Ajantasaista Tietoa Veteraanien Erityisetuuksista 2004 Sivut (12 – 13)

Ajantasaista tietoa veteraanien erityisetuuksista 2004 Sivut (12 – 13)

N:o 1/2004 Tarkastettu levikki 77 606 Helmikuun 25. päivänä 2004 Ensimmäiset kultaiset ansioristit on luovutettu

Suomen Sotaveteraaniliitto otti vuoden vaihtu- essa käyttöön uuden tavan osoittaa kiitollisuutta päämääriensä hyväksi tehdystä erittäin an- 38. Sotaveteraaniviikkoa vietetään siokkaasta työstä. Sen merkkinä on kultainen ansioristi. Ensimmäiset ristit ojennettiin presi- (sivu 3) dentti Mauno Koivistolle, joka on Suomen ve- Raumalla ja Tukholmassa teraaniliittojen valtuuskunnan VEVAn kunniapuheenjohtaja, ja tasavallan presidentti Tarja Haloselle. Muista uuden kunniamerkin saajista kerrotaan sivulla 7. Helsingin pommitukset helmikuussa 1944

Liiton hallitus järjestäytyi (sivu 8)

Framom främsta linjen – Etulinjan edessä – elokuvan ensi-ilta (sivu 44) Näkymä Meritullinkadulta Helsingistä 26-27 helmikuuta 1944 suurpommitusten jälkeen. (sivu 32) 2 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004

Helsingissä 25. helmikuuta 2004 Tulevaisuuden haasteet

iten voit tänään van lähiympäristön, kuten huomauttaneet pyrkies- mahdollisuudet osallis- Ajankohtainen on liiton ja huomenna, ve- omaishoitajien kunnosta sään saamaan yhteyksiä tua työhön tosin vähitel- historian tutkimiseen ja Mteraani? Parhail- huolehtimisen. Tutkimuk- syrjään jääneisiin vete- len ehtyvät. Mutta jo teh- historiateoksen aikaan- laan uusitaan — tosin ai- sen kysymyksiin antamis- raanisisarien ja –veljien ty työ jättää pysyvät jäljet saamiseen liittyvien tehtä- kaisempaa suppeampana saan vastauksissa veteraa- koteihin. Tämä epäkohta ja ohjaa nuorempia tekijöi- vien käynnistys. Asetettu — Veteraaniprojekti 1992 nit sitten ilmaisevat, miten saattaa tuottaa harmilli- tä heidän viedessään toi- historiatoimikunta on jät- –nimistä tutkimusta, jol- oikeaan osuvia asetetut sia esteitä sille vapaaeh- mintaa kohti perinnetule- tänyt siitä hallitukselle eh- la selvitettiin veteraanien haasteet ovat ja miten ne toistyölle, jota parhaillaan vaisuutta. dotuksensa. terveydentilaa ja elämän- heidän ajattelussaan pai- käynnistämme ja laajen- Onkohan minkään soti- oloja. Tutkimustulokset nottuvat. namme piiritasolla ja jol- Perinnetehtävien en muistot missään maas- osoittivat tuolloin keskei- Edellä mainittu sanon- la tulemme parantamaan työnjako ja muistojen sa tulleet niin tarkkaan simmiksi kohentamiskoh- ta ”jatkuva prosessi” tar- syrjässä olevien veteraani- kantavuus mieskohtaisesti muistiin- teiksi asuinolojen paran- koittanee jatkuvaa yhtey- en mahdollisuuksia saada Alustavat toimenpiteet merkityiksi kuin on nyt tamisen, itsenäiseen sel- denpitoa veteraaniin. Ei heille kuuluvia ja heidän Tammenlehvän perin- Suomessa tapahtumassa viytymiseen kotioloissa siis veteraanin taholta vi- tarvitsemia palveluksia. neliiton toiminnan aloit- satalukuisten, usein kun- tähtäävät toimenpiteet ja ranomaisiin, vaan viran- tamiseksi keväällä 2005 takohtaisten veteraanikir- veteraanikuntoutuksen omaisten toistuvaa viestiä Toimintamme tukipylväät etenevät määrätietoisesti. jojen; matrikkeleiden, his- kehittämisen. Uusi tut- veteraanille: Miten Sinä Järjestötoimintamme no- Keskeiset tehtävät ja edel- toriikkien ja muistelma- kimus osoittanee, miten voit tänään, veteraani? jaa vankasti kolmeen kes- lytykset uuden liiton toi- teosten sivuille? Tähän näiden tavoitteiden toteut- Tänä päivänä hoidon saa keiseen tukipylvääseen. minnalle on kartoitettu ja saakka ovat yhden runo- tamisessa on onnistuttu se, joka vielä kykenee pa- Oman, vielä elinvoimai- ratkaisut ovat näköpiiris- kirjan, Vänrikki Stoolin ja mitä uusia tarpeita on nemaan asiansa alulle, sen, koko maan kattavan sä. Perinneliiton toimin- tarinoiden kuusitoista san- ikääntyminen tuonut tul- täyttämään hakemuslo- yhdistysverkostomme li- nassa nuoremmat sukupol- karia kertoneet Suomen lessaan. Sosiaali- ja ter- makkeita. Mutta on muis- säksi tukea jatkuvuudelle vet ottavat vastatakseen kansalle sodan tunnoista veysministeriö on uuden tettava myös heitä, on voi- antavat toimelias naisjär- veteraanisukupolven te- ja kohtaloista. Kuinka pit- tutkimuksen tuloksia en- tava lähestyä niitä, jotka jestömme sekä ilahdutta- koihin sekä aikaansaan- källe tulevaisuuteen kan- nakoiden arvioinut kehit- eivät siihen enää syystä van joutuisasti kasvanut noksiin liittyvien suurten tavat yli kolmensadan ve- tämishaasteiksi mm. yksi- tai toisesta kykene. Mi- kannattajajäsenten jouk- ja pysyvien valtakunnallis- teraanikirjan kertomukset löllisten kuntoutussuunni- nisteri Hyssälä toteaa pe- ko. Kun tähän lisätään ten muistojen vaalimisen. meidän aikamme teois- telmien aikaansaamisen, rustellusti (HS 19.1.2004) koko yhteiskunnalta tule- Meille veteraaneille jää ta ja aikaansaannoksista jatkuvan ja laaja-alaisen että perhepalveluasiois- va arvostus sekä veteraa- kuitenkin vielä runsaas- isänmaan puolustamisessa kuntoutusprosessin tar- sa liian tiukat tietosuoja- nijärjestöjen tuloksellinen ti omia perinnetehtäviä, ja rakentamisessa. peellisuuden, johon kuu- lait hankaloittavat toimin- yhteistyö, voidaan tulevai- niin itsekullekin veteraa- luvat myös avopalvelut taa. Samasta asiasta vete- suus vastaanottaa toiveik- nille ja hänen omaisilleen AARNO LAMPI sekä veteraania hoivaa- raanijärjestöt ovat usein kaina. Veteraanien omat kuin järjestöllemmekin.

Kuusi vuosikymmentä jatkosodan päätösvuodesta

uomen ja Neuvosto- lisen ylivoima johti läpi- Neuvostoliiton kanssa il- muiden suomalaisten pa- tuntoon. liiton välisen sodan murtoon länsi-Kannak- man Saksan suostumus- rissa ja rakensivat jälleen Vuoden 1944 ja muiden Sviimeisen vuoden sella. Raskaissa viivy- ta. Tilanteen rintamilla uudet asuinsijat. sotavuosiemme saavutus- tapahtumista on alkaneen tys- ja torjuntataisteluissa vakiinnuttua Ryti luopui Vuosikausia kestä- ten arvostaminen velvoit- vuoden mittaan kulunut hyökkääjän tie suljettiin virastaan, ja eduskunta neessä maailmanpalossa taa suomalaisia monin ta- kuusi vuosikymmentä. VKT-linjalla. Kannaksen valitsi elokuun alussa taja suurvaltojen valtapyr- voin. Sodassa menehtynei- On siis erityistä syytä pa- puolustusta vahvistettiin savallan presidentiksi yli- kimysten ristipaineessa den muiston vaaliminen lauttaa mieleen vuoden siirtämällä sinne Itä-Kar- päällikkö Mannerheimin, Suomi pystyi suurin pon- on pysyvä kunniatehtävä. 1944 käännekohdat ja rat- jalasta vetäytyneitä jouk- jota Rytin antama vakuu- nistuksin ja uhrauksin tur- Viime sotiemme ja niiden kaisuvaiheet sekä niiden koja. Vihollisen hyök- tus ei sitonut. Neuvostolii- vaamaan olemassaolonsa, veteraanien perinteiden merkitys. käystoimet Kannaksel- ton luovuttua antautumis- vapautensa ja mahdolli- vaaliminen vaatii suunni- Suomen pyrkimystä la tyrehtyivät heinäkuun vaatimuksestaan sotatoi- suuden kehittää maataan telmallista työtä ja riittä- rauhaan vaikeuttivat al- puolivälissä, ja puna-ar- met päättyivät aselepoon hyväksi näkemällään ta- viä voimavaroja. Valtion kuvuonna 1944 toisaal- meija joutui siirtämään 4. ja 5. syyskuuta. Valta- valla. Tämä saavutettiin ja kuntien on pidettävä ta Neuvostoliiton vaati- sieltä joukkoja Saksan- osa sotilaista kotiutettiin myös niiden vaikeiden rat- huolta siitä, että sotiem- mien rauhanehtojen an- rintamalle. Vihollisen marraskuun 1944 loppuun kaisujen varassa, joita val- me miehet ja naiset sekä karuus, toisaalta uhka maahantunkeutuminen mennessä. Osa miehistä tio- ja sotilasjohto tekivät heidän omaisensa saavat Saksan sotatoimista torjuttiin myös Laatokan jäi käymään Pohjois-Suo- 1944, sekä kovissa taiste- osakseen tukea, joka aut- maatamme kohtaan. Hel- pohjoispuolen voitokkais- messa sotaa saksalaisjouk- luissa, joita puolustusvoi- taa selviytymään arjen mikuussa Neuvostoliitto sa taisteluissa. kojen karkottamiseksi. mamme kävivät. vaikeuksista. On myös tar- painosti Suomea rauhaan Suurhyökkäyksen tor- Välirauha solmittiin Kuuden vuosikymme- peen turvata veteraaniyh- rajuilla ilmapommituk- jumiseen ja antautumi- Moskovassa 19. syyskuuta nen takaisissa toimissa ja teisöjen toiminnan jatka- silla. selta välttyäkseen Suomi 1944. Tuolloin ja Pariisin töissä, velvollisuudentun- misen taloudelliset edel- Puna-armeijan suur- tarvitsi kesäkuussa 1944 rauhassa 1947 sinetöitiin nossa ja elämänuskossa lytykset. hyökkäykset Suomen val- pikaisesti Saksan ase- ja Karjalan menetys. Karja- sekä puolustustahdossa ja taamiseksi alkoivat Kar- miesapua. Sitä saatiin laiset, jotka suurhyökkä- urheudessa on yhä aihet- SIMO KÄRÄVÄ jalankannaksella 9. ke- presidentti Rytin annet- yksen alettua olivat toista- ta arvonantoon ja kiitolli- säkuuta ja Syvärillä 21. tua sitoumuksen olla ryh- miseen joutuneet evakko- suuteen sekä perustaa ter- kesäkuuta 1944. Vihol- tymättä rauhan tekoon tielle, siirtyivät elämään veeseen kansalliseen itse- 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 3 38. Sotaveteraaniviikon avaus on Raumalla ja päätösjuhla Tukholmassa K O K O U S K U T S U

Sotaveteraaniviikon valta- ja Tukholman Suomalaiset la. Juhlapuheen pitää liiton kunnallinen avaustilaisuus Sotaveteraanit – yhdistyksen puheenjohtaja Aarno Lampi. Suomen Sotaveteraaniliitto ry:n XXI varsinainen liitto- ja samalla Rauman Seudun 35-vuotisjuhla sekä JR 200:n Ruotsin piirin puheenjohtaja kokous pidetään tiistaina 15. kesäkuuta 2004 kello 13.00. Sotaveteraanit ry:n 45-vuo- Aseveliyhdistyksen 50-vuo- Tauno Ahtila luo katsauksen Seinäjoen Areena-hallissa osoitteessa Kirkkokatu 23, tisjuhla aloitetaan kello 9.15 tisjuhla. piirin 35 vuoden toimintaan, 60100 Seinäjoki. seppeleen laskulla Rauman Juhlapäivä alkaa kello yhdistyksen puheenjohtaja sankarihaudalle. Jumalan- 10.00 jumalanpalveluksel- Seppo Kivisaari yhdistyksen Liittokokouksessa käsitellään sääntöjen 11. pykälän mu- palvelus Rauman Pyhän Ris- la Tukholman suomalaises- 35 vuoden toimintaan ja pu- kaan liittokokoukselle kuuluvat asiat. tin kirkossa alkaa kello 10.00. sa kirkossa. Rovastit Kau- heenjohtaja Kalju Valdmaa Jumalanpalveluksen jälkeen ko Sainio ja Pekka Turunen JR 200:n Aseveliyhdistyksen Kokousedustajien valtakirjat tarkastetaan Areena-hal- kello 11.30 alkaa kahvitar- osallistuvat jumalanpalveluk- 50 vuoden toimintaan. Musii- lissa kello 10.00 - 12.30, jonka jälkeen edustajat siirtyvät joilu Rauma-salin kahviossa sen toimittamiseen. Juma- kista huolehtii Turun laivas- kokoustilaan. ja samaan aikaan myös Rau- lanpalveluksen jälkeen kello ton soittokunta. Tervehdyk- man Seudun Sotaveteraani- 11.00 lasketaan seppele kir- siä juhlassa esittävät Suomen en 45-vuotisjuhlavastaanotto kon seinustalla oleville muis- ja Ruotsin puolustusvoimat, HALLITUS Rauma-salissa. tolaatoille. Lounasruokailu Suomen Sotainvalidien Ruot- Päiväjuhla alkaa kello alkaa seurakuntasalissa heti sin piiri, Tukholman suoma- 13.00 Rauma-salissa. Oh- seppeleenlaskun jälkeen. lainen seurakunta, Ruotsin jelmassa on muun muassa Päätösjuhlaa vietetään Suo- Suomen vapaaehtoisten pe- Satakunnan Sotaveteraani- men suurlähetystön juhla- rinneyhdistys ja Ruotsin So- piirin puheenjohtaja Risto salissa Tukholmassa. Linja- taveteraanipiirin yhdistyk- Tuomisen tervehdyssanat, autot juhlapaikalle lähtevät set. Juhlan päätössanat lau- M Ö T E S K A L L E L S E Veteraanikuoro Rauman Is- kello 12.15 Tukholman suo- suu piirin varapuheenjohtaja kun esityksiä, ”Raumlaist” malaisen kirkon luota. Juhla Heikki Lirberg esittää Väinö Leppänen ja alkaa kello 13.30. Kutsuvie- Finlands Krigsveteranförbunds rf XXI ordinarie för- JAAKKO VALVE musiikkia ”Pappakvartetti”. raat toivottaa tervetulleeksi bundsmöte hålls tisdagen den 15 juni 2004 med början Juhlapuheen pitää liiton pu- suurlähettiläs Pertti Torsti- klockan 13.00 i Arena-hallen i Seinäjoki adress Kyrko- heenjohtaja Aarno Lampi. gatan 23, 60100 Seinäjoki Tervehdyksiä ovat lupautu- neet esittämään Länsi-Suo- Vid förbundsmötet behandlas de ärenden som enligt men läänihallitus, puolustus- Suomen Sotaveteraaniliiton stadgarnas 11. paragraf skall behandlas på förbundsmö- voimat, Rauman kaupunki Naisjärjestö ry:n tet. ja seurakunta. Päätössanat varsinainen kokous esittää Antti Tuomi. Juhlan Mötesdeltagarnas fullmakter granskas i Arena-hallen juontaa Arvi Kaimio. pidetään tiistaina 15.6.2004 kello 11.00 klockan 10.00 - 12.30 varefter delegaterna förflyttar sig Viikon päätösjuhla on Seinäjoki Areenalla, Kirkkokatu 23, Seinäjoki. till möteslokalen. poikkeuksellisesti järjestet- Valtakirjojen tarkastus alkaa kello 9.00 ty maan rajojen ulkopuolelle Kokouksessa käsitellään sääntöjen 10 §: ssä Tukholmaan. Päätösjuhlaan mainitut asiat. STYRELSEN on kytketty Suomen Sotave- teraaniliiton Ruotsin piirin KESKUSTOIMIKUNTA

Vartiopaikalla Lehden toimitus ja taitto uudistuvat

iiton 47. toiminta- nitelman seuraavaan liit- alkaen lehden taiton koko- leen liiton toimistoon, joka Liiton tavoitteena on vuosi on jo päässyt tokokoukseen asti. Liiton naisuudessaan. Se hankkii käsittelee ne ja toimittaa säilyttää Sotaveteraani-leh- Lhyvään alkuun. So- toimintaa jatketaan liitto- edelleen myös ilmoitukset edelleen taittajalle. Jotta ti edelleen hyvänä ja edul- taveteraanityö näyttää jat- kokouksen vahvistamien lehteen. Vaikka lehden nu- varmimmin saa kirjoituk- lisena jäsenkuntaa palvele- kuvan monipuolisena ja suunnitelmien mukaisesti. meroiden lukumäärä vähe- sensa julkaistuksi Sotave- vana lehtenä, jota luetaan vilkkaana myös tänä vuon- Kuten jo viime vuoden nee yhdellä uskomme, että teraani-lehdessä, pitää sen mielellään, ja toisaalta leh- na. Kulumassa olevaan puolella kerroimme, liit- saamme lähes saman mää- olla sähköisessä muodossa tenä, josta päättäjät niin vuoteen sisältyy runsaas- to julkaisee tänä vuonna rän ilmoituksia kuuteen joko kirjoitettuna tietoko- valtakunnan kuin paikallis- ti tapahtumia eri puolilla kuusi Sotaveteraani- leh- lehteen kuin saimme seit- neen käyttämään tallen- tasollakin saavat tietoa sii- maata, muun muassa liit- teä entisen seitsemän sijas- semään lehteen. Lehden ta- nusvälineeseen tai välitet- tä, mitä sotiemme veteraa- topäivät 14-16. kesäkuuta ta. Joudumme jättämään lous tarvitsee tämän mää- tynä sähköpostilla suoraan neille kuuluu. Seinäjoella. yhden numeron pois sekä rän ilmoituksia, jotta emme päätoimittajalle jaakko.val- Liittokokous Seinäjoel- muuttamaan lehden toimi- joudu nostamaan lehden ti- [email protected] tai JAAKKO VALVE la valitsee liitolle ylimmän tustapaa kustannussyistä. lausmaksua. toimitukseen sähköpostilla johdon ja vahvistaa kah- Mainostoimisto Wilska Oy Lehteen tulevat kirjoi- anni.grundstrom@toimi- den vuoden yleisen suun- suorittaa tästä numerosta tukset lähetetään edel- tus.fi 4 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 Onnittelemme Uolevi Lassander 80 vuotias

valoisa luonteenlaatu kuin Viron Maarianmaan rita- rolaulukokoelmien vaativat myös musikaalinen lahjak- rikunnan ristiä, jonka hän toimitustyöt. kuus, joka sitten on antanut Viron itsenäistymisen jäl- Sotaveteraanityössä- paljon sisältöä hänen elä- keen sai ansioistaan. kin on Uolevi Lassanderin mänuralleen. Uolevi Lassanderin lu- panos kohdistunut nimen- SANA Ilmatorjuntajoukoissa kuisista kuorojäsenyyksis- omaan kuorotoimintaan. suoritetun asepalveluksen tä pitkäaikaisimmat ovat Hän liittyi Helsingin Sota- jälkeen alkoivat opinnot ja olleet mieskuorojen, mm. veteraanikuoroon 1991 ja Ukin virsi työelämä. Päivänsankarin Ylioppilaskunnan Laulaji- on moneen paikkaan eh- ”Minä olen teidän kanssan- työuralta mainitaan työn- en ja Laulumiesten riveis- tivänä hoitanut kuorossa ne kaikki päivät maailman antajina Suomen Vakuutus sä, mutta myös muutaman lukuisia eri tehtäviä. Ny- loppuun asti” Mt 28:20 Oy, Lännenpää & Lyyvaa- sekakuoron hän on kel- kyisin hän toimii kuoron Yksi raamatun väkevim- ra Oy ja Tapiolan Lämpö puuttanut mukaan. Vete- varajohtajana ollen myös piä sanoja on Jeesuksen sa- Oy, mutta sen ohessa hän, raaniveljemme on todella kuoron musiikkilautakun- nalähetys- ja kastekäskyssä: kiitos aktiivisen musiikki- ”laulaja iänikuinen”, aivan nan ja hallituksen jäsen ”Minä olen teidän kanssan- Helsingin Sotaveteraani- harrastuksensa, ohjautui kuin hänelle eivät olisi vie- sekä kuoron sisäinen tie- ne, kaikkipäivät maailman kuoron varajohtaja, toimin- musiikkijärjestöjen toimin- raita mitkään mieskuoro- dottaja. loppuun asti.” Se sana an- nanjohtaja Rauni Uolevi taan ja ajan mittaan niiden sävellykset. Niinpä myös toi meille turvallisuutta jo Sylvester Lassander saavut- johtotehtäviin. Hän toimi kuoron johtaminen näyt- HEIKKI MÄLKKI sodassa ollessamme. Se on ti 80 vuoden iän 6. tammi- mm. pitkään Mieskuoro- tää hyvin hänelle luontu- tukenut meitä kymmeninä kuuta. liiton toiminnanjohtajana van. Harrastustoiminnan rauhan vuosina. Ja siihen me Uolevi Lassanderin su- ja SULASOL:in Suomen piiriin lienee myös luettava isovanhemmat turvaamme kujuuret johtavat kahtaal- Laulajain ja Soittajain Lii- Laululipas-sarjojen, duet- ajatellessamme lastemme ja le, isän puolelta luovutet- ton toimistosihteerinä ja toalbumien sekä monien lastenlastemme tulevaisuut- tuun Karjalaan Suojärvel- liiton lehden toimitussih- suomalaisten ja virolaisten ta. Ja oman elämämme ille ja äidin puolelta Viroon. teerinä. Lassanderin kun- laulukokoelmien, mm. Lee- taa. Meidän ei tarvitse olla Lapsuutensa ja nuoruuten- niamerkkirivistössä on en- vi Madetojan, Selim Palm- yksin! sa hän eli Lieksassa. Ve- simmäisenä SVR 1 M kr grenin, Jean Sibeliuksen ja Kirjoitan tätä maalis- ren perintöä lienevät niin ja kaulassaan hän kantaa Erik Bergmanin mieskuo- kuun alussa, isänpäivänä. Olen mietiskellyt sitä, miten me puhumme usein äidin Arvo Kuikka 80 vuotias tai isoäidin virrestä. Äiti tai mummo on opettanut oman Helsingin Sotaveteraani- tiedot toiminnasta useiden Helsingin Sotaveteraani- virtensä, joka on jäänyt pe- kuoron laulunjohtaja, kuorojen laulunjohtajana, kuoron ja Helsingin Sotain- rinnöksi. Miksei voisi olla musiikkineuvos, musiik- sotilassoiton ja puhallin- validipiirin Veljeskuoron myös isän tai isoisän virsi. kieverstiluutnantti Arvo musiikin opettajana, kant- laulunjohtajaksi. Viimeksi Onhan meillä miehilläkin Kuikka sivuutti 80 vuoden toriurkurina sekä moni- mainittu kuoro on sittem- usein rakkaita virsiä. Mieti- merkkipaalun 11. helmi- lukuisissa muissa ammat- min lopettanut toimintan- tään siis, mikä voisi olla vaa- kuuta. tikoulutuksen, soitto- ja sa sen jäsenten kuuluessa rin, isän, paapan, isoisän, äi- Arvo Kuikka on synty- sävellyskilpailujen ja jär- nykyisin Sotaveteraanikuo- jän virsi, jonka jättäisimme nyt Impilahdella, jossa hän jestöelämän luottamusteh- roon. Kuikan johtajakaute- rukouksiksi lapsillemme ja eli lapsuusaikansa ja var- tävissä. Hän on myös jul- na on Sotaveteraanikuoron lastenlapsillemme. haisimmat nuoruusvuoten- kaissut kirjoituksia ja levy- toiminta ollut aktiivista ja Oma virteni on virsi 548. sa. Jo varsin aikaisin hä- arvosteluja alansa lehdissä menestyksellistä, mihin ”Tule kanssani, Herra Jee- nen elämänuransa ohjautui sekä sovituksia puhallinor- hänen korkeatasoisen am- sus.” Se on säveltänyt Ar- pois kotiseudulta musiikin kestereille, soitinyhtyeille mattitaitonsa lisäksi ovat mas Maasalo, joka oli seu- pariin. Hän hakeutui 1937 ja mieskuoroille. varmasti vaikuttaneet hä- rakuntamme urkuri ja kou- soitto-oppilaaksi Wiipurin Ansioistaan Arvo Kuik- nen huumorintajunsa, eh- veteraanikuorojen lukuis- lumme musiinkin opettaja. Rykmentin soittokuntaan ka on saanut director musi- tymättömät muistelonsa ten laulujuhlien ja muiden Sanat on kirjoittanut Hilja ja jatkoi sitten yhtäjaksoi- ces- ja musiikkineuvoksen virkauraltaan ja taito koh- yhteisesiintymisten yhtenä Haahti, jonka olen kerran sesti yli neljä vuosikym- arvonimet sekä runsaasti data jo ikääntyneet, monis- suunnittelijana ja laulun- tavannut. Haastattelin häntä mentä sotilassoittajan uraa kunniamerkkejä, palkin- sa eri kuoroissa toimineet johtajana. Ehkä mittavin 1960-luvulla tv:ssä. varusmiehenä, soittaja-ali- toja ja huomionosoituksia. veteraanilaulajat kaikkine näistä oli Helsingin Jää- Virsikirjahan on rukous- upseerina, kapellimestari- Kunniamerkeistä on syytä tapoineen ja heikkouksi- hallissa 1996 pidetty juh- kirja, niin kuin kirkonkin na sekä vuodet 1967—84 erikseen mainita Suomen neen. la, jonka järjestäjinä olivat virteni on rukous: puolustusvoimain ylikapel- Valkoisen Ruusun ja Suo - Arvo Kuikka on johta- Helsingin ja Espoon Sota- ”Tule kanssani, Herra limestarina. men Leijonan ritarikunti- nut Sotaveteraanikuoroa veteraanikuorot ja johon Jeesus, tule, siunaa päivän Koulutukseen kuuluivat en kolme ritarimerkkiä ja sen lukuisilla ulkomaan- osallistui 25 kuorosta yh- työ. Tule illoin ja aamuin mm. opinnot Turun kirk- valtion virka-ansiomerk- matkoilla, mm. Virossa, teensä 900 laulajaa. varhain, tule vielä, kun jou- komusiikkiopistossa sekä ki, sotaveteraanien ansio- Ruotsissa, Unkarissa, Es- tuu yö, tule vielä, kun jou- sotilaskapellimestarin ja risti 2002 sekä seitsemän panjassa, Yhdysvalloissa, HEIKKI MÄLKKI tuu yö. Tule askele askeleelta musiikinopettajan tutkin- korkeaa ulkomaista ritari- Kanadassa ja Englannissa, minun kanssani kulkemaan. not ja muut opinnot Sibe- merkkiä. sekä kuoron perinteisis- Sua ilman en saata olla, pysy lius-Akatemiassa. Sotaveteraanien musiik- sä itsenäisyyspäivän aaton luonani ainiaan, pysy luona- Kuikka on tehnyt lukui- kielämässä Arvo Kuikka kirkkojuhlissa ja sadoissa ni ainiaan.” sia ulkomaisia opinto- ja on ollut antaumuksellises- muissa tilaisuuksissa ko- työmatkoja. Monipuolisista ti mukana runsaan vuosi- timaassa. On myös syytä MATTI HAKKARAINEN riennoista musiikin saral- kymmenen ajan, vuodesta muistaa hänen merkittävä la kertovat ansioluettelon 1991, jolloin hänet valittiin panoksensa maamme sota- 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 5

Jalo E. Liinamaa 85 vuotta

helmikuuta. sa. Pääasialliset taistelunsa nossa ovat osoituksena hänen kana sen perustamisesta lähti- Jalo Liinamaa on syntynyt hän kävi Äänisen rannalla. valmiudestaan myös yhteisen laulaen siinä yli 50 vuotta. ylihärmäläiseen maanviljeli- Hän valmistui opettajaksi kunnalliseen toimintaa. Jalo Liianmaa on toiminut jäperheeseen. Kodin perintö- Kajaanin seminaarista heti so- Musiikki eri muodoissaan pitkään sotaveteraanityössä nä saatu isänmaallinen henki dan jälkeen kurssilta, joka oli on ollut aina hänen sydän- ensin Seinäjoen sotaveteraa- velvoitti häntä liittymään jo keskeytynyt sodan takia. tään lähellä. Liityttyään Yli- niyhdistyksessä ja vuodesta nuorukaisena paikkakunnan Pääasiallisen elämäntyön- härmän suojeluskunnan poi- 2000 alkaen Etelä-Pohjan- suojeluskuntaan. Jalo Liina- sä Jalo Liinamaa on tehnyt kaosastoon 30-luvulla hän maan Sotaveteraanipiirin pu- maan sotataival alkoi talvi- Seinäjoen Törnävän koulun aloitti musiikkiharrastuksen- heenjohtajana. sodan aikana Viestikoulu- rehtorina. sa suojeluskunnan soittokun- Sovittelevalla ja rauhalli- tuskeskuksessa. Jatkosodassa Pitkäaikaiset jäsenyydet nassa. Vartuttuaan aikuiseksi sella otteellaan hän on saavut- Etelä-Pohjanmaan Sotavete- hän palveli ryhmän- ja jouk- Seinäjoen kaupunginvaltuus- hän lauloi suojeluskunnan tanut kaikkien veteraanijär- raanipiirin puheenjohtaja ja kueenjohtajana mm Äänisen tossa, -hallituksessa ja useis- mieskuorossa. jestöjen luottamuksen. liiton hallituksen jäsen Jalo E Rannikkoprikaatissa ja Itä- sa lautakunnissa sekä paik- Etelä-Pohjanmaan mies- Liinamaa täytti 85 vuotta 15. Suomen Rannikkoprikaatis- kakunnan eri yritysten hallin- kuoro ”Jusseissa” hän oli mu- PERTTI KORTESNIEMI

Kuolleita Antero Tuomisto 1930-2004 na -81 ilmestyi hänen kirjoit- jossa on Tuomiston selonteko vänä 1999 arvokkaan julkisen tamansa teos Taistelumuisto- viime sotiemme virolaisten va- tunnustuksen – 4. luokan Va- Matkailuneuvos Antero rintämatkailua. Hän oli asian- merkit nähtävyyskohteina ja paaehtoisten ja heidän toimin- paudenristin. Tuomisto kuoli Espoossa tunteva, uuttera ja tuottelias 1990 teos Sotiemme muisto- tansa muistomerkeistä. Antero Tuomistolla oli 13.1.2004. Hän oli syntynyt toimittaja ja tietokirjailija, joka merkit. Eläkkeelle jäätyään Antero Tuomiston muisto- mielessään ja työpöydällään Helsingissä 4.2.1930. sai aikaan useita harrastus- ja hän ryhtyi vaativaan uudistus- merkkikirjat ja -kirjoitukset suunnitelmia, joiden toteutta- Suoritettuaan sosionomin työalansa oppi- ja opaskirjoja, hankkeeseen, jonka tuloksena ovat hänen kestävä kunnian- minen olisi edelleen täyden- tutkinnon Yhteiskunnalli- Hän toimi Suomen Kulkuneu- ilmestyi -98 Suomalaiset so- osoituksensa maamme puo- tänyt ja syventänyt muisto- sessa korkeakoulussa Antero vot -julkaisun ja Matkailu-leh- tamuistomerkit, 350-sivuinen lustajille. Teokset sinänsä ja merkkitietoja sekä saattanut Tuomisto toimi 53-55 sosiaa- den päätoimittajana sekä laati teksti- ja kuvateos. Se kohen- yhteistyö, jossa hän aineistoa niitä kansalaisten saataville lihuollon tehtävissä. Valta- suuren määrän lehtiartikke- si merkittävästi kansalaisten niihin kerätessään oli sotave- nykyaikaisen tietotekniikan osan elämäntyötään hän teki leja. Hän toimi myös useissa mahdollisuutta saada luotet- teraaniyhteisöjen kanssa, oli- välityksin. Toteuttamistyö on matkailualalla, aluksi Suomen matkailujärjestöjen luottamus- tavaa tietoa vuosisatojen mit- vat lähtökohtana myös sille, nyt jäänyt niiden yhteisöjen ja Matkailuyhdistyksen retkei- tehtävissä ja kehittämishank- taan käytyihin sotiin liittyvis- että hänet kutsuttiin Suomen- henkilöiden tehtäväksi, joille lyosaston päällikkönä sekä keissa. Matkailuneuvoksen ar- tä muistomerkeistä ja voimisti poikien perinneyhdistyksen sotiemme ja niiden veteraani- vuoden -75 alusta Suomen vonimen hän sai -94. kiinnostusta kyseisiin muisto- hallituksen jäseneksi ja Es- en perinteiden vaaliminen pit- Matkailuliiton apulaisjohtaja- Työtehtävät ja harrastuk- merkkeihin sekä niistä huo- poon Sotaveteraanien muis- källe tähtäävästi kuuluu. Teh- na ja 84-95 toimitusjohtajana. set loivat Tuomistolle erin- lehtimiseen ja niille opasta- tomerkkityöryhmän puheen- tävän täyttämistä edistää se, Tämän uran taustana oli vah- omaisen Suomi-tuntemuksen. miseen. Teos antoi virikkeen johtajaksi sekä asiantuntijaksi että Antero Tuomisto raken- va retkeilyharrastus. Se johti Tämä ja toisaalta arvonan- myös siihen, että Sotaveteraa- moneen muistomerkkihank- si työlle kestävän perustan ja myös luottamustehtäviin jär- to sotiemme miehiä ja naisia ni-lehdessä julkaistiin Tuomis- keeseen. Sotilaspoika- ja so- että hänen arkistonsa sisältää jestötoiminnassa sekä osallis- kohtaan muodostivat hänelle ton aiheperäinen artikkelisar- taveteraaniyhdistyksen kan- aineistoa, joka antaa hyviä läh- tumiseen lukuisiin kotimaisiin erinomaisen aate- ja tietopoh- ja muistomerkeistä, sekä että nattajajäsen oli aulis auttaja. tökohtia ja perusaineksia työn ja kansainvälisiin hankkeisiin, jan laatia teoksia suomalaisista Suomen-poikien perinneyh- Tuomiston sitkeä ja uhrautuva jatkajille. jotka edistivät retkeilyä ja lei- sotamuistomerkeistä. Vuon- distys julkaisi 2003 kirjasen, perinnetyö sai lippujuhlapäi- SIMO KÄRÄVÄ

Erkki Kansanaho 1915-2003 ko Karjalassa (1985) vaati jen yhteisen kirkkopyhätoi- parissaan kypsynyt uusi työ- eniten työtä, mutta Papit so- mikunnan puheenjohtajana. näky levisi Suomen kirkkoon Emerituspiispa, teologian sisältyivät toiminta Kulosaa- dassa (1991) on asetettava en- Vuosikymmenten mittaan sekä muunsi sen henkeä ja tohtori Erkki Kansanaho ren yhteiskoulun rehtorina simmäiselle sijalle." Kumpi- hän piti lukuisia saarnoja ja organisaatiota. Tämä oli pe- kuoli 7.12.2003 Helsingissä. 45-55, Helsingin yliopiston kin teos on osoitus siitä, että puheita tilaisuuksissa, jois- rustana myös sille, että kir- Hän oli syntynyt 11.7.1915 Jy- teologisen tiedekunnan do- kiintymys Moskovan rauhois- sa oli läsnä pääasiassa vete- kollisista työmuodoista, joi- väskylässä. senttina ja professorina 51-66 sa 1940 ja 1944 menetettyyn raaneja. Hän osallistui tar- hin hän osallistui aktiivisesti Koulutiensä Erkki Kan- sekä Tampereen hiippakun- Karjalaan sekä kunnioitus mokkaasti Suomen Sotave- rauhan vuosina, nousi esiin sanaho kulki Koivistolla ja nan piispana 66-81. Väitös- sodassa velvollisuuttaan täyt- teraaniliiton ja Kaatuneiden eritoten diakonia. Viipurissa. Hänet vihittiin kirjaa seurasi lukuisia muita täneitä kohtaan olivat perus- Muistosäätiön suurhankkee- Erkki Kansanahon mer- papiksi -37. Hänestä tuli fi- tutkimuksia ja teoksia. Vir- tana mittavalle työlle, jota seen, jonka tuloksena saatiin kittävä elämäntyö johti mo- losofian kandidaatti -40 ja katehtävien ohella hän hoiti karjalainen sotaveteraaniveli aikaan sodassa menehtynei- nen kansallisesti merkittävän maisteri -41 sekä teologian määrätietoisesti useita mer- Erkki Kansanaho teki kar- den tiedosto, sekä Karjalaan päämäärän sekä samalla so- kandidaatti -4l. lisensiaatti - kittäviä luottamustehtäviä jalaisen siirtoväen ja sotiem- jääneiden sankarivainaji- tiemme veteraanien yhteisten 47 ja tohtori -48. kirkon ja yliopiston piirissä me veteraanien parissa ja hy- en muistomerkkiyhdistyk- tavoitteiden saavuttamiseen. Yhteys puolustusvoimiin sekä kansalaisjärjestöissä. väksi. sen toimintaan, jonka tulok- Veteraanit tuntevat häntä jatkui varusmiesajan jälkeen Muistelmateoksessaan Sotiemme veteraaneil- sia ovat Äiti Karjala -muis- kohtaan syvää kiitollisuutta koululaiva Suomen Joutse- Elämän matkakirja - Initera- le Erkki Kansanaho tuli lä- tomerkki Lappeenrannassa ja kunnioitusta. nen pastorin tehtävissä 37- rium vitae (2001) Erkki Kan- heiseksi monin tavoin. Hän ja kyseisten sankarivainaji- 38. Läpi sotavuosien 39-44 sanaho vastasi kysymykseen, toimi Suomen Sotaveteraa- en internet-tiedosto. Aseve- SIMO KÄRÄVÄ hän toimi laivaston pastori- mikä hänen "suurista kirjois- niliiton hengellisen työn toi- lipappien perinnetyössä hän na. Rauhan ajan virkauraan taan" on merkittävin: "Kirk- mikunnan ja veteraaniliitto- korosti sitä, kuinka heidän 6 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 Kuolleita Kalevi Sorsa 1930-2004

Suomen Sosiaalidemokraatti- helpompi tehtävä.” Juutilai- den kanssa, korosti, että olisi hankki siitä rintamaveteraa- nut merkitystä virikkeiden sen puolueen entinen puheen- sen selonteko tapahtumain väärin tarkastella veteraani- niasiain neuvottelukunnan antajana toimille, jotka tur- johtaja ja pitkäaikaisin pää- kulusta tuo esiin keskeistä en ja seniorikansalaisten ase- lausunnon. Ministeriö toimit- vaavat ja kohentavat veteraa- ministerimme Kalevi Sorsa tietoa myös osuudesta, joka maa vain sosiaalipoliittisena ti omat ja neuvottelukunnan nien elinoloja ja itsenäistä kuoli Helsingissä 16.1.2004. Kalevi Sorsalla oli asiassa. kysymyksenä. ”Yhteiskun- kannanotot, joissa puollet- selviytymistä. Hän oli syntynyt 21.12.1930 Sotiemme veteraanit oli- ta ja nuoremmat voivat myös tiin veteraanipäivän julista- Kalevi Sorsan kanssa vuo- Keuruulla. vat 1980-luvulla tuoneet jul- saada heiltä paljon.” Käytiin mista ja tarvittaviin toimiin sien mittaan käydyissä kes- Kalevi Sorsan elämäntyö- ki tyytymättömyyttä valtion tuumasta toimeen. Pääminis- ryhtymistä, valtioneuvoston kusteluissa, joissa palattiin hön sisältyy eräs viime so- tukitoimien riittämättömyy- teri kutsui veteraanijärjestö- kanslialle päätösesitystä var- veteraanipäivän syntyvai- tiemme veteraanien kannalta destä ja paheksumista eräi- jen edustajat neuvotteluun, ten. Yleisessä istunnossaan heisin, tähdentyi hänen pe- tärkeä asia, jota ei tiedonvä- den tiedotusvälineiden kiel- johon osallistui myös eräi- 30.4.1986 valtioneuvosto pää- rusajatuksensa: Veteraanien littimissä juuri liene mainittu, teisestä suhtautumisesta heiden muiden tahojen edusta- ministerin kannan mukaisesti tarpeista on pidettävä huoli, mutta joka on syytä palaut- hin. Tätä asiakokonaisuutta jia, pohtimaan toimia, joilla päätti nimetä huhtikuun 27. mutta samalla on muistetta- taa mieleen eritoten veteraa- puheenjohtaja Sorsan lähipii- etenkin valtio, läänit ja kun- päivän kansalliseksi veteraa- va osoittaa heille arvostus- niyhteisön järjestölehdessä. rissä puoluejohdossa pohdit- nat voisivat osoittaa arvostus- nipäiväksi ”maamme rinta- ta muutoinkin. Tämän kan- Kyseessä on päätös kansal- taessa katsottiin, että oli osoi- ta sotiemme veteraaneja koh- maveteraanien ja sotainva- nanoton mukaista on viettää lisen veteraanipäivän julista- tettava kansan ja valtiovallan taan. Neuvonpidon jälkeen lidien arvostuksen lisäämi- kansallista veteraanipäivää misesta. muistavan ja pitävän arvossa veteraanijärjestöjen toimin- seksi” ja määrätä kyseisen myös sen jälkeen, kun ve- Veteraanipäivän kym- sodan kokeneiden ikäpolvien nanjohtajat laativat yhteis- päivän vuosittain toistuvaksi teraaneja ei enää ole tukea menvuotishistoriikissa Tam- työtä. Neuvonpitäjien mieles- muistion, joka järjestöjen yleiseksi liputuspäiväksi sekä tarvitsemassa eikä kansalais- menlehvän kansa (1987) kir- tä aloitteita ei voitaisi tehdä puheenjohtajien allekirjoitta- totesi, että tuona päivänä jär- ten ja yhteiskunnan kiitosta jan tekijä Antti Juutilainen puolueen nimissä, vaan olisi mana jätettiin pääministeril- jestettäisiin vuosittain juhla- ja arvonantoa vastaanotta- kirjoittaa: ”Varsin vaikeata selvitettävä muut etenemis- le 7. maaliskuuta. Muistiossa tilaisuuksia valtakunnallisel- massa. Samalla on paikal- on selvittää, kuka oli se ni- mahdollisuudet, esimerkiksi esitettiin ”näkemyksiä toi- la sekä lääni- ja kuntatasolla. laan palauttaa mieleen Kale- meltä mainittava henkilö, rintamaveteraaniasiain neu- menpiteiksi, joilla voitaisiin Kansallinen veteraanipäi- vi Sorsan osuus kansallisen joka toi ensimmäisenä esiin vottelukunnassa sekä eläke- kohottaa veteraanien työn ja vä, jota ensimmäisen kerran veteraanipäivän aikaansaa- ajatuksen veteraanipäivästä. läis- ja veteraanijärjestöissä. uhrien arvostusta yhteiskun- vietettiin 1987, on vakiinnut- misessa. Ajan yleiset mielipiteet tun- STT:n välitettäväksi nassamme”, sekä näkökohtia tanut asemansa kansallisten tien on todennäköistä, että 31.12.1985 antamassaan uu- merkkipäivän viettämismuo- merkkipäivien joukossa. Sen SIMO KÄRÄVÄ tuo henkilö oli sotiemme ve- denvuodentervehdyksessä doista. laaja ja monipuolinen vietto teraani. Sitä vastoin sen sel- pääministeri Sorsa, joka oli Muistio johti asian jat- edistänyt sotiemme miesten vittäminen, miten ideasta keskustellut asiasta veteraa- kovalmisteluun sosiaali- ja ja naisten arvostusta odote- päädyttiin toteutukseen, on nijärjestöjen johtohenkilöi- terveysministeriössä, joka tuin tavoin sekä lisäksi saa-

Mikko Juva 1918 - 2004 Arkkipiispa emeritus Mik- tuohon tehtävään siirtyessään sätaisteluissa, joissa hän kul- tävän elämäntyön monella jään. Hän oli arvostettu saar- ko Einar Juva kuoli Turus- poikkeuksellisen pitkä taival ki monesti yksinkin. "Toverit uralla. Hän toimi muun muas- namies ja puhuja lukuisissa sa 1.1.2004. Hän oli syntynyt etulinjan sotilaana. Rykmen- puolustivat ajallista isänmaa- sa Kristillisen ylioppilasliiton veteraanitilaisuuksissa, joissa Kaarlelassa 22.11.1918. tin historiikkiteoksessa Tais- ta. Minun asiani oli tuoda ah- pääsihteerinä ja puheenjoh- hän elävästi kertoi myös jat- Mikko Juva valmistui filo- televa JR 9 (1987) hän muis- distukseen viesti ´taivaallises- tajana 44-57, Turun yliopiston kosodan taisteluista ja jouk- sofian kandidaatiksi -39. So- telee sekä joukkueenjohtaja- ta isänmaasta´ jota ei voi asein Suomen historian professo- kueensa kokemuksista. Hän taveteraanitaustansa hän sai että sotilaspappikauttaan. puolustaa. Se asuu ihmisten rina 57-62, Helsingin yliopis- toimitti ja johti monia veteraa- toisaalta rintamasotilaana, Kesän -44 viivytysvaihees- sydämissä. Sen edustajana ton kirkkohistorian dosentti- neille läheisiä kirkollisia toi- toisaalta sotilaspappina. Tal- sa sotilaspastori Juva joutui sotilaspappi marssii sodankin na 51-59, vararehtorina 68-71, mituksia sekä osallistui myös visodassa ja sen jälleen hän joksikin aikaa vanhasta muis- riehuessa." rehtorina 71-73 ja kanslerina sotainvalidien hengelliseen palveli varusmiehenä JR 36: tista mukaan myös mieskoh- Taistelujen aikana pastori 73-78 sekä evankelisluterilai- toimintaan. Hän oli JR 9:n ssa ja JR 6:ssa. Suoritettuaan taiseen taisteluun. Siinä hän Juva oli enimmäkseen jouk- sen kirkon arkkipiispana 78- killan toimelias jäsen. Vilk- Upseerikoulun 48. kurssin otti viholliselta käyttöönsä kosidontapaikalla tai sen etu- 82. Luterilaisen maailmanlii- kaana ja viisaana keskusteli- syksyllä -40 hän joutui kesäs- konepistoolin, joka seura- maastossa haavoittuneiden ton presidentti hän oli 70-77. jana veteraaniveli Mikko Juva tä -41 alkaen reserviupseerina si häntä henkilökohtaisena parissa ja kaatuneiden huol- Hän toimi tasavallan presi- oli keskeinen henkilö veljes- jatkosodan rintamatehtäviin aseena sodan loppuun asti. lossa. Heinäkuun lopulla Loi- dentin valitsijamiehenä -52 ja tilaisuuksissa. Hän toimi en- JR 9:ssä, joka taisteli Laa- Hän kertoo tuolloin jääneen- molassa, vastaiskuun valmis- kansanedustajana 64-66 sekä simmäisen kansallisen vete- tokan-Karjalassa, Syvärillä, sä miettimään sotilaspapin tautuvia miehiä jututtaessaan liberaalisen kansanpuolueen raanipäivän järjestelyjaoston Keski-Aunuksessa ja Loimo- tehtävää ja saaneensa poh- hän haavoittui jalkaan viholli- puheenjohtajana 65-68. Hä- puheenjohtajana ja piti ter- lassa. Hän toimi raskaan kra- dintaansa kannanoton upsee- sen kranaattitulessa. Kun hän nen runsas kirjallinen tuotan- vehdyspuheen valtakunnal- naatinheitinjoukkueen johta- ritoveriltaan, joka oli kuullut palasi kenttäsairaalasta jouk- tonsa käsitteli pääosin histori- lisessa pääjuhlassa Lahdessa jana. pataljoonan pastorin riehu- ko-osastoonsa, aseet olivat jo allisia ja uskonnollisia aiheita, huhtikuussa -87. Syksyllä -43 Juva sai opin- neen taisteluhaudassa ase kä- vaienneet. Sodan ajan ansi- mutta myös ajankohtaiskysy- Mikko Juvan kuollessa toloman, jonka aikana hän dessä: "Kuule, Mikko, kyllä oista Juvalle myönnettiin VR myksiä. Viimeiseksi teoksek- joukostamme poistui merkit- suoritti teologisen erotutkin- täällä on kylliksi miehiä tais- 3, VR 4 tlk ja VR 4. Rauhan si jäi Aika etsiä ja aika löytää tävä, kantaa ottava ja suun- non. Hänet vihittiin papiksi telemaan etulinjassa, ei pap- ajan ansioista hän sai lukuisia (1998). taa osoittava monipuolinen vuoden -44 alussa ja hän pala- pia siellä tarvita." Muistelma kunniamerkkejä, muun mu- Mikko Juva osallistui so- kirkollinen, yliopistollinen ja si vanhaan rykmenttiinsä, nyt jatkuu toteamuksella, että assa Suomen Leijonan ritari- taveteraanityöhön ensin Kes- yhteiskunnallinen vaikuttaja I pataljoonan sotilaspastorik- tämän jälkeen hän ei enää kunnan suurristin. Sotilasar- ki-Helsingin, sittemmin Tu- sekä uskollinen veteraaniveli. si. Lähes kaikki puolustusvoi- sodan aikana käyttänyt aset- voltaan hän oli kapteeni. run sotaveteraaniyhdistykses- missa sodan aikana palvelleet ta, vaikka se olikin mukana Juva, joka väitteli sekä fi- sä. Etenkin Turun vuosinaan OLAVI LÄHTEENMÄKI papit toimivat pelkästään soti- siltä varalta, ettei hän joutui- losofian että teologian toh- hän tuki monin tavoin vete- laspappeina, mutta Juvalla oli si sotavangiksi sekavissa met- toriksi, teki pitkän ja merkit- raaniveljiä ja heidän yhteisö- 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 7

