Publication.Pdf
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Julkaisija ■ Utgivare Turku-seura, Åbo -samfundet r.y. N:o 2 1960 BORE IKLUND w VARUHUS Palvelua Teidän hyväksenne Ajanmukaiset elintarvikemyymälämme ja monet h y v i n v a r u s t e t u t erikoisosastomme palvelevat Teitä kaikissa tavarahankinnoissanne. Ravintolamme ja baarimme tarjoavat edullisen ruokailu- ja virkistyspaikan. SÄÄSTÖKASSAMME — luotettava "jäsenten pankki". LIITTYKÄÄ kotien kauppaan. ¥ TURUN OSUUSKAUPPA RETTIG Kansikuva: V. A. Wahlström Turku Kaksitoista Päätoimittaja - Chefredaktör: Eero Pohjonen konttoriamme Toimituskunta - Redaktionsråd: C. J. Gardberg, Paavo Kallio, Eino Lehtinen, Oscar Nikula, Toivo T. Rinne, Arvo Suominen, Ole Torvalds ja Erkki Vuori palvelee Taloudenhoitaja - Ekonomichef: Paavo Suominen Teitä k a ik k ia lla Historia Turussa ja Turkulaisuuden ulkonaiset, näkyvät puitteet ovat muo dostuneet kahdesta toisiinsa läheisesti kytkeytyvästä teki ympäristössä jästä, alueen luonnosta ja ihmisen aikaansaannoksista. hengittää Oleellisen leiman suviselle Turullemme antaa sen sijainti Suomen eteläisimmässä kolkassa, oloissamme lauhkean, sokkeloisen meren äärellä, lounaisen leppeän ilmaston tun Turun tumassa. Tämä kuvastuu muunmuassa kaupungin kukku loiden vihreydessä, vanhojen pihojemme ja puistojemme re hevyydessä ja lajistollisessa rikkaudessa. Turun alueen ja luonnossa ympäristön aidoin koriste, puiden kuningas tammi on muual la maassamme vieras, lehdoissamme laulavat osittain Suo men tummille havumetsille oudot laulajat ja puutarhat ja pellot kertovat ihmistoiminnan mahdollisuuksista, joita ei juuri muualla maassamme tavata. Luonto on antanut meille parhaimpansa ja historian oi kulliset sattumat ovat säästäneet meidän ajallemme Ruissa lon, Katariinanlaakson ja Muhkurin tapaiset Turun suven Valitkaa Tekin omaksi pankiksenne maan suurin ja palvelukykyisin osuuskassa. Jokin suuret hienoudet, joiden vertaisista jokainen Suomen kau punki olisi valmis uhraamaan suuria taloudellisia arvoja. lukuisista konttoreistamme on aina lähellänne ja tarjoaa Teille täydellistä pankkipalvelua ”Luontoa” on meillä myös Aurajoki, entinen Etelä- ja Pohjoissuomen välinen raja, Turun syntyyn ratkaisevasti vai kuttanut tekijä, Turun kaupunkimaisen osan keskus ja Turun symboli. Se ei suinkaan ole ennenkaikkea teollisuuden valta väylä, ei yhdystie taloudelliseen takamaahan eikä sen tule vaisuus ole kaupungin suurviemärinä. Turkulaiselle siihen liittyy kevät ”Hälisten ukkojen” muodossa. Sen rantojen Tämä kertoo luottamuksesta: penkeillä otetaan myös ensimmäiset kevätauringot ja kesäl lä sen tuuheiden puukujien varjo korvaa jotakin niille kau JOKA KOLMAS TURKULAINEN ON pungin asukkaille, jotka eivät voi päästä saaristoon, turku laisten retkeilyn ja lomanvieton kohteeseen, jota varten joki- OSUUSKASSAMME TALLETTAJANA rannat muodostavat yhtämittaisen viikonloppusataman. Tämä kaikki kotoinen turkulaisuus, sen vaaliminen, sen V__ kehittäminen ja siitä keskusteleminen on sivunnut läheisesti myös Turku-seuran toimintaa. Silloinkin kun pyrkimys on sama, Turun viihtyisyyden ja turkulaisuuden vaaliminen, on tietenkin olemassa erilaisia mielipiteitä toimintatavoista kuten luonnollista. Toisinaan ”modernit” näkökohdat ja mainittu ”historiallinen turkulaisuus” voivat joutua ristirii taan. Toisinaan taloudellisen ajattelun ja sosiaalisen ajat TURUN SEUDUN OSUUSKASSA telun välillä on päästävä sopusointuun ja joskus henkilö kohtaiset näkemykset antavat oman värinsä asioiden tarkas Maariankatu 4 - Humalistonkatu 12 - Hämeenkatu 2 Uudenmaankatu 13 - Mylly- telulle. Pääasia on se, että kaupungin asukkaat ovat yhä suuremmassa määrin tunteneet aktiivista ja myönteistä suh mäentie 1 - Pansio - Littoinen - Raisio - Rantakulma - Rusko - M aaria - Parainen tautumista kotikaupunkinsa asioihin. Tämä lisääntynyt mie lenkiinto on jo näyttäytynyt Turku-seuran viimeaikaisessa toiminnassa ja tulee toivottavasti jatkumaan edelleen. lllllllllilllllllllllllllllllllllllllilllllllllllllllllllllllllllllllllllllllillllllllllllll llllllllllllllllllllllllllllllillllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllli Paavo Kallio OLLI KESTILA: TURUN UUDET KASVOT Turku, joka 1930-luvun alun mahdollisuutta omalla työpanok suutta paheksuttu. Tämän kai pulakauden jälkeen ja vielä 40-lu- sellaan osallistua omakotitalon ken, hyvän ja huonon, sisältävät vun sotavuosien ja niitä seuran rakentamiseen, mikä löi leimansa ne helsinkiläisen arkkitehtipro neiden epävarmojen olosuhteiden erikoisesti sivukaupungille, saivat fessorin ensimmäiset sanat, jotka vallitessa jäi kehityksessä perään tilaisuuden säästöillään ja pitkä hän vastaanottajalleen lausahti maamme muiden suurimpien aikaisilla lainoilla hankkia itsel Turun asemalta Humalistonka- kaupunkien rakentamiseen näh leen asunnon. Tuohon tavoittee dulle päästyään: ”Mitä teette- den, koki ennenäkemättömän seen päästäkseen oli pakko lisätä kään täällä!” Vastauksen anta nousukauden kuluneen 50-luvun työntahtiaan ja työpanostaan, minen puhtaalla omallatunnolla aikana. kukin omalla tavallaan ja omalla oli varmasti vaikea. Sekä omia asukkaitamme että sarallaan. Kasvavan uurastuk Jääköön siis kunkin lukijan ja etenkin tänne saapuneita vieraita sen ansiosta myös liike-elämä jokaisen turkulaisen itsensä ar hämmästytti se nopeus, millä monine muotoineen voimistui. vosteltavaksi, minkä hän hyväk uudisrakennus toisensa jälkeen Kauppojen lisääntyminen onkin syy, minkä ei. Rakennustaiteen nousi kaupungin keskeisten osien ollut silmäänpistävän vilkasta. opinkappaleiden selvittäminen ei eri puolille. Uudet rakennusko Oman osansa on tuonut kaupun mahdu tämän kirjoituksen puit neet, kaivurit ja nosturit, joita gin kasvoihin liikenteen ja sen teisiin. Haluaisin kiinnittää huo näkyi suhteellisesti enemmän vaatimien rakenteiden ja raken miota eräisiin ulkonaisiin seik kuin muualla, toivat värikkään li nusten ilmestyminen. koihin, joihin tavallinen kadun sän katukuvaan. Tuntuu siltä, Lienee liian aikaista arvostella, mies ja nainen iltakävelyllään että juuri noiden tehokkaiden missä määrin 50-luvulla on on voi luoda silmäyksen. Mikä on työkoneiden ansiosta ja niiden nistuttu niissä rakennustehtävis- tunnusomaista Turun rakennus- aikaansaannosten näkemisestä sä, jotka on toteutettu. Turun tyylille viimeisinä kuluneina vuo elämisen tahti, joka kaupungis uusia kasvoja on ihailtu, ylistäviä sina? On totuuden nimessä mai Kunnallisneuvos samme