TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK/2027/48/2015
1.12.2016
TEM:n tutkimusseminaari TOIMINNALLISTEN ALUEIDEN JA KASVUVYÖHYKKEIDEN TUNNISTAMINEN JA MÄÄRITTELY (perustana paikkatieto ja tilastotieto)
Suomen eri alueiden kehityskuva Kansainvälinen tarkastelu
- Tarkastelun keskiössä kuusi maata (Alankomaat, Englanti, Ranska, Ruotsi, Saksa ja Tanska), joiden kautta peilataan myös EU-tason keskustelua kasvuvyöhykkeistä.
Kasvuvyöhykkeet ja verkostot osana Yrityskysely toimintaympäristön kehityksestä kaupunkien kehittämistä ja sijoittumiseen vaikuttavista tekijöistä
- Haastattelukierros 39 kaupunkiseudulle - Vastaajajoukko 18 028 yritystä koko Suomen kaupunkien kehittämisestä vastaaville viranhaltijoille alueelta (kehittämisjohtaja / elinkeinojohtaja / - 2296 vastasi kyselyyn, vastausprosentti 12,7 % kaupunginjohtaja)
Tulevaisuuden kunta -kysely Työpajat
- 11 292 kyselyn vastaanottajaa Manner-Suomen 297 - 13.6.2016 -> työn suuntaaminen kunnasta - 3.11.2016 -> toiminnallisten alueiden ja - 3507 vastaajaa (3160 vastannut loppuun asti) 296 kasvuvyöhykkeiden rajaus kunnasta. Vastausprosentti 27 % - 24.11.2016 -> politiikkasuositukset 2 Kasvuvyöhykkeet ja verkostot osana kaupungin kehittämistä
Haastattelukierros 39 kaupunkiseudulle kaupunkien kehittämisestä vastaaville viranhaltijoille (kehittämisjohtaja / elinkeinojohtaja / kaupunginjohtaja): Espoo Kuopio Tornio Hamina Lahti Turku Helsinki Lappeenranta Uusikaupunki Hyvinkää Mikkeli Vaasa Hämeenlinna Oulu Vantaa 39 haastattelua Iisalmi Pietarsaari Varkaus Imatra Pori Äänekoski Joensuu Porvoo Jyväskylä Raahe Jämsä Rauma Järvenpää Riihimäki 22 h 32 min keskustelua Kajaani Rovaniemi Kemi Salo Kokkola Savonlinna Kotka Seinäjoki Kouvola Tampere Tunnistettuja vyöhykkeitä
Kansalliset ja kansainväliset vyöhykkeet: Maakuntien väliset kasvuvyöhykkeet:
• Suomen kasvukäytävä • Tampere-Lahti-Kouvola-Kotka
• Pohjoinen kasvukäytävä (E-18 vs. laajempi Salpauselän palveluvyöhyke: Pirkanmaa, Etelä-Suomen kaupunkeja kytkevä yhteistyö) Päijät-Häme, Kymenlaakso
• Perämerenkaari (Bothnian Corridor) + • Etelä-Saimaa ”matkailuvyöhyke” meripohjolavyöhyke • Pietarsaari-Kokkola kasvuvyöhyke • Arctic Europe -kasvuvyöhyke (Luulaja-Tromssa • Oulu-Kokkola-Vaasa (8-tie) -yhteistyöstä ponnistanut ”Pohjoinen ulottuvuus”) • Metropoli-Lahti -vyöhyke
• Etelä-Karjalasta Viipuri-Pietari -suuntainen • LOURA (osa Pohjoista kasvuvyöhykettä) vyöhyke • Tampere-Orivesi-Jämsä-Jyväskylä • Vaasa - Umeå
• Tornionlaakson vyöhyke
• HUOM! ”Digital highway” Tunnistettuja vyöhykkeitä
Maakuntien sisäiset (kaupunkien väliset) Kaupunkiseudun sisäiset vyöhykkeet: kasvuvyöhykkeet: • Metropolialue (ympäryskunnista suuntaus • Lappeenranta-Imatra kaksoiskaupunki Helsinkiin ja kytkeytyminen sitä kautta)
• Symmetrinen maakunta ja seutu (Pohjois- • Symmetrinen kaupunki (Joensuu) Karjala sekä Joensuu + lähikunnat 9-tie ja 6-tie) • Keskuskaupunkien 360⁰ -yhteistyö
• Varkaus-Kuopio-Iisalmi –käytävä (5-tie) • Kajaani-Sotkamo
• Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski • Oulun eteläinen Kasvuvyöhykkeiden merkitys
• Riittävän vahvat maakuntakeskukset toimivat varsin itsenäisesti
• Suurin merkitys keskisuurille kaupungeille ja maakuntien kakkoskaupungeille sekä etelän seutukaupungeille kytkeytyä liikennejärjestelmän valtimoihin ja imuun mukaan
• Pääpaino strategisessa työssä • Edunvalvonta ja yhteinen ääni – huomio ja statusarvo kansallisesti ja yhä enemmän EU:n suuntaan (TEN-T verkko kaikkein vahvimmin esillä) • Katse yli rajojen (osaoptimoinnin vähentäminen) ja ”flow -ajattelu” (erilaisiin virtoihin kytkeytyminen) • Tulevaisuusnäkymä, profiili, roolitus
• Liikennejärjestelmä ja sen välityskyky korostuu
Vyöhykkeellä on merkitystä arjen kehittämistyössä, kun on riittävästi luontaisia virtoja ja kasvupotentiaalia: erit. pendelöinti, työvoiman liikkuvuus, yritysten ja muiden organisaatioiden (erit. oppilaitokset ja osaaminen) väliset verkostot / yhteiset intressit
Kasvuvyöhykkeet keskittyvät voimakkaasti päätepisteiden vuorovaikutukseen ja niiden väliin jäävä alue pyrkii hyötymään vyöhykkeestä mahdollisimman paljon Kysely yrityksille
• Kyselyn avulla haluttiin kerätä mahdollisimman laajasti koko Suomesta ja tarkasti erilaisten yritysten sijaintiin liitettävää tietoa yritysten toimintaympäristön kehityksestä ja sijoittumiseen vaikuttavista tekijöistä.
• Toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa ja lähetettiin sähköisesti vastattavaksi Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille, jotka ovat antaneet osoitteensa tutkimuskäyttöön.
• Vastaajajoukko 18 028 yritystä koko Suomen alueelta, joista
- 2296 vastasi kyselyyn ja 1957 vastasi kyselyyn kokonaan loppuun asti • Vastausprosentti 12,7 % YRITYKSEN IKÄ YRITYKSEN KOKO
LIIKEVAIHTOLUOKKA
YRITYKSEN PÄÄASIAKKAAT VASTAUSTEN MÄÄRÄ
YRITYKSEN PÄÄTOIMIPAIKAN SIJAINTI SUOMESSA (POSTINUMERO) Kansainvälisimmät alat: (merkittävimmät asiakkaat ulkomailla; keskiarvo 7%): YRITYKSEN TOIMIALA Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 12 % Informaatio ja viestintä 11 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 14 % Taiteet, viihde ja virkistys 18 % Teollisuus 16 %
(merkittävimmät alihankkijat / kumppanit ulkomailla; keskiarvo 10%):
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 12 % Informaatio ja viestintä 13 % Taiteet, viihde ja virkistys 15 % Teollisuus 14 % Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen, 25 % moottoripyörien korjaus
Paikallisimmin toimivat alat:
• Kotitalouksien toiminta työnantajina • Terveys- ja sosiaalipalvelut • Kiinteistöalan toiminta • Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto, muu ympäristön puhtaanapito • Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta • Muu palvelutoiminta • Rakentaminen Alueiden kehittämisessä tunnistetaan usein kaupunkien välisiä, hallinnolliset rajat ylittäviä kasvuvyöhykkeitä tai - käytäviä. Kasvuvyöhykkeet perustuvat toimiviin liikenne- ja logistiikkayhteyksiin, laajoihin asunto- ja työmarkkinoihin sekä alueiden väliseen vuorovaikutukseen mm. liikkumisessa, asioinnissa ja yritystoiminnassa. Vyöhykkeiden kehittämisellä pyritään lisäämään alueen liiketoimintaa, parantamaan työvoiman liikkuvuutta ja houkuttelemaan uusia investointeja.
SIJAITSEEKO YRITYKSENNE MIELESTÄNNE KASVUVYÖHYKKEELLÄ?
Ei Kyllä HHT- kasvuvyöhyke (Helsinki-Tampere- 35 % 65 % radalle piirretty 50 km vyöhyke) Muu Suomi 63 % 37 %
HUOM! Kartalla on esitetty keskiarvo postinumeroalueella sijaitsevien yritysten vastauksista Kyllä = +1 Ei = -1 ONKO OSAAVAN TYÖVOIMAN HANKKIMINEN YRITYKSELLENNE VAKAVA ONGELMA TAI HAASTE?
HHT-kasvuvyöhyke (Helsinki-Tampere- radalle piirretty 50 km vyöhyke)
Kyllä = -1
Ei = +1
Muu Suomi
HUOM! Kartalla on esitetty keskiarvo postinumeroalueella sijaitsevien yritysten vastauksista KEHITYSEDELLYTYKSET YRITYKSENI SIJAINTIKUNNASSA
Heikkenee Paranee merkittävästi merkittävästi -2 -1 0 +1 +2
HHT- kasvuvyöhyke (Helsinki- Tampere-radalle piirretty 50 km vyöhyke)
Muu Suomi
HUOM! Kartalla on esitetty keskiarvo postinumeroalueella sijaitsevien yritysten vastauksista Alustavia johtopäätöksiä
Hallintorakenteiden kolmiulotteisuuden (valtio – maakunnat – kunnat) rinnalla on huomioitava todellisuuden neljä lisäulottuvuutta ( paikat – toiminnalliset seudut – vyöhykkeet – globaali) Suomalainen aluepolitiikka on hyvin vahvasti hirttäytynyt territoriaaliseen hallintorakenteeseen, eikä ole aikaisemmin tunnistanut kovin vahvasti kasvuvyöhykkeitä.
Alueiden välistä vuorovaikutusta pyrittävä lisäämään ja huomioimaan toiminnallisuuden erityispiirteet ja liikkumavara. Politiikkatoimissa tarvitaan toimintamallia, joka huomioi ja mahdollistaa eri hallinnon tasojen vuorovaikutuksen ja eri alueiden profiilit Kehittämisen ilmiöpohjaisuuden vahvistaminen ja eri alueiden vahvuuksista syntyvien temaattisten kokonaisuuksien rakentaminen Neuvottelumenettely ja keskusteluyhteyksien parantaminen
Tietopohja ja tilannekuva vahvemmaksi. Tarvitaan nykyistä parempia ja systemaattisemmin kerättyä tietoa poliittiselle keskustelulle, jotta ymmärretään, miten toiminnalliset alueet (ihmisten ja yritysten arki) rakentuvat ja kehittyvät sekä millaiset mekanismit niihin vaikuttavat
14 Kiitos!