Tutkimus 2000-Luvun Muistonimeämisestä Pro Gradu

KARAMZININRANNASTA AULIS RYTKÖSEN KADULLE Tutkimus 2000-luvun muistonimeämisestä Pro gradu -tutkielma Laura Ukskoski Suomen kieli Helsingin yliopisto Toukokuu 2019 Tiedekunta – Fakultet – Faculty Koulutusohjelma – Utbildningsprogram – Degree Programme Humanistinen tiedekunta Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien maisteriohjelma Opintosuunta – Studieinriktning – Study Track Suomen kieli Tekijä – Författare – Author Laura Ukskoski Työn nimi – Arbetets titel – Title Karamzininrannasta Aulis Rytkösen kadulle – Tutkimus 2000-luvun muistonimeämisestä Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages year Pro gradu Toukokuu 2019 102 + 9 (liite) Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkielmani aiheena on 2000-luvun muistonimeäminen. Ensisijaisena tavoitteenani on tarkastella, kenen ja minkä mukaan muistonimiä on 2000-luvun alussa annettu. Koska aiempaa muistonimiaiheista tutkimusta on varsin vähän, taustoitan tutkimusaiheeni muodostamalla ensin kokonaiskuvan muistonimeämisestä ilmiönä: määrittelen termin muistonimi aiempaa tarkemmin, tarkastelen muistonimien muotoa ja rakennetta sekä käyn läpi ilmiön historiaa ja siihen liittyviä suosituksia sekä niiden toteutumista. Yhtenä keskeisenä tutkimusteemana tutkin muistonimien sym- bolista ja poliittista merkitystä osana julkisen kaupunkitilan vallankäyttöä. Tutkimukseni asettuu osaksi nuorehkoa kaupunkinimistön tutkimuksen perinnettä sekä monitieteistä kaupunkitutkimuksen kenttää. Sovellan perinteistä paikannimien syntaktis-semanttista luokittelumallia nimenosien sanase- manttisessa jaottelussa, mutta muuten tutkimukseni on ennen kaikkea aineisto-, eikä metodilähtöistä. Luonteeltaan tutkimukseni on enimmäkseen kuvailevaa ja kvantitatiivista. Tutkimusaineistoni koostuu kahdeksassa kohdekaupungissa (Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Kuopio, Lahti, Oulu, Turku ja Vantaa) tarkasteluajanjaksona käyttöön otetuista muistonimistä. Nimiä on yhteensä 398. Nimen li- säksi olen selvittänyt mahdollisuuksien mukaan sen suunnittelu- ja käyttöönottoajankohdat ja nimensaajiin liittyviä tietoja. Vertailuaineistona käytän kahden kaupungin kaikkien tarkasteluajanjaksona suunniteltujen nimien listaa. 86 % aineiston nimistä on annettu henkilön tai henkilöiden muistoksi. Yksittäisten henkilöiden mukaan nime- tyistä paikoista 23 % on nimetty naisen ja 77 % miehen mukaan. Tyypillinen nimensaaja on elänyt 1900-luvulla, toiminut kulttuurin ja taiteen parissa sekä asunut Suomessa, eikä hän ole edustanut näkyvästi mitään poliittista tai uskonnollista ryhmää. 8 % nimistä viittaa yrityksiin, ja muissa aineiston nimissä muistetaan esimerkiksi maantieteel- lisiä kohteita, eläimiä, tapahtumia ja kulkuneuvoja. Muistonimien tarkoitteiden paikanlajijakauma on samankaltainen kuin muidenkin kaavanimien, mutta etenkin aukioita on enemmän. Aineiston nimet ovat varsin pitkiä, keskimäärin 15,6-merkkisiä, ja sisältävät paljon vieraspe- räistä ainesta. 97 % nimistä sisältää genetiivimuotoisen määriteosan. Henkilöihin viittaavista nimistä 37 %:ssa hen- kilöön viitataan koko nimellä, 28 %:ssa sukunimellä ja 22 %:ssa etunimellä. Muistonimille asetetut suositukset ja odotukset toteutuvat aineistossa kohtuullisesti. Suosituksen mukaan muistonimi voidaan antaa aikaisintaan 5 vuotta henkilön kuoleman jälkeen, mutta 6 % aineiston nimensaajista on saanut nimen tätä ennen. Myös toimivien yritysten mukaan nimeämistä tulisi välttää, mutta kolmasosa muistetuista yrityk- sistä on nimenantohetkellä ollut toiminnassa. Kaikilla nimensaajilla ei ole suositusten mukaista yhteyttä nimettyyn paikkaan, ja muistonimiä on koottu suositusten vastaisesti ryhmänimistöiksi. Oikeinkirjoitusvirheitä on yksittäisissä nimissä. Vaikka pyrkimystä lisätä naisten osuutta muistonimien saajista on osoitettu, tulos on melko heikko. Aineisto heijastelee muutenkin melko konservatiivista arvomaailmaa. Toisaalta vaikka tasa-arvokehitys on jäl- jessä, voidaan aineistosta lukea ajallemme tyypillisesti markkinataloudelle ja individualistiselle kulttuurille kumar- tavia seikkoja. Nähdäkseni muistonimistö ei heijastelekaan juuri tämän hetken keskustelluimpia arvokysymyksiä, vaan jo normeiksi muuttuneita arvoja useiden vuosikymmenten viiveellä. Tutkimukseni tarkentaa käsitystä muistonimistä usealla eri tasolla. Tuloksia voidaan hyödyntää tarkasteltaessa sekä onomastisia että kaupunkitutkimuksen kysymyksiä, mutta ennen kaikkea tutkimukseen voidaan tukeutua käy- tännön nimistönsuunnittelutyössä. Tutkimukseni on osoittanut sekä nimensaajien valinnassa että nimenmuodostus- tavoissa myös kunnittaisia eroja, mikä antaa suunnittelijoille mahdollisuuden tarkastella erilaisia toimintatapoja. Avainsanat – Nyckelord – Keywords muistonimet, nimistöntutkimus, kaupunkinimistö, kaupunkitutkimus, kaavanimet, kadunnimet Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Keskustakampuksen kirjasto Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information Sisällysluettelo 1 Johdanto ........................................................................................................................ 