Murhaa! Antiikin Tragediat Suomalaisessa Teatterissa HELI ANSIO JA PIA HOUNI
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Murhaa! Antiikin tragediat suomalaisessa teatterissa HELI ANSIO JA PIA HOUNI 46 TEATTERIKORKEAKOULUN JULKAISUSARJA Murhaa! Antiikin tragediat suomalaisessa teatterissa HELI ANSIO & PIA HOUNI HELI ANSIO & PIA HOUNI Murhaa! Antiikin tragediat suomalaisessa teatterissa JULKAISIJA Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu © Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu ja tekijät 2016 TEATTERIKORKEAKOULUN JULKAISUSARJA 46 ISBN (painettu): 978-952-6670-74-4 ISBN (verkkojulkaisu): 978-952-6670-75-1 ISSN (painettu): 0788-3385 ISSN (verkkojulkaisu): 2242-6507 JULKAISUSARJAN ILME, KANNEN SUUNNITTELU JA PÄÄLLYKSEN MUOTOILU BOND Creative Agency www.bond.fi KANSIKUVA Johnny Korkman (Agamemnon, Teatteri Jurkka 2001). TAITTO Annika Marjamäki, Edita Prima Oy PAINOTYÖ & SIDONTA Edita Prima Oy, Helsinki 2016 PAPERI Scandia 2000 Natural 240 g/m2 & Scandia 2000 Natural 115 g/m2 KIRJAINPERHEET Benton Modern Two & Monosten Murhaa! Antiikin tragediat suomalaisessa teatterissa HELI ANSIO & PIA HOUNI 46 TEATTERIKORKEAKOULUN JULKAISUSARJA Sisällys Esipuhe 13 Mistä kirja kertoo? 17 ”Klassikot” ja antiikin kulttuurivaikutus 20 Kirjan sisältö 22 Tragedia kreikkalaisella näyttämöllä 25 Teatteriesitysten tilat ja paikat 27 Esiintyjien ilmaisu ja visuaalisuus 29 Tragedia suullisena ja kirjallisena taidemuotona 32 Voimakkaita tunteita – tragedian maailma 35 Tragedia uuden ajan teatterissa: tutkimusta ja esitystulkintoja 41 Kirjallinen ja filosofinen kiinnostus antiikin tragedioihin herää uudelleen 41 Adaptaatiot ja tragedioiden tulkintavariaatiot 45 Antiikin tragedia – ketä kiinnostaa ja miksi? 52 Ensimmäiset tragediaesitykset Suomessa 1890–1910 57 Suomalaisten ensimmäiset kosketukset kreikkalaiseen tragediaan 57 Medeia kiertää maakunnissa 58 Sofokleen Antigone ja Kuningas Oidipus – ensimmäiset kreikkalaiset tragediat Suomessa 63 Tragedioiden adaptaatioita Kansallisteatterissa 1900-luvun ensikymmenellä: Elektra, Faidra ja Ifigeneia 71 Tragediat vakiintuvat Suomen näyttämöille 1910-luvulta 1930-luvulle 81 Sofoklesta maaseutukiertueilla 1910–1911 81 Ensimmäiset ruotsinkieliset Antigone-esitykset 83 Neljä x Franz Grillparzerin Medeia 89 Ruotsinkieliset tragediaesitykset 1920-luvulla 98 Sofokleen Antigone (1925) ja Kuningas Oidipus (1936) Kansallisteatterissa 101 Uudenlaisia adaptaatioita ja ohjaustulkintoja 1930–1940-luvuilla 113 Eugene O’Neillin Murheesta nousee Elektra 1930-luvun Helsingissä ja Viipurissa 113 Henri-René Lenormandin Aasia tekee tietä Euripideen Medeialle 119 Ulkomaiset ohjaajavieraat Aiskhyloksen ja Sofokleen äärellä Svenska Teaternissa 131 1950-luku, tragedia-adaptaatioiden kultainen vuosikymmen 141 Jean Anouilh’n Antigone valloittaa Suomen 142 Antigonen kantaesitys Kansallisteatterissa 143 Antigone pienemmissä kaupungeissa 148 Anouilh’n Medeia Turussa ja Helsingissä 1951–1953 158 O’Neillin Elektra nousee uudelleen näyttämölle 167 Jean Racinen Faidra helsinkiläisissä teattereissa 1948–1959 173 Ifigeneia Auliissa – ainoa 1950-luvulla esitetty alkuperäistragedia 183 Uudistumisen ja perinteen kamppailu tragediaesityksissä 1960- ja 70-luvuilla 191 Nuoret ohjaajat, avantgarde