DOCSLIB.ORG

Kuntien Välinen Muuttoliike Maakunnan Sisäinen Muuttoliike

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kuntien Välinen Muuttoliike Maakunnan Sisäinen Muuttoliike Päijät-Hämeen liitto TilastoinfoSyyskuu 2019 Päijät-Hämeen kuntien välinen muuttoliike Maakunnan sisäinen muuttoliike Tämä Päijät-Hämeen kuntien välisen muuttoliikkeen kuvaus perustuu Tilastokeskuksen muuttoliiketilastoihin, joissa kuntia käsitellään vuoden 2019 kuntajaon mukaisesti. Iitti siirtyy Päijät-Hämeeseen 1.1.2021 ja on vali- tuin osin mukana kuvauksessa. Vuodenvaihteen 2016 kuntaliitokset vähensivät merkittävästi kuntatilastojen aluetarkkuutta. Muuttoliikettä koskevia paikkatietoaineistoja ei ollut käytettävissä kuvausta laadittaessa. Väestönmuutokset yhteensä 2016–2018 ja väkiluku 2018 Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄME MUU SUOMI Luonnollinen Nettomaahan- Väkiluvun Kokonais- Väkiluku Nettomaassa- Nettomaassa- väestönlisäys muutto korjaus muutos 31.12.2018 muutto muutto Asikkala -174 -223 20 234 5 -138 8149 Hartola -108 -73 -43 22 0 -202 2780 Heinola -553 -297 -79 251 -8 -686 18889 Hollola -132 0 -190 14 -5 -313 23602 Kärkölä -69 -52 -55 26 -3 -153 4451 Lahti -568 1007 -115 909 -25 1208 119951 Orimattila -153 -214 53 79 0 -235 16091 Padasjoki -119 -62 -10 11 0 -180 2963 Sysmä -196 -86 -11 4 2 -287 3753 Päijät-Hämeen -2072 0 -430 1550 -34 -986 200629 maakunta Iitti -110 -11 -9 -13 -2 -145 6765 Lähde: Tilastokeskus (SVT); Muuttoliike, http://www.stat.fi/til/muut Teksti: Jukka Mikkonen Päijät-Hämeen kuntien välinen muuttoliike, tilastoinfo 9/2019 tilastoinfo välinen muuttoliike, kuntien Päijät-Hämeen Kuviot: Tuula Vasarainen Kartat: Mari Lång-Kauppi 2 Graafinen suunnittelu, taitto ja graafien muotoilu: Maaret Monola Kuntien muuttoliikkeen yleiskuva Päijät-Häme on hieman keskimääräistä vilkkaampi maakuntien välisen muu- Maassamuutto ton maakunta väkilukuosuuteensa verrattuna. Yhteensä noin 12 000 ihmistä Päijät-Hämeen kuntien ja Iitin* muuttotase 1990–2018 muuttaa maakunnan rajan yli vuosittain. Kaikkiaan lähes 32 000 päijäthämä- läistä (16 % asukkaista) muutti johonkin Suomessa vuonna 2018, heistä 21 Muuttovoitto 600 (68 %) kotikunnan sisällä, noin 4 000 (13 %) toiseen kuntaan Päijät-Hä- meessä ja noin 6000 (19 %) muualle Suomeen. Muuttotappio Useimmat 1990-luvun vuodet olivat tappiollisia maassamuuton vuosia Päi- jät-Hämeen kunnille. 2000-luvulla maakunnan kunnat jakautuivat tässä -699 mielessä kahtia maassamuuton voittajiin ja häviäjiin. 2010-luvulla maassa- muuton tappiolliset vuodet lisääntyivät jälleen. Maassamuuton tappio on -568 ollut jatkuvinta Itä-Hämeen kunnissa ja Padasjoella kolmen vuosikymmenen tarkastelujaksolla. Lahti on maakunnan suurena keskuksena maassamuu- ton selkeä voittaja ja Orimattilaa voidaan luonnehtia tästä näkökulmasta -743 2000-luvun menestystarinaksi, vaikka kuluva vuosikymmen on ollut sillekin vaihteleva. Asikkala selviytyi Päijät-Hämeen kunnista tasapainoisimmin vai- -2353 -74 Päijäthämäläiset maassamuuttajat 2018 -1072 6 000 3225 -310 -764 4 000 21 600 434 Asuinkunnan sisällä Toiseen kuntaan Päijät-Hämeestä Muualle Suomeen *Iitti (raidoitettu) liittyy Päijät-Hämeeseen 1.1.2021. Muuttotase tarkoittaa kunnan tulo- ja lähtömuuttojen erotusta. Tietolähde: Tilastokeskus Tietolähde: Tilastokeskus 2019/Hallintorajat: Tilastokeskus 2019. 