Lauri Äijö 1917-2003

Mannerheim-ristin ritari n:o selle Mannerheim-ristin rita- vaakalennossa, kunnes ohjaa- Äijö toimi tähystäjänä myös Sodan jälkeen valmistut- 182, maanviljelysneuvos, kap- riksi sisältää varsinaisia ”ih- ja palasi tajuihinsa. Näin hän Mannerheim-ristin ritariksi tuaan maatalous- ja metsä- teeni Lauri Alfred Äijö me- memiehen” toimia. pelasti koneen ja miehistön myöhemmin nimitetyn kap- tieteiden kandidaatiksi Lauri nehtyi pitkäaikaisen sairau- Vuoden 1942 alussa luut- varmalta tuholta. teeni Tauno Iisalon ohjaa- Äijö toimi ensin Satakunnan den murtamana tammikuun nantti Äijö erikoistui alueva- Vuoden 1943 alussa Lauri massa koneessa. Erinomais- ja Etelä-Pohjanmaan Meije- 20. päivänä 86 vuoden ikäise- lokuvauksiin Karjalan kan- Äijö määrättiin kaukopom- ten taitojensa ja yhteistoi- riliiton teknisenä neuvojana, nä Mikkelissä. Hän oli synty- naksen eteläosassa, Syväril- mitustehtäviin, jolloin koke- mintakykynsä perusteella he kunnes siirtyi Savo-Karjalan nyt 17.5.1917 Kauhajoella. lä ja Maaselän suunnassa. muksensa perusteella hän sai pystyivät palaamaan työken- Meijeriliiton toiminnanjohta- Viimeisin lentäjäritari Yleensä kuvattiin hyvin vai- suorittaakseen hyvinkin vai- tälleen toisten siihen kykene- jaksi 1956 työskennellen aina kuului niiden viiden pommi- keissa olosuhteissa, ankarassa keita ja vaativia tehtäviä. Niil- mättä. vuoteen 1980 saakka. tuslentolaivueessa palvelleen vihollisen ilmatorjuntatulessa lä hän osoitti erinomaista yö- ”Luutnantti Äijön vihol- Lauri Äijöllä oli useita ritarin joukkoon, joiden tai- ja vihollisen hävittäjien ahdis- suunnistus- ja pommitustai- liselle aiheuttamat tappiot luottamustehtäviä. Mikkelin toa ja rohkeutta ei mitattu tamana. Lisäksi erittäin kova tojaan. Esimerkiksi 19.2.1943 ovat suuret ja häirinneet mo- Seudun Sotaveteraanit valit- pudotettuina viholliskoneina. pakkanen, usein 60 - 70 astet- ollessaan johtokoneen tähys- nella lailla vihollisen sotatoi- sivat Äijön vuoden Sotavete- Siksi olikin luonnollista, että ta, asetti kestävyyden kovalle täjänä hän johti pommihyök- mia. Hänen sodanjohdolle raaniksi 1997. Mannerheim- nämä miehet helposti unoh- koetukselle. käyksen Sekehen kauppalaan tuomansa tiedustelutulokset ristin ritarien säätiössä Lauri dettiin lentäjä-ässiä nimettä- Eräällä 23.8.1942 kauas niin, että laivue lensi maali- ovat olleet merkityksellisiä. Äijö toimi sekä hallituksessa essä, mutta olivat asiantunti- vihollisen selustaan ulottu- alueelle pilvikaton yläpuolel- Sotalennoillaan luutnantti että valtuuskunnassa, jonka joiden arvostamia. neella valokuvaus- ja tiedus- la ja sukelsi pilvien läpi vasta Äijö on tehnyt korvaamatto- jäsen hän oli kuollessaan. Lauri Äijössä yhdistyivät telulennolla ohjaajan happi- maalin yläpuolella aiheuttaen mia palveluksia aselajilleen Lauri Äijölle oli myönnet- eteläpohjalaisen miehen par- naamari joutui epäkuntoon täydellisen yllätyksen viholli- ja Puolustusvoimille”, päättyi ty Mannerheim-ristin ritariksi haimmat luonteen piirteet, niin, että ohjaaja menetti ta- selle. Paluumatkalla hän joh- nimitysesitys. Suomen Mar- nimityksen lisäksi Vapauden- rehtiys, harkitsevuus ja toi- juntansa. Ripeäotteisena ja datti laivueen kokonaisuudes- salkka Mannerheim nimitti ristin 3. ja 4. luokat miekkojen mintatarmo hänen ystävänsä, neuvokkaana upseerina luut- saan tukikohtaan. luutnantti Lauri Äijön Man- kera sekä Reserviupseerilii- lentäjäritari Joppe Karhusen nantti Äijö työnsi katken- Lavansaaren pommituk- nerheim-ristin ritariksi n:o ton ansiomitali. mukaan. Ei siis yllätä, että neen happiletkun pään ohjaa- sessa 17.9.1943 erittäin huo- 182 tähystäjänä PLeLv 44:ssä kuvaus perusteista nimityk- jan suuhun pitäen itse koneen noissa sääolosuhteissa Lauri 21.12.1944. KARI NORKOLA

Sotaveteraanien kultaisten ansioristien myöntäminen aloitettu

otaveteraaniliiton hallitus on myöntänyt ja liiton johto luovuttanut Sotaveteraanien kultaisen ansioristin nume- Sro 1 presidentti Mauno Koivistolle, numero 2 Tasaval- lan presidentti Tarja Haloselle, numero 3 Sotaveteraaniliiton kunniapuheenjohtaja Gunnar Laatiolle, numero 4 kunniapuheenjohtaja Simo Kärävälle, numero 5 Helsingin seudun So- taveteraanipiirin kunniapuheenjohtaja Antti Hartikalle ja numero 6 Lahden Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Mauno Uu- sitalolle. Sotaveteraanien kultainen ansioristi voidaan myöntää tun- Tasavallan Presidentti Tarja Haloselle luovutettiin Sotaveteraanien kultainen ansioris- nustuksena liiton tarkoitusperien hyväksi tehdystä erittäin ti linnassa. Luovuttamassa liiton puheenjohtaja Aarno Lampi, kunniapuheenjohtaja merkittävästä ja pitkään jatkuneesta työstä. Simo Kärävä, Naisjärjestön puheenjohtaja Vuokko Hurme ja valtuuston puheenjohtaja Aarno Strömmer.

Sotaveteraanien kultainen ansioristi luovutettiin Mau- Presidentti Koivistolle Sotaveteraanien kultaisen ansioristin luovuttivat kunniapu- no Uusitalolle, Simo Kärävälle, Gunnar Laatiolle ja Antti heenjohtaja Gunnar Laatio, puheenjohtaja Aarno Lampi ja kunniapuheenjohtaja Hartikalle. Simo Kärävä. 8 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004

SUOSITUT LAUTSIAN Sotaveteraaniliiton hallituksella PÄIVÄTANSSIT JATKUVAT Ajat: 24.2., 11.3, 25.3., 12.4., 22.4., 6.5. ja 20.5. järjestäytymiskokous Pyydä tarkemmat ohjelmat Lautsiasta. ¤ Kuntoviikko 5 vrk 22. - 27.3. alk. 200 /phvrk/hlö. uomen Sotaveteraa- Pyydä tarkempi ohjelma p. 03-640 080. niliiton valtuuston ko- 14680 Alveetula (Hauho), p. 03-647 080 [email protected], www.lautsia.com Skouksessa marraskuussa valittu hallitus piti jär- PANGANRANNAN LUONTO jestäytymiskokouksen 27. KUTSUU KEVÄTHANGILLE tammikuuta Helsingissä. Ko- Monipuolisia luontoaktiviteetteja kaiken ikäisille. kouksessa valittiin varapu- Tutustu mm. Lepikon Torppaan ja maailman suurimpaan Moottorisahamuseoon! heenjohtajat, jäsenet eri toi- Panganrannan pääsiäinen 4 vrk alk. 196 ¤/phvrk/hlö mikuntiin ja liiton edustajat 72400 Pielavesi eri yhteisöihin. p. 017-6150 600 [email protected] Ensimmäiseksi varapu- www.panganranta.com heenjohtajaksi valittiin Ola- vi Eronen Haminasta, joka viime vuonna oli liiton toinen varapuheenjohtaja. Ola- Liiton I varapuheenjohtaja Olavi Eronen, liiton puheen- SÄHKÖMOPEDIT vi Eronen on Kymenlaakson johtaja Aarno Lampi ja liiton II varapuheenjohtaja Kalevi Pegasos Suoraan maahantuojalta! Sotaveteraanipiirin puheen- Raatikainen 3600e Soita ja tilaa ilmainen esite! johtaja. Toiseksi varapuheen- johtajaksi valittiin Kalevi Sotaveteraaniliiton kunnan työryhmän muodos- LOM-TUOTE OY puh. 0400-785 105 Raatikainen Mikkelistä. Ka- edustajat Suomen tavat Gunnar Laatio, Pentti levi Raatikainen on Suur-Sa- veteraaniliittojen Laamanen sekä Jaakko Valve von Sotaveteraanipiirin pu- valtuuskunnassa tai Markku Seppä. heenjohtaja. (VEVA) Varsinaisiksi jäseniksi va- Hengellinen toimikunta Työvaliokunta ja littiin Aarno Lampi, Aarno Puheenjohtaja Pentti Tapio toimikuntien kokoonpanot Strömmer ja Markku Seppä (Helsinki), jäsenet, Bror Puheenjohtaja Aarno Lampi sekä varajäseniksi Olavi Ero- Borgar (Turku), Lenno Jär- Espoo, varapuheenjohtajat nen, Kalevi Raatikainen ja vi (Espoo), Vuokko Hurme Ta r pan Olavi Eronen ja Kalevi Raati- Antti J. Näsi. (Paimio), Erkki Kaikko- 3350e kainen, jäsenet Vuokko Hur- nen (Joensuu), Mikael Krii- me (Naisjärjestö, Paimio) ja Ansiomerkkitoimikunta sin (Helsinki), Timo Kökkö Hercules Mini Carl Gustaf Wolff (Södra Puheenjohtaja Gunnar Laa- (Vammala), Aarne Kärk- 2900e Finland, Tammisaari). Val- tio (Helsinki), jäsenet Vuok- käinen (Mikkeli), Pentti tuuston puheenjohtaja Aarno ko Hurme (Paimio), Pentti Lehtonen (Lahti), Niilo Pe- Strömmer osallistuu työvalio- Laamanen (Helsinki), Carl rälä (Pori), Toivo Saarilah- kunnan kokouksiin. Työvalio - Gustaf Wolff (Tammisaari) ja ti (Helsinki), Paavo Väntsi kunnan sihteerinä on Jaakko Jaakko Valve (Helsinki); sih- (Turku), asiantuntijajäsen Valve tai Markku Seppä. teeri Markku Seppä. Toimi- Hannu Niskanen (Helsinki); sihteeri Markku Seppä. Hercules 4450e Kuntoutus- ja palvelutoimikunta Puheenjohtaja Holger Strand- berg (Vaasa), Aarno Forsius RAAMATTU TUTUMMAKSI! (Lahti), Olavi Eronen (Ha- mina), Esko Kosunen (Hel- sinki), Juha Laikari (Oulai- Sinulle avautuu ovi rikkaampaan elämään nen), Voitto Laine (Salo), näiden kirjekurssien välityksellä, jonka saat maksutta, ilman sitoumuksia kotiisi. Helvi Peltonen (Oulu), Timo Toivanen (Lappeenranta), ( ) LÖYTÖJÄ RAAMATUSTA Jaakko Valve (Helsinki) tai ( ) RAAMATTU AVAUTUU Markku Seppä; sihteeri Anni ( ) ARKEOLOGIA JA RAAMATTU Grundström. ( ) TIE TERVEYTEEN Merkitse rasti (X) haluamasi kirjekurssin kohdalle, postita tämä ilmoitus ja saat ensimmäiset opintovihkot paluupostissa. Osoitteemme on: Media7 Raamattuopisto PL 200 00121 HELSINKI Nimi: Osoite: 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 9

VL-Matkojen Teemamatkat Asiantuntijaopas on mukana kaikilla matkoillamme

Soita ja tilaa uusi Liikunta- ja teemamatkat esitteemme! kisatoimikunta Puheenjohtaja Kalevi Raa- Lähde unohtumattomalle risteilylle! Pietari - Moskova 31.7.-9.8. alk. 1.090 e tikainen (Mikkeli), jäsenet Laatokka-Ääninen 14.-19.7. 798 e Veikko Javanainen (Pori), Volga-Kaspian Meri 20.-30.9. 1.637 e 22.-29.10. alk. e Toivo Hartikainen (Kouvo- Välimeren Helmet II 695 Itä-Preussi/Puola 14.-19.8. 545 e Viron saaret la), Seppo Liettu (Jyväskylä); e Normandia 27.9.–2.10. 1133 18.7. (3pv) Murmansk-Petsamo 20.-25.6. 664 e sihteeri Anni Grundström. 205 e Liettuan pääk. 22.-26.7 368 e e Tuntematon sotilas 3.-6.9. 352 F1-kisaliput Sotaveteraani – e Karjalan kannas 28.–30.8. 265 ja kisa- e Krigsveteranen -lehden Vienan Karjala 25.-31.8. 498 matkat Itä-Karjala 9.–13.9. 394 e kauttamme! toimitusneuvosto Pihkova-Novgorod 25.-29.9 369 e Puheenjohtaja Aarno Ström- Laatokan luostarit 6.-8.8. 324 e Laatokan ympäri 5.-8.6. 369 e Tilauksesta mer (Oulu), jäsenet Kalevi Pietari-Inkerinmaa 11.-14.6. 368 e myös räätälöityjä Heinilä (Espoo), Antti Hent- Sortavala-Kannas 21.-23.8. 269 e Tali-Ihantala 1.-2.7. 220 e matkoja! tonen (Helsinki), Olavi Kart- Musiikkimatkat tunen (Kuopio), Aarno Lam- 13.3. Musikaali Astoria, Lahti, 75 e pi (Espoo), Jukka Lehtinen 20.3. Tallinna-Riika, Oopperamatka 269 e 28.7. Saarenmaan Oopperajuhlat (5pv) 263 e (Hirvensalmi), Matti Lukka- 4074/00/MjMv ri (Helsinki), Eeva Nieminen Soita ja varaa (09) 444 774 (Vaasa), Nils-Börje Storm- Albertink. 22-24 A2 HKI ilhelmiinassa bom (Vaasa), Erkki Vitikai- W on hoitohenkilökunta nen (Kouvola), Jaakko Val- ympäri vuorokauden. ve (Helsinki), Jyrki Vesikan- sa (Helsinki); sihteeri Anni Grundström. KKuntoutustauntoutusta

Tositteiden tarkastajat Wilhelmiinassailhelmiinassa Seppo Yli-Norppa (Kannus) Wilhelmiina on ikäihmisten asumis- ja Juhani Penttilä (Tamme- ja hoitopalveluihin erikoistunut la). palvelukeskus. Neuvottelukunnan jäsenet Wilhelmiinassa saat asiantuntevaa, asiakkaiden eri elämänvaiheet huomioon ottavaa hoitoa ja 2003-2004 huolenpitoa. Puheenjohtaja Antti Ahl- Wilhelmiina toteuttaa sotaveteraanien laitos- ström, Martti Eurola, Rauno ja avokuntoutusjaksoja. Heikinheimo, Pirkko Karja- lainen, Antti Konkola, Timo Kuntoutus voidaan toteuttaa tarvittaessa myös dementiayksikössä. Korhonen, Juha Kuittinen, Eero Lehti, Tuula Linnain- Tiedustelut: Kuntoutuspaikat maa, Irmeli Lemberg, Veik- puh. (09) 4734 7462 ja (09) 4734 7463 Dementiayksikkö ko Löyttyniemi, Ohto Man- puh. (09) 4734 7540 ninen, Esko Muhonen, Mat- ti Niemi, Marjatta Nykänen, Pekka Paatero, Matti Paavon- salo, Erkki Rannikko, Martti Savonen, Matti Sipilä ja Pertti Tuononen.

Taavetti Laitisen katu 4, 00300 Helsinki Puh. vaihde (09) 473 473 • Fax (09) 4734 7473 www.miinanhoitolat.fi 10 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 Maailman veteraanijärjestön 24. yleiskokous

aailman Veteraa- minuuttia kestäneen tanssi- den ikääntyvien veteraanien taustoitti arvioitua kehitystä 1902, 1. ja 2. maailmansota, nijärjestö (World esityksen. Useita puheita pi- ja sotainvalidien aseman hei- kuvaavilla tutkimustiedoilla Korean ja Vietnamin sodat, MVeterans Federati- dettiin ja niissä korostettiin kennysyritysten torjumista, ja lukusarjoilla siirtomaasodat Angolan, Na- on) piti 24. yleiskokouksensa tasa-arvoa eri rotujen välil- veteraanien arvostuksen li- mibian ja Mosambikin kans- 1.-5. joulukuuta 2003 Johan- lä. Käytännössä valkoisten ja säämistä jne. Valtaosa pää- Valinnat sa) muistomerkille Johannes- nesburgissa Etelä-Afrikassa mustien elintasossa, koulutus- töslauselmista hyväksyttiin Maailman Veteraanijärjes- burgin ulkopuolella. Edelleen Sandton City -nimisessä var- mahdollisuuksissa ja esim. eri yksimielisesti. tön puheenjohtajaksi valit- osallistujat tutustuivat 500- tioidussa hienostokaupungin- ammattikuntiin jakautumises- MVJ:n hallituksen esityk- tiin edelleen Hamid Ibrahim paikkaiseen armeijan sairaa- osassa sijaitsevassa kongres- sa näyttää kuitenkin edelleen sestä hyväksyttiin päätös- Malesiasta. Hallituksen valit- laan, jossa hoidetaan myös so- sikeskuksessa. Yleiskokouk- olevan olemassa selvä eriyty- lauselma, jossa vaaditaan eri tiin edelleen talou desta vas- tien invalideja ja veteraaneja. seen osallistui sotainvalidi- ja minen. Valkoiset asuvat omis- maiden hallituksia toimimaan taava David Knowles (Iso- Sairaalan edessä järjestettiin veteraanijärjestöjen edustajia sa aidatuissa ja vartioiduissa MVJ:n 22. yleiskokouksen Britannia) ja Stanley Allen kunniakomppanian paraati 48 maasta. Veteraanijärjestö- asuntokortteleissaan. Jalan- vuonna 1997 Soulissa hyväk- (USA). Uusina hallitukseen ja muistolaatan paljastustilai- jen ohella useista maista mu- kulkijat kaduilla ovat lähes symän "Veteraanien ja sodan valittiin Sridhar J.B.Rana suus. Etelä-Afrikan armei- kana oli YK-rauhanturvaa- yksinomaan mustia. Valkoiset uhrien perusoikeuksien julis- (Nepal), Jacques Goujat jan ylimmät upseerit näytti- mistehtävissä palvelleita ve- liikkuvat asuntoalueidensa ul- tuksen" periaatteiden toteut- (Ranska) ja Daniel Knobel vät olevan valkoisia, kun taas teraaneja. kopuolella pääosin autoilla. tamiseksi. (Etelä-Afrikka). kunniakomppanian kaikki Suomesta mukana olivat Erityisesti Australian Valtuuston puheenjohta- - mahdollisesti buurisodan Suomen Sotaveteraaniliiton Yleiskokouksen kulku edustajat kritisoivat sitä, että jaksi valittiin edelleen Jan aikaisia - kiväärejä paraatis- toiminnanjohtaja Jaakko Val- Tulin valituksi yleiskokouk- osa jäsenmaiden aloitteista Loos (Alankomaat). Venäläi- sa kantaneet sotilaat mustia. ve ja allekirjoittanut Juha- sen englanninkieliseksi sih- ja hyväksytyksi tulleista pää- nen kenraali Vladimir Govo- Sairaalan lähellä olevassa ni Saari. Majoituksemme oli teeriksi, joten jouduin seuraa- töslauselmista koski sellaisia rov (Venäjän sotaveteraani- upseerikerhossa järjestettiin kolmen tähden hotellissa pa- man istuntoja varsin tiiviisti ja aihepiirejä, jotka eivät kuu- järjestön Suomessakin usein vastaanotto ja erään toisen rinsadan metrin päässä kon- tarkoin. Kokouksessa kuultiin lu MVJ:n toimialaan (mm. vieraillut puheenjohtaja) ei siis kokouspäivän iltana vastaan- gressikeskuksesta. pääsihteerin ja talousjohtajan taloudellista saartoa koskeva enää tullut valituksi MVJ:n otto paikallisen sotamuseon Yleiskokousta edelsi 59. raportti Maailman Veteraani- päätöslauselma). hallitukseen, vaikka hänkin puutarhassa. valtuuston (Council) kokous, järjestön kolmen viime vuo- oli ehdolla. jossa Veli Matti Huittisen den toiminnasta ja taloudes- Maailman Suomen edustajaksi val- Yleisarvio varajäsenenä edustin suo- ta. Myös tässä keskustelus- Veteraanijärjestön tuustoon valittiin seuraavaksi Kokous oli sinänsä mielen- malaisia veteraanijärjestöjä. sa pääosan ottivat talouteen historiaprojekti kolmivuotiskaudeksi toimin- kiintoinen, mutta osin pitkien Valtuuston asialistalla eniten liittyvä keskustelu ja talouden Yleiskokoukselle jaettiin nanjohtaja Jaakko Valve ja yölentojen ja osin tiiviin oh- aikaa vei kolmen edeltäneen ongelmat ja koko toiminnan kunniapuheenjohtaja Ser- hänen varajäsenekseen evers- jelman vuoksi rankka. Jonkin vuoden tilinpäätösten käsit- tulevaisuudennäkymät. Rat- ge Wourgaftin yhteenveto ti Pentti Laamanen. Näin siis verran minulle (ja ehkä eräil- tely ja keskustelu toimista, kaisuyritykseksi hyväksyttiin (Synopsis) järjestön yli 50 Suomen edustus valtuustossa le muillekin) tuotti vaikeuksia joilla järjestön talouden hei- erityisen varainhankintasää- vuotta kestäneestä toimin- siirtyi Sotainvalidien Veljes- eri maista tulevien osanotta- kentyvää tilannetta tulisi kor- tiön perustamismahdollisuu- nasta ja toiminnan painopis- liitolta Suomen Sotaveteraa- jien lausumistavaltaan hyvin- jata. Järjestön sijoitukset ovat den selvittäminen. Säätiön teistä sekä ajatuksia MVJ: niliitolle veteraanijärjestöjen kin paljon vaihtelevan englan- osittain melko pahasti epäon- tarkoitus olisi vedota suuryri- n tulevaisuudesta. Wourgaft yhteisen sopimuksen mukai- nin kielen ymmärtäminen. nistuneet, eikä järjestön kus- tyksiin eri puolilla maailmaa esitteli paikalla Synopsiksen- sesti. Kokouksen päätösistun- tannuksia ole tulokehitykseen taloudellisen tuen saamisek- sa. Wourgaftin esityksen pe- nossa jouduin esittämään ra- nähden pystytty karsimaan. si Maailman Veteraanijärjes- rusteella MVJ:n hallituksel- Toimikunnat porttini kokouksen päätök- Jäsenmaksuja osa jäsenistä tölle, jonka sinänsä todettiin le annettiin valtuudet poh- Yleiskokouksen ohella Jo- sistä sekä yhteenvedon käy- ei ole maksanut lainkaan tai edelleen nauttivan merkittä- tia, onko aiheellista toteuttaa hannesburgissa kokoontuivat dyistä keskusteluista. on maksanut vain osittain. vää arvostusta useimmissa historia- vai tutkimusprojekti maanosakohtaiset alueelliset Sukupolvenvaihdos toisen Taloudesta vastaava halli- maailman maissa. järjestön toiminnasta. Halli- pysyvät toimikunnat, mm. maailmansodan invalideilta tuksen jäsen David Knowles Säätiön "mannekiineiksi" tuksen tulee tätä pohdintaa Euroopan asiain toimikunta, ja veteraaneilta, joita tai joi- (Iso-Britannia) joutui otta- etsittäisiin joku tai joitakin tehdessään ottaa huomioon, jonka raportöörinä olen ol- den edustajia osanottajista oli maan vastaan melko kovaa- kansainvälisesti nimekkäitä että taloudelliset resurssit to- lut toistakymmentä vuotta. ehkä noin puolet, on selväs- kin taloudenhoitoon kohdis- ja maineikkaita henkilöitä. teutettavaan projektiin ovat Euroopan maista mm. Saksa ti tapahtumassa uudempien tuvaa kritiikkiä valtuuston Jäsenmaksujen perintää te- rajalliset. ja Itävalta puuttuivat, samoin sotien invalideille ja veteraa- jäseniltä. hostettaisiin ja mahdollisesti monet Itä-Euroopan maat. neille sekä YK-veteraaneille. Valtuusto hyväksyi kah- Pariisin toimistoa supistettai- Terveisiä Geneveen Mukana olivat mm. Iso-Bri- Esimerkkinä mainittakoon, deksan uutta jäsentä. Suo- siin. Yleiskokouksen puheen- Geneveen päätettiin lähet- tannia, Ranska, Venäjä (Af- että Venäjältä mukana oli ai- malaisten veteraanijärjestö- vuorot Maailman Veteraani- tää tukisähke Israelin ja Pa- ganistanin sodan veteraani- noastaan Afganistanin sodan jen edustuksen hoitaminen järjestön selviytymismahdol- lestiinan johtajien käymiin järjestö), kaikki pohjoismaat veteraanien edustajia, mm. on suunniteltu siirrettäväk- lisuuksista ja tulevaisuudesta neuvotteluihin, joissa parhail- (mm. Ruotsista Korean so- heidän järjestönsä sotasokea si jossakin vaiheessa tulevai- olivat jonkin verran optimis- laan yritetään löytää rauhan- dan kenttäsairaalayhdistys - puheenjohtaja, joka oli myös suudessa YK:n rauhantur- tisempia kuin valtuustossa omaista ratkaisua näiden kah- niminen järjestö), Puola, enti- Venäjän työnsä juuri lopette- vaamistehtävissä palvelleille käytetyt. den maan välisiin konfliktei- sen Jugoslavian alueen useat levan duuman jäsen. sinibareteille ja heidän jär- hin. maat jne. Osallistuin myös Suomen mukanaoloa jat- jestölleen. Näin on joissakin Yleiskokouksen naisten asiain toimikunnan kossakin selvästi tunnuttiin maissa jo tapahtunut. Suoma- hyväksymät Tulevaisuusraportti kokoukseen, jonka puheen- odotettavan. Meitä suomalaiset sinibaretit ovat osoitta- päätöslauselmat Professori D.F.S. Fourie Pre- johtajana toimii June Willenz laisia ilmeisesti arvostetaan neet kiinnostusta hakeutua Yleiskokous hyväksyi kah- torian yliopistosta esitelmöi USA:sta. Hän oli kovasti pa- asioihin puolueettomasti ja MVJ:n jäseniksi. dessa komiteassa suoritetun Kansainvälisen Vammais- hoillaan siitä, että ensi ker- kiihkottomasti suhtautuvina. valmistelun jälkeen yhteen- ten päivän erityisistunnossa taa Suomen Rintamanaisten Vähäiseltä osaltamme ehkä Yleiskokouksen avaus sä 25 eri osanottajamaiden maailman tulevaisuuden nä- Liitosta kokouksessa ei ollut onnistuimme Jaakko Valveen Yleiskokouksen avasi juhlal- aloitteiden pohjalta hiottua kymistä (Towards a Better ketään mukana. kanssa tätä edeltäjiemme luo- lisesti Etelä-Afrikan tasaval- päätöslauselmaa. Niistä use- World). Hän arvioi mielen- maa Suomen roolia ja mainet- lan presidentti Thabo Mbeki. at käsittelivät mm. terroris- kiintoisella tavalla edessä ole- Oheisohjelmat ta tässä kokouksessa jatka- Avaustilaisuuden seremoni- min torjuntaa, taloudellisen via väestöpoliittisia, ideolo- Juhlallinen seppeleenlaskuti- maan ja ylläpitämään. at olivat näyttävät. Afrikka- syrjinnän ja saartojen kieltä- gisia ja turvallisuuteen liitty- laisuus oli Etelä-Afrikan käy- lainen ryhmä esitti noin 20 mistä, eri maissa tapahtunei- viä haasteita. Esitystään hän mien sotien (buurisota 1899- JUHANI SAARI 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 11

Torjuntavoittojen valtakunnallinen 60-vuotisjuhla

Karjalan Poikien Kilta ry järjestää yh- teistyössä veteraani- ja maanpuolus- tusjärjestöjen kanssa torjuntavoittojen valtakunnallisen 60-vuotisjuhlan Ilomantsissa 7. elokuuta 2004. Torjun- tavoittojuhla on järjestetty aiemmin vuosina 1994 ja 1999. Veteraanijärjestöt ovat luovuttaneet juhlan järjestämisvastuun Karja- lan Poikien Killalle. Kilta on pohjois- karjalaisten maanpuolustusjärjestö- jen yhteistyöjärjestö. Siihen kuuluu maakunnassa 33 maanpuolustustyötä tekevää järjestöä ja yhdistystä. Juhlapäivän ohjelma: Klo 10.00 ekumeeninen jumalanpalvelus Ilo- mantsin kirkossa. Ruokailu on Parp- pein koululla. Klo 12.30 on ohimarssi ja klo 13.00 pääjuhla liikuntahallissa. Torjuntavoittojuhlaan Ilomantsiin suunnittelevien sotaveteraanipiirien ja –yhdistysten kannattaa majoitus ja muissa ohjelma-asioissa olla yhteydes- sä Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipii- riin, puhelin (013) 226 721 ja 050 596 8421/Juhani Soila.

Kiitos lahjoittajille Suomen Sotaveteraaniliitto ja Sotave- teraanien Tuki- ja perinnesäätiö ovat vuoden 2003 aikana saaneet rahalli- sia avustuksia seuraavilta henkilöiltä ja yhteisöiltä: Accountor Oy Antilooppi Oy Ferroplan Oy Rauno Heikinheimo Pentti Helme Pekka Jäspi Kari Niemistö Paulig Oy Raha-automaattiyhdistys Sotavahinkosäätiö Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta Sun-Flex Oy Tuominen-Karosuo Wärtsilä Oy Suomen Sotaveteraaniliitto ja Sotave- teraanien Tuki- ja perinnesäätiö kiit- tävät lahjoituksista. Työ sotiemme veteraanien hyväksi jatkuu.

Hammashoitoa Ystävällisesti Hammashoitoasema Albin on erikoistunut veteraanien hammashoitoon. Hyvän hoidon ja taitavan hammasteknisen työn lisäksi saat yleistä suun hoitoon liittyvää neuvontaa ja ystävällistä palvelua.

● proteesien pohjaukset ● keinojuuret ● proteesien korjaukset ● hammaslaboratorio- ● uudet osaproteesit palvelut tai kokoproteesit ● muut perinteiset ● kruunut ja sillat hammashoitopalvelut Puh. 77 45 770

HAMMASHOITOASEMA ALBIN Hämeentie 10 A 1, 00530 Helsinki 12 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 Veteraanien etuuksia vuonna 2004

uomen sotien 1939 – Kaikkien näiden tunnusten tai -viraston kautta. Hake- den yhteisestä kuntoutuk- myös hammaslääkärin mää- 1945 sotainvalideilla hakuaika päättyi 31.12.1994. mukseen on liitettävä lääkä- sesta. räämien laboratorio- ja rönt- Ssekä rintamatehtävissä rinlausunto hakijan tervey- Valtiolta tuleva kuntou- gentutkimusten sekä lääkkei- olleille miehille ja naisille eli Rintamalisä dentilasta. Todistusta ei tar- tusmääräraha on 35,8 mil- den sekä hoitoon liittyvien rintamaveteraaneilla on la- Rintamalisä maksetaan hen- vita, jos hakija on pysyvässä joona euroa ja se maksetaan kuljetusten kustannuksista. eissa ja asetuksissa säädetty kilölle, jolle on myönnetty hoitosuhteessa terveyskes- kunnille niissä asuvien vete- Korvausta ei makseta kus- oikeus saada valtion varoin rintamatunnus sekä henki- kukseen. Hakemuksen voi raanien määrän mukaises- tannuksista, jotka ylittävät eräitä erityisetuuksia. Osin löille, jolle Sota-arkisto on tehdä veteraanin puolesta ti. Määrärahalla arvioidaan Kelan vahvistaman taksan niiden saantiin ovat oikeutet- antanut todistuksen osallis- myös omainen tai sosiaali- ja kuntoutettavan noin 36 000 mukaisen määrän. Tämän tuja myös eräissä sotaan liit- tumisesta miinanraivaukseen terveysviranomainen. Kun- veteraania. vuoksi omavastuuosuuden tyvissä tehtävissä palvelleet 1945 – 1952. Rintamalisää toutusta annetaan myös hen- Kansaneläkelaitos mak- selvittämiseksi on etenkin henkilöt sekä vuosien 1945 maksetaan myös ulkomaille. kilölle, joka asuu palvelu-, saa kuntoutettavalle rintama- ennen suuria hoitotoimenpi- – 1952 miinanraivaajat. Rintamalisä on 41,23 eu- hoito- tai hoivakodissa. Pää- veteraanille ja hänen kans- teitä syytä ottaa selko siitä, Erityisetuuksia rintama- roa kuukaudessa. Rintamali- tös pitkäaikaishoidosta ei saan kuntoutuksessa olleelle paljonko hoidosta jää poti- veteraaneille ja heihin rinnas- sä on verotonta tuloa. poista oikeutta kuntoutuk- aviopuolisolle matkasta ai- laan maksettavaksi. Kor- tetuille henkilöille myönne- Vuoden 2003 päättyessä seen. heutuneet tarpeelliset mat- vausta on haettava Kelalta tään myös kuntien ja seura- rintamalisää sai 113 924 henki- Kunnan terveyslautakunta kakustannukset kokonaisuu- kuuden kuukauden kuluessa kuntien varoin. löä. joista miehiä 78 811 ja nai- tai sen määräämä viranomai- dessaan. maksun suorittamisesta. Julkisyhteisöjen antamaa sia 35 113. nen valitsee kunnan saaman Kelan korvauksia ei saa tukea täydentävät muiden määrärahan rajoissa kuntou- Hammashoito terveysasemalla suoritetusta säätiöiden ja yhteisöjen rinta- Ylimääräinen rintamalisä tukseen pääsevät henkilöt. Henkilö, jolle on myönnet- hammashoidosta. maveteraaneille myöntämät Ylimääräistä rintamalisää Kuntoutusta voidaan antaa ty rintamasotilas-, rintama- Ruotsissa annettu ham- avustukset. maksetaan henkilölle, joka laitoskuntoutuksena tai avo- palvelus-, tai rintamatunnus, mashoito korvataan enintään VR-liikenteen, linja-auto- saa rintamalisää että kansan- kuntoutuksena, jota ovat päi- sekä henkilö, jolle Sota-ar- siihen määrään saakka, joka liikenteen ja Finnairin lento- eläkettä. Ylimääräinen rin- vä- ja kotikuntoutus sekä yk- kisto on antanut todistuksen olisi korvattu, jos hoito olisi jen matkalippujen hinnoista tamalisä on 25 – 45 prosenttia sittäiset fysio- tai muun tera- osallistumisesta miinanraiva- annettu Suomessa. Korvauk- ei myönnetä rintamaveteraa- siitä kansaneläkkeestä, joka pian hoitosarjat. ukseen 1945 - 1952, on oi- sen maksaa Kela. neille erityisalennuksia, kos- on suurempi kuin 85,26 euroa Aviopuoliso voi osallistua keutettu saamaan korvausta Ulkomailla asuva rinta- ka he kaikki saavat niitä vas- kuukaudessa. Ylimääräistä rintamaveteraanin kanssa sa- maksamistaan suun ja ham- maveteraani saa yksityis- taavia eläkeläis- ja ikäalen- rintamalisää ei makseta, jos manaikaisesti laitoskuntou- paiden hoidon korvauksista. hammaslääkärin Suomessa nuksia. sen määrä jäisi pienemmäksi tukseen enintään 14 vuoro- Hammaslääkärin suorit- antaman hoidon maksuista Seuraavassa kerrotaan pe- kun 5,28 euroa kuukaudessa. kauden ajan, jos rintamavete- taman tutkimuksen, ehkäi- korvausta suoraan Kelan toi- rus- ja viitetietoja edellä tar- Etuus on verotonta tuloa raanilla on sellainen vamma sevän hoidon ja protetiikan mistosta. koitetuista etuuksista Vuoden 2003 päättyessä tai sairaus, joka aiheuttaa kliinisen työn osalta korva- ylimääräistä rintamalisää sai toimintakyvyn häiriöitä. El- us on 100 prosenttia kustan- Lääkealennus Rintamaveteraanien 59 368 henkilöä, joista miehiä lei näin ole laita, aviopuo- nuksista, protetiikan tekni- Henkilö, jolla on rintama- tunnukset oli 38 768 ja naisia 20 600. liso voi osallistua yhteiseen sen työn osalta 50 prosenttia sotilas, rintamapalvelus-, tai Rintamaveteraaneille myön- kuntoutusjaksoon enintään 7 ja muun hoidon osalta 60 pro- rintamatunnus tahi Sota-ar- nettyjä tunnuksia ovat Kuntoutus vuorokauden ajan. Yhteisen senttia. kiston antama miinanraivaa- - rintamasotilastunnus Rintamaveteraanien kuntou- kuntoutustarpeen ja tarkoi- Maksut erikoishammas- jatodistus, saa kaikissa ap- (miehille) tuslain nojalla kuntoutusta tuksenmukaisuuden ratkai- teknikon tekemästä koko- teekeissa 10 prosentin alen- - rintamapalvelustunnus voi saada henkilö, jolle on see kunnissa veteraanikun- proteesityöstä, joka on perus- nuksen lääkkeiden hinnoista. (naisille) myönnetty rintamasotilas-, toutusvalinnoista vastaava tunut hammaslääkärin tut- Alennusta ei anneta lääk- - rintamatunnus rintamapalvelus- tai rintama- henkilö. kimukseen ja lähetteeseen, keistä, jotka ovat sairausva- (rintamalinnoittajille) tunnus. Ulkomailla asuvien vete- korvataan samalla tavoin: kuutuslain mukaan erityis- - ulkomaalaisen rintamaso- Suomessa asuva veteraani raanien hakemukset käsitel- kliinisen työn osalta 100 pro- korvattavia, merkittävistä ja tilastunnus ( ulkomaalaisille hakee kuntoutukseen asuin- lään Valtiokonttorissa, joka senttia, teknisen työn osalta kalliista peruskorvattavista vapaaehtoisille). kuntansa terveyskeskuksen päättää myös aviopuolisoi- 50 prosenttia. Korvausta saa lääkkeistä eikä sairausva-

Veteraanimä ärärahat vuosina 2001-2004 euroina

Vuodet 2001 ja 2002 ovat tilinpäätösten mukaisia, vuodet 2003 ja 2004 valtion tuloja menoarvion mukaisia

Määrärahat 2001 2002 2003 2004 Rintamalisät ja 122 957 097 115 832 969 107 000 000 98 000 000 asumistuki Sotilasvammakorvaukset 265 675 580 260 707 299 259 000 000 250 000 000 Sotainvalidien 57 183 895 59 707 000 59 707 000 59 707 000 hoitolaitokset Sotainvalidien 2 522 819 2 523 000 2 600 000 2 760 000 puolisoiden ja sotaleskien kuntoutus Rintamaveteraanien 32 796 646 35 796 000 35 796 000 35 796 000 kuntoutus Laki eräissä Suomen 2 018 255 2 450 000 2 450 000 2 450 000 sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta Ulkomaalaiset 218 644 202 000 182 000 160 000 vapaaehtoiset rintamasotilaat 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 13 kuutuslaissa tarkoitetun vuo- neille tarkoitetuista tunnuk- Asuntojen korjaus seurakuntayhtymä voi myön- Sotaveteraaniliiton tuisen omavastuun ylittäväl- sista, jos he olisivat hakeneet Vanhustyön keskusliitossa tää kokonaan tai osittain va- ja - piirien kautta tä osalta. Oikeus alennuksen tunnusta sen hakemiselle ase- toimiva sotainvalidien ja ve- pautuksen hautaustoimesta haettavat avustukset saamiseen selvitetään esittä- tetussa määräajassa eli vuo- teraanien asuntojen korjaus- perittävistä maksuista, jos Vähävarainen, ylimääräistä mällä kuvallinen Kela-kort- den 1994 loppuun mennessä. neuvonta sisältää veteraanin vainaja on ollut rintamavete- rintamalisää saava, Suomen ti, jossa on R- tai MR-tun- 2. Henkilöt, jotka vuosi- asunnon muutostöiden kar- raani, tai siihen rinnastetta- Sotaveteraaniliiton jäsenyh- nus tahi sotilaspassi tai muu en 1939 – 1945 sotien aikana toittamisen, korjaussuunni- vasta syystä. Maksuvapautus distykseen kuuluva veteraa- asiakirja tunnuksen saami- ovat palvelleet ulkomaalai- telman laatimisen ja hank- voi koskea myös edellä tar- ni, hänen puolisonsa tai ve- sesta. Lääkealennus on hen- sina vapaaehtoisina osallis- keen lupa- ja korjausarvi- koitetun henkilön puolisoa. teraanin leski voi hakea avus- kilökohtainen eikä sitä saa tuen varsinaisiin sotatoimiin on tekemisen. He avustavat Rintamaveteraanilla tar- tusta Sotaveteraaniliiton tai esimerkiksi perheenjäsenten Suomen puolustusvoimien myös avustushakemusten te- koitetaan henkilöä, jolle -piirien kautta. Avustuksia lääkkeistä. joukoissa ja jotka asuvat joko kemisessä. Asunnon korja- myönnetty rintasotilas-, rin- myönnetään lääke- ja hoito- Suomessa tai entisen Neuvos- ukseen liittyvää avustusta tamapalvelus- tai veteraani- kulujen omavastuuosuuksiin, Ulkomaalaisen toliiton alueella. haetaan kotikunnalta, joka tunnus (1918) tahi ulkomaa- apuvälineisiin ja kotona asu- vapaaehtoisen 3. Henkilöt, jotka ovat saa määrärahat Valtion asun- laisen rintamasotilastunnus. mista tukeviin kodin muutos- rintama-avustus osallistuneet vuosina 1945 – torahastolta valtion talousar- Rinnasteisuussäännöksen töihin. Avustuksen suuruus Suomen sodissa 1939-1945 1952 puolustusvoimien alaisi- vioon varatun määrärahan katsotaan tarkoittavan hen- on keskimäärin noin 200 vapaaehtoisesti palvelleelle na merimiinojen raivaukseen puitteissa. Avustusta myön- kilöä, joka Suomen sotiin – 500 euroa riippuen kuluis- ulkomaalaiselle rintamasoti- tai raivausesteiden purkami- netään 65 täyttäneille van- liittyvissä tehtävissä 1939 – ta ja hakijan varallisuudesta. laalle, joka asuu Virossa tai seen merivoimien alusyksi- huksille yleisesti enintään 40 1945 tai niiden jälkeen pal- Avustusta voi saada Sotave- muualla entisen Neuvostolii- köissä tai maamiinojen raiva- prosenttia toteutuneista kor- veltuaan on ollut oikeutettu teraaniliiton perinne- ja tu- ton alueella vaikeissa talou- ukseen Pohjois-Suomessa. jauskustannuksista. Vähäva- saamaan veteraanikuntou- kisäätiön ja Sotavahinkosää- dellisissa oloissa taikka asuu 4. Henkilöt, jotka vuosi- raisilla veteraaneilla on mah- tusta. Puolisolla katsotaan tiön myöntämästä avustuk- pysyvästi Suomessa, voidaan en 1939 – 1945 sotien aikana dollista saada 30 prosentin tarkoitettavan sekä sotales- sesta tai veteraanikeräyksen hakemuksesta myöntää rin- ovat palvelleet sairaanhoito- veteraanilisä. Ruokakunnan keä että muuta veteraanin tuotosta. tama-avustusta. Ulkomaa- tehtävissä puolustusvoimien bruttotulot eivät saa ylittää puolisoa. Hakemukset toimitetaan laisella rintamasotilaalla tar- hoitopaikoissa. vuosittain asetettuja tulora- Valtiokonttori maksaa yhdistyksen kautta sotavete- koitetaan tässä henkilö, jolle 5. Henkilöt, jotka ovat joja. Korjausneuvojien teke- hautausapua, jos sotainvali- raanipiiriin, josta Sotavahin- on myönnetty ulkomaalaisen vuosien 1939 – 1945 sotien mä työ on asiakkaille mak- dille vahvistettu työkyvyt- kosäätiölle tulevat hakemuk- rintasotilastunnus tai joka aikana palvelleet puolustus- suton. Korjausneuvojat anta- tömyysaste oli vähintään 20 set lähetetään käsiteltäväksi täyttää tunnuksen myöntä- voimien koulutuskeskuksis- vat neuvoja myös puhelimitse prosenttia. Veteraanilla, jol- liittoon. misedellytykset. Kertakorva- sa asevelvollisuuslain nojalla asuntojen hoitoa ja kunnossa- la ei ole sotainvaliditeettia, ei Seuraavassa lehdessämme uksena myönnettävän avus- määrättyinä. pitoa koskevissa kysymyksis- hautausavusta ole. käsittelemme avustuksien ha- tuksen määrä vuonna 2004 Kuntoutuksen saamisek- sä. Tietoja korjausneuvojista kemusmenettelyn ja avustuk- on 455 euroa. Avustuksen si henkilön on osoitettava saa sotaveteraaniyhdistyksis- Kuntien sien myöntämisperusteet tar- myöntää hakemuksesta Val- osallistuneensa laissa määri- tä, -piireistä tai Vanhustyön etuudet veteraaneille kemmin kokonaisuudessaan. tiokonttori. Vuoden 2004 tettyyn palvelukseen. Tämä keskusliitosta, puh. (09) 350 Lukuisat kunnat myöntävät ANNI GRUNDSTRÖM avustusta on haettava vii- osoitetaan todistuksella, jon- 860 36 rintamaveteraaneille talous- 09 – 6126 2013 meistään 31.12.2004. ka antaa hakemuksesta Sota- arvioon otetuin määrärahoin sp.anni.grundstrom arkisto, PL 54, 00581 Helsin- Hautausmaksut erityisetuuksia. @sotaveteraaniliitto.fi Eräissä sotiin ki. Hakemus on toimitettava Vuoden 2004 alusta voimaan Kuntakohtaisia etuuksia liittyvissä tehtävissä Sota-arkistolle viimeistään tulleen hautaustoimilain mu- ovat muun muassa terveys- palvelleiden kuntoutus 31.12.2004. Todistusta ei kaan evankelis-luterilaisen keskuskäyntien, joukkolii- Vuonna 1997 annetun lain vaadita saajaryhmään 2 kuu- kirkon seurakuntien ja seura- kenteen käytön ja ajoneuvon mukaan voivat 1939 – 1945 tai luvilta vapaaehtoisilta. kuntayhtymän hautausmaat pysäköinnin maksuttomuus niiden jälkeen sotiin liittyvis- Kuntoutus rahoitetaan ovat yleisiä hautausmaita. sekä avustukset hammashoi- sä tehtävissä palvelleista hen- Raha-automaattiyhdistyk- Niillä hautaustoimessa pe- don ja silmälasien hankki- kilöistä voivat saada kuntou- sen tuottovaroista. Vuodelle rittävien perusteiden tulee miseen. Tietoja näistä etuuk- tusta seuraavat henkilöt. 2004 on varattu 2,45 miljoo- olla samat kaikille. Laissa on sista saa oman kunnan sosi- 1.Henkilöt, joille olisi an- naa euroa, jolla kuntoutetaan kuitenkin poikkeussäännös, aalitoimesta ja paikallisesta nettu jokin rintamaveteraa- noin 1 800 henkilö. jonka nojalla seurakunta tai veteraaniyhdistyksestä.

