Myyrmäki • Kaivoksela • Vapaala Teksti: Pauli Saloranta Editointi: Katja Savopirtti/Vantaan Kaupunki Ulkoasu:Tiina Kujala/Grafedo Art Kannen Kuvat: 1
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
LÄNSI-VANTAAN kaupunkipolut Myyrmäki • Kaivoksela • Vapaala Teksti: Pauli Saloranta Editointi: Katja Savopirtti/Vantaan kaupunki Ulkoasu:Tiina Kujala/Grafedo Art Kannen kuvat: 1. kuva Jaakko Niemelän näyttelystä PIENI-SUURI-MIES, Vantaan taidemuseon kuva-arkisto, 2. Tiina Kujala, 3. Hilkka Kemppinen Julkaisija: Vantaan kaupunki, vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala sekä Myyrmäen aluetoimikunta Toimeksiantaja: Myyrmäen aluetoimikunta 2005-08 Ohjausryhmä: Ulla Lehtoranta (pj) ja Rauno Heikkilä Kiitokset: Myyrmäen, Kaivokselan ja Vapaalan polkutyöryhmät sekä Myyrmäki-seura, Kaivoksela-seura, Vapaalan omakotiyhdistys, Rajatorppa-seura, Vantaan kaupunginmuseo, kaavoitustoimi, viheralueyksikkö, ympäristökeskus sekä kaikki muut tietoja antaneet sekä taloudelliset tukijat Paino: Erikoispaino 2/2009 www.lansivantaa.fi > kaupunkipolut Tutustu kaupunkipolkuihin myös sähköisesti - suurin osa kohteista on linkitetty kiinnostavien lisätietojen lähteille! 3 MYYRMÄKI Antti Tuominen Myyrmäki Polun pituus noin 5 km Johdanto Myyrmäen tienoot asutettiin jo kivikaudella yli 5000 vuodeksi, kunnes ne autioituivat. Nykyinen selvärajainen Myyrmäki syntyi 1970-luvulla lähes koskemattomaan metsään keskiaikaisten kylien välimaastoon pääkaupunkiseudun lähiöraken- tamisen kuumimmassa vaiheessa. Rakentaminen perustui raideyhteyteen Helsinkiin sekä ruutukaavaan, joka on samassa koordinaatistossa kuin Helsingin kantakaupunki. Palveluiden parantuessa Myyrmäestä on kehittynyt Länsi-Vantaan vireä aluekeskus, jossa on 14 500 asukasta. 1 Myyrmäkitalo 4 Valmistui 1993 osaksi Myyrmäen uutta keskustaa, suunnitte- lija arkkitehtitoimisto Innovarch. Myyrmäkitalossa toimivat Vantaan taidemuseo, aikuisopisto ja kuvataidekoulu, Myyr- mäen kirjasto, yhteispalvelupiste sekä elokuvateatteri Kino Myyri, Aktia-pankki ja Lippupalvelu. Myyrmäkitalossa on monipuoliset opetus- ja harrastustilat sekä kokoustiloja ja auditorio. Taidemuseon 780 m2:n näyttelytila on pääkaupun- kiseudun parhaimpia uusimman kuvataiteen esittelypaikko- ja. Talon aulassa on Kari Juutilaisen teos Heijastus vuodelta 1993 sekä kaupunginmuseon rekonstruoima Jönsaksen kivi- kautinen punamultahauta, jonka vainaja on saanut lempini- men ”the myyrmäkeläinen”. Antti Tuominen 2 Myyrmäen rautatieasema Valmistui 1975, suunnittelija arkkitehtitoimisto Lehtovuori, hurjiin kasvuennusteisiin. Uuden radan varteen aiottiin Tegelman, Väänänen. Öljykriisin jälkeisessä lamassa radan rakentaa 130 000 asukkaan yhtenäinen nauhakaupunki suunnittelussa pyrittiin kustannusten minimoimiseen myös Kivistöön saakka. asemarakennusten osalta. Myyrmäen asema onkin pääkau- Valtionrautatiet ja Helsingin metrotoimisto kilpailivat punkiseudun aluekeskusten vaatimattomin ja lisäksi huo- aluksi radan toteutuksesta, mutta lopulta tehtävä lankesi nossa kunnossa. Aseman kulmilla ovat Myyrmäen tutkitusti VR:lle. Näin saatiin myös valtio mukaan radan rahoituk- pelottavimmat ja häiriöaltteimmat paikat. Myyrmäki-seura seen 30 prosentin osuudella 110 miljoonan markan koko- on tehnyt vuosien varrella lukuisia aloitteita