DOCSLIB.ORG

Kuninkaankolmion Fillaripolut

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kuninkaankolmion Fillaripolut Kuninkaankolmion filla- ripolut esittelevät yli 60 mielenkiintoista kohdet- ta ja reilut 30 kilomet riä leppoisia pyöräilyreittejä Helsingin, Espoon ja Van- taan rajaseudulla. Hyppää satulaan ja tu- tustu kotiseutuusi pyö- räillen! Kuninkaankolmiossa on asuttu pysyvästi jo Tarkoituksena oli kilpailla Tallinnan hansa- oli yhteensä 1 067 696 asukasta. 7 500 vuotta sitten. Rajaseutua se on ollut kauppiaiden kanssa. Sittemmin kaupunki on Kuninkaankolmion projektissa kehitetään viimeistään keskiajalta lähtien, kun Helsingin laajentunut ja saavutti Malminkartanon 1946. arjen sujuvuutta kolmen kaupungin raja- KUNINKAANKOLMION pitäjä kuului Porvoon linnalääniin ja Espoo seudulla: kaupunkisuunnittelua, palveluja Raaseporiin. Pitäjien raja on vaihdellut: muun 50 vuotta kaupungistumista ja liikkumista yli kuntarajojen. muassa nykyiset Leppävaara ja Otaniemi Arkkitehti Eliel Saarista voi pitää seutuyhteis- kuuluivat 1600-luvulla Helsingin pitäjään. työn ja metropoliajattelun varhaisena pio- Fillaripolut-reitistön ovat suunnitelleet FILLARIPOLUT Seuraavalla vuosisadalla ne kuuluivat taas neerina. Hänen suunnitelmassaan vuodelta yhteistyössä Kuninkaankolmion alueke- Espooseen niin kuin Konalakin 1752–1777. 1918 Helsinkiä ympäröi puutarhakaupunkien hittämisprojekti sekä kymmeniä koti- kehä, jonka solmukohdat oli kytketty toisiinsa kaupunkipolkuja pääkaupunkiseudulle ja Kuninkaankolmiossa Helsinki, Espoo ja Vantaa kohtaavat. Kuninkaankolmio on 28 000 asukkaan moni- Kuninkaantie kulki Turusta Viipuriin raideyhteyksin. Vasta viime vuosikymmeninä Uudellemaalle koonnut Pauli Saloranta. ilmeinen kotiseutu ja vielä useamman asiointialue, keskuksenaan urbaani Myyrmäki. Uudis- ja täyden- 1300-luvulta alkaen ja sivuutti tulevan pää- tämä visio on alkanut vähitellen toteutua. kaupungin nykyisen Kehä III:n linjauksen Maalaiskunnissa kasvun käynnisti 1960-luvun nysrakentaminen tuovat Kuninkaankolmioon seuraavan 10–15 vuoden aikana 16 000 uutta asukasta. vaiheilla. Rauhallinen tulevaisuus muuttui, lähiörakentaminen. Espoosta tuli sen ansiosta kun kuningas Kustaa Vaasa perusti 1550 kaupunki 1972 ja Vantaasta 1974. Vuoden Helsingforsin kaupungin Vantaanjoen suulle. 2013 alussa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Kuninkaankolmion fillaripoluilta löytyy kohteita, jotka kertovat kotiseudun historiasta ja nykyajasta, luonnosta ja kulttuurista sekä arkkitehtuurista ja rakentamisesta. Aineisto on ladattavissa internetistä osoitteesta www.kuninkaankolmio.fi. Yhteystiedot Seuraa Kuninkaankolmion kehittymistä: www.kuninkaankolmio.fi Kuninkaankolmion aluekehittämisprojekti Projektinjohtaja Kimmo Kuisma, puh. (09) 310 258 08, [email protected] Helsingin kaupunki, talous- ja suunnittelukeskus Julkaisija: Kuninkaankolmion seudullinen aluekehittämisprojekti, 2013. Toimittaja: Pauli Saloranta (www.kotikaupunkipolut.fi) Kuvat: Ollli Turunen, Jouni Suominen, Tuire Ruokosuo, Roy Koto, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, Helsingin kaupunki, Comma Image Oy Ulkoasu, taitto ja kuvankäsittely: WSP Finland Oy / Design Studio. Paino: Lönnberg Värikoodien ja symbolien selitykset: Arkkitehtuuri ja rakentaminen Kaupunginosa tai alue Historia ja nykyaika Luonto ja ympäristö Taide ja kulttuuri Kaunis näköala Kuningaskohde © Kaupunkimittausosasto, Helsinki 004/2013 Myyrmäki Värikäs ja monimuotoinen arkkitehtuuri oli Varhaismetallikautinen kulttipaikka myös seudullinen bussilinja Jokeri 2. Editan Kaivoksela Myyrmäki on sekä Länsi-Vantaan aluekeskus jotain aivan muuta kuin mihin Suomessa oli Röykkiössä on palaneita kiviä ilman maatäy- painotalo ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslai- Kaivoksela oli lähiörakentamisen ja asunto- ja Vantaan urbaanein alue että Kuninkaan- siihen aikaan totuttu. Puustellinpolulla on tettä. Merkkejä rakenteista tai hautauksista tos jatkavat toimintaansa alueella. säästämisen