Veteraanien Kuntoutus Toteutui 2010 Kunnissa Eri Tahtia Sivut 8-9 2 5/11 Lokakuun 26

Veteraanien tuen tarve kasvaa – valtio vähentää varoja (sivu 7)

N:o 5/2011 n Tarkastettu levikki 68 225 n Lokakuun 26. päivänä 2011

Kirkkopäivät kokosivat kuulijoita sivut 4-5

Säätiöt myöntävät tukea sivu 6

Veteraaniyhdyshenkilöt palveluksessa Katso omasi sivut 10-11

Kävelytapahtuma neljännen kerran sivut 12-13

Haastattelussa Vilho Sointula sivu 16

Rovaniemen Sotaveteraaniliitto palkitsi sotaveteraanien hyväksi tehdystä työstä. Sotaveteraaniliiton ansiomitalia vastaanottamassa Sotilaskotiliiton puheenjohtaja Satu Mustalahti (oik.). Sotaveteraanit Anni Grundström onnittelee. Ansiomerkkien saajista lisää sivulla 3. 50 vuotta sivut 18-19 Sodanaikaisen Junkers JK-254 -pommikoneen Jatkosodan tapahtumia osista taotuil- la merkeillä va- marras-joulukuussa roja sotiemme 1941 sivut 22-29 veteraaneille (sivu 31) Marskin hovikone kunnostettu sivu 31

Pro Patria -taulu Orivedelle sivu 39

Veteraanien kuntoutus toteutui 2010 kunnissa eri tahtia sivut 8-9 2 5/11 lokakuun 26. päivänä 2011 | sotaveteraani • krigsveteranen

Helsingissä 26. lokakuuta 2011 Pohdiskelua tulevaisuussuunnittelusta Lisää pettymyksiä Vuosituhannen alussa alkanut ja kahdessa senillä olla oikeus liittyä oman piirinsä jäse- Syyskuun Sotaveteraani-lehden kuvaa menoautomaattia vete- liittokokouksessa suurella foorumilla käsitelty niksi, mikäli tuleva rakenneratkaisu rakentuu pääkirjoituksessa kirjoitin pet- raanien tarvitsemat rahat eivät sotaveteraanipiirien lähiajan suunnitteluvaihe piirin perustalle. Yhdistyksen purkaminen tymyksistä. Budjettiriihen ai- tule valtiolle muodostamaan. osoitti selkeästi, että työtä ei ole aloitettu lii- tulee tehdä viimeistään silloin, kun yhdistyk- kaan olimme vielä toiveikkaita Nyt ja juuri nyt kuitenkin tar- an myöhään. Työskentelyn edetessä ja valmis- sessä ei ole yhtään varsinaista jäsentä. Yhdis- veteraaneja koskevien määrä- vitaan apua ja tukea. Tähän tauduttaessa Tampereen liittopäiville on voi- tyksen purkamisesta on laadittava suunnitel- rahojen noston suhteen. Loka- yhteiskunnassamme on oltava tu hahmottaa monipuolisesti esiin nousseita ma piirin hallitukselle. Tämä kaikki edellyttää kuun 5. päivänä julkaistu valtion sekä varaa sekä tahtoa. pulmakysymyksiä ja saattaa niitä kriittiseen- sääntöjen tarkistustyötä. Sääntöjen muuttami- 2012 talousarvioesitys oli kui- Melkoinen osa veteraaneis- kin keskusteluun eri työryhmissä ja neuvotte- seen tulee saada liiton hallituksen hyväksymi- tenkin täysi pettymys. Monelta ta on jo siinä kunnossa, että he lupäivillä. Riittävän pitkän aikaperspektiivin nen. Perustan tehtäville päätöksille tulee olla taholta perusteltua lisämäärära- eivät pysty vaikuttamaan yhtei- saamiseksi työn ohjaukseen hahmoteltu mal- pitävä. haa ei tullut kuntoutukseen eikä siin asioihin eivätkä enää oikein li Suomen Sotaveteraaniliiton organisaatios- Tulevan organisaatiomallin on mahdollis- kotiin vietäviin palveluihin. Ta- kykene hoitamaan omia asioita- ta vuonna 2020 on antanut mahdollisuuden tettava Sotaveteraaniliiton perustehtävän hyvä lousarvio sisälsi vain vähennyk- kaan. Vuosittaisen kuntoutus- suunnitella kehittämistyön askelia kahden täyttäminen. Sääntöjensä mukaan liiton on siä eli kaikki kohdat olivat pysy- hakemuksen tekemiseen tarvi- vuoden rytmityksellä. On voitu todeta, että kyettävä vastaamaan huolto- ja tukitehtäväs- neet alkuperäisissä linjauksissa. taan usein ulkopuolista apua. nykyinen toiminnan laajuus sotaveteraanipii- tään niin kauan, kuin sotaveteraanit, puolisot Laaja vaikuttamistyömme näyt- Meidän veteraanien järjestöjen reissä ja paikallisyhdistyksissä jatkuu vuoteen ja lesket tukea tarvitsevat. Huolimatta harven- ti valuneen hukkaan. Olemme työssä mukana olevien nuorem- 2015 asti lähes nykyisellään. Tuon ajankohdan tuvasta yhdistyskentästä on tuki ja apu saatava selviytyneet järkytyksestä ja pa- pien tulee pitää veteraanien tu- jälkeen alkaa paikallisyhdistysten määrä pie- eri keinoin perille. Ikääntyvän veteraanisuku- neudumme entistä vaikutta- kiasiaa esillä ja toimia määrä- nentyä joko yhdistysten toiminnan lopetta- polven avuntarpeen määrä kasvaa etenkin sil- vampiin jatkotoimiin. tietoisesti sen puolesta. Kaikki misen tai suurempiin yhdistyksiin liittymisen lä osalla jäsenkuntaamme, jolla on vielä mah- Sotiemme veteraanit ovat an- mahdolliset verkostot pitää nyt kautta. Paine perinneyhdistysten muodosta- dollisuus ja voimia asua kotona. Kannattaja- sainneet mahdollisimman hyvät valjastaa sotaveteraanien asiaa miseen tulee entistä ajankohtaisemmaksi vuo- jäsenten merkitys tukityössä kasvaa. Tulevien vanhuudenpäivät, joihin kuulu- hoitamaan. sikymmenen puolenvälin jälkeen. vuosien toiminta vaatii huolellista suunnitte- vat suunnitelmallinen kuntou- Miten vastata edessä oleviin haasteisiin? lua liiton organisaation kaikilla tasoilla siitä, tus sekä tarvittavat kotipalvelut. Markku Seppä Kysymyksiä on enemmän kuin on yksiselit- miten vastuista kunnialla selvitään. Kun pe- Veteraanien määrän vähetessä teisiä vastauksia. Hallituksen asettamassa ra- rustehtävä on hoidettu, on aika kypsä perin- määrärahojen tarve pienenee. kennetyöryhmässä on pyritty löytämään oi- neaikakauteen siirtymiseen. Määrärahat eivät ole siirtymäs- kea ajoitus tulevan kehityksen vaatimille jous- sä millekään toiselle ryhmälle, taville toimenpiteille. Paikallisyhdistyksen Finn-Göran Wennström ja tämä momentti poistuu aika- lopettaessa toimintansa tulee sen henkilöjä- naan valtion talousarviosta. Jat-

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO 5/11 lokakuun 26. päivänä 2011 | sotaveteraani • krigsveteranen 3

Sotaveteraaniliitolta huomionosoituksia

otaveteraaniliiton hallitus myönsi 29 Sotaveteraanien kultainen ansioristi voidaan myöntää Seppo Ruhanen, kunnanjohtaja, Otava sotaveteraanien kultaista ansioristiä, tunnustuksena liiton tarkoitusperien hyväksi tehdystä Armi Räsänen, toimistosihteeri, Vantaa kolme sotaveteraanien ansioristiä ja erittäin merkittävästä ja pitkään jatkuneesta työstä. Marja Rönkkö, liikunnanohjaaja, Tuusula 42S sotaveteraaniliiton ansiomitalia. Elina Sauri, taiteilija, Helsinki Osa ansiomerkeistä jaettiin liiton Sotaveteraanien ansioristi Arto Seppälä, ylitarkastaja, Mikkeli 54-vuotispäivänä 29. syyskuuta Katajano- myönnettiin seuraaville Jukka Seppänen, toimitusjohtaja, Suomussalmi kan Kasinolla järjestetyssä tilaisuudessa. Veli Matti Huittinen, Mikkeli Risto Silvennoinen, palvelupäällikkö, Kouvola Tervetulopuheenvuorossaan liiton pu- Ilmi Kärävä, Helsinki Seppo Suhonen, rakennusinsinööri, Oulu heenjohtaja Aarno Strömmer kertoi lii- Onni Toljamo, Pulkkila Keijo Suominen, eversti, Helsinki ton tulevista tehtävistä ja kiitti ansiomer- Jyri Tapper, toimialajohtaja, Helsinki kin saaneita sotaveteraanien hyväksi teh- Sotaveteraanien ansioristi voidaan myöntää tunnustukse- Yrjö Tuokko, kanslianeuvos, Inkoo dystä työstä. na liiton tarkoitusperien hyväksi tehdystä merkittävästä Huomionosoituksen saaneiden puoles- työstä. Sotaveteraaniliiton ansiomitali voidaan myöntää Sotaveteraa- ta kiitti eversti Keijo Suominen. nityön päämäärien hyväksi kauan ja ansiokkaasti tai muutoin Sotaveteraaniliiton ansiomitali merkittävästi toimineelle henkilölle. Sotaveteraanien kultaiset myönnettiin seuraaville: ansioristit myönnettiin Jari Ahola, linja-autonkuljettaja, Rovaniemi seuraaville: Hannes Berner, johtaja, Helsinki Aarne Aaltonen, Mikkeli Esko Eela, teollisuusneuvos, Säkylä Arvo Aho, Helsinki Pertti Haipola, director musices, Oulu Salomon Altschuler, Helsinki Mika Hannula, puheenjohtaja, Tampere Roy Cairenius, Helsinki Hannele Helkama-Rågård, arkkitehti, Helsinki Aino Eskola, Iitti Arja Hinkkanen, korjausneuvoja, Elimäki Salomon Geronik, Helsinki Eino Hirvonen, everstiluutnantti, Kouvola Tauno Hakanpää, Rovaniemi Juhani Hämäläinen, metsänhoitaja, Savonlinna Pekka Hemilä Hauho Teuvo Junes, rakennusmestari, Keminmaa Pentti Herranen, Kotka Paavo Jäppinen, filosofian maisteri, Joroinen Lauri Hirttiö, Rovaniemi Jaakko Kaukanen, rajavartiolaitoksen päällikkö, Helsinki Lauri Hytönen, Rautalampi Matti Kinnunen, kirkkoherra, Ii Teppo Hyvärinen, Raahe Vesa Kumpulainen, rehtori, Peninki Aaro Hämäläinen, Äänekoski Katariina Kuurola, toiminnanjohtaja, Mikkeli Ilmari Isokangas, Seinäjoki Heikki Lampela, toimistopäällikkö, Rovaniemi Matti Jämiäluoma, Jämijärvi Harri Leppälaakso, eversti, Muurame Sotaveteraanien ansioristi luovutettiin (vas.) Onni Toljamolle, Ilmi Kärävälle ja Veli Matti Huittiselle. Voitto Kankaanpää, Kiikoinen Satu Mustalahti, puheenjohtaja, Helsinki Jaakko Kasurinen, Vantaa Maire Nevalainen, maksuliikeasiantuntija, Helsinki Anneli Koivumäki, Jämijärvi Jorma Niinikoski, rovasti, Kärsämäki Reino Korpijaakko, Lohja Maarit Niiniluoto, kirjailija, Helsinki Jaakko Marttinen, Toivakka Erkki Nikkilä, kunnanjohtaja, Pihtipudas Paavo Palola, Lohtaja Torbjörn Nikus, toimitusjohtaja, Ylöjärvi Aino Pyhäniemi, Raahe Jyrki Nordlund, kirkkoherra, Kausala Liisa Saari, Lapua Markku Pakkanen, puheenjohtaja, Helsinki Kullervo Seikkula, Lohtaja Antti Pohtola, ylikonstaapeli, Ylistaro Veikko Sipiläinen, Riihimäki Pertti Pulkkinen, toiminnanjohtaja, Mikkeli Åke Svenskberg, Hindersby Harri Raitis, puheenjohtaja, Turku Tenho Temonen, Renko Henry Rantala, kappalainen, Rovaniemi Taavetti Tenhunen, Iisalmi Asko Reponen, pankinjohtaja, Kouvola Väinö Teräväinen, Rovaniemi Eero Riuttala, eversti, Tuusula

Sotaveteraaniliiton ansiomitalin saanut Juhani Hämäläinen on JR 7:n perinnetoimikunnan puheenjohtaja.

Ansiomitali luovutettiin Markku Pakkaselle, joka on Reserviläis- Sotaveteraaniliiton ansiomitalin saajista oli paikalla 11. liiton puheenjohtaja. 4 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011

Kirkkopäivä Etelä-Pohjanmaalla

telä-Pohjanmaan sotiem- sui Rintamaveteraanipiirin neen urheilulukion oppilaiden me veteraanien kirkko- puheenjohtaja Leevi Asunto ja Sanni Rajaniemen ja Mika päivää vietettiin 20.9. juhlapuheen piti Lapuan hip- Flinkkilän esittämä nuorten Kuortane-hallissa,E jossa saarna- pakunnan piispa Simo Peura. puheenvuoro. Päätöshartauden si rovasti Väinö Salokorpi. Päi- Ohjelmassa oli lisäksi moni- toimitti rovasti Väinö Reinilä. Taivastoivossa väjuhlan tervetuliaissanat lau- puolista musiikkia ja Kuorta- eteenpäin! SANA

uden askeleen ottaminen iniristilipussamme ovat Utuntuu usein vaikealta. SSuomen värit ja Jeesuk- Elävästi muistan yhä poltta- sen risti. Tiedämme, että uh- van tunteeni Pellon hyppyri- rin ansiosta lippu liehuu. Se mäen tornissa. Minulla olivat ei ole vain huulilla olevia sa- Ponnen lainasukset jo jalas- noja. Siinä on annos ehtymät- sa. Uskallanko hypätä? Uskal- tömästä lähteestä nousevaa sin ja jatkoin hyppäämistä sen uhrautuvaa rakkautta. Häm- jälkeen. Mielessäni oli halu mästelemme sitä sitkeyttä, Runsaslukuinen joukko eteläpohjalaisia kirkkopäivää viettämässä. Kuva: Marja Konimäki tulla vahvaksi urheilijaksi. mikä kannusti veteraanipol- vea jaksamaan suuriin tekoi- euraavana keväänä minul- hin. Perinnöksi olemme saa- otiemme veteraani- Sla oli samanlainen tunne neet hyvän isänmaan. Seutukunnallinen en yhteistä kirkkopäi- kuin hyppyrimäessä. Jumala vää vietettiin 11.9. Ju- kutsui minua väkevästi lapsek- lipäällikkö Mannerheim kirkkopäivä Petäjävedellä malanpalveluksessaS saarnasi seen. Uskallanko? Hyppäsin Ykorosti viimeisen taiste- kirkkoherra Seppo Ojala, Jus- Isän syliin. Minusta tuli lapsi, lun merkitystä. Siitä on ky- sarö-kvartetti lauloi. Seppelten ja Isä tahtoi palvelukseensa ja symys myös elämässämme. laskun jälkeen siirryttiin seu- todistajakseen. Siitä olen yhä Muistan, miten hätkähdyttä- rakuntakotiin ruokailemaan. kiitollinen. Itse en ole jaksanut vä oli nähdä maratonin juok- Päiväjuhlassa tervehdyssanat aina toimia, niin kuin Jumala sija, joka kesti 42 kilometriä, esitti Pentti Vääränen ja juh- on opettanut. Mutta Hän on mutta uupui ennen maalia. lapuheen piti opettaja Heikki ollut uskollinen. Nieminen. Lukion kuoro lauloi vankeliumi lupaa meille juhlassa ja päätössanat lausui arannuksen armon koke- Eparhainta, kun se kirkas- Martti Makkonen. Ilmavoi- Pminen ja syntien anteeksi- taa iankaikkisen elämän. Siitä mien soittokunta juhlisti myös antamuksen lahjan omistami- olemme oppineet Jeesukselta tilaisuutta. nen ovat suuria asioita. Tunsin evankeliumin ydinsanomana. olevani kristillis-isänmaalli- ”Jumala on rakastanut maail- Teksti: Pentti Vääränen nen ihminen, jolla on hyvät ja maa niin paljon, että antoi ai- Lukion kuoro esiintymässä. Kuva: Marjo Suvanto pyhät arvot. En kantanut huol- noan Poikansa, jottei yksikään, ta siitä, että sydämeeni oli jää- joka häneen uskoo, joutuisi ka- nyt viha suurta ja mahtavaa dotukseen, vaan saisi iankaik- naapuria kohtaan. Se oli konk- kisen elämän.”, Joh. 3:16. Kirkkopäivä kokosi runsaasti retisoinut enoni sankarikuole- maan talvisodassa ja kahdek- ihollinen on tallella. Se veteraaneja Kajaaniin saan täysorpoon serkkuuni. Von sielun vihollinen, Per- kele, joka on liikkeellä kuin otiemme veteraanien len kiitollinen, että itse kiljuva jalopeura. Se ei voita Kainuun alueen kirkko- Ojouduin Murmanskissa sitä, jonka turva on ikiaiko- päivää vietettiin 24.8. Ka- hengelliseen sydänleikkauk- jen Jumalassa. Ja jos olet lan- jaanissa.S seen, mikä merkitsi minussa gennut, synnin kahleet kat- Kajaanin kirkossa pidettyyn sisäistä uusiutumista. Kun Ju- kaistaan Jeesuksen veren tur- messuun liittyi juhlallinen so- mala osoitti, mitä Hän tahtoo vin. Syntien anteeksiantamus tilaiden konfirmaatio. Seitse- ja voi, sain luopua vihasta ja johtaa iloon, rauhaan ja va- män Kainuun Prikaatin varus- vilpistä. Jumala uudisti uuteen pauteen. Se on ihaninta, mitä miestä rippikoulun päätteek- rakkauteen ja puhtauteen. voimme kokea jo täällä ajassa. si nauttivat Pyhän ehtoollisen ja samalla osallistuivat konfir- Kainuun kirkkopäivään kuuluva juhla pidettiin Kainuun Prikaatil- la. Edessä Kainuun Rintamaveteraanipiirin puheenjohtaja Pekka isti on meille yhteinen hteisessä messussa on tar- maatioon. Messun toimittivat Eskonpekka (oik.), Prikaatin komentaja, prikaatinkenraali Jukka Rtunnus ja toivon merk- Yjolla ehtoollisessa Kris- sotilaspastori Penna Parviai- Ojala, Kajaanin Rintamaveteraanit puheenjohtaja Mauri Ollitervo ki. Jeesus kerran kuoli meidän tuksen ruumis ja veri. Niis- nen ja Kajaanin ortodoksisen ja kenttärovasti Jouni Parviainen. tähtemme ja kaikkien puoles- sä on lääke sekä pelastukseen seurakunnan kirkkoherra, isä ta. Vihollisuus voitettiin Gol- että paranemiseen. Sanan ja Andreas. gatalla, kun Uhrikaritsa vuo- sakramentin kautta olem- - Kiitollisena muistamme la sota-ajan kappaleilla Kai- Hakkarainen. Kirkkopäivän datti verensä tähtemme. Ylös- me osallisia Jumalan lahjois- teitä veteraanit, jotka olette teh- nuun sotilassoittokunta mu- päätössanat esitti Sotainvalidi- noussut vie perille taivaaseen. ta muistaen, että armo riittää neet pyyteetöntä työtä nykyi- siikkikapteeni Ari Tammisen en Kainuun piirin toiminnan- Viimeisellä portilla kysytään, ja risti kantaa. Niiden turvin sen vallitsevan hyvinvoinnin johdolla. Varusmiesten kuoro johtaja Matti Kähkönen. saiko Herra Jeesus sydämes- pääsee perille iankaikkiseen eteen isänmaan puolustajina puolestaan esitti Veteraanivir- Kainuun kirkkopäivään säsi asuinsijan? Olitko Sinä isänmaahan. sodissa ja rakentajina rauhan ren. osallistui yli 200 sotiemme ve- valmis toteuttamaan lähim- aikana, totesi prikaatinkenraali Juhalassa puhui Kajaanin teraania. mäisrakkautta? Tämä on tär- Paavo Korteniemi Jukka Ojala puheessaan. ortodoksisen seurakunnan en- keä kysymys tänäänkin. luottamuspappi Pello Juhlassa viihdytti tutuil- tinen kirkkoherra, isä Pentti Veikko Rusanen 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011 5

Pirkanmaan Uudenmaan seutukunnallinen kirkkopäivässä 800 kirkkopäivä osanottajaa ”Sä autoit valoon tämän maan” orvoossa vietettiin 3.9. veteraania, veteraanien saatta- jossa saarnasi Porvoon piispa seutukunnallista kirk- jaa ja ystävää. Päivä alkoi mes- Björn Vikström. Päiväjuhlassa kopäivää. Koolla oli 450 sulla Porvoon tuomiokirkossa, puheen piti kenraaliluutnant- P ti Jussi Hautamäki, joka aloitti sanoilla ”tässä joukossa sitä on virtaa”. Päivän arvokasta antia oli myös nuorten tervehdyksen tuoneen opiskelija Charlotta Lagerstamin puhe ja lauluyh- tye Sancti Amicin ja Porvoon Mieslaulajien esitykset. Juhlan Kirkkopäivään osallistujia nauttimasta musiikkiesityksestä. päätössanat lausui Uudenmaan Sotaveteraanipiirin puheenjoh- irkanmaan alueellinen nan piti rovasti Esa Eerola ja taja Heikki Talvela. Kirkkopäi- kirkkopäivä pidettiin päiväjuhlassa juhlapuheen piti vässä on keskeistä kokoontu- 10.8. Pälkäneellä Aitoon Sotainvalidien Pirkanmaan pu- minen sanan äärelle ja yhteinen Honkalassa.P Tapahtuman vas- heenjohtaja Toivo Sundqvist. tapaaminen, erään veteraanin tuujärjestäjä oli Sotainvalidien Juhlan juonsi Aimo Kokkola ja sanoin: ”Saa hiljentyä ja nähdä Veljesliiton Pirkanmaan osas- musiikista vastasi Panssarisoit- ystäviä ympäri Uuttamaata”. to monipuolisessa yhteistyössä tokunta. Kahvihetkeä viettämässä vas. Uudenmaan Sotaveteraanipiirin pu- sotaveteraanipiirin ja useiden heenjohtaja Heikki Talvela, piispa Björn Vikström ja kenraaliluut- Teksti: Seppo Väätäinen paikallisten yhteisöjen kesken. Kuva: Ulla Siren/ nantti Jussi Hautamäki. Kuva: Jouko Mattila Jumalanpalveluksessa saar- Sydän-Hämeen Lehti Pohjois-Savon sotiemme veteraanien ja Kirkkopäivä Oulussa reserviläisten kirkkopyhä Tuusniemellä irkkopyhän vietto aloi- samanaikaisesti liturgia, jon- Yli 500 juhlavierasta saivat tettiin 25.9. Tuusnie- ka toimittivat isä Leo Tuutti ja kuulla juhlan aluksi musiikki- men kirkossa messulla, kanttori Elisabet Petsalo. majuri Petri Junnan johtamaa jossaK liturgina toimi Järvi-Kuo- Ruokailu ja päiväjuhla olivat Karjalan Sotilassoittokunnan pion seurakunnan kirkkoherra Turulan koulukeskuksessa. Ruo- esitystä. Tervehdyssanat esitti Reijo Leino ja kanttorina Riik- kailussa avustivat Tuusniemen Tuusniemen kunnanvaltuuston ka Tuura, rovasti Risto Lyyti- lukion ja ylä-asteen oppilaat yh- puheenjohtaja Terttu Kolari, käinen saarnasi. Tuusniemen dessä veteraanien tukijäsenten ja juhlapuheen piti Tuusniemen Ortodoksisessa kirkossa oli muiden vapaaehtoisten kanssa. kunnanjohtaja Jouni Perälä. Tuusty töt kanttori Riikka Tuuran johdolla esittivät isän- maallisia lauluja. Baritoni Joo- Pohjois-Pohjanmaan pohjoisten jokialueiden veteraanien seutu- se Vähäsöyrinki Karjan Soti- kunnallinen kirkkopäivä kokosi 13. syyskuuta Oulun tuomiokirk- lassoittokunnan säestyksellä koon noin 600 osallistujaa. Juhlapuhujana päiväjuhlassa oli piispa jatkoi lauluesityksiä. emeritus Olavi Rimpiläinen. Jumalanpalveluksen toimitti tuomio- Pohjois-Savon Sotaveteraa- rovasti Matti Pikkarainen, saarnan piti rovasti Jaakko Granlund. nipiirin puheenjohtaja Olavi Metropoliitta Panteleimon lausui johdannon ja siunauksen sanat. Karttunen lausui tilaisuuden Seppelpartion lähettämisen sankarihaudoille toimitti kenttärovasti Jouni Parviainen. Pohjan Sotilassoittokunta ja Teuvo Pakkalan kou- päätössanat. lun musiikkiluokkien kuoro avustivat. Lisäksi päiväjuhlassa esiin- tyivät ylioppilaskunnan kuoro Cassiopeija, oopperalaulaja Esko Teksti: Esko Taskinen Jurvelin sekä Oulun Sotaveteraanikuoro. Kirkkopäivän pääsihteeri Kuva: Ari Hanttu Paavo Kurttila lausui juhlan päätössanat. Teksti: Paavo Kurttila Kuva: Pekka Koivisto Kirkkopyhäväki rovasti Risto Lyytikäisen saarnaa kuuntelemassa.

Varsinais-Suomen kirkkopyhä Halikossa arsinais-Suomen vete- Halikon kirkossa pidetyssä tössanat esitti Rintamaveteraa- raaniväen maakunnal- messussa saarnasi kenttäpiis- nipiirin edustajana veteraani lista kirkkopyhää vie- pa Hannu Niskanen. Liturgina Veikko Oivanen. Sotaveteraa- Vtettiin Salon Halikossa jatko- toimi kappalainen Ari Oinas. nilaulajien lisäksi tilaisuudes- sodan päättymisen päivänä 4.9. Sekä messussa että sitä seuran- sa esiintyivät Salon keskustan Halikon kirkossa pidettyyn mes- neessa päiväjuhlassa esiintyivät koulun Canterino-kuoro ja lau- suun ja sitä seuranneeseen ruo- Salon Sotaveteraanilaulajat. suja Heikki Salomaa. kailuun sekä päiväjuhlaan Arm- Päiväjuhlan tervehdyssanat Seppelpartiot sankarihaudalle ja Karjalaan jääneiden muistomer- feltin koululla ja Halikon liikun- lausui Sotaveteraanipiirin pu- Teksti ja kuva: kille lähetti Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiirin hengellisen toi- tahallissa otti osaa 600 henkilöä, heenjohtaja Tuukka Alhonen, Osmo Suominen mikunnan puheenjohtaja rovasti Erkka Nurmi. Partiossa vasem- pääosa vielä veteraaneja, heidän seurakunnan tervehdyksen toi malta Ritva Mäki, Kari Niinistö, Pekka Rintola, Maija Virtanen, Kari puolisoitaan ja leskiään. kappalainen Ari Oinas ja pää- Bastman ja Antti Varpula. 6 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011

Onnittelemme Säätiöiden myötävaikutuksella taloudellista tukea

Veikko Lintala 100 vuotta otavahinkosäätiö, Eileen tännössä sitä, että eläke jää alle – öljy- eikä sähkölämmityk- Starckjohann ja Thel- 1 000 euroa kuukaudessa, les- sestä aiheutuviin lämmitys- Ilmajoen vanhin asukas, talvi- ma Starckjohann-Bruun kien eläketulot ovat yleensä kuluihin ja jatkosodan veteraani Veik- Säätiö,S Kaatuneiden Muisto- huomattavasti pienempiä. Ha- – elektronisiin kodinturva- ko Lintala täyttää 100 vuotta säätiö ja Sotaveteraanien tuki- kemuksissa täytyy olla kaikki laitteisiin 29.10. Munakassa. Lintala ele- ja perinnesäätiö ovat edelleen tarvittavat liitteet: lee ”syytinkituvaksi” hankki- merkittäviä tukijoita avustetta- – Kelan todistus ylimääräises- Hakemuslomakkeita saa omal- massaan talossa poikansa Paa- essa liiton kautta taloudellises- tä rintamalisästä / tai vero- ta sotaveteraaniyhdistyksel- von kanssa. ti veteraaneja, heidän puolisoi- todistus tä, sotaveteraanipiiristä tai lii- Muisti pelaa, kuulo toimii, taan ja leskiään arkipäivän vai- – kuitit aiheutuneista kuluista ton internet-sivulta osoittees- mutta toisesta silmästä on nä- keuksissa. – asuntoja koskevissa korjaus- ta www.sotaveteraaniliitto.fi kökyky heikentynyt. Lintala Hakijan täytyy olla Sotavete- avustuksissa korjausneuvo- (aineistopankki) sieltä löytyy kasvatti Helky-vaimonsa kans- raaniyhdistyksen varsinainen, jan lausunto, sekä yli 7 000 myös tarkempi ohjeistus. sa 12 lasta Kuffeenkylän tilalla, puoliso- tai leskijäsen. Talou- euron kustannuksista rahoi- Lomakkeen asianmukai- maatyöt olivat mieluisia, mut- dellista tukea voidaan myön- tussuunnitelma. nen täyttäminen liitteineen no- ta vielä mieluisampaa oli aher- haluaa olla ”niin kauan kuin on tää lääke- ja hoitokulujen oma- peuttaa käsittelyä sekä ehkäisee rus metsässä. Sota-ajasta Linta- järki päässä”. vastuuosuuksiin, apuvälinei- Avustuksia ei myönnetä: epäselvyyksiä tietojen käsitte- la sanoo olevansa hidas puhu- siin ja pieni muotoisiin kodin – Sotainvalideille, joiden hait- lyssä. Lomakkeen voi täyttää maan. Omassa kodissa Lintala Raija Asiala muutostöihin. Avustukset ovat ta-aste on 10 % tai yli hakija itse tai sotaveteraaniyh- kertaluontoisia ja ne perustu- – kuntoutukseen eikä jalka- distyksen edustaja. Hakemus vat hakemukseen, jossa on ol- hoitoihin palautetaan oman alueen sota- tava liitteenä kuitit aiheutu- – asunto-osakeyhtiöissä tehtä- veteraaniyhdistykselle. Otto Peltokorpi 100 vuotta neista kuluista sekä hakijan viin peruskorjauksiin, jotka Päätöksestä ilmoitetaan ha- tulotiedot. Samalle hakijalle ei rahoitetaan taloyhtiön lai- kijalle kirjallisesti ja myönnet- singissä Suomen Valkoises- voida myöntää avustusta sa- nalla ja maksetaan rahoitus- ty avustus maksetaan haki- sa Kaartissa. Talvisodassa hän mana vuonna useampaan ker- vastikkeessa, myöskään va- jan ilmoittamalle tilille. Hake- palveli JR 24 riveissä Kivinie- taan ja vain hyvin perustelluin kuutusten piiriin kuuluvia musten käsittelyaika liitossa on men ja Vuosalmen suunnilla. syin peräkkäisinä vuosina. Tu- vahinkojen omavastuita ei noin 1-2 kuukautta. Sodan jälkeen jatkui työ lorajat ovat 1050 euroa brutto- korvata maanviljelijänä. Peltokorpea na kuukaudessa. Veteraaneista – vanhainkodin tai vuode- Anni Grundström tarvittiin myös monissa luot- yli puolet saa ylimääräistä rin- osastojen hoitomaksuihin tamustoimissa. Pisimmän luot- tamalisää, joka tarkoittaa käy- eikä kotipalvelumaksuihin tamusmiesuran Otto Peltokor- pi teki Kihlakunnanoikeuden lautamiehenä, peräti 18 vuotta, josta palvelusta hänelle on myönnetty herastuomarin ar- Lotta Svärd Säätiö lottien Joulukuun 2. päivänä täyttää vonimi. Otto asustelee Sotain- Sievissä sotainvalidi ja -veteraa- validien palvelutalossa, jossa ja pikkulottien tukena ni Otto Peltokorpi 100 vuotta. aika kuluu kiikkutuolissa kei- Otto Peltokorpi syntyi Sie- nuen maailman menoa seura- otta Svärd Säätiö voi tar- ole koskaan käyttänyt sähköi- Säätiön yhteystiedot: vin Asemakylän Peltokorves- ten. jota lotille ja pikkulo- siä verkkoja. Siksipä omaisten Lotta Svärd Säätiö sa 2.12.1911. Asevelvollisuuden tille kuntoutusta, joko ja palveluneuvojien tuki on hy- Mannerheimintie 93 Otto Peltokorpi suoritti Hel- Heikki Kankaanpää Llaitos- tai avokuntoutuksena, vin tärkeätä. Säätiömme hen- 00270 Helsinki taloudellista tukea esim. apu- kilökunta auttaa myös jokaista Puhelin (09) 4770 2881 välineisiin, silmälaseihin, pro- yhteydenottajaa ja lähettää ko- Faksi (09) 2413 964 teeseihin, suuriin lääke- ja sai- tiin hakemuslomakkeet ohjei- Internet: www.lottasaatio.fi rauskuluihin. Edellä luetel- neen täytettäväksi. Raul Kuutma

Raul Kuutma lut ovat esimerkkejä, tukea ja Puhelinvaihteemme numero avustusta voi hakea kunkin yk- on (09) 4770 2881, josta soittaja KAKSIKYMMENTÄ VUOTTA silöllisiin tarpeisiin. Taloudel- ohjataan juuri oikean asiantun- VIRON-SUOMEN SILLALLA lisen tuen myöntämisessä etu- tijan puheille. VIRON-SUOMEN SILLALLA KAKSIKYMMENTÄ VUOTTA Eräitä ahkerimpia Sillan rakentajia ovat olleet Suomen-pojat, jat- sijalla ovat vähävaraiset hen- kosodan virolaiset vapaaehtoiset. Heidän joukossaan oli paljon nuoria miehiä, joilla oli korkeat heimoaatteet ja avoin sielu. Saa- kilöt. Sen sijaan kuntoutuksen Työllämme on tuamme koulutusta Suomen armeijassa ja käydessämme taiste- luita Suomen vapauden vuoksi vahvistimme Siltaa Suomen puo- merkitystä lesta vuodatetulla verellä. Se perusta, jonka tuolloin valoimme, jäi myöntämiselle ei ole tulorajoja. ehjäksi huolimatta vuosikymmeniä kestäneestä eristäytyneisyy- destä ja Neuvostoliiton johdonmukaisesta pyrkimyksestä hävit- tää Silta kansojemme väliltä. Säätiöstä voi myös hakea vuok- Kaikessa palvelutilanteissa

Edessänne on kirja, joka kertoo vapaamuotoisesti Suomen-poi- ra-asuntoa, jonka vuokra on meidän tulisi yksinkertaistaa kien veteraanien teoista ja saavutuksista. Sen perustana ovat ka- lenteripäiväkirjani vuodesta 1992 alkaen. Ryhdyin pitämään sitä päivittäin Suomen-poikiin liittyvien töiden, tapaamisten ja ta- lotille ja pikkulotille alueelli- avun saantia ja välttää ”ei vält- pahtumien muistiin merkitsemiseksi. Pääasiassa se oli asioista muistuttamiseksi, mutta tähän päivään mennessä se on muuttu- sia markkinahintoja huokeam- tämätöntä” byrokratiaa ja pää- nut kronikaksi, joka ei ole vielä päättynyt.

