DOCSLIB.ORG

Kohdekortti Kangasala

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kohdekortti Kangasala 88 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 89 KANGASALA Virrat Kihniö Köyrän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi Hämeenkyrö Orivesi Tampere Nokia Kangasala Sastamala Pirkkala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala 1) Historiallisesti arvokas maatalousalue, x säilynyt viljelyksessä (1800-luku tai vanhempi) 2a) Historiallinen kylätontti x 2b) Historiallinen merkittävä tielinja x 3) Kiinteä muinaisjäännös - 5) Arvokas maisema-alue (2013) - 6) Perinteinen ja vaihteleva maisemakuva x Palttalan 4a) Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) - pihapiiri 4b) Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä - Nikkilän pihapiiri Vainio-Mattilan pihapiiri Eerolan pihapiiri Möhkölän pihapiiri Kylä-Mattilan pihapiiri Mäkelän pihapiiri Karppilan pihapiiri Ylisen pihapiiri 1 MK:n MY-alue 1 MK:n MY-alue 1 MK:n akm-alue 1 MK:n akm-alue Niityt Uusi rajaus 2014 Pellot Rakennuskulttuurin ydinalue Asutus Historiallinen tielinja Muinaisjäännös 0 0,5 1 km 90 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,25 0,5 km 0 0,25 0,5 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,25 0,5 km 0 0,25 0,5 km 91 KANGASALA Virrat Kihniö Tursolan-Rikun kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Sorolan kartano, pappila, Tavelan pihapiiri mm. Ikaalinen - kartanoarkkitehtuuri, puistokujanteet, puutarhat Juupajoki Ylöjärvi - kuvastaa seudun vaurasta talonpoikais- ja säätyläiskulttuuria Hämeenkyrö Orivesi Tampere Nokia Kangasala Sastamala Pirkkala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Pappila Pynnölä 1) Historiallisesti arvokas maatalousalue, x säilynyt viljelyksessä (1800-luku tai vanhempi) 2a) Historiallinen kylätontti x 2b) Historiallinen merkittävä tielinja x 3) Kiinteä muinaisjäännös x 5) Arvokas maisema-alue (2013) - 6) Perinteinen ja vaihteleva maisemakuva x 4a) Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) x 4b) Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä - Pynnölän Pappilan pihapiiri pihapiiri Karttialan pihapiiri Noormarkun pihapiiri Tavelan pihapiiri Verhon huvila Sorolan kartano Mäkitupa-asutus 1 MK:n MY-alue 1 MK:n MY-alue 1 MK:n akm-alue 1 MK:n akm-alue Niityt Uusi rajaus 2014 Pellot Rakennuskulttuurin ydinalue Asutus Historiallinen tielinja Muinaisjäännös 0 0,25 0,5 km 92 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 93 KANGASALA Virrat Kihniö Sahalahden kirkonseudun kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi Hämeenkyrö Orivesi Tampere Kangasala Nokia Sastamala Pirkkala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Pappila Pappilan raittia 1) Historiallisesti arvokas maatalousalue, x säilynyt viljelyksessä (1800-luku tai vanhempi) 2a) Historiallinen kylätontti x 2b) Historiallinen merkittävä tielinja - 3) Kiinteä muinaisjäännös x 5) Arvokas maisema-alue (2013) - 6) Perinteinen ja vaihteleva maisemakuva x 4a) Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) - Pappilan pihapiiri 4b) Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä - Jussilan pihapiiri 1 MK:n MY-alue 1 MK:n MY-alue 1 MK:n akm-alue 1 MK:n akm-alue Niityt Uusi rajaus 2014 Pellot Rakennuskulttuurin ydinalue Asutus Historiallinen tielinja Muinaisjäännös 0 0,25 0,5 km 94 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 95 KANGASALA Virrat Kihniö Vääksyn kartanon-Kerppolan kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Vääksyn kartanon rakennuskanta Ikaalinen - kartanon lukuisten