Tasavallan Presidentin Ulko- Ja Turvallisuuspoliittinen Päätös- Valta Suomen Valtiosäännössä

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Tasavallan Presidentin Ulko- Ja Turvallisuuspoliittinen Päätös- Valta Suomen Valtiosäännössä View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Lauda Maarit Niskanen Tasavallan presidentin ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätös- valta Suomen valtiosäännössä Akateeminen väitöskirja, joka Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Lapin yliopiston Castren-salissa lokakuun 30. päivänä 2009 klo 12 Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 54 Lapin yliopisto Oikeustieteiden tiedekunta Copyright: Maarit Niskanen Jakelu: Lapin yliopistokustannus PL 8123 FI-96101 Rovaniemi puh. + 358 (0)40 821 4242 , fax + 358 16 362 932 julkaisu@ulapland. www.ulapland. /lup Painettu ISBN 978-952-484-326-3 ISSN 0788-7604 pdf ISBN 978-952-484-415-4 ISSN 1796-6310 www.ulapland. /unipub/actanet ”Kansanvaltaa, parlamentarismia,” puhahteli insinööri: ”parisataa lörpöttelijää loistopalatsissa! Isännän tämä kansa tarvitsee…” Isännät ja isäntien varjot, Pentti Haanpää, 1935 Käsillä oleva tutkimus tarkastelee tasavallan presidentin ulkopoliittisia valtaoikeuksia Suomen valtiosäännössä. Presidentti-instituutio koki vuoden 2000 perustuslain uudis- tuksessa merkittäviä muutoksia, joiden myötä ulkopoliittista valtaa siirrettiin valtioneu- vostolle. Tämä parlamentarismia korostava kehityssuunta oli nostettu esiin jo presidentti Urho Kekkosen valtakaudella ja johti valtioneuvoston aseman vahvistumiseen nykyises- sä perustuslaissa. Presidentin valtaoikeuksien edelleen kaventamisesta keskustellaan taas aktiivisesti, vaikka perustuslain uudistamisesta ei ole vielä kulunut pitkää aikaa. Suomen tasavallan presidentin asema valtiomme päämiehenä ja hänelle kuuluvat valtaoikeudet ovat aina olleet voimakkaiden mielipiteiden kohteena. Yhtenä selittävänä tekijänä tunteita herättävälle keskustelulle on Suomen sotien jälkeisen historian voima- kas presidenttikeskeisyys. Nykyisin on paljolti vallalla parlamentarismia korostava kanta siirtymisestä kohti eurooppalaista mallia, jossa ulkopolitiikasta päättäisivät kansanedus- tuslaitokselle vastuunalaiset ministerit. Suomalaisen järjestelmän uudistamisen haastee- na kuitenkin on mielipidetutkimusten osoittama kansalaisten voimakas tahto vahvasta ja päivänpolitiikan yläpuolella toimivasta presidentistä. Vaikka parlamentarisointi selkeyt- täisi ulkopoliittista päätösvaltajärjestelmää oikeudellisesti, eivät kansalaisten mielipiteet ole ehkä sittenkään juuri muuttuneet alun sitaatissa kaivatusta vahvasta johtajasta. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia, jotka omalta osaltaan ovat vaikuttaneet tämän työn syntymiseen ja loppuun saattamiseen. Lämpimät kiitokset valtiosääntöoikeuden eme- ritysprofessori Ilkka Saraviidalle, joka vaikutti merkittävällä tavalla tutkijaurani alkuvai- heisiin ottamalla minut Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekuntaan jatko-opiskelijaksi väitöskirjaa tekemään. Tutkijakollegoista haluan kiittää erityisesti OTK Jani Suokaner- vaa, jonka kanssa olemme vuosien varrella käyneet lukuisia keskusteluja ja vaihtaneet ajatuksia valtiosääntöoikeuden haasteellisuudesta sekä OTK Ilari Hovilaa, joka on aut- tanut minua työn viimeistelyvaiheessa. Professori Jaakko Husan arvokkaat kommentit auttoivat minua työstämään käsikirjoitustani tutkimusprosessin loppuvaiheessa, kiitos tästä. Väitöskirjan esitarkastajille emeritusprofessori Antero Jyrängille ja professori Teu- vo Pohjolaiselle olen niin ikään kiitollinen saamistani kommenteista. Dekaani Matti Nie- iii mivuota haluan kiittää hänen käsikirjoitukseeni tekemistä hyvistä kielellisistä huomioista sekä lupautumisesta kustokseksi. Kiitän myös professori Tapio Rauniota lupautumisesta vastaväittäjäkseni. Englanninkielisen yhteenvedon on ammattitaitoisesti kääntänyt lehto- ri Richard Foley. Tutkimuksen on taloudellisesti mahdollistanut Lapin yliopistolta, Suo- men Kulttuurirahastolta, Suomalaiselta Lakimiesyhdistykseltä, Keski-Pohjanmaan Kult- tuurirahastolta sekä