Tasavallan Presidentin Ulko- Ja Turvallisuuspoliittinen Päätös- Valta Suomen Valtiosäännössä
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Lauda Maarit Niskanen Tasavallan presidentin ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätös- valta Suomen valtiosäännössä Akateeminen väitöskirja, joka Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Lapin yliopiston Castren-salissa lokakuun 30. päivänä 2009 klo 12 Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 54 Lapin yliopisto Oikeustieteiden tiedekunta Copyright: Maarit Niskanen Jakelu: Lapin yliopistokustannus PL 8123 FI-96101 Rovaniemi puh. + 358 (0)40 821 4242 , fax + 358 16 362 932 julkaisu@ulapland. www.ulapland. /lup Painettu ISBN 978-952-484-326-3 ISSN 0788-7604 pdf ISBN 978-952-484-415-4 ISSN 1796-6310 www.ulapland. /unipub/actanet ”Kansanvaltaa, parlamentarismia,” puhahteli insinööri: ”parisataa lörpöttelijää loistopalatsissa! Isännän tämä kansa tarvitsee…” Isännät ja isäntien varjot, Pentti Haanpää, 1935 Käsillä oleva tutkimus tarkastelee tasavallan presidentin ulkopoliittisia valtaoikeuksia Suomen valtiosäännössä. Presidentti-instituutio koki vuoden 2000 perustuslain uudis- tuksessa merkittäviä muutoksia, joiden myötä ulkopoliittista valtaa siirrettiin valtioneu- vostolle. Tämä parlamentarismia korostava kehityssuunta oli nostettu esiin jo presidentti Urho Kekkosen valtakaudella ja johti valtioneuvoston aseman vahvistumiseen nykyises- sä perustuslaissa. Presidentin valtaoikeuksien edelleen kaventamisesta keskustellaan taas aktiivisesti, vaikka perustuslain uudistamisesta ei ole vielä kulunut pitkää aikaa. Suomen tasavallan presidentin asema valtiomme päämiehenä ja hänelle kuuluvat valtaoikeudet ovat aina olleet voimakkaiden mielipiteiden kohteena. Yhtenä selittävänä tekijänä tunteita herättävälle keskustelulle on Suomen sotien jälkeisen historian voima- kas presidenttikeskeisyys. Nykyisin on paljolti vallalla parlamentarismia korostava kanta siirtymisestä kohti eurooppalaista mallia, jossa ulkopolitiikasta päättäisivät kansanedus- tuslaitokselle vastuunalaiset ministerit. Suomalaisen järjestelmän uudistamisen haastee- na kuitenkin on mielipidetutkimusten osoittama kansalaisten voimakas tahto vahvasta ja päivänpolitiikan yläpuolella toimivasta presidentistä. Vaikka parlamentarisointi selkeyt- täisi ulkopoliittista päätösvaltajärjestelmää oikeudellisesti, eivät kansalaisten mielipiteet ole ehkä sittenkään juuri muuttuneet alun sitaatissa kaivatusta vahvasta johtajasta. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia, jotka omalta osaltaan ovat vaikuttaneet tämän työn syntymiseen ja loppuun saattamiseen. Lämpimät kiitokset valtiosääntöoikeuden eme- ritysprofessori Ilkka Saraviidalle, joka vaikutti merkittävällä tavalla tutkijaurani alkuvai- heisiin ottamalla minut Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekuntaan jatko-opiskelijaksi väitöskirjaa tekemään. Tutkijakollegoista haluan kiittää erityisesti OTK Jani Suokaner- vaa, jonka kanssa olemme vuosien varrella käyneet lukuisia keskusteluja ja vaihtaneet ajatuksia valtiosääntöoikeuden haasteellisuudesta sekä OTK Ilari Hovilaa, joka on aut- tanut minua työn viimeistelyvaiheessa. Professori Jaakko Husan arvokkaat kommentit auttoivat minua työstämään käsikirjoitustani tutkimusprosessin loppuvaiheessa, kiitos tästä. Väitöskirjan esitarkastajille emeritusprofessori Antero Jyrängille ja professori Teu- vo Pohjolaiselle olen niin ikään kiitollinen saamistani kommenteista. Dekaani Matti Nie- iii mivuota haluan kiittää hänen käsikirjoitukseeni tekemistä hyvistä kielellisistä huomioista sekä lupautumisesta kustokseksi. Kiitän myös professori Tapio Rauniota lupautumisesta vastaväittäjäkseni. Englanninkielisen yhteenvedon on ammattitaitoisesti kääntänyt lehto- ri Richard Foley. Tutkimuksen on taloudellisesti mahdollistanut Lapin yliopistolta, Suo- men Kulttuurirahastolta, Suomalaiselta Lakimiesyhdistykseltä, Keski-Pohjanmaan Kult- tuurirahastolta sekä Maaliskuun 25. päivän rahastolta saamani tuki, josta olen kiitollinen. Lopuksi haluan vielä kiittää kaikkia työtovereitani Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa sekä vanhempiani. Rovaniemellä, syyskuussa 2009. Maarit Niskanen iv SISÄLLYS LÄHTEET �����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������ix 1. Kirjallisuus ��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������� ix 2. Virallislähteet ����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������xxiv 3. Muut lähteet �������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������xxxv I TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA SEN TOTEUTTAMINEN................................................................................. 