viemäritunneliyhteydet Vuosaaren ja Varsinaiset jätevedenpuhdistamon prosessiti- kaupungin keskustan suunnista.36 Ongelmia suun- lat sijoitettiin sisälle kallioon. Toimistotilat, henkilö- nittelu- ja rakennusvaiheen aikana syntyi Tiaisen kunnan sosiaalitilat, työpajat ja mädättämökaasun mukaan lähinnä kasvavista kustannuksista.37 käyttöön liittyvät tilat avattiin maanpäällisiin ra- Viikinmäen jätevedenpuhdistamo käynnis- kennuksiin.33 tyi vuonna 1994, ja vielä käytössä olleista Viikin, Puhdistamoa varten tarvittiin myös noin 8,7 Kyläsaaren ja Vuosaaren jätevedenpuhdistamois- kilometriä uutta viemäritunnelia ja pumppaamoja. ta voitiin luopua.38 Viikinmäen puhdistamo yllätti Pumppauskustannukset nousivat suuriksi verrattu- valmistumisensa jälkeen työntekijät positiivisesti. na erillispuhdistamojärjestelyyn.34 Esko Tiaisen mukaan tulokset olivat kauttaaltaan Esko Tiaisen mukaan näin suuren kokoluo- parempia kuin oli osattu kuvitella. Puhdistamossa kan hankkeeksi Viikinmäen syntyprosessi eteni päästiin esimerkiksi jopa reilusti yli 90 prosentin hyvin nopeasti.35 Louhintatyöt käynnistyivät vuo- typenpoistoon.39 den 1988 alussa. Kaikkiaan kalliota louhittiin yli Vesi- ja viemärilaitoksen uusi johtosääntö hy-

101 ...... Simcar-ilmastin toiminnassa Viikin puhdistamolla talviolosuhteissa vuonna1970. HSY. kalliopuhdistamon biologinenjälkiselkeytysallas. HSY. Kalliopuhdistamon etuna ovat säästä riippumattomat käyttöolosuhteet. Viikinmäen 102 ...... selle asetettiin nyt tulostavoite. vesilaitok sijaan määrärahamenettelyn semman liikekirjanpitoonryttiinnettobudjetointiin. ja Aikai siir siellä jolloin alusta, 1995 vuonna liikelaitos li vesilaitokseksi.Vesilaitoksestajälleen tu- muuttui nimi Laitoksen 1994. vuonna samana väksyttiin 40 - - - möt kuin typenpoistokin. sa, ja kierroksella käydään läpi niin altaat, välppää- laan tiiviisti. Tilat kierretään kahdesti vuorokaudes jatkuvan kehitystyön rinnallavakaasti. hoituvat arkirutiinit Viikinmäen mutta muuallakin, puhdistuksestakeskustellaanja lehdissä ajoin aika jätevedenyleensäkin ja asioistaPuhdistamon- tös. pää- kauaskantoinen oli rakentaminen jonka mo, tärkeitä. olivat kunnalle Pornaisten esimerkiksi vaikutukset mutta suuri, kovin puhdistamolle Viikinmäen ollut vedettulevat puhdistettaviksi.Helsinkiin Muutos ei 2006päätettiin, että Pornaisten Mäntsälänjäteja - Vuonna muutoksia. suurempia ja pieniä pahtunut jätevedenpuhdistuksessata- Helsingin on keenkin linnaan Suomen ympäristöministeriön tuella. laitteitatoimitettiin vuosina1991–1994 pääosinTal - ja koneita jätevedenpuhdistamojen lakkautettujen Helsingissä kehittämiseksi. vesihuollon kaupungin Pietarin sopimus solmittiin 1995 Vuonna alussa. 1990-luvun jo välille Helsingin ja Tallinnan teydet yh- solmittiin Ensimmäisenä kehittämiseen. jelun vesiensuo- lähialueiden suunnata alettiinsursseja päätöksen mukaan Suomen ei tarvitse toteuttaa toteuttaa tarvitse ei Suomen mukaan päätöksen Tuomioistuimen kanteen. EU-komission hylkäsi peä tehostetusti. typ- poistettuyhdyskuntajätevesistä ei taajamien asukkaan 000 10 yli kaikista että se, oli rusteena toimii yhdyskuntajätevesidirektiivin vastaisesti. Pe- Suomi että väitettiin, jossa kanteen, 2007 vuonna mäistä kertaa typenpoistovelvoite. ensim- asetettiin kaupungille Helsingin Luvassa edustalle. Katajaluodon mereen puhdistamolta en puhdistettujaluvanjohtaa gille jätevesiä Viikinmä- kaupunVuonnavesioikeus1995- Helsingin myönsi Euroopan paras typenpoisto Viikinmäelle iknän udsao tiita tarkkail- toimintaa puhdistamon Viikinmäen kalliopuhdista- toimiva hyvin on Viikinmäki jäl- valmistumisen puhdistamon Viikinmäen Viikinmäki-projektinvalmistumisen jälkeenre Euroopan yhteisöjen tuomioistuin kuitenkin kuitenkin tuomioistuin yhteisöjen Euroopan heinäkuussa puolestaan nosti EU-komissio 42 43

41 - - tehostettua typenpoistoa kaikilla yli 10 000 asuk- Hauska tietää kaan jätevedenpuhdistamoilla. EY-tuomioistuin tuki ...... Suomen kantaa, jonka mukaan typenpoiston tarve riippuu jätevedenpuhdistamon paikallisista olosuh- Jäteveden puhdistuksen teista ja siitä, aiheuttaako yhdyskuntajätevesien vaiheet Helsingissä vuonna 2010 typpi haittaa alapuolisille vesialueille. Käytännössä jäteveden typpiyhdisteet joko • Välppäys: suuret roskat erotetaan hapetetaan biologisesti nitraatiksi tai poistetaan vedestä eräänlaisella siivilällä. biologisesti nitrifikaatio-denitrifikaatiomenetelmäl- • Rasvan ja hiekan erotus: pinnalla kel- lä.44 Helsingin Veden käyttöpäällikkö Seppo Kiiski- luva rasva kuoritaan ja raskas hiekka ero- nen kertoi Viikinmäen typenpoiston tehostamises- tetaan altaassa, jossa on lyhyt viipymä. ta Tekniikka & Talous lehdessä marraskuussa 2003. • Esiselkeytys: Vettä raskaammat hiuk- Jutun otsikko oli ”Euroopan paras typenpoisto Vii- kaset erotetaan suurissa altaissa. Laskeu- kinmäelle”. Siinä Kiiskinen toteaa seuraavasti: tunut aines poistetaan ns. raakalietteenä. • Ilmastus: Isoissa, ilmastetuissa al- ”Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamos- taissa elävä pieneliöstö, ns. aktiiviliete, ha- ta tulee Euroopan tehokkain, kun se lähiviikkoina jottaa orgaaniset aineet hiilidioksidiksi ja ottaa käyttöön uuden biologisen suodatinyksikön. vedeksi lisääntyen samalla itse. Tämän jälkeen Suomen suurin puhdistamo kyke- • Jälkiselkeytys: Aktiiviliete erotetaan nee poistamaan typen jätevesistään 80-prosentti- laskeuttamalla vedestä ja palautetaan il- sesti.”45 mastusaltaaseen ja osa ylijäämälietteenä lietteenkäsittelyyn. Kirkas vesi johdetaan Viikinmäessä jälkisuodatukseen ja sieltä edelleen vesistöön. Jäteveden puhdistusprosessi • Viikinmäki • Jäteveden typenpoisto voidaan so- ...... vittaa yllä kuvattuun puhdistusprosessiin, mutta se voidaan toteuttaa myös usealla

1 Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla aktiivilieteprosessi muu- muulla tavalla. tettiin vuonna 1997 typpeä poistavaksi esidenitrifikaatiopro- sessiksi. Typenpoistoa on vuodesta 2004 lähtien tehostettu 1 http://www.ymparisto.fi/default. biologisen jälkisuodatuksen yhteydessä. HSY. asp?contentid=48746#a1, luettu 30.3.2010

103 ...... Eri laitosten lietteiden vertailua vuonna1971. HSY. Avonainen lietelava Talin puhdistamolla. HSY. 104 ...... tehostettu biologisella suodattimella, joka perustuu läpi alhaalta ylöspäin. Viikinmäessä typenpoisto on polystyreenirakeiden kelluvien virtaa vesi teltävä patentoituunBiostyr-prosessiin.käsi- rustuu Siinä Käyttöön otettu biologinen jälkisuodatus pe- jälkisuodatus biologinen otettu Käyttöön 60 prosenttiin aiemmasta 35 prosentista. noin jo valtakunnallisesti noussut penpoistoaste ty on typenpoistonaloitettua Turun ja Helsingin Espoon, teollisuus. ja asutus osuuksilla suurilla tä yh- laskien karkeasti vaikuttavat pikuormituksiin typ ja fosfori- Itä-Uudenmaanpikuormituksessa. typ - Uudenmaan väheneminä selvinä näkyy 2004 vuonna edelleen ja 1998 vuonna puhdistamolla Viikinmäen tehostuminen typenpoiston mukaan valmistui jaotettiin käyttöön vuonna2004. denitrifikaatiobakteerien toimintaan. Tämä muutos metriä. ja niiden täyttösyvyys oli keskimäärin 30–35 sentti- salaojitettuja, sekä hiekkapohjaisia ja sepeli- sesti tavalli- olivat Lietelavat avolavoilla. liete kuivata ja mädättämöissä metaanikäymisellä aineet niset hajottaalietteenkäsittelyyntapaoli orgaaYleisin - ongelmallista. oli jatkokäsittely lietteen Myös na. lannoitteehyötykäyttöälietteen- lasketun lavoille rempi ongelma. vat.myötäTämän lietteenkäsittelystä suu- tuliyhä vesipitoisuuskehittyessäkasvoija lietteenmäärä - Jätevedenpuhdistuksen muotoaan. oikeaa vulla tää lannoitustarkoituksiin. käyt myöhemminvoitiin sitä ja kuivuasailiete ta, jotka koostuivat salaojitetusta, sorastetusta altaas lietelavoilla, Näillä avolavoilla. kuivattiin ja tettiin paikalle. kaato sijoitus lietteenkuin enemmän käsittelyltä vaatii maanparannusaineena esimerkiksi käyttö seen lietettä on suunniteltu käytettäväksi. Lietteen jätevesien puhdistamiseen liittyvistä haasteista. sen hoito kaikkine vaiheineen on eräs vaikeimmista ja aineista, poistettavista puhdistamoprosessissa osan suurimman määrällisesti muodostaa Liete puhdistuksessa Lietteenkäsittely jäteveden- Uudenmaan ympäristökeskuksen tulkinnan tulkinnan ympäristökeskuksen Uudenmaan Keinotekoisetkuivausvähensivät lannoitteet 1960-lu- vielä Lietteenkäsittelytekniikkahaki raakalietemädä- puhdistamojen 1950-luvulla Lietteenkäsittelytarkoitukmihin siitä, riippuu 48 47

46

------Lietettä lentää lannanlevittäjän roottorista. HSY. Termisesti kuivattua lietettä levitetään koekäyttöä varten Sipoon Askolassa vuonna 2009. HSY.

Lähes kaikkiin Suomen 1960-luvun keskisuu- jätevedestä. Sitten lietettä ajettiinkin takaisin me- riin ja suuriin puhdistamoihin rakennettiin mädät- reen. tämö ja lietelavat. Vain harvaan puhdistamoon ra- Lietteen käsittely alkoi tiivistämällä, joka ylei- kennettiin koneellisia kuivauslaitteita. Turkuun oli simmin perustui painovoimaan. Sen jälkeen seurasi rakennettu kaksi tyhjiösuodatinta vuonna 1966. stabilointi, joka käsitti joko mädätyksen, lahotuk- Imusuodatus oli käytössä kolmella puhdistamolla, sen tai kalkkistabiloinnin, joka yleistyi 1970-luvulla. ja neljäs oli rakenteilla vuonna 1969. Lisäksi oli käy- Mädätys oli isojen laitosten, kalkkistabilointi keski- tössä muutamia biosorptiolaitoksia, joissa liete mä- suurten ja lahotus pienten laitosten stabilointi- dätettiin aerobisesti. menetelmä. Lietteen mädättämöitä alettiin vähitellen ar- Lietteen kuivaukseen käytettiin suotonauha- vostella liian kalliiksi. Niillä olikin monimutkaiset puristimia ja linkoja, kahta periaatteeltaan poikkea- koneistot, ja ne vaativat hoitoa sekä kärsivät häi- vaa menetelmää. Polyelektrolyyttien kehitys mah- riömahdollisuuksista. Mädätysprosessista luovut- dollisti vähitellen koneellisen lietteenkäsittelyn. tiin Suomessa useilla puhdistamoilla lopulta, ja ti- Kuivauslavojen käyttö alkoi samalla väistyä. lalle tuli raakalietteen kuivatus. Lavoja oli vuoden 1971 lopussa käytössä 60 Mädättämöitä ei enää 1960-luvun alussa ra- puhdistamolla, mutta vuoden 1975 lopussa enää kennettu, vaan liete kuivattiin raakana erikoisra- 25 puhdistamolla. Vuoden 1976 lopulla oli puhdis- kenteisilla suodattimilla. Lietteen koneelliseen kui- tamoilla käytössä 89 koneellista kuivainta. Näistä vaukseen siirryttiin vuosikymmenen lopulla. 46 oli linkoja, 26 suotonauhapuristimia ja loput Mädättämisen käytön vähentäminen aiheutti imusuotonauhapuristimia, imusuotimia ja kammio- vesiensuojelullisesti ristiriitaisen tilanteen. Ensin suotimia. Lietteen kuivaus oli tässä vaiheessa jär- jätevesiä puhdistettiin ja liete saatiin erotetuksi jestetty vain joka viidennellä puhdistamolla.

105 ...... 106 ...... kamultaa vastaavaksi viljelysalustaksi. taessaetsiäoli keinoja lietteen muuttamiseksi ruo- Rajasaaressa.tutkimuskohde1970-luvulleUusi tul- tää oikeat annosmäärät eritapauksissa. kasvitarha-peltoviljelyssä.ja Pyrkimyksenälöy oli kestoa ja vaikutusta lannoituksen tapahtuneen lä lietteelvuotenaperäkkäisenäuseana - tutki ryhmä työ- tutkinut viljelyskäsittelyäLietteen koituksiin. viljelytar käyttömahdollisuuksiadistamolietteen vauksella. vakuivauksenosittaisestakorvaamisestakonekui - la- tutkimus myöskäynnistettiin Helsingissä jaan. sar puhdistamoissa uudemmissa kytkettiinjotka mädättämöihin, lämmitettyihin erillisiin siirryttiin Niistä kerrokseen. alempaan niiden varastoitu oli liete joissa Emscher-kaivoista, kaksikerroksisista luovuttiin puhdistamoilla kun muutos, jälkeen dan yhdelle puhdistamolle. pumppaamiseksi lietteen myös kokeita tehtiinkin eri pisteessä ja usealla puhdistamolla. Kaupungissa useassa syntyminen sen oli merkittävin gelmista lietteenkuivaamo, jossa olikaksi linkoa. sekä sakeuttamoa kolme kuuluivat telylaitokseen lavoja. Vuonna 1979 valmistuneeseen lietteenkäsit käytettyoli avonaisiaasfalttipohjaisiaennen liete- jota lietteenkuivaamo, väliaikainen 1975 vuonna ren ja Viikin lietteenkuivaamot, jotka oli tarkoitus tarkoitus oli jotka lietteenkuivaamot, Viikin ja ren Kyläsaa- Herttoniemen, olivat väliaikaisia Näistä Vuosaaressa. ja Viikissä Talissa, Kyläsaaressa, sä, Herttoniemes jo käytössä oli kuivauskoneellinen 1977 Vuonna puhdistamokohtaisesti. järjestää ta tiometriä. Kyläsaarestakuu281ja - 413Rajasaaresta 1 kiksi2 esimer määriä, suuria puhdistamoissa Helsingin pois ajettiin ja lietettämyytiin ja hyvä, edelleen oli menekki lietteen kuivuneen lavoilla 1953 Vuonna Puhdistamolietteet Helsingissä Työryhmällä oli toimiva kasvihuonelaboratorio puh- tutkia alettiinkaupungissa 1964Vuonna so- Helsingissä tapahtuiLietteenkäsittelyssä Helsingissä lietteenkäsittelyyn liittyvistä on- liittyvistä lietteenkäsittelyyn Helsingissä Kyläsaaren uudelle puhdistamolle rakennettiin Lietteen koneellinen kuivaus päätettiin lopul- päätettiinkuivaus koneellinen Lietteen 49 51

50 ------

. jätevedenpuhdistuksen historiassa Tärkeitä valintoja Helsingin ration) palveluksessa. Corpo- FinanceEnvironment (Nordic sen ympäristörahoituslaitok Pohjoismaitten hetkellä Tällä käyttöpäällikkönä. mojen pumppaa- - ja jätevedenpuhdistamojen Helsingin muassa muun Työskennellyt Näkökulma tärkeitä tavoitteita.” ovat minimointi ja hallinta hulevesien ja ylivuoto- Lisäksitehostaa. edelleen tulisi omille laitoksilleen. tystä tarkasti ja pyrkinyt soveltamaan sitä kehi- alan seurannut aina on henkilöstö käyttö- ja tutkimusyksikkö tärkeä naan aikoi- Vesilaboratoriooli puhdistusta. sä nen 1990-luvulla. la kuin jätevedenpuhdistuksen keskittämi- tetunjätevedenpoistotunneli 1980-luvul lietteenkuivaus-1970-luvullapuhdis ja ja fosforinpoistokemiallinenovat niin olleet Niitä vuosikymmenille. eri osunut on ja ratkaisu- tehtyjä Helsingissä ”Keskeisiä KARI HOMANEN Tulevaisuudessa ravinteiden poistoa poistoa ravinteiden Tulevaisuudessa Helsinki on itse kehittänyt jätevesien - - - - Ilmakuva Metsäpirtin kompostointikentästä Sipoossa. HSY.

korvata pysyvillä menetelmillä. sen kuivauksen mahdolliset hajuhaitat ja tilanahta- Munkkisaarta lukuun ottamatta kaikilla käy- us. Laajasalossa harkittiin mahdollisuutta lopettaa tössä olleilla puhdistamoilla liete stabiloitiin ennen lietteen mädätys vähäisen lietemäärän vuoksi sekä kuivaamista mädättämöissä. Vuosaaressa oli sen li- lietteen kuljettamista muille puhdistamoille. Tämä säksi toiminnassa lietteen sakeutus ennen mädät- olisi mahdollistanut myös Laajasalon laitoksen jät- tämöä. Lauttasaaren sakeuttamojen rakentaminen tämisen miehittämättömäksi.53 oli aikakautena loppusuoralla, ja sakeutus katsot- 1980-luvulla lietteenkäsittelyssä ei enää ta- tiin tarpeelliseksi myös ainakin Kyläsaaren ja Viikin pahtunut merkittäviä muutoksia, mutta lietteen si- puhdistamoissa.52 joittamisessa käsittelyn jälkeen kehityttiin. Puhdis- Munkkisaaren kohdalla mietittiin mahdolli- tamolietteen hyötykäyttö lisääntyi vuosikymme- suutta lietteen kuljettamiseksi käsittelyyn muille nen puoliväliin asti, minkä jälkeen se alkoi vähetä. puhdistamoille. Syynä olivat raakalietteen koneelli- Vuonna 1990 lietettä käytettiin maanviljelyyn ja vi-

107 ...... 108 ...... sekoitteena pelloilletai viherrakentamiseen. jätevesilieteki käytettiinhyödyksi maatalous-joko valmistukseen.kaik mullan 1990-luvulla ja luiskiin tie- puistotyömaille,kolmannes toinen ja pelloille levitettiin kolmannes yksi keskimäärin lietteestä 1980-luvulla hyödyksi: mukaan mahdollisuuksien tössä kaksi pientä janeljäsuurta kuivauslinkoa. tä liete siirrettiin kuivaukseen. Viikinmäellä on käy koneelliseenlietepumpataankuivaukseen. tä Siel- kuutiometrinSiel- mädättämössä.000 10 neljässä möön. Viikinmäen puhdistamossa liete mädätetään mädättä- johdettiin se jostalietekaivoon, semmin Helsingin puhdistamoilla raakaliete johdettiin aikai- Viikinmäen puhdistamon lietteenkäsittely teestä kompostoitiin noin31 prosenttia. herrakentamiseen sekä ajettiin kaatopaikoille. Liet jetusta varten. HSY. Lietettä kuormataan säiliöautoon Munkkisaaressa lokakul- Kuivattua lietettä on Helsingissä käytetty käytetty Helsingissä on lietettä Kuivattua 54 - - -

mista käytettäväksi viherrakennuksessa. val on multa niin ja seulotaan,massa Lopuksi sa. postoidaan puolesta vuodesta vuoteen avoaumois kom- Seosta mukaan. tarpeen kivennäismaalajeja sekä hiekkaa ja turvetta sekoitetaan siihen keen lietteenhygienisoimiseksi.ryllä Hygienisoinninjäl- höy tulistetullaasteisella70 nopeasti käsitellään jalostetaanMetsäpirtin kompostointikentällä. Liete jatko- biolieteSyntyvä tonnia. 000 65 noin dessa sen enemmänkuin vuonna2007. viidennek oli mikä kuutiometriä, 000 166 myytiin hygieniavaatimukset.Vuonnamultatuotteita2008 Eviran Elintarvikevirasto täyttää multatuote jotta tointivaihetta. Höyrytys nostaa lietteen lämpötilan, käyttöön lietteen höyrytyskäsittely ennen kompos viherrakentamisen tarpeisiin. Vuonna 2008 otettiin lostetaan kompostoimalla erilaisiksi multatuotteiksi maan aikaan maatalous alkoi pelätä että lietteen lietteen että pelätä alkoi maatalous aikaan maan Sa lannoitteita. sisältäviä raskasmetalleja män vähem puhdistuslietettä valmistamaan oppivat lannoitevalmistajat kun päättyi, kuitenkin kanssa maanviljelijöiden yhteistyö mukaan Loukkolan puistotoimiston tarpeisiin. kalla pintaverhoiluun ja loput kompostoitiin Espoon kaatopai- Ämmässuon käytettiinprosenttia 40 si, ilmaisek maanviljelijöidenKirkkonummenpelloille kuljetettiinlietteestä Puolet vaivalla. pienellä lisen päästiin Suomenojan puhdistamolla eroon suhteel- puhdistuslietteestä tultaessa 1990-luvulle Vielä Suomenojan lietteenkäsittely jätevedenpuhdistamolle. Viikinmäen paineviemärillä johtaa voitiin ne vaan sytvalumaanpohjaveteenalueille, ympäröiville tai vuotovesiäpääs ja suoto-ettei sen varmisti mikä kumibitumiasfalttipäällysteinen, oli tointikenttä Kompos sijoituksessa. lietteen jatkuminen linjan varmistettiin1994.Näin kanssavuonna ekologisen puhdistamon uuden Viikinmäen aikaan samaan tui Lietettä syntyy Viikinmäen puhdistamossa vuo- Nykyisin kaikki Helsingin jätevesilietejatkojaHelsingin - kaikki Nykyisin mäitnujltratj Srk Manni- Sirkka Ympäristönsuojelutarkastaja Metsäpirtin kompostointialue Sipoossa valmis 55 57

56 ------käyttö viljelyssä pilaa elintarvikkeiden maineen, sillä Suomessa elettiin luomu- ja biodynaamisten tuotteiden menestysaikaa.58 Myös maataloustuottajien keskusliitto suosit- teli vuonna 1990 valmistuneessa ympäristöohjel- massa lietteen peltolevityksen lopettamista. Suo- menojalla maanviljelijöiden osuus lietteen vastaan- ottajina romahti kahdeksaan prosenttiin vuonna 1992. Lietteen käytöstä oli keskusteltu lehdissä jo 1970-luvun puolivälissä, mistä kertovat vanhat ot- sikot: ”Liete haisee Puolarmetsässä” kertoi Länsi- väylä maaliskuussa 1974, ja ”Viemärijäte ei kelpaa Espoon pelloille” otsikoi puolestaan Helsingin sa- nomat kesäkuussa 1975. Espoon kaupungin kunnossapitoinsinööri Jalo Mäkinen kertoi Länsiväylässä kuinka Suomenojan lietteelle oli koetettu keksiä muuta käyttöä. Lietet- tä oli ajettu muun muassa Mankkaan kaatopaikal- le täytemaaksi, ja maanviljelijöitä oli yritetty saada kiinnostumaan lietteen käytöstä.59 Ylijäämäkaasunpoltin Talin puhdistamolla. HSY.