Maaliskuun 25. päivän rahastolta saamani tuki, josta olen kiitollinen. Lopuksi haluan vielä kiittää kaikkia työtovereitani Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa sekä vanhempiani. Rovaniemellä, syyskuussa 2009. Maarit Niskanen iv SISÄLLYS LÄHTEET �����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������ix 1. Kirjallisuus ��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������� ix 2. Virallislähteet ����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������xxiv 3. Muut lähteet �������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������xxxv I TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA SEN TOTEUTTAMINEN................................................................................. 1 1 Johdatus tutkimuksen aihepiiriin �������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������� 1 2 Tutkimuskohde ja sen rajaus �������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������� 4 3 Tutkimuksen paikantaminen aikaisempaan valtiosääntöoikeusperinteeseen ������������������������12 4 Tutkimuksen jäsentely........................................................................................................................................................17 II PRESIDENTIN ULKOPOLIITTISEN PÄÄTÖKSEN TEON KEHITYSPIIRTEET (1918 – 2000) �������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������� 20 1 Ulkopoliittisen päätösvallan suuret linjat ���������������������������������������������������������������������������������������������������������� 20 2 Hallitusmuodon synnystä toiseen maailmansotaan ������������������������������������������������������������������������������������21 3 Sota-ajan presidenttiys ������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������ 34 4 Ulkopolitiikka presidentin vallan avaimeksi: J. K. Paasikivi ja U. K. Kekkonen �������������������38 5 Parlamentarismin vakiintuminen takaisin Ståhlbergin malliin: Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari ���������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������� 46 6 Tiivistelmä ja johtopäätöksiä presidentti-instituution historiallisesta tarkastelusta �������� 60 III PRESIDENTIN ULKOPOLIITTISTA PÄÄTÖKSEN TEKOA KOSKEVAT VALTIO­­ SÄÄNTÖOIKEUDELLISET YLEISET OPIT �������������������������������������������������������������������������������������������� 65 1 Periaatteiden ja politiikan vaikutus instituutionormin tulkintaan ��������������������������������������������������65 2 Oikeuslähdeoppi ���������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������69 3 Parlamentarismi ����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������71 3.1 Parlamentarismin peruslähtökohtia ��������������������������������������������������������������������������������������������������������������71 v 3.2 Parlamentarismi Suomen valtiosäännössä �����������������������������������������������������������������������������������������������76 3.3 Parlamentarismi Suomen ulkopolitiikassa: parlamentaarinen vastuukate �������������������������83 4 Valtiollisten tehtävien jako ja presidentialismi ������������������������������������������������������������������������������������������������85 4.1 Yleistä ��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������85 4.2 Vallanjako-oppi osana oikeustieteellistä argumentaatiota �������������������������������������������������������������87 4.3 Presidentialismi perustuslaissa vaikuttavana yleisenä periaatteena �����������������������������������������96 IV ULKOPOLIITTISTA PÄÄTÖSVALTAA KOSKEVA SÄÄNTELY VUODEN 2000 PERUSTUSLAIN MUKAAN ����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������101 1 Tasavallan presidentin aseman määrittely vuoden 2000 perustuslain valmistelussa ����� 101 2 Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston toimivallasta �����������������������������������������������������������������������105 2.1 Valtioneuvoston toimivalta ������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������105 2.2 Tasavallan presidentin toimivallasta perustuslaissa �����������������������������������������������������������������������109 2.3 Tasavallan presidentti yleisen ulkopolitiikan johtajana ����������������������������������������������������������������113 3 Presidentin esittely päätöksentekomenettelynä ������������������������������������������������������������������������������������������� 119 3.1 Valtioneuvoston ratkaisuehdotus �����������������������������������������������������������������������������������������������������������������121