ja totaalinen teatteri 191 Jean Giraudoux’n Elektra Tampereella ja Helsingissä 198 T. S. Eliotin tragediamukaelmat 203 Ikuinen ihmisyys Arvi Kivimaan ohjauksissa Kansallisteatterissa 1960-luvulla 206 Euripidesta eri tavoin 215 Herakles, kokonaistaideteos 215 Intimiteatterin epäonnistunut Bakkhantit 220 Troijan naisten pasifistinen tulkinta 224 Hippolytos Kansallisteatterissa 229 Bakkantit nuoren ohjaajan käsissä Kaivopuistossa 235 Tragediat löytävät tekijänsä laitosteattereissa ja ryhmissä 1980-luvulta 239 Ammattiteatterit aloittavat kiinnostavan tragediavuosikymmenen 241 Euripideen Medea valtaa Svenska Teatern i Helsingforsin 242 Sofokleen Oidipus saapuu Lahden Kaupunginteatteriin 245 Aiskhyloksen Prometeus kahlehditaan Helsingin Kaupunginteatterissa 251 Sofokleen Filoktetes englantilaisena ohjauksena Suomen Kansallisteatterissa 256 Adaptaatiot avaavat jännittäviä näkökulmia tragediaan 262 Enquistin ja Racinen Faidrat puhuttelevat Turussa, Tampereella ja Kuopiossa 262 Jean-Paul Sartren versio Euripideen Troijattarista 266 Anouilh’n Antigone Lahdessa ja Kemissä kymmenen vuoden välein 269 Tragedia nukketeatteri Vihreässä Omenassa 277 Ylioppilasteatteri- ja oppilaitosproduktiot 281 Helsingin Ylioppilasteatterin nuoret tekijät Sofokleen Antigonen äärellä 281 Kari Salosaari kahden tragediatekstin tulkinnassa Tampereen yliopiston draamalinjalla 282 1990-luvun tragediaesitykset etsivät vahvoja tulkintoja 285 Ammattiteatterit luottavat tekstiin ja kiinnostaviin tulkintoihin 286 Kuningas Paksujalka Ryhmäteatterissa 286 Vuosikymmenen tragediateko – Raivoisat Ruusut valloittavat Aiskhyloksen Oresteialla 292 Jumalan fanit villeinä Rovaniemen kaupunginteatterissa 298 Harvinainen Sofokles-tulkinta – Oidipus Kolonoksessa 302 Suru pukee Elektraa Suomen Kansallisteatterissa ja Turun Kaupunginteatterissa 307 Seppo Parkkisen ja Kaisa Korhosen ensimmäiset yhteistyöt tragedian äärellä – Yö Kaaoksen tytär ja Huimaus 311 Jean Racinen Andromake intensiivisenä esityksenä Tampereella 315 Medeian monet kuvat esitystulkinnoissa 316 Heiner Müller -adaptaatio Tampereen Työväen Teatterissa 316 Medeia herää eloon mielenkiintoisena monologiesityksenä 318 Medean lapset Euripideen jäljillä Teatteri Pienessä Suomessa 319 Vuosikymmenen loppupuolella Raivoisat Ruusut tarttuvat vielä Euripideen Medeiaan 321 2000-luvun nykyteatterillisia tulkintoja 325 Ammattiteattereiden esitystulkinnat 327 Teatteri Jurkan väkevä Agamemnon 327 Medeia kahden teatterin yhteistuotantona 329 Medeia ilmaantuu myös kahdessa adaptaatiotulkinnassa 331 Monikulttuurinen Antigone Kassandrateatterin esityksenä 332 Oidipus elää vahvasti 337 Tyranni Oidipus koulusurmien verkossa 337 Kuningas Oidipus löytää tiensä Valtimonteatteriin 343 Kung Oidipus pukeutuu klovniversioksi 346 TeatteriTeltta – ainutlaatuinen teatteritapahtuma tragedian ympärillä 349 Euripideen Herakles aloitti esitystrilogian 354 Lootin vaimo adaptaationa Raamatusta, Medeiasta ja Niskavuoresta 357 Bakkantit 2 loi TeatteriTeltan katharsiksen 359 Bakkantit 1 ja 3 – esitystaiteen transsisarjan aloitus ja lopetus 362 Muita aikalaisadaptaatioita 367 Seppo Parkkisen ja Kaisa Korhosen yhteistyö antiikin parissa jatkuu 367 Julmaa ja hellää on Trakhiin naisten adaptaatio 373 Hyvän neuvon tietäjä adaptaationa Medeia-myytistä 375 Ylioppilasteatteri- ja opiskelijaproduktiot 377 Lopuksi: tragedioiden esittämisen paradigmat Suomessa 381 Tragedia on sukupolvien yli siirtyvä kohtalo 381 Ajattomasta ajankohtaiseen, marmorista metalliin, sanasta kuvaan ja lihaan 382 Tragedia tänään – entä huomenna? 