Kouvolan Seudun Elintarviketalouden Vaikutukset Alueeseen Ja Työllisyyteen Nykytilanne Ja Alustavat Lähtökohdat Kehitysvisiolle

HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI

RAPORTTEJA 86 KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN NYKYTILANNE JA ALUSTAVAT LÄHTÖKOHDAT KEHITYSVISIOLLE

MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI

KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN NYKYTILANNE JA ALUSTAVAT LÄHTÖKOHDAT KEHITYSVISIOLLE

MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI

2012 Julkaisija Helsingin yliopisto Lönnrotinkatu 7 Kampusranta 9 C Ruralia-instituutti 50100 MIKKELI 60320 SEINÄJOKI www.helsinki.ﬁ /ruralia

Sarja Raportteja 86

Kannen kuva Johannes Wiehn

ISBN 978-952-10-6508-8 978-952-10-6509-5 (pdf)

ISSN 1796-0622 1796-0630 (pdf) ESIPUHE

Kouvolan seutukunnalla teollisuus, etenkin paperiteollisuus ja rakentaminen ovat olleet tunnetusti merkittäviä toimialoja. Seudulla etsitään parhaillaan uusia potentiaalisia kas- vualoja. Kouvolan seudun KOKO -ohjelmassa yhdeksi tulevaisuuden kasvavaksi alaksi on nostettu alueen elintarviketalous.

Tutkimus on osa alueellisen elintarviketalouden kehittämisen taustatyötä. Tavoitteena oli myös laatia visio elintarvikeketjun kehittämiselle. Tutkimus analysoi seutukunnan elintarviketalouden nykyisen ja tulevaisuuden visiovaihtoehtojen mukaisen kehityksen vaikutuksia aluetalouteen.

Tutkimuksen laskennallisen osuuden johtajana toimi professori Hannu Törmä ja tutkija- na Susanna Määttä. Petri Virtanen vastasi seutukuntaa koskevien kuvailevien tietojen ja numerotietojen keruusta. Tutkimuksen visio-osuuden toteutuksesta vastasivat tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen ja tutkija Päivi Pylkkänen.

Ruralia-instituutti kiittää tutkimuksen tilaajaa Kouvolan kaupunkia. Toivomme tutkimuksen tulosten hyödyttävän ja tukevan päätöksentekoa.

Seinäjoella 6.6.2012

Sami Kurki Johtaja, professori Sisällys

TIIVISTELMÄ ...... 7 ABSTRACT ...... 8

1. TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET ...... 9

2. PERUSTIETOJEN HANKINTA ...... 10 2.1 Alueellisten tietojen keruu ...... 10 2.2 Tiedonkeruun haasteita ...... 10 2.3 Visio-osuuden tietojen hankinta ...... 11

3. KOUVOLAN SEUTUKUNTA JA ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS ...... 12

4. ELINTARVIKETALOUS ...... 14 4.1 Elintarviketalous Suomessa ...... 14 4.2 Elintarviketalous Kouvolan seutukunnassa...... 15

5. ALUEEN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET NYKYTILANTEESSA ...... 17 5.1 Vaikutukset alueen talouteen ja työllisyyteen ...... 17 5.2 Vaikutus alueen yksityiseen kulutukseen, vientiin ja tuontiin ...... 19 5.3 Vaikutukset alueen elinkeinorakenteeseen ...... 21

6. TALOUDEN PERUSURA JA ELINTARVIKETALOUDEN KEHITYS ...... 22 6.1 Perusuran määrittäminen ...... 22 6.2 Perusuran mukainen kehitys ...... 22

7. TULEVAISUUDEN VISIOINTIA...... 24 7.1 Ruoka-Kouvola 2020 – visio ja toimialoittaiset kasvunäkemykset ...... 24 7.2 Vision toteutuminen? ...... 25 7.3 Ruoka-Kouvola 2020 -vision vaikutukset ja vision vertailu nykytilanteeseen ...... 25

8. YHTEENVETO ...... 28

LÄHTEET ...... 29

REGFIN-TUTKIMUKSIIN LIITTYVÄÄ KIRJALLISUUTTA ...... 30

LIITE 1. RegFin-laskentamenetelmä ...... 32 LIITE 2. Järvi-Suomen Portin ja Valion menetysten vaikutukset muihin toimialoihin33 LIITE 3. Tutkimuksessa käytettyjen toimialojen sisältö ...... 35 KUVAT Kuva 1. Alueellinen elintarviketalous ...... 9 Kuva 2. Kymenlaakson seutukunnat ja kunnat kartalla ...... 12 Kuva 3. Kouvolan seutukunnan elintarviketeollisuuden jakautuminen alatoimialoihin. Luokittelu liikevaihdon mukaan ...... 15 Kuva 4. Kouvolan seutukunnassa sijaitsevia elintarvikealan yrityksiä...... 16 Kuva 5. Elintarviketeollisuuden vaikutus Kouvolan seutukunnan BKT:hen ja työllisyyteen ...... 18 Kuva 6. Elintarviketeollisuuden vaikutus Kouvolan seutukunnan BKT:hen ...... 18 Kuva 7. Elintarviketeollisuuden vaikutus Kouvolan seutukunnan työllisyyteen .....18 Kuva 8. Elintarviketeollisuuden vaikutus elintarvikeketjun työllisyyteen ...... 19 Kuva 9. Elintarviketeollisuuden vaikutus Kouvolan seutukunnan yksityiseen kulutukseen ...... 19 Kuva 10. Elintarviketeollisuuden vaikutus Kouvolan seutukunnan vientiin ja tuontiin ...... 20 Kuva 11. Elintarviketeollisuuden vaikutus Kouvolan seutukunnan elinkeinorakenteeseen...... 21 Kuva 12. Järvi-Suomen Portin irtisanomisten vaikutus Kouvolan seutukunnan muiden toimialojen työllisyyteen...... 33 Kuva 13. Valion tehtaan sulkemisen vaikutus Kouvolan seutukunnan muiden toimialojen työllisyyteen...... 34

TAULUKOT Taulukko 1. Kunnat, jotka yhdistyivät Kouvolaksi vuonna 2009 ...... 12 Taulukko 2. Tilastotietoja seutukunnasta...... 12 Taulukko 3. Eri tuotannonalojen osuus työvoimasta Kouvolan alueella ...... 13 Taulukko 4. Suomen suurimmat elintarviketeollisuuden toimialat vuonna 2008 ...14 Taulukko 5. Kouvolan seutukunnan BKT:n ja sen osien kumulatiivinen muutos vuosien 2015 ja 2020 loppuun mennessä vuoteen 2011 verrattuna. ..22 Taulukko 6. Kouvolan seutukunnan maatalouden tuotantomäärän kumulatiivinen muutos vuosien 2015 ja 2020 loppuun mennessä vuoteen 2011 verrattuna ...... 23 Taulukko 7. Kouvolan seutukunnan elintarviketeollisuuden tuotantomäärän muutos vuosien 2015 ja 2020 loppuun mennessä vuoteen 2011 verrattuna...... 23 Taulukko 8. Ruoka-Kouvola 2020 -visio. Prosenttimuutokset vuoteen 2011 verrattuna...... 26 Taulukko 9. Vision kumulatiiviset vaikutukset seutukunnan BKT:hen ...... 26 Taulukko 10. Ruoka-Kouvola 2020 -vision kumulatiiviset vaikutukset seutukunnan BKT:hen ...... 26 Taulukko 11. Ruoka-Kouvola 2020 -vision kumulatiiviset vaikutukset seutukunnan työllisyyteen, henkilötyövuosia ...... 27 KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN 7 MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI

TIIVISTELMÄ

Tutkimuksessa selvitettiin Kouvolan seutukunnan elintarvike- yhtä aikaa useilla eri toimialoilla. Alan suuret toimijat jatkavat talouden vaikutuksia aluetalouteen ja työllisyyteen. Nykytilan- paikkakunnalla vakaina, minkä lisäksi tuotantoa on syntynyt teen lisäksi laskettiin talouden perusuraa noudattava elintarvi- uusissa yrityksissä ja toimipaikoissa. Lisääntynyt matkailu toi- ketalouden projisoitu kehitys vuoteen 2020 sekä myönteisen si kasvumahdollisuuksia ravitsemuksen ja majoituksen toimi- tulevaisuuden vision – Ruoka-Kouvola 2020 – mukaiset vai- alalle. Vision mukaan lähiruoan käyttö kotitalouksissa voi kas- kutukset. vaa. Visiossa elintarviketeollisuuden tuotannon kasvuarvio oli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin CGE RegFin lähes 70, kotitalouksien lähiruoalla noin 30 ja ravitsemuksessa -aluemallin laskelmien mukaan Kouvolan seutukunnan elin- ja majoituksessa noin 60 prosenttia vuoteen 2020 mennessä tarviketeollisuuden nykyinen vaikutus alueen BKT:hen on 3,4 vuoteen 2011 verrattuna. prosenttiyksikköä eli noin 101,6 miljoonaa euroa. Vaikutus Kasvuvision kolmen osa-alueen (elintarviketeollisuus, lä- työllisyyteen on 1 175 henkilötyövuotta. Yksi elintarviketeolli- hiruoka sekä ravitsemus ja majoitus) toteutuminen yhtä aikaa suuden työntekijä luo toisen työpaikan muualle elintarvikeket- merkitsee huomattavaa lisäystä sekä seutukunnan taloudelli- juun ja 1,4 työpaikkaa aluetalouden muihin toimialoihin. Elin- seen kasvuun että työllisyyteen. BKT-vaikutuksen nykytaso on tarvikeketjun positiivinen vaikutus näkyy kaikkien toimialojen 8,2 prosenttiyksikköä ja vision mukainen taso 11,4 prosenttiyk- tuotannossa. Talouden perusuran mukaisen kehityksen toteu- sikköä, eli rahassa 249,2 ja 370,2 miljoonaa euroa. Vastaavat tuessa Kouvolan seutukunnan BKT:n kasvu pienenee hieman luvut ovat työllisyydessä mitattuna 3 691 ja 3 839 henkilötyö- vuosien 2011 ja 2020 välillä ja kaikkien toimialojen tuotanto vuotta. laskee. Seutukunnan elintarvikeketjun aluetaloudellinen vaikutus Kouvolan seudun elintarviketalouden asiantuntijat tunnis- seutukuntaan ja sen työllisyyteen on jo nykyisellään korkea. tivat visiotyöskentelyn tuloksena useiden elintarviketeollisuu- Myönteinen koko elintarvikeketjua koskevan tulevaisuuden den alatoimialojen myönteisiä tulevaisuuden mahdollisuuksia. vision toteutuminen voi merkittävästi lisätä aluetalouden ta- Ruoka-Kouvola 2020 -visiossa oletettiin, että seutukunnan loudellista kasvua ja työllisyyttä. elintarviketeollisuudessa on otettu merkittäviä kehitysaskelia KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN 8 MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI

ABSTRACT

This study investigated the effects of the food economy on re- taneously. The major players of the sector would continue to gional economy and employment in the Kouvola sub-region operate strongly in the region, in addition to which new com- in southeastern Finland. In addition to the present situation, panies and offi ces would contribute to production growth. In- the projected development of a food economy that follows an creased tourism would offer growth potential in the restaurant economic baseline scenario was calculated until 2020, as were and accommodation sector. According to the vision, the use of the effects of a positive vision known as Ruoka-Kouvola 2020 local food in households may increase. The vision estimated (“Food Kouvola 2020”). the production growth rate in the food industry by 2020 to be Calculations based on the CGE RegFin model developed almost 70%, that of local food in households 30%, and that of by the Ruralia Institute, University of Helsinki, indicate that the restaurant and accommodation sector some 60%, compa- the current effect of the food industry in the Kouvola sub-re- red to the situation in 2011. gion on the regional gross domestic product is 3.5%, or appro- The simultaneous realisation of all three constituents of ximately EUR 101.6 million. Its effect on employment is 1,175 the growth vision (the food industry, local food as well as the person-years. One food industry employee creates another job restaurant and accommodation sector) would considerably elsewhere in the food supply chain and 1.4 jobs in other sectors increase both economic growth and employment in the sub- of the regional economy. The positive effect of the food supp- region. The present GBP effect is 8.2 percentage points and the ly chain is evident in the production rate of all sectors. If the envisioned effect 11.4 percentage points, or in monetary terms, baseline scenario is realised, the GDP growth of the Kouvola EUR 249.2 million and EUR 370.2 million, respectively. The sub-region will slightly decrease between 2011 and 2020, and corresponding employment fi gures are 3,691 and 3,839 per- the production rate will drop in all sectors. son-years. As a result of the development of the Ruoka-Kouvola 2020 The food supply chain of the sub-region has already had a vision, food economy experts in the Kouvola region identifi ed signifi cant impact on the economy and employment rate of the positive future prospects in several food industry sub-sectors. region. The realisation of a positive vision encompassing the The Ruoka-Kouvola 2020 vision assumed that several food entire food supply chain may considerably increase both regio- industry sectors in the region would make great strides simul- nal economic growth and employment. KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN 9 MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI

1. TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Tutkimus kiinnittyy Kouvolan seutukunnan alueellisen elin- selle elintarviketaloudelle ja tähän kytkeytyvien toimintojen tarviketalouden kehittämiseen. Alueellisen elintarviketalouden kokonaisuudelle. Lisäksi selvitetään tämän nykyiset talousvai- kehittämisen lähtökohtia on esitetty sekä Kouvolan elinkeino- kutukset ja pääomavirrat sekä pohjustetaan kehittämiskohtei- strategiassa 2010 - 2013 että Kouvolan seudun koheesio- ja den tarkempaa analyysiä. kilpailukykyohjelmassa, KOKO 2010–2013. Kouvolan elin- keinostrategiasta lähtökohtina toimivat muun muassa alueen Tutkimuksen tarkemmat osa-alueet ja tavoitteet ovat: painopistealueet sekä Green Spirit of Kouvola -toimintatapa. Yhtenä lähtökohtana on ollut glokaali maaseutukaupunki -toi- 1. Koota ja analysoida seutukunnan nykyisen elintarviketa- menpidekokonaisuus, joka sisältää ajatuksen vihreän talouden louden perustiedot tutkimusasetelman rakentamiseksi ja kasvunäkymien aktiivisesta hyödyntämisestä uuden Kouvolan täsmentämiseksi. Tarvittavien lisätietojen kerääminen. alueella. Aluetaloudellisten vaikutusten selvittäminen sekä vi- 2. Muodostaa tarkastelukehys ja sovellukseen räätälöity las- siotyö kuuluvat alueellisen elintarviketalouden kehittämisen kentamalli alueelliselle maaseutukytkentäiselle elintarvike- valmistelu- ja selvitystyöhön yhdessä muun muassa Ruoka- ketjulle. Tarvittavien skenaarioiden määrittely. Kouvola 2020 -hankkeen kanssa. (Kivelä, 2011) Alueellista 3. Analysoida seutukunnan elintarviketalouden nykyisen ra- elintarviketaloutta on havainnollistettu kuvassa 1. kenteen vaikutukset aluetalouteen ja työllisyyteen. Tutkimus muodostuu kahdesta osasta, määrällisestä 4. Tuottaa alueen elintarviketalouden toimijoiden näkemyk- aluetaloudellisten vaikutusten laskennasta sekä laadullisesta sen nojalla Ruoka-Kouvola 2020 visio, joka on kuvaus aja- tulevaisuuteen suuntaavasta ja osallistuvasti tuotetusta visio- teltavissa olevasta, tavoiteltavasta ja mahdollisesta elintar- tarkastelusta. Aluetalousvaikutusten selvittämisen osuudessa viketalouden tilasta vuonna 2020. tarkastellaan niin nykyisen kuin tulevaisuuden visioiden mu- 5. Analysoida muodostetun Ruoka-Kouvola 2020 -vision mu- kaisten elintarviketalouden rakenteiden aluetaloudellisia vai- kaisten rakenteiden vaikutukset aluetalouteen ja työllisyy- kutuksia. Tärkeänä tutkimuskohteena ovat BKT- ja työllisyys- teen. vaikutukset sekä kahden rakenteen välinen tehokkuusvertailu. 6. Esittää kokonaisarvio elintarvikeketjun nykyisistä ja vuo- Aluetaloudellisten vaikutusten selvittämisen tavoitteena on teen 2020 projisoiduista vaikutuksista ja merkityksestä muodostaa tarkastelukehys alueelliselle, maaseutukytkentäi- seutukunnalle.

“Alueellinen elintarviketalous” Ruoka-Kouvola2020 Aluetalousvaikutusten Bisnes: Aluelähtöinen elintarvikejalostus selvittäminen Logistiikkaketjut Osaaminen/ Luonnonvarayrittäjyys... osaamisen siirto (turvallisuus/huoltovarmuus) Ajattelutapa: Läheiset toimialat, viestintä, tilaisuudet yms. verkostot

Ruoka Kouvola 2020 – selvityshanke (2011) Aluetalouden näkökulma Jakelujärjestelmien tila ja mahdollisuudet Yritysten näkemykset ja keskeiset haasteet Liitännäistoimialojen mahdollisuudet Alueen toimijoiden tahtotila ja mahdollisuudet Ympäristökysymykset Alueellinen, kansallinen ja kansainväl. yhteistyö Kuva 1. Alueellinen elintarviketalous. KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN 10 MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI

2. PERUSTIETOJEN HANKINTA

Aluevaikutusten laskentaa varten tarvittavat perustiedot on 2.2 TIEDONKERUUN HAASTEITA kerätty Tilastokeskuksen tietokannoista, joista tärkeimpinä lähteinä olivat tilastokeskuksen kansan- ja aluetilinpidot. Yk- Alueellisen aineiston kerääminen osoittautui ennakoitua haas- sityiskohtaisemmat alueelliset tiedot kerättiin yhteistyössä tavammaksi tehtäväksi. Tilastokeskuksen tilastot on kerätty Ruralia-instituutin Seinäjoen yksikön ja Kouvolan kaupungin ja koottu suurempien maantieteellisten aluejakojen mukaan, elinkeinopalveluiden kanssa. Alueellisten tietojen tarkenta- eikä elintarviketalouteen liittyviä kuntakohtaisia aineistoja ole miseen saatiin merkittävää apua ProAgria Kymenlaakso ry:n saatavilla. Niinpä tarvittava materiaali piti kerätä Kouvolan asiantuntijoilta. seudulla toimivilta asiantuntijoilta ja heidän edustamiensa organisaatioiden tiedostoista. Paikallisten toimijoiden osallis- tuminen ja aktiivisuus olikin siten suuressa roolissa Kouvolan 2.1 ALUEELLISTEN TIETOJEN KERUU seutua koskevan aineiston keräämisessä. Aineiston kokoami- seen liittyi kuitenkin seuraavanlaisia haasteita: Alueellisia tietoja kerättiin Tilastokeskuksen tietokannoista, joskin suurin osa yksityiskohtaisemmista tiedoista koottiin tietojen hajanaisuus haastattelemalla elintarviketalouteen perehtyneitä asiantunti- tietojen päällekkäisyys; joita Kouvolan alueella. Selvitystyötä tehtäessä haasteltiin asi- ”oikeanlaisen tiedon” puute antuntijoita seuraavista organisaatioista: salassapitovelvollisuus tilastolliset/verotukselliset jaottelut  Kouvola Innovation Oy, joka on Kouvolan kaupungin omistama (vuonna 2009 perustettu) Kouvolan seudun Tietojen hajanaisuudella viitataan tässä siihen, ettei mistään kehittämisyhtiö, jonka toiminnan tarkoitus on seudun löydy tietokantaa, jossa olisi kattavasti koottuna Kouvolan seu- elinvoimaisuuden kasvattaminen. dun elintarviketalouteen liittyvää materiaalia. Tiedot kerättiin useasta eri lähteestä, mikä luonnollisesti vei enemmän aikaa Kouvolan kaupungin maaseutupalvelut, joka vastaa ja resursseja. Hajanaisuuden lisäksi tiedot ovat monesti myös maaseudun kehittämistoimenpiteistä ja hoitaa maa- päällekkäisiä, eli usealla toimijalla on samat tiedot, tai ainakin seutuelinkeinoviranomaisen tehtäviä. osia samoista tiedoista. Tämä ei sinällään ole ongelmallista – itse asiassa se voi olla monessa tilanteessa jopa toivottavaa – Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäris- mutta eri syistä johtuen monetkaan toimijat eivät tiedä, mitä tökeskus (ELY-keskus), jonka tehtävät muodostuvat tietoja muilla toimijoilla on tai millaisia päällekkäisyyksiä entisen Kaakkois-Suomen TE-keskuksen, Kaakkois- tiedoissa esiintyy. Tiedonkeruun yhteydessä tämä tarkoittaa Suomen tiepiirin ja Kaakkois-Suomen ympäristökes- usein sitä, että samat tiedot tulee kerättyä useampaan kertaan kuksen tehtävistä, jonka lisäksi Kaakkois-Suomen ja silti saattaa käydä niin, että jokin tarpeellinen tieto jää löy- ELY-keskuksessa hoidetaan entisen Etelä-Suomen lää- tymättä. Tähän viitataan, kun puhutaan ”oikeanlaisen tiedon” ninhallituksen liikenne- ja sivistysosastojen tehtäviä. puutteesta. Vaikka alueen toimijoilla oli laajasti aineistoa Kou- volan seudun elintarviketaloudesta, kaikkea tarvittavaa tietoa ProAgria Kymenlaakso ry:n joka on järjestömuotoinen ei kuitenkaan löytynyt, vaan osa vaikutusten arviointiin liit- maaseudun yritystoiminnan asiantuntijaorganisaatio, tyvistä laskelmista jouduttiin perustamaan Tilastokeskuksen jonka ydinliiketoimintaa on alueen maatilojen, maa- tietokantoihin, jotka on koottu laajemmalta maantieteelliseltä seutuyritysten ja elintarvikeyritysten liiketoiminnan alueelta. kehittäminen. Lisähaasteita tietojen keruulle asettivat myös tietojen sa- lassapitoon liittyvät velvollisuudet. Viranomaisilla ja asiantun- tijaorganisaatioilla on käytössään runsaasti sellaista tietoa, jota he eivät saa antaa ulkopuolisten käyttöön ilman lupaa. Koska tässä tutkimuksessa kerättiin tietoja myös paikallisista elintar- KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN 11 MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI vikeyrittäjistä, on selvää, ettei kaikkea yritystoimintaan liitty- 2.3 VISIO-OSUUDEN TIETOJEN vää informaatiota ollut saatavilla ilman asianomaisen yrittäjän HANKINTA lupaa. Ongelmakohtana voidaan pitää myös tilastollisia/ve- rotuksellisia jaotteluja. Joissakin tapauksissa oli vaikeaa, jopa Myönteistä tulevaisuuden skenaariota työstettiin Ruoka-Kou- mahdotonta, määrittää jonkin yrittäjän toimiala. Jos yrittäjä vola 2020 skenaariotyöpajassa, joka järjestettiin 31.1.2012 oli ilmoittanut toimialakseen maanviljelyn ja hän myös maksoi Kouvolan Kuusankoskitalolla. Työpajaan osallistui 16 Kouvo- veronsa maanviljelijänä, laskettiin kaikki muu toiminta – joka lan seudun elintarviketalouden asiantuntijaa. Työpajatyösken- joskus oli jopa merkittävämpi tulonlähde kuin maanviljelys telyä moderoi Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja Torsti Hyy- - kuuluvaksi maanviljelyn piiriin. Niinpä pääelinkeinona oli ryläinen yhdessä tutkija Päivi Pylkkäsen kanssa. Työpajassa tilastoissa edelleen maanviljelys, vaikkei näin tosiasiallisesti tuotettiin vaiheittaisella ryhmätyömenetelmällä alustava visio. olisikaan. Työpajan vetäjät kokosivat ja kirjoittivat vision ensin tiiviin Miten edellä esitettyihin haasteisiin sitten tulisi puuttua? tekstin muotoon siten, että kokonaisuudesta voitiin erottaa Ensiksi alueen toimijoiden välistä koordinaatiota olisi hyvä li- toimialakohtaisia osa-alueita. Työpajaan osallistuneita asian- sätä, jotta toimijat tietäisivät kenellä mitäkin informaatiota on tuntijoita pyydettiin tämän jälkeen kommentoimaan kirjattua hallussaan. Lisäksi olisi hyvä olla olemassa jokin taho, jolla olisi visiota sekä tarkentamaan hahmoteltuja tulevaisuudennäky- koottu tieto eri organisaatioiden keskeisimmistä henkilöistä ja miä toimialoittain, jolloin he tuottivat näkemystä perustelevaa tiedoista. On selvää, ettei kaikkea tietoa voida jakaa kaikkien laadullista lisätietoa asiantuntija-arvioiden muodossa. Lähtöti- toimijoiden kesken, mutta erilaisten tietolähteiden kokoami- lanne edusti vuotta 2011 ja tarkastelupiste vuotta 2020. nen yhteen paikkaan säästäisi runsaasti resursseja. KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN 12 MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI

3. KOUVOLAN SEUTUKUNTA JA ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS

Kouvolan seutukunta sijaitsee Etelä-Suomen läänissä Kymen- suuralue, Elimäen suuralue ja Jaalan suuralue. Kouvolan seu- laakson maakunnassa. Kouvolan seutukunnan muodostavat tukunnasta Iitti jäi kuntaliitoksen ulkopuolelle. kaksi kuntaa; Kouvola ja Iitti. Kouvolan naapurikunnat ovat Hamina, Heinola, Iitti, Kotka, Lapinjärvi, Loviisa, Luumäki, Miehikkälä, Mäntyharju, Pyhtää ja Savitaipale. Taulukko 1. Kunnat, jotka yhdistyivät Kouvolaksi vuonna 2009.

Kunta Asukasluku Pinta-ala km2

Kouvola 30 633 44,88

Kuusankoski 19 739 128,53

Anjalankoski 16 379 752,92

Valkeala 11 656 1 003,72

Elimäki 8 199 391,74

Jaala 1 855 563,54

Yhteensä 88 461 2 885,33

Lähde: Tilastokeskus 2011, Maanmittauslaitos 2008

Kouvolan asukasluku oli vuoden 2009 alussa lähes 90 000 ja pinta-ala noin 2 800 neliökilometriä, josta hieman yli 325 Kuva 2. Kymenlaakson seutukunnat ja kunnat kartalla. Lähde: neliökilometriä on vesistöjä. Asukasluvultaan Kouvola on Suo- Kaupunkitutkimus, 2011 men kymmenenneksi suurin kaupunki. Pinta-alaltaan se on Etelä-Suomen suurin kunta ja koko maan kunnista 19. suu- Aikaisempi Kouvolan kaupunki samoin kuin Anjalankosken ja rin. Kouvolan seutukunta on kokenut suuria muuttotappioita Kuusankosken kaupungit sekä Elimäen, Valkealan ja Jaalan 1990-luvun jälkipuoliskolla ja 2000-luvulla. Seutukunnan asu- kunnat lakkautettiin vuoden 2009 alussa, jolloin tilalle pe- kasluku on ollut parhaimmillaan yli 102 000, kun se vuonna rustettiin uusi Kouvola-niminen kaupunki, joka käsitti niiden 2008 oli alle 96 000. Alueen väestö on siis vähentynyt reilulla kaikkien entiset alueet. Kouvola on jaettu kuuteen suuraluee- 6 prosentilla vuosien 1995 ja 2010 välisenä aikana. Alueen työt- seen, jotka muodostuvat liitoskunnista: Kouvolan suuralue, tömyysaste oli 12,5 prosenttia vuonna 2010. (Tilastokeskus, Kuusankosken suuralue, Anjalankosken suuralue, Valkealan 2011)

Taulukko 2. Tilastotietoja seutukunnasta.

Alue Asukasluku 2010 Väestömuutos 1995–2010, % Työttömyysaste 2010, %

Kouvolan seutukunta 95 077 -6,6 % 12,5 %

Kouvola 88 072 -6,4 % 12,5 %

Iitti 7 005 -8,9 % 11,9 %

Lähde: Tilastokeskus 2011 KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN 13 MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI

Kouvolan alueella Kymijoki on toiminut paitsi asutuksen volan seutukunta – kuten koko Kymenlaakso – olivat erittäin myös teollisuuden perustana. Joen varren teollistuminen alkoi voimakkaasti paperiteollisuusalueita ja paperiteollisuuden 1730-luvulla ja nykyisen suurteollisuuden perusta luotiin 1870- tuotantolaitosten alasajot vaikeuttivat tilannetta alueella enti- ja 80-luvuilla, jolloin ensimmäiset puuhiomot ja paperitehdas sestään. käynnistyivät. Tehdasyhdyskunta oli alkanut kehittyä Iitin ja Seutukunta onkin yksi paperiteollisuuden suurimmista Valkealan kuntien raja-alueelle vuonna 1872, jolloin kahden keskittymistä Suomessa. Myös teollisuus ja rakennusala ovat eri yrittäjän toimesta aloitettiin paperitehtaiden rakentaminen edelleen merkittäviä työllistäjiä alueella. Vuoden 2010 lopus- Kuusankosken partaalle. Vuonna 1897 ilmaantui vielä kolmas sa Kouvolan suurimmat työllistäjät olivat Kouvolan kaupunki yrittäjä Kuusankosken pohjoispuolella sijaitsevan Voikkaan- (6 240), puolustusvoimat (1 260), UPM-Kymmene Oyj (950), kosken äärelle. Samoihin aikoihin valmistunut Pietarin rata Osuuskauppa Ympäristö (930), VR-yhtiöt (730) ja Stora Enso vaikutti myös ratkaisevasti alueen kehitykseen. Kouvola sai Oyj (650). (Kaupunkitutkimus 2011, Taskutieto 2011) oman asemansa vuonna 1875 ja sen myötä alueelle tuli runsaasti rautatieläisiä. Uuden vuosisadan alkupuolella erityisesti Taulukko 3. Eri tuotannonalojen osuus työvoimasta Kouvolan seudulliset palvelut kehittyivät voimakkaasti. Venäläiset suun- alueella (31.12.2009). nittelivat ja rakennuttivat varuskunnan vuosina 1911–1915 ja alueen kauppa- ja koulupalvelut kehittyivät. Talvi- ja jatkosota Tuotannonala osuus työvoimasta % vaativat veronsa myös Kouvolan alueella. Kehitys pysähtyykin alkutuotanto 4,1 % joksikin aikaa, jatkuen kuitenkin sodan jälkeisen jälleenraken- jalostus 25,3 % nuksen myötä. 1950- luvulta lähtien Kouvolan asema hallinnollisena kes- palvelut 69,5 % kuksena voimistui, kun Kouvolasta tuli silloisen Kymen läänin muut 1,1 % pääkaupunki vuonna 1955. Kaupungistumisen ja muuttoliik- keen myötä Kouvolan väkiluku kasvoi voimakkaasti. Elinkei- Lähde: Tilastokeskus 2011 noelämä monipuolistui ja kaupunki investoi kulttuuri- ja muihin kunnallisiin palveluihin. 1970- luvulle tultaessa alueella Vaikka teollisuus on ollut – ja on edelleen – merkittävä työl- elettiin edelleen nopean kasvun aikaa. Kouvolan asema hallin- listäjä alueella, on työmarkkinoiden rakenne kuitenkin vah- tokaupunkina vahvistui ja ympäröivissä tehdaskaupungeissa vasti palvelukeskeinen. Vuoden 2009 lopussa alkutuotannon kehitys oli myös vahvaa. 1990-luvun laskukauden vaikutukset ja jalostuksen piirissä työskenteli hieman alle 30 prosenttia ulottuivat myös Kouvolaan. Alueen työttömyysprosentti ko- työvoimasta, kun taas palvelujen parissa työskenteli lähes 70 % hosi merkittävästi ja palveluja jouduttiin sopeuttamaan. Kou- työvoimasta. (Tilastokeskus 2011) KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN 14 MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI

4. ELINTARVIKETALOUS

Elintarviketeollisuus jakautuu toimialaluokituksen mukaan 4.1 ELINTARVIKETALOUS SUOMESSA kahteen päätoimialaan; elintarvikkeiden valmistukseen (TOL10) sekä juomien valmistukseen (TOL11) (Tilastokeskus Elintarviketeollisuus on tuotannon arvon perusteella tarkas- 2011a). Elintarviketalouden vaikutusten tarkastelua varten teltuna Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala. Ainoas- elintarviketalous jaettiin tässä tutkimuksessa kuuteen alatoi- taan metalli-, metsä- ja kemianteollisuus ovat suurempia alo- mialaan: ja. Työllistäjänä elintarviketeollisuus on kolmanneksi suurin teollisuudenala. Kokonaisuudessaan elintarvikeketju työllistää 1. Lihanjalostus noin 300 000 henkeä, mikä tarkoittaa noin 12 prosenttia työl- 2. Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus lisestä työvoimasta. Itse elintarviketeollisuudessa työskentelee 3. Meijerituotteiden valmistus noin 34 000 henkeä. (Elintarviketeollisuuden toimialaraportti, 4. Myllytuotteiden valmistus 2010) Uudellamaalla on eniten elintarviketalouden työpaik- 5. Muu elintarvikkeiden valmistus koja, lähes neljännes alan työpaikoista. Elintarviketaloudessa 6. Juomien valmistus työskenteleviä on paljon myös Varsinais-Suomessa, Pirkan- maalla ja Etelä-Pohjanmaalla, missä kussakin työskentelee Lihanjalostukseen kuuluu teurastus, lihan säilövyyskäsittely ja noin 10 prosenttia elintarvikealan työllisistä. (Niemi ja Ahl- lihatuotteiden valmistus. Meijerituotteiden valmistus käsittää stedt, 2011) maitotaloustuotteiden valmistuksen sisältäen myös juuston ja Elintarviketeollisuuden suurimpia alatoimialoja ovat teu- jäätelön valmistuksen. Myllytuotteiden valmistus käsittää täs- rastus ja lihanjalostus, meijerituotteiden valmistus, juomien sä tarkastelussa myllytuotteiden valmistuksen, sisältäen myös valmistus sekä leipomotuotteiden valmistus. Elintarviketeolli- leipomotuotteet sekä tärkkelyksen valmistuksen. Muu elintar- suuden tuotannosta ja liikevaihdosta suurin osuus on teuras- vikkeiden valmistus pitää sisällään muun muassa makeisten, tuksella ja lihanjalostuksella (24 %), mutta työllistävin ala on einesten, valmisruokien, sokerin ja mausteiden valmistuksen. leipomotuotteiden valmistus (25 %). Pienimpiä toimialoja ovat Juomien valmistus käsittää lähinnä alkoholipitoisten juomien myllytuotteet ja tärkkelys, kasvikset ja hedelmät sekä rehut. sekä virvoitusjuomien valmistuksen. Tutkimuksessa käytetys- (ETP Food For Life Finland, 2011) tä toimialajako on esitetty tarkemmin liitteessä 3.

Taulukko 4. Suomen suurimmat elintarviketeollisuuden toimialat vuonna 2008.