9/2019 tilastoinfo välinen muuttoliike, kuntien Päijät-Hämeen 3 keasta 1990-luvusta pelkkiä maassamuuttovuosien etumerkkejä tarkastelta- Maassamuutto essa ja sen vuosisaldo 29 vuoden ajalta on edelleen yhden vuoden verran Päijät-Hämeen kuntien ja Iitin* muuttotase 2016–2018 positiivinen. Muuttovoitto Päijät-Hämeessä kunnasta toiseen muuttavien määrä kohosi ja vakiintui 4000 asukkaan tasolle melko pian 2000-luvulle tultaessa, muuttoliikettäkin 1990-luvulla lamauttaneiden vuosien jälkeen. Muuttajien määrän vuosi- Muuttotappio vaihtelu puolittui noista ajoista noin 130 henkeen 2010-luvulla. -116 -97 Päijät-Hämeessä kunnasta toiseen muuttaneet -72 5000 -376 4500 R² = 0,9061 -203 4000 3500 3000 -190 892 2500 -20 2000 -107 1500 -161 1000 500 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 *Iitti (raidoitettu) liittyy Päijät-Hämeeseen 1.1.2021. Muuttotase tarkoittaa kunnan tulo- ja lähtömuuttojen erotusta. Päijät-Hämeen kuntien välinen muuttoliike, tilastoinfo 9/2019 tilastoinfo välinen muuttoliike, kuntien Päijät-Hämeen Tietolähde: Tilastokeskus Tietolähde: Tilastokeskus 2019/Hallintorajat: Tilastokeskus 2019. 4 Kuntien väliset muuttovirrat Päijät-Hämeen kuntien välisestä muutosta lähes 4/5 tapahtuu Lahden ja sen lan välistä muuttoa, vajaat 700 Lahden ja Orimattilan välistä, sekä vajaat 400 naapurikuntien välillä. Kolme neljästä kunnan sisällä muuttavasta asuu Lahdessa, Lahden ja Asikkalan välistä. Asikkalan, Hollolan ja Orimattilan välillä muuttaa jonka sisäinenkin muuttovilkkaus on huomattavasti sen maakunnallista väkilu- yhteensä runsaat 100 asukasta vuodessa. Lahden ja sen neljännen naapuri- kuosuutta suurempi. Hollolan osuus (5,7 %) maakunnan kuntien sisäisestä koko- kunnan, Heinolan kaupungin, välillä muuttaa keskimäärin noin 500 asukasta naismuutosta on vain puolet sen väkilukuosuudesta. Hollolan maassamuutosta vuodessa. Heinolan ja muiden Lahden naapureiden välillä muuttaa alle sata noin 2/3 on Päijät-Hämeessä tapahtuvaa muuttoa ja Asikkalankin maassamuu- asukasta vuodessa. tosta hieman yli puolet. Lahden maassamuutosta vajaa kolmannes tapahtuu vain maakunnassa. Muiden kuntien tunnusluvut asettuvat edellä mainittujen kuntien Lahden ja Hollolan välinen muuttoliike kattaa 40 % kaikesta kuntien välisestä välimaastoon kuntien välisen ja sisäisen muuton vertailuissa. muutosta Päijät-Hämeessä. Se on määrällisesti lähempänä kunnan sisäistä muuttoliikettä kuin muiden kuntien väliset muuttoliikkeet. Lahden ja Orimat- Keskimäärin1 2800 asukasta vuodessa vaihtaa asuinkuntaa Lahden kaupungin tilan välinen muuttoliike muodostaa 17 % maakunnan kuntien välisestä muu- ja sen kolmen naapurikunnan alueella. Tästä noin 1600 on Lahden ja Hollo- tosta. Päijät-Hämeen maaseutukuntien osuudet maakunnan kuntien välises- tä muutosta ovat varsin pieniä. Päijät-Hämeen kuntien välinen tulo- ja lähtömuutto 2016–2018 Tulomuutto Lahden muuttovirrat Päijät-Hämeessä 2016–2018 7000 Asikkala 6 5000 6000 Iitti 4000 Hartola 5000 3000 4000 2000 1000 4 1 Asikkala -223 Sysmä Heinola 3000 2 Hartola -73 3 Hei nol a -297 0 4 Hollola 0 2000 5 Kärkölä -52 7 6 Lahti 1007 3 1000 1 7 Orimattila -214 5 8 Padasjoki -62 Padasjoki Hollola 9 8 2 9 Sysmä -86 0 0 1000 2000 3000 4000 5000 Orimattila Kärkölä 9/2019 tilastoinfo välinen muuttoliike, kuntien Päijät-Hämeen Lähtömuutto Tietolähde: Tilastokeskus Tietolähde: Tilastokeskus 1 Kolmesta uusimmasta tilastovuodesta laskettuna. 