DOCSLIB.ORG

V.A. Koskenniemen Bibliografia ______

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
V.A. Koskenniemen Bibliografia ______ TURUN YLIOPISTO – UNIVERSITY OF TURKU TURUN YLIOPISTON KIRJASTO – TURKU UNIVERSITY LIBRARY _________________________________________________________ Eeva-Maria Suikkanen (toim.) V. A. KOSKENNIEMEN BIBLIOGRAFIA TURKU 2009 TURUN YLIOPISTO – UNIVERSITY OF TURKU TURUN YLIOPISTON KIRJASTO – TURKU UNIVERSITY LIBRARY _________________________________________________________ Eeva-Maria Suikkanen (toim.) V. A. KOSKENNIEMEN BIBLIOGRAFIA TURKU 2009 Kannen kuva: Turun yliopiston kuva-arkisto (kuvaus Atelier Apollo) Julkaistu sähköisessä muodossa. Saatavana avoimena verkkojulkaisuna: http://julkaisut.utu.fi ÆErillislaitokset ÆKirjastoÆJulkaisut URL: https://oa.doria.fi/handle/10024/50377 ISBN 978-951-29-3992-3 (PDF) Turku: Turun yliopisto, Turun yliopiston kirjasto, 2009 V.A. Koskenniemen bibliografia __________________________________________________________________________________ Esipuhe Vuosi 2010 on runoilija V. A. Koskenniemen syntymän 125-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuoden johdosta Turun yliopiston kirjasto on koonnut V. A. Koskenniemen täydennetyn ja tarkistetun bibliografian. Bibliografia julkaistaan sähköisessä muodossa Turun yliopiston verkkoarkistossa ja on käytettävissä Internetin kautta. V. A. Koskenniemen elämäntyötä koskevan tutkimuksen sujuvoittamiseksi ja hänen monipuolisen julkaisutuotantonsa tunnetuksi tekemiseksi tarvitaan tarkistettu bibliografia, joka kokoaa yhteen sekä erilaisissa lähdeteoksissa julkaistut bibliografiat että julkaisemattoman lehtileikkeiden bibliografian. Bibliografian laatimisessa aineistona on käytetty aikaisempia V. A. Koskenniemen bibliografioita, jotka ovat seuraavat: E. J. Ellilä: V. A. Koskenniemen kirjallista tuotantoa vv. 1900-1944 (61 sivua). Hilkka Aaltonen: V. A. Koskenniemen kirjallista tuotantoa vuodesta 1945 (63 sivua). Pirkko Alhoniemi ja Sirkka Katajamäki: V. A. Koskenniemen käsikirjoituksia ja pienpainatteita (96 sivua). Lehtileikekokoelman bibliografia (28 sivua, julkaisematon). Ko. bibliografioiden aineistot on tarkistettu sekä täydennetty puuttuvilta osin. Bibliografian laatimista varten on saatu apuraha Turun yliopistosäätiöltä. Tällä apurahalla on palkattu YTM Eeva-Maria Suikkanen Turun yliopiston kirjastoon kahdeksi kuukaudeksi laatimaan bibliografiaa. Työn ohjaajana on toiminut erikoiskirjastonhoitaja Panu Turunen Turun yliopiston kirjaston Suomi-kokoelmasta ja hankkeen johtajana ylikirjastonhoitaja Tuulikki Nurminen. Tuulikki Nurminen III V.A. Koskenniemen bibliografia __________________________________________________________________________________ Lukijalle Tämä V.A. Koskenniemen bibliografia on koostettu pääasiassa kolmen teoksen pohjalta. Painettu aineisto -luku perustuu E.J. Ellilän sekä Hilkka Aaltosen bibliografioihin. Painamaton aineisto -luku perustuu Pirkko Alhoniemen ja Sirkka Katajamäen tekemään arkistoluetteloon. Lisäksi bibliografian tekemisessä on käytetty Vieno Koskenniemen kokoamaa ja Turun yliopiston kirjastolle lahjoittamaa lehtileikekokoelmaa (ns. mustat laatikot). Painetun aineiston osalta bibliografia kattaa vuodet 1900-1973. Painamattomassa aineistossa on myös myöhäisempää materiaalia. Bibliografiaan ei ole otettu mukaan V.A. Koskenniemestä kertovaa tai hänen teoksiaan käsittelevää aineistoa. Pois on jätetty esimerkiksi Irja Sipin tekemä luettelo Koskenniemeä käsittelevästä kirjallisuudesta sekä osa lehtileikekokoelman sisällöstä. Suurin osa bibliografian painetusta aineistosta ja kaikki painamaton aineisto on käytettävissä Turun yliopiston pääkirjastossa. Painettu aineisto Painettu aineisto esitetään sekä kronologisessa että aakkosjärjestyksessä, jossa aakkosellinen luettelo toimii lähinnä