Raul Kuutma pi. Asuntoja vuokrataan toki tökset syntyisivät joustavas- muillekin, mutta lotat ja pik- ti hakijan tilanne huomioiden. Tarja Björkling-Pakarinen ISBN 978-951-97557-6-2 Toiminnanjohtaja Suomen SotaveteRaaniliitto Ry kulotat ovat etusijalla asunnon Tarpeen vaatiessa pitäisi olla 9 789519 755762 2011 myöntämisjärjestyksessä. mahdollisuus nopeaan ja yksi- Lotta Svärd Säätiö Tiedon saaminen ja hake- lölliseen ratkaisuun ohjeistuk- Mannerheimintie 93 A, Suomen-poika Raul Kuutman kirjoittamaa musten täyttäminen on yritetty sen ohitse akuuttitilanteissa. 00270 Helsinki kirjaa saatavana sotaveteraanipiireistä ja tehdä mahdollisimman helpok- Kehitämme toimintaamme puhelin: 050 527 2640, Sotaveteraaniliitosta Marja Riukalta, si. Säätiön internet-sivut ovat tältä osin jatkuvasti. (09) 4770 2883 puh (09) 6126 2016 tai sähköpostitse oivallinen väline saada tietoa Toivotan Teille kaikille mitä e-mail: tarja.bjorkling- [email protected] ja hakemuslomakkeita, mut- parhainta syksyä - henkilökun- [email protected] Hinta 20 euroa + postikulut. ta kohderyhmä ei välttämättä tamme on teitä varten! url: www.lottasaatio.fi 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011 7

Nyt tarvitaan vaikuttamista Sotaveteraani, puoliso tai omainen Valtioneuvoston eduskunnalle antama ensi vuoden talousarvio sisälsi vain leikkauksia sotaveteraanien etuuksiin. Esityksessä ei ollut ainuttakaan parannuskohtaa. Kirjoita kuntoutuskokemuksistasi, sen onnistumisesta tai epäonnistu- Tiedämme valtiontalouden pulmallisen tilanteen, mutta sotaveteraanit eivät voi misesta ja siihen vaikuttaneista asioista. Onko kuntoutushakemuksesi odottaa. Veteraaniemme määrä vähenee nopeasti. Nyt on viimeiset ajat tukea kun- hylätty määrärahojen loppumisen vuoksi tai jostakin muusta syystä? niakansalaisiamme. Veteraanien tukeminen ei myöskään muodosta valtiontalouteen Kirjoita myös arkipäivästä selviytymisestä, avun ja tuen tarpeesta sekä pitkällä jänteellä menoautomaattia. Kymmenen vuoden kuluttua määrärahatarve on mahdollisia kokemuksia asioidessasi terveydenhuollossa, Kelassa ym. pieni. Mielipiteenne ja kokemuksenne ovat meille tärkeitä, käytämme niitä vie- dessämme viestiä päättäjille ja virkamiehille. Kaikkia kirjeitä käsitellään luottamuksellisesti, eikä nimeänne julkaista ilman kirjoittajan antamaa lupaa. Lähetä postia Suomen Sotaveteraaniliitto Anni Grundström PL 600 00521 Helsinki

Valtion talousarviolukuja 2011 ja 2012 altion talousarvioesi- leskillä ei erityistä määrärahaa tyksessä vuodelle 2012 valtion talousarviossa ole. on rintamaveteraani- Valtioneuvoston vahvis- Ven määräksi arvioitu 33 554. tamien perusteiden mukaan Suomen veteraaniliittojen valtuuskunnan jäsenet (oikealla) tapasi eduskunnassa eduskuntaryhmi- Vuoden 2011 luvuksi oli arvioi- maksettava rintama-avustus en edustajia. Vevan puheenvuoron käytti Rintamaveteraaniliiton puheenjohtaja Matti Louekoski. tu 39 183. Talousarvioesityksen eräille vaikeissa olosuhteis- Vasemmalta eduskuntaryhmien edustajat: kansanedustaja Outi Mäkelä (kok.), ryhmän pääsihteeri pohjana käytetään veteraanien sa Virossa ja muualla entisen Jyrki Konola (sdp), kansanedustaja Anu Vehviläinen (kesk.), kansanedustaja Kari Uotila (vas.), kan- määrässä arviota joka lähinnä Neuvostoliiton alueella elävil- sanedustaja Johanna Karimäki (vihr.), kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos (rkp), kansanedustaja Sauli vastaa loppuvuoden tilannet- le, Suomen puolustusvoimis- Ahvenjärvi (kris.). Perussuomalaiset eivät kiireiltään ehtineet paikalle. ta. Todellisuudessa veteraanien sa vuosina 1939- 1945 sotiin määrä on suurempi. osallistuneille ulkomaalaisil- Veteraanimäärärhat valtion talousarviossa 2009-2012 milj. euroa käyvin hinnoin Sotilasvammakorvausten le vapaaehtoisille rintamasoti- Vuoden 2009 ja 2010 ovat tilinpäätöstietoja. Vuodet 2011 ja 2011 ovat talousarviotietoja Muutos % määräraha oli 2011 yhteensä laille myönnetty määräraha oli 190,5 milj. euroa kun vuodelle 94 000 vuonna 2011 ja vuodelle MÄÄRÄRAHAT 2009 2010 2011 2012 2011-2012 2012 on budjetoitu 163,2 milj. 2012 se on 80 000 euroa. Avus- Rintamalisät 64,4 55 728 272 49 800 000 44 300 000 -11,0 euroa. Tämä tietää siis valtion tus on 540 euroa/henkilö vuo- Sotilasvammakorvaukset 217,2 192 029 013 190 553 000 163 200 000 -14,4 kassaan säästöjä noin 27,3 mil- dessa. Sotainvalidien hoitolaitokset 65,2 65 207 000 65 207 000 65 207 000 0,0 joonaa euroa. Rintamaveteraanien kun- Sotainvalidien puolisoiden ja sotaleskien kuntoutus 3,1 3 100 000 3 100 000 3 100 000 0,0 Korvaus sotainvalidien lai- toutustoiminnan menot ta- tosten käyttökustannuksiin py- lousarviossa olivat 30,6 milj. Rintamaveteraanien syy samana eli 65,2 milj. euroa. euroa vuonna 2011 sekä lisäk- kuntoutus yhteensä 38,1 34 088 000 32 588 000 26 588 000 -18,4 Tätä voidaan käyttää sotain- si 2,3 miljoonaa euroa kunnal- kunnallisten avopalvelujen mr. validien kuntoutus- ja hoito- lisiin avopalveluihin. sisältyy kuntoutusmäärärahaan 2 300 000 2 300 000 0,0 laitosten käyttökustannuksiin, Vuodelle 2012 vastaavat lu- Eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä neuvontapalvelutoimintaan, 25 vut ovat kuntoutukseen 24,3 palvelleiden kuntoutus 3,5 3 500 000 3 500 000 3 500 000 0,0 prosentin sotainvalidien muis- milj. euroa ja lisäksi 2,3 milj. Ulkomaalaiset vapaehtoiset rintamasotilaat 0,1 100 000 94 000 80 000 -14,9 sa yksityisissä hoitolaitoksissa euroa kotiin vietäviin kunnal- järjestettyyn laitoshoitoon sekä liset avopalveluihin. Talousar- Rintamaveteraanien määrä 51453 44 360 39 183 33 554 -14,4 sairas- ja veljeskotien tulevai- vion perusteissa sanotaan seu- Sotainvalidien määrä 8733 7 425 6 364 5 284 -17,0 suuteen liittyvien hankkeiden raavaa: Lisäksi määrärahan Sota.inv. puolisoiden ja leskien määrä 7400 6 300 5 700 6 000 5,3 loppuun saattamiseen. mitoituksessa on otettu huo- ( STM: käyttämät arviolukumäärät) Sotainvalidien puolisoiden mioon vähennyksenä 4,0 milj. kuntoutustoimintaan osoitet- euroa tarvearvion mukaises- Sotiemme veteraanit ovat talousarvion suurimpia säästäjiä. Veteraanimomentille esitetään käytet- tu määräraha pysyy samana eli ti. Todellisuudessa kuntoutuk- täväksi lähes 40 milj. euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Suurin pudotus on rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahassa lähes 20 % ja sotilasvammakorvauksissa yli 14 %. 3,1 milj. eurossa. Tätä määrä- seen osoitettu määräraha vä- rahaa voidaan käyttää sotain- henee 6,0 milj. euroa eli 20 %. validien puolisoiden ja vaikea- Kuntoutettavien määräksi on vammaista sotainvalidia hoita- arvioitu 19 725 henkilöä. Vetoomus neiden leskien sekä sotaleskien kuntoutusmenojen maksami- STM:n tarvearviota ihmetteli Muutamien vuosien kuluttua veteraanit ovat poistuneet keskuudestamme. Silloin yksi keskustelu päättyy, eikä seen. Veteraanin puolisoilla ja Anni Grundström veteraanien palvelujen rahoituksesta tarvitse enää keskustella. Ei ole myöskään riskiä siihen, että nyt budjettiin varattavat määrärahat jäisivät pysyviksi talousarvion rahoitu- seriksi. Nyt on meidän kaikkien, myös valtion viimeinen tilaisuus osoittaa sotiemme veteraaneille arvostusta Käy katsomassa Sotaveteraaniliiton mahdollistamalla heille suunniteltu kuntoutus ja tarvittavat kotiin vietävät palvelut. Näin edistetään heidän internet-sivut ja verkkokauppa. turvattua selviytymistään kotona mahdollisimman pitkään. www.sotaveteraaniliitto.fi Muutamien vuosien kuluttua sitä ei enää voida tehdä. 8 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011

Tilastot paljastavat karun todellisuuden

Valtiokonttorin tilastoihin perustuva taulukko osoittaa merkinnöissä epätarkkuutta. seen ja on saanut myös yksi- hakeneissa ja saaneissa kunnis- vuodelta 2010 kunnittain veteraanien kuntoutuksen Kysymyksessä on kaksinker- löllisiä avokuntoutushoitoja on sa määräraha on hiukan korke- toteutumisen. Valtakunnallisesta tilastosta selviää rin- tainen kirjaus, eli veteraani on hänet merkattu kuntoutukses- ampi. tamaveteraanien kuntoutusmäärärahat, kuntoutukseen ollut avokuntoutuksessa, jossa olleisiin kaksi kertaa. oikeutettujen määrät sekä laitos- tai avokuntoutuksessa sa jakso on jaettu keväälle ja Kuntoutusmääräraha jakau- Lähde: käyneiden määrät kunnittain vuonna 2010. syksylle. Kysymyksessä on yksi tuu kunnille siellä asuvien kun- Kuntien selvitykset Valtiokontto- rille 2010 kuntoutusjakso ja maksusitou- toutukseen oikeutettujen vete- Valtiokonttorin määrärahat kun- eskimääräinen kun- Muutamissa kunnissa kun- mus, mutta se on kirjattu sa- raanien suhteessa ja määräraha nille 2010 toutukseen osallistu- toutuksessa olleiden mää- malle henkilölle kahdeksi jak- vuonna 2010 oli 621 euroa kun- neiden määrä vaihtelee rä lähentelee 100 %. Näiden soksi. Samoin, jos veteraani on toutukseen oikeutettua vete- kunnittainK noin 45-60 %. kuntien kohdalla on kirjaus- osallistunut ryhmäkuntoutuk- raani kohden. Lisämäärärahaa

Eri kunnissa asuvat veteraanit ovat hyvin erilaisessa asemassa kuntoutuksen saatavuuden suhteen.

Rintamaveteraanien kuntoutukseen osallistuneet 2010 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen (liite 18) 194 55 52 107 55,2 kuntoutuk- avo- Virolahti 127 31 39 70 55,1 seen kuntoutus+ % Naantali 149 27 55 82 55,0 oikeutetut Laitos- päivä- yhteensä veteraa- Kunta / Kuntayhtymã veteraanit kuntoutus kuntoutus osallistui neista Lieksa 271 59 87 146 53,9 Sodankylä 157 36 129 165 105,1 Espoo 1 410 211 547 758 53,8 Loviisan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä (liite 23) 230 35 190 225 97,8 Liperin sosiaali-ja terveyspalvelujen yhteistyöliittymä (liite 20) 234 50 75 125 53,4 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä (liite 44) 416 87 317 404 97,1 Peruspalvelukuntayhtymä Selänne (liite 35) 167 42 47 89 53,3 Ruovesi 81 3 73 76 93,8 Perusturvakuntayhtymä Karviainen (liite 36) 289 68 86 154 53,3 Muurame 33 6 23 29 87,9 Mikkelin seudun terveydenhuollon kuntayhtymä (liite 27) 586 111 201 312 53,2 Kangasalan seudun Ky (liite 13) 246 53 163 216 87,8 Kerava 160 31 54 85 53,1 Yli-Ii 33 7 21 28 84,8 Salla 159 36 48 84 52,8 Tervola 86 22 50 72 83,7 Inari 72 5 33 38 52,8 Närpes 118 32 66 98 83,1 Malax-Korsnäs hälsavå. (liite 25) 108 19 38 57 52,8 Oulu 1 410 159 1 011 1 170 83,0 Keuruun-Multian kansanterveystyön kuntayhtynä.(liite 16) 148 27 51 78 52,7 Korsholm 114 19 75 94 82,5 Urjala 61 10 22 32 52,5 Parkano 72 15 44 59 81,9 Hailuoto 21 6 5 11 52,4 Lumijoki 23 3 15 18 78,3 Kainuun maakunta-kuntayhtymä (liite 10) 1 526 361 432 793 52,0 Tyrnävä 36 28 28 77,8 Lapua 106 21 34 55 51,9 Jämsän kaupunki (liite 9) 254 57 140 197 77,6 Kalajoen kaupunki (liite 11) 110 33 24 57 51,8 Rautavaara 21 6 10 16 76,2 Tuusula 124 42 22 64 51,6 Asikkala 66 13 37 50 75,8 SoTe kuntayhtymä Saarikka (liite 52) 207 37 69 106 51,2 Hämeenkyrö 87 16 48 64 73,6 Haapavesi 57 20 9 29 50,9 Padasjoki 40 6 23 29 72,5 Imatra 407 64 143 207 50,9 Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä (liite 15) 263 55 133 188 71,5 Sastamalan perusturvakuntayhtymä (liite 46) 338 76 95 171 50,6 Lahti 984 67 628 695 70,6 Kotka 793 109 292 401 50,6 Kuusamo 454 96 220 316 69,6 Nokia 173 28 59 87 50,3 Mynämäki 81 26 30 56 69,1 Isojoki 44 8 14 22 50,0 Porin kaupunki (Liite 39) 912 143 486 629 69,0 Kaskö 12 4 2 6 50,0 Pello 69 14 33 47 68,1 Kinnula 12 3 3 6 50,0 Akaan kaupunki, Kylmäkoski 28 4 15 19 67,9 Varpaisjärvi 32 13 3 16 50,0 Oulunkaaren kuntayhtymä (Liite 30) 268 36 145 181 67,5 Virrat 94 18 29 47 50,0 Hyvinkää 376 38 214 252 67,0 Äänekoski 159 36 43 79 49,7 Taivalkoski 117 40 38 78 66,7 Kristenestad 101 27 23 50 49,5 Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä(liite 19) 240 31 128 159 66,3 Lempäälä 93 11 35 46 49,5 Vesilahti 32 6 15 21 65,6 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (liite 7) 310 49 103 152 49,0 Haukipudas 97 16 47 63 64,9 Sisä-Savon kansanterveystyönkuntayhtymä (liite 49) 260 51 76 127 48,8 Heinola 231 41 109 150 64,9 Pelkosennimen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä .(liite 33) 66 13 19 32 48,5 Polvijärvi 57 9 28 37 64,9 Tuusniemi 33 5 11 16 48,5 Pirkkala 71 16 30 46 64,8 Porvoo 318 43 111 154 48,4 Heinävesi 65 15 26 41 63,1 Päijät-Hämeen sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymä (liite 40) 526 80 173 253 48,1 Miehikkälä 82 13 38 51 62,2 Nykarleby 52 20 5 25 48,1 Raision kaupnk (liite 43) 229 50 92 142 62,0 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukunta (liite 14) 152 58 15 73 48,0 Simo 47 13 16 29 61,7 Pöytyän kansanterveys (liite 41) 101 14 34 48 47,5 Kemi 335 64 140 204 60,9 Kuopio 724 145 199 344 47,5 Rauma 381 77 155 232 60,9 Leppävirta 99 30 17 47 47,5 Lost-yhteistoiminta-alue (liite 22) 357 64 153 217 60,8 Kauhajoki 142 22 45 67 47,2 Liminka 28 2 15 17 60,7 Hanko 85 11 29 40 47,1 Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymä (liite 29) 184 31 79 110 59,8 Siikalatva, Pulkkila 83 22 17 39 47,0 Ikaalinen 59 10 25 35 59,3 Samkommun för folkhäl..(liite 45) 246 81 33 114 46,3 Kemijärvi 293 74 97 171 58,4 Säkylän ja Köyliön kansanterveystyon kuntayhtymä (liite 53) 76 13 22 35 46,1 Kontiolahti 78 16 29 45 57,7 Mäntsälä 124 19 38 57 46,0 Kihniö 28 4 12 16 57,1 Laukaa 122 29 27 56 45,9 Pyhäntä 14 5 3 8 57,1 Muhos 94 24 19 43 45,7 Posio 123 21 49 70 56,9 Kempele 57 10 16 26 45,6 Pieksämäki 240 41 95 136 56,7 Kirkkonummi 114 13 39 52 45,6 Jyväskylä 845 184 293 477 56,4 Ii 121 25 30 55 45,5 Ilomantsi 240 51 84 135 56,3 Ylitornio 95 17 26 43 45,3 Sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (liite 51) 243 71 65 136 56,0 Huittinen 113 19 32 51 45,1 Siilinjärven kunta (liite 48) 192 43 64 107 55,7 Somero 113 23 28 51 45,1 Oulunsalo 27 2 13 15 55,6 Seinäjoen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä (liite 47) 380 90 80 170 44,7 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011 9

Lapinlahti 72 21 11 32 44,4 Liite 1 Liite 10 Alavus Liite 31 Orimattila Liite 51 Alajärvi Kajaani Töysä Paimio Pukkila Kesälahti Muonion-Enontekiön kansanterveystyön kuntayhtymä.(liite 28) 54 9 15 24 44,4 Soini Kuhmo Ähtäri Sauvo Sysmä Kitee Raaseborg, Ekenäs 333 33 115 148 44,4 Vimpeli Hyrynsalmi Rääkkylä Koilis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymä.(liite 17) 88 12 27 39 44,3 Paltamo Liite 20 Liite 32 Liite 41 Tohmajärvi Liite 2 Puolanka Outokumpu Petäjävesi Aura Turku 1 699 203 549 752 44,3 Lappeenranta Ristijärvi Liperi Toivakka Pöytyä Liite 52 Pertunmaa 25 6 5 11 44,0 Lemi Sotkamo Uurainen Kannonkoski Luumäki Suomussalmi Liite 21 Liite 42 Karstula Peruspalvelukeskus Oiva (liite 34) 212 36 57 93 43,9 Parikkala Loimaa Liite 33 Pyhäjoki Kivijärvi Joensuu 934 214 194 408 43,7 Rautjärvi Liite 11 Oripää Pelkosenniemi Raahe Kyyjärvi Ranua 110 9 39 48 43,6 Ruokolahti Kalajoki Savukoski Siikajoki Saarijärvi Savitaipale Merijärvi Liite 22 Vihanti Länsi-Turunmaa (liite 24) 175 24 52 76 43,4 Taipalsaari Karjalohja Liite 34 Liite 53 Karijoki 21 7 2 9 42,9 Liite 12 Lohja Hollola Liite 43 Köyliö Liite 3 Alavieska Ingå Hämeenkoski Raisio Säkylä Etelä-Karjalan sosiaali ja terveyspiiri.(liite 2) 1 594 230 453 683 42,8 Forssa Nivala Siuntio Kärkölä Rusko Akaa 117 24 26 50 42,7 Humppila Sievi Liite 54 Rovaniemi 1 001 208 216 424 42,4 Jokioinen Ylivieska Liite 23 Liite 35 Liite 44 Kustavi Tammela Lapinjärvi Haapajärvi Hausjärvi Pyhäranta Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä (liite 38) 170 42 30 72 42,4 Ypäjä Liite 13 Loviisa Kärsämäki Loppi Taivassalo Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueen terveyskuntayhtymä (liite 54) 227 46 50 96 42,3 Kangasala Pyhäjärvi Riihimäki Uusikaupunki Liite 4 Kuhmalahti Liite 24 Reisjärvi Vehmaa Vantaa 813 197 146 343 42,2 Koski T Pälkäne Pargas Liite 45 Alajärven kaupunki (liite1) 143 37 23 60 42,0 Lieto Liite 36 Larsmo Liite 55 Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä (liite 42) 313 64 67 131 41,9 Marttila Litie 14 Liite 25 Karkkila Jakobstad Laihia Tarvasjoki Halsua Korsnäs Nummi-Pusula Pedersöre Vaasa Juuka 65 14 13 27 41,5 Kannus Malax Vihti Vähäkyrö Maskun kansanterveystyön kuntayhtymä.(liite 26). 65 14 13 27 41,5 Liite 5 Kaustinen Liite 46 Enonkoski Lestijärvi Liite 26 Liite 37 Kiikoinen Liite 56 Kauniainen 123 22 29 51 41,5 Kerimäki Toholampi Masku Keitele Lavia Kiuruvesi Vaasan aluetyöterveys (liite 55) 517 114 100 214 41,4 Punkaharju Veteli Nousiainen Pielavesi Punkalaidun Iisalmi Kouvola 1 074 223 220 443 41,2 Rantasalmi Vammala Sonkajärvi Savonlinna Liite 15 Liite 27 Liite 38 Vieremä Helsinki 4 917 880 1 111 1 991 40,5 Sulkava Harjavalta Hirvensalmi Honkajoki Liite 47 Viitasaari 89 20 16 36 40,4 Kokemäki Mikkeli Jämijärvi Isokyrö Liite 57 Liite 6 Nakkila Puumala Kankaanpää Seinäjoki Finström Eurajoki 52 10 11 21 40,4 Hattula Ristiina Karvia Föglö Kiiminki 57 11 12 23 40,4 Janakkala Liite 16 Suomenniemi Siikainen Liite 48 Geta Kaarina 189 45 31 76 40,2 Keuruu Maaninka Hammarland Liite7 Multia Liite 28 Liite 39 Nilsiä Kumlinge Tornio 300 84 36 120 40,0 Kurikka Enontekiö Luvia Siilinjärvi Kökar Joutsan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä (liite 8) 73 12 17 29 39,7 Ilmajoki Liite 17 Muonio Merikarvia Lemland Jalasjärvi Kaavi Pomarkku Liite 49 Lumbarland Härkätien kansanterveystyön kuntayhtymä(liite 4) 189 46 29 75 39,7 Juankoski Liite 29 Pori Karttula Brändö Pielaveden ja Keitele (liite 37) 119 26 21 47 39,5 Liite 8 Nurmes Ulvila Rautalampi Eckerö Perho 23 8 1 9 39,1 Luhanka Liite 18 Valtimo Suonenjoki Jomala Joutsa Evijärvi Liite 40 Tervo Maarianhamina Tampere 1 536 470 130 600 39,1 Kauhava Liite 30 Hartola Vesanto Saltvik Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (liite 5) 569 124 97 221 38,8 Liite 9 Lappajärvi Pudasjärvi Artjärvi Sottunga Jämsä Vaala Iitti Liite 50 Sund Pyhtää 65 1 24 25 38,5 Kuhmoinen Liite 19 Utajärvi Myrskylä Oravais Vårdö Loimaan kaupunki (liite 21) 223 54 31 85 38,1 Kuortane Nastola Vörå Paimio-Sauvon kansanterveystyön kuntayhtymä (liite 31) 116 29 15 44 37,9 Mäntyharju 80 19 11 30 37,5 Järvenpää 182 30 38 68 37,4 Joroinen 43 8 8 16 37,2 Juupajoki 19 3 4 7 36,8 Kolari 38 12 2 14 36,8 Helpompaa Teuva 68 13 12 25 36,8 arkea Orivesi 104 17 21 38 36,5 apuvälineiden Valkeakoski 214 42 36 78 36,4 Ylöjärvi 135 29 20 49 36,3 avulla. Salo 492 75 102 177 36,0 Kangasniemi 53 10 9 19 35,8 Nurmijärvi 151 37 17 54 35,8 Utsjoki 14 5 0 5 35,7 Kemiönsaari 132 20 27 47 35,6 Oulainen 62 22 0 22 35,5 Juva 82 21 8 29 35,4 Kruunupyy 74 21 5 26 35,1 Janakkala-Hattulan perusterveydenhuollon kuntayhtymä.(liite 6) 232 54 27 81 34,9 Hankasalmi 66 15 8 23 34,8 Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä (liite 32) 89 20 11 31 34,8 Eura 135 35 12 47 34,8 TERVEYSTARVIKKEIDEN Sibbo 102 14 21 35 34,3 ERIKOISMYYMÄLÄ Forssan seudun terveydenhuollon ky. (liite 3) 377 81 47 128 34,0 Kittilä 92 15 16 31 33,7 Linctus Oy, Turuntie 4-6 Pornainen 27 5 4 9 33,3 13130 Hämeenlinna Ylä-Savon Sote kuntayhtymä (liite 56) 423 118 21 139 32,9 p. (03) 6125 355, [email protected] Kallio peruspalvelukuntayhtymä (liite 12) 241 64 15 79 32,8 Kokkola 339 81 30 111 32,7 Hamina 381 96 28 124 32,5 Apuvälineet liikkumiseen Laitila 69 16 6 22 31,9 Kävelykepit, kyynärsauvat ja rollaattorit Keminmaa 117 25 12 37 31,6 Ylä-Pirkanmaan.. Mänttä 139 34 9 43 30,9 Hygienia ja virtsankarkailu Pihtipudas 41 10 2 12 29,3 Alushousut, vaipat, vuoteen ja tuolin suojat Konnevesi 32 8 1 9 28,1 Hämeenlinna 736 136 69 205 27,9 Arjen apuvälineet Varkaus 192 40 12 52 27,1 Suihkutuolit, WC-korottajat, tarttumapihdit jne. Skn för folkhälsoarbe (liite 50) 53 13 1 14 26,4 Askola 24 3 2 5 20,8 Ålands hälso- och sju (liite 57)) 303 13 49 62 20,5 Klikkaa nettikauppaan www.linctus.fi 10 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011

Sotaveteraanipiirien sosiaalineuvojat ja yhdistysten veteraaniyhdyshenkilöt

uodesta 2004 ovat piirien toimintaan mu- Kuortane Haapala Aarne 040 596 4839 Saarijärvi Aarnio Maija 0400 241 878 kaan tulleet sosiaalineuvojat. Avun ja tuen Kurikka Aromaa Veli 0500 561 597 Sumiainen Miettinen Risto (014) 586105 tarpeen kasvaessa on liitto suositellut, että Laihia Lehtola Antti 0400 661 393 Suolahti Hintikka Saara 044 512 9024 Vmyös yhdistyksiin nimettäisiin henkilö, joka vastaa Lappajärvi Pölönen Kalevi 044 3699 36 Toivakka Jääskeläinen Kalevi 0400 918 038 tästä työstä. Lapua Palmu Jaakko (06) 433 1849 Viitasaari Isto Korhonen 050 350 8590 Kun kysymyksessä on vapaaehtoistoiminta, ei voi- Lehtimäki Puumala Aarno 040 839 5384 Äänekoski Kuorikoski Helena 050 467 7907 da edellyttää, että työssä mukana olevilla olisi työ- Nurmo Syrjälä Alarik 050 337 7037 aika ja he olisivat säännöllisesti tavattavissa. Mutta Peräseinäjoki Alanko Eila 0400 757 195 Kymenlaakson Sotaveteraanipiiri matkapuhelimien aikakaudella puhelimeen jää ”soit- Seinäjoki Lusa Jarmo 050 367 1458 Piirin sosiaalineuvoja tajan jälki” ja he ottavat soittajaan sitten itse yhteyttä. Soini Penttinen Hannu 0400 367 196 Eila Kohopää 044 376 6321 Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla on kunnittain Teuva Ristiluoma Osmo (06) 267 1892 [email protected] nimetty veteraaniasiamiehet, joten näillä alueilla voi Töysä Vesalainen Raija 044 550 132 olla yhteydessä alueen sosiaalineuvojaan, sotavete- Vimpeli Timo Anne (06) 241 26341 Elimäki Björklund Mikko 040 7497 491 raaniyhdistykseen tai oman alueen kuntaan. Vähäkyrö Härö Hannu 040 771 4511 Hamina-Vehkalahti Mitä veteraani yhdyshenkilö tekee? Ylihärmä Mäkelä Leena (06) 484 6637 Kettunen Pauli 050 380 1143 -Veteraaniyhdyshenkilö ohjaa, opastaa ja auttaa lYlistaro Saari Hanna-Liisa 040 843 2472 Iitti Harve Eila 040 849 7766 veteraaneja, heidän puolisoitaan ja leskiään veteraa- Ähtäri Välipakka Erkki 040 724 2404 Inkeroinen ja Anjala nietuuksien ja palveluiden saamisessa. Pässilä Marja-Leena 050 357 8242 -Veteraaniyhdyshenkilö toimii yhdyssiteenä oman Helsingin seudun Sotaveteraanipiiri Karhula-Kymi Valjus Hannu 040 832 0338 alueensa veteraanien sekä sosiaali- ja terveysviran- Piirin sosiaalineuvoja Kotka Leppänen Jaakko 040 552 7354 omaisten ja muiden palveluntuottajien kesken. Anita Koskinen 0400 410 659 Kouvola Hartikainen Toivo 0400 655 283 -Veteraaniyhdyshenkilö on veteraanien puolesta [email protected] Miehikkälä Pietikäinen Reino 0400 505 984 puhuja. Pyhtää-Ruotsinpyhtää Jos luettelosta ei löydy oman alueenne yhdys- Espoo Paavo Salo 050 555 9071 Kakkonen Kyösti 0400 993 621 henkilöä, silloin asioita hoitaa yhdistyksen puheen- Helsingin Sotaveteraanit ry Valkeala Ukkola Timo 0400 751 989 johtaja tai sihteeri. Voitte myös olla yhteydessä So- Monika Ilmasti 0400 508138 Virolahti Kotonen Jaakko 040 823 6532 taveteraanipiirin sosiaalineuvojaan tai toiminnan- Itä-Helsingin Sotaveteraanit ry Anjalankoski, Jaala ja Kuusankoski kuuluvat Kouvo- johtajaan. Kaikkien heidän yhteystiedot löytyvät Mauri Jaakkola 0405523404 lan Sotaveteraaniyhdistykseen internet-osoitteesta Kanta-Helsingin Sotaveteraanit ry www.sotaveteraaniliitto.fi/yhteys Leif Markio 0500 423 6063 Lahden Sotaveteraanipiiri Älkää jääkö miettimään asioita yksin, kun voim- Keski-Helsingin Sotaveteraanit ry Piirin sosiaalineuvoja me niitä yhdessä selvittää. Rauno Loukkola 050 4414703 Erkki Hokkanen 050 5521 271 Jos joku lukijoistamme on kiinnostunut vapaa- Vantaa [email protected] ehtoistyöstä järjestössämme veteraanien hyväksi, Hannu Posti (09) 8548339 voitte olla yhteydessä edellä mainittuihin henki- Artjärvi Rötkö Arja 045 238 9029 löihin. Kanta-Hämeen Sotaveteraanipiiri Asikkala Rouvila Esa 041 457 3049 Piirin sosiaalineuvoja Hartola Sarikka Marja-Liisa 044 516 1362 Etelä-Karjalan Sotaveteraanipiiri Helena Veräväinen 050 567 0696 Heinola Koho Yrjö 050 300 4486 Piirin sosiaalineuvoja [email protected] Hollola Koivula Veikko 0400 255 880 Leena Pesonen 050 360 0801 Keski-Lahti Nieminen Seppo 040 566 9298 [email protected] Keski-Suomen Sotaveteraanipiiri Hämeenkoski Mänttäri Jorma 040 576 4150 Piirin sosiaalineuvoja Kuhmoinen Heinonen Mirja 040 581 5498 Lappeenranta Pesonen Leena 050 360 0801 Maria Kiviaho 040 775 7344 Kärkölä Järvelä Matti 0400 870 651 Ruokolahti Röyti Sinikka 040 550 3411 [email protected] Lahti Sippo Pentti (03) 733 0979 Savitaipale Lyijynen Jenny 0400 158 366 Nastola Klemetti Jorma 040 522 3418 Imatra Aunola Lauri 0400 179 462 Hankasalmi Rossi Niilo 0400 626 701 Orimattila Rötkö Arja 045 238 9029 Joutseno Vuori Pertti (05) 453 4263 Joutsa Ahola Raija 040 563 1221 Padasjoki Savola Silja 040 841 5124 Lemi Junnonen Juha 040 545 7369 Jyväskylä Kiviaho Maria 040 775 7344 Sysmä Stjernvall Jocke 050 550 9440 Luumäki Osma Antero 0500 776 588 Jämsä Ahola Kaija 0400 826 643 Nuijamaa Paavoseppä Markku (05) 414 0140 Jämsänkoski Ahola Kaija 0400 826 643 Lapin Sotaveteraanipiiri Rautjärvi Varis Kalervo (05) 444 149 Kannonkoski Hämäläinen Martti 0400 497 617 Piirin sosiaalineuvoja Taipalsaari Niemi Tapio (05) 454 4771 Karstula Heikkinen Kalevi 040 5221 750 Mirja Kukka 0440 175 350 Ylämaa Autio Erkki 0400 935 5260 Keuruu Orsila Arja 0400 901 036 [email protected] Kinnula Dahlbacka Heikki 040 762 7178 Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri Kivijärvi Hakanen Markku 040 572 1067 Kemijärvi Kerkelä Hilkka 040 731 7201 Piirin sosiaalineuvoja Konginkangas Tuomi Raija 040 564 8633 Hillevi Mäenpää 040 272 1102 Konnevesi Viiri Ritva 050 582 1422 Pirkanmaan Sotaveteraanipiiri [email protected] Korpilahti Häyrynen Paula 040 510 5081 Piirin sosiaalineuvoja Koskenpää Töyry Mirjam 050 547 9407 Seija Vehmas 0400 927 252 Alahärmä Kujala Seppo 050 528 8655 Kyyjärvi Koskinen Eila 040 740 5601 [email protected] Alajärvi Uusitalo Anna-Maija (06) 557 4786 Laukaa Moilanen Irma 040 739 5876 Alavus Uusitalo Pentti 044 524 2204 Leivonmäki Puura Lahja 0400 991 220 Hämeenkyrö Hakkarainen Sinikka Ilmajoki Niinistö Samppa 040 772 0437 Lievestuore Kähkölä Raija 0400 799 235 hakkarainen@hameenkyrö.fi Isojoki Mauno Tyynismaa 040 587 0459 Luhanka Koskenniemi Alli 040 7302 345 Juupajoki Nieminen Seija (03) 335 6735 Isokyrö Hakala Veikko (06) 472 4554 Multia Toikkanen Ensio 040 737 3417 Kangasala Riitakorpi Antti 050 511 0031 Jalasjärvi Vuorenmaa Aarne 050 3260565 Muurame Saras Ritva 040 866 7711 Kihniö Kuusisto Kosti 040 540 3521 Jurva Nevala Paavo (06) 363 7342 Petäjävesi Asunta Tuula 050 539 4386 Kuorevesi Lehtilä Taisto 050 344 7742 Karijoki Luoma Tuulikki 044 280 8393 Pihlajavesi Korkeala Mervi 050 382 7846 Leppä Annemari 0440 231407 Kauhajoki Mäenpää Hillevi 040 272 1102 Pihtipudas Kumpulainen Vesa 050 523 3035 Kuru Göös-Leppänen 040 3216105 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011 11

Kylmäkoski Tietäväinen Unto 040 504 2485 Jämijärvi Majamäki Päivikki 050 550 9925 Riihimäki Heikkilä Varpu 040 764 1066 Lempäälä Keinonen Pertti 040 570 6552 Kankaanpää Joutsenlahti Anssi 044 572 2205 Tuusula Jäntti Leena 0400 626 757 Luopioinen Pahkamäki Leila 050 347 1138 Keikyä Virta Jorma 050 490 8999 Kerava Koskela Leena 040 590 6364 Längelmäki Erkkilä Valtteri 0400 333 336 Kiikoinen Jantunen Marita 040 766 3751 Järvenpää Lindroos Eeva 040 7568128 Mouhijärvi Linnikko Otto 050 590 9539 Kiukainen Alho Terttu (02) 864 7324 Nurmijärvi Maasalo Irma 050 4946091 Mänttä Waula Mirja 044 599 7151 Kokemäki Haavasoja Anna-Kaisa 040 5922432 Pukkila Pukkila Aila 0400 505462 Orivesi Karppanen Pentti 0400 636 775 Köyliö Linturi Olavi 040 778 18816 Mäntsälä Sipinen Jukka 040 7434963 Parkano Toriseva Eija 044 786 5487 Lavia Valtanen Jukka 050 303 2114 Pirkkala Palva Ilmari 040 867 9312 Merikarvia Tasanko Anne 045 653 0598 Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiiri Ruovesi Soranummi Yrjö (03) 476 2865 Nakkila Aalto Raili 050 359 8422 Piirin sosiaalineuvoja Sahalahti Heikkilä Torsti 040 913 9164 Pomarkku Kytölaakso Timo 050 3573 153 Ritva Tammi 0400 811 051 Sastamala Palomäki Olavi 0400 314936 Noormarkku Laakso Aulis 0400 364 808 [email protected] Suodeniemi Levola Ilkka (02) 553 4112 Pori Kallioinen Pirjo (02) 633 6189 Tampereen Sotaveteraanien Huoltoyhdistys Punkalaidun Pärnistö Sirkka 040 761 2254 Alastaro Veikko Heikkilä 040 833 9046 Tapio Anna-Liisa (02) 223 1428 Rauma Pertola Ville 0500 922664 Mynämäki Antti Lujala 050 595 6093 Teisko Taulaniemi Erkki 0400 992 740 Siikainen Silvola Keijo 040 514 4834 Naantalin seutu Jaakko Ylitalo 040 742 5135 Urjala Kolu Seppo 044 336 3614 Säkylä Tuominen Anita 050 551 3341 Oripää Jari-Matti Autere 040 568 4500 Viljakkala Isotalo Tuula 040 708 1805 Ulvila Fallila Rainer 0500 722 878 Paattinen ja Vahto Vilppula Lius Anneli 040 845 7333 Pertti Keihäs 040 549 1795 Virrat Kammonen Riitta 040 751 1712 Suur-Savon Sotaveteraanipiiri Perniö ja Särkisalo Piirin sosiaalineuvoja Seppo Laitinen 045 137 8356 Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri Pirjo Lehtinen 040 838 1115 Salo Ritva Mäki 050 517 2900 Piirin sosiaalineuvoja [email protected] Turku Perttula Pentti 0400 784 533 Irja Räty 040 556 9851 Vehmaa Sirpa Manner 045 124 8944 [email protected] Hirvensalmi Lehtinen Pirjo 040 838 1115 Joroinen Kangaskesti Antti 040 529 8875 Kainuun veteraaniyhdyshenkilöt Liperi Jolkkonen Ulla 040 719 6807 Juva Roikonen Reino 050 525 8919 Maakunnallinen veteraaniasiamies Kontiolahti Kinnunen Sirpa 050 570 3602 Jäppilä Nokkala Anja 050 461 9260 Reijo Inget 044 797 0310 Eno Lemoinen Jouko 050 555 8963 Mikkeli Huuskonen Riitta (015) 162 722 [email protected] Nurmes Moilanen Leena 050 379 4807 Pertunmaa Tolonen Olavi 040 700 9951 Juuka Porokka Elvi 040 964 1323 Pieksämäki Korhonen Juha 050 527 4320 Kanadan Sotaveteraanipiiri Kitee Rautiainen Kirsti 040 585 7806 Puumala Laamanen Heimo 050 597 8479 Maire Laurikainen +705 560 4146 Joensuu Seitavaara Päivi 040 322 0520 Savonlinna Vanhala Kaija 050 511 4779 [email protected] Lieksa Toivanen Onni 040 484 3508 Sulkava Hintsanen Teuvo 040 7494164 Immo Koivisto Varkaus Alakoski Kirsti 040 747 3935 [email protected] Pohjois-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri Piirin sosiaalineuvoja Uudenmaan Sotaveteraanipiiri Ruotsin Sotaveteraanipiiri Seppo Matilainen 040 777 5107 Piirin sosiaalineuvoja Piirin sosiaalineuvoja [email protected] Raili Mankki 040 718 9659 Pirkko Sinkkonen 073 556 0050 [email protected] [email protected] Pohjois-Savon Sotaveteraanipiiri Piirin sosiaalineuvoja Hausjärvi Hietanen Satu 040 727 6011 Riitta Huittinen 040 537 0031 [email protected]

Heinävesi Törhönen Leena 040 836 2747 Iisalmi Matkaniemi Veijo 0400 847 722 Juankoski Latvala Ahti 040 5503551 Kaavi Kekäläinen Alice 0400 741 027 Keitele Salonen Ossi 0400 498642 Kuopio Olkkola Stiina (017) 281 1130 Karttula Kajan Seija 044 718 4912 Lapinlahti Heikkinen Anja 050 346 7738 Leppävirta Riihijärvi Yrjö 040 727 0416 Maaninka Ruuskanen Timo (017) 381 1989 Muuruvesi Karhunen Veikko 044 264 8265 Pielavesi Laukkanen Timo 0400 278 791 Rautalampi Lyyra Asta 040 524 3770 Riistavesi Poikonen Pekka 0400 170 392 Vanhustyön Siilinjärvi Roivainen Seppo 040 521 8803 Sukeva Vatanen Risto 050 520 7017 Keskusliitto Ry Suonenjoki Laine Ismo 0400 977 477 Helsinki Tervo Korhonen Seija 0400 835 055 www.vtkl.fi Tuusniemi Taskinen Esko 0400 616 033 Vesanto Jääskeläinen Leena 040 568 4097 Vieremä Hukkanen Eino 050 309 5244 Satakunnan Sotaveteraanipiiri Piirin sosiaalineuvoja Raija Hatanpää 044 283 7581 [email protected]

Eura Hailio Leena 040 7522094 Harjavalta Paavilainen Mauri 045 131 5601 Huittinen Toivola Salme 040 569 8723 12 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011

YK:n rauhanpäivän kävely YK:n rauhanpäivän liikunta- ja kävelytapahtumia järjestettiin 18.9.2011 eri puolilla maata yli 20 paikkakunnalla. Vuonna 2008 Maailman Veteraanijärjestön käynnistämiä Veteraanikävely kokosi tapahtumia on YK:n rauhanpäivän 21.9. ympärillä kautta maailman. Tänä vuonna val- kaikenikäisiä yhteen takunnallinen päätapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran Helsingin ulkopuolella Kuopiossa. Pudasjärvellä Helsingissä käveltiin Käpylässä ansainväliseen rauhan- Päätapahtuman ohjelma päivään liittyen paikal- koostui aktiivisen liikunnan elsingissä tapahtu- sen ja lähetti puhemiehen vä- Sotainvalidien Veljesliitosta listen veteraanijärjes- merkitystä kaiken ikäisten ih- mapaikka oli jo nel- lityksellä eduskuntaan tervei- Martti Kuivala, Rintamavete- töjenK yhdessä maanpuolustus- misten terveyden ja hyvinvoin- jännen kerran Käpy- set veteraanien kuntoutukseen raaniliiton entinen toiminnan- järjestöjen kanssa toteuttama nin ylläpitäjänä korostaneista länH urheilupuisto ja järjestäjä- varattujen määrärahojen niuk- johtaja Reino Toivio, Helsin- kaiken kansan liikuntatapah- tervehdyssanoista, kansainvä- nä Helsingin Rauhanturvaajat. kuudesta. Jo vuonna 1941 maa- gin Seudun Sotaveteraanipii- tuma kokosi maanantaina 19.9. lisestä musiikkiesityksestä ja Tilaisuudelle lisäarvokkuutta ottelumarssilla mukana ollut ristä Rauno Loukkola. Kahvia, liki 300 kaikenikäistä osallis- marssimusiikin tahdittamasta, toi eduskunnan puhemies Eero Olavi Siitonen lausui runon ja pullaa ja makkaraa tarjoili Kä- tujaa Rajamaan lähiliikunta- reippaasta alkujumpasta. Au- Heinäluoma, joka oli tullut kä- luovutti kukkakimpun naisille. pylän Pallo. puistoon. Erityisen ilahdut- rinkoisessa syysssäässä suori- velemään yhdessä laivastossa Kauniissa aurinkoisessa syys- tavaa oli koululaisten runsas tetun kävelylenkin jälkeen nau- varusmiespalvelustaan suorit- säässä oli mukana myös mm. Heikki Pietilä osanotto myös itse päätapah- tittiin mehua ja saatiin muis- tavan poikansa Risto Heinä- tumassa. Koululaiset ottivat toksi komea pinssi. luoman kanssa. Eero Heinä- upeasti haasteen vastaan ja lii- luoma lausui tilaisuuden ava- kuntatunneilla viikon aikana Antti Pesälä ussanat kiitäen puheessaan ”marssi” yhteensä yli 500 kou- Kuva: Jenni Peltoniemi veteraanien ansioita, koros- lulaista opettajineen. ti rauhanturvaajien merkitystä ja arvioi Suomen osallistumis- ta jatkossa rauhanturvaope- raatioihin. Heikki Pietilä kertoi Rauhanturvaajaliiton terveiset paikallaolijoille, jonka jälkeen hän luovutti puhemie- helle liiton 40-vuotishistorii- kin. Sotainvalidien Veljesliiton puheenjohtaja Juhani Saari toi veteraanijärjestöjen tervehdyk- Helsinkiläiset kävelivät kauniissa syyssäässä Käpylässä.