5 Kuntien väliset muuttotaseet Lahti sai muualta Päijät-Hämeestä noin 1000 asukasta muuttovoittoa kolmen uusim- Päijät-Hämeen ja Iitin välillä muuttaa keskimäärin 164 asukasta man tilastovuoden aikana, josta noin 870 henkeä Heinolasta, Asikkalasta ja Orimat- vuodessa, muuttoliikkeen ollessa Päijät-Hämeelle lievästi voitollis- tilasta. Lahden muuttovoitto oli pienin Hollolasta näiden kuntien välisestä suuresta ta. Neljä viidestä Iitti-lähtöisestä tulomuuttajasta asettuu Lahteen. muuttovilkkaudesta huolimatta, vain kahdeksan asukasta. Hartola, Sysmä ja Padas- Vastaavasti 72 % Iittiin muuttavista päijäthämäläisistä on kotoisin joki menettivät jonkin verran asukkaita Lahden seudulle. Muilta osin Päijät-Hämeen Lahdesta. kuntien väliset muuttotaseet lähentelivät nollaa pieniä muuttomääriä seuraten. Maakunnan sisäinen muuttoliike Päijät-Hämeen kuntien ja Iitin* muuttotase 2016–2018 Lahti on viime vuosien ainoa muuttovoittokunta Päijät-Hämeen sisäisessä muutto- liikkeessä. Hollola on hyötynyt pitkään osittaisesta sijainnistaan samassa kaupunki- Muuttovoitto rakenteessa Lahden kanssa, mutta viime vuosina enää sen verran, ettei ole kärsinyt mainittavaa muuttotappiota Lahdelle. Muut Päijät-Hämeen kunnat ovat nykyisin selkeitä menettäjiä, myös Orimattila vahvojen kasvuvuosiensa jälkeen. Muuttotappio -73 -86 Päijät-Hämeen kuntien väliset muuttovirrat ja muuttotaseet 2016–2018 Muuttotaseet -62 Asikkala Hartola Heinola Hollola Kärkölä Lahti Orimattila Padasjoki Sysmä Iitti Asikkala -2 4 -6 -6 273 4 -18 -26 -3 -297 Hartola 10 21 2 0 51 5 0 -8 3 -223 Heinola 108 111 11 -6 370 -13 -5 -35 5 Hollola 172 12 111 -18 8 15 -2 4 10 Kärkölä 8 2 22 186 14 9 3 -4 -1 Lahti 1165 173 1474 4760 480 -229 -38 -24 -31 0 Orimattila 42 23 71 189 57 2027 -1 6 4 1007 Padasjoki 66 0 9 24 3 192 5 1 -1 -11 Sysmä 60 62 93 32 6 206 12 1 3 -52 Iitti 7 3 29 30 1 381 40 1 3 Muuttovirrat -214 Portaikon alapuolella kahdensuuntaisen muuton yhteissummat Päijät-Hämeen kuntien välinen muuttoliike, tilastoinfo 9/2019 tilastoinfo välinen muuttoliike, kuntien Päijät-Hämeen Portaikon yläpuolella kuntien välinen nettomuutto, tulokunnat sarakkeissa Tietolähde: Tilastokeskus *Iitti (raidoitettu) liittyy Päijät-Hämeeseen 1.1.2021. Muuttotase tarkoittaa kunnan tulo- ja lähtömuuttojen erotusta. 6 Tietolähde: Tilastokeskus 2019/Hallintorajat: Tilastokeskus 2019. Kuntien väliset muuttajat Päijät-Hämeessä kunnasta toiseen muuttaneiden asukkaiden ominaisuuksia luonnehditaan tässä vuoden 2017 maassamuut- totilaston avulla, koska tarkempia ’kunnasta kuntaan’ -ominai- suustietoja ei ollut käytettävissä katsausta laadittaessa. Opiskeluikäiset nuoret ja aikuiset ovat merkittävä lähtömuutta- jien ryhmä kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa, Lahden ja Heinolan opiskelukaupungeissa myös suuri tulomuuttajien ryhmä. Työssä- käyvien vanhempien muuttavat