hakemistona kronologiseen osaan. Kronologisessa osassa aineisto on ryhmitelty sisällön mukaan käyttäen Ellilän ryhmittelyä. Ellilän ja Aaltosen bibliografioiden erilaisia esitystapoja on yhdenmukaistettu, silti joitakin eroja on edelleen. Suurin ero on kirja-arvostelujen esittämistavassa: Ellilän bibliografiassa arvostelut joissa käsitellään useampaa kirjaa oli pilkottu useammiksi viitteiksi, ja ne löytyivät kirjailijoiden nimien perusteella. Aaltosella taas arvostelu oli yhtenä viitteenä ja hakasulkeissa oli tieto mitä teoksia arvostelu koskee. Bibliografioiden välillä oli myös eroja siinä, mikä on merkitty kirja-arvosteluksi. Tässä bibliografiassa on erityisesti Aaltosen keräämiä viitteitä siirretty Kirja-arvostelut -otsikon alle. Painamaton aineisto Painamaton aineisto on järjestetty alalukuihin aineiston sisällön mukaan, esimerkiksi Teosten käsikirjoituksia. Alalukujen sisällä viitteet ovat numerojärjestyksessä Alhoniemen ja Katajamäen käyttämän juoksevan numeroinnin mukaan. Alhoniemen ja Katajamäen luetteloon sisältyi myös painettua aineistoa, joka on tässä bibliografiassa siirretty Painettu aineisto –lukuun. Tästä johtuen osa viitenumeroista puuttuu kokonaan. Viitenumerot puuttuvat myös alaluvuista Nauhoitteita sekä Opetus- ja muu toiminta, koska Alhoniemi ja Katajamäki eivät ole numeroineet näissä alaluvuissa olevia viitteitä. Viitteissä kerrotaan yhteenlaskettu liuska- tai sivumäärä (l. tai s.). Joissakin viitteissä ei ole juoksevaa numerointia, sillä lehtileikekokoelmasta löytyi uutta painamatonta aineistoa ja sen tiedot on lisätty tähän bibliografiaan. Näissä uusissa viitteissä viitataan mustiin laatikoihin (Musta laatikko 6.). IV V.A. Koskenniemen bibliografia __________________________________________________________________________________ Useimmissa painamattoman aineiston viitteissä viitataan numeroituihin laatikoihin (Laatikko 11.). Laatikot ovat arkistolaatikoita, joihin Vieno Koskenniemen luovuttama aineisto on järjestetty. Osa käsikirjoituksista on sidottu kirjoiksi ja ne on sijoitettu Turun yliopiston kirjaston Koskenniemi-huoneeseen (http://kirjasto.utu.fi/aineistot/erikoiskokoelmat/). Lyhenteet ja merkinnät [ ] bibliografian tekijän lisäämä tieto, ei löydy suoraan lähteestä Anon. ilman kirjoittajan nimeä Ibid. samassa julkaisussa Kirj. kirjoittanut l. liuska vt. viikkotuntia Kirjallisuutta Hilkka Aaltonen: V.A. Koskenniemen kirjallista tuotantoa vuodesta 1945. Turku: Turun yliopiston kirjasto, 1975. 53 s. Erip. Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirja 29. (Turun yliopiston kirjaston julkaisuja 11.) Pirkko Alhoniemi ja Sirkka Katajamäki: V.A. Koskenniemen käsikirjoituksia ja pienpainatteita. Teoksessa Runoilijan monet kasvot : kirjoituksia V. A. Koskenniemestä / [toim. Kerttu Saarenheimo]. [Turku]: Turun yliopisto, 1985. s. 193-288. (Turun yliopisto. Kirjallisuuden ja musiikkitieteen laitos. Sarja A, n:o 13.) E.J. Ellilä: V.A. Koskenniemen kirjallista tuotantoa vv. 1900-1944. Teoksessa Juhlakirja V.A. Koskenniemen täyttäessä 60 vuotta 8.7.1945. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1945. s. 369-429. (Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirja VIII.) Irja Sipi: V.A. Koskenniemeä ja hänen teoksiaan käsittelevää kirjallisuutta. Teoksessa Edgar Lee Masters ynnä muita tutkimuksia. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1947. s. 159-182. (Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirja IX). Eeva-Maria Suikkanen V V.A. Koskenniemen bibliografia __________________________________________________________________________________ Painettu aineisto .........................................................................................................1 1900-luku ...............................................................................................................1 1910-luku ...............................................................................................................8 1920-luku ............................................................................................................. 