Erinomaiset järjestelyt Kouvolassa Eripituisten lenkkien kiertäminen oli iloista ja leppoisaa puuhaa ouvolassa järjestettyyn kävelytapahtumaan osallistui noin 300 hen- ISÄNNÖINTI • HUOLTO • SIIVOUS JA KORJAUSPALVELUT kilöä.K Sotilaskoti oli paikalla kahveineen ja munkkeineen, sai- raanhoitajaoppilaat mittasivat verenpainetta ja puristusvoimaa. Kouvolan Soittokunta vauhdit- ti kävelijöitä soitollaan Kasarmi- Juvankatu 10, 33710 Tampere mäellä, lisäksi parisenkymmentä www.kaukajarviok.fi varusmiestä oli varattu kanssa- kulkijoiksi veteraaneille.

Roope Nieminen Lähtöä odotellessa

Nuorempi sukupolvi puuttui Oulun kävelystä ulun koko kansan kä- raaneja. Kävelyreitin sai vapaasti mer avasi tilaisuuden ja toivotti velytapahtumaan osal- valita Oulujoen rantamaisemis- osallistujat tervetulleiksi ulkoi- listui pääasiassa vete- ta. Puheenjohtaja Aarno Ström- lemaan hyvän asian puolesta. O Aaro Väyrynen voimiste- lutti osallistujat vetreiksi ennen lenkille lähtöä ja Sulo Leh- to juonsi tilaisuuden. Oulun Sotaveteraanikuoron kvartetti ”Kallen pojat” reippailla esi- tyksillään ja Pentti Kaustisen hanurimusiikin tahdittamana saattelivat kävelijät matkaan. Berner Oy Pinssin ja mehutarjoilun Helsinki lenkin päätteeksi osallistujil- le huolehti Oulun seudun Rau- hanturvaajat. 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011 13

Kansa käveli ja hölkkäsi Liikunta rauhan puolesta kiinnosti kaiken ikäisiä Kuopiossa

Pohjois-Savon Rauhanturvaajien 18. syyskuuta järjes- tämä Rauhankävely ja Rauhanhölkkä kiinnostivat kansalaisia aiempaa enemmän. Aurinkoisessa syyssäässä Kuopion valtakunnalliseen päätapahtumaan osallistui noin 1 000 henkilöä. Lisäksi noin 3 000 eri koulujen oppilasta suoritti kävelynsä viikon aikana omilla liikun- tatunneillaan.

1.9. olevan Yhdistyneiden Suomen päätapahtuma Kuo- Kansakuntien kansain- piossa, Valkeisenlammen kau- välisen rauhanpäivän ko- niissa ympäristössä, keräsi 2rostamiseksi ja Maailman Ve- noin 1 000 liikkujaa kauniiseen teraanijärjestöjen aloitteesta on syyssäähän. Lukumäärä var- järjestetty liikunta- ja kävely- mennettiin jakamalla kaikille tapahtumia vuodesta 2008 eri kävelijöille pinssit. puolilla maailmaa yli 80 maassa, myös Suomessa. Veteraa- Yhteinen tapahtuma nit haluavat haastaa erityisesti liikunnan parissa perheitä ja koululaisia mukaan Kävelymatkat oli suunniteltu liikkumaan kanssaan. niin, että myös ikääntyneim- Sotiemme veteraanit innos- mille ja perheille löytyi sopiva tivat ja kutsuivat koko kansan vaihtoehto. Mukana olikin var- Aurinkoinen sää helli kävelijöitä Kuopiossa. ulkoilemaan sunnuntaina 18. sin runsaasti veteraani-ikäisiä syyskuuta. Ikääntyneet vete- kansalaisia. raanit ovat näyttäneet pitkään Jos omat jalat eivät enää jak- Kuopiossa oli ensi kertaa oh- paa, Suomen Rauhanturvaaja- Tuomas Oinonen oli tapah- esimerkkiä siitä, kuinka tärke- saneet kävelyä, apuna olivat jelmassa myös Rauhanhölkkä. liiton soittokunnan musiikkia tuman kokonaisuuteen ja osal- ää hyvän fyysisen kunnon yllä- muun muassa Karjalan Len- Nimeltäänkin tapahtumaan ja Sotilaskotisisarten kahvio. listujamäärään varsin tyyty- pitäminen on. noston varusmiehet, jotka aut- hyvin sopiva Rauhalahti Road Tarjolla oli myös hernekeittoa, väinen. Oinosen mukaan kä- toivat seniorikansalaisia pyörä- Runners -kestävyysurheiluseu- melontaharrastuksen esittelyä, vely- ja hölkkätapahtuma Osallistujamäärä tuoleineen. Kuljetulla matkalla ra järjesti leppoisan kansan- kalastusta, syksyn sienten esit- uusitaan vuoden päästä samoi- kasvaa tasaisesti tai käytetyllä ajalla ei ollut mer- hölkkätapahtumaan, jossa jo- telyä, verenpaineenmittausta, hin aikoihin. Vuoden 2011 toukokuussa tuli kitystä, vaan tärkeintä oli lähteä kainen osallistuja sai kiertää Naisten Valmiusliiton toimin- kuluneeksi 70 vuotta Suomen liikkeelle yhteiseen, leppoisaan omaan tahtiinsa noin 1,4 kilo- tapiste ja palonsammutusesi- Teksti ja kuva: Jarmo Seppälä kaikkien aikojen suurimmas- tapahtumaa rauhan asialla. metrin lenkkiä Valkeisenlam- tyksiä. ta kuntoliikuntatapahtumas- Kouluilla oli mahdollisuus men ympäri. Hölkkään osallis- ta. Silloin käytiin historialli- toteuttaa YK:n rauhankäve- tui noin 40 kuntoilijaa. nen, voitokas maaottelumarssi ly 12.–25. syyskuuta. Kuopion Kunnossa kaiken ikää Ruotsia vastaan. Tapahtuma sai päätapahtuman koordinaatto- Monipuolista Yksi Kuopion kävelytapahtumaan osallistuneista oli 94-vuotias sotavete- liikkeelle yli 1,5 miljoonaa suo- rin Tuomas Oinosen mukaan oheisohjelmaa raani Pentti Hartikainen. malaista eli lähes puolet silloi- Kuopion kouluista kävelyta- Kävelypäivän ohjelmat vaihte- - En ole tähän kävelyyn aiemmin osallistunutkaan, mutta nyt, kun vielä sen Suomen asukkaista. pahtumaan osallistui yhteensä levat paikkakunnittain ja jär- sattui näin hyvä sää, päätin kuntoilumielessä lähteä mukaan, Hartikainen Aivan yhtä monta kuntoili- noin 3 000 oppilasta. jestelyissä oli mukana useita kertoi. jaa ei tämänsyksyiseen, neljän- - Pohjois-Savossa rauhan- kansalaisjärjestöjä, muun mu- nen kerran järjestettyyn Rau- kävelylle lähdettiin muillakin assa maamme kaikki valtakun- Hartikainen on oivallinen esimerkki siitä, mikä on säännöllisen ja hankävelyyn osallistunut, mut- paikkakunnilla suhteellisen nalliset veteraanijärjestöt, Ve- monipuolisen liikunnan merkitys kunnon ja liikuntakyvyn kannalta myös ta osallistujien määrä on koko aktiivisesti. Esimerkiksi Iisal- teraanivastuu ry sekä Suomen silloin, kun ikää alkaa jo olla. ajan kasvussa. Tänä vuonna ta- messa osallistujia oli sunnun- Rauhanturvaajaliitto. - Lonkat hiukan kiusaavat, mutta kävelykepin avulla voin kyllä liikkua voitteena oli koko maassa saa- taina 110. Kiuruvedellä käveli Kuopiossa kävelylenkin li- säännöllisesti, sanoi Hartikainen ja lähti seuralaisineen reippaasti mat- da yli 10 000 ulkoilijaa liikkeel- 44 henkilöä ja koululaisia yh- säksi oli tarjolla erilaisia oheis- kaan Valkeisenlammen aurinkoiselle polulle. le 30 paikkakunnalla. teensä 900, Oinonen kertoi. tapahtumia, kuten alkujump-

Rauhankävely kokosi yli 5 000 osallistujaa Pohjois-Savossa

yyskuun jälkipuolis- pahtuman valtakunnallisena lu 400:llä. Saaristokaupungin paikkakunnille. Tänä vuon- kolla toteutettu ja YK:n pääpaikkana olleen Kuopion Martti Ahtisaaren koulussa na rohkaisevaa oli Kiuruveden jestettiin noin 30 paikkakun- rauhanpäivään liittynyt vahva tulos, yhteensä lähes 4 käveli 200 ja Kettulan koulus- hyvä tulos yli 900 koululaista nalla. Kuopion seutu oli asu- KansaS kävelee ja hölkkä -tapah- 000 osallistujaa. sa 180 oppilasta sekä opettaja puolensataa muuta kävelijää. kaslukuun suhteutettuna tiet- tumakokonaisuus kokosi Poh- Valkeisenlammen rauhan- jaa. Etelä-Kuopion maaseutu- Iisalmessa yllettiin yli sataan ja tävästi ylivoimaisesti aktiivisin jois-Savossa yhteensä yli 5 000 kävelytapahtumaan osallistui alueiltakin löytyi aktiivisuutta Tervon yhtenäiskoulussa 160 alue. osallistujaa. Se merkitsi pää- lähes tuhat kävelijää ja hölk- mm. Vehmasmäen koulun 110 osallistujaan. Tapahtuma jär- koordinaattori Tuomas Oino- kääjää. Kouluista suurimmat ja Hirvilahden koulun 45 käve- jestetään jälleen ensi vuonna Ilpo Lommi sen mukaan maakunnallisen osallistujamäärät saivat liik- lijällä. Karttulan Kissakuusen samoihin aikoihin, kertoi Tuo- tavoitteen täyttymistä ja pit- keelle Pohjantien ja Kalevan koulu kartutti osallistujamää- mas Oinonen Rauhankävelyn Lisätietoja: Tuomas Oinonen, kälti yli tuhannen kasvua vii- koulu yhteensä reilulla 950 kä- rää 230 kävelijällä. päävastuussa olleesta Pohjois- p. 044 518 0937. me vuodesta. Hänen mukaan- velijällä, Hatsalan klassillinen -Toivottavasti tapahtuma Savon Rauhanturvaajista. sa erityisen ilahduttavaa oli ta- koulu 650:llä ja Rajalan kou- laajenisi jatkossa muillekin Koko maassa tapahtuma jär- 14 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011

Liikunta–lääkkeistä tehokkain

iikunta on osoittautu- kuva lihas syö sokeria veres- suurin ja kallein sairausryh- nut monitehoiseksi lääk- tä”. Sokeritauti on oikeastaan mä Suomessa, missä eläkeläi- keeksi ja sillä on myös elimistön valtimoiden kovet- siä on pian yli rniljoona. Riit- Lmerkittäviä sairauksia ennalta- tumasairaus ja liikunta, yhdis- tävällä lihasvoimistelulla ia ehkäiseviä vaikutuksia. tettynä jo edellä mainittuun tasapainoharjoittelulla voitai- kuidun käyttöön sekä painon- siin murtumista estää jopa 50 Sydän hallintaan voisi estää joka kol- prosenttia ja näin säästää jopa Sydänsairaiden liikkumista ra- mannen aikuisiän diabeteksen 500 miljoonaa euroa vuodes- joitettiin vielä 1970-luvulla, puhkeamisen Suomessa. Lii- sa, yksilökohtaisista kärsimyk- mutta nyt tiedetään, että sy- kunta voi olla merkittävä lisä- sistä puhumattakaan. Tasapai- dänlihasta voidaan vahvistaa lääke sokeritautiin. no on ihmisellä erityisasemas- sopivasti annostellulla liikun- sa, sillä me liikumme kahdella nalla, jota lääkäri voi määrä- Verenpaine raajalla ja hyvään tasapainoon tä vaikkapa liikuntareseptillä Liikunta vaikuttaa edullises- tarvitaan vahvojen alaraajojen tai muulla yksilöllisesti räätä- ti verenpaineeseen. Pitkässä lihasten ohella myös selkä- ja löidyllä ohjauksella. Nykyään juoksussa liikunnalla saavute- vatsalihaksia. ”Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.” tiedetään myös, että sydämes- taan paremmat verenpainelu- sä on kantasoluja, jotka voivat kemat ja lääkitystä voidaan jos- Luuston tiheys kertaisella ’pulloon puhalta- ”hölkkähurmasta” nauttivat. korvata sydäninfarktissa me- kus vähentää. Nykyään veren- Liikunta lisää merkittäväs- miskonstilla’, joka irrottaa te- Liikunta on kuitenkin aloitet- netettyä lihaskudosta. Sydän- painetautia hoidetaan monen ti luiden vahvuutta. Luusto on hokkaasti kaupunki-ilman tava aina hitaasti kiiruhtaen ja tä voi toisin sanoen kuntouttaa lääkkeen yhdistelmällä ja lii- jatkuvassa muutoksessa ole- karstat itse kunkin keuhkoista yksilölliset tarpeet ja sairaudet aivan kuten muitakin lihaksia. kunnan ansiosta lääkitystä voi va kudos. Luun vahvuus riip- ja helpottaa hengitystä. Tähän huomioiden. Liikunta on kui- Kuntoutuksesta on sydämel- joskus vähentää. puu joka hetki siihen kohdistu- tarvitaan vain letkunpätkä ja tenkin lääkkeistä paras, sillä ei le monenlaista etua. Sydämen vasta kuormituksesta. Niinpä tyhjä virvoitusjuomapullo. Lii- ole sivuvaikutuksia oikein an- hapenottokyky paranee, kun Lihaskunto astronautit esimerkiksi saatta- kunta on lääkkeistä edullisin. nosteltuna, se ei ole kallis lääke, hemoglobiinin määrä veressä Liikunta yhdistetään yleensä vat menettää jopa puolet luu- sille ei juurikaan ole vasta-ai- lisääntyy ja sydämen lyöntiti- hyvään lihaskuntoon ja tämä massastaan oltuaan avaruus- Aivot neita ja sen säännöllinen käyt- heys harvenee kun sen pump- on liikunnan näkyvin vaiku- asemalla pari kuukautta. Siellä Lokakuun 2011 Duode- tö vähentää muiden lääkkeiden pausteho kasvaa. Sydämen tus. Lihasten fysiologinen sur- he eivät tee työtä painovoimaa cim lehdessä (Duodecim tarvetta. Sitä kannattaa naut- verenkierto toimii näin pa- kastuminen alkaa ihmisellä jo vastaan. Nykyään suurta huol- 2011;127:1889) kerrotaan, että tia 30–60 minuuttia päivittäin remmin, sillä se tapahtuu pää- noin 30 vuoden iässä. Tämän ta aiheuttaa liikunnan vähene- aivotkin kutistuvat, jos ei lii- tai kolme–neljä kertaa viikos- asiassa lyöntien välillä. vuoksi painon noston olym- minen kaikissa ikäryhmissä. ku. Liikunta ei siis vain kassa yhteensä noin viisi tuntia. piavoittajat ovat harvoin tätä Tämä tulee lisäämään osteopo- vata lihaksia vaan se ”bodaa” Liikunta saa olla reipasta niin, Verenkierto vanhempia. Lihasten huolto on roosin aiheuttamia ongelmia ja myös aivoja. NGF tekijä lisään- että pulssitaso nousee kunnol- Veren kierrolle liikunta on näin ollen aloitettava riittävän ortopedisiä sairauksia. Riittävä tyy liikkuessa. Tämä Neuron la ja myös voimaharjoittelu on erinomainen piriste. Lihasten aikaisin, mutta ei se liian myö- liikunta on paras osteoporoosi- Growth Factor on kasvutekijä, hyvä asia tasapainon ja luiden läpi virtaava verimäärä mo- häistä ole 90 vuotiaalIekaan. lääke. Pieni tärinä, kuten hyp- joka lisää aivosolujen määrää ja hyvinvoinnin kannalta. Lii- ninkertaistuu liikuttaessa ja ai- Päivittäisistä toiminnoista suo- pely, lisää liikunnan osteopo- sitä erittyy liikuttaessa. Yhdys- kunnan harjoittamiseen ei ole neenvaihdunta tehostuu. Ko- riutuminen helpottuu ja aikai- roosia torjuvaa vaikutusta. En valtalaisen seurantatutkimuk- ala- eikä yläikärajaa. Päinvas- lesterolitaso veressä korjaantuu semmin raskaalta tuntuneet kuitenkaan suosittele hölkkää, sen mukaan 70–79 vuotiailla toin - mitä varttuneempi ikä - jopa 10 prosenttia ja verisuoni- tehtävät sujuvat helpommin jos suurten nivelten rustot ovat suurempi päiväaikainen fyysisen tärkeämpi hyvinvoinnille tukosten riski vähenee. Valti- kuin solujen sisäisten voimalai- kovin kuluneet. Hölkän voi nen aktiivisuus suojasi ajatus- liikunta on. moiden kimmoisuus paranee tosten, niille ATP-polttoainet- korvata tässä tapauksessa sauva toiminnan (kognition) heik- ja tämä helpottaa samalla sy- ta tuottavien mitokondrioiden kävelyllä, joka vastaa kokonais- kenemiseltä kahden ja viiden dämen työkuormaa. Säännöl- toiminta tehostuu. Tätä varten- lihaskuormitukseltaan hyvin- vuoden seurannassa. Mitä ak- linen liikunta ja kuidun syön- han urheilijatkin treenaavat. kin hölkkää, sillä sauvakävely tiivisempi ikääntynyt oli, sitä ti vähentää merkittävästi veren kuntouttaa myös yläraajoja te- vähemmän toimintakyky heik- kolesterolitasoa ja vastaa hy- Tasapaino hokkaasti. keni. vinkin pientä kolesterolilääke- Lihasvoima ja tasapainolihas- annosta. ten harjoittelu ovat erittäin tär- Hengityselimet Mieliala keä tapa ehkäistä tuki- ja lii- Mielenkiintoista on, että myös Ihminen on selvästi luotu liik- Diabetes kuntaelinten sairauksia. Nämä keuhkoahtaumataudin kes- kumaan ja liikkuminen palkit- Liikunta ehkäisee myös sokeri- ortopediset sairaudet tule- keinen hoitokeino on liikunta. see myös mielialan tasolla. Lii- tautia. Voidaan hieman yksin- vat seuraavien parinkymme- Keuhkojen kokonaisvaltainen kunnasta saa tunnetusti mie- kertaistaen todeta, että ”liik- nen vuoden aikana olemaan käyttö tehostuu myös yksin- lihyvää, tämän tietävät kaikki Pekka Reinikainen lääkäri

Kuljetusliike Saparola Oy Hanskitrans Oy Akaa, Kylmäkoski Hyötykuorma Oy Alavus Alavieska

Matkailuautojen vuokraukset Ossi Masalin Oy LYKOPE OY Nurmen Sora Ky Askola Aura Aura, puh.0400-720 248

Oy Lindlog Ab Ari-Air Oy A. Seppälä Total Quality Oy Espoo Dragsfjärd Espoo www.astq.fi 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011 15

JR 56 ja JR 60 jäsentutkimus Valtaosa veteraaneista asuu kotona

atkosodan aikaisten jalka- kumisen, 400 metrin kävelyn myös yhteinen suoritusker- Kallion mukaan tämä johtuu teraanien kertoimet olivat sel- väkirykmenttien 56 ja 60 ja portaissa kulkemisen osalta. roin, jossa keskiarvoksi tuli siitä, että nämä rykmentit oli- västi parempia. Kotona asuvia veteraanijäsenet ovat edel- Vastaus haluttiin neljän vaihto- 8,4, kun huonoin mahdollinen vat jalkaväkeä ja tappiot olivat kiltalaisia oli melkein 80 pro- Jleen varsin toimintakykyisiä, ehdon muodossa siten, että vai- olisi ollut 20. Tutkimuksessa raskaita. Elossa olevien invali- senttia, kun tamperelaisista sillä kotona asuvien osuus on keuksitta tapahtuva liikkumi- jaettiin veteraanit myös kah- diteetti on useimmin 10-20 %. tutkituista asui kotona vain 57 lähes 80 prosenttia. Tätä osoit- nen antoi pienimmät pisteet ja teen ikäryhmään. Nuorimpia Veteraanien kuulo on lähes prosenttia. taa jäsenten keskuudessa alku- suurin pistemäärä kertyi, jos ei 85—88,5-vuotiaita oli muka- puolella heikentynyt niin, että vuodesta tehty tutkimus, jossa kyennyt ollenkaan. Kun huo- na 67 veteraania ja vanhempia heillä on kuulokoje. Kallio us- Perustietoja vastausprosentti nousi yli 80. noin mahdollinen kerroin oli- 88,5—98-vuotaita 58. koo, että kuulokojeen tarve Tutkimuksen ideoinut ja si ollut kahdeksan, veteraanien Ikäryhmien kertoimia ver- tulee lähivuosina kasvamaan vastaajista: johtanut JR 56 ja JR 60 killan keskiarvo oli 5,4. tailtaessa voi todeta, että nuo- huomattavasti, eikä verovaro- Vastauksia 125 kunniapuheenjohtaja, profes- Perustoimintojen osalta sel- remman ryhmän veteraanit ja niiden hankinnassa pitäisi Vastausprosentti 81 % sori Antero Kallio sanoo, että vitettiin pukeutumista ja vuo- ovat viiden vuoden kuluttua säästää. Asuinmuoto veteraanien eläkkeiden pienuus teesta nousua ja makuulle me- huonommassa kunnossa kuin Vakavia muistihäiriöitä ku- kotona 79 % aiheuttaa kyllä vakavaa poh- noa. Veteraanien vastausten vanhemman ryhmän veteraa- ten dementiaa ja alzheimer- dintaa ja toimenpiteitä. Selvi- keskiarvokerroin oli tasan kol- nit tänään. tautia on veteraaneilla vähän, palvelutalossa 9 % tys sai hohdokkaan IKIHON- me, kun huonoin vaihtoehto Oppimestarina oleminen on kymmenen prosenttia. Vajaa laitoksessa 12 % KA -nimen. Tutkimus esiteltiin olisi ollut 12. Kallio mainitsee helppoa, mutta kehotan kun- puolet veteraaneista arvelee Sotainvalidi 31 % killan vuosikokouksessa heinä- esimerkkinä kaksi killan pe- toilemaan enemmän. Kunto on muistinsa olevan normaali. Kuulo normaali 51 % kuussa. rustajajäsentä Vihtori Siivon meistä itsestämme kiinni, sa- Kallio vertasi myös tuloksia kuulokoje 49 % Tutkimuksessa selvitettiin (98) ja Erkki Luntamon (97), noo Kallio. tamperelaisten 90 vuotta täyt- Muisti normaali 46 % mm. veteraanin liikkumista ja joiden kertoimet olivat kärki- Tutkimuksessa ilmeni myös, täneiden keskuudessa tehtyyn pieni vaje 44 % perustoimintoja. Veteraanin luokkaa. että killan veteraaneista perä- vastaavaan TERVASKANTO liikuntaa kysyttiin sisällä liik- Tutkimuksessa laskettiin ti kolmannes on sotainvalideja. -tutkimukseen. Killan sotave- vaikea (dementia jne.) 10 %

Sun Chemical Oy Schiedel Savuhormistot Oy Haglund Networks Oy Espoo Espoo Espoo

Oy Julius Tallberg Ab Puhdistus Helmi Oy Geotek Oy Espoo Espoo Espoo

AK-Lattiat Oy AKR Betoni Oy Taxiline Koskinen Oy Espoo Espoo Espoo

Euran Yritystilit Oy Agro-Tilit Oy Coolcenter Forssa Oy Eura Forssa Forssa

Traktorikonehuolto Kaakon Rakennus Oy Kuljetus Simo Iitti Ky Liuska Ky Hamina Hartola Haapajärvi

YK-Asennus Oy Putki-Hare R. Happonen Heinävesi Hauho puh.0400-274 438

Räjäytyskonsultit Oy Puidenhoitajien Oy Merkopaino Oy Helsinki Helsinki Helsinki

Kuljetusrinki Oy Oy Konwell Ab Strategisen henkilöstöohjauksen edelläkävijä www. arctechno.com Helsinki Helsinki Puh. 09 4242 990

Suomen Cobra Systems Oy Logistiikkayritysten Liitto ry OPR-Vakuus Oy Helsinki Helsinki Helsinki 16 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011

Rintamalle pääsy estyi moneen kertaan

ilho Sointula syntyi ristä vapaaehtoiseksi ilmoit- tä rintamajoukkoihin. Tuohon Vilho Sointula vuon- Nurmossa yrittäjäper- tautumislomakkeen, johon oli- Mannerheim oli todennut: Kyl- na 1943. Rinnassa heeseen 24.11.1924. sin tarvinnut isäni suostumuk- lä minä vakuutan sinulle, että hänellä on maanan- tai- ja mottitalkoista VVanhempien yritys ajautui sen. Vapaussodasta saamiensa tätä työtä tekemällä sinä par- saadut rintamerkit. 1930-luvun lamavuosina talou- kokemusten perusteella ei hän haiten palvelet isänmaatasi. Sotavuosina järjestet- dellisiin vaikeuksiin ja niin he ilmoittautumislomaketta alle- tiin erikoisia talkoita. joutuivat luopumaan siitä. Isä kirjoittanut. Vihdoinkin tosi toimiin Mottitalkoilla helpo- hakeutui Jyväskylän tykkiteh- Vuotta myöhemmin sain Viisi kuukautta ehdin palvel- tettiin polttopuupulaa taalle töihin, mutta myös lasten sotilasviranomaisten viralli- la aliupseerikoulussa, kun 1924 ja maanantaitalkois- oli hankittava koulun käyn- sen määräyksen saapua kut- ja 1925 syntyneille tuli määrä- sa luovutettiin yhden nin lomaan jotain työtä. Työtä suntaan. Pääsy asevelvolliseksi ys lähteä rintamalle. Edellisil- tunnin palkka puolus- tuslaitokselle. Vilho sai naulatehtaalta, laati- kuitenkin tyssäsi työnantajan tana tuli kutsu lähtökahville ja koiden valmistuksessa. Silloin vetoomuskirjeeseen. Näin kävi minua pyydettiin ottamaan ki- naulat pakattiin ohuesta lau- seuraavallakin kutsuntakerral- vääri mukaan, Vilho Sointula dasta valmistettuihin puulaa- la, Vilho Sointula kertoo. Vasta muistelee. Syykin selvisi illan tikoihin. kolmas kerta tärppäsi johtuen kuluessa, kun ammuntaa har- Työ naulatehtaalla jatkui siitä, että työantajan vetoomus- rastava kurssin johtaja vänrik- rippikouluikään asti, jonka jäl- kirje, joka minun oli aina pitä- ki Salmi otti kiväärinsä esille ja keen hän seurasi isäänsä tyk- nyt kutsuntaviranomaisille toi- sanoi: ”Tätä sinä tarvitset nyt kitehtaalle. Siellä Vilho koulu- mittaa, olikin unohtunut juok- enemmän kuin minä”. Ja niin hallisena, täysin pelkäämättö- distyksen perustamisen yhtey- tettiin tykkien asteikkovalai- supojan salkkuun. Silloin oli siinä sitten vaihdoimme kivää- mänä sotilaana, Vilho vieläkin dessä ja aktivoitui järjestön toi- sinten valmistukseen ja niiden helmikuun alku 1944 ja Soin- reitä. Aamulla alkoi junamatka ihmettelee. minnassa jäätyään eläkkeelle. korjaustöihin. Koulutus tapah- tula määrättiin Hirsilän varus- Hirsilän asemalta kohti Karja- Hän on edelleen yhdistyksen tui isän ohjauksessa, mutta kun kuntaan. lan kannasta, jossa vihollinen Sodan jälkeen yritys puheenjohtaja ja on toiminut isä myöhemmin määrättiin Pääsy rintamalle ei vielä- oli onnistunut ylittämään rin- pystyyn Etelä-Pohjanaan piirin halli- rintamalle tykkien asennus- kään ollut selvä. Pari viikkoa tamalinjan. Sodan jälkeen Vilho perusti tuksessa jo kahdeksan vuotta ja töiden valvontaan, tuli Vilho myöhemmin joukkoyksikköön isänsä kanssa pienen metalli- siitä viimeiset neljä vuotta sen Sointulasta työyksikkönsä vas- tuli tykkitehtaan johdon lähet- Kannaksella olimme Ihan- alan yrityksen Nurmon Kou- puheenjohtajana. Tällä hetkel- tuullinen. tämä kirje, jossa taas vedot- talan taistelujen aikana Portin- raan, Kouranmetallin. Yrityk- lä Vilho Sointula on myös liit- – Vanhempani ja vanhin si- tiin Vilho Sointulan tarpeelli- hoikassa, jossa voimme todeta, sessä valmistettiin kaasulamp- tovaltuuston jäsen. sareni toimivat aktiivisesti suuteen tehtaalla. Tällä kertaa kuinka suuri apu saksalaisen pujen suuttimia ja neuloja, Vilho Sointula ei malta olla Lotta- ja suojeluskuntatyössä. Vilho sai itse kuitenkin päät- lentolaivueen hyökkäyksestä parin vuoden kuluttua myös mainitsematta Etelä-Pohjan- Niinpä minäkin täytettyäni 15 tää, palatako siviilityöhön vai meille oli. Se pudotti pommin- kaasulamppuja. Lamppujen maan piirin vireästä ja onnis- vuotta liityin suojeluskunnan jatkaako asevelvollisena. Vilho sa nopeasti ja tarkasti ja kiireh- suunnittelussa yritys käyt- tuneesta toiminnasta. Piirin poikaosastoon ja myöhemmin jatkoi rintamalle valmistautu- ti taas hakemaan uutta pom- ti apunaan Pienteollisuusliiton toiminnalliset tavoitteet ovat syksyllä 1939 suojeluskuntaan, mistaan. milastiaan, Vilho Sointula vie- ammattisuunnittelijaa. Lam- onnistuneet ja talous on kun- Vilho Sointula kertoo. Talviso- Tästä epätavallisesta ”kohte- läkin ihastelee. pun valmistuksessa oli 3–4 vie- nossa. Esimerkiksi valtakun- dan aikana Vilho toimi vartio- lusta” oli kerrottu myös Man- Keski-kannaksen Kaltio- rasta työntekijää. nallisissa keräyksissä piiri on tehtävissä rautatiesilloilla. nerheimille hänen vierailles- vedellä pääsimme Kuparisaa- Lampputuotannosta Kouran- ykkönen ja kannattajajäsenten saan esikuntineen tykkiteh- reen lepovuoroon. Lepoa se ei metalli siirtyi puutarhan käsi- hankinnassa myös valtakun- Pääsy asevelvolliseksi taalla 1943. Mannerheimin suinkaan ollut, vaan raskasta työvälineiden valmistukseen. nan parhaita piirejä. Kannat- estyi tultua Sointulan luokse oli teh- työtä, kun rakensimme uutta Tuotteet olivat Perka-harat ja tajajäseniä Sointula toivookin Vuoden 1940 alussa monille taan tekninen johtaja insinööri, puolustuslinjaa. Rautakangel- Petra-äkeet. Näitä puutarhan lisää, jotta nämä tekisivät käy- meistä 17-vuotiaista pojista he- everstiluutnantti Yrjö Hongis- la hakkasimme rapakiveen rei- käsityövälineitä valmistettiin tännön työt ja veteraanit itse räsi halu päästä asevelvolliseksi to esitellyt hänet Mannerhei- kiä. Panostimme ne Molotovin viitisen vuotta, omistajien lisäksi voisivat keskittyä hallintoon. ja siitä edelleen rintamalle, Vil- mille ja todennut, ettei Sointula coktailista saadulla räjähdysai- 4–5 vieraan työntekijän voimin. Piiri julkaisee vuosittain ho Sointula muistaa. koe työtään riittävän tärkeäksi, neella ja pamautimme ilmaan, Puutarhan käsityövälinei- oman joululehtensä, ”Veteraa- – Minäkin hain sotilaspii- vaan toistuvasti pyytää pääs- Vilho kertoo. den valmistuksen jälkeen oli nin joulu”. Lehti antaa hyvän Oli itsestään selvää, että vii- vuorossa Valmet-traktoreiden taloudellisen tuloksen ja sen meistään silloin meidät havait- varaosavalmistus, Sointula sel- tuotto jaetaan piirin ja yhdis- tiin myös vihollisen tähystys- vittää. Vuonna 1981 terveyteni tysten kesken. Hyvän tuoton pallosta. Innoissaan vartiosoti- petti sotavammojen seurauk- mahdollistaa yritysten myön- las nousi henkilökorin laidalle, sesta johtuen ja minun oli lope- teinen suhtautuminen lehden jolloin pamautin saamallani tettava päivittäinen työ. Poika- ilmoitushankintaa kohtaan. huipputarkalla kiväärillä. Soti- ni jatkoi vielä pari vuotta ja lo- Nurmon sotaveteraaneil- las putosi korin pohjalle, mut- petti yritystoiminnan. la on oma kuoro. Kuoro esiin- ta nousi vielä uudelleen. Toisen tyy vuosittain monissa juhlissa laukauksen jälkeen hän ei enää Yhteisö- ja ja tapahtumissa sekä käy laula- noussut. Nyt ymmärsin, miksi sotaveteraanitoiminta massa jokaisen sotaveteraanin aliupseerikoulun kurssijohtaja Yritystoiminnan kiireisestä hautajaisissa sekä kirkossa että halusi vaihtaa kanssani kivää- työrytmistä johtuen ei Vilho haudalla. Yhdistys auttaa myös riään, Vilho Sointula toteaa. Sointula paljoakaan yhteiskun- vaikeuksissa olevia veteraaneja Kovissa taisteluissa oli her- nalliseen toimintaan ennättä- sekä taloudellisesti että erilai- mot useimmalla tosi tiukalla. nyt. Kunnassa hän kuitenkin silla palveluilla. Tällä hetkellä Kerrankin erääseen kaveriin kuului koululautakuntaan ja Vilho Sointula on huolissaan iski kranaattikauhu. Hän yrit- nuorisotyöjaostoon sekä Nur- siitä, kun valtiovalta on supis- ti karkuun, mutta kun saimme mon seurakunnaassa kirkko- tamassa avustusmäärärahoja hänet kiinni, lähetimme mie- valtuustoon ja puheenjohtajana nopeammin, kuin mitä vete- Terttu ja Vilho Sointula menivät naimisiin 1954, siis 57 vuotta sit- hen sairaalaan. Parin viikon sen taloudelliseen jaostossa. raanien määrä vähenee. ten. Perheeseen syntyi kaksi tyttöä ja kaksi poikaa. Sairaanhoita- kuluttua hän kaikkien ihmeek- Sotaveteraaniliiton jäseneksi jaksi kouluttautunut Terttu kuului hänkin aikanaan Pikku-Lottiin. si palasi etulinjaan ja nyt rau- Sointula liittyi jo Nurmon yh- Matti Värri 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011 17

Rail Partners Oy KPP Impex Ltd Oy Kiviveistämö Levander Oy Helsinki Helsinki Helsinki

yli 30 v sähköurakointia pääkaupunkiseudulla Golder Associates Oy The House of Björnberg Helsinki, Turku, Tampere Helsinki www.golder.fi

Pertti Heitto Consulting Oy Maanrakennus Möller Rakennus Oy Isotalo Helsinki Helsinki Helsinki

Lattiakolmio Oy Tiori Kuljetus Oy Hermannin Kuljetus Oy Helsinki Helsinki Helsinki

Tamitek Oy Aon Finland Oy RGB Oy Helsinki Helsinki Helsinki

Top Building Oy SecCode Ky S. Eklund-Consulting Helsinki Helsinki Helsinki

Bitpress Oy Ab Joleta Floors Oy Kuljetus Oy Serai Helsinki Helsinki Helsinki

Huittisten Crnet Oy Canncolor Oy Helsinki Hollola JP-Rakennuspelti Oy Huittinen Esko Työ -ja Hyvinkään Multajaloste Oy Hämeen Erikoispuusepät Oy Hyvinkää Kuljettajapalvelu Hämeenlinna Hämeenkoski

Kuljetus Promis Automaatio Oy Kiitokori Oy Hämeenlinna Timo Hartikainen Oy Iitti Iisalmi

Rakennus ja Maalaus Jaana-Transport Oy Teollisuustien Autosähkö Ky Imatra Imatra K. Tiippana Imatra

T:mi Juhani Vänttinen Joensuu Juva

Keski-Suomen Rakennus Geohorisontti Oy Helkama Bica Oy ja Raudoitus Oy Järvenpää Kaarina Jyväskylä Maanrakennusliike www.eko-kymppi.fi Kainuun Pultti Oy Kajaanin Rakennussora Oy Kajaani Kajaani

Suurkiitokset Teille Sotaveteraanit! Kone-Vahto Oy Aprikoodi Oy Raimo Hakkarainen Oy Kalkkinen Kangasala Mustijärventie 25, Ruutana, Puh.03-358 3100 18 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011

Haikeuttakin Rovaniemen sotaveteraanien juhlassa 92-sivuinen juhlahistoriikki yhdistyksen 50:n ja naisjaoston 40:n toimintavuoden kunniaksi

ietoisuus sotaveteraa- vaniemen sotaveteraaniyhdis- ja, everstiluutnantti evp. Pekka nien yhdistystoimin- tyksen ja naisjaoston 92-sivui- J. Heikkiä arvioi veteraanitoi- nan siirtymisestä ”kisen historiikin julkistaminen. minnassa siirryttävän vuosi- risuoralle”T nousi esille useissa- Yhdistys on aikaisemmin teh- kymmenen puolivälistä lähtien kin puheissa, kun Rovaniemen nyt 30- ja 40-vuotishistoriikit, perinneaikakauteen. ”Perinne- Sotaveteraanit ry juhli toimin- mutta tämä uusin jäänee vii- aikakauteen valmistautumisen tansa 50-vuotista ja sen pirteä meiseksi, samoin kuin vuosi- suuntaviivoja ollaan liittotasol- Naisjaosto 40-vuotista taival- juhlakin; lähenteleehän sotave- la luomassa tulevan vuoden ke- taan. Someronharjun sotilasko- teraanien keski-ikä 10 vuoden sällä Tampereella”, hän ker- dissa 10.9 vietetyn tuplajuhlan kuluttua jo 100 vuotta. Tosin toi. Pohjoisen veteraanit ovat tunnelmaa säväyttänyt haikeus perinnetoimikunnat voivat ai- jo vuonna 2003 päättäneet lak- vain korostui, sillä juhlapöydis- kanaan jatkaa julkaisutoimin- kauttaa omaehtoisen perinne- sä arveltiin jäljellä olevien toi- taakin. toimintansa ja siirtää perintei- mintavuosien tiivistävän enti- Juhlassa palkittiin nelisen- den vaalinnan Sodankylässä sestäänkin yhteenkuuluvuutta kymmentä veteraania ja heidän sijaitsevan Jääkäriprikaatin ja Sotaveteraanien kultainen ansioristi luovutettiin Rovaniemen So- ja tukitoiminnan tarpeellisuut- tukijoitaan kunniaristein, misen joukko-osastokillan vas- taveteraanit ry:n toiminnassa alkuvuosista lähtien mukana olleil- le Tauno Hakanpäälle (oik.), Väinö Teräväiselle ja Lauri Hirttiölle. ta. talein, -plakaatein ja –merkein. tuulle. Ansioristin sai naisjaoston varapuheenjohtaja Bertta Niemi ja ja- Tärkeä osa juhlaa oli Heik- Juhlapuheessaan Lapin So- Heikkiä kiitti Rovaniemen oston keittiövastaava Sylvi Kähkönen, joka oli estynyt saapumas- ki Lampelan toimittaman Ro- taveteraanipiirin puheenjohta- veteraaneja lukuisten niin val- ta juhlaan. takunnallisten kuin alueel- listenkin tapahtumien järjes- tämisestä. Vuosikymmenien na 1997”.Tuolloin Rovanie- keskuudessamme olevien ve- aikana ovat esimerkiksi jatko- men-yhdistyksen lipun hankki teraanien elinpäivien saami- sodan aikaiseen kolmanteen naisjaosto ja luovutti sen yhdis- seksi mahdollisimman hyvik- armeijakuntaan kuuluneen 6. tykselle. ”Uljas lippunne oli läs- si. ”Tästä syystä on edelleen Divisioonan perinnetoimikun- nä mm. 2004 Ihantalan torjun- tarpeen jatkaa vuosittaista ve- ta ja sen yhtymien perinneyh- tavoiton 60-vuotismuistojuh- teraanikeräystä välittämättä distykset järjestäneet kokoon- lassa noin 2 000 juhlavieraan niistä viime aikoina asiantun- tumisiaan Rovaniemen alueella edessä”, Heikkilä sanoi. temattomuudesta johtuvista, parikymmentä kertaa.”Olette tieodotusvälineissä esille tuo- juhlistaneet kokoontumisianne Keräykset vielä duista virheellisistä tiedoista mm. pystyttämällä kyseisen di- tarpeellisia veteraaniyhdistyksien varalli- Someronharjun sotilaskotiin kokoontui Rovaniemen sotavete- visioonan muistomerkin tänne Everstiluutnantti Heikkilä piti suudesta”, hän sanoi. raanien juhlaan yli 150 veteraania, naisjaoston jäsentä ja kutsu- Rovaniemelle ja ottaneet käyt- työtämme veteraanien hyväk- Lapin Sotaveteraanipii- vierasta. töön oman perinnelipun vuon- si edelleen tarpeellisena vielä riin kuuluu 16 jäsenyhdistys-

