Matka Kylämaisemaan Loppuraportti 2001 – 2004

Siikajoki Ruukki Rantsila Pulkkila Piippola Kestilä Pyhäntä Matka kylämaisemaan Loppuraportti 2001 – 2004

Taimi Mahosenaho

Oulun maaseutukeskus Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 Matka Kylämaisemaan aineiston kohteiden valinnassa ovat olleet mukana mm. Siikajokilaakson kunnat, yhdistykset ja kyläläiset. Kohteiden kuvaus maastossa ja internetaineiston työstäminen on tapahtunut Oulun Maaseutukeskuksen toimesta. Kuvassa esihistoriakohde Piippolasta, kuppikivet. Muita esihistoriallisia kohteita Siikajokilaaksossa ovat esim. Ruukin alueelta löydetyt jätinkirkot.

Kirjoittaja: Taimi Mahosenaho, ProAgria Oulun Maaseutukeskus / Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus

Arviointitekstit: Hankkeen ohjausryhmän jäsenet

Valokuvat ja kuvatekstit: Taimi Mahosenaho ja Maarit Satomaa Kansikuvat: Taimi Mahosenaho, Kylämaisemaa Luohualla ja Rantsilan Järvitalon järvellä Ilmakuvat: Ilkka Jaakola Metsämaisemaan liittyvät kuvat Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa ja Juhani Mahosenaho

Taitto: Sauli Heikkilä, Pieni Huone Oy

Julkaisija: Matka Kylämaisemaan hanke EMOTR

951-8948-16-X (nid.) 2 951-8948-17-8 (PDF)

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 1. Esipuhe

ylämaisema syntyy rakennusten, peltojen, teiden ja metsien yhteisvaikutuksena – ja viime kädessä alueen asukkaiden toiminnan, paikalliskulttuurin, tuotteena. KPohjois-Pohjanmaan jokilaaksoissa on eletty pitkään, ja maisemat ovat kehittyneet vivahderikkaiksi, luonnonolosuhteita ja elämistapaa myötäileviksi. Matka kylämaisemaan -hanke on tähdännyt Siikajokilaakson maisema- ja kulttuu- riarvojen vaalimiseen osana Siikajokivarsi EU–kuntoon ohjelmaa. Samalla on haluttu parantaa alueen matkailullista vetovoimaa ja tavoitettavuutta. Siikajokilaakso edustaa tyypillistä tilannetta Pohjois-Pohjanmaalla: alueen kautta kulkee suuria matkailuvirtoja mutta tietämättöminä ympäristön ominaisuuksista ja palvelutarjonnasta. Tätä ongelmaa on hankkeessa ratkaistu käyttämällä sähköistä tiedonvälitystä. Hank- keessa on kehitetty informaatiojärjestelmä, jota voidaan käyttää internetin välityksellä. Informaatiojärjestelmä tarjoaa varsin tarkkaa tietoa Siikajokilaakson kulttuuriympäristös- tä, luonnosta ja alueen palveluista. Järjestelmän avulla voi matkailija tutustua alueeseen etukäteen ja suunnitella matkaansa. Matka kylämaisemaan –hanke on toiminut samanaikaisesti käytännön tasolla sekä virtuaaliympäristössä. Samaan aikaan, kun informaatiojärjestelmää on rakennettu, on kylä- ja metsämaiseman hoitotyötä on tehty lukuisassa määrässä kohteita. Kyläläisten, maanomistajien ja yrittäjien panos hankkeessa on ollut ratkaiseva. Hankkeen vastuullisina toimijoina ovat olleet ProAgria Oulun maaseutukeskus /maa- ja kotitalousnaiset sekä ja Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa. Informaatiojärjestelmän teettämisestä on vastannut Tiehallinnon Oulun tiepiiri (konsulttina Tietomekka Oy) ja sisällön tuottamisesta lähinnä maaseutukeskus. Hankkeen hallinnoija on ollut Siikalatvan kehittämiskeskus. Rahoittajina ovat olleet EMOTR, valtio, kunnat ja yksityiset tahot. Allekirjoittaneet toivovat, että Matka kylämaisemaan –hankkeen Siikajokilaaksossa käyn- nistämä maisemanhoitotyö sekä informaatiojärjestelmä jatkuvat ja kehittyvät edelleen.

20.12.2004 Oulussa Hankkeen ohjausryhmä

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 Sisällysluettelo

1. Esipuhe ...... 3 2. Tiivistelmä...... 4 3. Hankeorganisaatio, yhteystiedot ja tehtävät...... 7 4. Tausta ja lähtökohdat...... 9 4.1. Hankkeen käynnistäminen ...... 9 4.2. Miksi Matka Kylämaisemaan hanketta tarvittiin...... 11 4.3. Toimintaympäristö...... 11 4.4. Matka Kylämaisemaan- ja muut hankkeet ...... 13 4.5. Tavoiteohjelmat taustalla ...... 13 5. Matka Kylämaisemaan hankkeen tavoitteet...... 15 5.1. Luonto- ja ympäristöarvojen hyödyntäminen ja vaaliminen, elinkeinojen tukeminen ja alueen vetovoimaisuuden lisääminen...... 15 5.2. Tiehallinnon tavoitteet hankkeessa...... 16 6. Matka Kylämaisemaan hankkeen toiminta ...... 17 6.1. Matka Kylämaisemaan reitistön luominen ...... 17 6.2. Matka Kylämaisemaan reitistön ja kohteiden vuorovaikutteinen suunnittelu ...... 17 6.3. Maiseman- ja ympäristön hoito ...... 18 6.4. Kyläyhteistyö ja talkoot ...... 20 6.5. Metsämaisemanhoidon suunnittelu ja kampanjointi...... 20 7. Kustannukset...... 23 7.1. Kustannusjakauma rahoituslähteittäin ...... 23 7.2 Kustannusjakauma kululuokittain ...... 23 7.3. Kustannusjakauma toiminnoittain ...... 23 8. Tulokset ja niiden arviointi ...... 25 8.1. Tiivistelmä hankkeen määrällisistä tuloksista ...... 25 8.2. Hankkeen onnistumisen ja tulosten arviointia...... 26 8.3. Hankkeen tavoitteita, toimintaa ja toteutumia ...... 31 9. Tiedottaminen ja julkisuus ...... 34 10. Toimintojen jatkuminen hankkeen jälkeen...... 36 11. Hankkeen aikana tulleita kehittämisehdotuksia ...... 38 LIITTEET...... 39

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 2. Tiivistelmä

atka Kylämaisemaan -hanke toimi Siika- kylien toiveiden mukaisesti. Hanketyönä on maas- jokilaakson 7 kunnan alueella: Kestilä, Py- tossa kartoitettu ja neuvoteltu omistajien kanssa yli Mhäntä, Piippola, Pulkkila, Rantsila, Ruuk- 400 erilaista luontoon, kulttuuriin, historiaan tai ki, Siikajoki. Hankkeen toiminta-aika oli 2001-2004. retkeilyyn liittyvää kohdetta, joihin voi tutustua reitin Hanketyötä Siikajokilaakson hyväksi tekivät ProAgria varrella. Kohteet voivat olla joko yleisiä nähtävyyksiä, Oulun Maaseutukeskus /Maa- ja kotitalousnaisten yksityisiä erikseen sovittavia vierailukohteita tai vain piirikeskus, Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa, Tie- teiltä näkyviä kohteita. Luontokohteissa liikuttaessa hallinnon Oulun tiepiiri ja kunnat. Hankkeella on noudatetaan jokamiehen oikeuksia ja velvollisuuk- kunnissa omat yhdyshenkilöt. Hanketta hallinnoi sia. Kohteet esitellään kuvineen ja ajo-ohjeineen Siikalatvan kehittämiskeskus ja rahoittivat Te-keskus internetissä sinne laaditussa karttapaikka-tietoha- EMOTR alma- ja 1-alue, valtio sek kunnat ja yksityi- kuohjelmassa. Aineisto löytyy myös Tiehallinnon set tahot. Hankkeessa luotu Matka Kylämaisemaan Ouluntullin ja Kalajoen sähköisistä infopisteistä, -reitistö kohteineen tukee alueen maaseutumatkailua tulevaisuudessa ehkä myös Kärsämäeltä. Hankkeen ja yritystoimintaa sekä kylien kehittämistä ja ympä- päätyttyä Oulun tiepiiri vastaa tietojärjestelmän tek- ristöarvojen vaalimista. nisestä toiminnasta ja yhteyksistä vähintään vuoden 2007 loppuun. Kohdetietojen päivityksistä vastaavat Kylämaisemareitistö esittelee 400 kunnat. Kuntayhdyshenkilöt on koulutettu hankkeen Siikajokilaakson kohdetta aikana päivitysohjelman käyttöön. Siikalatvan seu- http://www.opaste.net/siikajokilaakso/ tukunta vastaa järjestelmän ylläpitoon liittyvistä jatkoneuvotteluista vuoden 2007 jälkeen. Matka kylämaisemaan -hanke on tuottanut internetsivuille sekä Tiehallinnon sähköisiin infopisteisiin Yli 40 matkailuun liittyvää yritystä Siikajokilaakson 7 kunnan alueen valtateiltä 4, 8, reitistön varrella, 23 liittyi hanke 28 ja kantatieltä 86 eroavia maaseutukylien kautta aineistoon kulkevia vaihtoehtoisia ajoreitistöjä kohteineen. Tie- hallinnon Oulun tiepiiri on vastannut teknisestä atk- Hanketta suunniteltaessa tehtiin kunnille kysely, toteutuksesta. Maaseutukeskuksen maisemanhoidon jossa listattiin mahdollisia hankkeesta hyötyviä neuvonta on tuottanut aineiston sisällön kuntien ja maaseutuyrityksiä. Tuloksena oli yli 40 yrityksen listaus sisältäen maaseutumatkailutiloja, suora- myyntitiloja, kyläkauppoja- kioskeja- korjaamoita- leirintäalueita jne. Matka kylämaisemaan -reitistö kulkee näiden yritysten sijainteja myötäillen. Maaseu- tumatkailijaa palvelevilla yrityksillä oli mahdollisuus saada yritystiedot reitistöinfoon mukaan liittymällä hankkeeseen.

Yhteistyö asukkaiden ja kyläyhdistysten kanssa

Kylä- ja metsämaisemanhoidosta sekä oman alueen arvokohteista on järjestetty yhdistyksille ja asukkaille kymmeniä tilaisuuksia. Kuntiin on maaseutukeskuksessa tehty maisemanhoitoon liittyviä suunnitelmia tai kylävideoita (yht. 25 kpl). Yhdistykset ovat osallistuneet maisemanhoitoon yhdessä valittujen talkoo- kohteiden merkeissä, joiden yhteydessä on parannettu yli 30 eri kohdetta. Metsäsuunnitteluun liittyvää tarkempaa maisemasuunnittelua on tehty 7 kuntaan n. 110 tilalle ja metsämaisemanhoidon neuvontaa on annettu 170 metsänomistajalle. Metsäkohteiden kunnostuksia kirjattiin tehdyksi hankkeen aikana n. 100 kpl (metsäkeskus). Hankkeeseen liittyivät ja Matka Kylämaisemaan internetpalvelu on esillä tielläkulkijoille Tiehallinnon sähköisissä infopisteissä Ouluntullissa ja Kalajoella, talkootyötä tekivät n. 2500 tuntia seuraavien kylien tulevaisuudessa myös Kärsämäellä. asukkaat ja yhdistykset: Lamu, Leskelä, Luohua, Paa- 5

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 Kesällä 2002 kuvattiin Luohuan, Leskelän ja Lamun kylillä hankkeesta ja maisemanhoidosta kertovia videoita. Kuvassa omistaja itse kun- nostamassa Mäkitaloa Luohualla, joka on yksi reitistön rakennushistoriakohteista. vola, Revonlahti, Ruukki, Mankila, Sipola, Savaloja, Laakkola-Junnonoja, LC Siikajoki, LC Rantsila, LC Pyhäntä sekä Oulun Seudun Metsänomistajat.

Hankekokonaisuuksiin liittyminen

Matka Kylämaisemaan jakaantui kahteen samansi- sältöiseen hankkeeseen, toinen koski 1-tukialuetta ja toinen Alma-aluetta. Hanke edusti Pohjois-Poh- janmaata myös valtakunnallisessa tieluonnon ja lähimaisemanhoidon kehittämisen hankekokonai- suudessa (yksi Suomen viidestä aluehankkeesta). Hanke kuului osana alueelliseen Siikajokivarren EU-hankkeiden ohjelmakokonaisuuteen. Pilottina hanke loi mallin reitistötiedon kokoamisesta paikka- tietoaineistoon ja sen hyödyntämisestä matkailussa. Pohjois-Pohjanmaalla onkin hankkeen jälkeen läh- Reitistön kohteiden sijainti myötäilee Siikajokivarren yritysten sijain- detty virittelemään vastaavia reitistöhankkeita myös teja, esimerkkinä hankkeeseen liittyneestä yrityksestä HPR-Ravintolat ky, Ravintola Suokukko, joka järjestää eräruokailua mm. Kurunnevalla muille alueille. Myös valtakunnallisesti tämä hanke Rantsilassa. Muut hankkeeseen liittyneet yritykset Rantsilasta: Bed kehitti muuallakin toteutettavan mallin. and Breakfast Rosenberg, Wareksen maatilamatkailu ja Wilppolan 6 maatilamatkailu.

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 3. Hankeorganisaatio ja tehtävät

Hankkeen hallinnointi: ProAgria Oulun Maaseutukeskus / Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Siikalatvan seutukunnan kehittämiskeskuksen kuntayhtymä Taimi Mahosenaho ja Maarit Satomaa Seutukuntajohtaja Hannu Saarinen Helena Koskenkangas ja Satu Pirnes Hanketyö: -Matka kylämaisemaan -reitistön suunnittelu, internetaineiston sisällön tuottaminen, Hankkeen rahoittajat: kohteiden sopiminen, maastotyöt ja lupa-asiat. Kylä- ja yleisötilaisuuksien järjestäminen, kylä- EU ja valtio (EMOTR, Alma- ja 1-alue, Te-keskus), ja aluemaisemasuunnitelmat, talkootyö asiat. 7 kuntaa ja yksityiset tahot Yhteistyö yrityksien ja hanketahojen kanssa. Yrittäjäsopimukset. www sivujen linkityssopi- Hanketyön koordinointi ja mukset. Raportointi ja painotuotteet. projektipäällikön tehtävät: Muita Oulun Maaseutukeskuksessa hankkeen osatehtäviä suorittaneita henkilöitä: Taimi Mahosenaho, ProAgria Oulun Maaseutukes- Sirpa Isohätälä, Marja Vehnämaa, Kaija kus /Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Wennström sekä opiskelijat Reetta Takala ja Kaisu-Leena Jantunen OAMK:sta ja Taina Hanketyö ja osakokonaisuuksista Hiitola OAKK matkailun ohjelmapalvelujen vastaavat tahot: koulutusjaksolta.

