DOCSLIB.ORG

Friedrich Nietzsche Tragedian Synty

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Friedrich Nietzsche Tragedian Synty Tragedian synty Friedrich Nietzsche Tragedian synty Suomentanut Jarkko S. Tuusvuori 23°45 niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja Sisällys 7 Suomentajan alkulause 11 Itsekritiikin koetus 28 Alkusana Richard Wagnerille 30 Tragedian synty (§1–§25) 180 Suomentajan huomautukset 211 Kirjallisuutta Suomentajan alkulause Suomentajan alkulause Geburt der Tragödie aus dem Geiste der Musik (= GT) (Tragedian synty musiikin hengestä) ilmestyi tammikuun alussa 1872 Leipzigissa E. W. Fritzschin kustantamana. Tekijä oli samassa kaupungissa 1865–1867 opiskellut Fried- rich Nietzsche. Tultuaan 24-vuotiaana 1869 nimitetyksi Baselin yliopiston klassisen filologian professoriksi Nietzsche piti 1870 yleisöesitelmät »Griechische Musik-drama» (Kreikkalainen musiikkidraama) ja »Sokrates und die Tragödie» (Sokrates ja tragedia). Vuoden aikana valmistuivat julkaisematta jääneet tiiviit tutkielmat »Dionysische Weltanschauung» (Dionyysinen maailmankatsomus) ja »Die Geburt des tragischen Gedankens» (»Traagisen ajattelun synty.» Suom. Kimmo Jylhämö, niin & näin 3/94 sekä Oi runous. Romantiikan ja modernismin runouskäsityksiä. Toim. Tuula Hökkä. SKS, Helsinki 2000). Kesällä 1871 seurasi omakustanteena 7 Friedrich Nietzsche suppea traktaatti Sokrates und die griechische Tragödie (Sokrates ja kreikkalainen tragedia), jonka Nietzschen filosofiystävä ja opiskelutoveri Heinrich Romundt ker- toi aiheuttaneen Leipzigin yliopistopiireissä »suuren sen- saation». Hän viestitti, että koska pidettiin tavattomana edetä esteettisestä tarkastelusta maailmanselityksiin, »kaikki toivovat selkeämpää ja perinpohjaisempaa kehit- telyä apollonisen ja dionyysisen käsitteistä». Tuskin kenenkään mielestä GT toi asiaan riittävästi kaivattua kirkkautta tai seikkaperäisyyttä. Toukokuussa 1872 toinen ystävä, ylioppilas- ja filologikollega Erwin Rohde, laati kirjasta suopean arvostelun, mutta vielä nuorempi oppinut Ulrich von Wilamowitz-Möllendorff leimasi sen pamfletissaan Zukunftsphilologie! asiattomaksi mielikuvituksen tuotteeksi. Jo tätä ennen Nietzschen tär- kein opettaja, Leipzigiin asettunut professori F. W. Ritschl, oli kirjeessä tekijälle torjunut GT:n epähistoriallisena ja -tieteellisenä filosofis-uskonnollisena pelastussanomana. Rohde vastasi wilamowitzilaiseen kritiikkiin, mutta aika- laiskeskustelu hiipui. Teoksesta valmistettiin 1874 huoliteltu mutta käytännössä muuttamaton toinen painos, joka julkaistiin vasta 1878. Mainittavampaa lukijakuntaa vaille jäänyt Nietzsche jatkoi työssään talvilukukauteen 1878–1879 saakka. Hänen seuraavat kirjansa – David Strauss der Bekenner und Schriftsteller (David Strauss, tunnustaja ja kirjailija, 1873), Vom Nutzen und Nachtheil der Historie für das Leben (Historian hyödyistä ja haitoista elämälle. 1874. Suom. Anssi Halmesvirta. JULPU, Jyväskylä 1999), Schopenhauer als Erzieher (Schopenhauer kasvattajana, 1874), Richard Wagner in Bayreuth (Richard Wagner Bayreuthissa, 1876) 8 Suomentajan alkulause ja Menschliches, Allzumenschliches (Inhimillistä, liian inhimillistä, 1878) – eivät keskittyneet kreikkalaisiin. Nietzsche luennoi kuitenkin yhä klassisista aiheista, laati julkaisematta jääneitä tutkielmia ja muistiinpanoja helleenien ajattelusta ja kulttuurista sekä sivusi myös kirjoissaan alinomaa antiikin ja modernin maailman suhdetta. Jäätyään sairaseläkkeelle Nietzsche viimeisteli vielä 14 uutta kirjaa ennen vuotta 1890. Näiden lisäksi ilmestyi joitakin uusintapainoksia, joihin kuului 1886 julkaistu Die Geburt der Tragödie. Oder: Griechenthum und Pessimis­ mus (Tragedian synty eli Kreikkalaisuus ja pessimismi). Tähän kauttaaltaan työstettyyn mutta pääpiirteissään ja yksityiskohdiltaankin valtaosin entisenlaiseen painokseen sisältyi uusi esipuhe »Versuch einer Selbstkritik» (Itse- kritiikkiyritys). Nietzschen teoksia alettiin laajemmin lukea vasta 1890-luvulla, ja vuosisadanvaihteessa trage- diakirjasta saatiin ensimmäiset versiot muun muassa ruotsiksi ja venäjäksi. Käsillä oleva ensimmäinen suomennos on tehty toisen painoksen mukaan Giorgio Collin ja Mazzino Montinarin toimittaman kriittisen edition pohjalta: Friedrich Nietzsche, Sämtliche Werke. Kritische Studienausgabe (1980). 