Myyrmäki • Kaivoksela • Vapaala Teksti: Pauli Saloranta Editointi: Katja Savopirtti/Vantaan Kaupunki Ulkoasu:Tiina Kujala/Grafedo Art Kannen Kuvat: 1

LÄNSI-VANTAAN kaupunkipolut

Myyrmäki • Kaivoksela • Vapaala Teksti: Pauli Saloranta Editointi: Katja Savopirtti/Vantaan kaupunki Ulkoasu:Tiina Kujala/Grafedo Art Kannen kuvat: 1. kuva Jaakko Niemelän näyttelystä PIENI-SUURI-MIES, Vantaan taidemuseon kuva-arkisto, 2. Tiina Kujala, 3. Hilkka Kemppinen

Julkaisija: Vantaan kaupunki, vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala sekä Myyrmäen aluetoimikunta

Toimeksiantaja: Myyrmäen aluetoimikunta 2005-08

Ohjausryhmä: Ulla Lehtoranta (pj) ja Rauno Heikkilä

Kiitokset: Myyrmäen, Kaivokselan ja Vapaalan polkutyöryhmät sekä Myyrmäki-seura, Kaivoksela-seura, Vapaalan omakotiyhdistys, Rajatorppa-seura, Vantaan kaupunginmuseo, kaavoitustoimi, viheralueyksikkö, ympäristökeskus sekä kaikki muut tietoja antaneet sekä taloudelliset tukijat

Paino: Erikoispaino 2/2009

www.lansivantaa.fi > kaupunkipolut Tutustu kaupunkipolkuihin myös sähköisesti - suurin osa kohteista on linkitetty kiinnostavien lisätietojen lähteille! 3

MYYRMÄKI Antti Tuominen Myyrmäki

Polun pituus noin 5 km

Johdanto Myyrmäen tienoot asutettiin jo kivikaudella yli 5000 vuodeksi, kunnes ne autioituivat. Nykyinen selvärajainen Myyrmäki syntyi 1970-luvulla lähes koskemattomaan metsään keskiaikaisten kylien välimaastoon pääkaupunkiseudun lähiöraken- tamisen kuumimmassa vaiheessa. Rakentaminen perustui raideyhteyteen Helsinkiin sekä ruutukaavaan, joka on samassa koordinaatistossa kuin Helsingin kantakaupunki. Palveluiden parantuessa Myyrmäestä on kehittynyt Länsi-Vantaan vireä aluekeskus, jossa on 14 500 asukasta.

1 Myyrmäkitalo 4 Valmistui 1993 osaksi Myyrmäen uutta keskustaa, suunnittelija arkkitehtitoimisto Innovarch. Myyrmäkitalossa toimivat Vantaan taidemuseo, aikuisopisto ja kuvataidekoulu, Myyr- mäen kirjasto, yhteispalvelupiste sekä elokuvateatteri Kino Myyri, Aktia-pankki ja Lippupalvelu. Myyrmäkitalossa on monipuoliset opetus- ja harrastustilat sekä kokoustiloja ja auditorio. Taidemuseon 780 m2:n näyttelytila on pääkaupun- kiseudun parhaimpia uusimman kuvataiteen esittelypaikko- ja. Talon aulassa on Kari Juutilaisen teos Heijastus vuodelta 1993 sekä kaupunginmuseon rekonstruoima Jönsaksen kivikautinen punamultahauta, jonka vainaja on saanut lempini- men ”the myyrmäkeläinen”. Antti Tuominen 2 Myyrmäen rautatieasema Valmistui 1975, suunnittelija arkkitehtitoimisto Lehtovuori, hurjiin kasvuennusteisiin. Uuden radan varteen aiottiin Tegelman, Väänänen. Öljykriisin jälkeisessä lamassa radan rakentaa 130 000 asukkaan yhtenäinen nauhakaupunki suunnittelussa pyrittiin kustannusten minimoimiseen myös Kivistöön saakka. asemarakennusten osalta. Myyrmäen asema onkin pääkau- Valtionrautatiet ja Helsingin metrotoimisto kilpailivat punkiseudun aluekeskusten vaatimattomin ja lisäksi huo- aluksi radan toteutuksesta, mutta lopulta tehtävä lankesi nossa kunnossa. Aseman kulmilla ovat Myyrmäen tutkitusti VR:lle. Näin saatiin myös valtio mukaan radan rahoituk- pelottavimmat ja häiriöaltteimmat paikat. Myyrmäki-seura seen 30 prosentin osuudella 110 miljoonan markan koko- on tehnyt vuosien varrella lukuisia aloitteita tilanteen paran- naiskustannuksista. Päätös Suomen ensimmäisestä kau- tamiseksi. punkijunaradasta tehtiin valtioneuvostossa vuonna 1970, Myyrmäen lähiliikenneterminaali on myös Länsi-Vantaan ja rakentaminen alkoi ennätysnopeasti seuraavana vuon- bussiliikenteen solmukohta. Uudessa yleiskaavassa on Jön- na. Radan pituudesta on siltojen ja tunnelien osuus yli saksentiellä varaus poikittaisen joukkoliikenteen runkoväy- puolet. Kiskot ulottuivat Myyrmäkeen jo neljän vuoden lälle, joka voisi olla vaikkapa seudullinen Jokeri II. kuluttua. Ensimmäisissä suunnitelmissa rata oli sijoitettu Myyrmäen ja Martinlaakson keskustoissa katuverkon ala- 5 puolelle kannen alle, mutta rata nostettiin lopulta katujen yläpuolelle. Kannelmäen ja Pohjois-Haagan asemien sekä Mätäjoen Martinlaakson rata sillan viivästymisen vuoksi junaliikenne pääsi alkamaan Koko Myyrmäen ja Martinlaakson rakentamisen mitoi- 1.6.1975. Tämä oli suuri muutos, sillä sitä ennen oli Helsin- tus perustuu vuonna 1968 syntyneeseen ideaan raideyh- kiin kuljettu busseilla, aluksi vieläpä Louhelan ja Haagan teyden vetämisestä Huopalahdesta pohjoiseen. Myyr- kautta kierrellen. Martinlaakson asema avattiin 1978. Sa- mäen aluekeskukselle kaavailtu paikka ratkaisi radan moihin aikoihin muuttoliike hidastui ja nauhakaupungin sijoittumisen pääteiden väliin. Tämä puolestaan määrit- rakentaminen pysähtyi yli 30 vuodeksi. Rataa kuitenkin teli samalla Malminkartanon, Kannelmäen ja Pohjois- jatkettiin Vantaankoskelle 1991. Nyt on päätetty rakentaa Haagan suunnittelun lähtökohdat. Näin päästiin vas- Kehärata uuden Kivistön/Marja-Vantaan aluekeskuksen taamaan maaltamuuton synnyttämiin Suur-Helsingin kautta lentoasemalle ja edelleen pääradalle saakka. 3 Myyrinpuhos betonielementteihin verrattuna. Hanke sai laajaa huomiota Valmistui 1975 yhtäaikaa aseman kanssa, suunnittelija Eero alan piireissä. Uusien rakenteiden elinkaari tulee olemaan Kostiainen. Aikaisemmin Myyrmäessä oli vain muutama noin 40–50 vuotta. kivijalkakauppa. Palvelut haettiin Kaivokselan uudelta os- tarilta. Kaupungin lääkäripäivystys oli Louhelassa. Myyrin- 5 Jönsaksen kivikautinen asuinpaikka puhoksen myötä asema-aukiolle syntyi ensimmäistä kertaa Myyrmäen keskustan paikalla on asuttu eri kulttuurivai- keskus, jossa olivat kauppa, lääkäriasema ja elokuvateatteri heissa 5500 e.a.a. – 20 j.a.a. Pinta-alaltaan suurin Suomessa sekä läntinen kaupunkitoimisto ja sosiaalikeskus, jonkin ai- arkeologisesti tutkittu kivikautinen asuinpaikka oli hyvällä kaa poliisin putkakin. Erillinen terveysasema valmistui torin paikalla rannalla. Merenlahti ulottui pitkälle sisämaahan vie- toiselle puolelle 1981, ja sinne koottiin terveyspalvelut laajalta lä 2000 e.a.a. ja sen jälkeenkin Vantaanjoki virtasi notkossa alueelta. leveänä parituhatta vuotta. Nykynäkökulmasta pieni ja kodikas ostari edustaa aikan- Jönsaksesta löytyi esineitä ja runsaasti myös kiinteitä sa tyyliä. Erityisesti sen kirkkaat värit ovat suoraan 1970-lu- muinaisjäännöksiä, mm. 70 eriaikaista tulisijaa. Merkittävin vulta. Katolla on maamerkkinä komea pömpeli. Poikkeuksel- löytö on Suomusjärven kulttuurin (8300–5000 eaa.) puna- lista Suomen oloissa on se, että kolme erillistä ostoskeskusta multahautakalmisto, jonka 23 haudasta yksi on rekonstru- 6 on säilynyt toimintakykyisinä näinkin lähellä toisiaan. oitu Myyrmäki-talon aulaan. Nuorakeraaminen kulttuuri (2500–2000 eaa.) sijoitti asumuksensa kauemmaksi rannas- 4 Julkisivuremontti ta, Jönsaksenmäen pohjoisrinteeseen. Sen tulisijojen pohjien Suomen lähiöiden rakennuskanta alkaa tulla peruskorjaus- öljyinen nokimaa viittaa hylkeen rasvan eli traanin järjestel- ikään. Remonttien yhteydessä joudutaan miettimään alku- mälliseen jalostamiseen. Traania on valmistettu myös myö- peräisen arkkitehtuurin kunnioittamista sekä nykyisiä ra- hempien asuinvaiheiden aikana. Sitä käytettiin nahkojen par- kennusmääräyksiä ja mukavuustekijöitä. Tässä Myyrmäen kitsemisessa, lamppuöljynä ja voiteluaineena. laajimmassa toistaiseksi toteutetussa remontissa taloyhtiö Salpausselältä alkava Vantaanjoki vaihtoi ajanlaskun alun valitsi lähtökohdaksi laajan peruskorjauksen, joka sisäl- vaiheilla vähitellen uomaansa Djupbackan kynnyksellä. Jäl- si koko talon tiiliverhoilun ja uudet eristeet ja ikkunat sekä jelle jäi rämettyvä jokiuoma ja sen keskelle puromainen Mätä- uudet entistä isommat, lasitetut parvekkeet. Suunnittelusta oja (Helsingin puolella nimeltään Mätäjoki). Pian Jönsaksen vastasi arkkitehti Erkki Pitkäranta, jonka pyrkimyksenä oli asutus taantui kulkuväylän huononemisen ja myös ilmaston noudattaa alkuperäistä arkkitehtuuria mahdollisimman pit- kylmenemisen myötä. Ihmiset vakiintuivat Mätäojan varsille källe. Uusi tiiliseinä on muurattu paikalla, sillä talossa oli seuraavan kerran vasta keskiajalla. alun perinkin tiilipääty pienenä laadun kohotuksena pelkkiin 6 Mätäojan metsäluhdat Nykyisen Mätäojan valuma-alue on 24,4 km2 ja veden laatu olosuhteisiin nähden kohtuullisen hyvä. Merelle saakka ulot- tuva purolaakso muodostaa tärkeän ekokäytävän eläimille ja kasveille sekä virkistysalueen ihmisille. Alue on pääosin käsittelemätöntä, ajoittain tulvivaa luhtaa. Lahopuut tarjoa- Vantaan kaupunginmuseo vat elinoloja harvinaisillekin lajeille. Mätäojalta on löytynyt tieteelle uusi kovakuoriainen halavasepikkä, jota ei ole tavattu missään muualla maailmassa. Harvinaisia ja uhanalaisia ovat myös kämmekkäkasvi sääskenvalkku, pikkutikka ja pen- sastasku sekä useat kääpälajit. Pesimälajistoon kuuluu tuk- kasotkan ja palokärjen lisäksi laululintujen parhaimmistoa: luhta- ja viitakerttunen sekä satakieli. Alueella on nähty myös pohjanlepakkoja. Myyrmäen ja Kaivokselan välisessä purolaaksossa on 7 useita EU:n luontodirektiivin mukaisia Fennoskandian met- säluhtia eli tulvametsiä. Paju-, koivuja tervaleppävaltaisissa luhdissa kasvaa sekapuuna mm. harmaaleppää, tuomea, rai- taa ja haapaa. Luhtavyöhykkeen ulkopuolella kasvaa järeitä kuusia ja koivuja. Tulvavyöhykkeellä ja avovedessä tavataan mm. keltakurjenmiekkaa, vehkaa, myrkkykeisoa, raatetta ja leveäosmankäämiä. Vantaalla harvinaisia lajeja ovat mm. iso- hierakka ja leväkkö. Tavanomaisesta eläimistöstä on havaittu naakkoja, siilejä, kärppiä, kettuja, peuroja ja jopa hirviä. Arkeologiset kaivaukset käynnissä. Kaivokselan kohde 23 Vaskivuori 8 Kaupunkiaukio Myös Vaskivuoren alarinteiltä on löydetty kivikautisia asuin- Korutien itäpuoli rakennettiin pääosin 1990-luvun puolivä- paikkoja. Tuttuja lehtokasveja ovat kevättähtimö, kielo, sini- lissä, viimeisenä Myyrmäen suurista aluekokonaisuuksista. vuokko sekä Vantaan nimikkokasvi metsäorvokki. Ylempänä Se edustaa selvästi toisenlaista suunnittelua kuin vanhemmat jyrkänteiden suojissa on lähes luonnontilaista kangasmetsää. osat. Kadut eivät ole enää ruutukaavan mukaiset, talot ovat Vanhalle luonnonmetsälle tyypillinen lahopuun runsaus te- pienempiä ja tiheämmässä, ja toimintoja on pyritty aktiivi- kee Vaskivuoresta lajistollisesti tavallista talousmetsää rik- sesti sekoittamaan: asuinkortteliin on sijoitettu toimintakes- kaamman. Yhteys Mätäojan varren metsiin ja luhtiin vielä kus ja toimistotilaa. Ajattelutavan eroa kuvastaa kohde 8b, korostaa alueen arvoa. jossa talon seinä hieman näytösluonteisesti väistää mäntyä. 1970-luvulla mänty olisi ilman muuta väistänyt taloa. 7 Ankkalampi Uusi silta Mätäojaan ruopatun lammen yli on hyvä paikka 9 Näköala Malminkartanoon tarkkailla ”ankkoja” eli erilaisia sorsalintuja. Malminkartano on Vantaanjoen (sittemmin Mätäjoen) laaksoon liittyvä kivikautinen asutuspaikka ja Kaarelaan kylään kuulunut historiallinen puustellitila. Siitä tuli Helsingin en- 8 simmäinen ns. metsälähiöiden kauden jälkeinen esikaupunki

