Kuninkaankolmion filla- ripolut esittelevät yli 60 mielenkiintoista kohdet- ta ja reilut 30 kilometriä leppoisia pyöräilyreittejä Helsingin, Espoon ja Van- taan rajaseudulla.
Hyppää satulaan ja tu- tustu kotiseutuusi pyö- räillen!
Kuninkaankolmiossa on asuttu pysyvästi jo Tarkoituksena oli kilpailla Tallinnan hansa- oli yhteensä 1 067 696 asukasta. 7 500 vuotta sitten. Rajaseutua se on ollut kauppiaiden kanssa. Sittemmin kaupunki on Kuninkaankolmion projektissa kehitetään viimeistään keskiajalta lähtien, kun Helsingin laajentunut ja saavutti Malminkartanon 1946. arjen sujuvuutta kolmen kaupungin raja- KUNINKAANKOLMION pitäjä kuului Porvoon linnalääniin ja Espoo seudulla: kaupunkisuunnittelua, palveluja Raaseporiin. Pitäjien raja on vaihdellut: muun 50 vuotta kaupungistumista ja liikkumista yli kuntarajojen. muassa nykyiset Leppävaara ja Otaniemi Arkkitehti Eliel Saarista voi pitää seutuyhteis- kuuluivat 1600-luvulla Helsingin pitäjään. työn ja metropoliajattelun varhaisena pio- Fillaripolut-reitistön ovat suunnitelleet FILLARIPOLUT Seuraavalla vuosisadalla ne kuuluivat taas neerina. Hänen suunnitelmassaan vuodelta yhteistyössä Kuninkaankolmion alueke- Espooseen niin kuin Konalakin 1752–1777. 1918 Helsinkiä ympäröi puutarhakaupunkien hittämisprojekti sekä kymmeniä koti- kehä, jonka solmukohdat oli kytketty toisiinsa kaupunkipolkuja pääkaupunkiseudulle ja Kuninkaankolmiossa Helsinki, Espoo ja Vantaa kohtaavat. Kuninkaankolmio on 28 000 asukkaan moni- Kuninkaantie kulki Turusta Viipuriin raideyhteyksin. Vasta viime vuosikymmeninä Uudellemaalle koonnut Pauli Saloranta. ilmeinen kotiseutu ja vielä useamman asiointialue, keskuksenaan urbaani Myyrmäki. Uudis- ja täyden- 1300-luvulta alkaen ja sivuutti tulevan pää- tämä visio on alkanut vähitellen toteutua. kaupungin nykyisen Kehä III:n linjauksen Maalaiskunnissa kasvun käynnisti 1960-luvun nysrakentaminen tuovat Kuninkaankolmioon seuraavan 10–15 vuoden aikana 16 000 uutta asukasta. vaiheilla. Rauhallinen tulevaisuus muuttui, lähiörakentaminen. Espoosta tuli sen ansiosta kun kuningas Kustaa Vaasa perusti 1550 kaupunki 1972 ja Vantaasta 1974. Vuoden Helsingforsin kaupungin Vantaanjoen suulle. 2013 alussa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Kuninkaankolmion fillaripoluilta löytyy kohteita, jotka kertovat kotiseudun historiasta ja nykyajasta, luonnosta ja kulttuurista sekä arkkitehtuurista ja rakentamisesta. Aineisto on ladattavissa internetistä osoitteesta www.kuninkaankolmio.fi. Yhteystiedot Seuraa Kuninkaankolmion kehittymistä: www.kuninkaankolmio.fi Kuninkaankolmion aluekehittämisprojekti Projektinjohtaja Kimmo Kuisma, puh. (09) 310 258 08, [email protected] Helsingin kaupunki, talous- ja suunnittelukeskus Julkaisija: Kuninkaankolmion seudullinen aluekehittämisprojekti, 2013. Toimittaja: Pauli Saloranta (www.kotikaupunkipolut.fi) Kuvat: Ollli Turunen, Jouni Suominen, Tuire Ruokosuo, Roy Koto, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, Helsingin kaupunki, Comma Image Oy Ulkoasu, taitto ja kuvankäsittely: WSP Finland Oy / Design Studio. Paino: Lönnberg Värikoodien ja symbolien selitykset:
Arkkitehtuuri ja rakentaminen
Kaupunginosa tai alue
Historia ja nykyaika
Luonto ja ympäristö
Taide ja kulttuuri
Kaunis näköala Kuningaskohde