387 Lähteet ja kirjallisuutta 389 Arkistolähteet 389 Kirjallisuus, artikkelit ja näytelmät 390 Liitteet Liite 1. Suomessa esitetyt antiikin kreikkalaiset tragediat 400 Liite 2. Käsiohjelmatiedot esityksistä 405 ”Nyt ei ole kysymys antiikista vaan meidän ajastamme.” (Yleisökommentti Porin Teatterissa järjestetyssä, Antigone-produktiota koskeneessa keskustelutilaisuudessa. Satakunnan Kansa 12.2.1956) Esipuhe Tämä kirja kertoo antiikin Ateenassa 400-luvulla eaa. kirjoitettujen tragedioiden esityksistä suomalaisessa teatterissa. Antiikin Kreikassa tragedialla tarkoitettiin alun perin 500-luvulla eaa. alkanutta attikalaista käytäntöä esittää kuoron ja näyttelijän tai useampien näyttelijöiden voimin myyttisiä aiheita käsittelevää draamallista runoutta Dionysos-jumalalle omistetuissa vuotuisjuhlissa. 400-luvul- la eaa. kirjoitettiin noin tuhat tragediaa, joista 31 on säilynyt meidän aikaamme. Antiikin Kreikka nimetään usein myös länsimaisen teatterin syntysijaksi, joten teatteri ja filosofia nivoutuvat eurooppalaisen sivistyksen pilareiksi kirjallisessa kulttuurissa. Antiikin kreikkalaisesta tragediasta on joskus hämmentävän lyhyt matka nykyhetken uutisiin. Konginkankaan tragedia, Ulvilan tragedia, Kuopion tragedia, Ikaalinen, Varkaus, Helsinki, Kouvola… lista on pitkä ja synkkä, monta perhesur- maa ja onnettomuutta, monen ihmisen elämä, monen lapsen kohtalo. Tragedian ja traagisen käsitteet ovat 2000-luvun suomalaisille tuttuja mediapuheesta ja arkikielestä. Viime vuosina on yhä useammin osunut silmiin uutisotsikoita, joissa kerrotaan perhesurmista. Uutiset järkyttävät. Usein niissä surman kohteena on puoliso, mutta yhä useammin myös lapset tai kyseessä on laajennettu itsemurha, jossa tekijä lopuksi vielä tappaa itsensä. Antiikin kreikkalaista tragediaa tun- tevalle nämä uutiset kuulostavat tutuilta aiheilta. Lähes kaikissa tragedioissa murha on ydintapahtuma juonessa. Se edustaa ratkaisuja ja suunnanvaihtoja. Useimmiten murhan tai itsemurhan motivaationa ovat kosto, tunteiden vallassa oleminen, vallan käyttö, oikeudenmukaisuuden etsiminen, epätoivo tai syylli- syys. Samalla on syytä muistuttaa mieleen, että tragedioiden kuvaama murhan tematiikka laajeni käsittämään laajemmin yhteiskuntaa, valtaa, kärsimystä ja muita ihmismielen kokemia tunteita. Tunteisiin liittyvät kysymykset näyttäyty- vät kiinnostavina, kun ne paikannetaan aikaansa: tragedioiden kirjoitusaikana ymmärrys yksilön psykologiasta oli täysin toisenlaista kuin se on tänä päivänä. MURHAA! – ANTIIKIN TRAGEDIAT SUOMALAISESSA TEATTERISSA 14 Käsillä oleva kirja on suunnattu monenlaisille yleisöille. Tärkein tavoite on tuoda systemaattisesti lukijoiden tietoon suomalaisessa teatterissa tehty trage- diaesitysten traditio, sillä tämä tieto on aiemmin ollut varsin pirstaleista. Tästä tavoitteesta seuraa muutamia keskeisiä asioita kirjan sisältöön. Suomalaisen teatterihistorian läpikierto antaa mahdollisuuden sijoittaa tragediatulkinnat ajankohtaisiin näköaloihin: