Uno Ullbergin Viipurin Taidemuseo Ja Taidekoulurakennus Esimerkki 1920-Luvun Klassismin Tulkintatavoista
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Uno Ullbergin Viipurin taidemuseo ja taidekoulurakennus Esimerkki 1920-luvun klassismin tulkintatavoista Susanna Nässi Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Taidehistoria Ohjaaja prof. Ville Lukkarinen Helmikuu 2016 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Tekijä – Författare – Author Susanna Nässi Työn nimi – Arbetets titel – Title Uno Ullbergin Viipurin taidemuseo ja taidekoulurakennus. Esimerkki 1920-luvun klassismin tulkintatavoista Oppiaine – Läroämne – Subject Taidehistoria Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages Pro gradu year 73+35 helmikuu 2016 Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkielmassa tarkastellaan vuonna 1930 valmistunutta Uno Ullbergin suunnittelemaa Viipurin taidemuseota ja taidekoulurakennusta esimerkkinä 1920-luvun klassismin tyylistä. Rakennuskokonaisuutta käsitellään julkisivu kerrallaan arkkitehtonisena ja taiteellisena työnä. Tutkielman aineistona käytetään museon julkisivujen säilyneitä luonnoksia, lopullisia rakennuspiirustuksia ja valokuvia. Teoriapohjana on Riitta Nikulan kolmivaiheisen 1920-luvun klassismin määritelmä. Tutkielman teoriaosassa käsitellään klassismin eri ilmentymiä 1700-luvulta lähtien ja klassisen teorian käsitettä. Suomessa klassisen teorian seuraajina pidetään muun muassa C.L. Engeliä ja Gustaf Nyströmiä. Viipurin taidemuseo liittyy Engel-Nyström -monumentaaliarkkitehtuurin jatkumoon julkisivuratkaisujen pohjalta. Myös Viipurin kaupungin 1900-luvun alun Akropoliin henkeä tavoittelevat keskustan asemakaavasuunnitelmat saattoivat vaikuttaa rakennuksen muotokielen valintaan ja kehittymiseen. Teoriaosassa kiinnitetään huomiota myös 1920-luvun klassismitutkimukseen 1980- luvulla ja myöhemmin uudestaan 2000-luvulla. 1980-luvun klassismitutkimus painottaa pohjoismaisen tradition ja italialaisen talonpoikaisarkkitehtuurin vaikutusta pelkistyneeseen 1920-luvun klassismin muotokieleen. 1980-luvun tutkijat kuvaavat klassismin yhtenäisenä tyylinä, jonka vastakohtina pidetään kansallisromantiikkaa ja funktionalismia. Uudempi 2000-luvun klassismitutkimus sen sijaan kiinnittää enemmän huomiota 1920-luvun klassismin monimuotoisuuteen, taustoitukseen ja arkkitehtuurikielen jatkumoon. Näin perusmuotoisuudessa modernia arkkitehtuuria lähenevän klassismin taustat ovat löydettävissä Engelin ajan klassismin sekä myöhäishistorismin ajoilta, mikä käy selväksi tarkasteltaessa Viipurin taidemuseon arkkitehtuuria. Arkkitehtuurikielen pelkistymiseen ja arkkitehtuurin väritykseen on vaikuttanut myös muoti ja sen seurauksena visuaalisuuden korostaminen ja tilan kokeminen objektina. Museon luonnoksissa museon arkkitehtuuri on klassisen symmetrinen ja historistinen. Lopullisissa rakennuspiirustuksissa museon ulkoasu muuttuu perustavanlaatuisesti. Rakennusten asemoinnissa tapahtui näyttävä viuhkamainen avautuminen. Poikkeava akselisuunta ja epäsymmetria symmetriassa ovat selkeitä 1920-luvun klassismin tunnusmerkkejä. Luova sommittelu mahdollistaa myös uudenlaisen tilakokemuksen. Museon arkkitehtuurin tehokeinoina on käytetty näyttävää portaikkoa, ylirakennettua porttia, koristelun niukkuutta, rakennuksen valkoista väriä ja vastakohtia. Julkisivujen kolmijako, portiikki-julkisivun jäsentely ja koristelu viittaavat Engelin ja Kreikan antiikin klassiseen arkkitehtuuriin. Eteläisen julkisivun toiminnallisuus ja parvekkeiden sijoittelu viittaavat funktionalismiin. Erikoisena innovaationa voidaan pitää museolle suunniteltua, mutta rakentamatta jäänyttä kahvilaa: yleisökeskeisyyden tuominen 1930-luvun museomaailmaan oli aikanaan uutta ja poikkeavaa. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Uno Ullberg, Viipuri, Viipurin taidemuseo, klassismi, 1920-luvun klassismi, klassisismi, arkkitehtuuri, museo Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Keskustakampuksen kirjasto Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information Sisällys 1 Johdanto ............................................................................................................................................ 1 1.2 Tutkimuksen kohde ja tavoitteet ................................................................................................ 1 1.3 Aiempi tutkimus ja käytetyt lähteet............................................................................................ 2 1.4 Tutkimuskysymykset.................................................................................................................. 4 2 Erilaiset klassismit ............................................................................................................................ 