© Kaupunkimittausosasto, Helsinki 004/2013 Myyrmäki Värikäs ja monimuotoinen arkkitehtuuri oli Varhaismetallikautinen kulttipaikka myös seudullinen bussilinja Jokeri 2. Editan Kaivoksela Myyrmäki on sekä Länsi-Vantaan aluekeskus jotain aivan muuta kuin mihin Suomessa oli Röykkiössä on palaneita kiviä ilman maatäy- painotalo ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslai- Kaivoksela oli lähiörakentamisen ja asunto- ja Vantaan urbaanein alue että Kuninkaan- siihen aikaan totuttu. Puustellinpolulla on tettä. Merkkejä rakenteista tai hautauksista tos jatkavat toimintaansa alueella. säästämisen pioneerikohde sekä Helsingin Hanna Vihriälän kolmiosainen veistossarja kolmion keskus. Itse Myyrmäessä on 15 000 ei ole löydetty, sen sijaan kvartsiesineitä ja Hämeenlinnanväylä maalaiskunnan ensimmäinen varsinainen ja suuralueella 51 000 asukasta – enemmän Laidunmaa vuodelta 2011. iskoksia. On arveltu, että kyseessä olisi Kiu- kerrostaloalue. Professori Olli Kivinen piirsi Kolmostien nykyinen linjaus Kaarelassa kuin Mikkelin kaupungissa. Renki ja Piika kaisten kulttuurin (1800–1500 e.a.a.) aikainen 1961 modernin linjakkaan asemakaavan. Talot Keskustan suunnittelukilpailun 1973 voitti auringonnousun kulttipaikka. Laakson pohjalla tehtiin 1950-luvulla. Moottoritietä alettiin suunnitteli professori Aarne Ehojoki ja rakensi ruotsalaisen arkkitehtiryhmän ehdotus, jossa Malminkartanon asukasyhdistys ylläpitää asu- kulkee Kehä II:n jatkon linjaus. Radan itäpuo- rakentaa 1985. Se ulottui Hämeenlinnaan Puolimatka. Lainat järjestivät Postisäästö- suuren torin ympärillä oli kauppakeskuksen kastalo Renkiä. Sen yhteydessä on kaupungin lella kehätie viedään tunnelissa kohti Espoota, 1992 ja Tampereelle saakka vuonna 2000. pankki ja Helsingin Työväen Säästöpankki lisäksi kirkko ja toimistotaloja sekä vehreä leikkipuisto Piika. Asukasyhdistys järjestää jossa tien eteläinen osa valmistui 2000. Väylää käyttää Kaivokselan kohdalla yli 45 johtajinaan Teuvo Aura ja Mauno Koivisto. mäkikumpare. Parhaillaan suunnitellaan leikkipuistossa vuosittain perinteiset elojuhlat. 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Määrän en- Helsingin metron varhaisissa suunnitel- Mätäjoki (Helsinki) / Mätäoja (Vantaa) nakoidaan kasvavan jopa 85 000:een vuo- keskustan uudistamista, joka sisältää Myyr- Apollon yhteiskoulu Aurinkoa Malminkartanossa missa 1963 Kaivokselan ostarin eteläpuolelle mannin laajennuksen. Kaupunkipuron valuma-alue on 24,4 km2 ja teen 2025 mennessä. oli osoitettu asema. Asukkaita nykyisin noin Perustettu 1919 Kruununhaassa, josta muutti sillä asuu noin 75 000 ihmistä, veden laatu Kuninkaan istuttama tammi 4000 Myyrmäen asema Töölöön 1936 ja edelleen Malminkartanoon Kaarelan vapaapalokunta olosuhteisiin nähden kohtuullinen. Puroon Tarinan mukaan puun istutti 1700-luvun 1977. Tiilinen koulurakennus valmistui 1985, Perustettu 1948, palokunnantalo valmistui Silvolan kaivokset Valmistui 1975, suunnittelija arkkitehtitoi- lisätään kesäisin Päijänne-tunnelin vettä 50 lopulla virkamatkallaan Ruotsin kuningas suunnittelija arkkitehti Touko Neronen. Yksi- 1953. Kaksikielinen vpk toimii nykyisin Keski- misto Lehtovuori, Tegelman, Väänänen. Öljy- litraa sekunnissa. Yläjuoksun Mätäojansuo on Kustaa III. Tammi on monien itämerensuoma- Vuorimestari Magnus Linder löysi rautamalmia tyiskoulu käsittää yläasteen ja Luoteis-Hel- Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspa- kriisin jälkeisessä lamassa radan suunnitte- suojeltu harvinaisine kämmeköineen. Alem- laisten, germaanisten ja kelttiläisten kansojen Sillbölen ratsutilan mailta vuonna 1744. Silvola singin ainoan lukion. Painopistealueina ovat lokuntana. Pääkalustona on sammutusauto lussa pyrittiin kustannusten minimoimiseen pana on useita luontodirektiivin mukaisia pyhä puu. oli Suomen tuottoisimpia kaivoksia 1830–40 myös asemarakennusten osalta. Asema sekä ympäristö ja ihmisoikeudet. metsäluhtia eli tulvametsiä. Purolaaksossa tunnuksella KU 214. -luvuilla. Parhaana vuonna malmia nousi 900 viereinen Myyrmäen bussiterminaali ovat viihtyvät harvinainen halavasepikkä, useat Pitkäkoski tonnia. Suonet eivät olleet vielä tyhjentyneet, Kartanonhaka Abrams ja Husbacka tulevan