Tiina Kujala 1977 alkaen. Suunnittelussa palattiin perinteiseen euroop- palaiseen kaupunkiin mutkittelevine katuineen ja kujineen. Nykyään Malminkartanossa on noin 8300 asukasta. Helsinki suunnittelee uutta korkealaatuista pientaloaluetta Honka- suolle. Laakson pohjalle pian rakennettavaa Kehä II:a on suunniteltu 1960-luvulta alkaen. Osuus Matinkylästä Kiloon valmistui vuonna 2000, ja eri jatkovaihtoehdoista valittiin Myyrmäkeen suuntautuva vuonna 2003. Radan itäpuolella linjaus kulkee tunnelissa, länsipuolella pinnassa kohti Hä- meenlinnanväylää. Malminkartanon–Rajatorpan välillä käydään edelleen puolukassa ja lakkojakin löytyy. Helsingin kehitys Helsingin pitäjän nimi periytyy ruotsalaisilta siirtolaisilta 1200-luvun loppupuolelta. He nimesivät Vantaan- joen Helsingåksi kotipaikkansa Helsinglandin mukaan. Seudun tulevaisuus muuttui, kun kuningas Kustaa Vaasa perusti Vantaanjoen suulle Helsingforsin kaupungin vuonna 1550. Taustalla oli kilpailu Tallinnan hansakauppiaiden kanssa. Helsinki siirrettiin 1640 Vironniemelle, ja siihen liitettiin Töölön kylä. 1700-luvulla kaupunki kärsi ensin rutosta ja sen jälkeen venäläisten miehityksestä isoja pikkuvihassa, mutta voimistui taas Viaporin linnoitustyömaan ansiosta. Suomen sodassa 1808 lähes koko kaupunki paloi linnoituksen piirityksen yhteydessä. 4000 asukkaan Helsingistä tuli pääkaupunki 1812, jolloin alkoi myös voimakas väestönkasvu ja 9 teollistuminen. Uutta empire-tyylistä keskustaa rakennettiin, yliopisto siirrettiin Turusta 1827, tuomiokirkko valmistui 1852, ja rautatie Hämeenlinnaan avattiin 1862. Helsinkiä on laajennettu askel askeleelta, eniten vuoden 1946 ns. suuressa alueliitoksessa. Silloin pitäjä eli tuleva Vantaan kaupunki menetti kolmanneksen alueestaan, erityisesti ratojen varsiin syntyneet keskukset Malmin ja Pitäjänmäen sekä mm. Kaarelan kylän. Maailmanmaineeseen Helsinki on noussut mm. olympialaisten ja ETY-kokouksen isäntänä. Maaltamuuton yhteydessä väkiluku kaksinkertaistui 20 vuodessa, ja rakennettiin laajoja lähiöitä kuten naapurikunnissakin. Ensimmäinen metrosuunnitelma esiteltiin 1963, ja maailman pohjoisin metrolinja avattiin liikenteelle 1982. Merenrantojen vapautuminen teollisuuskäytöstä on viime vuo- sikymmeninä muuttanut kantakaupunkia. Vuonna 1966 pitäjästä kaupunkiin liitettyyn Vuosaareen on nyt val- mistumassa uusi korkealuokkainen Aurinkolahden alue. Viimeisin alueliitos Sipoosta toteutettiin pikavauhtia 2006–2008. Nykyään helsinkiläisiä on 565 000. 10 Kilterinmäki 11 Colosseum

Noin 10 hehtaarin alueelle rakennetaan 2010 mennessä 600 Rakennukset valmistuivat valtiollisen energiayhtiö Imatran uutta asuntoa. Suunnittelun pohjaksi tutkittiin myyrmäke- Voiman pääkonttoriksi vaiheittain 1979–87, suunnittelija läisten ja Myyrmäessä asioivien asumistoiveita. Toiveisiin Erik Kråkström. Toimistokolossi oli koko Länsi-Vantaan en- ja eri elämäntilanteisiin vastataan talotyyppien ja omistus- simmäisiä tämän mittakaavan taloja. Rakennukset antavat muotojen monipuolisuudella. Ympäristön viihtyisyyteen mahtipontisen vaikutelman pohjoisen suuntaan. Etelään ne on panostettu iloisen värikkäällä arkkitehtuurilla. Vuonna avautuvat vaihtelevina ja helpommin lähestyttävinä. Alkupe- 2008 valmistui Kilterinkulman autokatoksen takaseinään räiset suunnitelmat olivat vielä massiivisemmat: puolet niistä kuvanveistäjä Martti Aihan suunnittelema 150-metrinen, on toistaiseksi rakentamatta. Talon pääaulassa on Suomen kallioleikkausta muistuttava laminaattiteos, joka valaistu- abstraktin kuvanveiston uranuurtajan Raimo Utriaisen 17 na näkyy hienosti ohiajaviin juniin. Myös ulkoilupolkujen metriä korkea säleveistos vuodelta 1987. valaisu on suunniteltu huolellisesti lähimetsässä, jossa vielä Imatran Voima (IVO) oli valtion omistama vesivoimayhtiö, 60–70-luvuilla käytiin mustikassa. Alueella on tavattu Suo- jonka toiminta alkoi Euroopan suurimman kosken, Imatran- men toiseksi yleisintä lepakkoa viiksisiippaa, joka pelkää va- kosken patoamisella vuosina 1921–28. Yhtiö rakensi myös loa – siksi valaisintyyppi on valittu niin, ettei valoa heijastu valtion ensimmäisen hiilivoimalan 1932 ja ydinvoimalan 1977 10 ylöspäin. sekä maailman ensimmäisen turvevoimalan. Lisäksi se osallistui maan kantaverkon rakentamiseen ja sähköisti Suomen rataverkon. IVO:n uudenaikainen keskusvalvomo avattiin Myyrmäessä 1982. Vuosina 1998–2005 IVO oli yhdistettynä valtiolliseen öljy-yhtiö Nesteeseen. Liitosta jäi mm. uusi nimi Fortum sekä 87-metrinen Nesteen entinen pääkonttori Es- Hilkka Kemppinen poon Keilaniemessä. Nykyinen Fortum on globaalisti toimiva energia-alan monitoimiyritys, jonka palveluksessa on lähes 9000 työntekijää 200 maassa. Fortum sai vielä vuonna 2000 Vihervuosi-mitalin Myyr- mäen toimitalonsa pihakokonaisuuden hyvästä suunnittelusta ja ylläpidosta. Nykyään sen tiloissa on toimistohotelli Colosseum Business Center, jossa toimii mm. koko pääkau- Kilterinmäen taloissa on pirteitä värejä ja muotoja. punkiseudun verotoimisto. 12 As. oy Myyrpari Valmistui 2006, suunnittelija arkkitehtitoimisto Larkas&Lai- vuoksi. Laman ansiosta rakennus tuli lopulta liki kolmannek- ne. Täydennysrakennuskohde eheyttää Myyrmäen keskeisin- sen laskettua halvemmaksi. tä korttelia ja korottaa keskustan profiilia. Asuinkerrostalos- Myyrmanni oli ensimmäinen kauppakeskus, jonka pai- sa on 70 huoneistoa 9 kerroksessa ja katutasossa liiketiloja. koitus tehtiin maan alle. Rakennuksen pääakseli on suoraa jatkoa Myyrmäenraitille. Yksinkertainen rakennus muis- 13 Myyrmanni tuttaa sisätiloiltaan perinteistä pitkäkirkkoa: löytyy juhlava Myyrmäen nousu Helsingin lähiöstä Länsi-Vantaan aluekes- portaikko, korkea holvi, selkeä päälaiva ja sivulaivat, jopa vi- kukseksi kesti 20 vuotta. Sen kruunasi Suomen siihen aikaan suaalinen ristiaihe. Myyrmannissa on 120 liikettä, eli se on suurin kauppakeskus Myyrmanni, joka valmistui 1994, suun- nykymittakaavassa melko inhimillisen kokoinen. Sen asioin- nittelija arkkitehtitoimisto Innovarch. Toteutus lykkääntyi tialue ulottuu Vantaan rajojen yli Helsingin puolelle ja toisaal- ensin moninaisten valitusten ja sitten 90-luvun alun laman ta kauas maaseudulle.

11 Myyrmannin pommi Myyrmannissa räjähti pommi 11. lokakuuta 2002. Räjähdyksessä kuoli 7 ihmistä ja kymmenet haavoittuivat. Turma oli tuhoisin sitten Lapuan patruunatehtaan räjähdysonnettomuuden, jossa kuoli 40 ihmistä vuonna 1976. Pommin tekijäksi osoittautui vantaalainen 20-vuotias kemianopiskelija, jolla ei ollut yhteyksiä ääriliikkeisiin. Tekijä kuoli räjähdyksessä. Räjähdys järkytti uhrien omaisten ja ystävien lisäksi koko Suomea ja muuta maailmaa - vuoden 2001 terrori-iskut olivat tuoreessa muistissa. Vantaan kaupungin kriisipuhelimeen tulvi soittoja. Pääkaupunkiseudun kouluissa järjestettiin kriisiryhmiä. Myyrmannin luo tuotiin satoja kynttilöitä, muistojumalanpalveluksessa oli läsnä korkein valtiojohto ja koko maassa suruliputus. Monet lahjoittivat rahaa uhrien tukitileille, ja Veripalvelussa oli ruuhkaa vapaaehtoisista luo- vuttajista. Tapaus herätti laajan keskustelun Internetin sisällöstä ja valvonnasta, olihan pommintekijä saanut tietonsa netti- foorumeilta. Myös tekijän henkilöllisyys selvisi ensimmäisenä juuri netissä. Kauppakeskus suljettiin korjausten vuoksi kahdeksi viikoksi. Paikalle ei haluttu muistolaattaa tai -merkkiä.

11 12 Antti Tuominen 14 Myyrmäen tori = Paalutori 16 Myyrmäenraitti Aluekeskuksen suunnittelukilpailun vuonna 1973 voitti ruot- Kilometrin mittainen Myyrmäenraitti ulottuu Myyrmannilta salainen arkkitehtiryhmä ehdotuksella, jossa keskustoria Uomatielle, lähes kirkon kulmalle saakka. Raitti aukioineen ympäröivät rakennukset kolmelta suunnalta ja neljännellä on on aluekeskuksen tärkein kevyen liikenteen reitti. Sen varrel- vehreä mäkikumpare. Öljykriisi ja sitä seurannut lama sekä le sijoittuvat kulttuuri- ja kaupalliset palvelut, liikuntapaikat, erilaiset kiistat viivyttivät asemakaavan laatimista niin, että koulut ja kerhotilat. Raitilla on useita ympäristötaideteoksia se hyväksyttiin valtuustossa vasta 1976. Toteutus ei myöskään ja nuorison taideprojektien tuottamia installaatioita. Myös ole sujunut aivan suunnitelman mukaan. Kirkko ei koskaan tunnelit on otettu haltuun: Vaskivuorentien alikulussa on tullut Vaskivuorentien reunaan, työpaikkarakentaminen on pyynnöstä tehtyjä graffitipiissejä vuodelta 1995. Uomatien viipyillyt ja torin reunalla on yhä edelleen väliaikainen pai- kolmeen alikulkuun tilattiin perusparannuksen yhteydessä koitusalue. Tilannetta on parantanut Kilterin koulun valmis- Paula Holopaisen sekatekniikkatyöt Kotipesä, Noppa ja Mi- tuminen, vaikka rakennus kääntääkin kylkensä torille päin. nos vuonna 1996. Myyrmäenraitin kulunut pinnoite on äskettäin uusittu 15 Liesitori ja Isomyyri osana raitin perusparannuksen yleissuunnitelmaa 2006– Kauppakeskus Isomyyri avattiin 1987. Liesitorin uudistus 2015, jonka mukaan uusitaan katukalusteet ja pinnoitteet, 13 suunniteltiin samassa yhteydessä, mutta se toteutui vasta lisätään valaistusta ja istutuksia ja järjestellään aukioiden 2003 uuden palvelutalon rakentamisen myötä. Vanhusten oleskelualueet paremmin. Liesitorin lähiympäristö erottuu Palvelutaloyhdistyksen palvelutalossa on 64 omatoimisen edukseen raitin varrella. asumisen huoneistoa. Isomyyrissä on 25 liikettä sekä Vantaan tanssiopiston toimitila ja 3. kerroksessa kaupungin monitoi- 17 Urheilutalo mitila Arkki sekä lasten ja nuorten palvelupiste NOA. Torin Myyrmäen Urheilutalossa on palloilusali, painitilat, voimai- siisteyttä ei rajoita ainakaan roskisten puute: roskakoreja on lutila ja voimistelusaleja sekä uimahalli, jossa on 25 metrin näköetäisyydellä yhteensä 27 kappaletta. allas. Peruskorjauksen yhteydessä vuonna 2002 käytettiin yksi prosentti budjetista kahden tilataideteoksen hankintaan kuvanveistäjä Aarne Jämsältä. Jämsän töissä värikartta yh- distyy vahvaan materiaalin tajuun. Uima-allashuoneen pää- tyseinässä on veden valtavuudesta muistuttava rantaviiva. Se muodostuu valkobetonista ja 80 pyöreäksi hiotusta kivestä. Terapia-altaassa on alumiininen kasvoreliefi. Kahvilaan ja tanssisaleihin vievässä portaikossa kulkijoita tervehtivät nyt moniväriset Oliot. Ulkona voi pelata mm. tennistä. Alue on suosittu nuorison hengailupaikkana. Viereiset 10–12-kerroksiset asuinkerros- talot ovat Myyrmäen suurimpia taloyhtiöitä. Ne rakennettiin entiseen sorakuoppaan, johon piti alun perin tulla toimisto- taloja. Ravintola Lunalla oli takavuosina pääkaupunkiseudun paras kesäterassi Delfiiniaukiolla; asia todettiin City-lehden äänestyksessä.