22 1930-luku ............................................................................................................. 37 1940-luku ............................................................................................................. 58 1950-luku ............................................................................................................. 78 1960-luku ............................................................................................................. 96 1970-luku ........................................................................................................... 104 Aakkosellinen luettelo painetusta aineistosta....................................................... 106 Painamaton aineisto ............................................................................................... 194 Teosten käsikirjoituksia....................................................................................... 194 Artikkeleja ja kirjoituksia...................................................................................... 197 Vieraille kielille käännettyjä V.A. Koskenniemen runoja ja aforismeja................... 199 V.A. Koskenniemen suomeksi kääntämiä runoja................................................. 200 Päiväkirjoja ja käsikirjoitusluonnoksia.................................................................. 201 Sekalaisia käsikirjoituksia.................................................................................... 202 Kirjeluonnoksia ................................................................................................... 204 Luentomuistiinpanoja.......................................................................................... 205 Esitelmiä............................................................................................................. 209 Puheita............................................................................................................... 211
Load more

Recommended publications
  • Publication.Pdf
    Julkaisija ■ Utgivare Turku-seura, Åbo -samfundet r.y. N:o 2 1960 BORE IKLUND w VARUHUS Palvelua Teidän hyväksenne Ajanmukaiset elintarvikemyymälämme ja monet h y v i n v a r u s t e t u t erikoisosastomme palvelevat Teitä kaikissa tavarahankinnoissanne. Ravintolamme ja baarimme tarjoavat edullisen ruokailu- ja virkistyspaikan. SÄÄSTÖKASSAMME — luotettava "jäsenten pankki". LIITTYKÄÄ kotien kauppaan. ¥ TURUN OSUUSKAUPPA RETTIG Kansikuva: V. A. Wahlström Turku Kaksitoista Päätoimittaja - Chefredaktör: Eero Pohjonen konttoriamme Toimituskunta - Redaktionsråd: C. J. Gardberg, Paavo Kallio, Eino Lehtinen, Oscar Nikula, Toivo T. Rinne, Arvo Suominen, Ole Torvalds ja Erkki Vuori palvelee Taloudenhoitaja - Ekonomichef: Paavo Suominen Teitä k a ik k ia lla Historia Turussa ja Turkulaisuuden ulkonaiset, näkyvät puitteet ovat muo­ dostuneet kahdesta toisiinsa läheisesti kytkeytyvästä teki­ ympäristössä jästä, alueen luonnosta ja ihmisen aikaansaannoksista. hengittää Oleellisen leiman suviselle Turullemme antaa sen sijainti Suomen eteläisimmässä kolkassa, oloissamme lauhkean, sokkeloisen meren äärellä, lounaisen leppeän ilmaston tun­ Turun tumassa. Tämä kuvastuu muunmuassa kaupungin kukku­ loiden vihreydessä, vanhojen pihojemme ja puistojemme re­ hevyydessä ja lajistollisessa rikkaudessa. Turun alueen ja luonnossa ympäristön aidoin koriste, puiden kuningas tammi on muual­ la maassamme vieras, lehdoissamme laulavat osittain Suo­ men tummille havumetsille oudot laulajat ja puutarhat ja pellot kertovat ihmistoiminnan mahdollisuuksista, joita ei juuri