Kehäradan ja koko Länsi-Vantaan kääpälajit ja pikkutikka. Alueella pesii laululin- Vantaanjoen alajuoksun pisin koski, pituus kun toiminta lopetettiin 1866. Näkyvissä on Kartanonhaka on laaja viheralue Mätäjoen Ruotsalaiset maahanmuuttajat asuttivat joukkoliikenteen solmukohta. Sen kautta tujen parhaimmistoa: luhta- ja viitakerttunen 1100 m ja korkeusero 5 m. Tulva-aikaan vir- hukkakiveä sekä 12 veden täyttämää kai- molemmin puolin Malminkartanon ja Kan- Uudenmaan rannikot vähitellen 1200-luvulta kulkee tulevaisuudessa myös Vuosaaresta sekä satakieli. Isommista eläimistä on havaittu taama ylittää 200 m3 /s. Pitkäkosken molem- voskuilua, joista syvin (51 m) on pohjoisin, nelmäen välissä. Joen mutkaan on kaivettu alkaen. Kårbölen kylä mainitaan säilyneissä lähtevä seudullinen bussilinja Jokeri 2. kärppiä, kettuja, peuroja ja jopa hirviä. min puolin kasvaa rehevää lehtoa, josta on Linderin kaivos. allas, jossa on iso laituri. Altaan keskellä on asiakirjoissa ensi kertaa vuonna 1417. Kylästä suojeltu 12,6 ha. Kesäöisin siellä pitävät pieni lintusaari, jonka toteutti Ympäristötai- Helsingin maalinnoitus tiedetään 1540-luvulta viisi tilaa: Abrams, Gruvan tila konserttejaan luhtakerttunen ja viitasirkka- teen yhdistys vuonna 2000. Valkoposkihan- Husbacka, Tolfmans, Gamlas ja Malmgård. Keisari Nikolai II rakennutti 1914–1917 laajan lintu. Pitkäkoskella tavattiin vuonna 2000 Jokilaakson vanhasta asutuksesta parhaiten het ovat viime vuosina vallanneet puiston Näistä viljelykäytössä ovat säilyneet kaksi linnoitusjärjestelmän Saksan uhkaa vastaan. ensi kertaa Suomessa virta-alli. Huomiota on säilynyt Sillbölen ratsutilan jaossa 1832 käyttöönsä. Kesän kynnyksellä sen valtaa ensimmäistä. Abrams on ollut nykyisellä Helsingissä varustukset ulottuivat yhtenäisinä on herättänyt myös vuollejokisimpukan yli muodostettu Gruva. Huvilatyylinen päära- takaisin Kaarela-seura järjestämällä suositut omistajasuvulla vuodesta 1687, Husbacka Vuosaaresta Westendiin. Tukikohta XXV Kaare- 3 miljoonan yksilön populaatio Vantaanjo- kennus on vuodelta 1897. Alkuperäisen tilan Mätäjoki-festivaalit. Silloin musiikkitarjonnan omallaan vuodesta 1724. Tilukset on pääosin lassa on ollut eteen työnnetty asema ulomman essa, sillä laji on muualta Euroopasta lähes 155 hehtaarista on edelleen jäljellä 26 ha ym. lisäksi irti päästetään tuhansia kirjolohia, myyty asuntorakentamiseen. puolustuslinjan edessä. Maalinnoituksella kadonnut. Haltiavuoren luontopolku kulkee vuokrattuna ulkopuoliselle viljelijälle. Tilaa joita väki saa Mätäjoesta kalastaa. taisteltiin ainoan kerran 11.–13.4.1918, kun vuodesta 1884 alkaen hallinnut Juslinien suku Vaskipellon rakentuminen Pitkäkosken sivuitse. Rukkila Hangossa maihinnousseet saksalaiset eteni- käynnisti Djupbäckin Eklundien kanssa nykyi- vät punaisten hallussa olleeseen Helsinkiin Vanhan Kaivokselan jatkeeksi, hyvälle paikalle Vetokannas sen Kaivokselan rakentamisen teettämällä Professori Rurik Pihkalan mukaan on nimetty Mätäojan laakson itäpuolelle rakennetaan Leppävaaran suunnasta. Varustukset ovat Sorakuoppaa kaivettiin vuosina 1938–1956. asemakaavan ja myymällä 50 hehtaaria maata Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitok- noin 650 asuntoa vuosina 2012–19. Suunnitel- muinaismuistolain suojaamat. Pohjaveden muodostama lampi on ollut rakennusyhtiö Puolimatkalle. Kilterinmäki on värikäs. sen päärakennus vuodelta 1952. Samoissa missa on kerrostaloja Kehä II:n läheisyyteen epävirallinen uimapaikka, joka on nyt kun- tiloissa toimi Työtehoseura, jossa kehitettiin Maununneva ja tiivis pientaloalue Mätäojan laakson vie- Louhela nostettu kaupungin toimesta. Veden suu- Kilterinmäki jokaisesta pohjoismaisesta keittiöstä löytyvä reen. Alueelle suunnitellaan myös päiväkotia. Keskuspuistoon rajoittuvat pientaloalueet on rin on syvyys 7 m. Kuoppaa ympäröivässä “Maistereiden Louhelan” rakensi Puolimatka astioidenkuivauskaappi. Radan varteen Ruk- Suunnitellun Kehä II:n linjaus on näkyvillä Mäntykankaalle rakennetaan vuosina 2007– rakennettu pääosin sodan jälkeen, osittain lehdossa viihtyy mm. rantalintu pikkutylli. vuosina 1965–68. Huomaa erikoinen profiili- kilan eteläpuolelle nousee lähivuosina uusia autokatosten rivistönä. 