rakennusten arkkitehtuuri, puistokujan- Juupajoki Ylöjärvi teet, puutarha - kuvastaa seudun vaurasta säätyläiskulttuuria Hämeenkyrö Orivesi Tampere Kangasala Nokia Sastamala Pirkkala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Meijeri Parvula 1) Historiallisesti arvokas maatalousalue, x säilynyt viljelyksessä (1800-luku tai vanhempi) 2a) Historiallinen kylätontti x 2b) Historiallinen merkittävä tielinja x 3) Kiinteä muinaisjäännös x 5) Arvokas maisema-alue (2013) - 6) Perinteinen ja vaihteleva maisemakuva x 4a) Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) x 4b) Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä Hautausmaa Kerppolan pihapiiri Parvula Vääksyn kartano 1 MK:n MY-alue 1 MK:n MY-alue 1 MK:n akm-alue 1 MK:n akm-alue Niityt Uusi rajaus 2014 Pellot Rakennuskulttuurin ydinalue Asutus Historiallinen tielinja Muinaisjäännös 0 0,25 0,5 km 96 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 97 KANGASALA Virrat Kihniö Herttualan-Jokioisten-Liuksialan kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Liuksialan kartano, Pikku-Liuksiala, kappeli Ikaalinen - kartanon lukuisten rakennusten arkkitehtuuri, puukuja, Juupajoki Ylöjärvi puisto - kuvastaa seudun vaurasta säätyläiskulttuuria Hämeenkyrö Orivesi Tampere Kangasala Leivin mökkiyhdyskunta Nokia Sastamala Pirkkala - sotien jälkeen yksityiselle maalle rakentunut pienten Lempäälä Pälkäne mökkien kokonaisuus Roineen rannalla Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Leivin mökkialue Mökki, Leivi 1) Historiallisesti arvokas maatalousalue, x säilynyt viljelyksessä (1800-luku tai vanhempi) 2a) Historiallinen kylätontti x 2b) Historiallinen merkittävä tielinja x 3) Kiinteä muinaisjäännös x 5) Arvokas maisema-alue (2013) x 6) Perinteinen ja vaihteleva maisemakuva x Heikkilän pihapiiri 4a) Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) x 4b) Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä x Äijälän pihapiiri Puukuja Kappeli Yli-Marttilan Liuksialan Anttilan pihapiiri kartano pihapiiri Ala-Marttilan pihapiiri Pikku-Liuksiala Tuholan Joutsiniemen pihapiiri Katilan kartano pihapiiri Leivin Jussilan mökkiyhdyskunta pihapiiri Juvelan Pelto-Uotilan pihapiiri pihapiiri Liuksialan päärakennus Virolan pihapiiri 1 MK:n MY-alue 1 MK:n MY-alue 1 MK:n akm-alue 1 MK:n akm-alue Niityt Uusi rajaus 2014 Pellot Rakennuskulttuurin ydinalue Asutus Historiallinen tielinja Muinaisjäännös 0 0,5 1 km 98 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 99 KANGASALA Virrat Kihniö Heponiemen kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi Hämeenkyrö Orivesi Tampere Kangasala Nokia Sastamala Pirkkala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Heponiemen VPK:n palokalustovaja 1) Historiallisesti arvokas maatalousalue, - säilynyt viljelyksessä (1800-luku tai vanhempi) 2a) Historiallinen kylätontti x 2b) Historiallinen merkittävä tielinja - 3) Kiinteä muinaisjäännös - 5) Arvokas maisema-alue (2013) - 6) Perinteinen ja vaihteleva maisemakuva x 4a) Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) - Mäki-Laurilan 4b) Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä pihapiiri Ali-Melkkaan pihapiiri Huikkolan pihapiiri Kyläasutus 1 MK:n MY-alue 1 MK:n MY-alue 1 MK:n akm-alue 1 MK:n akm-alue Lintulan Niityt Uusi rajaus 2014 pihapiiri Pellot Rakennuskulttuurin ydinalue Asutus Historiallinen tielinja Muinaisjäännös 0 0,25 0,5 km 100 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,25 0,5 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,25 0,5 km 0 0,25 0,5 km 101 KANGASALA Virrat Kihniö