Kuljetuspalvelu Vatiala Oy Karjaan Lukko Oy Kangasala Karjaa www.selcast.fi

Karkkilan Toritaksi Oy Finn-Savotta Oy PR-Trukit Oy Karkkila Karstula Kemi

Kemin Matto- ja Leroman Oy Suomen Vibrakone Oy Kemi Maalaustyöt V. Soini Kerava Kemi

RCC Solutions Oy JP-Konetyö Oy Oy Swegon Ab Kerava Keuruu Kirkkonummi

Rakennustoimisto RV Line Oy Ab A ja T Myyry Oy Kokkola Kontiolahti INSINÖÖRILINJA Oy Kotka Metallisorvaamo Rakennussaneeraus Kymen IV-Valmistus Oy M. Hakala Oy Valkeala Reino Setälä Kouvola Kuusankoski 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011 19 tä, joista vanhimmat ovat Ro- juhlan musiikkipuolesta vasta- ”Sotien yhdistämät” vaniemen Sotaveteraanit ry sivat Lapin yliopiston harjoitte- Seurakunnan tervehdyksen ja Kemin veljesyhdistys. Pii- lukoulun musiikkiluokan kuo- juhlaan tuonut pastori Tuomo rin jäsenyhdistyksiin kuuluu ro Paula Nikkilä-Rautajoen Korteniemi kertoi, että Rova- noin 1000 veteraanitunnuksen johdolla sekä hiljattain korp- niemen seurakuntaan kuulu- omaavaa jäsentä. Heistä suu- raalina Someronharjulta koneista yli 800 veteraanista on rimpaan eli Rovaniemen yhdis- tiutuneen Antti Alatörmäsen elossa 170. Vuosittain poistuu tykseen kuuluu noin 200 vete- laulama Veteraanin iltahuuto. riveistä 15-20 rovaniemeläistä raania ja sen naisjaostoon noin Tunnelmaa tiivisti sotilassoit- kirkkoon kuuluvaa veteraania. 150, Heikkilä kertoi. tokunnan säestys musiikkima- Rovaniemen Sotaveteraanit Tervehdyspuheessaan Ro- juri Juha Tiensuun tahtipui- ry:n viime vuoden vuosiker- vaniemen Sotaveteraanien pu- kon herkällä otteella. tomuksen mukaan viimeiseen heenjohtaja, everstiluutnant- ”Nuoriso” edusti viralli- iltahuutoon kutsuttiin yhdek- ti evp. Heikki Haapala kiitti sesti myös Rovaniemen kau- säntoista veteraania. Lapin yliopiston harjoittelukoulun musiikkiluokkien kuoron hele- juhlivia veteraaneja siitä, että punkia, jonka valtuuston en- Uuden historiikin nimek- ät äänet ilahduttivat veteraanijuhlan yleisöä mm. laululla ”Täällä he ovat kantaneet vastuuta simmäinen varapuheenjohta- si on Heikki Lampela avustaji- Pohjantähden alla”. isänmaastamme niin sotiem- ja, vuonna 1985 syntynyt Liisa neen antanut ” Sotien yhdistä- me aikana kuin niiden jäl- Ansala kertasi Rovaniemen mät”. Kansikuvaksi toimikun- kuntamuotoisten kerrostalojen ulkoilutapahtumiin ja retkiin, keenkin. Hän muistutti, että kehitysvaiheita ja kiitti veteraa- ta on valinnut rovaniemeläisen rakentaminen. Ensimmäinen joita tehdään linja-autoilla La- itsenäisen vapaan maan kansa- nipolvea ripeästä jälleenraken- kuvanveistäjän Kari Huhta- kerrostalo valmistui 1970 ja pin eri kohteisiin. Vierailuja laisen vastuuseen sisältyy edel- nustyöstä Lapin sodan tuhojen mon Lapin jälleenrakentami- seuraavat 1972, 1973 ja 1975. on tehty ja halutaan tehdä vielä leenkin velvollisuus yhteiskun- jälkeen. Kutsuvieraspöydässä sen muistomerkin. ”Siinä liike 1980-luvulla yhdistys oli ak- myös kauemmaksi, kuten teat- taa ja muita ihmisiä sekä men- istui kuuntelemassa Ansalaa käynnistyy hitaasti, mutta voi- tiivisesti mukana puuhaamas- teriin Ouluun. neitä että tulevia sukupolvia vain vuotta vanhempi valtuus- mistuu ylemmäksi mentäessä”, sa Rovaniemelle veljes- ja sai- Liikunta on Rovaniemen ve- kohtaan. ”Jokaisella meistä on ton puheenjohtaja, kansan- Lampela tulkitsee. Historiikin raskotia, joka valmistui 1990. teraanien sydäntä lähellä ikä- vastuu itsestämme, vastuu lä- edustaja Haikki Autto. nimivalintaa Lampela peruste- Tämä 30-paikkainen talo vuosien karttuessakin. Historii- himmäisistämme ja ympäris- Juhlan päätössanoissaan lee: ”Sotien jälkeen yhteistyö- osoittautui heti alusta lähtien kissakin on varattu erityismai- töstämme”, Haapala sanoi. Pu- Naisjaoston puheenjohtaja tä tarvittiin eri osapuolten kes- erittäin tarpeelliseksi ja se on ninta nyt 92-vuotiaasta hiihtäjä heensa päätteeksi hän lähet- Hilkka Meriläinen kiitti jo- ken. Veteraanit ja veteraanijär- ollut monen lappilaisen sotave- ja maratoonari Tauno Hakan- ti seppelpartion Rovaniemen kaista, joka on jaksanut vuo- jestöt sekä naisjaostot näyttivät teraanin viimeinen koti. Puo- päästä, jonka jalka on keveä sankarihautausmaalle, jossa sien ja vuosikymmenten aika- esimerkkiä yhteistyöstä valtion let paikoista ovat kuntouttavia. edelleen ja joka osallistui vielä lepää noin 700 sodissamme na kulkea mukana veteraanien ja kuntasektorin sekä eri jär- Lisäksi veljes-sairaskoti tarjoaa helmikuussa 2010 valtakunnal- kaatunutta. Sotaveteraanien erilaisissa tilaisuuksissa, retkil- jestöjen kanssa. Näitä kaikkia viikoittain allasjumppaa vete- lisiin veteraanihiihtoihin. Hän Lauri Jaatisen, Arvi Räsäsen lä, liikuntatoiminnassa, kun- yhdisti kolme sotaa, joiden jäl- raanimiehille sekä –naisille. on ollut järjestelemässä mm. en- ja Martta Pöyhtärin muodos- toutuksissa ja säännöllisissä il- kipeli yhdisti eri tahot tehok- Kuntouttava liikunta ja mm. simmäisiä sotaveteraanien hiih- tama partio lähti matkaan La- tapäivätapaamisissa, ja myös kaaseen toimintaan”. Niinpä naisjaoston järjestämät jal- tokilpailuja Rovaniemellä yli 30 pin Sotilassoittokunnan soit- niitä, jotka ovat olleet tukemas- Rovaniemen Sotaveteraaniyh- kahoidot ovat viime vuosi- vuotta sitten. taman Narvan marssin tahdit- sa veteraaneja ”kätenä. jalkana, distyksen toimintamuotoja oli- na nousseet yhä tärkeämmik- tamana. silmänä ja korvana”. vat alussa veteraanien asunto- si hoitomuodoiksi. Veteraanit Teksti: Pekka Kinnunen Sotilassoittokunnan lisäksi olojen parantaminen ja osuus- osallistuvat mielellään myös Kuvat: Jaana Vienola

Lemmenkujan Mittakolmio Ky Powermakers Oy Valkeala Valkeala Kaivu&Kuljetus Ky Elimäki

M. Syrjänen Oy Kymen Metallipalvelu Oy Kemas Oy Kouvola Kouvola Kouvola

Koneurakointi Kronoby Elverk Experant Oy S. Laukkanen Ky Kruunupyyn Sähkölaitos Kuopio Kuusankoski

Rakennussuunnittelutoimisto SMV Rakennus Oy Kuopion Woodi Oy Nylund Oy Kuopio Kuopio Kuopio

Maanrakennuspalvelu Maalaus-ja saneeraus Kuopion Konepaja Oy Mikko Lyytinen Oy Konttinen Oy Kuopio Kuopio Kuopio

Kuljetusliike Järvimäki Oy Kuusamon Suurpetokeskus Jokke Pet Oy Kurikka Kälviä 20 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011

Kansa taisteli, musiikki kertoo Musiikki suomalaisessa sotaelokuvassa

alvi- ja jatkosotaa ku- täisten sotilaiden kärsimysten konnollisessa sekä filosofises- vaavat elokuvat ovat ja kuolemien yhteydessä. Sen sa mielessä. Musiikki korostaa tärkeässä asemassa suo- ääni on yksilön. ylittämätöntä ristiriitaa sodan malaisessaT kulttuurissa. Ne Elokuva alkaa ja loppuu Jean ja siviilielämän, tappamisen ja vaikuttavat yleisiin käsityk- Sibeliuksen Finlandialla (1899), rakkauden välillä. siin käydyistä sodista ja Suo- isänmaalliselle perisymbolilla. Musiikki lainaa useaan men historiasta sekä ylipäätään Tarina syntyy Finlandian uh- kertaan Gaetano Donizettin suomalaisuudesta ja sitä kautta kaavien vaskisointujen ja pata- (1797–1848) Lemmenjuoma- myös yhteiskuntamme nyky- rumpujen sisältä ja päättyy sen oopperasta (1832) peräisin ole- päivästä. Kuten kaikki maail- hymniosan vapaussymboliik- vaa aaria Una furtiva lagrima man sotaelokuvat, ne käsitte- kaan. Finlandian ahdistukses- (Kätketty kyynel). Ensi kerran levät myös perimmäisiä kysy- ta vapauteen -kaava selittää uh- se kuullaan kun ensimmäinen myksiä ihmisyydestä. rausten välttämättömyyden ja mies joukkueesta on kuollut ja Näissä elokuvien aatteelli- eheyttää traumaa. Taneli Mäkelä esitti Martti Hakalaa elokuvassa Talvisota. miehet viettävät muistojuhlaa sissa viesteissä musiikilla on räjähtäneen talon raunioissa, olennainen merkitys. Elokuva- Sissit (1963): uuden en eroja on musiikissa: Moll- vat bassoiskut lyövät kuten sota Leonardo da Vincin Viimeis- musiikki vaikuttaa kuulijaan aallon piinaavaa jazzia bergin elokuvassa ei ole perin- lyö yksilöä: kovaa ja armotta. tä ehtoollista (1498) muistutta- kokonaisvaltaisesti tunteisiin Mikko Niskasen (1929–1990) teistä elokuvamusiikkia ollen- Musiikki kertoo, että Talviso- vassa asetelmassa. Kyse onkin vedoten, usein esitietoisesti eli ohjaama Sissit oli jotakin ihan kaan. Ratkaisu liittyy elokuvan ta-elokuvassa on kyse sekä yh- eräänlaisesta miesten viimei- huomaamatta ja sitäkin tehok- muuta. Elokuva perustuu Paa- äärirealistiseen estetiikkaan: ei teisöllisestä (kansallisesta) että sestä ehtoollisesta ennen varsi- kaammin. Sotaelokuvassa juu- vo Rintalan (1930–1999) ai- ollut sodassakaan taustamu- yksilöllisestä murhenäytelmäs- naisten taisteluiden, tappami- ri musiikki kertoo, miten ku- koinaan suurta kohua herättä- siikkia. Yli kolme tuntia kes- tä. sen, kuolemien ja kauhujen al- vattuun sotaan ja esitettyihin neeseen romaanikäsikirjoituk- tävä elokuva ei tarjoa katsojalle Taistelukohtauksissa kuul- kua. tapahtumiin, taisteluihin ja seen Sissiluutnantti, joka aloitti tunteellista helpotusta, lohtua laan kauhua ja kuolemaa ku- kuolemiin katsojan ehdotetaan 1960-luvun suuret ”kirjaso- tai yleviä tunnelmia, joita mu- vaavaa, äänimaailmanomaista Etulinjan edessä (2004): suhtautuvan. dat”. Sekä elokuva – jonka ensi- siikilla olisi niin helppo raken- musiikkia. Radiosta kuultavilla vähäeleistä valituslaulua Kaikkia talvi- ja jatkosotaan ilta oli ennen kuin romaani tuli taa. Sen sijaan se herkistää kat- iskelmillä ja korsulauluilla taas Åke Lindmanin (1928–2009) liittyviä taisteluelokuvia – Tun- ulos – että romaani haastoivat sojan sodan äänimaisemalle: luodaan ajankuvaa. ohjaama Etulinjan edessä (Fra- tematon sotilas (1955 ja 1985), kansallisia tabuja, ideologioita taistelun ja ympäristön, ihmi- mom främsta linjen) on ainut Sissit (1963), Talvisota (1989), ja taiteellisia perinteitä. sen ja luonnon äänille. Rukajärven tie (1999): ruotsinkielinen suomalainen Rukajärven tie (1999), Etulin- Eksistentiaalinen eloku- italialaista oopperaa sotaelokuva. Suomenruotsa- jan edessä (2004) ja Tali-Ihan- va keskittyy sodan psykologi- Talvisota (1989): 1990-luvun katsotuin suomalaisista sotilaista sekä ruotsa- tala 1944 (2007) – luonnehtii siin vaikutuksiin: tappamisen kansankoraalia ja lainen elokuva, Olli Saarelan (s. laisista vapaaehtoisista koos- omanlaisensa musiikki: erityi- taakkaan yksilölle ja sitä kaut- äänimaisemaa 1965) ohjaama Rukajärven tie, tuvaa jalkaväen rykmenttiä nen näkökulma sotaan. ta myös yhteiskunnalle. Juuri Pekka Parikan (1939–1927) oh- kuvaa tiedustelutehtävää suo- (JR 61:tä) jatkosodassa kuvaa- sitä musiikki kuvaa. Erkki Er- jaama, Antti Tuurin (s. 1944) rittavaa polkupyöräjoukkuetta va elokuva pyrkii historiallis- Tuntematon sotilas taman (1927–2010) säveltämä romaaniin (1984) perustu- jatkosodan ensi päivinä. Tuo- dokumentaariseen kuvaukseen (1955): isänmaallista musiikki ammentaa elektro- va Talvisota-elokuva keskit- mas Kantelisen (s. 1969) elo- sekä kunnianosoitukseen ve- sinfoniaa nisesta musiikista, modernis- tyy pohjanmaalaisiin jalkaväen kuvaan säveltämä musiikki on teraaneille. Taistelukohtauk- Väinö Linnan (1920–1992) ta jazzista, bebopista ja muista miehiin. Juha Tikan (s. 1955) siitä poikkeuksellista, ettei se set tapahtuvat pääasiassa il- Tuntematon sotilas -romaa- uuden aallon käytännöistä. Ta- elokuvaan säveltämä musiikki ammenna suomalais-kansal- man musiikkia, mutta taiste- nin ensimmäisen filmatisoin- kapotkut, painostava rytmiik- ammentaa suomalaisista, eten- lisesta eikä sotilaallisesta ku- lukohtausten jälkeen kuullaan nin ohjasi Edvin Laine (1906– ka, kiristyvät soinnutukset, kin pohjanmaalaisista kansan- vastosta vaan italialaisesta Lasse Mårtensonin (s. 1934) 1989). Se rakentaa suomalaisen absurdit katkelmat ja kummat omaisista ja virsimäisistä soin- oopperasta ja tshaikovskiaani- elokuvaan säveltämää, sodan identiteetin ja kansan sankaril- sointivärit – esimerkiksi ma- neista sekä modernin musiikin sen murhemielisestä sinfonia- tuhoja kommentoivaa ja traa- lisen taistelun merkityksen pit- tala sähköurku ja sahamainen psykologisista, äänitehostemai- musiikista. Keskiössä on me- gisuutta korostavaa kamarior- kälti juuri musiikillaan. Ahti ujellus – kertovat kaukopartio- sista keinoista. netettyyn rakkauteen liittyvä kesterimusiikkia. Kansanmu- Sonnisen (1914–1984) säveltä- miehen psyykkisestä piinasta ja Elokuvan suuri ”sotateema” mielen maisema (päähenkilön siikillisista sävyistä ammenta- mä sinfoninen musiikki kaiut- mielen vaurioitumisesta. koostuu raskasmielisestä, ylös- kuulee morsiamensa kuolleen va musiikki on hidasta, elegistä taa jatkuvana virtana maakun- Poikkeuksellista Sisseissä on päin ontuvasta pahaenteisten lottatehtävissä). Suomalaiselle ja karun kertovaa. Paikoin sitä talaulujen ja sotilasmarssien myös sen aloitusjakso, joka al- sävelten sarjasta. Sävelet ovat sotaelokuvalle epätyypillisesti vielä tehostaa haavoittuneiden lainauksia. Musiikki muodos- kaa 1960-luvun alkuun sijoit- epäsäännöllisen, ennakoimat- elokuvan keskeinen teema on – niin suomalaisten kuin neu- taa soivan kuvan eri puolilta tuvasta veteraanitapaamisesta, toman pituisia – niin kuin so- rakkaus – niin romanttisessa, vostoliittolaistenkin – huudot Suomea kotoisin olevista mie- jossa nähdään myös yksi suo- taan lähtevien miesten elä- toverillisessa kuin lähimmäi- ja valitukset. histä yhdellä yhteisellä asialla. malaisen elokuvahistorian hie- mät. Sodan jylinää muistutta- sen rakkauteen liittyvässä us- Ääni on kansakunnan. Katso- noimpia keskeytyksettömiä kajan tajunta ennallistaa laulu- mera-ajoja. Ohjaajaa itseään ei jen sanoja, joissa isänmaallinen elokuvassa nähdä mutta Lai- metsäkuvasto on keskeistä, sa- neen Tuntemattomassa hän malla kun nähdään muun mu- näyttelee Mielosta. assa dokumentaarista kuvaa joukkojen (”korpisoturien”) Tuntematon sotilas siirtymisestä metsien halki eri (1985): sota ilman vuodenaikoina. musiikkia Mutta paikoin kuullaan Linnan romaanin toisen filma- myös toisenlaista, sodan eksis- tisoinnin ohjasi Rauni Moll- tentiaalista ulottuvuutta ku- berg (1929–2007). Linna oli vaavaa, riitasointuista ja kama- itse mukana käsikirjoittamassa rimusiikillista ekspressiivistä (toisin kuin Laineen versiossa). musiikkia. Sitä kuullaan yksit- Yksi huomattavimpia elokuvi- Kohtaus Rukajärven tie elokuvassa. 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011 21

Tali-Ihantala 1944 (2007): na, joka soi tämän päivän nä- teraaneille ja ylipäätään sodan on usein toinenkin yhtä tärkeä Kirjoittaja on filosofian tohtori, muistamisen musiikkia kökulmaa ja muistuttaa muis- ajan kokeneille suomalaisil- tehtävä sotaelokuvassa: se tar- joka toimii musiikkitieteen leh- Åke Lindmanin ja Sakari Kir- tamisen tärkeydestä. Kari le. Paikoin orkesterimusiikkia joaa katsojalle soivan uoman torina Turun yliopistossa. Hän javaisen ohjaama Tali-Ihanta- Kriikun sooloklarinetti ja te- maustaa suomalaisen moder- elokuvan herättämille – usein on kirjoittanut muun muassa la 1944 on dokumentaarisen nori Topi Lehtipuun sanaton nin jazzin kuulas kosketus. kipeille ja vaikeille – tunteille kirjan Miten sota soi? Sotaelo- oloiseksi dramatisoitu kuva- laulu henkivät elämän hauraut- Sotaelokuvat ovat vahvo- ja antaa voimaa käsitellä niitä. kuva, musiikki ja ääni. elma Tali-Ihantalan taistelusta. Lopun Oi kallis Suomenmaa ja musiikillisia teoksia. Juuri Musiikki tavoittaa kokemuk- ta. Timo Hietalan (s. 1960) elo- -lainaus kiteyttää elokuvan pe- elokuvan musiikki luo erityi- sia, joihin muuten voi olla vai- kuvaan säveltämä syvän surul- rusviestin isänmaallisen uhra- sen näkökulman kuvattuun so- kea saada yhteyttä. linen mutta kauniisti soljuva uksen välttämättömyydestä ja taan korostaen sen tiettyjä ta- musiikki toimii kuvasta irro- torjuntavoiton merkityksestä soja, kokemuksia ja merkityk- Susanna Välimäki tettuna rinnakkaistodellisuute- sekä kunnianosoituksesta ve- siä. Mutta samalla musiikilla

JPT Jaskari Oy Hyvää Syksyä Hyvää Syksyä Köyliö

Kuljetus Timoset Oy Ipa-Pesu Oy NRG International Ltd Oy Lahti Lahti Lahti

LSK Electrics Oy AMK Automaalaus Oy Amitec Oy Lahti Lahti Laitila

Automaalaamo T:mi Kari Kauvo Northwest Tyres Oy Lapinjärvi Jukka&Hytti Oy Lappeenranta Lappeenranta

Elokuva Luotola Oy Kattasora Oy Pintapekat Oy Lappeenranta Laukaa Lempäälä

Leppävirran Rakennus Tammi Oy Tilitupa Henry Friman Ky Tilausliikenne Oy Lohja Loviisa Leppävirta Luumäen Kaivu ja Etelä-Savon Laskenta ja Jorma Hasanen Ky Kuljetus Ky Mikkeli Konsultointi Ky Luumäki Mikkeli Asianajotoimisto Wallius Hitsauskoneet Oy Pihkis Oy Mänttä Puukko&Tuppurainen Oy Muurla Porrassalmenkatu 19 B, 50100 Mikkeli, puh.(015) 760 0990 www.pihkis.com

Nakkilan Sihuma Oy LVI-Pokko Laattatyö Wikman Oy Nakkila Villlähde Nokia

Comarcon Oy Nordcontact Oy Rakennus Trowe Oy - käännöspalveluja, -Suomi, Ruotsi, Englanti ja Venäjä, Nurmijärvi Nurmijärvi Nurmijärvi, puh. 044-271 1429

Orimattilan Holetec Industrial Oy Tuloksena turvallisuus Orivesi Lämpöasennus Oy www.oricopa.ﬁ

Oulun Hyvää Syksyä Katterla Oy Teollisuusputkitus Oy Oulu Kempele 22 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

Marraskuu 1941

1.11. osuusliike Maakunnan myymälä Vuokki- niemestä ja Oulun Osuuskaupan myymälä Jatkosodan rintamamiehet – Suvannosta siirtyvät Vako Oy:lle 3.11. vako Oy avaa kaupan Äänislinnassa ”Viipuri on meidän!” 3.11. itä-Karjalaan lähtevien kansakoulunopettajien viikon mittainen valmennuskurssi alkaa Hel- uomalaiset ja Kannaksen Katsoimme Käremäen lahden hyökkäys kohti valtakunnan ra- singissä. asukkaat odottivat Viipurin, takaa Viipurin etelälaidalta, kun jaa. Vanhan rajan joukot saavut- 6.11. aseistakieltäytyminen ristiriidassa Suomen karjalaisten kaupungin, ta- venäläiset panivat korttelit tuleen tivat elokuun viimeisenä päivänä. lain kanssa. Arndt Pekurinen teloitetaan kaisinS valtausta kuin kuuta nouse- ja lähtivät purkautumaan ulos Paikoittain ne ylittivät sen puolus- Uhtualla kieltäydyttyään osallistumasta hyök- vaa. Operaatiolla oli valtava sym- kaupungista… Hetken kuluttua tuksellisista syistä, mutta edem- käykseen. bolinen ja kansallista yhtenäisyyt- Käremäen silta lensi ilmaan… Pa- mäs Mannerheim kieltäytyi käske- 6.11. Ylipäällikkö antaa käskyn, jonka mukaan tä lujittava merkitys. kenevien venäläisten sulloutumi- mästä miehiään. Saksalaiset saisi- Karjalan Armeijan hyökkäys pysäytetään sen II Armeijakunnan hyökkäyksen nen valtavine mies- ja ajoneuvo- vat puolestaan hoitaa Leningradin jälkeen, kun Karhumäki ja Maaselän asema on tavoite oli Hiitolan alue Laatokan määrineen samoille teille aiheutti valtauksen. vallattu. rannalla. Rinnan hyökkäävät divi- tavattoman sekamelskan. Ei tiedet- Luutnantti Valde Hämäläinen 7.11. Yhdysvallat myöntää Neuvostoliitolle miljar- sioonat mursivat vastarinnan rajan ty, kuka on kuka, eikä tohdittu am- muisteli vanhan rajan ylitystä. Sii- din dollarin lainan sotamateriaalin hankkimis- tuntumassa ja etenivät elokuun al- pua, vaikka maaleja vilisi yön hä- nä oli jotakin kohtalonomaista: ta varten. kupuolella kohti Itä-Kannasta. märässä… Paljon venäläisiä pääsi Omat joukkomme etenivät noin 11.11. Ensimmäinen suomalainen konsertti pidetään Mukana ammusten kantaja- ketjusta läpi ennen kuin uskalsim- kymmenen kilometriä rajasta ete- Äänislinnassa. Konsertin johtaa kapellimestari na oli myös 17-vuotias Niilo Pal- me avata tulen. Venäläisten kuor- lään kiertäen soitten kautta ja val- Onni Palomäki. molahti. Kiirettä piti ja kaatuneita maston hevosia sortui ojiin ja kaa- tasivat vihollisen lujat linnakkeet 14.11. päämaja ryhtyy julkaisemaan ”Virallisesti tie- hyökkäyksessä tuli kasapäin, niin tui tielle kärryineen. odottamattoman helposti. Uuteen doitetaan” -katsauksia, jotka sisältävät tietoja omalla kuin vihollisen puolella. Venäläisen armeijakunnan kol- etulinjaan kuului jo saksalaisten eri rintamaosilta. Aina joutui kauhistelemaan so- me divisioonaa saarrettiin Poro- tykkien jymy! Venäläiset luulivat 16.11. kansanhuoltoministeriö on määrännyt peru dan julmuutta ja pohtimaan omaa lammen alueelle Viipurin etelä- suomalaisten olevan vielä kauka- nalle ylimmät myyntihinnat. kohtaloa. Aikaa näytti toisinaan puolella. Viipurin linnan salkoon na, sillä Leningradista tuli korkeita 23.11. äänislinnan varuskuntakirkossa pidetään olevan elämää varten kovin vähän, nostettiin Suomen valtiolippu 30. viskaaleja suunnittelemaan rajan ensimmäinen jumalanpalvelus. Palmolahti muisteli myöhemmin. elokuuta. puolustusta. He törmäsivät suoma- 25.11. väinö Tanner lähettää presidentti Risto Rytille Hiitolasta hyökkäys jatkui Pasu- Sanomalehdet hehkuttivat koko laisiin sotilaisiin ja seurauksena oli kirjeen, jossa hän arvostelee vanhan rajan rinkankaan kovien taistelujen jäl- etusivun leveydeltä sodan toistai- välitön passitus taivaallisiin sota- ylittämistä. keen kohti kivennapaa ja vanhaa seksi merkittävintä saavutusta ja joukkoihin. 26.11. Englannin hallitus antaa Suomelle ultimaatu- rajaa. Mutta kansa odotti hyvitys- osansa glooriasta saivat valtauk- Radiosta oli kuultu päivittäin min. Siinä toivotaan Suomelta operaatioiden tä talvisodan katkerasta rauhasta – seen osallistuneet sotilaat. Oesch Neuvostoliitossa riehuvasta val- päättämistä ja pidättymistä kaikista aktiivi- tietoa Viipurin valtauksesta. otti kaupungissa vastaan voiton- tavasta tuhoamistaistelusta, jo- sista sotatoimista. Jos näin ei tapahdu 3.12. Kenraaliluutnantti Lennart Oe- paraatin, joka korosti suomalais- hon osallistui yhdeksän miljoo- mennessä, Englanti julistaa sodan Suomelle. schin Armeijakunta aloitti hyök- ten samaa hyvitystä. Samanaikai- naa miestä. Vanhalla rajalla Kan- 28.11. 10 tiedemiestä jättää presidentille tiedustelun, käyksen 22. elokuuta. Pauli Aatola sesti innokkaimmat viipurilaiset naksella suomalaiset sotilaat saivat mihin toimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä virolais- muistaa komppaniansa edenneen odottivat jo pääsyä tuhottuun kau- tuntuman suurtaisteluun. He saat- ten kansallisen olemassaolon turvaamiseksi. Koiviston tietä Viipurin suuntaan punkiin. toivat aitopaikalta seurata Lenin- 30.11. Ensimmäiset 42 lasta lähetetään Tanskaan. He ja nähneensä läheltä kaupungin gradin valtausta, minkä oletettiin matkustavat Lohjalta Jyllantiin. paniikinomaisen evakuoinnin, ve- Vanha raja saavutetaan tapahtuvan päivänä minä hyvän- näläiset kun pelkäsivät jäävänsä Viipurin ja Porlammen taiste- sä. Joulukuu 1941 saarroksiin. lujen aikana jatkui päävoimien Leningradin kuolinkamppai-

1.12. päämajan sotilashallinnollisen osaston väestönsiirtotoimisto tiedottaa, että tähän mennessä on 63 000 karjalaista palannut koti- seuduilleen. 1.12. koulut avaavat ovensa Äänislinnassa. Kaupun- gissa on kaksi koulupiiriä ja yli 500 suomensu- kuista oppilasta. 4.12. Ruotsalainen vapaaehtoispataljoona Svenska frivilligbataljonen miehittää venäläisten jättä- män Hangon. 6.12. Englanti julistaa sodan Suomelle, Unkarille, ja Romanialle. Samoin tekevät Kanada, Australia, Uusi-Seelanti ja Intia. 6.12. presidentti Risto Ryti allekirjoittaa julistuksen, jolla Moskovan rauhassa 1940 Neuvostoliitolle luovutetut alueet vahvistetaan palautetuiksi Suomen yhteyteen. 16.12. Budjetin yleiskeskustelun yhteydessä vaatii kansanedustaja Lennart Heljas asevelvol- lisuutta myös Ahvenanmaalle, sillä hänen mielestään taistelevassa Suomessa ei saa olla mitään etuoikeutettuja ryhmiä. 30.12. annetaan asetus luovutetun alueen siirtämi- sestä siviilihallintoon Virolahden, Ylämaan, Lappeen, Ruokolahden, Saaren, Kiteen Toh- majärven ja Ilomantsin kunnissa. 14. Divisioonan hevoskolonna rämpii Vienan Karjalan korvessa kohti Rukajärveä elokuussa 1941. 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011 23

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944 lua katsellessa, kuten teki Ensio Koivis- suomalaisten kimppuun. Savu ja kuu- 14. Divisioonan to, tuntui sodan ratkaisutaistelu olevan muus vaikeuttivat pahasti taistelutoi- korpisoturi Ont- ovella ja suomalaistenkin sota lopuil- mintaa, kun piti välillä taistella vihollis- rosenvaaran tiellä Rukajärven poh- laan: ta, välillä taas tulta vastaan. Usein tapel- joispuolella. Jer- Nousimme iltaisin kukkulalle katso- tiin koko päivä, ennen kuin vihollinen mu-kuva suoma- man venäläisten valonheittimien kiiloja, irtautui, ja suomalaiset lähtivät perään. laisesta sotilaasta jotka hakivat saksalaiskoneita yötaivaal- Vähän väliä maataistelukoneet kävivät sensuroitiin, mutta joskus osuen kohteeseen. Silloin ilma- hyökkääjän kimppuun. Iskuissa mene- ta julkaistiin Ruot- torjunnan valojuovat kiipesivät helmi- tettiin paljon miehiä. sissa ja kelpuutet- nauhoina mustalle taivaalle ja räjähte- Lieksajärvellä suoritettu jalkaväki- tiin myöhemmin livät kirkkaina välähdyksinä valkoisten rykmentin ylimeno johti Omelian an- Työmies-tupakan mainoksiin. hattaroiden keskellä kuin valtaisassa ilo- kariin mottitaisteluihin. Niissä divisi- tulituksessa. Ankaran pommituksen jy- oonan joukot osittain tuhosivat neuvos- minä kantautui kolmenkymmenen kilo- toliittolaisen erämaaoloihin tottuneen metrin päähän. 337. rykmentin – saman joka talviso- Ja me hurrasimme. Leningradin mot- dan aikana oli tältä suunnalta hyökän- ti laukeaa saksalaisten syliin! Sota on nyt Kuhmoon. päättymässä! Kerta toisena jälkeen vihollinen yrit- Näin ei alkuunkaan ollut. Käsi- ti tykistön ja kranaatinheitinten tuel- tys kahden kuukauden kesäsodasta oli la murtautua suomalaisten linjojen lä- osoittautumassa toiveajatteluksi. Syys- pivapauteen, siinä kuitenkaan onnistu- kuussa komppanianpäälliköilleen pitä- matta. Motin kypsyttäminen kesti neljä mässään puhuttelussa JR 52:n komenta- vuorokautta. ja Juuso Hannula jopa suoraan ilmaisi, Sotasaaliiksi saatiin yli 50 erikaliipe- että Saksa oli hävinnyt sodan. Kun syk- rista tykkiä, traktoreita, kranaatinheit- sy edistyi ja saksalaisten vastoinkäymi- timiä, kymmeniä autoja ja 90 hevosta, set alkoivat, Hannula ei ollut epäilyksi- jotka olivat hyvitys siitä, että vihollis- neen enää yksin. partio hyökättyään selustassa huolto- porukan majoituspaikalle oli surman- Rukajärvelle nut kymmenen hevosta. Ilman hevosia Pohjoisempana sota jatkui täydellä voi- ei korvessa pärjätty alkuunkaan: puri- malla. JR 52 kuului Erkki Raappanan lailla kuljetettiin haavoittuneita, aseita, 14. divisioonaan. Se taisteli Karjalan ar- ammuksia ja muonaa etulinjaan. meijan naapurina Kuhmon ja Lieksan Taistelut avasivat suomalaisille tien välisessä maastossa edeten Rukajärven itään ja Raappanan divisioona saavutti suuntaan. Maasto kapeikkoineen suo- Rukajärven kylän 11. syyskuuta. Se oli si puolustajaa, niinpä divisioonan ete- yksi pitkän ja raskaan hyökkäysvaiheen neminen johti jatkuviin koukkauksiin kohokohdista. Hyökkäys päättyi Onta- neuvostojoukkojen sivustoihin ja selus- jokilinjalle, missä rintama pysyi koko taan. Eino Pitkänen muistaa, millaista sodan ajan. se oli: Kesäsota oli vaatinut runsaasti uhreja Tykistö seurasi jalkaväkeä välittömäs- molemmin puolin. Suomen sotilailta al- ti tien vapauduttua. Talvisodan raiskaa- koi olla takki tyhjä. Eikä se kaivattu Vii- ma taistelumaasto Löytövaarassa, Sau- purikaan ollut entisensä. Kaupungissa najärvellä, Kuusijoella ja Riihivaarassa käväissyt Valde Hämäläinen kirjasi tu- löyhkäsi talvisodassa kaatuneiden ve- hot muistiinpanoihinsa: näläisten kalmanhajua. Sotaromua lo- Viipuri! Se oli Viipuri vihanta, nyt se jui kaikkialla, näkyipä erään järven ran- oli soraläjä. Kaupunki oli raunioitunut nassa venäläisen lentokoneen palanut yhä enemmän sen jälkeen kun lähdin luuranko. sieltä 13.3.1940. Olihan kaupunkia väli- Pehmeä tie oli varsinkin tykistölle ras- rauhan aikana niin sanotusti ”rakennet- kas taivaltaa. Aina ei edes voinut puhua tu” – jälki oli mitä oli. tiestä, paremminkin metsään pusketusta Komea Viipurin asemarakennus, joka raiviosta, joka oli tuskin jalankulkukel- jäi silloin ehjäksi, oli joutunut perusteel- poinen. Soiden kohdalle oli rakennetta- lisen hävityksen kohteeksi ja paikalla oli va kapulateitä, että tykit saatiin vedetyk- lähinnä korkea soraröykkiö. Sanomaleh- si niiden yli. det antoivat kaupungista väärän kuvan Venäläiset eivät Erkki Satamon mu- väittäessään, että kolmasosa siitä oli eh- kaan antaneet helpolla periksi: jänä. Todellisuudessa kaupungista löytyi Yleensä venäläiset puolustivat ase- tuskin yhtään täysin ehjää rakennusta. miaan urhoollisesti loppuun asti. Hei- Näihin aikoihin syyskuussa kansa- tä oli erittäin vaikea saada korsuistaan kunnan katseet olivat kuitenkin siirty- irtautumaan. Maastoa puhdistettaessa neet Viipurista pohjoiseen, missä Kar- todettiin erääseen kivikorsuun jääneen jalan armeija jatkoi hyökkäystään kohti noin viisikymmentä vihollista, jotka ei- Syväriä ja Petroskoita. Sotilailta vaadit- vät suostuneet antautumaan. Kun kor- tiin vielä viimeistä ponnistusta ennen sua ei saatu tuhotuksi käsikranaatein, kuin tehtävä oli täytetty. se tuhottiin kymmenen kilon trotyylipa- noksella. Teksti: Ari Uino Perääntyessään venäläiset sytyttivät Kuvat: SA-kuva Viipuri on taas meidän! Valtausparaatin joukot Tyrgils Knuutinpojan patsaalla metsät palamaan ja iskivät väijytyksistä 31.8.1941. 24 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