tilanteen paran- naiskustannuksista. Päätös Suomen ensimmäisestä kau- tamiseksi. punkijunaradasta tehtiin valtioneuvostossa vuonna 1970, Myyrmäen lähiliikenneterminaali on myös Länsi-Vantaan ja rakentaminen alkoi ennätysnopeasti seuraavana vuon- bussiliikenteen solmukohta. Uudessa yleiskaavassa on Jön- na. Radan pituudesta on siltojen ja tunnelien osuus yli saksentiellä varaus poikittaisen joukkoliikenteen runkoväy- puolet. Kiskot ulottuivat Myyrmäkeen jo neljän vuoden lälle, joka voisi olla vaikkapa seudullinen Jokeri II. kuluttua. Ensimmäisissä suunnitelmissa rata oli sijoitettu Myyrmäen ja Martinlaakson keskustoissa katuverkon ala- 5 puolelle kannen alle, mutta rata nostettiin lopulta katujen yläpuolelle. Kannelmäen ja Pohjois-Haagan asemien sekä Mätäjoen Martinlaakson rata sillan viivästymisen vuoksi junaliikenne pääsi alkamaan Koko Myyrmäen ja Martinlaakson rakentamisen mitoi- 1.6.1975. Tämä oli suuri muutos, sillä sitä ennen oli Helsin- tus perustuu vuonna 1968 syntyneeseen ideaan raideyh- kiin kuljettu busseilla, aluksi vieläpä Louhelan ja Haagan teyden vetämisestä Huopalahdesta pohjoiseen. Myyr- kautta kierrellen. Martinlaakson asema avattiin 1978. Sa- mäen aluekeskukselle kaavailtu paikka ratkaisi radan moihin aikoihin muuttoliike hidastui ja nauhakaupungin sijoittumisen pääteiden väliin. Tämä puolestaan määrit- rakentaminen pysähtyi yli 30 vuodeksi. Rataa kuitenkin teli samalla Malminkartanon, Kannelmäen ja Pohjois- jatkettiin Vantaankoskelle 1991. Nyt on päätetty rakentaa Haagan suunnittelun lähtökohdat. Näin päästiin vas- Kehärata uuden Kivistön/Marja-Vantaan aluekeskuksen taamaan maaltamuuton synnyttämiin Suur-Helsingin kautta lentoasemalle ja edelleen pääradalle saakka. 3 Myyrinpuhos betonielementteihin verrattuna. Hanke sai laajaa huomiota Valmistui 1975 yhtäaikaa aseman kanssa, suunnittelija Eero alan piireissä. Uusien rakenteiden elinkaari tulee olemaan Kostiainen. Aikaisemmin Myyrmäessä oli vain muutama noin 40–50 vuotta. kivijalkakauppa. Palvelut haettiin Kaivokselan uudelta os- tarilta. Kaupungin lääkäripäivystys oli Louhelassa. Myyrin- 5 Jönsaksen kivikautinen asuinpaikka puhoksen myötä asema-aukiolle syntyi ensimmäistä kertaa Myyrmäen keskustan paikalla on asuttu eri kulttuurivai- keskus, jossa olivat kauppa, lääkäriasema ja elokuvateatteri heissa 5500 e.a.a. – 20 j.a.a. Pinta-alaltaan suurin Suomessa sekä läntinen kaupunkitoimisto ja sosiaalikeskus, jonkin ai- arkeologisesti tutkittu kivikautinen asuinpaikka oli hyvällä kaa poliisin putkakin. Erillinen terveysasema valmistui torin paikalla rannalla. Merenlahti ulottui pitkälle sisämaahan vie- toiselle puolelle 1981, ja sinne koottiin terveyspalvelut laajalta lä 2000 e.a.a. ja sen jälkeenkin Vantaanjoki virtasi notkossa alueelta. leveänä parituhatta vuotta. Nykynäkökulmasta pieni ja kodikas ostari edustaa aikan- Jönsaksesta löytyi esineitä ja runsaasti myös kiinteitä sa tyyliä. Erityisesti sen kirkkaat värit ovat suoraan 1970-lu- muinaisjäännöksiä, mm. 70 eriaikaista tulisijaa. Merkittävin vulta. Katolla on maamerkkinä komea pömpeli. Poikkeuksel- löytö on Suomusjärven kulttuurin (8300–5000 eaa.) puna- lista Suomen oloissa on se, että kolme erillistä ostoskeskusta multahautakalmisto, jonka 23 haudasta yksi on rekonstru- 6 on säilynyt toimintakykyisinä