Raikun kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Raikun raittikylä Ikaalinen - asuttu kylätontti, kantatalon asuinpaikka Juupajoki Ylöjärvi - tiivis kokonaisuus - vanhan tien linjaus Hämeenkyrö Orivesi - pihapiirien rakennuskanta Tampere Kangasala - vanha kylä korkealla kannaksella maisemallisesti näkyvällä Nokia Sastamala Pirkkala paikalla - yhtyy maisemallisesti Heposelän muihin kyliin Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Koulu Raikun Laurila 1) Historiallisesti arvokas maatalousalue, x säilynyt viljelyksessä (1800-luku tai vanhempi) 2a) Historiallinen kylätontti x 2b) Historiallinen merkittävä tielinja x 3) Kiinteä muinaisjäännös - 5) Arvokas maisema-alue (2013) - 6) Perinteinen ja vaihteleva maisemakuva x 4a) Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) - 4b) Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä x Koulu Peltolan Tielinja pihapiiri Viljamaan Vallilan Raikun kylä huvila pihapiiri Epilän pihapiiri VPK:n vaja Rekolan pihapiiri Rekola 1 MK:n MY-alue 1 MK:n MY-alue 1 MK:n akm-alue 1 MK:n akm-alue Niityt Uusi rajaus 2014 Pellot Rakennuskulttuurin ydinalue Asutus Historiallinen tielinja Muinaisjäännös 0 0,25 0,5 km 102 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 103 KANGASALA Virrat Kihniö Vehoniemen kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi Hämeenkyrö Orivesi Tampere Kangasala Nokia Sastamala Pirkkala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Kauppa Vehoniemen kylä 1) Historiallisesti arvokas maatalousalue, - säilynyt viljelyksessä (1800-luku tai vanhempi) 2a) Historiallinen kylätontti x 2b) Historiallinen merkittävä tielinja - 3) Kiinteä muinaisjäännös - 5) Arvokas maisema-alue (2013) x 6) Perinteinen ja vaihteleva maisemakuva x 4a) Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) - 4b) Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä - Vehoniemen kylä Riihimäen pihapiiri Matilan pihapiiri 1 MK:n MY-alue 1 MK:n MY-alue 1 MK:n akm-alue 1 MK:n akm-alue Niityt Uusi rajaus 2014 Pellot Rakennuskulttuurin ydinalue Asutus Historiallinen
Load more

Recommended publications
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Kohdekortti Ylöjärvi
    356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,25 0,5 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,25 0,5 km 0 0,25 0,5 km 357 YLÖJÄRVI Virrat Kihniö Mutalan kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi Hämeenkyrö Orivesi Tampere Kangasala Sastamala Nokia Pirkkala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Pietilän talli Pietilä 1) Historiallisesti arvokas maatalousalue, - säilynyt viljelyksessä (1800-luku tai vanhempi) 2a) Historiallinen kylätontti x 2b) Historiallinen merkittävä tielinja x 3) Kiinteä muinaisjäännös x 5) Arvokas maisema-alue (2013) - 6) Perinteinen ja vaihteleva maisemakuva x 4a) Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) - 4b) Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä Vesan ja Pietilän pihapiiri Seurantalo Koulu Simolan pihapiiri 1 MK:n MY-alue 1 MK:n MY-alue 1 MK:n akm-alue 1 MK:n akm-alue Niityt Uusi rajaus 2014 Pellot Rakennuskulttuurin ydinalue Asutus Historiallinen tielinja Muinaisjäännös 0 0,25 0,5 km 358 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,25 0,5 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,25 0,5 km 0 0,25 0,5 km 359 YLÖJÄRVI Virrat Kihniö Lempiäniemen kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Runsaan ratsutila Ikaalinen - 1400-luvun asuinpaikka Runsaan kylätontti nykyisen Juupajoki Ylöjärvi pihapiirin itäpuolella - talo isojaon jälkeisellä paikalla Hämeenkyrö Orivesi - kantatila jolla ratsutilan historia 1600-luvulta Tampere - päärakennus runko 1800-luvun alusta, muutostyöt Kangasala Sastamala Nokia Pirkkala