Toimiala Osuus tuotannosta Osuus työntekijöistä Osuus liikevaihdosta

Lihanjalostus ja teurastus 24 % 24 % 23 % Meijerituotteet 23 % 15 % 22 % Juomien valmistus 12 % 10 % 13 % Leipomotuotteet 10 % 25 % 10 % Rehut 6 % 2 % 6 % Kasvikset ja hedelmät 4 % 5 % 2 % Myllytuotteet ja tärkkelys 3 % 2 % 3 %

Lähteet: ETP Food for Life Finland 2011 ja Toimiala online 2012 KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN 15 MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI

Elintarviketeollisuuden kannattavuus on melko vakaata, koska elintarvike- ja juomateollisuuden toimipaikoista työskentelee alan suhdanneriippuvuus on muuta teollisuutta pienempää. alle viisi henkilöä. Näitä pieniä alle viiden hengen elintarvike- Toisaalta alan kannattavuus on myös aika vaatimatonta, sel- yrityksiä oli vuonna 2010 yhteensä 2 047, kun elintarvikeyri- västi muuta teollisuutta heikompaa. Kaikilla elintarviketeolli- tyksiä oli yhteensä 2 888. Yli 50 henkilöä työllistäviä elintar- suuden keskeisillä toimialoilla kannattavuuslukujen hajonta vikeyrityksiä oli tilastojen perusteella 132 ja yli 250 henkilöä on suuri. Kannattavuudessa esiintyykin vaihtelua sekä koko- työllistäviä yrityksiä vain 24 kappaletta. (Elintarviketeollisuu- luokittain että toimialoittain. Suomen elintarviketeollisuuden den toimialaraportti 2010, Ruoka-Suomi 2012) tuottavuus on kuitenkin noussut 2000-luvulla. Kansainväli- sessä vertailussa elintarviketeollisuutemme tuottavuus on EU- maiden keskiarvoa parempi. Kiristynyt kilpailu on kuitenkin 4.2 ELINTARVIKETALOUS KOUVOLAN siirtänyt osan hyödyistä kuluttajahintoihin. Kansainvälinen hintakilpailu, kasvaneet kustannukset sekä laajentunut tuon- SEUTUKUNNASSA tituotevalikoima heikentävät toimialan kannattavuutta. Elin- Läheskään kaikki perustuotanto ei suinkaan ole paperiteolli- tarviketeollisuuden alalla tuottavuuden ja kannattavuuden suutta, vaan suuri osa perustuotannosta ja jalostuksesta tapah- jatkuva parantaminen onkin tärkeää. (Elintarviketeollisuuden tuu myös elintarviketalouden piirissä. Kouvolassa oli vuonna toimialaraportti, 2010) 2010 lähes 1 200 maatilaa (Sutinen 2011) ja kymmenittäin Suomessa elintarviketeollisuus on pääasiassa kotimark- elintarviketalouden yrityksiä perustuotannosta ja jalostuksesta kinateollisuutta. Noin 81 prosenttia elintarvikemyynnistä on vähittäismyyntiin saakka. kotimaisia tuotteita. Lisäksi paikallisuus on tyypillistä Suomen Suurin elintarviketalouden alatoimiala noin 35 prosen- elintarviketeollisuudelle. Elintarvikkeita ei näin ollen tuoda tin osuudella on lihanjalostus. Seuraavaksi suurin alatoimiala kovin paljoa ulkomailta, mutta vienti on ollut kasvusuuntais- on meijerituotteiden valmistus noin 30 prosentin osuudella. ta. Elintarviketalouden viennin kärkituotteita vuonna 2010 Kolmantena tulee myllytuotteiden valmistus, jonka osuus on olivat juusto, alkoholijuomat sekä voi ja muut maitorasvat. 20 prosenttia. Rakenne on varsin keskittynyt, sillä kolmen (ETP Food For Life Finland, 2011) Elintarvikkeita vietiin vuon- suurimman alatoimialan osuus on peräti 85 prosenttia. Pie- na 2011 eniten Venäjälle (26,5 %), Ruotsiin (16,3 %), Viroon nin alatoimiala on juomien valmistus käsittäen alle prosentin (8,8 %), Saksaan (5,5 %), USA:han (3,5 %) ja Tanskaan (3,0 alueen elintarviketeollisuudesta. Kouvolan seutukunnan elin- %). (ETL 2012) tarviketeollisuuden jakautuminen alatoimialoihin on kuvattu Elintarviketeollisuuden alalla toimii paljon pieniä ja keski- kokonaisuudessaan seuraavassa kuvassa. suuria yrityksiä. Suuria yrityksiä on vähän. Noin 71 prosentissa

3 % 1 % Lihanjalostus

Hedelmien, marjojen ja 20 % vihannesten jalostus 35 % Meijerituotteiden valmistus

Myllytuotteiden valmistus

Muu elintarvikkeiden 30 % valmistus 11 % Juomien valmistus

Kuva 3. Kouvolan seutukunnan elintarviketeollisuuden jakautuminen alatoimialoihin. Luokittelu liikevaihdon mukaan. KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN 16 MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI

Seuraavassa kuvassa on Kouvolan seutukunnassa sijaitsevia een pienimpiä elintarvikealan yrityksiä saattaa puuttua kuvas- merkittävimpiä elintarvikealan yrityksiä. Joitain, etenkin alu- ta.

Viiniverla

Frantsin peruna Mooseksen vilja JAALA

Aholammen tila Liha-Iitti Multahovin mylly Mintun konditoria

Rutin Tuomon Leipomo J. Martin mansikkatila luomu LeipomoLeipomo KoppanenKopp Liha REM LakumestaLakumem sta KUUSANKOSKIKUUUU IITTI Lehtosen Kouvolan lakritsi BMTBMMT Iitti puutarha Kymen lihatukkuhatuhtukku KOUVOLA Karjaportti Rehuraisio Benjamin lihatori KorianKorian KORIA Sinuhe leipomop SokerikoristeSoSokk A. Käyhty Kaslink Leipomo foods Palvilihaalvilihha PuurinPuur kanala Myllylän mylly Seppo Polven juustola Allun pulla Varpenius Risto Arla Peltolan Ingman leipomo Laurilan MYLLYKOSKI Mäkelän tilajuustola strutsitila Lintukunnas Koivulan leipomo ELIMÄKI Jalon mylly Mustilan viini PaavolanPaavol kotijuustola INKEROINEN

Alppiruusun tuottajatori Mårtens Frejjj ja Bergenheim-nheim- Aurinkotarhat Oy Mårtens AnAnettteettte Muhniemen Herralan marjatila Lahtivaja Hakalan peruna Hyvämäen mehustamo

Kuva 4. Kouvolan seutukunnassa sijaitsevia elintarvikealan yrityksiä. KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN 17 MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI

5. ALUEEN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET NYKYTILANTEESSA

5.1 VAIKUTUKSET ALUEEN keteollisuuden BKT-vaikutuksesta reilut 34 miljoonaa, mei- TALOUTEEN JA TYÖLLISYYTEEN jerituotteiden valmistus noin 25 miljoonaa ja myllytuotteiden valmistus noin 22 miljoonaa euroa. Muiden toimialojen vaiku- Kouvolan seutukunnan elintarviketeollisuudella1 on merkittä- tus jää alle 15 miljoonan euron. vä vaikutus seutukunnan aluetalouteen ja työllisyyteen, vaikka Yksityinen kulutus, joka on BKT:n suurin komponentti alalla on tapahtunut merkittäviä menetyksiä 2000-luvulla. Va- kasvaa eniten elintarviketeollisuuden olemassa olon myötä. lio sulki Kouvolan tehtaansa vuonna 2004, jossa oli 206 työnte- Elintarviketeollisuudella on positiivinen vaikutus myös muihin kijää (Valio, 2002). Lisäksi Järvi-Suomen Portti (myöhemmin BKT:n osiin, pl. kotimainen vienti ja -tuonti. Alueen elintarvi- Karjaportti) vähensi Kouvolasta 138 työpaikkaa muutosohjel- ketalouden olemassaolo lisää tuonnin määrää, sillä suhteelli- man seurauksena (Hytti, 2004; Järvi-Suomen Portti, 2005). sen pienen aluetalouden on ostettava raaka-aineita ja välituot- Nämä menetykset on otettu mukaan kuvaan 5. havainnollista- teita muualta Suomesta ulkomailta. Lisäksi kasvava yksityinen maan niiden merkitystä suhteessa nykyiseen tilanteeseen. kulutus lisää kokonaiskysyntää, mikä puolestaan edistää eri- Nykytilanteessa Kouvolan seutukunnan koko elintarvike- laisten tavaroiden ja palveluiden tuontia oman alueen ulko- teollisuuden vaikutus alueen BKT:hen ja työllisyyteen on 3,4 puolelta. prosenttiyksikköä verrattuna tilanteeseen, jossa omaa elin- Elintarviketeollisuudella on myönteinen vaikutus myös tarviketuotantoa ei olisi. Suurin vaikutus on lihanjalostuksen seutukunnan työllisyyteen. Henkilötyövuosissa tarkasteltuna toimialalla, jonka vaikutus Kouvolan seutukunnan BKT:hen alan kokonaisvaikutus on 1175 henkilötyövuotta. Kokonais- on noin 1,1 prosenttiyksikköä ja työllisyyteen noin 1,2 pro- vaikutuksessa ovat mukana myös kerroinvaikutukset eli toi- senttiyksikköä. Myös meijerituotteiden ja myllytuotteiden val- minnan muille toimialoille luoma työllisyys. Elintarviketeol- mistuksen toimialoilla on huomattava vaikutus seutukunnan lisuuden oma vaikutus työllisyyteen on 350 henkilötyövuotta. aluetalouteen ja työllisyyteen. Pienin vaikutus on pienimmällä Kokonaisuudessaan yksi elintarviketeollisuuden työntekijä luo toimialalla eli juomien valmistuksella. yhden toisen työpaikan muualle elintarvikeketjuun ja 1,4 muu- Kouvolan seudun elintarviketalouden merkitys olisi ny- ta työpaikkaa muille aloille aluetaloudessa. Elintarviketeolli- kyistä suurempi ilman Valion tehtaan sulkemista ja Järvi-Suo- suudella on siten merkittävät kerroinvaikutukset. men Portin irtisanomisia. Valion tehtaan sulkemisen vaikutus Elintarviketeollisuudessa lihanjalostuksella on suurin seutukunnan BKT:hen oli noin -0,5 prosenttiyksikköä, mikä työllisyysvaikutus. Ala työllistää kerroinvaikutuksineen 400 on hieman yli puolet nykyisen meijerituotteiden valmistuksen henkilötyövuotta. Toiseksi suurin työllistäjä on meijerituottei- vaikutuksesta. Tehtaan sulkemisen myötä alueen työllisyys den valmistus työllistäen 340 henkilötyövuotta. Myös mylly- heikkeni noin -0,6 prosenttiyksiköllä. Järvi-Suomen Portin ir- tuotteiden valmistus työllistää yli 200 henkilötyövuotta. Mui- tisanomisten vaikutus Kouvolan seutukunnan BKT:hen oli hie- den elintarviketalouden alatoimialojen työllisyysvaikutus jää man yli -0,4 prosenttiyksikköä, mikä käsittää reilun kolman- alle 150 henkilötyövuoteen. neksen lihanjalostuksen toimialan nykyisestä vaikutuksesta. Elintarviketeollisuus luo työpaikkoja etenkin elintarvike- 2 Työllisyyteen Järvi-Suomen Portin irtisanomisten vaikutus ketjussa toimiville toimialoille, kuten alatoimialoilleen, alku- oli lähes -0,4 prosenttiyksikköä. Valion ja Järvi-Suomen Por- tuotannossa yhdistettyyn kasvinviljelyyn ja kotieläintalouteen tin irtisanomisten vaikutuksista muihin toimialoihin on tietoa sekä majoitus- ja ravintolatoimintaan. Myös kauppa, kuljetus- liitteessä 2. ala ja muu kotieläintalous hyötyvät elintarvikeketjussa. Elin- Nykytilanteessa Kouvolan seutukunnan elintarviketeolli- tarviketeollisuus esimerkiksi ostaa yhdistetyltä kasvinviljely ja suuden vaikutus alueen BKT:hen on yhteensä 101,6 miljoonaa kotieläintalous -toimialalta raaka-aineita; lihaa, viljaa ja muita euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että yksi elintarviketeollisuuteen tuotteita. Valmiita elintarvikkeita puolestaan päätyy majoitus- panostettu euro tuottaa noin 1,3 euroa seutukunnan brutto- ja ravitsemustoimialalle. kansantuotteeseen. Noin 60 prosenttia työllisyysvaikutuksista kohdistuu Lihanjalostuksen valmistuksen toimiala muodostaa elintarvi- elintarvikeketjuun, mikä käsittää 680 henkilötyövuotta. Elin- tarviketalouden vaikutus majoitus- ja ravitsemustoimialan 1 Elintarviketeollisuudella tarkoitetaan elintarvikkeiden tuotantoa/valmistusta. Elintarviketeollisuus käsittää muun muassa lihanjalostuksen, hedelmien, marjo- 2 Elintarvikeketju käsittää elintarvikkeiden valmistuksen lisäksi siihen kytkeytyvät jen ja kasvisten jalostuksen sekä meijerituotteiden, myllytuotteiden, muiden elin- toimialat kuten esimerkiksi maatalouden, majoitus- ja ravitsemustoiminnan, kau- tarvikkeiden ja juomien valmistuksen. pan sekä kuljetusalan. KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN 18 MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI

1,4

1,2

1,0

0,8 BKT 0,6 Työllisyys 0,4

0,2 %-yksikköä

0,0

-0,2

-0,4

-0,6

-0,8 Kuva 5. Elintarviketeollisuuden vaikutus Kouvolan seutukunnan BKT:hen ja työllisyyteen.