lapsiperheet suosivat erityisesti Asikkalaa, Hollolaa ja Orimattilaa. Hartolaan, Padasjoelle ja Sys- mään muutetaan vähäisemmin, mutta tasaisemmin eri ikäryh- mistä, myös eläkeläisten ja työttömien ollessa suhteellisen huo- mattava muuttajien ryhmä. Työikäiset muuttavat näistä kolmesta kunnasta jonkin verran myös lähemmäksi Lahden kaupunkiseu- dun työpaikkoja. Kärkölään muuttaa jonkin verran myös lapsiper- heitä. Ammattikoulutetut ovat joka kunnassa suurin muuttavan työvoiman ryhmä koulutusasteella mitattuna ja keskituloiset val- tionveronalaisilla tuloilla mitattuna. Päijät-Hämeen kuntien välinen muuttoliike, tilastoinfo 9/2019 tilastoinfo välinen muuttoliike, kuntien Päijät-Hämeen 7 Osoite Hämeenkatu 9, PL 50 FIN-15111 LAHTI Puhelin www.paijat-hame.fi/ yhteystiedot/henkilokunta/ e-yhteys [email protected] www.paijat-hame.fi #phliitto Päijät-Hämeen liitto.
Load more

Recommended publications
  • Kauppa-Alue 1 Akaa Hämeenkoski Kerava Länsi- Turunmaa Pirkkala
    Kauppa-alue 1 Länsi- Akaa Hämeenkoski Kerava Turunmaa Pirkkala Siuntio Asikkala Hämeenkyrö Kiikoinen Marttila Pomarkku Somero Askola Hämeenlinna Kirkkonummi Masku Pori Sysmä Aura Iitti Kokemäki Miehikkälä Pornainen Säkylä Espoo Ikaalinen Koski Mynämäki Porvoo Taivassalo Eura Imatra Kotka Myrskylä Pukkila Tammela Eurajoki Inkoo Kouvola Mäntsälä Punkalaidun Tampere Forssa Janakkala Kuhmoinen Mäntyharju Pyhtää Tarvasjoki Hamina Jokioinen Kustavi Naantali Pyhäranta Turku Hanko Juupajoki Kärkölä Nakkila Pälkäne Tuusula Harjavalta Jämijärvi Köyliö Nastola Pöytyä Ulvila Hartola Jämsä 1) Lahti Nokia Raasepori Urjala Hattula Järvenpää Laitila Nousiainen Raisio Uusikaupunki Hausjärvi Kaarina Lapinjärvi Nummi-Pusula Rauma Valkeakoski Heinola Kangasala Lieto Nurmijärvi Riihimäki Vantaa Helsinki Kankaanpää Lohja Orimattila Rusko Vehmaa Hollola Karjalohja Loimaa Oripää Salo Vesilahti Huittinen Karkkila Loviisa Orivesi Sastamala Vihti Humppila Kauniainen Luumäki Padasjoki Sauvo Virolahti Hyvinkää Kemiönsaari Luvia Paimio Sipoo Ylöjärvi 2) 1) Lukuun ottamatta entisten Jämsänkosken ja Kuoreveden kuntien alueita, jotka kuuluvat kauppa-alueeseen 2 2) Lukuun ottamatta entisen Kurun kunnan aluetta, joka kuuluu kauppa-alueeseen 2 Kauppa-alue 2 Alajärvi Joutsa 7) Kesälahti 7) Lappajärvi Nilsiä 7) Pyhäjärvi Soini Vieremä 7) Alavieska Juankoski 7) Keuruu 7) Lapua Nivala Pyhäntä Sonkajärvi Vihanti Alavus Juva Kihniö Laukaa Närpiö Raahe Sulkava 7) Viitasaari Enonkoski 7) Jyväskylä 7) Kinnula Leppävirta 7) Oulainen Rantasalmi 7) Suomenniemi 7) Vimpeli Evijärvi Jämsä
    [Show full text]
  • Koulu- Ja Linja-Autokuljetusten Tasoristeysturvallisuus Rataosat LAHTI–HEINOLA JA LAHTI–LOVIISAN SATAMA
    48 • 2014 LIIKENNEVIRASTON TUtkIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ MARKUS LAINE MIKKO POUTANEN Koulu- ja linja-autokuljetusten tasoristeysturvallisuus RATAOSAT LAHTI–HEINOLA JA LAHTI–LOVIISAN SATAMA Markus Laine, Mikko Poutanen Koulu- ja linja-autokuljetusten tasoristeysturvallisuus Rataosat Lahti–Heinola ja Lahti–Loviisan satama Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 48/2014 Liikennevirasto Helsinki 2014 Kannen kuva: Markus Laine Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L 1798-6656 ISSN 1798-6664 ISBN 978-952-317-024-7 Liikennevirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 029 534 3000 3 Markus Laine, Mikko Poutanen: Koulu- ja linja-autokuljetusten tasoristeysturvallisuus, ra- taosat Lahti – Heinola ja Lahti – Loviisan satama. Liikennevirasto, infra ja ympäristö -osasto. Helsinki 2014. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 48/2014. 50 sivua ja 8 liitettä. ISSN-L 1798-6656, ISSN 1798-6664, ISBN 978-952-317-024-7. Avainsanat: tasoristeykset, liikenneturvallisuus, liikenneonnettomuudet, koululaiskuljetus, linja- autoliikenne Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli kartoittaa rataosien Lahti – Heinola ja Lahti – Loviisan satama ta- soristeykset, joista kulkee koulukuljetuksia tai linja-autoliikennettä. Lisäksi tarkoituk- sena oli esittää tasoristeysturvallisuutta parantavia toimenpidesuosituksia kuljetusten reiteille ja tasoristeyksille sekä ehdottaa muita parannuksia, mikäli tutkimuksen aika- na koulukuljetuksissa ilmenisi puutteita. Rataosat Lahti – Heinola ja Lahti – Loviisan sa- tama valittiin tutkimusalueeksi, koska rataosilla on tapahtunut
    [Show full text]
  • KIERTO KIRJEKÖ KO ELMA 1976 No 51
    POSTI- JA LENNATINHALLITUKSEN KIERTO KIRJEKÖ KO ELMA 1976 No 51 No 51 Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnon jakamisesta postipiireihin sekä postisäännön soveltamismääräysten muuttamisesta Posti- ja lennätinhallitus on tänään istun­ hola, Tuulos, Tuusula, Vantaa ja Vihti, pii­ nossa tapahtuneessa esittelyssä, nojautuen rikonttorin asemapaikkana Helsinki. posti-ja lennätinlaitoksesta 12. 2. 1971 an­ Lounais-Suomen postipiiri, johon kuulu­ netun asetuksen 26 §:n 2 momenttiin, vah­ vat seuraavat kunnat: Alastaro, Askainen, vistanut posti- ja lennätinlaitoksen linja- Aura, Dragsfjärd, Eura, Eurajoki, Forssa, hallinnon jaon postipiireihin sekä samalla Halikko, Harjavalta, Honkajoki, Houtskari, muuttanut postisäännön soveltamismää­ Huittinen, Humppila, Iniö, Jokioinen, Jämi­ räysten 2 §:n, sellaisena kuin se on kierto­ järvi, Kaarina, Kalanti, Kankaanpää, Kari- kirjeissä no 127/61 ja 77/71, näin kuulu­ nainen, Karjala, Karvia, Keikyä, Kemiö, vaksi: Kiikala, Kiikka, Kiikoinen, Kisko, Kiukai­ nen, Kodisjoki, Kokemäki, Korppoo, Koski 2 S T.I., Kuhaa, Kustavi, Kuusjoki, Köyliö, Lai­ Postipiirit tila, Lappi, Lavia, Lemu, Lieto, Loimaa, Loimaan mlk, Lokalahti, Luvia, Marttila, 1. Posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinto Masku, Mellilä, Merikarvia, Merimasku, Mie­ on jaettu seuraaviin postipiireihin: toinen, Muurla, Mynämäki, Naantali, Nak­ Helsingin postipiiri, johon kuuluvat seu- kila, Nauvo, Noormarkku, Nousiainen, Ori- raavat kunnat: Artjärvi, Asikkala, Askola, pää, Paimio, Parainen, Perniö, Pertteli, Piik­ Bromarv, Espoo, Hanko,
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTO-OHJELMA 2021-2025 Sisältö
    PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTO-OHJELMA 2021-2025 Sisältö 1. Maahanmuutto-ohjelman tarkoitus 4 2. Kotouttaminen ohjelma-alueella 8 3. Maahanmuutto Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelman alueella 9 4. Tavoite 1: Edistämme työ- ja opiskeluperusteista maahanmuuttoa 11 5. Tavoite 2: Lisäämme maahan muuttaneiden työllisyyttä 13 6. Tavoite 3: Parannamme yhteistyötä ja monipuolisia palveluja maahan muuttaneiden kotoutumisen tukemisessa 15 7. Tavoite 4: Edistämme maahanmuuttoa koskevan keskustelukulttuurin muutosta 18 8. Tavoite 5: Kannamme vastuumme humanitaarisesta maahanmuutosta 19 9. Toimenpiteet ja seuranta 22 10. Lisää tietoa ja apua kotouttamiseen 24 Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma 2021-2025 Hyväksytty: Maakuntahallitus 8.2.2021 A251 * 2021 ISBN 978-951-637-264-1 ISSN 1237-6507 Taitto ja kuvitus: Annika Moisio 1. Maahanmuutto-ohjelman tarkoitus Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma on eri toimijoiden näkemys, millä keinoin maahanmuut- totyö tukee alueen kasvua ja kehittämistä, sekä miten kotoutumista alueelle vahvistetaan. Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelman tavoitteena on lisätä työperusteista maahanmuuttoa, maahan muuttaneiden työllisyyttä ja kotoutumista kaikissa kunnissa. Maahanmuutto-ohjelman tärkeänä tavoitteena on myös maahanmuuttajien osallisuuden ja yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden lisääminen. “Päijät-Häme on kansain- Päijät-Hämeen maakuntahallituksen hyväksymä maahanmuutto-ohjelma toimii lain Kotoutumisen edistä- misestä (1386/2010) mukaisena kotouttamisohjelmana kunnissa, jotka ovat hyväksyneet ohjelman kun- nanvaltuustoissaan. Voimassa
    [Show full text]
  • Feasibility of the Jyväskylä - Lahti Railway Connection
    Feasibility of the Jyväskylä - Lahti Railway connection Industrial sector Jesse Keränen Bachelor’s thesis May 2020 Technology, communication and transport Degree programme in Logistics engineering Description Author(s) Type of publication Date Keränen Jesse Bachelor’s thesis May 2020 Language of publication: English Number of pages Permission for web publi- 53 cation: x Title of publication Feasibility of Jyväskylä - Lahti railway connection industrial sector Degree programme Bachelors degree in Logistics Engineering Supervisor(s) Somerla Mikko, Franssila Tommi Assigned by - Abstract There has been a long discussion on the topic of constructing a new rail network from Cen- tral Finland to the capital area. Studies on the topic have been conducted by the govern- mental and local institutions, but most of the information is growing old and obsolete. Therefore, a more modern study on the topic is required. The objective of the present study was to assess the feasibility of the railway connection with as up-to-date information as possible. The aim was to determine the basis and groundwork for a further study on the topic as well as discuss the requirements and appli- cations required in the design and development of a possible future railway connection. The study relied on more recent and industry-based information on the implementation of such a project. This included a thorough search and analysis of publications and other sources in Finnish and European as well as selectively other governmental databases in or- der to compare and assess what was relevant and noteworthy for the study. While search- ing for the information, also the possible future applications had to be taken into consider- ation.