    [Show full text]
  • Vesimuodostuman Tiedot
    2. kausi - Ekologinen Tunnus Nimi Kunta tila 2. kausi - Luokituksen taso Ekologisen tilan muutos 35.125.1.001_001 Kiimajärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.131.1.001_001 Rautavesi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.131.1.002_a01 Riippilänjärvi Sastamala Välttävä Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.132.1.001_001 Kulovesi Nokia, Sastamala Hyvä Laajaan aineistoon perustuva ekologinen luokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.132.1.009_a01 Teernijärvi Nokia Tyydyttävä Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.134.1.010_a01 Pääjärvi Sastamala Erinomainen Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.137.1.002_001 Ekojärvi Sastamala Huono Vedenlaatuluokitus Tilaluokka huonontunut yhden luokan johtuen luokkarajan muuttumisesta 35.138.1.003_001 Ylistenjärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.151.1.003_001 Aurajärvi Sastamala Erinomainen Asiantuntija-arvio Tilaluokka ei ole muuttunut 35.153.1.001_001 Kiikoisjärvi Sastamala Tyydyttävä Suppeaan aineistoon perustuva ekologinen luokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.154.1.001_001 Kuorsumaanjärvi Sastamala Tyydyttävä Asiantuntija-arvio Tilaluokka ei ole muuttunut 35.155.1.001_001 Mouhijärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.155.1.016_001 Kourajärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.156.1.015_a01 Sävijärvi Sastamala Tyydyttävä Asiantuntija-arvio Uusi arvio 35.158.1.001_a01 Kirjasjärvi Sastamala Tyydyttävä Asiantuntija-arvio Uusi arvio 35.158.1.002_001 Märkäjärvi Sastamala Tyydyttävä Vedenlaatuluokitus
    [Show full text]
  • Coriander Fruit. I Yield and Glucosinolate Contents of Mustard (Sinapis Sp., Brassica Sp.) Seeds
    JOURNAL OF AGRICULTURAL SCIENCE IN FINLAND Maataloustieteellinen A ikakauskirja Vol. 58: 157—162, 1986 Yield and glucosinolates in mustard seeds and volatile oils in caraway seeds and coriander fruit. I Yield and glucosinolate contents of mustard (Sinapis sp., Brassica sp.) seeds 1 2 3 2 *, HÄLVÄ, S. , HIRVI, T. MÄKINEN, S. and HONKANEN, E. 1 Dept of Horticulture, University of Helsinki, SF-00710 HELSINKI, Finland 2 VTT, Food Research Laboratory, SF-02150 ESPOO, Finland 3 Dept of Nutrition, University of Helsinki, SF-00710 HELSINKI, Finland Abstract. Different varieties of yellow mustard (Sinapis alba L.), brown mustard (Bras- sica juncea (L.) Czern.) and black mustard (Brassica nigra (L.) W.D.J. Koch) were tested in 1983—1985 at three locations in Finland. The average seed yield of yellow mustard was 2220 kg/ha, it’s sinalbine content being 2.2—5.2 g/100 g. There were no major differences between the tested varieties. Varieties ‘Kirby’ and ‘Gisilba’ produced the largest yields. ‘Gisil- ba’ and ‘Ochre’ had the shortest growth periods. The sinalbine content in yellow mustard seeds varied more between the years than between the varieties. The average yield ofbrown mustard was 1620 kg/ha. The variety ‘Picra’ was slightly better than the other varieties with respect to yield and early ripening. The sinigrine content in brown mustard seeds were approximately from traces to 4.4 g/100 g those of‘Dome’, ‘Blaze’, ‘Sv 8341001’ and ‘Trowse’ being highest. Black mustard yielded less than 700 kg/ha, the sinigrine content of the seeds being 1.8—4.5 g/100g.