Eri tahojen vetäjät muodostivat projektiryhmän, Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa jonka puitteissa ohjausryhmän lisäksi koordinoitiin työtä ja tehtiin yhteisiä linjauksia. Eeva-Liisa Repo, Metsäkeskuksen työn koordinointi sekä hankkeen ohjaus- ja projektiryhmän jäsen

Hankkeen aikana on tehty yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa. Alkuvaiheessa kunnilta kerättiin tietoa mahdollisista reitistökohteista. Hankkeen loppuvaiheessa kuntien yhdyshenkilöt koulutettiin ylläpitämään reitistötietoa internetissä hankkeen päätyttyä. Kuvassa luennoimassa Keijo Pulkkinen Tiehallinnosta. 7

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 Hanketyö: Katja Pietilä, Timo Telekäinen ja Aarno Matka kylämaisemaan -karttapaikka järjes- Kesti Metsämaisemasuunnitelmien laatiminen telmän tekninen kehittäminen ja ylläpito. maastotöineen ja metsänomistajien neuvon- Reitistön sijainnin suunnittelu ja yrittäjä- ta maisemakohteissa, metsäkohteiden kun- sopimusten osapuolena tietojärjestelmässä. nostuslupien kerääminen metsänomistajilta, Viitoitus asiat. metsäammattilaisten perehdyttäminen metsä- Hanketyö ja Tiehallinnon osaprojektin koordinoin- maiseman hoitoon reitistöllä, talkootyötuntien ti: Marjo Paavola ja Keijo Pulkkinen. kerääminen sekä osallistuminen tilaisuuksiin. Hankkeen alkaessa Ismo Karhu, joka jatkoi myöhemmin ohjausryhmässä Pohjois-Poh- Kunnat janmaan liiton edustajana. ATK-Konsulttityö: Tietomekka Oy: n edustajana Juha Ylilauri ja Hanketyö: Yhteistyö suunnittelussa, lähtötietojen Matti Pikkarainen sekä avustajana Jaakko hankkimisessa, tilaisuuksissa ja tiedottamises- Vanhala. sa. Pääosin kuntayhteistyössä oli nimetty yh- dyshenkilö, mutta myös muita kuntahenkilöitä Ohjausryhmän kokoonpano osallistui hanketyöhön. Kunnanjohtajilla oli aktiivinen rooli hanketyössä ja kokouksissa. Puheenjohtaja: Kalevi Kiviniitty, Siikajoen kunta Kuntien yhdyshenkilöt : - Koulutettu reitistötie- toimi myös Siikajokivarsi EU-kuntoon ohjel- don ylläpitämiseen internetissä hankkeen man puheenjohtajana päätyttyä. Sihteeri: Taimi Mahosenaho, ProAgria Oulun Maa- Siikajoki: Vesa Ojanperä seutukeskus Ruukki: Merja Ojanperä. Jäsenet: Seutukuntajohtaja Hannu Saarinen, Siika- Rantsila: Aimo Lehmikangas, Kaarina Konola latvan Seutukunta, Kehittämispäällikkö Eeva- Kestilä: Jussi Soini Liisa Repo, Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa, Pulkkila: Helena Mämmelä ja Irene Erkkilä Ympäristöpäällikö Ismo Karhu, Pohjois-Poh- Piippola: Mikko Äijälä ( mukana myös Marja janmaan liitto (aloitti Tiehallinnon edustaja- Huikari ja Antero Autio) na). Tieinsinööri Marjo Paavola, Tiehallinnon Pyhäntä: Maria Pellikka ja Helvi Luttinen Oulun Tiepiiri, Hankesuunnittelija Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan Te-keskus Tiehallinnon Oulun Tiepiiri (eri edustajia hankkeen kuluessa) Kutsuttuina mukana ovat olleet mm.: Maankäyttö- Tiehallinto toimi hankkeessa kiinteässä yhteistyössä päällikkö Eija Salmi Pohjois-Pohjanmaan liitto, oman rinnakkaishankkeensa myötä. Hankekoordinaattori Maria Isolahti Metsä- Tehtävät: Internetin ja Tiehallinnon infopisteiden keskus Pohjois-Pohjanmaa

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 4. Tausta ja lähtökohdat

4.1. Hankkeen käynnistäminen

Hankkeen käynnistäminen lähti liikkeelle Siikajoki- laakson kuntien yhteisestä Siikajokivarsi EU-kuntoon ohjelmasta. Ohjelman laatimisessa oli mukana 7 Siikajokeen rajoittuvaa kuntaa Siikalatvan ja Raahen seutukunnista. Ohjelman yhtenä tavoitteena oli alueen maisema- kulttuuri- ja luontoarvojen esille nostaminen ja vaaliminen alueen vetovoimaisuutta tukien. Siikajokivarsi EU-kuntoon ohjelmasta otettiin yhteyttä Oulun Maaseutukeskukseen ja pyydettiin valmistelemaan edellä mainittuihin tavoitteisiin liittyvää hanketta. Samaan aikaan käynnistyi myös valtakunnallinen ”Tieluonto- ja maisema” -hankekokonaisuus. Siinä olivat mukana Metsätalouden kehittämiskeskus Ta- pio, Maa- ja kotitalousnaisten keskus sekä Tiehallinto. Valtakunnallisen hankkeen tavoitteena oli parantaa tieympäristön hoitoon liittyvää eri tahojen yhteistyötä, koska tiemaisema on laaja ja vain pieni osa siitä on Tiehallinnon hallinnassa. Valtakunnallinen hanke pyrki käynnistämään maakunnallisia pilottihankkeita, joita lopulta käynnistyikin eri maakunnissa. Hankkeen käynnistämistä esitettiin myös Oulun Tiepiirille, Met- Karttahakuohjelmasta löytyy yli 400 reitistökohdetta. Saviselkä-Piip- pola Museotien varrelle sijoittuu mielenkiintoisia kulttuurihistoriallisia säkeskus Pohjois-Pohjanmaalle sekä Oulun Maaseutu- ja luontoarvoja sisältäviä kohteita.

Pökkylän Punanen Tupa Luohualta liittyi ensimmäisten joukossa hankkeeseen. Norrbottenin vieraiden kanssa käytiin tutustumassa Pohjois- Pohjanmaalaiseen maatilamatkailuun. Kuvassa vas. Airi Padinki-Lehtomaa ja Ilkka Lehtomaa (Pökkylän Punanen Tupa) sekä Maja Mella ja Birgitta Jysky (Vent 2000 projekti). 9

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 Tietoa Siikajokiaakson uimapaikoista lyötyy kunnittain aineistosta. Esimerkiksi Pyhännän Iso-Lamujärvellä on useampia virallisia uimapaikkoja merkittynä reitistöaineistoon. Pyhännältä löytyykin runsaasti puhtaita vesistöjä virkistyskäyttöön.

Matka Kylämaisemaan retkiryhmä tutustumassa Törmälän matkailumaatilaan ja isännän nahkiaismertoihin. Kalastamiseen liittyvät histori- 10 alliset tarinat ovat osa Siikajoen vetovoimaa.

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 keskukselle/ maa- ja kotitalousnaisten piirikeskukselle. neen jää näkemättä ja suurin osa kulkijoista ohittaa Koska Siikajokilaakson kunnat olivat jo osoittaneet alueen näkemättä sen parhaimpia osia. Matka Kylä- halukuutta yhteiseen hanketyöhön, päätettiin lähteä maisemaan -reitit kulkevat suunnitelmien mukaan jo- selvittämään rahoitusmahdollisuuksia. Alueellisen kivarren suuntaisesti. Jokivarrelta löytyvät vireimmät hankkeen valmisteluun saatiin tukea valtakunnalli- kylät, viljelymaisemat, vanhin kulttuuri sekä suo- ja selta hankkeelta. Lähtökohtana pidettiin alueellisen metsäluontoa. Täällä asutus ja viljelykset ovat aiko- reitistön luomista ja siihen liittyvien paikallisten jen kuluessa rakentuneet jokivarren suuntaisesti – joki arvokohteiden esille nostamista sekä kampanjointia antoi elantoa ja sen varrelta löytyivät viljavimmat ympäristöarvojen hoitamisen puolesta. maat. Ympäristöstä löytyy paljon mielenkiintoisia Pohjois-Pohjanmaan Te-keskuksen maaseu- kohteita, jotka voidaan tuoda tietoisuuteen esimer- tuosasto rahoitti ALMA ja 1-alueen maaseutua kiksi maisema-arvoina tai retkeilykohteina. Reitistön kehittäviä hankkeita EU:n EMOTR rahoituksella. sijainti suunniteltiin heti hankkeen alkaessa myös sen Te-keskus korosti kehittämishankkeen lähtökohtana mukaan, että reitistön varrelta kartoitettiin hankkeen maaseudun yritystoiminnan tukemista ja edellytti alkaessa n. 40 maaseudun pienyritystä, jotka voivat siihen liittyvää selvitystä. Niinpä valmisteluvaiheessa tarjota kulkijalle palvelujaan. Yritykset saivat puo- lähdettiin tarkastelemaan alueen luontoon, ympäris- lestaan Matka Kylämaisemaan aineistosta valmiin töön ja matkailuun liittyvän olemassa olevan maa- ohjelmapalvelun asiakkaidensa käyttöön. seutuyritystoiminnan kehittämistä. Samalla tehtiin Useissa Siikajokilaakson kunnissa ja kylissä on selvitys niistä yrityksistä, joita mahdollinen hanke tavoitteena väkimäärän ja työpaikkojen pysyminen tukisi. Kuntien kanssa yhteistyössä tehdyn selvityk- alueella. Nuorten ja työikäisten pois muutto tulisi sen mukaan Siikajokilaakson maaseudulta löytyi yli saada pysähtymään. Jossakin määrin Pohjois-Poh- 40 kpl matkailuun, tuotteiden myyntiin tai muihin janmaallakin esiintyy myös halukkuutta maaseudulle palveluihin liittyviä yrityksiä, jotka voisivat hyötyä paluuseen, ja silloin merkittävänä syynä saattavat alueen vetovoimaisuuden nostamisesta. (LIITE) olla esimerkiksi juuri luontoon ja maaseudun erilai- seen kulttuuriin liittyvät seikat. Näitä arvoja haluttiin 4.2. Miksi Matka Kylämaisemaan hankkeen myötä vaalia ja tuoda esille. -hanketta tarvittiin 4.3. Toimintaympäristö Alueen ympäristöarvojen korostamisella katsottiin olevan vaikutusta alueen vetovoimaisuudelle. Hankkeen kunnat muodostavat maantieteellises- Matkailuliikenteen kannalta alueen pääkulkuväy- ti yhtenäisen kokonaisuuden; Siikajokilaakson. lät, esimerkiksi VT 4, VT 8, VT 28 ja KT 86 kulkevat Maisemallisesti alue on hyvin rikas ja vaihteleva Siikajokilaakson poikki, jolloin itse jokilaakso kyli- alkaen meren rannikolta lakeuksien kautta sisä-

Piippolan taajamakeskuksen halki virtaava Lamujoki on suurin Siikajoen sivu-uomista. Asutus on kehittynyt myötäilemään viljavia jokivarsia. 11

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan järjestämä syysretki Oulun seudun metsänomistajat ry:lle kohdistui Matka Kylämaisemaan hankkeen alueelle 2003. Tässä ihaillaan Uljuan maisemia.

maan kumpuilevaan metsämaisemaan kirkkaine taorganisaatiot ovat keskenään samantyyppisiä vesistöineen. Myös joki muuttaa muotoaan alkaen maaseutukuntia, joukossa ei ole yhtään kaupunkia. pienenä metsäpurona Pyhännän Itämäestä ja ollen Hallinnoijana toimiva Siikalatvan kehittämiskeskus leveimmillään merenrannikon suistoalueella Siika- toimii alueen eteläisten kuntien yhteisenä kehittäjä- joen Eteläsäikässä. Toiminnallisesti alue jakautuu elimenä, mutta hallinnoi tässä koko hanketta. Met- kahteen eri tavoite-alueeseen 1- ja ALMA:n sekä säkeskus edistää kestävää metsien hoitoa ja käyttöä Raahen ja Siikalatvan seutukuntiin. mm. metsänomistajien neuvonnalla sekä laatimalla Hanketyöhön kuului erilaisia toimijatahoja, alueellisia ja tilakohtaisia metsäsuunnitelmia. Tie- joille kullekin oli määritelty osatehtävänsä. Kun- hallinto on viranomaistaho, joka vastaa Suomen

Suoluontokeskus-hankkeen kanssa tehdystä yhteistyöstä esimerkkinä Projektipäällik- kö Olli-Pekka Siiran kohdetiedot internetaineistoon suoluontokohteista sekä opastus esim. Matka Kylä- 12 maisemaan retkiryhmälle.

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 Alma-alueen yrityksistä hankkeessa mukana on mm. Karhun Liikenne. Heiltä voi tiedustella tilausajoja esimerkiksi Siikajokilaakson alueen retkille. Muut Ruu- kin hankkeeseen liittyneet yritykset: Pökkylän Punanen Tupa ja Hartikan erämökit ja eräopastoiminta.

yleisistä teistä. ProAgria Oulun Maaseutukeskus on maisemaan edusti Pohjois-Pohjanmaata. Aluetasolla neuvonta- ja asiantuntijaorganisaatio, jonka yhte- mukana olivat Metsäkeskukset, Maaseutukeskukset ydessä Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus toimii ja Tiepiirit, joiden toiminta oli suunniteltu alueellisille sen yhtenä osana. Organisaatiomuoto on järjestö, rahoituksille. Valtakunnallisena tavoitteena oli myös jonka taustalla toimivat sen jäsenyhdistykset. Edel- kehittää yhteistyötä näiden organisaatioiden välillä lä mainittujen tahojen kanssa hankkeessa toimivat ja kehittää maisemanhoito asiaa. Tämä alueellinen luontevasti kylät maatiloineen ja asukkaineen sekä Matka kylämaisemaan -hanke taas haki lähtökoh- maaseutuyrittäjät. dakseen luonto- ja maisema-arvot, mutta loppu- Maisema- ja luontoarvojen vaalimisessa eri tavoitteena oli niihin liittyvän maaseutumatkailun tahojen yhteiseen hiileen puhaltaminen tuottaa edellytysten paraneminen. Alueelliset hankkeet to- parhaan tuloksen. Mikään määräys ei yksinään voi teutettiin alueellisilla rahoituksilla. Hankkeessa teh- suojella kohteita, joiden omistus vaihtelee ja vaatii tävän reitin varrelle kohdistuvan maisemanhoitotyön myös aktiivisia toimia. tavoitteena oli myös lisätä alueen ja yritysten vetovoimaisuutta ja kylien elinympäristön viihtyisyyttä. 4.4. Matka Kylämaisemaan ja muut Laajemmassa merkityksessä Matka kylämaisemaan hankkeet -hankkeen pitkäjänteiset tavoitteet kohdistuivat en- sisijaisesti olemassa olevan yritystoiminnan edelly- Hanke toimi yhteistyössä alueellisten Siikajokivarsi tyksien parantamiseen ja väkiluvun pienenemisen EU-kuntoon -kattohankkeen, Kulttuurihistoriallisten pysäyttämiseen, mitkä olivat myös tavoiteohjelmien rakennusten kunnostus -, Suoluontokeskus-, Piippo- ja Pohjois-Suomen strategian tavoitteena. Tavoite lan Vaarin miljöö -, Tytöt ja Pojat kotiin -, Asu kylässä konkretisoitui Matka kylämaisemaan -hankkeessa - sekä Pyhännän Metsäluontokeskus -hankkeiden pääteiltä poikkeavan vaihtoehtoisen maisema- kanssa. Edellä mainitut olivat EMOTR-hankkeita matkailureitin myötä, jonka toivotaan jatkossakin paitsi rakennusten kunnostus, joka oli EAKR-hanke. tuovan alueen yrityksille tunnettavuutta ja reitistön Tiehallinto toteutti osuutensa Matka Kylämaisemaan käyttäjien myötä kävijöitä. -hankkeessa omana osaprojektinaan, jonka Tiehal- linto rahoitti itse. 4.5. Tavoiteohjelmat taustalla Hanke osallistui sen alkaessa valtakunnalliseen Tieluonnon ja lähimaisemanhoidon kehittämisen Alma – alueellisen maaseudun kehittämisohjelman hankkeeseen, jota on rahoittanut mm. maaseutupo- piiriin kuuluvat hankkeen kunnista Siikajoki, Ruukki litiikan yhteistyöryhmä (MMM). Valtakunnallisessa ja Rantsila. Maisemanhoidon ja ympäristöarvojen hankkeessa olivat mukana Metsätalouden kehittä- vaalimisen osalta hanke toteutti toimintalinjaa 3. miskeskus Tapio, Maa- ja kotitalousnaisten keskus ja maaseutuyhteisöjen kehittäminen, kylien kunnosta- Tielaitos (2000-2001). Valtakunnallinen hanke tuki minen, ja 2. maaseutukulttuurin ja alueen perinteen 5 alueprojektin valmistelua, joista tämä Matka Kylä- hyödyntäminen. Tulosindikaattoreina hankkeelle voi- 13

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 Tavoite 1-alueelta mukana oleva Maaseutumajatalo Oregon`s on tasokas maaseutumatkailukohde Kestilässä, Siikajoen rannalla. Yrityksen palvelut perustuvat pitkälti maaseudulta löytyviin voimavaroihin.

daan pitää työpaikkojen uudistamista, asukasluvun kehittäminen, matkailukohteiden yhteistyön ke- pienenemisen pysäyttämistä sekä kunnostettujen hittäminen, yhteismarkkinointiin osallistuminen, kohteiden lukumäärää. kulttuurimatkailun kehittäminen) Hanke tukee myös toimintalinjaa 2. Maaseutue- Tavoite 1-alueeseen kuuluvat hankkeen kunnista linkeinojen monipuolistaminen, sen toimenpiteitä Kestilä, Pyhäntä, Piippola ja Pulkkila. Siellä hanke s. Matkailuelinkeinon kannustaminen ja alatoimen- sijoittuu toimintalinjaan Maaseudun kehittäminen. pidettä 1. Matkailun toimintaympäristön paranta- Ympäristöarvojen vaalimisen osalta hanke toteuttaa minen ja kehittäminen. kohtaa o. Kylien kunnostaminen ja kehittäminen sekä Hankkeen aikana luotu pääteiltä eroava reitistö maaseutuperinnön suojeleminen ja säilyttäminen, tuo kävijöitä alueelle ja näin ollen lisää paikallis- alakohtaa maaseutukulttuurin ja alueen perinteen ten yritysten käyttöastetta, mukaan lukien selvät hyödyntäminen. maaseutuyritykset (katso liite) sekä myös alueen Hanke toteuttaa myös toimenpidettä s. Matkai- kauppa- ja huoltamoyrityksiä. Toiminnan laatua ja luelinkeinojen kannustaminen ja alatoimenpidettä alueen vetovoimaa ja kilpailukykyä parantaa alueen 1. Matkailun toimintaympäristön parantaminen ja ympäristön kunnostaminen. Hankkeen yhteydessä kehittäminen. luotava reitistö loi samalla koko Siikajokilaakson (Matka kylämaisemaan -hankkeessa toteutettiin matkailuyrityksille tietyn verkostoitumismahdollisuu- seuraavia Tavoite 1-alueen hanke-esimerkkejä: Mat- den. Tässä tapauksessa se on yhteistä osallistumista kailuelinkeinon kehittäminen, yhteismarkkinointi, alueen markkinointiin sähköisessä tietojärjestelmäs- Maaseudun voimavaroihin perustuvien palvelujen sä, joka tuotiin tässä hankkeessa tienkäyttäjien pal- kehittäminen, toimintaympäristön parantaminen ja velupisteisiin ja internettiin. kehittäminen, Maisemanhoitotyön osalta toteutet- (Matka kylämaisemaan -hankkeessa toteutettiin: kylien asukkaiden aktivointi, maisemakohteiden tiin seuraavia Almassa lueteltuja hanke-esimerkke- kunnostus, maisemanhoitosuunnitelmien toteutta- jä, kohta s. Matkailuelinkeinojen kannustaminen: minen ja laatiminen) Matkailun toimintaympäristön parantaminen ja