pioneerikohde sekä Helsingin kolmion keskus. Itse Myyrmäessä on 15 000 Hanna Vihriälän kolmiosainen veistossarja ei ole löydetty, sen sijaan kvartsiesineitä ja maalaiskunnan ensimmäinen varsinainen Hämeenlinnanväylä ja suuralueella 51 000 asukasta – enemmän Laidunmaa vuodelta 2011. iskoksia. On arveltu, että kyseessä olisi Kiu- kerrostaloalue. Professori Olli Kivinen piirsi kuin Mikkelin kaupungissa. kaisten kulttuurin (1800–1500 e.a.a.) aikainen Kolmostien nykyinen linjaus Kaarelassa 1961 modernin linjakkaan asemakaavan. Talot Renki ja Piika Keskustan suunnittelukilpailun 1973 voitti auringonnousun kulttipaikka. Laakson pohjalla tehtiin 1950-luvulla. Moottoritietä alettiin suunnitteli professori Aarne Ehojoki ja rakensi ruotsalaisen arkkitehtiryhmän ehdotus, jossa Malminkartanon asukasyhdistys ylläpitää asu- kulkee Kehä II:n jatkon linjaus. Radan itäpuo- rakentaa 1985. Se ulottui Hämeenlinnaan Puolimatka. Lainat järjestivät Postisäästö- suuren torin ympärillä oli kauppakeskuksen kastalo Renkiä. Sen yhteydessä on kaupungin lella kehätie viedään tunnelissa kohti Espoota, 1992 ja Tampereelle saakka vuonna 2000. pankki ja Helsingin Työväen Säästöpankki lisäksi kirkko ja toimistotaloja sekä vehreä leikkipuisto Piika. Asukasyhdistys järjestää jossa tien eteläinen osa valmistui 2000. Väylää käyttää Kaivokselan kohdalla yli 45 johtajinaan Teuvo Aura ja Mauno Koivisto. mäkikumpare. Parhaillaan suunnitellaan leikkipuistossa vuosittain perinteiset elojuhlat. 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Määrän en- Helsingin metron varhaisissa suunnitel- keskustan uudistamista, joka sisältää Myyr- Mätäjoki (Helsinki) / Mätäoja (Vantaa) nakoidaan kasvavan jopa 85 000:een vuo- Aurinkoa Malminkartanossa missa 1963 Kaivokselan ostarin eteläpuolelle Apollon yhteiskoulu mannin laajennuksen. Kaupunkipuron valuma-alue on 24,4 km2 ja teen 2025 mennessä. oli osoitettu asema. Asukkaita nykyisin noin Perustettu 1919 Kruununhaassa, josta muutti sillä asuu noin 75 000 ihmistä, veden laatu Kuninkaan istuttama tammi 4000 Myyrmäen asema Töölöön 1936 ja edelleen Malminkartanoon Kaarelan vapaapalokunta olosuhteisiin nähden kohtuullinen. Puroon Tarinan mukaan puun istutti 1700-luvun 1977. Tiilinen koulurakennus valmistui 1985, Perustettu 1948, palokunnantalo valmistui Silvolan kaivokset Valmistui 1975, suunnittelija arkkitehtitoi- lisätään kesäisin Päijänne-tunnelin vettä 50 lopulla virkamatkallaan Ruotsin kuningas suunnittelija arkkitehti Touko Neronen. Yksi- 1953. Kaksikielinen vpk toimii nykyisin Keski- misto Lehtovuori, Tegelman, Väänänen. Öljy- litraa sekunnissa. Yläjuoksun Mätäojansuo on Kustaa III. Tammi on monien itämerensuoma- Vuorimestari Magnus Linder löysi rautamalmia tyiskoulu käsittää yläasteen ja Luoteis-Hel- Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspa- kriisin jälkeisessä lamassa radan suunnitte- suojeltu harvinaisine kämmeköineen. Alem- laisten, germaanisten ja kelttiläisten kansojen Sillbölen ratsutilan mailta vuonna 1744. Silvola singin ainoan lukion. Painopistealueina ovat lokuntana. Pääkalustona on sammutusauto lussa pyrittiin kustannusten minimoimiseen pana on useita luontodirektiivin mukaisia pyhä puu. oli Suomen tuottoisimpia kaivoksia 1830–40 myös asemarakennusten osalta. Asema sekä ympäristö ja ihmisoikeudet. metsäluhtia eli tulvametsiä. Purolaaksossa tunnuksella KU 214. -luvuilla. Parhaana vuonna malmia nousi 900 viereinen Myyrmäen bussiterminaali ovat viihtyvät harvinainen halavasepikkä, useat Pitkäkoski tonnia. Suonet eivät olleet vielä tyhjentyneet, Kartanonhaka Abrams ja Husbacka tulevan Kehäradan ja koko Länsi-Vantaan kääpälajit ja pikkutikka. Alueella pesii laululin- Vantaanjoen alajuoksun pisin koski, pituus kun toiminta lopetettiin 1866. Näkyvissä on Kartanonhaka on laaja viheralue Mätäjoen Ruotsalaiset maahanmuuttajat asuttivat joukkoliikenteen solmukohta. Sen kautta tujen parhaimmistoa: luhta- ja viitakerttunen 1100 m ja korkeusero 5 m. Tulva-aikaan vir- hukkakiveä sekä 12 veden täyttämää kai- molemmin