2. p. DTV & de Gruyter, München & Berlin 1988 (= KSA). Teoslaitoksen ensimmäiseen niteeseen kuuluvat myös mainitut kaksi esitelmää, kaksi tutkielmaa ja traktaatti sekä vuosien 1873–1876 aikana ilmestyneet, yhteisnimellä Unzeitgemässe Betrachtungen I–IV (Epäajanmukaisia tarkasteluja) tunnetut kirjat. Suomentajan huomautukset on laadittu käännöstyön ohessa tätä suomenkielistä laitosta varten helpottamaan tekstin hahmottamista ja auttamaan 9 Friedrich Nietzsche sen tulkitsemisessa. Huomautuksiin sisältyy muutama sana käännösratkaisuista, joista tässä mainittakoon nämä: Nietzschen lempisanoihin kuuluvat ungeheure kääntyy suunnattomaksi (se voisi olla »valtaisa» tai »hirviömäinen»), Abgrund pohjattomuudeksi (voisi olla »syvänne» tai »syöveri»), Rausch huumaksi (voisi olla »hurmio» tai »päihtymys») ja zu Grunde gehen häviämiseksi (voisi olla »kariutua» tai »kaikota»). Kiitos Kimmo Jylhämölle, jonka kanssa kääntäminen aloitettiin yhteisvoimin kauan sitten, sekä Alfred Kordelinin säätiölle tuesta valitettavan katkonaisesti edenneen työn käynnistämisessä. 10 Itsekritiikin koetus Friedrich Nietzsche 1 Mihin mahtaakaan pohjautua tämä kyseenalainen kirja: arvokkuudeltaan ja kiihottavuudeltaan ensiluokkainen kysy- mys sen täytyi olla, vieläpä syvästi henkilökohtainen kysymys, – tästä todistaa aika, jolta se on peräisin, josta huolimatta se sai alkunsa, saksalais-ranskalaisen sodan liikkeelle paneva aika 1870–1871. Kun Wörthin verilöylyn kumu kaikkosi Euroopan yltä1, istui aivoitusten ja arvoitusten ystävä, jolle lankesi tämän kirjan isyys, jossain Alppien loukossa, aivoituksissaan ja arvoituksissaan, hyvin kummissaan siis ja sen kum- memmitta yhtaikaa, kirjatakseen ylös ajatuksensa kreik­ kalaisista – ytimen ihmeelliselle ja vaikeapääsyiselle kir- jalle, jolle omistettakoon tämä myöhästynyt esipuhe (tai jälkipuhe). Jokunen viikko myöhemmin hän löysi itsensä Metzin kaupunginmuurilta2, yhä pääsemättö- missä kysymysmerkeissä, joita oli asettanut kreikkalaisten 12 Itsekritiikin koetus oletetun »seesteisyyden»3 ja kreikkalaisen taiteen kohdalle; kunnes viimein, tuona syvimmän jännityksen kuukautena, kun Versailles’ssa neuvoteltiin rauhasta4, hänkin pääsi rau- haan itsensä kanssa ja taistelukentältä kotiin tuomastaan sairaudesta verkkaan toipuessaan5 hän löi pysyvästi luk- koon tragedian syntymisen musiikin hengestä. – Musiikin? Musiikki ja tragedia? Kreikkalaiset ja tragediamusiikki? Kreikkalaiset ja pessimismin taideteos? Tähänastisista onnistunein, kaunein, kadehdituin, elämään viettelevin ihmislaatu, kreikkalaiset – anteeksi kuinka? Hekö muka tarvitsivat tragediaa? Saatikka – taidetta? Kreikkalainen taide – mitä väliä?… Arvaahan sen, mille kohdin pantiin täten suuri ole- massaolon arvon kysymysmerkki. Onko pessimismi vält­ tämättä vajoamisen, lankeamisen, epäonnistumisen, väsy- tetyn ja heikentyneen vaiston merkki? – kuten se oli intialaisilla, niin kuin se aivan ilmeisesti on meillä, »moderneilla» ihmisillä ja eurooppalaisilla? Onko ole- massa vahvojen pessimismiä? Ennen muuta täälläolon kovuuteen, kauhistavuuteen, pahuuteen, ongelmallisuuteen kohdistuvaa mieltymystä, joka pulppuaa hyvästä olosta, ylitsevirtaavasta terveydestä, täälläolon täyteydestä? Kukaties on olemassa kohtuuttomuudesta6 kumpuavaa kärsimystä? Terävimmän katseen koettelevaa urheutta, joka kaipaa pelottavaa kuin vihollista, arvollista vihollista voimainkoetteluun? Jonka kanssa tahtoo oppia, mitä »pelkääminen» on?7 Mitä tarkoittaa, keskellä kreikkalaisten parasta, vahvinta, urheinta aikaa, traaginen myytti? Entä dionyysisyyden suunnaton ilmiö? Siitä syntynyt tragedia? – Ja kääntäen: mitä merkitsee se, mihin tragedia kuoli, moraalin sokraattisuus8, teoreettisen ihmisen dialektiikka9, 13 Friedrich Nietzsche tyytyväisyys ja seesteisyys – kuinka? Eikö juuri sokratismi voisi olla vajoamisen, väsymisen, sairastumisen, anarkkisesti