Uutta tietoa jatkosodan viimeisestä taistelusta Rukajärveltä

Iisalmen kulttuurikeskus täyttyi seminaariyleisöstä 17. syyskuuta, jossa nä hyvissä voimin ja vantaalainen kun- Rukajärven suunnan historiayhdistys järjesti kansainvälisen Rukajärvi- nallisneuvos Maunu Kankaanpää kuu- seminaarin. Uutta tietoa saatiin roppakaupalla. Puna-armeijan vahvuus li Kilinin esityksen. Kankaanpään mu- elokuun -44 alun taisteluissa oli oletettua pienempi. Petroskoin yliopis- kaan Kilin esitys pitää täysin paikkansa. ton professori Juri Kilin selvitti Tahkokosken taisteluja ja perusti esi- Božkobin, jota täällä on kutsuttu Bash- tyksensä juuri Moskovan sota-arkiston kätköistä löytämäänsä uuteen koviksi, joukot tuhoutuivat täysin, vain tietoon. Puna-armeijalla oli 7 500 miestä. Moskovan arkistotieto kertoo yksi sotilas pääsi joen yli tukin varassa suomalaisia olleen 10 300. uiden. Sen Kankaanpää näki itse, kun sotilas ylitti jokea ja nousi vastarannal- ilin oli perehtynyt aiheeseensa laisten joukkojen selustavarmistukseen. le. Kilinin Moskovan sota-arkistotiedon ja vielä seminaaria edeltävänä il- Lopulta hän tekeytyi kuoliaaksi, makasi mukaan kaikki puna-armeijan sotilaat tana hän oli tehnyt merkittävän sammalmättäällä mahallaan. Sotamies kaatuivat tai olivat hukkuneet. Heidän havainnon.K Jatkosodan lopussa tilan- Reino Koponen lopetti komentajan tien joukossaan koko esikunta 30 upseeria. ne Rukajärven suunnalla oli muodos- lyhyellä konepistoolin sarjalla. Asia pal- Božkobin lisäksi kaatui myös joukkojen tunut molemmille osapuolille erittäin jastuu historiayhdistyksen arkistoista. tykistökomentaja. Taistelun jälkeen sa- uhkaavaksi. Raappanan joukot pelas- takunta vihollisen sotilasta makasi Tau- ti puna-armeijan johtajien tuplamuna- Arvokasta lisätietoa no Tikkasen joukkueen edessä, vain 50 yhdistykseltä Petroskoin yliopiston professori Juri Kilin us. Puna-armeijan 27. D:n komentaja metrin etäisyydelle selustavarmistuk- toi kiinnostavaa uutta, ennen julkaise- Jevgeni Koršunov määräsi joukkonsa Historiayhdistyksen haastatteluaineis- sesta, kaikkiaan 200 - 300 vihollisen so- matonta tietoa seminaariyleisölle. Pro- saarrostamaan ja tuhoamaan Raappa- tosta löytyy tähän lisätietoa. Koposen tilasta oli kaatuneena joen länsipuolella fessori on syntynyt Soimivaaran kylässä, nan 14. divisioonan joukot. Professo- esimies, silloinen kiuruvetinen kers. suoalueella - loput hukkuivat. lähellä Porajärveä, Lupasalmea ja Klyy- rin mielestä se oli ”mahdoton tehtävä”, Tauno Tikkanen kertoo yöllisen taiste- Toinenkin kiuruvetinen sotilas osal- sinvaaraa, koulunsa Kilin kävi Repolassa. mutta sitä edesauttoi puna-armeijan JR lun kulusta. listui Parakkiniemen taisteluun, Aappo Kilin puhui hyvää suomen kieltä, joten 345:n komentaja everstiluutnantti Si- – Vihollinen oli pakokauhun vallas- Pietikäinen toimi Hännisen komppani- yleisön oli helppo seurata kiinnostavaa dor Božkob, joka ei totellut esimiehensä sa ja juoksi suomalaisen Tsirkka-Kemin an lääkintäkersanttina. Paria päivää esitystä. Kuva: Antero Huttunen. käskyä. Määräyksen mukaan Božkob:n länsipuolella levossa olevien suomalais- myöhemmin (10.8) Pietikäinen joutui piti hyökätä Ontrosenvaaraan ja kat- ten majoituspaikan yli. Taistelun äänet paikkaamaan Hännisen huulta, joka kaista huoltotie, mutta sen joukot har- lähenivät. Syntyneen tilanteen seurauk- vielä ensiapua saadessaan kiveä vasten jansa ja oikealla sivustalla varajoukku- hailivat joen länsipuolella ja viimein ne sena Parakkiniemeen jokea kohden oli seisten Alcatzarin laella lonkalta tulit- eenjohtajana toiminut Tauno Tikkanen. suuntasivat kulkunsa luvatta takaisin tulossa elokuisena yönä sekasortoisena ti vihollista Aapo Pietikäinen muistelee Joukot etenivät rivistönä ilman tykis- Tsirkka-Kemin itäpuolelle. Parakkinie- joukkona suomalaisia ja puna-armeijan tapahtumia historiikkiaineiston video- tövalmistelua päin vihollisen tukikoh- messä ennen joen ylitystä 7.8.44 aamu- sotilaita rinta rinnan. Pakenevia sotilai- haastattelussa. taa, vain n. 70-80 metrin etäisyydelle yöstä Božkob:n joukot tuhoutuivat ko- ta oli vastaanottamassa Sukevalta kotoi- – Tauno Tikkasen mukaan Hänni- siitä. Maasto oli avointa mäntykangas- konaan. sin olevan kapt. Seppo Hännisen johta- nen oli rohkea ja reilu mies. Se koitui ta ja vihollisen tukikohta sijaitsi pienel- Moskovan sota-arkiston tietojen mu- ma komppania 7./JR 10. Jatkosodan viimeisessä taistelussa hä- lä mäellä. Hänninen sai osuman ja vajo- kaan komentaja Božkob ja myös tykis- Yhtään Parakkiniemeen tullutta suo- nelle kohtalokkaaksi. Hänninen joh- si suuren männyn juurelle, pian hänen tökomentaja olivat hukkuneet virtaa malaista ei kaatunut. Sen sijaan vihol- ti vihollisen juuri rakentaman huolto- rinnallaan edennyt toinen lähetti haa- ylittäessään. Todellisuudessa Božkob lisen joukoille yhteenotto oli tuhoisa. tien katkaisuun tähtäävää hyökkäystä voittui vakavasti vihollisen kranaatis- ryntäsi Parakkiniemen tyvessä suoma- Hännisen lähetit ovat vielä tänä päivä- keskeltä, vasemmalla joukkueenjohta- ta. - Kankaanpää havaitsi tilanteen, veti jokelaisen lähettikaverinsa suojaan. He olivat joutua vihollisen saarrostamaksi- kin. Välittömästi Hännisen kaatumisen Seminaari lyhyesti jälkeen komppania sai määräyksen pe- rääntymiseen. Tämä oli Suomen rinta- eminaariohjelman aluksi everstiluutnantti VTM man viimeiseen taisteluun kuuluva vii- Ari Raunio asetti jatkosodan palikat kohdalleen. meinen näytös. Hän selvitti sodan yleistilanteen kehittymistä ja Moskovan sota-arkiston tietojen mu- esitteliS perustan seminaarissa esillä oleviin aiheisiin. kaan elokuun 15. puna-armeija oli saa- Kenraaliluutnantti Ermei Kanninen käsitteli osallis- nut vangiksi suomalaisen tykistön tu- tumistaan suunnan taisteluihin ja taistelujen merkitys- lenjohtajan, joka oli kuulusteluissa ker- tä. Raappanan pätevyys erämaasodassa tuli hyvin esille. tonut, että suomalaisten suurhyökkäys Sotahistorioitsija Tauno Oksasen luento käsitteli so- alkaa seuraavana aamuna. Puna-armei- dan viimeisiä päiviä. Vihollinen eteni Kostamus-Kon- ja osasi varautua saarrostukseen, keskit- toki -linjaa kohden, rakensi uutta n. 100 km:n mittaista ti voimiaan esikuntansa pelastamiseksi. huoltotietä viiden kilometrin päivävauhtia, Tahkokoskea Suomalaiset joukot yrittivät vallata vi- vahvemmin voimin. Oli odotettavissa verinen taistelu. hollisen tukikohdan, mutta puolenpäi- Mikäli jatkosota olisi jatkunut viikon, vihollisen läpi- vän aikoihin taistelujen jatkamisesta murto olisi ollut pelättävissä ja Raappanan joukot olisi- luovuttiin heti sen jälkeen, kun suke- Kenraaliluutnantti Ermei Kanninen itsekin Rukajärven veteraa- vat joutuneet vetäytymään. valainen kapt. Seppo Hänninen oli kaa- ni piti mielenkiintoisen luennon sotakokemuksistaan, historiayhdistyksen Rukajärvi-keskusta ajava puheenjohtaja Tenho Historiayhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen tunut. Hänninen toimi 7./JR 10 komp- Tikkanen, Rukajärven ikoni majuri Pentti Perttuli ja Iisalmen vetosi yleisöön Rukajärvi-keskuksen perustamiseksi ja panianpäällikkönä. kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Kääriäinen, joka toivoi, että Ylä-Savossa, Kainuussa ja Pielisen-Karjalassa Näin päättyivät Rukajärven suun- asettui tukemaan Rukajärvi-keskusta. Seminaariyleisöä oli rei- syntyisi maakuntahenki hankkeen toteuttamiseksi. nan taistelut ja tämä 16.8.44 taistelu jäi lut 300. Kuva Antero Huttunen. koko Jatkosodan viimeiseksi taisteluksi 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011 25

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

Suomen ja puna-armeijan välillä. Kilin Seminaarin arvovieraisiin lukeutui ei eettisistä syistä suostunut kertomaan huomattava joukko veteraaneja. Lot- vangiksi jääneen sotilaan nimeä, histo- tiakin oli paikalla Helsingistä ja Tampe- riayhdistyksen aineisto paljastaa hänet reelta saakka. Kaukaisin seminaarivie- tykistön sotamieheksi, joka Suomessa ras tuli Lontoosta. olevan tiedon mukaan on jäänyt vangiksi 16.8.44. Tenho Tikkanen

Rukajärven suunnan historiayhdistys ry

Perustettu 19.9.2009 jatkosodan välirauhansopimuksen 65-vuotispäivänä. Jäseniä 69, puheenjohtaja Tenho Tikkanen, varapuheenjohtaja Timo Tolvanen, sihteeri Leevi Kuokkanen. Yhdistyksen tehtävänä on jatkaa Rukajärven veteraanien Nurmeksessa 1986 perustaman historiikkitoimikunnan työtä, kerätä Rukajärven suunnan taistelujen perinneaineistoa ja jatkaa veteraanihaastattelujen tekemistä. Kuluvan vuoden merkittävimmät hankkeet: Rukajärven tien vihkiminen opasteineen ja suunnan joukkojen rajanylityspaikkojen merkintä (14 opastetta). JR 345:n komentaja everstiluutnantti Sidor Božkob kaatui tälle paikalle aamuyöstä Järjestetty kolme valokuvanäyttelyä ja Iisalmessa pidetty Kansainvälinen Rukajärvi- 7.8.44. Kuva Parakkiniemessä 9.6.2006. Tenho ja Tauno Tikkanen sekä Leevi Kuok- seminaari. Kirjoituksia Rukajärven suunnan veteraanien perinnetyöstä. kanen. Tärkein hanke tulevaisuudessa Rukajärvi-keskus Lieksaan ja Iisalmelle.

Jatkosodan kersantti Tauno Tikkanen (s.10.3.1916) kävi kapt. Seppo Hännisen kaa- Maunu Kankaanpää (s. 11.5.23) kävi Hännisen kaatumispaikalla 6. toukokuuta 2011. tumispaikalla 8.6.2007, varmistaen esimiehensä kaatumispaikan sijainnin. Kuva Tästä maastosta Kankaanpää veti lähettikaveriaan suojaan. Kuvassa sotaveteraani Tenho Tikkanen Maunu Kankaanpää poikansa Juhan kanssa. Kuva Tenho Tikkanen.

Jidea Oy Sähkö-Arktia Oy Oulu Oulu www.jcad.fi

LVI-ERISTYSVALTTI OY Makeistukku M. Ranki Oy Sorpo Södergård Oy Ab Oulu Palokka Parainen www.lvieristysvaltti.fi

Kaivinkoneyhtymä Ska-Plan Oy Ab Veljekset J&J Halonen Parainen Perniö Hokkanen&Hokkanen Piispanristi

Lehti Group Oy Sata-Kuulo Oy Satalaskenta Oy Pirkkala Pori Pori 26 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944 Yhteisen matkamme viimeiseen pisteeseen Kiestingin taisteluista 70 vuotta

asan 70 vuotta sitten 24.7.1941 koskelaisilla reserviläisillä. Toisen pa- Kiestingin suunta nousi yllättäen stra- raskaasta materiaalista, mm. tykistö kirjoitti Ryhmä J:n komentaja taljoonan muodostivat pudasjärveläiset tegiseen polttopisteeseen. Onnistu- ja huolto olikin jätettävä suomalaisil- everstiluutnantti Usko Johannes miehet. Kolmas pataljoona koostui Iin nut suunnattoman suurien Pääjärven le. Puolittainen voitto johti tämän jäl- Teli Jussi Turtola päiväkäskyynsä innos- ja Yli-Iin reserviläisistä. Kranaatinhei- ja Tuoppajärven välisen Sohjananjoen keen äärimmäisen verisiin taisteluihin tavan ja samalla kohtaloa ennakoivan tinkomppania muodostui Kuivaniemen ylitys antoi mahdollisuuden Kiestin- muun muassa ”Kuolemankukkulan” lauseen: ja 9. komppania Yli-Kiimingin miehis- gin kauppalan valtaamiseen. Sohjanan- maastossa. ”Pää kylmänä, sydän hehkuvana tä. Oulun suojeluskuntapiirin perus- joen ylitysoperaatio oli suurin suoma- Ryhmä J:n esikuntapäällikkö evers- yhä eteenpäin yhteisen matkamme vii- tamien pataljoonien perustamispaikat laisten vesistöylitys sitten 30-vuotisen tiluutnantti Oras Selinheimo kirjoitti meiseen pisteeseen”. olivat siis Kuusamo, Pudasjärvi ja Oulu. sodan Lech-virran taistelun Saksassa. myöhemmin: ”Evl Turtolan perusaja- Joukoille jaettu päiväkäsky oli päi- Varusmiehiä lukuun ottamatta oli Valitettavasti kenraali Siilasvuon usko tusta, murtautua läpi Sohjanan puolus- vätty ”Suur-Suomessa”. rykmentin miehistö jo aika vanhaa. He petti viime hetkellä ja hän lykkäsi vuo- tuksen, mahdollisimman suoraan yh- Ryhmä J, jonka ytimenä oli Jalkavä- olivat syntyneet vuosisadan vaihteen rokaudella hyökkäyksen aloittamis- teistoimintaan I/JR 53:n kanssa Kok- kirykmentti 53 oli ylijohdon yllätyksek- molemmin puolin eli 1896-1906. Van- ta. Samalla talvisodan sankari vesitti kosalmen itäpuolella ja siten ratkaista si edennyt nopeammin kuin mikään hin ikäluokka oli täyttänyt sodan syt- everstiluutnantti Turtolan nerokkaan taistelun kulku, ei ollut sovellettu käy- muu hyökkäyskärki III armeijakunnan tymishetkellä jo 45 vuotta. Toisaalta he Cannae-ajatukseen perustuneen kouk- tännössä. Tapahtumien kulku oli ollut suunnalla. Ryhmä Fagernäs oli juuttu- olivat kovia kokeneita ja sitkeitä, pää- kausoperaation, jonka tuloksena venä- ja tuli edelleenkin olemaan toinen, kuin nut Uhtuan edustalle, jota se ei koskaan asiassa pieniltä pelloilta ja ennen muu- läiset olisi voitu saada pihtien leukojen komentajan alkuperäinen oma tarkoi- kyennyt valloittamaan. Sallan suunnalta metsästä elantonsa saaneita Pohjan- väliin. Turtolan tavoitteena oli saada ai- tus oli.” la saksalaisten eteneminen oli ollut tus- maan ja Perä-Pohjolan miehiä, jotka kaan suuri tuhoamistaistelu, jonka jäl- kallisen hidasta ja vasta suomalaisen 6. olivat tottuneet tulemaan toimeen vä- keen tie Kiestinkiin ja siitä eteenpäin Saksalaisten vaikeudet - ja divisioonan panos ratkaisi läpimurron. hällä. Heille ei Pohjolan synkkä korpi olisi ollut avoin. Siilasvuon Tavoitteena ollut Kantalahden kaupun- tai sen rannattomat suot olleet outoja. Toinen ”leukojen” puristus onnistui Tässä vaiheessa alkoivat saksalais- ki ja Muurmannin rata olivat kuitenkin Jussi Turtola sai hyvät miehet johdetta- vesistön kautta, mutta Siilasvuo käski ten ongelmat ilmetä yhä näkyvämmin. toivottoman kaukana. vakseen! toisen, joen ylittäneen kärjen käänty- Suomalaisen kenttätykkipatterin etene- JR 53:n ensimmäisessä pataljoonassa mään saarrostuksen sijasta hyökkäyk- minen yli Sohjananjoen kesti peräti 36 oli nuoria varusmiespalvelustaan suo- Kiestinki painopisteeksi sen joen vastarantaa etelään. Venäläi- tuntia liikenneruuhkan vuoksi. Jo täs- rittavia asevelvollisia. Pataljoonaa täy- Nopea eteneminen rajalta Vienan- set onnistuivat luikahtamaan motis- sä vaiheessa ilmeni, ettei saksalaisten dennettiin kuusamolaisilla ja taival- Karjalan puolelle vaikutti siihen, että ta ja pelastautumaan, vaikka suuri osa suunnittelema ”tulimarssi” -taktiikka, ajaminen kovaa vauhtia panssareil- la tieuraa läpi vihollisasemien koko ajan tulittaen, onnistuisi. Vain suomalaisten harrastama koukkaaminen tuotti tu- losta. Saksalaiset eivät kyenneet ilman suomalaisten opastusta liikkumaan lainkaan tien ulkopuolella. Berliiniläis- ja hampurilaispojat olivat kyllä mies- kohtaisesti kuolemaa halveksivia, mutta eivät osanneet sotia Pohjolan korvessa. Divisioona Nordin organisaatioon ei kuulunut yhtään sahaa, kirvestä tai puukkoa! Siilasvuo ei kyennyt lainkaan de- legoimaan käskyvaltaa. Hän puuttui koko ajan alaisensa Ryhmä J:n komentajan ratkaisuihin ja tuli loppujen lopuksi itse ryhmän komentopaikalle. Turtola ratkaisi asian lähtemällä johta- maan joukkojaan suoraan etulinjasta. Nopean etenemisen tielle nousi kuitenkin este, kukkula 144,2 eli ”Kuoleman- kukkula”, jonka venäläiset olivat vahvasti linnoittaneet. Pudasjärveläisten hyökkäys alkoi 6.8.1941 ja se pysähtyi kapealle kannakselle melkein alkuunsa. Se oli tiheään miinoitettu ja pian tappiot nousivat 50 upseeriin ja mieheen. Kan- nas oli täyttymässä kuolleista ja haa- voittuneista. Tilanne ratkesi, kun kolmas pataljoona saatiin vielä tukemaan hyökkäystä ja joukot saavuttivat Kies- tingin tien. Voiton lunnaat vain olivat kovin korkeat. Tarkkoja tappiolukuja ei koskaan Ryhmä J (Jussi Turtola) saavutti 18.7. Sohjanan. Saksalais-suomalaiset joukot jatkoivat hyökkäystä kohti Louhea päästen Kies- saatu selville, koska taisteluun lähetet- tingin itäpuolelle. tiin koko ajan täydennyksiä, joita ei ol- 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011 27

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

III Armeijakunnan joukot ylittävät Sohjanajokea elokuun alussa 1941 Kokkosalmel- Keittiölotta Lyyli Iso-Aho antaa juotavaa III Armeijakunnan haavoittuneelle Kies- la kohti Kiestinkiä. tingissä. Haavoittunut sotilas on kuusamolaisen Lauri Tammen mukaan Alpo He- lama Kempeleestä. lut edes merkitty vastaanottavien yksi- Johdon sekamelska sa ja lähti etenemään vain tunnustelijat Tässä tilanteessa Turtola vaati ensin köiden luetteloihin. Muun muassa Kuu- Kiitoksena Kiestingin valtauksen onnis- edessä kohti itää, ”kohti matkamme vii- Palojärveltä ja sitten Siilasvuolta lupaa samosta saapui samana päivänä kaksi tuneesta suorittamisesta Siilasvuo ”alen- meistä pistettä”, kuten hän oli 24.7. kir- vetäytyä motista. Tähän hänelle vastat- linja-autollista sotilaita, jotka olivat ol- si” evl Turtolan takaisin JR 53:n komen- joittanut päiväkäskyynsä. tiin: ”On minulla siinä upseereja, kve- leet heinäntekolomalla. Ensimmäinen tajaksi. Ja nyt armeijakunnan komentaja Suomalaiset joukot etenivät menes- rulantteja (valittelijoita) ja lisäksi pelku- linja-auto ajettiin aivan kukkulan tun- teki yhden pahimmista virheistään, kos- tyksellisesti, mutta maantien suun- reita”. Turtola vastasi: ”Herra kenraali, tumaan ja lomalaiset heitettiin heti ka hän piti välttämättömänä saada täy- nalla olevat saksalaiset eivät kyenneet kyllä täällä kaatuakin voidaan, jos sii- hyökkäykseen. Tappiot oivat raskaat. den everstin arvoisen upseerin Ryhmä liikkumaan käytännöllisesti katso- tä herroille on jotain iloa”. Hän vyötti Pahiten tappioita kärsivät 5. ja 6. J:n komentajaksi. Tehtävään nimitettiin en lainkaan. Suomalaisen itään eden- aseensa ja lähti upseeripartion johdos- komppania. Ne eivät ehtineet toipua siihen täysin sopimaton armeijakunnan neen kärjen ja saksalaisen kärjen välil- sa tiedustelemaan asemia. Komenta- näistä tappioista ennen Kiestinkiin pää- tykistökomentaja eversti Heikki Schreck. le syntyi siten pelottava aukko. Schreck massaan hyökkäyksessä yli avonaisen syä, eikä oikein sen jälkeenkään. Myös Schreckin kokemus liittyi toimimi- ja sitten Palojärvi uskoivat venäläisten suoaukean hän sai pikakiväärisuihkun upseeritappiot olivat niin suuria, et- seen ilmatorjuntamiehenä talvisodas- puolustuksen romahtavan, ottamatta vatsansa läpi ja menehtyi haavoihinsa tei etummaisissa komppanioissa ol- sa. Hänellä ei ollut mitään edellytyksiä lainkaan huomioon sellaisen tilanteen muutaman hetken kuluttua. lut lopuksi enää yhtään upseeria. Kaik- (paitsi kauluksessa olevat ruusut) johtaa syntymistä, että heidän puolustuksen- Ylipäällikkö ylensi Jussi Turtolan ki tämä ennakoi kohtalokkaalla tavalla jalkaväkidivisioonaa. Schreck antoi yh- sa ei romahtaisikaan. Ja näin kävi. Ve- täydeksi everstiksi kuoleman jälkeise- seuraavia ”Kiestingin motin” taisteluja den vuorokauden aikana peräti neljä (!) näläiset iskivät saumaan ja useissa eri nä päivänä 30.8.1941. Hautajaispäivänä elokuun lopulla. erisuuntaista käskyä. Tästä alkoi Turto- taisteluissa onnistuivat katkaisemaan 12.9. ylipäällikkö myönsi hänelle I luo- lan joukkojen kuolemantie. Urhoollisen JR 53:n huoltolinjan, sen elinhermon eli kan Vapaudenristin miekkojen kera. Kiestingin motti – JR 53:n miehet, pudasjärveläiset, kuu- rautatien. Syntyi harvinainen tilanne: Taistelut veivät pidetyn komentajan ja Kuoleman motti samolaiset, peräpohjalaiset ajettiin ”ke- suomalaiset olivat motissa. ne veivät satojen peräpohjalaisten hen- Kiestingin valtauksen jälkeen eversti- vennetyin varustuksin” suoraan ampi- Tilanne johti kiivaisiin kuluttaviin gen. Oliko uhri tarpeen? Uhrattiinko luutnantti Jussi Turtola piti aivan vält- aispesään eli etenemään ilman riittävää taisteluihin lähes kolmen viikon ajaksi. miehet ja upseerit Siilasvuon, Palojär- tämättömänä vähintään kahden - kol- lepoa ja huoltoa sekä raskasta aseistusta Ensin loppui ruoka ja varusteet alkoivat ven ja Schreckin kunnianhimon altta- men päivän lepoa. Joukot olivat taistel- pitkin Louheen johtavaa rautatietä. hajota ja lopuksi alkoivat ampumatar- rille. Sitä on oikeutettua kysyä vielä tä- leet ilman vaihtoa rajalta asti, ylittäneet Schreck ehti toimia vain kuusi päivää vikkeet loppua. Tilanne oli täysin toivo- näkin päivänä. Sohjananjoen, sotineet raskaasti Kuole- komentajana (onneksi), kun hänen tilal- ton, mutta ylijohto elätteli täysin epäre- mankukkulalla ja tiellä kohti Kiestin- leen tuli talvisodan Tukholman sotilas- alistista kuvitelmaa, että JR 53 kykenisi Martti Turtola kiä. Sää oli muuttunut elokuun myötä asiamiehenä viettänyt eversti Palojärvi. vielä tässä tilassa ja tilanteessa käynnis- Valtiotieteiden tohtori sateisen koleaksi ja kaikki varusteet oli- Hän osoittautui todelliseksi visakallok- tämään hyökkäyksen kohti Louhea. Sotahistorian professori emeritus vat läpimärkiä. si, joka pystyi hokemaan vain, että ”käs- Turtola ja hänen esikuntapäällik- Ennen muuta miesten oli saatava le- ky on hyökätä”. Hänen ja hänen esikun- könsä evl Selinheimo näkivät uhkaa- Kirjoitus perustuu tekijän teokseen ”Kyl- vätä rauhassa muutama yö, heidän oli tapäällikkönsä majuri Wolf H. Halstin van tilanteen ja sen täydellisen toivot- lä täällä kaatuakin voidaan. Suomalai- kuivateltava vaatteensa ja jalkineensa, välit menivät lähes poikki. Halstilla oli tomuuden. He osallistuivat itse Suomi- nen upseerinkohtalo 1941” (Otava). Uu- jotka olivat luokattomassa kunnossa. realistisempi kuva vaikeasta tilantees- konepistoolit kädessä, kypärä päässä sin painos 2010. Aseet oli huollettava, miehet syötettävä. ta ja hän yhtyi Turtolan vaatimuksiin eri suunnilla taistelutehtäviin. Haavoit- Eversti Jussi Turtola oli kirjoittajan Kahteen päivään joukot eivät olleet saa- vetäytymistä puolustukseen huoltoa ja tuneiden määrä kasvoi ja kärsimystä setä. neet muonaa ja lämpimästä ateriasta oli vahvistuksia varten. oli kuulla esikuntateltassakin läheisen jo pitkä aika. Siitä voitiin vain uneksia. Palojärvi tuntui – Halstin muistel- JSP:n potilaiden toivotonta valitusta. Mutta tätä Siilasvuo ei sallinut. Yh- mien mukaan – viihtyvät esikuntaan- täältä painostivat saksalaiset vaatien sa paremmin yksinäisillä kävelyretkillä nopeaa etenemistä. Olihan Louhi kuin tai sitten korvikekupposella lottakant- lautasella edessä. Enää ”vain” viitisen- tiinissa. kymmentä kilometriä ja Muurmannin rata olisi saatu katkaistua. Ruokaha- Motti syntyy lu kasvoi myös Siilasvuolla, joka halusi Turtola ”suuttui niin hirviästi”, kuten olla jatkosodan sankari. kapteeni Rounaja on muistellut. Eversti- luutnantti otti koko rykmentin johtoon- 28 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944 Puna-armeija ennen Suomen hyökkäystä kesällä 1941

Talvisodan opetukset… 1930-luvun lopulla Neuvostoliitto oli jäivät vajaavahvuisiksi tykistönsä osal- sesti ja täten pyrkiä vihollisen tuhoami- Suomen ja Neuvostoliiton välinen talvi- siis luopunut tai luopumassa operatii- ta. Lisäksi vahva ylijohdon käytössä ol- seen myös puolustustaistelussa ja sota oli osoittanut, että puna-armeijassa visen panssariaseen kehittämisestä Es- lut tykistö vaati ja sai runsaasti ja yleen- - sitä ei enää korostetusti pidetty oli selviä puutteita erityisesti organisaa- panjan sisällissodassa saatujen virheel- sä parasta kalustoa. Ensimmäiset sodan panssarintorjuntana, vaan puolustus- tiossa, taktiikassa ja sotavarustuksessa. listen kokemusten perusteella. Muut- aikana suomalaisissakin joukoissa pel- taistelua käyvän jalkaväen ja sen taiste- Perusyhtymä - jalkaväkidivisioona - oli tunut taktillinen ajattelutapa aiheutti koa herättäneet raketinheittimet saatiin luvälineiden pääosat tuli suunnata tais- todettu liian raskaaksi johdettavaksi ja palaamisen entiseen käytäntöön: vuon- sarjatuotantoon elokuussa 1941. teluun vihollisen jalkaväkeä vastaan. sen sotavarustus vähemmän soveliaak- na 1940 puna-armeijassa muodostettiin Tämä uusi neuvostoasevoimien KO si ainakin arktisiin pohjoisiin olosuhtei- yhdeksän mekanisoitua armeijakuntaa, Uutta taktiikkaa… korosti erityisesti tulen merkitystä, siin. Samoin oli armeijan taistelukoulu- joihin kuhunkin kuului kaksi panssari- Kuten on jo todettu, talvisota oli osoit- mikä tarkoitti esimerkiksi sitä, että pai- tuksessa esiintynyt ja todettu vakavia divisioonaa ja moottoroitu divisioona. tanut vakavia puutteita neuvostoase- nopistesuunnissa tuli keskittää rinta- puutteita. Niinpä kun puna-armeijan Tällaisen armeijakunnan panssarivau- voimien noudattamassa taistelutaktii- makilometrille 40-100 tykkiä ja 50-100 koulutusohjeita uusittiin, pääpaino ase- nujen lukumäärä kohosi toiselle tuhan- kassa. Stalin kiirehtikin puna-armeijan panssarivaunua. KO korosti joukkojen tettiin toiminnalle sodan ajan oloissa, nelle, kun kaikki lasketaan yhteen. To- uuden Kenttäohjesäännön laadintaa. johtamisessa ”reaaliaikaista” johtamis- neuvostosotilaiden fyysisen kunnon ko- sin vaunuista melkoinen osa oli sodan Ohjesääntö vahvisti eräitä aivan uusia- ta eli komentajien ja päälliköiden tuli hottamiseen, kykyyn taistella kaikis- alkaessa vanhempaa kalustoa, sillä suu- kin taktillisia periaatteita, mutta se saa- valita johtamispaikkansa niin läheltä sa olosuhteissa säästä, vuorokauden- ja ren valtakunnan tuotantokaan ei kyen- tiin valmiiksi ja joukoille sodan jo alet- etulinjaa ja taisteluiden polttopistettä, vuodenajasta riippumatta sekä erityi- nyt tuottamaan uusia ja tehokkaita T-34 tua. Siitä ei kuitenkaan koitunut suu- että he kykenisivät heti käyttämään tie- sesti eri aselajien ja puolustushaarojen ja KV-vaunuja kaikkien yhtymien va- rempaa haittaa, sillä monet muutokset dustelutietoja ja tilaisuutta hyväkseen. yhteistoiminnan kouluttamiseen. Tal- rustamiseen. Vielä ennen sodan puh- ja parannukset voitiin kouluttaa jo en- Tämä johtamisnäkemys on kirjattu ny- visodassa juuri viimeksi mainitussa oli keamista Neuvostoliitossa aloitettiin nen sodan alkua. Tärkeimpiä uudistuk- kyisin liki kaikkien armeijoiden ohje- esiintynyt vakavia puutteita, jopa pääl- parinkymmenen muun mekanisoidun sia olivat muiden muassa: sääntöihin. lystön laiminlyöntejä. armeijakunnan muodostaminen, mut- - taistelulajista riippumatta ryhmi- Neuvostoliitossa tehtiin paljon pu- Vuosien 1940 ja 1941 aikana puna- ta kaluston ja koulutetun henkilöstön tysten syvyyttä tuli lisätä kaikilla johta- na-armeijan taisteluvalmiuden paran- armeijan miesvahvuutta kasvatettiin puutteen vuoksi niistä ehdittiin saada mistasoilla, tamiseksi myos aseistusta parantamal- tuntuvasti. Sodan alla alkukesällä 1941 valmiiksi ja sotakelpoisiksi vain muuta- - hyökkäyksen edistyessä hyökkäyk- la. Äärimmilleen viritetty sotatalous Neuvostoliiton asevoimien vahvuus ko- mia. Kaikki käytettävissä olleet panssa- seen käytettävää voimaa tuli lisätä ja ei käytettävissä olleessa lyhyessä ajassa hosi jo yli viiden miljoonan sotilaan. rivaunutyypit mukaan laskien neuvos- että hyökkäystä tuli jatkaa vihollisen kyennyt aseistamaan joukkoja uudella Ongelmiakin toki jäi, nimenomaan toarmeijalla lienee kesällä ollut tuollai- ensimmäisen puolustusaseman mur- kalustolla eli Neuvostoliitto ei ollut val- nuoremman upseeriston, joukkueen- set yli 20.000 vaunua länsirajoillaan. tamisen jälkeen keskeytyksettä toisen mis suurimittaiseen sotaan, kun se sit- johtajien ja komppanian päälliköiden Perinteisesti puna-armeijan tykistö puolustusaseman murtamiseksi. Tähän ten 22.6.1941 syttyi. puute, sillä useat sotakoulut eivät pon- oli varsin voimakas. On arvioitu, että taktilliseen päämäärään pyrittiin pe- nistuksistaan huolimatta kyenneet vie- tykistöllä oli 90 000 erilaista tykkiä ja rustamalla uusia mekanisoituja jouk- Suomen rajoilla olleet lä täyttämään olemassa olleita aukko- kranaatinheitintä. Tämä määrä riit- koja, neuvostojoukot... ja. Talvisodan alla oli Stalinin vainoissa ti hyvin rajasotilaspiirien divisioonille, - koukkaus eli venäläisittäin kierto- Talvisodan päättyessä puna-armeijalla kadonnut tietymättömiin ehkä noin 42 mutta eräät vasta perusteilla olleet uu- hyökkäys määritettiin yhdeksi hyök- lienee siis ollut Suomea vastassa runsaat 000 - 45 000 upseeria, mikä tietysti vai- det yhtymät saivat ainakin aluksi tyy- käyslajiksi, 50 divisioonaa kymmenkunnan ollessa keutti pätevää koulutusta, sillä upseerit tyä vanhempaan kalustoon, tai sitten ne - puolustustaistelu piti käydä aktiivi- keskitettävinä. Pääosa joukoista kotiu- olivat ansioituneet enemmän Stalinin palvonnassa kuin taisteluharjoituksissa. Tämä oli todettu Stalinin tentissä talvisodan jälkeen. Miten työtä jatkettiin… Määrävahvuinen puna-armeijan jalka- väkidivisioona käsitti 14 500 miestä, 78 eri kaliiperista kenttätykkiä, 54 panssa- rintorjuntatykkiä, 66 kranaatinheitintä - yhteensä keveitä ja raskaita - 30 pans- saroitua ajoneuvoa ja noin 3 000 hevosta. Talvisodan kokemusten perusteella divisiooniin ei enää kuulunut panssa- rivaunupataljoonaa, vaan ne organisoi- tiin omiksi panssariyhtymikseen. Ke- sällä1941 neuvostoarmeijassa oli runsaat 300 divisioonaa, joskaan ne eivät olleet määrävahvuisia ennen sodan al- kamista. Noin 60 prosenttia divisioo- nista oli ryhmitetty Neuvostoliiton ra- jasotilaspiireihin lännessä ja idässä. On laskettu, että neuvostoarmeija kasvoi vuosina 1940-1941 noin 125 divisioo- nalla siitä, mitä niitä oli talvisodan aikana. Suomea vastassahan oli kuutisen- kymmentä divisioonaa, joista kymmenkunta oli keskittymässä rajoillemme, Marsalkka Timošenko paneutui tarmokkaasti joukkojen koulutustason nostamiseen ja seurasi kesällä 1940 taktillisia harjoi- kun sota maaliskuussa 1940 päättyi. tuksia Leningradin sotilaspiirissä. Kuvassa hänen oikealla puolellaan sotilaspiirin komentaja kenraaliluutnantti M. Kirponos. 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011 29

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944 tettiin Moskovan rauhan aikana niin, neita joukkoja niin runsaasti, että Han- että uuden sodan alkaessa kesäkuussa gossa lienee ollut taistelujoukkoja aina- 1941 rajoillamme oli ehkä 16 divisioo- kin divisioonan verran. Niitä komensi naa vastaavat voimat, Hankoa miehit- kenraalimajuri S. Kabanov. tänyt, runsaan divisioonan vahvuinen Neuvostojoukot olivat linnoittaneet voimaryhmä mukaan lukien. Suomen paikoittain varsin tehokkaasti rajansa. suunnan joukkoja johti aluksi Lenin- Hangon kapeimmalle kohdalle oli luo- gradin sotilaspiiri, myöhemmin Pohjoi- tu puolustusvyöhyke, jonka murtami- nen Rintama. sen arvioitiin vaativat runsaasti joukko- Karjalankannaksella oli 23.Armeija ja. Kannaksella ja länsirajalla Laatokan kaksine armeijakuntineen. Länsi-kan- pohjoispuolella neuvostoliittolaisten naksella olleen 50.AK:n joukoista 123. linnoitustyöt olivat keskittyneet - ajan Divisioona oli Virolahden-Vainikkalan ja työvoiman puutteesta johtuen - tär- tasalla ja 43.D Vainikkalan-Vuoksen keimmiksi (suomalaisten) hyökkäys- välillä. uriksi katsottujen teiden ja muiden ve- Itä-kannaksella oli 19.AK:n 115.Divi- tävien urien suuntiin. Pääteiden suun- sioona, Enson-Ilmeen alueella ja 142.D nat oli ehditty miinoittaa ja niissä oli Simpeleen-Pyhäjärven tasalla. Armei- puolustuksellista syvyyttäkin. jan reservinä oli 198.Moottoroitu.D Kuten on jo todettu, neuvostojouk- Vuoksen itäpuolella. Armeijaa komensi kojen puolustus rakentui sitkeään kenraaliluutnantti P. Psennikov. maastoon pureutumisen periaatteelle ja Laatokan pohjoispuolella oli ken- aktiiviseen taisteluun sekä siihen, että raaliluutnantti F. Gorolenkon 7.A. Sen taktillisesti taistelun kannalta tärke- 168.D oli Pyhäjärven-Matkaselän alu- ät maastonkohdat oli mahdollisuuksi- eella, 71.D siitä pohjoiseen Kuolismaalle en mukaan varustettu lujiksi puolustus- saakka sekä 54.D leveällä kaistalla Re- keskuksiksi, joskaan hyökkäystä ei ollut polan-Uhtuan-Kiestingin tasalla. Ar- unohdettu. meijan reservinä Suojärvellä ollut 237.D oli juuri ennen suomalaisten hyökkäys- Summa summarum... tä siirretty Leningradin puolustuksen Puna-armeijan taktiikka näytti uuden vahventamiseen. KO:n puitteissa varsin nykyaikaiselta Pohjoisessa oli kenraaliluutnant- jo 1941 ottaen huomioon silloiset olo- ti V. Frolovin 14.A, johon kuuluneen suhteet ja taktilliset mahdollisuudet ja 42.AK:n 122.D ja 104.D olivat ryhmit- aivan reaaliaikaisen johtamisen puut- malaisten hyökkäyksen, eivät suinkaan (4. painos) 1998, Mauno Jokipii, Jatko- tyneet Sallan-Kantalahden tien suun- teet. Suomalaisten hyökkäyksen alettua olleet taistelukyvyltään halveksittavia sodan synty, Otava 1987, Ohto Manni- taan. Reservinä oli 1.Panssaridivisioona neuvostojoukkojen puolustustaistelua vastustajia, varsinkin jos niitä johtivat nen, Miten Suomi valloitetaan. Puna- Kantalahden alueella. Suoraan 14.A:n haittasi kuitenkin taktillisten ja nimen- pätevät komentajat, joiden joukossa oli armeijan operaatiosuunnitelmat 1939- 1944, Edita 2008, Artem Drabkin-Bair johdossa olleet 52.D ja 14.D olivat Kuo- omaan operatiivisten reservien puute, suomalaisia alemman tason komentajia. Irincheev, Jatkosota puna-armeijalaisen lassa ja Muurmannin alueella. Armei- sillä huomattava osa Suomea vastassa silmin, Atena 2007, Anssi Vuorenmaa, jan reservinä oli 88.D vielä Arkangelis- olleista voimista oli ollut pakko siirtää Anssi Vuorenmaa Ratkaisun hetkiä, Oy Valitut Palat 2006 sa, josta siirtyi Sorokkaan. Leningradin puolustuksen vahventami- ja esitelmä ”Neuvostoliiton maavoimat Hangon vuokra-aluetta puolusti voi- seksi saksalaisten lähestyessä kaupun- Lähteitä: Jatkosodan historia osa 1, ennen Saksan hyökkäystä” 1992 ja SV SotatL ja WSOY 1988, Suomen sota 5/1991. maryhmä, ytimenään 8.Erillinen jalka- kia. Silti puna-armeijan divisioonat, 1941-1945, Kustannusosakeyhtiö Kivi väkiprikaati. Sen ympärille oli koottu rykmentit ja pataljoonat, jotka joutuivat 1952, Suomi sodassa, talvi- ja jatko- eri aselajeja ja puolustushaaroja edusta- ottamaan vastaan ylivoimaisten suo- sota viikosta viikkoon, Oy Valitut Palat