Recommended publications
  • NÄIN KOIMME KANSANRINTAMAN Puoluepoliitikkojen Muistelmateosten Kerronta Vuoden 1966 Hallitusratkaisuun Johtaneista Tekijöistä
    Lauri Heikkilä NÄIN KOIMME KANSANRINTAMAN Puoluepoliitikkojen muistelmateosten kerronta vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista tekijöistä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Historian pro gradu-tutkielma Marraskuu 2019 TIIVISTELMÄ Heikkilä, Lauri: Näin koimme kansanrintaman – Puoluepoliitikko!en muistelmateosten kerronta vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista teki!öistä pro gradu-tutkielma %ampereen yliopisto Historian tutkinto-ohjelma Marraskuu 2019 Tässä pro gradu-tutkielmassa tutkitaan poliitikkojen muistelmia !a niiden kautta muodostuvaa kuvaa vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista teki!öistä' ainopiste on puolueissa toimineissa poliitikoissa, !oilla on takanaan merkittä"ä ura hallituksen tai eduskunnan tehtävissä tai puolueiden !ohtopaikoilla' Muistelmien perusteella luotua kuvaa tarkastellaan muistelma-käsitteen kautta !a poliittisia- sekä valtadiskursse!a kriittisen diskurssianal&&sin periaatteita noudattaen. Muistelmissa tar!ottu poliittinen selit&s on usein monis&isempi !a itsere(lektoivampi kuin a!anjohtaiset poliittiset selit&kset, mutta poliittinen painolasti !a poliittinen selit&starve kuultaa muistelmistakin läpi' oliitikot !atkavat !o aktiiviurallaan alkanutta diskurssia p&rkien varmistamaan poliittisen perintönsä säil&misen, mutta he tavoittele"at m&$s tulkitun historian omista!uutta kokemistaan asioista, ettei heidän tulkintansa !äisi unohduksiin !a etteivät muut tulkinnat ota sitä tilaa, jonka koki!at koke"at kuuluvan heille itselleen. %arkasteltavat muistelmateokset ovat )* :n +a(ael aasion Kun aika on kypsä
    [Show full text]
  • Strategic Low Profile and Bridge-Building: Finnish Foreign Policy During Mauno Koivisto's Presidency
    Strategic Low Profile and Bridge-Building: Finnish Foreign Policy during Mauno Koivisto's Presidency Michiko Takagi Graduate Student of Nagoya University 1. Introduction This paper focuses on Finnish foreign policy conducted by Mauno Koivisto, who was the President of Finland between 1981 and 1994. In the beginning of 80s when he took office as president, relationship between superpowers was aggravated and the international tension flared up again, just called as “New Cold War”. However, after the change of political leader of the Soviet Union in 1985, the East and West tension relieved drastically, which eventually led to the end of the Cold War and reunification of Germany. Furthermore, a number of remarkable transformations in Europe began to occur, such as democratization in East European states, collapse of the Soviet Union and acceleration of European economic and political integration. During the Cold War, Finland maintained its independence by implementing “good-neighboring policies” towards the Soviet Union based on YYA treaty, bilateral military treaty with the Soviet Union (1948)1), on the other hand, in spite of this, by pursuing policy of neutrality. In the period of “Détente” of 70s, Urho Kekkonen, the President of Finland at the time, carried out policy of active neutrality, which culminated in success of “Helsinki Process” in 1975 and this Finnish policy of bridge-building between East and West increased its presence in the international community. However, Finnish position and presence as a neutral country fluctuated during the “New Cold War” and the following end of the Cold War. This 1) The Treaty of Friendship, Cooperation and Mutual Assistance (Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta).