18 Vaskivuoren lukio Kaivokselan yhteiskouluna aloittanut koulu siirtyi uuteen

ajanmukaiseen rakennukseen Myyrmäkeen 1970, suunnitte- Antti Tuominen lija arkkitehtitoimisto Osmo Sipari. Peruskoulu-uudistukses- sa 1977 yhteiskoulu jaettiin Myyrmäen yläasteeksi ja lukioksi. 14 Lukio yhdistyi Vantaanjoen musiikkilukion kanssa ja niistä muodostui Vaskivuoren lukio vuonna 1996. Peruskorjauk- 20 Myyrmäen kirkko sessa ja laajennuksessa 2004–07 koulu sai mm. 800 m2:n Valmistui 1984, suunnittelija akateemikko Juha Leiviskä. lisärakennuksen. Runsaasta 900 oppilaasta 120 on musiik- Kirkko on kansainvälisesti tunnettu arkkitehtuurinähtävyys. ki- ja tanssilukiossa. Lisäksi koulussa on medialinja ja laaja Se on saanut vaikutteita Etelä-Saksan barokkikirkoista, vaik- kieliohjelma. Koulu tuottaa alueelle kulttuurielämyksiä kuten ka muotokieli on täysin nykyaikainen. Itäinen julkisivu avau- konsertteja ja vuosittaisen suurmusikaalin. tuu pieneen metsikköön, länsipuoli muodostaa suojaavan muurin junaradan suuntaan. Sisätiloissa valo on keskeisessä 19 Taidetalo Toteemi roolissa. Kirkkosaliin mahtuu 450 henkeä. Kangasalan urku- Lastenkulttuurin keskus aloitti toimintansa 1987, sitä en- rakentamo on valmistanut 36-äänikertaiset urut. nen rakennuksessa toimi Myyrmäen ensimmäinen kirjasto. Myyrmäen kirkko on Vantaankosken seurakunnan pää- Veikko Eskolinin tilataideteoksen Aallot lahjoitti Puolimatka kirkko. Seurakunta perustettiin Länsi-Vantaan lähiöiden vuonna 1975. Aukion kunnostus on Myyrmäen raitin perus- rakentamisen yhteydessä vuonna 1966. Sen alue ulottuu Van- parannussuunnitelmassa vuorossa vuonna 2009. taan pohjoisrajalle saakka. Jäseniä on nykyään 29 000. 15

Vantaan kaupunginmuseo Akateemikko Juha Leiviskä suunnitteli myös Myyrmäen kirkon valaisimet, jotka muistuttavat öljylamppuja.

21 Louhela Vuodesta 1988 alueella on toiminut Louhelan huollon ylläpi- Louhelan rakensi Kaivokselan toteuttanut Puolimatka vuo- tämä Louhela TV, jonka kaapeliverkossa näkyvät normaalit sina 1965–68. ”Maistereiden Louhelana” mainostettuun pie- kanavat sekä muutama satelliittikanava. Digitaalisia lähetyk- neen lähiöön muutti parituhatta asukasta. Oma ostoskeskus siä on välitetty vuodesta 2003. Lisäksi verkossa on mahdolli- avattiin 1967 ja juna-asema 1975. Ostarin edustalla toimi suus lähettää tiedotteita. Vuosina 1991–2002 lähetettiin myös alkuvuosina vilkas viikonlopputori. Sittemmin palvelut ovat omaa louhelalaista ohjelmaa Wanda Videonet ry:n toteutta- siirtyneet pääosin Myyrmäen keskustaan. Louhelassa on ny- mana kaikkiaan 300 tuntia. Yhdistyksen aikaansaannoksiin kyään noin 1200 asukasta. kuuluu myös kaksi pitkää elokuvaa. Rakennusliike A. Puolimatka Armas Puolimatkan 1947 perustama rakennusliike oli Suomen ensimmäinen teollinen rakentaja. Se kehitti elementti- menetelmänsä nimenomaan Kaivokselan ja Louhelan toteutuksessa sekä rakensi tänne myös pääkonttorinsa kunnes siirtyi Myyrmäkeen. Puolimatka oli mukana monissa Suomen lähiöiden aluerakentamissopimuksissa sekä mittavissa projekteissa ulkomailla, erityisesti Neuvostoliitossa. Hankkija osti yhtiön 1985, mutta joutui laman myötä pian kon- kurssiin. Puolimatka päätyi Kansallis-Osake-Pankin kautta Meritalle ja edelleen osaksi ruotsalaista NCC:tä. Entinen pääkonttori Louhelassa toimii nykyisin työväenopistona.

22 Myrbacka Vanhoissa kartoissa mäen nimenä on Myrbacka, jonka alku- tekivät Helsingin maalaiskunnan kanssa aluerakentamisso- osa tarkoittaa rämettä. Kallio nouseekin Mätäojan yläjuok- pimuksen. Rakentaminen eteni nopeasti. Uomatien varret sun rämemaisemasta. Pohjoispuolen notkelman takaa alkaa valmistuivat kahtena seuraavana vuonna, ja kohta edettiin jo Martinlaakso. Virtatien yli Vaskivuorentielle saakka. Sen pohjoispuoli valmistui 1971–73, Ojahaanpolun varret 72–74 ja Jönsaksentien 23 Myyrmäen aloituskortteli itäpuoli 75–78. Sen jälkeen vauhti on tasoittunut, mutta ra- Myyrmäen rakentaminen aloitettiin pohjoisesta. Ensimmäi- kentaminen jatkuu edelleen. nen talo valmistui Vaahtorinteeseen elokuussa 1969. Sen Uomatien varressa toimii yhä korttelikauppa Myyrvalinta rakensi Laaturakenne, joka oli hankkinut omistukseensa pienellä ostarilla, joka valmistui 1972 Ilpo Hälvän suunnitte- neljäsosan tulevan Myyrmäen maista. Toinen neljännes oli lemana. Suur-Helsingin Osuuspankilla ja loput Puolimatkalla. Nämä 24 Leikkipuisto Aluerakentaminen Kuohupuiston leikkipuisto avattiin 1974 palvelemaan lä- Kun suuri maaltapako alkoi 1960-luvulla, rakennusteol- hikortteleiden uusia asukkaita. Aluksi siellä oli kaupungin lisuus oli juuri sopivasti oppinut soveltamaan liukuhih- puistotäti ja välillä yksityinen päiväkerho. Vuodesta 1994 se natuotantoa betonielementteihin. Nousukauden hengessä on ollut kunnallisen perhepäivähoidon käytössä. Perhepäivä- ajateltiin, että muuttajille rakennetaan uusiin esikaupun- hoitajat työskentelevät kotonaan pienen lapsiryhmän kanssa keihin nopeasti asuntoja, jotka voidaan tarvittaessa vaik- ja tuovat nämä puistoon ulkoilemaan. Perhepäivähoito on ka purkaa, kun ne alkavat rapistua. katoavaa kulttuuria. Parhaimmillaan Myyrmäessä oli jopa 30 Helsingin ympäristön maalaiskunnat ja kauppalat ei- perhepäivähoitajaa. Nyt riittävän isojen asuntojen hinnat ovat vät olleet valmistautuneet nopean kasvun vaatimaan kaa- nousseet, ja toiminnasta on tullut taloudellisesti haastavaa. voitukseen ja kunnallistekniikan toteutukseen. Aluera- Leikkipuiston pihalla on Viipurin rapakivinen siirtolohka- kentaminen ratkaisi ongelman: maanhankinta, rahoitus, re. Se on kellunut paikalle jäävuoren sisällä viime jääkauden suunnittelu, rakentaminen ja asuntosäästäminen nipu- jälkeisessä järvessä. tettiin yhteen, osittain kuntien päätöksenteon ohi. Valtion 25 Professorien talo ohjauksessa haettiin asuntotuotantoon tehokkuutta ja ta- 17 loudellisuutta sarjallisuuden ja ruutukaavan avulla. Myös Rakennuksen kutsumanimi johtuu siitä, että talon asuntoja arkkitehtuurissa ajan arvot olivat vastakkaiset 50-luvun markkinoitiin erityisesti Helsingin yliopiston henkilökunnal- vaihtelevalle ja ympäristöön mukautetulle suunnittelulle, le. jota vielä Kaivokselassa on näkyvissä. 26 Uudet rivitalot Lähiörakentamisen kulta-aikaa oli 1960–70-luvun vaihde. Sen jälkeen rakentaminen on painottunut valmiin Valmistuivat 2000, suunnittelija arkkitehtitoimisto Brunow kaupunkirakenteen sisään. Myös hankkeiden toteutusta- & Maunula. Myyrmäessä harvinaiset rivitaloasunnot ovat pa on muuttunut niin, että kunnat ohjaavat jälleen kaa- 2-kerroksisia ja niissä on omat pienet pihat. voitusta ja rakentamista. Vanhoja lähiöitä ei ole purettu, 27 Huddingen puisto vaan taloja on alettu kunnostaa. Suomessa on kaikkiaan noin 300 lähiötä, joissa asuu miljoona ihmistä. Ensim- Vantaalla on yhteensä 13 ystävyyskaupunkia Pohjoismaissa, mäinen lähiöissä syntynyt sukupolvi on aikuistuttuaan Keski-Euroopassa, Israelissa, Venäjällä ja Kiinassa. Ruotsin jopa alkanut hakeutua takaisin kotiseudulleen. Huddinge ollut Vantaan ystävyyskaupunkina vuodesta 1951. Se sijaitsee noin noin 15 kilometriä Tukholman keskustasta etelään. Asukkaita on noin 88 000, ja monilla on suomalaista 30 Myyrmäen urheilupuisto sukujuurta. Huddingessa on Pohjoismaiden suurin sairaala. Puistossa on mm. Pohjola-stadion, Myyrmäki-halli ja uusi Vantaalla Huddingen puistossa on mm. lehtikuusia sekä ko- EnergiaAreena sekä kaksi jäähallia ja täysimittainen yleis- risteomenapuita, joiden hedelmät ovat syötäviä. urheilukenttä. Urheilupuiston monipuoliset harjoittelu- ja harrastusmahdollisuudet ovat koko pääkaupunkiseudun käy- 28 Kilterin koulu tössä. Perustettiin Myyrmäen keskikouluna 1975. Aluksi koulu toimi Urheilutalon kerhohuoneissa, opettajainhuoneena oli ui- 31 Vesitorninmäki mahallin tarkkaamo. Seuraavana syksynä koulu pääsi parak- Koko Länsi-Vantaata palveleva Myyrmäen vesitorni valmistui keihin Virtatielle. Peruskouluun siirtymisen myötä koulun 1973. Sen vesisäiliön tilavuus on 4500 kuutiota ja 47-metri- nimi muuttui Kilterin kouluksi 1977. Koulurakennus avautuu sen tornin korkeus merenpinnasta 101 metriä. Tornin ympä- viereisen metsikön suuntaan. Se valmistui 1989, suunnitteli- rillä on keto sekä reheviä lehtoja, joissa valtapuina ovat koivu, jat Reijo Perko, Simo Rautamäki ja Nils-Erik Öhrnberg. Kou- kuusi ja haapa. Vaateliaita lehtolajeja ovat pähkinäpensas, lun katolla on Killi-kissaa esittävä viiri. Killi asui vanhassa näsiä ja lehtokuusama. Kosteammassa itäosassa kukkivat ke- omakotitalossa tontilla eikä osannut muuttaa pois, kun talo väällä mm. kevätlinnusilmä, valkovuokko, kevätlehtoleinikki 18 purettiin koulun alta. Kilterissä on nykyään 490 oppilasta ja kielo. Metsässä viihtyvät mm. pöllö ja palokärki. 7.–9. luokilla. Toiminta on oppilaskeskeistä. Vesitorninmäen sivuitse kulkee noin 80 km pitkä ulkoilureitti, ”Reitti 2000”, joka alkaa Helsingin Laaksosta ja ulottuu 29 EVTEK Vantaan ja Espoon kautta Vihdin Salmiin. Valmistui 1988, suunnittelija Pekka Salminen. Espoon–Van- Talvisin mäkeä kiertää kaupungin ylläpitämä päälatu, jota taan teknillinen ammattikorkeakoulu perustettiin teknillise- pitkin pääsee hiihtämään länteen Linnaisiin ja sieltä edelleen nä oppilaitoksena vuonna 1985 ja vakinaistettiin monialai- Leppävaaraan, pohjoiseen Petikkoon, Keimolaan ja Luukkiin seksi ammattikorkeakouluksi ensimmäisten joukossa 1996. saakka, sekä itään Helsingin keskuspuistoon. Kaikkiaan Van- Myyrmäessä toimivat liiketalouden ja tekniikan koulutusalat. taalla on 250 kilometriä ulkoilu- ja latureittejä. Opiskelijoita on noin 1900. Syksyllä 2008 EVTEK ja Helsin- gin ammattikorkeakoulu Stadia yhdistyivät pääkaupunki- seudun innovaatioammattikorkeakoulu Metropoliaksi. 32 Jokiuoman puisto Vantaan hienoimmaksi mainittu puisto on varsinkin nuorison suosikkipaikka. Takavuosina koululaisten jameissa Jo- Tiina Kujala kiuomassa tarvittiin välillä poliisiakin, mutta nykypolvi juhlii rauhallisemmin. Järjestystä puistossa valvoo Juha Mennan jämerä maaveistos Ukon kirves vuodelta 1996. Puiston kupeessa on Haltiatien matonpesupaikka. Matto- jen peseminen laitureilla on perinteinen suomalainen askare, jota ulkomaiset turistit jaksavat ihmetellä mm. Helsingin Kaivopuistossa. Pesuaineen huuhtoutuminen vesistöön rasittaa ympäristöä, joten puuha on siirretty maalle rakennetuille matonpesupaikoille. Ne ovatkin hyvin suosittuja kesäisin. Jokiuoman puisto. 33 Ammattiopisto Varia Vantaan ammattiopisto Varian Ojahaan toimipiste on enti- 19 nen Myyrmäen ammattikoulu, jonka perustaminen sinetöi- 34 Abrams ja Husbacka tiin aikanaan juhlapäätöksenä Vantaan kaupunginvaltuuston Kårbölen (Kaarelan) keskiaikaisen kylän kantatiloista maan- ensimmäisessä kokouksessa. Oma koulurakennus valmistui viljelyskäytössä ovat säilyneet ainoastaan Pohjois-Kaarelan- 1984. Martinlaakson kuuluisimmat kilpa-autoilijat Mika tien naapurukset Abrams ja Husbacka. Ne mainitaan nimel- Häkkinen ja Mika Salo ovat ammattikoulun oppilaita. Nykyi- tä jo 1540-luvun asiakirjoissa. Kumpareella on kivikautisen nen Varia tarjoaa sähkötekniikan, matkailun, ravitsemus- ja asutuksen merkkejä ja muinaisjäännöksiä. Abrams on ollut talousalan sekä sosiaali- ja terveysalan toisen asteen amma- saman suvun hallussa jo vuodesta 1687. Nykyinen pääraken- tillista koulutusta. Lisäksi järjestetään perusopetuksen li- nus on vuodelta 1920. Tilukset on myyty vaiheittain asun- säopetusta (ns. kymppiluokka). Opiskelijoita Ojahaassa on torakentamiseen, viimeisenä Vaskipelto 1980-luvulla. Hus- kaikkiaan noin 500. backa Pohjois-Kaarelantien eteläpuolella on ollut nykyisen omistajasuvun hallussa vuodesta 1724. Myös sen tilukset on lohkottu ja myyty, ja vanha päärakennus purettu. Uudempi päärakennus pihapiireineen on nyt jäämässä Kehä II:n alle. 20