Lietteen käyttö peltojen maanparannusainee- na ja lannoitteena oli lopulta eri syistä lopetettava. Laitokselle tehtiin sen jälkeen oma mädättämö, jo- ka otettiin käyttöön vuonna 1981. Kesästä 1992 alkaen jäteveden puhdistuksessa syntynyttä lietettä ajettiin Blominmäen maantäyttö- alueelle louhittuun 30 metriä syvään maankaato- kuoppaan. Ympäristösuojelutoimisto laittoi kuopan rakentamisen ehdoksi sen aitaamisen. Näin halut- tiin estää paikalle sattuneiden hirvien vajoaminen lietteeseen. Kuoppa täyttyi puolessatoista vuodessa piri pintaan. Vuoden 1994 alusta lietettä alettiin viedä Ämmässuon kaatopaikalle. YTV:n kanssa tehtiin aluksi kahden vuoden sopimus, joka oli lopulta voi- massa kymmenen vuotta.60 Kompostoinnissa liete eroaa kotitalousjättees- tä selvästi. Se on yleensä liian kosteaa, joten siihen

Rajasaaren jätevedenpuhdistamon metaanikaasulla toimiva on lisättävä kuiva-ainetta. Kotitalousjätteet ovat moottori. Juhani Koskivaara. HSY. puolestaan liian kuivia. Mädätetyn lietteen kom-

109 ...... sen jälkeen tehostettu. HSY. Kyläsaaressa sattui ikäväkaasuonnettomuus vuonna1974. Varotoimenpiteitä on 110 ...... luun. käytettiinkaatopaikanteÄmmässuon pintaverhoi - kompostointilaitoksessa.netussa Kompostoitulie- Metsä-TuomelanNurmijärven rakenjäteasemalle- toimesta Biotechin Oy Vapo kompostoitiin liete hiilidioksidi ja metaani. sessissaovatsyntyvänpääkomponentitbiokaasun Pro oloissa.hapettomissa ainestaorgaanista vat syntyyKaasumädätyksessä, hajottamikrobit kun - hyödyksi. käyttää voidaan jota kaasua, loksena tu- mädätyksenJätevedenpuhdistuksessa syntyy Kaasu hyötykäyttöön dutaan hillitsemään. jou- reaktiotaettätehokkaasti, kompostoituuniin kotitalousjäte taas kun hidasta, on postoiminen vielä 1940-luvun Helsingissä arkipäivää. Säännös arkipäivää. Helsingissä 1940-luvun vielä 1940-luvulla. myötä kaasupulan heräsi hyötykäyttöön kaasun toinnin alkamisesta toukokuussa 2003. vuottavoimassakompos10 on kuussa se2002, ja Vuonna 2005 kaikki Suomenojan puhdistamon Kaasupula ja kaasun jakeluhäiriöt olivatkin olivatkin jakeluhäiriöt kaasun ja Kaasupula 62 Lietteenkompostointisopimus heinä- tehtiin 61 64 Kiinnostus puhdistamojen 63 - - - miseksi, vaan yksinkertaisesti lietekäymiseksi. metaanikäykuitenkaankutsuasyytä ollut misessa Lietteen alkaalista hajoamista ei jätevedenpuhdista lopputuloksen. käsiteltävän vaikeammin ja hajuja ti aiheut kyseessämikä oli 5,käyminen, arvon hapan alle laski pH Jos metaanikäyminen. eli alkaalinen- nimellä tunnettiin 6,8–7,4. hajoaminen voilla Tämä asiallinen kaasunmuodostuminen tapahtui. pää- joissa säiliöihin, lämmitettäviin erillisiin voista lietekai- liete pumppaamalla aikaiseksi saatiin nen hajoami- nopeampi lietteeseen.Perusteellisempija liete sekoittui vanhempaan jo käymistilassa olevaan saostuva kun kehittyä, alkoi kaasua seurauksena Sen hajoaminen. biologinen aikaansaama teerien tiin Helsingin kaupungin kaasulaitokselle.Rajasaa- kaupungin Helsingin tiin myy ja talteen kerättiin metaanikaasuläsaaressa Kytarpeeseen. omaan puhdistamoidenhyödyntää ja kaasumoottoreissa voimaksi muuttaa littömästi vä- niissä voitiin kehittyväkaasu että siten, niteltu likaveden orgaaninen aines. kerättyäkaikkilikakaivoihin lähes saatiin Näin jaan. ainesosienkanssalaskeutuilietekaivojenmien poh- liukenemattolikaveden- yhdessä se jossa tukseen, puhdis mekaaniseen johdettiin raakaliete moissa korvata puhdistamoiden metaanikaasulla. haluttiinkin valokaasu ja tuotosta, kaasun moiden jätevedenpuhdistakaupunginkakaudella Helsingin - kiinnostuivatai- kemistitmyötä rajoitettua. Tämän laboratorioissakin oli käyttö kaasun ammattilaisia: myös kotitalouksia paitsi koskivat telytoimenpiteet tyn lietteen hygienisoituminen. pymäaika,suurempi biokaasun tuotto sekämädäte - vii- lyhyempi mm. ovat nähden mesofiiliseen etuja Termofiilisen °C. prosessin merkittäviä 50–55 ampi dätysonnistuu,lämpötilaksi vaaditaansilloin korke - mä termofiilinen myös myötäkehityksen aikaisen Viime- 33–37°C. välillä on lämpötila jossa sessilla, puhdistamolietteestä mädätetään mesofiilisella pro- oleellisesti lämpötila. Nykyään Suomessa suurin osa Kyläsaaren ja Rajasaaren puhdistamot oli suun- ar tapahtuiLietteenparhaitenpH hajoaminen Lietekaivoissaalkoi nopeastianaerobisten bak jätevedenpuhdista- Rajasaaren ja Kyläsaaren Happamuuden ohella lietekäymiseen vaikutti vaikutti lietekäymiseen ohella Happamuuden 67 65 66

------ressa kaasua käytettiin omassa voimalaitoksessa yhteydessä, ja käsittelyä täydennettiin kaasukatti- sähkön ja lämmön tuottamiseen,68 ja vuodesta 1941 lalaitoksella. Rajasaarenkin kaasua johdettiin Helsingin kaupun- Herttoniemeen ja Viikkiin katsottiin tarpeelli- gin kaasuverkostoon. Kaasulaitos maksoi kaasusta seksi rakentaa kaasukellot sekä kaasukattilalaitok- puhdistamoille 50 penniä kuutiometriltä. set. Myös Taliin haluttiin kaasukattilalaitos. Laa- jasalon toimenpiteet riippuivat lietteenkäsittelyn Kaasua ensin autoihin myöhemmistä järjestelyistä, jotka olivat 1970-lu- vulla selvityksen alla.71 Puhdistamoista ylijäävän kaasun käyttöä autojen Mädätyksen yhteydessä syntyvää metaanikaa- polttoaineena on suunniteltu jo pitkään, ja suun- sua on käytetty mahdollisuuksien mukaan myös nitelmia on ollut aivan viime vuosinakin. Kaasun lämmitykseen. Kyläsaaressa, Viikissä, Vuosaaressa, käyttöä polttoaineena alettiin suunnitella jo ennen Lauttasaaressa ja Talissa kaasua varastoitiin kaa- 1940-luvun sotavuosia. sukelloon. Lämmityksestä ylijäänyt kaasu poltettiin Asia eteni silloin, vaikka suunniteltua hiilidiok- ylijäämäkaasun polttimessa. sidin poistamista ei voitukaan toteuttaa. Vuonna Täysin ongelmitta ei kaasun hyödyntäminen 1945 voimassa olleen sopimuksen mukaan OY Aga ole aina sujunut, ja vuonna 1974 sattui Kyläsaaren AB osti puhdistamoilla kehittyvän kaasun ja järjesti puhdistamon vieressä sijainneessa jätteenpolttolai- sen jakelumyynnin autoille. tosessa ikävä onnettomuus joka sai alkunsa mädät- Kaasua alettiin jakaa autoille Kyläsaaressa ke- tämön kaasuputken repeämän kautta vuotaneesta säkuussa 1941 OY Aga AB:n Sörnäisissä olleen pu- mädättämökaasusta. Varotoimenpiteitä onnetto- ristusaseman kautta ja Rajasaaressa maaliskuussa muuksien varalle on sittemmin tehostettu.72 1943. Autot ottivat kaasua kerrallaan 12–48 kuutio- Viikinmäen puhdistamossa kaasun hyväksi- metriä, mikä vastasi lähes yhtä monta litraa ben- käyttö on ratkaistu tuottamalla kaasumoottoreilla siiniä. Tuohon aikaan metaanin käyttö autoissa oli helppoa, koska moottoriin ei tarvinnut tehdä muu- toksia ja tarvittavat lisälaitteetkin olivat yksinker- taisia. Varjopuolena oli paineenkestävien kaasu- pullojen paino (200–600 kg), minkä vuoksi auton kuljetusteho pieneni ja polttoaineen kulutus lisään- tyi.69 Helsingin jätevedenpuhdistamoilla tuotettiin vuonna 1942 kaasua 418 500 kuutiometriä. Tästä määrästä autoissa käytettiin 175 000 ja kaasulai- tokselle johdettiin 207 000 kuutiometriä. Loput menivät puhdistamojen omiin tarpeisiin.70

Kaasulaitteiden uusinnan aika

Lietekaasun tehokkaampi hyväksikäyttö sekä työ- turvallisuusnäkökohdat edellyttivät puhdistamoilla kaasulaitteiden perusteellista uusintaa 1970-luvun lopulla. Kyläsaaressa kaasunkäsittely uusittiin 1977 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon uusi kaasumoottori. Kaasusta saadaan koko syksyllä alkaneen lietteenkäsittelyn rakentamisen Viikinmäessä tarvittava lämpöenergia ja noin puolet sähköenergiasta. HSY.

111 ...... 112 ...... kennepolttoainekäytöstä. lii- keskusteluamahdollisestakaasunkäyty lisäksi teen omavaraisia. suh- lämmön ovatlaitokset Molemmat tuotantoa. bioenergia- omaa on prosenttiasähköstä 40 noin tuotannossa.lämmön Suomenojallaja sähkön silla Biokaasuhyödynnetäänlaitokmiljoonaa. 2,5 noin vastaavasti Suomenojalla ja biokaasua tiometriä kinmäessäsyntyy kuuvuodessamiljoonaa 10 noin - sin muuttaminentermofiiliseksi.sin mädätysprosestaimädätystä prosessointi ennen lietteen lisääminen, jätejakeiden orgaanisten kiksi kaasuntuotannonkehittämiseksiesimerovatden mäkaasun polttimessa väheneeentisestään. kaasunylituotannostajohtuvapolttokaasunylijää- ajoittaisesta laitoksen Lisäksi parempi. aiempaa tehostivat biokaasun tuotantoa, hyötysuhde oli nyt laiteinvestoinnit Uudet kaasumoottori. uusi töön lämpöenergia ja noin puolet sähköenergiasta. tarvittava Viikinmäessä koko saadaan Kaasusta lämpöenergiaa. kaasukattiloissa ja sähköenergiaa korvanneet lukuisia pienempiä puhdistamoja vuo- puhdistamoja pienempiä korvanneetlukuisia jätevedenpuhdistamolle. Viikin ja viemäriverkostoon kaupungin johdettiin jätevedet alueiden liittyvien siihen ja keskustan kunnan mukaan jonka sopimukseen, kanssa gin Helsin- pääsi serakentamisesta kun1960, vuonna jätevedenpuhdistamonbiologisen oman luopui taa Vannaapurikuntiinsa.- puhdistuksenjätevesiensä kokonaan ulkoistanut jälkeen kehitysvaiheiden eri Vantaa on vuosisataa. puoli jo on yhteistyötä lista lopulta kahta alueellista suurpuhdistamoa. kaudestakohtikeskitettyä jätevedenpuhdistusta ja pienpuhdistamojen ja puhdistamattomana töihin jätevesienviemäröinnistä, johtamisestaden vesis taajama-aluei - keskusta-ja alkaen tien pitkän nut kulkejätevedenpuhdistus- Pääkaupunkiseudunon Yhteenveto Muita tehostuskeinojajätevedenpuhdistamoiMuita - käyt otettiin Viikinmäessä 2009 Elokuussa Suuret alueelliset keskuspuhdistamot ovat ovat keskuspuhdistamot alueelliset Suuret Jätevesienpuhdistuksessatehty ylikunnalon - 74 75 Viime aikoina on aikoinaViime 73 Vii------täisi alkaa 2010-luvulla. kalliopuhdistamolla,tellullarakentamisenjonka pi- suunni- Blominmäkeen Espoon myös edessä sesti nusvaiheen jälkeen. Vastaava taival on todennäköi- 1994 noin kymmenen vuoden suunnittelu- ja raken - valmistui keskuspuhdistamo moderni Viikinmäen jälkeen. muutosvaiheen kestäneen sikymmeniä

114 ...... Petri JuutijaRiikka Rajala ristön, mutta samalla likaongelma siirrettiinvesislikaongelma samalla mutta ristön, kaupunkilaistenlähiympä- puhdistivat tulovessan vesierityisesti- ja asuinympäristöön?Viemäröinti gin asukkaiden elämään. dan lopulla. Uudistuksilla oli suuri vaikutus kaupun- sä käyttöön vuonna 1876 ja viemäriverkko vuosisa - pulle. lo - 1800-luvun aina niitä suosi politiikkavirallinen Kaupungin kuivakäymälöitä. rakentaa Helsingissä alettiin kaupunkiasuntoihin Uusiin pihanperällä. useimmiten sijaitsivat Käymälät kuolemaa. ja sia dramaattisesti.sairaukjopa aiheuttivesiLikainen huononi laatu kaivoveden vuoksi kuntajätteiden levittää.Teollistumisentu yhdyslisääntyneiden ja voi olisi komposti jonne peltoa, lähellä ollut enää kaikilla eikä tiiviimmin, yhä asumaan muuttivat ja palautettiin luonnonkiertokulkuun pelloille. kompostoitiin jäte orgaaninen Syntynyt mukaan. roista ja järvistä. Myös kaivoja rakennettiin tarpeen Tarvittavapu- nykyään.otettiin kuinvesi sempaa yksinkertai - oli elämä ihmisten aikaa vedensevan kiinnitetään meren tilaanjasen tutkimiseen. huomiota Erityistä aikakausina. eri Helsingissä ta likaantumisensaastumisenaiheuttamiahaasteija - ta jo pitkään. Tässä luvussa käsitellään ympäristön huol- kannettukuitenkin on asuinympäristöstä ta Puhtaas väestönkasvunmyötä. vuosisadan viime kyään Suomessa aivan eri tasolla kuin aikaisemmin teneroonpäästäjätteistä,kuormitus niiden nyon mi- pohtimaan joutuneet Vaikkaaina ovatihmiset ...... Tavoitteena puhdasasuinympäristö Luku 5 Entä miten nämä muutokset ovat vaikuttaneet Vesilaitos ja vesijohtoverkko otettiin Helsingis kuitenkin ihmiset myötä Kaupungistumisen juok ja jätevesihuoltoa organisoitua Ennen ------koilla. pyykkipai- muilla ja matonpesu- myös oli gelmia Vedenlaatuonlaatu.- huono vedenuimapaikkojen esimerkiksi usein muistetaan ajoista vanhoista gin Kaupun- pitkään. jo Helsingissä puhuttanuttenkin kui- on tila rakas.Meren ja tärkeä kaupunkilaisille Meri on aina ollut suuri osa helsinkiläistä elämää ja vaiheet Kaupungin vesihuollon varhaiset paljon vapaaehtoista suojelutyötä. nykyisin tehdään hyväksi Itämeren Myös destä. jätevepuhdistetusta- talteenotto lämmön kuuluu kiksi palvelutasotutkimuksissa. kaupunkilaistenMyös sella. kuullaanääntäesimer tiedottamivalistuskampanjoilla- ja erilaisilla maan vaikuttapyritään - tapoihinEi-toivottuihin laisista. nut tilannetta. parantaosaltaan- keskuspuhdistamoon mistunut hyviätuloksia aikaan. Viikinmäen 1994vuonna val - kannalta vesihuollon saatu vedenpuhdistuksella jäte- modernilla etenkin on kanssa, misongelmien saastumittaluokan- uuden aivan kamppaillaankin nykyaikana Vaikka viihtyisämmäksi. ja semmäksi tukselle syntyi myös lainsäätäjienvaatimus. puhdis lähtien 1962Vuodesta paaehtoispohjalta. pakonvaedessäsanelemantilanteen - ensin maan misen uhri. saastunäkyvin- merenranta oli Helsingissä töihin. Viimeisimpiin ympäristönsuojelu-uudistuksiin ympäristönsuojelu-uudistuksiin Viimeisimpiin kaupunki- meistä paljon kertovat Jätevedet terveelli- vähitellen saatu on ympäristö Näin puhdista ryhdyttiin jätevesiä Yhdyskunnan - - - Näkökulma ......

PEKKA KANSANEN Ympäristöjohtaja, Helsingin kaupunki, Ympäristökeskus

Jätevedenpuhdistuksen kehittyminen pääkaupunkiseudulla

”Jätevedenpuhdistus näkyy jokapäiväi- sessä elämässä. Se näkyy myös kohon- neena vesilaskuna. Veden hinta on kui- tenkin nykyään ihan toista kuin mitä se oli 1950-luvulla. Se on silti ihan kohtuullinen maksu, sillä rahalla on saatu niin paljon hyvää aikaan. Kyllähän helsinkiläiset ovat itsekin Matonpesulaituri Eläintarhanlahden pohjoisrannalla. Taustalla vasemmalla Siltasaaren- huomanneet, että lähiuimarantaan voi kärki. Signe Brander 1907. HKM. mennä uimaan turvallisesti. Stadilainen arvostaa vesiä. Sen huomaa, kun puhu- taan ympäristöasioiden eri sektoreista, Helsingin ensimmäinen kaikille avoin, ilmainen niin kyllä vesiensuojelupuolella on selke- uimaranta Hietaniemessä rakennettiin 1930-luvulla ästi kaikkein voimakkaimmin yhteinen ha- osittain kaatopaikan päälle. Ranta täyttyi nopeas- lu tehdä. ti elämästä. Siellä soitettiin musiikkia lähes tauotta Kun itse aloittelin alalla parikymmen- aamusta iltaan, ja varsinkin iltaisin rannan kahvila tä vuotta sitten, oli YTV yksinkertaisesti oli tupaten täynnä. Veneily ja retket saaristossa oli- puhtaanapitolaitos. Sen tehtävänä oli kor- vat vastapainoa kaupunkielämälle. Lapsille meren- jata roskat pois ihmisten silmistä jonnekin ranta oli tärkeä seikkailupaikka.1 näkymättömiin. Nykyisen jätelain henges- Veden pilaantuminen oli kuitenkin alkanut sä jätteen käsittelijän tulee miettiä, miten muuttaa merta, niin ettei siitä tai sen antimista voi- jätemäärää voidaan vähentää ja miten se tu enää nauttia. Kaupunkilaiset olivat myös tietoi- käsitellään: käytetäänkö se esimerkiksi sia vesistöjensä huonosta tilasta, vaikkei nykyisen materiana tai poltetaanko se. kaltainen ympäristötietous vielä vaikuttanut hei- Vaikka Suomessa ei nyt ole pulaa ve- dän päätöksiinsä. Emil Teriä (s. 1894) kertoo koke- destä, on vedensäästö kestävän kehityk- muksensa 1900-luvun alun Helsingistä: sen kysymys Suomessakin erityisesti siksi, että siihen liittyy energian säästäminen. ”Sieltä sai onkimalla ahvenia ja muita kaloja. Kun vettä käytetään Suomen olosuhteis- Veimme ne kotia ja äiti alkoi perkaamaan niitä se- sa, on siitä suuri osa lämmitettyä vettä. kä paistamaan ruuaksi. Vähän aikaa paistettuaan Sitä kautta energian kulutus voi olla asun- niistä lähti paha haju, sitten hän kysyi mistä olimme noissa hyvin huomattava.” ne kalat onkineet. Sanoin että Edesviikistä, silloin hän suuttui ja kielsi meitä onkimasta siellä kaloja ja heitti tuomamme kalat laskikaivoon.”2

115 ...... 116 ...... oli laadultaan likaviemäritasoa.laadultaan oli kunnallisiakin virutushuoneita, joissa käytetty vesi suljettiinHelsingissä- meressä.Vuonna massa1911 pilaa- viemäriveden likaisessa, huuhdeltiin pyykki valkoinen hohtavan että nurinkurista, hieman tä kieltämät Oli meri. usein huuhtelupaikkanaoli sä Helsingis huuhtelupaikoissa. varatuissa siihen huuhdeltiin vielä pyykki jälkeen Keittämisen nen. ongelmaan. uskoakseen tutkimuksia tarvinnut ei punkilainen kau tavallinen mutta menetelmin, ajanmukaisin kunnallinen ympäristöongelma. Merivettä tutkittiin yhteis muodostua näin alkoi huuhtelusta Pyykin rantavesistä. pilaantuneista valituksen teki jestöä kanssa. jätevesien kuin meren niin tekemisissä tiiviisti vat rantavesissä.kaupungin naiset,oli- Pesijät,köyhät huuhdeltiin pyykki helsinkiläisten kaikkien lähes saakka alkuun 1900-luvun Aivan meentulostaan. toi- osan siitä saivat työläisperheet esimerkiksi pilattu meri. käyttökelvottomaksi ympäröi Helsinkiä kulmasta näkö- Kaupunkilaisten siihenkään. enää vanneet kel- eivät ne alussa 1900-luvun huuhteluvedeksi. pyykin kuin kotitalouskäyttöön muuhun lopussa 1800-luvun kelvanneet eivät rantavedet Helsingin Pyykinpesu meressä edelleenkään lämmitetty, mutta ainakin pahimmat pahimmat lämmitetty, ainakin muttaedelleenkään ei Merivettä huuhteluhuonetta. kunnallista kunta kymmen- oli Helsingissä vaihteessa vuosisadan ja lopulla, 1800-luvun huuhteluhuoneita olevia sä neen. Sen käyttö olikuitenkin maksullista. pyykinhuuhteluhuo- lämmitetyn ja valaistun sen sillan kupeeseen vuonna 1864 Helsingin ensimmäi- tiin avannossa. Talvellahuuhdel- toinen. pyykit oli tilanne talvisin ja syksyisin ilmalla kurjemmalla mutta mukavaa, olla saattoi pyykinpesu ilmalla lämpimällä ja sella ykneu tre oa l pyi keittämi- pyykin oli osa tärkeä Pyykinpesun Vuonna peräti 1911 kolme helsinkiläistä naisjär ja työtä, merkittävää naisille oli Pyykinpesu apni lo rkna yessä käytös yleisessä rakentaa alkoi Kaupunki Yksityiset kaupunkilaiset rakennuttivat Pitkän- 3

4 Kesäisin, aurinkoi ------la pelloille tai niin sanottuun lantapatteriin. Liet lantapatteriin. sanottuun niin tai pelloille la nettiin ja liete kuljetettiin hevosen vetämillä rattail- tyhjen- Kaivoja katuviemäriverkkoon. kaupungin yhdistettiin osa toinen ja viemärit tulevat talosta johdettiin osaan toiseen Kaivon sakkapesä. vyinen tulevatjätevedet johdettiin. Kaivossa symetrin oli osainensaostuskaivo, keittiöistäjohon vessoista ja vuosikymmenien aikana.vuosikymmenien seuraavien kokonaan lähes hävisi lavantauti kiksi vaikuttipositiivisestihygieniatilanteeseen. Esimer vesijohtoasunnoistaoli Helsingin Tämä viemäri. ja prosentissa 70 noin jo jälkeen perustamisen sen vesilaitok vuosikymmentä Pari nopeasti. näkyä si kannettiin ämpärilläulos rakennuksista. viemäriverkonaikaakäytettyEnnen vesisäiliö. ve - tarvittiin hellaa. Käytössä saattoi myös olla kuuma- lämmittämiseen sen joten kylmää, oli vesi saatu hanoista ja Vesiposteista peseytymiseen. ja seen siivouk pyykinpesuun, ja astian- valmistukseen, ämpärillä kaivosta. vettähakea esimerkiksi tarvinnut ei Enää määrää. työ - naisten erityisesti helpotti ja elämää misten Vesijohtovedenih- kotitalouksiinmuutti saaminen tilanteen Vesijohtovesi javiemäröinti muuttavat käytössä. vähän vain enää 1940-luvulla oli niitä takia tojen hait niiden ja tyydyttävästi,toimineet eivät öistä säili- tehdyistä maahamme Useimmat avo-ojaan. lähelle talon johtaa voinut sitä eikä pahanhajuista, si ja ilmanvaihtotorni. Poistoputkesta tuleva vesi oli kan- ilmatiivis oli Säiliössä olevastaputkesta. alla pinnan veden metriä puoli noin siihen tuli vesi ja betonista,tehty ja umpinainen oli Se säiliö. niteltu suun- Englannissa oli Suomessadistusmenetelmä kuitenkin siirrettiin vesistöihin jamerenrantaan. kopuolelle. rakennustenul- jäivät tuulenpuuskat ja lumipyryt Kaupungeissa kunkin talon pihassa oli kaksi - oli pihassa talon kunkin Kaupungeissa Vesihuollon vaikutus kaupunkielämään alkoi alkoi kaupunkielämään vaikutus Vesihuollon Vesijohtovettäkäytettiinjuomavetenä, ruuan- ahii ystitn aoe jtvdn puh- jäteveden talojen yksityisten Varhaisin

6 5 Samalla saasteongelma saasteongelma Samalla ------Lauttasaaren torni on Suomen ensimmäisiä sienenmallisia torneja. Vesitorneja alkoi ilmestyä kaupunkikuvaan jo 1900-luvun alussa. HSY.

teenkuljetusvälineet tarkastettiin vuosittain aivan Hajut ja likaisuus eri aikojen keskustelun- kuten autot nykyään.7 aiheina 1900-luvun alussa Helsingissä tapahtui paljon. Uusia, korkeita kerrostaloja rakennetttin. Keskus- Vielä sotienkin jälkeen viemärinhaju oli Helsingissä lämmitys ja lämmin, juokseva vesi alkoivat yleistyä. yleinen ongelma.9 Viime vuosikymmeninä Helsingin Mainostuksen yleistymisen kautta ihmeellisinä pi- tekniset muutokset, kaukolämpö, jätevedenpuhdis- detyt uutuudet kuten kylpyammeet, vesiklosetit ja tus, roskien käsittelyn siistiminen ja kaatopaikko- vesi- tai höyrylämmitys saivat julkisuutta. Myös ve- jen siirto ovat muuttaneet kaupunki-ilmaa yleisesti sitornit ilmestyivät Helsingin kaupunkikuvaan.8 hajuttomammaksi. Tilalle on kuitenkin tullut lähes Vesiklosetteja alettiin rakentaa Helsingissä kaikkialla tuntuva liikenteen haju. Se onkin Helsin- aina 1890-luvulta alkaen. Ne tyhjensivät viemä- gissä lukuisten ympäristövalitusten aiheena. rinsä mereen ja pahensivat edelleen saasteongel- Hajuja voidaan pitää ”perinteisiä” ilmansaas- maa Helsingin rannoilla. Merivesi oli jo 1900-luvun teita ja melua monimutkaisempana urbaanina ym- alussa niin likaista, ettei siinä voinut enää huuhtoa päristöongelmana, sillä hajuhaittojen määrittely on pyykkiä tai uida. hankalaa hajuaistimusten subjektiivisuuden ja mit- Vasta jätevedenpuhdistamojen tulo 1910-luvul- taamisongelmien vuoksi.10 ta alkaen paransi tilannetta, joskin puhdistuskapa- Helsingin ilman terveyshaitoille on ollut erit- siteetti oli niissä aluksi hyvinkin rajallinen. täin vaikeaa asettaa tarkkoja rajoja. Saasteiden