laukeavan vaiston merkki? Ja »kreikkalainen seesteisyys» pelkkä myöhemmän kreikkalaisuuden iltarusko? Epikuro- lainen10 tahto pessimismiä vastaan silkkaa kärsivän varovaisuutta? – Ja itse tiede, meidän tieteemme – niin, mitä ylipäänsä tarkoittaa tiede kaikkineen, kun sitä tarkastellaan elämän oireena? Mihin siitä on, ja vielä pahempaa, mistä se tulee – kaikki tiede? Kuinka? Onko tieteellisyys ehkä vain pelkoa ja pakoilua pessimismin edessä? Hieno hätävarustus totuutta vastaan? Ja, moraalisesti puhuen, väristelyä ja vääristelyä? Epämoraalisesti sanottuna viekkautta? Oi Sokrates, Sokrates, sekö kenties oli sinun salaisuutesi? Oi salaisuudentäyteinen ironikko, tämäkö kenties oli sinun – ironiaasi?11 – – 2 Sain tuolloin otteen jostakin pelottavasta ja vaarallisesta, ongelman sarvista, jollen itse härästä, joka tapauksessa uudesta ongelmasta: tänään sanoisin, että se oli itse tieteen ongelma – ensimmäistä kertaa tiede käsittyi ongelmalliseksi, kyseenalaiseksi. Mutta tämä kirja, josta tuolloin saattoi lukea nuo- rukaisen uskallukseni ja epäluuloni – mikä mahdoton kirja pakosti kasvoikaan moisesta nuoruuden vastaisesta 14 Itsekritiikin koetus tehtävästä! Se rakentui kovin ennenaikaisista, yltiövihreistä ja jaettavuuden kynnyksellä viipyvistä omista kokemuksista, pystytettiin taiteen perustalle – sillä tieteen ongelmaa ei voi tuntea tieteen pohjalta –, kirja kukaties taiteilijoille, joilla on sivutaipumuksenaan kyky erittelyyn ja jälkikatsantoon (tahtoo sanoa poikkeuslajin taiteilijoille, joita täytyy muttei lainkaan haluaisi etsiä…), täynnä psykologisia uudistuksia ja taiteilijasalaisuuksia,
Load more

Recommended publications
  • Suomen Liiketdloudelltnen Asidnåjotoimisto Oy PUHELIMET Toimisto Ja Kassa 30 377 S I V 1933 Lakiasiainosasto
    Suomen Liiketdloudelltnen Asidnåjotoimisto oy PUHELIMET Toimisto ja kassa 30 377 s i V 1933 Lakiasiainosasto . 34 254 //A /,3/A'Ä A Peritt&vlenosasto 30 377 Johtaja 34 254 KAtSANtEMENKATU6.A. yksit.as. .. 33 613 177 S.H.T. tätoa lähettää nähtäväksenne luettelon eräästä kokonaisen omaisuuden arvoisesta harvinaisesta tie- demieskirjastosta,käsittävä satoja niteitä laonnontieteellistä,filoßoofißta,yhteiskuntatieteellistä.kaBsaksankielistä vatueopillista y.m. kirjallisuutta (m.m. Goethen teoksia 3- osaa), sekä Tietosanakirjasta alkaen useimmat suomenkie- lella ilmestyneet suurteokset, joka, noin 800 nidettä kä- sittävä kirjasto toimestamme taloudellisten vuoksi myydään vaikeuksien huutokaupalla -perjantaina,a p:nä kesäkuuta klo 15 Yleisessä , Huutokauppakamarissa,Korkeavuorenk. 47. Tunnetuilta henkilöiltä,jotka ehkä eivät ole ti- laisuudessa huutokauppaan saapumaan, otamme vastaan ennakko- tarjouksia puhelimella 34 254 konttoriaikana ja muina aikoi- na puhelimella 33 613, ja lähetämme teoksen heti huutokaup- papaivän jälkeen siinä tapauksessa,että korkeampaa tarjous- ta ei olisi tehty. Kun tilaisuus ymmärrettävästikin on ainutlaatuinen, uskomme käyttämänne eitä hyväksenne. Kunnioittaen: SUOMEN LIIKETALOUDELLINEN ASIANAJOTOIMISTO Oy. LUETTELO Yleisessä Huutokauppakamarissa.Kasa.rmjukatu 47 perjantaina,E p:nä kesäkuuta kl<*l3 myytävästä iiWj.^s.LL-laitosta. joka käsittää arvok- kaita ja harvinaisia luonnon- ja sia y.m. sakspHkielisiTT teoksia,sekä suomenkileistä kasvatusopillis- ta, y.m. kirjallisuutta* Saksankielisiä: M:o 1. P.Virgilii Maronis - Georgia et Aeneneidos Libri XII oder Hirten wirtschafts und Heiden Gedichte,(vuodelta 174d) 2. Karl Ersnt v. Baer - liber Entwickelungsgesohicte der Thiere, (vuodelta 1826) 3. Karl Ernst Georges - Latainisch—Deutsches Handworte.yhhch 2 osaa (vuodelta 1848) 4. Goethes Werke, 34 osaa 5. Von Ludvig Feuerbach- Erläuterungen und Ergänzungen zum Wefen d des Ehriftenthums, 10 osaa. 6. ludwig Feuerbach- Sein wirken und seine zeitgenossen.
    [Show full text]
  • Elias Lönnrot, Otto Manninen Ja Tekstin Tuottamisen Prosessit Niina Hämäläinen Ja Hanna Karhu