    [Show full text]
  • Seppo Hentilä.Indb
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto President Urho Kekkonen of Finland and the KGB K IMMO RENTOLA A major post-Cold War history debate in Finland has been over the role of President Urho Kekkonen and his relations with the Soviet Union, in particular with the Soviet foreign intelligence. No surprise to anybody, variance of interpretations has been wide, fuelled by scarcity of sources on the most sensitive aspects, by the unavoidable ambiguity of an issue like the intelligence, and even by political leanings.1 As things stand now, even a preliminary assessment of available evidence – viewed from a distance – might prove useful. The Soviet Union regularly tried to build back-channel contacts and confi dential informal links with the Western powers. On the Soviet side, these contacts were usually conducted by intelligence offi cers, as were those to Robert Kennedy on the eve of the Cuban missile crisis,2 and to Chancellor Willy Brandt during his new German Ostpolitik.3 By far the 1 A good introduction to Finnish studies on Kekkonen in J. Lavery. ‘All of the President’s Historians: The Debate over Urho Kekkonen’, Scandinavian Studies 75 (2003: 3). See also his The History of Finland. Westport: Greenwood Press 2006, and the analysis of D. Kirby, A Concise History of Finland. Cambridge University Press 2006. 2 An account by G. Bolshakov, ‘The Hot Line’, in New Times (Moscow), 1989, nos. 4-6; C. Andrew, For the President’s Eyes Only: Secret Intelligence and American Presidency from Washington to Bush.
    [Show full text]
  • Personifying Poitics and Politicizing Persons
    Journal of Political Science Volume 20 Number 1 Article 4 November 1992 Personifying Poitics and Politicizing Persons Kari Paakkunainen Tauno Saarela Follow this and additional works at: https://digitalcommons.coastal.edu/jops Part of the Political Science Commons Recommended Citation Paakkunainen, Kari and Saarela, Tauno (1992) "Personifying Poitics and Politicizing Persons," Journal of Political Science: Vol. 20 : No. 1 , Article 4. Available at: https://digitalcommons.coastal.edu/jops/vol20/iss1/4 This Article is brought to you for free and open access by the Politics at CCU Digital Commons. It has been accepted for inclusion in Journal of Political Science by an authorized editor of CCU Digital Commons. For more information, please contact [email protected]. PERSONIFYING POLITICS AND POLITICIZING PERSONS Kari Paakkunainen and Tauno Saarela University of Helsinki Since the 1950s and 1960s, Western political science has pro­ moted two myths. The first is the belief that the human sciences must follow the methodology of the natural sciences and employ the same truth conditions. This belief is a myth precisely because it is not possible in any science to begin from axioms about method and truth that are self-grounding or self-justifying. Rather, the validity of any statement in any science depends on its context. An attempt to write about any science without presuppositions would fail, because all meaningful statements have a deep linguistic history, and the interpretation of their meaning is an "endless task." 1 The other myth is that the classic texts of "political theory" are an actual historical tradition purveying meaning and signifi­ cance across the generations; moreover that this is "A Great Discussion" continuing from philosophers of antiquity to modem political scientists, biographers and parliamentarians.
    [Show full text]
  • Idänsuhteet Vai Pohjoismainen Yhteistyö?