117 ...... Antero Aaltonen. Suomen Latu. Tarja Halonen.Töölönlahden tilaonparantunut selvästi 1900-luvunalusta. Suomen ladunjärjestämä kuutamouintitapahtuma Töölönlahdella,mukana presidentti 118 ...... selvästi. kaupungissa parantuneet ovat uimavedet kiksi kuinvuosisatasitten.esimerLisäksierilainen vin hynykyisin hajumaailma Helsingin on haasteita, kun taas pienehköin toimin estettävissä oleva oleva haitta täytti usein kohtuuttomuuden kriteerit. estettävissä toimin pienehköin taas kun välttää, järkevästi voitu ei sitä jos tuuttomana, ristöltä voitiin odottaa javaatia. kasivatnäkemyksiä hyvältämitä siitä, asuinympä - elintasokohentuneetja hyvinvointipalvelut muok kasvanut nopeasti poikkeuksellisen eteenpäin ta 1950-luvul- Suomessa termejä. määriteltäviä uudelleen alati ja muuttuvia historiallisesti ovat na kaupunkiasumista. osa- väistämättömänänähty on haitatTietyt töt. tokikin ratkaisevasti kuinerilainen ympäris muut on- Kaupunkiympäristö kohtuullisiksi. päristössä kaupunkiym- nähtävä on haitat minkälaiset siitä kysymys elänyt on rinnalla pohdinnan haittojen uusia mukanaan tuonut on nykyaika Vaikka oai hita i smris pdty koh- pidetty esimerkiksi ei haittaa Jotakin haitat ylittävät ne ja olosuhteet Normaalit 11 - - - - pymistä. havaittavissaollut on jälkeenel- hidasta minkä ka, huononi aina 1970- ja 80-lukujen vaihteeseen saak laatu veden Purojen vastaanottajiksi. jäteveden asuma- puhdistetun ja lauhdevesien teollisuuden sadevesien, valjastettiin purot kaupungin muut useimmat ja Mätäjoki Mellunkylänpuro, muuttui. kuitenkin luonne esikaupunkialueiden kasvaessa Kaupungin hyväksi. alussa 1950-luvun vielä oitiin tuveden johtamiseksi. kamyöhemmin- peratavoitaisiinjäteveden ja ojat kuinka siitä, suunnitelma yksityiskohtainen oli nä liittee467:ssäSenvesikäymälä. joissateistöä, oli kiin- 547 3 Selvityksessätutkittiin tilasta. ojien ja purojen sekä vesikäymälöistä esikaupunkialueiden lisääntyvä viemäriveden määrä. Kaikkea jätevettä Kaikkea määrä. viemäriveden lisääntyvä paikasta puhdistamattomina mereen. kaisematta, ja jätevesiä johdettiin edelleen useasta rat kuitenkinvielä jäi Paljontilannetta.vesistöjen kaupungin osaltaan paransivat alussa 1900-luvun jätevedenpuhdistamot Helsingin Ensimmäiset kivitaloihin rakennettiin kylpyhuoneet. uusiin kaikkiin että koskeva siihen, johti mainostus vesijohtoliikkeenkylpyhuoneita Huberin Robert la: Kylpyhuoneetmäärää. olivatyleistymässä vauhdil - pyhuone huoneistossaan, mikä lisäsiveden käyttö- maan meriveden tilaakaupungin rannoilla. kaupunginterveyslaboratoriosingin ryhtyiseuraa - Vastakaupunkilaistenvalitusten seurauksena Hel- rantaveteen. lähimpään viemäriaukosta 47 naan sellaise jätevedet johti viemäriverkko kennettu ra- mennessä alkuun 1900-luvun kaupunginosiin pohjoispuolisiin Pitkänsillan ja niemelle Helsingin 1900-luvun alussa Meriveden, purojen jamuunvesistön tila ympäristön tila1960-luvulla Puhdistamojen rakennus jaasuin- Useiden Helsingin purojen veden laatu arvi- laatu veden purojen Helsingin Useiden Helsingissä tehtiin 1940-luvun lopussa selvitys Ongelmana oli myös puhdistamoille tuleva yhä Varakkaimmilla kaupunkilaisilla oli usein kyl- usein oli Varakkaimmillakaupunkilaisilla 13

12

- - - - ei yksinkertaisesti voitu kapasiteetin puuttuessa veltiin ajoittain aiheuttavan hygieenisiä haittoja. puhdistaa. Osa jätevedestä johdettiin puhdistamo- Mielenkiintoista kyllä, komitean selvitykses- jen ohi suoraan mereen vain karkean mekaanisen sä oltiin sitä mieltä, että puhdistustehoa voitaisiin puhdistuksen jälkeen. tarvittaessa alentaa: ”Jos vesistöntarkkailu myö- Puhdistuksen strategiaa muutettiin sotavuosi- hemmin osoittaa merialueen vastaanottokyvyn en jälkeen, jolloin ensisijalle laitettiin puhtaiden, riittäväksi, voidaan puhdistuksen tehokkuutta as- vielä saastumattomien rantojen suojelu ennen jo teittain vähentää, jolloin puhdistamoissa jätevesi- pilaantuneiden rantavesien kunnostusta. Uusia jä- määrien kasvun johdosta mahdollisesti tarvittavia tevedenpuhdistamoita jouduttiin kuitenkin odotta- laajennuksia voidaan vastaavasti pienentää”, siinä maan aina 1960-luvulle asti, jolloin niiden rakenta- todettiin.15 minen vihdoin saatiin kunnolla käyntiin. Jätevesikomitean mietinnöstä pyydettiin eri Kaupunginhallituksen vuonna 1964 asettaman tahoilta lausuntoja. Niitä antoivat muun muassa komitean mietintö jätevesikysymyksistä oli varsin puolustusministeriö, Suomen Luonnonsuojeluyh- surullista luettavaa: distys ry, maataloushallitus, tie- ja vesirakennus- hallitus, teollisuuslaitosten lautakunta, kaupunki- ”Jätevesien vaikutuksesta on bakteeripitoisuus suunnittelulautakunta, terveydenhoitolautakunta, useilla kantakaupungin lähellä sijaitsevilla yleisil- kiinteistölautakunta, urheilu- ja ulkoilulautakunta, lä uimarannoilla ollut moninkertainen yleisimmin vesilautakunta, satamalautakunta sekä yleisten töi- käytettyihin kansainvälisiin ohjearvoihin verrattu- den lautakunta.16 na. Jäteveden sisältämät biologisesti hajoavat ai- Urheilu- ja liikuntalautakunta puuttui lausun- neet ovat kuluttaneet lahtialtaissa happea […] Ha- nossaan kalakannan laadun heikkenemiseen ja sii- pen puutteen vuoksi kalat ovat paenneet lahdista. hen, että rehevöityminen oli tuhonnut kalojen kutu- On ilmennyt myös hajuhaittoja […] Raskaimmin paikkoja.17 Suomen Luonnonsuojelu ry puolestaan kuormitetuissa lahdissa eivät leväntuotantoa ole nosti omassa lausunnossaan esille ympäristöasiat enää rajoittaneet ravinteet, vaan valo, joka ei levien laajemmassa näkökulmassa. Helsinki nähtiin osana aiheuttaman samennuksen vuoksi ole päässyt tun- Itämeri-ympäristöä, jota jätevesikomitean lausun- keutumaan kuin aivan ylimpään vesikerrokseen. nossa ei heidän mielestään oltu huomioitu riittä- […]. Jätevesien aiheuttama veden värin muutos ja västi. Yhdistys kommentoi asiaa seuraavasti: jätevesistä, lumenkaatopaikoilta ym. peräisin olevat kelluvat, helposti havaittavat epäpuhtaudet ovat ”Suomen Luonnonsuojeluyhdistys ei voi katsoa alentaneet ranta-alueiden arvoa.”14 oikeaksi, että jätevesikomitea on rajoittunut tarkas- telemaan vesien pilaantumista vain Helsingin rajo- Komitea vaati että jätevesiasialle oli viimein- jen sisäpuolella ja tunneloitujen jätevesien purku- kin tehtävä jotain. Ei voitu jäädä enää odottamaan paikalla avomeren reunalla. Nyttemmin kun Suomen kokoojatunneleihin tarvittavan suunnittelun toteut- alueelta Suomenlahteen kohdistuvasta ravinnekuor- tamista ja rakentamista, vaan puhdistusta tuli te- mituksesta jo 40 % on peräisin viemäröidyistä asu- hostaa. majätevesistä, tuntuu tällaisen näkökannan omak- Kokoojatunnelin ideana oli koota kaikki jäteve- suminen vanhentuneelta. Se saattaa myös siirtyä det yhteen ja johtaa ne kauemmas merelle. Komi- mallina monille muille yhdyskunnille.”18 tean mietinnössä todetaan, että vaikka jätevedet sekoittuvatkin avomerellä tehokkaasti, olisi kau- Jätevesilautakunta totesi vastikkeeksi Suomen pungin uskallettava johtaa verrattain matalalle alu- Luonnonsuojeluyhdistyksen lausuntoon, että Hel- eelle suuria määriä pelkästään mekaanisesti puh- singin merialueen tutkimukset oli nivelletty laajem- distettuja jätevesiä. Tämän toimenpiteen tosin ar- piin puitteisiin ja niissä pyrittiin olemaan kiinteästi

119 ...... 120 ...... selvitys. koskevaperus- tilaa Itämeren kohtainen yksityis ja mittava jo aloitettiin aikana nen komissio toimi ensin kuusi vuotta. Sen pysyvääEnnen komissiotalitus.väliaikai sopimuksen päämajavaltio ja tallettajahal - allekirjoitetuksi jo keväällä 1974. Suomi on Convention)(Helsinki saatiin jelusopimus listä suojelusopimusta. kattavaakansainväkuormitusmuodot ki oille koko Itämeren valuma-alueen ja kaik rantavaltiItämerenehdottaamuillejalta poh yhteistyön tämän rohkeniSuomi sa ympäristökonferenssisglobaalissasessä ensimmäi- alaisessa YK:n pidetyssä1972 Tukholmassavuonna 1964. vuonna alkoi välillä Neuvostoliiton ja Suomen teistyö Suomenlahtea koskeva kahdenvälinen yh- Hauska tietää i hvkyvt ää 2 voe aika vuoden 20 tämän hyväksyivät rit Ympäristöministe- toimenpideohjelman. kuormittajatkäsittävänpahimmat meren Itä- valmistella 1990 vuonna kouksessa RonebyhynPuolan kutsumassakoolleko - tasosta vuoteen 1995 mennessä. 1985 vuoden % 50 kuormitusta neiden ai- orgaanistenpysyvien ja kasmetallien ras ravinteiden, olevaa peräisin maalta vähentämään sitoutua tulee maiden että 1987, vuonna ehdotti Dahl Birgitta nisteri ympäristömi- Ruotsin sopimuksesta. tä käsitteleväs turvallisuutta merenkulun Itämeren neuvotteluja ehdottanut 1970 vuonna jo oli neuvosto Pohjoismaiden HELCOM 1970-luvulta 1990-luvulle Itämeren suojelukomission alku HELCOM: Itämeren merellisen ympäristön suo- merellisenItämerenympäristön Pääministerit päättivät Ruotsin ja ja Ruotsin päättivät Pääministerit ------

seudulla. vesihuollostaasukkaan nan pääkaupunki- HSYtinimeksi Vesi. HSY vastaamiljoo- yli markkinoin- annettiin jolle toimialaksi, vesihuollon yhdistettiin Vesi Vantaan ja vesihuoltolaitosKauniaistenVesi, singin Hel- Vesi, Espoon yksikkö. seututiedon ja jätehuolto YTV:n myös liittyivät johon -kuntayhtymään, ympäristöpalvelut dun silaitoksetyhdistyivätseuHSY- Helsingin mäiseen vesilaitokseen vuodelta 1876. ensim- Helsingin juontavat juuret jonka liikelaitos, omistama kaupungin oli Vesi Vesi.Helsingin astialkuunHelsingin 2010 vuoden vastasivesihuollosta Helsingissä HSY siihen tulevasta kuormituksesta. ja tilastakuvameren yhteinen luotua len ta meressä. vaikutuksiskuormitustentoaja määristä merenlikaamista minkäänlaistailman tie- raattinenTasavalta Itä- jatkaneetolisivat Neuvostoliitto,tä Saksanja Puola Demok- si Ilman mahdollinen. 1970-luvullaparas ne eivätolejuridisesti sitovia. hampaattomiksi,kuitenkinmoitittukoska päätöksiä, tai varsinaisesti suosituksia, on vat paremmin hyödynnetyiksi. HELCOM:in tuli - Pohjanlahtikomitea)tuloksettyön ja Suomenlahtikomitea muassa (muun den yhteistyörakentei- alueen myötä misen perusta - HELCOM:in meri. tunnettu ten vuonna 1992. JCP) Programme, Action Environmental (HELCOM Baltic Sea Joint Comprehensive toteutettavaksina ohjelman suunnitellun Vuonna 2010 pääkaupunkiseudun ve- HELCOM:inpuitteissavähitel- saatiin kuitenkin oli sopimus Syntynyt parhai ja tutkittu eniten on Itämeri

- - - mukana vesiensuojelua koskevassa kansainvälises- Näkökulma sä toiminnassa. Tutkimuksen johdossa oli käytetty ...... alan johtavia asiantuntijoita. Rakennusviraston ulkopuolisina asiantuntijoita TAPANI KOHONEN olivat olleet Helsingin yliopiston limnologian pro- Suomen HELCOM-valtuuskunnan johtaja fessori Reino Ryhänen ja merentutkimuslaitoksen 1999-2006. filosofian tohtori, dosentti Aarno Voipio. Lisäksi to- dettiin, ettei ravinteiden poisto yksinomaan Helsin- HELCOM ja Helsingin kokemusten gin jätevesistä juuri estäisi Itämeren kokonaisrehe- hyödyntäminen vöitymistä. Jos tehokkaampi puhdistaminen olisi aiheellista myöhemmin, eivät nyt tehtävät ratkai- ”HELCOM:in teknologiatyöryhmän asian- sut estäisi tulevia ratkaisuja.19 tuntijat ovat vierailleet usein tutustumas- Kaikista mietinnöistä ja selvityksistä huolimat- sa Helsingin kaupungin uusimpaan tekno- ta Helsinkiä rajaava merialue pilaantui edelleen, logiaan juomaveden ja jäteveden puhdis- eikä meriveden laatu 1970-luvulle tultaessa täyt- tuksen osalta. Erityisesti Viikinmäen kal- tänyt edes kohtuullisia vesistön käytölle asetettu- liopuhdistamo herätti ansaittua kiinnos- ja vaatimuksia. Pahiten olivat kärsineet meren si- tusta ja sai paljon kiitosta. simmät lahdet, jotka eivät mataluuden ja heikon Vuonna 1990 Ronnebyssä valmistel- vedenvaihtumisen seurauksena enää sietäneet li- tavaksi määrättyyn ja vuonna 1992 ympä- sääntyvää jätevesikuormitusta.20 ristöministereiden hyväksymään Itäme- HSY:n vesihuollon toimialajohtaja Jukka Piek- ren suojeluohjelmaan (JCP) sisältyi myös kari kertoo miten jätevesien puhdistus on tuonut valuma-alueen maiden pahimpien kuor- mukanaan konkreettisia muutoksia asukkaiden mittajien eli Hot Spottien valinta. Suomi viihtyvyyteen: nimesi Helsingin kaupungin jätevesikuor- mituksensa vuoksi yhdeksi kansalliseksi ”Omakohtaisena kokemuksena tulee mieleen kohteeksi. Töölönlahti, joka oli aika likainen ja saastunut. Jo Ohjelman toteutusta ohjaava nuorena insinöörinä 1980-luvun alussa mietin kol- HELCOM:in ryhmä PITF (Programme legan kanssa voisimmeko parantaa tilannetta kier- Implementation Task Force) määritteli kri- rättämällä merivettä Töölönlahden kautta ja min- teerit, jotka täytettyään kukin kohde saat- kälaisia teknisiä järjestelyitä se vaatisi. Kului noin toi päästä pois tältä kaikkiaan 132 kohdet- parikymmentä vuotta, kunnes idea toteutui. Meri- ta käsittävältä ”mustalta listalta”. Listalle vettä kierrätetään nykyisin Rajasaaresta johtavan joutuminen vauhditti jätevesien puhdis- entisen viemäritunnelin kautta Töölönlahteen. tuksen tehostumista, ja niinpä Helsinki Helsingin ympäristökeskus järjestää vuosittain pääsi pois listalta täytettyään vaativat elokuussa kuutamouinnin Töölönlahdessa. Olen it- puhdistustavoitteet vuonna 2004.” sekin osallistunut niihin tilaisuuksiin. Se on konk- reettinen osoitus siitä, että parannusta on tapah- tunut. Lahden puhdistuminen ei kuitenkaan liity pelkästään jätevesipäästöjen vähentämiseen. Mui- takin toimenpiteitä on tehty. HSY Veden toimintaan se liittyy, koska viemäriverkoston ylivuotokysymyk- set olivat 1970–80-luvulla erityishuomion kohteina. Niiden eteen tehtiin paljon töitä.”21

121 ...... helsinkiläisten juomavesi otettiin joen vedestä. HSY. Vantaanjoki laskee Vanhankaupungin lahdelleHelsinginsydämeen. Aikaisemmin 122 ...... huomattavasti. purkuputkia valmistuminen puhdistamojen näiden vähensi viemäröintialueilla, denpuhdistamoiden jäteveMunkkisaaren ja Rajasaaren ollut oli kista KoskapurkuputvalmistuiosaHelsinkiin. ja suurin kyettiinmukaakunpuhdistamositä - vähentämään kavesiä jaasuinkiinteistöjen viemärivesiä. li- teollisuudenpuhdistamattomia täysin märeistä vie- laskettiin Lahteen 1963. vuonna puhdistamo Viikin sitten ja 1932 vuonna puhdistamo saaren en seurauksena. Lähiseuduille valmistui ensin Kylä- jätevedenpuhdistamojenmuassa purkuvesimuun - muissa kohteissa. huonoimmistavuosistanopeastikuinjoissakin niin parantunut ole myöskään ei laatu veden lahden ja paratiisi, mikään ollut aina ole kuitenkaan ei Se suosikkikohteena. yhtenä kalastajien ja paratiisina lintu- tunnettunykyisin Vanhankaupunginlahtion oleva keskustassa maantieteellisessä Helsingin Vanhankaupunginlahti –Helsinginsydän Merialueelle johtavien purkuputkien määrää määrää purkuputkien johtavien Merialueelle Lahti ei kestänyt kuormitusta, ja niinpä lähes lähes niinpä ja kuormitusta, kestänyt ei Lahti jälkeen sotien pahasti saastui vesi Lahden 22 - -

paikalla havaittuja lajimääriä. yhdellä Suomessa suurimpia on mikä lintulajia, 285 mennessä 2000 tavattuvuoteen on Alueella joukkoon. lintukohteen tärkeän kansainvälisesti on hitaampaa. toipuminen sen joten Vanhankaupunginlahdelle, ravinnekuormitusta ja savisameutta edelleen tuo Vantaanjoki paremmin. kuluessa Vanhankaupunginlahtea vuosien toipunut on se mutta tunut, saas tavallaerittäin samalla aikoinaan oli jalahti vaksi. tarpeitaparemminvastaavaelluskalojennousun koskenEsimerkiksi itähaara uudistettiinalueeksi. virkistys ulkoilijoiden ja kalastajien ympäristön kennusvirastokunnosti Vanhankaupungin koskien kasti hajatietoja. niu- laatuvaihtelustavainaikavälin on pitkän den veCajander.- kemistiPurojenvaihteessa lukujen 1950- ja 1940- teki analyysit ojavesien ja puro- alueiden ympäröivien ja Helsingin Ensimmäiset Vesistötutkimuksia alla Helsingin ympäristössä. Helsingin alla kuitenkinparantunuton kuinmuu- tila hitaammin pahimmista saastumisen jäljistä, mutta vesialueen leeksi. kuol- täysin 1970-luvulla muuttui pohja Lahden 1970-luvuilla. ja 1960- oli tilanne Pahin hävisivät. kaikkiuposlehtiset vesikasvit syövätniitä ja linnut uttanut. aihe- onneksi ei kuormitus tämä pysyviähaittoja mutta huonoksi, tilapäisesti muuttui laatu veden Lahden vieressä. lintutornin Pornaistenniemen virtaa Oja vanhaapunginlahteenpitkin. laskuojaa Vanhankaulaskettiinkuukaudenkuudenajan siä - seurauksella,sortuisillä että puhdistettuja jäteve - nimittäin katto purkutunnelin vedenpuhdistamon on tullut onnettomuuksien myötä. Vanhankaupunginlahti kuuluu Suomen 96 96 Suomen kuuluu Vanhankaupunginlahti olevaLaa puolellatoisella niemen Helsingin ra- kaupungin Helsingin 1997–1999Vuosina Vanhankaupunginlahti on sittemmin elpynyt elpynyt sittemmin on Vanhankaupunginlahti avla 9519 Viime udn jäte uuden Viikinmäen 1995–1996Talvella 24 25 23 Myös takapakkeja takapakkeja Myös - - - - -

Vanhankaupunginkoski iltavalaistuksessa. HSY.

Cajanderin tutkimuksia seurasi usean vuosi- edustalle. Tällöin Porolahden veden tila parani ly- kymmenen tauko, ja yksittäisiä veden laatutietoja hyessä ajassa huomattavasti, mutta laskuputken löytyy vasta 1970-luvun alusta. Ympäristötietoi- päätekohtaan syntyi uusi voimakkaasti likaantunut suus alkoi kuitenkin vähitellen nostaa päätään, ja alue.27 1980-luvulta lähtien Helsingin kaupunki on ottanut Helsingin kaupungin rakennusviraston vesila- puroista keskimäärin yhden tai kaksi vesinäytettä boratorio tarkkaili Helsingin ja Espoon merialueen vuodessa.26 veden laatua vuodesta 1965 lähtien.28 Helsingin Mielenkiintoinen, yksittäinen merivesitutkimus kaupungin ympäristökeskus tarkkailee aluetta edel- päästiin tekemään Herttoniemen puhdistamon leen, ja tutkimuksista voidaan todeta, että merialu- kohdalla. Puhdistamon poistovesiä ei enää lasket- een tila pääkaupunkiseudun edustalla on paran- tu Porolahteen, vaan vuonna 1967 hiljattain val- tunut ajanjaksolla 1970-luvulta 2000-luvulle. Hei- mistuneen laskuputken kautta Loppilahden suun kossa kunnossa olleet meren sisälahdet ovat joko

123 ...... alueita eioleseurannan piiriinkuuluvalla alueella. vesikuuluvia- (I) erinomainen Laatuluokkaan III). tyydyttävä,luokka(veden laatu ulkosaaristonmolempien nähtävissäpeahkoilla purkutunneleidenalueilla vaikutus hyväkuitenkinon (luokkalaatuII), veden ettäyleinen ulkosaaristossaniin, sup- on eteläpuolella rajan Tämän Skata. - Kallvikinniemi Vartiosaari - - Jollas - tahamina Pentalalinjalla Suvisaaristo- Miessaaren San- - - Suomenlinna - eteläpuoliMelkki - TyydyttäväksiII). hyvä(luokka on ulkorajaalueen luokitellunkulkeepiirtein suurin ottamatta Skatanselkää. Itä-Villingin pohjoispuolisessa sisäsaaristossa veden laatu SuvisaaristoVuosaarenja Espoonlahtisekäsamoin (III), dyttävä lukuunympäristö LehtisaarenselkäLaajalahti,perukka.Seurasaarenselkä ja kuuluvattyyluokkaan (IV) sijoittuvat myös Helsingin satama-alueet sekä Pikku-Huopalahti ja Laajalahden kuormituksesta.aiheuttamastasisäisestä Luokkaanvälttävä pohjasedimentin een Vantaanjoenassa tulleesta)raskaastiaikaisemminmukanasekäkuormitetun alu- hajakuormituksestajohtuupysyminen IV) (luokkalaadun välttävänävain(pääasi Veden vesialueet. huonoimmat laadullisesti edelleen ovat Töölönlahti ja satama Vanhankaupunginselkä,Kruunuvuorenselänpohjoisosat, Tullisaarenselkä, Pohjois Laatuluokitus HelsinginjaEspoon edustan meri-alueella vuosina 1998–2000. täväksi (luokka III).Uloimmassa saaristossa laatuluokka olihyvä (luokka II). saaristostaosatyydyt laadultaanSuurinluokiteltiin IV). välttäviksi(luokka teltiin luoki- Espoossamerialue Suvisaaristonsekä pohjoispuolinen merialue itäpuolinen Lauttasaarenselkä,(laatuluokkaV). Kruunuvuorenselästä osaLaajasalon suurin ja ja Kruunuvuorenselänpohjoisosat) olivat 1970-luvun puolivälissä laadultaan heikkoja Tiiliruukinlahti Porolahti, Tullisaarenselkä, Vanhankaupunginselkä, renselkä, Lehtisaarenselkä,Seurasaa(Laajalahti, - lahtialueet keskiset ja läntiset Helsingin Laatuluokitus HelsinginjaEspoon edustan merialueellavuosina 1974–1976...... vuosina 1974-1976 ja1998-2000 (SYKE) Laatuluokitus HelsinginjaEspoonedustan merialueella V IV III II I 124 Heikko Välttävä Tyydyttävä Hyvä Erinomainen ...... Purkupaikka - - - - kaikkea mahdollista aika suruttomasti. Kun teollisuus lähti kehittymään, jokeen päästettiin 50-luvut. ja 1940- varmaankin olivat osalta joen ajat Pahimmat Vantaanjokeenpäästettiin. mitä tä, Salpausselän harjujenraikkaisiin pohjavesiin. tottunut olin kun suuhun, sopinut ei maku Kloorin kamalalta. aivan pääkaupunkiseudulla täällä tui Vantaanjoestavettävielä tehtiinsa, mais sehän ja kymmenien aikana seuraavasti: vuosi- muutoksesta laadun vesistöjen vaintojaan sellutehtaiden jätevedet kuriin.” se,jelussaollut on että saatutaajamienon myös ja ympäristönsuo - suomalaisessamenestystarinoita yksi Kyllä hyvät. erinomaisen ovat kalavedet ja da ui- voiHelsingissä päivänä luokassaTänä välttävä. Vanhankaupunginlahti ja ovatTöölönlahti edelleen uimakelpoisia. periaatteessa ovat merenlahdet ki HelsingissäkaikrejaNythän leväämolempia. ja oli Baktee- uimaan. mennyt olisi tellakaan,siihen että kuvi- voinut Ei näköistä. hirvittävän aivan oli vesi kyllähän ja lintuja, rengastamassa liepeillä tamon neet. muuttuovatluokassa,- punaisessa huonoimmassa sisälahdet, jotka olivat aikoinaan aivan pilalla, tässä lokset ja vedenlaatuluokitukset. Niistä näkyy kuinka tu - tehdyt menetelmin vertailukelpoisin hyvät on kun vedenlaatukarttoja, näyttää kiva aina on lekin vierailUlkomaisille- suuntaan. positiiviseen tuneet rialueeseentulee, ovathanniin valtavasti ne muut tarkkailijana seuraavasti: yhtenä sen työtään ja muutosta tilan merialueen ja V)Heikko. TyydyttäväIII) Hyvä VälttäväII) IV) Erinomainen I) asteikkoa viisiportaista käytetään tuluokituksessa tyydyttävässä tai välttävässä kunnossa. Veden laa- Liikkeellä oli aikamoisia tarinoita kaikestasii tarinoita aikamoisia oli Liikkeellä ”Kun tulin Lahdesta Helsinkiin 1970-luvun alus ha- omia puolestaan kertoo Piekkari Jukka ln 90lvn oul Rjsae puhdis Rajasaaren lopulla 1960-luvun Olin Vantaanjokeen”Mitä edustanme- Helsingin ja muistelee Kansanen Pekka Ympäristöjohtaja 29 ------Vesiensuojelu käynnistyi oikeastaan vasta 1960- ja 70-luvulla. Vaikka Päijänne-tunneli ratkai- sikin itse vesiongelman, Helsingin Vesi ja sittemmin HSY Vesi on silti halunnut olla mukana vesiensuoje- luyhdistyksen työssä ja kehittämässä Vantaanjoen laatua. Veden tilassa on päästy aivan uudelle tasol- le viimeisten 20 vuoden aikana. Tästä on hyvänä osoituksena se, että vuosi sitten Päijänne-tunnelin remontin aikana Vantaanjoen raakavettä käytettiin jälleen pääkaupunkiseudun juomaveden valmistuk- seen. Siitä pystyttiin tekemään erinomaista juoma- vettä, ja muutos onkin ollut Vantaanjoen osalta to- della suuri.”30