40 35 30 25 20

milj. euroa 15 10 5 0

Kuva 6. Elintarviketeollisuuden vaikutus Kouvolan seutukunnan BKT:hen (milj. €).

450 400 350 300 250

htv 200 150 100 50 0

Kuva 7. Elintarviketeollisuuden vaikutus Kouvolan seutukunnan työllisyyteen (htv). KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN 19 MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI työllisyyteen on melko suuri henkilötyövuosissa mitattuna, juomien valmistukseen jää henkilötyövuosissa mitattuna pie- koska toimiala on suuri työllistäjä seutukunnassa. Vastaavasti neksi. juomien valmistuksen toimiala on hyvin pieni työllistäen vain Kaikki työllisyysvaikutukset eivät siis kohdistu elintarvike- muutaman henkilön Kouvolan seutukunnassa, joten vaikutus ketjuun. Noin 40 prosenttia vaikutuksista kohdistuu elintarvikeketjun ulkopuolisiin toimialoihin.

Muu kotieläintalous Yhdistetty kasvinviljely ja kotieläintalous Lihanjalostus Hedelmien, marjojen ja vihannesten…

Meijerituotteiden ja jäätelön valmistus Myllytuotteiden ja tärkkelyksen valmistus

Muu elintarvikkeiden valmistus Juomien valmistus Kauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus

0 25 50 75 100 125 150 175

Työllisyys, htv

Kuva 8. Elintarviketeollisuuden vaikutus elintarvikeketjun työllisyyteen (htv).

5.2 VAIKUTUS ALUEEN YKSITYISEEN Lihanjalostuksen toimiala vaikuttaa eniten yksityiseen kulu- KULUTUKSEEN, VIENTIIN JA tukseen. Lihanjalostus nostaa yksityistä kulutusta reilulla 1,1 prosenttiyksiköllä. Seuraavaksi suurin vaikutus yksityiseen ku- TUONTIIN lutukseen on meijerituotteiden valmistuksella, jonka vaikutus yksityiseen kulutukseen on noin 0,9 prosenttiyksikköä. Koko Kouvolan seutukunnan elintarviketeollisuus vaikuttaa myös seutukunnan elintarviketeollisuuden vaikutus alueen yksityi- alueen yksityiseen eli kotitalouksien kulutukseen. Ala luo työ- seen kulutukseen on 3,3 prosenttiyksikköä. paikkoja ja sitä kautta työtuloja, jolloin kotitalouksien ostovoi- ma kasvaa ja kokonaiskulutus lisääntyy.

1,4

1,2

1,0

0,8

0,6

% -yksikköä 0,4

0,2

0,0

Kuva 9. Elintarviketeollisuuden vaikutus Kouvolan seutukunnan yksityiseen kulutukseen. KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN 20 MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI

Kouvolan seutukunnan elintarviketeollisuus vaikuttaa lisäksi dessa valmistettavat juusto ja voi sekä muut maitorasvat ovat vientiin ja tuontiin. Kaikkia alueella valmistettuja tuotteita ei maamme elintarvikevientitilaston kärjessä. Lihanjalostuksen käytetä seutukunnassa, jolloin tuotteita viedään seutukunnan vaikutus vientiin on lähes yhtä suuri kuin meijerituotteiden ulkopuolelle, muualle Suomeen ja ulkomaille. Elintarvikete- valmistuksen. ollisuus vaikuttaa myös seutukunnan tuontiin muun muassa Meijerituotteiden ja myllytuotteiden valmistuksen sekä li- talouskasvun ja lisääntyneen yksityisen kulutuksen myötä. hanjalostuksen vaikutus tuontiin on kaikilla 0,5 – 0,6 prosent- Meijerituotteiden valmistuksella on suurin vaikutus vien- tiyksikköä, mikä on selvästi alhaisempi kuin vaikutus vientiin. tiin, 1,4 prosenttiyksikköä. Meijerituotteita siis viedään eniten, Vaikutukset vientiin ovatkin kaikilla toimialoilla suuremmat vaikka ala ei ole elintarviketeollisuuden suurin alatoimiala kuin vaikutukset tuontiin. Toisin sanoen Kouvolan seutukun- Kouvolan seutukunnassa. Toisaalta juuri meijeriteollisuu- nan elintarviketeollisuus edistää vientiä selvästi enemmän kuin tuontia.

1,6

1,4

1,2

1,0

0,8 Vienti -yksikköä

% 0,6 Tuonti

0,4

0,2

0,0

Kuva 10. Elintarviketeollisuuden vaikutus Kou- volan seutukunnan vientiin ja tuontiin. KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN 21 MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI

5.3 VAIKUTUKSET ALUEEN ELIN- kuttaa voimakkaimmin elintarvikeketjun tuotantoon. Alalla on KEINORAKENTEESEEN kuitenkin vaikutusta myös muihin toimialoihin muun muassa metalliteollisuuden ja palveluiden tuotantoon. Alan tuoma ko- Elintarviketeollisuus vaikuttaa muidenkin kuin omien alatoi- titalouksien ostovoiman kasvu näkyy palveluiden kysynnässä. mialojensa tuotantoon. Vaikutus on alatoimialojen jälkeen Alueen elintarviketeollisuudella on positiivisia vaikutuk- suurin majoitus- ja ravitsemustoiminnan tuotantoon. Elin- sia kaikkien toimialojen tuotantoon. Tämä tarkoittaa sitä, että tarviketeollisuudella on selvä vaikutus myös muun kotieläin- elintarviketeollisuuden supistumisella tai kasvamisella olisi talouden tuotantoon. Yleisesti ottaen elintarviketeollisuus vai- Kouvolan seutukunnassa merkittäviä vaikutuksia itse elintar- vikealaan, mutta myös muihin toimialoihin.

Puutarhatalous Muu kotieläintalous Yhdistetty kasvinviljely ja kotieläintalous Maataloutta palveleva toiminta Metsästys ja riistanhoito Kalatalous Puutavaran ja puutuotteiden valm., … Perusmetallit, Metallituotteet, Koneet… Muu valmistus Tuotanto % - Rakennustyöt yksikköä Kauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus Rahoitus Kiinteistöala, Asuntojen omistus Hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus Koulutuspalvelut Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Muut palvelut

0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0

Kuva 11. Elintarviketeollisuuden vaikutus Kouvolan seutukunnan elinkeinorakenteeseen. KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN 22 MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI

6. TALOUDEN PERUSURA JA ELINTARVIKE- TALOUDEN KEHITYS

6.1 PERUSURAN MÄÄRITTÄMINEN taloustuotannon oletettiin vähentyvän Suomessa 12 prosent- tiyksiköllä keskipitkällä aikavälillä. Perusuraan vaikuttavan Talouden perusuralla tarkoitetaan määrittelyhetkellä hahmo- kielteisen kehityksen oletetaan alkavan vuonna 2013 ja toteu- tettavissa olevaa kuvaa tulevaisuudesta. Perusuraa tarvitaan tuvan tasaisesti vuoteen 2020 mennessä. Tuotannon vähenty- vertailuperustaksi dynaamisissa tarkasteluissa, joissa hankkei- misoletuksen taustalla on muun muassa vuonna 2008 WTO:n den vaikutusten arviointi lasketaan yli tietyn aikaperiodin. maatalousneuvotteluissa tehty neuvotteluesitys maatalouden Talouden mennyt kehitys tunnetaan Tilastokeskuksen vientitukien lopettamisesta, maataloustukien leikkaamisesta kansan- ja aluetilinpidon perusteella. Ammattimaisesti tuo- ja tuontisuojan madaltamisesta sekä samana vuonna EU-mi- tettuja talousennusteita on saatavilla muutamalle seuraavalle nisterineuvoston tekemä terveystarkastuspäätös, jonka tarkoi- vuodelle. Pidemmän tähtäimen taloudellinen kehitys on pro- tuksena on yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen. jisoitava tunnetun kehityksen ja ennusteiden perusteella. Pe- Kouvolan seutukunnan BKT:n kasvu pienenee hieman rusura on aina epävarma, joten sen määrittely on tehtävä ajan vuosien 2011 ja 2020 välillä. Talouden kasvu ei kuitenkaan kuluessa yhä uudelleen. heikkene paljoa ja kehitys ei juuri huonone vuosien 2015 ja Perusuran määrittämistä vaikeuttaa tällä hetkellä talou- 2020 välisellä periodilla. Kaikki BKT:n osat eli yksityinen kulu- den epävarmuus. Määrittelyssä on otettu lähtökohdaksi oletus, tus, investoinnit, kotimaan vienti ja -tuonti, ulkomaan vienti- ja jonka mukaan vuodesta 2008 alkanut poikkeuksellinen talou- tuonti vähenevät. Kaikki erot ovat alle yhden prosenttiyksikön. den tila heikentää kansan- ja aluetalouden toimintaedellytyk- Kotimaan ja ulkomaan kaupan taseet kehittyvät alijäämäiseen siä keskipitkällä aikavälillä. Taloudellisen kehityksen oletetaan suuntaan koska vastaavat viennit vähentyvät enemmän kuin asteittain liukuvan lamaa edeltävään tilanteeseen verrattuna tuonnit. alemmalle tasolle. Taulukko 5. Kouvolan seutukunnan BKT:n ja sen osien kumulatiivinen muutos vuosien 2015 ja 2020 loppuun men- Määrittely on tehty käyttäen kolmea lähestymistapaa: nessä vuoteen 2011 verrattuna. Perusuran mukaan, prosenttiyksikköä.

 Suomen talouden yleinen makrokehitys Muuttuja 2015 2020  Työn tarjonnan alueellinen kehitys, 2 aluetta ABKT -0,624 -0,662  Työn tuottavuuden toimialoittainen kehitys, 25 toi- yksityinen kulutus -0,369 -0,388 mialaa investoinnit -0,132 -0,147 Mittarit ovat alueellisessa RegFin-mallissa yhteydessä toisiinsa kotimaan vienti -0,664 -0,766 ja kaksi jälkimmäistä tuovat mukaan väestön, ikääntymisen ja kotimaan tuonti -0,304 -0,275 teknisen kehityksen muutokset. Työn tuottavuudessa heijas- ulkomaan vienti -0,375 -0,415 tuu pääomapanoksen laadun kehittymisen vaikutus. Tulevai- ulkomaan tuonti -0,193 -0,331 suus on projisoitu kaikissa tapauksissa logaritmisten trendien avulla, jotka laskettiin vuosien 2000 – 2010 todellisten havain- tojen perusteella. Maatalouden tuotantomäärä laskee jonkun verran vuodesta 2011 vuoteen 2020. Tuotannon määrä ei kuitenkaan laske paljoa, vähemmän kuin seutukunnan BKT. Tuotannon kehitys ei juuri huonone vuosien 2015 ja 2020 välisellä periodilla. Puu- 6.2 PERUSURAN MUKAINEN KEHITYS tarhatalouden tuotantomäärä laskee, mutta ei niin paljon kuin muun kotieläintalouden. Yhdistetyn vilja- ja kotieläintalouden Perusura kuvastaa hahmotettavissa olevaa kuvaa tulevaisuu- tuotantomäärän kehitys muuttuu vuodesta 2013 eteenpäin desta ilman erityisiä toimialoja edistäviä toimia. Yhdistettyyn negatiiviseksi. Suurin lasku maatalouden tuotantomäärän ke- vilja- ja kotieläintalous toimialaan oletettiin tulevan trendistä hityksessä vuosina 2011 - 2020 on maataloutta palvelevassa poikkeavia muutoksia. Muutoksen suuruus on saatu Huan- toiminnassa. Niemen, Niemen ja Niemen (2010) tutkimuksesta, missä maa- KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN 23 MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI

Taulukko 6. Kouvolan seutukunnan maatalouden tuotantomää- Taulukko 7. Kouvolan seutukunnan elintarviketeollisuuden tuo- rän kumulatiivinen muutos vuosien 2015 ja 2020 tantomäärän muutos vuosien 2015 ja 2020 loppuun loppuun mennessä vuoteen 2011 verrattuna. Perus- mennessä vuoteen 2011 verrattuna. Perusuran mu- uran mukaan, % -yksikköä. kaan, prosenttiyksikköä.