    [Show full text]
  • SAAVUTTAMATON GRAAL Intertekstuaalisuus Volter Kilven
    SAAVUTTAMATON GRAAL Intertekstuaalisuus Volter Kilven Parsifalissa Anna Hiltunen Pro gradu -tutkielma Kotimainen kirjallisuus Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Turun yliopisto Tammikuu 2014 Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä. TURUN YLIOPISTO Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos HILTUNEN, ANNA: Saavuttamaton Graal. Intertekstuaalisuus Volter Kilven Parsifa- lissa. Pro gradu -tutkielma, 85 s. Kotimainen kirjallisuus Tammikuu 2014 –------------------------------------------------------------------------------------------------------ Tutkimuksen tavoitteena on tutkia Volter Kilven romaanin Parsifal (1902) interteks- tuaalisia suhteita sen edeltäjiin, keskiajalla ilmestyneisiin Chrétien de Troyesin Perce- valiin (n. 1100) sekä Wolfram von Eschenbachin Parzifaliin (n. 1200), jotka ovat Kil- ven teoksen subtekstejä. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa hyödynnetään Kiril Taranovskin subtekstianalyysiä, jonka avulla tarkastellaan teosten väliltä löyty- viä lainoja. Kilven romaanin symbolistinen konteksti on tutkimuksen lähtökohta, jonka kautta teosten välisiä lainoja tulkitaan. Keskeistä on selvittää, miten symbolistinen estetiikka vaikuttaa keskiaikaisten subtekstien käyttöön ja mitä lainat merkitsevät symbolismin kannalta. Lainoissa ilmeneviä eroja ja vastaavuuksia ja niiden kautta muodostuvia uusia merkityksiä tulkitaan symbolismin merkityssuhteiden kautta. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti Parsifalin
    [Show full text]
  • Suomen Liiketdloudelltnen Asidnåjotoimisto Oy PUHELIMET Toimisto Ja Kassa 30 377 S I V 1933 Lakiasiainosasto
    Suomen Liiketdloudelltnen Asidnåjotoimisto oy PUHELIMET Toimisto ja kassa 30 377 s i V 1933 Lakiasiainosasto . 34 254 //A /,3/A'Ä A Peritt&vlenosasto 30 377 Johtaja 34 254 KAtSANtEMENKATU6.A. yksit.as. .. 33 613 177 S.H.T. tätoa lähettää nähtäväksenne luettelon eräästä kokonaisen omaisuuden arvoisesta harvinaisesta tie- demieskirjastosta,käsittävä satoja niteitä laonnontieteellistä,filoßoofißta,yhteiskuntatieteellistä.kaBsaksankielistä vatueopillista y.m. kirjallisuutta (m.m. Goethen teoksia 3- osaa), sekä Tietosanakirjasta alkaen useimmat suomenkie- lella ilmestyneet suurteokset, joka, noin 800 nidettä kä- sittävä kirjasto toimestamme taloudellisten vuoksi myydään vaikeuksien huutokaupalla -perjantaina,a p:nä kesäkuuta klo 15 Yleisessä , Huutokauppakamarissa,Korkeavuorenk. 47. Tunnetuilta henkilöiltä,jotka ehkä eivät ole ti- laisuudessa huutokauppaan saapumaan, otamme vastaan ennakko- tarjouksia puhelimella 34 254 konttoriaikana ja muina aikoi- na puhelimella 33 613, ja lähetämme teoksen heti huutokaup- papaivän jälkeen siinä tapauksessa,että korkeampaa tarjous- ta ei olisi tehty. Kun tilaisuus ymmärrettävästikin on ainutlaatuinen, uskomme käyttämänne eitä hyväksenne. Kunnioittaen: SUOMEN LIIKETALOUDELLINEN ASIANAJOTOIMISTO Oy. LUETTELO Yleisessä Huutokauppakamarissa.Kasa.rmjukatu 47 perjantaina,E p:nä kesäkuuta kl<*l3 myytävästä iiWj.^s.LL-laitosta. joka käsittää arvok- kaita ja harvinaisia luonnon- ja sia y.m. sakspHkielisiTT teoksia,sekä suomenkileistä kasvatusopillis- ta, y.m. kirjallisuutta* Saksankielisiä: M:o 1. P.Virgilii Maronis - Georgia et Aeneneidos Libri XII oder Hirten wirtschafts und Heiden Gedichte,(vuodelta 174d) 2. Karl Ersnt v. Baer - liber Entwickelungsgesohicte der Thiere, (vuodelta 1826) 3. Karl Ernst Georges - Latainisch—Deutsches Handworte.yhhch 2 osaa (vuodelta 1848) 4. Goethes Werke, 34 osaa 5. Von Ludvig Feuerbach- Erläuterungen und Ergänzungen zum Wefen d des Ehriftenthums, 10 osaa. 6. ludwig Feuerbach- Sein wirken und seine zeitgenossen.