1 1.1 Tutkimuksen tavoitteet .............................................................................................. 3 1.2 Terminologia ............................................................................................................. 4 1.3 Aiempi tutkimus ja tutkimusmetodit .......................................................................... 7 1.4 Muistonimi vallan symbolina .................................................................................. 10 2 Muistonimeämisen perusteet ...................................................................................... 17 2.1 Muistonimen määritelmä ........................................................................................ 19 2.2 Suosituksia ja ohjeita kuntien muistonimeämiseen .................................................. 24 2.3 Muistonimeämisen historiaa ja nimenvaihdoksia .................................................... 27 3 Aineiston esittely ......................................................................................................... 33 3.1 Aineistonkeruu ja -rajaus ........................................................................................ 34 3.2 Aineiston kuvaus kaupungeittain ............................................................................ 36 3.3 Muistonimien saajien tyypit .................................................................................... 40 3.4 Muistonimien tarkoitteiden paikanlajit .................................................................... 43 3.5 Muistonimien muoto ja rakenne .............................................................................. 47 3.5.1 Määriteosien semantiikka ................................................................................. 47 3.5.2 Perusosien semantiikka .................................................................................... 55 3.5.3 Morfologia, oikeinkirjoitus ja funktionaalisuus ................................................ 58 4 Nimensaajat ................................................................................................................. 60 4.1 Nimensaajana yksittäinen henkilö ........................................................................... 61 4.1.1 Nimensaajien sukupuolijakauma ...................................................................... 62 4.1.2 Nimensaajien elinajankohdat ............................................................................ 63 4.1.3 Nimensaajien toimialat ..................................................................................... 65 4.1.4 Nimensaajien poliittinen ja maailmankatsomuksellinen suuntautuneisuus ........ 70 4.1.5 Nimensaajien kansallisuus ja etnisyys .............................................................. 71 4.1.6 Nimensaajan suhde nimettyyn paikkaan ........................................................... 72 4.2 Nimensaajana suku tai parivaljakko ........................................................................ 75 4.3 Nimensaajana yritys ............................................................................................... 76 4.4 Nimensaajana maantieteellinen kohde .................................................................... 77 4.5 Nimensaajana tapahtuma ........................................................................................ 78 4.6 Nimensaajana eläin ................................................................................................. 78 4.7 Nimensaajana kulkuneuvo ...................................................................................... 78 4.8 Muut nimensaajat ................................................................................................... 79 5 Yhteenveto ja päätelmät ............................................................................................. 80 5.1 Keskeisiä havaintoja tutkimusaineistosta ................................................................ 80 5.1.1 Millainen on tyypillinen 2000-luvun muistonimi? ............................................ 81 5.1.2 Ovatko muistonimet erilaisia eri kaupungeissa? .............................................. 82 5.1.3 Toteutuvatko muistonimille asetetut suositukset ja odotukset? ......................... 85 5.2 Johtopäätökset ........................................................................................................ 89 Lähteet ...........................................................................................................................

Load more