puolin Malminkartanon ja Kan- Uudenmaan rannikot vähitellen 1200-luvulta kulkee tulevaisuudessa myös Vuosaaresta sekä satakieli. Isommista eläimistä on havaittu taama ylittää 200 m3 /s. Pitkäkosken molem- voskuilua, joista syvin (51 m) on pohjoisin, nelmäen välissä. Joen mutkaan on kaivettu alkaen. Kårbölen kylä mainitaan säilyneissä lähtevä seudullinen bussilinja Jokeri 2. kärppiä, kettuja, peuroja ja jopa hirviä. min puolin kasvaa rehevää lehtoa, josta on Linderin kaivos. allas, jossa on iso laituri. Altaan keskellä on asiakirjoissa ensi kertaa vuonna 1417. Kylästä suojeltu 12,6 ha. Kesäöisin siellä pitävät pieni lintusaari, jonka toteutti Ympäristötai- Helsingin maalinnoitus tiedetään 1540-luvulta viisi tilaa: Abrams, Gruvan tila konserttejaan luhtakerttunen ja viitasirkka- teen yhdistys vuonna 2000. Valkoposkihan- Husbacka, Tolfmans, Gamlas ja Malmgård. Keisari Nikolai II rakennutti 1914–1917 laajan lintu. Pitkäkoskella tavattiin vuonna 2000 Jokilaakson vanhasta asutuksesta parhaiten het ovat viime vuosina vallanneet puiston Näistä viljelykäytössä ovat säilyneet kaksi linnoitusjärjestelmän Saksan uhkaa vastaan. ensi kertaa Suomessa virta-alli. Huomiota on säilynyt Sillbölen ratsutilan jaossa 1832 käyttöönsä. Kesän kynnyksellä sen valtaa ensimmäistä. Abrams on ollut nykyisellä Helsingissä varustukset ulottuivat yhtenäisinä on herättänyt myös vuollejokisimpukan yli muodostettu Gruva. Huvilatyylinen päära- takaisin Kaarela-seura järjestämällä suositut omistajasuvulla vuodesta 1687, Husbacka Vuosaaresta Westendiin. Tukikohta XXV Kaare- 3 miljoonan yksilön populaatio Vantaanjo- kennus on vuodelta 1897. Alkuperäisen tilan Mätäjoki-festivaalit. Silloin musiikkitarjonnan omallaan vuodesta 1724. Tilukset on pääosin lassa on ollut eteen työnnetty asema ulomman essa, sillä laji on muualta Euroopasta lähes 155 hehtaarista
Load more

Recommended publications
  • Opinnäytetyön Mallipohja
    Kustannustehokkuus ISS Viherpalveluissa Case: Kaarelan alueurakka Koskelainen, Riku 2016 Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurilan yksikkö Kustannustehokkuus ISS Viherpalveluissa Case: Kaarelan alueurakka Riku Koskelainen Liiketalouden koulutusohjelma Opinnäytetyö Helmikuu, 2016 Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä Tikkurilan yksikkö Liiketalouden koulutusohjelma Riku Koskelainen Kustannustehokkuus ISS Viherpalveluissa Vuosi 2016 Sivumäärä 55 Tämä opinnäytetyö käsittelee alihankintaa ja alihankintaprosessin kehittämistä. Opinnäyte- työn tavoitteena on tutkia kansainvälistä kiinteistöalan konsernia ja sen alaisuudessa toimivaa yksikköä. Yksikössä tarkoituksena on tutkia sen alihankintaprosessia ja sitä miten alihankinta- prosessia voitaisiin tehostaa. Kaarelan alueurakassa kysymys on tilaajan aloittamasta hankkeesta. Tutkielmassa on pyritty kuvaamaan laajempi prosessi ja tuomaan sitä yhä lähemmäksi ongelmakohtaa: ISS Viherpalve- luiden kustannustehokkuutta. Tutkielman laajin osa käsittelee julkisia hankintoja ja tilaaja- vastuuta Kaarelan alueurakassa. Nämä asiat on käsitelty teoriaosuudessa. Tämän jälkeen tut- kitaan ISS Palveluiden sisäisiä prosesseja ja sitä mihin ISS Viherpalvelut sijoittuu. Tutkimus- menetelmänä tässä kohdassa on käytetty kyselylomaketta Kaarelan alueurakan vastuuhenki- löille. Viimeisenä tutkimusmenetelmänä on käytetty investointilaskelmia ISS Viherpalveluiden sisäisissä prosesseissa. Ongelmakohdiksi on rajattu kolme toimintoa: työkoneiden leasing, niit- tomurskaus ja jääkenttien jäädytys ja hoito. Nämä kolme
    [Show full text]
  • Vastuualueet-Kaavoitus.Pdf
    KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TOIMIALA Kansakoulukatu 3 Vaihde 09-310 1673 Ohivalinta 09-310 + alanumero HELSINGIN KAUPUNKI ASEMAKAAVOITUS 37329 Marja Piimies asemakaavapäällikkö KAAVOITUKSEN ALUEVASTUUJAKOKARTTA 5.4.2019 ETELÄINEN ALUEYKSIKKÖ 2 5 4 9 0 37233 Janne Prokkola yksikön päällikkö 8 0 0 MERKINTÖJEN SELITYKSET Keskustatiimi 37052 Kajsa Lybeck arkkitehti 6686600 ALUEYKSIKÖN RAJA 37465 Perttu Pulkka arkkitehti 37045 Marjaana Yläjääski arkkitehti TIIMIALUEEN RAJA 20534 Eveliina Harsia arkkitehti Puroniitty VASTUUALUEEN RAJA 20511 Tiia Ettala arkkitehti Länsisatama–Kalasatama-tiimi 37195 Matti Kaijansinkko tiimipäällikkö Suutarila 37197 Jari Huhtaniemi arkkitehti 37495 Raphael Padilha suunnittelija 21192 Teo Tammivuori arkkitehti Ann-Charlotte Roberts 09-310 37033 Kantakaupunkitiimi Tapulikaupunki 37027 Hanna Pikkarainen tiimipäällikkö Heidi Koponen 09-310 37497 37032 Tommi Suvanto arkkitehti 37349 Kerttu Kurki-Issakainen arkkitehti Siltamäki Heikinlaakso Landbo Niskala Puistola Töyrynummi 37478 Sinikka Lahti arkkitehti Nina Nynäs-Lundqvist 09-310 37298 37477 Milla Nummikoski arkkitehti Suurmetsä 37074 Kirsti Rantanen arkkitehti Tapanila 37334 Crista Toivola arkkitehti Ann-Charlotte Roberts Haltiala 09-310 37033 Joakim Kettunen LÄNTINEN ALUEYKSIKKÖ Torpparinmäki Tapaninvainio 09-310 37289 37285 Tuomas Eskola yksikön päällikkö Ulla Jaakonaho Tattarisuo 09-310 37113 Tr-tiimi Östersundom 64271 Marina Fogdell arkkitehti Tuomarinkylä Jakomäki Kuninkaantammi Tuomarinkartano 37469 Minna Koskinen arkkitehti Saija Miettinen-Tuoma Ylä-Malmi Ulla Jaakonaho
    [Show full text]
  • Runkolinja 560 Vuosaari
    n Perkiö t Yl Sandbacka ägen Nybolandet ästöntie Veromäki a-T Martinlaakson sbyv ikk ntie ten Övits Skattbacka u ofi teollisuusalue r bölev ntie ri h i å äge ästö la e Jok t M n Yl n d iniem ti i e n e n e K e tie Mårtensdals ä i Kivimäki H Kaskela vi VANTAANLAAKSO SUUTARILA Ne tikkov vuor d m industriområde Tolkinmetsä PAKKALA re e i Stenbacka i Brokärr Pe R Dick t Nissas VANDADALEN m a Vantaankoski SKOMAKARBÖLE ur YLÄSTÖ Tolkskogen sb r a T on e n BACKAS yvä KUNINKAALA u p g o n i Vandaforsen n e en Å k pa v n e N t g ä i ÖVITSBÖLE k r sväg S e ä o u FASTBÖLE en g v o v r ä P t u s Viherkumpu i v u l t o T e tie ap i l ngi a u n e lika ha r MARTINLAAKSO Grönkulla e u ö e d d p Silvolan n b h u Kuusikko n n a n s Tolkinkylä totä gi a ä r n t t MÅRTENSDAL d nti tekojärvi e e Sexan V i i l Ki a e n e Tolkby y R k a n å ä iim V e S u H Martinlaakso g v u Sillböle ä n u v t i n m Mårtensdal s le o a t HAKUNILA bassäng a ö i e l uv rb V Vanda å a a k Puistola u Y Valimontie a a nt HÅKANSBÖLE G s Siltamäki m l Lahdentie n o ä SUURMETSÄ ie Parkstad Pejlingsv t u k k a Brobacka S a STORSKOG an u s la TAMMISTO ke Tapulikaupunki ak T ntie Heikinlaakso s o aa Stapelstaden nt ROSENDAL Henriksdal n n Va TUOMARINKYLÄ Töyrynummi Pu t is e t ge Louhela i o ie Silvolan t Lidamalmen la ä v Storträsk DOMARBY n n ti Klippsta v teollisuusalue ie rait å t a ntie l H S a n so e k R i r ä anilan ikinlaa o l r p ka k Strömf Sillböle y ie a a Uomatie nt r a T Puistola r k rttimaa i t a to Myyr l u anha Y pb industriområde V e Parkstad e P KAIVOKSELA u ti OJANKO
    [Show full text]
  • Arvokkaat Geologiset Kohteet Helsingissä
    6/2004 Kallioperän ja maaperän arvokkaat luontokohteet Helsingissä Antti Salla Helsinki 2004 Kannen kuva: Vartiosaaren rapakivilohkare / Antti Salla Painettu Pohjosmaisen ympäristömerkin saaneelle paperille HELSINGIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA 6/2004 Antti Salla KALLIOPERÄN JA MAAPERÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET HELSINGISSÄ Helsingin kaupungin ympäristökeskus Helsinki 2004 Kuvat: © Antti Salla ISSN 1235-9718 ISBN 952-473-384-6 2. painos ISBN (URL:www.hel.fi/ymk/julkaisut/julkaisut.html) 952-473-385-4 Painopaikka: Helsingin kaupungin hankintakeskus Helsinki 2004 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ............................................................................................................................................................... 1 RESUMÉ......................................................................................................................................................................... 2 ABSTRACT .................................................................................................................................................................... 3 1 JOHDANTO ................................................................................................................................................................ 4 1.1 ALKUSANAT ........................................................................................................................................................... 4 1.2 SELVITYKSEN TARKOITUS......................................................................................................................................