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 5. Matka Kylämaisemaan hankkeen tavoitteet

5.1. Luonto- ja ympäristöarvojen hyödyntäminen ja vaaliminen, elinkeinojen tukeminen ja alueen vetovoimaisuuden lisääminen

Hankkeen päätavoitteena on ollut luoda Siikajokilaak- son 7 kunnan alueelle pääteiltä eroavia vaihtoehtoisia ajoreittejä kauniiden maaseutumaisemien kautta, niin että reitillä liikkuvat ihmiset tuovat asiakkaita myös yritystoiminnalle. Yhdeksi tavoitekohderyhmäksi ajateltiin esimerkiksi ne matkailijat, jotka muutoin ajaisivat pääteitä pitkin alueen ohi. He voivat olla esimerkiksi matkalla Etelä-Suomesta Lappiin. Tavoit- teena on tarjota heille matkan puolivälissä vaihtoehto ajaa mielenkiintoista maisemareittiä, jossa on tarjolla myös maaseutuyritysten tarjoamia yöpymis-, ohjelma-, kaupallisia- ja ravitsemuspalveluja. Siikajokilaak- son alueelta löytyy yli 40 kpl tällaisia yrityksiä (liite). Ohiajaville matkailijoille suunnitellut ”reittipaketit” erkanivat pääosin valtateiltä 4, 8, 28 ja kantatieltä 86. Hankkeen lopputuotokset eli reitistöt kohteineen vietiin tavoitteen mukaan internettiin ja Tiehallinnon sähköisiin informaatio järjestelmiin, joita on tienkäyt- täjien palvelupisteissä mm. Kempeleen Ouluntullissa Jokaisesta kunnasta on valittu muutamia edustavia tähtikohteita aineistoon, museot ovat esimerkki näistä tähtikohteista. Kuvassa ja Kalajoella ja myöhemmin tulossa Kärsämäelle. riukuaitatalkoot Pulkkilan museolla.

Juhana Sun Säätiö/ Piippolan Vaarin Miljöö on mukava kohde Siikajokilaaksossa retkeilevälle. Leskelän kylästä löytyy monia mielenkiintoisia kohteita monen ikäisille matkaajille. Piippolasta hankkeeseen liittyivät myös Keramiikkapaja Armi-Otra-Aho ja Ohenojan tila. 15

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 Reitistön kohteet voivat kuulua useampaankin aihe-piiriin. Esimerkiksi Rantsilassa sijaitseva Wareksen maatilamajoitus on mukana yrityksenä sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kohteena.

Hankkeessa tehtävän reitin varrelle kohdistuvan maisemanhoitotyön tavoitteena oli lisätä alueen ja yritysten vetovoimaisuutta ja kylien elinympäristön viihtyisyyttä. Maisemanhoitotyön tavoitteena oli lisäksi aktivoida ja opastaa alueen asukkaita hoi- tamaan arvokkaita maaseutu- ja metsämaisemia. Metsien maisemasuunnittelulla pyrittiin antamaan metsänomistajille yksityiskohtaisia neuvoja kohteista ja maisemanhoitotyöstä.Laajemmassa merkitykses- sä Matka kylämaisemaan -hankkeen pitkäjänteiset tavoitteet kohdistuvat myös olemassa olevan yritystoiminnan edellytyksien parantamiseen ja väki- luvun pienenemisen pysäyttämiseen, mitkä ovat myös tavoiteohjelmien ja Pohjois-Suomen stra- Tiehallinnon yhtenä tavoitteena hankkeen aikana on ollut tienkäyt- tegian tavoitteena. Tavoite konkretisoituu Matka täjien informaation lisääminen. Sähköisessä aineistossa on esitelty kylämaisemaan -hankkeessa pääteiltä erkanevan mm. alueen luontokohteita joita ei ole maastossa viitoitettu. Kuvassa vaihtoehtoisen maisema- matkailureitin tuomien Kestilän Isonkankaan laavu lähellä Kilkakalliota. vaikutusten myötä. lisäksi tienkäyttäjien informaation lisääminen. Tie- 5.2. Tiehallinnon tavoitteet hallinnon tavoitteena on myös vähentää luvatonta hankkeessa tienvarsimainontaa ja tämän hankkeen yksi keskeinen tavoite olikin luoda mahdollisuuksia informaation Tiehallinto työskenteli Matka kylämaisemaan -hank- levittämiseen sähköisin keinoin. Matkailijan ja mat- keessa kiinteässä yhteistyössä oman rahoittaman- kailuyrittäjien tarvitsemaa tietoa toivotaan siirtyvän sa osaprojektin kautta. Tiehallinnon tavoitteena tienvarsilta tieinfopisteisiin, joiden ylläpidossa kun- hankkeessa mukana olemiseen oli tieympäristön nat ovat mukana. Sähköinen tieto on tulevaisuudessa 16 arvojen vaalimisen ja tiemaisemien kohentumisen visioitu leviämään myös matkapuhelinten kautta.

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 6. Matka Kylämaisemaan hankkeen toiminta

6.1. Matka kylämaisemaan -reitistön luominen Reitistöjen valitseminen ja kohteiden etsintä aloi- tettiin tutustumalla alueen selvityksiin luonnosta, kulttuurista, maisemista yms. joita löytyi esim. Pohjois-Pohjanmaan liitosta ja ympäristökeskuk- sesta sekä kunnista. Tietoa hankittiin aikaisem- missa projekteissa tuotetusta aineistosta, kuten Siikajokivarsi EU-kuntoon esiselvitys ja Jokivarren kulttuurihistoriallisten rakennusten kunnostus- hanke. Alueen yhdistyksille tehtiin laaja kysely. Tie- hallinto selvitteli reittivaihtoehtoja liikenteellisesti. Reitit ja kylät valittiin sen perusteella mistä löytyi- Kyläläiset ovat olleet mukana hankkeessa koko ajan. Mukana olleisiin kyliin on tehty maisemanhoitoon liittyviä kyläsuunnitelmia ja kylävide- vät: oita. Kuvat kyläilloista Savalojalta ja Leskelästä. Hankkeeseen on tehty • Positiivista kuvaa antavaa kaunista maisemaa Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan opiskelijoiden sekä/tai mielenkiintoisia luonto-, maisema tai opinnäytetyö ja harjoitteluja. kulttuurihistoriaan liittyviä kohteita. Matka Kylämaisemaan • maaseutumatkailua palvelevaa yritystoimintaa maas totyöt ajoittuivat tai halukkuutta kehittää sitä vuosille 2002-2003. Kaikki reitistön kohteet • aktiiviset kyläläiset, jotka haluavat olla mukana kuvattiin ja laadittiin hankeideassa niihin selostukset ja ajo- ohjeet. Kuvassa Kestilän Hyvölänrannalla sijaitse- 6.2. Matka kylämaisemaan -reitistön van Ruottalan pihapiirin ja kohteiden vuorovaikutteinen taidetta. Kestilän kun- suunnittelu nan alueelta löytyykin paljon arvokasta raken- nusperinnettä, esimer- Tässä luvussa kerrotaan ”nähtävyys”kohteina olevien kiksi Museomakasiinit reitistökohteiden suunnittelusta ja sopimuksista inter- kylätaajamassa. net aineistoon. Maisemanhoitokohteiden suunnittelusta ja työlupasopimuksista kerrotaan eri luvuissa.

1. vaihe - Esittelyaineiston laatiminen kokouksien lähtöai- neistoksi. - Alustavien reitistövaihtoehtojen suunnittelu - Maaseutumatkailua palvelevien yritysten kartoit- taminen - Reitistön ympäristökohteiden tavoitelukumäärä oli 350 kohdetta, eli 1-alueelta 200 kohdetta ja alma-alueelta 150 kohdetta. - Alkutiedottaminen

2. vaihe - Kuntakokousten pitäminen ja kokouksissa mukana olleiden ehdotuksien kerääminen kirjallisesti

3. vaihe - Kunnittaisten ehdotusten täydentäminen toisiaan vastaaviksi - DEMO-version tekeminen internet sovelluksesta Kuuselan pihapiiri Pulkkilassa on Matka Kylämaisemaan reitistön Vierailukohde erikseen sovittaessa, yhteystiedot kohteen omistajaan (Tiehallinto, Tietomekka Oy) saadaan kunnan yhdyshenkilöltä. Kuvassa tilan musisoiva emäntä Elvi - Luokituksen laatiminen kohteille ja hakupalvelulle Viio esittelemässä pihapiiiriä retkeläisille. 17

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 4. vaihe - Kohteista tekstiosuudet, kartat, ajo-ohjeet ja - Maastotyöt digikuva-aineistoa. - Reitin ja kohteiden digikuvaus sekä kohdeinven- - Yhteistyötahojen ja yleisön tiedottaminen interne- tointi, ajo-ohjeet. taineistosta, hankkeen aikana yli 11 000 sivuilla - Kunnittaisten kohteiden määrä lisääntynyt maas- vieraillutta tossa liikkuessa ja maanomistajia tavatessa. Yhteensä yli 400 kohdetta. 8. vaihe - Tiedottaminen meneillään olevasta maastotyöstä - Aineistosta paperitulosteraportit kuntiin kommen- toitaviksi (7 kpl raportteja 50-70 sivua kussakin) 5. vaihe - Kohdetietojen tarkistaminen saatujen komment- - Kirjallisten lupien hankkiminen reitistön yksityisiin tien perusteella kohteisiin maanomistajilta - Kuntayhdyshenkilöiden kouluttaminen sivuston - 134 kpl kirjallisia sopimuksia tietojen päivittämiseen (2 eri koulutuspäivää sekä - Selvityksiä maanomistajien suostumuksista mat- kirjalliset sopimukset ja ohjeet) kailureitistön kohteiksi; Käyntikohde erikseen sovittaessa. Loput yleisiä, tieltä näkyviä tai joka- 9. vaihe miehen oikeuksin liikuttavia luontokohteita. - Kohteiden priorisointi. Joka kunnasta ns. tähti- kohde valikoiman valitseminen n. 10 kpl/kunta 6. vaihe - Esittelyaineiston laatiminen, painotuotteet - Tekstiosuuksien laatiminen kohteista Esitteet 4000 kpl, kortit 4000 kpl, julisteet 250 kpl, - Kuva ja kartta-aineiston työstäminen internettiä loppuraportti internetissä ja painettuna. varten. Toimitettu CD:llä valmiita kohdeselos- - Lopputiedottaminen, lehdistötilaisuus, esite- tuksia, karttoja ja nimettyjä kuvia Tiehallinnon aineiston postitus, kirjeitä 500 kpl, laatikoita 30 atk-konsultille n. 400 kohteesta eri taholle.

7. vaihe 6.3. Maiseman- ja ympäristön hoito - Aineiston vienti internettiin - Tiehallinnon konsultti sekä maaseutukeskus vienyt Maisemanhoito liittyi olennaisesti hankkeeseen. aineistoa n. 400 kohteesta internetissä olevaan Vaihtoehtoisten maisemareittien kyläalueilla teh- Matka kylämaisemaan -reitistön ja kartaston tiin kampanjointia, että maisemat olisivat esittely- paikkatietoihin. kelpoisessa kunnossa. Kyliltä löytyikin kiinnostusta

Kyläläisten tekemiä talkookohteita on näkyvillä reitistön varrella. Esimerkiksi Luohualla raivattiin esiin jokivarsinäkymiä hankkeen aikana. 18 Talkookohteita työstettiin hankkeen aikana noin kolmessakymmenessä kohteessa.

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 Matka kylämaisemaan -reitistö erkanee pääteiltä ja esittelee Siikajokilaakson kylämaisemia. Päätiet kulkevat jokilaakson poikki.

Katso kartta myös Internetissä osoitteessa www.opaste.net/siikajokilaakso

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 Piippolan kirkonkylä: Viitainahon museoalueen kunnostus Piippolan Leskelän kylätoimikunta: Keskipis- teen alueelle rakenteita ja kunnostusta, nuorisoseuran ympäristön kunnostus ja urheilukentän ympäristö Piippola, Pyhäntä: kirjailija Pentti Haanpään museon Korpelaisen pihatalkoot Piippolan Lamun kylätoimikunta: retkeilykodan ympäristön hoitoa, polttopuiden tekoa yhteisille retkeily kodille, rantamaiseman harvennusta, museotieltä suonäkymän avausta ja hakkuutyömaan siistiminen ATK-konsulttina Tiehallinnon rinnakkaishankkeen puolesta on toiminut Tietomekka Oy, joka on vastannut myös kuntien yhdyshenkilöiden maisemallisesti, harvennus talkoita maa- kouluttamisesta internet-päivitysohjelman käyttöön. Kuvassa Juha miesseuran tontilla Ylilauri Tietomekka Oy:stä. Pyhäntä Lions: kirkon katon kunnostusta ja paanukaton tekoa Ruukin Revonlahden kyläyhdistys: kylän yhteisen asiaan. Hankkeen aikana asiasta pidettiin tilaisuuksia ilmoitustaulun teko, Revonlahden kirkon ja talkoita sekä laadittiin suunnitelmia niin maa- ympäristön siistiminen ja raivaus seudun kulttuurimaiseman kuin metsämaisemankin Ruukin Luohuan maaseutuyhdistys / Heinolan- hoidosta Kts tarkemmin luku 8: Tulokset ja niiden perän maamiessseura: raivausta, niittoa arviointi. Tämä hanke tuki myös ympäristökeskuksen kylätienvarressa, jokinäkymän avausta, koordinoimia kuntien sekä ESR:n rahoittamia ym- urheilukentän raivaus, Tönkyräkankaan päristötyöohjelmia, Ryskä I:stä ja III:sta. Hankkeen ulkoilualueen siistimistä yhteydessä metsäkeskus laati maanomistajien kanssa Ruukin Paavolan kyläyhdistys: retkeilykota Pap- sopimuksia maisemanhoitotyökohteista yksityisten pilanniemeen maanomistajien alueilla. Ruukin kyläyhdistys: jokivarren raivausta Rantsilan kalastuskunta: kalapaikkojen kun- 6.4. Kyläyhteistyö ja talkoot nostusta Rantsila/Temmes Lions: kodan tekeminen ja Hankkeen alkaessa otettiin kirjeitse yhteyttä ympäristön hoito kaikkiin alueen kylillä toimiviin kyläyhdistyksiin, Rantsilan Sipolan kyläyhdistys: jokivarren raivausta maamiesseuroihin, maa- ja kotitalousnaisiin sekä Rantsilan Savalojan kyläyhdistys: tieympäristön kalastusyhdistyksiin. Kirjeitä lähti satoja. Näiden ja jokitörmän raivausta lisäksi hankkeeseen osallistui myös Lions Clubeja. Rantsilan Mankilan kyläyhdistys: Jokivarren Yhdistyksiä informoitiin alkavasta hankkeesta ja tar- maisemanhoitoa jottiin mahdollisuutta liittyä siihen. Edellytyksenä Siikajoen Lions: jokivarren raivausta ja maalausta hankkeeseen mukaan pääsemiseksi oli kuitenkin Laakkolan-Junnonojan kyläyhdistys: jokimaiseman sitoutuminen talkootyöhön osallistumiseen. Hank- ja viljelymaiseman avartaminen keeseen osallistuneilla kylillä järjestettiin tilaisuuksia Oulun seudun metsänomistajien yhdistys: Vähä- ja kursseja, tehtiin maisemanhoidon suunnittelua Lamujärven kota-ympäristön raivaus ja ilmoittautuneet kylät pääsivät mukaan internet- sivuistoille reitistön kohteiksi. Kylämaisemiin liittyviä suunnitelmia tai muuta 6.5. Metsämaisemanhoidon materiaalia (videot) tehtiin hankkeen aikana yhteen- suunnittelu ja kampanjointi sä 32 kpl, jotka koskivat kylä- tai metsämaisemaa. Teksti: Kehittämispäällikö Eeva-Liisa Repo, Metsäkeskus Pohjois- Pohjanmaa Matka kylämaisemaan -hankkeen hyväksi tehdyt talkootyökohteet. Laaditun reitistön varrelta, erityisesti hankkeessa mukana olevien kylien alueilta, etsittiin metsäkohteita, Tavoitteena reitistön maisemien ja reittiin liittyvien joissa hoitotoimenpiteillä voitiin parantaa maise- kohteiden kunnostaminen. maa. Metsänomistajien kanssa keskusteltiin töiden toteutusmahdollisuuksista metsänomistajan omana työnä tai esim. talkookohteena. Metsänomistajien 20 lupia maisemanparannustöihin kertyi hankkeen ai-

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 Kylillä on järjestetty hankkeen aikana mm. kylämaisemanhoitoon liit- Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa laati alueelle hankkeen aikana mm. tyviä koulutuksia. Muista tilaisuuksista mainittakoon eräruokakurssit, metsämaiseman hoitosuunnitelmia. Hankkeen aikana neuvottiin myös joita on järjestetty mm. Pyhännällä ja Ruukin Paavolassa. miten metsää harvennetaan maisemallisin näkökulmin. Kuvassa tal- kooväkeä Vähä-Lamun kyläkodalla.