Chematur Ecoplanning Oy Porin Puutuote Oy TET Consulting Ky Pori Pori Pori

Höglund&Höglund Öb KAP-Asennus Oy Vartioliike Edström Oy Ab Porvoo Porvoo Porvoo

Koneyhtymä Veikko Heinonen Oy Morzh Oy Ab Punkaharju Pyhtää Makkonen Alpo ja Aaro Pyhäntä Koneurakointi Deltamarin Oy Rauma Cata Oy Rauma EJM Markula Oy Raisio Pöytyä www.raumacata.fi

Asianajotoimisto Maanrakennusliike HF-Autohuolto Oy Riihimäki Isomaa&Kinnunen Manninen Ky Rovaniemi Ruovesi 30 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011

Pudonnut pommikone auttaa sotiemme veteraaneja tuhoutuneenakin

uomen ilmavoimien Jun- Hänen mielestään vain ko- kers Ju 88 -pommikone neen laskutelineet eivät olleet syöksyi kesän 1944 kii- tarpeeksi tukevat ja siksi on- vaimpienS torjuntataistelujen nettomuuksia sattui erityisesti aikaan Liperin Rauvanlahteen. laskeutumisten yhteydessä. Nyt pommikoneen alumiini- - Kone saavutti vaakalen- set osat muodostavat Sotiem- nossa yli neljänsadan kilomet- me Veteraanit -varainhankin- rin nopeuden tunnissa, mutta takampanjan selkärangan. syöksyissä, joissa emme käyttä- Jatkosodassa Suomen len- neet ilmajarruja, saattoi nopeus tokalusto oli osin sekavaa. Al- nousta jopa yli kahdeksansa- kuvuodesta 1943 Saksa myi dan, kertoo Lehmusvuori. Suomelle 24 keskiraskasta Ju Erityisen hyvin Kusti Leh- 88 A-4 -pommikonetta, jot- musvuoren (89) mieleen on jää- ka saattoivat ottaa jopa 2 500 nyt kaksi pommituslentoa ke- kilon pommikuorman. Tämä sältä 1944. Ensimmäinen niis- Junkers-kauppa vahvisti Suo- tä suuntautui Viipurinlahdelle, men konekantaa merkittävästi. jossa oli havaittu poikkeuk- Junkersissa oli nelihenkinen sellisen tiivis venäläislaivojen miehistö: ohjaaja, tähystäjä, ko- muodostelma. JK-254 kuvattuna Onttolassa kaksi viikkoa ennen koneen lopullista tuhoutumista. Koneen korkeus- nekivääriampuja ja radiosäh- - Kapteeni Erkki Itävuori vakaaja on saanut pahoja osumia vihollisen ilmatorjuntatykin kranaateista. köttäjä. sai hoidetuksi asiansa niin tai- Kuva: Keski-Suomen Ilmailumuseo Keskiyöllä 1.7.1944 nousi tavasti, että syöksypommituk- Onttolan kentältä kymmenen semme jälkeen laivoista kaksi Junkersin muodostelma. Len- upposi, muistelee Lehmusvuo- non kohteena oli Portinhoikan- ri. Ihantalajärven välinen tie, jos- Toinen Lehmusvuoren sa ilma-apua kaivattiin kipeäs- muistiin lähtemättömästi piir- ti. Yksi koneista, JK-254 joutui tynyt lento tehtiin Vuosalmelle nousussa muodostelman voi- siinä vaiheessa, kun venäläiset makkaaseen potkurivirtaan, olivat päässeet Vuoksen yli ja kaatui vasemmalle sivulleen ja keräsivät miesvoimaa sekä ka- joutui syöksykierteeseen. Kone lustoa Vuosalmen pelloille. putosi ja murskautui rantave- - Vaakapommitus tässä ti- teen. Täysistä bensiinitankeis- lanteessa onnistui täydellisesti, ta vuotanut polttoaine paloi ve- toteaa Lehmusvuori. den pinnalla pitkään. Yksi sil- Suomen ilmavoimat menet- minnäkijöistä oli pellolla yöllä tivät jatkosodassa yli 400 ko- kyntötöissä ollut maatilan nuo- netta, joista vihollinen tuhosi ri emäntä Maija Ihalainen. Hä- noin 200. Lento-onnettomuuk- nen kertomuksestaan päätel- sissa ja muissa vaurioissa mene- tiin, että joku oli yrittänyt hy- tettiin suunnilleen sama mää- pätä koneesta. Koko miehistö rä. Eräiden lähteiden mukaan sai kuitenkin surmansa syök- neuvostoilmavoimat menetti- syssä. vät Suomen rintamilla sodan Onttolassa asuva pommi- aikana noin 2 800 lentokonet- tuslentolaivue 44:ssä palvellut ta, joista suomalaiset lentojou- veteraani Kusti Lehmusvuori kot pudottivat noin 1 600 ja il- tuntee konetyypin hyvin. Hän matorjunta yli 1 000. oli mukana hakemassa koneita JK-254 -koneen hylky nos- Saksasta Suomeen ja osallistui tettiin vasta vuonna 2008. Nyt radiosähköttäjänä ja koneki- museaaliseen käyttöön kelpaa- vääriampujana taistelutoimiin mattomat osat on otettu So- vielä Lapin sodassakin. tiemme Veteraanit -varainhan- - Olimme erittäin tyytyväi- kinnan käyttöön. Sotiemme siä koneeseen, joka oli selvästi Veteraanit –varainhankinnan aikaansa edellä. Teimme sillä teettämiä muistoesineitä myy- sekä vaaka- että syöksypommi- dään sotiemme veteraanien tuksia aina tilanteen mukaan, auttamiseksi. Maassamme on kertoo sähköttäjä, luutnantti vielä lähes 50 000 sotiemme Lehmusvuori. veteraania, joista naisia noin 19 000. Heistä yli puolella brut- Aito Junkers-merkki sopii toeläke on alle 1000 euroa kuu- erinomaisesti lahjaksi ilmailun kaudessa. harrastajille, mutta on myös oiva muistaminen vaikkapa Pilvenveikko Olli Kiviojan merkkipäiviin, valmistujaisiin tai tekstistä toimittanut käärittäväksi joululahjapakettiin. Olli Ihamäki 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011 31

Junkers-kampanjan avaustilaisuus Joensuussa

otiemme Veteraanien piti tilaisuudessa kattavan esi- ensimmäisen kerran. Jokainen syksyn Junkers-varain- telmän Junkers-koneiden his- pommikoneesta taottu Junkers- hankintakampanja käyn- toriasta ja kertoi Junkers JK- merkki on yksilöllinen, eikä nistyiS yleisölle tarkoitetulla 254:sen elinkaaresta. Junkers toista täysin samanlaista merk- avaustilaisuudella Joensuussa JK-254:sesta saatiin asiantunte- kiä ole olemassa. Tilaisuudessa kulttuuri- museo- ja matkai- vaa tietoa koko koneen elinkaa- päästiin myös tutustumaan lä- lukeskus Carelicumissa 14.10. ren ajalta, onnettomuudesta, hemmin Pohjois-Karjalan mu- Lähes 100 ihmistä oli kerään- nosto-operaatiosta, puhdistuk- seossa esillä olevaan koneen tynyt paikalle kuulemaan Jun- sesta muistoesineiden valmis- moottoriin Joensuun Ilmasillan kers JK-254 -pommikoneen ta- tukseen. Pommikoneesta teh- asiantuntijoiden johdolla. Rauno Suhonen esittelee Liperiin pudonneen JK-254:n moottorin rinaa. Joensuun Ilmasillan pu- dyt muistoesineet, Junkers- hienouksia. Kuva: Joensuun Ilmasilta / Erkki Lakka heenjohtaja Rauno Suhonen merkit, esiteltiin tilaisuudessa Sari Salpakari

Marskin hovikone entisöity

eski-Suomen Ilmailu- yksi konekivääri ohjaajaa var- rykmentti 4:lle Tikkakoskel- museon varastohallis- ten. le, jossa sillä suoritettiin muun sa Tikkakoskella odot- Välirauhan aikana Hanssin- muassa kartoituskuvauksia. tiK vuosikymmenet entisöintiä Jukka toimi muun muassa hyp- Myöhemmin se siirtyi Lento- lentokoneharvinaisuus, joka pykoneena, kun kaukopartio- rykmentti 3:lle, jossa sillä an- tyypiltään on Douglas DC-2 ja miehet harjoittelivat laskuvar- nettiin tarvittavaa radiosuun- lempinimeltään Hanssin-Juk- johyppyjä. nistuskoulutusta. ka. Huhtikuusta 1940 lähtien Hanssin-Jukka toimi myös Ensilentonsa 11. toukokuu- koneen vakituiseksi ohjaajak- marsalkka Mannerheimin ho- Hanssin-Jukka on saanut entisöinnissä sodanaikaisen suojaväri- ta 1934 lentänyttä konetyyppiä si tuli lentomestari Karl Fritiof vikoneena hänen tehdessään tyksen ja tunnukset. Kuva: Sanna Launiainen valmistettiin 156 kappaletta. Väänänen, joka lensi koneella tarkastusmatkoja eri joukko- Koneita ei ole maailmassa jäl- aina vuoden 1944 marraskuu- osastoihin sotavuosina. ainutlaatuisen elämyksen naut- kuuluneita veteraaneja. Tilai- jellä kuin kymmenkunta, toi- hun saakka. Hanssin-Jukka kuljetti Suo- tia kahvia, virvokkeita ja jääte- suudessa kertoi lennoistaan ja sin kuin ”isoveljeä” DC-3:sta, men Marsalkka Mannerheimiä löä ilmailullisessa ilmapiirissä. koneen lento-ominaisuuksista, joita valmistettiin kaikkiaan yli Jatkosodassa sotatoimien jälkeen muun mu- Lukemattomia kertoja kävin Hanssin-Jukalla lentänyt vete- 16 000 kappaletta. huoltolentoja assa Jyväskylään Sotainvalidi- itsekin kavereiden kanssa Le- raani Pentti Tuisku. Hanssin-Jukan lahjoitti Suo- Jatkosodan alussa, kun suoma- en Veljesliiton perustamiskoko- paalta Hanssin-Jukan siivelle ra- Ilmasotakoulun Killan pro- men ilmavoimille helmikuussa laiset joukot etenivät Itä-Kar- ukseen ja myöhemmin Lausan- kennetulla ”ulkoterassilla”. Oli- jektin suojelijana toimi kenraa- 1940 ruotsalainen kreivi Carl jalassa Lentolaivue 46 kalus- neen hoitotoimenpiteitä varten. han se elämys tuohon aikaan. liluutnantti Ermei Kanninen ja Gustav von Rosen, joka halusi toon tuolloin kuulunut Hans- Hanssin-Jukka lensi viimei- Kahvilatoiminta loppui syk- projektin johtajana eversti evp auttaa suomalaisia näiden puo- sin-Jukka lensi huoltolentoja sen lentonsa kesäkuun 1. päi- syllä 1981, jolloin oli vaara, että Juha Suonperä. lustaessa itsenäisyyttään Neu- vieden Laguksen panssarivau- vä 1955, jolloin kone kuljetti kone romutettaisiin. Varsinaisia ”työmyyriä” oli- vostoliiton hyökättyä Suomeen nuille polttoainetta, ammuksia hengitysvaikeuspotilaan Utista Karjalan Lennoston Kilta jär- vat itse koneen siirtäneet, puh- marraskuussa 1939. ja joukoille lääkintätarvikkei- Helsinkiin. Nopean kuljetuk- jesti kuitenkin keräyksen, jonka distaneet, paikanneet, ja en- von Rosen oli ostanut neljä- ta. Paluukyydissä tuotiin n. 130 sen ansiosta potilas pääsi ajois- tuotolla se osti koneen ja marras- tisöintityön tehnyt vapaaeh- toistapaikkaisen matkustaja- haavoittunutta sotasairaalaan. sa sairaalahoitoon ja hänen kuussa 1981 jo melko rapistunut toisten joukko, jotka aikaa koneen hollantilaiselta KLM- Maaliskuussa 1942 Hanssin- henkensä pelastui. kone purettiin ja siirrettiin Tik- säästämättä käyttivät tuhan- lentoyhtiöltä, jossa sillä oli Jukka siirtyi Ilmavoimien esi- Ohjaaja lensi tämän jälkeen kakoskelle, jossa se myöhemmin sia tunteja työhön. Ammatti- lennetty kaupallisessa reittilii- kunnan käyttöön ja kone sai koneen Tikkakoskelle, jolloin luovutettiin ilmavoimille edel- miehiä viimeisen päälle. Tästä kenteessä mm. Kauko-Idän rei- uuden suojavärityksen ja sen Hanssin-Jukalla oli lennetty leen museoitavaksi. lämmin kiitos heille ja muille teillä. tunnus muutettiin DO-1:ksi. kaikkiaan 7579 tuntia, josta il- projektin tukijoille. Merkille pantavaa on, että Tämän jälkeen lentomesta- mavoimissa 2508 tuntia. Entisöinti talkootyönä Lähes sama entisöintiryh- Carl Gustavin isä, Eric von Ro- ri Väänänen kuljetti koneella Nuori ja toimelias Ilmasota- mä oli tehnyt pari vuotta aikai- sen oli lahjoittanut Suomelle 6. muun muassa useita komen- Kahviona koulun Kilta päätti muodostaa semmin Ilmasotakoulun kil- maaliskuuta 1918 Thulin typ nuskuntia ympäri Eurooppaa, Hämeenlinnassa hankkeen, jonka tarkoituksena lan edellisenkin entisöintityön, D-tyyppisen lentokoneen, jos- jotka kävivät noutamassa Suo- Kunniakkaasti päättyi Hans- on yhteistyössä Keski-Suomen kunnostaessaan maailman ai- ta tuli ilmavoimien ensimmäi- melle uusia lentokoneita. sin-Jukan 20 vuotta kestänyt Ilmailumuseon asiantuntijoi- noan pitkänokan, Bristol Blen- nen lentokone. Päivää pidetään Lapin sodassa DO 1:llä huol- ura ilmojen teillä, mutta edessä den kanssa entisöidä Suomen heim BL-200 pommikoneen. ilmavoimiemme syntypäivänä. lettiin jalkaväkeä pudottamal- oli vielä toiset parikymmentä Ilmavoimien kunniakas työ- Kone on yleisön nähtävinä Kes- Lisäksi Thulinissa olleista si- la näille ruokaa ja tarvikkeita. vuotta kestänyt ajan jakso suo- juhta DC-2 ”Hanssin-Jukka”. ki-Suomen Ilmailumuseossa. nisistä hakaristeistä tuli ilma- Koneella yritettiin myös viedä sittuna kahviona. Entisöintityö aloitettiin ke- Museon suojiin toivomme saa- voimiemme kansallistunnuk- kaukopartiomiehiä pudotetta- Sotien jälkeen ilmavoimat väällä 2010 Tikkakoskella, Luo- vamme myös Hanssin-Jukan set aina vuoteen 1944 saakka. vaksi laskuvarjoilla saksalais- romutti loppuun lennettyjä netjärven lentokenttäalueel- mahdollisimman pian. Talvisodassa Hanssin-Ju- ten selustaan, mutta yritykset koneitaan ja niin olisi käynyt le pystytetyssä jättiteltassa ja Ilmasotakoulun Kilta on jäl- kalla suoritettiin yksi sotalen- epäonnistuivat huonon sään ja Hanssin-Jukallekin, ellei sitä saatettiin päätökseen Ilmavoi- leen pelastanut yhden Suomen to, jolloin ohjaajana toimi it- saksalaisten sotatoimien takia. olisi Hämeenlinnan ampuma- mien vainajien muistopäivänä kansallisaarteen, entisöityään seoikeutetusti Carl Gustav von seuran toimesta pelastettu kah- 7.9.2011. Samana päivänä järjes- Hanssin-Jukan muistoksi kun- Rosen. Hän oli rakennuttanut Peruskorjauksen jälkeen vioksi Hämeenlinnan rantato- tettiin restauroidun Hanssin- niakkaasta ilmailuhistorias- koneen välisiiven alle pommi- uudet tehtävät rin laidalle. Kahvion avajaisia Jukan juhlava paljastustilaisuus tamme tuleville sukupolville. ripustimet, rungon yläosaan Sotien jälkeen vuonna 1949 vietettiin elokuussa 1959. ja koneen luovutus. Tilaisuu- konekivääriampumon ja ko- Hanssin-Jukka peruskorjattiin, Vuosikaudet Hanssin-Jukka teen osallistui n. 200 henkilöä, Pekka Toivonen neen nokkaan asennettiin vielä jonka jälkeen se siirtyi Lento- tuotti lukemattomille ihmisille joukossa koneen henkilöstöön Ilmasotakoulun Kilta ry 32 5/11 Den 26 ok tober 2011

Funderingar om framtidsplaneringen Ytterligare besvikelser

Vid detta sekels ingång påbörjades i krigsve- mar ha rätt att ansluta sig som medlemmar till I ledaren i september må- detta moment avförs med tiden terandistrikten planeringen för framtiden. På sitt eget distrikt, ifall dess kommande adminis- nads Krigsveteranen-tidning- från statsbudgeten. Någon fort- två förbundsmöten behandlades planeären- trativa lösning ansluter sig till distriktet. Upp- en skrev jag om besvikelser. satt utgiftsautomat kommer de dena för krigsveterandistrikten i stort forum lösandet av föreningen skall ske senast, då för- Under budgetbehandlingen erforderliga veteranpengarna och det visade sig klart att vi inte påbörjat ar- eningen inte längre har en enda medlem. Om var vi ännu förhoppningsful- inte att betyda för staten. Nu betet för sent. Under arbetets gång och i för- upplösande av förening bör göras en plan åt di- la att få anslagen för vetera- – och just nu behövs hjälp och beredelserna för Tammerfors-förbundsdagar- striktet. Allt detta förutsätter en granskning av nerna förhöjda. Den 5 oktober stöd och härtill bör vårt sam- na har vi mångsidigt kunnat få fram problem- stadgarna. Ändring av stadgarna bör föreläg- publicerades statsbudgeten för hälle ha både resurser och vilja. frågor och också ta dem till kritisk diskussion i gas förbundets styrelse för godkännande. Ba- år 2012. Den var en fullkom- En betydande del av vete- arbetsgrupper och på rådplägningsdagar. Med sen för dessa beslut bör vara hållbara. lig besvikelse. Från många håll ranerna är i sådant hälsotill- tillräckligt långt tidsperspektiv – till år 2020 – Den kommande organisationsmodellen hade motiveringar framförts stånd, att de inte förmår påver- har vi för arbetet skisserat en styrningsmodell, måste ge Krigsveteranförbundet möjlighet att för förhöjningar av anslagen ka sina gemensamma ärenden som ger möjligheter för Finlands Krigsveteran- väl kunna förverkliga sina syften. I enlighet för rehabilitering och för ser- och kan inte heller längre sköta förbund att planera utvecklingen stegvis med med sina stadgar bör förbundet vara förmöget vicetjänster till veteranernas sina egna ärenden. Uppgöran- två års rytm. Vi har konstaterat att den nuva- att svara för sina omsorgs- och stöduppgifter hem. Budgeten innehöll endast det av ansökan om årlig reha- rande verksamhetens omfattning i krigsvete- så länge krigsveteraner, makor/makar och än- nedskärningar, m.a.o. alla mo- bilitering fordrar ofta utomstå- randistrikten fortsätter till år 2015 så gott som kor/änklingar är i behov av sådana .Oavsett det ment hade bibehållits på de ur- endes medhjälp. De yngre, som i samma omfattning som hittills. Efter nämn- glesnande föreningsfältet bör stöd och hjälp fås sprungliga linjerna. Vårt stora är med i arbetet i våra veteran- da tidpunkt börjar de lokala föreningarnas an- fram på olika sätt. Med veterangenerationens påtryckningsarbete såg ut att organisationer, bör framhålla tal minska, antingen så att föreningar upphör tilltagande ålder växer behovet av hjälp, särskilt ha runnit ut i sanden. Vi har veteranernas behov av stöd. De med sin verksamhet eller genom att samman- inom den grupp i vår medlemskår, som ännu återhämtat oss från chocken bör målmedvetet verka till för- slå små föreningar med eller till större. Trycket har möjligheter och krafter att bo hemma. De och vi förbereder oss på ännu mån för veteranernas sak. Alla att skapa traditionsföreningar blir alltmera ak- stödande medlemmarnas betydelse i stödarbe- effektivare åtgärder. tänkbara nätverk bör nu an- tuellt efter år 2015. tet växer. Verksamheten under de kommande Veteranerna från våra krig spännas för att ta hand om ve- Hur skall man svara mot de kommande ut- åren fordrar noggrann planering på förbundets är värda så goda dagar som teranernas sak. maningarna? Det finns flera frågor än enkla alla organisationsnivåer, så att vi med heder möjligt på sin ålderdom . Till svar. I den arbetsgrupp, som styrelsen tillsatt kan bära vårt ansvar. När våra huvuduppgifter dessa hör en planenlig rehabi- Markku Seppä för beredning av våra kommande administrati- är slutförda, är tiden mogen att övergå till tra- litering samt behövlig service i Översättning Holger va konstruktioner, har man strävat till att finna ditionstidevarvet. hemmet. Då antalet veteraner Strandberg rätt tidsbestämning för de praktiska åtgärder minskar, sjunker också behovet utvecklingen fordrar. Då en lokalförening av- Finn-Göran Wennström av anslag. Anslagen överflyttas slutar sin verksamhet, bör dess personmedlem- Översättning Holger Strandberg inte åt någon annan grupp och

Socialrådgivarna i distrikten och föreningarnas veterankontaktpersoner

r 2004 kom social- teranerna, deras makor/makar under internetadressen www.sotaveteraaniliit- Maxmo-Oravais Krigsveteraner rf rådgivarna med i di- och änkor/änklingar, så att de to.fi/yhteystiedot. Rolf Hägg 050 595 9566 striktenas verksam- får sina förmåner och den ser- Grubbla inte ensam på era problem, då vi kan Vörå Krigsveteraner rf het.Å Efter hand som hjälp- och vice de är i behov av. göra det tillsammans. Martin Ollqvist 050 372 8177 stödbehovet vuxit, har förbun- Veterankontaktpersonen Om någon som läser dessa rader är intres- Korsholms Krigsveteraner rf det rekommenderat, att också sköter kontakterna mellan ve- serad att komma med i vår organisation som Alf Burman 050 565 9916 medlemsföreningarna skulle teranerna på sitt område och frivilligarbetare för våra veteraner, så tag kon- Vaasan Rintama- ja Sotaveteraanit-Vasa utse personer, som svarar för social- och hälsovårdsmyndig- takt med någon av nedanstående personer. Front- och krigsveteraner ry detta arbete. heterna samt serviceproducen- Verks.ledare Sauli Lassila 0500 183 365 Då fråga är om frivilligt ar- terna. Frontveteranföreningen Kamraterna rf bete, kan man inte förutsätta, Veterankontaktpersonen för Vasa Krigsveterandistrikt: Håkan Malm 0500 362 236 att de som deltar i detta arbe- veteranernas talan. Distriktets socialrådgivare Närpes Krigsveteraner rf te skulle ha fastslagen arbets- Om i förteckningen över Gunne Lax 0400 441 664 Bjarne Friman 040 590 7780 tid och att de skulle vara regel- veterankontaktpersoner inte [email protected] Kaskö Krigsveteraner rf-Kaskisten bundet anträffbara. Men under finns angivet någon person Sotaveteraanit ry mobiltelefontidevarvet lämnar för veteranens eget område, Karleby Krigsveteraner rf Lars Piira 040 413 5111 den ringande ”spår” efter sig sköter föreningens ordföran- Carl Kurtén 0400 700 057 Kristinestadsnejdens Krigsveteraner rf och socialrådgivaren tar sedan de eller sekreterare veteranens Norra Svenska Österbottens Krigsveteraner rf Arne Björkskog 06 222 1085 själv kontakt. ärenden. Veteranen kan också Yvonne Käld 06 834 3758 Vad gör en veterankontakt- ta kontakt med Krigsveteran- Jakobstadsnejdens Krigsveteraner rf Anni Grundström person? distriktets socialrådgivare eller Sten Pettersson 040 704 2866 Översättning Holger Strandberg Veterankontaktpersonen le- verksamhetsledare. Kontakt- Nykarlebynejdens Krigsveteraner rf der, instruerar och hjälper ve- uppgifter för alla dessa finns Odert von Essen 050 531 5698

PR-Logisticar Oy Lean Solution Consulting Oy Pillari-Osat Oy Vantaa Vantaa Vantaa 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011 33

Kourukeskus Paappanen Oy Valhojan Maansiirto Oy Polar Mining Oy Salo Rusko Sastamala www.valhojanmaansiirto.fi

Itä-Suomen maa- ja Itä-Suomen MPT Kuljetus Oy vesirakennus Oy Savonlinna Rakennuskuivaus Oy Savonlinna Savonlinna

Seinäjoen Keskustaksi Oy KoneNeliö Oy Siilin Putkipojat Oy Seinäjoki Siilinjärvi Siilinjärvi

Östra Skärgårdens Maakunnan Auto Kuljetus Juha Nupponen Oy Seinäjoki, Kauhajoki Sipoo Stugservice Sipoo, Söderkulla Betoninkuljetus Artic Machine Oy Nyström Raimo Oy Suonenjoki M. Pohjolainen Ky Taivassalo Suonenjoki

LVI-Suunnittelu Tampereen Messut Oy Honkoliini Professional Oy Robert Malmberg Oy Tampere Tampere Tammisaari Puhallinsoitinkorjaamo Kassatieto Oy Envex Oy Tampere Jarmo Parkusjärvi Tampere

Nomet Oy Migmen Oy Oy Hesal Ltd Tampere Tampere Tampere www.migmen.fi

Hämeen Kuljetus Oy Kilsa Tools Oy Atlas-Sped Oy Toijala Tornio

Turun Kenttärakentajat Oy www.oversol.fi MK-Kassamasiina Oy Turku Turku

Isännöinti-Saarto Oy Konepaja Laaksonen Oy Poincool-Service Oy Turku Turku Tuusula

Seepsula-Yhtiöt T:mi T. Flink Pelti-Expert Oy Tuusula Tuusula Tuusula

Juha Snell Oy J. Laakso Oy Jousiteos Oy Tuusula Tuusula Tuusula

Rautarakenne Vaasan Maalaustyö Oy Hartman Rauta Ab S. Lipponen Oy Vaasa Reinisalo&Co Uusikaupunki, Kalanti Vaasa

Pohjanmaan Hyvää Syksyä Styroplast Oy Rakennuspalvelu PRP Oy Valkeakoski Vaasa 34 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011

Sotaveteraanit juhlivat asemiesiltojen hengessä angasalan Sotavete- ehditty rakentaa. Vallalla oli raanit ry:n 50 -vuotis- myös ajatus, että vihollinen jät- ta toimintaa juhlittiin tää meidät rauhaan. Maanpuo- rennostiK sota-ajan asemiesilto- lustuksen selkiytyminen alkoi jen hengessä Kangasalan Pirtin 40-luvun lopulla ja varsinaiseen tunnelmallisessa hirsisalissa organisointiin päästiin 50-lu- perjantaina 14.10. Ohjelmassa vun alussa. - Todellinen suori- oli onnittelujen ja puheiden li- tuskyvyn kehittäminen alkoi säksi runsaasti Seppo Heikki- 50-luvun puolivälissä, jolloin län johtaman Kangasalan Soit- oli poliittisesti niin sanottu suo- tokunnan esittämää musiikkia jasään aika Hrutshevin tultua sekä yhteis- ja yksinlaulua.Yk- valtaan Neuvostoliitossa. Suo- sinlaulua esitti Olavi Niemen misen mukaan Neuvostoliit- säestyksellä Jorma Vuopio. to yritti tuolloin sitoa vahvasti Humoristi Seppo Soittila säes- Suomen armeijaa itseensä tar- ti itseään sotaakin nähneellä, joamalla sotakalustoa ja myös heleällä Viipurin harmonik- vanhentuneita Mig 19 hävittä- katehtaan sirmakalla.Juhlan jiä. - Suomi ei halunnut sitoutua järjestäjät olivat huomioineet Neuvostoliiton kalustoon, mut- myös veteraanien esittämän ta sitä hankittiin silti idästä ja Kenraalimajuri Pertti Salminen piti tärkeänä, että Suomi pitää hyökkäyskynnyksen edelleen korkeana. toiveen ohjelmasta. - Kun ky- tasapuolisuuden nimissä myös Kenraali kehui Pirtillä vallinnutta tunnelmaa. Seuraa pitivät veteraani Pekka Jussila ja rouva Salminen. syimme, mitä illan ohjelmassa lännestä. Neuvostoliitto tarjosi Juhlakahvien tarjoitusta vastasivat Roineen tyttöjen partiolaiset. Kahvia kaatamassa Elina Viitaniemi. pitää olla, niin veteraanien esit- tuolloin meille myös Mig 21 hä- tämä vaatimus tuli heti selväk- vittäjiä, kun sai tietää ruotsalai- Keräyksillä virkistystä si. Ohjelmassa pitää esiintyji- sen vakoojan Stig Wenneströ- Sotaveteraaniliiton ansiomer- nä olla tyttöjä, juhlaa juontanut min välityksellä aikeistamme killä palkittu kahden sodan Tuomo Nisula kertoi.Veteraa- hankkia Drakeneita.Puolustus- veteraani Pekka Jussila muis- nien toiveen toteuttivat Tampe- voimia vahvistettiin seuraavi- teli, miten yhdistyksen alku- reen Balettiopiston Anni Ha- na vuosikymmeninä koulutuk- vuosina toimintaan hankittiin kala ja Daria Kukharchik esit- sella ja varustamalla, mutta nyt varoja. - Kerättiin Ylisen Erkin tämällä kaksi sooloa baletista on menossa kovien säästöjen kanssa romua, viljaa ja paperia. ”Prinsessa ja Herne”. aika. - Nyt on tullut myös uu- Meidän alue ulottui Ponsasta sia uhkakuvia, kuten terroris- Huutijärvelle. Saaduilla varoil- Hyökkäyskynnys mi, rikollisuus ja verkostosodan la tehtiin sitten virkistysretkiä. riittäväksi käynti. Meidän on kuitenkin Jussilan mukaan tuolloin ei us- Juhlapuheen pitänyt kenraa- muistettava ohje, että kun va- kaltanut juuri sodasta, eikä it- limajuri, valtiotieteen tohtori raudut pahimpaan, olet valmis sestään puhua mitään, kun Pertti Salminen kävi läpi puo- muuhunkin. - On selvää, että aina sanottiin, että ”mitäs me- lustusvoimien kehityksen vai- maata puolustetaan edelleen ja nitte sinne.- Onneksi nyt mei- heita aina kolmekymmentä lu- kynnysajattelu on pääasia. Sen tä arvostetaan ja voidaan pu- vulta alkaen. Salmisen mukaan viesti on osoittaa viholliselle, hua ja kertoa. Mutta kunta saisi jo ennen sotia tavoitteena oli että hyökkäys vaatii suuria uh- kohdella meitä tasapuolisesti ja luoda riittävän vahvat puolus- rauksia ja tulee kalliiksi, nyky- viedä niille veteraaneille ruuan tusvoimat ennalta ehkäisemään ään EU:ssa ja Natossa Suomen kotiin, jotka eivät pääse kou- maahan kohdistuvia uhkia. sotilasasiamiehenä työskentele- luille syömään. Jussila arvos- - Järjestelmää ei kuitenkaan vä Suominen totesi. teli.

Veteraanit olivat toivoneet tyttöjä asemiesillan esiintymislaval- le. Toiveen toteuttivat Anni Haikka ja Daria Kukharchik (kuvassa) Tampereen Balettiopistosta.

Kangasalan kunta käyttää miseksi on 2-3 kertaa vuodessa tänä vuonna Valtiokonttorilta tehtävä veteraanikeräys, jois- saamansa varat rintamavete- ta saadut tulot käytetään ko- raanien kuljetuksiin, jalkahoi- konaisuudessaan veteraaniper- toihin tai kampaaja- ja partu- heiden avustamiseen. Seuraa- ripalveluihin. Sotaveteraanien va keräys on perjantaina 21.10. sosiaalineuvojan Antti Riita- Prismassa, S-marketissa ja K- korven mukaan etuudet ovat supermarketissa. parhaillaan haettavina. Haku- lomakkeita ja neuvoja saa paitsi Matti Kauhanen Pekka Jussila (keskellä) vastaanotti Sotaveteraanien ansioristin Pirkanmaan Sotaveteraanipiirin toi- kunnasta myös sotaveteraani- minnanjohtajalta Timo Tulosmaalta ja Tampereen sotaveteraanien huoltoyhdistyksen puheenjoh- yhdistyksestä. - Aivan ratkaise- tajalta Timo Salokanteleelta. vaa avustustoiminnan ylläpitä- 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011 35

Rukajärven taistelija ja valokuvaaja Antti Laukkanen Göteborgissa asuva 86-vuotias sotaveteraani Antti Lauk- sä. Ei edes hiljattain häntä ko- - Saattaisi olla 25 000 otosta. kanen tietää tarkalleen – elokuvaa katsomatta – mitä etellut aivoverenvuoto ole jättä- Lahjoitin muutama vuosi sitten sodankäynti on ja millaista oli taistella Rukajärvellä. Jo nyt mitään tuntuvia merkkejä. noin 10 000 kuvaa kahteen ar- 14-vuotiaana hän tähysteli neuvostoliittolaisia pommi- Se muistuttaa kuitenkin ole- kistoon (Region- och Stadsar- koneita ja hän kantaa edelleenkin sodan muistutuksena massaolostaan Antin alkaessa kivet Göteborg ja Ruotsinsuo- kranaatinsirpaleita päässään. Savosta lähtöisin olevan kertoa siitä, kuinka hän ajautui malaisten arkistoon). Erityi- Antin tarina on poikkeuksellinen, sillä harva ruotsin- meriltä Göteborgiin. Hän ei ole sesti on myös mieleeni jäänyt suomalainen on Länsi-Götanmaan ritarikunnan ritari ja oikein varma vuosiluvusta – se kuvat Eriksbergin telakasta ja saanut Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan kunnia- saattoi olla vuosi 1966 tai 1967 sen kraanasta. merkin. – jolloin alus laski ankkurinsa Millainen merkitys näillä Göteborgin satamaan. Antti sai kuvilla on ruotsinsuomalaisten ntti Laukkasen pieni Eräänä päivänä kun Antin par- kuulla, että Eriksbergin telakka historiasta kiinnostuneille? yksiö göteborgilaises- tio tapasi toisen suomalaispar- tarvitsi lisää työvoimaa. Hän Niin… se on kysymys, mi- sa vanhustentalossa on tion, iski venäläinen pataljoona. sai koneenkäyttäjän paikan, hin ei ole täydellistä vastausta. vieläA hieman sekaisin, sillä hän Käsikranaatit vinkuivat ja Ant- asettui Göteborgiin ja työsken- Mutta kyllä niistä paljon nos- muutti taloon vasta muutama ti sai osuman. Antti menetti is- teli kyseisessä tehtävässä eläke- talgiaa, jos faktaakin löytyy. kuukausi sitten. kussa osittain näkönsä ja kuu- ikään saakka. Vieremällä syntynyt Antti Lauk- kanen asuu nykyisin Götebor- - On vielä paljon kirjeitä, ar- lonsa. Palattuaan taas rintamal- Ritariksi gissa. tikkeleita, valokuvia ja monia le lyhyen toipumisajan jälkeen Harrastuksena Mutta Antti on myös ritari. kansioita, joita en ole ehtinyt hän loukkaantui uudelleen, täl- valokuvaus Hän on kuulunut ritarikuntaan lajitella. Mutta kyllä tämä tästä lä kertaa tulipalossa jonka seu- Vapaa-aikansa Antti omisti vajo lähes 30 vuoden ajan. Ikku- rettömän kallis, hän kertoo so- alkaa pikkuhiljaa järjestyä, päi- rauksena hän sai vaikeita palo- lokuvaukselle, jota hän kuvai- nalaudalla olevat viirit antavat dan opettaneen hänelle tärkeän vä kerrallaan. vammoja käsiin ja kasvoihin. lee erittäin rakkaaksi harras- vinkkejä tästä. Eräässä viireistä asian. Antti Laukkanen syntyi – Minulla on yhä kranaatin- tukseksi ja lisätyöksi. on kolme kruunua ja kaksi rita- Empatian. Ottamaan huo- 1925 Vieremällä Savossa. Hä- sirpaleita päässäni, hän sanoo Voin ilmaista itseäni valo- rinvarusteista käsivartta. Hän mioon toisen ihmisen. nen isänsä oli metsätyömies, ja taivuttaa niskaansa näyt- kuvauksen kautta. Se on ollut vastaa lyhyesti kysymyksiin ri- Hänen sanansa käyvät sik- Antilla oli kymmenen sisarus- tääkseen missä kohdin. Sodan mulle samalla terapiaa ja ai- tarikunnasta. Hänen ei ole lupa sakkia vaikeissa muistoissa. ta ja perhe eli vaikeissa olosuh- loputtua saatoin vain ajatella, nahan siitä sai myös jonkun li- kertoa. Mutta itsenäisyyden hinta teissa. kuinka se oli anastanut koko säkruunun. Samassa hän sen sijaan men- oli liian korkea Suomen kansal- - Elämä oli ankeaa. Meil- nuoruuteni. Minulla ei ollut Jo nuorukaisena Antti tunsi nä köpöttää eteisessä olevalle le. Niin paljon vahinkoa. Niin lä ei ollut koskaan ruokaa riit- mitään koulutusta eikä työtä. tarvetta taiteelliseen ilmaisuun vaatekaapilleen ja tulee takai- paljon surua. Todella harmil- tämiin. Menin metsätöihin jo Koko elämäni oli pyörinyt soja hän intoutuu selittämään, sin tovin kuluttua täysin uute- lista, ettei tätä kaikkea pystyt- nuorukaisena. dan ympärillä ja näytin niin miten hänen ensimmäiset tau- na miehenä. Harmaa villatak- ty ratkaisemaan diplomaattisin Antin ollessa 14-vuotias vastenmieliseltä, että ihmiset lunsa” Silakanpyrstö-luomuk- ki ja ruskeat housut ovat vaih- keinoin. Neuvostoliitto pommitti Hel- karttoivat minua. Siinä kun- set” syntyivät. tuneet tyylikkääseen mustaan sinkiä ja sota oli tosiasia. Nuo- nossa oli yhteiskuntaan sopeu- - Siihen aikaan syötiin usein pukuun, jonka takin lievettä Karjala mielessä resta iästään huolimatta Antti tuminen vaikeaa. silakoita. Leikkasin pyrstöt irti, peittävät sodasta saadut muis- Antti kuvailee suhdettaan Suo- liittyi ensimmäisten joukossa asettelin ne sanomalehdelle ja tomitalit. Hänellä on kädes- meen monivivahteiseksi. Lu- puolustusvoimiin. Töihin ulkomaille vein ne auringonpaisteeseen sään vihreä nauha, johon on kuun ottamatta kieltä minulla - Vartiotorneihin etsittiin Suomi oli sodan runtelema kuivumaan päiväksi pariksi. kiinnitetty mystinen symbo- ei ole mitään siteitä Suomeen. henkilöitä, joilla on hyvä näkö maa, eikä se pystynyt huolehti- Pyrstöt jättivät muotonsa leh- li, joka vie ajatukset Da Vinci- Koko perheeni on kuollut, eikä ja kuulo. Muistan kun sain maan kaikista sotaveteraaneis- delle ja tuloksena oli lähes val- koodiin. Antti ei halua kertoa, minulla ole yhtään sukulais- suuren miesten turkin ja ken- ta. Antti eli kerjäläisenä kun- mis taideteos. miksi juuri hänet valittiin rita- ta jäljellä. Suomessa ollessa- gät, jotka olivat aivan liian suu- nes hän eräänä päivänä onnis- Antti kertoo, että hänestä riksi, mutta hän suostuu paljas- ni viihdyn parhaiten Karjalas- ret minulle ja niin minä istuin tui saamaan työn rahtilaivalta, tuli varsinaisesti lehtikuvaa- tamaan tehtävänsä järjestössä. sa. Olen innokas laulunystävä tornissa tähystämässä vihollis- joka liikennöi Pohjoismaiden ja 1960-luvulla Göteborgissa. Ritarikunnan filosofia on ja Karjalan metsissä voi lau- koneita. väliä. Tältä pieneltä laivalta hän Hänelle tarjottiin erilaisia ku- periaatteessa aika yksinker- laa niin, että kaiku kiirii. Mut- hakeutui myöhemmin suurem- vaustehtäviä, järjestettiin pres- tainen. Tehtäväni on suorittaa ta mitä tulee identiteettiini, en Kaukopartiotehtäviä mille aluksille ja sai kuin sai- sikortti ja häntä pyydettiin ku- yksi hyvä teko joka päivä, hän koe itseäni sen paremmin ruot- Jatkosodan aikana Antti suo- kin lämmittäjän paikan Ete- vausmatkoille mm. Neuvosto- sanoo. salaiseksi kuin suomalaiseksi- ritti asevelvollisuutensa, min- lä-Amerikkaa liikennöiväl- liittoon ja Venäjän Karjalaan. Seinällä roikkuu raameis- kaan. Olen maailman matkaa- kä jälkeen hänet lähetettiin Ru- tä alukselta. Eräällä aluksella Hän on tehnyt useita reissu- saan kunniakirja presidentti ja. kajärvelle. Paikka on syöpynyt työskenteli myös toisen käten- ja sota-ajan taistelupaikoille, Mauno Koiviston myöntämäs- lähtemättömästi historian mie- sä menettänyt suomalainen so- vankiloihin ja Kalevalan lau- tä Suomen Valkoisen Ruusun Teksti: Sanna Posti Sjöman & leen, sillä siellä käytiin monia tainvalidi laivapappina. Enti- lumaille. Matkojen myötä Ant- ritarikunnan kunniamerkistä. Leo Ylitalo julmia ja verisiä taisteluja. Antin sistä rintamamiehistä tuli pian ti on solminut myös lukuisia, Vaikka Suomen itsenäisyyden Kuva: Tony Sjöman & tultua Rukajärvelle hänet ko- hyvät ystävät. vuosikymmeniä kestäneitä ys- hinta Antin tapauksessa on ää- Nina Sinkkonen mennettiin – hyvän metsätun- – Kätensä menettäneenä tävyyssuhteita. temuksen vuoksi – kaukopar- pappi ei pystynyt siihen aikaan Hän pitää maisemakuva- tiotehtäviin. Hänen tehtäviinsä työskentelemään Suomessa. uksesta ja yksi laatikko onkin kuului ottaa selville Neuvosto- Vuosia meriä seilanneena hän kukkuroillaan Lapin ruska-ai- TAUNO ANTTI LAUKKANEN liiton puoleisen rintaman liik- oli oppinut tuntemaan hyvin kaan otettuja kuvia. Erityises- Syntynyt Vieremällä 1925 keistä. Antin partioon kuului Etelä-Amerikan. Pappi opasti ti hänen mieleensä ovat painu- viisi miestä ja yksi reissu kesti minut Buenos Airesissa asuvi- neet kuvaustehtävät konsulien Nykyinen asuinpaikka Göteborg usein kymmenen vuorokautta. en lääkäreiden ja shamaanien vastaanotoilla, jolloin hän on Ammatti: Eläkkeellä oleva konemestari, valokuvaaja – Olimme erillään muus- luo, jotka auttoivat minua arpi- saanut tavata toisia suomalaisia ta rintamasta. Se oli rank- en parantamisessa. Kävin sha- sotaveteraaneja. Meriitit: Kustaa II Adolfin Länsi-Götanmaan ritarikunnan ritari (vain kaksi ka koettelemus, mutta mei- maanien luona säännöllisesti Kysymykseen kuinka monta suomalaista koko Ruotsissa), Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan dän oli kestettävä. Karkuun neljän vuoden ajan ja aloin pik- lehtikuvaa hän on pitkän elä- kunniamerkki ei voinut lähteä. Kuri oli an- kuhiljaa näyttää taas ihmiseltä. mänsä varrella ottanut, tulee Antin kuviin voi tutustua osoitteessa: paul.epailys@arkivnamnden. kara. Kukaan ei sanonut vas- Tänä päivänä ei Antin arvis- vastaus hetken miettimisen jäl- goteborg.se Diarienr 2008/054 ja [email protected] taan. Teimme kuten käskettiin. ta ole enää paljoakaan näkyvis- keen: 36 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011