Valtioneuvoston asetus asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista

Avustusta voidaan myöntää, jos asunnossa pysyvästi asuvasta vähintään yksi henkilö on 65-vuotias tai vammainen ja laissa säädetyt tuloja ja varallisuutta koskevat tarvikehankintaperusteet täyttyvät. Vuoden 2004 tulorajoja ei ole vahvistettu lehtemme ilmestyessä, mutta suuria muutoksia tuloihin ei ole odotettavissa.

Tulorajat vuodelle 2003. Yleiset tulorajat ovat: Henkilöluku 1 2 3 4 Tulot euroa/kk 950 1660 2220 2840 Jos ruokakuntaan kuuluu 1190 2070 2780 3540 rintamaveteraani, tulorajat ovat

Avustusta voidaan myöntää: • 40% hyväksyttävistä korjauskustannuksista • 70% korjauskustannuksista, jos vanhus tai vammainen muutoin joutuisi välittömästi pysyväisluontoisesti muuttamaan asunnosta. • Veteraanilisää on enintään 30% hyväksyttävistä korjauskustannuksista. • Vuoden 2004 korjausavustusten hakuaika päättyy huhtikuussa. Tarkempia tietoja saa oman alueen korjausneuvojalta tai Vanhustyön keskusliitosta, Jukka Laakso puh. (09) 3508 6036 14 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004

HAUTAUS- JA KUKKAPALVELUJA SOTAVETERAANEILLE

ENO IITTALA KRONOBY Enon Kukka ja Begravningsbyrå- Hautauspalvelu Oy Hautaustoimisto Niskantie 44, 81200 Eno puh. 013-761 396, 050-302 4996 Ostoskeskus, 14500 Iittala NB Skuthälla puh. 03-672 2340 Kronobyvägen 11, 68500 KRONOBY, HAMMASLAHTI puh. 06-834 5294 IMATRA KUOPIO Kukka ja Hautauspalvelu Hautaustoimisto Laakkonen Ilkka Ollonen Ky Hautaustoimisto Virastotie 1, 82200 Hammaslahti, puh. 013-741 081 Vuoksenniskantie 91 Mäkräntie 24, Kiihtelysvaara, puh. 013-719 091 55800 Imatra, puh. 020 743 4811 Parviainen Oy 0400-271 145 Lappeentie 32, 55100 Imatra, puh. 020 743 4812 Savonkatu 18, 70110 Kuopio Puh. 017-261 3771 HARJAVALTA ISOJOKI KUORTANE Riennon Kukkakauppa Isojoen Kukkakauppa ja ja Hautaustoimisto Oy Hautaustoimisto Ky Kukka-ja Hautauspalvelu Saima Laurila Oy Harjavallankatu 15, 29200 Harjavalta Lukkarintie 4,64900 Isojoki, puh. 02-674 1505, päivystys: 02-533 0841 puh. 06- 263 1270, 0400-837 547 Keskustie 29, 63100 Kuortane puh. 06-510 6100 HAUHO JALASJÄRVI LAPINLAHTI [tâ{ÉÇ itÇ{t [tâàtâáàÉ|Å|áàÉ Salmelan Kukka ja Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Hautaustoimisto Ky Mikko Kinnunen Ky }t ^â~~tÑtÄäxÄâ Kirkkotie 2, 61600 Jalasjärvi Asematie 15-17, 73100 Lapinlahti puh. 06-456 0345 ja 0400-550 345 puh. 017-731 005 Yritystie 3, 14700 HAUHO, puh. 03-654 9041 -ammattiatitoista palvelua yli 50 vuotta Palvelemme Luopioisissa, Keskitie 21, puh. 03-654 9041 KARKKILA LAPPEENRANTA HELSINKI Karkkilan Kukka ja Haagan Hautaustoimisto Hautaustoimisto Ky Vihdintie 2, 00350 Helsinki Helsingintie 43,03600 Karkkila, puh. 09- 225 9429 puh. 09-241 7558 ja 040-830 1444 ALAN PALVELUA LAPPEENRANNASSA YLI 75 VUOTTA KEMIJÄRVI Kauppakatu 53 Lappeenranta puh. 453 0568 Ð 453 0772, fax 453 0566 Hautauspalvelu Aaltonen OY Hautauspalvelu Latvakoski Ky liikeajan jälkeen päivystys puh. 0400-253 983 Vieraskuja 4, 02770 Espoo Vapaudenkatu 1 Puh. 09-805 5200, fax 09-805 5270 98100 Kemijärvi Kukkakauppa ja Viipurin Hautaustoimisto puh. 016-812 050 ja 040-832 3259 Hautaustoimisto Nyberg Ky Runeberginkatu 56, 00260 Helsinki KERAVA Kauppakatu 41, 53100 LAPPEENRANTA, Puh. 09-493 538 puh. 05-451 3449, fax 05-453 1210 www.viipuri-aaltonen.fi Saimaantie 6, 54100 JOUTSENO, puh. 05-453 4200

LAUKAA

Seunalantie 25, 04200 KERAVA, puh. 09-294 8725 Hautauspalvelua Laukaassa vuodesta 1932 KIRKKONUMMI Kukka- ja Hautauspalvelu Kirkkonummen VEHVILÄINEN OY Hautauspalvelu Oy Laukaantie 10, Laukaa, puh. (014) 831 941 Seurakunnantie 2 B, 02400 Kirkkonummi Puh. 09-298 8903 HYVINKÄÄ LEMPÄÄLÄ KITEE Uudenmaankadun Hautauspalvelu Pakkanen Oy Hautauspalvelu Keski-Karjalan Tampereentie 22, 37500 Lempäälä puh. 03-375 0214 Uudenmaankatu 2, Kymppitalo, 05800 Hyvinkää Hautauspalvelu Oy Valkamakatu 4, 38200 Vammala puh. 019-452 660 Keisarinkuja 9, 82500 Kitee puh. 03-511 5600 puh. 013-411 145 ja 0400-672 640 HÄMEENLINNA KIUKAINEN LIEKSA Hautauspalvelu Kaila Ky Panelian Kukka- ja Hautaustoimisto ja Hallituskatu 12 Kukkakauppa Lahtinen Ky 13100 Hämeenlinna Hautauspalvelu Ky puh. 03-616 6550 Koulukatu 3, 81700 Lieksa Kiukainen, puh. 02-864 7047 puh. 013-521 200 ja 0400-672 446 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 15

HAUTAUS- JA KUKKAPALVELUJA SOTAVETERAANEILLE

LOHJA PIEKSÄMÄKI TAMPERE

Lohjan Hautaustoimisto Väisäsen Kukkakauppa ja Laurinkatu 35, 08100 Lohja Hautaustoimisto Ky puh. 019-324 235 Savontie 12, 76100 Pieksämäki puh. 015-481 668 Valikoimassamme mm. MUONIO PUDASJÄRVI Suomi-arkku sekä Sotaveteraani-, Sotainvalidi-, Tammenlehvä- ja Lotta Svärd -uurnat. Pudasjärven Veteraanialennus. Muonion Hautaustoimisto 99300 Muonio Hautaustoimisto ja Kukka Ky TUOMIOKIRKONKATU 20, TAMPERE puh. 016-532 251 Torikeskus, 93100 PUDASJÄRVI PUH. 03-212 4107 (24h) puh. 08-821 122, ilt. 08-821 125 MUURAME RAUMA Tampereen Kukka-ja Hautauspalvelu Rauman Hautaustoimisto Hautauspalvelu Oy Unikko Kalevanpuistotie 17, 33500 Tampere Harmaidenveljestenkatu 2, 26100 Rauma päivystys 24 h puh. 03-255 4102 Virastotie 2, 40950 Muurame Puh. 02-822 3824, 044-705 2288, fax 02-822 9344 puh. 014-311 0460 MÄNTTÄ RIIHIMÄKI TORNIO

Kukka- ja Hautaustoimisto Kantolan Hautaustoimisto Keinonen Ky Koulukatu 8, 95400 Tornio, puh. 016-480 021, Länsitorikatu 13, 35800 Mänttä, puh. 03-474 7840 Kemintie 15, puh. 016-445 791, 0400-692 479 Palvelemme myös Orivedellä, Keskustie 29 Uramontie 47, 11120 Riihimäki Puh. 0400-753 819, Tapio Keinonen puh. 019-720 552 TURKU MÄNTYHARJU ROVANIEMI

Kukka-ja Hautauspalvelu Linnankatu 3 Vanha Vanamo JOKELAN HAUTAUSTOIMISTO HAUTAUSTOIMISTO Brahenkadun kulma Puh. 231 4074 Savontie 3, 52700 Mäntyharju puh. 015-682 124, 0400-658 245 Alan erikoisliike Rovaniemellä jo vuodesta 1923 Hämeenkatu 1 Annikki Perttala-Koskinen Oy Puh. 231 4557 NOKIA Huom! Uusi osoitteemme: Ruokasenkatu 6, 96200 ROVANIEMI TURKU Puh. 020 144 1010, fax (016) 312 043 Perustettu 1932 Vuoren Hautaustoimisto s-posti: [email protected] www.jokelanhautaustoimisto.fi VANTAA Korkeemäenkatu 3, 37100 Nokia puh. 03-341 2612 ja 0400-632 822 SALO Tikkurilan ORIVESI Hautaustoimisto Oy Salon Hautaustoimisto Unikkotie 5, 01300 Vantaa Hautaustoimisto ja Saustila puh. 09-8362 5220 Kukkakauppa Lund Ky Helsingintie 9, 24100 Salo Keskustie 32, 35300 Orivesi puh. 02-731 2562 VIITASAARI Puh./fax 03-335 2383 -hautauspalvelua neljännessä polvessa

OULU SAVONLINNA Viitasaaren Kukka-ja Hautauspalvelu Ky Kirkollinen Hautaustoimisto Hautaus-, Kukka- ja Pitopalvelu Porthanintie 2, 44500 Viitasaari Jussi J. Ikäheimo Pertti ja Sinikka Mielonen Ky puh. 014-573 530 ja 0400-613 055 Isokatu 11, 90100 Oulu puh. 08-311 3354 Tulliportinkatu 7 VILPPULA 57100 SAVONLINNA PAROLA Puh. (015) 515 535 Fax (015) 515 536 Kukka -ja Hautauspalvelu [email protected] • www.hautauspjasmielonen.fi P. Ohvo Vilpunkatu 2, 35700 Vilppula, puh. 03-471 8470 Seppälänpuistotie 7, Mänttä, puh. 03-474 9230 Parolantie 56, 13720 Parola puh. 03-637 1640 VIRRAT PERNIÖ Kirkkokatu 15, 57100 Savonlinna Kirkkotie 10, Enonkoski Puh. 015-515 556 Puh. 015-515 556 Kukka- ja Hautauspalvelu Virtain Kukka I. Uimonen Ky Päivystämme 24 h puh. 515 556 ja Hautaustoimisto Haarlantie 1, 25500 Perniö Arkut, uurnat, kuljetukset, kukat, pitopalvelut, hautakivet, (Kukkakauppa Misteli) puh. 02-735 7730, perunkirjoitukset, hautaustestamentit. Keskustie 8, 35800 Virrat, puh 03-475 3570 puh./fax. 02-735 2524 ja 0400-534 141 16 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 Suomen Sotahistoriallinen Seura täytti 60 vuotta

uomen Sotahistorialli- Kimmo Sorko, everstiluutnant- aineiston tallentajana, toisaalta nen Seura täytti tammi- ti Hannu Valtonen ja varatuo- uudemman aineiston tutkimus- Skuussa 60 vuotta. Merk- mari Göran Westerlund. kokoelman kokoajana. Tulevaa kivuotta juhlittiin 19. tam- Seminaariesitelmissä kä- tutkimus- ja näyttelytoimintaa mikuuta juhlaseminaarilla siteltiin Suomen sotahistorian varten on varastoissa paljon Säätytalossa ja juhlaillallisella aihe-, aineisto- ja lähdetilan- materiaalia, jonka säilyttämi- Ostrobotnialla. netta. Esitelmät julkaistaan sen turvaaminen on noussut Juhlaseminaarin avasi yh- Sotahistoriallisessa Aikakaus- ongelmaksi puolustusvoimien distyksen puheenjohtaja, evers- kirjassa juhlavuoden lopulla. ryhdyttyä supistamaan varik- tiluutnantti, valtiotieteen mais- Esitelmässään "Suomalai- kojärjestelmäänsä. teri Ari Raunio. Puolustus- nen sotataito – historioitsijoi- Arkistoneuvos, filosofi- voimien tervehdyksen esitti den luomus?" eversti Sampo an maisteri Veli-Matti Syrjön pääesikunnan päällikkö, ken- Ahto tarkasteli, onko histori- esitelmä "Asiakirjat Suomen raaliluutnantti Kari Rimpi ja ankirjoituksessa ennen viime sotahistorian tutkimuksen Tieteellisten seurojen valtuus- sotiamme esitetty mainintoja lähteenä" toi esiin keskeiset kunnan tervehdyksen puheen- suomalaisten omintakeisesta sotahistorialliset arkistoko- johtaja, professori Juhani Kei- sotataidosta. Havainnot viit- konaisuudet. Arviolta puolet nonen. taavat siihen, että pääosin on sota-arkistossa säilytettävistä Puheenjohtaja Raunio kyse yleiseurooppalaisten pe- asiakirjoista on peräisin sota- ojensi juuri myönnettyjä yhdis- riaatteiden soveltamisesta, jos- vuosilta 1939-1945. Suurimmat tyksen ansiomerkkejä. Kultai- sa kuitenkin on ilmennyt joi- puutteet koskevat tiedustelu- sen ansiomerkin saivat evers- takin erityispiirteitä maastoon ja vastavakoilutoiminnan asia- ti Sampo Ahto, Sotamuseon ja aseiden käyttöön liittyvissä kirjoja. Everstiluutnantti Ant- johtaja Markku Palokangas ja toimintatavoissa. Valtiotieteen ti Juutilainen luonnehti esi- professori Mauno Jokipii, ho- maisteri Markku Palokankaan telmässään henkilöhistorioita. peisen ansiomerkin diplomie- esitelmässä sotahistorian mu- Vaikka niitä onkin ilmestynyt konomi Per-Olof Ekman, va- seoimisesta tulivat esille muun useita, merkittäviä talvi- ja jat- ratuomari Simo Kärävä , filo- muassa pyrkimys hankkia esi- kosodan kenraali on vielä vail- sofian maisteri Riitta Lentilä, neistöä sodan jälkeen hävite- la elämäkertateosta. majuri Antti Pekola, dosentti tyn sijaan sekä Sotamuseon Juhliva seura perustettiin Kari Selén, filosofian maisteri tehtävä toisaalta historiallisen 1944 Sotamuseon kannatusyh- 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 17

ELÄMÄNLAATUA VIRTSANKARKAILUUN! Lievästä virtsankarkailusta kärsiville kotimaiset pestävät kosteussuojat: housut ja irroitettava imuosa. distykseksi. Sittemmin seuran tarkoitus muuttui käsittämään Miehille ja naisille sotahistoriallisen tutkimuksen Koot: S, M, L, XL ja XXL ja harrastuksen edistämisen ❖ yksilöllisen ja monipuolisen Tippamainen virtsankarkailu 0,5 dl, Lievä virtsankarkailu 0,75 dl. ja nimeksi tuli Sotahistorialli- kuntoutuksen ykköspaikka: Tilaukset P-Stitch nen Seura. Äskettäin uusittu- laitos-, päivä- ja avokuntoutusta Haltonintie 5, 47400 KAUSALA, jen sääntöjen mukaan nime- kaikkiin toimintakykyluokkiin Puh 05 353 0224 nä on Suomen Sotahistorialli- kuuluville sotiemme veteraaneille nen Seura ry, Krigshistoriska Saatavana myös apteekeista ❖ Samfundet i Finland rf. Eng- edullinen lomanviettopaikka lanniksi käytetään nimeä The Tiedustelut / varaukset myyntipalvelusta: Society for Military History in puh (013) 6821 400, fax (013) 6821 444 Finland. [email protected] Seuran lähimpänä pää- www.paaskynpesa.fi määränä on tukea sotahisto- riallista tutkimustyötä ja har- rastusta aatteellisesti ja ta- loudellisesti. Seura järjestää esitelmätilaisuuksia, seminaa- reja ja retkiä sekä harjoittaa julkaisutoimintaa. Seuraan kuuluu henkilöitä ja yhteisöjä, joita kiinnostaa sotahistorial- listen muistojen tallentaminen ja vaaliminen. Varsinaisia jä- seniä on noin 600. Seura toimii myös ase- ja varushistori- an harrastajien ja tutkijoiden Uutuus! yhdyssiteenä. Nyt saatavilla myös Pick Up avolava malli! Suomen Sotahistoriallinen Hinnat: 500.4 SL Berline 12.450,- 500.4 L Pick Up 11.680,- Seura ja Sotamuseo julkaise- + paikkakuntakohtaiset toimitusmaksut vat vuosittain ilmestyvää So- tahistoriallista Aikakauskirjaa. Sen sivumäärä on viime vuosina ollut 250–300. Vuoden 2003 lopulla ilmestyi kirjasarjan numero 22. Sen kymmenen artik- kelia käsittelevät toisaalta Suo- mea, toisaalta muita maita, erityisesti Viroa. Seuran postiosoite on Pl Soita ja tilaa 266, 00171 Helsinki ja sähkö- ilmainen esite postiosoite: sotahistoriallinen. 09-8676 560! [email protected] SIMO KÄRÄVÄ 18 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 Sota ja elokuvat = sotaelokuvat

asevoimien ”komentaja” ken- tuksen elokuvan tekijöihin. vat huippuluokkaa. raali George Marshall nämä Taistelu Ardenneilla, Pearl Harbour-filmillä, elokuvat nähtyään totesi: USA 1965 on samalla tavoin joka nyt pyörii Suomen elo- ”Nämä on jokaisen taisteli- tehty kuvaus saksalaisten Ar- kuvateattereissa, on edel- jan nähtävä!” Filmit vapau- dennien hyökkäyksestä jou- täjänsä Tora-Tora-Tora, tettiin. lukuussa 1944. Tässä Ken USA, Japani 1970, ohjaajina Annakinin ohjaamassa elo- Richard Fleischer ja Toshido Puolidokumentti kuvassa jäi mieleen Robert Masuda. Tämä elokuva sai –elokuvat Shawn, Henry Fondan, Ro- kohtuuttoman vaatimatto- Sotien jälkeen 1940-luvun bert Ryanin, Telly Savalasin man arvostelun — aiheetta. lopulta alkaen ryhdyttiin te- ja Charles Bronsonin näytte- kemään käydyistä sodista ja lijäsuoritukset. Taisteluelokuvat taisteluista mahdollisimman Myös Atlantin valli mur- Tähän ryhmään kuuluvat lu- tarkkoja elokuvia käyttäen tuu, USA 1962 kuuluu tähän kuisat fiktiiviset sotaeloku- hyväksi parhaita näyttelijöitä ryhmään kuvaten ansiok- vat. Pohjana usein on jokin ja parhaita asiantuntijoita. kaasti 6.6.1944 Normandian tositapaus, mutta pääosin esi- Näin syntyi mm. Yksi sil- maihinnousua. tys on fiktiivistä. ta liikaa, Iso-Britannia 1977, Vielä on mainittava Tai- Amerikkalaiset teki- joka kuvasi liittoutuneitten vaanranta liekeissä, USA vät sodan aikana melkoi- hyökkäystä Belgiasta Hol- 1949, joka elokuva kuvaa sen määrän taisteluelokuvia, lantiin tavoitteenaan on Sak- USA:n laivaston ilmavoimien joista useimmat olivat täyttä sa, jonne ei kuitenkaan pääs- toimintaa Tyynellä merellä ”potaskaa”. Ne ilmeisesti oli oitakin aikoja takaperin filmiryhmä uusittiin kuusi ty. Tämä ”Market Garden” 1941—45. Tämä Delmer Da- tarkoitettu ensisijassa kotirin- eräässä lehdessä käsitel- kertaa! Näin kertovat muka- –operaatio siirrettiin filmil- visin ohjaama ja Gary Coo- taman mielen kohottamiseen. Jtiin sotaelokuvia. Kirjoit- na olleet. le, ja siinä näytteli Ison-Bri- perin näyttelemä elokuva oli Amerikkalaiset rintamamie- taja, kaikesta päätellen varsin On merkillistä, että elo- tannian, Saksan, USA:n ym. monessa suhteessa ylittämä- het näyttävät inhonnen näi- nuori iältään, tarkasteli asiaa kuvan suurvallassa USA:ssa maiden parhaita näyttelijöi- tön. Osasyynä tähän on ame- tä propagandatehtailijoita. kuitenkin vaan 1990-luvun ei aluksi tajuttu dokumentti- tä. Suomalaisillakin oli siinä rikkalaisten sotakuvaajien Tämä tuli esille esim. eloku- tai 2000-luvun näkökulmas- elokuvien merkitystä. Noin osuutensa. Elokuvassa tar- ”karmeat” dokumentit japa- vassa Memphis Belle. Eräät ta tuntematta tarkemmin so- vuosi sitten näimme televisi- vittiin DC-3 kuljetuskonei- nilaisten kamikazelentäjien elokuvantekijät ovat kerto- taelokuvien historiaa. ossa amerikkalaisen kuvaa- ta, ja niin kuljetuslentolaivu- hyökkäyksistä amerikkalai- neet ongelmista, joita on syn- Artikkeli sai kuitenkin it- jan filmejä Italian rintamal- een koneet pääsivät mukaan. sia lentotukialuksia vastaan. tyi sotaveteraanien kanssa. seni pohtimaan ja muistele- ta 1943. Nämä kiellettiin liian Kerrotaan, että suomalaislen- Myös Cooperin ja muiden Nämä näet eivät halunneet maan nähtyjä sotaelokuvia realistisina. Onneksi USA:n täjien taso teki syvän vaiku- näyttelijöiden suoritukset oli- olla mukana valeita levittä- vuosien ja vuosikymmenten varrelta. Myös se, että mitkä elokuvat kuuluvat sotaelokuvien joukkoon vaivasi miel- täni. Totesin skaalan laajak- si. Dokumentti, propaganda- elokuvien ohella kyseeseen tulevat tietyt henkilötaistelu- ja kotirintamafilmit – fiktiiviset mutta usein tietyn tapahtuman pohjalle rakennetut. Seuraavassa tarkastelen mieleeni jääneitä sotaelokuvia.

Dokumenttielokuvat Näitä elokuvia tekivät toisen maailmansodan aikana lähes kaikki maat Suomi mukaan lukien. Taso oli vaihteleva. Jälkeenpäin ajateltuna on kyllä todettava, että saksalaiset UFA-katsauksineen ja pitkine filmineen olivat sekä teknillisesti että realistisesti asioita tarkastellen parhaita. Tämä johtui paitsi korkeasta ammattitaidosta myös siitä, että filmiryhmät olivat isku- joukkojen (maalla, merellä, ilmassa) mukana. Tappiot tosin olivat pelottavat. Esimer- kiksi suomalaisen vapaaeh- toispataljoonan mukana Uk- rainassa ja Kaukasiassa ollut 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 19 mässä. No näin amerikkalai- Elokuvan toinen osa muuten toveri Stalinin ylistystä. Siinä set sodanaikana. Tyyli muut- filmattiin Jämijärvellä, ellei sivussa tosin statistina nähtiin tui sodan jälkeen. muistini petä. neuvostoarmeija, joka intoa Ensimmäinen realistinen Jo aikaisemmin tuli mai- uhkuen ryntäsi päin fasistien sotaelokuva oli sodan jälkeen nituksi lentofilmi Memphis tukikohtia tuhoten ne. Itselle- tehty Taistelutanner, USA Belle, USA 1990, joka rea- ni jäi suuhun ”p---n maku” 1949. Tässä William Well- listisesti kuvasi pommitus- — paksua ropakantaa! manin ohjaamassa sotaeloku- lentäjän työtä Saksan yllä vassa amerikkalainen sotilas 1941—44. Lopuksi jopa pelkäsi — uskomatonta, Sotaelokuvia on monenlaa- kohisivat ns. piirit ja pääosa Sotavankielokuvat, tuisia. Eräs laji, jota edellä ei kriitikoista. Sotaveteraaneja kotirintamafilmit ole käsitelty on opetuseloku- elokuva miellytti. Juuri sel- Sotaelokuvien skaala on to- vat. Siinä suomalaisilla on ai- laista se sota oli. Myös Suo- della runsas. Kwai-joen silta, hetta röyhistää rintaansa. Me messa sitä katsottiin hartaas- Iso-Britannia 1957, Sumujen näet (tietenkin elokuvanteki- ti. Pääosaa esitti muuten Van silta, USA 1940, Mrs.Miniver, jämme) osaamme niitä tehdä Johnson hyvällä tuloksella. USA 1942, Kolme palasi ko- laadullisesti huippuluokkaa Tätä seurasi Iwo Jima, tiin, USA 1949, Nobi-tulet kuten juuri olemme havain- USA 1949, Allan Dwan oh- tasangolla, Japani 1959, Par- osissa Cary Grant ja Tony mattomia seikkailuja. Pää- neet viime kesän aikana. jaamana ja John Wayne haat vuodet, USA 1946, Vii- Curtis olivat tästä takeina. osan esitti vakuuttavasti Van Sotaelokuvia voi tarkas- pääosassa, Nuoret Leijonat, meinen luoti, 1995, kuuluvat Heflin esikuvanaan Atlan- tella kovin monesta näkökul- USA 1958, Edvard Dmyt- sotaelokuvien aatelistoon. Henkilökuvaukset tiksen päällikkö, kommodori masta. Elokuva-arvostelija rykin ohjaamana, pääosissa Tähän ryhmään kat- Sotien päätyttyä ja tunteitten Bernhard Rogge. Tätä seura- näkee rakenteen, näyttelijä- Marlon Brando ja Maximil- son kuuluvan myös elokuvat tasaannuttua on usein marssi- sivat elokuvat kahdesta ame- suoritukset, ohjauksen, kuva- lian Schell sekä Täältä ikui- Hamsun, Norja 1996, Jan tettu esiin eräitä sodassa kun- rikkalaiskenraalista Patton, uksen, musiikin ym. suuteen, USA 1953, Fred Troellin ohjaama ja Max von nostautuneita sotilaita, arvos- USA 1970 ja Mc Arthur, USA Sotahistorian harrastaja Zinnermannin ohjauksena, Sydowin näyttelemä vaikut- tettuja puolin ja toisin. Näin 1977. Varsinkin George Scot- taas tarkastelee elokuvaa to- pääosassa Montgomery Clift tava draama. ovat Erwin Rommel, Geor- tin näyttelijäsuoritus Pattoni- sitapahtumien valossa. ja Burt Lancaster. Niinikään Lupaus, Sak- ge Patton, Douglas McArt- na on kiitoksen ansaitseva. Psykologi ja ehkä sosiolo- Myös muualla tehtiin sa 1994, joka kuvaa elämää hur, Bernhard Rogge, Hein- Vuonna 1982 ilmestyi gi tarkkailee ihmissuhteita. erinomaisia taisteluelokuvia. sodan synnyttämässä DDR: rich Lehmann-Willenbrock kankaille muuan kaikkien Suuri yleisö saattaa kat- Näistä Silta Saksa 1959, oh- ssa, on todella vaikuttava vä- ja Hans Joachim Marseille aikojen parhaista sotaeloku- sella elokuvaa periaatteella: jaajanaan Bernhard Vicki, häeleisyydessään. saaneet filminsä, tosin vasta vista Das Boot U-96 (Saksa). Onko toimintaa ja rakkaut- pääosissa Volker Bohnet, Neuvostoliitto ei omil- vuosia sodan jälkeen. Tämä elokuva kertoo sukel- ta? Fritz Wepper ja Michael le elokuvantekijäkyvyilleen Sotamarsalkka Rommel lusvene U-96:n tarinaa. Sen Näkökulmia on useita. Hinz, kuvasi nuoria koulu- juuri antanut mahdollisuuk- ”ikuistettiin” filminauhal- päällikkö ainakin vielä äsken Totuutta paremmuudesta on poikia sodan verimyllyssä. sia 1950-luvun loppupuo- le 1951 Isossa-Britanniassa. elossa oleva komentaja Hein- vaikea määritellä. Herkkä ja vaikuttava filmi. li poisluettuna. Unohtuma- Rommelia — legendaarista rich Lehmann-Willenbrock Lopuksi ajattelin mainita Kyllä meilläkin on osattu. ton Kurjet lentävät (1957), saksalaiskomentajaa näytteli oli sukellusveneaseen suuria 15 minulle mieluista sotaelo- Tuntematon sotilas, (1955), Tatjana Samoilovan suurtyö vaikuttavasti James Mason. ässiä. Pääosaa elokuvassa kuvaa aakkosjärjestyksessä. Talvisota, Rukajärven tie ja ja Vain neljä päivää (1959) Seuraavaksi ilmestyi kan- esitti Jürgen Prochnow eleet- En väitä, että ne ovat ehdot- miksikäs ei myös Sissit kuu- osoittavat, minkälaisia lois- kaalle saksalainen kaptee- tömän vaikuttavasti. Ohjaus tomasti parhaita, mutta aivan luvat taisteluelokuvien par- tavia kykyjä sielläkin oli, ni Hans-Joachim Marseille oli Wolfgang Petersenin. varmasti parhaasta päästä. haimmistoon ohi useimpi- kun vaan annettiin tilaisuus. 1942 kaatunut hävittäjälentä- Tämä luettelo on minun to- en amerikkalaisten samaan Nämä elokuvat olivat lännes- jä. Elokuva tehtiin 1956. Propaganda- tuuteni: luokkaan Sillan ja 08/15-sar- säkin arvostettuja. Vuonna 1960 tekivät bri- elokuvat jan kanssa. Viimeksi mainit- Sota on totista hommaa, tit ja italialaiset yhdessä elo- On jossain määrin kummal- • Das Boot (U –96) tu kolmiosainen saksalais- mutta joskus sotaelokuvis- kuvan Kymmenen lipun alla, lista, että sotaa käyvä Saksa (Saksa 1982) sarja sai valmistumisvuosina sakin sai nauraa. Operaatio joka kuvasi saksalaisen kaap- ei juuri harrastanut propagan- • Kenraali Patton (USA 1970) 1954—55 kovasti kiitoksia. alushame USA 1959, pää- parilaiva Atlantiksen usko- daelokuvia aihepiirinä sota. • Kolme palasi kotiin Syy oli propagandaministeri (USA 1949) Joseph Goebbelsin ajatukses- • Kymmenen lipun alla sa, että elokuvan tulee rau- (Iso-Britannia, Italia 1960) hoittaa, lievittää sodan rasi- • Kurjet lentävät tuksia, ei lisätä. Näin siellä (Neuvostoliitto 1957) tehtiin joukko korkeatasoisia • Lupaus (Saksa 1994) romanttisia yms. elokuvia. • Nuoret leijonat (USA 1958) Myös Suomi omaksui tämän • Parhaat vuodet (USA 1946) elokuvapoliittisen linjan. • Rukajärven tie USA:ssa suollettiin ulos (Suomi 1999) propagandaelokuva poiki- • Taistelu Ardenneilla neen. Tähtilippu liehui, kan- (USA 1965) nustava musiikki soi ja ame- • Taistelutanner (USA 1949) rikkalainen sotilas kulki voi- • Taivaanranta liekeissä tosta voittoon ilman omia (USA 1949) tappioita. • Talvisota (Suomi 1989) Sodan jälkeen tilanne • Tuntematon sotilas muuttui, kuten tiedämme. (Suomi 1955) Toinen suunta, josta tuli pro- • Yksi silta liikaa pagandaa tuutin täydeltä oli (Iso-Britannia 1977) Neuvostoliitto. Nuorena kä- vin katsomassa elokuvaa Sta- TAPIO SKOG lingradin taistelu I-II. Ohjaus oli Vladimir Petrovin, pää- osissa A. Dikij, N. Tšerkasov, N. Simonov jne. Elokuva oli 20 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 Saksasta hankittu matkustajakonekalusto sodan myrskyissä Olympialaisten odotuksesta kahteen sotaan

lestaan oli ennättänyt saada lometriä tunnissa ja siihen gissä. Myös kotimaan reitit oman kenttänsä vuotta aikai- mahtui 14-16 matkustajaa. ulottuivat viimeisenä rau- semmin. Jatkossa kone lensi Tukhol- han kesänä entistä etääm- Aluksi juuri perustet- man reitillä. Vuonna 1936 mälle. Helsinki – Tampere tu lentoyhtiö aloitti lennot kellukkeiden tilalle asennet- reittiä oli jatkettu Vaasan ja Tallinnaan. Pieneen yksita- tiin kiinteä pyörälaskuteline. Oulun kenttien kautta Ke- soiseen ja yksimoottoriseen Samana vuonna Aero sai toimiin. Uutta oli myös lentä- Junkers F 13 koneeseen ah- sen Ju 52 koneensa, jonka niminen reittikoneella Helsin- dettiin neljän matkustajan li- meksi tuli Kaleva. gistä Viipuriin ja edelleen säksi postisäkkejä. Niin pos- Junkers Ju 52 tulisi osoit- Immolan kentälle Imatralla. tia kuin matkustajiakin riitti; tautumaan erinomaiseksi Saksalaiskaluston lisäksi oli niinpä vilkkaimpina päivinä sekä matkustaja- että kulje- ostettu kotimaan liikennettä lennettiin useampia vuoroja. tuskoneena. Kaikkiaan tuo- varten kaksi kahdeksanpaik- Ennätys lienee ollut 13 vuo- ta vahvarakenteista ja toi- kaista englantilaista de Ha- roa yhtenä päivänä. Seuraa- mintavarmaa konetta val- villand Dragon Rapide ko- vaksi käynnistettiin lennot mistettaisiin sodan loppuun netta, jotka saivat nimikseen Tukholman reitillä. Pionee- mennessä 4 845 kappaletta. Salama ja Lappi. riaikana lentämistä tehtiin Vielä sodan jälkeen yli 400 kotimaassa tunnetuksi ylei- konetta tehtäisiin Ranskassa Sota sotkee suunnitelmat sölennätyksillä. ja 170 Espanjassa. Tante Ju, Aerolla oli runsaasti suunni- kuten saksalaiset sitä kutsui- telmia Helsingin vuoden 1940 Toimintavarmat Junnut vat, tuli kuuluisaksi monella olympialaisten varalle – kaa- Kaikki 1920 –luvulla yhtiöl- sotanäyttämöllä – Norjassa, vailtiin jopa Atlantin lentoja. le hankitut yhdeksän konet- Hollannissa, Belgiassa sekä Saksasta oli tilattu 1938 kaksi Aeron keväällä 1941 hankkimat DC 2 koneet olivat ilma- ta olivat Junkerseja, joille Kreetalla. Alun menestys nelimoottorista Focke-Wulf voimien käytössä jatkosodan aikana. Ylipäällikkö käytti oli tunnusomaista rungon ja tulisi jatkossa kääntymään 200 Condor matkustajako- lennoillaan DC 2 konetta. Kone oli aseistettu konekivää- siivet jäykistävä kestävä aal- suuriksi tappioiksi yritettä- netta. Niiden nimiksi oli aja- rillä, jonka piippu näkyy kuvassa rungon etuosan katolla. topeltirakenne. Nuo kaikki essä huoltaa lentoteitse Sta- teltu Karjalaa ja Petsamoa. Kuva: Finnair. alkutaipaleen Junkersit oli lingradin mottia sekä ahdin- Lisäksi oli tehty varaus kol- ennätetty jo poistaa Aeron koon joutuneita Rommelin mannesta koneesta. Condo- uonna 1923 perustet- silla. 1930 -luvulle tultaessa kirjoista ennen sodan sytty- joukkoja Pohjois-Afrikassa. riin mahtui 26 matkustajaa, tu Aero Oy - nykyi- kävi selväksi, että jatkossa mistä. Uuden aikakauden Sodan kynnyksellä kesäl- sen matkanopeus oli 325 kilo- Vnen Finnair – on eräs lentosatamat sekä Euroopas- suomalaisen lentoliikenteen lä 1939 Aero lensi päivittäin metriä tunnissa ja siinä oli si- maailman vanhimmista edel- sa että muualla vaihtuisivat historiassa oli aloittanut ke- Tukholmaan. Välilaskupaik- säänvedettävät laskutelineet. leen toimivista lentoyhtiöis- vähitellen lentokentiksi. Hel- säkuussa 1932 Katajanokan kana oli Turun Artukaisten Koneiden valmistuminen lyk- tä. Kellukkeilla varustetuilla singin koillispuolelle Tatta- lentosatamaan laskeutunut kenttä. Tallinnan reittiä oli kääntyi kevääseen 1940. Teh- vesikoneilla lennetty pionee- rinsuolle rakennettu Malmin kolmemoottorinen Junkers pidennetty merkittävästi. das ilmoitti sittemmin, ettei riaika kesti aina seuraavan kenttä vihittiin kesän 1938 Ju 52/3m, jonka yhtiö oli ti- Nyt päätepisteenä oli Ber- Aero tulisi niitä saamaan. vuosikymmenen puolivälin kynnyksellä. Käyttöön se lannut vuoden alussa. Sam- liinin Tempelhofin kenttä. Jatkosodan aikana konetyyp- tienoille saakka. Talven tul- oli kuitenkin otettu jo vuo- moksi nimetyn koneen mat- Välilasku tehtiin Tallinnan pi esiintyi näyttävästi lehdis- len kellukkeet korvattiin suk- den 1936 lopussa. Turku puo- kanopeus oli noin 200 ki- lisäksi Riiassa ja Königsber- tön palstoilla Hitlerin lentä-

Wocke-Wulf FW 200 Condor koneen käynti uudella Malmin lentokentällä herätti suurta huomiota kesäkuussa 1938. Sota sotki suunnitelmat ja tilatut kaksi Condoria jäivät tulematta. Samalla raukesi kolmannesta koneesta tehty varaus. Kuva: Finnair. 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 21 essä 4.6.1942 Immolaan FW Condorilla onnittelemaan Mannerheimia. Aurinkoisena syysaamuna 18.10.1939 Aeron Ju 52 Sam- po suuntasi matkansa Mal- milta kohden Tukholmaa. Presidentti Kyösti Kallio lensi Pohjolan valtioiden pää- miesten kokoukseen. Koneen siipiä ja kylkiä koristavien OH-ALK tunnusten lisäksi rungon katolle pitkittäissuun- taan oli maalattu suurin kir- jaimin sana Finnland. Seu- raavana päivänä oli selvää, että Suomi tulisi jäämään hä- dän hetkellä yksin. Neuvos- toliiton kanssa solmittu vuoteen 1945 asti voimassa oleva hyökkäämättömyyssopimus ei estäisi venäläisiä hyökkää- mästä 30.11.1939. Heti talvisodan alussa Ae- ron toiminnat siirrettiin Vaa- saan. Helsinki ja Malmin kenttä olivat vaaravyöhyk- Ju 52 koneen moottoreita huolletaan Malmin kentällä 1938. Kone on OH-ALL Kaleva, jonka neuvostopommittajat keessä, sillä puna-armeijal- ampuivat alas välirauhan aikana 14.6.1940 Viron rannikolla Kerin majakan luona. Kuva: Finnair. la oli tuolloin jo käytettävis- sään tukikohtia myös Viros- aloitettiin lennot Petsamoon DC 2 koneet oli luovutettu luivat. Konetta kevennettiin nen amerikkalaista Douglas sa lahden toisella puolella. kolme kertaa viikossa. Vä- ilmavoimien käyttöön. Ju 52 jättämällä lomalta palaavat DC 3 konetta olivat mahdol- Aluksi Vaasasta lennettiin lilaskupaikkoja tuolla reitil- Sampo joutui marraskuussa saksalaiset sotilaat kentälle. listaneet luopumisen vanhas- suoraan Tukholmaan ja myö- lä oli seitsemän: Tampere, 1941 tekemään pakkolaskun Samalla poistettiin turhana ta, osin jo loppuun lennetystä hemmin Sundsvallin kautta. Vaasa, Kokkola, Oulu, Kemi mereen Turun lähettyvillä. ilmanvastuksena ollut keski- kalustosta. Jatkossa pääosa sekä rah- ja Rovaniemi sekä Sodanky- Moottorit olivat pysähtyneet moottorin potkuri. Kahdella ti- että matkustajaliikentees- lä, jonne kuitenkin laskeu- kehnon polttoaineen tähden. moottorilla kone saatiin on- ANTTI HANNULA tä tapahtui kuitenkin välil- duttiin vain tarpeen vaaties- Lasku mereen onnistui, mut- nellisesti Malmille. lä Turku – Tukholma. Riskit sa. Matka-aikaa kertyi lähes ta kaksi vedenvaraan joutu- olivat suuria – pimennetyt yhdeksän tuntia. Talvitauon nutta matkustajaa hukkui. Sodasta rauhaan Kirjallisuutta koneet lensivät öisin ylipai- jälkeen keväällä 1941 len- Kone saatiin pelastettua, Aero selvisi väliin lähes yli- • Haapavaara, Heikki ja noisina. Matkustajamääräs- not aloitettiin uudella Sak- mutta sen korjaus vei aikaa, voimaiseksi koetusta ura- Määttä, Usko: Aika len- sä ennätyksen teki OH-ALL sasta ostetulla kalustolla. ja se palasi liikenteeseen vas- kasta kunnialla. Onnellisesti tää. Finnair 75. Kaleva lennolla, jossa muka- DC 2 koneet OH-LDA Voi- ta lokakuussa 1942. perille oli lennätetty Messer- Porvoo 1998. na oli 16 aikuista ja 26 lasta. ma ja OH-LDB Sisu olivat Saksasta saatiin ostetuk- schmittejä hakevia lentäjiä, • Hirvonen, Pauli: Selvä Kaikkiaan talvisodan aikana saksalaisten miehityssaalista si kolme Ju 52 konetta, jois- poliitikkoja, ministereitä, nousuun, Caravelle. kuljetettiin Turun ja Tukhol- Tšekkoslovakiasta. Konei- ta kahta jatkossa vuokrattiin upseereita, diplomaatteja Helsinki 1958. man välillä 3 500 matkusta- siin mahtui 14 matkustajaa ajoittain saksalaisten omalle ja sotalapsia. Vuonna 1944 • Lindfors, Ossi, Oksanen, jaa, joista 1 500 oli Ruotsiin ja niissä oli sisäänvedettävät lentoyhtiölle Deutsche Luft- vuorossa olivat myös rau- Lauri ja Sistonen, turvaan vietäviä sotalapsia. laskutelineet. Uusien konei- hansalle. Nuo vuonna 1942 hanneuvottelijat sekä rinta- Veikko: Aerosta Finnai- den ja vain kolmen välilaskun Suomeen rekisteröidyt ko- malle rahdatut panssarinyr- riin. Saarijärvi 1993. Murhenäytelmä myötä lentoaika lyheni paril- neet olivat - OH-LAM Kar- kit. Myös tappioita oli tullut. • Munson, Kenneth: Kerin majakalla la tunnilla. Viimeistä lähtöä jala, OH-LAO Waasa ja Ju 52 koneista Kaleva oli am- German War Birds from Talvisodasta Aero selvisi il- Petsamosta juhannuksen alla OH-LAP Petsamo. Viimeksi muttu alas ja Petsamo jäänyt World War 1 to Nato man konetappioita. Muuta- 1941 turvasi saksalainen hä- mainittu oli 1.7. – 31.8.1944 Saksaan. Syksyllä 1944 val- Ally. 1986 UK Poole. ma viikko Moskovan rauhan vittäjäkone. vuokrattuna Saksassa, jon- vontakomissio otti haltuunsa • Neulen, Hans Werner: 13.3.1940 jälkeen normaali ne se jäi Suomen tehtyä ase- Malmin lentokentän, jonne Deutsche Lufthansa. lentoliikenne aloitettiin jäl- Siviililentolaivue levon. Tiettävästi kone len- päästiin palaamaan tammi- Der Kranich in Turbu- leen Helsingistä sekä Tukhol- Jatkosodan aikana Aero toi- si myöhemmin reitillä Wien kuussa 1947 väliaikaisesta si- lenzen 1939 – 1945. maan että Tallinnaan. Myös mi Ilmavoimien esikunnan – Zagreb. Sodan lopussa joituspaikasta Hyvinkäältä. Lemwerder 2003. virolainen AGO -yhtiö len- alaisuudessa siviililentolaivu- 7.5.1945 se joutui amerikka- Vanhoista Junkerseista • Wegg, John: Finnair. si Ju 52 koneella Helsingin eena. Sodan alussa päälento- laisten haltuun Itävallassa. Sampo tuhoutui laskussa Hy- The Art of Flying since reittiä. Tallinnan liikenne asemaksi määrättiin Pori. Jo Pari päivää myöhemmin se vinkään kentällä lokakuussa 1923. Helsinki 1983. päättyi 14.6.1940 kahden ve- syyskuun 1941 lopulla voitiin tuhottiin konekivääritulella. 1945. Ihmishenkiä ei onneksi näläisen SB-2 pommikoneen palata Helsinkiin rintamalin- Viimeinen suomalainen tuossa onnettomuudessa me- ampuessa alas Kerin majakan jojen ollessa tuolloin jo kau- reittikone kävi liittoutunei- netetty. Jäljelle jääneet ”jun- luona paluulennolla olleen kana idässä. Lennot Rova- den pommittamassa Berlii- nut” - Waasa ja Karjala - len- OH-ALL Kalevan. Kaikki niemelle ja Tukholmaan jat- nissä elokuun alussa 1944. sivät vuoteen 1949. Ne myy- koneessa olleet; kaksi mie- kuivat. Marraskuussa avattiin Myös puna-armeijan jatkuva tiin myöhemmin Ruotsiin, histön jäsentä sekä seitsemän lentoyhteys myös Tallinnaan. tunkeutuminen kohden Itä- josta ne kulkeutuivat lopuksi matkustajaa saivat surmansa. Vähän myöhemmin reitti merta teki lentämisen entis- Uuteen Guineaan. Valtio osti Vasta Neuvostoliiton hajoa- ulottui Riikaan ja Kaunasiin. tä vaarallisemmaksi. Vähän 1949 molemmat DC 2 koneet misen jälkeen päästiin Ke- Vuosina 1943 – 1944 lennet- ennen viimeistä lentoa oli Ilmavoimien käyttöön. Britti- rin majakalle pystyttämään tiin jo Berliiniin saakka. Aeron Ju 52 joutunut kes- koneet Salama ja Lappi oli jo Kalevan muistomerkki, joka Polttoaine-, varaosa- ja kimoottorivian takia teke- aikaisemmin myyty Karhu- paljastettiin 14.6.1993. kalustopula olivat jatkuvia mään hätälaskun Riikaan, mäen Veljeksille. Ylijäämä- Heinäkuun alussa 1940 huolenaiheita. Molemmat jonne taistelun äänet jo kuu- varastoista ostetut kymme- 22 1/04 Den 25 februari 2004

Inför kommande krav

ur mår du i dag, i besörjandet av den veteran- nisationerna ofta märkt och att delta i arbetet avtar vis- Aktuellt i detta nu är att ta i morgon, veteran? vårdande näromgivningens påtalat vid sina försök att få serligen småningom. Men tu med att lösa uppgifterna HJust nu förnyas — såsom närståendevårdarnas kontakt med åsidoblivna ve- det som redan har gjorts i samband med utforsknin- visserligen i knapphändigare kondition. I sina på utred- teransystrars och –bröders efterlämnar bestående spår gen av förbundets historia form — den utredning, som ningsfrågorna kommer ve- hem. Detta missförhållande och är riktgivande för de och åstadkommandet av ett kallades Veteranprojektet teranerna att ge besked om kan vålla förargliga hinder yngre krafter, som skall föra bokverk om denna. Den till- 1992 och varmed veteraner- målsättningarnas träffsä- för den frivilligverksamhet, verksamheten vidare i rikt- satta historiekommittén har nas hälsotillstånd och lev- kerhet och vikt enligt deras som vi just nu igångsätter ning mot traditionsframti- inlämnat sitt förslag härom nadsomständigheter klarg- mening. och utvidgar till distriktsni- den. till förbundsstyrelsen. jordes. Då framgick, att de Det nyssnämnda ut- vån och via vilken vi ämnar Månne minnena från främsta förkovringsobjek- trycket ”fortgående process” förbättra åsidoblivna vetera- Traditionsuppdragens något land i något krig ten var förbättring av boen- torde avse en kontinuerlig, ners möjligheter att få den arbetsfördelning, har blivit så mangrant och deförhållandena, åtgärder fortsatt kontakt med vetera- service de har rätt till och Minnenas bärkraft noga upptecknade som fal- för att underlätta förmågan nen. Alltså inte kontakt från behöver. Förberedelserna för inled- let nu är i Finland på sidor- att reda sig hemma på egen veteranens sida till myn- ningen av traditionsförbun- na i hundratals, inte sällan hand och vidareutveckling digheterna, utan upprepa- Vår verksamhets det Eklövets verksamhet kommunomfattande vete- av rehabiliteringen. Den nya de, återkommande budskap stöttepelare våren 2005 fortgår målmed- ranböcker: matriklar, histo- utredningen torde komma från myndigheterna till ve- Vår organisationsverksam- vetet. De centrala förutsätt- riker, memoarer? Hitintills att påvisa huru förverkligan- teranen: Hur mår Du i dag, het baserar sig på tre vik- ningarna och målsättnin- har sexton hjältar i en dikt- det av de ovannämnda mål- veteran? Vård får i dag den tiga, stabila stöttepelare. garna har kartlagts och lös- bok, Fänrik Ståls sägner, sättningarna har lyckats och som alltjämt är kapabel att Ovärderlig uppbackning åt ningarna är inom synhåll. förtalt för Finlands folk om vilka nya behov veteraner- själv ta initiativet och fyl- kontinuiteten ger, utom vårt I det nya förbundets verk- stämningar och öden i ett nas fortgående åldrande har la i ansökningsblanketter. eget alltjämt livskraftiga och samhet kommer ansvaret krig i det förgångna. Hur medfört. Social- och hälso- Men det gäller att minnas rikstäckande föreningsnät, för omvårdnaden av de sto- långt kommer de över tre- vårdsministeriet har före- och närma sig också dem, vår energiska kvinnoorga- ra, bestående, riksomfattan- hundra veteranböckernas gripit de nu väntade utred- som av ett eller annat skäl nisation samt den glädjan- de minnena och traditioner- berättelser om bragder och ningsresultaten genom att inte längre klarar detta. de snabbt tillvuxna kåren av na med anslutning till vete- prestationer vid fosterlan- som blivande utvecklings- Minister Hyssälä konsta- understödande medlemmar. rangenerationens gärningar dets försvar och uppbygg- projekt nämna bl.a. åstad- terar med all orsak (Hels. Då vi därtill fogar värdesätt- och verk att omhändertas nad vår egen tid att bära in i kommandet av individuella San. 19.1.2004) att den i fa- ningen från hela samhällets av yngre generationer. För framtiden? rehabiliteringsplaner samt miljeserviceärenden överd- sida och veteranorganisatio- oss veteraner återstår dock en fortgående vittomfattan- rivet strama lagstiftningen nernas framgångsrika sa- ännu talrika egna traditions- AARNO LAMPI Ordförande för Finlands de rehabiliteringsprocess, om integritetsskydd försvå- marbete, kan vi motse fram- uppgifter, både för den ens- Krigsveteranförbund vilken inbegriper även öpp- rar omsorgsverksamheten. tiden förhoppningsfullt. Ve- kilda veteranen jämte anhö- na serviceformer, och om- Detsamma har veteranorga- teranernas egna möjligheter riga och för vår organisation.