1 1 Johdatus tutkimuksen aihepiiriin �������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������� 1 2 Tutkimuskohde ja sen rajaus �������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������� 4 3 Tutkimuksen paikantaminen aikaisempaan valtiosääntöoikeusperinteeseen ������������������������12 4 Tutkimuksen jäsentely........................................................................................................................................................17 II PRESIDENTIN ULKOPOLIITTISEN PÄÄTÖKSEN TEON KEHITYSPIIRTEET (1918 – 2000) �������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������� 20 1 Ulkopoliittisen päätösvallan suuret linjat ���������������������������������������������������������������������������������������������������������� 20 2 Hallitusmuodon synnystä toiseen maailmansotaan ������������������������������������������������������������������������������������21 3 Sota-ajan presidenttiys ������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������ 34 4 Ulkopolitiikka presidentin vallan avaimeksi: J. K. Paasikivi ja U. K. Kekkonen �������������������38 5 Parlamentarismin vakiintuminen takaisin Ståhlbergin malliin: Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari ���������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������� 46 6 Tiivistelmä ja johtopäätöksiä presidentti-instituution historiallisesta tarkastelusta �������� 60 III PRESIDENTIN ULKOPOLIITTISTA PÄÄTÖKSEN TEKOA KOSKEVAT VALTIO SÄÄNTÖOIKEUDELLISET YLEISET OPIT �������������������������������������������������������������������������������������������� 65 1 Periaatteiden ja politiikan vaikutus instituutionormin tulkintaan ��������������������������������������������������65 2 Oikeuslähdeoppi ���������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������69 3 Parlamentarismi ����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������71 3.1 Parlamentarismin peruslähtökohtia ��������������������������������������������������������������������������������������������������������������71 v 3.2 Parlamentarismi Suomen valtiosäännössä �����������������������������������������������������������������������������������������������76 3.3 Parlamentarismi Suomen ulkopolitiikassa: parlamentaarinen vastuukate �������������������������83 4 Valtiollisten tehtävien jako ja presidentialismi ������������������������������������������������������������������������������������������������85 4.1 Yleistä ��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������85 4.2 Vallanjako-oppi osana oikeustieteellistä argumentaatiota �������������������������������������������������������������87 4.3 Presidentialismi perustuslaissa vaikuttavana yleisenä periaatteena �����������������������������������������96 IV ULKOPOLIITTISTA PÄÄTÖSVALTAA KOSKEVA SÄÄNTELY VUODEN 2000 PERUSTUSLAIN MUKAAN ����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������101 1 Tasavallan presidentin aseman määrittely vuoden 2000 perustuslain valmistelussa ����� 101 2 Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston toimivallasta �����������������������������������������������������������������������105 2.1 Valtioneuvoston toimivalta ������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������105 2.2 Tasavallan presidentin toimivallasta perustuslaissa �����������������������������������������������������������������������109 2.3 Tasavallan presidentti yleisen ulkopolitiikan johtajana ����������������������������������������������������������������113 3 Presidentin esittely päätöksentekomenettelynä ������������������������������������������������������������������������������������������� 119 3.1 Valtioneuvoston ratkaisuehdotus �����������������������������������������������������������������������������������������������������������������121