    [Show full text]
  • NEW-BUILD GENTRIFICATION in HELSINKI Anna Kajosaari
    Master's Thesis Regional Studies Urban Geography NEW-BUILD GENTRIFICATION IN HELSINKI Anna Kajosaari 2015 Supervisor: Michael Gentile UNIVERSITY OF HELSINKI FACULTY OF SCIENCE DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY GEOGRAPHY PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2) 00014 Helsingin yliopisto Faculty Department Faculty of Science Department of Geosciences and Geography Author Anna Kajosaari Title New-build gentrification in Helsinki Subject Regional Studies Level Month and year Number of pages (including appendices) Master's thesis December 2015 126 pages Abstract This master's thesis discusses the applicability of the concept of new-build gentrification in the context of Helsinki. The aim is to offer new ways to structure the framework of socio-economic change in Helsinki through this theoretical perspective and to explore the suitability of the concept of new-build gentrification in a context where the construction of new housing is under strict municipal regulations. The conceptual understanding of gentrification has expanded since the term's coinage, and has been enlarged to encompass a variety of new actors, causalities and both physical and social outcomes. New-build gentrification on its behalf is one of the manifestations of the current, third-wave gentrification. Over the upcoming years Helsinki is expected to face growth varying from moderate to rapid increase of the population. The last decade has been characterized by the planning of extensive residential areas in the immediate vicinity of the Helsinki CBD and the seaside due to the relocation of inner city cargo shipping. Accompanied with characteristics of local housing policy and existing housing stock, these developments form the framework where the prerequisites for the existence of new-build gentrification are discussed.
    [Show full text]
  • KUNINKAANTAMMI NUMEROINA • 120 Hehtaaria • Rakentamisvuodet 2013–2025 • 5 000 Asukasta • 2 500 Asuntoa • 1 000 Työpaikkaa • Matkaa Keskustaan 10 Km
    KUNINKAANTAMMI NUMEROINA • 120 hehtaaria • rakentamisvuodet 2013–2025 • 5 000 asukasta • 2 500 asuntoa • 1 000 työpaikkaa • matkaa keskustaan 10 km KUNINKAANTAMMI Kestävää kaupunkielämää Keskuspuiston helmassa MÅRTENSBY NICKBY KYKOBY SAVIO RIIPILÄ TUUSULA KERAVA NURMIJÄRVI KERVO VIHTI VALLINOJA LEPPÄKORPI VICHTIS VIERUMÄKI SEUTULA LAKISTO METSOLA JOKIVARSI KORSO LUHTAANMÄKI KIILA NIKINMÄKI SIBBO MIKKOLA HINDSBY VESTRA MATARI SIPOO LAPINKYLÄ ASOLA ILOLA REKOLA KEIMOLA PÄIVÄKUMPU KOIVUKYLÄ HAVUKOSKI KUNINKAANMÄKI Helsinki-Vantaan lentoasema 3 Vantaanjoki ja VANTAA Pitkäkoski a t a r ä h Pitkäkoski on Vantaanjoen alajuoksun pisin luonnontilai- e K K ehä I II nen koski. Sitä pidetään yhtenä Vantaanjoen parhaim- SOTUNKI TIKKURILA ESPOO Hä mista kalastuspaikoista. Pitkäkosken rantoja kiertää VANTAANKOSKI KARTANONKOSKI m ITÄ-HAKKILA II e PAKKALA paljon pieniä polkuja, joita on mukava kulkea. Kosken NUUKSIO PETIKKO I e ä n YLÄSTÖ ä h l l rannoille rakennetuille taukolaitureille voi pysähtyä e i y SIIKAJÄRVI K n TAMMISTO MARTINLAAKSO ä n v a n seuraamaan kosken kuohuja. n PUISTOLA a v l HAKUNILA ä u y s l KAIVOK- ä u SUURMETSÄ u SELA T KESKUSPUISTO OJANKO Aukiot ja puisto MYYRMÄKI 2 4 Keskuspuisto ja KUNINKAANTAMMI ÖSTERSUNDOM Palettilampi ylä Kuninkaantammessa kaupunkilais- 3 onvä HAKUNINMAA Porvo LÄNSISALMI T HONKASUO MALMI KARHUSAARI ur un Vihdintie PALOHEINÄ elämä näkyy ja kuuluu aukioilla ja vä ylä MALMIN- Houkutteleeko lintubongailu Keskus- UUSMÄKI KARTANO LÄNSIMÄKI puistoissa. Kuninkaantammenaukio Nupurintie PAKILA TALOSAARI Keskuspuisto puistossa tai iltauinti Palettilammessa? KOLMPERÄ HELSINKI I Kehä I n ä e on uuden kaupunginosan sydän. eh d N K e Pyöräretki Haltialaan tai hiihtolenkki u KANNEL- l VANTAA p r ÄMMÄSSUO u KONALA e r MÄKI ä t Alueen palvelut keskittyvät toritilan b l s ö LINTUVAARA y le ä Ö Paloheinään? Kun Keskuspuisto alkaa v v ä g n e OULUNKYLÄ e n d reunoille.