    Elias Lönnrot, Otto Manninen ja tekstin tuottamisen prosessit Niina Hämäläinen ja Hanna Karhu Miten suullista perinnettä muokattiin kirjalliseen muotoon osana suurta kansallisromanttista projektia, jonka ansiosta kalevalamittainen runous kanonisoitui Kalevalan ja Kantelettaren muodossa? Entä miten 1800­ luvun lopun taiderunous hyödynsi rekilauluperinnettä aikana, jolloin monet merkittävät runoilijat Otto Mannisesta Eino Leinoon aloittelivat uraansa? Minkälaisia yhteisiä piirteitä näillä prosesseilla oli? Tässä artikkelissa käsitellään suullisen perinteen ja kirjallisen ilmai­ sun suhdetta 1800­luvulla. Aineistona ovat tietyt Elias Lönnrotin (1802− 1884) toimittamat kansanrunot Mehiläisessä (1836, 1837) ja Kantelettaressa (1840) sekä Otto Mannisen (1872−1950) rekilaulujen uudelleenkirjoituk­ set Mannisen arkiston luonnoksissa ja vuonna 1897 julkaistussa runos­ sa ”Kosken ruusu”. Artikkelissa esitellään myös Suomalaisen Kirjalli­ suuden Seuran (SKS) arkiston rekilauluaineistoja. Lönnrotin suhteen artikkelissa tarkastellaan kalevalamittaisia runoja, joista osa suunnattiin koulutetulle sivistyneistöyleisölle, osa maaseudun rahvaalle, ja pohdi­ taan näiden pohjalta, miten tekstin tuottamisen tavat erosivat tai mah­ dollisesti olivat yhteneväisiä erilaisissa julkaisuissa. Huomio kiinnite­ tään erityisesti kahden kokoelman väliseen suhteeseen. Aineistona on lempeen ja avioitumiseen liittyviä runoja sekä Lönnrotin suorasanaisia tai epäsuoria kommentteja niihin Mehiläisessä ja Kantelettaressa. Minkä­ 110 niina hämäläinen ja hanna karhu laisia korostuksia
    [Show full text]
  • Tracing the Editor's Voice
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by YorkSpace Tracing the Editor’s Voice: on Editors’ Autobiographies1 Kristiina Taivalkoski-Shilov This article traces the editor’s voice in translation by examining research material that has not been much used in Translation Studies before: editors’ autobiographies. The three autobiographies studied here, by renowned Finnish editors-publishers Jalmari Jäntti (1965), Jarl Hellemann (1996), and Erkki Reenpää (2003) indicate that the translation process is much more complex than one could expect by simply concentrating on translators. Keywords: voice, editor, translation process, autobiography Cet article étudie la voix de l’éditeur dans la traduction en examinant un matériau jusqu’ici peu utilisé par les traductologues : les autobiographies de réviseurs. Les trois autobiographies analysées ici, écrites par les réviseurs-éditeurs finlandais renommés Jalmari Jäntti (1965), Jarl Hellemann (1996) et Erkki Reenpää (2003), montrent que le processus de la traduction est bien plus complexe que l’on pourrait penser en se penchant seulement sur le rôle des traducteurs. Mots-clé: voix, éditeur, processus de la traduction, révision, autobiographie Introduction When a translated text has already been published, it is often difficult to distinguish the explicit marks of the translator’s presence in the target text (what Barbara Folkart calls the “translator’s voice”2) from those of the editor. By editor, following the Oxford English Dictionary, I mean: “One who
    [Show full text]
  • Cultural Policies. the First Decade of the La Fontaine Literature Society (1920−1930)
    HStud 33(2019)1, 103–114 DOI: 10.1556/044.2019.33.1.7 CULTURAL POLICIES. THE FIRST DECADE OF THE LA FONTAINE LITERATURE SOCIETY (1920−1930) ILDIKÓ P. VARGA Babeș-Bolyai University, Cluj-Napoca [email protected] The La Fontaine Literature Society was founded in 1920 in Budapest. Its task was to promote the world literature in Hungary and to make Hungarian literature better known abroad. One of the founders was Béla Vikár, who also translated the Fables of Jean La Fon- taine into Hungarian. In my paper I investigate his correspondence between 1920 and 30 and the deed of foundation of the La Fontaine Society. My aim is to describe the place and the role of Finnish and Estonian literatures in the Society’s work. Keywords: La Fontaine Literature Society, Béla Vikár, Finnish literature, Estonian literature, translations The La Fontaine Literature Society was founded in 1920 in Budapest. The objec- tives of the society include the translation