Sex årtionden efter fortsättningskriget

nder loppet av det s.k. VKT-linjen (Viborgska dagen i början av augusti Trots korstrycket från tationerna år 1944 och de nyss begynta året viken-Kuparsaari-Taipale) till ny president valde över- den långvariga världsbran- övriga krigsåren är på mån- Uhar det gått sex de- blockerades vägen för ang- befälhavaren Mannerheim, den och stormakternas ga sätt förpliktande för oss cennier sedan slutet av fort- riparen. Näset försvars förs- som inte var bunden av Ry- maktsträvanden lyckades finländare. Omvårdnaden sättningskriget mellan Fin- tärktes med trupper som tis utfästelse. Sedan Sovjet Finland med stora ansträng- om minnet av dem som fallit land och Sovjetunionen. snabbt drogs dit från Östka- avstått från sitt krav på ka- ningar och uppoffringar i krigen och om veterantra- Därför har vi nu särskild an- relen. De ryska anfallsope- pitulation utan villkor avs- trygga sin tillvaro, sin frihet ditionen kräver planmässigt ledning att påminna oss året rationerna på Näset stagne- lutades krigsoperationerna och sina möjligheter att ut- arbete och tillräckliga resur- 1944, dess skeenden, avgö- rade vid mitten av juli, då med eld upphör den 4—5 veckla samhället och riket ser. Staten och kommunerna rande händelser, följder och ledningen för röda armén september. Huvuddelen av enligt eget förgottfinnande. bör se till, att männen och betydelse. måste dra trupper därifrån vår fältarmé hemförlovades Detta uppnåddes inte minst kvinnorna som utkämpa- I början av året försvåra- till fronten i Tyskland. Ock- före utgången av november tack vare de svåra beslut, de krigen och deras anhöri- des Finlands strävan till fred så norr om Ladoga avvärj- 1944. En del av den kvarstod som stats- och militärled- ga blir delaktiga av det stöd dels av hårdheten i de av des i segerrika strider fien- i tjänst för att i enlighet med ningen fattade 1944 och de som hjälper dem att reda sig Sovjet framställda fredsvill- dens försök att tränga in i stilleståndsvillkoren i slutet hårda, tunga strider vår förs- i vardagsnuet och dess svå- koren, dels av hotet om tys- Finland. av 1944 och början av 1945 varsmakt då utkämpade. righeter. Nödvändigt är det ka krigsoperationer mot För att kunna stoppa stor- driva ut de tyska trupperna Efter dessa gångna sex likaså att säkra de ekono- vårt land. I februari pres- offensiven och undgå kapi- ur norra Finland och Lapp- årtionden, med deras och miska förutsättningarna för sade Sovjet på med häftiga tulation utan villkor var Fin- land. den närmast föregående ti- veteransammanslutningar- flygbombardemang mot vår land i juni 1944 i trängande Vapenstilleståndsavtalet dens mödor, gärningar, nas fortsatta verksamhet. hemfront. behov av vapen- och mans- undertecknades i Mosko- plikttrohet och livstro, för- Röda armén inledde en kapshjälp från Tyskland. va den 19 september 1944. svarsvilja och tapperhet i SIMO KÄRÄVÄ Hedersordförande storoffensiv i avsikt att eröv- Sådan erhölls efter det pre- Därvid och i fredsslutet i minne, känner och vet vi för Finlands ra Finland den 9 juni på Ka- sident Risto Ryti avgivit en Paris 1947 beseglades vår med hög värdesättning och Krigsveteranförbund relska näset och den 21 juni försäkran om att inte slu- förlust av Karelen. Karelar- tacksamhet att vi däri äger vid Svir. Fiendens övermakt ta fred med Sovjetunionen na, som efter storoffensivens en god grundval för en fort- ledde till ett genombrott på utan Tysklands bifall. När början evakuerats för andra sättning i samma anda och västra Näset. I tunga up- läget vid fronterna stabili- gången på några få år, fann med sund nationell själv- pehålls- och uppehålls- och serats avgick Ryti från pre- nya boplatser bland fefolk- känsla. avvärjningsstrider på den sidentposten, varpå riks- ningen i det övriga Finland. Värdesättningen av pres- 1/04 Den 25 februari 2004 23 Tidningens redigering och ombrytning förnyas

örbundets 47:e verk- samhetsår har kom- Fmit bra igång. Krigs- veteranarbetet ser ut att fort- skrida mångsidigt och livligt också detta år. Det pågåen- de året kommer att inrym- ma många evenemang i olika delar av landet, bland annat förbundsdagarna den 14 – 16 juni i Seinäjoki. Förbundsmö- tet i Seinäjoki skall välja för- bundets högsta ledning och fastställa en allmän plan för två år fram till följande för- bundsmöte. Förbundet fort- sätter sin verksamhet enligt de planer som förbundsmötet fastställer. Såsom vi redan senaste år meddelade utkommer tidningen Krigsveteranen detta år i sex nummer mot tidiga- re sju. Av kostnadsskäl har vi att utelämna ett nummer och ändra redigeringen. Reklam- byrån Wilska Oy utför från och med detta nummer hela ombrytningen. Den anskaf- far även fortfarande annon- serna till tidningen. Fast antalet nummer minskar med ett, tror vi att vi skall få i stort sett samma mängd an- nonser till sex tidningar som vi har fått till sju. För tidningens ekonomi behövs denna annonsvolym för att vi inte skall behöva höja prenumera- tionspriset. Artiklar och notiser för tidningen sänds fortfarande till förbundets kansli där de handläggs och vidarebefor- dras till ombrytaren. För att säkrast få ett bidrag publice- rat i Krigsveteranen bör det vara i elektronisk form antin- gen skrivet och sparat på ett datorstyrt medium eller för- medlat med e-post direkt till chefredaktören jaakko.val- [email protected] eller till redaktionen anni.grund- [email protected]. Förbundets målsättning är att bevara Krigsveteranen såsom en bra och förmånlig tidning, som betjänar med- lemskåren och gärna läses, och å andra sidan såsom en tidning, som ger beslutarna på riksplanet och lokalplanet information om tillståndet på veteranfältet.

JAAKKO VALVE 24 1/04 Den 25 februari 2004 Veteranernas förmåner år 2004

rigsinvalider från och folkpension, som är stör- Det statliga rehabilitering- eller av Krigsarkivet utfär- fd. Sovjetunionens territo- våra krig 1939—1945 re än 85,26 euro i månaden. sanslaget uppgår till 35,8 mil- dat minröjarintyg får på alla rium. Ksamt män och kvin- Denna förmån är skattefri joner euro och utbetalas till apotek 10 procents medicin- 3. Personer som 1945— nor som varit i fronttjänst un- inkomst. Extra fronttillägg kommunerna i relation till rabatt. Rabatt fås inte på me- 1952 underställda försvars- der ifrågavarande krig — ali- utbetalas ej, om dess belopp antalet i dem bosatta vetera- diciner som enligt sjukförsä- makten har deltagit i röj- as frontveteraner — har i gäl- skulle bli mindre än 5,28 euro ner. Anslaget beräknas förslå kringslagen bör ge särskild ning av havsminor eller lande lagar och förordningar per månad. till rehabilitering av cirka 36 ersättning, för grundersätt- röjningshinder i sjöstridskraf- beviljats rättighet till vissa 000 veteraner. ningsbelagda särskilt bety- ternas enheter eller i röjning speciella förmåner bekosta- Rehabiliteringen Folkpensionsanstalten er- delsefulla och dyra medici- av landminor i norra Finland. de med statsmedel. Till er- Enligt lagen om rehabilite- lägger till frontveteran som ner och ej heller till den del 4. Personer som under kri- hållande av dessa förmåner ring för frontveteraner kan får rehabilitering och hans / beloppen överstiger den i gen har tjänstgjort i sjukvård- har även berättigats vissa an- rehabilitering erhållas av per- hennes i samma rehabilite- sjukförsäkringslagen avsedda suppdrag i försvarsmaktens dra personer som tjänstgjort son som beviljats frontsol- ring deltagande maka / make årliga självrisken. Rättighe- vårdinrättningar. i till krigen anslutna upp- dat-, fronttjänst- eller front- därmed sammanhängande ten att erhålla rabatt bestyr- 5. Personer som under kri- drag samt minröjare från åren tecken. resekostnader i deras helhet. ker man genom att förete ett gen, därtill på basis av värn- 1945—1952. I Finland bosatt vete- FPA-kort med porträtt och pliktslagen beordrade, har Speciella förmåner för ran ansöker om rehabilite- Tandvården R- eller MR-tecken, eller mi- tjänstgjort i försvarsmaktens frontveteraner och med dem ring via hälsovårdscentralen Person som beviljats frontsol- litärpass eller annat doku- utbildningscentraler. jämförbara personer beviljas eller –myndigheten i sin bo- dat-, fronttjänst- eller front- ment varav framgår att man För att få rehabilitering även med kommunala och ningskommun. Till ansökan tecken, eller som av Krigsar- har något av de nämnda vete- bör personen bevisligen ha församlingsmedel. bör fogas ett läkarutlåtande kivet fått intyg om deltagande rantecknen. Medicinrabatten deltagit i enligt lag utförd Det av offentliga samfund om den ansökandes hälso- i minröjning 1945—1952, är är personlig och kan inte fås tjänstgöring. Detta ådagaläg- givna stödet kompletteras av tillstånd. Utlåtandet behövs berättigad till ersättning för t.ex. för familjemedlemmars ges genom ett intyg som på understöd till frontveteraner inte, om ansökaren står i ett det belopp han / hon erlagt mediciner. anhållan utfärdas av Krigs- som beviljats av övriga sam- stadigvarande vårdförhål- för mun- och tandvård. arkivet, Pl 54, 00581 Helsing- fund och stiftelser. lande till hälsovårdscentral. För av tandläkare utförd Utländsk frivilligs fors. I fråga om järnvägstrafi- Ansökan på veteranens väg- undersökning, förebyggande frontunderstöd Nämnda ansökan bör till- ken, busstrafiken och Finnairs nar kan göras av en anhörig vård och kliniskt protetikar- Åt utländsk frontsoldat, som ställas Krigsarkivet senast flygtrafik beviljas frontvetera- till honom / henne eller av bete utgör ersättningen 100 i våra krig 1939—1945 frivil- 31.12.2004. Av de till grupp ner inga särskilda biljettpris- social- eller hälsovårdsmyn- procent av kostnaderna, för ligt tjänstgjort i Finlands för- 2 härovan hörande frivilliga rabatter, emedan de alla ändå dighet. Rehabilitering ges den tekniska delen av prote- svarsmakt och bor i Estland krävs inte intyg. erhåller motsvarande pensio- även person som bor i ett ser- tiken 50 procent och för övrig eller annorstädes på den fd. Den ovannämnda rehabi- närs- och åldersrabatter. vice- eller vårdhem. Ett bes- vård 60 procent. Sovjetunionens territorium i literingen finansieras med in- I det följande grund- och lut om långtidsvård utesluter Betalningarna för hel- ekonomiskt beträngda förhål- komstmedel från Penningau- referensuppgifter beträffande inte rättigheten till rehabili- protesarbete utfört av speci- landen, eller som är stadigva- tomatföreningen. För år 2004 de ovannämnda förmånerna: tering. altandtekniker, vilket grun- rande bosatt i Finland, kan har reserverats 2,45 miljoner Kommunens hälso- dat sig på undersökning och på ansökan beviljas frontun- euro, vilket förslår till reha- Frontveterantecknen vårdsnämnd eller av den- remiss av tandläkare, ersätts derstöd. Med utländsk front- bilitering av cirka 1 800 per- Åt frontveteraner beviljade na utsedd myndighet utväl- på samma sätt: för det klinis- soldat avses här person som soner. tecken är: jer inom ramarna för det av ka arbetet 100 procent, det erhållit frontsoldattecken för — frontsoldattecknet kommunen erhållna anslaget tekniska arbetet 50 procent. utlänning eller som annars Bostadsrenovering ( för män ) de personer som erhåller re- Ersättning fås också för kost- uppfyller fordringarna för det Den inom Centralförbundet — fronttjänsttecknet habilitering. Den kan ges i nader gällande av tandläkare nämnda tecknet. Beloppet för åldringsvård fungerande ( för kvinnor) form av anstaltsrehabilitering beordrade laboratorie- och för understödet, vilket bevil- renoveringsrådgivningen be- — fronttecknet eller öppen rehabilitering. röntgenundersökningar och jas som engångsersättning, träffande krigsinvaliders och ( för frontbefästningsar- Den sistnämnda består av mediciner, och för transport- utgör år 2004 455 euro. Un- veteraners bostäder gäller betare ) dags- och hemrehabilitering kostnader i samband med derstödet beviljas på ansö- kartläggning av renoverings- — frontsoldattecknet för samt enskilda serier av fysio- vården. kan av Statskontoret. Under- behovet, uppgörande av re- utlänningar eller annan vårdterapi. Ersättning ges inte för stöd för år 2004 bör ansökas parationsplan samt tillstånd ( för utländska frivilliga ). Maka eller make kan till- kostnader som överstiger be- senast den 31 december i år. och beräkningar. Däri inbe- Ansökningstiden för alla sammans med en frontvete- loppen för de av FPA fasts- grips även rådgivning i fråga dessa tecken utgick den ran delta i anstaltsrehabilite- tällda taxorna. Därför är det Rehabilitering för personer om understödsansökningar. 31.12.1994. ring i högst 14 dygn, om ve- skäl att för klargörande av som tjänstgjort i till krigen Ansökning om understöd för teranen i fråga har en skada självriskandelen framför allt anslutna uppdrag bostadsrenovering riktas till Fronttillägget eller sjukdom som nedsätter före större vårdåtgärder ta Enligt en 1997 stiftad lag kan hemkommunen, som erhål- Fronttillägg betalas åt per- rörelse- eller funktionsför- reda på, hur mycket av vår- följande kategorier personer ler anslag från Statens bos- son erhållit fronttecken och mågan. Om så inte är fallet, den patienten skall komma som 1939—1945 eller senare tadsfond inom ramarna för person som av Krigsarkivet kan makan / maken delta i att betala. Ersättning bör sö- tjänstgjort i till krigen ans- motsvarande anslag i stats- erhållit intyg om deltagan- en gemensam rehabiliterings- kas hos FPA inom sex må- lutna uppdrag erhålla reha- budgeten. Understöd beviljas de i minröjning 1945—1952. period om högst 7 dygn. Det nader efter det betalningen bilitering: i allmänhet 65 år fyllda åld- Fronttillägg betalas även till gemensamma rehabiliterings- erlagts. FPA-ersättning er- 1. Personer som skulle ha ringar till belopp om högst utlandet. behovet och dess ändamål- hålles inte för tandvård på erhållit något av frontvete- 40 procent av de faktiska re- Fronttillägget utgör 41, 32 senlighet fastställer i kommu- hälsovårdscentral. rantecknen, om de hade an- noveringskostnaderna. Min- euro i månaden. Fronttilläg- nerna den person som ansva- Utomlands bosatt front- sökt därom under den stad- drebemedlade veteraner har get är skattefritt. Vid utgån- rar för urvalet av dem som veteran får för betalning gade tiden, före utgången av möjlighet att få ett 30 pro- gen av år 2003 erhölls front- skall erhålla veteranrehabili- av tandvård given av privat 1994. cents veterantillägg. Mat- tillägg av 113 924 personer, tering. tandläkare i Finland ersätt- 2. Personer som under lagets bruttoinkomster får av vilka 78 811 var män och Ansökningar från utom- ning direkt från någon FPA- krigen 1939—1945 tjänstg- inte överskrida årligen fasts- 35 113 kvinnor. lands bosatta veteraner be- byrå. jort som utländska frivilliga tällda inkomstgränser. Re- handlas i Statskontoret, som i i Finlands försvarsmakt och noveringsrådgivarnas arbete Extra fronttillägget sådana fall också fattar beslut Medicinrabatt därvid deltagit i egentliga är gratis för kunden. De ger Extra fronttillägg utbetalas om gemensam rehabilitering Person med frontsoldat-, krigsoperationer och bor an- också råd per telefon om bos- åt person som får fronttillägg för äkta makar. fronttjänst- eller fronttecken tingen i Finland eller på den täders skötsel och hållande i 1/04 Den 25 februari 2004 25 skick. Information om reno- Ansökningar via förbundet des tillgångar. De kan bekos- veringsrådgivarna och deras och distrikten tas med medel beviljade av verksamhet får man hos ve- En mindrebemedlad veteran Krigsveteranförbundets tra- teranföreningarna och –dist- som får extra fronttillägg, är ditions- och stödstiftelse och rikten och det ovannämn- medlem i en veteranförening Krigsskadestiftelsen eller ur da centralförbundet, vars te- som tillhör Finlands Krigsve- avkastningen från veteranin- lefonnummer är (09) 3508 teranförbund, och likaså hans samling. 6036. maka eller en veteranänka, Ansökningarna överförs kan ansöka om bidrag eller via föreningen till veteran- Begravningsomkostnader understöd via Veteranför- distriktet, därifrån ansöknin- Enligt den nya lag om be- bundet eller –distrikten. Så- gar som skall till Krigsska- gravningsväsendet, som träd- dan hjälp beviljas för själv- destiftelsen sänds till förbun- de i kraft vid senaste årsskif- riskandelar av medicin- och det för vidarebehandling. te, är den evangelisk- luthers- vårdkostnader, olika rörel- I nästa nummer av vår tid- ka kyrkans församlingars se- och andra hjälpmedel och ning skall närmare behandlas och kyrkliga samfälligheters ändringsarbeten som under- tillvägagångssättet vid an- begravningsplatser allmän- lättar kvarboendet hemma. sökningar som de ovannämn- na sådana, och bör de avgif- Dessa bidrag och understöd da och grunderna för bevil- ter som uppbärs i samband uppgår i genomsnitt till cirka jandet av dem. med gravar och begravningar 200—500 euro, beroende på vara lika för alla. I lagen finns utgiftens storlek och sökan- ANNI GRUNDSTRÖM emellertid en undantagspara- graf, enligt vilken en försam- ling eller samfällighet kan bevilja hel eller delvis befri- else från i samband med be- gravningsväsendet uppbur- na avgifter, om den avlidne har varit frontveteran, eller av därmed jämförbara skäl. Befrielser från avgifter kan gälla också maken / makan till en person med nyssnämnd status. Med frontveteran avses ju en person som beviljats front- soldats-, fronttjänst- eller ve- terantecken (1918) eller ut- lännings frontsoldattecken. Formuleringen ”därmed jäm- förbar” anses avse en person som efter att ha tjänstgjort i till krigen anslutna uppdrag under eller efter dem har varit berättigad till veteranreha- bilitering. Maka / make anses avse både krigsänkor och öv- riga makor / makar till veteraner. Statskontoret utbetalar begravningshjälp, om arbets- oförmögenhetsgraden hos en krigsinvalid varit minst 20 procent. En veteran utan Saga Matkojen krigsinvaliditet kan inte på- jo 10 vuotta kylpylälomia ViroonVIRO räkna sådan begravnings- HYVÄÄ OLOA JA ENERGIAA ARKEEN hjälp. KYLPYLÄLOMAT 1 vko ja 2 vkoa € Kommunala 18 kylpylää eri puolilla Viroa /hlö veteranförmåner esim. Viimsi Spa, Tallinna, th alk. 395 esim. Fra Mare, Haapsalu, th alk. 299 Många kommuner beviljar Uutuus! esim. Ter vise Paradiis, Pärnu, th alk. 389 frontveteranerna särskil- Kauneuslomia, kuntolomia, hemmottelupaketteja… da förmåner genom anslag i VIRKISTY JA RENTOUDU sina budgeter. Sådana kom- VIRKISTYSLOMAT 4 pv ja 5 pv €/hlö munala förmåner är bland esim. Pirita Top Spa, Tallinna, th, 4 pv alk.109 annat avgiftsfria hvc-besök, esim. Valkoinen talo, Pärnu, th, 5 pv alk.179 gratis användning av kollek- Myös 4-5 pv hotellilomia tivtrafiken, dito fordonspar- KIEHTOVAT KIERTOMATKAT €/hlö kering samt understöd för esim. Viron aateliskartanot, 4 pv, ph alk 229 tandvård och anskaffning esim. Baltian pääkaupungit, 5 pv, ph alk 279 av glasögon. Besked om så- 19 erilaista valmista kiertomatkavaihtoehtoa dana förmåner får man hos ryhmille alk 10 henkilöä. Pyydä esite, kysy lisää! hemkommunens socialmyn- SMAL 24295 KUVI 3687/00/Mj toimituskulut 7 €/tilaus BUSSIKULJETUKSET ERI PUOLILTA SUOMEA (lisämaksu) dighet och den lokala vete- ranföreningen. Albertink. 36 B, 4. krs, Helsinki I=C= ☎ (09) 612 3355 MATKATwww.sagamatkat.fi 26 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 Panssariestekivi Tampereen Veljeskodin 15-vuotisjuhlan kunniaksi

Tampereen Veljeskodin pi- hassa paljastettiin 15-vuo- tisen toiminnan merkeissä viime itsenäisyyspäivän alla Suomussalmelta tuotu panssariestekivi. Tamperelainen arkkitehti Pentti Turunen suunnitteli muistomerkin, ja paljastuspuheen piti sosiaali- neuvos Heikki Pikkarainen.

PEKKA HILDEN

Sotaveteraanien tukitoimintaa Oulaisissa

ulaisten Sotavete- laisten veteraanimatrikkelin raanit ry:n tukija- Isäin tietä astumassa täy- Oosto perustettiin dennysosan toimittamiseen, 18.1.2000 ja sen toimiohje hankkineet vuosittain kan- hyväksyttiin sotaveteraani- natusilmoituksia Pohjois- yhdistyksen vuosikokoukses- Pohjanmaan Sotaveteraani sa 23. helmikuuta. Jaostoon –lehteen ja olleet mukana eri- kuuluu tällä hetkellä 90 jä- laisten juhlien ja tapahtumien sentä. Heidän jäsenmaksun- järjestelyissä. sa on sama kuin yhdistyksen Viime vuoden suurin jäsenille. Tukijaostossa on haaste oli Suomen Sotavete- puheenjohtajan lisäksi kuusi raaniliiton 45-vuotisjuhlake- jäsentä ja kaksi varajäsentä. räys, joka onnistui paikka- Raha-asioissa tukeudumme kunnallamme erinomaisesti. yhdistyksen varoihin. Tukija- Tästä kuuluu pitkälti kiitos oston puheenjohtaja on myös Oulaisten koululaitoksel- emoyhdistyksen hallituksen le, joka lähti suurenmoises- jäsen. Sotaveteraaniyhdis- ti mukaan. Tässä yhteydessä Oulaisten Sotaveteraanit ry:n tukijaoston järjestämän viihdekonsertin tyksen nykyinen sihteeri Vil- on mainittava myös paikal- laulajat esiintymässä. jo Oja on noussut tukijaoston listen musiikkiharrastajien riveistä. Hän on kunnostau- Mauri Hannuksen johdolla pitää kuntoutuskoti Tauko- taisteluita kuvaava filmi. Toi- kansalaisillemme entistä tu- tunut veteraaniperinteen ke- järjestämä viihdekonsertti, kankaalla tukijaoston jäsenil- vommekin, että näin saamme kevamman kädenojennuk- rääjänä. jonka tuotto lahjoitettiin ly- ta, jonka aikana on tarkoitus väen innostumaan tästä tär- sen. Tukijaosto toimii sotave- hentämättömänä juhlakerä- esitellä kyseistä toimintaa ja keästä työstä ja pystymme teraaniyhdistyksen alaise- ykseen. Konsertissa lauluyh- katsotaan lopuksi Ilomantsin jatkossa tarjoamaan kunnia- AARNO RANTALA na ja pyrkii auttamaan siinä tyeet Maahiset ja Metroset työssä, jota yhdistys tekee säestäjineen esittivät viime sotaveteraanien hyväksi. Ja- sotien aikaisia suosikkilau- ostollamme ei ole pysyviä lelmia. Yleisö oli tämän oma- Kuoro Forumissa toimikuntia, eikä hallituksen tekoisen aseveli-illan antiin jäsenille ole juurikaan jaettu enemmän kuin tyytyväinen. erillisiä vastuualueita, joten Parasta asiassa on kuitenkin toiminnan ohjaus on pääosin se, että konsertista on tarkoi- puheenjohtajan ja sihteerin tus tehdä jokavuotinen pe- harteilla. Tästä johtuen työs- rinne. kentelymme on ollut pitkäl- Oulaisissa elää vielä noin ti projektiluonteista. Talkoo- 140 sotiemme veteraania. Ikä väkeä onkin saatu runsaasti tuo yhä enemmän rajoitteita liikkeelle aina, kun sitä on heidän toimintaansa. Tämän tarvittu. Pitkäjänteisempään vuoksi pyrimmekin käynnis- toimintaan vaadittaisiin tii- tämään myös Oulaisissa Ka- viimpi organisaatio. Toisaal- lajokilaaksossa jo vauhdissa ta vapaaehtoisessa kansalais- olevan ”Veteraanin Ystävä- työssä tiukka käskyttäminen toiminnan”, jonka tarkoituk- on vaikeaa. Ottaisimmekin sena on löytää jokaiselle sitä mielellämme Sotaveteraa- haluavalle veteraanille hie- niliitolta vastaan ohjausta tu- novaraisesti auttava ystävä. kijaoston työn tarkoituksen- Asiasta on jo järjestetty yksi mukaisessa organisoinnissa. tiedotustilaisuus ja sitä on Esimerkkeinä toiminnas- käsitelty myös paikallises- tamme voidaan mainita, että sa lehdistössä. Tätä kirjoi- Helsingin Sotaveteraanikuoro esiintyi Forumissa kiitokseksi Forum-hallin myönnettyä olemme osallistuneet Ou- tettaessa on lisäksi päätetty sotaveteraaneille ilmaisen auton pysäköinnin. 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 27 Hieno itsenäisyyspäiväjuhla Tukholmassa

uosi on vaihtunut ja simmäinen vuosi on kulu- he sitten siirtyvät vanhainko- siirtynyt muistojen nut Tukholmassa. Ovatko tiin, he eivät ymmärrä, mitä Vjoukkoon. Joulut on ruotsinsuomalaiset työllis- heille sanotaan, eivätkä hoi- juhlittu ja on siirrytty härkä- täneet kovin lähetystöä? tajat ymmärrä, mitä nämä viikkoihin ja veteraanityö al- — Suomalaisten osuus jäi vanhukset haluavat heille kanut joulunpyhien jälkeen. aika pieneksi, verrattuna mo- kertoa. Mistä saadaan suo- Vaikka kulunut vuosi olikin niin muihin asioihin. Tämä menkielisiä hoitajia? maailmalla kovin levoton ja kaksoiskansalaisuus ja kan- — Tosiasia on, että ruot- vaikea sotineen ja maanjäris- salaisuuden vaihto jäivät aika salainen yhteiskunta pääsisi tyksineen, olemme me täällä pieneksi, kun hinta oli niin halvemmalla, jos perustet- Pohjolassa voineet rauhassa korkea. Kaikkiaan saimme taisiin suomenkielisiä van- Suurlähettiläs Pertti Torstila työpöydän ääressä Suomen viettää Suomen itsenäisyys- tuhatkunta hakemusta koko hainkoteja. Suomenkielistä Tukholman suurlähetystössä. päivää ja olla kiitollisia siitä. maapallolta ja Ruotsin osuus henkilökuntaa on kyllä saa- Toisinkin olisi voinut olla. oli siinä vain joku sata. Käyn- tavissa. Jos saataisiin vie- teä mielenosoituksiin julistei- on kyllä suomalaisten juhla- Tukholman Suomen suur- nissä on hanke hinnan alen- lä päättäjät ymmärtämään, ta kantaen, sillä silloin mene- päivä, mutta olen kutsunut lähetystö oli järjestänyt suu- tamiseksi. Tämän lisäksi on että perustamalla suomalai- tämme yhteyden hallitukseen tänne myös ulkomaalaista ren vastaanoton itsenäisyys- kielikysymys ja vanhusten sia vanhainkoteja se olisi in- ja päättäjiin. Meillä täytyy diplomaattikuntaa, talous- päivänä. Kutsuttuja oli suuri huolto. Me teemme koko ajan himillinen ja halpa ratkaisu. olla toimintavapaus. Asia elämän edustajia ja muita. Ei määrä. Ilahduttavaa oli se, työtä näiden asioiden hy- Ruotsin hallitus joutuu vii- on tärkeä ja lähetystö tulee missään muualla Suomen lä- että kutsuttujen joukossa oli väksi, mutta meidän täytyy me kädessä ratkaisemaan työskentelemään sen hyväksi hetystössä ole tänäpäivänä 200 veteraania. Tämä osoit- muistaa, että kaikki tapahtuu tämän vanhustenhuolto-on- Ruotsin lakien mukaan. niin paljon vieraita kuin tääl- taa, että sotaveteraaneja ja Ruotsin lakien mukaan, joita gelman. Ovathan useimmat Tänä vuonna olemme kut- lä, mutta eihän muualla ole sotainvalideja arvostetaan ja me emme voi muuttaa. Me näistä vanhuksista Ruotsin suneet 200 veteraania ja pal- niin paljon suomalaisiakaan heitä pidetään Suomen itse- voimme kyllä saattaa asioita kansalaisia. Tämä joukko ei jon sellaisia henkilöitä, jotka kuin Ruotsissa. näisyyden pelastajina, mikä hallituksen tietoon ja täten pienene ainakaan lähivuosi- eivät aikaisemmin ole olleet Me sotaveteraanit ja so- tosiasia nyt jo yleisesti tun- vaikuttaa asiain kulkuun. na. Kun muistin menetys tai kutsuttuja. Me haluamme tainvalidit kiitämme suurlä- nustetaan kaikkialla. — On tulossa kieliongel- dementia tulee, se vie hyvän- osoittaa kunnioitusta vielä hettilästä hienosta itsenäi- Juhlapäivän isännällä, ma, kun tämä ensimmäinen kin kielitaidon. Suurlähetys- elossa oleville sotiemme vete- syyspäivän juhlasta. suurlähettiläs Pertti Tors- maahanmuuttajapolvi, vete- tö tulee kyllä toimimaan tä- raaneille. Minulle tämä asia tilalla oli kiireinen päivä, raanit mukaan luettuina, ovat män kielikysymyksen kanssa, on henkilökohtaisesti tärkeä. TAUNO JOKIMÄKI mutta onnistuimme saa- eläkkeellä. Kun muisti me- mutta meillä pitää olla hyvä Isäni oli 27 vuotiaana komp- maan pienen jutteluhet- nee, he menettävät oppiman- työnjako kansalaisjärjestöjen panianpäällikkö Ihantalan ken hänen kanssaan. — En- sa ruotsinkielen taidon. Kun kanssa. Lähetystö ei voi läh- suurtaisteluissa. Tämä päivä

Lotat ja heimokansojen huoltotyö

uonna 1943 tuli koti- se yhdessä maatalousnaisten joissa ihastellen mainitaan lot- konnuiltaan taistelu- kanssa hankkisi huoltokoteja tien uhrautuvuutta ja sydämel- Rahankeräys heimoveteraanien Vjen tieltä kymmeniä- inkeriläisille ja paneutuisi va- lisyyttä. Voidaan sanoa, että hyväksi jatkuu tuhansia inkeriläisiä Viron listustoimintaan heidän kes- kun lotat nyt alkavat seurata kautta Suomeen. Punkahar- kuudessaan. Samasta aiheesta inkeriläisten myöhempiä vai- Sotaveteraaniliiton marraskuun lopussa aloittama ra- julla asuva sotaveteraani Juho puhui filosofian tohtori Martti heita ja tukea heidän askelei- hankeräys virolaisten, inkeriläisten ja karjalaisten Savolainen kertoo miesten rei- Haavio esitelmässään ”Mitä taan Suomen kamaralla, he heimoveteraanien ja heidän leskiensä hyväksi jatkuu tistä runossa Vuoksi (1994). lotat voivat tehdä inkeriläis- tekevät työn, joka tulee ole- 31.3.2004 asti. Sotaveteraaniliitto luovutti ensimmäi- Inkeriläisten asia oli kes- ten hyväksi?” Hän katsoi, että maan kunniakkaampia lehtiä sen erän molemmille yhdistyksille käytettäväksi kerä- keisenä aiheena Lotta Svärd inkeriläisten kotiuttaminen järjestön historiassa.” Paikal- ysluvan mukaisesti heimoveteraanien ja heidän leskien- piirien puheenjohtajien neu- Suomeen tapahtuisi parhai- lisosastoihin, joiden alueella sä avustamiseen. Yhdistykset laativat käyttöselvityksen vottelupäivillä Helsingissä ten Inkeri-kerhojen ja opin- oli inkeriläisiä, valittiin heille käyttämistään varoista. 13-14 marraskuuta 1943. Pro- topiirien avulla. Kukin lotta yhteyslotta. Keräyksen tilinumerot ovat Nordea 157430-24214, fessori Pentti Kaitera piti esi- pitäisi velvoittaa kotiseudul- Rintamalla palveleville vi- Okopankki 578007-214423 ja Sampo 800011-95125. telmän ”Suomeen sijoitettu- laan auttamaan inkeriläisiä. rolaisille ja inkeriläisille hank- Maksussa toivomme käytettävän viitenumeroa 3007. jen inkeriläisten huoltotyö.” Tohtori Haavio lopetti esitel- kivat lotat loma- ja toipumislo- Hän vetosi esityksessään mänsä: ”Olen saanut lukea in- mapaikkoja. Lotta Svärd-järjestöön, että keriläisten liikuttavia kirjeitä, Lotta Svärd järjestö lak- kautettiin 23.11.1944. Lotta- "Maa keinui ja tanssi ja ihminen tunsi itsensä pieneksi." toiminta loppui. Syksyllä 1944 Vapaaehtoisena Ven äjä nmaalta, alkoi inkeriläisten luovutus Kk-mies kertoo jatkosodasta Inkerinmaalta me lahden yli Neuvostoliittoon. Heidät hajo- Veikko Kotiranta: Karjalan kannakselle saavuttiin. tettiin Venäjän laajoille aroille VIELJÄRVELTÄ IHANTALAAN Heimo oli sama ja sama myös kieli. ja Siperiaan. Mahdollisuuksi- Vain 16,90 norm. 25,00 Ajat ovat menneet, ei koskaan jää unhoon, en mukaan he ovat palanneet kuinka Vuoksen rannoilla taisteltiin, kotikonnuilleen ja Suomeen. Algot Niska (Suomen Schindler) Suomi on vapaa, vaikka kalliilla hinnalla Heitä on vielä teillä tietymät- YLI VIHREÄN RAJAN miehiä parhaita uhrattiin. tömillä ja Siperiassa. Maksa- Kirja kertoo pirtukuninkaan huimista seikkailuista 1938-39 Natsi-Saksassa. Niska pelasti 150 juutalaista. Vallat on Venäjä llä vaihtuneet, kaamme kunniavelkaa! me suomalaisiksi jäimme. HILDA LAASONEN Vain 17,50 norm. 26,00 Ei äidinkieli unhoon jäänyt, Rintamalotta, Suoraan kustantajalta asevelihintaan vaikka Siperiassa käimme. sotaveteraani, puh: 050-3639195, fax: 02-7633401, e-mail: [email protected] veteraaniopettaja Myös kirjakaupat kautta maan 28 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 Kalifornian veteraanit juhlivat Suomen itsenäisyyttä

eteraani-Tuen Ka- ti varsinaiseen juhlaan, joka tyhjäksi vihollisen suunnitel- suomalainen viulutaiteilija Stefan Lindström. Puhees- lifornian alaosasto tarjosi hyvin arvokkaan ja mat saattaa synnyinmaam- Eric Haapaniemi, joka soitti sa sanottiin mm. seuraavaa: Vjärjesti marraskuun mukaansatempaavan ohjel- me valtansa alle. Hän myös Sibeliuksen viulukonserttoa. – Talvisota oli parikymmen- 30. päivänä yhdessä seudun man. iloitsi siitä taloudellisesta hy- Toinen tällainen esiintyjä oli tä vuotta vanhan itsenäi- muiden suomalaisjärjestöjen Salin etuosassa oli komea vinvoinnista, joka on tullut suomalaisen äidin tytär, nuo- sen Suomen kovin testi, joka kanssa Van Nuysin suomalai- lippurivistö: Suomen ja Yh- Suomeen sen sodanjälkeisen ri laulajatar Maria Kay, joka osoitti kansallisen yhtenäi- sella kirkolla yhdistetyn vete- dysvaltain liput yhdessä sota- puutteen tilalle, minkä monet sai kolmella soolonumerol- syyden merkityksen ja halun raanien kirkkopyhän, talviso- veteraanien ja sotainvalidien siirtolaisiksi lähteneetkin vie- laan kuulijat haltioihinsa. puolustaa isänmaata ja sen dan alkamisen muistojuhlan lippujen kanssa. Varsinainen lä muistavat. Los Angelesin suomalais- saavutuksia. Tästä me nuo- ja Suomen itsenäisyyspäivä- juhla aloitettiin Annikki Vii- Kantelemusiikki on aina ten omassa joukossa on tun- remmat, itsenäisessä ja va- juhlan. Pitkien ajomatkojen karin johtamalla lippuvalalla ollut lähellä suomalaisten nettu lausuntataiteilija Sirkka paassa Suomessa kasvaneet vuoksi olemme suomalaisti- ja yleisön yhteisesti laulamil- sydäntä ja siirtolaissuoma- Toth, jolla on erinomaisten sukupolvet olemme sotavete- laisuuksien kohdalla usein- la Yhdysvaltain ja Suomen laisetkin ovat viime aikoina lausuntalahjojen lisäksi myös raaneille ja heidän sukupol- kin pakotettuja yhdistettyihin kansallislauluilla. saaneet nauttia siitä runsain aivan ilmiömäinen muisti. velleen ikuisesti kiitollisia. juhliin. Sotaveteraanien eläkeläis- mitoin, sillä kanteleen soit- Hänen ei ole vuosikymme- Päätteeksi lauloimme Koska tilaisuuksiin odo- pastori Matti Salomaa kiitti to on heidän keskuudessaan nien aikana tarvinnut hyvin yhteisesti virren Jumala tettiin paljonkin suomenkiel- alkurukouksessa siitä, että tullut viime vuosien aikana pitkiäkään runoja lausues- ompi linnamme ja loppusiu- tä taitamattomia Suomen ys- Jumala oli sotien aikana syn- yllättävän suosituksi. Niinpä saan vielä koskaan käyttää nauksen jälkeen siirryim- täviä, ohjelma suoritettiin nyinmaamme kanssa varjel- nytkin saimme ensin kuul- lunttilappuja. Nyt hän ilah- me emäntien valmistamaan sekä suomeksi että englan- len sen vastaamme tuodusta la toisen polven suomalaisen dutti meitä V. A. Koskennie- mahtavaan kahvi- ja voileipä- niksi. Paikalla oli myös tele- valtavasta vihollisylivoimas- Patricia Lambin kanteleel- men runolla Vanha arkku. pöytään nauttimaan tarjoilu- vision kuvausryhmä Suomes- ta huolimatta vapaana ja it- la säestämiä yksinlauluja ja Yleisö itse esitti yhteislau- pöydän herkuista sekä myös ta. Päivä aloitettiin juhlaju- senäisenä ja hän rukoili sitä, juhlan loppupuolella esiintyi luna veteraanien oman, sota- seurustelusta. Tämä viimek- malanpalveluksella, jonka että Suomen kansa tulevina- kokonainen iso kansallispu- vuosina paljon laulamamme si mainittu, kaukaakin tul- hoiti paikallisen seurakun- kin päivinä etsisi turvaa siitä kuinen kantelekuoro. Sillanpään marssilaulun, joka leiden ystävien tapaaminen, nan pastori Rueben Perttula. Jumalasta, joka antoi talviso- Los Angelesin tasok- aina siirtää ajatukset sinne on ikääntyneiden siirtolais- Koska silloin oli 1. adventti- dan ihmeenkin tapahtua. kaissa musiikkikouluissa on taistelujen vuosiin. Juhlapu- ten lukumäärän nopeasti vä- sunnuntai, me suomea puhu- Veteraani Tuen Kalifor- useinkin muusikkoja, joilla hujaksi oli lupautunut, edus- hetessä tullut entistäkin tär- vat saimme veisata Hoosian- nian osaston puheenjohtaja on suomalaista verta suonis- tuston päällikön sijainen keämmäksi osaksi juhlako- naa täkäläisiin oloihin näh- Paavo Uski muisti tervehdys- saan. Seudun suomalaisyh- Matti Anttonen Washingto- koontumisia. den oikein suurella joukolla puheessaan sodissamme tais- distykset saavat vuoden mit- nin suurlähetystöstä. Kos- ja mahtavalta se kuulostikin! telleita veteraaneja, erityises- taan nauttia heidän esityk- ka hän ei sairauden vuoksi MATTI SALOMAA Jumalanpalveluksen päätyt- ti niitä, jotka olivat jo talvi- sistään. Tässäkin juhlassa voinut olla mukana juhlassa, tyä siirryimme välittömäs- sodassa mukana tekemässä oli kanssamme toisen polven hänen sijastaan puheen luki