Yhdistyksien tekemä maisemanhoitotyö on lisännyt alueen ja kylien elinympäristön vetovoimaisuutta. Kuvassa talkootyötä Lamujokivarressa, Laakkolassa. Perkausjäte palaa kylän yhteisenä pääsiäiskokkona.

Parantuneita maisemakohteita on Matka Kylämaisemaan reitistön varrella satoja. Kuvapari ennen-jälkeen Lamulta, Piippolasta Mällin petäjän raivausraivaustöistä. Mällin Petäjä on yksi Museotien varren luontokohteista. 21

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 kana 50 kpl. Lisäksi metsänomistajat itse toteuttivat metsiä. Viljelykäytöstä poistuneet pellot ovat usein jo hankkeen aikaan useita kohteita. jääneet hoidotta ja pusikoituneet. Oulun seudun Alueellisen metsäsuunnittelun perusaineistoa metsätilanomistajien ryhmä tutustui ja myös teki hyödyntäen etsittiin edelleen reitistön varrelta tilo- maisemanhoitotöitä esimerkkikohteella. 110:stä ja, joiden tienvarsimetsiköille laadittiin tarkemmat, tilakohtaisen suunnitelman saaneesta maanomis- maisemanhoitoa painottavat käsittelyehdotukset tajasta 43 maanomistajaa asuu kauempana met- (110 kpl). Suunnitelmien luovutuksen yhteydessä sistään/ toisella paikkakunnalla. Hanke on myös metsänomistajille annettiin neuvontaa maisemalli- muistuttanut maanomistajia metsäomaisuuden sesta metsien käsittelystä. Suunnitelmista koostettiin olemassaolosta. kunnittain kohdeluettelot ja kartat. Alueen metsäammattilaiset tutustuivat reitistöön Tulevaisuus: ja hoidettuihin kohteisiin. Metsäammattilaisten johdolla toteutetaan valtaosa metsänkäsittelystä ja Metsäsuunnitelmia, joissa on huomioitu maisema- siten heidän perehtymisensä reitistölle asetettuihin vaikutuksia, toteutetaan seuraavien 10 vuoden aika- tavoitteisiin ja paikallisiin esimerkkikohteisiin vah- na. Metsänomistajat ovat saaneet tietoa ja opastusta vista maisemanhoidon huomioon ottavan metsien metsämaiseman hoidosta, jota he voivat käyttää käsittelyn myös jatkossa. myös muilla metsäkohteillaan. Metsäammattilaisten Metsänomistajille kerrottiin metsämaiseman- huomiota on kiinnitetty tienvarsimaisemien hoitoon, hoidosta myös lehdistön kautta ja metsänomis- jolloin myös heidän työnsä kautta maisemanhoidol- tajien tapahtumissa. Osa maaseudun asukkaista liset näkökohdat otetaan huomioon myös jatkossa on muuttanut muualle, mutta omistavat edelleen metsien hoidon ja hakkuiden suunnittelussa.

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 7. Kustannukset

7.1. Kustannusjakauma 7.3. Kustannusjakauma toiminnoittain rahoituslähteittäin - Kustannukset 4 vuoden ajalta 2001-2004 koskien sekä Alma- että 1-aluetta työ-, matka- ja tarvikeku- Kustannukset vuosilta 2001-2004 luineen.

Rahoituksen jakautuminen euroina TYÖKUSTANNUSTEN JA PROJEKTITYÖN ERITTELYÄ: EU ja Valtio 77 % 177 500 - Arvioitu jakauma pääpiirteittäin Yksityinen 10 % 23 200 Kuntaraha 13 % 29 400 Yht. euroa Yht. 100 % 230 100 euroa Projektin toiminnan koordinointi (vastuutaho Maaseutukeskus) n. 24 000 KUNTAKULUT: - sisälsi myös osallistumisen 4 200 euroa internetpalvelun kehitystyöhön Projektin hallinnointi, Jakautuminen tukialueittain: kirjanpito ja ohjausryhmätyö n. 10 000 (vastuutaho Siikalatvan I-tukialue: Kestilä, Pyhäntä, Piippola, Pulkkila kehittämiskeskus) EU ja Valtio 77 % 101 800 Yksityinen 10 % 13 200 Kokouskulut työkuluineen n. 7 000 Kuntaraha 13 % 16 800 Neuvottelut ja yhteistyö yrittäjien Yht. 100 % 131 800 euroa kanssa Tiehallinnon informaatio- järjestelmän mahdollisuuksista. ALMA-Maaseutuohjelma: Yrittäjien informointi ja yhteydet. Rantsila, Ruukki, Siikajoki Muu yritysyhteistyö. n. 15 000 EU ja Valtio 77 % 75 700 (Maaseutukeskus Tiehallinnon kanssa.) Yksityinen 10 % 9 900 Kuntaraha 13 % 12 600 Kylämaiseman ja reitistön Yht. 100 % 98 200 euroa yleissuunnittelu n. 20 000 (toteuttajataho Maaseutukeskus) 7.2 Kustannusjakauma kululuokittain Reitistön kohteiden suunnittelu, maastotyöt ja sopimukset Nämä lukemat ovat 2004 joulukuulta 16.12, jolloin reitistökohteista maanomistajien lopullinen tilinpäätös oli vielä kesken. kanssa ja tietoaineiston laatiminen Lopulliset lukemat voivat muuttua hieman. internettiin. Kylämaisemanhoidon kampanjointi n. 50 000 Kustannukset vuosilta 2001-2004 (vastuutaho Maaseutukeskus) Metsäkohteiden maisemasuunnittelu 1-alue ja neuvonta ja kampanjointi metsä- Palkat 5446 kohteissa ja talkootöiden ohjaus Asiantuntijakulut 99 962 maisemanhoidollisissa raivaus- Matkat 9216 kohteissa (Vastuutaho Metsäkeskus) n. 60 000 Muut kulut 9319 Luontoissuoritukset 7914 (kertymä tässä kirjattua suurempi) Talkootyöt, luontoissuoritusta n. 14 000 Yht 131 859 euroa Loppuraportoinnin ja painotuotteiden laatiminen, työt ja Alma-alue painokulut n. 15 000 Palkat 5680 (sis. materiaalit, maaseutukeskuksen Asiantuntijakulut 74557 sekä konsultin työt) Matkat 7172 Muut kulut 6593 Muut kulut, muut kurssi- ja näyttely- Luontoissuoritukset 4220 (kertymä tässä kirjattua suurempi) kulut, harjoittelutyökorvaukset n. 15 100 Yht 98 222 euroa Yht euroa 230 100 23

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 - Hankkeen kirjanpidossa summat ovat eriteltynä Hankkeen aikana kunnilta mukana yhdyshenkilö toteutuman mukaan tukialueittain. matkailureitistöjen ja kohteiden suunnitteluyhteis- - Oheinen arvioitu jakauma perustuu suunnitelmas- työssä. sa olleeseen erittelyyn sekä hankkeen päättyessä 1. Elinkeinotoimesta arvioituun toteutumaan pääpiirteittäin. – matkailuun liittyvien yritysten osalta - Huom. Lukemat sisältävät sekä työ- että tarvike- 2. Ympäristö tai kaavoituspuolelta kuluja – matkailuun liittyvien kohteiden paikallistietojen saamiseksi hankkeen käyttöön Kuntien rahoitusosuus oli yhteensä 4 200 euroa/ kuntaa kohti 4 vuoden aikana. Samalla kunnat sitoutuivat ATK aineiston ylläpitoon hankkeen päätyttyä.

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 8. Tulokset ja niiden arviointi

Tulokset ovat yhteenvetoja Alma- ja 1-aluetta Hankkeeseen liittyneitä maaseutu- koskien. Tukialueittain tuloksia voidaan eritellä matkailuun liittyviä yrityksiä 23 kpl hankkeen työaika- ja tuloslomakkeilta sekä väli- Hankkeeseen liittyneitä kyliä 14 kpl raporteista. Kylämaisemaan liittyviä suunnitelmia 32 kpl 8.1. Tiivistelmä hankkeen Kuntakohtaiset maisemanhoito- määrällisistä tuloksista: suunnitelmat reitistön läheltä 7 kpl Kuntakohtaiset reitistö-kohde suunnitelmat 7 kpl Internet sivustot – yli 400 kohdetta kartta- Metsämaisemasuunnittelu 7 kpl paikkaohjelmassa internetissä ja tieinfopis- kuntakohtaista yhteenvetoa -> teissä Ouluntullissa ja Kalajoella yht. 110 metsänomistajalle - niihin liittyvät kokoukset kunnittain, kylittäin Kylävideot 3 kpl - satoja maanomistayhteydenottoja Museotien ja Lamun maisemasuunnitelma 1 kpl - sopimukset maanomistajien kanssa 134 kpl Kylämaisemasuunnitelmat 5 kpl - www-sivustojen linkityksien sopiminen muille si- (Sipola, Savaloja, Mankila, Laakkola, Leskelä) vustoille Muut maisemasuunnitelmat 2 kpl - 2004 lopussa jo yli 11 000 vierailijaa (Kestilän Järvikylän tila , Vornan luontopolku) www.opaste.net/siikajokilaakso sivustolla Lisäksi myös: taajamien kävelyraitit, kalapaikat jne. N. 70 pidettyä tilaisuutta / kokousta yhteis- Kirjattuja talkootunteja n. 2500 h työtahojen ja kuntalaisten kanssa - 14 yhdistystä osallistunut kohennuksiin - koulutusta maisemahoidosta, eräretkeilyn ruo- - talkoilla kunnostettu yli 30 kohdetta kapalveluista ja nettipalvelun käytöstä kunnille, asukkaille. Maastossa parantuneita raivaus ja harven- - kylä- ja yleisötilaisuuksissa tavoitteena kohteiden nuskohteita yli 100 kpl (metsäkeskuksen arvostus ja vaaliminen seuranta) - toukokuussa 2004 kierretty kouluilla-> tieto Painotuotteet Matka Kylämaisemaan reitistöstä oppilaiden kautta koteihin ja karttapaikasta: - kuntien ja tiehallinnon yhteistyö, jatkossa inter- - 4000 kpl esitteitä (8 sivuinen, 4-väri painotuote) netaineiston ylläpito ja päivitys - 4000 kpl kortteja. tiedottavat reitistön kartta- - messutapahtumat: Tampere vihermessut 2001, paikan internet osoitteesta Farmari 2003, joulumessut 2004 - 250 kpl julisteita, internet- ja tieinfopisteiden viereen opastamaan sivustolle menoa - Loppuraportti, internettiin sekä väritulosteina jakeluun yhteistyötahoille

Internetissä olevan kohdeaineiston tiedot on kerätty kunnittain tarkistuskansioihin, jotka ovat olleet kommentoitavina kunnissa. Pulkkilan Viitastenjärvi on hieman sivummalla varsinaisesta reitistöstä oleva kunnan virallinen uimapaikka ja retkeilykohde. 25

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 Rantsilan Bed and Breakfast Rosenberg on matkailumaatila jonka elinkeinona on matkailun lisäksi maatalous lypsylehmineen. Rantsilan vetovoimaisia matkailukohteita ovat myös Gananderin talo, raitti ja Kurunneva. 8.2. Hankkeen onnistumisen ja tulosten arviointia Lukumääräiset hankkeen aikana saavutetut tulokset täyttivät ja ylittivät hankkeen tavoitteet. Asukkaiden osallistuminen ylitti myös odotukset. Tiedotusväli- neiden mukana olo oli positiivista ja sillä oli tärkeä rooli mm. tiedon välittämisessä asukkaille sekä rei- tistön mahdollisille käyttäjille. Tiedotusvälineiden avulla asia saavuttikin kiinnostavuutta alueella ja tilaisuuksissa oli aina väkeä riittävästi. Maanomis- tajien suhtautumien oli myönteistä ja ilman heidän suostumustaan ei tälläistä reitistöä kohteineen olisi saatu luotua. Myöskin maisemanhoitoon ja talkoisiin Matka Kylämaisemaan hanke oli esillä Oulun Farmari 2003-tapah- suhtautuminen oli myönteistä, joskin tekemistä var- tumassa. Hanketta esittelemässä Oulun Maaseutukeskuksesta Taimi masti riittää näin laajalla alueella jossa toteutuneet Mahosenaho ja Maarit Satomaa kohteet toimivat esimerkinomaisina. Myös mielenkiintoisten ympäristökohteiden löytyminen ja määrä yllättivät. Vaikka hankkeen alkaessa olikin jo tiedossa monia kohteita, silti kentältä tulleiden uusien kohde-ehdotusten esille tulemien ilahdutti. Internetissä olevaa reitistötietoa on alettu kunnissa jo hyödyntää eri tavoin. Esimerkiksi Ruukissa on jaettu uusille asukkaille nettisivuston käytön ohjetta, jotta he voisivat tutustua uuteen asuinalu- eeseensa ja löytää sieltä vapaa-aikaa virkistäviä kohteita. Aluearkkitehdit ovat hyödyntäneet aineistoa Kyläilloissa on käyty läpi maisemanhoidolliset kyläsuunnitelmat ja 26 kaavoitukseen liittyvissä selvityksissä. kylän internet aineiston kohteet. Kuvassa Lamun kyläläisiä

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 Jussin Pyöräpiste oli mukana kylätalkoissa esittelemässä uusimpia Kalastuskunnat olivat suurena apuna kun aineistoon kerättiin raivausvälineitä ja suojavarusteita sekä kertomassa työturvallisuudesta. Siikajokilaakson parhaimmat kalapaikat ja kalastuslupien myyjien Kuva Vähä-Lamulta. yhteystiedot ja lupien hinnat. Farmari 2003 Maa- talousnäyttelyssä hankkeeseen tutustui noin 1000 henkilöä. Apuna esittelyssä toimi powerpoint-ja internet-aineisto.

Matka Kylämaisemaan hanke esillä Naisten Joulumessut 2004 - ta- pahtumassa. Mukana oli hankkeeseen osallistuneita käsityöyrittäjiä, Piippolan Vaarin Miljöö ja Keramiikkapaja Armi Otra-aho.

Suomen sodan tapahtumista 1808-1809 on muistoja monessa Siikajokilaakson kunnassa. Historiakohteissa on esimerkiksi mukana paikkoja joissa on käyty sodan kovimpia taisteluja. Kuvassa hankkeen yhdyshenkilö Vesa Ojanperä Siikajoelta sotilaan uniformussa. 27

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 Alueen lehdistö on seurannut kiinnostuneena hankkeen etenemistä. Kesän 2004 lomakauden kynnyksellä esiteltiin lehdistölle internet-sivustoa sekä maastokohteita Siikajoella. Kohteina olivat Pikku-Pirilä, Siikajoen kirkon seutu, Siikajokivarsi ja Törmälän matkailumaatila.