    [Show full text]
  • Vene Vie – Satamaraportti Yhteenveto Vierasvenesatamien- Ja Laitureiden Kuntokartoituksesta Sekä Rakentamistarpeista
    Vene vie –esiselvityksen kokonaisuuteen kuuluvat erillisinä julkaistut Vene vie - raportit: 1. Kyselytutkimus – Sähköisen kyselytutkimuksen yhteenveto 2. Kirjallisuuskatsaus – Katsaus muihin vesistömatkailun tutkimuksiin ja -raportteihin 3. Satamaraportti - Yhteenveto vierassatamien- ja laitureiden kuntokartoituksesta sekä rakentamistarpeista 4. Loppuraportti - Vene vie – esiselvitys Pirkanmaan vesistömatkailun ja vierasvenesatamien kehittämisestä Vene vie – satamaraportti Yhteenveto vierasvenesatamien- ja laitureiden kuntokartoituksesta sekä rakentamistarpeista. Arto Lammintaus Tampereen satamatoimisto, 2.10.2015 1 SISÄLLYS Johdanto ............................................................................................................................................................................................. 5 Akaa, Toijala ................................................................................................................................................................................ 8 Hämeenkyrö, Kauhtua ............................................................................................................................................................. 9 Hämeenkyrö, Uskelanniemi ............................................................................................................................................... 10 Ikaalinen, Komppi .................................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Kirjelomakpohja Suomi Word 2003
    Pirkanmaa PIRELY:n SEURANTARAPORTTI kehittämissuunnitelmassa esitettyjen hankkeiden toteutuminen asetettujen suositusten suhteen /2012 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys Kehittämissuunnitelman (2006) tausta Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman laadinta käynnistettiin vuonna 2004. Suunnitelman laadinta oli monivaiheinen prosessi, jossa lähdettiin liikkeelle nykytilan kartoittamisesta ja tavoitteiden asettamisesta. Tämän pohjalta, tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa kartoitettiin kehittämistarpeet ja vaihtoehtoiset kehittämistoimenpiteet. Vaihtoehtoisia ratkaisuja arvioitiin mm. taloudellisesta ja toiminnallisesta sekä ympä- ristöllisestä näkökulmasta. Vertailun perusteella päädyttiin lopulliseen suunnitelmaesi- tykseen, joka on koottu julkaisuksi (Pirkanmaan ympäristökeskus: alueelliset ympäris- töjulkaisut 411). Kehittämissuunnitelman ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointi sekä ylei- sön kuuleminen toteutettiin nk. SOVA-lakiin pohjautuen (SOVA-laki = laki viran- omaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005)). SOVA-lain mukainen ympäristöarviointi toteutettiin tiiviissä yhteistyössä alueen kun- tien kanssa. Suunnitelmasta prosessin aikana annetut lausunnot ja mielipiteet otettiin mahdollisuuksien mukaan huomioon suunnitelman viimeistelyssä. Kehittämissuunnitelma valmistui vuoden 2005 lopulla. Tämän jälkeen prosessia on jatkettu seurantasuunnitelman ja toimenpideohjelman laadinnalla. Seurantasuunnitel- massa on esitys kehittämissuunnitelman toteutumisen ja merkittävimpien
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Pirkanmaan Maakunnallisesti Arvokkaat Rakennetut
    Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 TEEMME MUUTOSTA YHDESSÄ 4.1.2016 Pirkanmaan liitto 2016 ISBN 978-951-590-313-6 Taitto Eila Uimonen, Lili Scarpellini Kannen kuvat: Suolahden kirkon rappu, Punkalaitumen Sarkkilan koulu, Lielahden tehdas, Jäähdyspohjan mylly, Kangasalan seurakuntatalo, Ylöjärven Ylisen asuinkerrostalo. 2013-2016 Lasse Majuri Sisällys Tausta . 4 Tavoitteet. 5 Hankeryhmä. .5 Tarkastelualue ja kohdejoukko. .5 Selvitystilanne . 7 Menetelmät. 7 Tarkasteltavien kohteiden valinta. .7 Pirkanmaan erityispiirteet. .9 Maakunnallisesti arvokkaat kohteet kunnittain . 25 Kohdekortit. .51 Liitteet. .253 Lähteet. 