KAIVOKSELA Tiina Kujala Kaivoksela

Polun pituus noin 3 km

Johdanto Mätäojan laakson reunaharjanteelle, Silvolan kaivoksen ja sä yksityinen lääkäriasema. Kaivokselan ostoskeskus palveli historiallisten maatilojen tuntumaan sijoittuva Kaivoksela aluksi myös Louhelaa ja kasvavaa Myyrmäkeä, jopa Martin- oli aluerakentamisen ja asuntosäästämiseen pioneerikoh- laaksoa. Myyrmäen aluekeskuksessa ei ollut vuosikausiin de ja Helsingin maalaiskunnan ensimmäinen varsinainen omaa kauppakeskusta ennen kuin Myyrinpuhos avattiin kerrostaloalue. Sen leimaa-antava piirre on professori Olli 1975. Vasta Isomyyri 1987 ja viimein Myyrmanni 1994 yhdes- Kivisen rakennuskaava, joka edustaa teollisen lähiörakenta- sä laman kanssa lähes tyhjensivät Kaivokselan ostarin. Se on misen alkuvaihetta. silti yhä toiminnassa. Enimmillään Kaivokselassa on ollut 5137 asukasta Ostarin jo hieman rapistuneet matalat rakennukset ja 21 vuonna 1971. Viime aikoina pääluku on pysytellyt vajaassa avoin aukio muodostavat rauhallisen suvannon kaupungin- 4000:ssa. Käynnissä on sukupolvenvaihdos: uusia asukkai- osan keskelle. Kokonaisuus on luokiteltu A2-luokan kohta tulee vuosittain noin 600. teeksi, jonka suojelukelpoisuus ja -laajuus täytyy selvittää tarkemmalla inventoinnilla. Pohjoispuolella sijaitsee matala liikerakennus, jonka 2004 tulipalossa tuhoutunut pohjoispää 1 Kaivokselan ostari on purettu. Säilynyt osa on kunnostettu. Uusi asuintalo val- Lähiöiden ideana oli yhdistää kaupunkielämän mukavuudet mistui palaneen osan paikalle vuonna 2008. luonnonläheiseen elämään. Lähipalvelut tuotiin kävelyetäi- Alun perin Kaivokselaan piti tulla metroyhteys Helsin- syydelle kaikista asunnoista. Kaivokselan ostoskeskus avasi gistä, asema olisi tällöin ollut ostarin eteläpuolella. Suur- ovensa jouluna 1962 ja valmistui lopulliseen kokoonsa 1965, Helsingin kasvuennusteiden osoittauduttua ylimitoitetuiksi yhtenä pääkaupunkiseudun suurimmista. Myymäläpaikoista ei näitä suunnitelmia kuitenkaan toteutettu. Vantaan uudessa käytiin tiettävästi kova kisa kaupan keskusliikkeiden välillä, yleiskaavassa paikalla on varaus poikittaisen joukkoliiken- joita oli siihen aikaan neljä. Muita palveluita olivat pankit, teen runkoväylälle, joka voisi olla vaikkapa seudullinen pika- kirjakauppa, kenkäkauppa, vaateliike, lelukauppa ja vieres- raitiotie Jokeri II. Kaivokselan rakentaminen Kun paikalliset maanomistajat olivat teettäneet rakennuskaavan ja pohjavesitutkimuksen, he möivät 50 hehtaaria maata rakennusyhtiö Puolimatkalle vuonna 1960. Maalainan järjestivät Postisäästöpankki ja Helsingin Työvä- en Säästöpankki johtajinaan Teuvo Aura ja Mauno Koivisto. Asuntosäästäjien lainoituksen järjestivät samat pankit. Säästöaika oli silloin kaksi vuotta ja laina-aika neljä. Professori Olli Kivisen vuonna 1961 laatima väljä ja linjakas Kaivokselan asemakaava jatkaa Tapiolassa ensi kertaa toteutettua modernin metsäkaupungin ideaa. Se edeltää Kivisellä samaan aikaan työn alla ollutta Pihlajamäkeä. Molemmat ovat nousseet kansainvälisesti merkittäviksi arkkitehtuurikohteiksi. Kaivokselan kaikki alkuvaiheen rakennukset suunnitteli turkulainen professori Aarne Ehojoki. Koko alueen kunnallistekniikoineen, kirkkoineen ja kouluineen rakensi Puolimatka vuosina 1962–67. Silloisen 22 lain mukaan maalaiskunnissa rakennuskaavoitus oli maanomistajan asia, mutta kunnallistekniikka olisi ollut kunnan vastuulla. Sen toteutukseen näin laajassa mitassa ei kuitenkaan ollut varaa eikä haluakaan, joten kunnanisien ja valtiovallan suostumuksella hieman rakennuslakia venyttäen siirrettiin näiden toteutus rakennusyhtiölle. Rakenta- minen oli jo pitkällä, kun valtuusto pääsi siunaamaan sopimuksen vuonna 1964. Aluerakentamisesta muodostui nopeasti maan tapa. Voimistuvan maaltapaon oloissa kohteista sopiminen kes- kittyi puoluesidonnaisten rakennusliikkeiden ympärille. Yhdessä elementtitekniikan yleistymisen tämä kanssa johti rakennustyylin muuttumiseen. Myös kaavoituksessa siirryttiin ruutukaavaan sidottuun ns. kompaktikaupunkiin. Tapiola, Kaivoksela ja Pihlajamäki yhdessä asuntosäästäjien itse rakennuttaman Vuosaaren kanssa jäivät aikakautensa harvoiksi laajemmiksi edustajiksi pääkaupunkiseudulla. 2 Kaivokselan ensimmäiset kerrostalot Keskeisen Louhijanpuiston reunalle valmistui yhdeksän yksiportaista tornitaloa vuonna 1963. Ne toimivat vastapainona alueen reunamien pitkille muurimaisille taloille. Yhdessä nämä muodostavat harjua pohjoiseen ja etelään seuraavan sommitelman. Kaavoittaja Kivinen olisi halunnut osoittaa keskustaan vielä korkeampiakin torneja, mutta seutukaavaliiton yliarkkitehti, le- gendaarinen Otto Flodin vastusti niitä ehdottomasti eikä hänen kanssaan ollut tinkimistä. Viime vuosina on ollut käynnissä julkisivujen ja parvekkeiden sekä muun talotekniikan kunnostuskierros.

Vantaan kaupunginmuseo

23 rtinlaaksontie Ma 32 200 m VANTAANLAAKSOON 17 MARTINLAAKSOON a 16 15 ätäojä a M 18 22 31 21 Eräkuj KAIVOKSELAK V

aivosrinteenkaivosri Kuohukuja V Uomakuja ANT

aahtokuja

Ka K K K K

a 8 a

i i

20 i

v v v v v v v o 7 AANLAAKSONTI LLOOUHELUHELA nt e s r in 14 Oj te Uomati e Uomarinne ahaan V Kuohurinne n Uomatie j. Myyrmäenr 6 t Vetokuja aahtorinne 9 ie 12

HÄMEEN polk

23 Ka 13 NorokujaNorotie Silvola

19 5 10ivokselantie Vantaanjoki Noro polku u Louhelanti

EEN E 24 aitti 11

19 Myyrmäen Ra 20 4

appavuorentie Ojahaanp e

LINNANLI VÄ toti

Pu tousrinne Virtatie Ve e 22 21 NN 25 MYYMÄEN JA KAIVOKSELAN 18 Kaivostie AN KAUPUNKIPOLUT

Ojahaanti K

. 26 tie

e aivok Putouspolku i

VÄ in Polku 17 33 Ä 24 s ntopolku YLÄ Suva e

e VA lant 3 Helsingin ja

OjahaanrOjahhaaa . Ä SKI ivosvoud Vantaan raja VUORENTIE 2 ie MYYRMÄKI Ka Vaskivuorentie 1 Maastoreitti 30 16Isomyyri P

Ar15kki JÖNSAKSENTIE LöyLö döstie Liesikuja Kahvila

ntie 24 jä 5 ki koulu Löydöspolku Portaat e 28 2 3 23 t 4 p. n 1 n uku 14 Ru KILTERI Kilterinraitti 6 e v 27 Iskostie i Saapasmaasto k n 13 Jönsaksenkuja o VAPAALAAN Myyrmanni k U Näköala 12 Solkipolku RAJATORPANTIE Le iritie

Solkikuja e Jyrkkä 29 8b i 11 t 7 V a n sk a Kilterinkaari 8a ipe l Korutie llontie e r Yhteyspolku a

K 34 a Juna-asema

h MALMIN- 10 n a KARTANOON 9 V e

rtinlaaksonti Ma IE NT KEHÄ III LÄ oja 17 KY N Mätä 16 I MARTINLAAKSO 18 15 T 17 R 19 LOUHELA A

M tinlaaksoon VA

Mar N Eräkuja 8 TA NiittäjäntieVaristo 7 ANLAAKSONTIE V 19 a 16 r 14 i s t Uomatie

o 18 Pellas 9 6 Aitanpo Uomatie HÄMEENLINNANV Vetokuja

n rras 12 ti e i 13 ie 16 k 15 ä 5 at V Lo Silvola v aristonti m

i uhelantie 10

Suo t 20 helantiehelan 19 h R

Myyrmäen Myyr 11 aappavuo Lu 21 tiet 20 ie totie

e rmäentie Ve htitie ViV rtatieatiee Lu VAPAALAN 4 12 KAUPUNKIPOLKU 22 ivostieKa r 18 tie ti e Ka 14 e 26 iv ntie okselantie

ÄY VIHDINTIE Kaavinti Polku e Naulati 17 KAIVOKSELA e LÄ Helsingin ja VASKIVUOR 3 13 MYYRYYYRRMÄMMÄKIKI Kierretie11 Vantaan raja 25 2 uolutie 166 23V 22 Vaskskivivuoivuorentieorentrenntie Maastoreitti ENTIKaEivosvoudinti1 e e KKaauppakeskusuppakkeeskus

10 V K a Isomyyriri 151 V a p Kahvila a ir Tepaalanti aa nha nha ak rä a K u Va tie j l j u a 3JÖNSAKJÖNSA i a 24 4 e k n 14 1 2 r H ti Portaat r es e

e ä v

m 8 r 28 t A ie 7 Ki Pähkinärinne e 25 KaKauppakeskusuppakeskuuss KSK 9 S e 133Saapasmaasto

n ENTIEN k Myyrmäkeen Pä y6 VAPAALA MyMyyrmanniyrmannimanni

lä TIE hk n Rajatorppa Höylätie 12 Näköala E t i inärinteentie e 5 e RARAAJJJAAATTTORPAANTIENTIE 3 26 Jyrkkä8b 4 paalantie 27Nuijati 1111 1 e Va 2 KiltKilteerinkrinkaari Yhteyspolku

Rajatorpanti 101 Juna-asema RA 200 m JAT ORPANTIE 28 29 Malminkartanoon 3 Sarlin 5 Funkiksen ihanteet Kaivokselassa Perustettu 1932, edelleen saman suvun omistama suomalai- Funktionalismi liitetään Suomessa yleensä 1930–40-luvun nen perheyritys. Diplomi-insinööri Erik Sarlin aloitti Helsin- arkkitehtuuriin. Lähiörakentamisen alkuvaiheessa Kaivokse- gin keskustassa konealan laitteiden maahantuojana, mutta lassa toteutuivat vielä funktionalistiset ihanteet. Korostettiin siirtyi pian itse valmistamaan ja kehittämään niitä. Kone- valoa, väljyyttä, avointa tilaa ja rakennusten sijoittelua luon- paja siirtyi Helsingistä Tikkurilaan vuonna 1946 ja edelleen toon maaston muotoja myötäillen. Myös rakennusten väritys Sillböleen 1951. Vähitellen yrityksen koko toiminta siirtyi haluttiin keveäksi. Korttelit eivät muodosta suljettua tilaa, ja uudenaikaiseen Kaivokselaan. Pääkonttori valmistui 1966, autolla pääsee joka paikkaan joskin pysäköinti haluttiin jär- suunnittelija Kaj Englund. Kokonaisuus on arvioitu arkki- jestää pois pihoilta. Maisemallisesti rakennukset ovat kehys, tehtuuriltaan ansiokkaaksi. Paikalla muurattu tiilipinta tuo jota vasten puut ja metsä hahmottuvat ohikulkijalle. Toisaalta vanhanajan lämminhenkisyyttä muodoiltaan selkeään ja asi- tavoitteena oli tarjota jokaisesta asunnosta yksilöllinen näkö- alliseen rakennukseen. ala luontoon. Kaivokselan asuinrakennukset ovat kuitenkin Tunnustuksena Suomen teollisuuden hyväksi tekemäs- säännöllisessä suorakulmaisessa koordinaatistossa, johon tään työstä Erik Sarlin nimitettiin elinaikanaan sekä vuori- tukeutuvat myös lamellitalojen 45 asteen kulmat. neuvokseksi että kunniatohtoriksi. Nykyään Sarlin-ryhmä on 26 laaja-alainen prosessi- ja automaatiotekniikan ratkaisujen 6 Lähipalvelut toimittaja sekä Pohjoismaiden johtava teollisuuden lämpökä- Lähiöt perustuivat toimintojen erottamiseen kaupunkiraken- sittelytekniikan kehittäjä. teessa: työ, liikenne, asuminen ja virkistys keskitettiin omille alueilleen. Niinpä asuinalueille tuotiin asumiseen liittyvät 4 Kaivokselan koulu palvelut: neuvola kerrostalon päädyssä ja seuraavassa kort- Ennen koulun rakentamista Kaivokselan uudisasukkaat kulkivat telissa Helsingin osuuskaupan myymälä. Sittemmin näitä on Kivistön kansakouluun. Kaivokselan koulu aloitti 1964 vuokra- säästösyistä keskitetty suurempiin yksiköihin. tiloissa, oma talo saatiin 1966. Se oli valmistuessaan Helsingin maalaiskunnan uusin ja ajanmukaisin koulurakennus. Muusta Kaivokselan rakennuskannasta poikkeava opettajien talo koulun pohjoispuolella valmistui viimeisenä Kaivokselan vanhoista kerrostaloista vuonna 1967. Nykyinen 460 oppilaan ala-aste pai- nottaa musiikin ja kielten opetusta. Koulussa on mm. englannin- kielinen kielikylpyluokka. 7 Vehreät sisäpihat Kaivokselan asuinkorttelien avoimet sisäpihat suunniteltiin vehreiksi. Vehreys tuotti iloa suurten ikäluokkien lapsille Tiina Kujala - sekä vastakohdan Helsingin kantakaupungin sodanjälkei- selle ankeudelle ja ahtaudelle. Pihojen muodon ratkaisi nau- hamaisten lamellitalojen sijoittelu, jossa kaavoittaja Olli Kivi- sen esikuvana olivat Suomenlinnan bastionit. Aarre Ehojoki suunnitteli talot säästösyistä yksinkertaisemmiksi kuin Kivi- nen oli toivonut, mutta korttelipihojen vehreyteen professori oli jälkeenpäin oikein tyytyväinen. Sittemmin tilaa on paikoi- tellen otettu pysäköintikäyttöön. Pihojen puulajeja ovat mm. sembramänty, saarni, riippakoivu ja kotipihlaja.