    [Show full text]
  • Elias Lönnrot, Otto Manninen Ja Tekstin Tuottamisen Prosessit Niina Hämäläinen Ja Hanna Karhu
    Elias Lönnrot, Otto Manninen ja tekstin tuottamisen prosessit Niina Hämäläinen ja Hanna Karhu Miten suullista perinnettä muokattiin kirjalliseen muotoon osana suurta kansallisromanttista projektia, jonka ansiosta kalevalamittainen runous kanonisoitui Kalevalan ja Kantelettaren muodossa? Entä miten 1800­ luvun lopun taiderunous hyödynsi rekilauluperinnettä aikana, jolloin monet merkittävät runoilijat Otto Mannisesta Eino Leinoon aloittelivat uraansa? Minkälaisia yhteisiä piirteitä näillä prosesseilla oli? Tässä artikkelissa käsitellään suullisen perinteen ja kirjallisen ilmai­ sun suhdetta 1800­luvulla. Aineistona ovat tietyt Elias Lönnrotin (1802− 1884) toimittamat kansanrunot Mehiläisessä (1836, 1837) ja Kantelettaressa (1840) sekä Otto Mannisen (1872−1950) rekilaulujen uudelleenkirjoituk­ set Mannisen arkiston luonnoksissa ja vuonna 1897 julkaistussa runos­ sa ”Kosken ruusu”. Artikkelissa esitellään myös Suomalaisen Kirjalli­ suuden Seuran (SKS) arkiston rekilauluaineistoja. Lönnrotin suhteen artikkelissa tarkastellaan kalevalamittaisia runoja, joista osa suunnattiin koulutetulle sivistyneistöyleisölle, osa maaseudun rahvaalle, ja pohdi­ taan näiden pohjalta, miten tekstin tuottamisen tavat erosivat tai mah­ dollisesti olivat yhteneväisiä erilaisissa julkaisuissa. Huomio kiinnite­ tään erityisesti kahden kokoelman väliseen suhteeseen. Aineistona on lempeen ja avioitumiseen liittyviä runoja sekä Lönnrotin suorasanaisia tai epäsuoria kommentteja niihin Mehiläisessä ja Kantelettaressa. Minkä­ 110 niina hämäläinen ja hanna karhu laisia korostuksia
    [Show full text]
  • Lauri Viljanen, Koskenniemeläinen? Kosketuskohtia Ja Rinnakkaisuuksia
    294 Katsauksia Lauri Viljanen, koskenniemeläinen? Kosketuskohtia ja rinnakkaisuuksia 1. Taustaksi Katsaukseni perustuu paitsi Lauri Viljasta ja V . A . Koskenniemeä käsitteleviin tutkimukselli- siin lähteisiin myös julkaisemattomaan materiaaliin . Tätä aineistoa ovat mm . haastattelut ja kir- jeet, joiden pohjalta kirjoitin jo vuonna 1985 julkaistuun Koskenniemi-antologiaan Kurkiauran varjo runoilijan kirjallista piiriä koskevan artikkelin . Materiaalia kertyi 1970- ja 1980-luvulla johtamani pienimuotoisen Koskenniemi-projektin tuloksena . 1980-luvun lopulla Lauri Vilja- sen tytär Aulimaija Viljanen (k . 1992) löysi vuonna 1984 kuolleen isänsä jäämistöstä koko jou- kon Viljasen ja Koskenniemen välistä kirjeenvaihtoa . Hän deponoi aineiston haltuuni toivoen, että kirjoittaisin hänen isästään jotain . Tarkoituksena oli sen jälkeen liittää materiaali Kosken- niemi-projektini tuottaman aineiston yhteyteen, mikä sittemmin on toteutunutkin . Sekä pro- jektiin liittyvät dokumentit että Aulimaija Viljasen lahjoituksen olen toimittanut yhtenä koko- naisuutena Turun yliopiston kirjaston käsikirjoituskokoelmiin . 2. Varhaisia vaiheita Lauri Viljasen elämä ja ura myötäilivät koko hänen aikuisikänsä V . A . Koskenniemen vaiheita . Vaikka ei voidakaan puhua jatkuvasta opettaja ja oppilas -suhteesta, Lauri Viljanen ja V . A . Kos- kenniemi elivät sekä runoilijoina että tutkijoina lähellä toisiaan monen vuosikymmenen ajan . Koskenniemi oli 15 vuotta Viljasta vanhempi: hän oli syntynyt vuonna 1885 . Viljasen syntymä- vuosi on 1900, ja ylioppilaaksi tämä
    [Show full text]
  • Tracing the Editor's Voice