Helsingin merialueiden tilanne on siis nykyisin Planktonnäytteiden ottoa. Kasviravinteiden määrän kasvaessa kasvaa myös vedessä selvästi parempi kuin aikoinaan. Itämerestä puhut- olevan planktonin määrä. Juhani Koskivaara 1983. HSY. taessa on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että meri tarvitsee kaikkien sitä koskettavien tahojen yhteis- työtä. Helsingin edustan tilanne on yksi osa suurta kokonaisuutta. Viikinmäki parantaa merialueen tilaa Itämeri ja siitä huolehtimien ovat tärkeä tule- vaisuuden haaste, joka on yhteinen kaikille meren- Puhdistamotekniikka on kehittynyt roimasti ja se rannan maille. Esimerkiksi Puolan ja Pietarin kau- on osaltaan edesauttanut merialueen kunnon pa- pungin päästöt ovat viime vuosina rehevöittäneet ranemista. Myös erilaiset seurannat ja tutkimukset Itämerta pahasti. pitävät nykyisin huolta vesistöjen tilasta. Helsinkiläisten lähivesistä pidetään kuitenkin Helsingissä tehtiin myös kauaskantoinen pää- huolta. Esimerkiksi Töölönlahtea tarkasteltaessa tös, kun kaikki jätevedet alettiin johtaa puhdistetta- tilanne on vuosikymmenten aikana parantunut jä- viksi Viikinmäen keskuspuhdistamoon. Viikinmäen tevedenpuhdistuksen ja muiden toimenpiteiden tu- puhdistamossa käsitellään 2000-luvulla noin 750 loksena selvästi. 000 ihmisen jätevedet. Puhdistamolta päätyy fos- Tuore tutkimusuutinen kirjoitushetkeltä vuo- foria mereen alle 25 tonnia vuodessa. Jos jäteve- delta 2010 kertoi, kuinka luontotapahtumassa Töö- siä ei puhdistettaisi, mereen päätyisi fosforia 750 lönlahdella laskettiin alueelta löytyviä eliölajeja, tonnia eli yli 30-kertaisesti. Yksi ihminen aiheuttaa joita löytyi peräti 775. Veden laatu yllätti tutkijat vuodessa noin kilon fosforikuorman.32 positiivisesti. Koekalastuksessa saatiin saaliiksi Jos hajut aiheuttivat keskustelua Helsingissä muun muassa kuhaa. Laji- ja yksilömäärät olivat 1900-luvun alussa, on asia edelleenkin aika ajoin suurempia kuin tutkijat olivat ennakolta arvelleet. ajankohtainen. Asia huomioidaan myös lehdissä. Tapahtumaan osallistui tutkijoita monista eri or- Paikallislehti Helsingin Uutiset kirjoitti Pohjois- ganisaatioista, muun muassa Metsähallituksesta, Hermannin hajuhaitoista toukokuussa 2007 seu- Suomen Ympäristökeskuksesta, Luonnontieteel- raavasti: lisestä keskusmuseosta, Ympäristöministeriöstä, Helsingin ympäristökeskuksesta ja Suomen Hyön- ”Pohjois-Hermannin viemärilöyhkäongelma teistutkijoiden seurasta.31 yritetään ratkaista. Alueelle suunniteltujen uusien

125 ...... 126 ......

...... Taulukko 11.Veden pumppausmäärät jaominaiskulutus Helsingissä 1900–2009 Vuosi 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 1991 1990 1989 1988 1987 1986 1985 1984 1983 1982 1981 1980 1979 1978 1977 1976 1975 1974 1973 1972 1971 1970 1969 1968 1967 1966 1965 1964 1963 1962 1961 1960 1959 1958 1957 1956 1955 1954 1953 1952 1951 1950 1949 1948 1947 1946 1945 1940 1935 1930 1925 1920 1915 1910 1905 1900* * Vuosina 1900–1945 muutosta verrattu edelliseen vuoteen, vaikka taulukon porrastus 5vuotta (milj.m pumppaus

Kokonais- 82,7 83,7 81,4 83,7 81,9 81,6 82,6 81,0 80,4 80,6 79,9 76,3 74,0 71,8 70,9 72,0 69,2 71,3 71,3 73,3 73,1 73,1 73,1 71,1 71,3 68,3 69,0 67,8 68,5 73,5 76,7 79,0 79,9 86,5 85,6 84,2 88,6 83,2 78,5 75,3 73,0 69,2 68,3 66,9 62,8 60,3 59,4 55,3 51,4 50,0 45,6 42,3 41,6 40,1 37,0 35,0 32,7 31,8 29,7 28,0 26,3 25,7 24,9 23,0 20,6 18,0 14,0 12,3 8,3 6,7 6,4 4,3 2,6 2,0 3 /a) pumppauksen seen vuoteen (%) Kokonais- -1,1 2,8 -2,8 2,2 0,4 -1,3 2,0 0,7 -0,2 0,9 4,7 3,1 3,0 1,3 -1,4 3,9 -2,9 0,0 -2,8 0,3 0,1 0,0 2,8 -0,3 4,5 -1,0 1,7 -1,1 -6,8 -4,3 -2,8 -1,2 -7,7 1,1 1,7 -4,9 6,4 6,0 4,3 3,1 5,5 1,4 2,0 6,5 4,3 1,6 7,3 7,7 2,8 9,5 7,8 1,7 3,9 8,4 5,6 7,0 3,0 7,1 6,1 6,3 2,3 3,4 8,0 11,5 (1,5) (5,2) (2,7) (8,1) (4,6) (1,6) (8,5) (10,4) (5,1) muutos edelli- pumppaus (milj.m Veden- 52,7 54,1 53,1 52,5 52,0 53,6 53,3 52,1 52,6 52,9 52,4 52,5 53,6 52,1 51,7 53,4 53,8 55,5 55,9 57,5 56,9 57,0 59,0 57,4 58,7 56,0 57,0 58,0 59,2 63,5 67,1 69,6 70,5 75,9 76,4 77,7 82,3 79,1 75,4 73,4 72,0 68,2 67,1 65,6 61,3 58,8 58,0 54,2 50,5 49,2 45,0 41,8 41,3 39,8 36,8 34,9 32,7 31,8 29,7 28,0 26,3 25,7 24,9 23,0 20,6 18,0 14,0 12,3 8,3 6,7 6,4 4,3 2,6 2,0 Helsinkiin 3 /a) keski- Helsingin 577 991 571 266 566 411 562 753 559 976 559 188 559 523 559 717 557 596 553 299 548 720 542 840 535 710 528 544 520 398 508 650 505 058 499 620 495 015 491 660 490 427 489 956 488 679 486 527 484 874 484 257 482 258 483 556 482 911 483 240 484 550 486 836 490 341 494 841 500 115 506 583 512 863 517 781 521 139 522 955 524 653 523 968 519 390 511 878 501 040 491 109 482 266 472 241 462 246 452 718 444 996 436 363 426 104 416 677 408 082 400 157 395 427 389 516 380 251 372 250 364 166 358 476 357 336 349 548 308 920 265 239 227 938 207 605 165 338 153 561 161 703 120 911 96 150 80 670 väkiluku (as) ominais- Helsingin 250 259 257 256 254 263 261 255 258 262 262 265 274 270 272 288 292 304 310 321 318 318 331 323 332 316 323 329 336 360 379 392 394 419 419 420 440 418 396 385 376 357 354 351 335 328 329 314 299 298 277 268 265 261 247 239 227 223 214 206 198 197 191 181 183 186 168 162 138 119 108 96 74 68 kulutus (litra /as/d)

talojen sisälle on tarkoitus rakentaa viemäreiden tuuletusputket, jotka johtavat hajun katolle. Alueen kautta kulkevat Länsi- ja Etelä-Helsingin jätevedet ja viemärit ovat aiheuttaneet hajuhaittoja erityises- ti huolto- ja kunnostustöiden aikana. Helsingin Ve- si ei suositellut rakentamista löyhkästä kärsineelle alueelle.”33

Meren tila Helsingin edustalla on saatu huo- mattavasti parantumaan 1900-luvun alun tilantees- ta, mutta meri tarvitsee kokonaisuutena edelleen valpasta suojelua. Suomen Itämerensuojelutavoit- teiden saavuttamisessa onkin vielä parannettavaa, ja haasteita tulevaisuudelle riittää. Jätevesimaksuja alettiin periä vuonna 1974. Uusi Suomi 26.02.1974. Helsingin merialueen veden laatua seurataan säännöllisesti usealta havaintopaikalta. Kasviplank- tonmäärät olivat esimerkiksi kesällä 2008 edellistä haasteita, sillä se on eurooppalaisittain arvioiden kesää pienempiä, mutta 1990- ja 2000-lukujen mui- yhä korkealla tasolla.36 hin vuosiin verrattuna korkeita. Syynä rehevyyden Järjestetty jätevedenpuhdistus toi kaupun- kasvuun voidaan pitää yleistä rehevöitymiskehitys- kiin tullessaan myös jätevesimaksun, joka käytän- tä Suomenlahdella ja koko Itämeren alueella.34 nössä tuplasi kaupunkilaisten vesimaksut. Vuoden 1974 alusta tuli voimaan jätemaksulaki, joka antoi Vedenkäyttäjien ja vesihuollon kohtaaminen kunnille mahdollisuuden periä erillistä korvausta jätevesien ja hulevesien viemäröimiseksi ja puh- Helsingissä vedenkulutus oli korkeimmillaan vuon- distamiseksi. Maksuvelvollisia olivat kaikki kun- na 1973, jolloin vettä kului 440 litraa asukasta koh- nan omistamaan yleiseen viemärilaitokseen liit- ti vuorokaudessa. Määrä oli puolittunut vuoteen tyneet.37 2002 mennessä, jolloin vettä kului 220 litraa. Vesi- Vettä käytettiin ennen öljykriisiä ja jätevesi- ja viemärijohtoverkostoa rakennettiin aina öljy- maksua huomattavasti enemmän kuin nykyisin. kriisiin vuonna 1973 asti oletuksella, että veden- Vedenkulutus alkoi kuitenkin vähitellen laskea. kulutus kasvaa. Uudenmaan ympäristökeskuksen johtajana Jätevesimäärän ja virtauksen väheneminen on toiminut Leena Saviranta toteaakin, kuinka ihmi- aiheuttanut tukoksia viemäreissä. Ongelmien vä- set liian harvoin kiinnittävät huomiota veden kulu- hentämiseksi viemäriverkkoa joudutaankin huuh- tukseen jätevesihaittojen aiheuttajana. Olisi muis- telemaan vedellä, varsinkin kaupungin laita-alueen tettava, että mitä enemmän vettä kulutetaan, sitä omakotitaloalueilla.35 Vuonna 2008 pääkaupunki- enemmän on panostettava jätevesien käsittelyyn. seudun vesijohtoverkkoon pumpattiin vettä yh- Vesihuoltoon kuuluu siis olennaisena osana veden teensä 83,7 miljoonaa kuutiometriä. kuluttajien toiminta vedenkäyttöprosessin alku- Henkeä kohden veden kulutus oli samana päässä.38 vuonna 261 litraa asukasta kohti vuorokaudessa, Vesihuollon käyttäjän rooli on muuttunut josta kotitalouksien kulutusta oli 75 prosenttia ja vuosien varrella: aluksi vesilaitoksien konttoreissa palvelutoiminnan 17 prosenttia. Ympäristöjohta- laskettiin, kuinka monta kaupungin asukasta pal- misen vuonna 2008 tehdyn vertaisarvion mukaan veluun oli liittynyt. Tärkeintä oli saada uusia liitty- veden kulutus on Helsingin vesihuollon keskeisiä jiä, ja vedenkulutuksen kasvaessa liittyjille tarvit-

127 ...... 128 ...... (VVY) javesilaitosten vastaus Itämerihaasteeseen. HSY. Pytty-kampanja pyrki lisäämääntietoutta siitämitäkaikkea viemäreihin eisaisi heittää. Vesi- javiemärilaitosyhdistyksen nen. uimakelpoi- enää olekaan myötäohijuoksutuksen puhdistamon ei uimaranta kaupungin kun kiksi esimer pieleen: menee jotain jos kärsijät, mäiset ensim myösovatvastuussa. Kaupunkilaisetovat kuntalaiset ja kaupunkilaiset lopulta myötä sen ja kuntatai kaupunki josta ympäristötekona, märtää kuntalaisen roolin myös vesihuollon omistajana. sisältävät käsitteet Nämä kansalaisista. myös kus kun huollossa ryhdyttiin puhumaan kuntalaisista ja jos tultaessa, 2000-luvulle edessä oli muutos Seuraava asiakkaista. puhua tapaan alojen den mui alettiinvesihuollossa ”asiakasvaihe”,jolloin puhdistuksen piirissä. jätevedenmyöhemmin- ja viemäröinnin ensin on moni kuinka – edelleenkin lasketaan ja – laskettiin viemäröintipuolella Myös enemmän. vettäyhä tiin 39 äeeephits n yysn ltu ym- alettu nykyisin on Jätevedenpuhdistus vähitellen seurasi ”kulutusvaihetta” Tätä

- - - - jälkeen (83%). viestinnän heti 80% korkein toiseksi oli luindeksi palveJätevedenpuhdistuksen- 76%. oli luindeksi palve- yhteinen puheluiden Kaikkien veluindeksi. pal- oma palvelut)jätevedenpuhdistus, viestintä, talous, vedenpuhdistus, (verkko, osastolle toksen taitoa. ammatti- asiantuntevuuttaasiakaspalvelunja sen testattiinavullatutkimussoittoa.vesilaitok Niiden 125 yhteensä vesilaitokselle soitettiin jossa mus, Telecheck-palvelutasotutki toteutettiin Vedessä- punkilaisiksi. kau- vai asiakkaiksi sitten heitä kutsuttiinpa jistä, arvokastapaljon tutkimustamyöspalvelunkäyttä - tehnyt on Vesi, HSY sittemmin ja Vesi, Helsingin Kaupunkilaisia kuunnellaan Tutkimusraportissa annettiin kullekin vesilai- kullekin Tutkimusraportissaannettiin Helsingin silloisessa 1999 vuonna Esimerkiksi 40 - Helsingin Vesi on tehnyt vuosien saatossa tut- kimuksia myös asiakastyytyväisyydestä. Vuonna 1995 asiakastyytyväisyys oli kokonaisuutena hy- vällä tasolla. Raportin yhteenvedossa todetaan va- litusten hoidon olevan herkin alue, mutta siinä ote- taan huomioon että ihmiset valittavat myös asiois- ta, jotka ovat kunnossa tai jotka eivät varsinaisesti jätevesihuollolle kuulu. Raportissa nostetaan esille myös se, että ku- luttajat ovat asenteiltaan vihreämpiä kuin todel- liselta käyttäytymiseltään. Kansalaiset haluavat mieluummin jonkun organisaation huolehtivan luonnon ja ympäristön suojelusta ilman, että hei- dän itse tarvitsee siitä huolehtia tai nähdä erityistä vaivaa.41 Kyselyssä asiakkailta kysyttiin heidän odotuk- siaan vesilaitosta kohtaan ja kokemuksiaan laitok- Välppään jääneet esineet kiinnostavat vieraita. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla sesta. Yksi tutkimuksessa esiin noussut osa-alue, vierailee vuosittain tuhansia kaupunkilaisia. HSY. johon vastaajat olivat tyytymättömiä, oli se että heille ei mielestään oltu kerrottu riittävästi siitä, mitä viemäriin ei saa laskea. Tyytymättömiä oltiin alueelta ja osin esimerkiksi Vantaalta. Suomenoja myös veden hintaan ja siihen, ettei asiakkaita kan- tullaan sulkemaan Blominmäen kalliopuhdistamon nustettu taloudelliseen veden käyttöön.42 valmistuessa tulevaisuudessa. Tähän palautteeseen liittyen käynnistyi syk- Jätevedenpuhdistamolle tulevan kuormituk- syllä 2009 valtakunnallinen, esimerkiksi julisteina sen kasvaessa ja säätilan ääri-ilmiöiden lisääntyes- levitetty pyttykampanja, jossa korostettiin, että sä jätevedenhuoltoon on syntynyt uusia haasteita. viemäreihin ei saa laittaa vääränlaisia tuotteita. Tämä oli esimerkiksi nähtävissä talvella ja loppu- Kampanja herätti laajaa huomiota ja alan ammat- syksystä 2008, jolloin puhdistustulos ravinteiden tilaisten keskuudessa sitä pidettiin varsin onnistu- osalta heikkeni kovien sateiden vaikutuksesta. neena.43 Suurin osa Helsingistä kuuluu erillisviemäröin- nin piiriin. Se tarkoittaa, että katujen sadevesivie- Helsingin jätevedenpuhdistus tänään märit laskevat lähiojiin, puroihin tai suoraan me- reen. Erillisviemäröinti helpottaa jätevedenpuhdis- Helsingin jätevedenpuhdistus on muuttunut paljon tamon toimintaa, mutta heikentää paikoin kaupun- sadan vuoden takaisista alkuaskelistaan. Muutok- kivesien kuten purojen vedenlaatua. sia ovat tuoneet niin kehittyvä tekniikka kuin kes- Toisaalta katuviemärien kautta saadaan vettä kitetty jätevedenpuhdistus Viikinmäen moderniin kaupunkipuroihin, jotka elävöittävät ympäristöä.44 puhdistamoon. Puhdistuksella on nyt myös edes- Helsingissä on yhteensä 24 kaupunkipuroa, joista sään uusia haasteita. kahdeksan on melko suuria ja loput hieman ojia Helsingissä keskusta-alueen ulkopuolella on suurempia. Puroja on eri puolilla Helsingin alueella käytössä erillisviemäröinti, jossa sadevedet ja talo- lukuun ottamatta ydinkeskustaa. Ne laskevat joko jen jätevedet kulkevat eri putkissa. Vain jätevedet suoraan merenlahtiin tai Vantaanjokeen, joka las- ohjataan jätevedenpuhdistamolle Viikinmäkeen. kee mereen. Suomenojan puhdistamo kerää jätevedet Espoon Helsingin suurimmat kaupunkipurot ovat Mätä-

129 ...... Helsingin keskusta onsekaviemäröityä aluetta. Kuvassa tulva Nordenskiöldinkadulla. Kari Hakli1972. HKM. 130 ...... tarkkailuohjelmana. Vantaanjoenyhteis vesistönhoidettiin tarkkailua vesiä viiden kunnan alueella. Vesistön vedenlaadun jäte - perusteellavesioikeudellisten lupapäätösten johdettiin vesistöön Vantaanjoen 2000–2004 na Vuosikuormitustasisämaasta.kauempaakanaan - merenpinnan nousuunerilaisintoimenpitein. varaudutaanseudulla Helsingin nykyisintaa. myös kysymys,sut joh- parhaitenkuinka hulevesiätulisi Helsingissä. Helsingissä sekä Mustapuro ja Mellunkylänpuro Itä- keskisessä Viikinoja ja Longinoja marinkylänoja, Näsinoja-TuoLänsi-Helsingissä, Mätäpuro ja joki Jätevesikuormittajien lisäksi yhteistarkkailuun merenrantaanmu- Helsingin Vantaanjokituo nous onkin rinnalle Jätevesienpuhdistuksen 45

- - - hen vaikutti joenvesimäärä. teli vuosina 2000–2004 paljon. Merkittävimmin sii- kaupunginlahteenkuljettamaravinnekuorma vaih - Vantaanravanja Vantaanjoenkaupungit. Vanhan - Ke- Helsingin, vapaaehtoisinasekä (KUVES) tymä johtava Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayh - velvoitettunaosallistuivatKeravanjokeen lisävettä muutamilta kiinteistökohtaisilta jätevedenpuhdiskiinteistökohtaisiltamuutamilta teistökohtaisten pienten puhdistamojen toimintaa. ja sulamisvesien kuormitusta sekä muutamien kiin- sahatavarayhtiötarkkailtiin Versowood sade- Oy:n Lisäksi Hyvinkäällä. ja Riihimäellä olivat distamot puh- Suurimmat jätevedenpuhdistamoa. rempaa vesiensuojeluyhdistyksentarkkailussaolevaasuu- Vesistöön johdettiin pistekuormitusta myös myös pistekuormitusta johdettiin Vesistöön 11 aikakautena oli Vantaanjoen vesistöalueella 46 - tamoilta, vesistöalueen kaatopaikoilta sekä Helsin- ki-Vantaan lentoasemalta. Vuonna 2004 Vantaan- joen vesistöalueelle johdettiin suurimmilta puhdis- tamoilta puhdistettuja jätevesiä lähes 38 000 kuu- tiometriä vuorokaudessa.47 Joella koettu kesätulva 2004 aiheutti sen, et- tä useampi puhdistamo joutui päästämään käsit- telemätöntä jätevettä Vantaanjokeen. Tämä erit- täin poikkeuksellinen tulvaviikko osui ajankohdalle 28.7.–3.8.2004. Näitä ohituksia tuli Vantaanjoen vesistöön Riihimäellä, Hyvinkäällä, Nurmijärvellä, Keravalla, Vantaalla ja Helsingissä. Suurimmat ohitusmäärät olivat Helsingissä 180 000, Riihimäellä 68 000 ja Vantaalla 50 000 kuutiometriä. Saman viikon aikana puhdistettua jätevettä Vantaanjokeen johdettiin noin 530 000 kuutiomet- riä. Arvioiden mukaan vesistöön pääsi tulvaviikolla yli kymmenkertainen määrä fosforia ja lähes viisin- Viemäröintiä Mannerheimintiellä vuonna 1972. HKR. kertainen määrä typpeä keskimääräiseen viikkoon verrattuna.48 Erilaisiin poikkeustilanteisiin varautu- minen on siis tärkeä osa vesihuoltoa. Vuonna 2006 alkoi lämmön talteenotto Viikin- Osana Itämerihaastetta Helsingin Vesi ja Hel- mäen jätevesienpuhdistamon puhdistetusta jäteve- singin Satama haastoivat kesällä 2008 myös kan- destä Katri Valan lämpöpumppulaitoksella. sainväliset risteilyvarustamot osallistumaan suo- Valtaosa Helsingin rakennusten tarvitsemasta jelutalkoisiin. Risteilyaluksille kerrottiin Itämeren lämpöenergiasta katetaan kaukolämmöllä. Vuonna herkkyydestä ja kuormittuneisuudesta ja niitä hou- 2008 Helsingin kaukolämmön tarpeesta 93 pro- kuteltiin jättämään jätevetensä Helsingin satamiin senttia tuotettiin yhteistuotantovoimalaitoksilta, sen sijaan, että laskisivat ne mereen. kolme prosenttia jätevesilämpöpumpuilla ja kolme Kannustimeksi jätevesistä ei peritty erillismak- prosenttia lämpökeskuksilla. Lauhan sään vuoksi sua vaan jätevesimaksu sisältyi ulkomaisilta ristei- Helsingin kaukolämmön kulutus jäi sinä vuonna nor- lijöiltä perittävään kiinteään jätemaksuun. Ristei- maalivuotta pienemmäksi, ja jakelualueella kauko- lyaluksista Helsingin viemäriverkostoon pumpattu lämpöä myytiin yhteensä noin 6 140 GWh.49 jätevesimäärä yli kolminkertaistui. Helsingin Sataman kaikilla risteilylaitureilla Haasteena Itämeri on jätevesiviemärit ja vastaanottopisteet, mutta lain mukaan risteilyalukset voivat edelleen tyhjen- Helsingin ja Turun kaupunginjohtajat haastoivat tää jätevedet mereen 12 meripeninkulman päässä kesällä 2007 kaikki asiaan liittyvät tahot mukaan rannasta. Säännöllisen reittiliikenteen laivat ovat jo Itämeren pelastamiseksi ja tarkastelemaan organi- pitkään jättäneet kaikki jätevetensä kaupungin vie- saatioiden toimintaan vesiensuojelun näkökulmas- märiverkostoon.50 ta. Haasteen oli kesäkuussa 2010 vastaanottanut jo Itämeri on ja pysyy intohimoja herättävänä ai- 165 tahoa, joiden joukossa oli kuntia, kaupunkeja, heena helsinkiläisten ja suomalaisten puheissa ja yliopistoja, yrityksiä, yhdistyksiä ja viranomaisia. kirjoituksissa. Nykyisin vesiensuojelutyötä ei tehdä