257 3 Tausta Pirkanmaalla on käynnissä uuden kokonaismaakunta- Fyysinen ympäristö muuttuu hitaasti. Pirkanmaan kult- kaavan, Pirkanmaan maakuntakaavan 2040, laatiminen. tuurinen omaleimaisuus saa rakennetusta ympäristöstä Maankäytön eri aihealueet kattava maakuntakaava tulee vahvan perustan. Vaikka arvokkaina pidettyjä ympäristö- korvaamaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa jä ensisijaisesti vaalitaan tuleville sukupolville, on niillä olevat vaihemaakuntakaavat. Maankäyttö- ja rakennusla- merkitystä jokapäiväisen viihtyisän elinympäristön osana. ki edellyttää (28§), että maakuntakaavan sisältöä laadit- Matkailulle ja seudun muille elinkeinoille sekä imagol- taessa on erityistä huomiota kiinnitettävä maisemaan ja le arvokkaista kulttuuriympäristöistä on selkeää hyötyä. kulttuuriperintöön. Pirkanmaan maakunnallisesti arvok- Koska Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on luonteeltaan kaita
    [Show full text]
  • 036-Bengtsson-Finlan
    Unequal poverty and equal industrialization: Finnish wealth, 1750–1900 Erik Bengtsson., Anna Missiaia, Ilkka Nummela and Mats Olsson For presentation at the First WID.world Conference, Paris, 14-15 December 2017 Preliminary! All comments welcome 9 918 words, 10 tables, 3 figures Abstract This paper presents for the first time estimates of wealth and its distribution for Finland from 1750 to 1900. Finland is a highly interesting case for historical inequality studies, as a poor and backward European country which embarked on industrialization only in the late nineteenth century. This gives us the opportunity to re-consider common theories and arguments about the relationships between economic growth and inequality. Using wealth data from probate inventories, we show that Finland was very unequal between 1750 and 1850, with the top decile owning about 85 per cent of total wealth. This means that Finland was more unequal than much more advanced economies such as Britain, France and the US, which goes against the common assumption of poorer economies being more equal. It was also more unequal than its most immediate term of comparison, Sweden. Moreover, when industrialization took off in Finland and contra the commonplace assumption of industrialization increasing inequality (see the Kuznets Curve and its later developments), inequality started a downward trajectory where the share of the top decile decreased from 87 per cent in 1850 to 77 per cent in 1900, 71 per cent in 1910 and 64 per cent in 1920. We show that the high inequality from 1750 to 1850 is driven from the bottom, by a large share of the population owning nothing or close to nothing of value, while economic development after 1850 is pro-equality since the ownership of forests, since long in the hands of the peasantry, provided new export opportunities as pulp and paper became very valuable.
    [Show full text]
  • Rankings Province of Pirkanmaa
    9/29/2021 Maps, analysis and statistics about the resident population Demographic balance, population and familiy trends, age classes and average age, civil status and foreigners Skip Navigation Links FINLANDIA / Länsi- ja Sisä-Suomen AVI / Province of Pirkanmaa Powered by Page 1 L'azienda Contatti Login Urbistat on Linkedin Adminstat logo DEMOGRAPHY ECONOMY RANKINGS SEARCH FINLANDIA Municipalities Akaa Stroll up beside >> Nokia Hämeenkyrö Orivesi Ikaalinen Pälkäne Juupajoki Parkano Kangasala Pirkkala Kihniö Punkalaidun Lempäälä Ruovesi Mänttä-Vilppula Sastamala Tampere Urjala Valkeakoski Vesilahti Virrat Ylöjärvi Provinces Powered by Page 2 ETELÄ- KESKI-SUOMI L'azienda Contatti Login Urbistat on Linkedin POHJANMAA Adminstat logo PIRKANMAA DEMOGRAPHY ECONOMY RANKINGS SEARCH KESKI- FINLANDIAPOHJANMAA POHJANMAA Regions Ahvenanmaan Länsi- ja valtionvirasto Sisä-Suomen Etelä-Suomen AVI AVI Lapin AVI Itä-Suomen AVI Lounais-Suomen AVI Pohjois-Suomen AVI Province of Pirkanmaa Territorial extension of Province of PIRKANMAA and related population density, population per gender and number of households, average age and incidence of foreigners TERRITORY DEMOGRAPHIC DATA (YEAR 2017) Länsi- ja Region Sisä-Suomen AVI Inhabitants (N.) 512,081 Sign Pirkanmaa Families (N.) 136,421 Municipality capital Tampere Males (%) 49.2 Municipalities in Females (%) 50.8 22 Province Foreigners (%) 3.0 Surface (Km2) 14,611.08 Average age 41.7 Population density (years) 35.0 (Inhabitants/Kmq) Average annual variation +0.57 (2014/2017) Powered by Page 3 L'azienda Contatti
    [Show full text]