Punamustat muistelivat sotaan lähtöä Sota luo laulunsa –

aminassa ja sen ympä- tamisen 70-vuotisjuhlaa vietet- Punamustarykmentin pe- Seppo Hovi kiertueella ristössä välirauhan ai- tiin Haminassa 24. syyskuuta. rinnejoukko-osaston Kymen kana toiminut 4. Pri- Päivän juhlallisuudet aloi- Jääkäripataljoonan Killan pu- einäkuussa 1941 ko- Seppo Hovin ohjelman ensi- kaatiH runkonaan muodostettiin tettiin seppeleen laskulla ryk- heenjohtaja Teuvo Remes toi mennettiin ensim- ilta oli Ilmajoen Musiikkijuh- 20.6.1941 Jalkaväkirykment- mentin muistomerkille Viro- juhlaan jälkipolvien terveh- mäiset viihdytysjou- lilla. Syksyn aikana yleisöllä on ti 4, jota vielä samana kesänä joella ja Kolmen Kannaksen dyksen. kotH rintamalle. Laaja organi- mahdollisuus parituntisen oh- alettiin nimittää Punamusta- Koukkaajien patsaalle Hami- Juhlan musiikkiohjelmas- soitu viihdetoiminta levittäytyi jelman seuraamiseen seuraa- rykmentiksi. Kolmen Kannak- nassa. Varuskuntakerholla pi- ta vastasivat Haminan Soit- sotilaiden keskuudessa Petsa- villa näyttämöillä: sen Koukkaajiin (8.D) kuulunut detyn pääjuhlan tervehdyspu- tokunta kapellimestarinaan mosta Hankoon päättyen ke- rykmentti kärsi sodan suurim- heessa Punamustarykmentin Juhani Leinonen, Etelä-Ky- sän 1944 torjuntataisteluiden mat tappiot Suojärveltä Pora- Perinneyhdistys ry:n puheen- menlaakson Veteraanikuo- alettua. järven, Paateneen ja Karjalan johtaja Olavi Eronen kertoi so- ro johtajanaan Kauko Toikka, Maaselän kautta Seesjärven dan alusta asti mukana olleena Jaana Suikkanen säestäjänään 29.10. klo 16 Savonlinnasali Suurlahteen päättyneissä kouk- rykmentin perustamisesta ja Liisa Louhiluoto-Alarakhia ja 30.10. klo 16 Warkaus-Sali kaustaisteluissa sekä Maase- sen vaiheista. Kalevi Vallittu. 31.10. klo 19 Iisalmi, Eino Säisä-Sali län kannaksen asemasodassa Muistelmapuheessaan Erkki Yleisö, josta suurin osa oli 05.11. klo 16 Järvenpää-talo 11.10.1941—15.3.1942. Tällöin Vitikainen havainnollisti Pu- punamustaveteraanien lapsia 06.11. klo 16 Lohjan Laurentius-Sali rykmentti menetti kaatuneina namustarykmentin arkipäivää. ja lastenlapsia oli tyytyväinen 11.11. klo 19 Imatran Karelia-Sali ja haavoittuneina 1495 miestä. Huumorilla ja toverihengellä päivän antiin. Punamustavete- 12.11. klo 16 Mikkelin Mikaeli Tappiot Karjalan kannaksella oli suuri merkitys. Rykmentin raaneja oli paikalla 16. 13.11. klo 16 Haminan Maneesi syyskuun loppuun 1941 olivat valistus - oikeastaan viihdyty- 19.11. klo 16 Lahden Sibeliustalo 676 miestä sekä asemasodassa saliupseerina toimi Reino He- Teksti: Erkki Vitikainen 20.11. klo 16 Äänekosken Suolahti-Sali ja vetäytymisvaiheessa 1942— lismaa. Juhlassa laulettiin myös Kuva: Raija Hinkkala 21.11. klo 19 Pieksämäen Poleeni 1944 Aunuksen kannaksella Helismaan sanoittama Kyllä 25.11. klo 19 Huittisissa Risto Ryti-Sali 774 miestä. Rykmentin perus- punamusta tunnetaan. 26.11. klo 16 Helsinki, Kauppakorkeakoulu 02.12. klo 19 Kotkan Konserttitalo 03.12. klo 16 Tampereen Yliopisto 04.12. klo 16 Hyvinkää-Sali

JR 4:n perustamisjuhlassa mukana olleet punamustaveteraanit. Istumassa viides vasemmalta Puna- Kuvassa viihdytyskiertueen esiintyjät hanuristi Jarno Kuusisto, mustarykmentin Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Olavi Eronen. Kuvan nuorimmat veteraanit ovat juontaja ja ohjaaja Seppo Hovi, laulajat Taina Piira ja Raimo Lauk- 1923 syntyneitä. Missä olivat 1924 ja 1925 syntyneet? ka, kontrabassoa ja tuubaa soittava Hannu Rantanen.

Naistoimikunta palasi juurilleen

istä tietää, että edes- pohjalaiset naiset kutovat suk- naistoimikunta palasi juuril- sä on kylmä talvi? kia. leen ja järjesti kutomatalkoot. No siitä, että etelä- Etelä-Pohjanmaan piirin Sukkabisnes oli 80-luvulla eräs M merkittävä varojenhankinta- muoto. Naisjaostot kutoivat 500 paria sukkia ja lapasia myyntiin. Kertyvillä varoilla järjestetään kuntoutusta ja virkistystä lä- hinnä leskijäsenille. Eila Alan- gon kehittämä veteraanisuk- kamalli on ollut suosittu. Ko- timaisesta langasta kudottu sini-valko-harmaa pari maksaa 25€. Naisten ja lasten sukat 20€. Aurinkorannikon Suomalaisella koululla pidettiin 27. syyskuuta espoolaisen mosaiikkitaiteilija Pia Lönnqvistin tekemän Sotiem- Sukkaprojekti jatkuu koko me Veteraanit muistolaatan paljastustilaisuus. talven, koska ensimmäinen 500 Vasemmalla hankkeen toteuttaja Eero Teerijoki, juhlapuheen parin erä vietiin käsistä jo loka- pitänyt Aimo Viitala (keskellä) ja koulun rehtori Juha Helvelahti. kuussa.

Sukkamaakarit Eila Alanko (vas.) ja Kyllikki Falbén. Pertti Kortesniemi 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011 37

Tyrjän Rykmentin veteraaneja koolla Aurinko juhlisti Väinö

sista radio-ohjelmista ja lehti- Nurmen kotiinpaluun artikkeleista ja rovasti Matti Hakkaraiselle hänen kokoa- rjalassa oli harvinai- oli kavereita, joita kaihersi tä- mastaan kirjasta ”Kenraalin nen tilaisuus, kun 67 män jääminen sinne jonnekin, perintö”. vuotta sitten Tuulok- Koivulahti uskoo. Hän kertoi Antti Malmberg ja Unto sessaU kaatuneen Väinö Nur- Tuulosjoen suurhyökkäyksestä Poutala luovuttivat Sotavete- men maalliset jäännökset tuo- 23.6.1944, jolloin suomalaisia raanimitalit Perinnetoimikun- tiin siunattavaksi kotikirk- katosi 32 ja kaatui 23. nan nuoren polven edustajil- komaan multiin. Sota-aikana Joukkohaudasta hiljattain le Juhani Hämäläiselle, Jukka eläneille se toi mieleen monet löytynyt Nurmi on siunattu Kinnuselle, Juha Koivistolle sankarihautajaiset, joissa isän- 1946 kentälle jääneenä, mut- ja Simo Salmiselle. maan puolesta kaatuneita nuo- ta hänet siunattiin sotilaallisin ria miehiä saatettiin haudan kunnianosoituksin uudestaan Lakeuden Ristissä vietetyn hartaushetken ja ehtoollisen vieton jäl- Kuvat: K.E. Koskivuori lepoon. Tunnelma lienee ol- nyt kotimaan multiin päässee- keen siirryttiin kunniakäyntiä varten sankarihaudoille. lut hyvinkin samanlainen, kun nä. isänmaallisia virsiä laulettiin, Laskettuaan arkun Väinö R7:n eteläpohjalaiset vete- Hietaniemessä suoritet- sotilaat tekivät arkulle kunni- Nurmen hautakiven kohdalle raanit omaisineen ja vie- tua kunniakäyntiä juhlistivat aa ja panssarisoittokunta soit- kaivettuun hautaan varusmie- raineen kokoontuivat elo- Panssarisoittokunnan esityk- ti hymnin Oi kallis Suomen- het myös loivat haudan um- Jkuulla kutsun mukaan Seinä- set. Seppeleet laskettiin San- maa sotaveteraanien laskies- peen. Veteraanien lisäksi lähei- joen seurakunnan vieraiksi kariristille, Suomen Marsalk- sa seppeleensä arkulle. Ja kun set, kunta ja puolustusvoimat Lakeuden Ristiin. Tämä yli 20 ka Mannerheimin ja Jalkavä- neljä varusmiestä kantoi pien- laskivat kummulle kukkansa. vuotta kestänyt perinteinen ke- enkenraali Adolf Ehrnroothin tä valkoista arkkua ulos kirkos- Siunaustilaisuuteen oli saa- säpäivämme sovittiin samalla haudoille. Kreivitär Karin-Bir- ta, soitti kanttori Terttu Jussi- punut jonkin verran väkeä ja päätöstilaisuudeksi. Vieraita oli gitte Ehrnrooth Turusta oli la vaikuttavaa Narvan marssia lisää ihmisiä oli odottamas- koossa yli 100 henkilöä. kunniavieraana. uruilla ja kun saatto ehti san- sa sankarihautojen liepeillä. 10./JR7:n viimeinen pääl- Ostrobotnialla pidetyssä karihaudalle, otti panssarisoit- Muutaman vesipisaran sataes- likkö Ensio Koivisto esittää lounastilaisuudessa veteraani- tokunta sen vastaan saman su- sa ja keltaisten lehtien lennel- kiitokset seurakunnalle sekä veljet Etelä-Pohjanmaalta luo- rumarssin sävelin. Jopa päi- lessä tuulenpuuskan mukana muille avustajille hyvästä oh- vuttivat Oltermannin sauvan väksi ennustetut sadekuurot laulettiin virsi Sun haltuus ra- jelmasta ja huolenpidosta. Unto Poutalalle Espoosta. Pe- antoivat odottaa itseään ja au- kas isäni. Kreivitär Karin-Birgitte Ehrn- JR 7:n Perinnetoimikunta rinnetoimikunnan varapu- rooth jätti oman kukkaterveh- rinko paistoi juhlistaen Väinö Kukaan paikalla olleista ei järjesti Helsingissä perinteisen heenjohtaja Antti Malmberg dyksensä puolisonsa jalkavä- Nurmen paluun. tiennyt nuorukaisen suunni- aselepopäivän veteraanitapaa- ojensi Perinnetoimikunnan enkenraali Adolf Ehrnroothin Siunauspuheessaan sotilas- telmista ja tulevaisuuden haa- misen 2. Divisioonan veteraa- pöytäviirit toimittaja Asta hautapaadelle. Takana vas. Ant- pastori Juha Koivulahti sanoi veista, kun hän 18-vuotiaana neille ja heidän läheisilleen. Heickelille kiitokseksi lukui- ti Malmberg ja Eino Halonen. 18-vuotiaan Nurmen olleen astui riviin isänmaata puolus- yksi 7000 kaatuneesta, jotka tamaan. Hän maksoi kaikkein joukkuetoverien oli pakko jät- kalleimman hinnan, mitä asiaa tää jälkeen. on syytä kunnioittaa tänäkin Tämä kirveli miehiä myö- päivänä. hemmin, kun oli pakko jous- taa periaatteesta ”kaveria ei jä- Kuva ja teksti: tetä”. Luultavasti Väinölläkin Tellervo Santaranta

APU VIRTSAN- 2.D:n veteraanitapaamisen osanottajat yhteiskuvassa Hietaniemessä. KARKAILUUN MediSet-tuotteetSaatto sankarihautaan on alkanut, lippujen jäljessä kantavat varusmiehet pientä valkoista arkkua ja hiljainen väkijoukko seuraa APU VIRTSANKARKAILUUN perässä. MediSet-tuotteet • Varmuusalusasut • Vuodesuojat • Varmuusalusasut • Uimahousut • Vuodesuojat • Irtosuojat • Uimahousut APU VIRTSAN- • Irtosuojat • Ympäristöystävälliset Hertz Autovuokraamo. • Ympäristöystävälliset KARKAILUUN • Kestävät yli • Kestävät yli 200 pesukertaa 200 pesukertaa Sotaväen sopimustoimittaja. MediSet-tuotteet • Mukavat • Mukavat • Huomaamatt omat • Huomaamattomat Tiedustelut ja varaukset: www.divisa.fi • [email protected] Hertz Varauspalvelu ¬ 0200 11 22 33 Maahantuonti ja myynti • Varmuusalusasut • Vuodesuojat Jälleenmyyjiä • Uimahousut ympäri Suomea • Irtosuojat www.divisa.ﬁ • Ympäristöystävälliset • Kestävät yli 200 pesukertaa • Mukavat • Huomaamattomat

Jälleenmyyjiä ympäri Suomea www.divisa.ﬁ 38 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011

Karhu jäi nuolemaan Aktiivista toimintaa näppejään veteraanien 45 vuotta Savonlinnassa pistellessä rosvopaistit avonlinnan Seudun So- tei Suomen itsenäisyyttä ole veteraanimme voivat vaikuttaa taveteraanit ry juhli saavutettu ilmaiseksi. Niinpä nuorempiin sukupolviin omal- suihinsa 45-vuotista taivaltaan 9. emme voi kylliksi kiittää teitä, la esimerkillään, kuten he te- 10.S Juhlaan osallistui satamää- sotiemme veteraanit ja jälleen- kevätkin käymällä esimerkiksi emin seudun Reser- 42 Kuivaniemen, Simon, Ke- rin veteraaneja puolisoineen ja rakennuksesta vastanneet siitä kouluissa puhumassa oppilaille viläiset järjestivät 17. min ja Keminmaan yhdistys- kannattajajäsenineen. kaikesta työstä, mitä olette teh- sodan mielettömyydestä, Liuk- syyskuuta alueen ve- ten jäsentä. Juhlapäivä aloitettiin juma- neet meidän eteemme, Tähkä- konen korosti. teraaneilleK Kivalon reservi- Tilaisuudessa ei pidetty juh- lanpalveluksella Savonlinnan vuori sanoi. Savon Sotilassoittokun- läismajalla herkullisen rosvo- lapuheita. Hilpeä seurustelu Tuomiokirkossa, jossa saarnasi Kerimäen emeritus-kirkko- ta johtajanaan kapteeni Ilpo paistiaterian. Kun taajamasta korvasi kaiken sanottavan. Ve- kenttärovasti Vesa Auren. Sa- herra Pentti Liukkonen tote- Luukkonen musisoi veteraa- kolme, neljä päivää aikaisem- teraanien joukossa oli useita vonlinnan kaupungin terveh- si juhlapuheessaan mm.: ” Sota nijuhlassa ja Linnan Lausujat min karkoitettu otso oli paen- veljiä, joiden aktiivisuuden tu- dyksen juhlaan tuonut kaupun- oli äärimmäinen koettelemus esittivät runoja. nut ajajiaan reserviläismajan loksena tämä keidas erämaa- ginhallituksen puheenjohtaja koko kansakunnalle ja etenkin maastoon, olivat metsästäjät han on rakennettu ja kunnos- Matti-Pekka Parkkinen vaati, rintamalla taistelleille sotilail- Teksti ja kuvat: koirineen miehittäneet majaa sapidetty. Nuoruus ja miehuus että valtion ensi vuoden bud- lemme. Vielä tänä päivänäkin Kari Tegelberg ympäröivän tunturimaaston. muistui monen veljen mieleen. jetissa tulisi huolehtia kuntou- Lampaista olisi kyllä riittänyt Tietämäni mukaan tilaisuuden tukseen ja kotipalveluihin va- maistiaiset karhullekin, mutta kaikki kustannukset tulivat rattavien varojen riittävyydestä sen verran arvaamattomia ne lahjoituksina. veteraaneille. ovat, ettei arvattu riskeerata. Syvää kiitollisuutta tuntien – Savonlinnan kaupungin Veteraanien edustajat sai- ja huomaavaisuutta arvostaen puolesta haluan esittää kiitok- vat käydä simolaisen lammas- osanottajat ovat pyytäneet mi- semme vuosikymmenten hy- farmarin Esa Eskolan tarhas- nua toimittamaan tämän vies- västä ja tiiviistä yhteistyöstä ja ta noutamassa tarvitsemansa timme kaikille järjestelyihin siitä merkittävästä aktiivisuu- määrän lampaita. Simon So- osallistuneille. Tulihan päiväs- desta, jolla olette osallistuneet taveteraanien puheenjohta- tä ikimuistettava! Kiitos Jylän- veteraanien asian ajamiseen, ja Osmo Korkala avustajineen gin ”esikunnalle” tilaisuuden Parkkinen korosti. suoritti teurastuksen. Lauan- toteutuksesta. Nuorten tervehdyksen taiaamuna neljän aikaan kuun 45-vuotisjuhlaan tuonut Sa- kelmeässä valossa Keminmaan Aulis Kuusela vonlinnan taidelukion opiske- reserviläiset sytyttivät pais- lija Riikka Tähkävuori totesi, tonuotion, jota lähimaastossa J.K. Reserviläismajaa vuokra- että nyt on nuorten vuoro ottaa Suomen Sotaveteraaniliitto on myöntänyt veteraanijärjestön kor- oleva kontio ei häirinnyt. Lau- taan! Veljet, käykää vaikkapa vastuuta yhteiskunnasta ja saa- keimman kunniamerkin, kultaisen ansioristin Savonlinnan Seudun antaina klo 12 saapuivat ve- ryhminä tutustumassa – kyllä vutetun rauhan pysyvyydestä. sotaveteraanien kunniapuheenjohtajalle Martti Revolle. Merkin teraanit ja lesket avustajineen maksaa vaivan. Yhteystiedot: – Vaikka emme voi ymmär- kiinnitti Revon rintaan veteraanijuhlassa Suur-Savon sotavete- Velj. Salmelan tutuiksi käy- [email protected] puh. tää itse sotaa, me suomalaiset raanipiirin puheenjohtaja Tauno Kauhanen. Kuvassa myös Savon- neellä bussilla, josta purkautui 0400 702 566. nuoret ymmärrämme sen, et- linnan Seudun Sotaveteraanit ry:n puheenjohtaja Jaakko Lindell.

Kemin Seudun Reserviläisten järjestämään rosvopaistitapahtu- Savonlinnan Seudun Sotaveteraanit ry:n 45-vuotisjuhlaan osallistui satoja veteraaneja ja heidän ys- maan osallistui 60 veteraania, puolisoa ja leskeä. täviään. 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011 39

Tuusulassa keskusteltiin vilkkaasti

Tulevaisuussuunnittelua, osallistui lähes 70 valtuuston ja nittelussa, Tammenlehvän Pe- veteraaniperinnettä, hallituksen jäsentä, piirien pu- rinneliiton toiminnanjohtaja edunvalvontaa ja kirjallista heenjohtajaa ja toiminnanjoh- Pertti Suominen tarkasteli esi- viestintää pohdittiin neu- tajaa sekä liiton henkilökunta. tyksessään mm. toimintamal- vottelupäivillä Liiton hallituksen puheen- lia, jolla varmistetaan sotiemme johtaja Finn-Göran Wenn- veteraaniperinteen ja perinne- uusulassa 15.-16.9. pide- ström avasi päivät ja jatkoi työn tunnettuus 2020-luvul- tyille Sotaveteraanilii- käymällä läpi periaatteellisia le tultaessa. Tulevaisuussuun- ton neuvottelupäiville kysymyksiä tulevaisuussuun- nitelma oli myös Naisjärjestön T puheenjohtajan Pirkko Kuo- rehjärven alustuksen aiheena. Ensi kesänä Tampereella pidet- Päivien osanottajia kuulolla. tävään liittokokoukseen ja siel- lä tehtäviin päätöksiin luotiin toiminnassa ilmenevistä vaa- Lopuksi valtuuston jäsenen katsaus liiton toiminnanjohta- ranpaikoista. Heikki Lirbergin päivillä sitee- ja Markku Sepän osuudessa. Lehdistöneuvos Jyrki Vesi- raama runonpätkä Yrjö Jylhän Sosiaalisihteeri Anni Grund- kansan aiheena oli ”Kirjoitan ”Kiirastuli”-kirjasta: ström ja Markku Seppä esitte- sujuvasti”. Hän antoikin monia livät edunvalvontaan liittyviä hyödyllisiä neuvoja ja vinkkejä Oletko se äiti sinä, ajankohtaisia asioita ja kuntou- sujuvaan ja tehokkaaseen teks- olenko se lapsi minä? tusmäärärahojen käyttöä. tin tuottamiseen. Lisäksi käytiin Sinä minulle elämän annoit, Perjantaiaamun aloitti Itä- läpi järjestön taloudenpitoa ja lii- sinä minua sylissäs kannoit. Suomen Aluehallintoviraston ton ajankohtaisia asioita. Päivien Elämää ei enää mulla, ylijohtaja Elli Aaltonen tuo- aikana käsitellyt aiheet herätti- anna minun syliisi tulla, malla virastonsa tervehdyksen vät vilkasta keskustelua ja mie- kanna minua, äiti”! ja luovuttamalla Sotaveteraa- lipiteenvaihtoa. Loppupuheen- Ylijohtaja Elli Aaltonen luovutti standaarin Sotaveteraaniliiton niliitolle viraston standaarin. vuorossaan liiton puheenjohta- Teksti: Marja Riukka hallituksen puheenjohtajalle (kesk.) Finn-Göran Wennströmille ja Ekonomi Toivo Tuomikorpi ja Aarno Strömmer korostikin Kuvat: Markku Seppä liiton puheenjohtajalle Aarno Strömmerille. kertoi alustuksessaan yhdistys- päivien ja keskustelun tärkeyttä.

Pro Patria -taulun julkistamistilaisuus Siika-, Pyhä- ja Orivedellä Kalajokilaaksojen riveden seurakunta- Tammenlehvän keskuksessa vietettiin 9.10. mieleenpainuvaa sukupolven elokuinen Ojuhlaa. Heti Talvisodan alussa päätettiin Suomessa, että san- kesäjuhla Haapavedellä karivainajat tuodaan mahdol- lisuuksien mukaan kotiseura- uhla aloitettiin Jumalan- Ralf Kothynin hymnin. kuntiin haudattaviksi, kertoi palveluksella Haapave- Päiväjuhlan tervehdyssa- Oriveden Sotaveteraaniyhdis- den kirkossa, osanotta- nat lausui agronomi Anja Pöy- tyksen Perinnetoimikunnan Jjia oli kirkon täydeltä, n. 350 hönen. Musiikkipainottei- puheenjohtaja Raimo Tontti- henkilöä. Jumalanpalvelukses- nen ohjelma koostui Hytti- la tervehdyspuheessaan. Suo- sa saarnasi kenttärovasti Jou- kallion koulun oppilaskuoron mesta tulikin sankarihautojen ni Parviainen, häntä avustivat esityksistä ja Jaakko Meriläi- maa. Viimeisimmät sankari- kirkkoherra Mauno Soronen ja sen kanteleensoitosta. Juhlapu- hautamme ovat syntyneet vuo- Airueina Valle Teho (vas.) ja Tapani Melkas isä Antero Petsalo. heen piti Suomen Sotaveteraa- sina 1939- 1945. Sodissa mene- Jumalanpalveluksen jälkeen niliiton puheenjohtaja Aarno tettiin noin 90 000 kaatuneina, kultakirjaimin 210 kantaorive- ron kertoen miltä tuntui, kun oli kunniakäynti sankarihau- Strömmer ja Puolustusvoimi- kadonneina tai myöhemmin siläisten nimet, heistä kolme on kirkkoherra tuli kotiin suru- doilla, jolloin laskettiin seppe- en tervehdyksen toi eversti Jus- kuolleina. naisia. viestiä tuomaan. leet Vapaussodan sekä Talvi- ja si Mäki. Päätössanat lausui ro- Orivedellä muutamien hen- Kirkkoherra Mika Tapiolin- Oriveden Sotaveteraanien jatkosodan sankarivainajille. vasti Jorma Niinikoski. kilöiden aktiivisen toiminnan na siunasi Pro Patria -taulun: puheenjohtaja Jukka Alho piti Seppeleen laskun jälkeen Eero tuloksena oli saatu aikaan esi- ”Siunatkoon kolmiyhteinen Ju- Pro Patria -taulun paljastus- Kääriäinen soitti trumpetilla Anja Pöyhönen merkiksi koulun entisten oppi- mala, Isä, Poika ja Pyhä Hen- puheen. Hän toi samalla juh- laiden muistotauluja koulujen ki työn sotainvalidien ja vete- laan terveiset Oriveden kirkos- seinille. Tämä ei kuitenkaan raanien parissa, josta meitä on ta. Ennen juhlaa ohjelmassa kattanut kuin pienen osan san- muistuttamassa tämä Pro Pat- olleessa jumalanpalveluksessa karivainajista. Pro Patria -tau- ria -taulu täällä seurakuntakes- esiintyi Oriveden Veteraanilau- luhanke eteni ripeästi. Orivesi- kuksessa”. lajat ja tilaisuus päättyi kanttori läiset yhteisöt ja yritykset sekä Juhlassa esiintyivät myös Kaarina Sorosen uruilla soitta- yksityiset henkilöt osallistui- trio Kaarina Soronen harppu, maan Sibeliuksen Finlandiaan. vat muistotauluhankkeen ra- Senni Valtonen kantele ja Heli Juhlaväkeä oli noin 220 henki- hoitukseen. Oriveden seura- Lahti lausuntaohjelmallaan ja löä. kunta ja kirkkoherra Mika Ta- Oriveden Mieslaulajat johtaja- piolinna saivat myös lämpimät naan Matti J. Rautio. Sotaor- Teksti:Raija Hinkkala kiitokset myötämielisyydestä. vot Tuovi Juurakko ja Rainer Kuva: Raimo Lietsala Laulajapojat Mauno Haaraniemi ja Patrik Murtoperä, säestäjänä Muistotauluun on kaiverrettu Aronen käyttivät puheenvuo- Jaakko Meriläinen. 40 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011

Suuret ikäluokat ovat sotaveteraanien lapsia

amalla, kun sotaveteraa- dan varjossa. Isiemme sotako- elämässään. Rintamalla olleet sistä ja omasta pelostaan. Mo- neet sodan kotirintamalla kan- nien määrä hiljalleen las- kemukset ovat myös osa meitä. isät ovat varmasti olleet hyvin nilla jo edesmenneillä tai vie- toivat sodan taakkaa hartioil- kee, me suuret ikäluokat Nyt vasta, kun omat lapsemme erilaisia. Toiset ovat puhuneet lä elossa olevilla veteraaneilla laan. Olisiko meidän suurten vanhenemme.S Me sodan jäl- ovat siinä iässä, jonka isämme rintamakokemuksistaan lap- on takanaan hyvin pitkä avio- ikäluokkien aika alkaa puhua keen syntyneet täytämme 60v viettivät rintamalla, ymmär- silleen, toiset ovat vaienneet. liitto, sillä sen sukupolven ih- omasta sodastamme? ja eläköidymme. Vaikka emme tää monet asiat uudesta näkö- Oma isäni vaikeni aluksi, mut- misillä eroaminen oli harvi- olekaan sotaa kokeneet, olem- kulmasta ja tajuaa sukupolvi- ta aivan viimeisinä vuosinaan naista, niinpä myös äitimme, Erja Johansson me eläneet lapsuutemme so- en ketjun merkityksen omassa hän kertoi hurjista keskityk- joista useimmat olivat koke-

Ventti aktivoi ”Kun sitä tuttua tuhinaa ei kuulukaan”… perinnetyötään otaveteraaniliitto järjes- tyneenä koettaa vieressä olevaa rautettiin, niin iltapäivällä lau- ti yhteistyössä Kuopi- vuodetta, joka on tyhjä. Kurjaa lu kaikui ja nauru raikui kant- seminaarilla on seurakuntayhtymän herätä todellisuuteen. Siinäpä tori Ossi Jauhiaisen johdolla. kanssaS leskeytyneille miesvete- yhden jos toisenkin silmä vet- Laulettiin isänmaallisia ja sota- 1. Prikaatin Perinneyh- miseen liittyvä seminaari. Ai- raaneille virkistyskurssin ”Elä- tyi. Keskustelimme surun lä- ajan lauluja yhdessä välillä vit- distys kokoontui vuosi- heeksi on päätetty: ”Operaati- män aallokossa- yksin ja yhdes- pikäymisestä alkaen sokkivai- siä kertoillen. Lauluhetken jäl- kokoukseensa 26.8. Lou- oiden johtaminen Ilomantsis- sä”. Ensimmäinen 5 vrk:.n pi- heesta, kun suru tai menetys keen oli saunomista ja ilta päät- 2hisaaren kartanon alueelle sa talvi- ja jatkosodan aikana”. tuisena oli tammi–helmikuun kohtaa. Seuraavana reaktiovai- tyi Afganistaniin pastori Matti Askaisiin. Ohjelmassa oli tu- Seminaarin luennoitsijoiksi on vaihteessa ja 2 vrk:.n pituinen he, jolloin tunteet vuorottele- Pentikäisen näyttäessä kuvia tustuminen Marskin ”kotilin- saatu sekä suomalaisia että ve- ”kertausharjoitus”, kuten vete- vat laidasta laitaan ja kolman- ja kertoessa kokemuksiaan so- naan”, seppeleenlasku puiston näläisiä asiantuntijoita. Tilai- raanit itse nimittivät nyt syys- tena vaiheena surun työstämis- tilaspappina olosta rauhan- paadelle, lounas ja varsinainen suus järjestetään Ilomantsissa kuussa. Tammikuussa osallis- ja käsittelyvaihe, jolloin surun turvaajissa. Illalla veteraanit vuosikokous. Kolme veteraa- 1.6.2012. tui 14 veteraania ja syyskuussa keskellä oleva käy läpi uudel- tuumasivat, että olipa oikein niakin oli jaksanut tulla pai- Yhdistyksen tiedotustoimin- oli mukana 11 veteraania. Kol- leen surun aiheuttamaa tapah- kolmen K.n päivä eli kolme ko- kalle. taa hoidetaan sekä MPKL:n ko- me jäi pois sairauden vuoksi. tumaa ja ottaa etäisyyttä siihen hokohtaa päivässä. Kokouksessa hyväksyttiin tisivujen (www.mpkl.fi ja siellä Veteraanit odottivat tapaa- sekä pohtii tapahtuneen merki- Perjantaina yhdessäolomme toimintakertomus ja tilit sekä 21.Prikaatin Perinneyhdistys). mista innokkaasti, koska oli- tystä. Risto Voutilainen pai- päättyi messuun pastori Mat- annettiin vastuuvapaus halli- että veteraanilehtien kautta. han mukava kuulla, miten vel- notti myös sitä, kuinka tärkeää ti Pentikäisen johdolla. Muka- tukselle. Uuden kauden suun- jet ovat voineet kauniin kesän on keskustelu ja surun läpikäy- na olleena olen sitä mieltä, että nitelmissa halutaan toimintaa Teksti ja kuva: aikana. Ensimmäinen iltapäivä minen, sillä tutkimusten mu- tällaisella kurssitoiminnalla aktivoida järjestämällä johta- Osmo Suominen meni keskustellessa siitä, mitä kaan tukahdetut tunteet voivat on nyt vahva ”tilaus” veteraa- Sotaveteraaniliittoon kuuluu tehdä sairaaksi. On tutkimuk- nien keskuudessa. Ei ole help- sekä kuntoutus- ynnä muista sia, jotka osoittavat, että syvän poa jäädä yksin, kun ikä pai- asioista. Anni, liiton sosiaali- surun kokeneilla on kuusi ker- naa ja on tottunut jakamaan sihteeri oli paikalla ja kurssilai- taa suurempi riski joutua sai- elämänsä toisen kanssa vuo- set olivat sitä mieltä, että liitto raalaan kuin sellaisilla, joilla ei sikymmenten ajan. Yhdessä- ja sen toiminta oli lähellä aivan ole ollut vastaavanlaisia koke- olo samassa tilanteessa olevien tässä ja nyt koskettaen jokaista muksia. Surun kohdatessa tun- veteraaniveljien kanssa ja kes- osallistujaa. tuu usein siltä, kuin olisi me- kustelut antavat voimaa mennä Seuraavana aamuna alkoi nettänyt myös osan omasta it- eteenpäin. ”Se on vain mentävä ohjelmamme surun käsittelyl- sestään. Kaksi ihmistä, jotka päivä vain ja hetki kerrallaan lä, johon johdatti seurakun- ovat jakaneet keskenään pal- veteraanin sitkeydellä ”, kuten tayhtymän johtava sairaalasie jon, ovat antaneet toiselle jotain eräskin osanottaja totesi. Kii- lunhoitaja Risto Voutilainen. myös itsestään. Heillä on ollut tollisina veteraanit lähtivät ko- Kokous pidettiin Louhisaaren kartanon kahvilan terassilla, kuvas- Oli sydäntä riipaisevaa kuul- ”yhteistä omaisuutta.” Aihe tiseudullensa. sa kokouksen osanottajia. la, kun eräs veteraaneista ker- herätti paljon keskustelua, sil- toi, miten tuskallista on kun 64 lä elämän muutos ei ole help- Riitta Huittinen avioliittovuoden jälkeen herää poa, koska useimmalla oli pit- sosiaalineuvoja öisin eikä vierestä kuulukaan kä avioliitto takana. Pohjois-Savon tuttua tuhinaa ja unensekai- Jos aamupäivällä surtiin, Sotaveteraanipiiri ry. sessa tilassa vähän pöllämys- keskusteltiin ja vähän itkeä pi-

Surun ja ikävän keskellä on myös huolehdittava fyysisestä jaksamisesta. Niinpä leiriläisillä olikin ke- väällä myös liikuntakisat, johon kaikki mukana olleet osallistuivat. Kuva: Jarmo Tarkkonen 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011 41

Varsinais-Suomessa kolmoisjuhlat Salon Seudun

urussa juhlittiin näyttä- ja Puolustusvoimista komenta- koivisto, Terttu Härkälä, Jor- Sotaveteraanit västi veteraanitoimin- ja Kari Mäkinen. Pääosa juh- ma Iso-Berg, Heikki Juntti, Ka- nan tasavuosia 8.10. lasta oli kuitenkin varattu so- lervo Kallio, Hilkka Kujanpää, markkinoilla TYhteisessä juhlassa muisteltiin ta-ajan musiikille, runoille ja Voitto Laine, Markku Lauri- Varsinais-Suomen Sotaveteraa- rintamakirjeille. Juhlan pää- nen, Ulla-Brita Malmberg, alon Seudun Sotavete- suuri talkootyön ponnistus. nipiirin 45-vuotista sekä piirin tössanat lausui piirin naistoi- Kauko Pihlava, Martti Reu- raanit osallistui jo vuo- Kuvassa vas. Tuomo Söyri- naistoimikunnan ja Varsinais- mikunnan puheenjohtaja Mir- nanen, Sirkka Saarinen, Olavi sikymmenten ajan jatku- lä, Mirja Läärä, puheenjohtaja Suomen sotaveteraanien huol- ja-Liisa Salminen. Simola, Esko Sjöblom, Pentti neenS perinteen mukaan Salon Voitto Laine ja Reino Läärä. to- ja tukiyhdistyksen 40-vuo- Juhlassa palkittiin piirin Suominen ja Matti Vainio. markkinoille omalla osastol- tista taivalta. Varsinaiseen juh- korkeimmalla huomionosoi- laan. Markkinat ovat yhdis- Teksti ja kuva: laan Turun konserttitalolla tuksella eli pienoislipulla Va- Teksti: Osmo Suominen tykselle erittäin merkittävä tu- Osmo Suominen osallistui noin 850 henkilöä. paudenristin nauhojen kera Kuvat: Tertti Pietilä lolähde, mutta samalla myös Päivä alkoi hartaushetkel- seuraavat henkilöt: Antti Ali- lä Turun Tuomiokirkossa, jossa puhui rovasti Paavo Väntsi ”Muistojen ilta” ohjelmakokonaisuus syntyi vuonna 1984 jatkosodan ja liturgina toimi teologian toh- päättymisen 40-vuotismuiston kunniaksi. Idean isä on sotaveteraani Eeri tori Seppo Haavisto. Mainitta- Hyrkkö ja kokonaisuuden koosti ja esiintyjät harjoitutti director musices koon, että ennen hartaushetkeä Tarmo Moilanen. jokainen piirin yhdistys kunni- oitti sankarivainajia laskemalla Esiintyjät ovat alusta lähtien olleet puhallinorkesteri Nousteprassi, Nou- oman toimialueensa sankari- siaisten Sotaveteraanien Tukijaoston Kisällit – kuoro ja runoryhmä TARU, haudalle seppeleen. jonka muodostavat Tuula Sandström, Aulikki Aitolahti ja Riitta Lehtonen. Tervehdysten vastaanoton Aiemmin runoryhmässä oli mukana myös Ulla Halokari. Haitarisäestyk- ja kahvittelun jälkeen varsi- sestä ja ohjelmaan kuuluvasta Säkkijärven polkasta on vastannut Pekka naisessa juhlassa tervehdyssa- Vuori ja laulusolisteina ovat vuosien saatossa olleet Juha Aavikko, Pasi nat lausui piirin puheenjohtaja Ketola, Mikko Kreivilä ja Antti Virtanen. Nyt pidetyssä juhlassa solisteina Tuukka Alhonen. Juhlivia yh- kuultiin Jari Koivistoa ja Antti Virtasta. teisöjä tervehtivät Sotaveteraa- Muistojen ilta saavutti aikanaan suuren suosion, ja sitä esitettiin eri niliiton hallituksen puheenjoh- puolilla Suomea akselilla Helsinki-Rovaniemi. taja Finn-Göran Wennström Raul Kuutma vieraili Varsinais-Suomessa uomen Poikien vaiheista Turussa. Kuutma tapaisi mat- viimeksi kuluneen kah- kansa aikana myös paikallisia denkymmenen vuoden veteraaneja. Kuvamme lounas- ajaltaS kirjan äskettäin kirjoitta- tilaisuudesta Maskusta, jossa nut Raul Kuutma vieraili Varsi- Eeri Hyrköllä ja Kuutmalla oli nais-Suomen Sotaveteraanipii- paljon keskusteltavaa. rissä markkinoimassa teosta. Kirjan esittelytilaisuudet jär- Teksti ja kuva: jestettiin Salossa, Loimaalla ja Osmo Suominen

Nousiaislaisten esittämä ohjelmakokonaisuus ”Muistojen ilta” herkisti juhlan kuulijat.