    [Show full text]
  • Waste Sorting Instructions &P Paino Oy, 2000 Kpl, 2/2016 Paino Oy, M &P
    WASTE IS BEAUTIFUL tions struc g in rtin te so Household wa 2016 • Asikkala • Myrskylä • Heinola • Orimattila • Hollola • Padasjoki • Kärkölä • Pukkila • Lahti • Sysmä Table of contents Energy waste (combustible waste) 4 Mixed waste 4 Biowaste 5 Paper 5 Carton, packaging waste 6 Glass, packaging waste 6 Metal, packaging waste 7 Plastic, packaging waste 7 Electrical equipment 8 Garden waste 8 Hazardous waste 9 Medicines 9 Furniture and other bulky items 10 Construction and renovation waste 10 Collection points 11 Wate management is everyone’s business The Päijät-Häme region has uniform waste management regulations in force, pertaining to the management of waste generated by households in Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila and Sysmä. All residential properties must sort waste at least into energy and mixed waste and they are encouraged to compost biowaste on their own volition. 2 Household wate bins required for residential properties of various sizes Detached houses, semi-detached houses, holiday homes • energy waste bin • mixed waste bin • composter when possible Multi-dwelling units with 3–9 flats • energy waste bin • mixed waste bin • paper bin (in built-up areas) • composter when possible Blocks of flats and terraced houses Waste paper collected free of charge from properties with at least 10 flats in areas with blocks of flats and terraced houses. Properties are responsible for acquiring a paper bin in areas with a local detailed plan in Asikkala, either by themselves or together with
    [Show full text]
  • Lahti-Kovola-Rataosuuden Kulttuurihistoriallisten Kohteiden
    Väyläviraston julkaisuja 3/2021 LAHTI–KOUVOLA-RATAOSUUDEN KULTTUURIHISTORIALLISTEN KOHTEIDEN INVENTOINTI Roosa Ruotsalainen Lahti–Kouvola-rataosuuden kulttuurihistoriallisten kohteiden inventointi Väyläviraston julkaisuja 3/2021 Väylävirasto Helsinki 2021 Kannen kuva: Lepomaan hautausmaan kiviaitaa. Kuva: Roosa Ruotsalainen Verkkojulkaisu pdf (www.vayla.fi) ISSN 2490-0745 ISBN 978-952-317-838-0 Väylävirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0295 34 3000 Väyläviraston julkaisuja 3/2021 3 Roosa Ruotsalainen: Lahti–Kouvola-rataosan kulttuurihistoriallinen inventointi. Väy- lävirasto. Helsinki 2021. Väyläviraston julkaisuja 3/2021. 67 sivua ja 3 liitettä. ISSN 2490- 0745, ISBN 978-952-317-838-0. Asiasanat: rautatiet, inventointi, kulttuuriperintö Tiivistelmä Tässä selvityksessä kartoitettiin Lahden ja Kouvolan välisen radan kulttuurihisto- riallista merkitystä ja selvitettiin radan rakenteiden ja siihen liittyvien rakennusten ja erilaisten kohteiden historiaa. Tavoitteena työssä oli tämän lisäksi kerätä koke- muksia tulevia ratainventointeja varten. Selvitys on jatkoa suoritetuille sisävesi- inventoinneille. Selvitys suoritettiin arkistotutkimuksen ja maastokäyntien avulla. Maastokäynneillä kartoitettiin 70 erilaista kohdetta, kuten asema-alueet, tasoristeyspaikat, taito- rakenteet, vanhat ratapohjat ja sivuradat sekä ratavartijan tupien tontit. Tarkiste- tuista kohteista valittiin 31 kohdetta, joista tehtiin kohdekortit. Selvityksessä valituille kohteille tehtiin arvoluokitus kohdekortteihin. Kohteet arvo- tettiin Väyläviraston arvokohteiden
    [Show full text]
  • Kirje 09 Liite SRP
    NYK. ERVA PIIRI RI-NR Klubi Yht: Rekisteröity kunta 2019 ehdotus 1380 9822 Alajärvi 14 Alajärvi 1385 1380 9823 Alavus 21 Alavus 1385 1400 9889 Haapajärvi 17 Haapajärvi 1385 1400 9890 Haapavesi 31 Haapavesi 1385 1380 9824 Ilmajoki 49 Ilmajoki 1385 1400 9892 Ivalo 28 Inari 1385 1400 9893 Kajaani 13 Kajaani 1385 1400 9894 Kajaani Elias 33 Kajaani 1385 1400 21739 Kalajoki 21 Kalajoki 1385 1380 9828 Kannus 30 Kannus 1385 1380 9829 Kauhajoki 42 Kauhajoki 1385 1380 9830 Kauhajoki Aro 24 Kauhajoki 1385 1380 9831 Kauhava 34 Kauhava 1385 1380 83683 Kauhava Härmät 23 Kauhava 1385 1400 9895 Kemi 32 Kemi 1385 1400 9899 Meri-Kemi 31 Kemi 1385 1400 9896 Kemijärvi 12 Kemijärvi 1385 1380 9832 Kokkola-Gamlakarleby 29 Kokkola 1385 1380 9833 Kokkola-Hakalax 44 Kokkola 1385 1380 9834 