8 Jääkauden merkit Pieni siirtolohkare on kulkeutunut tänne viime jääkauden 27 jälkeen Baltian jääjärvessä ajalehtineen jäävuoren mukana. Ylempänä kalliossa näkyy jään raapimia jälkiä peruskallion pinnassa. Kiviaines on noin 1900–1800 miljoonaa vuotta vanhan svekofennisen vuorijonon juurta. Jopa muutaman kilometrin korkuiset vuoret ovat aikojen saatossa kadonneet rapautumisen ja useiden jääkausien kuluttamina. Viimeisin jääkausista kesti noin 100 000 vuotta. Maankuori on vielä lommolla kolmekilometrisen jäävaipan jäljiltä ja kohoaa siksi nykyäänkin, noin kaksi millimetriä vuodessa. Vielä 8000 vuotta sitten Kaivoksela oli Litorina-meren sisäsaaristoa, jossa ainoastaan korkeimmat kohdat pilkistivät saarina vedestä. Pian paikalle saapui kivikautinen ihminen. Kaivoksela-seura pystytti vanhan kilometritolpan uudelleen. 9 Vesitorni 11 Are oy Kaivokselan korkein kohta on 54 metriä nykyisen merenpin- Vuonna 1938 nimen Are ottanut Keski-Suomen Sähköliike nan yläpuolella. Vesitornin ja sen jakeluverkostot rakennutti yhdistyi 1995 turkulaisen Onnisen lämpöyhtiön ja sähköliike itsenäinen Kaivokselan Vesi Oy vuonna 1965. Pohjavettä saa- K. Maisosen kanssa. Näin syntyi yksi Suomen johtavista talo- tiin syvistä pohjavesikaivoista Vetokannakselta. Kaivoksela tekniikan ja korjausrakentamisen palveluyrityksistä. Toimis- kytkettiin Vantaan verkkoon vuonna 1985, kun vedestä löy- totalo valmistui 2001, suunnittelija Paula Jaatinen. Rakennus tyi värihaittoja aiheuttavaa mangaania. Samalla yhtiö siirtyi edustaa onnistuneesti aikansa kansainvälistä pääkonttori- kaupungin omistukseen ja vesitornin käyttö loppui. Sen jäl- tyyliä ja toisaalta vastaa mitoitukseltaan viereisiä Kaivokse- keen Kaivokselaankin on saatu johtovesi Myyrmäen tornista. lan muuritaloja. Toinen samanlainen yksikkö on ollut suun- Vetokannaksen pumppaamo on yhä olemassa. Se toimii katu- nitteilla ensimmäisen jatkoksi. jen kunnossapidon vesilähteenä ja valtakunnallisesti merkit- tävänä poikkeusolojen varavedenottamona. 12 Hämeenlinnanväylä Nykyään vesitornissa on vuokralaisena Ilmatieteen laitos, Vuonna 1938 numeroitu Kolmostie noudatteli ensin vanhan jonka säähavaintotutka tuottaa havaintoja lentoaseman sää- Nurmijärventien reittiä Klaukkalaan, kulki sieltä Lopen kaut- palvelulle. Tutkan valkoinen suojakupu on Kaivokselan näky- ta Hämeenlinnaan ja edelleen Tampereelle sekä Vaasaan. 28 vin maamerkki. Nykyinen linjaus Vantaankosken kohdalla on 1950-luvulta. Moottoritietä alettiin rakentaa 1985. Se ehti Hämeenlinnaan 10 Vanha Nurmijärventie 1992 ja jatkui Tampereelle saakka 2000. Väylää käyttää Van- Vanha kilometritolppa pystytettiin uudelleen alkuperäiselle taankosken kohdalla yli 45 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. paikalleen 12 kilometrin päähän kaupungista. Helsingin luo- Määrän on ennustettu kasvavan jopa 85 000:een vuoteen teinen sisääntuloväylä erkani vanhasta Turuntiestä Pitäjän- 2025 mennessä. Kaivoksela-seura on kampanjoinut vuosi- mäellä Kaarelantienä, kulki harjanteita seuraten Vantaankos- kausia meluaitojen saamiseksi. kelle, jossa kohtasi vielä vanhemman Kuninkaantien, ja siitä edelleen Nurmijärven kirkolle. 13 Uuden Suomen painotalo Maankuulut Nurmijärven rosvot terrorisoivat 1820-luvul- Vuonna 1919 perustetun Uuden Suomen edeltäjiä oli ensim- la Uuttamaata ja eteläistä Hämettä ryöstäen taloja, kiduttaen mäinen laajalevikkinen suomenkielinen sanomalehti Suome- niiden asukkaita ja rellestäen kestikievareissa. Alun perin tar (1847). Uusi Suomi toimi Kansallisen Kokoomuksen ää- vain 13-jäsenisen rosvojoukon ja heidän apureidensa kiinni- nenkannattajana vuoteen 1976. Lehden ilmestyminen loppui ottamiseen tarvittiin lopulta 700 sotilasta. 1991, joskin sen iltapäiväpainoksena 1980 aloittanut Iltalehti jatkaa edelleen toimintaansa. Tyyliltään tiukan konstrukti- 15 Vantaanjoen entinen uoma vistinen painotalo valmistui Kaivokselaan 1980, suunnittelija Salpaussselältä alkava, hämäläisten erämiesten Vantaaksi arkkitehtitoimisto Matti Hakala. Rakennus oli tamperelaisen nimeämä joki laski parintuhannen vuoden ajan tästä koske- Aamulehden omistuksessa vuoteen 2000. Nyt se on vuokrat- na Djupbäckin kynnyksen yli länteen. Maan kohoaminen jat- tu toimistokäyttöön. kui, ja vesi kulutti ajanlaskun alun vaiheilla parissasadassa vuodessa hiekkamaahan uuden uoman kalliokynnyksen ohi 14 Vetokannas itään. Vantaanjoki liittyi sen jälkeen Keravanjokeen nykyi- Paljaaksi jätetyssä sorakuopassa vuosilta 1937–58 on poh- sessä Helsingin pitäjän kirkonkylässä ja sen vedet laskevat javeden muodostama vesiallas. Altaan keskellä olevaa hiek- mereen Koskelassa. Jäljelle jäivät kuiva Djupbäckin uoma kaniemeä käytetään epävirallisena uimapaikkana. Veden sekä nykyinen Mätäoja, kun vanhan jokilaakson monituhat- syvyys on enimmillään 7 metriä, ja veden laatu on yleensä vuotinen asutus taantui kulkuväylän huononemisen ja myös ollut moitteetonta kaupungin uimavesinäytteissä. Pohjalla ilmaston kylmenemisen myötä. on jonkin verran liejua sekä vanhaa romua. Kuoppaa ympä- Djupbäckin uoman sivuitse kulkee noin 80 km pitkä ulkoi- röi rehevä lehto. Lehdon monipuoliseen lajistoon kuuluu mm. lureitti ”Reitti 2000”, joka alkaa Helsingin Laaksosta ja ulot- rantalintu pikkutylli sekä vanhoja puita, esimerkiksi harvi- tuu Vantaan ja Espoon kautta Vihdin Salmiin. Reitin varrella 29 nainen 150-vuotias kilpikaarnakoivu. on taukopaikkoja sekä mahdollisuudet uintiin, saunomiseen Vuonna 2004 tehdyn suunnitelman mukaan Vetokannak- ja yöpymiseen. Maasto on paikoin vaativaa mutta noudattaa sen uimakuoppaa ja sen ympäristöä kohennetaan harven- kaupunkialueella normaaleja ulkoiluväyliä. Talvella paikalla tamalla pöheikköä, istuttamalla jalopuita, selkeyttämällä on Vantaan kaupungin ylläpitämä päälatu, jota pitkin pääsee reittejä ja suojaamalla eroosioherkät kohdat kaitein sekä laa- itään Helsingin keskuspuistoon sekä länteen Raappavuoril- jentamalla uimapaikkaa. Tarkoitus on rakentaa vessat, puku- le ja sieltä edelleen Petikon tai Linnaisten kautta Espooseen kopit, uimavalvojan koppi, hyppytorni ja talviuintilaituri sekä saakka. Kaikkiaan Vantaalla on 250 kilometriä ulkoilu- ja yläreunalle näköalapaikalle kahvila ja terassi sekä asiallinen latureittejä. pysäköintipaikka ja tarvittava kunnallistekniikka. Myös sau- navaraus sisältyy suunnitelmaan. Lisäksi alueelle on suun- 16 Mätäojan alkulähde niteltu perhospuistoa, lasten seikkailurataa, beachvolley- ja Mätäoja (Helsingin puolella nimeltään Mätäjoki) on kaupun- koripallokenttää sekä skeittipoolia, valaistua lenkkipolkua ja kipuro, joka laskee Iso-Huopalahteen Talissa. Puron valu- kanootin rantautumislaituria Vantaanjokeen. ma-alue on 24,4 neliökilometriä ja veden laatu olosuhteisiin nähden kohtuullisen hyvä. Mätäojan virallinen alkulähde on suolla, jolle valuu vesiä eri suunnilta ympäristöstä. Puron virtaaman ja vedenlaadun parantamiseksi siihen pumpataan lisävettä 50 litraa sekunnissa Päijänne-tunnelista. Tunneli Suot valmistui 1982 turvaamaan pääkaupunkiseudun vedensaan- Suomen pinta-alasta jopa kolmannes on ollut suota, nin. Vesi otetaan Asikkalanselältä 25 metrin syvyydestä ja pääosa Pohjois-Suomessa. Soista noin puolet on kuivat- tuodaan tunnelissa Silvolan tekoaltaaseen, josta se jaetaan tu ja reilut 10 prosenttia suojeltu. Soistumisen taustal- eteenpäin. la on tasainen maaperä ja haihduntaa suurempi sade- määrä. Myös tulviminen tai vesistön umpeenkasvu voi 17 Mätäojan kosteikko aloittaa soistumisen. Vähähappisessa vedessä suokas- Vantaanjoen virtauksen heiketessä leveän uoman pohjalle vit eivät kuoltuaan hajoa vaan muodostavat turvetta kerrostui jopa 7 metrin syvyydeltä orgaanista ainesta, jota noin millimetrin vuodessa. Soistuminen alkoi heti kun paljon pienempi Mätäjoki ei ole pystynyt kuluttamaan eikä maa nousi merestä: Suomen vanhimpien soiden ikä on peittämään vaan ainoastaan pitämään kosteana. Niinpä jo- lähes 11 000 vuotta. kiuoma on soistunut. Alempana purolaaksossa on useita edustavia metsäluhtia 30 eli tulvametsiä. Mätäojan yläjuoksun reunamilla on rämetty- vää metsää ja leveimmässä kohdassa keskellä pieni neva, Mä- täojansuo. Suokokonaisuus kuuluu pääkaupunkiseudun soiden parhaimmistoon. Kasvilajeja ovat mm. karpalo, paatsama sekä kämmeköihin lukeutuva harajuuri. Niihin kuuluvat myös Antti Tuominen rauhoitettu suovalkku ja uhanalainen sääskenvalkku, jota tavataan Vantaalla ainoastaan täällä ja koko Suomessakin vain muutamilla paikoilla. Sen vuoksi Mätäojansuo on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi vuonna 2004. Aivan luonnontilainen suo ei ole: häiriötä aiheuttavat roskaaminen (suolla on nähty jopa sohvia) sekä Djupbäckin notkelmasta kantautuva Kol- mostien liikennemelu. 18 Maisemapelto 20 Silvolan kaivokset Mätäojan laaksoja on viljelty yhtäjaksoisesti keskiajalta läh- Vuonna 1744 vuorimestari Magnus Linder löysi Vaskivuoren tien. Alkuperäisten raivaajien käsivoimin pellosta kiskomat malmiesiintymän Sillbölen ratsutilan mailta. Löydön taustal- kivet ovat yhä näkyvissä pienellä nyppylällä pellon reunassa. la oli Suomen ruukinpatruunoiden pyrkimys eroon ruotsalai- Kaukana laakson toisella reunalla siintävät Myyrmäen talot sesta tuontimalmista. Kaivos toimi vuoteen 1770 ja uudelleen ja Louhelan vanhan lämpökeskuksen piippu. 1780-luvulla, kunnes kävi kannattamattomaksi. Salaneuvos Viimeiset 20 vuotta on kulttuurimaisemaan suunniteltu ja myöhempi kreivi Falck sai valtion avaamaan kaivoksen uu- rakentamista Kaivokselan neljäntenä vaiheena. Asukkaat destaan vuonna 1825. Rautaruukkien malmintarpeen kasva- ovat Kaivoksela-seuran johdolla sitkeästi vastustaneet suun- essa Silvolasta tuli yksi Suomen tuottoisimmista kaivoksista nitelmia ja niihin liittyviä liikennejärjestelyitä. Voimassa erityisesti 1830–40-luvuilla. Parhaana vuonna 1839 kaivok- olevassa yleiskaavassa vuodelta 1992 alue on merkitty lähi- sesta vietiin malmia 900 tonnia. Suonet eivät olleet vielä ko- virkistysalueeksi ja todettu luontosuhteiltaan merkittäväksi konaan ehtyneet, kun ulkomainen raaka-aine taas korvasi ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi. Uudessa kaavaluon- kotimaisen ja kaivostoiminta lopetettiin 1866. noksessa ehdotetaan taas rakentamista: nyt puhutaan laa- Nykyisin näkyvillä on 12 veden täyttämää kaivoskuilua, dukkaista pientaloista ja kytketyistä pienkerrostaloista, joi- joista osa on yhteydessä toisiinsa. Syvin on pohjoisin, nimel- 31 den tarkoituksena on monipuolistaa koko Myyrmäen alueen tään Linderin kaivos (51 metriä), sekä muutama pieni louhos. asuntotarjontaa. Kaivosalue on muinaismuistolain suojaama. Kuilujen täyt- tämisestä keskusteltiin turvallisuussyistä vielä 1970-luvun 19 Pallokenttä alussa, kunnes 1974 kaupunginhallitus päätti mm. Kaivokse- Aiemmin kenttä palveli laajalti yleisurheilua. Nyt rakenteis- la-seuran kirjelmöinnin seurauksena vuokrata alueen Jusli- ta on jäljellä enää kuularinki. 1970-luvulla maastojuoksun nin suvulta, ja se kunnostettiin puistoksi. Alueella on kaksi kulta-aikoina kentällä ja Kaivokselan metsissä järjestettiin opastustaulua. monia isojakin juoksukilpailuja. Myös yleisurheilua harras- tettiin aktiivisesti ennen Myyrmäen kentän valmistumista. 21 Gruvan tilakeskus Nykyään alueen uskollisiin käyttäjiin kuuluvat koululaisten Sillbölen kylään kuuluneesta Mätäojan laakson vanhasta ohella tenniksen ja petankin pelaajat. asutuksesta on parhaiten säilynyt Sillbölen ratsutilan jaossa 1832 muodostettu Gruva. Sen edustava, huvilatyylinen pää- rakennus vuodelta 1897 on korkealla törmällä laakson ylä- puolella. Hieman alempaa rinteestä on löydetty kivikautinen asuinpaikka. Alun perin tilan koko oli 155 hehtaaria, josta on 22 Kaivokselan kirkko edelleen jäljellä 26 ha vuokrattuna ulkopuoliselle viljelijälle. Professori Aarre Ehojoen Kaivokselan aluekokonaisuuden Tilaa vuodesta 1884 alkaen hallinnut Juslinien suku yh- osaksi suunnittelema, muodoiltaan pelkistetty kirkko val- dessä Eklundien kanssa käynnisti nykyisen Kaivokselan mistui 1969 kellotapuleineen ja kerhohuoneineen. Kaivokse- rakentamisen teettämällä asemakaavan ja myymällä 50 lan kirkko oli Vantaankosken seurakunnan pääkirkko aina hehtaaria maata rakennusyhtiö Puolimatkalle. Päähenkilöi- Myyrmäen kirkon valmistumiseen saakka 1984. Akateemik- tä olivat veljekset Börje ja Kurt Juslin, jotka maarakennus- ko, tekstiilitaiteilija Oili Mäen kutoma alttaritaulu Tulkaa yrittäjinä olivat seuranneet pääkaupunkiseudun kehitystä. minun tyköni kaikki herätti aikanaan kohua tummaihoisel- He järkeilivät, ettei maata kannattanut myydä halpana raa- la Jeesus-hahmolla ja apostoleilla sekä Suomi-muumiolla. kamaana grynderille, vaan jalostaa sitä suunnitelmallisena 20-äänikertaiset urut rakensi 1972 urkurakentamo Tuomi. aluerakentamisprojektina. Tämän valistuneen näkemyksen Vihkiryijyn toteutti 1978 Leena Kolhinen. Kellotapulin kolme ansiosta Kaivokselasta tuli yksi aikakautensa parhaista ker- kelloa oli valettu Itävallassa. Kirkkosali irtaimistoineen paloi rostaloalueista. Maansiirtoliike Oy K. Juslin Ab myös kaivoi tuhopoltossa sunnuntaina 15.10.2006. Seurakunta neuvotte- Vetokannaksen hiekkakuopat ja osallistui Silvolan tekoaltaan lee rakennuksen kohtalosta ja tulevasta käytöstä mm. museo- sekä Kaivokselan, Myyrmäen ja Martinlaakson asuinalueiden viranomaisten kanssa. Toiveissa on ollut vanhusten palvelu- 32 tekemiseen. keskuksen rakentaminen.