131 ...... 132 ...... kaan kiviä. lain- pudota saanut ei jonne vesitunneli, jätekaupungin- on lähempänä Vielä lella. yläpuo louhinnan metriä viisi himmillään lä- oli Metrorata lämpöpumppukuilusta. louhittavasta uloimmasta etäisyydellä metrin kymmenen vain olivat talot mät Lähim- takia. sijainnin työmaan kaikkea puolella. 2000-luvunkannattavaksi vastatuli nen rakentami- mutta silloin, jo varauduttiin hyötykäyttöön lämmön Jäteveden sä. yhteydesrakentamisenjätevesitunnelin 1980-luvulla pystytunnelijo 50-metrinen yli yhdistävä, louhittu on väliin Niiden la. al- maan kohtaavatSörnäistenpötunneli metriä. kilo - pari yhteensä on Putkia neleineen. yhdystunleveääkolmetunnelia - on jossa alue, kokoinen hehtaarin louhittiin lioon graniittikalKäytännössä - vuotta. puoli ja luodon kohdalla. Kataja - mereen johdetaan se ja pitkin lia jätevedestä talteen, jätevesi jatkaa tunne- otettu on lämpöä kaukojäähdytystä.Kun tos, jossa tuotetaan kaukolämmön ohessa puiston alle rakennettiin lämpöpumppulai- Valan Katri Sörnäisiin 2006. vuonna sä jätevedenkaukolämmityksestun lämpöä puhdiste- hyödyntää alettiin Helsingissä möntuotannollakattaisi Forssan kokoisen läm- ja 3, keskimäärin on (COP)tysuhde hyö- lämmöntuotannon Laitoksen holla. kokonaiste- MW:n 60 kaukojäähdytystä ja MW:n 90 kaukolämpöä tuottavat pua Hauska tietää Katri Valan lämpöpumppulaitos ennen vaativa oli Louhintaurakka Jätevedenkaukolämpurkutunnelija - kaksi rakennettiin Pumppulaitosta Lämpöpumppulaitoksen viisi pump viisi Lämpöpumppulaitoksen - - - - avattiin vuonna2006. JormaVilkman. Helen. kaukolämmön ohessa kaukojäähdytystä. Laitos Katri Valan lämpöpumppulaitoksessa tuotetaan lämpöarvo onollutkauppatavaraa. jäteveden kohteissa vastaavissa sissa Ruot käyttöön. Energian Helsingin sutta mak lämmönlähteen antanut kuitenkin on HSY alhaisempi. ennakoitua hieman tetaan suoraan merivedestä. lämpöverkkoon;kaukolämpösamalla tuo - distetusta jätevedestä ja siirretään kauko- vesi lämpeneepuolestaan +88°C:een. Kaukolämpöverkkoonlähtevä 7°C:een. + jäähtyy vesi kiertävä uudelleen kostoon kaukojäähdytysver että niin talteen pö läm- tämä otetaan jossa ajotapa, tössä käy on Kesäaikaan lämpöä. paluuveden kaukojäähdytysverkostonhyödynnetään neenä. jätevesiekologistajohtaajäähtymereen myös On mereen.hyödyntämättä menisi lämpö tapauksessa muussa koskakasta, ekoteho- on lämmönlähteenä pumpun kaupungin kaukolämmön tarpeen. Rakennuslehti 7.6.2010 Tompuri. 1 Heinonen2008; HS11.1.2007 Pyykkönen;

Laitoksen kaukolämpöteho on ollut ollut on kaukolämpöteho Laitoksen puh- talteen otetaan Talvellalämpö pumpuissa Lämpöpumppulaitoksen Puhdistetunjäteveden lämpö-käyttö 1 - - - - - enää pakon edessä vaan siksi, että puhtaat vesis- Kaikki vesihuollossa vähitellen syntyneet pa- töt ja puhdas luonto koetaan erittäin tärkeiksi yh- rannukset ovat vaikuttaneet siihen, että meren ja teisiksi tavoitteiksi. Helsingin kaupungin sisälahtien tila on nykyisin suhteellisen hyvä. Töölönlahden tila oli jopa niin Yhteenveto hyvä vuonna 2010, että se yllätti asiaa tarkastel- leet tutkijatkin. Meri on aina ollut helsinkiläisille tärkeä. Kaupun- Puhdistuminen ei kuitenkaan tapahdu hetkes- gistuminen ja muu ihmisen toiminta saastuttivat sä. Vesistö ovat päässeet saastumaan pitkän ajan meren Helsingin edustalla kuitenkin käytännössä kuluessa, ja myös puhdistuminen vaatii aikansa. piloille 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Vuosikymmenien tieteellisten mittausten ja tutki- Saastuminen meni niin pitkälle, että asialle oli musten perusteella voidaan pääkaupunkiseudun viimein tehtävä jotain. Asutuksen ja teollisuuden edustan merialueen tilan kuitenkin todeta paran- jätevedet alettiinkin kerätä viemäröinnillä puhdis- tuneen merkittävästi. Myös asukkaat kokevat muu- tamoille sen sijaan, että puhdistamattomia jäteve- toksen näkyvästi vaikkapa uimarantojen veden hy- siä vain laskettaisiin lähimpään merenlahteen. vässä nykytilassa. Puhdistustekniikan kehitys kulki eri vaiheiden Lopuksi on muistutettava että hyvin toimivat kautta seuraavasti: Ensin kehittyi biologinen puh- jätevedenpuhdistamot eivät ole saastuttajia vaan distus eli biologiset suodattimet, joita seurasivat nimenomaan puhdistajia. Jätevedenpuhdistamo niistä kehittyneempi versio eli aktiivilietelaitokset. puhdistaa muualta tulleita jätevesiä. Puhdistustek- Seuraava askel oli rinnakkaissaostuksella tehty fos- niikan kehitys on heijastunut suoraan, joskin vii- forin poisto ja uusimpana vaiheena päästiin aloit- veellä, ympäristöön, ja niinpä Helsingin vesissä voi tamaan typenpoisto nitrifikaatio / denitrifikaatio jälleen uida ja kalastaa. -menetelmällä. Esimerkiksi fosforinpoistoa rinnak- Kokonaisuutena Itämeren kuntoon saaminen kaissaostuksella toteutettiin kaikilla Helsingissä vaatii vielä pitkän ja vaikean taipaleen kulkemista toiminnassa olleilla jätevedenpuhdistamoilla vuo- yhteistyössä meren muiden rantavaltioiden ja kaik- teen 1978 mennessä. kien niiden asukkaiden kanssa. Viemäröintialueet laajenivat 1900-luvun mit- taan yhä kattavammiksi. Puhdistamojen kapasi- teettia lisättiin ja puhdistamoja laajennettiin. Meren lisäksi toinen helsinkiläisille tuttu ja tärkeä vesialue on Vantaanjoki. Se on aina tuonut kuormitusta sisämaasta Helsingin edustalle. Sa- malla joki on kuitenkin tarjonnut kaupunkilaisille hyviä puoliaan. Aikoinaan se oli helsinkiläisten koti- talousveden lähde, ja yhä edelleen se tarjoaa mo- nipuolisia virkistysmahdollisuuksia uimarannoista kalastuspaikkoihin ja lintubongauskohteisiin. Helsingissä keskusta-alueen ulkopuolella on käytössä erillisviemäröinti. Tämä seikka helpottaa oleellisesti jätevedenpuhdistamon toimintaa, mut- ta heikentää paikoin pienten kaupunkivesien kuten purojen laatua. Jätevesienpuhdistuksen rinnalle onkin viime vuosina noussut kysymys hulevesien ympäristöystävällisestä johtamisesta.

133 ......

Luku 6 ......

Petri Juuti ja Riikka Rajala

Kohti puhtaampaa Itämerta

Tässä luvussa käydään vielä tiivistäen läpi aiem- voitaisiin puhdistaa, ja toinen päätös aloittaa jäte- missa luvuissa esitettyjä jätevedenpuhdistuksen vedenpuhdistuksen keskittäminen. vaiheita. Samalla siinä luodaan katsaus tulevaisuu- Pääkaupunkiseudun edustan ja sisälahtien den haasteisiin, joista yksi keskeisimmistä on Itä- saastunut meri on saatu elpymään. Tulevaisuus meren suojelu. näyttää hyvältä, vaikka uusia haasteita onkin aina edessä. Jätevedenpuhdistuksen vaiheet Jätevedenpuhdistuksen synnyn ja kehityksen Helsingissä taustalla vaikutti monenlaisia tekijöitä. Oli esimer- kiksi tiedostettava likaisien vesien terveysriskit ja Viemäriverkot purkivat aikoinaan jätevedet joko herättävä jätehuollon ongelmiin. Ongelmat, joil- suoraan tai sakokaivojen kautta vesistöihin. Näin le ratkaisua yritettiin miettiä, liittyivät kiinteästi oli myös Helsingissä, jossa viemäriverkko johti jä- talousveden hankintaan ja ympäristön sekä erityi- tevedet puhdistamattomina lähimpään merenlah- sesti vesistöjen ja pohjavesien tilaan. teen. Helsingin jätevedenpuhdistuksen alkutaipa- Veden käytön määrä moninkertaistui vuonna leella ongelmia olivat vedenpuute ja kaivojen asu- 1876, kun Helsinkiin valmistui vesilaitos. Sen seu- tuksen jätevesistä saastuneen veden korvaaminen rauksena vettä oli helpompi käyttää. Puhdistamat- Vantaanjoen vedellä. Tilanteen kohentamiseksi tomat viemärivedet aiheuttivat voimakkaita haju- kaupungin vesilaitos aloitti toimintansa ensimmäi- haittoja varsinkin Helsingin satama-altaissa, ja ran- senä Suomen vesilaitoksena vuonna 1876. Sen seu- tavedet saastuivat, niin että useita kaupungin ran- rauksena käytetyn ja viemäreihin johdetun veden tojen uimalaitoksia jouduttiin sulkemaan. määrä kuitenkin kasvoi kaupungissa moninkertai- Lopulta Töölönlahden vallannut leväkasvusto, seksi. kaupunkilaisten lukuisat valitukset ja tutkimustu- Toisessa vaiheessa ratkaistiin jätehuollon ja lokset merivesien tilasta saivat terveyslautakun- ulostehuollon ongelmat, edellinen keskitetyllä jät- nan etsimään puhdistusmenetelmiä. Tästä alkoi teiden kuljetuksella ja jälkimmäinen vesikuljetuk- pitkä kehitystaival kohti parempaa asuinympäris- sella. Kolmannessa vaiheessa käynnistettiin jäte- töä ja puhtaampaa Itämerta. Ensiaskel puhtaam- vesien puhdistus vuodesta 1910 alkaen. Vuodesta paa aikaa kohti otettiin, kun vuonna 1910 valmistui 1927 lähtien puhdistamoja alettiin rakentaa uuden puhdistamo Helsingin Alppilaan. puhdistamo-ohjelman mukaisesti niin että useiden Helsingin satavuotisesta jätevedenpuhdistuk- vuosikymmenien kuluessa kaikki jätevedet voitai- sen historiasta voidaan monien merkittävien vai- siin puhdistaa. heiden joukosta nostaa esille erityisesti kaksi seik- Neljännessä vaiheessa vuodesta 1982 lähtien kaa. Toinen on järjestelmällinen puhdistamojen vedenhankinta siirrettiin Vantaanjoesta Päijänne- rakentamisen aloittaminen, jotta kaikki jätevedet tunneliin. Tämän jälkeen vesihuollon kaikki osa-

135 ...... Huussi laiturin nokassa Hernesaarenrannassa. SimoRista 1970. HKM. 136 ...... ton perustaminen. rakennusvirasja 1879 vuonna kaupungille tuulta 1. taneet keskeisesti seuraavat kymmenen päätöstä: ovatviemäröintiin kehityksenniiden aikanavaikut ja jätevedenpuhdistukseen Pääkaupunkiseudun Helsingin ratkaisut vaiheena typenpoisto denitrifikaatiolla. kaissaostuksella tehty fosforin poisto ja uusimpana rinnak kehittyi Seuraavaksi aktiivilietelaitoksia. eli versiota kehittyneempää kohti suodattimista edessä, jaympäristö saatiinkin siistimmäksi. saastumisongelmantiin takiapuhdistamaan pakon merenrantaan.Yhdyskunnanjätevesiägin ryhdyt Helsin ja vesistöihinsiirrettiin vain kuitenkin ma likaongel- Käytännössä lähiympäristön. kilaisten kaupun puhdistivat tulo vesivessanerityisesti ja liopuhdistamoon. kal- Viikinmäenkeskittämistä vesienpuhdistuksen jäte- pitää voidaan vaiheena viidentenä simpana tavallaratkaistuksi.toisellasaatuoli tai alueet Uu- Viemäröinnin siirtäminen talonomistajien vas talonomistajien siirtäminen Viemäröinnin Puhdistustekniikan kehitys kulki biologisista biologisista kulki kehitys Puhdistustekniikan viemäröinti alussa 1900-luvun Alkuvaiheissa ------

mäistä kertaa Suomessa. ratkaisunhistoriassahyvinmonen ja osalta ensim- kaupungin kertaa ensimmäistä tehtiin ratkaisuja että siksi, muassa muun oli Näin suoraviivaisesti. alkutaipaleellaan edennyt ei päätöksenteko tyvä liit niihin jätevedenpuhdistussekä ja Viemäröinti kaupungin vastuulle 1879 1) Viemäröinti talonomistajien vastuulta aletaan pohtia. tulevaisuuttakuin ennen päätökset menneisyyden tematta aiempia ratkaisuja, ja onkin tärkeää tuntea kypäivää ja tulevaisuutta on vaikea hahmottaa tun- Ny ongelmia. uusia edessäännyt on vesihuollolla tulevaisuuden haasteet: jätevedenpuhdistuksella ja puolestaan esitellään 11 Kohdassa taustoja. sujen ratkaiSeuraavaksilyhyestinäiden - esitellään val. lu- javalmisteluvaiheen jälkeen. keskustekalliopuhdistamostapitkän Blominmäen - 10. pooseen avattiin jätevesitunneli. Es Myös ulkomerelle.merenlahdista siirtäminen kuormituksen kautta sitä ja 1987 vuonna tevesille 9. tiin vuoden1986 alussa. puhdistamonperustamissuunnitelmamäen laadit 8. Helsinkiin vuonna1984. 7. poon Suomenojalle vuonna1969. 6. 1938. 5. 1932. 4. 1927. 3. tavilla olevaa tekniikkaa jatietoa. rakentamisessa pystyttiin käyttämään parasta saa- Puhdistamon jätevedenpuhdistamoon. mäiseen ensim- Helsingin avattuun 1910 vuonna johti joka 2. Espoossa vuonna 2009 tehty päätös uudesta uudesta päätös tehty 2009 vuonna Espoossa Purkutunnelin rakentaminen puhdistetuille jä puhdistetuille rakentaminen Purkutunnelin Jätevedenpuhdistuksen keskittäminen. Viikin keskittäminen. Jätevedenpuhdistuksen avaaminen viemärilaitoksen ja vesi- Yhteisen mn eksudsao prsaie Es perustaminen keskuspuhdistamon Oman vuonna käynnistäminen Erillisviemäröinnin vuonna perustaminen tutkimusyksikön Oman vuonna aloittaminen Puhdistamo-ohjelman 1909, vuonna aloittamispäätös Vesiensuojelun Näiden päätösten takana on pitkä kehitystaipitkä - on takana päätösten Näiden ------Viemäröinnin ja jätevesihuollon alkamiseen kohentamistarpeen kanssa johtivat vuonna 1909 vaikutti 1879 annettu Suomen terveydenhoitojär- päätökseen ensimmäisen jätevedenpuhdistamon jestys. Asetus velvoitti kaupunkeja ryhtymään vie- rakentamisesta Alppilaan. Tästä alkoi jäteveden- märöintitöihin sekä järjestämään asukkailleen hy- puhdistuksen eri osa-alueiden määrätietoinen ra- vää vettä. kentaminen kaupunkiin. Muun muassa maaltamuuton, teollistumisen ja Ensimmäinen puhdistamo rakennettiin Alp- Pietariin vuonna 1867 avatun rautatien myötä Hel- pilaan vuonna 1910 ja seuraava muutamaa vuotta sinki alkoi kasvaa nopeasti 1800-luvun puolivälissä. myöhemmin Savilaan. Ylikuormitettujen puhdista- Vuosina 1850–1900 kaupungin väkiluku tuli yli ne- mojen vaikutus kaupungin kokonaisjätevesimää- linkertaiseksi. rään nähden jäi kuitenkin pieneksi, ja rantavesien Lisääntyvä asutus tarvitsi viemäreitä, ja tämä tilanne paheni kaupungin muilla rannoilla entises- johti yhtenä seikkana viemäröinnin siirtämiseen ta- tään. Pohdinta eri vaihtoehtojen välillä kesti lähes lonomistajilta kaupungin vastuulle vuonna 1879. kaksi vuosikymmentä, kunnes avomeriputken si- Viemärivesien lisääntymisellä oli seurauksen- jaan ryhdyttiin rakentamaan useampia puhdista- sa. Helsingissä merenlahdet olivat 1800- ja 1900-lu- moita vesistöjen suojelemiseksi. kujen taitteessa pahoin saastuneet asutuksen ja Viemärilaitoksen ja vesilaitoksen perustami- myös teollisuuden jätevesistä. nen paransi alkuvaiheessa eniten köyhimpien olo- ja, sillä työväen asutusalueilla terveydellinen tilan- 2) Vesiensuojelun aloittamispäätös vuonna ne oli ollut hyvin huono. Esimerkiksi yksi keskeisis- 1909 - Alppilan jätevedenpuhdistamo tä terveellisen ympäristön indikaattoreista, ime- Vuonna 1876 Helsinkiin valmistui Suomen ensim- väis- eli alle yksivuotiaiden kuolleisuus, oli korkea mäinen vesilaitos. Se moninkertaisti nopeasti käy- työväenkaupunginosissa ympäri Suomea. Syynä tetyn veden määrän, ja hyvien terveysvaikutusten olivat heikko ravitsemus, huono hygienia ja saas- ohella alkoivat likavesimäärät kasvaa. tunut ympäristö. Kaupunki alkoi rakentaa viemäriverkostoa jär- Kaupunkien työläiset ovat perinteisesti asu- jestelmällisesti vuodesta 1879 alkaen. Uusi verkko neet huonoimmilla asuinalueilla ja heillä ei ole ollut purki alkuvaiheessa jätevedet puhdistamattomi- varaa hankkia terveydenhoitopalveluita tai ostaa na viemäriaukoista lähimpään rantaveteen. Vesi- puhdasta vettä. Vielä tänä päivänäkin nämä asiat en saastumisen takia terveyslautakunta alkoi etsiä vievät päivittäin useiden tuhansien ihmisten hen- vaihtoehtoisia ratkaisuja ja kartoittaa sopivia puh- gen eri puolilla maailmaa. distusmenetelmiä. Myös useat eri yksityiset ryhmät Välitön hengenvaara saadaan usein poistetuk- ja järjestöt alkoivat samaan aikaan liikehtiä vaatiak- si toimivalla vesihuollolla. Suomessa vesihuolto on seen vesien tilaan parannusta. nykyisin pääosin niin hyvässä kunnossa, että siitä Vuosisadan vaihteen tienoilla Helsingissä oli voidaan vain uneksia suuressa osassa muuta maa- jo yli 100 000 asukasta. Kaupungista alettiin tietoi- ilmaa. sesti luoda modernia pääkaupunkia, jolla olisi nyky- aikainen infrastruktuuri. 3) Puhdistamo-ohjelma vuonna 1927 Vesilaitoksen ja myöhemmin viemärilaitoksen Vuoden 1927 suunnitelman mukaisesti koko kau- edustajat sekä esimerkiksi arkkitehdit ja opetta- pungin hallinnassa oleva alue viemäröitäisiin. Pää- jat tekivät opintomatkoja Keski-Eurooppaan. Täl- sisältö ehdotuksessa oli että viemärisuiden luku- lä tavoin sekä kansainvälisen kirjeenvaihdon ja määrää tuli pienentää yhdysviemäreiden avulla yh- lehtien seuraamisen kautta kerättiin viimeisintä teensä seitsemään kappaleeseen ja rakentaa näi- alan tietoa. den yhteyteen puhdistamot. Nämä tekijät yhdessä kaupunkikuvan tietoisen Laitoksista kuusi olisi suunnitelman mukaan

137 ...... 138 ...... leen HSY Vedessä. tutkimustoimintaaarvostetaanedel - Omaa peasti. no- lisääntyessä tehtävien kasvuaan jatkoi määrä tyksiin. selvi- tarvitsemiinjätevesikomitean 1964 vuoden tarvittiin apua Samoin varauduttava. oli muksiin vesistötutki - edellyttämiin vesiasetuksen tulleen työvoimaa oli lisättävä. Myös vuonna 1962 voimaan laboratorioettä- paljon, kasvanutniin kuitenkin la ranttia. Näinjatkui 1960-luvun alkuvuosiin asti. labo- kaksi myöhemmin ja yksi ensin sekä kemisti yksi kuului henkilöstöön Sen 1932. vuonna kanssa puhdistamon Kyläsaaren samanaikaisesti singissä Hel toimintansa aloittiVesiensuojelulaboratorio vuonna 1932 4) Omantutkimusyksikön perustaminen myös toteutui pääpiirteissään. Suunnitelma eteenpäin. vuosisadaksi puoleksi noin suunnitelma aikavälin pitkän hyvin siis oli seessä Kyhenkeä. 000 400 noin olisi väkilukusen jolloin 1970, vuonna rakennetuksi täysin tulisi alue kaan nen puhdistus. nettaisiin mekaaninen ja vasta myöhemmin biologi- sottaisestirakenensin mukaantarpeenettäsiten, - jak suunniteltiin Rakentaminen puhdistamo. nen mekaani- eteläisin ja puhdistuslaitoksia biologisia 1960-luvulla siirtyä Suomenojalle. Siellä ensimmäi- Suomenojalle.Siellä siirtyä 1960-luvulla alkoi Espoossa painopiste Jätevedenpuhdistuksen Suomenojalle vuonna1969 6) Espooseen omakeskuspuhdistamo si onjatkunut siitäalkaen aina2000-luvulle asti. vuonna 1938. Työ erillisviemäröinnin toteuttamisek rakennettiinerillisviemärit ensimmäiset Kaupungin paikkoihin. eri johdetaan sadevedet ja jäte- jossa erillisviemäröintiä, nimittäin uudistusta, tärkeää erittäin toista toteuttaa alkaen lopulta 1930-luvun alettiin Helsingissä ohella puhdistuksen Jäteveden 5) Erillisviemäröinnin aloitus vuonna1938 Tutkijavoimia alettiin lisätä vuonna 1963, ja ja 1963, vuonna lisätä alettiin Tutkijavoimia varrel - vuosien oli lukumäärä Puhdistamojen mu- laskelmien käytettyjen Suunnitelmassa - - - - nushanke. rakenyksittäinen suurin asti siihen kauppalan oli puhdistamon rakentamista. mekaanisen suunniteltiin Samalla Suomenojalle. keskittämistä jätevesien jatkettiin suunnitelmassa 1967.vuonna käyttöönotettiinYleis putki metrin kilo- neljän rinnakkainen toinen ja merelle, putki mikkopuhdistamoon. lam- 1963 vuonna yhdistettiinrengaskanava,joka rakennettu alussa 1960-luvun oli puhdistamo nen lakkautuksen jälkeen vuonna 1988 oli jäljellä vie- jäljellä oli 1988 vuonna jälkeen lakkautuksen puhdistamon Tali. Laajasalon ja Herttoniemi myös tuolloin päätettiin lakkautettaviksi puhdistamosta kahdeksasta jääneistä Jäljelle Rajasaari. ja losaari aikana niistä lakkautettiin kolme: Mustikkamaa, Ku- vuosikymmenen että niin, käytöstä poistamaan la laitteistot. kiinteät tai väliaikaisetolivat Käytössä mennessä. 1978 vuoteen aktiivilietelaitoksilla Helsingin killa fosforin poistamiseksi. vaiheella kemiallisella täydentää aletttin laitoksia 1970-luvulla kiristyessä Puhdistusvaatimusten sia. mekaanis-biologi- olivat puhdistamot laajennetut ja valmistuneet 1970-luvulla ja 1960- Helsingissä keskittäminen Ravinteidenpoisto japuhdistuksen 8) Jätevedenpuhdistuksen kehittäminen: pudonnut noinpuoleen. hengestä 700 reilusta yhdistymisajan on tamäärä rakennusvirastostatiin vesilaitokselle. Henkilökun- aiemmin. vuotta yhdeksän kerran ensimmäisen ehdotettu ti tiettäväs oli Yhdistämistä 1984. vuonna alle tion toimialat yhdistettiin Helsingissä saman organisaa- Vesi- ja viemärilaitostoimintojen rationalisoimiseksi kiertokululle vuonna1984 7) Yhteinen organisaatio koko veden Vuoden1969 syksyllä valmistunut puhdistamo purkurakennettiin- altaasta vuonna Samana Puhdistamoja ryhdyttiin kuitenkin 1970-luvulkuitenkinryhdyttiin Puhdistamoja - rinnakkaissaostuskaiotettiinTämä käyttöön- siirret viemärilaitostoiminnot Käytännössä - - - - Leväkukintaa Itämerellä. Riku Lumiaro. SYKE.

lä viisi puhdistamoa: Kyläsaari, Viikki, Vuosaari, edustalle. Laimentumisolosuhteet olivat siellä sel- Munkkisaari ja Lauttasaari. västi paremmat kuin aikaisemmalla purkualueella Viikinmäen puhdistamon perustamissuunni- Bodön selällä. telma hyväksyttiin vuoden 1986 alussa. Moderni Helsingissä esitettiin jo vuonna 1913 jätevesi- kalliopuhdistamoratkaisu valmistui Viikinmäkeen en johtamista avomerelle. Asiaa tutkittiin ja selvi- vuonna 1994. Siirtyminen yhteen keskuspuhdis- tettiin, kunnes rakennusvirasto vuonna 1927 päätyi tamoon mahdollisti muiden puhdistamoiden maa- esittämään seitsemän puhdistamon rakentamista alan hyödyntämisen muihin tarkoituksiin. ja eräiden purkuviemäreiden pidentämistä. Seuraavan kerran poistotunnelihanke tuli esil- 9) Purkutunneli puhdistetuille jätevesille le vasta vuonna 1962, ja myös jätevesikomitean eh- 1987 ja kuormitus merenlahdesta dotus vuonna 1969 sisälsi poistotunnelihanketta ulkomerelle koskevia kohtia.1 Espoossa jätevesien purkutunneli valmistui kevääl- Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi 13.8.1973 lä 1974, jolloin jätevedet voitiin johtaa 7,5 kilomet- rakennusviraston katurakennusosaston laatiman rin pituisessa kalliotunnelissa Gåsgrundet-saaren jätevedenpoistotunnelijärjestelmän yleissuunnitel-