5 2.1 Klassismin historia postmodernissa tutkimuksessa .................................................................... 9 2.2 Pohjoismainen traditio .............................................................................................................. 10 2.3 Klassismin tutkimus 2000-luvulla ............................................................................................ 11 2.4 Muodin vaikutus ....................................................................................................................... 14 2.5 C. L. Engelin jälkivaikutus ....................................................................................................... 16 2.6 Riitta Nikulan klassismin määritelmä ...................................................................................... 19 2.7 Uno Ullbergin klassismin kauden työt Viipurissa 1910–1935 ................................................. 22 3 Viipurin taidemuseo ja taidekoulu .................................................................................................. 27 3.1 Viipurin taiteenystävien hanke ................................................................................................. 27 3.2 Viipurin taidemuseon ja taidekoulun tontti ja sijainti .............................................................. 28 3.3 Viipurin taidemuseon ja taidekoulun suunnittelun vaiheet ...................................................... 31 3.3.1 Luonnokset 1928 ............................................................................................................... 32 3.4 Viipurin taidemuseon ja taidekoulun valmistuminen ............................................................... 36 3.4.1 Asemointi ja sommittelu, tonttikartan tarkastelu ja tilasarja klassismissa ........................ 38 3.5 Portaat ....................................................................................................................................... 42 3.6 Portti ......................................................................................................................................... 44 3.7 Pihajulkisivut ............................................................................................................................ 47 3.7.1 Aukotus, rytmi ja tasapaino ............................................................................................... 48 3.7.2 Epäsymmetria 1920-luvun klassismissa ............................................................................ 51 3.8 Pihamaa ja suihkukaivo ............................................................................................................ 53 3.9 Portiikki .................................................................................................................................... 56 3.9.1 Friisi ja palkisto ................................................................................................................. 57 3.9.2 Pilarit .................................................................................................................................. 58 3.9.3 Keskirisaliitti ...................................................................................................................... 58 3.10 Eteläinen julkisivu .................................................................................................................. 59 3.11 Pohjoinen julkisivu ................................................................................................................. 61 3.12 Valkoinen väri ........................................................................................................................ 62 3.13 Kahvila Kasematti .................................................................................................................. 66 4 Johtopäätökset ................................................................................................................................. 67 Lähdeluettelo ...................................................................................................................................... 73 Kuvaluettelo Kannen kuva: Uno Ullbergin päiväämätön ja signeeraamaton perspektiivikuva läntisestä julkisivus- ta. AM. 1 Johdanto Viipurin taidemuseo ja taidekoulu on 1900-luvun alun suomalaisen monumentaaliarkkitehtuurin lähes unohdettuja esimerkkejä. Museo valmistui vuonna 1930 Suomen ensimmäisenä kunnallisena taidemuseona,1 ja oli maan toiseksi suurimman kaupungin Viipurin näkyvimpiä rakennuksia. Mu- seon suunnittelija Uno Ullberg (1879–1994) oli Suomessa korkeasti arvostettu arkkitehti. Ullbergin rakennuskohteet sijoittuvat pääosin menetetyn Karjalan alueille, minkä vuoksi arkkitehdin raken- nusperintöä on tutkittu melko vähän. Tutkielmani tarkoituksena on herättää keskustelua