Asemiesilloilla valtava menestys

otiemme veteraanien ja veteraanienemmistöiselle Hietanen piti illan ainoan pu- ja toimimaan varaventtiili- nenkin. ja lottien asemiesillat yleisölle mieleistä ”muistojen heen. nä sodan kauhujen keskellä. Konserttimestari Arvo Sovat kaikkialla saavut- ohjelmaa”. Tervehdyspuheessaan ken- – Syvimmin kansan sydämiin Saaristo kuljetti viulullaan taneet valtavan suosion. Kuu- Rakuunasoittokunnan ja raali Hietanen totesi mm: tunkeutuivat rivimiehen tun- kuulijat Unkarin pustalle. sankoskitalon pääsali oli jär- Pohjois-Kymenlaakson So- ”Talvisota oli vakavailmei- teet, jotka nousivat Kannak- Ilkka Sydänmaanlakka säes- jestyksessään yhdeksännessä tilaspoikakillan orkesterin nen pyhä sota, jossa kristillisen juoksuhaudoista ja Karja- ti Saaristoa. Tunnelmaa oli asemiesillassa 4. helmikuuta ja kuoron lisäksi ohjelmasta syys oli keskeistä ja voimaa lan korven kätköistä. Ne eivät myös musiikkimajuri Raimo tupaten täynnä. Pääsylippu- huolehtivat taitavat vieraili- rukoiltiin Jumalalta. Jatko- olleet koskaan propagandaa Maarasen Raakuunasoitto- ja oli ennakkoon varattu 850, jat. Sotainvalidien Veljesliiton sodassa viihde marssitet- kantavia ralleja, vaan sodan kunnan sekä Pohjois-Kymen- mutta vain 500 pääsi seu- Kouvolan osaston puheen- tiin samaan ruotuun miesten arkipäivään, ikävään ja suru- laakson Sotilaspoikakillan ja raamaan hyvin suunniteltua johtaja, prikaatikenraali Kari kanssa nostamaan mielialaa työhön, sopivaa musiikkia ja orkesterin sota-ajan lauluis- sanoituksia.” sa. Dir.mus. Pekka Suoma- lainen tahditti sotilaspoikien Runoa ja musiikkia esityksiä. Helsingin seudulta olevat ”Kanttiinilotat” lauloivat kah- Varsinaiset suosion teen kertaan, kun flunssa oli kalastajat ottanut kouriinsa sota-ajan viihteen Grand Ladyn, Tui- Illan suurimmat suosionosoi- re Orrin. Lottatytöt osasivat tukset keräsivät humoristisilla lauluillaan ja kynttilöillään jutuillaan ja hanureillaan tunnelmoida niin, että kyy- Seppo Soittila ja Matti Le- nel kohosi monen kuulijan pänhaara sekä jonglööri Jani silmänurkkaan. Kotikentäl- Suihkonen, jonka rengas-ja lään esiintynyt lausuja Aulis keilatemput ulottuivat mel- Forsell joutui perustelemaan kein Kuusankoskitalon kat- illan juontajalle, Jaakko Sa- toon. Lepänhaara on varttu- lonojalle, miksi hän valitsi toi- neelle yleisölle tuttu televisio- votuista Jylhän runoista juuri esiintymisistään. Soittila taas ”Laulun Kuujärvelle”. Perus- on juontaja Salonojan mukaan teluista löytyi niin kuusankos- asemiesiltojen ideoitsija. kelaissyntyinen Eeva-Kaarina Kanttiinitytöt lavalla. Vasemmalta: Marja-Lea Pöyhtäri, Tuula Kohi, Rauni Kontu, Volanen kuin hänen aviomie- Kuusankoskella kameroineen Ritva Syrjämäki, Marja-Leena Suila ja Airi Riisalo. hensä, ohjaaja Sakari Puuru- ERKKI VITIKAINEN 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 29 Kotien aarteet arkistoon

ota-arkistoon tulee myös luovuttaneet omia arkis- arvottomia. Emme myöskään usein kyselyitä siitä, tojaan tutkijoiden käyttöön. mielellämme ota todella huo- Sotammeko vastaan yk- Erilaisten perinnejärjestöjen nokuntoisia tai homeisia asia- sityisarkistoja tavallisilta kan- arkistoja löytyy myös Sota- kirjoja vastaan. Sota-arkistolla salaisilta. Kyllä otamme ja arkistosta. Sotaveteraanijär- ei ole omaa konservaattoria, vieläpä erittäin mielellämme. jestöjen arkistojen on sovittu joten asiakirjojen kunnos- Sota-arkistossa on noin 2 500 menevän arkistolaitokseen eli taminen tulisi liian kalliiksi. yksityisarkistoa ja kokoelma Kansallisarkistoon ja maakun- Myös CD-romit ja muut säh- kasvaa keskimäärin yhdellä ta-arkistoihin, koska järjestöt köiset tallennevälineet jou- luovutuksella viikossa. Suurin ovat paitsi puolustusvoimien dumme hylkäämään, koska osa luovutuksista on pieniä, sidosryhmä myös kansallises- niiden pysyvästä säilymisestä reilusti alle hyllymetrin laajui- ti ja paikallisesti merkittävä ei ole takeita. Sota-arkistol- sia. Joka vuosi tulee muutama toimija. la ei myöskään ole resursseja isompikin, useamman metrin Miksi sitten luovuttaa ar- pitää yllä digitaalisia arkistoja, laajuinen luovutus. kistonsa Sota-arkistoon? Vi- vaikka asian eteen tehdäänkin Sota-arkisto sijaitsee Hel- ranomaisarkiston lisäksi Sota- koko ajan hartiavoimin töitä. singissä Sörnäisten teollisuus- arkisto on myös kulttuuri- Sota-arkiston henkilökun- alueella. Aineistoa on hyllyki- laitos, jonka tehtävänä on ta järjestää luovutuksia ai- lometreissä noin 42, lähes yhtä säilyttää yhteistä muistiamme kataulujensa mukaan, mut- paljon kuin Kansallisarkistos- tuleville polville. Yksittäis- ta toivottavaa tietysti on, että sa. Virka-aineisto alkaa vuo- ten ihmisten kokemuksista ja aineistot saapuisivat mahdol- desta 1812. Puolet aineistos- toiminnasta kertovat asiakir- lisimman hyvässä järjestyk- ta (18 hkm) on sotien perua. jat ovat tutkijoille kultaakin sessä. Mikäli arkistojen jär- Aineistot ovat joukko-osasto- arvokkaampia lähteitä. Sota- jestäminen kiinnostaa, tarkat Sota-arkistoon saapunut luovutuserä. jen ja esikuntien arkistoja sekä arkistossa luovutetut arkis- järjestämisohjeet on saata- Kuva: Kare Salonvaara. niistä erotettu sotapäiväkir- tot säilyvät yhtenä kokonai- vissa Sota-arkiston www-si- jojen kokoelma. Sota-arkisto suutena ja ympäristössä, joka vuilta osoitteessa www.sota- Sota-arkiston yhteystiedot Postiosoite: säilyttää lisäksi kansalaisso- on nimenomaan suunniteltu arkisto.fi/inet/velholuovutus Sota-arkisto dan valkoisten aineistoa, suo- asiakirjojen säilymistä var- 1.htm Sota-arkistosta saa Sähköposti: Pl 54, 00581 Helsinki jeluskuntien asiakirjoja ja osaa ten. Viranomaisten arkistojen myös neuvoja, luentoapua ja [email protected] Käyntiosoite: autonomian ajan aineistos- käyttöä säätelee julkisuuslaki. ohjeita arkistojen järjestämi- Puhelin: Sota-arkisto ta. Myös puolustusministeriö, Yksityisarkiston luovuttajan seen liittyvissä kysymyksissä. (09) 1812 6544 Työpajankatu 6 A puolustusvoimat ja rajavartio- kanssa sen sijaan solmitaan Moni arvokas arkisto on (09) 1812 6540 00580 Helsinki laitos toimittavat asiakirjan- sopimus, jossa luovuttaja mää- tuhoutunut ihmisten kosteilla sa Sota-arkistoon. Vakituista rää arkiston käytön ehdot. vinteillä, asiaan vihkiytymät- henkilökuntaa on 35 henkeä. Sota-arkistolla on toiveita tömien perikuntien ja yli-in- Suurin osa Sota-arkistos- luovutettavan aineiston suh- nokkaiden siivoajien käsissä. sa säilytettävistä yksityisar- teen. Jotta tutkijoiden työ oli- Jos sinulle on tullut tunne, että Kansallisen veteraanipäivän kistoista on tavalla tai toisel- si helppoa ja mielekästä, olisi kotonasi saattaa piillä aartei- valtakunnallinen pääjuhla 27.4.2004 la puolustusvoimien kanssa tärkeää tietää, kenen aineis- ta, ota yhteyttä. Henkilökoh- tekemisissä olleiden ihmisten tosta on kyse. Satunnaisesti taisen arkiston luovuttaminen Pori, Karhuhalli 13.30–14.50 henkilökohtaisia jäämistö- postiini tupsahtaa kasa pape- asianmukaiseen arkistoon on jä. Paljon on sota-ajan muis- reita, joissa on sekalaisia muis- päivän, ellei peräti vuoden Alkusoitto: telmia, asiakirjoja, kirjeitä ja tiinpanoja ilman lähettäjää hyvä työ! Satakunnan Sotilassoittokunta yksittäisten sotilaiden taiste- ja taustatietoa. Valitettavasti lukertomuksia. Puolustusvoi- nämä taustatiedottomat asia- AINO HEIKKINEN Seppelpartioiden lähettäminen: mien entiset työntekijät ovat kirjat ovat tutkijan kannalta Kenttäpiispa Hannu Niskanen Narvan marssi Tervehdyssanat: Kaupunginjohtaja Martti Sinisalmi Kansallinen veteraanipäivä 2004 Porissa Musiikkiesitys: Sari Nordqvist Porin kaupunki järjestää 2004 Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisen Juhlapuhe: päätapahtuman 26.–27.4. Varsinainen juhlapäivä on tiistaina 27.4. Maaherra Rauno Saari Tanssiesitys: Ohjelma on seuraava: Liisa Nojosen tanssikoulu 10.00 lipunnosto Valtioneuvoston tervehdys: 10.45 hartaustilaisuudet Karhuhallissa ja ortodoksikirkossa Pääministeri Matti Vanhanen 11.30 – 13.00 lounastarjoilu Karhuhallissa Finlandia: 13.30 – 14.50 pääjuhla Satakunnan Sotilassoittokunta Porin Mies-Laulu 15.00 päätöskahvit Puolustusvoimien tervehdys

Veteraanin iltahuuto: Maanantaina, 26.4. järjestetään halukkaille tutustumisia Porin nähtävyyksiin. Satakunnan Sotilassoittokunta Teljän kirkossa järjestetään ”Kertokaa lapsille Isänmaasta” tapahtuma klo 13.00. Satakunnan Sotaveteraanikuoro Ohjelma sisältää lausuntaa ja musiikkia. Veteraanien sana: Maanantaina Karhuhallissa vietetään asemiesiltaa kevyemmän yhdessäolon Pankinjohtaja Risto Ruskokivi merkeissä. Maamme: Varsinaisen juhlapäivän päätteeksi. 27.4. on mahdollisuus osallistua Porin Kuorot, soittokunta, yleisö kaupunginorkesterin Sinfoniettan ja Satakunnan Sotaveteraanikuoron konserttiin Porin Promenadikeskuksessa alkaen klo 19.00. Kunniamerkit 30 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004

Kilpailukutsu Kilpailukutsu Kilpailukutsu Suomen Sotaveteraaniliiton Suomen Sotaveteraaniliiton ilma- Helsingin Seudun Sotaveteraanipiiri ry keilamestaruuskilpailut pidetään 7.4.2004 asemestaruuskilpailut järjestetään järjestää Suomen Sotaveteraaniliiton len- Hämeenlinnassa. kotiratakilpailuna 28.3.—4.4.2004. topallomestaruuskilpailut Helsingissä Sarjat: Kilpailulajit: keskiviikkona 26.5.2004 yksipäiväisenä. Miehille ja naisille erikseen oma Ilmakivääri 40 ls, sarjat yli 80 ja alle 80- Paikka: Pasilan Urheilutalo, Radiokatu 22 mestaruuskilpailu. vuotiaat sekä joukkuekilpailu 3-miehisin Helsinki Ikähyvitys: joukkuein. Ilmoittautuminen: Ilmoittautumiset 75-vuotiaasta lähtien (+1 piste/vuosi/sarja). Ilmapistooli 40 ls, sarjat yli 80 ja alle 80- viimeistään 26.4.2004 mennessä Helsingin Joukkuekilpailu: vuotiaat sekä joukkuekilpailu 3-miehisin Seudun Sotaveteraanipiirille osoite: Ennen kilpailua nimetään kolmen henkilön joukkuein. Mannerheimintie 93 A 00270 HELSINKI joukkue. Kilpailijoiden saamat pistemäärät Piirit voivat nimetä useampiakin joukkueita Fax 09 477 3957 lasketaan yhteen. Joukkueessa voi olla miehiä ennen kilpailun ensimmäistä sunnuntaita. Sarjat: Ottelut pelataan yhdessä sarjassa, ja naisia. Joukkuekilpailu pelataan ikähyvitys Sarjat: joka on liiton mestaruuskilpailu. Kilpailuihin huomioiden. 80-vuotiaat ja vanhemmat (vuonna 2004 ovat saavat osallistua yhdistysten varsinaiset Ilmoittautumiset: 1924 syntyneet ja vanhemmat). jäsenet. Joukkueiden tulee lähettää pelaajien nimet ja syntymäajat ilmoittautumisten Kanta-Hämeen Sotaveteraanipiiriin Alle 80-vuotiaat (vuonna 2004 ovat 1925 yhteydessä tarkistuksia varten. Kilpailuohjeet 25.3.2004 mennessä puh. (03) 675 6839 tai syntyneet ja nuoremmat). 040 581 7778, faksi (03) 675 6859, osoite ja otteluohjelma lähetetään osanottajille Osanottomaksut: Suomenkasarmi rak. 15, 13130 Hämeenlinna, ilmoittautumisten päätyttyä. 13 euroa / laji / henkilö. Ei erillistä sähköposti kanta-hameen.svp@sotaveteraan Osanottajamaksu: Osanottomaksu 70 euroa joukkuemaksua. Osanottomaksut tulee iliitto.fi / joukkue maksetaan ilmoittautumisen suorittaa ilmoittautumisen yhteydessä tilille: yhteydessä Helsingin Seudun Kilpailuerät alkavat klo 11.00, 13.00 ja 16.00. Pohjois-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri ry, Sotaveteraanipiirin tilille Jokaiseen erään mahtuu kaksikymmentä OPTIA 460020–2140465. kilpailijaa. Nordea 123830 - 227237 Kilpailussa käytetään järjestäjien tauluja, Kilpailupaikalla on kahvio, josta saa myös Kilpailumaksu: 25 euroa, sisältää jotka lähetetään leimattuina kilpailuun ruoka-annoksia omakustanteisesti. ratamaksun, palkinnot, osallistumismitalin, ilmoittautuneille joukkueille. keittolounaan ja suihkun kilpailupaikalla. Kukin joukkue varaa itse tarvittavan Kilpailuohjeet: majoituksensa. Paikka: Keilahalli sijaitsee osoitteessa Kilpailussa noudatetaan liiton Keilakatu 2, 13210 Hämeenlinna hallituksen joulukuussa 2003 hyväksymiä Turnauksessa noudatetaan liiton hallituksen puh. (03) 617 2222. kilpailusääntöjä sekä kilpailun järjestäjien joulukuussa 2003 hyväksyttyjä sääntöjä. Majoitusmahdollisuus: Hotelli Cumulus (03) tarkennuksia kilpailun järjestämisestä. ( Mm. vajaalla joukkueella pelaaminen on 64 881, Hotelli Vaakuna (03) 65 831 ja Hotelli Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita sallittua. ) Aulanko (03) 658 801. ammutaanko nauha- vai yksittäistauluihin. Lisätietoja: Harjoitusmahdollisuus 6.4.2004 klo 14.00— Tiedusteluihin vastaavat: Jaakko Estola 17.00. Maksu 7,50 euroa/henkilö/tunti. Martti Lamminaho puh (09) 485 998, 0400 - 995524 Tiedusteluihin vastaa: (08) 311 2066 tai 040 531 0089 Toiminnanjohtaja Pertti von Hertzen Atte Autio TERVETULOA PELAAMAAN puh. (03) 675 6839 (ma—to 09.00—12.00), (08) 515 073 tai 040 555 5173 LENTOPALLOA HELSINKIIN 040 581 7778 tai (03) 638 1915 (koti). Ilmoittautuminen: Helsingin Seudun Sotaveteraanipiiri ry Ilmoittautuminen sekä tiedot TERVETULOA KEILAAMAAN! yhteyshenkilöstä tulee lähettää piireittäin/ yhdistyksittäin 13.3.2004 mennessä Kanta-Hämeen Sotaveteraanipiiri ry osoitteella: Kilpailukutsu Hämeenlinnan Veteraanikeilaajat Pohjois-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri ry Martti Lamminaho Suomen Sotaveteraaniliiton Huom.7/2003 Sotaveteraani-lehdessä Isokatu 37 as. 20, 90100 Oulu tai hiihtomestaruuskilpailut järjestetään ollut sarja jako oli väärä. Pahoittelemme e-mail: pohjois-pohjanmaan.svp 17.3.2004 Keuruun varuskunnassa tapahtunutta. @sotaveteraaniliitto.fi Pioneerirykmentin järjestämänä. Sarjajako: Miehet M88 1916 ja vanhemmat, M85 1917— TERVETULOA! 19, M82 1920—22, M80 1923—24, M78 Suomen Sotaveteraaniliitto ry 1925—26, M76 1927 ja nuoremmat. Pohjois-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri ry Naiset: N88 1916 ja vanhemmat, N85 1917— 18, N82 1919—22, N79 1923—25, N76 1926—28, N73 1929 ja nuoremmat. Keskustan eduskuntaryhmä Kilpailumatka on kolme (3) kilometriä. Hiihtotyyli on perinteinen. Joukkuekilpailu tervehtii lehden lukijoita kiertopalkinnosta toteutetaan liiton sääntöjen mukaisesti. Osanottomaksu: 10 euroa / kilpailija. Ilmoittautumiset: Piireille toimitetaan alkuvuodesta kirjallinen kutsu kisoihin. Kutsun mukana on ilmoittautumisasia kirjat, jotka toimitetaan Keski-Suomen Sotaveteraanipiirin toimistoon 27.2.2003 mennessä. Tiedustelut: puh. (014) 612 313 arkisin 9—13.

Keski-Suomen Sotaveteraanipiiri ry 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 31 Imatran naisjaostossa suunnitellaan tulevaa ja muistellaan mennyttä

uoden alku on kai- veljien yhdistys pitää kerho- myös paikkakunnan yleisissä kissa yhdistyksissä tilaisuuksia joka maanantai myyjäisissä. Mieleen ovat jää- Vtoiminnan suunnitte- talvikaudella ja naisjaoston neet erityisesti kinkkuarpajai- lun aikaa. Tavallisesti suunni- jäsenet ovat tervetulleita heiset, joihin myytiin useita sato- tellaan vain kuluvan vuoden dän kokoontumisiinsa. Sisaret ja arpoja. Matkailutoimikunta toimintaa, mutta suuremmat hoitavat kerhon kahvituksen. huolehtii matkojen järjestämi- tapahtumat täytyy ottaa huo- Aikaisemmin kanttiinitoimi- sestä sisarpäiville sekä teatte- mioon jo vuosia aikaisemmin. kunnan jäsenet, joiksi heitä ni- riretkistä eri puolille maata. Ensi vuonna tulee kuluneeksi mitetään, leipoivat itse kahvi- Lotan päivänä olemme kuk- 35 vuotta Imatran Sotaveteraa- leivän joka tilaisuuteen, mutta kakimppuinemme usein teh- nien naisjaoston perustamises- nyttemmin on joskus turvau- neet retken Lotta-patsaalle ta, ja sellaisen juhlan valmiste- duttu ostopullaan. Lappeenrantaan. Myös ulko- Imatran naisjaosto järjesti kylpylämatkan Pärnun Tervik- lun yhteydessä tulevat herkästi Naisjaosto kokoontuu maanmatkoja on tehty, aikai- seen 31.8.-7.9.2003. Matkalle osallistuneet sisaret ja veljet mieleen "vanhat hyvät ajat". kerran kuukaudessa sisarti- semmin Välimeren maihin, yhteisessä kuvassa, edessä keskellä (polvillaan) matkan- Muistot palaavat alkuai- laisuuksiin, joihin ohjelman mutta viime vuosina vain kyl- johtaja Valma Vitikainen ja oikealla eturivissä naisjaoston koihin, jolloin jaosto perus- suunnittelee ja useimmiten pylämatkoja lähinnä Viroon. puheenjohtaja Sirkku Kuokkanen. tettiin ja toimintatavat luotiin. suorittaakin ohjelmatoimikun- Niitä jäseniä, jotka ovat jou- Omaa jaostoamme oli vuonna ta. Kaivaten ja jopa ylpeänä tuneet sairaaloihin, vanhain- 1970 perustamassa 12 jäsen- muistelemme niitä monijäse- koteihin tai ryhmäkoteihin, tä, joista kaksi on vielä elossa, nisiä ryhmiä, jotka esittivät ti- käyvät vuosittain tervehtimäs- toinen heistä, Sirkku Kuok- laisuutta varten valmistetuissa sä sisartoimikunnan jäsenet, kanen, jaostomme puheen- yhtenäisissä puvuissaan musii- joita on valittu eri puolilta kau- Kilpailukutsu johtajana. Joukko paisui vähi- killa säestettyjä liikunnallisia punkia. Joulun alla lähetetään tellen, ja vuonna 1995 jäseniä ohjelmia, kuten esim. Peltonie- joulukortteja niille jäsenille, Suomen Sotaveteraaniliiton pilkkimestaruuskilpailut oli 302. Tästä alkoi hidas vähe- men Hintriikan surumarssi ja jotka eivät jaksa enää osallis- järjestetään torstaina 25.3.2004 Savonlinnassa. neminen, mutta nytkin jäseniä Tämä taivas, tämä maa oman tua toimintaan. Näillä yritäm- Kilpailukeskus on Savonlinnan Kristillisellä Opistolla, on vielä 206. Ilahduttavaa on, sisartilaisuuden lisäksi myös me viestittää heille, ettei heitä Opistokatu 1, 57600 Savonlinna. että joukkoomme yhä liittyy Imatran Taideviikon kulttuu- ole unohdettu, vaan he kuulu- Kilpailupaikkana on Pullinlahti, joka on neljän (4) vuosittain muutamia uusia jä- ri-tapahtumissa. Pukukaval- vat yhä sisarjoukkoon. Tämä kilometrin päässä Savonlinnasta. Valtatie 14 (Mikkelin seniä. kadi Miten monessa olemme pieni ele on palautteen mu- suunta), jolta opastus. Jo vuonna 1998 naisjaos- olleet mukana, joka kuvasi kaan ilahduttanut monia. Muu Kilpailuaika: Klo. 10.00—14.00 (siirtymäaika; ½ tuntia ton jäsenet liittyivät myös yh- naisten toimintaa sota-aikana, joulun perinne on pitkäaikai- ennen ja 1 tunti kilpailun päätyttyä.) distyksen jäseniksi, rintama- esitettiin taideviikon lisäksi nen. Vuosikymmeniä olemme Ennakkoilmoittautumiset: 10.3.2004 mennessä palvelustunnuksen saaneet Valtionhotellin itsenäisyysjuh- kokoontuneet seurakunnan Savonlinnan Seudun Sotaveteraanien toimistoon, varsinaisiksi jäseniksi ja muut lassakin. Lukuisten muiden kurssikeskukseen Päiväran- Veteraanikuja 1, 57100 Savonlinna, puhelin / faksi kannattajajäseniksi. Silti nais- ohjelmien joukosta muistuvat taan odottamaan veljien kans- (015) 272 031. Mattimyöhäiset voivat ilmoittautua jaoston ei tarvinnut luopua mieleen näytelmät Evakon tie sa yhdessä joulua. Siellä nau- kisapaikalla klo. 8.00 alkaen. omasta johtokunnasta eikä ja Isäntä-Mar ja hänen mi- titaan maukas lounas, kuun- varojen hoidosta. Yhdistys niänsä, jotka on ohjannut jä- nellaan ohjelmaa ja lauletaan Osanottomaksu: Maksetaan paikan päällä, 9 euroa / avustaa naisjäseniään kuntou- senistöömme kuuluva entinen yhdessä joululauluja. Monet henkilö ja 17 euroa / joukkue. tuksessa ja naisjaosto niitä jä- teatterinohjaaja Säde Niemi- sanovat joulunsa alkavan juu- Kilpailusäännöt: Kilpailussa noudatetaan Suomen seniä, joilla ei ole rintamapal- nen. Naisjaoston jäsenet avus- ri tästä tilaisuudesta. Talviso- Sotaveteraaniliiton ja soveltaen Suomen Kalamiesten velustunnusta. tavat myös yhdistyksen maa- dan päättyminen on aiemmin Keskusliiton hyväksymiä kilpailusääntöjä. Kilpailukala Naisjaostossa tehtävät on nantaikerhojen ohjelmissa. huomioitu kirkkotilaisuudella, on ahven. Suurin kala palkitaan. Osanotto-oikeus on pyritty jakamaan, jottei kuor- Myyjäis- ja arpajaistoimi- mutta nyttemmin on kokoon- sotaveteraaniyhdistysten ja naisjaostojen varsinaisilla mitettaisi liikaa samoja hen- kunnan jäsenet huolehtivat ar- nuttu veljien kanssa sankari- jäsenillä. Mestaruus jaetaan sekä naisten että miesten kilöitä eikä toisaalta kenen- pajaisten ja myyjäisten järjes- haudalla käynnin jälkeen yh- sarjassa. Joukkuekilpailu piirien välillä ratkaistaan kään tarvitsisi tuntea itseään tämisestä nykyisin vain omis- teiselle aterialle, jonka kant- kolmimiehisin (3) joukkuein. Joukkue on nimettävä tarpeettomaksi. Aktiivinen sa tilaisuuksissa, aikaisemmin tiinitoimikunta on järjestänyt. ennen kilpailua. Piirit voivat ilmoittaa useampiakin Kevätpuolella käydään yhtei- joukkueita. Joukkueissa voi olla sekä naisia että miehiä. sen ulkoilupäivän päätteeksi Joukkuekilpailussa kilpaillaan kiertopalkinnosta. Lisäksi JaPi - Matkat tarjoaa vuonna 2004: lounaalla jossakin paikallises- järjestetään Kannattajajäsenten sarjat naisille ja miehille. SOTAHISTORIALLISET MATKAMME sa ravintolassa. Majoitus: 2 henkilöä huoneessa yhteensä 75 euroa Oppaana sotahistorian asiantuntija ja mukana kotim. ainekset matkapäivien Toimintamme on tähän sisältää aamiaisen. Majoitusvaraukset kyseiseltä lämpimään maastoateriaan – eli tuttuun JaPi-Matkojen tyyliin jatketaan asti ollut aika vilkasta, mut- opistolta puhelimitse (015) 572 910. myös tänä kesänä, kun jatkosodan päättymisestä on kulunut tasan 60 ta vähitellen joudumme poh- Ruokailu: Savonlinnan Kristillisellä Opistolla vuotta! Seur. matkoilla käymme kesän -44 ratkaisevilla taistelupaikoilla timaan jäsenten jaksamista. (Paikkoja jäljellä rajoitetusti, varaa omasi ajoissa!) niille, jotka siihen ilmoittavat halukkuutensa Hinta alk./hlö Tähtäämme kuitenkin siihen, ennakkoilmoittautumisen yhteydessä. Ateriahinnat: Aunus ja Maaselän kannas 4pv bussim. 12.6., 8.7. ja 3.8. 329 ¤ että koko toimintaamme hal- Laatokan kierros 4pv bussim. 20.5., 21.6. ja 10.8 329 ¤ aamiainen n. 4 euroa, lounas n. 7 euroa, päivällinen n. 6 ¤ litsisi lähimmäisen rakkauden Karjalan kannas 3pv bussim. 28.5.(30.7.myyty) 269 euroa. UhtuaÐKiestinkiÐKostamus 5pv bussim. 28.6. ja 20.7. 389 ¤ henki ja että saisimme maan- ”Sirpaleen kerääjät 1” 3pv bussim. 8.6. 289 ¤ Kilpailun yhteyshenkilö ja tiedustelut: Viipurin saaret 3pv bussi-laivam. 17.6. ja 12.7. 279 ¤ puolustustyön keskeisimmän Jaakko Lindell Esimerkkejä muista vuoden 2004 matkoistamme: sanoman kodista, uskonnosta Hinta alk./hlö ja isänmaasta siirretyksi tule- (015) 514 037 Pitkäperjantain Pietari 3pv bussim. 9.-11.4. 229 ¤ ville ikäpolville. Tähän olem- 050 - 526 7799. Valamo ja Karjalan kannas 3pv bussi-laivam. 22.6.,16.7,30.7. 285 ¤ VienaÐSolovetsk 6pv bussi-laivam. 16.6.,20.7.,11.8 495 ¤ me hakeneet runsain joukoin NovgorodÐPihkovaÐTartto 4pv kiertom. 10.5.,15.7. ja 2.9. 359 ¤ voimia niin valtakunnallisilta Petroskoi 4pv bussimatka 8.7.,22.7. 299 ¤ TERVETULOA KILPAILEMAAN Riika 4pv bussi-laivam. 1.7. ja 26.7. 329 ¤ kuin paikallisiltakin kirkko- SAVONLINNAAN. Latvia (Riika 1 yö)–Puola (Varsova 2 + Krakova 2 yötä) päiviltä. –Saksa (Berliini 2 yötä) 9pv bussi-laivam. 28.4.,4.9.,18.9.,2.10. 850 ¤ SIRKKU KUOKKANEN Suur-Savon Sotaveteraanipiiri ry www.japi-matkat.fi e-mail: myynti.japi-matkat.fi KIRSTI NURMI puh: 05 355 9365 (Hamina) puh: 05 311 7070 (Kouvola) 32 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 Kotijoukkojen hankinnoista talvisodan aikana

Elintarvikehuollosta Vaatetus- ja jopa kursseja aloitteleville. PLM:n johdossa oli ennen tal- varustushuollosta Kotirintamalla suurim- visotaa kolme muonavarik- Huoltoala kuului PLM:n vas- pia varusteiden käyttäjiä oli- koa, mutta jo YH:n aikana tuulle, varsinkin kenttäarmei- vat kotitäydennysdivisioonat, syntyi lisätarvetta. Lokakuun jan tarpeet. Sk-järjestö luo- jotka perustettiin varsin run- lopulla perustettiinkin koti- vutti kenttäarmeijalle noin saasta ylimääräisen reservin joukkojen toimesta muona- 150 000 sotilaan vaatetus- ja määrästä, sekä myöhemmin varikot Hyvinkäälle (MV 4), varusesineet. Määristä lienee niiden tultua muodostetuiksi Kouvolaan (MV 5), Jyväsky- ollut kolmannes niillä sk-jär- kenttäarmeijan divisioonik- lään (MV 6) ja Ylivieskaan jestöön kuuluneilla reserviläi- si, koulutuskeskukset, jotka Tasavallan presidentti Kyösti Kallio vierailee sotasairaalassa (MV 7). Varikkojen piti alun- sillä, jotka oli sijoitettu kent- toimittivat miestäydennys- haavoittuneita tervehtimässä. Kuva: Suomen puolustusvoi- perin toimia vain jakoeliminä, täarmeijan yksiköihin. tä. Kotij.E joutuikin toimit- mat ennen ja nyt. WSOY 1993 mutta joutuivat myös suorit- Jo YH:n aika osoitti vaka- tamaan koulutuskeskuksil- tamaan mm. perunan, leivän, via puutteita varusteiden osal- le varusteita sitä mukaa, kun toteutettu alue- ti toimintansa ylimääräisten kauran ja heinän hankintoja ta. Puutetta yritettiin poistaa niitä saatiin kerätyksi tai han- 1934 järjestelmä harjoitusten (YH) aikana, alueillaan. Sotaväen perus- valtakunnallisella keräyksel- kituksi. Tältä ajalta ovatkin merkitsi ensi sijassa kenttä- mutta kun lkp haluttiin to- ruokatarvikkeiden — hernei- lä. Sekään ei poistanut puut- peräisin rintamamiesten pu- armeijan liikekannallepanon teuttaa ilman hälyä, esikunta den — käyttö oli kiellettävä teita, ja niinpä kotijoukot heet ”malli Cajanderista” eli ja keskittämisen nopeuden ja toimi aina joulukuulle saak- kotialueella kokonaan alku- aloitti varusteiden keräämi- vyöstä ja kokardista. Talviso- tehokkuuden tuntuvaa kas- ka Suojeluskuntain yliesi- vaiheessa, mutta sallittiin uu- sen liikelaitoksilta tai pakko- dan aikana kotijoukot hank- vua. Kuitenkin vasta sodan kunnan nimellä. delleen helmikuussa 1940 ker- tilausmenettelyllä. Tällä ta- ki puolustusvoimille noin 395 jo uhatessa 1939 puolustus- Tässä esityksessä keski- ran viikossa tapahtuvaksi. valla koottiin mm. pieksuja, 000 paitaa, 165 000 villapai- ministeriö antoi käskyn ko- tytään tarkastelemaan lähin- Talvisodan aikana kotijou- puseroita, villapaitoja, alus- taa, 140 000 lumipukua, 270 tirintaman — kotijoukkojen nä sitä huoltotoimintaa, mitä kot hankki ruokaa valtakun- vaatteita, turkkeja ja pomp- 000 paria housuja, 245 000 — asemasta sodan aikana. kotialueella tapahtui ja jonka nan yleisiin tarpeisiin noin 2 pia, villasukkia ja syylinkejä, paria jalkineita sekä 225 000 Käsky määritti suojeluskun- johtamis- ja toteuttamisvas- 450 tonnia perunoita, 1 800 käsineitä ja kintaita, huopia, päällystakkia. Vain osa näistä tajärjestön muodostamaan tuu oli kotijoukkojen esikun- tonnia leipätuotteita, 1 700 selkäreppuja sekä kenttäoloi- meni suoraan rintamajoukoil- kotijoukkojen rungon, ja nalla, tarkemmin sanottu- tonnia ruisjauhoja, 365 tonnia hin sopivia ruokailuvälineitä. le, suuri osa jäi kotijoukoille. järjestön yliesikunta toimi na sen muonitustoimistolla, herneitä sekä 180 tonnia voita. Kun keräyksen määrällinen Kotijoukkojen esikuntana. vaatetus- ja varustustoimis- Valtavan hevosmäärän ruok- tuotto ei riittänyt korvaa- Taisteluvälinehuollosta Toimenpide oli mahdollista, tolla, lääkintätoimistolla, kimiseksi hankittiin 7 500 ton- maan puutteita, hankinnat Taisteluvälinetäydennys liittyi koska lainsäädäntö määritti eläinlääkintätoimistolla ja nia heiniä ja 4 700 tonnia kau- oli pakko ulottaa ”raaka-ai- tuohon aikaan läheisesti va- sk-järjestön osaksi maan so- asetoimistolla. Esityksen roja. Näkkileipä eli ”vanikka” neisiin”, kuten kankaisiin, rustustäydennykseen, ja sitä tavoimaa. puitteisiin ei mahdu esimer- oli varattu kokonaan kenttä- solkiin ja lankaan napeista hoiti Kotij.E:n asetoimisto. Operatiivisesti kotijou- kiksi lottiemme ansiokas ja armeijalle. puhumattakaan. Yksittäisis- Kuten varusteiden kohdalla, kot olivat Päämajan alaisia, korvaamaton työ maanpuo- Joukkojen muonitus pyrit- tä varusesineistä kului eniten sk-järjestö luovutti YH:n al- mutta hallintomääräyksiä lustuksen parissa, sillä se on tiin järjestämään joukon it- housuja, joten PLM velvoit- kaessa periaatteessa kaikki saattoivat antaa paitsi puo- yksistään jo yhden ”messun” sensä toimesta, joskin pienten ti pienetkin alan liikkeet te- hallussaan olleet taisteluvä- lustusministeriö myös muut arvoinen, olihan heitä liki kotirintaman yksiköiden koh- kemään armeijalle housuja. lineet kenttäarmeijalle. Ko- ministeriöt. Käytännössä 100 000 puolustamassa ton- dalla saatettiin käyttää lot- Lumipukuja, tallukkaita ja tirintaman vartiopalvelusta Kotijoukkojen esikunta aloit- tillaan tätä maata. tien järjestämää muonitusta lapasia tehtiin vapaaehtoisin varten suojeluskunnat saivat tai ostomuonitusta. Mainitta- voimin suuret määrät. Kun pitää liki 28 000 heikompi- koon, että rintamalla teuras- kaikki kotirintamalla eivät kuntoista kivääriä sekä 800 tamaan joudutut hevoset piti olleet tottuneet tämänkaltai- Bergman-konepistoolia, joita VIRTSANKARKAILUUN pestävät ja heti jäädyttää ja lähettää so- seen työhön, lotat ja sk-jär- ei ollut riittävästi, sillä myös uudelleenkäytettävät alushousut tavankileireille lihatäyden- jestö ryhtyivät järjestämään koulutus vaati aseita. Vapaa- miehille ja naisille nykseksi. SLIP SICLA® lievään virtsankarkailuun Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944 - 100 % puuvillaa - haaraosa hengittävää erikoiskuitua euvostoliiton kau- tutkien avulla. Pommeista, ykseen 26. helmikuuta osal- - pesukesto yli 100 kertaa kopommitusyhty- joita pudottamassa oli yli 700 listui 900 viholliskonetta. Ne - muita suojia ei tarvita Nmät (ADD), jotka lentokonetta, osui kaupun- pudottivat yli 5 100 pommia, CONTENA oli 1942 muodostettu omak- kiin neljättä sataa ja sen ul- joista alun neljättä sataa osui runsaaseen si strategiseksi puolustushaa- kopuolelle 6 000. kaupunkiin. Puolustuksen virtsankarkailuun raksi, tekivät helmikuussa Toisen suurpommituksen onnistuminen perustui osin - erikoiskangas, ei hiosta 1944 Helsinkiin kolme suur- tulosta saatiin 16. helmikuu- vihollisen harhauttamiseen - sisäpuolella tasku hyökkäystä. ADD:n pää- ta tieto nelisen tuntia ennen ns. syöttipattereilla ja rovio- erilliselle suojalle kalustona olivat Iljushin Il4 hyökkäystä. Ilmavalvonta- tulilla. Ilmatorjuntarykment- ° - pestävät, max 60 C –pommituskoneet. Kahdella asemat, joilla palveli yli 200 ti 1:n sotilaat valonheitinlotat yhtymällä oli käytössään yh- lottaa, antoivat kaiken aikaa saavuttivat merkittävän tor- Myös muita inkontinenssituotteita, kuten pestäviä dysvaltalaisia Mitchell -pom- torjuntakeskukseen tietoja juntavoiton. sängyn- ja alushousunsuojia. mituskoneita. viholliskoneiden lähestymi- Helsingin suurpommi- Tiedustelut ja tilaukset: Linctus Oy Ensimmäinen suurpom- sestä. Pitkälti neljättä sataa tuksissa kaukotoimintailma- puh. 03-6125355 mitus 6. helmikuuta yllät- viholliskonetta pudotti kau- voimien koneet tekivät yli 2 ti pääkaupungin asukkaat. punkiin 130 pommia, mutta 000 lentoa ja pudottivat noin Hyökkäystä torjuttiin tehok- sen ulkopuolelle niitä tuli yli 16 000 pommia, joiden yh- Turuntie 4-6, 13130 HÄMEENLINNA kaasti it-tykkien seuruu- ja 4 000. teispaino oli 2 600 tonnia. puh. 03- 612 5355, fax. 03- 612 5353 www.linctus.fi, [email protected] sulkutulella, jota ohjattiin Kolmanteen suurhyökkä- Kaupunkialueelle pommeis- 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 33 ehtoisella keräyksellä loka- miesten taskuihin kaiken va- tarkistettiin, PLM:n hevos- misto laati luettelot kaatu- vontatehtävät, joista vastasi- kuussa 1939 saatiin kokoon ralta viimeisiksi henkilökoh- täydennystoimisto määräsi neista, kadonneista ja haa- vat paikalliset suojeluskunnat noin 16 000 erilaista kivääriä. taisiksi puolustusvälineiksi. kuntakohtaiset hevosottonor- voittuneista. Kun tiedon kul- lottien avustamina. Kohteita Sotasaalisaseita ei juuri riittä- Kranaatinheitin- ja tykkika- mit sekä myös hevosajoneu- ku rintamalta Kotij.E:aan olivat mm. liikennesolmukoh- nyt kotijoukoille. lustot eivät sen sijaan tuotta- vojen otosta. oli hidasta ja epävarmaakin, dat, sillat, rautatieasemat, va- Taisteluvälineiden ja asei- neet kotijoukoille päänvaivaa, Kenttäarmeijan liikekan- Päämaja määräsi, että katu- rastot, varikot jne. Kuitenkin den kohdalla puute oli huu- koska ne kuuluivat Päämajan nallepanon eli YH:n yhtey- neista sotilaista oli ilmoitetta- tärkeimmän työn kotialueen tava ja todellisempi kuin va- tykistökomentajalle. dessä otettaville hevosille oli va Kotij.E:aan puhelimella tai puolustuksessa suorittivat il- rusteiden osalta, koska kivää- Kotijoukkojen toimialaan määrätty mukaan kesäajo- sähkösanomalla jo ennen kir- matorjuntayksiköt. Ilmavoi- reille ja tykeille oli mahdoton kuuluivat myös välttämät- neuvot. Kun talvi läheni, ne jallisen vahvistuksen lähettä- mia ei ollut, joskin tilanteesta saada ”siviilimallisia” kor- tömät kenttäkeittiöt sekä oli vaihdettava talviajoneu- mistä. Näiden perusteella ko- riippuen Päämajan lentoyksi- vikkeita. Kun 22. Divisioona erilaiset työvälineet. Kent- voihin, ja se teetti paljon työ- tijoukkojen rovasti otti yhte- köitä toimi myös kotialueella. (2.Koti-T-divisioona) oli no- täkeittiöiksi oli puutteen tä. Talviajoneuvoja otettiin yden ao. suojeluskuntapiirin Valvonnasta huolehti koko peasti saatava kehitettyä ope- vuoksi pakko-otettava myös ottoteitse armeijalle kaikki- esikuntaan, joka puolestaan maan kattanut pääasiassa ratiiviseksi yhtymäksi rinta- rehukeittimiä, myöhemmin aan yli 45 000. Hevosten mu- saattoi papiston välityksellä lottien varassa toiminut ilma- malle keskittämistä varten, sodan aikana myös eheät kana tulleet kesäajoneuvot tai muulla sopivalla tavalla valvontaverkosto. Eräät suu- kahden muun täydennysdivi- muuripadat kelpasivat. Todet- huollettiin ja varastoitiin yh- suruviestin kaatuneen omais- remmat teollisuuslaitokset sioonan oli luovutettava sille takoon, että Talvisodan aika- dessä polkupyörien kanssa, ten tietoon. Väestörekisteri- pyrkivät hankkimaan suojak- konekiväärinsä ja suuren osan na kerättiin puolustusvoimien määrien kohotessa 25 000 viranomaisille — useimmiten seen — taatakseen häiriöt- pikakivääreistään. Puuttuvia tarpeeseen 29 000 kirvestä, 12 ajoneuvoon ja 12 000 polku- kuitenkin seurakunnille — tömän tuotannon — suojak- kivääreitä koottiin romuaseis- 000 halkosahaa ja 37 000 rau- pyörään. lähetettiin myöhemmin viral- seen ilmatorjunta-aseistusta. ta sekä ulkomailta hankituis- talapiota. Esteisiin tarvittavaa Sodan aikana sukset ko- linen kirjallinen ilmoitus kaa- Mutta kun suursodan vuoksi ta aseista. Aseiden laatu oli piikkilankaa saatiin keräyk- hosivat arvoon arvaamat- tuneesta sotilaasta. Mainit- kunnon aseita ei juuri saanut, kuitenkin heikko, ja niillä ”ei sellä 7 500 000 kiloa. tomaan. Runsaan lumipeit- takoon, että yleiseen tapaan heräsi ajatus sijoittaa kootut olisi saatu 150 metrin päästä teen laskeuduttua miltei koko myös suomalainen käytäntö varat — noin 100 miljoonaa osumaa koko maalitauluun”. Hevoset ja ajoneuvot maahan joulukuun kuluessa oli aluksi haudata kaatuneet markkaa — hävittäjäkonei- Onneksi Ruotsi luovutti Suo- PLM:n piti voimassa ollei- kotijoukot hankkivat suksia rintamahautausmaille, mut- siin, mutta aie raukesi, kun meen Mauser-kivääreitä, jois- den suunnitelmien mukaan kaikin mahdollisin keinoin: ta laajan vastustuksen vuok- koneita ei ollut kaupan. Eri- ta kotirintaman suojeluskun- huolehtia sekä hevosten että niitä kerättiin kansalta, ossi Päämaja käski kuljettaa tyiset desantintorjuntaosastot nille ja koulutuskeskuksille ajoneuvojen otosta. Kuiten- tettiin alan liikkeistä, myös kaatuneet kotiseudun multiin jäivät tavallaan työttömiksi, riitti kunnioitettavat 23 000 kin jo käytännön syistä teh- pakko-otettiin sekä järjes- haudattaviksi. sillä kotialueelle neuvostoko- kpl. Siitä huolimatta joudut- tävä siirtyi kotijoukoille vuo- tämällä suksien valmistus Kotijoukkojen esikunta neet pudottivat vain yksittäi- tiin täydennysmiehiä lähettä- den 1939 lopulla. Ongelmana ja johtamalla sitä. Näin kei- huolehti myös lahjoitusvaro- siä laskuvarjomiehiä, jotka mään kenttäarmeijalle ilman oli hevosten ja ajoneuvojen noin kotijoukkojen käyttöön jen keräämisestä kaatuneiden talvioloissa joutuivat varsin aseita: annetut ohjeet eivät alueellinen määrällinen epä- saatiin 120 000 paria suksia, omaisille. Tämän humanitää- nopeasti pidätetyiksi. Töitä toki tällaista menettelyä sal- suhde, jota oli tasoitettava. joista osa poistui rintamille risen toiminnan perustaksi taas aiheuttivat alasammuttu- lineet. Sodan jälkeen Ruotsi Sodan aikana kotijoukkojen lähetettyjen täydennysmies- tasavallan presidentti Kyösti jen neuvostokoneiden ja nii- vaati aseet takaisin. ottolautakunnat ottivat ar- ten mukana. Ahkioita riitti Kallio lahjoitti joulukuussa den eloonjääneiden miehistö- Koulutuskeskusten am- meijan tarpeisiin 7 500 kuor- kotijoukkojen ja koulutuskes- 1939 edustusvaroistaan 100 jen etsintä. pumakoulutusta varten oli ma-autoa, 3 200 henkilöau- kusten käyttöön vain malli- 000 markkaa erityiseen avus- Osan kotijoukkojen teh- koottava jopa pienoiskivää- toa ja 1 100 linja-autoa. He- kappaleet, koska suurin osa tusrahastoon. Viiden kuukau- tävistä muodostivat moni- reitä. Vielä Talvisodan pää- vosia otettiin samana aikana niistä meni rintamajoukoil- den aikana lahjoituksia kertyi en muiden tehtävien lisäk- tyttyäkin koulutuskeskuk- — sopimushevoset poisluet- le lähinnä pohjoiseen, missä kansan karttuisasta kädestä si sotavankileirien vartiointi sissa oli aseita vain 35 pro- tuina — noin 71 800 eli liki erämaissa taistelleet osastot liki 20 miljoonaa markkaa, ja huoltaminen. Sotavangit sentille miesvahvuuksista. 23 prosenttia maan koko he- niitä välttämättä tarvitsivat. joista avustuksia jaettiin noin jaettiin kuuteen toisistaan Mainioita suomi-konepistoo- voskannasta eli 42 prosent- 10 000 perheelle. eristettyyn ryhmään: ryhmä leita oli koulutuskeskuksis- tia sotakelpoisista hevosista. Suruviestit 1 käsitti poliittisen henkilös- sa vain malliksi, mutta pika- Kun tilastot eivät kertoneet Kotijoukkojen rovastintoi- Muita tehtäviä tön, ryhmä 2 päällystön, ryh- kivääreitä saatiin Ranskasta alueellisista hevosmääristä, miston tehtävänä oli yhtey- Kotialueen turvaamistyöstä mä 3 alipäällystön, ryhmä 4 jonkin verran. Pistoolit kato- otot jakautuivat epätasaises- denpito sotilaiden omaisiin suurimman osan muodosti- miehistön ja ryhmä 5 Suo- sivat reserviläisten ja nosto- ti. Kun tilastot myöhemmin sekä väestörekisteriin. Toi- vat erilaiset vartiointi- ja val- melle myötämielisten vähem- mistökansallisuuksien mie- histön ja ryhmä 6 yliloikkarit. Sotavankileirejä oli viisi: leiri ta osui 5 prosenttia. Pommi- – näyttely on avoinna lau- 1 Köyliön varavankilassa, lei- tuksissa sai surmansa 146 ja antaisin kello 10.00 – 14.00 Kuusi vuosikymmentä ri 2 Karvian varavankilassa,, haavoittui 356 henkilöä. Ta- helmikuun 28. päivästä – 29: jatkosodan päätösvuodesta leiri 3 Pelson varavankilas- loja tuhoutui tai vaurioitui een toukokuuta 2004 Helsin- sa, leiri 4 Lintukummun siir- 450 eli 6 prosenttia rakennus- gin väestönsuojelumuseossa Suomen ja Neuvostoliiton vä- seen ilmapommituksilla Hel- tolassa ja leiri 5 Huittisissa. kannasta. Ilman tehokasta il- osoitteessa Siltavuorenranta lisen sodan viimeisen vuoden sinkiin ja eräisiin muihinkin Sotavankien järjestelyleirejä matorjuntajärjestelmää, jota 16 B, 00170 Helsinki. Muina tapahtumista on alkaneen kaupunkeihin. oli kaksi, Utissa ja Parikka- yöhävittäjät tukivat, ja radio- aikoina sopimuksen mukaan. vuoden mittaan kulunut kuu- Rintamajoukkoihin puna- lassa. Sairaat sotavangit hoi- tiedustelua sekä it-joukkojen Asiasta voi sopia Raimo Nik- si vuosikymmentä. Vuoden armeijan strategiset iskut dettiin Kokkolassa. Neuvos- miesten ja naisten taitoa ja kilän kanssa puhelimitse nu- 1944 käännekohdat ja ratkai- kohdistuivat suurhyökkäyk- tosotavankeja oli leireillä ja kestävyyttä tappiot ja tuhot merosta (09) 6222602. Pääsy- suvaiheet nousevat varsinkin sissä, jotka alkoivat Karja- sairaalassa joulukuussa 1939 olisivat olleet moninkertaiset. maksu on 2 euroa henkilöltä. sotiemme veteraanien ja hei- lankannaksella 9. kesäkuu- vain 84, tammikuussa 1940 Hyökkääjälle aiheutui tappi- dän aikalaistensa mieleen. ta ja Syvärillä 21. kesäkuuta jo 2 583, helmikuussa 3 531 ja oita myös huonosta suunnis- Tiedot perustuvat mm. Suomen pyrkimystä so- 1944. Hyökkääjän te suljet- maaliskuussa 5 041. tamiskyvystä ja virheistä, joi- Carl-Fredrik Geustin artik- dasta rauhaan vaikeuttivat al- tiin raskaissa viivytys- ja tor- Kotijoukkojen tehtävistä ta tehtiin lennettäessä ame- keliin, joka on julkaistu So- kuvuonna 1944 toisaalta Neu- juntataisteluissa,. Ensi ke- mainittakoon vielä valistus- rikkalaiskoneilla. tahistoriallisessa Aikakaus- vostoliiton vaatimien ehtojen sänä jatkosodan veteraanit työ, joka tapahtui pääasiassa Helsingin lisäksi ADD kirjassa 13/1994.) ankaruus, toisaalta uhka Sak- kokoontuvat muistelemaan Hakkapeliitta –lehden väli- pommitti helmikuussa 1944 san sotatoimista maatamme taisteluita, joilla itsenäisyys tyksellä. Kotkaa, Turkua, Raahea, kohtaan. Helmikuussa Neu- turvattiin, sekä osoittamaan Oulua ja Rovaniemeä. vostoliitto painosti Suomea kunnioitusta sotavainajia ANSSI VUORENMAA Helsinki pimennettynä rauhanehtojen hyväksymi- kohtaan. 34 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 Kirjat Karjalaispoikien raskaat nuoruusvuodet Sotaveteraanien perintö,