139 ...... 140 ...... mäessä Helsingissä jaSuomenojalla Espoossa. jätevedenpuhdistamolla,Viikin- suurimmalla men puhdistetaan keskitetysti HSY Veden kahdella Suo- miljoonan asukkaan että sen teollisuuden 1,2 jätevedet pääkaupunkiseudun sekä 2010 Juhlavuonna kalliopuhdistamo 10) Espooseen uusiBlominmäen man. eri viemäreissä. kulkevatjätevedet ja hulevedet että niin märeiksi, erillisvie- muuttaa mielestä Stenholmin pitäisikin sekaviemärit Nykyiset usein. edelleen tapahtuu jä ylivuotopaikoiltamuilta ja pumppaamoiltapäästö- jätevesipäästöt.jätevesiverkkojen den Esimerkiksi poikkeustilantei- tulevaisuudenhaasteena pänä keskeisim- yhtenä jätevedenpuhdistuksen näkee vedenpuhdistuksen jalkoihin. jäte- jäänytviemäriverkoston kehittyminenon sa sekaviemäröinnistä eroon pääsyn. Hänen mukaan- ja kunnostamisen viemäreiden päämääräksi deksi vedenpuhdistuksella onHelsingissä edessään. vat esille useita tulevaisuuden haasteita, joita jäte- Tätä kirjaa varten haastatellut asiantuntijat nosta- 11) Tulevaisuuden haasteita jälkeen. valmisteluvaiheen ja keskustelu- pitkän mäkeen keskuspuhdistamon2009 rakentamisesta Blomin- vuonna päätti kaupunginvaltuusto Espoon töstä. käy pois todennäköisesti jää puhdistamo ojan Suomen- jolloin Blominmäkeen, Espoon distamo syvyyteen. metrin 20 noin ja eteläkärjestä Helsingin päähän kilometrin seitsemän noin reunaan, ulkosaariston puhdistettuina johdettiin kunnista ympäröivistä 1986 lopulla. vuoden käyttöön otettiin poistotunneli aukeava eteläpuolella Katajaluodon 1982. kesäkuussa vät käynnistyi- louhintatyöt Munkkisaari-Katajaluoto Vuoteen2020puh valmistuumennessä uusi Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry:stä YmpäristöjohtajaPekkanostaayh- Kansanen Vuonna 1994 kaikki jätevedet Helsingistä ja ja Helsingistä jätevedet kaikki 1994 Vuonna 2 äjsemn uklna Viikki-Kyläsaari- runkolinjan Järjestelmän - -

konsultti oliollutjokinylempi taho.” la kuulla, että käyttäjiltä ei oltu kysytty mitään vaan Viikinmäen valintojen tekoa, saimme lähes kaikkial- Kun kävimme vierailuilla Euroopan laitoksilla ennen sovellettu. on Keski-Euroopassa esimerkiksi mitä kehittämisessä. prosessien käyttäjiä motivoinut varmasti on Tämä haluamansa. pitkälti aika saaneet ja valinnoista tä teknisis päättää saaneet ovatkäytännössä He sa. detty tiiviisti mukana suunnittelussa ja toteutukses se,Yhtenäkäyttöhenkilökuntaettäpi- syynäon on neet kohtuullisen hyvin ja välillä erinomaisen hyvin. distuksen kärjessä: menestyksenseuraavastijätevedenpuhHelsingin - tiivistää Tiainen Esko monia. on menestystekijöitä ansiosta työn kovan ja kehityksen Pitkän kanssa. vesilaitostenpohjoismaisten suurien muiden työtä näkee tulevaisuuden haasteena. Piekkari käsittelyn lietteen Erityisesti tavoitteisiin. muihin kohdistaa seuraavaksi kannattaisi sursseja re- ettäpoistossa, typen fosforinja tuloksia hyviä niin nyt jo saadaan Viikinmäessä mielestä karin ne eivätkuulu. erilaistatavaraa vessanpyttyyn jonne viemäriin, ja ja ruoantähteitä enemmän entistä heitetään sissa jätevesiverkoissa. Se tarkoittaa sitä, että kotitalouk- kasvuun ainekuorman huomiota kiinnittää Tiainen rantamisen varaa. pa - yhä mukaansa hänen on käyttövarmuudessa ja energiatehokkuudessa puhdistamoiden Myös teollisuuden jätevesien yhteiskäsittelyn lisäämisen. metsä- kuin vähentämisen osuuden viemäröinnin sekajohtamisen,sadevesienröityjenkäsittelyn ja - erillisviemä- edelleen, parantamisen laadun den jätevekeskeisimpinätulevaisuudenhaasteinaniin - jätevedenpuhdistuksen mainitsee Mäkelä Markku Meidän käytäntömme poikkeavat täysin siitä, siitä, täysin poikkeavat käytäntömme Meidän hankkeetovatmuutkin onnistu ja - ”Viikinmäki yhteis edelleen tekee ja tehnyt on VesiHSY HSY:nPiek Jukkatoimialajohtajavesihuollon Esko työskennellyt Vedessäpitkään Helsingin työskennellyt vesihallituksessa muassa Muun 3

- - - -

Näkökulma tyisesti suurten vesimäärien vuoksi...... Jos tarkastellaan tilannetta kansain- välisestä näkökulmasta, on vesiasioiden PERTTI SEUNA hallinta Suomessa korkealla tasolla, kuten Suomen Vesiyhdistyksen puheenjohtaja eräissä kansainvälisissä vertailuissakin on 1995-2004. EWA:n (European Water Asso- todettu. Vertaaminen tuottaa tosin vaike- ciation) hallituksen jäsen vuodesta 2005 uksia muun muassa epäyhtenäisen rapor- ja varapresidentti vuodesta 2009 alkaen. toinnin vuoksi.”

Näkemyksiä Suomen vesiensuojelusta

”Suomen vesiensuojelu on tehostunut merkittävästi muutaman viime vuosi- kymmenen aikana. Erityisesti teollisuu- den päästöjä on onnistuttu huomattavasti vähentämään, ja suuntaus on ollut sama asutuksen jätevesien puolella. Syitä hyvään kehitykseen löytyy pait- si tekniikasta, myös tiukentuneista luvista ja asenteista. Vesiensuojelun tavoiteohjel- mat ja vesivarojen kokonaissuunnitelmat ovat raamittaneet tavoitteita. Paikallisesti vesiensuojeluyhdistyksillä on voinut olla suurikin vaikutus kehitykseen. Haja-asutuksen osalta on merkittä- vää tehostumista jo tapahtunut uuden vesihuoltolain myötä. Tämä kehitys tulee epäilemättä jatkumaan, vaikka kyseessä on varsin huomattava taloudellinen satsa- us maaseudun kiinteistöille. Maataloudesta ja maa-alueilta tu- levat ravinnehuuhtoumat muodostavat edelleen suuren ja melko vaikeasti hoi- dettavan kuormituksen. Tälläkin alueella kehitys on kuitenkin edennyt mm. kos- teikkojen ja peltokohtaisten ravinnetasei- den tarkentuessa ja kehittyessä hyvään suuntaan. Huuhtoumien pienentäminen jatkos- sa vaatii monipuolisia keinoja. Erityisesti ravinteiden pidättämistä peltoalueelle tu- lisi lisätä; liikkeelle lähteneen kuormituk- sen puhdistaminen on ongelmallista eri-

141 ...... 142 ...... historiassatehdytvalinnat sitovat rajoittavatja nyt miten sitä, huomioi eivät jotka päätöksiä, tehdään kaupungeissa että on, Vaarana varjoon. mysten pyrki- lyhytaikaisempien välillä jäänyt on nittelu suun- aikavälinpitemmän myöhemmin mutta hän, 1900-luvun alussa. ja lopussa 1800-luvun perustamisvaiheessa tosten vesilai- jo laajalti tehtiinsuunnittelua Tällaista lua. suunnitteaikavälin- pitkän rinnalle päätöksenteon aikavälin lyhyen tarvitaan jätevesihuollossa ja sa vedenhankinnas eli vesihuollossa Yhdyskuntien on kaikkien yhteinen asia Loppusanat -Itämeren tulevaisuus töön. liikennekäyt vaikkapa kaasua, esimerkiksi giaa, giaomavaraisuutta tai peräti pyrkiä myymään ener- ener tavoitella voitaisiin Puhdistamoilla mykset? aineet janiidenpuhdistusmenetelmät? tä miten vaikuttavat jäteveden sisältämät haitalliset ovattoiminnanpitkäaikaisvaikutukset.tällaisen En- mitkä ja mullalla lietepohjaisella kuormittaa daan kasvihuonepäästöt ovat myös tutkimuksen alla. muutoksen kannalta? Jätevedenpuhdistuksen muut ilmaston - olisi toiminnalla tällaisella vaikutus nen bioenergiaamillai- hyödyntäätehokkaammin.Entä tarjoamaa lietteen ja kaasua voisiko ja talteen taa otfosfori, lukien ravinteet,mukaan pitäisikö ovat kysymyksiä Pohdittavia paremmin? nykyistä dyksi raavat: seu- muassa muun todennäköisestisymyksiäovat distamo helpottaa tilannetta. puh- tuleva Blominmäen laajentamispainetta. nut aiheutta- on puhdistamolle johtaminen jätevesien kuntien lähialueen useiden myös ja suunnitelmiin, alkuperäisiin Viikinmäen kuulunut ei typenpoisto Esimerkiksi kehitetty. ja laajennettu saoloaikana Silloin asioita pohdittiin jopa vuosisadan pää- vuosisadan jopa pohdittiin asioita Silloin Mk oii yä aa akit energiakysy ratkaista tapa hyvä olisi Mikä - voi maaperää selvitettävä,määrin Onmissä - hyöse- käyttäämiten lietteelle tehdäja Mitä - Viikinmäessä tulevaisuudessa eteen tulevia ky olemas senkoko on puhdistamoa Viikinmäen ------

käsissä. yritystenjärjestöjen,ja myös jokaisen suomalaisen puhtaamman Itämeren asiaa. ajamaan ryhtyneet myös ovat säätiöt ja yritykset yksityiset vuosikymmeninä Viime haittaamaan. ta jätevedenpuhdistus kuulumatonta sinne mitään joudu ei vessanpönttöön tai viemäriin että siitä, huolehtimalla paranemista tilan ympäristön tää on tärkeä ympäristöteko. arvostetaannykyäänjätevedenpuhdistus ja paljon, ympäristöä Puhdasta kannalta. hyvinvoinnin sen ihmi että ympäristön sekäelintärkeäksi nähdään se että siksi, vaan laissa, määrätään siihen että si, kuin onkinopittu jotakin. on historiasta että siltä, näyttäisi jälkeen, misen jätevedenpuhdistuksenvuottaaloitta sata- nyt, ja sitten vuosisata reilu jo asioista näistä käytiin lua Keskustejätevesistä.tulleista - ravinteitamuualta määrän huikean poistavat Ne puhdistajia. omaan denpuhdistamotsaastuttajiaole eivät vaan nimen- taja- elisaastuttajalistalla. kuormitvesistöjenkärkeen nostettujopa vuonna monena uutisoinnissa on Puhdistamot tuttajina. saas itse välillä nähdään jätevedenpuhdistamot päälaelleen: kääntyneet osittain ovat näkemykset Kansalaiskeskustelussa on tultu tilanteeseen, jossa ta saastuneet rannat ovat vähitellen puhdistuneet. suunnitelmia tehtäessä. jaintipaikkojenvalinnat sitovat tulevaisuudenkäsiä si- suurinvestoinnitja tehdythistoriassa laitoksiin ja verkostoihin Esimerkiksi vaihtoehtoja. olevia sä käytös ja päätöksiä tehtäviä tulevaisuudessa ja Itämeren tulevaisuus on paitsi valtion, kunnan, yksityinenedis helpostikansalainenvoiMyös Jätevesiä ei Suomessa puhdisteta nykyisin sik toimivathyvinettämuistaa,tärkeäjäteve On - ansios Jätevedenpuhdistuksenkehittämisen ------

144 ...... följd av denstora folkmängden. till ökat som avloppsvattenproduktionen på och bostadsbristen på både lösningar ut fundera des beslutsfattarestadenstvinga - och takt snabbare till 1900-talet ökade invånarantalet i Helsingfors övergången i allt Vid diskussion. väckt har som problem speciella varit hanteras borde hushåll privata från avloppsvattnet hur frågan och men tenkvalitetenluktprobleallmänna - de Tölöviken, i borgarna. med- till också upplysning och undervisning via sedan och yrkesmänniskorna bland först sig ut breda dock började idéerna nya De Europa. och Finland i föråldrade fortfarande vanligtvis domar sjuk orsakade som vad och hygien om ningarna nådde entillräckligthögnivå. digt att vetenskapen och ingenjörskonsten senare nödvän- dock det var början sin få kunna skulle avloppsvatten av reningen moderna den att För utnyttjas. delvis läge dagens i ännu som Maxima Cloaca avloppssystem omfattande rikets merska frågor.varitroaktuelladet - länge till känner Man mycket har hushållen från avloppsvattnet med vatten. huvudstadsborsavlopps miljoner 1,2 redan Esbo Helsingforsi reningsverkFinnå med tillsammans i nar reningsverket som öppnades 1994 i Viksbacka NumeraLahtis.re i HelsingforsAlphyddan - och i i förstade avloppsreningsverkenöppnades 1910 År Finland. i avloppsvatten rena började man sedan år hundra gått det har 2010 jubileumsåret Under Svenska sammandrag I Helsingfors har till exempel den dåliga vat dåliga denexempel till har Helsingfors I uppfattrådande slutet1800-taletvaravde I av blir man hur och avlopp av Anläggning - - - - lamanläggningen i Byholmen 1932 och öppningen öppningen 1932 Byholmenoch i lamanläggningen aktivs första den 1915, vatten desinficeringen av stavattenverket som1865,tidigt så inledandetav för det av öppningen varit exempel till har fors Helsing - avloppsvatteni av reningen och ningen befinnande. väl- individens för sörja statensatt äruppgift det att tanken dominerande mera allt sekelskiftet vid den av utsträckning stor i påverkades giennivån hyav förbättring en Kravenpå spillning. djurens hygienen,avloppsvattnet avhanteringen om som allmänna den om såväl bestämmelser innehöll ordningen i paragraferna olika De 1917. år ning ord- egen sin fick Helsingfors och Finland i bruk vatten förett cirka 4400km långtavloppsnät. Numerastaden.ansvarar från ut strömmadeHSY som avloppsvattnet för avledningsrör antal stort ett fanns udde Helsingfors på stadsbilden: också påverkade Detta havsstrand. närmaste till ut des led- avloppsvattnet att principen var 1920-talet på Ännu form. nuvarande sin fick avloppen an inn- länge ändå räckte Det 1875. år färdigt pet system var Viborg islutet av 1800-talet. Den första finländska staden som fick ett avlopps Finland. till också därefter sig spred utvecklingen Tyskland och och England i byggdes avloppen na moder första De 1900-talet. av delen första den på in långt ännu bostadshusen i vanlig gården på bort längst torrklosetten var det Trots Finland. i klosetter eller wc:n i Helsingfors och övriga städer Milstolpar för utvecklingen av vattenförsörjav utvecklingen- för Milstolpar i hälsovårdsordning allmän en togs 1879 År avlop- allmänna förstadet blevHelsingfors I vatten- med vanligare småningom blev Det - - - - - av vattenskyddslaboratoriet samma år. ningsverket i Viksbacka all den värmeenergi och Avloppsreningsverk byggdes speciellt aktivt hälften av den elenergi som det behöver. Den se- i Helsingfors under åren 1936–1971. Under denna naste tiden har man också diskuterat om gasen period växte staden kraftigt och behovet av re- kunde användas som trafikbränsle. ningsverk var stort. Som bäst fanns 11 aktiva re- Många av problemen under det senaste se- ningsverk. klet, till exempel nedsmutsningen av vattendra- När reningen av avloppsvatten i Helsingfors gen, är aktuella ännu idag, medan andra har kun- centraliserades till det nya reningsverket i Viks- nat lösas i och med att tekniken har utvecklats. backa som blev färdigt år 1994 fanns det bara tre Ur dagens synvinkel var till exempel lukterna i gamla reningsverk kvar: i Vik, Nordsjö och Byhol- Helsingfors i början av 1900-talet mycket otrev- men. Planeringen av byggandet i Viksbacka inled- liga. Dessutom har den allmänna kännedomen om des i början av 1980-talet och byggarbetet kunde vikten av att skydda vattendragen ökat på ett be- inledas år 1988. tydande sätt. Ett välsmakande och rent dricksvat- Då centralreningsverket som byggts inne i ten, miljöns välbefinnande och en välorganiserad berget i Viksbacka togs i bruk år 1994 inleddes ett rening av avloppsvattnet är idag centrala värden betydelsefullt kapitel i avloppsreningens historia i som vi i Finland har haft siktet inställt på under huvudstadsregionen. Under nästa årtionde byggs hela 1900-talet och i början av 2000-talet. ett annat centralreningsverk i Blombacken i Esbo och Finnå reningsverk tas ur bruk. Alla avloppsreningsverk som har öppnats i Helsingfors under 1900-talet är mekanisk-biolo- giska. På 1970-talet skärptes kraven beträffan- de reningen och reningsverken kompletterades med en kemisk fas för att avlägsna fosfor. Kväve- avspjälkningen har också utvecklats från och med 1990-talet. I dagens läge kan reningsverken i Viksbacka och Finnå mycket effektivt rena avloppsvattnet från fosfor och kväve som orsakar övergödning i Östersjön. Reningsresultaten är vid en internatio- nell jämförelse på toppnivå. I moderna avloppsreningsverk ska också slammet tas bort och gasen som uppstår vid be- handlingen av slammet utnyttjas. Av gasen får re-

145 ...... 146 ...... Laakso, joka olisen ajanguru,oli mukana.” tietenkäänsuunnitellut.KoneinsinööriPenttien ta koneivaikka- loppuun, alustavarten sitä nitelman yleissuunsuunnitellut- luonnoksetitsetulivat. Olin ensimmäiset Lauttasaaren kun Muistan Vesi. ja Maa vetäjänä oli Siinä laajennus. puhdistamon ren kastamaan. päässyttar ei niitä muuten sillä hinaajalla, mennä Pohjatutkimuksiatehtiin Katajaluodossa. piti Sinne kulkevat. jätevedet kaikki Helsingin jossa varten, kokoojaviemäritunnelia eli poistoviemäriä man mista kyllä riitti. opettele- joten nähnytkään, puhdistamoa ollut en töihin Mennessäni piirtäjiä. ja rakennusmestareita teknikoita, insinööriä, toistakymmentä oli Töissä puhdistamoita. suunniteltiin, Vesihuoltoa siellä na. 1967–68.seitsemänvuottasuunnittelijasiellä - Olin vuosina työttömyyskautta kauheaa keskellä toon rakennusviraskaupungin Helsingin töihin ”Pääsin (s. 1941) Eerik Räsänen Haastattelut: Petri Juuti,Riikka Rajala jaTapio Katko Puhdistamojen henkilökunnan muistoja matkan varrelta Viimeinen työ jossa olin mukana oli Lauttasaa- yleissunnitel- kanssa Somervuon Heikki Tein Riikka Rajala - - nuksia.” hidastivatlä toimintaa aiheuttivatja turhiakustan - byrokraattisetVälilläajalta. siltäkin maan syytkyl maksa- jouduttiin kustannuksia ja viikkoa kolme seisoi Työmaa tarvita. ei lupaa että vastaus, tuli päästä viikon parin ja lupahakemuksen, kuitenkin Lähetimme asemakaava-alueella. olevalla massa voi- ollut ei työmaa vaikka lupa-anomus, jallinen riä louhimatta. met 17 ollut olisi kilometristä 17 tilanteessa,jossa vaiheessa siinä Olimme maa-ainesottolupaa.tuota ollut ei meillä sillä työt, keskeyttämään duimme Jou- häiriöitä. muita ja melua alueella mielestään heidän aiheutimme Hermanni-Vallila-seura, sillä la maa-aineksenottolaki. Louhintaan puuttui lain tuel- uusi voimaan tuli aikana jonka totunnelilouhinta, pois on muisto jäänyt 1974.mieleen vuonna Yksi suunnitteluinsinööriksi rakennusvirastoon ”Menin (s. 1947) Esko Tiainen Minun piti lähettäärakennuslupavirastoonpiti Minun kir Aleksi Alku - - - - Aleksi Alku Miika Kainu

Veijo Ylinen Seppo Kiiskinen (s. 1953) (s. 1945)

”Olin vuodesta 1976 lähtien töissä kolmivuoroises- ”Tulin töihin Rajasaaren puhdistamolle vuonna sa kiertoryhmässä, joka kiersi puhdistamoja joihin 1973. Se oli vanhin puhdistamo Kyläsaaren jälkeen, tuli hälytys. Hälytykset tulivat suoraan autoon koo- rakennettu vuonna 1936. Se oli aktiivilietelaitos, jos- deina ja numeroina. Sitten vain katsoimme koodi- sa oli käytetty aika paljon saksalaista tekniikkaa. taulusta, että ahaa, tuonne lähdetään. Työurallani olin mukana tutkimassa uusia, te- Pienet puhdistamot oli aika lailla samanlaisia. hostettuja puhdistusmenetelmiä. Kyllä silloin jo tie- Kyläsaari oli isoin ja monimutkainen. dettiin, että vesien rehevöityminen johtuu ravinteis- Viikinmäessä on nykyisin hyvä ilmastointi, ta, erityisesti fosforista ja typestä. Uutta henkilö- mutta aikoinaan Munkkisaaren puhdistamolla väit- kuntaa saikin palkata tutkimaan menetelmiä, jotka tivät, että jos oli töihin mennessä kirkas kolikko voitaisiin ottaa käyttöön. Minäkin olin toinen tutki- taskussa, niin kotiin lähtiessä se oli aivan tumma. muksiin palkatuista. Kemiallisen fosforinpoiston ke- Muistan että työn ohella pelasimme paljon hittäminen nähtiin siinä vaiheessa tärkeimmäksi. korttia. Kun pari kaveria oli töissä, niin toiset jäivät Näkemykset veden puhtaudesta ovat nykyisin pelaamaan vuoronvaihdon yhteydessä.” muuttuneet paljon. Uin nuorena paljon Rajasaaren puhdistamon vieressä Hietaniemen uimarannassa. Silloin käsiteltiin vain 30 % jätevedestä. Ei siellä ol- lut uimakieltoa, eikä veden tilaa mitattu. Siellä sai uida ihan vapaasti, kun vaan väisteli jätevesien jäl- kiä. Nykyään ihminen on paljon hygieenisempi kuin silloin, ei tuollaisen takia jätetty uimista väliin.”

147 ...... 148 ...... ni Viikinmäen käyntiinajo.” teknillisestä1995korkeakoulusta vuonna aiheena- pulta myös diplomi-insinöörin työni, kun valmistuin valtavanmyös oli TeinViikinmäkijuttu. iso lo- siitä me pohjan Viikinmäen puhdistamon automaatiolle. loim- kauttakehittämisen Sen aikana.työurani ta muutoksis suurimmista yksi ollut on dyntäminen kiintoisa ja mielenkiintoinen työ. Automaation hyö- hyvin oli Se olemassa. ennen sitä ollut ei sitä minä se vähänpyörrytti, jahajuolipöyristyttävä. Kyllä puhdistuslaitoksilla. kierrätti ja minua opasti Ketola Reijo esimieheni Lähin käyttöteknikoksi. käyttötoimiston jätevesien palvelukseen, raston rakennusvikaupungin alusta 1972 vuoden”Tulin (s. 1946) Anatoli Korelin Tulin rakentamaan konekunnossapitoa, systee - Aleksi Alku - - jen kautta hyvin tärkeäksi.” ympäristöarvo- koetaan työkin Tällainen suojella. ettäoikeastipahastasiihen, yritetäänkaikintavoin välttämättömästä enemmän ja enemmän yhä nyt vuosikymmenenpaljonviime aikana. kehittySeon keskitetty puhdistus toimii turvallisesti. ukseen ja tasaiseen laatuun. Vesiensuojelumielessä prosessinohjamyös- panostamaanPystymme vin. hyvarauduttu on Ongelmatilanteisiin paremmin. paljon nykyisin varmistetaan Toimintaa tamiseen. rakenja käyttämiseenpuhdistamojenkuin hunkin muu- jää resursseja että sen, mahdollistanut on johtajana. yksikön ja käyttöpäällikkönä käyttökemistinä, nut toimi- Olen 2000.Veteen vuonna ”TulinHelsingin (s. 1968) Tommi Fred Suhtautuminenvesiensuojeluun muuttunuton jätevedenpuhdistus keskitetty Viikinmäkeen Aleksi Alku - - - Hannu Bask Aleksi Alku

Jukka Piekkari Ari Nevalainen (s. 1954) (s. 1962)