and introduction of the valuable works of world literature and Hungarian literature, as well as the presentation of these to the public at various literary evenings and matinees. My choice of topic is mainly motivated by the fact that the history of this soci- ety and the description of its activities have not been addressed systematically so far. András Laczkó (1989: 85−93) investigated only Béla Vikár’s1 role in the life of the society. In his writing, the author highlighted among the activities of the so- ciety the presentation of Russian literature and that of the socialist block, although he admitted that “they worked with the literature of every European country.” The activity of the society, I think, was more versatile and more diverse than it has been assumed and revealed so far.
    [Show full text]
  • Nodes of Contemporary Finnish Literature
    Nodes of Contemporary Finnish Literature Edited by Leena Kirstinä Studia Fennica Litteraria The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Markku Haakana, professor, University of Helsinki, Finland Timo Kaartinen, professor, University of Helsinki, Finland Kimmo Rentola, professor, University of Turku, Finland Riikka Rossi, docent, University of Helsinki, Finland Hanna Snellman, professor, University of Jyväskylä, Finland Lotte Tarkka, professor, University of Helsinki, Finland Tuomas M. S. Lehtonen, Secretary General, Dr. Phil., Finnish Literature Society, Finland Pauliina Rihto, secretary of the board, M. A., Finnish Literary Society, Finland Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Nodes of Contemporary Finnish Literature Edited by Leena Kirstinä Finnish Literature Society • Helsinki Studia Fennica Litteraria 6 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via a Jane and Aatos Erkko Foundation grant. © 2012 Leena Kirstinä and SKS License CC-BY-NC-ND 4.0 International A digital edition of a printed book first published in 2012 by the Finnish Literature Society.
    [Show full text]
  • Finnish Literature in Poland, Polish Literature in Finland Comparative Reception Study from a Hermeneutic Perspective
    KATARZYNA SZAL Finnish Literature in Poland, Polish Literature in Finland Comparative Reception Study from a Hermeneutic Perspective Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Education, Humanities, and Theology 40 University of Eastern Finland Joensuu 2013 Juvenes Print - Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere, 2013 Sarjan toimittaja: Maija Könönen Myynti: Itä-Suomen yliopiston kirjasto ISBN: 978-952-61-1043-1 (print) ISSNL: 1798-5625 ISSN: 1798-5625 ISBN: 978-952-61-1044-8 (PDF) ISSN: 1798-5633 (PDF) Szal, Katarzyna Finnish Literature in Poland, Polish Literature in Finland. Comparative Reception Study from a Hermeneutic Perspective Joensuu: University of Eastern Finland, 2012, 263 pages Dissertations in Education, Humanities, and Theology; 40 ISBN: 978-952-61-1043-1 (print) ISSNL: 1798-5625 ISSN: 1798-5625 ISBN: 978-952-61-1044-8 (PDF) ISSN: 1798-5633 (PDF) ABSTRACT The fate of literary texts outside of their home country has been of interest to literary schol- ars for a long time. Recent developments in comparative, translation and reception studies produced many works dealing with this issue. While much versatile research on recep- tion has been done in the case of the most popular world literatures (in English, German or French), little is known about foreign reception – especially bilateral – of literatures of smaller nations and less popular languages. This dissertation looks more closely at mutual literary exchange and reception in two small countries – Finland and Poland. The disserta- tion does so by looking at the bibliography of literary translations in question and their reviews in the target country. The research covers a period of Polish-Finnish literary translations from their begin- nings (the second half of the 19th century) till the year 2006, during which both countries went through significant transformations of their social, political and literary life.