Marja Huovila: Työ on kejä, mutta kertoo myös luisia hetkiä. kirjoituskilpailun satoa Vammalassa miehen kunnia. Siir- mitä Suomessa on itse- Jatkosota muutti leiri- topoikien työpalvelu näisyyden aikana työvel- elämän. Leirit siirrettiin Vammalan Seudun Sotave- lee aika vanhempien ojentaa 1940—1942. Gumme- vollisuusasioista kirjoitet- takaisin vallattuun Karja- teraanit ry julkaisi jäsenleh- Suomi meille, meidän kuuluu ruksen kirjapaino Oy. tu, suunniteltu ja kokeiltu. laan. Pojille annettiin ope- tensä juhlanumerona järjes- taistella sen puolesta tarpeen Saarijärvi 2003. ISBN Joukko työleiripoikia kävi tusta aseiden käsittelyssä, tämänsä kirjoituskilpailun vaatiessa ja huolehtia siitä vä- 952-91-5805-X. 259 jopa Saksassa vuonna 1941 töitä tehtiin läheisessä yh- palkittuja ja lunastettuja kir- hintään yhtä hyvin kuin ai- sivua. Kirjatilaukset puh. tutustumassa sikäläiseen teistyössä puolustusvoimien joituksia. Kilpailuun, jossa kaisemmat polvet”. (03) 718 7311. toimintaan. kanssa. Tuli uusia tehtäviä. kilpailtiin erikseen yleisessä Leirien johtajina toimi Sadonkorjuun ja rakennus- ja peruskoululaisten sarjas- Kotikonnuiltaan Karjalasta partioliikkeessä kouliintu- ten korjausten lisäksi varti- sa, jätettiin yhteensä 48 kir- Orvar Nilsson: lähtemään joutuneille po- neita miehiä, mutta vähi- oitiin sotavankeja ja hoidet- joitusta, joista juhlanumeros- jille tarjottiin tilaisuus ko- tellen vanhemmista pojis- tiin ilmasuojelutehtäviä. sa julkaistiin 26 palkittua ja Suomen asiasta koontua yhteen eri puolilta kasvoi johtajia. Alkuun Karjalaispoikien työlei- lunastettua. Kilpailu näyttää tuli omani le Suomea järjestettäville partiohenkinen leirielämä rielämän kokeneet karais- kiinnostaneen erityisesti tyt- työleireille. Näistä leireistä muuttui vähitellen muistut- tuivat kovissa oloissa, jol- töjä siitä päätellen, että pe- Ruotsin Suomen-vapaaeh- kertoo tämä muistelukirja. tamaan sotilaallisia oloja. laisia vauras elämämme ei ruskoululaisten sarjan kaik- toisten muistoyhdistyksen pu- Leireillä ehti käydä noin 1 Töitä tehtiin tiiviisti, erityi- nykynuorisolle tarjoa ko- ki seitsemän palkittua olivat heenjohtaja, everstiluutnantti 500 poikaa. Jotkut viipyivät sesti metsissä. Tarkoitukse- keiltavaksi. Tulisiko tarjota, tyttöjä. Orvar Nilssonin vuonna 2002 kuukauden, jotkut yli vuo- na oli antaa pojille myös eri- vaikkei varsinaisesti vaati- Kilpailuhanke oli erin- ruotsiksi ilmestynyt muistel- den. Enimmillään oli toi- laatuista ammattiopetusta, sikaan? Jos ei itse haluaisi- omainen lisä perinteensiir- mateos När Finlands sak blev minnassa yhtäaikaisesti 17 mutta se jäi vähäiseksi. kaan omakohtaisesti kokeil- totyöstämme. Veteraaneil- min — Minnen från krig och leiriä. Toiminta päättyi vä- Kirjan sisältö koostuu la, kannattaa ainakin tästä le juhlanumeron sisältö tar- fred on nyt julkaistu suomen- hitellen syksyllä 1942. enimmäkseen poikien nyt kirjasta lukea, mitkä ovat joaa kiitollisen tilaisuuden kielisenä. Alkuteos on esitel- Leiritoiminnan järjes- vanhoilla päivillään kir- olleet silloisten poikien ve- tutustua nuorten ajatuksiin ty Sotaveteraani-lehdessä nro täminen sai vaikutteita ul- joittamista ja kertomistaan nymiskykyjen rajat. isänmaasta ja veteraanien 1/03. Kirjaa voi tilata liiton toi- konaisista esikuvista. Kir- leirikohtaisista muistoista. aikaansaannoksista. Kiin- miston kautta puh. (09) 6126 joittaja kuvaa huolellista Elämä näytti ajoittain ol- nostuneena, ilahtuneena ja 2014 Helena Hornborg. Hinta tutkimustyötä tehtyään lu- leen ankeaa, mutta myös lämmöllä lukee heidän ker- on sotaveteraaneille 21 euroa + kuisia ulkomaisia esimerk- täynnä hauskoja sekä mie- tomuksiaan. ”Kun joskus tu- postikulut. Krypto 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 35 Virkistä muistiasi!

1. Millä tavalla Helsingin eläin- tamiseen, 550 tonnia varisseita Jäppilän veteraanien tarina-aarre llmari Honkanen: tarhaan liikennettä välittänyt viljantähkiä jne. Korkeasaari-lautta oli mukana Arvo Lyytikäinen (toim.): en lisäksi muistellaan koti- Venäjällä on sotaponnisteluissa? 4. Kesällä 1940 oli Haminan Jäppiläistä muistitietoa rintaman oloja. Erityisesti väljää 1. Sitä käytettiin ilmator- lähellä n. 900 ruotsalaista sotien ajoilta. Jäppilän naisten kertomukset kuvas- junta-aluksena. miestä. Millä asialla? Sotaveteraanit ry. ISBN tavat suurta ahkeruutta, uh- Kirjan toimittanut Eero 2. Se luovutettiin sotakor- 1. Rakentamassa Suomen 952-91-6584-6. Gumme- rautuvaisuutta ja sitkeyttä. Marttinen luo sisältöön tie- vauksena Neuvostoliitolle. uutta puolustusjärjes- ruksen Kirjapaino Oy. Tätä kirjaa lukiessa tulee tynlaista jännitettä yhdis- 3. Sillä kuljetettiin sota- telmää, ns. Salpalinjaa Saarijärvi 2003. mieleen ajatus, että lasten- tämällä alikersantista kap- materiaalia Tallinnaan. 2. Rakentamassa lasten tulisi tutustua siihen teeniksi ylenneen Man- Haminan satamaa Veteraanikirjojen yhä kas- yhdessä veteraanin, vaarin nerheim-ristin ritarin, Oikea vastaus: Lautta oli yksi 3. Sotalaivavierailulla vavaan sarjaan Jäppilän So- tai mummin, kanssa. Muuten järjestöelämässä kouliintu- niistä 580 laivasta tai proo- 4. Suurilla pohjoismaisilla taveteraanit toivat oman sen sisältö ei helposti avaudu neen sanankäyttäjän Ilmari musta, joilla maksettiin sota- laulujuhlilla lisänsä, puhtaan muistel- niille, jotka eivät ole koke- Honkasen lämminhenkiset ja korvauksia. mateoksen, johon ei kuulu neet sotavuosia. Veteraanin herkkäsisältöiset kirjeet mor- Oikea vastaus: Salpalinjaa ra- sotahistoriallisia selvityk- opastaessa ja selventäessä siamelle ja aviovaimolle kir- 2. Kuka seuraavista II maail- kentamassa. Työnsä jälkeen siä eikä matrikkelitietoja. tarinoiden kulkua jälkipol- jaan sisällytettyihin karuihin mansodan aikaisista merkki- tämä SAK (= Svenska arbets- Yli kahtasataa muistelma- ville valkenee, minkä perin- kuvauksiin lukuisista kauko- henkilöistä oli vanhin? kåren) lahjoitti koneensa ja sivua tosin täydentää pari- nön he ovat saaneet vete- partioretkistä. Sotien jälkeen 1. Stalin 235 milj.mk Suomelle. kymmentä sivua poimintoja raanisukupolvelta ja mihin majuriksi ylennetty Honka- 2. Hitler sota-ajan sanomalehdistä ja hintaan maan itsenäisenä nen osallistui maanpuolus- 3. Churchill 5. Eräs sotien aikainen esine vajaa 40 kuvasivua. Kirjan pysyminen on aikanaan lu- tustyöhön toimien mm. Porin 4. Roosevelt sai nimen Kyynel. ”ilme” on yllättävä. Tyylik- nastettu. Rykmentin Killan puheen- 5. Mussolini Mikä esine? kään kannen alla sivut tois- johtajana. 6. Hirohito 1. Kenttäleipomossa tuvat lähes kokonaan sa- 7. Mannerheim valmistettu leipä mankaltaisina. Haastattelut 8. de Gaulle 2. Lomalle menevälle tai muistelmat seuraavat ti- miehelle annettu pilleri heästi toisiaan. Ilmavuutta Suuren asian puolesta Oikea vastaus: Suomen mar- 3. Sissiradio antavat jonkin verran tiheä Suojeluskunta- ja Lotta Svärd- salkka Mannerheim, synt. V. kappalejako ja runsas alaot- 1867. Muiden syntymävuodet: Oikea vastaus: Pienikokoinen sikkojen käyttö. Kirjan toi- toiminta Jokioisilla 1917-1942 Stalin 1879, Hitler 1889, Chur- sissiradio, jota erityisesti kau- mittanut Arvo Lyytikäinen chill 1874, Roosevelt 1882, kopartiot käyttivät yhteyden- kertoo esipuheessaan, että Kookas, laajamittaisesti toteu- paikallisosasto. Lisäksi Aseve- Mussolini 1883, Hirohito 1901 pidossa omiin joukkoihin. Sii- ”tarinat on kirjattu mahdol- tettu historiateos — tai kerto- liliiton merkittävä johtohen- ja de Gaulle 1890. tä lähti uikuttava ääni. lisimman tunnollisesti, että mus — kuten useita suojelus- kilö, sittemmin maaherra Jor- asianosaiset pääsevät kerto- kuntahistorioita kirjoittanut ma Tuominen, nähdään sivul- 3. Nuorilla oli oma järjestön- 6. Jatkosodan aikana vastaili maan suoraan, ilman välikä- Seppo Satamo tämänkertaista la 289 ryhmäkuvassa yhdessä sä Nuorten Talkoot, joka or- Yleisradiossa Neuvostoliiton siä”. Niinpä tekstit ovatkin työtään nimittää, etenee odo- presidentti Risto Rytin ja pää- ganisoi monenlaista toimin- puheisiin maist. Yrjö Kilpe- enimmäkseen puhekieltä ja tetussa järjestyksessä: itsenäi- ministeri Edvin Linkomiehen taa. Kesällä 1944 nuoret ke- läinen. Millä pakinoitsijani- elävää murretta. syysjulistuksesta vapaussodan kanssa Jokioisilla. Kunnian- räsivät armeijalle 200 tonnia mellä Suomen kansa tunsi Muistelijasta, joista 30 on kautta vapaaehtoisen maan- osoituksena veteraaneille ja vadelmanlehtiä, lisäksi puo- hänet? miestä ja 19 naista, kerro- puolustustoiminnan kehittä- sodissa menehtyneille kirjassa lukan, horsman ja mesian- 1. Simeoni taan keskeiset henkilötiedot miseen ja sotavuosiin. Lottien on luettelo kaatuneista ja vie- gervon lehtiä. Mihin tarkoi- 2. Markus-setä ja nähtävästi sotilaspasseis- toimintaa selostavassa osassa lä oma luettelonsa niistä, jot- tukseen? 3. Jahvetti ta tai kantakorteista poimi- mainitaan kesällä 1940 perus- ka menehtyivät saman perheen 1. Lääkkeiden 4. Ryny-Eetu tut tiedot sota-ajan elämän- tetut Sotainvalidien Veljesliitto jäseninä. raaka-aineiksi 5. Korpraali Möttönen vaiheista. Mutta lukijalle ei sekä Suomen Aseveljien Liiton 2. Leivän jatkeeksi valkene, mihin järjestykseen 3. Teen korvikkeeksi Oikea vastaus: Jahvetti. Kiis- muistelmat on kirjassa ase- 4. Tulilankanallien takumppanina hänellä oli toi- tettu. Jonkinlainen kertoja- pehmusteiksi sella puolella ”Petroskoin Til- nimien aakkosjärjestys tois- Perhekronikka suuresta panoksesta tu”. tuu sisällysluettelossa 4—5 Oikea vastaus: Teen korvik- AARNO LAMPI kertaa. Ovatko ne siinä ehkä isänmaan hyväksi keeksi. Myös kerättiin mm. n. kyläkunnittain vai haastatte- 350 tonnia pihkaa, 7,5 tonnia lujen valmistumisjärjestyk- Kirjan kannessa on kahden- vä, sukuseuran kustantama käytettyjä nauloja uudisraken- sessä? Joskus kertoja on ve- toista soturin kuvat. Itä Suo- taas päättyy kuvasarjaan, teraanin omainen. men kaartin tarkka-ampu- joka kertoo v. 1992 Heikki- Teos on täynnä kuvausta jan asussa, pojat itsenäisen län tilan Riihenmäelle pys- Krypton ratkaisu sota-ajan arjesta. Asiat sano- Suomen armeijan asetakeis- tytetyn muistomerkin Rauha taan suoraan sellaisina kuin sa. Kirja Isä ja yksitoista poi- synnyinmaalle paljastusjuh- ne ovat mielessä pysyneet kaa kertoo Kiskosta kotoisin lallisuuksista. Kirja on har- tai muistiin muotoutuneet. olevan Lietzénin perheen jä- vinaisen mittava sekä arvo- Sodan kauheudet tuodaan senten, erityisesti poikien, kas lahja ja kertomus tuleville julki, harvinaisen keljut esi- mutta myös muiden perheen sukupolville yhden perheen miehet ja hiipparit mainitaan jäsenten sekä vävyjen ja mi- vuosikymmeniä kestäneen oikeilla nimillään. Rohkeat niöiden osallistumisesta so- uurastuksen tuloksista. Sen ja neuvokkaat miehet kehu- taponnisteluihin sekä kodin sivuilta perinnetieto ei pääse taan. Eniten tuntuu jääneen ja kotiseudun jälleenraken- katoamaan. mieleen kavereitten kuolema tamiseen. 250 sivua käsittä- ja haavoittumiset. Tarinoiden kirjo on tavat- toman laaja. Sotatapahtumi- KIRJA-ARVOSTELUT KIRJOITTANUT AARNO LAMPI 36 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 Kirjat Uusi kirja Karjalan meren puolustuksen jäljillä

hengellisen Marttila, Erkki: Rannik- Marttila on erinomaises- työn saralle kotykistörykmentti 3:n ti taustoittanut aiheensa. It- maisemissa. Suvannon senäisen Suomen oli luotava Opetusneuvos Pentti Tapion – Taipaleen – Konevitsan alusta alkaen Laatokan ran- saarnoja ja juhlapuheita si- – Käkisalmen näkymiä nikon puolustus. Laatokalla, sältävä kirja ilmestyi helmi- vuonna 2002. Kirjaan päinvastoin kuin Suomen- kuussa. Kirjassa on 80 Pent- sisältyy myös Visa Au- lahdella, ei ollut tsaarinvallan ti Tapion pitämää saarnaa ja visen kirjoittama luku perintönä jääneitä linnakkei- juhlapuhetta, jotka on pidetty Laatokan laivasto ja sen ta. Pietarista katsottuna ky- viimeisen kolmen vuosikym- toiminta vuosina 1918- symyksessä oli sisäjärvi eikä menen aikana. Jokaisen pu- 1944. Turku 2003. ISBN Pietari Suuren merilinnoi- heen alkuun on lisätty raa- 951-25-1411-7. 141 sivua. tusta ollut ulotettu Karjan matun luku, johon puheessa merelle. Tekijä johtaa luki- viitataan. Komentaja Erkki Martti- jansa 1920- ja 1930 –lukujen Kirjan on kustantanut la on kartoittanut Laatokan rakentamis- ja koulutusvai- Suomen Sotaveteraaniliitto. puolustuksen runkona olleen heiden läpi tilanteeseen, jos- Kirjaa on saatavissa Sotave- kiinteän rannikkotykistön sa Laatokalla oli venäläisten teraaniliiton toimistosta He- asemat, tukikohdat, varikot hyökätessä 30.11.1939 tur- lena Hornborgilta, puhelin ja varuskunnat kesäisillä ret- vanamme oloihimme näh- (09) 6126 2014. Kirjan hinta killään 2001 ja 2002. Tutki- den suhteellisen voimakas on 8 euroa + postikulut. musmatkojensa tulokset hän kuusituumaisten pattereiden Pentti Tapio on toimi- on julkaissut kahtena kirja- ketju. Sekä talvi- että jatko- nut kymmenen vuoden ajan na, joista edellisen painopiste sodassa rannikkopatterit tu- Suomen Sotaveteraaniliiton oli pohjoisessa sekä Laatokan kivat tulellaan myös maa- hengellisen toimikunnan pu- itärannoilla. Nyt esiteltävän rintaman taistelua. Vuoksen heenjohtajana sekä veteraa- teoksen päähuomio kohdis- pohjoisrannalla sivustatul- nijärjestöjen hengellisen toi- tuu Karjalan kannaksen itä- ta ampuneiden sulkulinnak- minnan neuvottelukunnan rantojen ja Konevitsan saar- keiden tykkituli aiheutti tal- puheenjohtajana ja Helsingin ten meripuolustukseen sekä visodassa raskaita tappioita seudun Sotaveteraanipiirin Suvannon sulkulinnakkeiden hyökkääjälle. Nuo kuusi lin- hengellisessä työssä. ketjuun. naketta oli varustettu ran- nikkotykeillä ja miehitetty rannikkotykistökoulutuksen saaneilla miehillä. Suomalaisten vetäytyessä KUNNALLISVIRKAMIESLIITTO KVL Ð KOMMUNALTJÄNSTEMANNAFÖRBUNDET KTF ry Moskovan rauhan 13.3.1940 Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki jälkeen Laatokan rannoilta puh. (09) 155 2313 myös tykkikalusto evakuoi- tiin. Jatkosodan hyökkäysvai- www.kvl.fi heen päätyttyä eräiden väli- vaiheiden jälkeen Laatokan puolustuksesta vastasi Laato- kan Rannikkoprikaati, jonka pattereita sijoitettiin monessa tapauksessa jo ennen talviso- taa rakennettuihin asemiin. Komentaja Visa Auvisen kirjoittama luku perehdyttää lukijan siihen pienten alusten 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 37

laivastoon, joka osaltaan antoi panoksensa Laatokan meripuolustukseen. Suomalais- ten lisäksi jatkosodan aikana Laatokalla nähtiin myös Italian lipun alla purjehtinei- ta torpedoveneitä sekä saksa- laisia tykistölauttoja ja miina- veneitä. Kaiken kaikkiaan teos antaa vankan taustan historian sommittelulle maastossa. Kirjan kartat sekä hyvät ase- ma- ja ampuma-alapiirrokset auttavat lukijaa hahmotta- maan Laatokan puolustuksen järjestelyt. Teoksen mainio kuvitus koostuu mustaval- koisista vanhoista ja värilli- sistä uusista kuvista. Monet sotaa edeltäneistä ja sotien aikaisista kuvista ovat ennen näkemättömiä. Uusista kuvista selviää millaisilta lin- nakkeet ja niiden rauniot nyt näyttävät. Kuvissa pilkahtaa usein myös silmää hivelevän kauniit Laatokan maisemat. Oma lukunsa on Lahdenpoh- jan upseerikerhon vieraskir- jasta lainatut reservinupsee- ri Björn Magne Hartmanin mainiot väritetyt, usein hu- moristiset piirrokset. Suurelta osin Laatokan linnoitteet ovat säilyneet ja muodostavat eräänlaisen rannikkotykistöasemien ul- koilmamuseon. Nähtäväs- ti neuvostokäytännön mu- Lomakohteeksi historian ja kulttuurin kainen leveä rajavyöhyke on osaltaan vaikuttanut asiaan. Jatkossa ilmeisesti rakenta- SUOMUSSALMISUOMUSSALMI mispaine Laatokan upeilla rannoilla kasvaa ja rakenta- Historiallisia kohteita minen tulee hautaamaan al- * Raatteen museotie ja Vartiomuseo leen nyt vielä jäljellä olevia *Talvisota Suomussalmella -näyttely asemia. Jokunen uusi huvila Raatteen Portissa. kirjan kuvissakin jo vilahtaa. Uutuutena Talvisodan Monumentti! Marttilan teoksista on Puh. 08-721 450, www.raatteenportti.fi otettu vain pieni painos ei- * Opastetut kiertoajelut Raatteeseen (3-4 h) vätkä ne ole kaupallisessa levityksessä. Sen sijaan niitä Kulttuuria on lahjoitettu erä kirjastoil- * Kuiva- ja Hietajärven vienankarjalaiskylät le. Muun muassa Maanpuo- * Suomussalmen esihistorian näyttely lustuskorkeakoulun kirjastos- Jalonniemi-talossa * Oilolan käsityömyyntinäyttely ta Helsingin Maurinkadulta * Kiantalaivaristeilyt Ilmari Kiannon ne löytyvät. Viimeisimmän Turjanlinnaan kirjansa esipuheessa Erkki * Pienoismallinäyttely Marttila mainitsee toivees- taan kartoittaa vielä taiste- Majoitu mukavasti lupaikat ja patterialueet Au- * Scandic Kiannon Kuohuissa. Kysy virkistys- nuksen rannikolla ja Ääni- ja kuntolomia, puh. 08-710 770, sellä. Monen muun lukijan www.scandic-hotels.com tavoin tämän kirjoittaja toi- voo hänen toteuttavan ai- Lisätiedot ja opasvaraukset: keensa. Suomussalmen Matkailutoimisto PL 110, 89601 SUOMUSSALMI ANTTI HANNULA Puh. (08) 6176 2243 [email protected] www.suomussalmi.fi 38 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 Marsalkan ritarinumeron arvoitus

yksyllä kotiini hoito- mutta on varmaan omana roa 18. Oliko presidentti tar- käynnille tullut sai- aikanaan kantanut perintei- koin suunnitellut nimityksen- Sraanhoitaja Anne tä ja suvun ylpeyttä siihen sä ajankohdan niin, että mar- Lindberg pysähtyi tarkaste- kuuluneiden täydeksi tyydy- salkan ritarinumeroksi tulisi lemaan seinälläni olevia kah- tykseksi. Oman aikansa sym- 18 — vai oliko se tullut satta taulua, joista toinen esitti bolina se on varmaan täysin tumalta? Piti kumpi tahan- Kimmo Pälikön piirtämää tyydyttävä tänäänkin. sa vaihtoehto paikkansa, sillä Marsalkan ratsastajapatsasta Ruotsissa Mannerheime- ei kuitenkaan ole paljonkaan ja sen alla oli Mannerheim- jä muutti 1700-luvulla myös merkitystä. suvun vaakuna neliväripai- Suomeen ja mm. marsalk- En ole löytänyt mitään noksena. Kerroin tauluista, kamme isoisä Carl Gustaf kirjallista lähdettä, joka to- mutta sen jälkeen pysäh- (1797—1854) toimi Viipu- distaisi toisen tai toisen puo- dyinkin miettimään, mitä rin hovikauden presidentti- lesta. Mutta jos numero 18 tarkoittaa vaakunassa Man- nä (minkä me viipurilaiset suunniteltiin, se todistaisi nerheim-sanan edellä oleva pienellä ylpeydellä kerrom- osaltaan, että presidentti oli numero 18. me). Hänen puolisonsa oli kaikista em. seikoista tarkoin Etsin selvitystä kirjahyl- Eva von Schanz ja häneltä perillä ja että hän tunsi jon- lyissäni olevista Manner- marsalkkamme oli ehkä pe- kinasteista vetoa historiallis- heim-teoksista ja tietosana- rinyt lujan luonteensa. Evan ten ja erikoisten sattumien ja kirjoista, mutta tästä vaaku- vanhemmat olivat — ajan tapahtumien puoleen. nan numerosta ei niissä ollut hengen mukaan — valinneet Monien tuonaikaisten jat- mitään mainintaa. hänelle aviomiehen, mutta kosotamme tapahtumien voi- Mielessäni ajattelin, että Eva ei häntä huolinut. ”Minä daan katsoa puhuvan suunni- se saattaisi olla Manner- tahdon Mannerheimin”, hän tellun numeron puolesta. heim-suvun järjestysnumero ilmoitti jalkaa polkien. Ko- Joukkojemme etenemi- aateliskalenterissa, mutta sii- tiarestikaan ei Evaa taivut- nen lokakuulle 1941 saa- hen liittyviä asioita en lain- tanut ja lopulta hän sai Man- vuttaessa oli jo ehtinyt niin kaan tuntenut. nerheiminsä. pitkälle, että se tulisi kohta Illansuussa soitin Kau- Suomen sodan päättyessä pysähtymään. Kannaksella ministeri Rudolf Walden. tapahtunut Troijan sodassa niaisiin suvun päämiehel- Ruotsi luovutti koko Suomen rykmentit olivat saapuneet Päivällisillä presidentti noin 3 000 vuotta sitten, Ho- le kreivi Carl Gustaf Man- alueen Venäjälle Haminan vanhalle rajalle, Karjalan piti tyylikkään puheen, jos- meros olisi tapahtumaa poh- nerheimille, kun tunsin hä- rauhassa v. 1809. Aatelissu- Armeijan divisioonat näki- sa hän kertasi ylipäällikön tiessaan saattanut hyvinkin net ystävälliseksi henkilöksi, vut säilyivät ja Mannerheim- vät Syvärin 7.9.41, Petroskoi ainutlaatuiset ansiot vapaus- arvella, että tässä ovat mu- jonka kanssa olin vuosien suku ylennettiin kreivilliseen ja Äänislinna vallattiin 1.10. taistelijana ja nimitti hänet kana historian hengettären mittaan saanut keskustella arvoon vuonna 1811. Se tarja paraatin otti vastaan histo- Mannerheim-ristin 1. lk:n ja Kleion sormet. lukuisia kertoja. koitti, että tällaisen suvun riamme suurimman yhtymän 2. lk:n ritariksi. vanhin poika oli kreivi ja noin 100 000 urhean sotilaan Jos tämänkaltaista olisi ERKKI SUTELA Vapaaherrallisen nuoremmat vapaaherroja. Karjalan Armeijan komen- aatelissuvun Kun Gustaf oli ikäjärjes- taja kenraali Erik Heinrichs, järjestysnumero tyksessä 3. poika, hän oli va- joka sen jälkeen toimi Pää- Kreivi Mannerheim ker- paaherra (friherre). Jos mar- majassa ylipäällikön lähim- Suur-Savon Sinibarettien toi tämän numeron histori- salkka esim. ulkomaanmat- pänä miehenä ja jonka ad- aa laajemmaltikin. Hän to- koillaan käytti siviiliarvoaan, jutanttina allekirjoittaneella, jouluristikot talkoot tesi, että aatelissuvut — sil- hän useimmiten käytti rans- reservin upseerilla oli kunnia sotiemme loin — kun niitä Ruotsissa ja kankielistä muotoa paroni toimia. Suur-Savon Sotaveteraanipii- Venäjän keisarikunnassa ni- — baron. rin joululehden 2003 sana- veteraanien mettiin — saivat nimityksen- Sisarilla ja tyttärillä ei ol- Ylipäällikön vuoro ristikon ja krypton voittajat sä kolmessa vaiheessa: ensin lut aatelisarvoa. Melko ylei- Ritareiksi oli nimitetty loka- oikeinvastanneiden kesken hyväksi suku sai aatelissuvun arvon sesti heitä kuitenkin epävi- kuun alkuun mennessä kuu- on arvottu. Kaikkiaan vas- ja etuoikeudet, sitten vapaa- rallisesti puhuteltiin vapaa- si kenraalia ja 11 muuta soti- tauksia tuli 44. Onnettari- Suomen Sinibarettiliitto herrallisen suvun arvon ja herrattariksi. lasta. Oli selvästi aika palkita na toimivat tehtävien laati- käynnistää nyt jo kolman- kolmanneksi kreivillisen su- koko siihen asti menestyneen jat Aulikki Nenonen ja Aila nen kerran talkoot sotiem- vun arvon. Tarkoituksella vaiko sodankäynnin ylipäällikkö. Martikkala sekä arvonnan me veteraanien hyväksi. Tal- Kreivi Mannerheim ker- sattumalta Kun marsalkka oli Va- valvojina Teuvo Ahokas ja kooaika on 3-31.5.2004. Si- toi, että hänen sukunsa on Kuten sanottu, jäin mietti- paudenristin ritarikunnan Arvo Mikkonen Savonlinnan nibarettiliitto kutsuu kaikki lähtöisin Alankomaista ja mään mitä tarkoitti vaaku- suurmestari, ritareiden ni- seudun Sotaveteraaneista. 27 jäsenyhdistystään näihin alun perin sen nimi oli Mar- nan alla, nimen edellä oleva mittäjä, ei hän tietysti voinut Sanaristikko: Anneli Leh- talkoihin. Mikäli paikka- hein. Suvun jäseniä muutti numero 18. Silloin välähti itseään nimittää. to Hirvensalmi, Juha Penna- kunnallanne toimii siniba- myöhemmin mm. Ruotsiin, mieleeni, että kun president- Mutta presidentti Ryti oli nen Savonlinna, Kirsti Pie- rettien paikallisyhdistys, ot- jossa se sai aatelisen suvun ti Risto Ryti vuonna 1941 ni- tarkoin seurannut tilannetta tiläinen Mikkeli, Ari Rau- takaa siihen suoraan yhteyt- arvon vuonna 1693 ja muut- mitti marsalkan 2. lk:n Man- ja hän löysi tyylikkään rat- tio Juva ja Ilmari Sajaniemi tä saadaksenne talkooapua. ti tuolloin nimensä muotoon nerheim-ristin ritariksi, hän kaisun. Kun ”omasta” ryk- Mikkeli. Suomen Sotaveteraaniliiton Mannerheim. Tuolloin kuu- sai ritarinumerokseen 18 ai- mentistäni (JR2) oli 1.10.41 Krypto: Elli Huiskonen kaikkiin kotimaan piireihin lui myös asiaan, että uusi aa- van normaalissa järjestykses- nimitetty 16. ritariksi vän- Sulkava, Kaisa Noponen Var- on lähetetty luettelo siniba- telissuku valitsi itselleen vaa- sä, sillä edellinen ritari (ken- rikki Pentti Iisalo ja 3.10.41 kaus, Kalevi Paananen Mik- rettien yhdistyksistä ja yhte- kunan. Sille annettiin myös raaliluutnantti Taavetti Laa- kenraalimajuri Taavetti Laa- keli, Onni Rautava Mikkeli ja yshenkilöistä. Tiedustelkaa järjestysnumero. Tuolloin tikainen) oli numero 17. tikainen ritariksi numero 17, Into Tiilikainen. omasta piiristänne näitä yh- Mannerheim-suku oli siihen Vaikka sitten kuulin krei- presidentti Ryti saapui Mik- Onnittelut voittajille ja teystietoja ja sopikaa talkois- mennessä Ruotsiin nimetty vi C. J. Mannerheimiltä, että kelin päämajaan 7.10.41. Vie- kiitokset osallistujille. Suur- ta hyvissä ajoin ennen tou- 18. vapaaherrallinen suku. numero tarkoittaa vapaaher- raalle tarjottiin marskin klu- Savon Sotaveteraanipiiri lä- kokuun alkua. Suvun vaakuna ei nyky- rallisen aatelissuvun järjes- billa illallinen, missä muka- hettää palkinnot voittajille käsityksen mukaan liene ko- tysnumeroa, jäin kuitenkin na olivat myös pääministeri välittömästi. vinkaan selkeä eikä tyylikäs, vielä pohtimaan tuota nume- Jukka Rangell ja puolustus- 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 39 Sanakilpa

Viime vuoden viimeisen nu- vara (myös varat), varatie, ve- Eeva-Tellervo Salonen ja meron kevyellä sivulla yl- ranta. Lisäksi on kerrottu lu- Eva Vahvaselkä . lytimme lukijoita ajanviet- kuisia sanoja, jotka poikkea- Vastauksien ohessa mai- teekseen kilpailemaan lä- vat annetusta määrityksestä. nittiin tällaisen sanakilvan hipiirissään siitä, mitkä Mukana oli laatusanoja (mm. olevan tuttu jo lapsuus- tai perusmuotoiset nimisanat voi itara, terve, vari), teonsanoja sotavuosilta sekä kehuttiin muodostaa purtavaksi anne- (ivata, ravita, rienata), apusa- sitä hyväksi aivovoimisteluk- tun nimisanan kirjaimista. noja (ai, ei, tai) monikkomuo- si. Sanojen lukumäärää voi Alkupalaksi ehdotimme sa- toja (reet, vieraat) sekä mur- rajoittaa vaikkapa niin, että nan ”veteraani” purkamista reja slangi- ja muita sanoja, sovitaan kirjainten vähim- sekä pyysimme lähettämään jotka eivät kuulu yleiskieleen mäismäärä. toimitukselle sanat, joita on tai ovat tekaistuja. Anta- Ehdotamme, että lukijat löydetty toimituksen oman mamme lähtöluettelo oli tar- jatkavat keskistä sanakisaan- saaliin (63 sanaa) lisäksi. koitettu kertomaan myös se sa rakentamalla uusia sanoja Pyyntöä noudattaneet lu- seikka, että kisassa ei viljellä sanan ”toipilas” kirjaimista. kijat ovat ilmoittaneet perä- erisnimiä; henkilöitä ja pai- Toimituksen löydöt ovat si- ti 27 pelisääntöjemme mu- kannimiä olisi tietenkin tar- vulla 40. Lukijoita pyydäm- kaista lisäsanaa: aina (verkon jolla kymmenittäin, eri puo- me kertomaan lisäsanan- osa), aarni, arenti, arina, ate- lilta maata ja maailmaa. sa toimitukselle maaliskuun ria, atria, avain, erite, etaani, Kussakin vastauksessa oli loppuun mennessä postikor- ina (nuotta), iva, neva, niva, kelvollisia sanoja. Vastaajien tilla, kirjeessä, faksilla tai raina, reti, taina (värttinä), kesken toimitus arpoi kolme sähköpostilla. Tällä kertaa taverna, tein (tekimennimi), sotaveteraanivyötä. Niiden vastaajien kesken arvotaan tiera, tie, tina, vana, vaneri, saajat ovat Tyko Ahomaa, kolme veteraanikassia.

Korvaukset partisaanien uhreille

Laki valtion korvauksesta verovapaa kertakorvaus, tomia hakemuksia on noin eräille Neuvostoliiton par- joka myönnetään psyykki- 200. Korvausten maksuun tisaani-iskujen kohteeksi sistä kärsimyksistä. Korva- varatusta yhden miljoonan joutuneille henkilöille tuli usta on haettava 31.8. 2004 euron määrärahasta on käy- voimaan 1.9.2004. Lain mu- mennessä. Valtiokonttorin tetty tähän mennessä 427 kaan korvausta suoritetaan päätökseen haetaan muutos- 500 euroa. Hakemuksia ar- henkilölle sairauden johdos- ta vakuutusoikeudelta. vioidaan saapuvan noin 600- ta, joka on aiheutunut vuosi- Hakemuksia on saapunut 700 kappaletta. na 1939 – 1945 Neuvostolii- Valtiokonttorille 500 kap- ton partisaaniosastojen tai paletta. Myönteisiä päätök- muiden vastaavien aseellis- siä on annettu 285 ja hylätty ten erikoisjoukkojen hyök- 10 kappaletta. Ratkaisemat- käyksestä, jos sairauden syntyminen todennäköisillä syillä liittyy mainitun hyök- käyksen aiheuttamaan poik- keukselliseen järkytykseen. Jos henkilö saa jo korvausta partisaani-iskusta sotilas- vammalain nojalla, hän ei ole oikeutettu korvaukseen tämän lain nojalla. Korvaus on 1500 euron

Vakuuta vaivatta

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera hoitaa LEL- ja TaEL- vakuuttamista. 40 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 Paluu Röhön rannalle, Erkki Tiesmaan lauluja CD-levyllä ielentutkija- ja opet- sävellyksiähän ei Tiesmaa vostellessaan totesi. Mukana taja, laulaja ja lau- noina vuosina juuri harrasta- on mm. kolme kehtolaulua, Kluntekijä Erkki Ties- nut, vaan Pohjois-Pohjalaisen kansansäveleeseen sanoitet- maan lauluista on koottu ää- osakunnan 30-luvun legen- tu ja sittemmin kaatuneelle nite. Äänitteen ideoitsijoina daarisiin laulunjohtajiin (Aa- opiskelutoverille Antti Punt- ovat Tiesmaan puoliso ja hä- peli Vuoristo, Martti Pokela, talalle omistettu Korsulan nen poikansa. Ammatillise- Veikko Hauru jne.) kuuluva- kehtolaulu ja omille pojille na tukimiehenä on toiminut na hän toi esiin pohjalaisia ja kokonaan omaa tuotantoa Lassi Vierikko ja musiikin virolaisia kansanlauluja sekä olevat kehtolaulut, joista Ar- tekijänä laulajana, soittajana sen ajan iskelmiä. Virossa ja ton kehtolaulu jäi Tiesmaan ja yhdessä laulussa myös sä- Saksassa opiskelleena ja sit- viimeiseksi. veltäjänä Arto Tiesmaa, Er- temmin Köningsbergin yli- Omaa käsialaa on myös kin nuorempi poika. ”Väy- opistossa suomen- ja viron- esim. tulliviskaalin ja vanhan länvartisia” ovat myös muut kieltä opettaneena Tiesmaa urheilijatoverin Bore Berg- levyllä esiintyvät, mm. Tar- tunsi näiden maiden laulut manin ”tilauksesta” syntynyt ja ja Tuomo Ylitalo, Daniel ja marssit. Tällaisiin kuulu- hilpeä Jopparipolkka. Arton Sandström, Mikko Ahvenjär- via ovat myös Vanaväylillä säveltämä on taas Valpon selvi, Reima Juopperi ja Markus Vesaisen ja Muistoja Pohjois- lissä, sodan jälkeisinä vaaran Krunegård sekä yhtyeet Lan- rintamalta. aikoina syntynyt runo. komiehet, Revontulet ja Rö- Kaikki levyn laulut eivät Levyä saa Kerttu Ties- Myös Helsingin kaupunki kälekuoro. ole niitä ”pahasuisen Ties- maalta, 95700 Pello, puh. myönsi maksuttoman Tunnetuksi Tiesmaa tuli maan tekeleitä, joilla ei ai- (016) 512 280 hintaan 15 eu- Uhtuan suunnalla valistusup- nakaan ystävyyttä naapuriin roa + postikulut. Oulussa le- pysäköinnin veteraaneille seerin sanoituksina synty- rakenneta”, kuten eräs oulu- vyä saa Pohjois-Pohjanmaan neillä Eldankanjärven jääl- lainen lehti sodan jälkeen jul- Sotaveteraanipiirin toimis- Helsingin kaupunginvaltuuston 12.11.2003 tekemän pää- lä ja Röhön rannalla. Omia kaistua PPO:n laulukirjaa ar- tosta, Isokatu 37 as. 20. töksen perusteella Helsingin pysäköintipalvelukeskus ryhtyi 2.1.2004 alkaen myöntämään rintamaveteraaneille py- säköintitunnuksia. Tunnus haetaan keskustoimistosta osoitteesta Yrjönkatu 21 b B. Pysäköintipalvelukeskus on Suomen-poikien Sanalöytöjä avoinna kello 8.30 – 16.00. perinneyhdistykselle uudet Edellytykset tunnuksen saamiselle ovat, että veteraa- Toimitus sai pienellä vai- ni on kirjoilla Helsingissä ja hänet on merkitty ajoneuvon nettisivut vannäöllä sanan ”toipi- omistajaksi tai haltijaksi sekä omaa ajokortin. Pysäköin- las” kirjaimista kokoon titunnusta haettaessa esitetään rintamaveteraani-selvitys, Suomen-poikien perinneyhdistyksen uudet nettisivut löyty- seuraavat 48 sanaa: aitio, ajokortti ja rekisteriote. vät osoitteesta http://www.suomenpojat.fi Sivuilla on Suo- aisti, alio, alpi, aspi, ilka, Rintamapysäköintitunnus oikeuttaa pysäköimään mak- men-poikien taustahistoriaa, kuvia ja tietoja muistomerkeis- ilo, ilta, isi, laipio, laisto, sutta Helsingin kaupungin ylläpitämillä maksullisilla pysä- tä Virossa ja Suomessa, luettelo Suomen-poikia käsittelevästä laitos, lapsi, lasi, lasti, köintipaikoilla. Tunnus on maksuton. kirjallisuudesta sekä tietoja perinneyhdistyksen toiminnasta. lati, lato, liito, liitos, li- Sivuilta voi liittyä perinneyhdistyksen jäseneksi, tilata myyn- pas, lista, olas, opas, osa, JAAKKO VALVE tituotteita mm. Suomen-poikien mieskuoron äänitteen. Siitä ota, paisti, paitsio, patio, voi kuunnella näytteen omalla tietokoneella. Ensi kesänä tu- pato, piilo, paisto, pito, lee kuluneeksi 60 vuotta Suomen-poikien taisteluista Suomes- pitsa, pitsi, pola, posti, sa sekä heidän paluustaan Viroon. Perinneyhdistyksen järjes- salo, sato, siilo, silta, sipi, tämistä tapahtumista kerrotaan nettisivuilla. sola, sota, tali, talo, taso, Jv.Koul.k. 22 vaalii perinteitään tii, tila. Vuositapaaminen kesällä Virolahdella