2013 noin 600 uutta asuntoa. Suunnittelun rintamamiestonteille. Juoksuhaudantielle Huomaa tien varressa harvinainen 150-vuotias betonielementti. Ostoskeskus avattiin 1967 pohjaksi kyseltiin myyrmäkeläisten ja Myyr- kerrostaloasuntoja noin 750 asukkaalle. sijoittuvat Kari Hotakaisen palkittu menes- ja asema 1975. Alkuvuosina Louhelassa toimi Jönsaksen kivikautinen asutus kilpikaarnakoivu. mäessä asioivien asumistoiveita. Rataa vasten Malmgård tysromaani ja siitä tehty elokuva. vilkas viikonlopputori. Omassa kaapeliver- olevan autokatoksen takaseinään sijoittuu Maununnevan suoalueella on puuttoman Myyrmäen keskustan paikalla on asuttu eri Vantaanjoen kääntyminen kossa lähetettiin 1991–2002 Wanda Video- Malminkartanosta tuli Kårbölen kylän päätila kulttuurivaiheissa 5500 e.a.a. – 20 j.a.a. Pit- Martti Aihan 150-metrinen kuviolaminaat- nevan lisäksi myös mäntyvaltaista rämettä Salpausselältä alkava Vantaanjoki laski tästä net ry:n louhelalaista TV-ohjelmaa kaikkiaan 1579, sittemmin sotilasvirkatalo ja vankisiirtola källe sisämaahan ulottui merenlahti vielä titeos, joka näkyy ohiajaviin juniin. ja kuusivaltaista korpea. Nevakasvillisuutta länteen yhä erottuvaa Djupbäckin uomaa 300 tuntia. Vanha ostari purettiin 2011 ja sekä yliopiston koetila. Sen hedelmäpuutar- 2000 e.a.a. ja sen jälkeenkin Vantaanjoki Kilterinmäessä on tavattu Suomen toiseksi alueella edustavat rahkasammalet, luhtavilla, pitkin parintuhannen vuoden ajan ennen sen paikalle rakennettiin asuinkerrostaloja hassa oli parhaimmillaan 2500 omenapuuta, virtasi notkossa leveänä parituhatta vuotta. yleisintä lepakkoa viiksisiippaa, joka pelkää kurjenjalka ja karpalo. Kuivempaa rämealuetta ajanlaskun alkua. Vähitellen vesi kulutti hiek- sekä liiketiloja. nyt jäljellä 350. Arboretumin peruja viereisessä Alueelta on löydetty mm. 70 eriaikaista valoa. Siksi ulkoiluväylien valaisintyyppi on peittävät tupasvilla, juolukka ja suopursu. kamaahan uuden uoman kalliokynnyksen metsässä ovat sembramännyt, douglaskuuset, tulisijaa ja merkkejä hylkeenrasvan järjes- Jokiuoman puisto valittu niin, ettei valoa heijastu niistä ylöspäin. Suojelualueen laitamilla korpikasvillisuutta ohi itään. Vanha uoma soistui nykyiseksi mongolianvaahterat ja vuorijalavat. Entisen edustaa mm. korpikarhunsammal. telmällisestä jalostamisesta. Vantaan parhaaksi mainittu puisto on kai- Malminkartano renkituvan pihaa ympäröivät syreenit, jas- Mätäojaksi ja sen varren monituhatvuotinen asutus taantui. kenikäisten ajanviettopaikka kesäisin. Taka- Punatiilinen kaupunginosa on rakennettu 1977 mikepensaat ja useat eri ruusulajit. Satojen Hakuninmaa Keskuspuisto vuosina koululaisten kemuissa Jokiuomassa alkaen entisille yliopiston koetilan maille. vuosien puutarhanpidon jäljiltä alueelta on 1980-luvulla Hakuninmaan itäosaan Keskus- Helsingin Keskuspuisto on laajuudeltaan tarvittiin välillä poliisiakin. Vuotuinen suurta- Asemakaavan suunnitteli Heikki Kaitera. löydetty yli 40 puu- ja pensaslajia. puiston kainaloon rakennettiin runsaasti uusia 1000 ha ulottuen Töölönlahdelta kaupungin pahtuma on Louhela Jam -ilmaiskonsertti jo pohjoisrajalle. Sen luonto on monipuolista Malminkartano on Helsingin ensimmäinen Vanha Nurmijärventie asuntoja. Niiden myötä alueen asukasluku vuodesta 