23 Vaskivuori Vaskivuori on merenlahden ja muinaisen Vantaanjoen ranta- Tiina Kujala vuori, jonka alarinteiltä on löydetty kivikautisia asuinpaikko- ja. Tuttuja lehtokasveja ovat kielo, sinivuokko sekä Vantaan nimikkokasvi metsäorvokki. Ylempänä on jyrkänteiden suojaama 13 hehtaarin metsä- alue. Kallion laella on karua, lähes luonnontilaista männik- köä, reunoilla kuusivaltaista 100-vuotiasta kangasmetsää sekä nuorempaa sekametsää. Vaskivuoresta on löydetty 50 erilaista lahottajakääpää. Vanhalle luonnonmetsälle omi- nainen lahopuun runsaus tekee Vaskivuoresta tavallista ta- lousmetsää rikkaamman kohteen. Kaikista Suomen metsien eliölajeista neljäsosa on riippuvaisia lahopuusta. Yhteys Mätäojan metsiin ja luhtiin ja sitä kautta aina merelle saakka korostaa alueen arvoa. Vaskivuori muodostaa häm- mästyttävän luonnonmukaisen hengähdyspaikan keskellä Tiina Kujala asutusta. Kaivokselan asukkaat vastustivat ankarasti Puoli- matkan suunnitelmia Vaskivuoren rakentamiseksi 1970-luvulla. Kaupunki yritti ensin kompromissia, jossa rakennus- määrät olivat pienemmät, mutta asukkaat vastustivat sitäkin niin sitkeästi, että lopulta 1989 valtuusto päätti jättää Vaski- vuoren viheralueeksi ja lisäsi vastaavasti Puolimatkan raken- nusoikeutta mm. Vaskipellossa. Nyt luonnonsuojelujärjestöt ovat esittäneet Vaskivuorta ja Mätäjoen vartta luonnonsuojelualueeksi.

24 Autolaakso

Kaivokselassa on yksi pääkaupunkiseudun suurimmista au- 33 tokaupan keskittymistä. Muiden muassa Suomen tämän het- ken markkinajohtaja Toyota on näkyvästi esillä nimenomaan Kaivokselassa. Kiichiro Toyodan 1937 perustama yritys on Ja- panin suurin autonvalmistaja ja Yhdysvaltojen ihailluin yhtiö. Sen valmistamia autoja myydään vuosittain yli 6 miljoonaa kappaletta. Toyotan jo 1997 esittelemä, hybridimoottorilla va- rustettu Prius oli Vuoden auto Euroopassa 2005. Toyotalla on 264 000 työntekijää 170 maassa.