    [Show full text]
  • General Flood Map of Coastal Areas of Uusimaa
    Uusimaa Regional Council publication no. E 99 - 2008 Uusimaa Regional Council General flood map of coastal areas of Uusimaa Partly funded by the European Union Uusimaa Regional Council publication no. E 99 - 2008 General fl ood map of coastal areas of Uusimaa Uusimaa Regional Council • 2008 General fl ood map of coastal areas of Uusimaa : 1 Uusimaa Regional Council publication no. E 99 - 2008 ISBN 978-952-448-240-0 ISSN 1236-6811 (PDF) Design: BNL Euro RSCG Cover photo: Tuula Palaste-Eerola Cover drawing: Arja-Leena Berg Layout & photos: Tuula Palaste-Eerola Translation by Fran Weaver Helsinki 2008 Uusimaa Regional Council | Helsinki Region Aleksanterinkatu 48 A | 00100 Helsinki Tel +358 (0)9 4767 411 | Fax +358 (0)9 4767 4300 offi ce@uudenmaanliitto.fi | www.uudenmaanliitto.fi 2 : General fl ood map of coastal areas of Uusimaa Preface The Uusimaa Regional Council has over the period 2005-2007 been involved in the ASTRA Project – Developing Policies & Adaptation Strategies to Climate Change in the Baltic Sea Region. This project has examined the likely impacts of global climate change at regional level in the countries around the Baltic Sea, and also developed land use planning measures designed to facilitate adaptation to climate change. Issues related to the possible impacts of climate change are today a major topi- cal focus for land use planners at all planning levels. Adapting to the impacts of climate change is becoming a great challenge alongside efforts to reduce greenhouse gas emissions. But to facilitate adaptation more information is needed about these impacts and the steps that can be taken at various planning levels.
    [Show full text]
  • Smedjebacka Helsinki 1-99
    Hernesaari - Kamppi - 10.8.2015-19.6.2016 14 Pajamäki Ärtholmen - Kampen - Smedjebacka Hernesaari Pajamäki Ärtholmen Smedjebacka Ma-pe / Må-fr Ma-pe / Må-fr Hernesaaren Kamppi Kampen Pajamäki Munkkivuori Kamppi laituri > lait. / pf. 76 Smedjebacka > Munkshöjden > Kampen Ärtholmskajen lait. / pf. 75 5.36 5.47 5.06 5.12 5.25 5.55 6.06 5.22 5.28 5.41 6.14 6.25 5.38 5.44 5.58 6.27 6.39 5.53 5.59 6.14 6.41 6.54 6.06 6.12 6.28 6.50 7.03 6.19 6.25 6.42 7.01 7.15 6.30 6.37 6.54 7.14 7.28 6.41 6.48 7.06 7.27 7.42 6.51 6.58 7.16 Helsinki 1-99 7.38 7.53 7.00 7.08 7.27 Helsinki 1-99 7.48 8.03 7.10 7.18 7.38 7.58 8.13 7.20 7.28 7.49 8.07 8.22 7.30 7.38 7.59 8.16 8.31 7.40 7.48 8.10 8.24 8.39 7.51 7.59 8.21 8.34 8.49 8.01 8.09 8.32 8.45 9.00 8.11 8.19 8.42 8.55 9.09 8.20 8.28 8.51 9.05 9.19 8.31 8.39 9.01 9.15 9.29 8.41 8.48 9.09 9.25 9.39 8.51 8.58 9.18 9.35 9.49 9.00 9.07 9.27 9.51 10.05 9.10 9.17 9.36 10.11 10.25 9.19 9.26 9.45 10.31 10.45 9.32 9.39 9.58 10.51 11.05 9.46 9.53 10.12 11.11 11.25 10.04 10.11 10.30 11.31 11.45 10.24 10.31 10.50 11.51 12.05 10.44 10.52 11.11 12.09 12.24 11.04 11.12 11.31 12.29 12.44 11.24 11.32 11.52 12.49 13.04 11.44 11.52 12.12 13.05 13.20 12.04 12.12 12.32 13.15 13.30 12.24 12.31 12.50 13.25 13.40 12.44 12.51 13.10 13.35 13.50 13.04 13.11 13.30 13.46 14.01 13.24 13.31 13.50 13.56 14.11 13.38 13.45 14.04 14.05 14.20 13.48 13.55 14.15 14.15 14.31 13.58 14.05 14.25 14.26 14.42 14.08 14.15 14.35 14.38 14.54 14.18 14.25 14.46 49 14 10.8.2015-19.6.2016 Hernesaari Pajamäki Ärtholmen Smedjebacka Ma-pe / Må-fr Ma-pe / Må-fr Hernesaaren Kamppi Kampen Pajamäki Munkkivuori Kamppi laituri > lait.