Mitä uutta hanke toi alueen näkyvät myös niillä kohteilla, joille hankkeessa ei maaseutumatkailuun liittyville suunnitelmia pystytty laatimaan. yrityksille ja työpaikoille Mitä ongelmia esiintyi Hankkeen luoma internet-aineisto ja reitistö kohteineen tarjoaa omatoimisen ohjelmapalvelun vapaa- Hankealue oli laaja, se kosketti kahta eri tukialuetta seen käyttöön kaikille alueen yrittäjille ja tuo veto- ja yhteistyötahoja oli kymmeniä. Vaikka toteuttami- voimaa alueen maaseudulle. Hankkeeseen liittyneet sessa 4 vuotta on lyhyt aika, useiden tahojen olles- 23 yritystä ovat esillä internet palvelussa. Kyseiset sa kyseessä yhdyshenkilöitä vaihtuu ajan kuluessa. yritykset työllistävät välillisesti tai välittömästi Alma Tämä aiheuttaa hieman lisätyötä. Henkilövaihdoksia alueella n. 15 hlöä ja 1-alueella n. 14 hlöä. Sen lisäksi tapahtui osin luonnollisista syistä esim. kuntien ja reitistön varrella on vielä n. 20 muuta yritystä, joita kylien yhdyshenkilöissä sekä osassa toteuttajaorgani- reitistön olemassaolon voidaan katsoa tukevan. saatioiden henkilöstöä. Onneksi tämä ei vaikuttanut hankkeen tuloksiin, koska päätoteuttaja joukko ja Metsämaiseman kampanjoinnin ohjausryhmän kokoonpano pysyivät koko hankkeen tulosten arviointia ajan melko vakiona. Toisaalta voidaan sanoa, että näin hankkeen ajatukset levisivät samalla laajem- Maastossa hankkeen yhteydessä parantuneita koh- malle joukolle. teita on yli 100 kpl. Hyvin toteutetut metsäkohteiden Jonkin verran hankkeen toteuttamista joudut- kunnostukset ovat kaikille metsänomistajille hyviä tiin sopeuttamaan rahoitus- ja muutosanomusten esimerkkejä ja myös innostavat tekemään töitä omal- päätösten aikataulun sekä yksityisen rahoituksen la maalla. Tietoisuus siitä, että hyvä metsänhoito toteutumisen mukaan. Hanketta ei lähdetty toon myös hyvää metsämaiseman hoitoa rohkaisee teuttamaan riskillä eteenpäin, vaan odotettiin ensin metsänomistajia ottamaan maisemakohteet hoidet- päätöksiä sekä eri rahoittajien prosenttiosuuksien taviksi. Metsäsuunnitelmiin merkittyjen kohteiden täyttymistä. Hankkeen alkuvaiheessa hankkeen yksi- hoitamiseen saadut ohjeet ja neuvot vaikuttavat tyisten rahoittajien oli uskottava hankkeeseen ilman tienvarsien metsäkuvaan koko suunnitelman voi- näyttöä ja tuloksia. Onneksi niitäkin löytyi ja päästiin massaoloajan, 10 – 15 vuotta ja kun metsänomis- jatkamaan hanketyötä. Hankkeen loppuvaiheessa 28 tajat ottavat toimintatavat omakseen, vaikutukset yksityinen osallistuminen rahoitukseen toteutui

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 että hanke edistäisi aluekehitystä: asuinympäristön viihtyisyyttä, kylien elinvoimaa ja matkailua; maa- kuntakaavassa tämäntyyppinen aluekehitystarve on osoitettu nimenomaan jokilaaksoittain, maaseudun kehittämisen kohdealue –merkinnällä. Hanke on ollut merkittävä pilotti jokilaakson alueellisen kehittä- misen yhteistyössä. Samalla Matka kylämaisemaan on tuottanut käyttökelpoisen menettelytavan, jolla jokilaaksokylien kulttuuriympäristö ja asukkaiden aktiviteetin tulokset saadaan välitettyä verkkoinfor- maationa, ja näin parantamaan matkailun edellytyk- siä. Pohjois-Pohjanmaan liiton odotukset hanketta kohtaan ovat täyttyneet hyvin. Maaseudun Tulevaisuus kävi tutustumassa reitistöön Rantsilassa ja teki jutun Maisema mahdollisuutena-juttusarjaan. Taimi Mahosenahon ja Eeva-Liisa Repo, kehittämispäällikkö, Metsäkeskus kunnanjohtaja Aimo Lehmikankaan opastuksella tutustuttiin Mankilan Pohjois-Pohjanmaa uimapaikkaan ja kylään, museotraktorikokoelmaan, Rantsilan rait- Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa on ollut Matka tiin, Wilppolan maatilamatkailuyritykseen ja Kurunnevaan. Kuvassa Wilppolan isäntä Seppo Juntunen ja retkeilyreitistön opasteita. kylämaisemaan -hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa mukana alusta alkaen. Metsäkeskuksen hyvin, koska hankeella oli jo esittää konkreettisia tavoitteena on ollut luoda alueen metsänomistajille tuloksia. Myös talkootyön käynnistäminen vaati valmiuksia hoitaa metsiään maisemalliset näkökoh- ensin kokoamistyötä ja kampanjointia ennen kuin dat huomioon ottaen ja siten tukea maaseutumat- pääsi käyntiin. Hankkeen päättyessä kaikki rahoi- kailua ja edistää maaseutuasumisen viihtyisyyttä. tukseen liittyvät osuudet tulivat täyteen. Hankkeessa on onnistuttu yhdistämään alueen asukkaiden ja yritysten sekä eri toimijoiden tavoit- Ohjausryhmän arviot teet ja osaaminen. Päätuloksena on syntynyt alueen yritystoimintaa ja asukkaita palveleva, uutta teknolo- Ismo Karhu, ympäristöpäällikkö, Pohjois-Pohjan- giaa hyödyntävä tietopalvelu. Lisäksi eri osapuolten maan liitto: yhteistyönä on maisemakohteiden tilaa parannettu Pohjois-Pohjanmaan liitto tuli mukaan hankkeen sekä laadittu suunnitelmia, joita kohteiden omistajat ohjaukseen työn kuluessa. Liiton tavoitteena oli se, myöhemmin omatoimisesti toteutettava. Metsäkes-

Ruukin Yrityspuistoa ehdotettiin Matka Kylämaisemaan hankkeen puolesta Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuspalkinnon saajaksi. Palkinto myönnettiinkin tälle hienolle teollisuusmiljöölle. Ruukin Yrityspuisto on yksi Ruukin kunnan kulttuurihistoriakohteista Matka Kylämaisemaan aineistossa. Ruukin kunnasta löytyy paljon arvokkaita rakennushistoriakohteita. 29

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 - Seutukunnan näkökulmasta voin sanoa, että tullaan tekemään tästä pysyvä työkalu seutukunnan ja sen yhden osa-alueen kehittämiseen. Materiaalia tullaan päivittämään vuoden 2007 jälkeenkin. Minä seutukuntajohtajana vastaan, että reitistö pyörii jatkossakin, vaikka tekninen sovellus saattaa muuttua, lupasi Saarinen. Hän muistutti, että reitistöstä on hyötyä paitsi alueeseen matkailijana tutustuvalle niin myös paikallisille ihmisille. - Ei välttämättä kaikki täällä asuvatkaan tiedä kaikkia kohteita omasta tai naapurikunnasta. Tämä avaa jokaisella alueella asuvalle mahdollisuuden alueen tutuksi tulemiseen.” Pulkkilassa Haapavuoren valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen näkötornista avautuu hienot näkymät Uljuan tekoaltaalle. Hankealu- Kalevi Kiviniitty, Siikajoen kunnanvaltuuston pj. eelle sijoittuu toinenkin tekoallas Piippolan Kortteinen. Molemmat Siikajokivarsi EU kuntoon ohjelman pj. Matka kohteet ovat hyviä retkeilykohteita kalastukseen ja lintuharrastukseen kylämaisemaan -ohjausryhmän pj. liittyen. ”Tämä hanke on onnistunut mielestäni hyvin, se on tuottanut näkyvää tulosta. Matka kylämaisemaan -hanke ei ole tuottanut vain paperia, vaikka edustavia julkaisujakin on saatu aikaiseksi, kiitteli Kiviniitty Ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut Kale- vi Kiviniitty muisteli menneitä kertoen, että hanke syntyi 90-luvun lopulla toteutetun Siikajokivarsi Eu-kuntoon hankkeen yhtenä alahankkeena. Matka Kylämaisemaan on koskettanut koko Siikajokivart- ta kuten myös kattohankkeen myötä syntynyt idea kulttuurihistoriallisesti tärkeiden kohteiden kunnos- tamisesta. Nämä kumpainenkin hanke ovat jättäneet Matka Kylämaisemaan hanke järjesti kokoontumisen maaseutumat- pysyvät jäljen Siikajokivarren maisemiin.” kailureitistöjen mahdollisuuksista ja yhteistyöstä yli rajojen käytiin keskustelua Oulussa elokuussa 2004. Kuvassa Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksesta Maija-Liisa Tausta-Ojala, Vent 2000 Ilkka Lehtomaa, Matka kylämaisemaan -hankkee- hankkeen edustajat Maja Mella ja Birgitta Jysky Luleåsta, Jarkko seen liittynyt maaseutumatkailuyrittäjä: Enqvist Perämerenkaari-hankkeesta sekä Ilkka Yliniemi ja Eija Salmi ”Pökkylän Punasen Tuvan isäntä Ilkka Lehtomaa Pohjois-Pohjanmaan Liitosta. totesi heille hankkeesta olleen jo hyötyä. Hän oli hyvillään että tuli Airi-vaimonsa kanssa lähteneeksi kuksen näkökulmasta hankkeelle asetetut tavoitteet hankkeeseen mukaan heti kun se alkoi. Hanke on on saavutettu hyvin ja usean toimijan yhteistyö on lisännyt heidän yrityksensä tunnettavuutta.” osoittautunut tuloksia tuottavaksi maaseudun ke- hittämisen toimintatavaksi. Marjo Paavola, Insinööri, Tiehallinto, Oulun tiepiiri: Tiehallinnon Oulun tiepiiri on ollut mukana Matka Seuraavat 3 tekstiä ovat lainauksia toimittaja Sari Jun- kylämaisemaan -hankkeessa oman rinnakkaispro- nonahon muistiin kirjaamista hankkeen päätöstilaisuuteen jektinsa ’Tienkäyttäjäinformaatio ja matkailureitit’ osallistuneiden puheenvuoroista Pökkylän Punasella Tuvalla kautta. Tiepiirin keskeisenä tavoitteena hankkeeseen Ruukin Luohualla joulukuussa 2004. Lähde: Siikajokilaakso lähdettäessä oli sähköisen tienkäyttäjäinformaation Joulukuu 2004 soveltuvuuden kokeilu. Muita tavoitteita olivat mm. tiemaiseman parantaminen sekä tienvarsimainonnan Seutukuntajohtaja Hannu Saarinen, Siikalatvan vähentäminen. Lisäksi ’tienkäyttäjäinformaatio ja seutukunnan kehittämiskeskuksen kuntayhtymä: matkailureitit’ -aineiston oli tarkoitus toimia yhtenä ”Seutukuntajohtaja Hannu Saarinen totesi hankkeen it-sovelluspalvelujen kokeilukohteena. Sovelluspal- rikkoneen perinteisiä hanketyön rajoja. velut ovat jatkossa yhä enemmän yleistyvä työkalu Käytännössä hanke on toteutettu kahden eri Tiehallinnon tietoaineistojen hallinnassa. Edellä mai- seutukunnan ja kahden eri ohjelma-alueen alueella. nitut Oulun tiepiirin hankkeelle asettamat tavoitteet Hankkeen toteutuksessa on kuitenkin toimittu niin, ovat pääosin täyttyneet. Sovelluksen käytön laajuutta että on syntynyt toimiva reitistö. Hankkeen toteutus ja soveltuvuutta samoin kuin hankkeen vaikutuksia on hoidettu keskeisten toimijoiden Maaseutukeskuk- tienvarsimainontaan on tarkoituksenmukaisempaa 30 sen, Metsäkeskuksen ja Tiehallinnon yhteistyönä. arvioida pidemmällä aikavälillä.

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 Maja Mella ja Birgitta Jysky (Hushållningssäll- skapet i Norrbotten, Lu- leå) tutustumassa Taimi Mahosenahon johdolla Sii- kajoen kotiseutupolkuun ja Suomen sodan taisteluihin. Muita tutustumiskohteita olivat Luohua ja Pökkylän Punanen Tupa, Ruukin Yrityspuisto, Pohjois-Suo- men hevosurheilukeskus, Ruukki, Revonlahti, Tör- mälän matkailumaatila ja Varessäikkä. Mella ja Jysky toteuttavat Norrbottenissa samantapaista maaseutu- matkailureitistöä.

8.3. Hankkeen tavoitteita, toimintaa • Reitistön maisema- luonto- ja kulttuurikohteiden ja toteutumia maastokäyntejä ja kohteiden digikuvauksia tehtiin yht. n. 400 kohteessa TAVOITE 1: - sis. maanomistajien tapaamiset ja sopimuksien tekeminen 134 kpl Matka kylämaisemaan auto-matkailureitistön luo- • Suunnitteluvaiheista laadittiin yhteenvedot minen ja maaseuturetkeilyyn liittyvien kohteiden v. 2002 kartoille 1:100 000 ja luetteloihin reitistön kartoitus ja esille tuominen pääteiltä poikkeavien varrella olevista kohteista kunnittain. kyläteiden varsilta niin, että se tukee matkailuun • reitistökohteet liittyvää yritystoimintaa • maisemanhoitokohteet • Aineisto toimitettiin lausunnoille kuntiin ja yh- TOTEUMAT: teistyötahoille, - korjattiin kommenttien mukaan. • Reitistön linjaus laadittiin sen mukaan missä • Kohdetiedot laitettiin internettiin karttapaikkajär- maaseutumatkailuyritykset sijaitsevat. Reitistön jestemään 2003-2004. Selostus, ajo-ohje, sijainti pituus n. 350 km. kartalle ja kuvia. • Aineistosta koottiin myös kuntakohtaiset pape- riraportit 7 kpl ( kussakin 50-70 sivua.) Ne toimitettiin lausunnoille kuntiin ja tehtiin korjaukset saatujen palautteiden mukaan. • 2004 internetpalvelua uudistettiin. Käyttöön saatiin GT karttatason lisäksi peruskartat internet sivustojen käyttäjille. Hakupalvelua uudistettiin. • Internetissä olevien Luonto- maisema- retkeily- ja kulttuuri -kohteiden määrä, joihin laadittiin selostukset, karttasijainti ja kuvat : (paperitulosteiden mukainen tilanne) Siikajoki - 58 Ruukki - 68 Matka kylämaisemaan hankkeen ohjausryhmä ja hankkeessa työsken- nelleet henkilöt esittäytymässä lehdistölle Pökkylän Punasella Tuvalla Rantsila - 91 (opinnäytetyön kohteet mukana) joulukuussa 2004. Kuvassa vasemmalta: Marjo Paavola Tiehallinnos- Kestilä - 54 ta, Maarit Satomaa maaseutukeskuksesta, Kalevi Kiviniitty Siikajoen Pulkkila - 58 kunnasta, Taimi Mahosenaho maaseutukeskusksesta, Katja Pietilä ja Eeva-Liisa Repo metsäkeskuksesta ja Ismo Karhu Pohjois-Pohjanmaan Piippola - 64 liitosta. Kuva: Raahelainen, Nina Tuomikoski Pyhäntä - 75 31

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 - Loppuvaiheessa priorisoitiin kohteista edusta- vimpia ns. tähtikohteiksi • Hanke järjesti Tiehallinnon kanssa 2 eri koulutus- päivää kuntien yhteyshenkilöille sivuston ylläpi- toon hankkeen päätyttyä. Tiehallinnon konsultti laati päivitystyön tekniikasta tarkat kirjalliset ohjeet, jotta päivittäminen onnistuu hankkeen päätyttyäkin.