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by YorkSpace Tracing the Editor’s Voice: on Editors’ Autobiographies1 Kristiina Taivalkoski-Shilov This article traces the editor’s voice in translation by examining research material that has not been much used in Translation Studies before: editors’ autobiographies. The three autobiographies studied here, by renowned Finnish editors-publishers Jalmari Jäntti (1965), Jarl Hellemann (1996), and Erkki Reenpää (2003) indicate that the translation process is much more complex than one could expect by simply concentrating on translators. Keywords: voice, editor, translation process, autobiography Cet article étudie la voix de l’éditeur dans la traduction en examinant un matériau jusqu’ici peu utilisé par les traductologues : les autobiographies de réviseurs. Les trois autobiographies analysées ici, écrites par les réviseurs-éditeurs finlandais renommés Jalmari Jäntti (1965), Jarl Hellemann (1996) et Erkki Reenpää (2003), montrent que le processus de la traduction est bien plus complexe que l’on pourrait penser en se penchant seulement sur le rôle des traducteurs. Mots-clé: voix, éditeur, processus de la traduction, révision, autobiographie Introduction When a translated text has already been published, it is often difficult to distinguish the explicit marks of the translator’s presence in the target text (what Barbara Folkart calls the “translator’s voice”2) from those of the editor. By editor, following the Oxford English Dictionary, I mean: “One who
    [Show full text]
  • Cultural Policies. the First Decade of the La Fontaine Literature Society (1920−1930)
    HStud 33(2019)1, 103–114 DOI: 10.1556/044.2019.33.1.7 CULTURAL POLICIES. THE FIRST DECADE OF THE LA FONTAINE LITERATURE SOCIETY (1920−1930) ILDIKÓ P. VARGA Babeș-Bolyai University, Cluj-Napoca [email protected] The La Fontaine Literature Society was founded in 1920 in Budapest. Its task was to promote the world literature in Hungary and to make Hungarian literature better known abroad. One of the founders was Béla Vikár, who also translated the Fables of Jean La Fon- taine into Hungarian. In my paper I investigate his correspondence between 1920 and 30 and the deed of foundation of the La Fontaine Society. My aim is to describe the place and the role of Finnish and Estonian literatures in the Society’s work. Keywords: La Fontaine Literature Society, Béla Vikár, Finnish literature, Estonian literature, translations The La Fontaine Literature Society was founded in 1920 in Budapest. The objec- tives of the society include the translation and introduction of the valuable works of world literature and Hungarian literature, as well as the presentation of these to the public at various literary evenings and matinees. My choice of topic is mainly motivated by the fact that the history of this soci- ety and the description of its activities have not been addressed systematically so far. András Laczkó (1989: 85−93) investigated only Béla Vikár’s1 role in the life of the society. In his writing, the author highlighted among the activities of the so- ciety the presentation of Russian literature and that of the socialist block, although he admitted that “they worked with the literature of every European country.” The activity of the society, I think, was more versatile and more diverse than it has been assumed and revealed so far.