    Idänsuhteet vai pohjoismainen yhteistyö? Keskustapuolueen linjaukset puolueettomuuspolitiikan ja Nordek-hankkeen aiheuttamassa ristipaineessa 1968–1970 Pro gradu-tutkielma Timo Vuorikivi Ohjaaja: professori Laura Kolbe Joulukuu 2014 Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteidentutkimuksen laitos Helsingin Yliopisto Sisällys 1 Johdanto ........................................................................................................................................... - 1 - 1.1 Tutkimuskohde, tutkielman tavoitteet ja metodi ............................................................... - 1 - 1.2 Aikaisempi tutkimus ja tutkielmassa käytetyt alkuperäislähteet .............................................. - 4 - 1.3 Historiallinen konteksti ja tutkielman teoreettiset lähtökohdat................................................. - 7 - 1.4 Tutkielman rakenne ................................................................................................................ - 10 - 2 Pohjoismaisen yhteistyön traditio .................................................................................................. - 12 - 2.1 Valtioliittoja ja verkostoja - pohjoismaista yhteistyö 1800-luvulta kylmän sotaan ................ - 12 - 2.1.1 Ylioppilaiden kokouksista valtioliittoon ......................................................................... - 12 - 2.1.2 Yhteistyö kylmän sodan keskellä .................................................................................... - 14 - 2.1.3 ”Epävirallinen” yhteistyö, ”nordisk nytta” ja paikallistason
    [Show full text]
  • Statement by Dr. Ahti Karjalainen, Acting Governor of the Bank of Finland, on the Occasion of the Closing of the Accounts for 1979
    Statement by Dr. Ahti Karjalainen, Acting Governor of the Bank of Finland, on the occasion of the closing of the accounts for 1979 The role of know-how trade in Finland's balance of payments Supplementary budgets Trade agreement between Finland and the U.S.S.R. for 1980 Social security in Finland Change in valuation procedure for gold Index of wage and salary earnings 1975 = 100 BANK OF FINLAND'S CONVERTIBLE AND TIED FOREIGN EXCHANGE RESERVES, 1974-79 MIII.mk ,.....-----,-------,-----.,-------r------.,....----...... 6000~------_+--------~--------+_------~r_-------+----~.~, 5000r--------r--------~------_+--------+_------_+---#~~ 4000~------_+--------~--------+_------~r_--~Ar~~----_.~ 1. 'Gold and convertible 3000r--------r--------~------_+--------+_~PL--~------__; currencies 2. Tied currencies 2000~==~~_4--------~--~----+_--------~~----_+--------~ COMMERCIAL BANKS' CENTRAL BANK POSITION, 1974 - 79 MIII.mk r------,r----......,------r-----,------,-----....., 5000r-------_+--------4---------+_-------4~------_+--------~ 1. Total central bank debt 2. Actual central bank debt 3. The quotas 4. Cash reserve 1000r-------~------_t--------t_------~----~~~--~f-i deposits O~----~------+_----~------~------~~~~ Quarterly average of daily amounts (1, 2 and 4) -1000r-------~--------_r--------+_------~r_------_+------~4 1978 1979 BALANCE OF PAYMENTS CURRENT ACCOUNT SURPLUS I DEFICIT. 1974-79 MiII.mk r------,-------,r-----.,-----...,.-----.,....-----, 1500r-------~--------_r--------+_------~r_------_+--------4 1000~------_4--------~--------+_------~r_------~--------~ 500r--------r--------~------_+----~--~ o Seasonally -500 adjusted quarterly fig ures -1000 -1500~--- -2000 r--------t STATEMENT BY DR. AHTI KARJALAINEN, ACTING GOVERNOR OF THE BANK OF FINLAND, ON THE OCCASION OF THE CLOSING OF THE ACCOUNTS FOR 1979 The basic goal of Finnish economic policy The progressive reduction in the debt of the during recent years has been to create condi­ banks to the Bank of Finland led to changes in tions conducive to a process of steady and the methods of monetary control.