Kaivokselan vesitornin graffiteja. 34

VAPAALA

Vapaalan omakotiyhdistys ry. Vapaala

Polun pituus noin 6 km

1 Ilpolan koulu (Rajatorpan koulu) Vapaalan synty Aluksi Friherrsin lapset kävivät kansakoulua Hämeenkylässä Hämeenkylän Övre‑Labbaksen omistajat Axel ja Gerda 4 km:n päässä. Aloite oman koulun saamisesta tuli vapaapa- Sahlberg alkoivat myydä tiluksiltaan asuntotontteja Einar lokunnan piiristä jo ennen viime sotia. Oma koulupiiri saa- Rauramon vuonna 1936 tekemän palstoitussuunnitelman tiin vuosien kirjelmöinnin jälkeen 1945. Aluksi koulu toimi mukaan. Kohta myös Ala-Labbas teki perässä saman omilla kahdessa yksityishuvilassa kolmen opettajan ja 46 oppilaan maillaan, ja niin alkoivat nykyinen Vapaala ja Varisto muo- voimin, sitten Kansantuvalla. Koulutalo rakennettiin kou- dostua. luhallituksen mallipiirrosten mukaan johtajaopettaja Es- Övre Labbas sai kutsumanimen Friherrs 1700-luvul- teri Niemeltä ostetulle Ilpolan tontille ja vihittiin käyttöön 35 la mahdollisesti lyhytaikaisen veronmaksukyvyttömyyden 9.10.1948. Rakennus edustaa konservatiivista modernismia, vuoksi tai kukaties tilan omistaneen Anders Fristedtin mu- päädyn puolipyöreä ikkuna on pieni viittaus klassismiin. kaan. Vapaalaksi se suomennettiin 1967 pitkällisen mie- Ilpolan koulu toimi opettajakorkeakoulun harjoituskoulu- tinnän jälkeen – vaihtoehtoja olivat mm. Ilpola, Vapaaher- na 1948–53. Oppilasmäärän kasvaessa tilat kävivät kuitenkin rankylä ja Risu. Vanhat friherrsiläiset eivät ole vieläkään ahtaiksi. Voimistelusali ja käsityöluokat puuttuivat koko- omaksuneet uutta nimeä. naan. Laajennuksesta tehtiin esitys jo 1955. Melkein 10 vuo- Omakotiyhdistys perustettiin 1947 ajamaan yhteisiä asi- den kirjelmöinnin seurauksena uusi Ilpolan koulu valmistui oita. Erityisen paljon huolta aiheutti kylän kaavoitus, jonka urheilukentän laitaan 1964. Kauko E. Waris oli tuolloin kou- ympärillä käytiin kiivastakin keskustelua aina 1980-luvul- lun rehtorina. Nyttemmin Rajatorpan koululla on kolmessa le asti. Heti viime sotien jälkeen Vapaalaa oltiin liittämäs- opetuspisteessä 20 opettajaa ja 340 oppilasta. Vanha Ilpolan sä Helsinkiin, mutta kaupungin aprikointi kariutti silloin koulurakennus pihapuineen on suojeltu. hankkeen. 1970‑luvun alussa Helsinki vaati jälleen huomat- tavaa osaa maalaiskunnan alueista liitettäväksi itseensä, mutta kunta ei ollut suostuvainen. 2 Ilpolanpuisto Vapaalan korkein paikka Ilpolankallion huipulla kohoaa 53 Rinnekoti-säätiö perustettiin 1957 jatkamaan työtä, jonka metriä merenpinnan yläpuolelle. Kiviaines on noin 1900– Diakonissalaitoksen sisar Aino Miettinen aloitti 1927 otta- 1800 miljoonaa vuotta vanhan svekofennisen vuorijonon malla laitokselle hoitoon kehitysvammaisen Martti-pojan. juurta. Jopa muutaman kilometrin korkuiset vuoret ovat ai- Nykyään säätiö tarjoaa erityisesti vaikea- ja monivammais- kojen saatossa kadonneet rapautumisen ja useiden jääkausien ten erityishuollon hoito-, kuntoutus- ja tutkimuspalveluita yli kuluttamina. Viimeisin jääkausista kesti noin 100 000 vuotta. 1100 asiakkaalle, näistä 166 autetussa asumisessa. Vapaalan- Jään uurtamia jälkiä näkyy avokalliolla kautta maan. Maan- kodissa on autetun asumisen 10 ryhmäkotipaikkaa ympäri- kuori on vielä lommolla kolmekilometrisen jäävaipan jäljiltä vuorokautisesti. ja kohoaa siksi nykyäänkin, noin 2 millimetriä vuodessa. Vie- lä 8000 vuotta sitten Vapaala oli Litorina-meren sisäsaaris- 4 Kansantupa toa, jossa ainoastaan korkeimmat kohdat pilkistivät saarina Ensimmäiset vuosikymmenensä Friherrs oli vahvasti työ- vedestä. Pian paikalle saapui kivikautinen ihminen. Kallion väestön ja vasemmiston kylä. Råtorpin tilan omistajan Jalo laella näkyy entisen kolmiomittaustornin paikka. Pohjoisrin- Sihtolan lahjoittamalle tontille kyläläiset rakensivat talkoilla teellä on hyvä pulkkamäki, joka tosin laskee suoraan Vanhalle järjestötalon sodan jälkeen. Talo tehtiin Hangosta sotasaalii- 36 Hämeenkyläntielle. na saaduista kolmesta neuvostoliittolaisesta parakista. Talo oli kansandemokraattien ja pienviljelijöiden omistama, mutta 3 Seurakuntatalo ja Vapaalankoti siellä kokoontuivat useat muutkin yhdistykset. Kansantuvalla Valmistuivat 1991, suunnittelija Kai Wartiainen. Puurunkoi- pidettiin monenlaisia juhlia, esitettiin näytelmiä ja elokuvia sissa rakennuksissa on merkillepantavan suuret, leikkimieli- sekä pidettiin iltamia, joissa oli nimekkäitä esiintyjiä. Kansa- set aukot seinissä kävijöitä ilahduttamassa ja kyläläisiä kum- koulukin toimi Kansantuvalla lukuvuoden 1947–48. Raken- meksuttamassa. Taloja käyttävät Hämeenkylän seurakunta ja nus tuhoutui tulipalossa heinäkuussa 1966. Sittemmin paikka Rinnekoti-säätiö. on jäänyt tien levennyksen ja jalkakäytävän alle. Risteyksen Vuonna 1985 Vantaankoskesta itsenäistynyt Hämeenky- tuntumaan on suunniteltu yksikerroksisia paritaloja. län seurakunta on Vantaan suomenkielisistä seurakunnista pienin: jäseniä noin 14 000. Seurakunnalla on talossa on mo- nenlaista toimintaa niin lapsille kuin vanhuksille. Tilassa toimivat niin Martat kuin AA-kerho. Kotoisa tila soveltuu myös vihkiäisiin, merkkipäiviin ja siunaustilaisuuksiin. 5 Ypin kaupat ja baari Yrjö ja Lilli Airaksisen kahvila Valkoinen kukko ehti toimia vain 1940-luvun puolivälistä 1950-luvun alkuun, mutta sitä Ote August Jäntin kronikasta muistellaan yhä. Kahvilan bravuuri oli Ypin omatekoinen jää- telö, jota monet Kansantuvalle iltamiin tulevat kävivät ennen Saapui tänne pitkä ukko, kaljahousu käyskenteli. tanssin alkua nauttimassa. Airaksiset harrastivat musiikkia, Alkoi täällä aherrella sekä mökkiä kyhätä. teatteria ja järjestivät esityksiä erilaisiin juhliin. Rakennuk- Kansa katsoi kummissansa, ihan tuota ihmetteli. sessa toimi sittemmin kauppa aina 1970-luvun alkuun asti. Ukkoa hassuksi sanoivat, pähkähulluksi huutelivat. Ukko vaan ei huoli tuosta, tänne mökin rakensi, 6 Kylän ensimmäinen uudisasukas piilopirtin puiden väliin. Ennen Sahlbergien tonttimyyntiä alueella oli vain kolme pientaloa sekä Råtorpin tila. Hintaan 3–5 markka neliöltä ja Siihen vaimonsa kuljetti, vaimolla lapset mukana, 10 vuoden maksuajalla tontit menivät hyvin kaupaksi. En- lapsilla kissat kainalossa. simmäinen uudisasukas oli August Jäntti, joka vuonna 1936 rakensi talonsa osoitteeseen Vanha Hämeenkyläntie 19. Jänt- Se oli alku asutuksen, kyläkunnan kuulun tään. 37 ti majoittui aluksi laavuun tontille, kävi Strömbergillä Pitä- jänmäellä töissä hiihtäen ja polkupyörällä, eikä perimätiedon mukaan myöhemminkään käyttänyt bussia. Työn ohessa hän rakensi pienen talon käyttäen tontin isoja kiviä perustana ja tontilta kaatamiaan puita runkona. Jäntin perhe muutti asu- maan mökkiinsä jo samana vuonna. Rakennus purettiin ny- reeni oli Elannon kaupalla, ja myymälänhoitaja pyöritti sitä kyisen talon tieltä vuonna 2006. veivillä. Nykyään Friherrsin VPK toimii Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana runsaan kymmenen 7 Friherrsin VPK aktiivin voimin. Uutta tuotekehitystä edustaa VPK:n itse Huom. yksityisalue, ei kauttakulkua. Vapaapalokunta perus- kaupunkioloihin suunnittelema Suomen ensimmäinen kevyt tettiin 1938 nimellä Friherrs och Jussas frivillig brandkår. pelastusauto KU-213S, jonka käyttö sammutustehtävissä Tontin lahjoittivat Sahlbergit vuonna 1944. Ensin sille nousi perustuu erityisen tarkasti laadittuun palopostikartastoon. vaatimaton paloliiteri sekä tanssilava kyläläisten talkoovoi- Näin autossa ei tarvita suurta vedenkuljetuskapasiteettia, min. Varsinainen paloasema valmistui 1950-luvulla. Palosi- vaan vesi saadaan lähimmästä palopostista. 8 Friherrsin torppa 10 Valtatie Valmistui 1938 Elannon elintarvike- ja sekatavaraliike nro Vapaalantie noin 41. Kylän keskus oli tällä raitilla 1950–70-lu- 123:n kauppatiloiksi. Elanto-lehdessä avajaisuutinen otsikoi- vuilla. Friherrsin posti toimi Suonpään talon siipirakennuk- tiin ”Elanto erämaassa”. Liikkeen tavaravalikoima oli laaja ja sessa vuodesta 1955 aina 1970-luvulle saakka. Sitä ennen mitä varastosta ei löytynyt, voitiin tilata, mm. monenlaisia kyläläisten oli haettava pakettinsa ja arvopostinsa Pitäjän- rakennustarvikkeita. Keväällä 1967 olivat valmiina jo uuden, mäeltä. Postiaseman hoitajana toimi Laura Suonpää sekä kir- suuremman myymälärakennuksen suunnitelmat, kun tuli jeenkantajana Erkki Mäkelä. Täältä posti siirtyi Rajatorppaan tieto, että kunta oli ostanut Råtorpin maat ja kaavoitti sinne 1970. Suonpään portinpylväät ja puutarhapöytä ovat kiveä ja asumalähiötä. 1971 Elanto avasi ovensa Rajatorpan ostoskes- vankien veistämät, sillä Suonpään puoliso Urpo oli ammatil- kuksessa ja 1977 Vapaalan myymälätoiminnot keskitettiin taan vanginvartija. sinne Siiri Brofeltin ollessa viimeinen myymälänhoitaja tässä Teräkujaa vastapäätä oli Aino Vuorisen lyhyttavaraliike. paikassa. Siitä lähtien rakennus on toiminut Friherrsin So- Se toimi 1959 alkaen pari vuosikymmentä. Koska Elanto ei sialidemokraattien työväentalona, jota on vuosien saatossa laajasta sortimentistaan huolimatta myynyt juurikaan ompe- remontoitu perusteellisesti. Talon ulkomuoto on kuitenkin lutavikkeita, ne saattoi käydä ostamassa Vuoriskalta. Liikettä vanhan kaupan mukainen. Torppa on kilpailun perusteella piti Ainon siitä luovuttua tyttärensä Kaija Waselius muuta- 38 keksitty uudempi nimitys: paikalla ei siis ole ollut varsinaista torp- man vuoden ajan. paa. 11 Vapaalanaukee 9 Höyläpolku Korttelipuistossa on lentopallokenttä sekä avara puu- ja pen- Palokujat muodostavat yhä edelleen oikopolkuija Vapaalan sasistutuksin rajattu leikkialue lapsille. Muutaman vuoden pitkien kortteleiden läpi. Aikanaan niiden tarkoituksena on sisällä puistoon on tulossa kaupungin perusparannus. Silloin ollut osaltaan estää tulipalojen leviämistä tiiviissä puutalo- sen yleisilme, toiminnat, kalusteet ja varusteet jäsennellään yhteisössä sekä nopeuttaa sammutusveden noutamista. Te- uudelleen. Suunnitelmat tehdään yhteistyössä alueen asuk- räkujan ja Valtatien risteyksessä kosteassa notkossa oli iso kaiden kanssa. palokaivo, jota käytettiin kuivana aikana myös talousveden Vieressä Uurrekujalla on nähtävissä nyttemmin uudelleen ottamiseen. muotiin noussutta ”tiivistä ja matalaa” kaupunkirakentamis- Höyläpolun varrella on 1980 rauhoitettu tammi. Monihaa- ta 1970-luvun lopun versiona. Tontit jaettiin aikanaan sosiaa- rainen puu kasvaa tontin reunassa, rauhoituksesta kertova lisin perustein, mm. perheen lapsiluvun perusteella. kyltti on aidassa kiinni. Tammen laaja oksisto ulottuu Höylä- polun päälle sekä talon seinustalle saakka. 12 Variston urheilupuisto perustettiin toinen kunnanlääkärin virka. Sitä hoitamaan Vapaalan ja Variston väliseen laaksoon on rakennettu mo- palkattiin lääketieteen lisensiaatti Kaj Ahlman. Hänen vas- nipuolinen urheilupuisto vaiheittain 1980- ja 1990-luvuilla. tuullaan oli Vantaan sairaanhoitopiiri, joka sisälsi nykyiset Paikka tunnetaan Vapaalanaukeen urheilukenttänä. Alueella Myyrmäen ja Marja-Vantaan suuralueet. Toimipaikkana oli on useita jalkapallokenttiä, tennis- ja beach volley -kentät, aluksi 1955 valmistunut Friherrsin terveystalo koulun lähel- koirapuisto sekä talvisin luistinrata. Omakotiyhdistys teki lä, mutta aikalaistiedon mukaan Ahlman piti vastaanottoa taannoin aloitteen skeittipaikan rakentamiseksi urheilupuis- kotonaan Latokujalla. Lääkärin virka-asunto ja vastaanotto toon, toimenpiteitä odotellaan. siirtyivät Vantaankoskelle 1961.

13 Matonpesupaikka 15 Hämeenkylän koulu Mattojen peseminen laitureilla on perinteinen suomalai- Valmistui 1970, suunnittelija Pauli Sulonen. Myyrmäen ja nen askare, jota ulkomaiset turistit jaksavat ihmetellä mm. Hämeenkylän yläasteet yhdistettiin syyslukukaudesta 2006 Helsingin Kaivopuistossa. Pesuaineen huuhtoutuminen ve- alkaen. Samalla Hämeenkylän lukio yhdistettiin Vaskivuoren sistöön rasittaa ympäristöä, joten puuha on siirretty maalle lukioon Myyrmäkeen. Uusi 600 oppilaan ja 60 opettajan ylä- rakennetuille matonpesupaikoille. Ne ovat hyvin suosittuja koulu sai käyttöönsä juuri peruskorjatun koulutalon ja huip- 39 kesäisin. Melko vähäinen kaupunkipuro Lammasoja saa voi- puluokan mediaopetusvälineet. Koulussa on maahanmuut- maa syyssateista. Puro alkaa Lammaslammesta ja virtaa Va- tajien valmistava luokka ja vireää musiikkiluokkatoimintaa. ristonniityn kautta Pitkäjärveen, josta edelleen Espoonjoen Välitunnilla voi harrastaa niin jalkapalloa kuin runopiiriä. kautta mereen. Lammasojan toisella puolella näkyy Vanhan Oppilaskunta on järjestänyt jo useana vuonna vaatekeräyk- Hämeenkyläntien pohjaa, siihen viittaa myös paikannimi sen, jonka tuotto on viety Viipurin orpojen lastenkotiin. Tienvieri. 16 Veikkauksen korttelit 14 Lääkärintalo Välirauhan tultua 1940 perustivat Suomen Valtakunnan Ur- Vuoden 1946 suuren alueliitoksen jälkeen Helsingin maalais- heiluliitto, Työväen Urheiluliitto ja Suomen Palloliitto yhteis- kuntaan jäi vain yksi kunnanlääkäri. Tämän tehtävänä oli tuumin Oy Tippaustoimisto Ab:n urheilun ja liikuntakasva- varsinaisen lääkärintoimen lisäksi valvoa 10 000 asukkaan tuksen rahoittamiseksi. Ensimmäinen peli oli vakioveikkaus, kunnan yleisiä asunto-oloja, puhtaanapitoa, vesien laatua, joka jatkuu edelleen. Lotto tuli mukaan valikoimaan 1971 ja liikehuoneistoja ja kouluja. Lisäksi tuli vastustaa tartuntatau- nousi heti suureen suosioon. teja kuten tuberkuloosia. Tilanne helpottui hieman, kun 1954 Pian yhtiö tarvitsi suuremmat tilat, ja edessä oli muutto Hämeenkylään 1976. Henkilökunnalle järjestettiin mahdolli- 18 Asuntomessualue suus asuntojen ostamiseen Suomen suurimmassa pientalojen Vuoden 1977 asuntomessut jaettiin Mynämäen ja Vantaan rakennushankkeessa. Ruotsalaiset talotehtaat hävisivät tar- kesken. Variston messualueelle rakennettiin 171 omistus- ja jouskilpailussa vihtiläiselle Makroplasticsille, joka toteutti vuokra-asuntoa tavallisille asunnontarvitsijoille. Pääosin ta- sata 54–120 neliön asuntoa 3x3 metrin puuelementeistä. sakattoiset rakennukset ryhmittyvät pitkulaisen keskuspuis- Kaupunki toi alueelle kaukolämmön ja myi tontin edullisesti. ton ympärille. Eteläisin kortteli toteutettiin 65 vuokra-asun- Siten Asuntohallitus saattoi myöntää ostajille aravalainoja, jotka Veikkaus takasi. Asemakaavan laati Jouko Rastimo. Ra- kennukset suunnitteli Esa Suvantola. As.oy Varistola valmistui kokonaisuudessaan 1975. Makroplasticsista tuli sittemmin Suomen suurin pientalo- valmistaja YIT-konsernin osana ja Makrotalo-nimisenä, kunnes muovitalojen tuotanto lopetettiin 1980-luvun lopussa. Nykyinen Makrotalo on eri yritys ja käyttää toista tekniikkaa. Vantaan kaupunginmuseo Varistolan omaleimaisuus on säilynyt, vaikka asukkaina on jo 40 muitakin kuin Veikkauksen työntekijöitä.

17 Varistonniityt Kun kaupunki kysyi asukkaiden mielipaikkoja, Varistonniityt nousi yhdeksi suosikiksi. Alun perin ruotsinkielinen nimi Va- ristorna tarkoitti Hämeenkylän kartanon takaniittyjä. Täältä se levisi rakentamisen myötä koko alueen nimeksi. Laakson halki virtaavassa Lammasojassa oli aikoinaan enemmän vet- tä, on siinä uitukin. Nyt puroon on tehty lampi, ja hyvinhoi- detut nurmialueet kokoavat kesäisin auringonottajia ja nuori- soa. Helsinki-Vantaan lentokonemelu on alueella voimakasta. Asukaskyselyssä 45 prosenttia koki lentomelun vähentävän asumisviihtyvyyttä erittäin tai melko paljon. Kaikkiaan Suo- men suurimmalla lentokentällä tehdään vuorokaudessa yli 500 nousua ja laskua. non kiinteistöyhtiönä. Aluetta halkovat viihtyisät pihakadut. Kaavamääräyksellä velvoitettiin toteuttamaan jokaisen asun- non yhteyteen näkösuojattu piha. Myös esteettömiä asun- toratkaisuja kokeiltiin. Erityisen mielenkiinnon kohteena olivat metsäteollisuusyhtiö Enso-Gutzeitin ”Käkikellotalo” (Aittarivi 19) sekä arkkitehti Harto Helpisen suunnittelema Tiina Kujala Suomen ensimmäinen ekotalo (Aittarivi 29). Betoniharkoista rakennetussa pelkistetyssä ekotalossa on pohjoisen puolella pienet ikkunat, kun taas harjakaton etelänpuoleinen sivu on kokonaan lasia. Kesän aikana Varistoon tutustui 116 000 messuvierasta.