oli aiemmin verkkainen, sanoja on julkisesti lausuttu ja nittava, että samanlaista muoto Arvo Toivonen alkoi voimakkaasti kiihtyä. Yhä julkisivujen asiallisuutta kiitetty. kieltä käytetään Suomessa muual sytyttämässä kokkoa uusiin ja suurempiin ponnistuk Mutta myös on kokonaisratkaisu lakin, mutta kullakin paikkakun Ruissalon siin teki mieli. ja ankarasti arvosteltu, epäso nalla jotkut ulkonaiset yksityis Kolkanniemellä Olihan kyseessä uusien kotien siaalista ahtaastirakentamista kohdat toistuvat herkästi, vaikka rakentaminen. Ne, joilla ei ollut moitittu ja katukuvien rikkonai rakennuksilla on eri suunnitteli jat. Mainittakoon sellaiset ra kennusosat kuin räystäs ja katto, Vajaat kolme vuotta sitten toimintansa alkanut Turku-seura on jotka noudattavat muotivirtauk syntynyt siitä yhteistunnosta, jolla kotiseutuaate lepää. Kotiseutu sia melkein niinkuin naisten ha jää lavsuusvuottemme ansiosta eräänlaiseksi sielunalueeksi, sen maan tut. Onhan kummassakin ta pauksessa tehtäväkin melkein sa tieteelliset ääret tuskin ovat pyykitettävissä. Tällä alueella ovat oiko Suomen ma: suojata allaoleva ja kruuna tiet ja pihaloukot, kukkulat ja jokivarret, keskipisteenä lämpökes ta luomus. kus, koti. Sieltä ja sinne heijastuvat erilaiset tapahtumat ja ilmiöt, Kaupunkimme ulkonäön muut jotka vain ovat ja joita palaamaton aika saattelee. Sen saatossa tumista tarkastaessamme on Juhannus ja opimme tietämään, että kotiseutu onkin osa jostain suuremmasta. muistettava, että edellytykset teh dä uutta ovat erilaiset eri osissa Tärkein oppimme on, että se on osa isänmaasta. Ihmekö, että Turku- Suomen Turku seurakin alunalkain pyrkii perinteeseen, joka nojautuu kotikaupun gin olemisen ja kehityksen xmalimiseen, s. o. kotiseuturakkauden ohel la kodin rakkauteen ja isänmaan rakkauteen. Suomen Turun ku- koistusajatukseen liittyi perinnekelpoisena selviönä Suomen juhan nuksen valo, vehreys ja voitolliset unelmat. Kolmannesti kokoontuivat turkulaiset tänäkin vuonna näissä tun nuksissa perhekunnittain juhannuksen viettoon Ruissalon Kolkan- niemeen, jossa Turun kaupungin kokko ja sen äärellä vietetty ko tien juhla ovat sekä vertauskuvallisesti että tosiasiallisesti sellaisen Talojen julkisivuihin yhteisön liekkinä ja lauluna, joka vakaasti toivoo lämpöä ja menes on parvekkeiden avulla saatu tystä kotiseudulleen ja kotimaalleen. uutaa eloa ja reliefivaikutusta ... Suomen Turussa kesäkuussa 1960. Erkki Vuori Liikekatujen varsilla on kehittynyt ns. sekatalotyyppi, jossa alimmat kerrokset on tehty myymälöiksi ja toimisto huoneiksi, ylimmässä on erilaisia asuntoja ... kaupunkia. Maasto, asemakaava ja maanomistussuhteet ovat eri laiset keskustassa ja sitä ympä röivissä kaupunginosissa kuin si vummalla sijaitsevilla uusilla, luonnonvaraisilla alueilla. Tä män lisäksi sitovat monet sään nökset ja kehityksen lait. Kau pungin asu vaihtelee senvuoks' huomattavasti cityn ja periferian välillä. Ahtaammin rakennetuis sa keskustan kortteleissa uudet rakennukset täydentävät taa kaupunkikuvalle vaihtelua ja lisääntynyt betonielementtien kaupunkikuvaa, laitaosissa ne rikkautta. Voimakkaat värit ra käyttö, jota eräät rakentajat saattavat muodostaa täysin patuissa pinnoissa, mikä tyyli tu suosivat,