Kristinestad-Kristiinankaupunki 19 Kristiinankaupunki 1385 1400 9897 Kuhmo 20 Kuhmo 1385 1380 9826 Jalasjärvi 24 Kurikka 1385 1380 9827 Jurva 20 Kurikka 1385 1380 9835 Kurikka 45 Kurikka 1385 1400 9898 Kuusamo 40 Kuusamo 1385 1380 9836 Laihia 31 Laihia 1385 1380 9838 Lapua 36 Lapua 1385 1380 25542 Lapua Kiviristi 25 Lapua 1385 1400 9901 Muhos 20 Muhos 1385 1400 9902 Nivala 27 Nivala 1385 1380 9840 Nykarleby 40 Nykarleby-Uusikaarlepyy 1385 1380 9839 Närpes 28 Närpes-Närpiö 1385 1400 9891 Haukipudas 21 Oulu 1385 1400 23242 Meri-Oulu 23 Oulu 1385 1400 9900 Merikoski (Oulu) 62 Oulu 1385 1400 9904 Oulu 76 Oulu 1385 1400 73778 Oulu City 36 Oulu 1385 1400 9905 Oulu Eteläinen 34 Oulu 1385 1400 75859 Oulujoki, Oulu 15 Oulu 1385 1400 50881 Oulun Tulli 35 Oulu 1385 1400 9918 Tuira (Oulu)
    [Show full text]
  • Kukonkoivu Erinomaiset Logistiset Yhteydet
    KUKONKOIVU ERINOMAISET LOGISTISET YHTEYDET Lahden seutu tarjoaa ihanteellisen sijainnin kasvavien markkinoiden läheisyydessä JYVÄSKYLÄ Hollolan kuntakeskuksen länsipuolella sijaitseva Kukonkoivun yritysalue on teollisuuden ja KUKONKOIVUKUKONKOIVU LAHTI maaliikennetoimintojen vireä keskittymä. TAMPERE HOPEAKALLIO PAASSILTA Kukonkoivun valmis kaava mahdollistaa nopeasti käyttöönotettavat, tilavat tontit. Rakentamisen voi KOUVOLA aloittaa heti. Kukonkoivun yritysalue sijaitsee loistavien liikenneyhteyksien varrella, noin 10 minuutin HELSINKI ajomatkan päässä Lahdesta. Alue on Riihimäentien ja VT 12:n eli Lahden eteläisen kehätien uuden linjauksen läheisyydessä tuntumassa. VT 12 linjaus valmistuu 2020 ja parantaa hyviä logistisia yhteyksiä entisestään. Logistinen Kantava Maakaasu Kustannus- sijainti maaperä tehokas WWW.LAHTIBUSINESSREGION.FI Hollola | Asikkala | Hartola | Iitti | Lahti | Orimattila | Padasjoki KUKONKOIVU VIREÄ TEOLLISUUSALUE Erinomainen tonttitarjonta Autamme yrityksenne ■ Kokonaisala 98 ha sijoittumisessa Lahden ■ Vapaiden, rakentamisvalmiiden tonttien kaupunkiseudulle pinta-ala on yhteensä noin 25 ha. ■ Vapaiden toimitilojen ja ■ Tonttien koot ovat noin 3 070 – 35 469 m² ja yritystonttien kartoitus rakennusoikeus noin 1 535 – 17 735 k-m². ■ Rahoitusmahdollisuuksien kartoitus, ■ Valmis kaava mahdollistaa nopeasti investoinnit ja kehittäminen käyttöönotettavat, tilavat tontit. Rakentamisen voi aloittaa heti. ■ Alihankinta- ja yhteistyöverkostojen kartoittaminen ja kokoaminen ■ Maaperä on rakentamiselle suotuisaa, kantavaa
    [Show full text]
  • Päijät-Hämeen Maakunnallisesti Arvokkaat Harjualueet 2013
    Jussi Mäkinen Päijät-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat harjualueet Maakuntakaavan rajaustarkistukset Päijät-Hämeen liitto A208 * 2013 1 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A208 * 2013 ISBN 978-951-637-213-9 ISSN 1237-6507 Valokuvat: Mika Selin, Jussi Mäkinen, Tuomo Hurme Kansikuva: Asikkalan Laattaaharju. Kuva: Mika Selin Kartat ja laserkeilausaineisto: Maanmittauslaitos 2013 2 Sisällys 1. Taustaa ...................................................................................................................................................... 4 2. Menetelmät ............................................................................................................................................... 5 3. Arvioidut harjualueet ................................................................................................................................. 9 3.1. Rantaharju – Laattaanharju, Asikkala ............................................................................................ 9 3.2. Vesivehmaankangas, Asikkala ..................................................................................................... 10 3.3. Kukonharju-Sipilänharju, Hämeenkoski - Hollola ........................................................................ 12 3.4. Ilolanharjut, Hämeenkoski ........................................................................................................... 12 3.5. Ahvenaistenharju, Hämeenkoski ................................................................................................. 13 3.6. Palomaan harjualue,
    [Show full text]