1991. Järjestystä puistossa valvoo ns. metsälähiöiden jälkeinen urbaani esi- kolminkertaistui ollen nyt vajaat 3000. aarnimetsästä peltolakeuteen. Hoidettuja Juha Mennan jämerä maaveistos Ukon kirves Kuuluisat Nurmijärven rosvot terrorisoivat ulkoiluteitä on 100 km. Reitistö jatkuu itään kaupunki pienine kujineen ja aukioineen. Kuninkaantammen rakentuminen vuodelta 1996. Alueelle taloja suunnitelleista arkkitehdeista 1820-luvulla Uuttamaata ja eteläistä Hämettä alas Vantaanjokea sekä pohjoiseen Vantaan tunnetuimpia lienevät Raili ja Reima Pietilä. ryöstäen taloja, kiduttaen niiden asukkaita ja Uuden kaupunginosan rakentaminen alkaa Raappavuorille, joilta edelleen Espooseen, Myyrmäen kirkko Asukkaita nyt noin 8300. rellestäen kestikievareissa. Vain 13-jäsenisen 2013. Kuninkaantammeen tulee 5000 asu- aina Nuuksion perukoille saakka. Valmistui 1984, suunnittelija akateemikko rosvojoukon ja heidän apureidensa kiinni- kasta ja 1000 työpaikkaa. Tiiviin keskusta- Ulkoilijoiden tukikohtina Keskuspuistossa toi- Juha Leiviskä. Vantaankosken seurakunnan Erskinen kortteli ottamiseen tarvittiin lopulta 700 kasakkaa. alueen suunnitelma muistuttaa keskiaikaista mivat ulkoilumajat Maunulassa, Paloheinässä pääkirkko on kansainvälisesti kuuluisa arkki- Suunnittelu alkoi 1978, talot valmistuivat Paikallinen perimätieto kertoo, että tässä kukkulakaupunkia ja sinne luodaan viihtyisä ja Pitkäkoskella sekä Haltialan tila. Tunnel- tehtuurinähtävyys. Se on saanut vaikutteita 1986. Ne piirsi englantilais–ruotsalainen tähti- tien ylitettyä Mätäjoen oli rosvoilla jyrkässä jalankulkuympäristö. Ympärille kiertyvät mallinen Pitkäkosken ulkoilumaja on auki Etelä-Saksan barokkikirkoista, vaikka muoto arkkitehti Ralph Erskine apunaan asukasraati ylämäessä hyvä väijypaikka suuren ”rosvo- kaupunkimaiset pientaloalueet. Kuninkaan- vuoden ympäri, paitsi sadepäivinä. Metsän on täysin nykyaikainen. Sisätiloissa valo on ja käyttäen Puolimatkan vakioelementtejä. kiven” takana. tammen kautta kulkee tulevaisuudessa reunassa on suuri koirapuisto aitauksineen. Erskinen omaperäistä arkkitehtuuria keskeisessä roolissa kuten kaikissa Leiviskän töissä. Vantaankosken rata (Kehärata) sijoitettiin yleensä pitkänomaisten tonttien ja sittemmin valtion vuokratilaksi. Sen haltija kultapiiskuineen sekä ukontulikukkaa. Mäkeä Villa Björkliden (Naulakuja 7) Maaltamuuton paineessa vuonna 1968 syntyi kadunpuoleiseen päähän, jotta tilaa jäi hyö- Karl Kavaleff päätti päivänsä tuntematto- sivuaa noin 80 km:n mittainen, maastopyö- Rakennettu 1938. Piilopirtin asukit vuodesta idea lähijunaradan vetämiseksi Huopalahdesta typuutarhalle. Nykyinen asemakaava mah- masta syystä täällä takametsässä 24.4.1913. räkelpoinen Reitti 2000, joka alkaa Helsin- 1952 olivat palkitut näyttelijät ja teatterin- pohjoiseen. Sen varteen suunniteltiin 130 000 dollistaa lisärakentamisen tonteille. Muistokiven pystytti Pitäjänmäen VPK, jonka gin Laaksosta ja ulottuu aina Vihdin Salmiin johtajat Lasse Pöysti ja Birgitta Ulfsson sekä asukkaan nauhakaupunkia. Uusi Kehärata len- päällikkönä Kavaleff toimi. Pyöreähkö luon- saakka. heidän poikansa Tom ja Erik. Friherrsissä Pöysti Uusmäen rakentuminen nonkivi on maastossa noin 50 m linkkimas- toaseman kautta pääradalle valmistuu 2015. Raappavuoret ja Ulfsson olivat aktiivisia kyläläisiä. He leik- Vanha pientaloalue saa naapurikseen uutta tosta pohjoiseen. kivät naapuruston lasten kanssa ja esiintyi- kaupunkimaista pientalorakentamista. Länsi-Vantaan suosituin viheralue levittäytyy Hämevaara vät omakotiyhdistyksen juhlissa. Nykyinen Nykyisten 800 asukkaan seuraksi odotetaan 30-metristen kallioharjanteiden ympärille. omistaja on uudistanut miljöötä maltillisesti vaiheittain noin 4500 uutta uusmäkeläistä Hämevaara on Vantaalla harvinaisen yhtenäi- Pohjoisrinteiltä löytyy niin muinaisrantoja kuin mm. säästämällä tonttiin kuuluvan metsikön. 