Jalkaväen koulutuskeskus 22 siirrettiin vuonna 1944 Forssasta Miehikkälään ja Virolahdelle pitkin Salpa- linjaa. Kesäkuussa tuli komennus Salpalinjan kent- tävarustelutöihin. Varustettiin bunkkereita aseil- la, kaivettiin taisteluja yhdyshautoja, rakennettiin piikkilankaesteitä, sahattiin jopa Harjun maatalous- koulun kulttuurihistoriallinen lehtikuusimetsä nu- rin. Työ tapahtui täysissä taisteluvarusteissa, valmiina kuljetettavaksi rintamalle. Tilanteen vakiinnuttua Kannaksella koulutuskeskus siirtyi Pohjanmaalle ja sieltä siviiliin. Vuonna 1994 koulutuskeskuksessa palvelleet ryh- mänjohtajakurssilaiset järjestivät Virolahden Ra- vijoella 50-vuotistapaamisen. Ohjelmassa oli mm. jumalanpalvelus, paraati, ja ohimarssi sekä muito- laatan paljastaminen. Sen jälkeen on joukolla ko- koonnuttu joka toinen vuosi. Joukon käytyä vähiin järjestetään viimeinen tapaaminen ensi kesäkuun 9 – 10 päivänä Virojoella tutuksi tulleessa Harjun Maatalouden oppimiskeskuksessa. Kutsu on tämän lehden ” Kokoonnutaan” palstalla. 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 41 Tapasimme sotalapsia Ruotsissa lettiin kevättä 1945. heidän kanssaan suomea. Suomen oloihin verrattuna ti- Sodan kauhut oli jä- Hehän eivät pitkään aikaan lanne oli erinomainen. Etetty taakse. Meitä olleet kuulleet muuta kuin Mutta kaikki päättyy ai- oli seitsemän hengen agro- ruotsia. kanaan. Oli tullut syksy, ja nomiylioppilasryhmä, joille Heti ensimmäisenä iltana mekin jätimme taaksemme järjestyi maatalousharjoittelu sovimme lastenkodin johdon Skånen laajat peltoaukeamat Ruotsiin. Paikka oli Weibull- kanssa, että jatkossa käymme ja Asmundtorpin lastenkodin sholmin kasvinjalostuslaitos siellä yhtenä iltana viikossa. silloiset asukkaat. Palasim- Asmundtorpin kylässä lähel- Lapset odottivat meitä aina me takaisin kotimaahamme lä Landskronan kaupunkia suurella innolla. He tulivat jatkaaksemme opintojamme. Skånessa. Olimme majoittu- meitä kylätiellä vastaan kä- Valitettavasti en ole myö- neet samaan taloon. Meillä det ylhäällä huutaen: ”hej hemmin koskaan tavannut oli erinomaiset oltavat. finnarna kommer” (hei suo- ketään näistä Asmundtorpin Huhut kertoivat pian, että malaiset tulevat). Näinä iltoi- pienistä ystävistämme. Kylätie Asmundstorpin kylässä vuonna 2001. kylässä asuu seitsemän suo- na he kilpailivat siitä, ketkä Kävin tässä mainitus- malaista poikaa, jotka kaikki saivat istua sylissämme. sa kylässä heinäkuun lopul- olivat olleet rintamalla taiste- Nämä olivat juhlahetkiä la 2001. Kylätie ja maisema lemassa ryssiä (neuvostoliit- lapsille ja myös meille. Muis- olivat erilaisia kun silloin 56 Suomi taisteli 1939-45 tolaisia) vastaan. Olimme hy- tot näistä hetkistä painuivat vuotta sitten. mitalikokoelma tallentaa vässä maineessa. syvästi mieleemme. Nämä Yllätyimme, kun samas- kovan kohtalon lapset olivat ÅKE QVIST tärkeitä muistoja sa kylässä oli lastenkoti, jos- vieraassa maassa ja hyvin sa asui 20—25 sotalasta Suo- kaukana omista vanhemmis- uomen valtion omistama Rahapaja Oy on julkaissut uu- mesta, iältään 6—7 vuotta. taan. Toisaalta voitiin todeta, den hopeamitalikokoelman. Nimensä mukaisesti "Suo- Meille tuli pian kutsu tähän että näistä lapsista pidettiin Smi taisteli 1939-45" -kokoelman mitalit kertaavat kuva- lastenkotiin näitä sotalapsia erittäin hyvää huolta. Asuin- aiheillaan maamme viimeisten sotien tapahtumia ja merkit- tervehtimään. Lapset olivat ympäristö oli siisti. Ruoka oli täviä taisteluita. Uusi mitalikokoelma on kunnianosoitus haltioissaan kun puhuimme hyvää ja sitä oli riittävästi. sotaveteraaneille ja heidän saavutuksilleen Mitaleiden aihevalinnat ja kuva-aiheiden suunnittelu on toteutettu yhteistyössä sotahistorian asiantuntijoiden kanssa. Sotaveteraanin Sotatapahtumia on tietenkin mahdoton asettaa yhteen aino- aan tärkeysjärjestykseen, sillä näkemykset vaihtelevat oma- muistoesineet kirpputorilla kohtaisten kokemusten mukaan. Valitut aiheet pyrkivät edus- tamaan kansakunnan kokemuksia mahdollisimman monipuo- otaveteraaniliitto ja sen Tapaus osoittaa, että meillä nostuneiden nähtävänä, mut- lisesti. Kuva-aiheet pohjautuvat mm. Suomen sota-arkiston jäsenjärjestöt, yhdessä veteraanijärjestöissä on tässä ta perikunnan omistuksessa, alkuperäisiin valokuviin. Todenmukaisen kuvituksen myö- Smuiden veteraanijärjes- asiassa vielä paljon tehtävää. jos niin halutaan. Tässä ve- tä myös tuleville sukupolville välittyy tieto siitä, miten isän- töjen kanssa ovat kampanjoi- Kohdalleni sattui toinen- teraanijärjestöillä on vielä maamme itsenäisyys on säilytetty. neet viime vuosina voimak- kin tapaus, joka sivusi samaa haastetta, saada tieto näistä Vuoden vaihteessa lyöty ensimmäinen hopeamitali "Kol- kaasti sotaveteraanien perin- asiaa. Eräs rouva soitti ja tie- asioista veteraaneille ja hei- laa 2.-13.3.1940" on kunnianosoitus suomalaiselle taistelutah- teen tallentamisen puolesta. dusteli oikeaa menettelyä so- dän perillisilleen, etteivät ar- dolle. Seuraavien mitaleiden aiheista mainittakoon mm. "Ru- On todettu veteraanipe- taveteraani-isänsä jäämistös- vokkaat muistoesineet pää- kajärvi 4.7.-13.9.1941" ja "Helsingin pommitukset 30.11.1939". rinteen tallentamisen viime sä olevien muistoesineiden tyisi kirpputoreille. Hopeamitaleiden kääntöpuolella on yhtenäinen tunnus: hetkien olevan käsillä. On suhteen. Häntä kiinnosti se, Suomen sotalippu, leijona miekkoineen ja kokoelman nimi. laadittu perinneopas ja vete- onko asiasta olemassa jon- SEPPO YLI-NORPPA Mitalit on lyöty aitoon 92,5 % hopeaan ja niiden valmis- toiminnanjohtaja raanikansio tätä tarkoitusta kinlaisia säädöksiä. Hänen tuksessa on käytetty nykyaikaista väritekniikkaa – siten sini- Keski-Pohjanmaan palvelemaan. Viimeisin pe- ongelmansa oli, että peri- ristilippu liehuu omissa väreissään. Kaikki kokoelman mitalit Sotaveteraanipiiri rinteen vaalimiseen tähtäävä kunnan jäsenistä kolme ha- ovat parasta proof-keräilylaatua. toimenpide oli veteraanijär- lusi jakaa muistoesineet peri- Lisätietoja kokoelmasta tarjoaa Rahapaja Moneta, joka jestöjen yhdessä perustama kunnan jäsenten kesken, kun on yksi veteraanijärjestöjen toimintaa tukevista yrityksistä. Tammenlehvän perinneliitto, taasen soittaja halusi säilyt- Tutkimuspyyntö (Asiakaspalvelu: puh. 010 – 80 80 40). jonka toiminnan on määrä tää ne yhdessä kokoelmana. alkaa vuoden 2005 aikana. Kerroin hänelle, että on vain sodan Valitettavasti tämä valis- veteraanijärjestöjen suositus siviilivangeista tustyö ei ole mennyt kentäl- muistoesineiden säilyttämi- Parhaat kiitokset minua merkkipäivänä muistaneille. lä perille toivotulla tavalla. sestä yhtenäisenä kokoelma- ja partisaanien Kuin iskuna päin kasvoja tuli na. Samoin kerroin sen, että Tauno Ahtila allekirjoittaneelle tieto, että tarkoitusta varten on saata- sieppaamista eräällä kirpputorilla oli myy- vana veteraanikansio, jossa tävänä veteraanijärjestön ai- esineitä voi säilyttää. Jatkosodan Siviiliveteraanit Haluan kiittää kaikesta minulle osoitetusta kanaan eräälle sotaveteraa- Monille paikkakunnille ry on tammikuussa 2004 jät- huomaavaisuudesta 80-vuotispäivänäni sekä nille luovuttamia esineitä. Il- on jo perustettu veteraani- tänyt pääministerille ja puo- saamastani kunnianosoituksesta veljespiirimme 25- meisesti perikunnan jäsenet museoita ja perinnehuoneita lustusministerille kirjeen, vuotisjuhlan yhteydessä. eivät olleet saaneet asiasta sotaveteraanien muistoesi- jossa ehdotetaan professori tietoa, eivätkä osanneet ar- neiden säilyttämiseksi. Täl- Heikki Ylikankaan tutkimus- Harry Mattso vostaa, miten arvokkaita vii- lainen perinnetila olisi hyvä hankkeessa selvitettäväksi meiseen iltahuutoon kutsu- ratkaisu mm. edelläkerro- myös neuvostopartisaanien Haluamme kiittää Suomen Sotaveteraaniliiton johtoa tun sotavanhuksen muisto- tun soittajan tapauksessa, rajakylistä sieppaamien suo- ja veteraanijärjestöjä ja kaikkia niitä henkilöitä, esineet ovat. jos perikunta ei pääse sopi- malaisten siviilien ja talviso- Onneksi paikallinen vete- mukseen esineiden säilytys- dan yhteydessä Neuvostoliit- jotka tavalla tai toisella muistivat meitä 25- raanijärjestö sai tiedon ajois- paikasta. Perinnehuoneessa toon vangeiksi joutuneiden vuotisjuhlapäivänämme. sa ja lunasti esineet talteen. esineet olisivat asiasta kiin- siviilien kohtalot. Suomen juutalaiset sotaveteraanit 42 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004

Fysioterapia palveluja Sotaveteraaneille

ANJALANKOSKI HAUHO Suursuon Fysikaalinen Myllykosken Hoitolaitos & Hieronta Fysikaalinen Hoitolaitos Hauhon Lääkintävoimistelu Oy Pakilantie 11, Suursuon ostoskeskus, Seurantalo puh. 05-325 5911, Tiina Sissala & Antti Huikkonen Puh. 09-724 9577 Inkeroisten palvelukeskus,Valtatie 10 Virastotalo, 14700 Hauho, puh. 03-675 1808 - myös jalka-kosmetologiset palvelut puh. 05-367 4916 Myllykosken HEINOLA Herttoniemen Lääkintävoimistelu Ky Fysikaalinen Hoitolaitos Myllykoskentie 13 Heinolan Niittajankatu 1, puh. 09-783 856 puh. 05-325 5864 Fysikaalinen Hoitolaitos Kirkkokatu 13, puh. 03-715 7061 ASIKKALA Fysioterapia Hannele Immonen Fysioterapeutit Hannele Immonen ja Susanna Tähtinen - Myös lymfaterapia ja akupunktio Vääksyn Fysikaalinen Lymfaterapeutti Heidi Holmborg Hoitolaitos Ky Heinolan Fysito Ky Aalto Riihitie 8, 00330 Helsinki, puh. 09-485 806 Maakaupantie 6, puh. 03-766 2240 Savontie 7, puh. 03-714 2041

ESPOO Oulunkylän Kuntoutus Mäkitorpantie 19, puh. 09-728 2475 Kauklahden Fysioterapia Oy Heinolan Lääkintävoimistelu Savontie 14, puh. 03-7154 195 Kuninkaankartanontie 5 B puh. 09-811 818 Itä-Pakilan Fysikaalinen Kotikäynnit lääkärin lähetteellä HELSINKI Hoitolaitos Kristina Nakari Kotasuontie 5 A, puh. 09-752 0754 Fysioterapia Viherlaakson ostoskeskus, 02710 ESPOO Pitäjänmäen Fysikaalinen Puh. 540 43 40 Salme Laukkanen Ky www.fysiosporttis.fi Hoitolaitos ¥ veteraani- ja lottakuntoutus e-mail: [email protected] Henrikintie 5 D, puh. 09-555 917 ¥ sotainvalidi- ja sotaleskikuntoutus Fysioterapeutit Anita Lagerqvist ja Raija Rajala Kattavat fysioterapia palvelut ja hieronta Espoon Fysikaalinen Jalkojenhoito ja vyöhyketerapia Palvelut myös kotikäynteinä Hoitolaitos Ky Sofialehdonkatu 5 a A 4, (Senioritalo Sofia & Severi) Helsingin Fysioterapia Ky Tapiolan Keskustorni 5 krs. 00610 Helsinki, puh. 0500-446 484 puh. 09-466 019 Hämeentie 35 A, puh. 09-701 3216

Olarin Fysikaalinen Länsi-Pasilan Hoitolaitos Oy Fysioterapia Helppis Oy OMT-Klinikka Palkkatilankatu 1, puh. 09-2533 8500 Laulukuja 4 B 2 krs, puh. 09-562 3891 Kuunkierros 3, puh. 09-887 0360

Ulappatorin Fysioterapia Ky Fysikaalinen Hoitolaitos Myllypuron Fysikaalinen Ulappakatu 1, Nassinella Hoitolaitos Maj-Len puh. 09-8091177 Perämiehenkatu 5, puh. 09-633 474 16-vuoden kokemuksella sotiemme veteraanien kuntotusta Myllypurontie 1, Liikuntamylly, puh. 09-349 5245 www.fysiomylly.fi Fysikaalinen Hoitolaitos Palvelukeskus Tmi Fysio-Masa Kotikallion Fysioterapia Ky Fysioterapeutti Matti Turtiainen Kyläkirkontie 6-10 E, puh. 09-557 915 Meilahden Fysioterapiakeskus Sateenkaari 1 A, Tapiola, 02100 Espoo, puh. 09-455 3138 Topeliuksenkatu 36 A 4, puh. 09-241 4606 Veteraanikuntoutusta ammattitaidolla, -kuntoryhmiä veteraaneille FORSSA HÄMEENLINNA

Fysikaalinen Hoitolaitos Lauttasaaren Hätilän Forssan Kuntouttamislaitos Oy Fysikaalinen Hoitolaitos Fysikaalinen Hoitolaitos Ky Pekolankatu 3, puh. 03-435 5651 Raija Kaila Pohjoiskaari 9 A, 00200 Helsinki Viipurintie 36, puh. 03-674 1237 Puh. 09-6820 201 HAAPAJÄRVI - myös kotikäyntejä ILOMANTSI

Ilomantsin Fysikaaalinen Fysiokolmio Ky Malmin Fysioterapia Kauppakatu 9, puh. 08-763 575 Malminraitti 30, puh. 09-345 1551 Hoitolaitos Varpu ja Voitto Heinonen Reisjärvi, Anjalantie 9, puh. 08-776 770 Kauppatie 32, puh. 013-881 147 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 43

Fysioterapia palveluja Sotaveteraaneille

IMATRA KOUVOLA LOIMAAN KUNTA

Fysikaalinen Hoitolaitos Kanta-Loimaan Fysikaalinen Hoitolaitos Kuntokanava Ky Fysioterapia Kanavakatu 7, puh. 05-436 7867 Jukka Parikka Ky Hirvikoskentie 222 (Loimaa kk), puh. 02-762 7187 Kouvolan MELLILÄ Fysikaalinen Hoitolaitos Manuaalinen Terapia Kuntokarhu Ky Kauppalankatu 19, puh. 05-3122 381, fax 05-3753656 Mellilän Fysioterapia Revonkatu 2, puh. 05-432 2422 Sahantie 3, puh. 02-767 1424 IVALO KUOPIO MYRSKYLÄ Maaherrankadun Ivalon Lääkintävoimistelu Oy Fysikaalinen Hoitolaitos Fysikaalinen Hoitolaitos Metsätie 5, puh. 016-661 388 ja 0400-188 732 Asemakatu 22-24, 70100 Kuopio puh. 017-585 8300 Hele-Fysio Keskustie 12, puh. 019-677 0720 JUUKA KUUSANKOSKI MÄNTTÄ Juuan Fysikaalinen Hoitolaitos Mäntän Fysiotiimi Fysikaalinen Hoitolaitos Kuusaan Kuntoutus Juuantie 9 B, puh. 013-472 005 Mirja Waulu Fysioterapeutti Marjo Lakka Valtakatu 53-55, 45700 Kuusankoski, Kauppakatu 21, puh. 03-474 9021 JÄRVENPÄÄ puh. 05-379 2492 NAKKILA LAMMI Järvenpään Kuntoinva Mannilantie 14 B A 42 Fysioterapia Taru Kivelä puh. 09-288 882 Lammin Fysioterapia Ky Kauppatie 1, puh. 02-537 4855, 040-507 8558 Hämeentie 40, puh. 03-633 2686 Järvenpään Kuntohoito NASTOLA Järnefeltinkatu 9 E sisäpiha LEMI puh./fax 09-291 7177 Nastolan www.jarvenpaankuntohoito.fi Fysikaalinen Fysikaalinen Hoitolaitos KAJAANI Hoitolaitos Savikunto Oy Timpurintie 2, puh. 03-762 4888 Toukkalantie 4, puh. 05-414 6328 Kajaanin Lääkäripalvelu www.savikunto.info Fysikaalinen Hoitolaitos Fysikaalinen Hoitolaitos LIEKSA Nastolan Kuntokeskus Kauppakatu 27, puh. 08-633 1347 Muurarintie 3, puh. 03-762 1105

Fysio-Leena Ky NURMES Teppanan Fysikaalinen Pielisentie 18, puh. 013-526 607 Hoitolaitos Nurmeksen Rekitie 1, puh. 08-629 290 LOHJA Fysikaalinen Hoitolaitos Porokylänkatu 18, puh. 013-461 777 KAUSALA Lohjan Kausalan Fysikaalinen Hoitolaitos Fysioterapeutti Fysioterapia Riika Puhakka Kauppakatu 5-9 (Lohjantähti), 08100 Lohja Harjukatu 3, puh. 040-550 9245 Merrankuja 3 C, puh. 05-326 0328 puh. 019-321 104 -vain kotikäyntejä-

KIURUVESI Virkkalan Fysikaalinen Kiuruveden Hoitolaitos Fysioterapeutti Kerttu Kakko Fysikaalinen Hoitolaitos Virkkalantie 13, 08700 Virkkala, puh. 019-341 330 Asematie 5, 74700 Kiuruvesi, puh. 017-753 335 LOIMAA NURMIJÄRVI KOKEMÄKI

Fysikaalinen Fysioterapeutti Nurmijärven Fysioterapia Oy Hoitolaitos Huhtala & Salo Anne Tevasaari Kauppanummentie 6 A 1, puh. 09-878 8560 Laadukasta fysioterapiaa Tulkkilantie 27, puh. 02-546 1631 Koulukuja 11, puh. 02-762 2091, 050-564 2699 44 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 Framom främsta linjen - Etulinjan edessä -elokuva on valmis

ke Lindmanin oh- luun suomalaisen vahvan ty- ja filosofian tohtori h.c. Har- nyt yli 2 miljoonaa euroa tä- pitäen sitä yhtenä tärkeim- jaama ja tuottama kistön tukemana Viipurin ry Järv jäi eläkkeelle Ruotsin hän ensimmäiseen eloku- pänä viime sotien ja niiden ÅSuomen ensimmäi- esikaupungissa Tienhaarassa kansalliskirjaston esimiehen vaan. Yhdistys jatkaa työtä veteraanien perinteen tallen- nen ruotsinkielisestä jouk- juhannuksena 1944. Saavutet- sijaisena vuonna 1987. Hän varojen keräämiseksi toiseen tamishankkeena. Vielä kui- ko-osastosta kertova sotaelo- tu torjuntavoitto siirsi lopulli- asuu nykyään Tukholmassa. elokuvaan ”Tali- Ihantala tenkin tarvitaan varoja toisen kuva, kaksikielinen Framom sen ratkaisun Taliin ja Ihan- Etulinjan edessä – elo- 1944”, joka on tarkoitus ku- elokuvan tekemiseksi. Tuki- främsta linjen –Etulinjan talaan sekä edelleen Vuosal- kuvaa näytetään eri puolil- vata kesällä 2005. Elokuva yhdistys jatkaa varojen kerää- edessä saa ensi-iltansa Suo- meen. la maata elokuvateattereissa kertoo Talin-Ihantalan suur- mistä ja on jo kääntynyt elin- messa 5. maaliskuuta ja Ruot- Elokuvan toinen päähen- maaliskuun 5. päivästä alka- taistelusta, joka oli Pohjolan keinoelämän puoleen saadak- sissa maaliskuun lopussa. kilö on nuori maanviljelijän en. Suosittelemme elokuvaa suurin taistelu, ja jossa lopul- seen sieltä tukea hankkeelle. Elokuva kertoo Man- poika Mustasaarelta, reservin kaikille sotaveteraaneille ja ta torjuttiin vihollisen kaikki Åke Lindman on lupautunut nerheim-ristin ritari, evers- vänrikki, myöhemmin luut- heidän läheisilleen. Näytteli- hyökkäykset oman tykistöm- ohjaamaan ja tuottamaan ti Alpo K. Marttisesta ja hä- nantti Harry Järv, joka suorit- jät puhuvat tässä elokuvassa me murhaavan tulen avulla. myös tämän toisen elokuvan, nen rykmenttinsä JR 61:n ti noin kaksisataa tiedustelu- enimmäkseen ruotsia, mutta Valtio ja puolustusvoimat, jossa puhutaan suomea. Elo- taisteluista Syvärin eteläpuo- ja taistelutehtävää etulinjan elokuvan toinen päähenkilö, eräät yritykset sekä monet kuvien käsikirjoituksista vas- lella vuosina 1942-1943. Siel- etupuolelle. Luutnantti Harry rykmentin komentaja Mart- säätiöt Suomessa ja Ruotsis- taavat dosentti Stefan Forss ja lä eversti Marttinen koulut- Järv astui miinaan viimeisel- tinen taas enimmäkseen suo- sa ovat tukeneet tätä mittavaa kirjailija, Ihantalan veteraani ti joukkojaan päättäväisesti lä retkellään syyskuussa 1943. mea. Filmissä on suomenkie- kahden elokuvan hanketta. reservin kapteeni Benedict tulevaa loppukoitosta varten. Hänen aseveljensä kantoivat linen tekstitys. Kansalliset veteraanijärjestöt Zilliacus. Elokuva huipentuu rykmen- hänet turvaan omille linjoille. Syväriltä Kannakselle - ovat antaneet kaiken henki- tin ankaraan torjuntataiste- Sotaveteraani, kirjastoneuvos elokuvien Tuki ry on kerän- sen tukensa tällä hankkeelle JAAKKO VALVE

Talvisodan selvittämätön arvoitus

ikkupoikana tuijotte- Muistan, kuinka äiti sitten nyt jo isän luokse siirtynyt äiti ni kanssa jollain lailla toisen tuneet itäisen hirmuvaltiaan lin kotimökin ikkunas- tarvittaessa antoi ”tukkapöl- sai perheen ruokituksi ja mö- luokan kansalaisten kastiin, vaatimuksiin, emme kenties Pta sille kärrytielle, jota lyä” sekä opetti iltaisin kä- kin velat maksetuiksi. Puolu- koska olimme sen kulmakun- olisi saaneet elää itsenäisessä pitkin isä talvisotaan lähti ja sien ristiin laittamista ja ru- koiden ja sienien keräys kuu- nan ainoat sotaorvot. Vielä Suomessa. toistelin sanoja ”isä viipyy”. koilemista. Hän näki myös lui luonnostaan myös lasten huonommin kävi karjalaisil- Odotus oli turhaa, koska isä paljon vaivaa kuljettaessaan tehtäviin. Sienet suolattiin ja le sotaorvoille, jotka isän li- JOUKO HALMEKOSKI viipyy edelleen sillä tiellään. sisartani ja minua polkupyö- puolukat survottiin omiin tii- säksi menettivät myös kotin- Selvittämättömäksi arvoituk- rällä pitkän metsätaipaleen nuihinsa talven varalle. Muis- sa. Käsitykseni mukaan talvi- seksi on jäänyt, missä hänen takaa pieneen kyläkirkkoom- tan, kuinka ainakin kerran sota, vaikka veikin isäni, oli maalliset jäännöksensä ovat me. Tästä isän jättämästä kävimme eräästä talosta li- käytävä. Jos olisimme alis- saaneet viimeisen leposijan- rukousperinnöstä olen myö- han kerjuulla, niin kuin äiti sa. Minun lisäkseni isää jäi- hemmissä elämäni vaiheissa asian ilmaisi. Sodan aikana vät kaipaamaan äiti ja pik- saanut useasti voimaa, kun ihmiset auttoivat ja tukivat kusiskoni. Asuimme syrjä- vaikeudet ovat ajoittain tun- toisiaan, kun lehmämmekin 4%!44%2)+%6¯44¯ kylällä velkaisessa mökissä. tuneet ylivoimaisilta. sitten kuoli. Kyläläiset ke- Elannon apua saimme leh- Kuin aavistaen kohtalon- räsivät rahaa uuden ostami- mästä ja perunamaasta. sa isä vähän ennen kaatu- seen. Puuttuva osa lainattiin KOMEDIA Talvisota yllätti kansam- mistaan kirjoitti myös tädil- pankista. Velkakirja lehmän me ja aiheutti suunnatonta leni pyytäen häntä osaltaan ostoa varten saadusta lainas- SUOMALAINEN hätää sekä mittaamattomia huolehtimaan orvoiksi jäävis- ta on edelleen tallessa. kärsimyksiä tuhansille suo- tä lapsista. Samassa kirjeessä Saimme monenlaista malaisille. Epätietoisuuden hän toteaa mm. ”Et sinä Sirk- apua: Setämme auttoi mo- tuska raastoi äidin mieltä, ka voi käsittää, miltä tuntuu nissa ”miesten töissä”, kylä- toivon ja epätoivon vaihdel- jättää koti ja rakkaat omaiset läiset niittivät heiniä talkoilla lessa, kun kirjeiden tulo rin- sinne. Lapsia kohtaan tääl- niityiltä, äidin serkut keräsi- tamalta loppui. Sotilaspii- lä tuntee kaikkein suurinta vät ja pilkkoivat polttopuita. (OPEAKUU MUSIIKKITEATTERIKILPAILUNVOITTAJA /HJAUS+IMMO+AHRA rin kuolinviesti saatiin vasta sääliä, jos he jäävät orvoiksi Talkoohenki ja inhimilliset kuukauden kuluttua sodan jo niin pieninä. Jos Mirjami- tunteet olivat voimavaroja, päättymisestä. Kirkkoherran kin menee uusiin naimisiin, joiden avulla kotirintamal- kirje kaatumisesta tuli vielä- niin varmaa on, että ei niiden la selvittiin sodan aikana ja kin myöhemmin — isä oli jo tuleva isä voi suhtautua kos- sen jälkeen. Suomen naiset ja ehditty siunata kadonneena kaan niihin oman isän hellyy- lapset ylsivät mitä vaativim- sankarihautaan. dellä.” piin suorituksiin. Leskiäite- Viimeisessä kirjeessään Rintamalta tulleis- jä koeteltiin kaksin verroin ja kotiin hän sanoo mm. ”Koe- sa kirjeissä isä kantaa huol- enemmän, kun heidän täytyi SEITSEMÄN ENOA ta nyt kasvattaa Joukosta oita perheensä toimeentulosta surunsa lisäksi yksin vastata +IRJ*UKKA0ARKKINEN /HJAUS*UHA-ALMIVAARA kein tottelevainen poika, ei ja muustakin pärjäämises- elämän jatkumiseen liittyvis- %NSI ILTA sitä pienistä tarvi komentaa tä enemmän kuin itsestään. tä asioista. Oman äitini koh- mutta sitten kun sanoo, niin Kirjeistä huokuu selvä tietoi- talona oli lisäksi viettää elä- sen on se uskottava. Iltaruko- suus siitä, että hän ei palaa mänsä viimeiset kuusi vuot- 9Vc^Za@Vio/ ukset sille on opetettava niin kotiin. Ilmeisesti tämän johta halvaantuneena sairaalan pian kun se vaan ne ymmär- dosta äiti saa toimintaohjeita vuodepotilaana. tää, sillä se on niin kaunis myös sille ajalle, jolloin isää Sotaorpous on jättä- ,IPUT 2YHMËT tapa ja se tuottaa lapsille jon- ei enää ole. nyt minuunkin omat jälken- ,IPPUPISTE EMIN PVM kinlaisen vakaumuksen.” Ihmetellä täytyy, miten sä. Leimauduimme sisare- %SITTELYTJALIPUTWWWLAHDENKAUPUNGINTEATTERIl 553)%3)4%9¾4¯0¯)6¯¯0 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 45 ”Oi, kallis Suomenmaa”

Oi kallis Suomenmaa on marssihymni, jolla on saatettu haudan lepoon niin tasavallan presidenttejä kuin suunnaton määrä sotiemme sankarivainajia.

Laulun syntyvaiheista Muistelmissaan Heikki Kle- metti kertoo, miten sysäyk- sen Oi, kallis Suomenmaa -laulun syntymiselle antoi puolustusvoimien ylikapel- lun esittämisen kieltämistä senä oli, että laulua ei voitu Laulun lopussa: Kerrataan limestari Alexei Apostol kirkossa, mutta kun kuultiin, ottaa ohjelmaan. — Päätös- viimeisen säkeistön sanoil- (1866—1927). että takana oli tasavallan pre- tä ei perusteltu. Kuitenkin la alusta Fine-kohtaan saak- Vapaussodan jälkeen syn- sidentin toivomus, vastalau- paljon myöhemmin Klemetti ka. Heikki Klemetin johtama tyi lukuisia joukko-osasto- seet vaikenivat. Niinpä laulu sai vahvistuksen liikkuneil- Suomen Laulun Mieskuoro ja ja niiden musiikki piti jär- vakiintui siihen asemaan, jos- le huhuille, että Robert Ka- laulaa sen äänilevyllä (Ode- jestää. Tätä varten asetettiin densi sitä hieman, jotta ko- sa se sittemmin on ollut. So- janus piti laulun musiikkia on PLD 10) noiden ohjeiden toimikunta, johon kuuluivat konaisuus tyydyttäisi. Kap- tiemme sankarivainajat aina heikkona ja Ilmari Krohn mukaisesti, eli laulun molem- kenraali Freyman, eversti paleen tonaalisen luonteen ylipäällikköään myöten on tekstiä sopimattomana, kos- mat säkeistöt alusta loppuun Stenius, professori Melartin mukaisesti Klemetti soinnut- saatettu haudan lepoon tällä ka siinä palvontaisesti koros- ja sitten viimeinen säkeistö ja ylikapellimestari Apostol. ti marssin yksinkertaisesti. musiikilla ja näillä sanoilla. tetaan sellaista käsitettä kuin fine-kohtaan saakka. Mies- Viimeksi mainittu oli hank- Laulu on siis tehty Apostolin Presidentti Relanderin toi- ”synnyinmaa” ja sitä ”emo- kuoro Finlandia esittää ää- keen varsinainen vetäjä. Hän tilauksesta, ensin musiikki ja vomuksesta se laulettiin hä- na, jonka helmaan sankari nilevyllään (HMV, Lontoo vieraili toistuvasti Klemetin myöhemmin, nekin Aposto- nen hautaustoimituksessaan, nukahtaa”, vaikka tällaisen 14.4.1939) laulun täsmälleen luona pyytämässä milloin lin pyynnöstä, sanat. samoin Kyösti Kallion toivo- palvonnan ainoana kohteena samalla tavalla, joten sen täy- millekin joukko-osastolle so- muksesta Helsingin Tuomio- tuli olla Vapahtajamme, Jee- tyy olla ainoa oikea esitysta- pivaa marssia. Etenkin suo- Laulun tulo julkisuuteen kirkossa hänen muistojuma- sus Kristus. pa. Kuitenkin nykyään kaik- malaisen kansanmarssin aihe Klemetin muistaman mu- lanpalveluksessaan, ja myö- ki kuorot laulavat: 1. säkeistö oli toiveista päällimmäisenä. kaan laulun esitti ensimmäi- hemmin sen sävelin saatettiin Laulun alkuperäinen ja alusta loppuun ja viimeinen Tältä pohjalta marsseja al- senä maisteri Jalo Lahden- viimeiselle matkalle J.K. Paa- oikea esitystapa säkeistö fine-kohtaan saak- koikin syntyä ja yksi niistä oli suon (1882—1973) johtama sikivi ja Urho Kekkonen. Laulu-Miehet julkaisi lau- ka. Olisi kohtuullista palata juuri Oi, kallis Suomenmaa. Lapuan sekakuoro. Mies- lun kokoelmassaan Laulu- alkuperäiseen esitystapaan. Alkujaan se oli kansanmars- kuoromuotonsa laulu sai, Laulun muista vaiheista Miesten lauluja II (Kansan- sin nimisenä painettu Suo- kun Heikki Klemetti sovitti Helsingissä suunniteltiin vuo- marssin muodostelma, Lau- UOLEVI LASSANDER men kansan sävelmiin. Se sen Laulu-Miehille, joka esit- den 1931 laulujuhlia. Eräässä lumiehille sovittanut Heikki oli siinä muodossaan omitui- ti sen ensi kerran 8.4.1930. kokouksessa tuli esille tämän Klemetti). Painetussa nuo- sen muotopuoli, vähemmän Presidentti Relanderin toivo- laulun ottaminen mieskuo- tissa on kolme viitettä esit- viehättävä sinään, ”mutta muksesta laulu esitettiin itse- rojen ohjelmaan. Klemetti täjiä varten. Tempomerkin- mielestäni siinä oli ainesta”, näisyysjumalanpalveluksessa totesi olevansa jäävi asiasta tänä: Hymninä, ei marssina, kuten Klemetti on kertonut. Tuomiokirkossa Helsingiss ä . päätettäessä ja poistui ko- Fine-merkinnän yhteydessä: Hän muokkasi sen rakennet- Siinä vaiheessa muutamat kouksesta. Vihdoin hänet Viimeisen säkeistön loppu ta luonnollisemmaksi ja täy- kirkkomuusikot esittivät lau- kutsuttiin sisään, ja päätök- hieman hitaammin ja dim.

Suomen Sotaveteraaniliiton arkisto siirrettiin viime kesänä Korkeavuorenkadulta Kan- sallisarkistoon ja järjestettiin syksyn aikana. Helmikuussa allekirjoitettiin talletusso- pimus, jonka allekirjoittivat oik. Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva, yksikön johtaja Jussi Kuusanmäki, puheenjohtaja Aarno Lampi ja toiminnanjohtaja Jaakko Val- ve. Sotaveteraaniliiton arkiston järjesti filosofian maisteri Kari Määttänen. 46 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 Sosiaalineuvojat valmiina töihin

osiaalineuvojahan- kainen kiteytti neuvojien tar- desta kuvasi oman työnsä ta- ke käynnistyi vuoden peen kertomalla oman työnsä voitteeksi juuri veteraanien Salusta viiden sotavete- lisääntyvän järjestötyön erityisaseman säilyttämisen raanipiirin alueella sotave- haasteissa. Hän piti tärkeänä kuntien yleisessä vanhusten- teraanien neuvontapalvelu- neuvontapalvelun aloittamis- huollossa. Hänen mielestään na. Mukana olevat piirit ovat ta ja korosti tiedon ja taidon tarvitaan henkilöitä, jot- Kanta-Häme, Kymenlaakso, tarvetta sosiaali- ja tervey- ka toimivat ammattitaitoisi- Lahti, Pohjois-Karjala ja Uu- denhuollon asioissa sekä mo- na yhdyshenkilöinä kuntiin, simaa. Nämä piirit ilmaisivat nipuolisen yhteistyön merki- kuntoutuslaitoksiin, seura- halukkuutensa lähteä jo ensi- tystä tuettaessa veteraanien kuntiin ja muihin yhteistyö- vaiheessa mukaan yhteiseen kotona selviytymistä. tahoihin keskusteltaessa vete- toimintaa. Neuvontapalvelun Kunnilla on erilainen val- raanietuuksia koskevista ky- henkilöillä on monipuolinen mius ja tahto vastata veteraa- symyksistä. sosiaali- ja terveydenhuollon nien sosiaali- ja terveyspalve- Veteraanien ikääntyessä asiantuntemus, joten he omal- luiden muuttuviin tarpeisiin. tarvitaan monipuolista tuki- Irja Räty: Eläkkeellä ole- Raili Mankki: Eläkkeellä ta osaltaan tuovat lisää asian- Veteraanien yhdenvertaisuu- henkilöiden apua ja nyt käyn- va ylihoitaja ja terveyden- oleva terveydenhoitaja ja yli- tuntemusta piirien ja yhdistys- den vuoksi on varmistettava, nistyneellä toiminnalla luo- huollon opettaja. Hän on ol- hoitaja Tuusulasta. Hänel- ten käyttöön. että mm. kuntoutusta toteu- daan uusia työmuotoja. So- lut vuodesta 1987 mukana lä on useita kunnallisia luot- Liitto järjestää kaksi ker- tetaan niin, että siihen va- siaalineuvojien työ perustuu Pohjois-Karjalan sotavete- tamustehtäviä, mutta oman taa vuodessa koulutus- ja tie- ratut määrärahat käytetään vapaaehtoisuuteen. He eivät raanityössä. työelämänsä kautta tulleen dotustilaisuuden neuvojille. toimintakyvystä ja asuinpai- siis ole työsuhteessa liittoon kiinnostuksen vuoksi hän Ensimmäinen koulutuspäivä kasta riippumatta mahdolli- eikä piireihin. Heille korva- paneutuu nyt myös veteraa- oli tammikuussa. Kymenlaak- simman tarkoituksenmukai- taan työstä aiheutuneita ku- nityöhön. son Sotaveteraanipiirin toi- sesti. luja, kuten matka- ja puhelin- minnanjohtaja Toivo Harti- Erkki Hokkanen, Lah- kuluja.

Ei kysyvä tieltä eksy – mutta mistä kysyä?

lämme keskellä tie- taa todella tarvitaan. Ja tar- palvelu: kuntien omat palve- don tulvaa ja samal- vitaan nimenomaan sellaista lut keskittyvät yhä enemmän Ela epätietoisuuden neuvontaa, jossa on aikaa ja paljon apua tarvitsevien vallassa. Näin ainakin itse halua paneutua iäkkään ih- ikäihmisten auttamiseen. voisin määritellä tämänhet- misen elämäntilanteeseen. Jos iäkäs asiakas tarvitsee kisen tilanteen. Samanlaisia Hänen lisäkseen erilaista apua kotinsa siivoukseen, Erkki Hokkanen: Sosi- tuntoja on ihmisillä aivan neuvontaa ja apua tarvitse- hän saa tätä apua yhä har- aalineuvos, jäänyt eläkkeel- iästä riippumatta. Nuorten vat hyvin usein myös omai- vemmin kunnan kotipalve- le Lahden kaupungin sosi- ja iäkkäämpien välillä on set ja muut läheiset. Tosiasia lulta. Tarjolla on kuitenkin aali- ja terveysviraston so- Maarit Lempinen: Hän kuitenkin se ero, että nuo- näet on, että meidän eläke- monenlaista yksityistä hoiva- siaalipäällikön virasta noin on aikaisemmin työskennel- rempi väki on tottunut pie- , ja palvelujärjestelmämme , koti- ja siivouspalvelua. Sii- vuosi sitten. Monista muista lyt Hämeenlinnan kaupun- nestä pitäen käyttämään on erittäin monimutkainen. tähän voi valita tarpeensa ja arvostamistaan järjestöjen gin kehittämis- ja hallinto- erilaisia ”teknisiä” tiedon- Parhaimmillaan asiat hoitu- kukkaronsa mukaan. Asias- ja vapaaehtoistyön haasteista palveluiden toimialalla. Nyt lähteitä kuten internettiä ja vat nopeasti: pahimmillaan sa on kuitenkin ikäihmisen huolimatta hän panostaa nyt hän toimii Hämeenlinnan ns. automaattisia puhelinpal- aikaa tärvääntyy kohtuutto- kannalta yksi suuri ongel- sotaveteraanityöhön. – Vanajan Sotaveteraanien veluita. masti. Vaikka niin kunnat, ma: mistä tietää, mikä näistä toimistosihteerinä. Kiinnos- Minkälaista neuvontaa ja eläkelaitokset kuin monet palveluntarjoajista on todella tus veteraanityöhön sai hä- ohjausta ikäihminen sitten järjestötkin ovat julkaisseet luotettava. erittäin tärkeitä arjen selviy- net lähtemään mukaan myös arkipäivässään tarvitsee. Jos ja jakaneet palveluoppaita Vanhustyön keskusliitto tymisessä. Taas on ollut neu- neuvontapalveluun. sen tiivistäisi, niin voisi var- ja tiedotteita, eivät nämä lä- on muutaman vuoden ajan vonnan ja ohjauksen paikka maan todeta: yhden luotetta- heskään aina ole käsillä juu- hoitanut sotainvalidien ja ve- – ja joskus myös erilaisten van ihmisen tai ainakin yh- ri silloin, kun neuvon tarve teraanien asuntojen korjaus- valitusten tekemisen aihetta. den neuvontapaikan. Tähän on suurin. neuvontatoimintaa. Sen yh- Tätä taustaa vasten aja- tarpeeseen veteraani- ja so- Ikäihmisten neuvonnan teydessä on myös törmätty tellen Sotaveteraaniliiton so- tainvalidijärjestöt ovat kii- ja ohjauksen tarve mitä il- jos jonkinlaisiin tilanteisiin. siaalineuvojahanke tulee to- tettävästi ryhtyneet vastaa- meisimmin lisääntyy jatku- Pääsääntö on se, että asiat delliseen tarpeeseen. Omat maan. Arkielämässä tarvi- vasti. Varsin suuri syy tä- ovat sujuneet hyvin, mutta neuvojat tuntevat veteraani- taan esimerkiksi tietoa siitä, hän on juuri edellä todettu ongelmiakin on tullut esille. en elämää ja osaavat arvioi- mistä ja mihin hintaan saa kuntien toiminnan erilaisuus Aivan oma lukunsa on ollut da myös erilaisten palvelui- siivous- tai kotiapua, miten sekä aivan omana alueenaan vammaispalvelulain mukais- den soveltuvuutta. Ja ennen- ja millä hinnalla kunnostaa eläkkeisiin ja yleensä sosi- ten etuuksien myöntäminen kaikkea: sosiaalineuvoja on koti paremmin omiin tarpei- aaliturvaetuuksiin liittyvät ikäihmisille. todella ihkaelävä ihminen. siin soveltuvaksi, mistä löy- kysymykset. Omaishoitaji- Keskusliiton kuntoutus- Vastaajana ei ole automaat- tää luotettava lääkäri, keen tilanne on yksi sellainen hankkeissa on noussut on- ti, joka kehoittaa painamaan hen ottaa yhteyttä erilaisissa erityiskysymys, jossa todel- gelmaksi kuljetuspalvelujen numeroa 1 silloin ja numeroa Matti Helin: Eläkkeellä ongelmissa. On aika onne- la tarvitaan aktiivista neu- saamisen hankaluus ja tul- 2 tällöin tai vaihtoehtoisesti vuoden verran ollut sisätau- tonta, jos joka asiaa joutuu vontaa. kintojen kirjavuus eri puo- palaamaan valikkoon valit- tien erikoislääkäri Haminas- erikseen selvittelemään ja Sosiaali- ja terveyspal- lilla maata. Miksi näin, sil- semalla numeron 9. ta. Hyvän ja luotettavan ys- kahlaamaan lävitse puhelin- veluiden puolelle on viimei- lä ihmisen omatoimisuutta tävän kanssa käydyn keskus- luetteloa. simmän kymmenen vuoden tukeva koti ja mahdollisuus PIRKKO KARJALAINEN telun jälkeen mielenkiinto toiminnanjohtaja Omassa työssäni olen aikana tullut sankoin jou- liikkua kodistaan asioille tai heräsi sotaveteraaniasioiden Vanhustyön keskusliitto ry. kohdannut hyvin konkreet- koin erilaisia uusia toimijoi- vaikkapa erilaiseen virkis- hoitamiseen. tisestikin sen, että neuvonta. Tästä esimerkkinä koti- tystoimintaan ovat kuitenkin 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 47

Fysioterapia palveluja Sotaveteraaneille

RAUMA Fysioterapia Kärkkäinen Tampereen Kuntohoito Ky Pratikankuja 4 B, puh. 09-250 9898 Fysioterapeutti Seija Lehtoranta Fysikaalinen Sammonkatu 24 C, puh. 03-255 3325 Hoitolaitos Kuntotaito Oy Tohkantie 8, 27100 Eurajoki, puh, 02-868 3270 PALOKKA Sahamäentie 26, Lappi, puh. 02-826 1717 Kalliokatu 2, Rauma, puh 02-825 1551 Tampereen Liikekeskus, 29100 Luvia, puh 02-558 1450 Kuntouttamislaitos Oy Palokan Fysioterapia (Polioinvalidit ry) SAVITAIPALE Kyttälänkatu 5 (katutaso), 33100 Tampere Olavintie 1, puh. 014-677 777 puh. 03-3142 5800 www.tampereenkuntouttamislaitos.fi PELLO Fysikaalinen Hoitolaitos Savikunto Oy Pellon Fysikaalinen Peltoinlahdentie 11, puh. 05-416 0990 Fysioterapeutti Virpi Reijonen www.savikunto.info - Kotikäyntejä Hoitolaitos Oy -”Helpotusta hoitotyöhön” elv Heli Järnström, ft Jari Rundgren - Koulutusta Yksityislääkärin vastaanotto SEINÄJOKI puh. 040-514 8860 Kunnantie 2, 95700 Pello, puh. 016-513 066