    [Show full text]
  • Friedrich Nietzsche Tragedian Synty
    Tragedian synty Friedrich Nietzsche Tragedian synty Suomentanut Jarkko S. Tuusvuori 23°45 niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja Sisällys 7 Suomentajan alkulause 11 Itsekritiikin koetus 28 Alkusana Richard Wagnerille 30 Tragedian synty (§1–§25) 180 Suomentajan huomautukset 211 Kirjallisuutta Suomentajan alkulause Suomentajan alkulause Geburt der Tragödie aus dem Geiste der Musik (= GT) (Tragedian synty musiikin hengestä) ilmestyi tammikuun alussa 1872 Leipzigissa E. W. Fritzschin kustantamana. Tekijä oli samassa kaupungissa 1865–1867 opiskellut Fried- rich Nietzsche. Tultuaan 24-vuotiaana 1869 nimitetyksi Baselin yliopiston klassisen filologian professoriksi Nietzsche piti 1870 yleisöesitelmät »Griechische Musik-drama» (Kreikkalainen musiikkidraama) ja »Sokrates und die Tragödie» (Sokrates ja tragedia). Vuoden aikana valmistuivat julkaisematta jääneet tiiviit tutkielmat »Dionysische Weltanschauung» (Dionyysinen maailmankatsomus) ja »Die Geburt des tragischen Gedankens» (»Traagisen ajattelun synty.» Suom. Kimmo Jylhämö, niin & näin 3/94 sekä Oi runous. Romantiikan ja modernismin runouskäsityksiä. Toim. Tuula Hökkä. SKS, Helsinki 2000). Kesällä 1871 seurasi omakustanteena 7 Friedrich Nietzsche suppea traktaatti Sokrates und die griechische Tragödie (Sokrates ja kreikkalainen tragedia), jonka Nietzschen filosofiystävä ja opiskelutoveri Heinrich Romundt ker- toi aiheuttaneen Leipzigin yliopistopiireissä »suuren sen- saation». Hän viestitti, että koska pidettiin tavattomana edetä esteettisestä tarkastelusta maailmanselityksiin, »kaikki
    [Show full text]
  • VARPU ALASUUTARI: Death at the End of the Rainbow – Rethinking Queer Kinship, Rituals of Remembrance and the Finnish Culture O
    ANNALES ANNALES TURKUENSIS UNIVERSITATIS B 513 B Varpu Alasuutari Varpu DEATH AT THE END OF THE RAINBOW Rethinking Queer Kinship, Rituals of Remembrance and the Finnish Culture of Death Varpu Alasuutari Painosalama Oy, Turku, Finland 2020 Finland Turku, Oy, Painosalama ISBN 978-951-29-8073-4 (PRINT) – ISBN 978-951-29-8074-1 (PDF) TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS ISSN 0082-6987 (Print) SARJA – SER. B OSA – TOM. 513 | HUMANIORA | TURKU 2020 ISSN 2343-3191 (Online) DEATH AT THE END OF THE RAINBOW Rethinking Queer Kinship, Rituals of Remembrance and the Finnish Culture of Death Varpu Alasuutari TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA – ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS SARJA - SER. B OSA – TOM. 513 | HUMANIORA | TURKU 2020 University of Turku Faculty of Humanities School of History, Culture and Arts Studies Gender Studies Doctoral Programme in History, Culture and Arts Studies (Juno) Supervised by Professor Marianne Liljeström Professor Ulrika Dahl University of Turku Uppsala University Reviewed by D.Soc.Sc. Riikka Taavetti Professor Tora Holmberg University of Helsinki Uppsala University Opponent D.Soc.Sc. Riikka Taavetti University of Helsinki The originality of this publication has been checked in accordance with the University of Turku quality assurance system using the Turnitin OriginalityCheck service. Cover Image: Arwen Meereboer / Dagmar Illustrations ISBN 978-951-29-8073-4 (PRINT) ISBN 978-951-29-8074-1 (PDF) ISSN 0082-6987 (Print) ISSN 2343-3191 (Online) Painosalama Oy, Turku, Finland 2020 UNIVERSITY OF TURKU Faculty of Humanities School of History, Culture and Arts Studies Gender Studies VARPU ALASUUTARI: Death at the End of the Rainbow – Rethinking Queer Kinship, Rituals of Remembrance and the Finnish Culture of Death Doctoral Dissertation, 272 pages, 6 appendix pages Juno Doctoral Programme June 2020 ABSTRACT In this dissertation, I study death and loss as part of queer and trans lives in Finland, focusing on queer kinship, rituals of remembrance and the Finnish culture of death.