    [Show full text]
  • Flow Rate Measurement of Mätäjoki and Haaganpuro
    Bishal Shrestha Flow Rate Measurement of Mätäjoki and Haaganpuro Feasibility study of Trout spawning at Mätäjoki & Haaganpuro , Metropolia University of Applied Sciences Bachelors’ Degree Degree Programme in Environmental Engineering Thesis 23/04/2019 Author(s) Bishal Shrestha Title Flow Rate Measurement of Mätäjoki and Haaganpuro Number of pages Date 39 pages + 7 appendices 23 April 2019 Degree Bachelor’s degree Degree Programme Environmental Engineering Specialization option Flow rate and Discharge of the stream Number of Pages Date Instructor(s) Kaj Lindedahl, Senior Lecturer (Supervisor) Mätäjoki and Haaganpuro are two major streams in Helsinki with the larger catchment area. Trout and other vertebrates in this ecosystem are using these streams as a spawning site and natural habitat. These streams are helping to keep the ecological balance in the sur- roundings. The main aim of this thesis was to find out the average flow rate and the discharge of Mätäjoki and Haaganpuro at a different time of the year and check if the stream is suitable for the trout spawning or not. In a literature review, velocity area method, moving boat method and factors affecting the flow and discharge were described in detail. Depths, width, and the flow rate measurement were performed onsite and the calculations are based on obtained results. The result shows that the flow rate of Haaganpuro was more than Mätäjoki, but the dis- charge of Haaganpuro was less than Mätäjoki due to small depth and width. Weather played a major role in the rise and fall in flow rate. The flow rate and depths of Mätäjoki are more suitable than Haaganpuro for trout spawning.
    [Show full text]
  • Valkea Kaupunki , Mustat Vedet
    VALKEA KAUPUNKI, MUSTAT VEDET PETRI JUUTI Valkea kaupunki, mustat vedet Helsingin vedet 1800-luvun lopusta 2000-luvulle Copyright © 2015 Tampere University Press ja tekijä Kustantaja Myynti: [email protected] https://verkkokauppa.juvenes.fi/ Kansi Marita Alanko Graafinen suunnittelu ja toteutus Marita Alanko ISBN 978-951-44-9718-6 ISBN 978-951-44-9719-3 (pdf) Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print Tampere 2015 Esipuhe Juostessani pitkiä ja lyhyempiä lenkkejä eri puolilla maailmaa olen arvostanut suuresti yleisiä juomahanoja tai juomasuihkulähteitä. Etenkin kuumalla kelillä juostessa mukana kantamani vesi loppuu joskus liian äkkiä ja kuivuva kroppa al- kaa vaatia nopeasti kostuketta. Myös syke nousee nopeasti janon yltyessä ja mat- kan jatkuessa. Juomavesiposti onkin silloin hyvin tervetullut näky. Tarpeellista viilennystä tuovat satunnaiselle poikkeajalle myös kaupunkikuvaa koristavat suih- kulähteet, joita löytyy liki kaikista kaupungeista. Juomatauolla ei useinkaan tule ajateltua veteen liittyviä arvoja eikä järjestelmää, joka vaaditaan veden toimittamiseksi hanaan. Yksinker- taisimmankin hanan tai suihkuläh- teen takaa löytyy monimutkainen ja moniulotteinen järjestelmä. Toisinaan kuitenkin avoviemä- reiden löyhkä tuntuu nenässä eten- kin rannoille johtavien purkuputkien suuaukkojen tienoilla. Köyhimpien alueiden läpi juostessa näkee aika ajoin vettä kantavia lapsia ja naisia, jotka hakevat vettä joko yleisistä vesiposteista tai kaivoista. Huo- noimmassa tapauksessa he kantavat ostettua vettä, joka on hyvin kallista tuloihin