PIEKSÄMÄKI SEINÄJOEN TORNIO TYÖTERVEYSKESKUS OY Pieksämäen Fysikaalinen FYSIOTERAPIA Tornion Fysioterapia Hoitolaitos Ky Kauppakatu 30 Puh. 06-420 2500 Aija Junes 60100 Seinäjoki Fys. 06-420 2524 Puutarhakatu 5 A 15, puh. 016-481 824 Savontie 12, 76100 Pieksämäki www.seinajoentyoterveyskeskus.fi Fax 06-414 1650 puh. 015-482 940 TURKU Fysikaalinen Hoitolaitos Tuula Koivusaari Oy Clinisport Fysioterapia Ammattikoulunkatu 2, 60100 Seinäjoki Verkatehtaankatu 4, puh. 02-415 7150 Tallikatu 7, 76100 Pieksämäki puh. 06-414 0283 Puh. 015-616 661 Vastaanotto myös Jalasjärvellä, www.uuskunto.fi Jalastie 4, puh. 06-456 1299 VIHTI PORI SILTAKYLÄ Fysioterapeutti Tuija Tähkälä Jokikunnantie 90, puh. 09-224 7204 Porin Diakonialaitoksen Fysikaalinen Hoitolaitos Fysikaalinen Hoitolaitos VILPPULA Yrjönkatu 23, 28100 Pori Pyhtään Kuntokeskus Ajantilaus puh. 02-624 2266 Motellikuja 1, puh. 05-343 1020 Tervetuloa! Vilppulan Fysio Oy SIMPELE Kaarikatu 5, puh. 03-471 3288 Fysikaalinen Hoitolaitos Valpio & Paasiaho Simpeleen Fysikaalinen VIROLAHTI Harry Gullichsenintie 14, 28800 Pori puh. 02-648 2400 Hoitolaitos & Kuntokulma Juhana Herttuankatu 17, 28100 Pori Fysioterapeutti MIRJA RÄTY Fysikaalinen Hoitolaitos puh. 02-641 3550 Lakkakuja 1 C 13, 56800 Simpele puh. 05-437 1084 Kaakon Kuntohoito Oy PORVOO Reemiläntie 2, 49900 Virolahti puh. 05-347 1630 SOTKAMO Fysiopiste YLÄNE Rihkamakatu 10, puh. 019-584 915 Sotkamon Fysioterapia Tor ikatu 8, 88600 Sotkamo Yläneen Kuntoutus puh. 08-666 1266 OMT-fysioterapeutti ARTO JOKELA ¥ akupunktiot Fysio Porvoo Vodder-lymfaterapeutti/työfysioterapeutti SATU TIKKINEN Fysioterapeutti Agneta Meyer TAMPERE Koulutie, Palvelutalo, 21900 Yläne Mannerheiminkatu 16, 06100 Porvoo puh. 02-256 3875 Puh. 019-583 808 ÄHTÄRI PYHÄJOKI Aktiivi-Fysioterapia Oy Hervanta, p. 03-285 2740 Härmälä, p. 03-266 0979 Fysikaalinen Hoitolaitos Pyhäjoen Fysioterapia Kaukjärvi, p. 03-363 6205 Pyynikki, p. 03-222 3787 Tapani Kumpula Ky ja T:mi Jumppa-Jussi Tesoma, p. 03-345 0650 Tullintorin alue, p. 03-222 3789 Ostolantie 15 B 1, puh. 06-533 1490 Kuntatie 4, puh. 08-433 921 48 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 Suomen juutalaiset sotaveteraanit 25 vuotta

helmikuuta toimintansa 25- tia raamatusta. Juhlapuheen Livsonin ja varapuheenjohtaja vuotisjuhlaa Helsingin Juu- piti Helsingin Juutalaisen seu- Samuel Hirshovitsin Helsingin talaisen seurakunnan seura- rakunnan puheenjohtaja Gide- Sotaveteraanien puheenjohtaja kuntasalissa. Juhlapäivä alkoi on Bolotowsky, joka käsitteli Eero Karkola, toiminnanjohta- seppeleen laskulla Sankari- laajassa puheessaan Suomen jat Jaakko Valve ja Seppo Eiho ristille ja Suomen marsalkka juutalaisten osallistumista vii- saivat vastaanottaa veljespiirin Mannerheimin haudalle Hie- me sotiimme, heidän uskol- viirin. Veljespiirin pitkäaikai- taniemessä. Tämän jälkeen lisuuttaan ja uhrivalmiuttaan selle sihteerille Harry Matsol- seurasi muistotilaisuus ja sep- taistella Suomen puolesta sekä le ojennettiin sotaveteraanien peleen lasku Helsingin Juuta- heidän mukanaoloaan sodan ansioristi. Kultainen ansio- laisen seurakunnan hautaus- jälkeisen Suomen talouden ra- merkki ojennettiin Abi Kaga- maan sankarihaudalle, vete- kentamisessa. Puheenjohtaja nille sekä hopeiset ansiomerkit raanilehdon muistokivelle ja Bolotowskylle ojennettiin kii- Tevje Kaganille, Isak Manue- edesmenneitten puheenjohta- tokseksi veljespiirin viiri. lille, Boris Rubanowitschille Valtiosihteeri Risto Volanen kättelee ja onnittelee veljes- jien haudoille. Valtiosihteeri Risto Vola- ja Samuel Skurnikille. Marcus piirin sihteeri Harry Matsoa 25 vuoden toiminnasta. Muistotilaisuuden ja seppe- nen esitti valtioneuvoston ja Weinille myönnetty hopeinen Kuva: Ulla Kampman leen laskun jälkeen oli vuoros- pääministerin tervehdyksen ansiomerkki toimitetaan hä- iime sotiimme osallis- kaan antanut taloudellista tu- sa juhlavastaanotto ja 25-vuo- juhlivalle veljespiirille. Tämän nelle myöhemmin. Tilaisuus tui 300 juutalaissyn- kea jäsenilleen sekä auttanut tisjuhla seurakunnan tiloissa. jälkeen seurasi palkitsemiset. päättyi yhteisesti laulettuun Vtyistä sotilasta, joista sairaita ja muun avun tarpees- Juhlivaa yhteisöä onnittelivat Veljespiiri kutsui kunniajäse- Maamme-lauluun. kaatui 23. Vuonna 1979 aloitti sa olevia jäseniään. Veljespii- muun muassa Suomen val- nekseen puheenjohtaja Aron toimintansa Helsingin Sotave- rillä on ollut tiiviit yhteyden tio, Puolustusvoimat, Suomen teraanit ry:n yhteydessä veljes- emoyhdistykseen Helsingin Sotaveteraaniliitto ja Helsin- piiri Suomen juutalaiset sota- Sotaveteraaneihin, Helsingin gin Seudun Sotaveteraanipiiri veteraanit. Veljespiirin tehtä- Seudun Sotaveteraanipiiriin ja sekä Suomen Juutalainen seu- vänä on koota yhteen Suomen liittoon. Erittäin läheiset suh- rakunta sekä lukuisat muut yh- sodissa 1939-1945 taistelleet teet veljespiirillä on Helsingin teisöt ja yksityiset henkilöt. juutalaiset sotaveteraanit sekä Juutalaiseen seurakuntaan, 25-vuotisjuhlan aloitti juu- ylläpitää heidän keskuudes- jonka tiloissa kaikki veljespii- talainen laulukuoro Hazamir, saan syntynyttä yhteenkuulu- rin tilaisuudet on järjestetty. johtajanaan Eva Jacob laula- vuutta ja isänmaallista hen- Veljespiirin esityksestä Helsin- malla Jean Sibeliuksen Finlan- keä. gin Juutalainen seurakunta pe- dian ja juutalaisen laulun Alle Veljespiirin toiminta on ku- rusti juutalaisten uudelle hau- brider. Tervehdyssanat lau- luneiden vuosien aikana ollut tausmaalle veteraanilehdon. sui veljespiirin puheenjohtaja monipuolista ja aktiivista. Se Suomen juutalaiset sotave- Aron Livson. Professori Seela Harry Matso kiittää puheenjohtaja Gideon Bolotowskyä on mahdollisuuksiensa mu- teraanit viettivät 15. päivänä Sella lausui vaikuttavasti koh- Kuva: Ulla Kampman Kokoonnutaan

Sundbladin pataljoonan (I/JR 46) aseveljet, ko- tokuljetus Suomalaiselle Klubille, os. Kansakoulu- *** koonnumme yhteiseen lounastilaisuuteen ke kuja 3, Helsinki. Kokoontuminen ja lounas Klubilla 17.3.2004 klo.12. Helsingissä, Museokatu 10, klo. 14. Tumma puku ja suuret kunniamerkit. RUK 51 kokoontuu Helsingissä perinteiseen vuo- Ostrobotnian juhlakerroksessa. Lounas 15 euroa. Osallistumisilmoitukset 17.5. mennessä sitapaamiseen ja lounaalle ravintola Perhoon Per- Ilmoittautumiset 10.3.2004 mennessä. Erkki Ailio, puh. (09) 587 5250 honkatu 11, su 4.4. klo 13. Toivotaan tumman pu- Eero Kantola, puh. (09)599 879 Ohjaajantie 34 F, 00410 Helsinki vun ja kunniamerkkien käyttöä. Sydämellisesti Kalasääksintie 4 F, 02620 Espoo Antti Suviranta, puh. (09) 654 661 tervetulleita ovat myös puolisosi, seuralaisesi tai Lauri Oksanen, puh. (09) 786 312 Vuorimiehenkatu 19 A 8, 00140 Helsinki avustajasi, samoin ja erityisesti yksin jääneet puo- Hiihtomäentie 42, 00800 Helsinki Eero Vartiainen, puh. (09) 4122 014 lisot. Tapaamisiin. Matti Koivulainen, puh. (09) 566 3903 Länsitie 11, 02160 Espoo. Ilmoittautumiset viimeistään 21.3 Norokuja 4 C, 01600 Vantaa Håkan Henriksson, puh. (09) 483 825 *** Heikki Jalkanen, puh. (09) 412 2527 *** Simo Vihinen, puh. (09) 684 7539. 11 divisioonan ( Kiila) aseveljet ja sisaret seuralai- Arvoisa Veteraani, matka Vuosalmelle. sineen kokoontuvat perinteiselle vuosilounaalle pe *** Teemme 11 – 13.6. matkan Vuosalmelle. 26.3. klo. 12. Helsingissä Katajanokan Kasinolla, Tervetuloa entisille taistelupaikoille. Karimo salissa, Laivastokatu 1. RUK 44 ja 45 1. ja 2. sotakurssit. Kurssilounas ra- Oppaina Pauli Kuparinen ja Markku Lääveri. Ilmoittautumiset 20.3. mennessä osoitteeseen vintola Ostrobotnian juhlakerroksessa Helsingissä Vuosalmi oli kotikylämme. Juho Hirvonen, Vanamonkuja 1 D 105 pe 12.3. klo. 12. Tiedustelut: Pauli Kuparinen, puh. (03) 753 1242 tai 01350 Vantaa 35, puh. (09) 876029. Kurssiveli, DI Rolf Lutz esitelmöi ”Talvisota joulu- 040 – 552 0761, vastaava Nastolan Matkatoimisto. kuussa 1939 Taipaleenjoella”. Minulta saa myös Vuosalmen karttaa, joka on ne- *** Ennakkoilmoittautumiset livärinen. Talot on numeroitu ja omistajien nimet Heikki Arasto, puh. (09) 412 5760 vuodelta 1939. Tammitykistö Pentti Poukka, puh. (09) 441 158. Ravintola Tekniskasta ( Eerikinkatu 2, Helsinki) PAULI KUPARINEN on huhtikuun kolmanneksi perjantaiksi 16.4. klo. 12. alkaen varattu kabinetti *** *** TAMMITYKISTÖN VELJILLE. Ilmoittautuminen suoraan ravintolaan III / KTR 7 Patteriston veteraanit seuralaisineen UK-58 60-vuotiskokoontuminen 26.5. Puh.(09) 640 497 viimeistään huhtikuun ensim- kokoontuvat ti 11.5. klo. 13. Ostrobotnialle, Museo- Järjestäydymme Hietaniemen hautuumaalle san- mäisellä viikolla. katu 10, Helsinki. karihaudoilla käyntiä varten klo.13, josta linja-au- Björn Immosen pyynnöstä NIILO VOIPIO Perinteisen kevätlounaan yhteydessä kuullaan 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 49

Ostrobotniasta jääkäriliikkeen tukikohtana. majoitus 2-hh + hot.rek.maks, puolihoito, kenttä- *** Stadin Peeston (II / KTR 7) aseveljet tervetul- lounas + kenttäkahvit. leet. Ilmoittautumiset 31.3. mennessä kirjeellä, jossa Jääkäriprikaatin killan bussimatkat 2004 Arkiasu (tammenlehvä). passikopio sekä osoite ja osoitteella Pentti Honka, Ilmoittautuminen hyvissä ajoin, viimeistään 7.5. Hippoksentie 33 M 223, 20520 Turku, puh. (02) 236 17.-20.6. Kuolan kierros: Rovaniemi-Kirkkonie- mennessä, mieluusti postikortilla os. 2079. mi. Petsamo-Murmansk-Kantalahti-Salla-Rova- Heldán, 4. linja 4 C, 00530 Helsinki, puh. (09) 716 Maksu 30.4. mennessä tilille: JR6 aseveljet niemi. Historia Ilkka Karonen 970 tai puh. (09) 283 910 (Talvela) ja puh. (03) 616 TOP 571070-5699599. Suosittelemme matkalle 30.6.-3.7. Juhlamatka Ihantalaan ja Kannaksen 2125 (Tyry). henk.koht. matkavakuutuksen ottamista hyvissä koukkaus: Sodankylä-Lappeenranta-Viipuri-Teri- ajoin ennen lähtöä. Emme vastaa Venäjällä mah- joki-Äyräpää-Ihantala-Lappeenranta-Sodankylä. *** dollisesti tapahtuvista muutoksista. Historia Yrjö Peltola. Muistojuhlassa kunniamerkit. 5.-7.7. Karjalan kylät: Rovaniemi-Kajaani-Vuok- RUK 50 Juhlan ohjelma jaetaan bussissa matkalla. kiniemi-Uhtua-Jyskyjärvi-Kostamus-Kajaani- Kurssikokous to 22.4. Kokous pidetään Helsingissä Roi. Historia Yrjö Peltola, Ilkka Karonen Suomalaisella Klubilla, Kansakoulunkuja 3, alkaen JR 6:n PERINNETOIMIKUNTA 2.-6.8. Eteläkuola-Solovetsk-Viena: Rovaniemi- klo 12.30 kurssilounaalla. Salla-Kantalahti-Kemi-Solovetsk-Jyskyjärvi-Kos- Ilmoittautumiset 16.4. mennessä: *** tamus-Kajaani-Rovaniemi. Historia Teuvo Saha- Kalle Koistinen, puh. (09) 854 1506 rinen. Aimo Autio, puh. (09) 693 2579 Jv.Koul.K.22:n aseveljien 60-v. tapaaminen Viro- Matkoista tarkemmin seuraavassa numerossa Lyly Vehanen, puh. (02) 235 6363 lahden Ravijoella Harjun maatalouden oppimis- 21.04. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Keijo Haapa- Kunnioittaen RUK 50:n puolesta keskuksessa 9–10.6. Mahdolliset tiedustelut ja il- la 040-517 1031 ja Pekka Heikkilä (016)613 822. moittautumiset 15.5. mennessä: JARL ENGBLOM Jussi Viitanen, *** LYLY VEHANE Hailikatu 7, 49400 Hamina, puh. 040-563 8201 Pentti Hinkkanen 21. Prikaatin perinneyhdistys ry *** Hämeentie 2 B 3, 13200 Hämeenlinna, puh. (03) 682 3462 tai 0400-300 705. 21.Prikaatin Perinneyhdistyksen järjestämänä ko- Internaatin miehet Valtion sisäoppilaitos, Nii- koonnumme 6.8. Ilomantsin Möhkössä Ilomantsin nisalo 1945—1947. Yhteisömme seuraava veljes- *** taistelujen 60-vuotispäivän viettoon. tapaaminen (avec) on Hämeenlinnassa 7—8.5. Kenttäjuhla alkaa kello 12. Osoitteistossamme on vielä noin 350 nimeä. Lähe- JR. 1:n veteraanit Karjalan kannakselle. JR 1:n Majoitusvarauksia voi tehdä Möhkön Rajakarta- tämme helmikuussa kirjekutsun, jos tuo kirje ei si- Perinnekilta ry järjestää matkan Kannakselle 8— nosta, puh. 0500-649 150 tai Lomakylä Möhkön nua tavoita, asia järjestyy, kun otat yhteyden Juha- 9.6. Karhumajoista (013) 844 180 perinneyhdistyksen ni Soilaan os. Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri, Matkareitti: 8.6. klo 7.00 alkaen Lahti—Kou- ennakkovarauksen perusteella. Tarkempi kutsu- Kalevankatu 24 b, 80100 Joensuu tai puh. 050-596 vola—Lappeenranta—Nuijamaa—Viipuri—Lem- tiedote huhti- tai toukokuun lehdissä ja jäsentie- 8421. — Puolustusvoimat ja Hämeenlinnan kau- paala—Terijoki. dotteessa. punki ovat mukana tapaamisemme järjestelyissä. 9.6. klo 9.00 Terijoki—Valkeasaari—Koivis- to—Viipuri—Nuijamaa—Lappeenranta—Kouvo- Järjestelytoimikunta. PERINNETOIMIKUNTA la—Lahti. Matkan hinta on 170 euroa / henkilö, joka sisäl- *** *** tää: kuljetuksen yo reitin mukaan (Puolakan Val- mismatkat Ky / Valkeala). Kevennetty matkalou- Satakunnan Sotaveteraanipiirin 38. vuosikokous JR 6:n muistelomatka Kannakselle 1—3.7. 60 vuot- nas molempina päivinä. Majoitus Terijoella Hotel- lauantaina 17.4. Kiukaisten Yhteiskoululla Kiukai- ta Ihantalan taisteluista. li Geliuksessa 2 hh:ssa (puolihoito). Ryhmäviisumi sissa Kaarinan turistibussilla. ja pakollinen venäläinen hoitokuluvakuutus (ei Ohjelma: 1.7. Lähtö klo 5.00 Aurakatu 2. Ajo Helsin- peruutusturvaa). Sotahistorian asiantuntijana evl. 11.00. Valtakirjojen tarkastus kiin, josta jatkamme Kiasman pysäkiltä (Postita- Pasi Kesseli Maanpuolustuskorkeakoululta. Mat- Kenttälounas ja kahvi lon edessä) klo 7.30 Lahden linja-autoasemalle. kan johtajan ohje, mikä postitetaan matkalle lähti- 12.00. Alkuohjelma Sieltä jatkamme klo 9.00 Vaalimaalle. Pidämme jöille viikolla 19. Hartaushetki tauon Vaalimaan Rajahovissa, jossa mahdollisuus Ilmoittautuminen: Sitovat ilmoittautumiset on Tervehdykset ruokailuun. Tauon jälkeen jatkamme klo 9.00 Vaa- tehtävä matkan johtajalle 15.4. mennessä. Paikko- Huomionosoitukset limaalle. Pidämme tauon Vaalimaan Rajahovissa, ja on rajoitetusti. Paikat tullaan täyttämään ilmoit- 13.00 Vuosikokoukset jossa mahdollisuus ruokailuun. Tauon jälkeen jat- tautumisjärjestyksessä. -samanaikaisesti naisten vuosikokous omassa ko- kamme rajanylityspaikoille ja kohti Viipuria. Sieltä Muistutamme, että matka on erityisesti tarkoi- koustilassa. edelleen Rautuun ja Metsäpirtin kautta Taipaleen- tettu JR 1:n veteraaneille, heidän lähiomaisilleen puh. (02) 633 6343 joelle Terenttilän kylän vasta-rannalle. Palaamme ja sukulaisilleen. Mutta myös muiden Jatkosodan fax. (02) 633 6300 takaisin Rautuun sieltä jatkamme Pietarin suun- joukkojen veteraanit ovat tervetulleita. email:[email protected] taan Lempaalaan. Edelleen vaihtoehtoisesti joko Tervetuloa joukolla mukaan! Siiranmäen kautta Kivennavalle tai Lempaalasta Matkan johtaja Jukka Vainio HALLITUS suoraan Valkeasaareen. Päivällinen ja yöpyminen puh. (05) 375 1377, gsm 040-514 0610 Terijoella. *** 2.7. Aamiaisen jälkeen lähdemme ajamaan reit- *** tiä Terijoki, Raivola, Kuuterselkä, Viipuri. Josta KYMENLAAKSO edelleen Ihantalaan missä osallistumme Ihantalan VIESTIKOELAITOKSEN KILTA RY taistelujen päättymisen 60-vuotisjuhlatilaisuuteen. Piirin talvipäivätapahtuma Virojoella 3.3.klo 10 Illaksi majoitumme Viipuriin hotelli Limonkaan, Päämajan Radiopataljoonan veteraanit kokoon- Ruokailumahdollisuus. jossa veljesillallinen. Päivän kuluessa sopivassa ti- tuvat lounaskokoukseen pe 12.3. klo. 13 Suomalai- Piirin pilkkikilpailut Haminan Tervasaaressa 8.3. lanteessa nautitaan kenttälounas. sella Klubilla, Kansakoulukuja 3. klo 10 Ilm. kilpailupaikalla klo 9.30 mennessä. 3.7. Aamiaisen jälkeen tutustumme nykyiseen Ilmoittautumiset 5.3. mennessä: Viipuriin ja etenkin siellä käytyjen vuonna –44 ta- Siiri Kylmänoja (09) 803 9695 Piirin vuosikokous Anjalankosken srk-keskus In- pahtuneiden ratkaisevien taisteluiden kulkuun. Reino Seilola (09) 827 3502 keroisissa 15.3. klo 13. Matkalle mukaan tulee myös sotahistorioitsija Risto Väänänen (09) 552 481 tai evp.ups., joka selvittää esim. Viipurin taisteluja. Lauri Lehtonen (09) 801 5783 Matkan hinta: 195,00 euroa / henkilö. Sisältää: sähköposti [email protected] Bussikuljetuksen, ryhmäviisumin + pak.hoitok.vak, 50 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 Sotaveteraaniliiton myymälä palvelee Käy talossa tai soita Helenalle puh. (09) 6126 2014. Myymälä on avoinna ma–pe klo 8.30–16.00 Sähköposti: helena.hornborg@sotaveteraaniliitto.ﬁ

14 31 Kävelykeppi Säänkestävä Tummansininen. Jääpiikillä ja ranne- kassi Tummansininen, lenkillä varustettu Tummansininen, kävelykeppi. Kahva- kotimaista laa- osa pyökkiä, varsi tua. Varustettu kestävää raminia. kolmella taskul- Sotaveteraanien kä- la ja kahdella sityönä valmistama. vetoketjulla. Tilatessasi ilmoita pituutesi. Mitat: 15x35x30 cm. Hinta 50 euroa 26C Hopeanhar- Hinta 12 euroa maa, vinoraitainen. Hinta 12 euroa

41 30 Lippusi uljuutta katson Kirjanmerkki Cd-levyllä monipuolinen kokoelma Hopeaa. isänmaallisia sävelmiä. Mukana myös Jorma Hynnisen laulama ”alkuperäinen” Hinta 16 euroa Veteraanin iltahuuto. Hinta 12 euroa 36 Kenttäpostia Tunnetuimmat sota-ajan laulut alkuperäisäänit- 42 Nahkalompakko teinä. Korkealaatuista kotimaista työtä. Hinta: cd-levy Kaksi kokoa. 6 euroa, kasetti Hinnat 30 ja 33 euroa 10 euroa

33 3 19 Arvolahja suku- Sotaveteraani- Jäsenmerkki polvelta toiselle. mitali Myös kannattajajäsenille. Kristallimalja ja Myös kannattaja- Hinta 6 euroa -maljakko jäsenille. Kotimaassa käsin Hinta 12 euroa hiotut. Maljan halkaisija 33 cm ja maljakon korkeus 23 cm. Molempiin on kaiverrettu liiton tunnus. Suunnittelija: Matti Okkolin. Hinta 140 euroa

38 Kääntövyö TILAUSKORTTI Nro...... kpl...... Suomen Sotaveteraaniliitto Nahkaa. Korkeavuorenkatu 41 A 7, Nro...... kpl...... Hinta 23 euroa 00130 HELSINKI Nro...... kpl...... Nimi (tekstaten): Nro...... kpl......

...... Nro...... kpl...... Nro...... kpl...... Lähiosoite: Nro...... kpl...... Nro...... kpl...... Postinumero ja -toimipaikka: Nro...... kpl...... Täytä ja postita oheinen tilauskuponki tai tilaa puhelimitse ...... Nro...... kpl...... 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 51

Aimokiito Oy Nordic Lan & TIBNOR OY Elsankuja 5 E, 02230 Espoo • puh. 881 1050, 0400-924 085 Wan Communication Oy Koskelontie 17 B, 02920 Espoo Pakettiautokuljetukset PL 128, 02631 Espoo, puh. 09-4243 55 55 puh. 020 355 155

SUN CHEMICAL Parketti J. Kähkönen Kortesmäentie 16, 02970 Espoo Pieni teollisuuskatu 2, 02920 Espoo Puh. 0400-405 208 Puh. 252 25300 Parkettityöt edullisesti takuutyönä

Oy Rymaco Ab

Biobe Oy Tilintarkastustoimisto Suvilahdenkatu 10 B, 00580 Helsinki varattu puh. 09-774 3270 Teppo Aarnio

Oy Helsinki Chartering Ab Insalko Oy Stratec Medical Oy Fabianinkatu 8, 00130 Helsinki • Puh. 09-6126 750

Helsingin Datavoice Oy kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta (KY)

Ylioppilaiden TYÖPAJAKATU 2 Terveydenhoitosäätiö Ifm Electronic Oy 00580 HELSINKI YTHS PL 4, 00441 Helsinki PUH. 09-478 06600 Töölönkatu 37 A, Helsinki puh. 09-7517 7700 Puh. 09-405 051 www.yths.fi

Oy Dahlberg & Co Ab Varova Oy Kauppiaankatu 3 E, 00160 Helsinki PL 18, Hämeentie 15, Puh. 09-686 0300 00501 Helsinki Puh. (09) 773 961, fax (09) 730 074

RESERVILÄISURHEILULIITTO RY Evata Finland Oy HELSINKI Eteläesplanadi 22 www.kolumbus.fi/resul 00130 Helsinki 09-4130 300

SUBARU KERAVAN UUDENMAAN LEIPÄ OY OY FINNRECORD AB Klaukkalantie 69, 01800 Klaukkala AUTOMYYNTI OY puh. 879 4044 Palokorvenkatu, puh. 2423 794

CAJ OY/A-LAATUTARVIKE Asianajotoimisto Laatumetalli Oy Auton varaosat ja huolto Eija Metsälä-Halonen Vaateritie 10, 03250 Ojakkala Patotie 4 C, 01600 Vantaa, puh. 09-4778 760 Puh. 227 1199 Kaivokselan ostoskeskus 01610 Vantaa, puh. 530 8840 www.metsala-halonen.com 52 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004

Erikoishammasteknikko valmistaa suoraan asiakkaille kokohammasproteesit ja huoltaa ne. Erikoishammasteknikkoliiton jäsen on järjestäytynyt terveyspalvelujen tuottaja. KELA korvaa hammashuollon kustannuksia Veteraaneille ja Miinanraivaajille edelleen. Erikoishammasteknikkoliiton jäsenet palveluksessasi:

ESPOO KUUSAMO EHT Tapio Hyytinen Lääkärinkuja 3 D, 42100 Jämsä Kuusamon Hammas Ky EHT Markku Kari puh. 014- 718 911 Leppävaara EHT Eero Tornberg ajanvaraukset puh. 041-527 2044 Kitkantie 15, 93600 Kuusamo KAUHAJOKI puh. 08-851 2599 GSM 040-751 9407 EHT Juha Tarvainen EHT Kari Puska KUUSANKOSKI Oravannahkatori 1, Tapiola, 02120 Espoo Topeeka 40, 61800 Kauhajoki puh. 09- 466 462 puh. 06-231 1114 Hammaslab Oy, HAAPAJÄRVI KAUSTINEN Kouvola -Kuusankoski, EHT Päivi Saarinen puh. 05-374 6962 EHT Jarmo Piiponniemi EHT Ossi Penttilä Puistokatu 55,85800 Haapajärvi Kaustintie 5, 69600 Kaustinen LAPPEENRANTA puh. 08-762 750 puh. 06-861 1808 EHT Pekka Porali HAAPAVESI KEMI Tietäjänkatu 2 C 26, Lappeenranta puh. 05-415 3270 EHT Vesa Kuusirati EHT Veli-Matti Heikkilä Urheilutie 49, 86600 Haapavesi Sairaalakatu 2 C, 94100 Kemi LOIMAA puh. 08-451 075 puh. 016-255 944 ja 040-529 7348 EHT Juha Nepponen HELSINKI KEMIJÄRVI Väinämöisenkatu 6 B, 32200 Loimaa puh. 02-762 2393 EHT Sinikka Laikkola EHT Reijo Laitinen MIKKELI, SAVONLINNA Pitkänsillanranta 15 (katutaso) Liikekulma, Annaliisankatu 8, 98100 Kemijärvi 00530 Helsinki, puh. 09-701 9142 puh. 016-813 697, 0400-387 711

KOKKOLA EHT Jorma Loppukaarre Linja-autoasema, 3 krs., 57100 Savonlinna EHT Elina Heinonen puh. 015-532 100 Keinulaudankuja 4 F, 00940 Helsinki EHT Heikki Kujala Porrassalmenkatu 19 (Osuuspankin talo), Mikkeli puh. 09-342 6264 puh. 015- 212 444 Tor ikatu 35, 67100 Kokkola puh. 06-831 9545 OULAINEN EHT Merja Vesamäki KOUVOLA Helsinginkatu 9, 00500 Helsinki puh. 09- 716 151 EHT Kirsi Vaarapuro Hammaslab Oy Asemakatu 3, 86300 Oulainen puh. 08-425 230 HYVINKÄÄ Kouvola - Kuusankoski, EHT Päivi Saarinen puh. 05-374 6962 OULU EHT Ari Kulo KUHMO Uudenmaankatu 5-9, 05800 Hyvinkää puh. 019-439 997 EHT Heikki Kukkonen EHT Timo Kyllönen Hallituskatu 33 A 6, 90100 Oulu Urheilukatu 28, 88900 Kuhmo puh. 08-311 4897 HÄMEENLINNA puh. 08-652 0020 PIETARSAARI KUOPIO EHT P. Kari-Koskinen Linnanniemenkatu 8, 13100 Hämeenlinna EHT Hans Boström puh. 03-616 9777, GSM 0500-486 831 EHT Esa-Matti Koponen Rosenlundinkatu 6, 68600 Pietarsaari Puijonkatu 26 B 23, 70110 Kuopio puh. 06-723 5151 puh. 017-261 3370 JÄMSÄ PORI

EHT Terho Parikka EHT Urho Nurminen EHT Altti Forsberg Koskentie 2, 42100 Jämsä Kuninkaankatu 35, 70100 Kuopio Antinkatu 13 B 3 krs., 28100 Pori, puh. 02-632 6126 puh. 014-713 711 puh. 017-261 3872 Kauppatori 5, Kankaanpää, puh. 02-572 1465 0500-660 762 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 53 Pieksämäki juhli 30-vuotistaivaltaan

ieksämäen kaupunki- tivat Teiltä, sodankäyneeltä koitte iloa, surua ja huolta; iloa sodan ajan sukupolvi nautit- tä on joku asia Suomessa, jota seurakunnan kirkko oli sukupolvelta, ankarat ponnis- isänmaan ja itsenäisyyden säi- te nyt kaikkien kansalaispiiri- rakastaa. Rakastan Suomea ja Plähes ääriään myöten telut. Te ette arkailleet vaan lymisestä, surua aseveljienne en arvostusta ja kunnioitusta, suomalaisuutta erittäin paljon. täynnä, kun paikallinen sota- tartuitte rivakasti töihin ja kaatumisesta sekä syvää huol- joka teille kuuluu ja jonka Te Olisi äärettömän epäkunni- veteraaniyhdistys aloitti yhdis- rakensitte meille maan, jossa ta vammautuneiden tai talo- olette ansainneet. Erityisesti oittavaa esi-isiä kohtaan sa- tyksensä 30-vuotisjuhlapäivän on hyvä elää. Te myös osoitit- udellisesti heikompiosaisten iloitsemme, että myös nuoret noa, että isänmaallisuus ei sunnuntaina, tammikuun 18. te, että ylitsepääsemättömis- selviytymisestä. Luja ystävyys, ovat tässä joukossa varaukset- merkitse minulle mitään. Suo- päivänä messulla. Jumalan- tä vaikeuksista selvitään niin tasa-arvo ja yksimielisyys oli- tomasti mukana. meakin on rakennettu niin palveluksessa saarnasi seu- sodan kuin rauhankin aikana vat ajatuksissanne päällim- Suomelle ja suomalaisille suurella työllä, että me nuo- rakunnan kappalainen Antti päättäväisyydellä, yksimieli- mäisinä. Sellainen voi syntyä sodat ovat keskeinen ja tärkeä ret, jotka asumme turvallises- Niemi. Messun ja seppelpar- syydellä ja yhteistyöllä. Työn- vain sodan ankarissa koette- osa itsenäistymistä ja sen säi- sa Suomessa, emme voi edes tioiden lähettämisen jälkeen ne ei ollut helppoa. Jälleenra- lemuksissa. Se on aseveljeyttä. lymistä. Sotien aika oli maal- käsittää sen työn määrää. Jo- nautittiin yhteinen lounas kir- kentamisen ohella koulutitte Sitä me arvostamme ja siinä lemme myös kova turvalli- kaisen meistä nuorista on tu- kon seurakuntasalissa. Kirk- itsenne ammattiin ja perustitte on paljon opiksi otettavaa. suuspolitiikan koulu, jonka levaisuudessa pidettävä huoli koon palattiin jälleen, jossa perheen. Nuoruutenne parhaat "Kaveria ei jätetä" on ol- opit ovat olleet perustana sekä siitä, että teidän sotaveteraa- jatkettiin pääjuhlalla. vuodet olivat kuluneet tais- lut aseveljeytenne sisältö. Kun sotien jälkeiselle että myös tä- nien ja vanhempien ihmisten Juhlapuheen pitänyt kan- telukentillä. Katsoessamme valtiovallalta ei herunut tukea män päivän ratkaisuille, hän työ ei ikinä menisi hukkaan. sanedustaja, prikaatiken- Teidän harmaapäistä joukko - moniin tarpeisiinne päätit- jatkoi. Meillä on siis yhtäläinen vel- raali Olli Nepponen koh- anne, emme aina muista, että te toimia ja perustitte valta- Tilaisuudessa tervehdyssa- vollisuus jatkaa isänmaamme disti sanansa aluksi juhli- olitte silloin varusmiestemme kunnalliset, alueelliset ja pai- nat piti yhdistyksen puheen- hyvin onnistunutta kehitystä, valle yhdistykselle ja otti ikäisiä tai vain vähän vanhem- kalliset veteraanijärjestöt. Ne johtaja Juha Korhonen, Eila- jotta tulevat sukupolvet saisi- veteraanipolven muisteloi- pia. Jouduitte myös syylliste- ovat vieneet asiaanne vahvas- maria Leskinen lauloi Savon vat olla meidänkin työstäm- neen puheensa alun rungoksi. tyksi sotaan menosta ja sodan ti eteenpäin. Aika teki myös Sotilassoittokunnan säestyk- me ylpeitä. Olisi se kuitenkin – Lausun iloni saadessani olla jälkeinen Suomi ja suomalai- tehtävänsä ja kansalaistemme sellä ja runon lausuntaa esitti hyvin palkitsevaa saada kuul- mukana yhdistyksenne 30- set unohtivat Teidät pitkäksi mielipiteet muuttuivat vähi- Annikki Hiltunen. la vanhana miehenä, että elä- vuotisjuhlassa. Teidän koke- aikaa. Olitte täyttäneet vel- tellen myönteisimmiksi vete- mäntyöni isänmaallemme on muksenne, elämänmyöntei- vollisuutenne, sillä isänmaa oli raanejamme kohtaan. Järjes- Rakastan Suomea onnistunut. syytenne ja luja uskonne huo- ollut vaarassa. töjenne aktiivinen toiminta sai Nuoren puheenvuoron piti Tilaisuus päättyi yhteises- miseen ovat meille kaikille myös valtiovallan tukitoimen- Pieksämäen lukion oppilas- ti laulettuun Veteraanin Ilta- hyviä elämänohjeita. Jälleen- Nuoren pojan kuva piteet kehittymään myöntei- kunnan puheenjohtaja Mikko huutoon, Savon Sotilassoitto- rakentaminen, kotinsa menet- Minulle nuorena poikana isä- seen suuntaan. Järvinen. kunnan säestyksellä jota johti täneiden asuttaminen ja sota- ni aseveljien kokoontumisista Iloitsemme erityisesti sii- Puheessaan hän sanoi mm musiikkikapteeni Pasi-Heikki korvausten maksaminen vaa- muodostuneen kuvan mukaan tä, että Te veteraanit ja koko seuraavasti: – Jokaisella meis- Mikkola.

PORNAINEN SUONENJOKI VALKEAKOSKI

EHT Eija Leppänen EHT Harri Ikävalko EHT Osmo Karvinen Kaskitie 7, 07170 Pornainen Harrin Hammas puh. 019-664 7259 ja 040-587 6351 Sääksmäentie 17-19 A, 37600 Valkeakoski Asemakatu 11, 77600 Suonenjoki puh. 03-584 7044 puh. 017-513 652 PORVOO TAMMISAARI YLISTARO EHT Pekka Juurikko Lundinkatu 10 B, 4 krs., 06100 Porvoo EHT Jaakko Korkeala puh. 019-524 4433 EHT Jorma Alatalo Kuninkaankatu 8, 10600 Tammisaari Sorvarinraitti 4, 61400 Ylistaro puh. 019-246 2670 puh. 0400-564 765

EHT Virva Zanon TORNIO Pihlajatie 26 B 3, 06100 Porvoo YLIVIESKA puh. 019-668 385 EHT:t Timo Juutinen RAUMA & Keijo Lämsä EHT Martti Peltosaari Satamakatu 5, 95400 Tornio, puh. 016-481 253 Tor ikatu 3, 84100 Ylivieska vastaanotto tiistaisin Ylitorniolla, puh. 016-572 464 EHT Eero Heikkonen puh. 08-420 499 Valtakatu 3 C 1, 26100 Rauma TURKU puh. 02-822 5595 ÄHTÄRI EHT Sakari Ansaharju SALO Yliopistonkatu 10 A 9, 20110 Turku puh. 02-231 6055 EHT Jorma Salminen Ähtärintie 48, 63700 Ähtäri EHT Marko Rosendahl puh. 06-533 1919 Helsingintie 4 (katutaso), 24100 Salo puh. 02-731 2253 EHT Jaakko Laine Kauppiaskatu 10 C, 20100 Turku ÄÄNEKOSKI SODANKYLÄ puh. 02-233 6018 EHT Jukka Aro EHT Merja Salminen EHT Erkki Melamies Yliopistonkatu 27 b A, 20100 Turku Kotakennääntie 8, 44100 Äänekoski Jäämerentie 14, 99600 Sodankylä puh. 02-231 1178 puh. 014-522 127 puh. 016-612 280 Myös kotikäyntejä 54 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004

Kuljetusliike VELJEKSET BRUSIN OY Uitonrinne 25, 58700 SULKAVA Puh. 015-471006, 015-676116, 0400-676317, Puh. 016-831321 PUUTAVARAKULJETUKSET

MAANSIIRTO JA KULJETUS Lapin Kone ja PIITULAINEN OY AP-KAIVU hitsauspalvelu Pyrästie 8, 80170 Joensuu Iisvesi Puh. 0500-271373

KONE JA Kuljetus RAKENNUSURAKOINTI IM- ASENNUS KY Risto Putkinen Oy KARI NATUNEN Keitele Joensuu Simanala

ROIN TILI- JA VEROPALVELUT KY LÄNSI LAPIN KULJETUS Ukkoherrantie 9 A 15, 96100 Rovaniemi JA RAIVAUS OY Puh. 016-342 3454 Verkkotehtaankatu 1, 95420 Tornio Puh. 016-4588 100

LYYTISEN Joensuun RAK-välinevuokraus Oy Teollisuus maalaamo Oy Poijutie 6, Kuopio, puh. 04 248 441 Joensuu Alakatu 28, Iisalmi, puh. 017-824 005 VILKON OY, 52550 HIRVENSALMI puh. 015-340 900, fax. 015-340 920

BOMBARDIER RECREATIONAL PRODUCTS Savon Kuljetus Oy Kovatek Oy Kuopio Eno Bombardier-Nordtrac Oy www.savonkuljetus.fi PL 8040, 96101 Rovaniemi, puh. 016-320 8111, fax 016-318 114

Finlandia Hotelli Atrium Joensuun keskustassa Tilijussila Ky puh. 013-255 888 Puh. 013-569011

Tilausliikenne Kaitsu Konekorjaamo Vaaralantie 9, 80910 Kulho Joensuun Laivaus Oy 0500-374 935 Riikonen Oy

Mennikäisen Palvelukoti Hotelli Hetan Majatalo Oy Lehmo Puh. 016-554 0400 013-256 0400 www.hetan-majatalo.fi [email protected]

Matka-Mase Oy Kuhaniementie 448, 73100 Lapinlahti Foresterimyynti Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Bussi ja Taksitilaukset Porokka Oy PL 141, 80101 Joensuu Markku p. 0400-372 685, Seppo p. 223 977 Puh. 013-2663311

Vanhushoiva Ry Lillukkatie 14, 80230 Joensuu Puh. 013-318 022 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004 55 Haetaan yhteyttä

Tunsitko setäni, kaukopartiomies Armas Airikai- 1./ErP. 11 (5833) Veteraanit! Muistaisiko joku sen? Hän kaatui 31.8.1944 Pieningänsalolla. Jos teistä 16.7.1944 aamun tapahtumista miten katosi tunsit ja tiedät hänestä jotakin, ota ystävällisesti korpraali Eino A. Petenius. Tarvittaessa voin lä- yhteys minuun postitse tai puhelimitse. hettää Taivalvaaran — Vuonteleen tienoon kartta- Yhteystietoni ovat: kopion em. komppanian asemien merkitsemiseksi Vladimir Airikainen siihen. Komppaniastanne on tuona aamuna jäänyt Sopalantie 715, 51880 Koikkala lukuisa määrä miehiä vangiksi, joista vain viisi on Puh. (015) 450 211 tai 046 810 2057. palannut takaisin. Korpraali Peteniuksen kohtalo on kenties selvitettävissä kuten monen muunkin *** hänen kanssaan kadoksiin jääneen aseveljen. Mahdolliset yhteydenottamiset pyydän alla mainit- Haetaan yhteyttä korpraali Esko Seppänen. Olit tuun osoitteeseen. tilanteessa, jossa edessäsi oli 14 vihollisen panssa- Ismo Mikkonen ria ja sanoit takana olevalle miehelle ”Ruokonen, Mustalammenkuja 12 C 40 anna kranaatti”. Jos tunnistat itsesi, yhteydenotto- 57170 Savonlinna asi odottaa: puh. (015) 534 159 Airi Ruokonen, Töykkyrintie 45, 90450 Kempele *** Puh. (08) 5471876. Olen mahdollisesti tämän Ruokosen tytär. Vieläkö löytyy 1448 Aseveljiä , jotka tunsivat isä- Kuka tuntee kuvassa olevan lotan? ni. Hän oli Väinö Miettinen, syntynyt 11.01.1916 *** Ystäväni, jo edesmenneen sotaveteraanin jäämis- Juuassa, kuoli pommituksessa saamiinsa haavoihin töstä löytyi valokuva lotasta. Emme omaisten kans- Syvärillä 06.11.1943. Kirjoitan kirjaa, joka käsittelee hyökkäystä Karja- sa tiedä oliko lotta rintamalla vai kotirintamalla. Aseveljet lähettivät minulle (olin vajaan vuoden lan kannaksella vuonna 1941. Olisin kovin kiitolli- Veteraaniystäväni taisteli ainakin JR 36:n joukois- ikäinen) muistokirjeen, jonka olen pitänyt tallella. nen valokuvista, jotka esittävät tuon ajan ja alueen sa, joka kuului 15. divisioonaan, sekä sittemmin Henkilöt, jotka muistavat tilanteen pyydän otta- maisemia, rakennuksia, sotapäälliköitä, taistelu- Maaselän kannaksella ja vihon viimeksi vielä La- maan yhteyttä. kenttiä tai muuta suurta yleisöä kiinnostavaa. Toki pin sodassa. Ehkäpä näillä tantereilla kuvassa ole- Pertti Miettinen muukin aihetta valaiseva aineisto kiinnostaa. Lai- va lotta ja ystäväni tapasivat, mene ja tiedä! Kuurnantie 11 C, 82500 Kitee natun materiaalin luonnollisesti palautan kiitoksen Jos joku tuntee lotan, pyydän ystävällisesti otta- puh. 050 321 4126 kera. Ystävällisin terveisin, maan yhteyttä allekirjoittaneeseen: Eversti Ari Rautala Paavo Punkari HelItR , Pl 5, 04301 Tuusula Karhulantie 8 A 5, 32700 Huittinen puh. (09) 1816 2300 Työ / tai 050 567 1429 Puh. (02) 569 570 tai 040 704 8044

Korkeavuorenkatu 41 A 7 Äänikasetit lehdestä 00130 Helsinki Sotaveteraani-lehden saa pääsisällöltään myös äänikaset- puh. (09) 6126 2015 teina, jonka vuosikerran hinta on liiton jäsenille 8,50 euroa sähköposti [email protected] ja muille 17 euroa. Aänikasetin voi tilata Sotaveteraanilii- ton myyntitoimistosta Korkeavuorenkatu 41 A 7 Lehden tilaukset ja hinnat puh. (09) 6126 2014 Sotaveteraaniliittoon kuulumattomat voivat tilata Sotave- sähköposti helena.hornborg@ sotaveteraaniliitto.fi teraani-lehden liiton toimistosta puh. (09) 6126 2015 /Riina Julkaisija Lillfors. Lehden vuosikerran hinta on 22 euroa. Irtonumero Ilmoitukset ja taitto Suomen Sotaveteraaniliitto ry—Finlands maksaa 4 euroa. Mainostoimisto Wilska Oy Krigsveteranförbund rf Konalantie 9 Toimitusneuvosto 00370 Helsinki Puheenjohtaja Aarno Strömmer Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen PL 123 Kirkkokatu 67 B 23 00371 Helsinki 90120 Oulu Päätoimittaja Jaakko Valve puhelin (09) 561 7230 Puh. ja faksi (08) 311 5282 faksi (09) 5617 2324 Toimitus sähköposti [email protected] Taittaja Marko Huotilainen Korkeavuorenkatu 41 A 7 Jäsenet: Kalevi Heinilä, Antti Henttonen, Olavi Karttunen, sähköposti [email protected] 00130 Helsinki Aarno Lampi, Jukka Lehtinen, Matti Lukkari, Eeva Niemi- puh. päätoimittaja (09) 6126 2011 nen, Nils-Börje Stormbom, Erkki Vitikainen, Jaakko Valve, Ilmoitushinnat sähköposti [email protected] Jyrki Vesikansa; sihteeri Anni Grundström 1,35 euroa/pmm. Väri- ja määräpaikkailmoituksista sovi- tai [email protected] taan erikseen. faksi (09) 6126 2020 Toimitus ei voi vastata pyytämättä lähetetystä aineistosta. internet www.sotaveteraaniliitto.fi Painopaikka Ilmestyminen 2004 Keski-Uusimaa Oy, Tuusula 2004 Osoitteen muutokset 1/04: 25. helmikuuta, 2/04: 21. huhtikuuta, 3/04 : 30. kesä- ISSN 0782-8543 Sotaveteraaniliiton jäsenet ilmoittavat osoitteen muutok- kuuta, 4/04: 15. syyskuuta, 5/04: 3. marraskuuta, 6/04: 15. sista omaan yhdistykseensä tai liittoon Riina Lillforsille, joulukuuta. 56 1/04 Helmikuun 25. päivänä 2004

Pa rii sin tai vaan alla... Viinitarhoja Ykkösmatkojen uusi alueval- 17. – 24.9.2004 taus Ranskaan alkaa lento - ja tuu li myl ly jä! mat kal la Helsingistä Sveit sin

Zürichiin, josta siirrym me Maison de la France/Camille, Hubert kuva: bussil la Ranskan puolelle halki 9. – 16.9.2004 mielen kiin toi sen maaseu dun. Yöpy mi nen Dijonin alueel la Ykkösmatkojen syksyn uutuus tarjoaa hienon ja täältä edelleen Pariisiin, vali koi man elämyk siä Hollannissa, Belgiassa ja jos sa vie täm me 3 yötä. Näin Keski-Eu roo pan kauneimissa jokilaaksoissa. En sin ehdim me pereh tyä kunnolla rahti/mat kus ta ja lai val la Saksaan, ja edelleen bussilla Pariisin yltäkylläiseen näh- iloiseen Amster da miin. Sieltä jatkamme Belgi an kautta tävyys tar jon taan. Mutta ei Moseljokilaakson ku van kau nii siin viinikyliin. Mat kal la tässä kaikki: jatkamme edel- kuva: Maison de la France/Thierry, Daniel käymme myös Lu xem bur gis sa, tutustumme Ranskan leen bus sil la Bel gi aan, sen ja kiin nos ta vin koh de. Matka etenee läpi Saksan, ja Tra- maa seu tuun ja lo puk si viivähdämme Sveitsin puolella koko EU-alueen pääkau pun kiin vemündessa nou sem me rahti-/mat kus ta ja lai vaan ja viehättävässä Ba se lis sa. Tääl tä jatkamme Zürichiin, Brysse liin, joka on myös mitä pur jeh dim me Hel sin kiin. josta len tä en ta kai sin Suomeen. kuva: Maison de la France/Camille, Hubert

Matkan perushinta 1 390 e Paikkoja on rajoitetusti Matkan perushinta 1 310 e Nopean varaajan etuhinta 31.03.04 asti Nopean varaajan etuhinta 31.03.04 asti ja ne täy te tään va ra us jär jes tyk ses sä! maksat vain 1 290 e maksat vain 1 210 e

LUOTETTAVIA TILAA ESITE SENIORIMATKOJA VARAA MATKASI HINTAAN SISÄLTYY:

❑ laiva- ja lentomatkat matkaohjel- ❑ majoitukset hyvissä hotelleissa, man mukaan 2 hengen huoneissa (yhden hengen ❑ bussikuljetukset hyvätasoisella huone lisämaksusta) suo ma lai sel la turistibussilla ❑ ohjelman mukaiset retket ja käyn- ❑ puolihoito matkan aikana (lai val la ti koh teet puh. (09) 6126 8441 puh. 08001 40060 täyshoito) ❑ Ykkösmatkojen edustajan palvelut Merimiehenkatu 31, 00150 Helsinki