    [Show full text]
  • Finland Land of Islands and Waters the Sulkava Rowing Race Is the Larg- Est Rowing Event in the World
    The Island Committee Finland Land of Islands and Waters doubles racestoo. ways plentyofentriesforthesinglesand al are butthere is particularlypopular, boatraceforteams 60 km.Thechurch PartalansaariIslandextendsover around eventintheworld.Theroute est rowing The SulkavaRowingRace isthelarg - - Antero AAltonen • Front cover photo: Anne SAArinen / VastAvAlo Finland – land oF islands and wATERS 3 Dear Reader This brochure describes life, sources of livelihood and nature on islands with no permanent road connections, on islands with permanent road connections and in island-like areas in Finland. Finland is the country richest in waters and more of the richest in islands in Europe. We boast 76,000 islands with an area of 0.5 hectares or more, 56,000 lakes with an area of one hectare or more, 36,800 kilome- tres of river bed wider than fi ve metres and 336,000 kilometres of shore- eemeli / peltonen vAStAvAlo line. Every Finnish municipality has waters, and most contain islands. The number of islands with either permanent or part-time inhabitants amounts to around 20,000. Every island, lake and river has its place in the hearts of Finns. This brochure describes these unique riches. Its multitude of islands and waters makes the Finnish landscape frag- mented, creating extra costs for the economy, the State and local author- ities, but it is also an incomparable resource. Our islands, seas, lakes, riv- ers and shores are excellent regional assets in a world that thrives increas- ingly on producing unique experiences. Island municipalities and part- island municipalities boast a large range of sources of livelihood, although structural changes have decreased the number of jobs over the years.
    [Show full text]
  • Translations of Homer's “Iliad” Into The
    Volume 10, Issue 4, April 2021 International Journal of Innovative Research in Science, Engineering and Technology (IJIRSET) | e-ISSN: 2319-8753, p-ISSN: 2320-6710| www.ijirset.com | Impact Factor: 7.512| || Volume 10, Issue 4, April 2021 || DOI:10.15680/IJIRSET.2021.1004143 Translations of Homer's “Iliad” into the Languages of the World Nuriddin Ochilovich Yusupov Teacher, Samarkand State Institute of Foreign language, Samarkand, Uzbekistan АNNOTATION: The process of globalization, Alexander the Great, Eskhata Fortress - Little Khojand, Aesop's fables, small genres, the mentality of the peoples of Central Asia, the Civil War in Greece, political emigrants and refugees, Greeks in Uzbekistan, Stalinist repressions, deportation of Greeks, Homer's “Iliad”, Iliad, First edition Iliads, Florence. KEYWORDS: This article tells about the historical and modern relations between the peoples of Uzbekistan and Greece, from the milodic era to the present day, as well as the translation of the Homeric “Iliad” into Uzbek and world languages. Аннотация УшбумақоладаЎзбекистонваГрецияхалқлариўртасидагимилодданолдингитарихийваҳозиргидаврдагиал оқаларваҲомер “Илиада” достонинингўзбеквадунёхалқларитилларигатаржимаситўғрисидагимаълумотларҳикояқилинган. Аннотация В этой статье рассказывается об исторических и современных отношениях между народами Узбекистана и Греции, начиная от милодической эры до наших дней, а также о переводе Гомеровской “Илиады” на узбекский язык и на мировые языки. Mature and unique works of art related to oral folklore, literature, culture of the Greek people and, like the Homeric epic "Iliad", have become real valuable heritage not only of one people, but of all mankind. The translation of such works into the Uzbek language and its study is of particular importance in the upbringing of the younger generation as an intellectual people in the current period of globalization.In this respect, the role of literature is extremely important, especially the study of literary monuments of the past.