    [Show full text]
  • Nodes of Contemporary Finnish Literature
    Nodes of Contemporary Finnish Literature Edited by Leena Kirstinä Studia Fennica Litteraria The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Markku Haakana, professor, University of Helsinki, Finland Timo Kaartinen, professor, University of Helsinki, Finland Kimmo Rentola, professor, University of Turku, Finland Riikka Rossi, docent, University of Helsinki, Finland Hanna Snellman, professor, University of Jyväskylä, Finland Lotte Tarkka, professor, University of Helsinki, Finland Tuomas M. S. Lehtonen, Secretary General, Dr. Phil., Finnish Literature Society, Finland Pauliina Rihto, secretary of the board, M. A., Finnish Literary Society, Finland Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Nodes of Contemporary Finnish Literature Edited by Leena Kirstinä Finnish Literature Society • Helsinki Studia Fennica Litteraria 6 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via a Jane and Aatos Erkko Foundation grant. © 2012 Leena Kirstinä and SKS License CC-BY-NC-ND 4.0 International A digital edition of a printed book first published in 2012 by the Finnish Literature Society.
    [Show full text]
  • Finnish Literature in Poland, Polish Literature in Finland Comparative Reception Study from a Hermeneutic Perspective
    KATARZYNA SZAL Finnish Literature in Poland, Polish Literature in Finland Comparative Reception Study from a Hermeneutic Perspective Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Education, Humanities, and Theology 40 University of Eastern Finland Joensuu 2013 Juvenes Print - Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere, 2013 Sarjan toimittaja: Maija Könönen Myynti: Itä-Suomen yliopiston kirjasto ISBN: 978-952-61-1043-1 (print) ISSNL: 1798-5625 ISSN: 1798-5625 ISBN: 978-952-61-1044-8 (PDF) ISSN: 1798-5633 (PDF) Szal, Katarzyna Finnish Literature in Poland, Polish Literature in Finland. Comparative Reception Study from a Hermeneutic Perspective Joensuu: University of Eastern Finland, 2012, 263 pages Dissertations in Education, Humanities, and Theology; 40 ISBN: 978-952-61-1043-1 (print) ISSNL: 1798-5625 ISSN: 1798-5625 ISBN: 978-952-61-1044-8 (PDF) ISSN: 1798-5633 (PDF) ABSTRACT The fate of literary texts outside of their home country has been of interest to literary schol- ars for a long time. Recent developments in comparative, translation and reception studies produced many works dealing with this issue. While much versatile research on recep- tion has been done in the case of the most popular world literatures (in English, German or French), little is known about foreign reception – especially bilateral – of literatures of smaller nations and less popular languages. This dissertation looks more closely at mutual literary exchange and reception in two small countries – Finland and Poland. The disserta- tion does so by looking at the bibliography of literary translations in question and their reviews in the target country. The research covers a period of Polish-Finnish literary translations from their begin- nings (the second half of the 19th century) till the year 2006, during which both countries went through significant transformations of their social, political and literary life.
    [Show full text]
  • Pekka Tammi – Ja Muita Kerronnan Kysymyksiä
    Merkkejä ja symboleja Markku Lehtimäki (toim.) Merkkejä ja symboleja Esseitä kirjallisuudesta ja sen tutkimuksesta Copyright © 2002 Tampere University Press Myynti Tiedekirjakauppa TAJU PL 617 33014 Tampereen yliopisto puhelin (03) 215 6055 fax (03) 215 7685 sähköposti [email protected] http://granum.uta.fi Taitto ja kansi Maaret Young Kannen kuvan tekijä tuntematon ISBN 951-44-5437-5 Juvenes Print-Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2002 Sisällys Pekka Tammi – ja muita kerronnan kysymyksiä ..............7 I. Runoja ja arvoituksia ...............................................13 Juhani Niemi: Runo ja tulkinta .....................................15 Pia Houni: Runoja ........................................................20 Panu Rajala: Kaarlo Sarkian arvoitus ............................24 Yrjö Hosiaisluoma: Tampereen laulut: vainko verta, hikeä ja kyyneleitä? ...................................37 II. Kysymyksiä kansallisuudesta ................................61 Eila Rantonen: Kansojen kirjallisuus – erityisesti komparatiivisen ja jälkikoloniaalisen tutkimuksen valossa ...................................................... 63 Yrjö Varpio: Kansallisen asema suomenkielisissä kirjallisuushistorioissa 1858-1949..................................87 Mari Hatavara: Fredrika Runebergin Fru Catharina Boije och hennes döttrar kansallisena visiona .................107 III. Lajit ja identiteetit ............................................. 135 Markku Ihonen: Tavallista sitkeähenkisempi? Pohdintaa historiallisen romaanin lajin jatkuvuudesta..137 Tommi
    [Show full text]