näinkin lähellä toisiaan. oitu Myyrmäki-talon aulaan. Nuorakeraaminen kulttuuri (2500–2000 eaa.) sijoitti asumuksensa kauemmaksi rannas- 4 Julkisivuremontti ta, Jönsaksenmäen pohjoisrinteeseen. Sen tulisijojen pohjien Suomen lähiöiden rakennuskanta alkaa tulla peruskorjaus- öljyinen nokimaa viittaa hylkeen rasvan eli traanin järjestel- ikään. Remonttien yhteydessä joudutaan miettimään alku- mälliseen jalostamiseen. Traania on valmistettu myös myö- peräisen arkkitehtuurin kunnioittamista sekä nykyisiä ra- hempien asuinvaiheiden aikana. Sitä käytettiin nahkojen par- kennusmääräyksiä ja mukavuustekijöitä. Tässä Myyrmäen kitsemisessa, lamppuöljynä ja voiteluaineena. laajimmassa toistaiseksi toteutetussa remontissa taloyhtiö Salpausselältä alkava Vantaanjoki vaihtoi ajanlaskun alun valitsi lähtökohdaksi laajan peruskorjauksen, joka sisäl- vaiheilla vähitellen uomaansa Djupbackan kynnyksellä. Jäl- si koko talon tiiliverhoilun ja uudet eristeet ja ikkunat sekä jelle jäi rämettyvä jokiuoma ja sen keskelle puromainen Mätä- uudet entistä isommat, lasitetut parvekkeet. Suunnittelusta oja (Helsingin puolella nimeltään Mätäjoki). Pian Jönsaksen vastasi arkkitehti Erkki Pitkäranta, jonka pyrkimyksenä oli asutus taantui kulkuväylän huononemisen ja myös ilmaston noudattaa alkuperäistä arkkitehtuuria mahdollisimman pit- kylmenemisen myötä. Ihmiset vakiintuivat Mätäojan varsille källe. Uusi tiiliseinä on muurattu paikalla, sillä talossa oli seuraavan kerran vasta keskiajalla. alun perinkin tiilipääty pienenä laadun kohotuksena pelkkiin 6 Mätäojan metsäluhdat Nykyisen Mätäojan valuma-alue on 24,4 km2 ja veden laatu olosuhteisiin nähden kohtuullisen hyvä. Merelle saakka ulot- tuva purolaakso muodostaa tärkeän ekokäytävän eläimille ja kasveille sekä virkistysalueen ihmisille. Alue on pääosin käsittelemätöntä, ajoittain tulvivaa luhtaa. Lahopuut tarjoa- Vantaan kaupunginmuseo vat elinoloja harvinaisillekin lajeille. Mätäojalta on löytynyt tieteelle uusi kovakuoriainen halavasepikkä, jota ei ole tavat- tu missään muualla maailmassa. Harvinaisia ja uhanalaisia ovat myös kämmekkäkasvi sääskenvalkku, pikkutikka ja pen- sastasku sekä useat kääpälajit. Pesimälajistoon kuuluu tuk- kasotkan ja palokärjen lisäksi laululintujen parhaimmistoa: luhta- ja viitakerttunen sekä satakieli. Alueella on nähty myös pohjanlepakkoja. Myyrmäen ja Kaivokselan välisessä purolaaksossa on 7 useita EU:n luontodirektiivin mukaisia Fennoskandian met- säluhtia eli tulvametsiä. Paju-, koivu- ja tervaleppävaltaisissa luhdissa kasvaa sekapuuna mm. harmaaleppää, tuomea, rai- taa ja haapaa. Luhtavyöhykkeen ulkopuolella kasvaa järeitä kuusia ja koivuja. Tulvavyöhykkeellä ja avovedessä tavataan mm. keltakurjenmiekkaa, vehkaa, myrkkykeisoa, raatetta ja leveäosmankäämiä. Vantaalla harvinaisia lajeja ovat mm. iso- hierakka ja leväkkö. Tavanomaisesta eläimistöstä on havaittu naakkoja, siilejä, kärppiä, kettuja, peuroja ja jopa hirviä. Arkeologiset kaivaukset käynnissä. Kaivokselan kohde 23 Vaskivuori 8 Kaupunkiaukio Myös Vaskivuoren alarinteiltä on löydetty kivikautisia asuin- Korutien itäpuoli rakennettiin pääosin 1990-luvun puolivä- paikkoja. Tuttuja lehtokasveja ovat kevättähtimö, kielo, sini- lissä, viimeisenä Myyrmäen suurista aluekokonaisuuksista. vuokko sekä Vantaan