2010-luvun kuluessa. Alueelle suunnitellaan nen omakotialue. Asemakaavan suunnitteli hyviä pulkkamäkiäkin. Alueella on ketoja, niit- omaa alakoulua, nuorisotiloja, neuvolaa ja 1957 Erich von Ungern-Sternberg. Suurin osa tyjä ja reheviä lehtoja. Vaateliaita lehtolajeja Vapaala Vuorenjuuren townhouse-tyyppiset talot päiväkoteja. taloista rakennettiin Irma ja Matti Aaltosen ovat pähkinäpensas, näsiä ja lehtokuusama Friherrsin pientaloalue sai alkunsa 1936, kun Malminkartanonhuippu tyyppipiirustusten mukaan. Poikkeuksellista sekä rauhoitettu lehtoneidonvaippa, jolla on Uuttu Hämeenkylän Övre-Labbaksen tilasta alettiin Helsingin korkein kohta oli parhaimmillaan 92 sen ajan Suomessa oli, että rakennukset olivat Vantaalla vain kaksi tunnettua esiintymää. myydä asuntotontteja Einar Rauramon palsta- metriä merenpinnan yläpuolella, nyt hieman Valmistui 2004 Leppävaaran seurakunnan yksikerroksisia tehden näin pesäeron 1940- Metsässä viihtyvät mm. lehtopöllö, palokärki, suunnitelman mukaan. Elannon myymälä painunut. Täyttömäki kasattiin 1976–1996, toimitaloksi. Suunnittelija arkkitehtuuritoi- luvun rintamamiestaloihin. Hämeenkyläntien pikkutikka sekä peukaloinen, joka usein pesii rakennettiin 1938 nykyiseen Vapaalantie Vantaankosken rataa (Kehärata) jatketaan len- omaa korkeuseroa 67 metriä. Pohjoisrinteellä misto Kari Ristola, joka voitti vuonna 2002 varressa sijaitsee keramiikkataiteilija Johanna kaatuneen puun juurakon kätköissä. 28:een, vuodesta 1977 toiminut työväen- toaseman kautta Tikkurilaan pääradalle. on hurja pulkkamäki, länsirinteessä maasto- järjestetyn design&build-kilpailun. Talossa Rytkölän ateljee entisessä liikerakennuksessa. talona. Kaupunginosan nimi suomennettiin on kappeli ja seurakunnan kerhotilat sekä Myyrmäkitalo pyörärata ja loivassa etelärinteessä Hanna Ancylus-järven rantakivikko Vapaalaksi 1967. Vaihtoehtoja olivat mm. Vainion 1998 valmistunut ympäristötaideteos kaupungin päiväkoti ja ikääntyneiden hoiva- Vapaaherrankylä ja Risu. Vanhat friherrsiläiset Myyrmäkitalo valmistui 1993, suunnittelija Tuulet ja suunnat, johon kuuluvat myös tuu- koti. Sana uuttu on suomen kielen vanhinta Syntyi noin 9000 vuotta sitten viime jääkau- eivät ole edelleenkään omaksuneet uutta arkkitehtitoimisto Innovarch. Talossa toimivat lipussit huipulla. kerrostumaa ja tarkoittaa vesilinnun pesä- den loppuvaiheissa. Kivikkoa on Pöllökalliolla nimeä. Asukkaita Vapaalassa on nykyisin mm. Vantaan taidemuseo, aikuisopisto ja koloa. Tässä se viittaa myös uuttukyyhkyyn, näkyvissä laajalla alueella 55 metrin korkeus- vajaat 4000. kuvataidekoulu, Myyrmäen kirjasto, yhteis- Lehtovuori onhan kyyhkynen tunnettu rauhan symboli käyrän yläpuolella, kallion laelle johtavan palvelupiste sekä elokuvateatteri. Aulassa Myyrmäen urheilupuisto Rakennettiin vuosina 2002–2005 tontinluovu- ja viestinviejä. leveän polun varressa. Kohde on rauhoitettu Heijastus on Kari Juutilaisen teos vuodelta tuskilpailun voittaneen arkkitehti Eric Adler- vuonna 1990. Puistossa mm. jalkapallon ISS-stadion, Myyr- 1993 sekä kaupunginmuseon rekonstruoima mäki-halli ja Energia-areena sekä kaksi jää- creutzin suunnitelman mukaan. Suoraan kadun Lammaslampi Jönsaksen kivikautinen punamultahauta. reunaan sijoitetut pari- ja erillistalot luovat hallia ja täysimittainen yleisurheilukenttä. Myyrmanni pikkukaupunkimaisen tunnelman. Asukastalo Pinta-ala 7 hehtaaria, syvin kohta 3 metriä. Urheilupuiston monipuoliset harjoittelu- ja toimii kyläkeskuksena. Lammaslampi kuroutui erilleen Litoriname- harrastusmahdollisuudet ovat koko pääkau- Aikanaan Suomen suurin kauppakeskus Myyr- restä 