    [Show full text]
  • Eduskunnan Hajottaminen Ja Liinamaan Virkamieshallitus 1975
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto ”Talo elää tavallaan ja vieras käypi ajallaan” – Eduskunnan hajottaminen ja Liinamaan virkamieshallitus 1975 Antti Johannes Korhonen Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2011 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Valtiotieteellinen tiedekunta Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä – Författare – Author Antti Korhonen Työn nimi – Arbetets titel – Title ”Talo elää tavallaan ja vieras käypi ajallaan” – Eduskunnan hajottaminen ja Liinamaan virkamieshallitus 1975 Oppiaine – Läroämne – Subject Poliittinen historia Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2011 115 sivua Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkimus tarkastelee tapahtumaketjua, joka johti Kalevi Sorsan enemmistöhallituksen eroon, eduskunnan hajottamiseen sekä Keijo Liinamaan virkamieshallituksen muodostamiseen kesäkuussa 1975. Lähtökohtana on tarkastella sitä, miksi eduskunta hajotettiin ja poliittisen hallituksen tilalle muodostettiin virkamieshallitus sekä, millainen oli sen kokoonpano ja mitä se sai toimikaudellaan aikaan. Sorsan enemmistöhallitus hajosi poliittisiin erimielisyyksiin ja sisäiseen toimintakyvyttömyyteen. Taustalla oli myös Suomen taloudellisen tilanteen jatkuva heikkeneminen ja presidentti Kekkosen tyytymättömyys hallituksen
    [Show full text]
  • Kusti Eskolan Poliittinen Toiminta Vuosina 1945–1962 O
    ”Koska elinvoimainen maaseutu on kansamme tulevaisuuden peruslehti” Kusti Eskolan poliittinen toiminta vuosina 1945–1962 Oulun yliopisto Historiatieteet Historian Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2009 Inka Hekkala SISÄLLYSLUETTELO 2 JOHDANTO 4 HISTORIALLINEN TAUSTA 4 Suomen poliittinen kehitys vuosina 1945–1962 4 Maalaisliitto 1940-luvun lopulta 1960-luvun alkuun 7 Kusti Eskola 10 TUTKIMUSTILANNE 12 TUTKIMUSTEHTÄVÄ 13 LÄHTEET JA MENETELMÄT 14 1. UUTENA VALTAKUNNANPOLITIIKASSA 1945–1953 16 1.1. Arkadianmäelle keskipohjalaisen maatalousväestön miehenä 16 1.2. Eduskuntatyötä maaseudun hyväksi 20 1.3. Uusien linjalla Kekkosen tukijoukoissa – vai omalla linjallaan? 30 2. LÄHELLÄ SUOMALAISEN POLITIIKAN HUIPPUA 1953–1958 36 2.1. Lyhyitä ministerikausia vaikeana aikana 36 2.2. Eduskunnassa vakaan talouden asialla 47 2.3. Arvostettu luottomies puolueensa terävimmän kärjen ulkopuolella 57 2 3. YÖPAKKASMINISTERISTÄ ”RYHMÄN LINJAN” ÄÄNEKSI 1958–1962 63 3.1. Vastuunkantajana yöpakkashallituksessa 63 3.2. Kansanedustaja muuttuvan yhteiskunnan haasteissa 76 3.3. ”Ryhmän linjalla” Kekkosen linjan vastapuolella 88 3.4. Yllättävä putoaminen eduskunnasta 102 LOPPULAUSE 110 LÄHDELUETTELO 114 3 JOHDANTO HISTORIALLINEN TAUSTA Suomen poliittinen kehitys vuosina 1945–1962 Moskovassa 18.9.1944 solmitun välirauhan ehdot olivat Suomen kannalta raskaat ja synnyttivät suomalaisissa pelkoa ja katkeruutta. Sisä- ja talouspolitiikkaan pitkälle eteenpäin vaikuttaneita ehtoja olivat sotakorvausten maksaminen, sotarikollisten tuomitseminen, poliittisten vankien vapauttaminen,
    [Show full text]
  • Statement by Dr. Ahti Karjalainen, Acting Governor of the Bank of Finland, on the Occasion of the Closing of the Accounts for 1980