    [Show full text]
  • Bibliography
    This PDF version is provided free of charge for personal and educational use, under the Creative Commons license with author’s permission. Commercial use requires a separate special permission. (cc) 2005 Frans Ilkka Mäyrä Bibliography A note on this bibliography: In addition to those works that are referred to in body text or notes, this list includes some other sources that I have found helpful. The tripartite division (below) is applied simply for reasons of utility, and somewhat against my views that most texts can be read as having both “fictional” and “factual” aspects, or as embodiments of some “theory.” In some cases, the date of the translation or the edition I have used differs significantly of the original publication date. Those entries have been indicated in the references with double dates (original date / date of this edition; eg. BARTHES 1973/1990). A. WORKS OF GENERAL REFERENCE B. RESEARCH LITERATURE C. WORKS OF FICTION A WORKS OF GENERAL REFERENCE The American Heritage Dictionary of the English Language, Third Edition. Houghton Mifflin Company 1992. Electronic version licensed from InfoSoft International, Inc. Microsoft Bookshelf’95. CD ROM 1995. The Holy Bible. New International Version. London: Hodder and Stoughton, 1984. The Holy Bible. Revised Standard Version. Toronto, New York and Edinburgh: Thomas Nelson & Sons, 1952. Bible. King James Version. Greatest Books Collection, Ver. 3.01. World Library, Inc. CD-ROM 1992. The Bible. Authorized King James Version. With Apocrypha. Eds. Robert Carroll & Stephen Prickett. Oxford & New York: Oxford University Press, 1997. Bibliography A: General Reference 297 A Catholic Dictionary of Theology. Eds. H.
    [Show full text]
  • HELI ANSIO JA PIA HOUNI (Toim.)
    TRAGEDIA AJASSA AJatoN TRAGEDIA HELI ANSIO JA PIA HOUNI (toim.) Sisällysluetteloon TEATTERIMUSEO 2013 TRAGEDIA AJASSA AJATON TRAGEDIA 20.9.2013–5.1.2014 TEATTERIMUSEO Näyttelyjulkaisu Toim. Heli Ansio ja Pia Houni Sisällysluetteloon Sisällys: 4 Näyttelyn työryhmä 5 Työryhmän puheenvuoro 7 AJASSA IRRALLAAN Helena Kallio 18 ANTIIKIN TRAGEDIOIDEN IHMISKUVAN RAKENTEITA Pia Houni ja Heli Ansio 26 TRAGEDIA MODERNILLA AJALLA – ESITYSKÄYTÄNTÖJÄ EUROOPASSA JA SUOMESSA Heli Ansio ja Pia Houni 43 TRAGEDIAPUKU ANTIIKIN NÄYTTÄMÖILLÄ Joanna Weckman Tragedia ajassa – ajaton tragedia 48 KREIKAN KIELTÄ JA KIRJALLISUUTTA Kimmo Granqvist Teatterimuseon verkkojulkaisuja 2 54 AIKA JA TILA – MERKINTÖJÄ KREIKKALAISEN TRAGEDIAN SUOMENTAMISESTA © Kirjoittajat 2013 Kirsti Simonsuuri Toimitus: Heli Ansio, Pia Houni 57 TRAGEDIA AJASSA – AJATON TRAGEDIA -NÄYTTELYSSÄ ESILLÄ OLEVAT ESITYKSET Pia Houni Taitto: Ilona Kemppainen 62 SUOMESSA ESITETYT ANTIIKIN KREIKKALAISET TRAGEDIAT Kansikuva: Herakles, Helsingin Ylioppilasteatteri, TeatteriTeltta 2008. Kuva Kaj Bäckström. Heli Ansio ja Pia Houni 71 SUOMESSA KÄÄNNETYT ANTIIKIN KREIKAN NÄYTELMÄT Teatterimuseo Kirsti Simonsuuri Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 / 73 77 Kirjoittajat 00180 Helsinki 79 Tragedy in time – Timeless tragedy (abstract in English) www.teatterimuseo.fi Translation Kristian London ISBN 978-952-67846-1-8 (pdf) 82 Lähteet ja kirjallisuus Sisällysluetteloon Näyttelyn työryhmä: TYÖRYHMÄN PUHEENVuoro Näyttelyn aiheen ja idean kehittely: Ina Aaltojärvi, Heli Ansio, Pia Houni, Helena Kallio, Camilla Nenonen Näyttelyn sisällön suunnittelu: Ina Aaltojärvi, Pia Houni, Camilla Nenonen Näyttelykäsikirjoitus: Pia Houni Visuaalinen suunnittelu: Camilla Nenonen Käsillä olevalla näyttelyllä on henkilökohtaiset ja ammatilliset juuret. Antiikin tragediat ja Ääni- ja videosuunnittelu: Ina Aaltojärvi Kreikka ovat kulkeneet työryhmän jäsenten mukana useita vuosia työ- ja opiskelutehtävis- Valot: Timo Aalto sä sekä matkareiteissä. Idea näyttelyn tekemisestä syntyi oivalluksesta saattaa tietoa esil- le myös visuaaliseen muotoon.