TAVOITE 2:

Reitistötiedon levittäminen alueen maaseutumatkailuun liittyville yrittäjille

TOTEUMAT:

• 23 hankkeeseen liittynyttä maaseutu- tai matkai- lupalveluihin liittyvää yritystä • Maaseutumatkailuun liittyville 1- alueen 46 ja alma-alueen 41 yrittäjälle toimitettiin tietoa rei- tistön kehittämisestä ja yritysten sekä alueellisten kohteiden liittymisestä osaksi reitistöä. Kaikkiin yrittäjiin oltiin yhteydessä neljä eri kertaa. • Vuonna 2002: Monet perinnemaisemat hoidettiin ennen viikateniitolla. Pulkkilassa Tammikuu - tiedotettiin hankkeesta. Seppä Tavasti takoo ja teroittaa viikatteen terät. Hän opastaa myös Huhti-toukokuu - kutsuttiin kuntatilaisuuksiin ja viikatteen käytön salat. Internet aineistosta löytyvät Siikajoki- toimitettiin ohjeet nettiaineistoon tutustumista laakson edustavimmat perinnemaisemat esim. merenrantaniityt ja varten. hakamaat. Kesäkuu - lähetettiin yritysten nettiaineistoon - Katso luku 6.4.: Kyläyhteistyö ja talkoot; Luettelo liittymislomakkeita. hankkeen talkoisiin ja kehittämistyöhön osallis- • Vuonna 2004 – tiedotettiin valmistuneesta aineis- tuneista sekä työkohteista. tosta ja liittymismahdollisuudesta • n. 100 kpl toteutuneita metsämaiseman hoitoon • Vuonna 2003 tehtiin yrityskäyntejä maastokäyn- liittyviä tai harvennuskohteita, joita maanomis- tien yhteydessä 21 kpl. tajat lähinnä itse toteuttivat (kts liite) • Vuonna 2004 yritystiedotuksessa alueen maaseu- • Maisemanhoitoon tähtäävää suunnittelua saatiin tupalveluja tuottavia yrityksiä informoitiin valmis- valmiiksi inventoimalla maastossa reitistövaihto- tuneesta aineistosta ja opastettiin sen käyttöä ja ehtojen maisemia. hyödyntämistä. 2004 syksyllä lähestyttiin kirjeitse • Hankkeen alkaessa kartoitettiin 1-alueelta 93 kpl ja n. 140 yritystä, puhelimitse opastettiin 52 yritystä alma-alueelta 83 kpl eri kohteita, joissa voisi tehdä ja käynneillä tavattiin 15 yrittäjää. parannustoimenpiteitä. (maaseutukeskus) • Internetaineiston valmistuttua 2004 hankkeeseen • Kohteet merkittiin kartoille selityksineen, ja osa osallistuneiden yritysten lukumäärä kasvoi 23 kpl: niistä toimitettiin ilmoittautuneille kylille ehdotuk- n. 2002-2003 yhteensä 10 maaseutumatkailuyri- seksi talkookohteiksi. Kohteet toimitettiin myös tystä liittyi hankkeeseen. metsäkeskukseen. • Kylämaisemasuunnitelmia valmistui kylille: Lamu ja TAVOITE 3: Leskelä, Laakkola , Sipola, Savaloja ja Mankila. • Kylämaisema suunnitelmiin liittyen laadittiin Maisemanhoidolliset toimenpiteet reitistöön tai sen Power point aineistoa kylien maisemanhoidosta kohteisiin liittyvillä alueilla ja suunnitelmista • Maisemanhoitoa ja maaseutumatkailua esittele- TOTEUMAT: viä kylävideoita valmistui 3 kpl ja lisäksi päästiin mukaan valtakunnalliseen videoon. • Talkootyöt toteutuneet kylillä: • Laadittiin luontopolkusuunnitelma Pulkkilan -14 yhdistystä osallistui maiseman- kulttuurihisto- Vornaan ja tehtiin luonnonhoitosuunnitelma rian- ja luonnonhoitokohteiden toteuttamiseen Kestilän Mulkuajärvelle hevosyritykseen. - Yht. n. 2500 tuntia – yli 30 toteutunutta koh- • Metsämaisemasuunnittelua ja neuvontaa tehtiin 32 detta kaikkiin 7 kuntaan 110 maanomistajalle

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 • Metsäkeskus hankki maanomistajilta myös työlu- - Linkitys saatiin sovittua mm. seuraaville netti- pia maisemanhoitoon mahdollista yhteistä toteu- sivuille: tusta varten. Lupia hankittiin 50 kpl. Hankkeen Retki –sivusto, Matkailulehti, Maaseutumatkailun aikana Toteutuneita kohteita noista oli 34 ja teemaryhmä, Luontoyrittäjät.net, Pohjois-Pohjan- 16 jäi vielä toteuttamatta. maan liitto, Karavaanarit.ﬁ , Siikajokilaakson kunnat 7 kpl, Oulun eteläinen alueportaali, Vaellusnet, MTK, TAVOITE 4: Oulun Eteläinen aluekeskusohjelma, Siikalatva.com, Siikalatvan alueportaali, Eniro, ProAgria Oulun Maa- Reitistöstä tiedottaminen ja avoin suunnittelu seutukeskus, Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa • Järjestettiin retkeilyjä Oulun seudun metsän- TOTEUMAT: omistajille , luonto-maisema kohteiden suunnit- telijoille, Norrbottenin matkailuhankkeen vetäjille • Vuonna 2003 kertynyt yhteistyötahojen kanssa (”vuoroin vieraissa” markkinointia), Lehdistölle pidettyjä kokouksia ja neuvotteluja 59 kpl + 15 • Matka kylämaisemaan -hanke kutsui koolle yhteis- koskien 1-aluetta ja alma-aluetta. Kylätilaisuuk- kokouksen, johon osallistui Vent 2000- maaseu- sia oman alueen suunnittelun merkeissä kertyi tumatkailureitti projekti Ruotsin Norrbottenista, kevään 2003 aikana 12 kpl joihin osallistui 231 Perämerenkaarihanke ja Pohjois-Pohjanmaan liiton henkilöä. sekä Maaseutukeskuksen edustajia. Tapaamisessa • 2003 tehtiin kalapaikkaselvitys yhteistyössä 17 pohdittiin yhteistyön käynnistämistä eri matkailureit- kalastuskunnan kanssa, joilta saatiin tietoja ka- tien välillä, mahdollisia yhteisiä jatkohankkeita sekä lapaikoista, lupa-asioista sekä lupien hinnoista sovittiin retkeilyjen tekemisestä puolin ja toisin. hankkeen internetpalveluun. • Siikajokilaakson yrityksiä ja kohteita tehtiin tun- MUUTA: netuksi valtakunnallisen tiemaisemahankkeen osastolla Tampereella helmikuussa 2002, jossa - Laadittiin itse osoiterekisteri suunnittelualueen osastolla kävijöitä 200 kpl. Matka kylämaisemaan maanomistajista, kylien ja yhdistyksien yhdyshen- -hanke valmisteli sinne aineiston. Keväällä 2003 kilöistä ja yrittäjistä. (n. 350 yhteystietoa) hanketta esiteltiin Te-keskuksen hankepäivillä. Toimitettiin valmis rekisteri myös yhteistyöhankkeille, • Farmari Maatalousnäyttelyn osastolla esittelyä mm. Suoluontokeskus- ja Luola-hankkeille. 4 pv, osastolla kävi n. 1000 henkilöä Kohdeaineistoa toimitettiin Pyhännän metsäluon- • 2004 Sivuston esittely alueen kouluilla Tavoitteena tokeskus hankkeelle. että koulutilaisuuksien jälkeen oppilaat osaavat opettaa kotikoneilla vanhempiaan tutustumaan Yhteistyö muiden alueen hankkeiden kanssa internetin kautta oman kylänsä aineistoon ja sitä • Asu kylässä ja suoluontohankkeen kanssa järjes- kautta lisätä kohteiden vaalimista alueella. tettiin yhteisiä tilaisuuksia ja sovittiin työnjaosta Alma 15 tilaisuutta 245 kuulijaa ja tehtiin yhteistyötä. 1-Alue 19 tilaisuutta 375 kuulijaa • Rinnakkaishanke ympäristötuen koulutukseen Yht 34 tilaisuutta 620 kuulijaa liittyen oli käynnissä 2003: • 2004 maaseutukeskus järjesti hankkeesta - Se tuotti painotuotteen Siikajokilaakson pe- 11 julkista tilaisuutta, joissa oli 153 kuulijaa rinnemaisemat – niittyjen ja hakamaiden lumoa • 2004 joulukuussa messutapahtumassa Matka 2000 kpl painoksen. Tavoitteena on kannustaa Kylämaisemaan maaseutumatkailun käsityöyrit- maanomistajia ja perinnemaisemakohteita hoi- täjät esittäytyivät ja esittelivät hanketta don piiriin. Painotuotteessa olleet 40 kohdetta • Lehdistötiedottaminen Kymmeniä lehtiartikkeleita tallennettiin myös Matka kylämaisemaan inter- sekä paikallisissa että valtakunnallisissa lehdissä. netaineiston 400 kohteen joukkoon. Kts kohta 9. tiedottaminen. • Hankesuunnitelmaa toimitettiin ja opastettiin • Postitukset alueen maanomistajille, yhdistyksille ja myös Pohjois-Pohjanmaan toimintaryhmille ja yrittäjille. Joukko-ja yksittäispostituksia tuhansia. kyläohjelmalle, jotka suunnitelleet vastaavaa • Sivuston linkityksien sopiminen kymmenille muille toimintaa myös muualle Pohjois-Pohjanmaalle internetsivuille. Sovittiin jokaisen sivuston omis- tajan kanssa erikseen. Otettuja yhteyksiä 38 netti Kts myös luku 4.4. Matka Kylämaisemaan- ja muut kohteeseen hankkeet

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 9. Tiedottaminen ja julkisuus

Tiedottamisen ajankohdista on kerrottu myös - Raahen Seutu 28.2.2002, Vappu Kallio: Siikajo- kohdassa 6.2. kivarsi hamuaa automatkailua Hankesuunnitelmassa suunniteltiin tiedotta- - Maaviesti 1 2002, Taimi Mahosenaho: Matka misen periaatteeksi seuraavaa, jonka mukaan se Kylämaisemaan –hanke kutsuu Siikajokilaakson pääpiirteittäin toteutuikin: kyliä mukaan A. Hankkeesta tiedottaminen, reitistön valinta - Oulun Eteläinen 27.3.2002, Tiedote Taimi Maho- Hankkeesta levitetään tietoa hankkeen käynnis- senaho: Matka Kylämaisemaan Siikajokilaakson tyttyä aluksi kuntakokouksissa. Sen jälkeen kun retkeilyreitistö mahdollisten reitistövaihtoehtojen ensimmäinen - Maaviesti 2 2002, Taimi Mahosenaho: Siikajoki- tarkastelu on tehty, tiedotetaan lehdistön ja laakson matkailuyritykset houkuttelevat päätien tiedotteiden kautta asukkaille ja yrittäjille. Sen kulkijoita Matkalle Kylämaisemaan seurauksena tulleiden lisätietojen jälkeen suori- - Siikajokilaakso 15.4.2002, Anneli Laukkanen: tetaan reitistöjen valinta ja suunnittelu. Auton nokka kohti kylämaisemia B. Valitun reitistön maisemanhoidosta, kohteista ja - Siikajokilaakso 30.5.2002, Tiedote Taimi Maho- hyödyntämisestä (yritystoiminta) tiedottaminen senaho: Matkailuyritykset mukaan Matka Kylä- Tiedotetaan reitistöä koskevista toimenpidetar- maisemaan –hankkeeseen peista reitistön varren kyliä ja maanomistajia - Siikajokilaakso 10.6.2002, Anneli Laukkanen: Mat- tiedotteiden, lehdistön ja pidettävien yleisöti- ka Kylämaisemaan –hanketta esiteltiin kolmessa laisuuksien avulla. Tiedotetaan kirjeitse yrittäjiä kunnassa reitistöstä ja sen kohteista. - Kyläviesti Pohjois-Pohjanmaan kylähankkeiden C. Matkailijoihin kohdistuva maisemareitistä tie- tiedotuslehti syyskuu/ 2002, Taimi Mahosenaho: dottaminen Matka Kylämaisemaan –hanke esitteli vierailijaryh- Matkailijoille levitetään tietoa pääasiassa Tiehal- mälle Siikajokilaakson luontokohteita linnon sähköisissä infopisteissä ja internetissä. - Siikajokilaakso 2.9.2002, Teija Niskala: Siikajoki- Kun aineisto on valmistunut, maisemareittiä laakson talkootyötä videolle tuodaan esille myös tiedotusvälineiden ja tie- - Siikajokilaakso 9.9.2002, Sari Junnonaho: Vierai- dotteiden kautta. lijaryhmä tutustui Siikajokilaakson luontokohtei- siin Luettelo julkaistuista artikkeleista - Ranttinen, kuntatiedote tammikuu 2003, Taimi (55 kpl): Mahosenaho: Matka Kylämaisemaan esittelee maisemakuvia maalta - Siikajokilaakso 28.8.2000, Sari Junnonaho: Matka - Ruukin kuntatiedote 1/2003, Taimi Mahosenaho: Kylämaisemaan –hankesuunnitelma vireillä Siika- Matka Kylämaisemaan –hanke jokivarteen - Piippolan kuntaviesti 23.1.2003, Taimi Mahosen- - Maaviesti 19.9.2000: Siikajokivarresta ideoita aho: Matka Kylämaisemaan esittelee maisemaku- hankevalmisteluun via maalta - Maaviesti 3 2001, Taimi Mahosenaho: Matka - Kestilän kunta ryhmäkirje 16.1.2003, Taimi Kylämaisemaan –hanke vie kulkijan valtateiltä Mahosenaho: Matka Kylämaisemaan esittelee maaseutukyliin maisemakuvia maalta - Kaleva 12.10.2001, Arto Murtovaara: Matka - Kaleva 18.1.2003, Anne Helaakoski: Matka Kylä- jokivarren kylämaisemaan alkaa maisemaan –hanke ideoi maaseutumatkailua - Siikajokilaakso 15.10.2001: Matka kylämaisemaan - Raahelainen 18.1.2003, Tiedote Taimi Mahosenaho: -–hanke alkoi Siikajokilaaksossa Kyläillat alkavat Paavolasta ja Revonlahdelta - Haapavesi-lehti 25.10.2001, UK: Matkailijoille - Siikajokilaakso 20.1.2003, Taimi Mahosenaho: kylämaisemareitistö Siikajokilaaksoon Matka Kylämaisemaan esittelee maisemakuvia - Ranttinen, kuntatiedote joulukuu 2001, Taimi maalta Mahosenaho: Matka Kylämaisemaan –hanke - Siikajokilaakso 10.2.2003, Taimi Mahosenaho: alkoi Siikajokilaaksossa Matka Kylämaisemaan jatkuu - Raahelainen 27.2.2002, Raili Viirret-Heiskari: - Siikajokilaakso 13.2.2003, mielipiteitä `Kyläläi- Kulkijoita houkutellaan poikkeamaan kyliin nen`: Terveiset kylämaisemasta (Maalaismaisema etsii ymmärtäjää) - Siikajokilaakso 20.2.2003, Taimi Mahosenaho: - Siikajokilaakso 28.2.2002, Tiedote Taimi Ma- Matka Kylämaisemaan kiinnostaa hosenaho: Matka Kylämaisemaan kiinnostaa - Pyhäjokiseutu 19.3.2003, Laura Seppä: Tavast- 34 Siikajokivarressa kenkä sykähdyttää

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 - Raahen Seutu 28.3.2003, Tuulikki Nousiainen: Hankkeen aikana laadittua Karinkannan mittari näyttää plussaa tiedoteaineistoa - Maaseudun Tulevaisuus 8.4.2004 Petri Manssila: Kuuselan tila osa Siikajokilaakson matkailureittiä Tiedotteet - Siikajokilaakso 7.8.2003, Taimi Mahosenaho: - Kymmeniä lehdistötiedotteita ja satoja tiedotekir- Matka Kylämaisemaan osastolla sahattiin ja tu- jeitä asukkaille, yrittäjille ja yhteistyötahoille. tustuttiin Siikajokilaaksoon - Siikajokilaakso 6.10.2004, Rauni Kilponen: Met- Internet sivustot sänomistajat retkeilivät Kortteisella yli 400 kohdetta selostuksineen ja kuvineen kart- - Maaviesti 2 2004, Taimi Mahosenaho: Kesän tapaikkaohjelmassa internetissä ja tieinfopisteissä retkikohteet Matka Kylämaisemaan -nettisivuilta www.opaste.net/siikajokilaakso - Siikajokilaakso 17.5.2004, Taimi Mahosenaho: Matka Kylämaisemaan esittäytyy kouluilla Painotuotteet - Raahelainen 22.5.2004, Taimi Mahosenaho: Matka Kylämaisemaan -reitistöstä ja -karttapaikasta: Matka Kylämaisemaan esittäytyy kouluilla tou- - 4000 kpl esitteitä (8 sivuinen, 4-väri painotuote) kokuussa - 4000 kpl kortteja. Tiedottavat reitistön kartta- - Maaseudun Tulevaisuus 24.5.2004, Satu Lehtonen: paikan internet osoitteesta Pikkuteille poikkeava löytää maiseman aarteet - 250 kpl julisteita, internet- ja tieinfopisteiden - Raahen Seutu 2.7.2004, Jarno Moisala: Netti auttaa viereen opastamaan sivustolle menoa laiskaakin retkeilijää löytämään kylämaisemat - 60 kpl loppuraporttia väritulosteina jake- - Kaleva 2.7.2004, Helge Murtovaara: Vaihtoehto- luun yhteistyötahoille (esillä myös internetissä reitistöllä yli 400 kohdetta www.opaste.net/siikajokilaakso. Linkki löytyy - Raahelainen 3.7.2004, Katja Vuorinen: Kylämaise- aloitussivun alaosasta) maan voi tutustua nyt netissä - Siikajokilaakso 5.7.2004, Maria Svensk: Matka Matka kylämaisemaan painotuotteiden jakelu Kylämaisemaan –sivustot tutuiksi ESITTEET JA KORTIT YHT 4000 kpl: - Oulun Eteläinen 8.7.2004, Marjaana Knuutila: Laatikoittain Yht. 3500 kpl: Pirtit ja niityt ovat netissä ja kansissa Siikajokilaakson kunnat/yhdyshenkilöt à 100kpl, Hankkeeseen osallis- - Maaviesti 3 2004, Taimi Mahosenaho: Luontoa, tuneet yritykset à 50-100 kpl, Tiehallinto, Oulun Tiepiiri/ Marjo Paavola 150 kpl, Tiehallinnon infopisteet 200 kpl, Siikalatvan kehittämiskeskus/ kulttuuria ja maaseutumatkailua Hannu Saarinen 50 kpl, Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa/ Eeva-Liisa - Norrbottens Landsbygd September 2004, Taimi Repo 50 kpl, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus/ Hannele Partanen 50 kpl, ProAgria Oulun Maaseutukeskus 350 kpl, Messut ja tapahtumat Mahosenaho: Samarbete över gränsen inom 200 kpl landsbygds turism - Siikajokilaakso 4.10.2004, Sari Junnonaho: Mai- Yksittäin Yht 500 kpl: semasuunnitelmista vinkkejä ympäristön kohen- Kohteiden omistajat, Siikajokilaakson kuntien kunnanjohtajat, Siika- tamiseen jokilaakson koulut, Siikajokilaakson alueen kyläyhdistykset ja muut yhdistykset, Pohjois-Pohjanmaan kirjastot, maisemanhoidonneuvojat, - Kaleva 17.12.2004, Helge Murtovaara: Kylänraittia valtakunnalliset asiantuntijatahot voi kulkea myös internetissä - Pohjolan työ 17.12.2004, Anna-Riitta Kainulai- RAPORTTI 60 KPL: nen: Kylämaisema houkuttelee talvellakin, Netin Siikajokilaakson kuntien kunnanjohtajat ja hankkeen yhdyshenkilöt, hankkeessa mukana olleet tahot: Tiehallinto, Oulun Tiepiiri, Siikalatvan kautta käsiksi reitistöön: Pökkylän hirret huokuvat kehittämiskeskus, Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa, TE-keskus, muut historiaa yhteistyö- ja asiantuntijatahot - tietoyhteiskunta.ﬁ 17.12.2004: Siikajokilaakson JULISTEET: matkailukohteita esitellään internetissä - Raahelainen 18.12.2004, Nina Tuomikoski: Pilot- A2-kerrannainen 50 kpl: Siikajokilaakson kuntien kirjastot, Siikajokilaakson kunnat/yhdyshenkilöt tiprojektista harvinaisen hyvät kokemukset, Matka à 3kpl, Tiehallinto, Oulun Tiepiiri/ Marjo Paavola 2kpl, Tiehallinnon Kylämaisemaan –hanke poiki näkyvää tulosta infopisteet 4kpl, Siikalatvan kehittämiskeskus/ Hannu Saarinen 3kpl, Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa/ Eeva-Liisa Repo 2kpl, Pohjois-Poh- - Siikkis.ﬁ 19.12.2004, Sari Junnonaho: Matka janmaan Liitto/ Ismo Karhu 2kpl, Te-keskus/ Kukka Kukkonen 2kpl, Kylämaisemaan jatkaa eloaan internetissä Maa- ja kotitalousnaisten Keskus/ Hannele Partanen 3kpl, ProAgria - Siikajokilaakso 20.12.2004, Sari Junnonaho: Mat- Oulun Maaseutukeskus 4kpl ka Kylämaisemaan jatkaa eloaan internetissä A3-kerrannainen 200 kpl: - Kaleva.Plus 21.12.2004, Helge Murtovaara: Vaih- Siikajokilaakson kuntien kirjastot à 2kpl, Siikajokilaakson kunnat/ yhdyshenkilöt à 9kpl, Hankkeeseen osallistuneet yritykset à 3kpl, Tie- toehtoreitistöllä yli 400 kohdetta hallinto, Oulun Tiepiiri/ Marjo Paavola 6kpl, Tiehallinnon infopisteet - Raahelainen verkossa 21.12.2004: Matka Kylä- 10kpl, Siikalatvan kehittämiskeskus/ Hannu Saarinen 6kpl, Metsäkes- kus Pohjois-Pohjanmaa/ Eeva-Liisa Repo 5kpl, Pohjois-Pohjanmaan maisemaan –hanke poiki näkyvää tulosta Liitto/ Ismo Karhu 5kpl, Te-keskus/ Kukka Kukkonen 5kpl, Maa- ja - Vihreä Kirja 4/2004 Matka Kylämaisemaan kotitalousnaisten Keskus/ Hannele Partanen 5kpl, ProAgria Oulun Maaseutukeskus 15kpl 35

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 10. Toimintojen jatkuminen hankkeen jälkeen

Internetpalvelu: vastaavia. Suuret kauppaketjut, huoltamoketjut tai Reitistön sähköisen informaatioaineiston ylläpito taajamien yritykset pääsääntöisesti eivät kuulu tähän hankkeen päätyttyä sovittiin jo suunnitteluvaiheessa maaseudun kehittämishankkeen sivustoille. kirjallisilla sopimuksilla. Tiehallinto vastaa tienkäyt- ”Vierailukohde erikseen sovittaessa”- merkinnäl- täjien palvelupisteissä ja internetissä tarjottavista lä ilmoitettujen reitistön kohteiden tiedot koottiin yhteyksistä ja aineistossa esiteltyjen reittien mahdol- kunnittain kansioihin, jotka toimitettiin kuntien lisista päivitystarpeista. Kunnat ja yrittäjät vastaavat yhdyshenkilöille. Internettiin ei laitettu yksityisten omien tietojensa ylläpidosta ja ajantasaisuudesta. kohteiden omistajien tietoja, vaan ne ovat saatavissa Kuntien yhteyshenkilöt koulutettiin sivuston ylläpi- kunnan yhteyshenkilön kautta. to-ohjelman käyttöön hankkeen aikana. Tiehallinto Sopimusten mukaan Tiehallinto pitää sivuston ja maaseutukeskus laativat kuntahenkilöille myös toimintaa yllä vähintään vuoden 2007 loppuun. kirjalliset ohjeet päivityksestä tuleville vuosille. Tämä määritys tehtiin sivuston laatimisen alkaessa Yritysten ja kylien liittyminen internetsivustolle 2001, koska 7 vuotta on pitkä aika nopeasti kehit- on mahdollista myös hankkeen päättymisen jälkeen. tyvissä sähköisissä tietojärjestelmissä. Vuoden 2007 Kunnat perivät siitä siitä osallistumismaksun, joka jälkeen täytyy kuntien neuvotella asia Tiehallinnon kattaa sivuston ylläpitokuluja. Hankkeen aikana liit- kanssa uudelleen ja katsoa mikä on tilanne teknisesti tyneiden kylien ja yritysten ei tarvitse enää maksaa ja järjestelmän suhteen. Hankkeen päätöstilaisuudes- ylläpitokuluja, koska he ovat osallistuneet hankkee- sa seutukuntajohtaja lupasi neuvotella osapuolien seen jo sen toteutusaikana. Sivustolle liittyvien yri- kanssa että järjestelmä voisi olla edelleenkin käytössä tysten täytyy olla jollakin tavoin maaseutumatkailun 2007 jälkeenkin. Kerätty tietoaineisto ei kuitenkaan kehittämiseen liittyviä maaseudun pienyrityksiä tai katoa, se täytyy vain päivittää ja teknisesti muuntaa

Hankkeen päättymisen jälkeen, vuodesta 2005 eteenpäin vastaavat kuntien yhdyshenkilöt tietojensa ylläpidosta ja ajantasaisuudesta. Valtaosa kohteista on sellaisia ettei päivitystarvetta juurikaan ole. Esimerkiksi linturetkipaikkoja on aineistossa 26 kpl ja päivitystarve niiden tietoihin 36 on pieni. Kuvassa Varessäikän lintutorni Siikajoelta.

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 niihin sovelluksiin, jotka ovat tulevaisuudessa käy- tössä, mikäli järjestelmät tulevat muuttumaan.

Maisemanhoito: Tavoitteena on, että hankkeen päätyttyä mai- semanhoitotyö ja kohteiden vaaliminen kunkin maanomistajan alueella reitin varrella jatkuu. Sen vuoksi hankkeessa tehtiin suunnitelmia ja pidettiin tilaisuuksia maanomistajille sekä tuotiin asiaa tie- dotuksen kautta esille. Metsämaisemanhoitoon liittyen toimenpide- ehdotuksia kirjattiin voimassa olevien metsäsuun- nitelmien liitteiksi ja toimitettiin maanomistajille. Metsäkeskus laati hankkeen aikana myös sopimuksia yksityisten maanomistajien kanssa maisemanhoi- tokohteista, joita voitaisiin toteuttaa joko talkoilla tai mahdollisilla käynnistyvillä työllisyyshankkeilla. Osa kohteista talkoiltiin hankkeen aikana, mutta koska sopivia työllisyyshankkeita ei käynnistynyt, sopimukset tienvarsien harvennus- yms. kohteista ovat käytettävissä myöhemminkin mahdollisten jatkohankkeiden yhteydessä. Niistä voi tiedustella metsäkeskuksesta. Metsänomistajien neuvonta on Kalapaikkatiedot kuuluvat siihen ryhmään joiden tietoja tulee lisännyt heidän tietojaan maisemanhoidon mah- tarkistaa vuosittain. Muita päivitystarpeen omaavia kohteita ovat dollisuuksista ja he voivat toteuttaa niitä myös tapahtumat, museoiden, kirkkojen ja kirjastoiden aukioloajat sekä yksityisten omistamissa kohteissa ilmoitetut muutokset. Kuvan ka- muilla kuin nyt suunnitelluilla kohteilla. Metsä- lansaalis on Piippolasta. ammattilaisten työn kautta maisemanäkökohdat tulevat otetuiksi huomioon myös muilla kuin nyt suunnitelluilla kohteilla.

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 11. Hankkeen aikana tulleita kehittämisehdotuksia

Hankkeen aikana työskenneltiin n. 4 vuoden ajan - Ruukki: Vireät maaseutu- ja suoramyyntiyritykset, kuntien ja kylien kanssa pohtien samalla mitä ar- Luohuan kylä ja maisematie, hevosurheilukeskus vokasta alueelta halutaan nostaa esille ympäristö- - Rantsila: Toimiva maaseutumatkailuverkosto, tekijöihin liittyen. Eri tahoilla saattaa olla erilaisia Suoluonto ja siihen liittyvät aiheet, Ganander- painotuksia, mitä kukin näkee tärkeimmäksi. Aluetta teema ja tähtiharrastus kannattaisi kehittää kuitenkin niin, että eri kunnissa - Kestilä: vireä museotoiminta, yhteydet Rokualle, kehitettäisiin sekä alueelle yhteisiä tavoitteita mutta perinteikäs maatilamajoitus- ja ohjelmapalve- myös kunnittaisia omia teemoja. lutoiminta Alueen omiin lähtökohtiin, ympäristöön ja - Pulkkila: Uljuan ympäristön hyödyntäminen, esillä perinteisiin arvoihin perustuvassa maaseudun ke- myös villieläin puisto-ajatus, paikalliseen maati- hittämisessä edelleen kehitettäviksi kunnittaisiksi lan pihapiiriin tutustuminen yhtenä kohteena teemoiksi nousi hankkeen aikana esille: - Piippola: Keskipistealueen kylämatkailu, ulkoilma- Koko alue: Perinne ja kulttuurimaisemien sekä kult- teatteri, Haanpää, Piippolan Vaari, museotie tuurihistoriallisen rakennuskannan vaaliminen - Pyhäntä: Metsäluonto ja metsätietous taimesta - Siikajoki: Merimaisemat, Wanha Rantatie ja Suo- tuotteeksi, runsaat puhtaat vesistöt, erämatkailu, men Sodan historia patikointi- ja pyöräilyreitistöt

Yhteistä kaikille Siikajokilaakson kuntien maaseutu- maisemille on se, että kylien pelloilla näkee karjan laidun- tavan ja viljelijöiden Pyhännällä on panostettu matkailun osalta metsäluontoon ja eräret- tekevän maatöitään. keilyyn. Hankkeeseen mukaan liittyi Pyhännän luontomatkailu, joka Kuvissa Pyhännän järjestää eräruokailua muun muassa Ahvenjärven metsänoppimispolun Tavastkengän ja kodassa. Metsätietoutta Siikajokilaakson alueelle tuo Pyhännän met- Luohuan kylien sätetokeskus. Tässä kotitalousneuvoja Marja Vehnämaa pitämässä maalaismaisemaa. eräkurssia Ahvenjärvellä.

Leskelän kylän keskipisteenalueen kylämatkailu on kehittynyt viime vuosina. Matka Kylämaisemaan hankkeessa kylälle tehtiin kylä- maisemanhoidon suunnitelma ja kylältä poimittiin aineistoon monia mielenkiintoisia kohteita. Kylämaisemanhoidonsuunni- telmia tehtiin myös Piippolan Lamulle, Pulkkilan Laakkolaan, Rantsilan Savalojalle, Mankilaan 38 ja Sipolaan.

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 LIITTEET

5. Kohteen tiedot saat esille valitsemalla karttapai- LIITE 1 nikkeista INFO (i) -työkalun ja klikkaamalla haluttua symbolia kartalla. Sen jälkeen siirry vierityspalkilla Ohje internetpalvelun käytöstä sivun alaosaan. Kohteen voi valita myös klikkaamalla kohteen nimeä kartan alapuolella olevasta -”Luettelo” - toiminnon avulla saa esille kaikki yli listasta. 400 kpl Matka kylämaisemaan -reitistön maisema- luonto- kulttuuri- historia jne. kohteet internetistä 6. Valitun kohteen tietolomakkeen saat näkyville www.opaste.net/siikajokilaakso klikkaamalla kohdenimeä listalta tai valitsemalla Kortti -valinnan. Matka Kylämaisemaan www.opaste.net/siikajoki- 7. Kohteeseen liittyvät kuvat saa näkyviin klikkaamal- laakso -sivuston käyttöohje la kuva1-4 -linkkejä. Mikäli kohteeseen liittyy oma 1. Valitse kunta ja tarvittaessa pääryhmä ja alaryhmä kotisivu, saa sen näkyviin klikkaamalla Lisätietoa jolla rajaat haluamasi kohteet. Merkit tävimmät -linkkiriviä. kohteet saat näkyviin valitsemalla otsikkoriviltä Vain Kartan käyttö tähtikohteet -valinnan. Siirto: Klikkaa paikka kartan keskipisteelle, tai osoita 2. Paina Päivitä -painiketta, jolloin haun tulos on siirto hiiren vasen painike pohjassa. katseltavissa kartalla ja kohdelistana. Alueen suurennus: Klikkaa alueen ensimmäinen nurkka 3. Uuden haun voit tehdä uudelleen toistamalla ja kartan päivittymisen jälkeen toinen nurkka, tai osoita kohdan 1 toiminnon. Kunnan valittuasi voit edetä uusi alue hiiren vasen painike pohjassa. valitsemalla aihepiirin. Esimerkiksi Luonto- virkistys- Lähentäminen: Klikkaa paikka, johon karttaa lähen- ja ulkoliikuntakohteet -> sen jälkeen voit tarkentaa netään, tai valitse kerroin pystysuunnassa hiiren vasen aihetta alaryhmällä esim. kalastuspaikat. painike pohjassa. 4. Kartan mittakaavaa voit muuttaa KARTAN Loitontaminen: Klikkaa paikka, josta karttaa loiton- netaan, tai valitse kerroin pystysuunnassa hiiren vasen KÄYTTÖ ohjeen mukaan esim ikkunointi toimin- painike pohjassa. nolla. Mittakaavaa voit muuttaa myös kartan vasemman reunan mittakaavapalkilla. Tarpeeksi Kohteen aktivointi: Klikkaa haluamaasi kohdetta lähentämällä kartta-aineisto muuttuu GT-kartasta kartalla. peruskartaksi.

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 LIITTEET LIITE 2

Matka Kylämaisemaan -yritykset Siikajoki- Piippolan Vaarin Miljöö/ Juhana Sun Säätiö, Leskelä, laaksossa 2004 Piippola Juhananraitti 793, 92640 Leskelä Luettelossa olevat Siikajokilaakson yritykset ovat (08) 8124 733, 0400 516 127 osallistuneet hankkeen rahoittamiseen Kotieläinpiha, perinnepelit ja –leikit, kahvio, tuotemyy- mälä, ryhmävierailut, luennot ja kurssit Bed and Breakfast Rosenberg, Sipola, Rantsila Sipolantie 25, 92500 Rantsila Pökkylän Punanen Tupa, Luohua, Ruukki puh. (08) 253 705, 050 5511877 Hautakankaantie 29, 92450 Luohua Majoitus, kokous- ja juhlatilat 50 hengelle, pitopalvelu (08) 272 993 Lahjatavarakauppa, tilauskahvio- ja ravintola, kokous- ja Ganander kotiseututalo, Rantsila saunatilat, majoitus, pihvilihantuotanto, elämysmatkailu Näyttelytoiminta, kotiseutuhistorian esittely, kokous- ja koulutustilat, kahvio Pyhännän luontomatkailu puh. (08) 253 988, 040 5101016 Ouluntie 9, 92930 Pyhäntä Hartikan erämökit ja eräopastoiminta, Revonlahti, 0400 598 833 Ruukki Majoitus, ohjelmapalvelu, eräopastoiminta Siikajoentie 224, 92350 Revonlahti (08) 275 157, 040 7353917 Pyhännän metsätietokeskus Erämökkien vuokrausta, eräopastoimintaa Manuntie 2, 92930 Pyhäntä (08) 8117 811, (08) 8117 820, 040 5483 197 HPR-Ravintolat ky, Ravintola Suokukko, Rantsila Näyttely, kokous- ja neuvottelutilat, maastoretket, leiri- Rantsilantie 6, 92500 Rantsila koulut, yritysvierailut (08) 250 108 Ravintola, pitopalvelu, Kurunnevan linturetkeilyalueen Ruukin maaseutuoppilaitos ja Pohjois-Suomen hevos- ruokailupalvelut urheilukeskus Järvitalonjärvi ja leirikeskus Ristironkkeli, Rantsila Sammalkankaantie 280, 92400 Ruukki Rantsilan kunta, PL 41, 92500 Rantsila (08) 2707 130 (08) 2109 272, 0500 805 342 Koulutus- ja kurssitoiminta, majoitus- ja ateriapalvelut, Leirikeskus, retkeily, kalastus, uinti ratsastustunnit, ravivalmennus Kangasjärven leirintäalue, Kestilä Siikajoen Golfkenttä, Raahentienoon Golf ry Kestilän kunta, PL 12, 92701 Kestilä Raahentie 151, 92320 Siikajoki (08) 8113 111, (08) 8113 222 (08) 241 060 Leirintäalue, retkeilymaja, uinti, kalastus Golfkenttä, Pro Shop, kahvila- ja ravintolatoiminta, tilaussauna Karhun Liikenne Oy, Paavola, Ruukki Paavolantie 11, 92430 Paavola Tauvon satama ja kioski, Siikajoki (08) 276 133 Kauppatie 2, 92320 SIIKAJOKI Linja-autoliikenne, tilausajo (08) 2113 411 Keramiikkapaja Armi Otra-aho, Leskelä, Piippola Uinti, retkeily, kioski, WC Alipääntie 136, 92640 Leskelä 040 7684 695 Törmälän matkailumaatila, Siikajoki Lahjatavaroita, tarve-esineitä, matkamuistoja Toppilantie 20 A, 92320 Siikajoki (08) 241 311, 050 5992 058 Maaseutumajatalo Oregons, Kestilä Juhla- ja pitopalvelu, majoitus, kokous- ja koulutustilat, Pulkkilantie 635, 92700 Kestilä sauna, ohjelmapalvelut, polkupyörien vuokraus 0400 904 116 Majoitus, kokoustilat, pitopalvelu tilattaessa Uljuan kioski ja venesatama, Pulkkila Maauimala ja tenniskenttä, Rantsila Sipolantie 25 92500 Rantsila Rantsilan kunta, PL 41, 92500 Rantsila (08) 253 705, 050 5511877 (08) 2109 272, 0500 805 342 Kahvila- ja kioskitoiminta, kalastus, retkeily, WC Uinti, kioski, tenniskenttä, avantouinti Wareksen maatilamajoitus Ohenojan tila, Kangaskylä, Piippola Pasontie 82, 92500 Rantsila Kiveläntie 89, 92620 Piippola (08) 250 212 , 041 439 3490 (08) 8120679, 0400 197 523 Majoituspalvelu Mansikkaa, kokoustilat, eräretkeily, kalastus Wilppolan maatilamatkailu, Savaloja, Rantsila Piippolan käsi- ja taideteollisuus oppilaitos, Piippola Wilppolantie 2, 92500 Rantsila Keskustie 29, 92620 Piippola (08) 253 988 (08) 8119 111, www.pkto.ﬁ Majoitus, kokouspalvelut, turvehoidot Käsi- ja taideteollisuusalan koulutus, kesähotelli 40

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 LIITTEET LIITE 3

Siikajokivarren maaseutumatkailuyrityksiä HRP-ravintolat ky, kahvila Aarnipirtti 19.9.2000 Aarnitie 2, 92500 Rantsila, p. 250 366

Luettelo Siikajokivarressa sijaitsevista maaseutu- HRP-ravintolat ky, ravintola Suokukko matkailua palvelevista yrityksistä hankkeen suun- Rantsilantie 6, 92500 Rantsila, p. 250 108 nitteluvaiheessa 19.9. 2000. Reitistö linjattu näiden sijainnit huomioiden. Järvitalon leirikeskus Ristironkkeli Rantsilan kunnan vapaa-aikasihteeri Sinikka Lehtosaari, Rantsilan kunta, PL 41, 92501 Rantsila, p. 210 9272 Siikajoki Matkailutila Wilppola Kastellin Ratsutila Seppo Juntunen, Wilppolantie 2, 92500 Rantsila, Maisa Ketola, Kastellintie 43, 92320 Siikajoki, p. 253 988 p. 241 121 / 040-5342734 Sarin talli Törmälän matkailumaatila Ruukintie 570, 92500 Rantsila, Toini ja Martti Törmälä, Toppilantie 20 A, 92320 Siikajoki, p. 253 902 / 040-7030229 p. 241 311 / 050-5992058 Taukoranta ky, leirintäalue Ruukki Nelostie 1500, 92500 Rantsila, p. 253 790 Hartikka Matti, erämökkejä Wareksen maatilamajoitus Matti Hartikka, 92350 Revonlahti, p. 275 157 Pasontie 82, 92500 Rantsila, p. 250 212

Liskon maatila Yli-Porkan maatilamajoitus Touko Mäkinen, 92400 Ruukki, Jylhärannantie 440, 92500 Rantsila, p. 271 030 / 0400-284127 p. 253 858 / 040-5071923 Patruunan talo Eija Marklund, Hautamaantie 9, 92400 Ruukki, Pulkkila p. 271 164 Pökkylän Punanen Tupa Kairanmaan Erätuokio Ilkka Lehtomaa ja Airi Padinki-Lehtomaa, Tmi Seppo Pylkkänen, Uljuantie, 92600 Pulkkila, Hautakankaantie 29, 92450 Luohua, p. 272 993 p. 812 1341 / 040-5128996

Revonlahden kotiseututalo Kolehmainen Eero, maatilamatkailu Ilmari Korkala, 92350 Revonlahti, p. 275 135 Eero Kolehmainen, Hietaharjuntie 15, 92600 Pulkkila, Ruukin Kartano p. 812 1480 / 040-5020890 Ritva Kangastalo, Hylsytie 10, 92400 Ruukki, p. 279 1256 Kuusitupa Marja-Liisa ja Seppo Koukkari, Kestiläntie 392, Ruukin maaseutuoppilaitos 92610 Vorna, p. 812 4410 / 0400-385685 Sammalkankaantie 280, 92400 Ruukki, p. 271 051 Seppo Kosken hevoskyyditykset Lumisepe Ay, moottorikelkkasafarit Seppo Koski, Kärkiniementie, 92400 Ruukki, Seppo ja Marja-Liisa Koukkari, kts. yhteystiedot yllä p. 271 583 Taukokartano Leinonen & Kumpp. Mattilan Maatilatuote Oy Revonlahdentie 540, 92350 Revonlahti, p. 275 285 Seppo Kansanaho, Raahentie, 92600 Pulkkila, p. 812 1011 Rantsila Nivan Marja Ahon talli Eija Arola ja Tarja Meriläinen, 92600 Pulkkila, Mankilantie 819, 92520 Mankila, p. 254 024 p. 0400-125359

Bed and breakfast Rosenberg Pitopalvelu Lehtohovi Oy Haapavedentie 79, Sipolantie 25, 92500 Rantsila, p. 253 705 92600 Pulkkila, p. 812 1253 41

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 LIITTEET

Ravintola Honkalinna Kuovin kutsu käsityömyymälä Pulkkilantie 6, 92600 Pulkkila, p. 812 1661 Ritva Väätäinen, p. 040-534 6727 Rönkkömäki Tiina, mansikanviljely Tiina Rönkkömäki, 92600 Pulkkila, Kepitys ry., teatteri-ohjelmapalvelua p. 812 1402 / 040-7282192 Eero Leskinen, p. 040-595 6327

Uljuan Kioski Kioski, Anne Leskinen, p. 040-515 8734 Ouluntie, 92600 Pulkkila, p. 812 1341 / 040-5128996 Kairanmaan perhokalastajat ry Vornan pottufarmarit Pekka Autio, Latolantie 54, 92700 Kestilä, Lasse Laaksonen, Jokitörmä, 92610 Vorna, p. 040-732 8050 p. 812 4446 Tahvo Silvennoinen, Ouluntie 155, 92620 Piippola, Kestilä p. 812 0195, 040-738 3207

Kangasjärven leirintäalue Keskipisteen koiraharrastajat ry Kestilän kunnan vapaa-aikasihteeri Pekka Karppinen, Matti Laukkanen, Lamuntie 330, 92620 Piippola, Kestilän kunta, PL 12, 92701 Kestilä, p. 813 4210, 0400-280 003 p. 811 3222 Lamun koulu Kestin lomamökit p. 812 5846 Piippolan kunta, Keskustie 9, 92620 Piippola, p. 812 0341 Maalaiskartano Pihkala Veijo Riikonen, Pihkalantie 950, 92700 Kestilä, Leskelän koulu (majoitusmahdollisuus) p. 812 5802 Piippolan metsästysyhdistys ry Tapio Pihkakosken hotelli Matti Laukkanen, Lamuntie 330, 92620 Piippola, Tapio Pihkakoski, Pihkalanranta, 92700 Kestilä, p. 813 4210, 0400-280 003 p. 812 4500 / 0400-904116 Siikalatvan hevosurheilijat ry Ravintola Pysäkki Kari Kopola, Lamujoentie 172, 92930 Pyhäntä, 92700 Kestilä, p. 812 2309 p. 812 4164

Piippola Pyhäntä

Haanpää huone Kairanmaan Metsäluontokeskus Piippolan museo ja Piippolan kirjasto, Projektipäällikkö Veikko Tikkanen, Malmitori, Seija Hankonen, Keskustie 20, 92620 Piippola, 92930 Pyhäntä, p. 812 3550 / 040-7083576 p. 812 0113, 812 0291 Kirjavaniemen leirintäalue Haapalaisen Maatilamajoitus Kirjavaniementie, 92930 Pyhäntä, p. 812 3171 Anita ja Reijo Haapalainen, Ylipääntie 201, 92640 Leskelä, p. 812 4725 Korpelainen, Haanpään kesäasunto p. 811 7821 Huoltamo, Piippola, kesähotelli Ilmari Ojakoski, p. 812 0211 Motelli-Ravintola Pyhäntähovi Ouluntie 9 A, 92930 Pyhäntä, p. 812 2991 Jarvan vuohitarha ja hevostalli, ratsastustalli Raija ja Pekka Jarva, Iisalmentie 631, 92620 Piippola, Vapaa-ajan kalastajat, Mökkivuokraus p. 812 0374, 812 0314 Ratsastustalli Kairanmaatalo Minna Kaikkonen, Tavastkenkä Leskelän kyläyhdistys ja kyläläiset (Iiris Kaski, Eero Leskinen), p. 812 4704

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 LIITTEET LIITE 4

Toteutuneita metsämaiseman- Ojaste 617 401 11:10/2 Toppila 748 403 7:44/1 hoito- tai raivauskohteita Matka Väliketo 617 401 2:86/1 Laajala 748 403 29:81/1 kylämaisemaan 1-alueella Isojunno 617 401 11:15/2 Vastaranta 748 401 3:92/0 Toteuttaja: maanomistaja itse Yliklaavu 617 401 4:28/6 Kivimäki 748 401 1:11/2 Lähde: Metsäkeskus Pohjois-Poh- Vapunpelto 748 403 7:12/1 janmaan seuranta, Katja Pietilä PIIPPOLA RUUKKI KESTILÄ Korpi 603 403 29:16/0 Mäntyrinne 603 403 105:8/1 Uimaranta 708 402 17:28/0 Vainio 247 401 2:55/1 Ketola 603 403 23:80/4 Yli-Aho 708 403 36:17/0 Pihlajaniemi 247 401 6:110/2 Sippola 603 402 4:119 Mäntylä 708 403 38:59/2 Kangaskestilä 247 401 5:234/7 Hankonen 603 403 102:34/5 Pesola 708 403 54:1/0 Alakangas 247 401 15:20/2 Ikosenmäki 603 403 29:54/0 Kuusela 708 403 20:39/1 Lisämaa 247 401 15:21/1 Yritys 603 401 5:1/1 Mankinen 708 403 106:0/8 Alikeränen 247 401 4:118/1 Risula 603 401 12:32/0 Jokiranta 708 403 57:6/1 Koskitalo 247 401 14:55/1 Rajala 603 403 23:73/1 Alasakari 708 403 15:187/2 Martti 247 401 2:43/8 Sippari 603 27:1/0 Käytävä 708 403 48:6/1 Ylihepo-oja 247 401 19:37/1 Lassila 603 403 3:55/8 Takamaa 708 402 4:23/1 Yrjänä 247 403 59:30/1 Vanhatalo 603 403 29:35/6 Haapamäki 708 403 33:14/2 Penttilä 247 403 59:12/4 Männistö 603 403 16:19/0 Kiviharju 708 403 58:2/4 Nivala 247 401 4:90/1 Punkala 603 402 23:5/1 Junkkonen 708 403 21:33/2 Kejola 247 401 3:12/0 Ollila 603 403 14:44/0 Kangas 708 402 14:64/0 Tuomela 247 401 26:25/3 Kuoppakangas 603 403 102:19/0 Kuokkala 708 402 19:25/0 Kotiranta 247 401 3:98/0 Jaakola 603 403 14:62/4 Rantala 708 402 3:51/1 Kestinneva 247 401 14:59/0 Jauhiala 708 403 6:276M 2/6 Kangas 708 402 14:64/0 PYHÄNTÄ Toteutuneita metsämaiseman- RANTSILA Pötkölä 630 404 13:51/2 hoito- tai raivauskohteita Matka Malmi 630 402 5:406/40 kylämaisemaan ALMA-alueella Lehtiniemi 682 406 77:1/2 Koivumäki 630 402 34:10M2/1 Toteuttaja: Maanomistaja itse Lisä- männikkö 682 406 43:10 Täperä 630 402 5:379/2 Lähde: Metsäkeskus Pohjois-Poh- Laurinaho 682 408 17:37 Harju 630 404 39:14/4 janmaan seuranta, Katja Pietilä Palkki 682 408 15:13 Koivula 630 405 11:42/1 Ali-Sipola 682 408 6:38/1 Makkonen 630 404 104:0/1 SIIKAJOKI Perämattila 682 404 4:127/2 Mäkelä 630 404 79:15/0 Koivisto 682 407 17:2/0 Mahosenaho 630 401 9:14/1 Sillanoja II 748 403 31:72 Rinne 682 406 16:28/3 Jaakola 748 404 13:1 Koivuranta 682 408 10:21/2 PULKKILA Lassila 748 404 20:53/0 Rahikainen 682 408 9:42/2 Ylipekkala 748 403 20:95/4 Koski 682 408 15:21/0 Keskitalo 617 401 1:43/3 Kaarankolo 748 404 20:15/0 Arola 682 408 10:25/2 Kyöstilä 617 401 9:42/4 Hannuksela 748 403 22:44/0 Suvanto II 682 402 4:48/0 Törmälehto 617 401 12:68/1 Nousiainen 748 403 60:1/0 Laitila 682 407 18:42/1 Klaavu 617 401 4:91/0 Kurvilanmetsä 748 402 5:58/1 Tolonen 682 402 1:72/2 Ollila 617 401 4:90/2 Kankaala 748 402 9:83/2 Niemi 617 401 14:42/1 Kaarinankangas 748 402 15:0/2

Matka kylämaisemaan – Loppuraportti 2001 – 2004 Siikalatvan kehittämiskeskus Keskustie 29, 92620 PIIPPOLA puh. (08) 8119 230 fax (08) 8119 100 www.siikalatva.ﬁ

Pohjois-Pohjanmaan Te-keskuksen maaseutuosasto Viestikatu 1, PL 86, 90101 Oulu Puh. (08) 536 8000, (08) 536 8134 www.te-keskus.ﬁ

Pro Agria Oulun Maaseutukeskus Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Kauppurienkatu 23, PL 106, 90101 Oulu Puh. (08) 3168611, (08) 3168610 Tämä raportti löytyy sähköisenä www.opaste.net/siikajokilaakso www.oulunmaaseutukeskus.ﬁ Linkki löytyy aloitussivun alaosasta. 951-8948-16-X (nid.) 951-8948-17-8 (PDF)