    Statement by Dr. Ahti Karjalainen, Acting Governor of the Bank of Finland, on the occasion of the closing of the accounts for 1980 Security printing at the Bank of Finland Finland's balance of payments January-September 1980 Supplementary budgets Protocol. Long-term programme for the development and deepening of trade, economic, industrial, scientific and technical co-operation between the Republic of Finland and the Union of Soviet Socialist Republics up to 1990 BANK OF FINLAND'S CONVERTIBLE AND TIED FOREIGN EXCHANGE RESERVES, 1975-80 MIII.mk 12000 10000 8000 6000 .. I~ 1. Gold and 1 convertible 4000 L\'V currencies 2000 .~ .- ", • 2 2. Tied currencies o -;!e. :;::"':-....... • i1fIa •• -- ............... ~-.......... -"·44 ..\~ -2000 ,.. -~- -4000 -6000 111I1111111 11111111111 11111111111 11111111111 11111111111 11111111111 1975 1976 1977 1978 1979 1980 COMMERCIAL BANKS' CENTRAL BANK POSITION, 1975-80 MIII.mk 5000 A.. 1. Total central 4000 ~ ~ ~ ~ r\ /r·· ~............... ~- .,.", :J bank debt 3000 •• , ...••....-. 2'-.,£.- ., \. ~ I • -.......... ~ 2. Actual central 3 V' .: 2000 \ \. I ..· bank debt It.p•• \ : 1000 V{• 3. The quotas .....-... ! I o - 4. Cash reserve deposits -1000 ~ ~ Quarterly average -2000 of daily amounts ~ (1.2 and 4) -3000 '" -4000 I I I I I I I I I I I I I I I I I I 1975 1976 1977 1978 1979 1980 BALANCE OF PAYMENTS CURRENT ACCOUNT SURPLUS/DEFICIT. 1975-80 Seasonally adjusted quarterly figures STATEMENT BY DR. AHTI KARJALAINEN, ACTING GOVERNOR OF THE BANK OF FINLAND, ON THE OCCASION OF THE CLOSING OF THE ACCOUNTS FOR 1980 The cyclical upswing now drawing to an end Apart from seasonal movements in the money proved more vigorous than anticipated and led market this was attributable mainly to the dis­ to some degree of overheating in certain sectors turbances caused by rapid changes in exchange during 1980.
    [Show full text]
  • Idänsuhteet Vai Pohjoismainen Yhteistyö?
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto Idänsuhteet vai pohjoismainen yhteistyö? Keskustapuolueen linjaukset puolueettomuuspolitiikan ja Nordek-hankkeen aiheuttamassa ristipaineessa 1968–1970 Pro gradu-tutkielma Timo Vuorikivi Ohjaaja: professori Laura Kolbe Joulukuu 2014 Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteidentutkimuksen laitos Helsingin Yliopisto Sisällys 1 Johdanto ........................................................................................................................................... - 1 - 1.1 Tutkimuskohde, tutkielman tavoitteet ja metodi ............................................................... - 1 - 1.2 Aikaisempi tutkimus ja tutkielmassa käytetyt alkuperäislähteet .............................................. - 4 - 1.3 Historiallinen konteksti ja tutkielman teoreettiset lähtökohdat................................................. - 7 - 1.4 Tutkielman rakenne ................................................................................................................ - 10 - 2 Pohjoismaisen yhteistyön traditio .................................................................................................. - 12 - 2.1 Valtioliittoja ja verkostoja - pohjoismaista yhteistyö 1800-luvulta kylmän sotaan ................ - 12 - 2.1.1 Ylioppilaiden kokouksista valtioliittoon ......................................................................... - 12 - 2.1.2 Yhteistyö kylmän sodan keskellä ...................................................................................