    [Show full text]
  • Murhaa! Antiikin Tragediat Suomalaisessa Teatterissa HELI ANSIO JA PIA HOUNI
    Murhaa! Antiikin tragediat suomalaisessa teatterissa HELI ANSIO JA PIA HOUNI 46 TEATTERIKORKEAKOULUN JULKAISUSARJA Murhaa! Antiikin tragediat suomalaisessa teatterissa HELI ANSIO & PIA HOUNI HELI ANSIO & PIA HOUNI Murhaa! Antiikin tragediat suomalaisessa teatterissa JULKAISIJA Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu © Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu ja tekijät 2016 TEATTERIKORKEAKOULUN JULKAISUSARJA 46 ISBN (painettu): 978-952-6670-74-4 ISBN (verkkojulkaisu): 978-952-6670-75-1 ISSN (painettu): 0788-3385 ISSN (verkkojulkaisu): 2242-6507 JULKAISUSARJAN ILME, KANNEN SUUNNITTELU JA PÄÄLLYKSEN MUOTOILU BOND Creative Agency www.bond.fi KANSIKUVA Johnny Korkman (Agamemnon, Teatteri Jurkka 2001). TAITTO Annika Marjamäki, Edita Prima Oy PAINOTYÖ & SIDONTA Edita Prima Oy, Helsinki 2016 PAPERI Scandia 2000 Natural 240 g/m2 & Scandia 2000 Natural 115 g/m2 KIRJAINPERHEET Benton Modern Two & Monosten Murhaa! Antiikin tragediat suomalaisessa teatterissa HELI ANSIO & PIA HOUNI 46 TEATTERIKORKEAKOULUN JULKAISUSARJA Sisällys Esipuhe 13 Mistä kirja kertoo? 17 ”Klassikot” ja antiikin kulttuurivaikutus 20 Kirjan sisältö 22 Tragedia kreikkalaisella näyttämöllä 25 Teatteriesitysten tilat ja paikat 27 Esiintyjien ilmaisu ja visuaalisuus 29 Tragedia suullisena ja kirjallisena taidemuotona 32 Voimakkaita tunteita – tragedian maailma 35 Tragedia uuden ajan teatterissa: tutkimusta ja esitystulkintoja 41 Kirjallinen ja filosofinen kiinnostus antiikin tragedioihin herää uudelleen 41 Adaptaatiot ja tragedioiden tulkintavariaatiot 45 Antiikin tragedia – ketä kiinnostaa
    [Show full text]
  • GENESIS HELSINKI ABSTRACTS PDF.Indd
    ABSTRACTS Creative Processes Creativeand Archives Processes in Arts and Humanities andHelsinki, Archives 7–9 June 2017 in OrganisedArts and by the Humanities Finnish Literature Society SKS and ITEM – Institut des textes & manuscrits modernes Helsinki, 7–9 June 2017 Organised by the Finnish Literature Society – SKS and ITEM – Institut des textes & manuscrits modernes GENESIS HELSINKI 2017 Creative Processes and Archives in Arts and Humanities Helsinki, 7–9 June 2017 Organised by the Finnish Literature Society – SKS and ITEM – Institut des textes & manuscrits modernes Organising Committee Hanna Karhu (University of Helsinki / Finnish Literature Society – SKS / ITEM) Sakari Katajamäki (Finnish Literature Society – SKS/ Edith – Critical Editions of Finnish Literature) Christophe Leblay (University of Turku, TERs, ITEM, ENS-CNRS) Veijo Pulkkinen (University of Helsinki) Sakari Ylivuori (Jean Sibelius Works) Organisers and Partners in Cooperation The conference is organised by the Finnish Literature Society – SKS and ITEM in cooperation with several institutional partners: Ambassade de France en Finlande; Cardiff University; Centre for Manuscript Genetics, Antwerp; Finnish National Agency for Education; Huygens ING, Amsterdam; Jean Sibelius Works, Helsinki; Loughborough University; The National Library of Finland; Université Paris 3; The Swedish Cultural Founda- tion in Finland; University of Helsinki – French Philology/Department of Modern Languages; and University of Turku – School of Languages and Translation Studies. The conference has been supported by The Federation of Finnish Learned Societies and Jenny and Antti Wihuri Foundation. Design by Veijo Pulkkinen SCOPE GENESIS – HELSINKI 2017: Creative Processes and Archives in Arts and Humanities in Helsinki, 7th–9th June 2017 is an international and interdisciplinary conference organized by the Finnish Literature Society – SKS and ITEM – Institut des textes & manuscrits modernes.
    [Show full text]