”Olen nykyisin HSY Veden toimialajohtaja. 1980-lu- ”Toimin Helsingin Veden ja kesään 2010 asti HSY vun alkupuoliskolla toimin Helsingin jätevesien ko- Veden viestintäpäällikkönä. Ajattelutavan muutos koamiseen ja puhdistamiseen liittyvissä erilaisissa työurani aikana oli valtaisa. Omalta kannaltani iso suunnittelu- ja kehittämistehtävissä rakennusviras- muutos oli asiakaslähtöinen tapa ajatella vesihuol- tossa ja silloisessa vesi- ja viemärilaitoksessa. toa. Kun aloitin työtä, asioita lähestyttiin vielä hy- Jätevedenpuhdistuksen hajauttaminen vas- vin teknisesti. Nyt vesihuollolla on iso asiakaspal- taan puhdistuksen keskittäminen on ollut suuri veluyksikkö. Kun tein ensimmäisen asiakastyyty- strateginen valinta. Keskittämispäätös on osoit- väisyystutkimuksen, hämmästeltiin pitkään, että tautunut erittäin hyväksi. Espoon äskettäin tekemä mihin sellaista tarvitaan. Tuloksista kiinnostuttiin päätös rakentaa uusi Suomenojan avopuhdistamon kuitenkin niin paljon, että siitä tuli tapa ja asiakas- korvaava kalliopuhdistamo Blominmäkeen tukee palautteiden keräys alkoi. hyvin metropolialueen jätevedenpuhdistuksen kes- Asiakastyytyväisyystutkimuksissa on tullut kittämisajattelua. Viikinmäki ja Blominmäki yhdes- vahvasti esiin, että helsinkiläiset tietävät juomave- sä pystyvät huolehtimaan hyvin noin puolentoista den laadun olevan huippuluokkaa. Jäteveden käsit- miljoonan asukkaan jätevesien puhdistuksesta. telyä tunnetaan paljon huonommin. Monet ovat kysyneet, eikö kaikki jätevedet oli- Haluammekin korostaa, että vesihuollon koko- si kannattanut keskittää Viikinmäkeen ja laajentaa naisketjuun kuuluu myös se, että vesi lähtee koti- sitä. Siellä olevissa kallioissa ei kuitenkaan ole riit- talouksista, ei vain tule sinne. Vesi on loppujen lo- tävästi tilaa tarvittaviin laajennuksiin. Lisäksi pitki- puksi aika halpaa kotitalouksille. Aina maksuista en siirtoetäisyyksien johdosta saatettaisiin joutua kuitenkin natistaan. Olemme halunneet selvittää, hankaliin tilanteisiin. Kahden ison puhdistamon mistä vesimaksu todella koostuu. Hanasta tule- avulla järjestelmä pystytään suunnittelemaan hy- va vesi vastaa kolmasosaa, kun kaksi kolmasosaa vin niin, että kapasiteettia voidaan tasata puhdis- on jätevesipuolta. Sillä summalla siis puhdistetaan tamoiden välillä tarpeen mukaan.” Suomenlahtea. Sitä kautta olemme halunneet vies- tittää helsinkiläisille, että he tekevät luonnonsuoje- lutyötä, kun maksavat vesimaksun.” 149 ...... 150 ...... 1 Waltari 1936, 301. Luku 1 tuksesta. Lahdessa eikirjattu juurimitääntietoja jätevedenpuhdis 42 Torikka 1994, 16-18; Tavast 1914, 184-197. 1920-luvulla 41 Torikka 1994, 13;Tavast 1914,184-197. 40 Torikka 1994, 13;Tavast 1914,184-197. 39 JuutiN.15.12.2000. myös Nousiainen,91-105; Nygård 2001, 31-38. 38 Torikka 1994, 157-166. 12;Löthner1912, Ks. tarkemmin 166; Tavast 1914,184-197. 37 Lahden KK1910-13; Torikka 1994, 157- 12;Löthner 1912, luettu 11.8.2003. Katko 1996, 42.; http://www.vbg.ru/~profi/about_eng.shtm, 36 passim; Backman, Kallenautio 1983, 313; Ruuth, 972; 35 Dippel1895, 10-11. 34 Juuti1993, 44–46; Katko 1996, 52. 33 Kallenautio 1984, 313; Katko 1996,45. 32 Laakkonen 20.2.1999, HeSa. 31 Goldman1997, 4. 30 TKA,THLVK1908,53; Snellman1909, 12-13, 34. 29 Anderson 1988, 200. 28 Ekman1947, 17-18. 27 Reid 39. 1991, 26 Porter 1998; Goodman&Chant 1999. 25 Hamlin1998, 1-4; Gray 1940; Foil et al.1993. 24 Foil et al.1993; Gray 1940. 23 Hendricks, 1-2; Katko 1996, 39. 22 Juuti&Katko 1998, 23-27. 21 Gray 1940; Foil et al.1993; Hendricks, 17. 20 Gray 1940; Foil et al.1993. 19 HelsinginVesi 2006. 18 Katko 1996; Herler1995. 17 Juuti&Katko 1998, 185. v.1909 Snellmanin mukaan vain joka viidennessä huoneisto 16 Jutikkala 1979, 147. Omakäymäläolityöväenasunnoissa 15 Harjula2003, 22. 14 Brunow-Ruola 2001, 234. pungin historia IV, jälkimmäinennide, 18-20. 13 Waris 1973, 202- 248; Lahti 1960, 191-192; Helsinginkau - 195-248. toria V, ensimmäinennide, 56-61, 258-267; Halonen1963, 12 Suolahti 1972, 144-145, 198-199; Helsinginkaupungin his 267; Waris 1973, 13-18; Halonen1963, 195-248. singin kaupungin historia V, ensimmäinennide, 56-61, 258- 11 Katko 1996, 57-58; Suolahti 1972, 144-145, 198-199; Hel- 10 TKA,THLBI:1,Gustafssonin kirjelautakunnalle 10.6.1890. 9 Laakkonen 2001, 48-50. 8 Hornborg 1950, 370–371. 7 Kajaste 2003. 6 Katso tarkemmin Laakkonen 2001 29.11.1848 Helsingfors Tidningarissa. 5 Martinsen2006, 254. Tarinan kertoi Z.Topelius 4 Waltari 1936, 74. toria III:1,525. 3 Kajaste 2003; Laakkonen 2001; Helsinginkaupungin his 2 Ks. tarkemmin esim. Juuti2001. 1875–1878, 360–370. toshistoriaa; HKA,Tallqvistin ehdotus selostettu KH:ssa Viikinmäen arkisto, historiallisia papereita, Viemärilai- 1 Suolahti 1972, 241-242; Katko 1996, 56-57, KH1875–1878; Luku 2 Viitteet - - - ta. Helmikuu 1977. viemärilaitoksen nykytilasta jasen kehittämissuunnitelmas 41 HKRV Katurakennusosasto. Muistio Helsinginkaupungin ta. Helmikuu 1977. viemärilaitoksen nykytilasta jasen kehittämissuunnitelmas 40 HKRV Katurakennusosasto. Muistio Helsinginkaupungin 39 Saarinen 1986. ta. Helmikuu 1977. viemärilaitoksen nykytilasta jasen kehittämissuunnitelmas 38 HKRV Katurakennusosasto. Muistio Helsinginkaupungin 37 Saarinen 1986. mietintö. hallituksen mietinnöt. 1970. N:o1-1970. Jätevesikomitean 36 Helsinginkaupunginvaltuuston asiakirjat. Kaupungin- mietintö, 61. hallituksen mietinnöt. 1970. N:o1-1970. Jätevesikomitean 35 Helsinginkaupunginvaltuuston asiakirjat. Kaupungin- 34 VK1947-49 puhdistuslaitosten toiminnasta; Katko 1996. 33 HKRV TKt; Pesonen 1985, 172-176. 1929, 132–133. Helsinki1932. 32 Kertomus Helsinginkaupungin kunnallishallinnosta 31 Katko 1996. 30 Vuorivirta 1993, 54–55. 29 Granqvist 1929, 530–531. 28 Granqvist 1929, 541. 27 Granqvist 1929, 541. 26 Granqvist 1929, 541. 25 Granqvist 1929, 539–540. 24 Granqvist 1929, 539. tieteessatapahtuu.fi/992/vuorisalo.htm. 23 Granqvist 1929, 538–539; Vuorivirta 1993, 3;http://www. 22 Katko 1996. 21 Torikka 1994, 15. nen 2001. 2001,184-186; Herranen 2001, 88-89; Laakkonen &Lehto - 20 Erävuori1976, 16-17; Tanhuala 1994, 23-24; Laakkonen 1998, esim. 56-57. 19 Hietala 1992, 229-230; Katko 1996; 41; Juuti&Katko 18 Gorbatow 2007. 17 Helsinginterveydenhuoltojärjestys, luku XI,§4ja5. 16 Granqvist 1929, 537. 15 Waltari 1953, 8,9, 16. 14 Granqvist 1929, 537. 13 Åström 1956, 9-13, 106–107. 12 Laakkonen 2001, 94-99; Nygård 2001, 32-38. Laakkonen 2001. lostettu KH1875-1878, 360–370; Herranen 2001, 56-64, 11 Katko 1996, 56-57, KH1875–1878, Tallqvistin ehdotus se- 10 Waris 1973, 199-200. 9 Lillja1938, 13. 8 Topelius 1873. 7 HKRV Katurakennusosasto 50v. 1919-1969, 9-10. Muistio 31.1.1996. 6 Helsinginkaupungin vesilaitos. Tiedotus. Työryhmä/RV. 5 Saarinen 1986. HKRV Katurakennusosasto 50v. 1919-1969. 4 HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti; Saarinen 1979; 3 HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti. 2 Lehtonen 1994, 14. ten lähteiden vertailun perusteella uskottavimmilta. tamasta viemäristä. Vuodet 1838 ja1875 vaikuttavat lukuis laisia vuosia, samoin ensimmäisestä kaupungin rakennut todettakoon, että sen valmistumisesta esiintyy lukuisia eri- 1 Ks. Herranen 2001. Ensimmäisestä Helsinginviemäristä Luku 3 - - - - - 42 HKRV Katurakennusosasto 50 v. 1919-1969. 97 HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti. 43 VK 1947-49 puhdistuslaitosten toiminnasta. 98 Lehtonen 1994, 19-20. 44 Kajaste 2003; Laakkonen 2001; Laakkonen & Laurila 99 HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti. 2001. 100 Veijola 1945. 45 VK 1947-49 puhdistuslaitosten toiminnasta. 101 HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti. 46 VK 1947-69 puhdistuslaitosten toiminnasta. 102 Helsingin kaupungin vesilaitos. Tiedotus. Työryhmä/RV. 47 HKRV Katurakennusosasto 50 v. 1919-1969. Muistio 31.1.1996. 48 Helsingin kaupungin rakennusviraston vesilaboratorio 103 VK 1959. on tarkkaillut Helsingin ja Espoon kaupunkien merialueen 104 HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti. veden laatua vuodesta 1965 alkaen. Pesonen et al . 1978. 105 HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti; HKRV VK 49 HKRV Katurakennusosasto 50 v. 1919-1969. 1978. 50 Lehtonen 1994, 60. 106 Kiiskinen S. 30.11.2009. 51 Lehtonen 1994, 60. 107 HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti. 52 Lehtonen 1994, 61. 108 HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti. 53 Lehtonen 1994, 60. 109 Lehtonen 1994, 22. 54 HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti. 110 HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti; HKRV. Katu- 55 HKRV Katurakennusosasto. Muistio Helsingin kaupungin rakennusosasto 50 v. 1919-1969, 31. viemärilaitoksen nykytilasta ja sen kehittämissuunnitelmas- 111 HKRV. Katurakennusosasto 50 v. 1919-1969, 31. ta. Helmikuu 1977. 112 HKRV. Katurakennusosasto 50 v. 1919-1969, 31. 56 HKRV VK 1981. 113 Lehtonen 1994, 22. 57 Lehtonen 1994, 41. 114 HKRV. Katurakennusosasto 50 v. 1919-1969, 33. 58 Katko 1996, 255, 257. 115 HKRV. Katurakennusosasto 50 v. 1919-1969, 36. 59 Katko 1996, 253. 116 VK 1957. 60 Lehtonen 1994, 40. 117 VK 1957. 61 HKRV Katurakennusosasto. Muistio Helsingin kaupungin 118 Helsingin kaupungin vesilaitos. Tiedotus. Työryhmä/RV. viemärilaitoksen nykytilasta ja sen kehittämissuunnitelmas- Muistio 31.1.1996. ta. Helmikuu 1977. 119 Saarinen 1979, 17. 62 Lehtonen 1994, 54. 120 Helsingin kaupungin viemärilaitoksen kehittäminen vv. 63 Katko 1996. 1976-1985. HKRV Katurakennusosasto. Puhdistamotoimisto 64 HKR Sanomat 6, 1983, 12. ja suunnittelutoimisto. Tammikuu 1975. Raportti. 65 VK 1958; 1960. 121 Helsingin kaupungin vesilaitos. Tiedotus. Työryhmä/RV. 66 HKRV Katurakennusosasto 50 v. 1919-1969, 33. Muistio 31.1.1996. 67 HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti. 122 Jätevedenpuhdistuslaitosten VK 1954. 68 Lehtonen 1994, 27. 123 Jätevedenpuhdistuslaitosten VK 1959. 69 HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti. 124 HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti. 70 Saarinen 1979. 125 HKR Sanomat 6, 1983, 8. 71 HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti. 126 HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti. 72 Saarinen 1979. 127 HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti; HKRV VK 73 Lehtonen 1994, 19. 1968. 74 Lehtonen 1994, 19. 128 HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti. 75 Lehtonen 1994, 19. 129 Helsingin kaupungin vesilaitos. Tiedotus. Työryhmä/RV. 76 HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti. Muistio 31.1.1996. 77 HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti; Lehtonen 130 Saarinen 1986. 1994, 19. 131 HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti. 78 Jätevedenpuhdistuslaitosten VK 1964. 132 Fred T. 2.9.2009. 79 HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti. 133 Saarinen 1986. 80HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti; HKRV VK 134 Saarinen 1986. 1969-1970. 135 Saarinen 1986. 81 Saarinen 1989. 136 Helsingin kaupungin vesilaitos. Tiedotus. Työryhmä/RV. 82 Saarinen 1979. Muistio 31.1.1996. 83 Saarinen 1989. 137 VVL 1989. 84 HKRV VK 1973. 138 VVL 1989; HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti. 85 HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti. 139 http://www.kuves.fi/?p=intro&l=fi, viitattu 11.3.2010. 86 HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti. 140 VVL 1989. 87 Saarinen 1979. 141 VVL 1989. 88 HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti. 142 HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti. 89 Saarinen 1989. 143 VVL 1989; HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti. 90 HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti; Saarinen 144 VVL 1989. 1989. 145 HKR Sanomat 6, 1983, 7. 91 Saarinen 1989. 146 VVL 1989. 92 Saarinen 1989. 147 VVL 1989. 93 Saarinen 1989. 148 VVL 1989. 94 Saarinen 1989. 149 HS - Kaupunki - 29.3.1995. Viikin puhdistamon tontilla 95 HKR Sanomat 6, 1983, 6. alkaa maamassojen puhdistus 96 HKR Sanomat 6, 1983, 6. 150 Helsingin kaupungin vesilaitos. Tiedotus. Työryhmä/RV.

151 ...... 152 ...... 19 HKRV Katurakennusosasto. Muistio Helsinginkaupungin 18 Saarinen 1986. 17 Juuri&Rajala 2007. 16 Jäppinen1997. 15 Jäppinen1997. 14 Espoon VLVK1984-1986, 1988 ja1989. 13 Rouvinen 1980. 12 Jäppinen1994. 11 Lehtomäki &Laaksonen 1981. 10 Lehtomäki &Laaksonen 1981. 9 Lehtomäki &Laaksonen 1981. 8 MaajaVesi Oy 1972. 7 Juuri&Rajala 2007. 6 Virtanen (toim.) 1999, 55. 5 Jäppinen1994. 4 Jäppinen1994. 3 MaajaVesi Oy 1966. 2 Espoon sanomat 31.10.1969. 1 Juuri&Rajala 2007. Luku 4 188 Kallioniemi 1977, 2-5. 187 Kallioniemi 5.10.2006. gissä 14.11.1963. 186 VLArkisto, Länsi-Suomen vesioikeuden päätös, Helsin- 185 Kallioniemi 1977, 3. 184 HelsinginmlkKK1960. 183 Helsingin mlkKK1958. 182 Kallioniemi 5.10.2006. 181 Juuti, Äikäs&Katko 2003, 74–75; Juuti&Katko 2006. 180 Hyömäki. 179 Vuorenmaa 25.8.2004 teoksessa Juuti&Katko 2006. 178 Kallioniemi 1977. 177 VKA,KK1952. 176 Korelin A.5.2.2010. 175 HKRV. Katurakennusosasto 50v. 1919-1969, 33. 174 HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti. 173 HKRV. Katurakennusosasto 50v. 1919-1969, 33. 172 Jätevedenpuhdistuslaitosten VK1960. Muistio 31.1.1996. 171 Helsinginkaupungin vesilaitos. Tiedotus. Työryhmä/RV. 170 Järviniitty 1986. 169 Järviniitty 1986. 168 HKRSanomat 6,1983, 10. 167 HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti. 166 Järviniitty 1986. 165 Järviniitty 1986. 164 Jätevedenpuhdistuslaitosten VK1967. 163 Katko 1996, 255-256. 162 Jätevedenpuhdistuslaitosten VK1966. 161 Järviniitty 1986. Muistio 31.1.1996. 160 Helsinginkaupungin vesilaitos. Tiedotus. Työryhmä/RV. 159 HKRSanomat 6,1983, 5. 158 HKRSanomat 6,1983, 4. 157 HKRSanomat 6,1983, 4. 156 HKRSanomat 6,1983, 4. 155 Kämppi1985. 154 Kämppi1985. 153 Kämppi1985. 152 Jätevedenpuhdistuslaitosten VK 1967. 151 Kämppi 1985; HKRV Katuosasto. Julkaisematon raportti. mo olimitoitettu 35 000asukkaalle. erilaisia numeroarvoja. Eräidentietojen mukaan puhdista- Muistio 31.1.1996. Laajasalon mitoituksesta onarkistoissa 59 Länsiväylä28.3.1974. 58 Länsiväylä19.12.1993. 57 Helsingin kaupunki 2008, 31. fault.asp 56 http://www.hsy.fi/vesi/ymparisto/ekomultaa/Sivut/de- Muistio 31.1.1996. 55 Helsinginkaupungin vesilaitos. Tiedotus. Työryhmä/RV. 54 Lehtonen 1994, 65. ta. Helmikuu 1977. viemärilaitoksen nykytilasta jasen kehittämissuunnitelmas 53 HKRV Katurakennusosasto. Muistio Helsingin kaupungin ta. Helmikuu 1977. viemärilaitoksen nykytilasta jasen kehittämissuunnitelmas 52 HKRV Katurakennusosasto. Muistio Helsinginkaupungin 51 Lehtonen 1994, 59. 50 HKRV. Katurakennusosasto 50v. 1919-1969. 49 Jätevedenpuhdistuslaitosten VK1953. 48 RIL2004, 555; Lehtonen 1994, 30-59. asp?contentid=48746#a0 47 http://www.ymparisto.fi/default. viikinmaki/Sivut/default.asp 46 http://www.hsy.fi/vesi/palvelut/jatevesi/puhdistamot/ luettu 31.3.2010. 45 http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article30474.ec asp?contentid=48746#a1, luettu 30.3.2010. 44 http://www.ymparisto.fi/default. to- velvoite. 43HS Kaupunki 6.6.1995. Helsinginjätevesille typenpois 42 Ylinen V. 1.9.2009. Muistio 31.1.1996. 41 Helsinginkaupungin vesilaitos. Tiedotus. Työryhmä/RV. Muistio 31.1.1996. 40 Helsinginkaupungin vesilaitos. Tiedotus. Työryhmä/RV. 39 Tiainen E.30.11.2009. Muistio 31.1.1996. 38 Helsinginkaupungin vesilaitos. Tiedotus. Työryhmä/RV. 37 Tiainen E.30.11.2009. si- javiemärilaitos. Esite. 36 Viikinmäen keskuspuhdistamo. Helsinginkaupungin ve- 35 Tiainen E.30.11.2009. 34 Saarinen 1986, 22. si- javiemärilaitos. Esite. 33 Viikinmäen keskuspuhdistamo. Helsinginkaupungin ve- 32 Tiainen E.30.11.2009. 31 Saarinen 1986, 21. 30 Katko 1996. 29 Saarinen 1986, 15-18. Muistio 31.1.1996. 28 Helsinginkaupungin vesilaitos. Tiedotus. Työryhmä/RV. 27 Tiainen E.30.11.2009. 26 Tiainen E.30.11.2009. Sähköposti. Työryhmä/RV. Muistio 31.1.1996. 25 Saarinen 1986; Helsinginkaupungin vesilaitos. Tiedotus. 24 Saarinen 1986. toksen kehittäminen vv. 1976-1985. Tammikuu 1975. Suunnittelutoimisto. 1975. Helsinginkaupungin viemärilai- 23 HKRV. Katurakennusosasto. Puhdistamotoimisto ja Muistio 31.1.1996. 22 Helsinginkaupungin vesilaitos. Tiedotus. Työryhmä/RV. ta. Helmikuu 1977. viemärilaitoksen nykytilasta jasen kehittämissuunnitelmas 21 HKRV Katurakennusosasto. Muistio Helsinginkaupungin 20 VVL 1989. ta. Helmikuu 1977. viemärilaitoksen nykytilasta jasen kehittämissuunnitelmas x, luettu 12.5.2010. , luettu 31.3.2010. x, luettu 31.3.2010. - e , - - - - 60 Jäppinen M. 2.6.2006. 25 Haapanen 2000. 61 Länsiväylä 19.12.1993. 26 Julkaisu “Helsingin purot”, jossa rajattiin kaikille Helsin- 62 Espoo JVL VK 2005. gin puroille valuma-alueet ja esitettiin veden laatutietoja 63 Jäppinen M. 2.6.2006. koko kaupungin alueelta, ilmestyi vuonna 1987. Laajempia 64 http://www05.turku.fi/ah/ tutkimuksia yksittäisten kaupunkipurojen veden laadusta ykltk/2006/0627021x/1418849.htm, luettu 5.5.2010. alettiin tehdä vasta 1990-luvun loppupuolella. Helsingin 65 Veijola 1945. purojen veden laatu on nykyisin keskimäärin kohtalaista, 66 Veijola 1945. kun otetaan huomioon ympäristö, missä purot virtaavat. 67 http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=293629, Lähde: http://blogit.helsinki.fi/envirohist/helsinki/ruth_tik- luettu 17.5.2010. kanen_2001.htm, luettu 19.3.2010. 68 HKRV Katurakennusosasto 50 v. 1919-1969, 31. 27 Rajasaaren Vesiensuojelulaboratorion toiminta vuon- 69 Veijola 1945. na 1967. 70 Lehtonen 1994, 24. 28 Pesonen et al. 1978. 71 HKRV Katurakennusosasto. Muistio Helsingin kaupungin 29 Kansanen P. 31.5.2010. viemärilaitoksen nykytilasta ja sen kehittämissuunnitelmas- 30 Piekkari J. 30.11.2009. ta. Helmikuu 1977. 31 http://lehti.luontoportti.fi/fi/uutiset/toolonlahden-laji- 72 HKR Sanomat 6, 1983, 7. maara-yllatti-tutkijat, luettu 8.6.2010. 73 Helsingin kaupungin vesilaitos. Tiedotus. Työryhmä/RV. 32 HS - Ulkomaat - 21.10.2006. Mannila. Muistio 31.1.1996. 33 Helsingin Veden Mediaseuranta 16.5.-31.5.2007, Helsin- 74 http://www.hsy.fi/vesi/ymparisto/biokaasua/Sivut/de- gin Uutiset, 13.5.2007, s.1, 5/6/8/11:- fault.aspx, luettu 12.5.2010. 34 Helsingin kaupunki 2008, 31. 75 http://www.hsy.fi/vesi/ymparisto/biokaasua/Sivut/de- 35 Ruth & Vaalgamaa 2003. fault.aspx, luettu 12.5.2010. 36 Helsingin kaupunki 2008, 27-28. 37 Lehtonen 1994, 54. 38 Saviranta L. 19.11.2009. Luku 5 39 Rajala 2009; Järvinen 1999. 1 Kivistö & Laakkonen 2001 teoksessa Laakkonen et al. 40 Indata Oy 1999, 6. 2001, 158, 160. 41 Mäkinen 1996, 7. 2 Kivistö & Laakkonen 2001 teoksessa Laakkonen et al. 42 Mäkinen 1996, liite 2. 2001. Alkuperäislähde: Emil Teriä, s. 1894, Taivallahti, 43 54. Valtakunnalliset vesihuoltopäivät. 2.6.2010.Vaasa. 1900-alku, Muistelmia vanhasta Helsingistä, Helsinki-Seura 44 Ruth & Vaalgamaa 2003. ry, HKA. 45 Ruth & Vaalgamaa 2003. 3 http://blogit.helsinki.fi/envirohist/helsinki/laakko- 46 Vahtera et al. 2005. nen_1999.htm, luettu 19.3.2010. 47 Vahtera et al. 2005. 4 Nyyssönen. 48 Vahtera et al. 2005. 5 Juuti 2001. 49 Helsingin kaupunki 2008, 27. 6 Lehtonen 1994, 15. 50 Helsingin kaupunki 2008, 32; www.itamerihaaste.net, 7 Lehtonen 1994, 14. luettu 8.6.2010. 8 http://arkkitehtiwiki.info/Helsingin_rakentamisen_vaihei- ta, luettu 18.3.2010. 9 Schönach 2008. Luku 6 10 Schönach 2008; Kivistö & Laakkonen 2001. 1 Helsingin kaupungin vesilaitos. Tiedotus. Työryhmä/RV. 11 Schönach 2008. Muistio 31.1.1996. 12 Herranen 2001. 2 HKRV. Katurakennusosasto. Puhdistamotoimisto ja Suun- 13 http://blogit.helsinki.fi/envirohist/helsinki/ruth_tikka- nittelutoimisto. 1975. Helsingin kaupungin viemärilaitoksen nen_2001.htm, luettu 19.3.2010. kehittäminen vv. 1976-1985. Tammikuu 1975. 14 Helsingin KV asiakirjat. KH mietinnöt. 1970. N:o 1-1970. 3 Tiainen E. 30.11.2009. Sähköposti. Jätevesikomitean mietintö. 15 Helsingin KV asiakirjat. KH mietinnöt. 1970. N:o 1-1970. Jätevesikomitean mietintö. 16 Helsingin KV asiakirjat. KH mietinnöt. 1970. N:o 1-1970. Jätevesikomitean mietintö. 17 Helsingin KV asiakirjat. KH mietinnöt. 1970. N:o 1-1970. Jätevesikomitean mietintö. 18 Helsingin KV asiakirjat. KH mietinnöt. 1970. N:o 1-1970. Jätevesikomitean mietintö. 19 Helsingin KV asiakirjat. KH mietinnöt. 1970. N:o 1-1970. Jätevesikomitean mietintö. 20 Helsingin KV asiakirjat. KH mietinnöt. 1970. N:o 1-1970. Jätevesikomitean mietintö. 21 Piekkari J. 30.11.2009. 22 Helsingin kaupungin vesilaitos. Tiedotus. Työryhmä/RV. Muistio 31.1.1996. 23 Haapanen 2000. 24 Haapanen 2000.