    [Show full text]
  • The Original Documents Are Located in Box 18, Folder “7/29/75-8/2/75 - Helsinki (1)” of the Sheila Weidenfeld Files at the Gerald R
    The original documents are located in Box 18, folder “7/29/75-8/2/75 - Helsinki (1)” of the Sheila Weidenfeld Files at the Gerald R. Ford Presidential Library. Copyright Notice The copyright law of the United States (Title 17, United States Code) governs the making of photocopies or other reproductions of copyrighted material. Gerald R. Ford donated to the United States of America his copyrights in all of his unpublished writings in National Archives collections. Works prepared by U.S. Government employees as part of their official duties are in the public domain. The copyrights to materials written by other individuals or organizations are presumed to remain with them. If you think any of the information displayed in the PDF is subject to a valid copyright claim, please contact the Gerald R. Ford Presidential Library. Digitized from Box 18 of the Sheila Weidenfeld Files at the Gerald R. Ford Presidential Library DINER DEJEUNER LE 30 JUILLET 1976 LE 31 JUILLET 1976 BISQUE D'ECREVISSES SUPREMES DE LAGOPEDE PAUPIETTES DE SAN DRE FAROIES DE POIREAUX SAUMON FUME A CHAUD MORlLLES l LA CREME • NOISETTES DE RENNE FORESTIERE PARFAIT AUX CANNEBERGES BAVA.ROIS AUX Mi)RES DES MARAIS MOKA MOKA * * MATEUS ROSE NIERSTEINER OELBERG SPATLESE 1970 CHAMBOLLE·MUSJGNY 1969 SOVETS.KOJE 10 RI STOJ E r a di .. 1 I MRS WEIDENFELD 'lit~~ Gff~· ~f#;t~ ad:/ b·iad ( u_;\ld) ~ron-, .L~ f LA nd ca~lmon )re. tY\ LJ:lp lAnc\ C.f2.CIM'9'\ be.an 4 _ ~n (,A ·,t (C>Ol~ \t\ ~'"'~"8) ~ ' .. PIRS'l' LADY'S PILES tember , 975 e r rk1 I c • t tell you how amch I per- V'-A&Q..&.ly enjoye4 eeeilMJ you.
    [Show full text]
  • This Is an Electronic Reprint of the Original Article. This Reprint May Differ from the Original in Pagination and Typographic Detail
    This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Koskinen, Ulla; Einonen, Piia Title: Hallinnon sankarilliset yksilöt ja kasvoton koneisto Year: 2014 Version: Please cite the original version: Koskinen, U., & Einonen, P. (2014). Hallinnon sankarilliset yksilöt ja kasvoton koneisto. In P. Karonen, & A. Räihä (Eds.), Kansallisten instituutioiden muotoutuminen: Suomalainen historiakuva Oma Maa -kirjasarjassa 1900-1960 (pp. 115-145). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Historiallisia tutkimuksia, 267. All material supplied via JYX is protected by copyright and other intellectual property rights, and duplication or sale of all or part of any of the repository collections is not permitted, except that material may be duplicated by you for your research use or educational purposes in electronic or print form. You must obtain permission for any other use. Electronic or print copies may not be offered, whether for sale or otherwise to anyone who is not an authorised user. Ulla Koskinen ja Piia Einonen Hallinnon sankarilliset yksilöt ja kasvoton koneisto Mitä hallinto on? Hallinto eri ulottuvuuksineen on yhteiskunnan keskeisimpiä instituutioita. Se on yläkäsite, joka on laajuudessaan vaikeasti määriteltävissä. Artikkelissamme tarkastelemme Oman Maan kirjoittajien suurelle yleisölle antamaa kuvaa Suomen hallinnosta. Mitä lukijan tuli tietää hallinto-organisaatiosta ja mikä rooli hallinnon muutoksilla oli ollut kansakunnan rakentamisessa? Ensimmäisen painoksen
    [Show full text]