    [Show full text]
  • Piirijakokartta.Pdf
    1. ETELÄINEN SUURPIIRI - SÖDRA STORDISTRIKTET 101 Vironniemen peruspiiri – Estnäs distrikt 403 Tuomarinkylän peruspiiri - Domarby distrikt HELSINGIN PIIRIJAKOJÄRJESTELMÄ 010 Kruununhaka - Kronohagen 351 Paloheinä - Svedängen 020 Kluuvi - Gloet 352 Torpparinmäki - Torparbacken HELSINGFORS DISTRIKTSINDELNING 080 Katajanokka - Skatudden 354 Haltiala - Tomtbacka 1:60 000 Khs 8.6.1999 102 Ullanlinnan peruspiiri – Ulrikasborgs distrikt 404 Oulunkylän peruspiiri – Åggelby distrikt 030 Kaartinkaupunki - Gardesstaden 284 Patola - Dammen 050 Punavuori - Rödbergen 285 Veräjämäki - Grindbacka Piirijako - distriktsindelning 060 Eira 287 Veräjälaakso - Grinddal 070 Ullanlinna - Ulrikasborg 090 Kaivopuisto - Brunnsparken 405 Itä-Pakilan peruspiiri –- Östra Baggböle distrikt 204 Munkkisaari - Munkholmen 520 Suomenlinna - Sveaborg 342 Itä-Pakila - Östra Baggböle suurpiiri - stordistrikt 531 Länsisaaret - Västra holmarna 353 Tuomarinkartano – Domargård 103 Kampinmalmin peruspiiri – Kampmalmens distrikt 5. KOILLINEN SUURPIIRI - NORDÖSTRA STORDISTRIKTET 501 Latokartanon peruspiiri – Ladugårdens distrikt 040 Kamppi - Kampen 130 Etu-Töölö - Främre-Tölö 361 Viikinranta - Viksstranden peruspiiri - distrikt 201 Ruoholahti - Gräsviken 362 Latokartano - Ladugården 202 Lapinlahti - Lappviken 363 Viikin tiedepuisto - Viks forskarpark 203 Jätkäsaari - Busholmen 364 Viikinmäki - Viksbacka 383 Pihlajamäki - Rönnbacka 104 Taka-Töölön peruspiiri – Bortre Tölö distrikt 386 Pihlajisto - Rönninge 104 Taka-Töölö - Bortre Tölö 502 Pukinmäen peruspiiri – Bocksbacka distrikt
    [Show full text]
  • Linjaluettelo Linjeförteckning Info
    Linjaluettelo Linjeförteckning Info Helsingin sisäiset linjat Helsingfors interna linjer Metrolinjat / Metrolinjer M Ruoholahti - Itäkeskus - Mellunmäki Gräsviken - Östra centrum - Mellungsbacka M Ruoholahti - Itäkeskus - Vuosaari Gräsviken - Östra centrum - Nordsjö Raitiolinjat / Spårvägslinjer 1 Kauppatori - Käpylä Salutorget - Kottby 1A Eira - Käpylä Eira - Kottby 2 Kaivopuisto - Kauppatori - Rautatieasema - Kamppi (M) - Töölö - Nordenskiöldinkatu Brunnsparken - Salutorget - Järnvägstationen - Kampen (M) - Tölö - Nordenskiöldsgatan 3 Kaivopuisto - Eira - Kallio - Nordenskiöldinkatu Brunnsparken - Eira - Berghäll - Nordenskiöldsgatan 4 Katajanokka - Munkkiniemi Skatudden - Munksnäs 4T Katajanokan terminaali - Munkkiniemi Skatuddens terminal - Munksnäs 6 Hietalahti - Arabia Sandviken - Arabia 6T Länsiterminaali - Rautatieasema - Arabia Västra terminalen - Järnvägsstationen - Arabia 7A Senaatintori - Töölö - Pasilan asema - Senaatintori Senatstorget - Tölö - Böle station - Senatstorget 7B Senaatintori - Pasilan asema - Töölö - Senaatintori Senatstorget - Böle station - Tölö - Senatstorget 8 Jätkäsaari - Töölö - Arabia Busholmen - Tölö - Arabia 9 Länsiterminaali - Rautatieasema - Itä-Pasila Västra treminalen - Järnvägsstationen - Östra Böle 10 Kirurgi - Pikku Huopalahti Kirurgen - Lillhoplax Bussilinjat / Busslinjer 03N Rautatientori - Kallio - Pasila Järnvägstorget - Berghäll - Böle 14 Hernesaari - Kamppi - Pajamäki Ärtholmen - Kampen - Smedjebacka 15 Salmisaari - Ruoholahti (M) Sundholmen - Gräsviken (M) 16 Rautatientori - Kruununhaka
    [Show full text]