Eeri Hyrkkö (vas.) ja Raul Kuutma.

Pienoislippujen saajien puolesta kiitokset lausui Matti Vainio. 42 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011

Uudenmaan www.alco.fi Suomen Runkopalvelu Oy Pikakuljetus Oy Vantaa Vantaa

Rakennus Viitolahti Oy LVI-Inset Oy Rema TipTop Oy Vantaa Vantaa Hakamäenkuja 7, 01510 Vantaa

Seven Service Team Maansiirto J. Salminen Oy Maanrakennus Hynynen Oy Varkaus Vihti Vihti

S&P Rakennuspalvelu Oy Kuljetus T. Peräkylä OR-Wellness Oy Vihti Ojakkala Virrat

HAUTAUS- JA KUKKAPALVELUJA SOTAVETERAANEILLE

HAUSJÄRVI MÄNTSÄLÄ ROVANIEMI

Kukkahaus ja Hautaus Oy Kukkatalo & Hautaustoimisto Hikiäntie 40, 12210 Hausjärvi kk Helmililja Puh. 019-768 131 Meijerintie 2, 04600 Mäntsälä Puh. 020 759 7700

LAPPEENRANTA SALO MÄNTTÄ Salon Hautaustoimisto Oy Saustila Helsingintie 9, 24100 Salo Kukka-ja Hautaustoimisto Puh. 02-731 2562 ALAN PALVELUA LAPPEENRANNASSA Keinonen Ky Hautauspalvelua jo neljännessä polvessa YLI 80 VUOTTA Länsitorikatu 13, 35800 Mänttä Kauppakatu 53, Lappeenranta Puh. 03-474 7840 TAMPERE puh. 453 0568 – 453 0772, fax 453 0566 Palvelemme myös Orivedellä Keskustie 29, Puh. 0400-753 819 LAUKAA Tapio Keinonen

Valikoimassamme mm. Suomi-arkku sekä Sotaveteraani-, Sotainvalidi-, Tammenlehvä- ja Lotta Svärd -uurnat. Hautauspalvelua Laukaassa vuodesta 1932 OULU Veteraanialennus. Kukka- ja Hautauspalvelu TUOMIOKIRKONKATU 20, TAMPERE VEHVILÄINEN PUH. 03-212 4107 (24h) Laukaantie 10, Laukaa, puh. (014) 831 941 Kirkollinen Hautaustoimisto [email protected] Ikäheimo Ky KAARINA Isokatu 11, 90100 Oulu puh. 08-311 3354 Kaarinanseudun LIPERI Hautaustoimisto Oy Puntarikatu 1, 20780 Kaarina, Turku PUDASJÄRVI Puh. 02-243 2779

VANTAA Hautaus - ja Kukkapalvelu Pesonen Oy Pudasjärven Keskustie 2, 83100 Liperi Hautaustoimisto ja Kukka Ky Tikkurilan Puh. 013-651 193 ja 0400-376 333 Torikeskus, 93100 PUDASJÄRVI Hautaustoimisto Oy puh. 08-821 122, 0400-330 058 Unikkotie 5, 01300 Vantaa puh. 09-8362 5220 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011 43

Seitsemän vuosikymmentä Jylhän Kiirastulta Virkistä muistiasi 1. Pyhä pytty pientareella, pyhiä sanoja täynnä? rjö Jylhän Kiirastuli- Jylhä kirjoitti olleensa Kii- 2. Mikä se on, joka tekee siltoja ilman puita? runokokoelma syntyi rastulen runot velkaa asevel- 3. On meressä ja maassa, mutta ei kuivassa, eikä kasteessa? 1941 ja ilmestyi pääsi- jilleen, sekä kaatuneille että 4. Pyhät hakkaa, arkipäivät makaa? Yäisen tienoissa 70 vuotta sitten. henkiin jääneille. Hän jatkoi: 5. Kaksi aittaa rasvaa täynnä? Yrjö Jylhän (21.7.1903 Tampere – Mutta tunnen silti, ettei se vel- 6. Yksi kahden edellä, yksi kahden keskellä, yksi kahden peräs- 30.12.1956 Turku) runoilijakaari ka ole maksettu vielä. Näissä sä, montako siinä on? oli alkanut jo ennen sotia. Se oli sanoissa lienee paljon siitä pe- Oikeat vastaukset sivulla 47 paljolti valmistutumista talviso- ruspohjasta, josta sotaveteraa- dan olemuksen kuvaamiseen. nityö saa voimansa. Pirkkahämäläinen runoilija Sotahistoriallisesta kirjalli- joutui talvisodassa soturin tehtä- suudesta on sanottu, että pe- Sanakilpa vään, jossa hän sanoi ehtineensä rehtyminen sodan olemuk- Lehdessä 4/2011 kilpailusanana oli ”Kanttiini”. Hyväksyttyjä heittää hyvästit sekä runoudelle seen on parasta rauhankas- sanoja löytyi ainoastaan 22 kpl, jotka ovat alla olevassa luet- että maalliselle elämälle. Keski- vatusta. Myös runous voi olla telossa: suomalaisen Soinin komppanian Kiirastuli-kirja on erinomainen sitä. Vaikka Kiirastuli on so- Akti, aniiiti, anti, (3) päällikkönä hän koki ja kesti so- lahjaidea. Kirjan voi hankkia So- dan runoutta, se on samalla Inka, intia, intti, (3) dan kurimuksen yhdellä sen ve- taveteraaniliiton myyntitoimis- syvää rauhan runoutta. Kani, kaniini, kantti, katti, kiina, kiinni, kina, kita, kitti, (9) risimmistä ja kunniakkaimmis- tosta. Jylhän säkeet rauhasta ja Nainti, niini, niitti, (3) ta tantereista, Taipaleenjoella. kaipuusta siihen tuovat mie- Tina, tinka, tinki, tintti, (4) Vuoden 1941 alkaessa Tai- Runoilijan viesti leen Mannerheimin talviso- Kaikkien osallistujien kesken arvottiin kolme ”Viimeinen paleen vaikutelmat, jotka oli- Yrjö Jylhä kertoi aavistaneensa dan päätyttyä antaman päivä- asemiesilta” –CD-levyä. vat syvälti painuneet runoilijan jo talvisodan rauhanteon päi- käskyn sanat: Te ette tahtoneet Palkinnon saavat: Eero Ikonen, Seinäjoki, Matti Vilén, Pa- mieleen ja rintamakokemusten vänä, jolloin hän kohta aseiden sotaa. Te rakastitte rauhaa, dasjoki ja Eila Vuolle, Loimaa. Seuraava kilpailusanamme on raskas henkinen lataus alkoivat vaiettua loi komentokorsunsa työtä ja kehitystä. ”MARRASKUU”. Lähettäkää vastauksenne perjantaihin 18.11. purkautua runoina. Pääsisäiseen katolta viimeisen silmäyksen Kiirastuli on käännetty vi- mennessä kirjeessä tai postikortilla: PL 600, 00521 HELSINKI, mennessä syntyi Kiirastuli-ko- yli runnellun taistelumaaston, ron kielelle. faksilla numeroon (09) 6126 2020 tai sähköpostilla osoitteeseen koelma. Sen runoissa on vaikut- mitä varten hänen on sallittu [email protected]. Vastaukseen kirjoitetaan lä- tavaa ilmausta aidoista ja syvistä jäädä henkiin sodan kiirastu- Alkuperäinen Simo Kärävän hettäjän nimi ja osoite, kirjekuoreen lisäksi ”Sanakilpa”. Kaik- perustunnoista, joita vain taiste- lessa: tuodakseen viestin siellä teksti julkaistu Sotaveteraani- kien vastanneiden kesken arvotaan kolme Raul Kuutman kirjaa luissa ollut voi sanoin kuvata. taistelleita ja kaatuneilta. lehdessä 2/2001 ”Kaksikymmentä vuotta Viron-Suomen sillalla”.

Lokakuun krypto 44 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011

Kirjat Olavi Nenosen tarina

Mikko Porvali: Kaatunut sotilaasta taistelemassa länsiliit- ta myöhemmin, vuoden 1941 siirtolaisten joukossa joutunut tuli kanadalaisten mukana Eu- Normandiassa - Suomalais- toutuneiden puolella. Kurkijoel- lopulla, värväytyä armeijaan, varsin erikoiseen tilanteeseen”. rooppaan ja osallistui Ranskas- sotilaan tarina. Atena 2011. ta kotoisin ollut Olavi Nenonen vaikka Kanada oli tuolloin vi- ”Jälkikäteen on mahdotonta ta käytyihin taisteluihin. Hän ISBN 978-951-796-701-3. päätyi nuorena Kanadaan, mikä rallisesti Suomen vihollismaa. hahmottaa, miltä tilanne hänes- kaatui 21-vuotiaana erään kylän johtui isän tekemästä ryöstö- Päätös oli siis jossain määrin tä silloin kokonaisuutena vai- valtauksessa, ja hänet on haudat- Mikko Porvalin sujuvasti kirjoi- murhasta ja sen seurauksista. erikoinen. Kuten Porvali kir- kutti tai mikä päätöksessä eni- tu kanadalaiselle sotilashautaus- tettu kirja kertoo eräästä erikoi- Kanadaan 1938 muuttanut Ne- joittaa, ”maailma oli sekaisin, ten painoi.” maalle Ranskaan. Kiveen kai- sesta kohtalosta: suomalaisesta nonen päätti muutamaa vuot- ja Olavi oli muiden suomalais- Joka tapauksessa Nenonen verrettiin suomenkielinen teksti.

* * * * * Eversti Kempistä elämäkerta

Seppo Porvali: Eversti Ar- tamme. Teos kiinnostaa ennen sa miltei vastarinnatta. Tämä mielenkiintoa, kirjaa olisi voinut kuntaa kiinnostavaa dramatiik- mas Kemppi – Sotilaan ku- muuta siksi, että Kempin johta- johtui suomalaiset joukot val- laajentaa ja käsittelyä syventää kaa aiheessa olisi kyllä riittävästi. janjuoksu. Revontuli 2011. ma prikaati oli kesäkuussa 1944 lanneesta pakokauhusta, joka juuri kesäkuun 1944 ja Viipurin Viipuri oli Kempille ”oka” hänen ISBN 978-952-576-736-0. määrätty Viipurin suojaksi. Ku- johti katastrofiin. osalta. – Niistä ei liene kirjoitettu sielussaan, Mannerheimin mie- ten tiedetään, Viipurin menetys Viipurin tapahtumat olisivat tähän mennessä ainakaan liikaa. lestä Viipurin menetys oli ”sota- Eversti Armas Kempistä tehty oli jatkosodan loppuvaiheiden ansainneet enemmän käsittelyä Toisaalta Viipurin tapahtumista historiallinen skandaali”. elämäkerta täydentää sotahisto- yllättävimpiä tapahtumia: venä- tässä kirjassa. Vaikka Kempin voisi kirjoittaa itsenäisen teok- riallista elämäkertakirjallisuut- läiset saivat kaupungin haltuun- aiemmatkin vaiheet herättävät sen, sillä nuorempaakin lukija- Kaarle Sulamaa

Suomen hallituksen kiirastuli kesällä 1944

ennen halukas minkäänlaisiin Ryti tietoisesti halusi Hitleril- VUOSAAREN neuvotteluihin. Luhistuva ja tule ja Saksalle annettuun vakuu- BETONILATTIAT OY hoon tuomittu Saksa vaati avun tukseen sanamuodon, joka si- jatkamisen ehtona sitä, että Suo- toi häntä presidenttinä, mutta ei mi ei tee erillisrauhaa, vaan tais- Suomen valtiota sinänsä. Tan- telee loppuun saakka samassa nerin päiväkirja ei tuo tähän rintamassa sen kanssa. Oliko asiaan lisävalaistusta ja voi toi- Jari Vilhunen Tel 0500-670 979 Suomen tartuttava tähän oljen- saalta olla, että hän ei kirjoitta- [email protected] korteen - vaikka sekin veisi tunut kaikkia keskusteluja ja poh- hoon? dintojaan muistiin. Oma arvioni Siinä oli edellä mainituilla on, että tilanteessa, jossa kukaan päättäjillä ja vähän laajemmal- ei voinut tietää tapahtumia edes lakin joukolla pohdittavaa noina viikon, saatikka kuukausien kriittisinä päivinä. Autenttisella päähän, sitoumus annettiin ää- Hannu Rautkallio (toim)- tavalla, päiväkirjan muodossa, rimmäisessä hädässä lain kie- Lasse Lehtinen: Väinö Tan- tuosta epätoivoisesta tilantees- muroita kovin tarkkaan tutki- ner, unohdetut päiväkirjat ta kertoo Väinö Tanner. Tuskin matta. Toivottiin saatavan lisä- 1943-1944, ISBN 978-952- parempaa tuon ajan tuntojen aikaa ja sen myötä yleistilanteen 5856-48-4, Kustannusosa- kuvaajaa on löydettävissä. Tan- muuttuvan Suomelle edes vähän keyhtiö Paasilinna 2011 ner oli realisti, juristi ja työväen suotuisammaksi. ja myös rintamamiesten asian- Näin tapahtui ja Saksalle an- Väinö Tannerin päiväkirjat voi- ajaja. Hän kuului sodasta ja rau- nettua vakuutusta oli tarpeen sivat olla vieläkin lohduttomam- hasta päättäneiden miesten har- tulkita vasta runsaan kuukau- paa luettavaa kuin ne ovat. Me valukuiseen joukkoon. Hänen den päästä. Se tehtiin silloin ta- tiedämme lopputuloksen, siis ja muiden demariministereiden valla, joka mahdollisti Suomelle Suomen historian vaiheet kesäs- hallituksessa olo piti miehet rin- kunniallisen tien irrota Saksan tä 1944 syksyyn 2011. Valtiova- tamalla; eroaminen olisi toden- rinnalta. Viime kädessä asian oli rainministeri Tanner, sotamar- näköisesti kadottanut miesten ratkaissut se, että rintama Vii- salkka Mannerheim, presidentti taisteluhalun ja saattanut rinta- purin menetyksen jälkeen piti; Ryti ja pääministeri Linkomies man ja maan kaaokseen. suomalainen sotilas täytti tehtä- näkivät edessään vain Saksan Venäläisten kesäkuussa 1944 vänsä viimeistä piirtoa myöten, häviön ja sen mukana Suomen tekemän suurhyökkäyksen ja lä- Saksan apua kuitenkaan vähät- tuhon. Neuvostoliitto vaati ke- pimurron jälkeisestä poliittises- telemättä. säkuussa 1944 Suomen ehdoton- ta tilanteesta on kirjoitettu pal- Rautkallio ja Lehtinen ja ta antautumista eikä ollut sitä jon. On tulkittu niin, että Risto kustantaja Paasilinna ovat teh- neet merkittävän työn saattaes- saan kauan unohduksissa - osin Amerikassa, osin Suomen Val- tionarkistossa - olleet päiväkir- jat päivävaloon ja kaikkien asi- KP-ServicePartner Oy asta kiinnostuneiden tutkitta- vaksi ja luettavaksi.

Esko Vuorisjärvi 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011 45

Hyvä joukko-osastohistoria Suomen-poikien tarina

Kirottu Syväri seuraa poik- Kirja kertoo etenkin taval- Hans Alviste - Antti Hent- Stalinin kuolema vuonna keuksellisen tarkasti yhden yk- listen rivimiesten arjesta sodan tonen 1953 oli ensimmäinen askel olo- sikön vaiheita komppanian oloissa, mitä kaikkea yli kol- Kolyman verinen kulta - Vi- jen vapautumiseen, mutta vasta perustamisesta sen kotiutta- meen vuoteen mahtui ja mitä he rolainen Suomen-poika 10 neuvosto-imperiumin romah- miseen. Komppania koostui al- osastaan ajattelivat. Teoksen ai- vuotta Siperiassa dus vuonna 1991 antoi uudet kuvaiheessa tyrväntöläisten li- neistona ovat olleet sotapäivä- mahdollisuudet sen eri kansal- säksi mm. Lepaan opiskelijoista kirjat, päiväkäskyt ja muut ar- Sain luettavakseni tämän vuo- lisuuksille niin venäläisille kuin ja lähiseutujen miehistä. Sodan kistolähteet, veteraanien haas- den alkupuolella ilmestyneen muillekin valita oma tiensä. Bol- pitkittyessä mukaan tuli täy- tattelut ja kertomukset sekä Suomen-poika, vänrikki Hans shevismi äärimuodossaan oli dennyksiä Lounais- ja Päijät- useana vuonna suoritetut maas- Alvisten muisteluksiin perus- niin samankaltainen fasismin Hämeestä, luovutetun Karjalan totutkimukset komppanian rei- tuvan Antti Henttosen toimit- kanssa, etten ainakaan minä pitäjistä ja viime vaiheessa pit- teillä, leiripaikoilla ja taistelu- taman 123-sivuisen kirjan ”Ko- osaa erottaa niitä toisistaan, kin maata. maastossa. lyman verinen kulta”. Tällainen mitä tulee menettelytapoihin. Jalkaväkirykmentti 44:n kol- Kuvituksena on komppanias- nimi voisi olla vaikka seikkai- Diktatuuri on aina diktatuuri mas komppania ylitti Moskovan sa olleiden miesten suvuissa säi- lukertomuksella, missä sankari ”väristä” riippumatta ja sen val- rauhan rajan Korpiselän tienoil- lyneitä valokuvia, SA-kuvia ja pyssyt paukkuen pelastaa kau- litessa noudatetaan useimmiten Erkki Ulamo & Markku la, marssi pikavauhtia Laatokan sota-ajan karttoja. Pääosa kuvis- niin neidon roistojen kynsistä ja toimintaperiaatetta ”tarkoitus Karvonen: Kirottu Syväri. rantaan ja joutui mm. Salmin, ta on ennen julkaisemattomia. pakenee tämä mukanaan Siperi- pyhittää keinot” – ne keinothan Hämäläiskomppanian jat- Tuuloksen, Nurmoilan sekä Liitteenä on miehistöluetteloi- asta kultaa salakuljettavan liigan tunnetaan. kosota. Karisto 2011. 288 s. Hoilammin taisteluihin. ta ja ohjeita tapahtumapaikkoja kynsistä. Sekä Hans Alviste että Kalju Ensimmäinen sotatalvi meni nykyään hakeville. Kirjan sisältö ei kuitenkaan Pajupuu saivat kumpikin kokea Kun kirja Kirottu Syväri - Hä- sillanpääasemassa Syvärin ta- Kirja kuvaa tarkasti suoma- ole tällainen. Seikkailusta toki maansa uudelleen itsenäisty- mäläiskomppanian jatkosota il- kana voimalaitoksen lohkolla. laisen sotilaan ja erityisesti ri- on tässäkin kirjassa kysymys, misen. Viimeksi mainittu kuoli mestyi kesäkuussa 2011, takana Asemasodan ajasta suurin osa vimiehen tuntoja rintamaolois- mutta kaikki se, mistä kerro- vuonna 1995 menetettyään ter- oli kirjoittajilla noin kymme- oli vartiotoimintaa, kenttäva- sa. Suosittelen lukemaan tämän taan, ei ole tarua, vaan totta. Pa- veytensä vankileiriolosuhteissa. nen vuoden työ. Julkistaminen rustelutöitä ja muuta työpalve- kirjan, jotta ymmärrämme, noksena tässä seikkailussa oli Kirjan anti on siinä, että tä- tapahtui 70 vuotta sen jälkeen, lua. Puolitoista vuotta komp- mitä isät ja isoisät joutuivat so- kertojan Hans Alvisten ja kir- mäkin teos palvelee tulevien su- kun Lepaalla perustettu Tyr- pania vartioi Syvärin rannassa tatoimien aikana kokemaan. Ei jan toisen päähenkilön Kalju Pa- kupolvien historiantutkijoita, vännön komppaniaksi kutsut- Pirkinitsin lohkoa lähellä Loti- tarvitse ihmetellä, että veteraa- jupuun henki. Nämä Suomes- sillä se sisältää ns. primääritie- tu joukko lähti jatkosodan alla lanpeltoa. nit ovat pitkään vaienneet koke- sa upseerikoulutuksen saaneet toa ts. pienen palasen itse elet- matkaan kohti itärajaa. Kirja Neuvostoliiton suurhyökkäyk- mastaan. vänrikit, täytettyään velvolli- tyä historiaa. Vaikka tapahtu- kertoo miehistä, jotka joutuivat sen alettua Laatokan Karjalassa suutensa isänmaataan Viroa mat olivat traagisia, ne on kirjat- osana Hämeestä koottua 5. Di- komppania perääntyi kohti Suo- Pekka Toivonen kohtaan ja taisteltuaan Suomen tu taitavasti. Jälkipolvet voivat visioonaa viettämään nuoruu- men rajaa taistellen mm. Saari- armeijassa Neuvostoliittoa vas- aina oppia jotain historiasta. tensa vuosia Laatokan Karjalas- mäessä, Rautamäessä, Tuulokses- taan, joutuivat uusien vallanpi- Pienilläkin kansoilla tulisi olla sa ja Syvärin virralla. sa, Koverossa ja Likolammella. täjien kostotoimenpiteiden koh- oikeus elää vapaina ja erimie- teiksi ja surullisen kuuluisan Si- lisyydet tulisi voida ratkaista perian junan matkustajaksi. He muulla tavoin kuin miekan kah- Kokemuksia ja kuvauksia sodasta, kuitenkin selvisivät hengissä. vaan tarttumalla. Pienet kansat On ihmisiä, joiden on vielä- ovat joutuneet kuitenkin niin te- sotilaista ja sodan uhreista kin vaikea myöntää tapahtuneet kemään pakon edessä. tosiasiat. He lyövät helposti fa- Kirjan tekovaihe on ollut John Lagerbom (toim.): Kolmannen, suurimman huomiolle jääneistä sotaan liit- sistin leiman kaikkiin niihin ih- useiden ihmisten yhteistyön tu- Sata sotakohtaloa, ISNB kirjoittajaryhmän muodosta- tyvistä erillisilmiöistä ja tapah- misiin, joilla on ollut erilainen los ja siksi ymmärränkin ne 978-951-25644-1, valoku- vat henkilöt, jotka kirjoittavat tumista. Kirjoittaja Heidi Mus- arvomaailma ja ihanteet kuin muutamat kielelliset epätark- via, Otava 2011 muista tunnetuista - ja tunte- tajoki kertoo erään alikersantin heillä itsellään, kuten halu puo- kuudet, jotka sen sivuilta voi mattomistakin - sota-ajan hen- kohtaloa ja itsemurhaa kuvates- lustaa isänmaansa vapautta ase löytää. Muutamat lyhenteet olisi Kirjan nimi ei tosin vastaa ai- kilöistä ja tapahtumista. Tähän saan, että viime sodissa oman kädessä miehittäjää vastaan. Fa- voinut ”kirjoittaa auki”, jolloin van sitä, mitä sen sisältö on; silti joukkoon kuuluu tähänkin leh- käden kautta sai surmansa yli sismi oli julma järjestelmä, joka teksti olisi ollut helpommin lu- kysymyksessä on mielenkiintoi- teen asiantuntevasti ja ahkeras- 800 sotilasta, asia, josta ei juuri onneksemme tuhottiin Euroo- ettavaa ja eräät nimet ja sanon- nen ja koskettava kirja. Siinä 43 ti kirjoittava sota-historioitsija ole julkisesti puhuttu. Tutkimat- pasta toisen maailmansodan nat tarkistaa. Pienet virheet eivät kirjoittajaa kertoo sotavuosiin Anssi Vuorenmaa. Hänen toi- ta ja tilastoimatta on se, kuinka melskeissä. Siitä ansio lankeaa kuitenkaan pilaa kokonaisuutta. ja osin niiden jälkeisiinkin vuo- sen artikkelinsa kohde on Joo- moni päätyi samaan ratkaisuun Natsi-Saksaa vastaan taistelleille Kirjan sisällöstä en voi sanoa oi- siin sijoittuvista mieleen jääneis- se Hannula, eversti joka aavisti vielä sodan jälkeen, sodan rasi- liittoutuneille. Yhden diktatuu- keastaan muuta kuin, että tämä- tä ja erikoisistakin ihmiskohta- kohtalonsa, seuraavana päivänä tusten ja kauhujen masentama- rin tuhouduttua jäi kuitenkin kin kertomus on ehdottomasti loista ja tapahtumista. Monet, tapahtuvan kuoleman pommi- na. usein huomaamatta, että toinen lukemisen arvoinen. Suomen- mm. Jyrki Vesikansa, Pekka Er- tuksen uhrina. Sataan sotakohtaloon lukeu- diktatuuri eli ja voi hyvin neu- poika on aina Suomen-poika. vasti ja Matti Lukkari kirjoitta- Moni yleispiirteiltään tiedos- tuu myös artikkelit saksalais- vostovaltakunnassa vielä pit- vat isänsä sodanaikaisista ja -jäl- sa ollut asia saa kirjassa lisäva- kenraali Eduard Dietlistä ja so- kään sodan jälkeen. Nyyrikki Kurkivuori keisistäkin kokemuksista ja siitä, laistusta; kova ja raadollinen tahevonen Jaskasta. Kuinka mitä he kertoivat sodasta lapsil- sota saa monessa artikkelissa in- hyvin ne sopivat takakannen leen. Mukana on myös kirjoitta- himillisen näkökulman. Kirjan esittelytekstin sisälle ja yleen- jia, jotka kertovat omista sotako- takakannen esittelytekstissä sa- sä tässä yhteydessä esitettäväk- kemuksistaan ja sodanaikaisista notaan, että “Ainutlaatuinen ko- si, sen voi jokainen lukija arvi- tunnoistaan. Tätä sektoria edus- koelma suomalaisia sotakohta- oida itse. tavat mm. Puolustusvoimien loita rivimiehestä Rytiin, sotaor- komentajana 1983-1990 toimi- vosta Siperian vankiin”. Kirjassa Esko Vuorisjärvi nut Jaakko Valtanen ja panssari- on myös muutamia todella mie- mies, kirjailija Reino Leväslaiho. lenkiintoisia artikkeleita vähälle 46 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011

JTK Power Oy Rautapohja Oy Yhtymä-Tahlo Oy Vöyri Ylivieska Ylöjärvi

Steripolar Oy Jamppeeri Oy Autosalpa Oy Seinäjoki Espoo Kouvola -sähköasennukset-,www.jamppeeri.fi

Hauhon Myllärit Oy Naficon Liitin Oy Modio Oy Hauho Nauvo Helsinki

APTEEKKIPALVELUA SOTAVETERAANEILLE

Espoo Kerava Ristiina Sellon Apteekki Kauppakeskus Sello Leppävaara, 02600 Espoo Keravan Keskusapteekki Ristiinan Apteekki Puh. 09-849 2550 Kauppakaari 4, 04200 Kerava Brahentie 16, 52300 Ristiina Puh. 09-274 7930 Puh. 015-740 7700 Suomenniemen sivuapteekki Forssa Puh. 015-666 470 Korpilahti

Forssan Keskusapteekki Korpilahden Apteekki Rovaniemi (Kartanokeskus),Kartanonkatu 11,30100 Forssa 41800 Korpilahti Puh.03-422 2835 puh. 014-821 775 www.korpilahdenapteekki.fi Rovaniemen 1.Apteekki Rovakatu 27, 96200 Rovaniemi Puh. 010 320 3620 Hamina Kortesjärvi Kortesjärven Apteekki Tornio Haminan Keskusapteekki Jääkärintie 53, 62420 Kortesjärvi Satamakatu 9,49400 Hamina Puh. 06-488 0300 Tornion Apteekki Puh.05-344 0172 Satamakatu 3 A,95400 Tornio www.haminankeskusapteekki.fi Kuopio Puh.016-480 014 www.tornionapteekki.fi Kuopion Toriapteekki Hämeenlinna Haapaniemenkatu 24-26, 70110 Kuopio Turku Puh. 017-287 6601 Aulangon Apteekki (Hätilän Liikekeskus),Viipurintie 34 Lappeenranta Pyhän Henrikin Apteekki 13210 Hämeenlinna Kalevantie 41, 20520 Turku Puh.03-622 900 Lappeenrannan Puh. 02-275 2150 Uusi Apteekki Jyväskylä Lappeenranta , Taipalsaari , Voisalmi Vihti Jyväs Apteekki Parikkala Kyllön Terveysasema Vihdin 1.Apteekki 40620 Jyväskylä, Puh. 014-334 2600 Parikkalan Apteekki Helsingintie 26 a, 03400 VihtI Puh. 09-224 7220 Voionmaan apteekki Sahakuja 2,59100 Parikkala Puh. 014-211 305 Puh.05-430 016

Porvoo Viitasaari Hovi Apteekki Viitasaaren Apteekki Kauppakatu 35, 40100 Jyväskylä Porvoon 2. Uusi Apteekki Postikuja 1, 44500 Viitasaari Puh. 014-337 1350 Piispankatu 30, 06100 Porvoo Puh. 019-689 7700 puh. 014-577 4700 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011 47

Kokoonnutaan Krypton ratkaisu

Niinisalon RUK 48 (12.7.-8.11.1940) kurssi kokoontuu 71-vuotiskurssi- lounaalle (avec/saattaja) Suomenlahden Merivartioston perinnetilaan, Laivastokatu 3, Katajanokka, Helsinki tiistaina 8.11. klo 12.00. Isäntä- nä kummikurssimme RUK 148 Nuijamiehet/kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen. Arkipuku, ilmoittautumiset 31.10. mennessä: Pekka Jokela, puh. 0400 315 647 tai Juhani Wiio, puh. 0400 501 707, kerro myös erikois- ruokavalio. Hyvät veljet, joukolla mukaan!

* * * * *

UK 59:n vuosilounas on perjantaina 11.11. klo 12.00 Helsingin Suomalai- sella Klubilla, Kansakoulukuja 3. Majuri Sami Mattila esittelee sanoin ja kuvin rajavartiolaitoksemme toimintaa. Ilmoittautumiset 8.11. mennessä klubimestarille puh. (09) 5868 8370 tai sähköpostilla [email protected]. Saattajatkin tervetulleita. Ilmoita kurssin yksikkö- si ja erikoisruokatoivomuksesi. Kunniamerkit. - Toimikunta

* * * * *

UK 57:n oppilaat avec kokoontuvat Helsingin Suomalaisella Klubilla, Kansakoulukuja 3 keskiviikkona 2.11. klo 12.00. Tule tapaamaan kurssi- tovereitasi, muistelemaan Niinisalon päiviä, kokemaan veljellinen yhdes- säolo ja nauttimaan hyvästä ateriasta. Ilmoittautumiset Pekka Kestilälle, puh. (09) 496 545, mieluummin aamuisin ja viimeistään 31.10.

Turenki Haetaan yhteyttä

Isoenoni Otto Salmijärvi Sallan Märkäjärveltä palveli 1./JR5:ssä 14.9.1942 Virkistä muistiasi - 5.11.1944. Hänen joukkueenjohtajanaan toimi vänr. Rantanen. Otto oikeat vastaukset menehtyi ajettuaan hevoskärryillä miinaan kotikylänsä liepeillä syyskuussa 1945, eikä hänestä ole jäänyt suvun kokoelmiin kunnollista valo- 1. Kirkko kuvaa. Hän esiintyy oheisessa kuvassa alarivissä kolmantena vasemmal- 2. Pakkanen ta, mutta hänen kasvonsa ovat repeämän vuoksi lähes tunnistamattomat. 3. M-kirjain Löytyisikö Sinulta oheista kuvaa vahingoittumattomana tai muita kuvia, 4. Kirkon kello joissa Otto esiintyy? Teettäisin kuvista kopiot ja palauttaisin alkuperäiset. 5. Nenä Kaikki yhteydenotot ovat tervetulleita! Juhana Stolt, A.Lindforsin tie 5 B 6. Kolme perätysten 76, 00400 Helsinki, 040 700 7699, [email protected].

Lehden tilaukset ja hinnat Lehti CD-levynä Sotaveteraaniliittoon kuulumattomat voivat tilata Sotaveteraani-lehden Sotaveteraani-lehden pääsisältö on kuunneltavissa CD-levynä liiton toimistosta puh. (09) 6126 2015 /Riina Lillfors. Lehden vuosikerran (ns. Daisy-äänite), jonka vuosikerran hinta on liiton jäsenille 8,50 euroa hinta on 15 euroa. ja muille 17 euroa. Näkövammaisten Keskusliitto lainaa kuunteluun Julkaisija Irtonumero maksaa 4 euroa. tarkoitettuja Daisy-soittimia. CD-levyjä voi tilata Sotaveteraaniliiton Suomen Sotaveteraaniliitto ry–Finlands myyntitoimistosta PL 600, 00521 Helsinki, puh. (09) 6126 2015, Krigsveteranförbund rf Toimitusneuvosto sähköposti [email protected] Puheenjohtaja Finn-Göran Wennström Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen Saramäentie 37 A 2 Ilmoitusmyynti 00670 Helsinki Media-ammattilainen Adspace Oy Päätoimittaja Markku Seppä puh. 040 593 0521 Mikkolantie 20 sähköposti: [email protected] 00640 Helsinki Toimitus Jäsenet: Anni Grundström, Antti Henttonen, Raija Hinkkala, Olavi Karttunen, puh. (09) 877 6136, 040 735 7531 Kellosilta 4 C Göran Lindgren, Pertti Nieminen, Markku Seppä, Aarno Strömmer, Eeva Tammi, faksi (09) 726 1306 00520 Helsinki Jyrki Vesikansa, sihteeri Marja Riukka Isto Valkeapää puh. päätoimittaja (09) 6126 2012 puh. 040 735 7571 sähköposti [email protected] Toimitus ei voi vastata pyytämättä lähetetystä aineistosta. tai [email protected] Taitto faksi (09) 6126 2020 Ilmestyminen 2011 Taittotalo PrintOne internet www.sotaveteraaniliitto.fi 1/11: 23. helmikuuta • 2/11: 20. huhtikuuta Mekaanikonkatu 7 3/11: 15. kesäkuuta • 4/11: 14. syyskuuta 00880 Helsinki Osoitteenmuutokset ja lehden peruutukset 5/11: 26. lokakuuta • 6/11: 14. joulukuuta puh. 050 320 8972 Sotaveteraaniliiton jäsenet ilmoittavat osoitteen muutoksista omaan sähköposti [email protected] yhdistykseensä tai liittoon Riina Lillforsille, Ilmoitushinnat PL 600 1,60 euroa/pmm. Väri- ja määräpaikkailmoituksista Painopaikka 00521 Helsinki sovitaan erikseen. Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula 2011 puh. (09) 6126 2015 ISSN 0782-8543 sähköposti [email protected] 48 5/11 lok akuun 26. päivänä 2011 Sotaveteraaniliiton myyntitoimisto palvelee Käy talossa tai soita Helenalle puh. (09) 6126 2014. Toimisto on avoinna ma–pe klo 8.30–16.00 Sähköposti: [email protected] Verkkokauppa palvelee osoitteessa: www.sotaveteraaniliitto.fi

Nro 35 Sotaveteraanikalenteri vuodelle 2012 Kalenteri on tar- 1 Sotaveteraanimitali peellinen ja hyvä tietopaketti jokaisen Myös kannattajajäsenille. jäsenen taskuun. Hinta 15 euroa. Muovi tai nahka- kantisena 6 Hinnat 6 ja 12 euroa. Suomen lippu Hinta 25 euroa 2 Jäsenmerkki 4 Myös kannattajajäsenille. Liiton standaari 10 euroa. Hinta 30 euroa

25 Veteraanivyö 33 Kaulaliina Liiton tunnuksin Laadukas kotimainen Laadukas, vuorillinen varustetut solmiot kääntövyö, nahkaa väri kaulaliina. 15 Tummansininen, musta/viininpunainen. Hinta 23 euroa raidalliseen kuosiin Soljessa liiton tunnus. kudottu malli. Hinta 23 euroa 16 Tummansininen 29 Kävelykeppi solmio, jossa tunnuk- Jääpiikillä ja rannelenkillä va- sen ylä- ja alapuolella rustettu kävelykeppi. Sotavete- punainen, sininen ja raanien käsityönä valmistama. harmaa vinoraita. Tilatessasi ilmoita pituutesi. Hinta 15 euroa Hinta 55 euroa Saatavana myös kumi- nauhakiinnityksellä. Liitto välittää veteraanivyötilaukset Liitto välittää kaulaliina ja keppien tilaukset toimittajalle, joka myös laskuttaa tilauksen. toimittajalle, joka myös laskuttaa tilauksen. Liitto välittää solmiotilaukset toimittajalle, joka myös laskuttaa tilauksen.

43 Sama kaiku on askelten -CD 31 Yrjö Jylhä: Kymmenen sotaveteraani-kuoron ja Kiirastuli Haminassa sotaveteraanien konsertissa 26 Kynttilänjalka Runokokoelma taltioiduista äänitteistä on koottu Kultakeskuksen perinteinen malli 38 laulua sisältävä tupla-CD. vuodelta 1918. Korkeus 77 mm. Talvisodan Uusi painos Varustettu liiton tunnuksella. runoutta Hinta 20 euroa Hopeaa. vuodelta 1941. Kuvitettu. Hinta 150 euroa Hinta 25 euroa.

Liitto välittää kynttilän- jalkatilaukset toimittajalle, joka myös laskuttaa tilauksen. Kirja täyttää tänä vuonna 70 vuotta.

KÄYNTIOSOITE: Kellosilta 4 C, Itä-Pasila. Raitiovaunu 7 B kulkee Kellosillan pysäkille.

12 Uusi juhla-DVD Nro...... kpl...... Sotaveteraani- ja TILAUSKORTTI Nro...... kpl...... perinnekuorot Suomen Sotaveteraaniliitto Helsingin Jäähallissa PL 600 Nro...... kpl...... 14.3.2010. 00521 HELSINKI Arvokas uusi DVD Nro...... kpl...... Talvisodan muisto- juhlasta. Nimi (tekstaten): Nro...... kpl...... Hinta 25 euroa ...... Nro...... kpl...... Lähiosoite: Nro...... kpl...... Nro...... kpl...... ✂ Postinumero ja -toimipaikka: Nro...... kpl...... Täytä ja postita oheinen tilauskuponki ...... Nro...... kpl...... tai tilaa puhelimitse 5/11