6600 vuotta sitten. Jo siihen aikaan Pyörällä pääsee palveluihin punkiseudun käytössä. Eteläosaan suunnitel- manni valmistui 1994, suunnittelija arkkiteh- Konala lammen ympärillä kasvoi pähkinäpensaita. laan hotelli- ja hyvinvointikeskusta. titoimisto Innovarch. Rakennuksen pääakseli Myyrmäen aloituskortteli Konalan kylästä varhaisin säilynyt maininta Niistä on saanut nimensä Pähkinärinteen oma- on jatkoa Myyrmäenraitille. Myyrmannin vai- Rajatorppa on vuodelta 1509. Kantatilat Rosas, Bertas ja leimainen kerrostalolähiö, jonka rakentaminen Myyrmäen ensimmäinen kerrostalo valmistui kutusalue ulottuu kauas Vantaan rajojen yli. Skyttas olivat nykyisessä Pitäjänmäessä. Isoja- alkoi 1971. Sinilevän vaivaamaa lampea on Vaahtorinteeseen elokuussa 1969. Sen rakensi Rajatorpan asumalähiö nousi Råtorpin entisille Kauppakeskuksen laajennus ja yhdistäminen ossa Rosas muutti pohjoisemmas erämaahan kunnostettu ruoppaamalla ja hapettamalla. Laaturakenne, joka omisti neljäsosan tulevan laidunmaille 1969–73 Saton rakentamana. Myyrmäkitaloon on suunnitteilla. Paalutori nykyiseen Konalaan, joka säilyi maaseutumai- Myyrmäen maista. Toinen neljännes oli Suur- Kaavoittaja Riitta Thuneberg sijoitti talot ruu- siirtyy pohjoisemmaksi ja Iskostien varteen Varistonniityt sena pitkälle 1900-luvulle. Nykyisin asukkaita Malminkartanonhuipun ympäristötaideteos Helsingin Osuuspankilla ja loput Puolimatkalla. dukkoon: matalammat alemmas rinteeseen rakennetaan asuinkerrostaloja. Laajuus 7 hehtaaria. Yksi Länsi-Vantaan suo- Nämä tekivät Helsingin maalaiskunnan kanssa ja korkeammat ylemmäs. Ostarilla oli kaksi vajaat 5000. Hartwallin virvoitusjuomatehdas Villa Favén Metropolia toimi Konalan teollisuusalueella 1962–2003. situimpia viheralueita. Ruotsinkielinen nimi aluerakentamissopimuksen. Pääosa Myyr- ruokakauppaa, kolme pankkia, kultakauppa, Suomen merkittävimpiin kuvataiteilijoihin Varistorna tarkoitti alkujaan Hämeenkylän mäestä oli valmiina 1978 mennessä, mutta urheiluliike, lyhyttavarakauppa, kukkakauppa Talo valmistui 1988, suunnittelija arkkitehti Nyt sen paikalle rakennetaan yli 600 asuntoa lukeutuva Mauri Favén (1920–2006) asui kartanon takaniittyjä. rakentaminen jatkuu edelleen. jne. Naapuritalon kivijalassa oli ravintola Pekka Salminen. Espoon–Vantaan teknillinen kerros- ja rivitaloihin 2014 mennessä. Värik- vuosina 1941–52 perheineen appivanhem- ”Kärrynpyörä” ja päädyssä postikonttori. ammattikorkeakoulu perustettiin teknillisenä kään ja vaihtelevan kokonaissuunnitelman piensa talossa Valtatie 67:ssä (nyk. Pohjoinen Asuntomessut 1977 Uomatien alikulkutaide Nyt asukkaita 1600. oppilaitoksena vuonna 1985. Myyrmäessä tekivät arkkitehdit Kirsti Sivén ja Asko Takala. Lintuvaarantie 11). Taloa laajennettiin atel- Variston messualueelle rakennettiin 171 Uomatien kolmeen alikulkuun tilattiin perus- toimivat liiketalouden ja tekniikan koulutus- Entiseen korkeavarastoon avattiin syksyllä jeehuvilaksi 1950-luvulla. Favéneilla kort- asuntoa kohderyhmänä tavalliset asunnon- parannuksen yhteydessä vuonna 1996 Paula Kolmen kaupungin rajakivi alat, opiskelijoita on noin 1900. Syksyllä 2008 2009 kauppakeskus Ristikko. teerasi lukuisia taiteilijaystäviä, mm. Reidar tarvitsijat. Pääosin tasakattoiset rakennuk- Holopaisen sekatekniikkatyöt Kotipesä, Vanha Hämeenkylän ja Kaarelan rajakivi on EVTEK ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Kolme aitaa Särestöniemi. Professori Favén toimi myös set ryhmittyvät keskuspuiston ympärille. Noppa ja Minos. nykyisellä Vantaan ja Helsingin rajalla. Aivan yhdistyivät pääkaupunkiseudun ammatti- opettajana Taideteollisessa korkeakoulussa, Aluetta halkovat pihakadut. Messuilla kävi kivenheiton päässä on myös Espoon koillis- korkeakoulu Metropoliaksi, joka on 14 000 Denise Zieglerin kolmiosainen taideteos val- Myyrmäenraitti mistui vuonna 2010 avaraan Hilapuistoon. Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajana ja kesän aikana 116 000 vierasta. Erityisen mie- kulma. Muistolaatan kiinnittivät vuonna 1994 oppilaallaan Suomen suurin. Viivasuoran raitin pituus on yksi kilometri. Laakson halki virtaa Mätäjoen läntisin sivu- monissa muissa alan luottamustehtävissä. lenkiinnon kohteena olivat Enso-Gutzeitin suomalaisen kotiseutuliikkeen 100-vuotis- Perusparannuksesta on tehty yleissuunni- Honkasuon rakentuminen puro, jonka alkulähde on Espoon puolella “Käkikellotalo” (Aittarivi 19) sekä arkkitehti juhlavuoden kunniaksi Helsingin, Espoon ja Harakka Harto Helpisen suunnittelema Suomen ensim- telma 2006. Raitin puolivälissä 10–12 -kerroksi- Vantaan kaupunginosayhdistykset. Aivan kaupunginrajan tuntumaan rakenne- Uusmäessä. Leppävaaran Bergansin ratsutilan kapeasta ja mäinen ekotalo (Aittarivi 29). set asuinkerrostalot ovat Myyrmäen suurimpia taan 1600 asukkaan ekotehokas puutalojen Painiityn rakentuminen pitkästä ulkopalstasta lohkottiin 1907 alkaen taloyhtiöitä. Myyrmäen Urheilutalossa on kaupunkikylä vuosina 2013–20. Uudet asunnot Pellas palloilusali, paini- ja voimailutila, voimistelu- Kaupunkien rajan pintaan on rakenteilla asuin- huvilatontteja, joita myytiin myös suomen- rakennetaan pääosin rivi- ja omakotitaloihin Raappavuoren etelärinteet on rakennettu saleja sekä uimahalli. Peruskorjauksen 2002 alue noin 1800 uudelle asukkaalle. Asuntoja kieliselle työväestölle. Näin syntyi Harakan kaartelevien katujen varsille. Vanha tilakes- 1980-luvun lopulta alkaen. Sitä ennen Pellak- yhteydessä sinne hankittiin Aarne Jämsän rakennetaan sekä pientaloihin että mataliin työväenluokkainen ja hurjamaineinen yhdys- kuksen paikka kivijalkoineen säilytetään sen yli ehdittiin kaavailla moottoritietä ja juna- tilataideteokset Rantaviiva ja Oliot. kerrostaloihin. Alueella hyödynnetään ympä- kunta, jonka nimi muutettiin myöhemmin keskuspuistona viljelypalstoineen. rataakin. Laakson kautta kulki olympialaisten Vaskivuoren lukiossa on 900 oppilasta, ristöystävällistä kalliolämpöä. sievemmäksi Lintuvaaraksi. Asukkaita nykyi- Vuorenjuuri sin 6500. 1952 maastoratsastusreitti. Rata oli vaativa: musiikki- ja tanssilukio sekä medialinja ja Vanha Uusmäki 19 ratsukosta 13 joutui keskeyttämään. Kisan laaja kieliohjelma. Koulutalo 1970, arkkitehti Tiiviin ja matalan kaupunkirakentamisen Kavaleffin muistokivi voitti ylivoimaisesti ruotsalainen paroni Hans Osmo Sipari. Lukio tuottaa kulttuuria myös kokeilualue valmistui 2006. Asukkaat ovat Mäkkylän tilan maille Uusmäkeen rakennettiin Mäkkylän ratsutilan perusti nykyiseen Lep- von Blixen-Finecke ratsullaan Jubal. ympäristöönsä: mm. konsertteja ja vuosittai- itse urakoineet 20 englantilaistyyppistä viime sotien jälkeen laaja rintamamiestalo- pävaaraan 1611 Helsingin pormestari Hans sen suurmusikaalin. Taidetalo Toteemi on kytkettyä ”townhouse”-kaupunkipientaloa. alue. Talot olivat esivalmistettuja tyyppitaloja, Myyrmäen vesitorni Olofsson. Tilukset ulottuivat pohjoisessa lastenkulttuurin keskus. Sen edessä välkkyy Naapurissa Toiskantiellä on 1980-luvun versio jotka pystyi kokoamaan omatoimisesti pie- Valmistui 1973, korkeus merenpinnasta 101 Hämeenkylän rajalle saakka. 1772 Mäkkylä Veikko Eskolinin tilataideteos Aallot, jonka samasta aiheesta, suunnittelija arkkitehti nellä talkooporukalla. Jyrkkä katto mahdollisti metriä. Huipulle piti tulla näköalaravintolakin. määrättiin Viaporin komendantin virkataloksi lahjoitti Puolimatka vuonna 1975 Fillaripolkuja on yli 30 km. Timo Vormala. ullakkokerroksen, jonka saattoi vuokrata. Talot Ympärillä on kallioketoa kissankelloineen ja