153 ...... 154 ...... VVL 1989. Viikin jätevedenpuhdistamo. Helsingin • VK1957–2009. • VK1947–49 puhdistuslaitosten toiminnasta. • Rajasaaren Vesiensuojelulaboratorion toiminta • Jätevesipuhdistuslaitosten VK1953–1967. • HKRSanomat 6,1983. • sekä: Arkistolähteet mainittu yksityiskohtaisesti tekstissä HSY, Viikinmäen jätevedenpuhdistamon arkisto: Helsingin mlkKK1958-1960. Vantaan kaupunginarkisto: Arkistolähteet mainittu yksityiskohtaisesti tekstissä. HSY, HelsinginVeden arkisto: Valtakarin vastine Eero Vuohulan kirjoitukseen • Suomenojan JVLVK2005. • Rouvinen T. 1980. Jätevedenpuhdistuksen laajennus • MaajaVesi Oy. 1992. Suomenojan puhdistamon • MaajaVesi Oy. 1972. Selvitys jätevedenkäsittelyn • MaajaVesi Oy. 1966. Suomenojan jäteveden- • Lehtomäki P. &Laaksonen S. 1981. Suomenojan • JäppinenM.1997. Typenpoisto käynnistyy Espoon • JäppinenM.1994. Suomenojan jätevesilaboratorion • Espoon VLVK1982-1989. • Espoo JVLVK2005. • HSY, Espoon Veden arkisto: Arkistolähteet mainittu yksityiskohtaisesti tekstissä. HKA, Helsinginkaupunginarkisto: Arkistolähteet VVL VL VKA VK TKA TK THL KV KK KH JVL HSY HKY HKRV HKA Lyhenteet Lähdeluettelo Syyskuu 1989. Julkaisematon esite. kaupunki. Vesi- javiemärilaitos. Viemärilaitososasto. vuonna1967. HS 2.7.1977. suunnitteilla Espoon Suomenojalle. Lehtikirjoitus 3/1980. kehittäminen 1990-luvulla.Raportti 25.2.1992. 22.12.1972. tehostamistoimenpiteistä Suomenojan puhdistamolla puhdistamon yleissuunnitelma.12.5.1966. päätökseen. Espoo. Esbo. 1/1981, 12–13. jätevedenpuhdistamo valmistuu –Espoon suururakka jätevesistä. Teviisi 5/1997, 10–11. Julkaisematon kirjoitelma. 25-vuotishistoriikki 1969–1994. Vesi- javiemärilaitos Vesilaitos Vantaan kaupunginarkisto Vuosikertomus Tampereen kaupunginarkisto Toimintakertomus Terveydenhoitolautakunta Kaupunginvaltuusto Kunnalliskertomus Kaupunginhallitus Jätevedenpuhdistamo Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingin kaupungin ympäristökeskus Helsingin kaupungin rakennusvirasto Helsingin kaupunginarkisto Helsingin Sanomat 6.6.1995. Helsinginjätevesille typen- Helsingin Sanomat 30.8.2006. Helsingin Sanomat 23.8.2006. 20070111SI1KA0334m, luettu 7.6.2010. letaan+l%C3%A4mmitt%C3%A4%C3%A4+taloja/HS hs.fi/asuminen/artikkeli/J%C3%A4tevedell%C3%A4+a lioon louhittiin hehtaari tunneleita. Saatavilla: http://www. kaukolämpöä ja–jäähdytystä. Katri Valan puiston alle kal- aletaan lämmittää taloja. Helsinginuusilaitos pumppaa Helsingin Sanomat 11.1.2007. PyykkönenA-L. Jätevedellä Helsingin Sanomat 21.10.2006. Mannila. alkaa maamassojen puhdistus. Helsingin Sanomat 29.3.1995. Viikin puhdistamon tontilla Helsingin Sanomat 5.6.2008. Mykkänen. Espoon Sanomat 23.1.1968, 8.8.1969 &1.10.1969. kat kestit. Aamulehti. Asiat-liite. 14.2.2010. AholaE.Itämeren haus Sanoma- jaaikakauslehdet Stenholm K.syksy 2009. Seppälä O. syksy 2009. Seuna P. syksy 2009. Saviranta M-L.syksy 2009. Mäkelä M.syksy 2009. Kohonen T. syksy 2009. Kansanen P. 31.5.2010. Hukka J. syksy 2009. Homanen K.syksy 2009. Hirsto I.syksy 2009. Sähköpostihaastattelut/Näkökulmat Ylinen V. 1.9.2009. Tiainen E.30.11.2009. Sähköposti. Tiainen E.30.11.2009. Saviranta L.19.11.2009. Räsänen E.10.10.2006. Piekkari J. 30.11.2009 &2.12.2009. Nevalainen A.30.11.2009. Korelin A.5.2.2010. Kiiskinen S. 30.11.2009. Kansanen P. 31.5.2010. Kallioniemi 5.10.2006. Jäppinen M.2.6.2006. Juuti N.15.12.2000. Heltonen P. 22.3.2006. Herler I.31.8.1995. Fred T. 2.9.2009. Haastattelut jahenkilökohtaiset tiedonannot muuta mainita. Mainittu asianomaisessa kohdassa, viitattu 25.5.2010 ellei Internet-lähteet VKA,KK1952. • TKA,TKKA,terveyshoitosäännöt 2.4.1890, §24. • TKA,THLVK1908,53. • TKA,THLBI:1,Gustafssonin kirjelautakunnalle • Lahden KK1910–1913. • HKY, Välikangas, tutkimuksia 1919–1922. • Muut arkistolähteet: 10.6.1890. - - poisto- velvoite. Goodman D. C. & Chant C. 1999. European Cities and Helsingin Sanomat 20.2.1999. Laakkonen. Technology. London: Routledge. Ilta-Sanomat 18.2.1957. Länsiväylä 28.3.1974 & 19.12.1993. Gorbatow 2007. Uiminen Helsingissä, Helsingin kaupungin Rakennuslehti 7.6.2010. Katri Valan lämpöpumppulaitos ympäristökeskus, Helsinki 2007. lämmittää ja viilentää toimistoja. Tompuri V. Saatavilla: http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/uutiset/8222.html, lu- Granqvist, R. 1929. Nykyaikaisista viemäriveden vaaratto- ettu 7.6.2010. maksitekemistavoista ja silmäys Helsingin viemärioloihin. Uusi Suomi 16.9.1968. Teknillinen Aikakausilehti. Vol 19, 9, 530-–541. Väylä 1.11.1969. Wasabladet, no. 72, 8.9.1883. Gray H.F. 1940. Sewerage in Ancient and Mediaeval Times. Sewage Works Journal. Kirjallisuus ja artikkelit Haapala P. 1986. Tehtaan valossa. Teollistuminen ja työvä- Anderson L. 1988. Water-supply. s. 195-220 teoksessa: Ball estön muodostuminen Tampereella 1820–1920. Helsinki ja N. R. (ed.) 1988. Building Canada. Tampere. A History of Public Works. University of Toronto Press. Haapanen E. (toim.) 2000. Viikki-vihko. Johdatusta Viikin Armstrong E. L. (toim.) 1976. History of Public Works in the luontoon. Saatavilla: http://www.gardenia-helsinki.fi/Viikin- United States. APWA. luonto/documents/Opetusmateriaali.pdf.

Asola I. 1999. Suomen ylävesisäiliöiden tekniikan kehitys ja Halonen T. 1963. Eräs yleishyödyllinen rakennusyritys Hel- ympäristökuva 1876–1998. Tampere TTKK. singissä vuosina 1875–1876. Suruttomain ja Kampin villat. Teoksessa: Entisaikain Helsinki VII, Helsinki 1963. Aziz K. M. A., Hoque B. A., Huttly S. R. A., Minnatullah K. M., Hasan Z., Patwary M. K., Rahaman M. M. & Cairncross S. Hamlin C. 1998. Public Health and Social Justice in the Age 1990. Water Supply, Sanitation and Hygiene Education. Re- of Chadwick Britain, 1800–1854. Cambridge port of a health impact study in Mirzapur, Bangladesh. UN- DP- World Bank. WSRS no. 1. Harjula M. 2003. Tehdaskaupungin takapihat. Ympäristö ja terveys Tampereella 1880–1939. Tampereen Historiallisen Backman W. 1923. Den allmänna hälso- och sjukvårdens Seuran julkaisuja XVII. Tampere. utveckling i Finlands städer under åren 1874-–1923. Julkaisematon käsikirjoitus. KLA. Heikkerö T.E. 1987. Kehitysmaiden kehittämisen vaikeudet. Kanava. Vsk. 15, no. 5 Brunow-Ruola M. 2001. Héléne ja Augusta. Porvariston elä- mää Turussa 1870–1920. Keuruu. Heinonen M. 2008. Energian talteenoton mahdollisuudet ja tulevaisuus jätevedenpuhdistamoilla Vesihuoltopäivät Coffey K. & Reid G. 1976. Historical implications for develo- 2008. Esitelmä. Kuopio 4.6.2008. ping countries of the developed countries water and waste- water technology. The University of Oklahoma. Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupungin julkaisuja 24. Toinen korjattu painos 1981. Dippel E. 1895. Viipuri teknisestä ja teollisesta näkökulmas- ta kuluvan vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla. Viipurin Helsingin kaupungin historia I osa. Helsinki 1950. Teknisellä klubilla pidetty esitelmä 21.3.1895. Helsingin kaupungin historia osa III, nide 1. Ekman K. 1947. Fornt och nytt i uppvärmning och vattenför- Lindberg Carolus & Rein, Gabriel. Helsinki 1950. sörgning. Historisk återblick på värme- och sanitetstekni- kens utveckling i Finland. (Ei painopaikkaa) Helsingin kaupungin historia IV, jälkimmäinen nide, Hel- sinki 1956. Erävuori J. 1976. 100 vuotta vesilaitostoimintaa Helsingissä. Helsingin kaupungin julkaisuja no. 28. Helsingin kaupungin historia V, ensimmäinen nide. Helsin- ki 1962. Foil J. L., Cerwick, J. A. & White, J. E. Collection Systems Past and Present. Operations Forum, Volume 10, Number Helsingin kaupunki. 2008. Helsingin kaupungin ympäristö- 12, December 1993, eripainos. raportti 2008. Saatavilla: http://www.hel2.fi/ymk/raport- ti08/downloads/Koko_raportti_2008.pdf. Luettu 8.6.2010. Fraktman L. Lumenkaadon vaikutus maaperän haitta-aine- pitoisuuksiin. http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/524c0a Helsingin Vesi 2006. Suuria ja pieniä tarinoita Helsingin 804a171f659d8efd3d8d1d4668/moniste11_01.pdf?MOD=AJ Veden 130-vuotiselta taipaleelta. Helsinki. PERES&CACHEID=524c0a804a171f659d8efd3d8d1d4668, viitattu 11.3.2010. Hendricks. 4. Middle Ages Water System, 1-2

Goldman. 1997. Building New York’s Sewers: The Evolution Herranen T. 2001. Vettä ja elämää: Helsingin vesihuollon of Mechanisms of Urban Management Joanne Abel Gold- historia 1876–2001. Helsinki. Helsingin vesi. Edita, 2001. manPurdue University Press.

155 ...... 156 ...... Jari-Pekka Pääkkönen 2009. HelsinginjaEspoon merialu- Kajaste I.,JyrkiMuurinen, MarjutRäsänen,EmilVahtera ja keskuksen julkaisuja 13/2003. laatu ennentoimenpiteitä. Helsinginkaupungin ympäristö- Kajaste I.2003. Töölönlahdenkunnostushanke javeden Elokuu 1986. Esite. singin kaupunki. Vesi- javiemärilaitos. Viemärilaitososasto. Järviniitty S. 1986. Vuosaaren jätevedenpuhdistamo. Hel- nistesarja. Nro 6.120 s. hittäminen. Helsinki,Vesi- javiemärilaitosyhdistyksen mo- Järvinen R. 1999. Asiakaslähtöisen vesihuoltopalvelun ke- vesilaitos 1952–2002. Juuti, Äikäs&Katko 2003. Luonnollisesti vettä. Kangasala, Juuti &Wallenius 2005. Kaivot jakäymälät. p. Also: http://tampub.uta.fi/index.php?tiedot=189. Juuti P. &Rajala R. 2007b. Virtojen Vantaa. Jyväskylä. 339 1930-luvulta 2000-luvulle. Vantaa. Juuri &Rajala 2007. Veden vuosisata. Espoon vesihuolto ja vesi 2007. Juuti P. &Katko T. 2007. Torus-kurssi Yhdyskuntien kehitys och samhällets. Vaasa. 1800-luvulta tulevaisuuteen -Vattenförsörjning påmiljöns Vatten. Vesihuoltoa ympäristön jayhteiskunnan ehdoilla Juuti P. &Katko T. 2006. Vaasan Vedet -Vasa ochdess kaupungin vesilaitos 1835–1998. Tampere. Juuti P. &Katko T. 1998. Ernomanevesitehras. Tampereen to/vaitokset/2001/2001081.html. Pieksämäki. (RT-Print Oy) http://www.uta.fi/laitokset/kirjas päristöhistoria 1835–1921. Väitöskirja,Tampereen Yliopisto. Juuti P. 2001. Kaupunki ja vesi. Tampereen vesihuollon ym- Juuti P. 1993 Suomen palotoimen historia. Helsinki. vuoteen 1945. Jutikkala E.1979. Tampereen historia III.Vuodesta 1905 avlopshistirie. Oslo Johansen T. 2001. Underbyens gater. Oslos vann- og Indata Oy1999. Telecheck-palvelutasotutkimus. Raportti. tumisista. Suomen Kunnallislehti. Vsk. 39, no. 2.s. 37–45. viemärilaitoksista janiidenaiheuttamista vesistöjen likaan- Hyömäki P. Tietoja Suomen kaupunkien jakauppaloiden so 1721–1809. Helsinki. Hornborg E.1950. Helsinginkaupungin historia II.Ajanjak eurooppalaisessa kehityksessä 1875-1917 I.Helsinki. Hietala M.1992. Tietoa, taitoa jaasiantuntemusta. Helsinki 2002. Edita. ry of water services inHelsinki.Helsinki:Water, Herranen T. 2002. 125 years of life withwater :thehisto - - - nen_2001.htm. blogit.helsinki.fi/envirohist/helsinki/laakkonen_lehto- Helsinki. Artikkeli onluettavissa myös verkossa: http:// Kaupungin jaympäristön muutos 1800- ja1900-luvuilla. (toim.) 2001. Näkökulmia Helsinginympäristöhistoriaan. sa: Laakkonen S., Laurila S., Kansanen P. &Schulman H. sa. Jätevedenpuhdistuksen kehitys Helsingissä. Teokses Laakkonen S. &Lehtonen P. 2001. Mikrobit palvelukses rila_2001.htm. http://blogit.helsinki.fi/envirohist/helsinki/laakkonen_lau- 2001: 256–271.Kirjasta onmyös nettiversio, ks. tarkemmin: ja 1900-luvulla.Edita/Helsingin kaupungin tietokeskus ympäristöhistoriaan, Kaupunki jasen ympäristö 1800- Kansanen P. &Schulman H(toim.), Näkökulmia Helsingin lopulta vuoteen 2000. Kirjassa: Laakkonen S., Laurila S., lahden alueentilajakunnostussuunnitelmat 1700-luvun Laakkonen S. &Laurila S. 2001. Vihreä keidas? Töölön- Toukokuu 1985. Esite. gin kaupunki. Vesi- javiemärilaitos. Viemärilaitososasto. Kämppi 1985. Munkkisaaren jätevedenpuhdistamo. Helsin- reella 1908–1921. kinä: kulkutaudit, kuolema japuhdasvesikysymys Tampe- Koskinen M.1995. Saastuva Näsijärviterveydellisenä ris des Trinkwassers. KölnerVolksblatt Verlag. Kluge T. &Schramm E.1988. Wasser nöte. Zur Geschichte ympäristön muutos 1800-ja1900-luvuilla.Helsinki. Näkökulmia Helsinginympäristöhistoriaan. Kaupungin ja nen S., Laurila S., Kansanen P. &Schulman H.(toim.) 2001. jujen historia muistojen kuvaamana. Teoksessa: Laakko- Kivistö J&Laakkonen S. 2001. Näkymätön kaupunki. Ha- pungeissa jamaaseudulla. Tampere. Katko, T. 1996. Vettä! –Suomen vesihuollon kehitys kau- tilastot. Katko T. 1992. Julkaisematon tilastokoonti. SVT. Väestö- VYT. B35. messa: suuntaviivoja kehitysmaille? Taustaselvitys. TTKK, Katko T. 1988. Maaseudun vesihuollon kehittyminen Suo- taa. Julkaisematon kirjoitus. Vantaan Veden arkisto. Kallioniemi H.1977. 20 vuotta Vesi- javiemärilaitostoimin- Teoksessa: Suomen kaupunkilaitoksen historia 3. Vantaa. niikka, liikelaitokset jajoukkoliikenne, s.381–389. sa. s.246–254 teoksessa: Kunnallistalous, yhdyskuntatek Kallenautio J. 1984. Järjestys jaturvallisuus kaupungeis sa: Suomen kaupunkilaitoksen historia 2.Vantaa. liikelaitokset jajoukkoliikenne 1875–1917. s. 311–315 teokses Kallenautio J. 1983. Kunnallistalous, yhdyskuntatekniikka, efaf4115d49c pdf?MOD=AJPERES&CACHEID=011926804e00af55a3b3 1926804e00af55a3b3efaf4115d49c/Julkaisu_07_09_net. 7/2009. Saatavilla: http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/01 2009Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja tarkkailu. Helsinginkaupungin ympäristökeskus. Helsinki een tilavuonna2008. Jätevesien vaikutusten velvoite------Laakkonen S. 2001. Vesiensuojelun synty. Väitöskirja. Nygård H. 2001. Avfall och närmiljö. Ett regionalt perspek- tiv på avfallshantering. Jäte ja lähiympäristö. Seudullinen Laakkonen S., Laurila S., Kansanen P. & Schulman H (toim.), näkökulma jätehuoltoon. Vaasa. Näkökulmia Helsingin ympäristöhistoriaan, Kaupunki ja sen ympäristö 1800- ja 1900-luvulla. Edita/Helsingin kaupungin Nygård H. 2004. Bara ett ringa obehag? Avfall och ren- tietokeskus 2001: 256-271. hållning I de finländska städernas profylaktiska strategier 1830–1930. Åbo. Lahti M. J. 1960. Kuinka Helsinkiä on rakennettu. Rakennus- toimintaa ja työmenetelmiä viime vuosisadan loppupuolel- Nyyssönen M. Terveellistä puhtautta? Pyykinpesemisen ta toiseen maailmansotaan asti. Rakentajain Kustannus-Oy, modernisoituminen suomalaisten kaupunkien yksityista- Vammala. louksissa 1880-luvulta 1950-luvulle. Saatavilla http://www. tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/2001/3_nyyssonen. Lahti Vesi Oy. 1999. Vesihuoltotoiminnan kehitys Lahdessa. htm, luettu 31.3.2010.

Lehtonen, J. 1994. Jäteveden puhdistuksen kehitys Suo- Pesonen A. 1985. Helsinki sodassa. Vaasa. messa pitkällä aikavälillä. Tampereen teknillinen korkea- koulu. Vesi- ja ympäristötekniikan laitos. No. B 58. Diplo- Pesonen L., Rinne I., Tarkiainen-Rinne E. & Viljamaa H. mityö. 1978. Veden laatuluokitus Helsingin ja Espoon merialu- eella vuosina 1968–1977. Vesilaboratorion tiedonantoja Lillja J. L. W. 1938. Helsingin kaupungin vesijohtolaitos 10 (1978):2. HKRV. Katurakennusosasto. Vesilaboratorio. 1876–1936. Helsinki.

Löthner, Ernst, A., 1912. Beskrifning öfver Septic-Tankan- Porter D. 1998. The Thames Embankment. Akron, Ohio läggningen i Djurgården i Helsingfors, dess byggnad och funktion. Tekniska föreningens i Finland förhandlingar Rajala R. 2009. Long-Term Development Paths in Water 7/1912, 157. Services – the Case of Finland. Tampere University of Technology. Publication 818. Tampere. Maclean. 1912. Sewage Works for Institutions, Country Houses, and Small Hamlets, by H. Maclean Wilson, M.D., Rasila V. 1983. Kaupunkien sosiaalipolitiikka. Suomen kau- B.Sc., Chief Inspector, West Riding Rivers Board punkilaitoksen historia 2. 1870-luvulta autonomian ajan (FELLOW) The Journal of the Royal Society for the loppuun. Vantaa. Promotion of Health 1912 33: 460–467. Ks. http://www.archive.org/stream/ Reid D. 1991. Paris Sewers and Sewermen. Realities and principlesofsewa00dunbuoft#page/n7/mode/2up. Representations. Harvard University Press.

Martinsen R. (toimitus, suomennos ja kommentaarit) 2006. RIL 2004. RIL 124–2 Vesihuolto II. Helsinki. Helsinki Zachris Topeliuksen silmin: kertomuksia 1830- ja 1840-lukujen Helsingin elämästä. Helsinki.Helsinki-seura, Ruotsalainen A. 1944. Vesi- ja viemärilaitosten kehityksestä 2006. Jyväskylä : Gummerus Kirjapaino. maassamme. Rakennustaito. Vsk. 39, no. 14.

Melosi M.1998. Draft: Water Supply And Wastewater Sys- Ruth O. & Vaalgamaa S. 2003. Veden kiertokulku kaupun- tems In The United States In The 19th And 20th Centuries. gissa. Astu Wet Cityn maailmaan! Helsingin kaupungin ope- tusvirasto & Helsingin Vesi. Muoniovaara M. 1915. Puhtaanapito. Tietosanakirja VII osa. Otava. S.1052–1059. Ruuth J. W. 1908. Viipurin kaupungin historia I.

Myllyntaus T. 1991. Electrifying Finland. The Transfer of a Saarinen R. 1978. Helsingin jätevedenpuhdistamojen ka- New Technology into a Late Industrialising Economy. Ba- pasiteetin riittävyys vuoteen 2000 mennessä. Diplomityö. singstoke -Helsinki. Macmillan – ETLA Series A. TTKK. Rakennustekniikan osasto.

Mäkinen H. 1996. Vesilaitoksen asiakastyytyväisyys 1995. Saarinen R. 1979. Kyläsaaren jätevedenpuhdistamo. Helsin- Helsingin kaupungin vesilaitos. Rope-yhtiöt. Raportti gin kaupungin rakennusvirasto. Katurakennusosasto 1979. 25.1.1996. Julkaisematon raportti.

Nousiainen L. 1999. Mutt mimses ruakos! Raumalaisten Saarinen K. 1986. Viikinmäen keskuspuhdistamo. Perus- asenteet ja jätehuolto vuosisadan vaiheessa. s. 91–105 teok- suunnitelma 5.2.1986. Helsingin kaupunki. Vesi- ja viemäri- sessa: Laakkonen S., Laurila S. ja Rahikainen M. 1999. laitos. Viemärilaitososasto. Raportti. (toim.) Harmaat aallot. Ympäristönsuojelun tulo Suomeen. Helsinki. Saarinen R. 1986. Lauttasaaren jätevedenpuhdistamo. Hel- singin kaupunki. Vesi- ja viemärilaitos. Viemärilaitososasto. Nummela I. 1990. Stadtstruktur und Bodenwert. Eine Stu- Syyskuu 1986. Julkaisematon esite. die über die Industrialiserungsperiode in Kuopio (Finnland) (1875–1914). (Kaupunkirakenne ja maan arvo. Tutkimus te- Saarinen 1989. Kyläsaaren jätevedenpuhdistamo. Helsin- ollistumiskaudesta Kuopiossa 1875-1914). SHS Studia His- gin kaupunki. Vesi- ja viemärilaitos. Rakennusosasto 1989. torica 37. JY. Esite.

157 ...... 158 ...... Helsingin satama-alueen osissa 1936. Välikangas I.1936. Tutkimuksia puhtaustilanteesta eräissä Vuorinen H.2002. Tautinen historia. Tampere. Vastapaino. Tampere. Vuorinen H.2001. Tautien historia. Käsikirjoitus 17.5.2001. Vuorenmaa 25.8.2004 teoksessa Juuti&Katko 2006. kunnallinen rakennustoimi 1949–1999. Helsinki.Edita. Virtanen T. (toim.) 1999. Rakentamassa Espoota :Espoon sinki. Veijola T. 1945. Puhdistuslaitokset kaasun tuottajina. Hel- ja 1934. Pitkänsillan pohjoispuolelle. 2.painos. Helsinki;1.painos 1932 Waris H.1973. Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin muksia XVI, 1.Helsinki. Pitkänsillan pohjoispuolelleI.Väitöskirja.Historiallisia tutki- Waris H.1932. Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Waltari M.1953. Kuun maisema. Waltari M.1936. Surun jailonkaupunki. Porvoo. WSOY. Waltari M.1931. Appelsiininsiemen.Porvoo. WSOY. yhdistys ry. Julkaisu 56/2005. 2004. Vantaanjoen jaHelsinginseudun vesiensuojelu- Vantaanjoen yhteistarkkailu. Vedenlaatu vuosina 2000– Vahtera H.,Muukkonen P., Mäntysalo J. &Lahti K.2005. osasto, diplomityö. TKK. dessa 1900-luvulla.Rakennus- jamaanmittaustekniikan Torikka S. 1994. Kunnallisten jätevesien puhdistaminen Lah- fe200901151068. so. Helsinki:Tilgmann, 1873. Ks. http://urn.fi/URN:NBN:fi- Topelius Z.1873. Matkustus Suomessa :ensimmäinenjak Teknikern 1907. Puhtaanapitokysymys Viipurissa. hallinnosta Lahti. 1912. teoksessa: Kertomus Lahden kaupungin kunnallis- Tavast K.1914.Vesijohto- jalikajohtolaitos. s. 123–206 ja ympäristötekniikka. B61. Diplomityö, TTKK. Tanhuala T. 1994. Veden käsittelyn kehitys Suomessa. Vesi- 1950. Otava, Helsinki. tettu painos. 1.painos ilmestyi Helsinki-Seuran julkaisemana Suolahti, E.1972. Helsinginneljävuosisataa. Toinen, uudis Strengel G. 1929. Rakennus taideluomana. Helsinki. Tampere 1909. sä Pirkkalan jaMessukylän pitäjäinosissa. oloista vuonna1909Tampereen kaupungissa sekä viereisis Snellman G. R. 1909. (toim.) Tutkimus vähävaraisten asunto- ilmansuojelu 1945-1982. Helsinki.Väitöskirja. Schönach P. 2008. Kaupungin savut jakäryt: Helsingin - - - 54. Valtakunnalliset vesihuoltopäivät. 2.6.2010.Vaasa. Ömsesidiga förförsäkringsbolaget Industri-olycksfall, 1956. Åström E.1956. Olycksfallsersättningsärenden. Helsingfors.

Sata vuotta sitten Helsingin rannikkovedet olivat pahasti saastuneita ja Töölönlahti lähes kuollut. Kaupunkilaisten ja teollisuuden jätevedet olivat pilanneet rannat käyttökelvottomiksi. Työ Itämeren pelastamiseksi käynnistyi, kun Helsingin ensimmäinen jätevedenpuhdistamo perustettiin Töölönlahden kupeeseen Alppilaan 1910. Sadassa vuodessa jätevedenpuhdistus on ke- hittynyt yhdessä kaupungin kanssa. Tänä päivänä yli miljoonan ihmisen jätevedet puhdistetaan te- hokkaasti ja huomaamattomasti Viikinmäen kalli- oiden suojissa. Helsingin seudun jätevesien kuor- mitus Itämereen on nykyisin alhaisemmalla tasol- la kuin se oli kertaakaan menneellä vuosisadalla. Hyvät puhdistustulokset ovat kohentaneet merkittävästi Helsingin edustan merialueiden kuntoa. Itämeri on elävä ja rakas osa pienen met- ropolimme arkea. Historian tutkija, dosentti Petri Juuti, teknii- kan tohtori Riikka Rajala ja dosentti Tapio Katko tekevät matkan vesiensuojelun vuosisataan Hel- singissä. Tarinat, dokumentit ja valokuvat tekevät jätevedenpuhdistuksesta osan näkyvää kaupunki- historiaa.

ISBN: 978-952-6604-09-1

9789526 604091