19 Raappavuoret Länsi-Vantaan suosituin ja arvokkaimmaksi koettu viheralue levittäytyy korkeuseroltaan noin 30-metristen kallioharjan- 41 teiden ympärille. Raappavuorten pohjoisrinteiltä löytyy niin muinaisrantoja kuin hyviä pulkkamäkiäkin. Alueella on ke- toja, niittyjä ja reheviä lehtoja. Lehtojen valtapuina ovat koivu ja kuusi sekä haapa. Järeimmät puut ovat läpimitaltaan 40-senttisiä. Kosteammassa itäosassa kukkivat keväällä mm. kevätlinnusilmä, valkovuokko, kevätlehtoleinikki ja kielo. Vaateliaita lehtolajeja ovat pähkinäpensas, näsiä ja lehtokuusama sekä rauhoitettu lehtoneidonvaippa, jolla on Vantaalla vain kaksi tunnettua esiintymää. Metsässä viihtyvät mm. leh- topöllö, palokärki, valtakunnallisesti uhanalainen pikkutikka sekä peukaloinen, joka usein pesii kaatuneen puun juurakon kätköissä. Koko Länsi-Vantaata palveleva Myyrmäen vesitorni val- Luhtalemmikki kukkii Raappavuoren maastossa. mistui 1973. Sen vesisäiliön tilavuus on 4500 m3 ja 47-met- risen tornin korkeus merenpinnasta 101 metriä. Alun perin tornin huipulle piti tulla näköalaravintolakin. Ympärillä on 20 Pellas avointa kallioketoa kissankelloineen, metsävirnoineen ja kul- Pellaksen purolaakso on entistä merenpohjaa. Maapohjasta tapiiskuineen sekä ukontulikukkaa. Myös roskia ja lasinsiruja löytyy paikoin yli 20 metriä savea. Raappavuoren rakenta- kertyy rakennuksen juurelle. Talvisin mäkeä kiertää kaupun- miselle otolliset etelärinteet olivat rakennuskiellossa 1950-lu- gin ylläpitämä valaistu päälatu, joka liittyy pääkaupunkiseu- vulta 1980-luvun loppuun. Siinä välissä Pellaksen yli ehdittiin dun laajaan latuverkostoon. Mäkeä sivuaa myös noin 80 km kaavailla moottoritietäkin. Nyt puheenaiheena on Luhtitien pitkä ulkoilureitti ”Reitti 2000”, joka alkaa Helsingin Laak- jatkaminen Uomatielle. sosta ja ulottuu Vantaan ja Espoon kautta aina Vihdin Sal- Juuri tästä kohtaa kulki Helsingin olympialaisten 1952 miin saakka. Suomen urheilumuseo

42 kolmiosaisen kenttäratsastuksen maastokoe, joka pidettiin 1967–74 ja Pöysti sen jälkeen vielä Tampereella ja Tukhol- Martinkylän ja Hämeenkylän metsissä. Rata oli vaativa. massa. Molemmat näyttelevät edelleen. Matkaan lähteneistä 19 ratsukosta peräti 13 joutui keskeyt- Vapaalassa Pöysti ja Ulfsson olivat aktiivisia kyläläisiä. tämään. Maastokokeen ja koko ratsastuskisan voitti ylivoi- He leikkivät naapuruston lasten kanssa ja esiintyivät omako- maisesti ruotsalainen paroni Hans von Blixen-Finecke Jubal tiyhdistyksen juhlissa. Uusi omistaja on uudistanut miljöötä -nimisellä ratsullaan. maltillisesti mm. säästämällä tonttiin kuuluvan pienen met- sikön. 21 Pellaksen viljelypalstat Alueella on noin 200 yhden aarin kokoista viljelypalstaa, joi- 23 Antikaisen talo den vuokraamista hoitaa Martinlaakson Sosialidemokraatit Kylän ensimmäinen posti oli täällä, samoin yläkansakoulu ry. Aukean eteläpuolella metsän siimeksessä on näkyvissä alkuvaiheissaan 1945–47. Alaluokat olivat Kairakuja 3:ssa vanhan kylätien pohjaa. Reitti kulki Hämeenkylän Solbackas- Reino Sandellin talossa, jota ei enää ole. Antikaiset pitivät ta Kaarelan Jönsakseen. Alueen halki suunniteltiin 1940-lu- naapurissa suosittua kioskia. vulla junaradan linjausta Rantaradan siirtämiseksi turvaan 24 Peräkylä sisämaahan, kun Porkkala oli vuokrattu Neuvostoliitolle. 43 Uusi rata olisi erkaantunut vanhasta Huopalahdessa. Samalla Ennen Rajatorpan keskustan rakentamista Friherrsin bussit katsottiin valmiiksi myös asemien paikkoja, ja silloin nimet- kiersivät Valtatietä, nykyistä Vapaalantietä myötäpäivään tiin täälläkin Asematie. Porkkalan palautus 1955 teki suunni- koko kylän ympäri tänne päätepysäkille. Harvakseen asuttu telmasta tarpeettoman, mutta Asematie säilyi kartoissa aina peräkylä on sittemmin muodostunut sijainniltaan mitä mai- vuoteen 1974, jolloin se muutettiin Talttakujaksi. nioimmaksi. Suuret vanhat tontit on pitkälti jaettu, ja uusil- le pienille tonteille on rakennettu toinen toistaan suurempia 22 Villa Björkliden taloja. Myös katurakentamiseen on panostettu, siitä kertovat Naulakuja 7, alun perin Kivitie. Huvila on rakennettu 1938. ajohidasteet ja viimeistellyt pientareet. Kuuluisimmat asukkaat olivat vuodesta 1952 alkaen Lasse Pöysti ja Birgitta Ulfsson sekä heidän poikansa Tom ja Erik. 25 Petankkikenttä Sortavalassa 1927 syntyneen Pöystin tuntevat jo monet suku- Rauhallinen kuulapeli petankki kehitettiin 1910 vanhemmas- polvet. Rakastettu näyttelijä on palkittu mm. viidellä Jussil- ta eteläranskalaisesta jeu provençalista poistamalla vauhti- la. Lasse Pöysti ja omasta urastaan Pro Finlandialla palkittu askeleet ja lyhentämällä heittomatkaa. Suomessa kehitettiin Ulfsson ovat lisäksi monipuolisia teatterintekijöitä: he toimi- 1999 taistelupetankki, joka alkaa yhteislaukauksella ja sallii vat yhdessä teatterinjohtajina Lilla Teaternissa Helsingissä hyppäämisen heiton aikana. Molempien lajien harrastajat käyttävät kenttää aktiivisesti. 27 Rajatorppa Viereisessä Myyrmäen urheilupuistossa on yksi pääkau- Rajatorpan asumalähiö nousi Råtorpin entisille laidunmaille punkiseudun monipuolisimmista urheilupaikkakeskittymis- 1970–73 Saton rakentamana. Kaavoittaja Riitta Thuneberg tä. Alueelta löytyvät Pohjola-stadion, Myyrmäki-halli ja uusi sijoitti talot ruudukkoon, matalammat alemmas rinteeseen Energia-areena sekä kaksi jäähallia ja täysimittainen yleisur- ja korkeammat ylemmäs. Rakennukset piirsi Seppo Sarén heilukenttä, jonka pinnoitteet uusittiin 2008. Urheilupuiston asuntohallituksen, kunnan ja Saton toivomusten mukaises- monipuoliset harjoittelu- ja harrastusmahdollisuudet ovatkin ti. Rajatorpan keskipisteeksi ja myös läheisiä omakotialueita laajalti koko pääkaupunkiseudun asukkaiden käytössä. palvelemaan valmistui 1972 ostoskeskus, jossa oli kaksi ruo- kakauppaa, kolme pankkia, kultakauppa, urheiluliike, lyhyt- 26 Rajatorpan kalliosuoja tavarakauppa, kukkakauppa jne. Naapuritalon kivijalassa oli Valmistui 1988. Vantaalla on yli 2200 väestönsuojaa, joista alueen ensimmäinen kapakka ”Kärrynpyörä” sekä päädyssä löytyy suojapaikka 250 000 hengelle. Rajatorpassa on S6- oma postikonttori. luokan kalliosuoja, joka palvelee rakentamisen kustannuksiin Rajatorppaseura järjesti aikoinaan ostarin aukiolla Ra- osallistuneita alueen kiinteistöjä. Sen 2600 neliön tiloihin jatorppa-päiviä, joissa oli paljon ohjelmaa ja aina tanssittiin mahtuu 2500 henkeä. Suoja on normaaliaikana vilkkaassa monta tuntia. Lähiön asukkaat viihtyivät hyvin uusissa valoi- 44 liikuntakäytössä. Maan alta löytyy jousiammuntarata, mik- sissa asunnoissaan. Luonto on edelleenkin lähellä ja yhteydet roautorata, salibandyhalli ja kuntosali. Väestönsuojien käyt- eri suuntiin sujuvat. Etenkin lapsille alkuaikojen Rajatorppa töönotto tulee kysymykseen lähinnä kriisiajan tilanteissa. oli todellinen mansikkapaikka, mansikoita kun löytyi lähi- Suojat tulee voida saattaa käyttökuntoon 24 tunnissa. metsästä Råtorpin entisiltä pelloilta. Väestön ikääntyessä ja suurten kauppakeskusten paineessa lähiöt ja niiden kotoisat Tietolaatikko: Aluerakentaminen s.17 ostarit ovat melkein kaikkialla nuupahtaneet. Rajatorppaan- kin on haettu lupaa uuden kauppakeskuksen toteuttamiselle ja samalla kahdelle 8-kerroksiselle asuinkerrostalolle kulma- kunnan ostovoiman lisäämiseksi. 45 Rajatorpan uudenkarhea ostari. Vantaan kaupunginmuseo

28 YIT:n toimitalo Valmistui 2006, suunnittelija Leila Tuominen. Yleinen Insinööritoimisto aloitti toimintansa 1912 Helsingissä. Vuonna 1926 Ragnar Kreuger osti yrityksen. Hän kehitteli innovatiivisia ratkaisuja, mm. keksi käyttää puuputkia teollisuuden vesihuollossa. Jo varhain kansainvälistynyt yritys on 1970-luvun Lähi-idän ja Afrikan seikkailuiden jälkeen keskittynyt Itämeren alueeseen. Vuonna 1987 Yleinen Insinööritoimisto sulautettiin Perusyhtymään, jonka nimi muutettiin YIT:ksi. Nyt yhtiön palveluksessa on runsaat 26 000 työntekijää 14 maassa. Råtorpin tilan entisen päärakennuksen paikalla on nyt YIT:n palvelu- ja logistiikkakeskus, jossa toimii mm. yhtiön sisäinen kalustovuokraus sekä henkilökunnan kuntokeskus. Yhtenäiset ikkunanauhat avautuvat kadulle päin ja luovat ilmeen tiili- ja peltikasettivuoratulle laajalle rakennukselle. Erämaasta torpaksi ja torpasta kantatilaksi Vapaalan tienoo kuului takametsinä Labbaksen ratsutilaan viimeistään 1500-luvun puolivälistä alkaen. Kunin- kaantien varressa sijainnut Labbas jaettiin vuoden 1700 paikkeilla kahtia, ja täkäläiset tilukset jäivät Övre Labbak- selle. Sen omistaja, kapteeni Georg Anton Huldman vuokrasi 1856 maidensa rajasuon (råkärr) laidalta tontin Pehr Na- poleon Lindströmille. Ensimmäinen torppari rakensi talonsa nykyisen Torpantien länsipuoliselle kalliolle. Jäätyään leskeksi 1860, hän nai sitten 18-vuotiaan piika Agneta Ahlroosin, jonka kanssa sai kahdeksan lasta. Tämä puolestaan jäi leskeksi 1885 perheen jo muutettua pois Råtorpista Kaarelan Malminkartanoon, mutta meni vielä uudelleen nai- misiin ja kuoli vasta 1917. Sillä välin Råtorpin torpasta oli muodostettu itsenäinen tila 1909. Sen omistajalla, tohtori Edvard Groundstroe- 46 milla oli maankuulun arkkitehdin Armas Lindgrenin piirrokset uudeksi komeaksi päärakennukseksi, mutta maail- mansota sotki suunnitelmat. Vasta seuraava omistaja Arvid Hollming rakennutti uuden talon, joka valmistui 1916 mahdollisesti Väinö Vähäkallion suunnitelman mukaan. Alkuperäinen torppa paloi 1917 lasten kokeiltua, miten pa- periliina syttyy tuleen. Parhaimmillaan 94 hehtaarin maatilasta lohkottiin 1927 mm. 2,6 hehtaarin tontti, jonka Kosti ja Esteri Niemi ni- mesivät esikoispoikansa mukaan Ilpolaksi. 1930-luvulla velkaantuneen Råtorpin lunasti tehtaanjohtaja Jalo Sihtola, joka sai professorin arvonimen 1967 ja muistetaan myös taiteen kerääjänä. Råtorpissa asui Sihtolan poika Risto per- heineen sekä vuokralaisia, mm. kirjailija Toivo Lyy. Myös viljely tilalla jatkui ensin pehtoorin ja sitten vuokraviljeli- jöiden voimin aina vuoden 1967 loppuun, jolloin suku möi 65 hehtaaria maata kunnalle asuntorakentamiseen. Kaup- pahinta oli lähes kolme miljoonaa markkaa. 29 Kolmen kaupungin rajakivi Ensimmäiset säilyneet maininnat Espoon pitäjästä ovat vuodelta 1341. Helsingin pitäjä mainitaan kymmenen vuotta myöhemmin ruotsinkielisellä nimellään Helsinge. Helsingin HELKA kaupungin perusti Vantaanjoen suulle kuningas Kustaa Vaasa vuonna 1550 kilpailijaksi hansakauppiaiden Räävelille (Tal- linna). Sieltä se on vaiheittain laajentunut, kunnes raja siirtyi tänne vuonna 1946 ns. suuressa alueliitoksessa. Silloin kolmannes maalaiskunnan alueesta liitettiin pääkaupunkiin, ja asukkaita jäi kunnan puolelle vain 10 000. Sen jälkeen kehitys on ollut nopeaa. Kaupungiksi Vantaa tuli 1974, Espoo jo 1972. Nykyään Vantaalla asuu 190 000 henkeä, Espoossa 210 000 ja Helsingissä 560 000. Vanha Hämeenkylän ja Kaarelan rajakivi on Vantaan ja Helsingin nykyisellä rajalla. Aivan kivenheiton päässä lou- 47 naassa on myös Espoon koilliskulma. Vantaan, Espoon ja Helsingin kaupunginosayhdistykset kiinnittivät muistolaatan vuonna 1994 suomalaisen kotiseutuliikkeen 100-vuotisjuhla- vuoden kunniaksi.

Kaupunginjohtaja Pirjo Ala-Kapee julisti pääkaupunkiseutulaisen kotiseutumanifestin kolmen kaupungin rajakivellä 1994. YHTEISTYÖSSÄ:

WWW.VANTAA.FI/MARJA-VANTAA

Vapaa-aika ja asukaspalvelut Asematie 10 A, FI-01300 Vantaa www.vantaa.fi