Muuttuja 2015 2020 Muuttuja 2015 2020 Puutarhatalous -0,372 -0,360 Lihanjalostus -0,664 -0,673 Muu kotieläintalous -0,293 -0,258 Hedelmien, marjojen ja vihannesten -1,611 -2,737 Yhdistetty kasvinviljely ja kotieläintalous -0,345 -0,337 jalostus ja säilöntä Maataloutta palveleva toiminta -0,494 -0,832 Meijerituotteiden valmistus -0,800 -1,231

Myllytuotteiden ja tärkkelyksen -0,385 -0,345 Elintarviketeollisuuden tuotantomäärän kehitys on myös las- valmistus keva. Tuotanto ei kuitenkaan laske paljoa ja kehitys ei juuri Muiden elintarvikkeiden valmistus -0,553 -0,551 huonone vuosien 2015 ja 2020 välisellä periodilla. Tuotanto- Juomien valmistus -0,617 -0,736 määrä laskee vuosien 2011 ja 2020 välillä eniten hedelmien, vihannesten ja marjojen jalostuksessa ja säilönnässä. Elintar- viketeollisuuden muiden toimialojen tuotanto laskee edellistä vähemmän. KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN 24 MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI

7. TULEVAISUUDEN VISIOINTIA

7.1 RUOKA-KOUVOLA 2020 – VISIO koko ajan alan yritysten toimesta uusiksi yrittäjyyden muo- JA TOIMIALOITTAISET KASVU- doiksi mm. yritysten verkostoitumisen ja yritysostojen kautta. Myös toimintojen järkeistäminen ja innovatiiviset hankinta- NÄKEMYKSET sekä tarjontaketjut ovat lisänneet tuottavuutta. MYLLYTUOTTEIDEN (ml. leipomot) valmistuksen toimi- Vaihtoehtona perusuralle tuotettiin myönteinen skenaario, aloilla alueelle on syntynyt suuren valtakunnallisen leipomon jonka perustana oli Ruoka-Kouvola 2020 -visiointi. Tarkoituk- tuotantotoimintaa, joka nojaa etenkin seudulla lisääntynee- sena oli osoittaa, millaisia taloudellisia vaikutuksia alan aktiivi- seen sopimuspohjaiseen rukiintuotantoon. Lisäksi seudulla sella kehittämisellä voisi Kouvolan seudulla olla. Tuotettu visio toimii useita vuonna 2011 ”keskipieneksi” luokiteltua, nyt kes- ei luonnollisesti ole ainoa mahdollinen. Sitä voidaan kuitenkin kisuureksi kasvanutta leipomoa, jotka vastaavat etenkin seu- pitää haluttavana ja eri toimijaryhmien pitkän aikavälin intres- dun lähileivän ja muiden lähileipomotuotteiden kysyntään. seihin vetoavana. Visio ei ole ennuste siitä, miltä Kouvolan seu- Kouvolan luomuvilja-alueet ovat Suomen mittakaavassa suu- dun elintarviketalous tai ruokajärjestelmä näyttävät vuonna ria ja osa jalostuksesta on luomulaatuista. 2020. Se on kuvaus yhdestä ajateltavissa olevasta kehitysku- Myllytuotteet säilyvät hyvin pitkälle kansallisina tuotteina. lusta. Vision Ruoka-Kouvolan mahdollisesta tulevaisuudesta Kotitaloudet hankkivat ainakin kolmanneksen mylly- ja leipo- vuonna 2020 voi kiteyttää seuraavasti: motuotteista lähituotantona ja lähileipää arvostetaan myös jul- Kouvolan seudulla on panostettu elintarviketa- kisissa ruokapalveluissa. Terveystietoiset kuluttajat eivät suosi louteen ja sen aluetaloudellinen kokonaisarvo on enää vaaleasta viljasta tehtyjä leipiä, mutta ruisleivän terveys- kasvanut ripeästi. Alan suuret toimijat jatkavat paik- vaikutukset ovat tulleet tunnetuiksi. Kouvolassa onkin keski- kakunnalla vakaina, minkä lisäksi tuotantoa on syn- tytty pitkälti ruisleipään ja sellaisiin erikoistuotteisiin kuten tynyt uusissa yrityksissä ja toimipaikoissa. Vuoteen luomulaatuisiin gluteenittomiin tuotteisiin. Näissä tuoteryh- 2020 mennessä seudun elintarviketeollisuudessa on missä on avautunut myös vientiä paitsi venäjälle myös Keski- otettu merkittäviä kehitysaskelia yhtä aikaa useilla Euroopan erikoistuotemarkkinoille. eri toimialoilla. JUOMIEN valmistuksessa seudun ulkopuolinen suuri yri- Seuraavassa luonnehditaan lähemmin toteutettuun visi- tys on suunnannut kotimaan investointejaan Kouvolan alueel- ointiin nojaavia toimialoittaisia kasvunäkemyksiä. Näkemyk- le sekä tuotanto- että varastoliiketoimintojensa alalla. Kouvo- set perustuvat paikallisten asiantuntijoiden sisältömuotoilui- lasta on kehkeytynyt virvoitusjuoma- ja panimoteollisuuden hin ja tulkintoihin elintarviketalouden eri toimialojen potenti- keskeinen portti Venäjälle. Marjantuotantotilojen yhteyteen aalista, mahdollisista kehityskuluista ja alan kehitystä muotoi- syntyneiden jalostusyksiköiden ajurina on toiminut Venäjän levista trendeistä ja heikoista signaaleista. läheisyys; sieltä tulevat matkailijat ja vienti Venäjälle Kouvo- TEURASTUS ja LIHANJALOSTUS ovat realisoineet mer- lassa toimivan tukun kautta. Venäläiset arvostavat suomalaista kittävää kasvupotentiaaliaan, joka ajureina ovat toimineet puhtautta, joten vientiartikkeliksi on nousssut mm. suomalai- sekä alueen olemassa olevat toimitila- ja logistiikkaedut että sista marjoista/hedelmistä tehty mehu. Myös paikallinen vii- kuluttajakiinnostus tilaaja-tuottaja mallia soveltavaan lihan- nintuotanto on kasvanut tasaisesti nojaten uusiin tuotevariaa- tuotantoon ja erikoistuviin lihajalosteisiin. Lihasektorilla on tioihin ja niiden kansalliseen kysyntään. kuitenkin samanaikaisesti erilaisia trendejä. Luomu- ja lähili- HEDELMIEN, MARJOJEN JA VIHANNESTEN jalostus on ha kiinnostavat. Toisaalla osalla kuluttajia ekologinen ajatte- lisääntynyt ja jalostusaste on noussut. Toimiala on kasvanut lutapa ohjaa entistä enemmän kasvisruokapainotteisuuteen. etenkin matkailusta hyötyvän korkean jalostusarvon eritys- Toimialan kasvua ajaa kuitenkin samaan aikaan lihajalostei- tuotteiden osalta. Matkailun yhteyteen kehitetyissä elämysruo- den vienti etenkin Venäjälle. Suomalaisella lihalla on Venäjällä kailutuotteissa on mukana etenkin hedelmä- marja- ja vihan- laatuimago. Näistä lähtökohdista vuonna 2020 teurastus- ja li- nesjalosteita. Erikoistuotteissa harjoitetaan myös matkailijoi- hanjalostustoiminnasta on kehkeytynyt pienen ja keskisuuren den kautta tapahtuvaa ja tapahtumapohjaista sesonkivientiä. teollisuuden luonnehtima entistä merkittävämpi lihaklusteri, Merkittävä osa hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus- joka nojaa sekä alalla jatkaviin että uusiin toimijoihin ja näiden ketjuista noudattaa luonnonmukaista tuotantotapaa, mikä on investointeihin. Lihaklusteri on vahvistunut järjestäytymällä tuonut ketjun eri portaille mahdollisuuden luomulisään. Vienti KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN 25 MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI

Keski-Eurooppaan on miltei kokonaisuudessaan luomulaa- sotilasalueet) varaan rakentuneita matkailupalveluja myydään tuista erikoistuotantoa. enenevästi myös Keski-Eurooppaan. Paikalliset herkut ovat Hedelmien, marjojen ja vihannesten TUKKULIIKETOIMIN- kiinteä osa paikallista matkailupalveluyrittämistä. Ruoka- ja TA on ottanut täyden hyödyn Kouvolan sijaintiedusta. Kou- ruokaelämysmatkailusta on rakennettu omat kärkituotteensa, volan logistiikka-alueen elintarvike- ja kylmävarastointitilat joiden brändiarvo hyödyttää koko Kouvolaa ja Kymenlaaksoa. ovat koonneet uusia toimijoita ryppääseen. Alueella toimii niin luomutuotteiden kuin tavanomaisen tuotannon tukkukaup- patoimintoja. Tälläkin alatoimialalla ehdoton etu on Venäjän läheisyys ja sinne suuntautuva välitystoiminta. 7.2 VISION TOTEUTUMINEN? MEIJERITUOTTEIDEN valmistuksessa alan maakunnalli- nen kärkiyritys on jatkanut kasvuaan ripeästi. Yhtiön tuotteita Työpajatyöskentelyn jälkeen koottujen asiantuntijakomment- markkinoidaan niin koko Suomeen kuin Venäjälle ja lähialu- tien perusteella voidaan sanoa, että alueen toimijat näkevät eille. Sen rinnalla pienjuustolat ovat saavuttaneet vakiintuneen esitetynkaltaisen tai minkä tahansa toisen vision toteuttamisen aseman etenkin alueellisilla juustomarkkinoilla. Menekkiä on vaativan ennen kaikkea vahvaa yhteistyötä sekä pitkäjänteis- edistänyt etenkin pienyritysten yhteiset markkinointi- ja kehi- tä sitoutumista. Alueen yrittäjien on myös verkostoiduttava ja tysverkostot, esimerkiksi juustolat/viinitilat/matkailuyritykset verkostoille pitää löytyä asiansa osaavia vetäjiä. Irralliset pieni- yhdessä. Ympäristötietoisimmalla segmentillä meijerituottei- muotoiset toimenpiteet eivät tuota toivottua tulosta. den markkinoiden kasvua on hillinnyt kuluttajaryhmän eko- Visioiden toteuttaminen edellyttää aina yritysten ja eri loginen ajattelu, missä tiedostetaan yhden juuston valmistuk- kehitysorganisaatioiden hyvää yhteistyötä. Yritysten lähtökoh- seen tarvittavan kymmenkertainen määrä maitolitroja. Tästä tana on oman liiketoiminnan suunnitelmallinen kehittäminen huolimatta meijerituotteista varsinkin maidosta jalostetut ja yrityksillä on siksi keskeinen rooli liiketoimintalähtöisessä erikoistuotteet kuten terveysvaikutteiset (luomu)jogurtit ovat kehittämisessä ja verkostoissa. Kehitysorganisaatioiden tehtä- lisänneet suosiotaan. Markkinoita on avautunut suoramyyn- vänä on puolestaan tukea ja varmistaa toimialojen ja toimin- tisäädösten helpotuttua myös käsittelemättömälle terveysvai- taympäristön kehittymistä. Esitetty visiotarkastelu osoittaa kutteiseksi todetulle tinki-maidolle. lähinnä elintarvikealan aktiivisen kehittämisen potentiaalin KALATALOUDESSA ja kalanjalostuksessa on tapahtunut Kouvolan seudulla. Toimeenpantavan vision muovaaminen lisäystä etenkin paikallisessa luonnonkalan tarjonnassa ja ohjaavaksi toimintastrategiaksi vaatii alueen toimijoilta vielä jatkojalostuksessa. Paikallisella luonnonkalalla on valtava ky- jatkotyötä. syntä. Tällä kokonaisvolyymiltään melko pienellä toimialalla on vuonna 2020 suuri imagollinen merkitys sen täydentäessä Ruoka-Kouvolan lähi- ja erikoistuoterepertuaaria. Myös vien- 7.3 RUOKA-KOUVOLA 2020 -VISION tiä harjoitetaan pienissä määrin. VAIKUTUKSET JA VISION LÄHIRUOKA on lyönyt läpi Kouvolassa vuonna 2020. Lä- VERTAILU NYKYTILANTEESEEN hiruoan imago on hyvin vahva. Kuluttajat arvostavat lähiruo- kaa ja ovat valmiita maksamaan lähiruoasta myös hieman kor- Seuraavaan taulukkoon on koottu tulevaisuuden vision mu- keamman hinnan kuin alkuperältään etäisestä suomalaisesta kaiset tuotannon kasvun ja kotitalouksien lähiruoan käytön tai tuntemattomasta ulkomaalaisesta ruoasta. Kuluttajat halu- lisääntymistä3 koskevat näkemykset. avat entistä enemmän elintarvikkeita, jotka ovat jäljitettävissä tiettyyn paikkaan ja tuottajaan. Myös ekologisuus on vahvasti mukana ruokavalinnoissa, mikä on antanut nostetta luomul- le kaikissa tuoteryhmissä. Lähiruoan kysyntää on kasvatettu myös kuluttajien tiedotuksella ja tehokkaalla markkinoinnilla. Vuonna 2020 kouvolalaiset kotitaloudet hankkivat vuosi- tasolla yhä merkittävämmän osuuden elintarvikehankinnois- taan lähiruokana, jonka tarjonta on oleellisesti parantunut. Myös Kouvolan kaupungin julkiset ruokapalvelut ostavat vuo- sitasolla ainakin kahden miljoonan euron arvosta lähiruokaa, joka koostuu etenkin lihasta, myllytuotteista, perunoista, marjoista, hedelmistä ja vihanneksista sekä niiden puolivalmisteis- ta. RAVITSEMUS- ja MAJOITUSLIIKETOIMINNAN liikevaih- to on kasvanut Kouvolan seudun lisääntyneiden kotimaisten ja ulkomaisten matkailuvirtojen vuoksi. Etenkin venäläisten matkailijoiden eteen on tehty menestyksekästä markkinoin- 3 Ulkomaisen viennin kasvuodotukset olivat laskentatulosten kannalta ristiriitaisia, joten ne jätettiin huomioimatta ja annettiin ulkomaisen viennin määräytyä mallin tityötä ja matkailijat on tavoitettu paremmin. Vuonna 2020 sisäisen logiikan mukaan. Taulukon luvut vastaavat visioinnin henkeä, on kuiten- seudun luonto- ja kulttuurikohteiden (mm. Repovesi, Verla, kin hyvä muistaa että ne perustuvat varsin pieneen määrään vastauksia. KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN 26 MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI

Taulukko 8. Ruoka-Kouvola 2020 -visio. Prosenttimuutokset vuoteen 2011 verrattuna.

Kotitalouksien Toimiala tuotannon kasvu, Tuote lähiruoan käytön % kasvu, % Teurastus ja lihan jalostus 60 Liha- ja lihavalmisteet 35 Myllytuotteet 40 Myllytuotteet 35 Juomat 70 Juomat 0 Hedelmät, marjat, vihannekset 45 Kotimaiset kasvikset ja -valmisteet 50 Meijerituotteet 100 Maito, juusto- ja muut meijerituotteet 40 Kalan jalostus 45 Kala ja kalavalmisteet 25 Ravitsemus- ja majoitus 60

Tuotannon kasvuodotukset ovat suuremmat kuin lähiruoalla. vissa taulukoissa on esitetty vision mukaiset aluetaloudelliset Elintarviketeollisuuden alatoimialojen liikevaihto kasvaisi lä- vaikutukset seutukunnan BKT:hen ja työllisyyteen. hes 70 prosentilla ja lähiruoan käyttö 30 prosentilla. Seuraa-

Taulukko 9. Vision kumulatiiviset vaikutukset seutukunnan BKT:hen, prosenttiyksikköä. Vuosien 2015 ja 2020 osalta luvut perusuraan verrattuna.

Toimiala 2005 Nykytilanne 2015 2020 lihanjalostus 1,6 1,1 1,3 1,7 hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus 0,5 0,5 0,5 0,6 meijerituotteiden valmistus 1,3 0,9 1,0 1,6 myllytuotteiden valmistus 0,7 0,7 0,8 1,0 muu elintarvikkeiden valmistus 0,1 0,1 0,1 0,1 juomien valmistus 0,0 0,0 0,0 0,1 elintarviketeollisuus 4,3 3,4 3,8 5,1 ravitsemus- ja majoitustoiminta 4,3 4,3 4,8 5,2 lähiruoka, kotitaloudet 0,7 0,5 0,5 1,1 yhteensä 9,3 8,2 9,0 11,4

Seutukunnan elintarviketeollisuuden aluetaloudellinen mer- semus- ja majoitustoimintaa koskevan vision toteutuessa, ala kitys voi kasvaa vision toteutuessa huomattavasti. Esimerkiksi voi vuonna 2020 olla elintarviketeollisuuden kanssa hieman lihanjalostuksessa voidaan Portin toiminnan supistumisen vai- yli kymmenys aluetalouden kasvusta. Kotitalouksien lähiruoan kutukset kiriä umpeen vuoteen 2020 mennessä. Valion tehtaan käytön lisääntymisen vision toteutuessa, vaikutus BKT:hen on lopettamisen vaikutukset voitaisiin jopa hieman ylittää. Ravit- hieman suurempi kuin myllytuotteiden valmistuksella.

Taulukko 10. Ruoka-Kouvola 2020 -vision kumulatiiviset vaikutukset seutukunnan BKT:hen, miljoonaa euroa. Vuosien 2015 ja 2020 osalta luvut perusuraan verrattuna.

Toimiala 2005 Nykytilanne 2015 2020 lihanjalostus 47,4 34,2 41,6 53,7 hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus 13,9 13,9 16,8 21,0 meijerituotteiden valmistus 40,7 25,8 31,7 53,0 myllytuotteiden valmistus 22,2 22,2 26,3 31,7 muu elintarvikkeiden valmistus 4,4 4,4 4,7 4,7 juomien valmistus 1,1 1,1 1,4 1,7 elintarviketeollisuus 129,7 101,6 122,4 165,9 ravitsemus- ja majoitustoiminta 131,3 131,3 155,4 171,1 lähiruoka, kotitaloudet 20,2 16,3 14,7 33,2 yhteensä 281,1 249,2 292,6 370,2

KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN 27 MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI

Kolmen toimialan kasvua koskevan vision toteutuminen voi talouskasvua 40 ja kotitalouksien lähiruoan tapauksessa 17 nostaa oleellisesti seutukunnan talouskasvua myös euroissa miljoonalla eurolla. Visioiden mukainen elintarvikeklusteri voi mitattuna. Elintarviketeollisuus voi kasvaa lähes 65 miljoonal- kasvaa yhteensä 120 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 men- la eurolla. Ravitsemus- ja majoitustoiminnassa kehitys tukisi nessä.

Taulukko 11. Ruoka-Kouvola 2020 -vision kumulatiiviset vaikutukset seutukunnan työllisyyteen, henkilötyövuosia. Vuosien 2015 ja 2020 osalta luvut perusuraan verrattuna.

Toimiala 2005 Nykytilanne 2015 2020

lihanjalostus 573 411 439 476

hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus 144 144 154 163

meijerituotteiden valmistus 563 338 372 391

myllytuotteiden valmistus 227 227 237 250

muu elintarvikkeiden valmistus 43 43 43 43

juomien valmistus 12 12 12 12

elintarviketeollisuus yhteensä 1562 1175 1257 1336

ravitsemus- ja majoitustoiminta 2114 2114 2181 2252

lähiruoka, kotitaloudet 121 102 111 250

yhteensä 3797 3391 3549 3839

Kaikkien toimialavisioiden toteutuminen vahvistaa seutukun- eli yhteensä noin 300:lla. Kotitalouksien lähiruoan käytön li- nan työllisyyttä. Elintarviketeollisuudessa henkilötyövuodet sääntymisen vision toteutuminen toisi 150 uutta henkilötyö- lisääntyvät 160, ravitsemus- ja majoitustoiminnassa lähes 140, vuotta. Kaikkien visioiden toteutuessa työllisyys voi lisääntyä melkein 450 henkilötyövuodella. KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN 28 MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI

8. YHTEENVETO

Kouvolan seutukunnalla on tahto kehittää alueellista elintar- tukset kasvaisivat selvästi ja päätyisivät BKT:n osalta tasolle 5,1 viketaloutta. Kouvolan elinkeinostrategia ja Kouvolan seudun prosenttiyksikköä ja 1 336 henkilötyövuoteen. Ravitsemus- ja KOKO -ohjelma (vuoteen 2011 asti) toimivat alueellisen elin- majoitustoiminnan toimialan osalta vision toteutuminen joh- tarviketalouden kehittämisen lähtökohtina. Käsillä oleva tutki- taisi alan aluetaloudellinen merkityksen kasvuun. BKT:llä mi- mus on osa alueellisen elintarviketalouden kehittämisen selvi- tattuna muutos olisi nykytasosta 4,3 prosenttiyksikköä tasolle tys- ja taustatyötä. Tutkimuksessa on analysoitu seutukunnan 5,2 prosenttiyksikköä. Työllisyysvaikutus kasvaisi vastaavasti elintarviketalouden nykyisen ja tulevaisuuden vision mukaisen tasolta 2 114 tasolle 2 252 henkilötyövuotta. Näiden molempi- kehityksen vaikutuksia aluetalouteen. en vision osien toteutuminen merkitsee, että nämä kaksi alaa CGE RegFin -aluemallin laskelmien mukaan Kouvolan vaikuttaisivat suunnilleen yhtä paljon seutukunnan talouden seutukunnan elintarviketeollisuuden nykyinen vaikutus alu- kasvuun, työllisyyden kasvu olisi kuitenkin suurempaa elintar- een BKT:hen on 3,4 prosenttiyksikköä eli noin 101,6 miljoonaa viketeollisuudessa. euroa. Vaikutus työllisyyteen on 1 175 henkilötyövuotta. Yksi Kotitalouksien lähiruoan kasvanutta käyttöä koskevan elintarviketeollisuuden työntekijä luo toisen työpaikan muu- vision toteutuminen toisi puolestaan seutukunnan talouskas- alle elintarvikeketjuun ja 1,4 työpaikkaa aluetalouden muihin vuun ja työllisyyteen selvän lisäyksen. Vaikutuksen nykytaso toimialoihin. Alueen elintarviketeollisuudella on myönteinen on 0,5 prosenttiyksikköä ja vision mukainen taso 1,1 prosent- vaikutus myös muun muassa yksityiseen kulutukseen, vientiin, tiyksikköä seutukunnan BKT:lla mitattuna. Työllisyydessä vas- tuontiin ja alueen elinkeinorakenteeseen. Elintarvikeketjun taavasti 102 ja 250 henkilötyövuotta. Muiden alojen tuotannon positiivinen vaikutus näkyy kaikkien toimialojen tuotannossa. kasvun mukanaan tuoma tulojen lisääntyminen kannattaa Valion tehtaan sulkemisella ja Järvi-Suomen Portin ir- suunnata lähiruoan käytön edistämiseen. tisanomisilla on ollut selvä vaikutus Kouvolan seutukuntaan. Kaikkien mainittujen kolmen vision osa-alueen toteutu- Portin irtisanomiset laskivat alueen BKT:ta ja työllisyyttä 0,4 minen merkitsee huomattavaa lisäystä sekä seutukunnan ta- prosenttiyksiköllä. Valion tehtaan sulkemisen menetykset ovat loudelliseen kasvuun että työllisyyteen. BKT-vaikutuksen ny- BKT:ssa 0,5 prosenttiyksikköä ja työllisyydessä 0,6 prosent- kytaso on 8,2 prosenttiyksikköä ja vision mukainen taso 11,4 tiyksikköä. Elintarviketeollisuuden nykyinen vaikutus seutu- prosenttiyksikköä, eli rahassa 249,2 ja 370,2 miljoonaa euroa. kunnan aluetalouteen olisi ollut 4,3 prosenttiyksikköä talous- Vastaavat luvut ovat työllisyydessä mitattuna 3 391 ja 3 839 kasvun suhteen ja työllisyydessä 4,4 prosenttiyksikköä ilman henkilötyövuotta. näitä menetyksiä. Seutukunnan elintarvikeketjun aluetaloudellinen vaikutus Tarkasteluun otettiin mukaan myös tulevaisuus-näkö- seutukuntaan ja sen työllisyyteen on jo nykyisellään korkea. kulma. Asiantuntijat tunnistivat visiotyöskentelyn tuloksena Myönteisen ja koko ruokaklusteria koskevan, tässä esitetyn useiden elintarviketeollisuuden alatoimialojen myönteisiä kaltaisen vision toteutuminen voi merkittävästi lisätä alueta- tulevaisuuden mahdollisuuksia. Ruoka-Kouvola 2020 -visi- louden taloudellista kasvua ja työllisyyttä. ossa oletettiin, että seutukunnan elintarviketeollisuudessa on otettu merkittäviä kehitysaskelia yhtä aikaa useilla eri toimialoilla. Alan suuret toimijat jatkavat paikkakunnalla vakaina, minkä lisäksi tuotantoa on syntynyt uusissa yrityksissä ja toimipaikoissa. Lisääntynyt matkailu toisi kasvumahdollisuuksia ravitsemuksen ja majoituksen toimialalle. Visioinnin mukaan lähiruoan käyttö kotitalouksissa kasvaa. Elintarviketeollisuu- den tuotannon kasvuarvio oli lähes 70, kotitalouksien lähiruo- alla noin 30 ja ravitsemuksessa ja majoituksessa 60 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoteen 2011 verrattuna. Elintarviketeollisuutta koskevan vision toteutuminen merkitsisi, että vuoden 2005 menetykset voitaisiin kompen- soida ja päästä nykyisen vaikutustason yläpuolelle sekä talous- kasvulla että työllisyydellä mitattuna. BKT- ja työllisyysvaiku- KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN 29 MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI

LÄHTEET

Elintarviketeollisuuden toimialaraportti (2010). http://www. Niemi, Jyrki ja Jaana Ahlstedt (2011). Suomen maatalous ja temtoimialapalvelu.fi/files/1125/Elintarviketeolli- maaseutuelinkeinot 2011. MTT, taloustutkimus, Jul- suus_2010_web_fi nal(1-11-2010).pdf kaisuja 111. https://portal.mtt.fi /portal/page/portal/ mtt/mtt/julkaisut/suomenmaatalousjamaaseutuelin- ETL (2012). Vienti- ja tuontitilastot. Elintarviketeollisuusliitto. keinot/jul111_SM2011.pdf http://www.etl.fi /www/fi /tilastot/vienti-_ja_tuontiti- lastot.php Ruoka-Suomi (2012). Yritystilastot. http://www.tkk.utu.fi /extkk/ruokasuomi/yritystilastot.php ETLA (2012). Aluetietokanta. http://www.etla.fi /index. php?did=47 Sutinen, Kirsi (2011). Kymenlaaksolainen maaseutu. Finnica Kymenlaakso, Monimuotoinen Kymenlaakson maa- ETP Food For Life Finland (2011). http://www.foodforlife.fi / kunta. http://www.fi nnicakymenlaakso.fi /artikkeli. fi nnish/toimijat/elintarviketeollisuus php? id=11

Huan-Niemi, Ellen, Janne Niemi ja Jyrki Niemi (2010). Mark- Taskutieto (2011). Kouvola, Kymijoen kaupunki. http:// kina- ja politiikkamuutosten vaikutus maatalouteen: www.kouvola.fi/material/attachments/aintranet/ yleinen tasapainomalli. Teoksessa: Niemi, Jyrki ja Pasi konsernihallinto/viestinta/5ykGd56Ca/taskutie- Rikkonen (2010) Maatalouspoliittisen toimintaympä- to_12_04_2011_valmis.pdf ristön ennakointi; Miten käy kotimaisen elintarvikeketjun? MTT raportti 7. http://www.mtt.fi /mttraportti/ Tilastokeskus (2011). http://www.tilastokeskus.fi pdf/mttraportti7.pdf Tilastokeskus (2011a). Toimialaluokitus 2008 (käytössä vuo- Hytti, Martti (2004). Järvi-Suomen Portti vähentää sata työn- desta 2009 alkaen). http://www.stat.fi /meta/luokituk- tekijää. Etelä-Saimaa; Artikkelitietokanta, Lappeenran- set/toimiala/910-2008/index.html nan maakuntakirjasto. http://www2.lappeenranta.fi / lehtitietokanta/artikkeli.php?id=2760 Toimiala online (2012). http://www2.toimialaonline.fi /

Järvi-Suomen Portti (2005). Vuosikertomus 2005. http:// Valio (2002). Vuosikertomus 2002. http://web.lib.hse.ﬁ /FI/ web.lib.hse.ﬁ /FI/yrityspalvelin/pdf/2005/Fjarvisuo- yrityspalvelin/pdf/2002/Fvalio2002.pdf men2005.pdf

Kaupunkitutkimus (2011). Kymenlaakson toimialakatsaus 1/2011. http://www.kaupunkitutkimusta.ﬁ /toimi- alakatsaukset/kymenlaakso/Kymenlaakso_1_2011/ fi_FI/Etusivu/_files/85327796388825551/default/ Kymenlaakson%20toimialakatsaus%202011_1.pdf

Kivelä, Harri (2011). Elinvoima kasvaa lähellä: Ruoka Kouvola 2020-ohjelman yhteistyöreseptit. http://www.tkk.utu. ﬁ /extkk/ruokasuomi/materiaalit_Kouvola_Kivela.pdf

Maanmittauslaitos (2008). Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008. http://www.maanmittauslaitos.ﬁ /sites/default/ﬁ les/pinta_alat_kunnittain_01012008.pdf KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN 30 MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI

REGFIN-TUTKIMUKSIIN LIITTYVÄÄ KIRJALLISUUTTA

ARTIKKELIT JA EU-HANKKEIDEN DELIVERABLE- Laasanen Juhani (2011). Vapaaehtoistyön kansantaloudelliset RAPORTIT vaikutukset. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 70. www.helsinki.fi /ruralia/asiantuntijapalvelut/regfi n.htm Rutherford Thomas F. and Törmä Hannu (2010). Effi ciency of Fiscal Measures in Preventing Out Migration from North Fin- Törmä Hannu, Reini Kaarina ja Määttä Susanna (2010). Suo- land. Regional Studies, Vol. 44, No 4, 465 - 475. www.helsinki. men sahateollisuuden supistumisen ja tulevaisuuden fi /ruralia/asiantuntijapalvelut/regfi n.htm kuvien aluetaloudelliset vaikutukset. Helsingin yliopis- to Ruralia-instituutti. Raportteja 62. www.helsinki.fi /ruralia/ Törmä Hannu (2008). Do Small Towns Development Projects asiantuntijapalvelut/regfi n.htm Matter, and Can CGE Help? Journal of Spatial Economic Anal- ysis Vol. 3, No. 2, June. www.helsinki.fi /ruralia/asiantuntija- Laasanen Juhani (2010). Soklin kaivoksen vaikutukset Savu- palvelut/regfi n.htm kosken kuntaan. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Ra- portteja 56.www.helsinki.fi /ruralia/asiantuntijapalvelut/reg- Törmä Hannu and Lehtonen Heikki (2009). Macroeco- fi n.htm nomic and welfare effects of the CAP reform and fur- ther decoupling of agricultural support in Finland: A Reini Kaarina ja Törmä Hannu (2010). Suomen metsäteol- CGE modelling approach. Food Economics - Acta Agricult lisuuden uusien mahdollisuuksien aluetaloudelliset vaiku- Scand C, 2009; 6: 73 - 87. www.helsinki.fi /ruralia/asiantunti- tukset. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 55. japalvelut/regfi n.htm www.helsinki.fi /ruralia/asiantuntijapalvelut/regfi n.htm

Törmä, H., Zawalinska, K. (2010). Methodological description Laasanen Juhani (2010). Pajala-Kolarin kaivoshankkeen vai- of the CGE RegEU model. FP7 CAPRI-RD project, Deliverable kutukset Kolarin kuntaan. Helsingin yliopisto, Ruralia-insti- 3.2.2. http://www.ilr1.uni-bonn.de/agpo/rsrch/capri-rd/net- tuutti, Raportteja 52. www.helsinki.ﬁ /ruralia/asiantuntijapal- work.htm velut/regﬁ n.htm

Törmä, H., Zawalinska, K. (2011). Final documentation of the Reini Kaarina, Törmä Hannu ja Mäkinen Jarkko (2010). Mas- CGE RegEU model. FP7 CAPRI-RD project, Deliverable 3.2.3. sa- ja paperiteollisuuden supistumisen ja tulevaisuuden kuvien http://www.ilr1.uni-bonn.de/agpo/rsrch/capri-rd/network. aluetaloudelliset vaikutukset. Helsingin yliopisto, Ruralia-ins- htm tituutti, Raportteja 50. www.helsinki.ﬁ /ruralia/asiantuntijapalvelut/regﬁ n.htm

Reini Kaarina, Törmä Hannu ja Mäkinen Jarkko (2009). Me- RAPORTTEJA-SARJAN JULKAISUT tallien jalostuksen ja metallituoteteollisuuden investointien aluetaloudelliset vaikutukset. Helsingin yliopisto, Ruralia- instituutti, Raportteja 47. www.helsinki.fi /ruralia/asiantunti- Reini Kaarina, Määttä Susanna ja Törmä Hannu (2011). Talvi- japalvelut/regfi n.htm vaaran kaivoksen jalostusketjun ja siihen liittyvien investointien aluetaloudelliset vaikutukset. Helsingin yliopisto, Ruralia- Törmä Hannu ja Reini Kaarina (2009a). Pajala–Kolarin instituutti, Raportteja 73. www.helsinki.fi /ruralia/asiantuntija Soklin kaivosten rata-, satama- ja meriväyläinves- japalvelut/regfi n.htm tointien sekä kaivosten toiminnan vaikutukset valtion ja kuntien verotuloihin. Helsingin yliopisto, Ruralia- Törmä Hannu, Laasanen Juhani ja Määttä Susanna (2011). instituutti, Raportteja 42. www.helsinki.fi /ruralia/asiantunti- Kainuun erikoissairaanhoidon aluetaloudelliset vaikutukset. japalvelut/regfi n.htm Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 72. www. helsinki.fi /ruralia/asiantuntijapalvelut/regfi n.htm KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN 31 MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI

Törmä Hannu ja Reini Kaarina (2009b). Pajala-Kolarin ja Törmä Hannu ja Zawalinska Katarzyna (2007a). Technical Soklin kaivoshankkeisiin liittyvien rautatie- ja tiein- description of the CGE RegFin/RegPol models. University of vestointien ja Kemin satamainvestointien aluetalou- Helsinki, Ruralia Institute. www.helsinki.fi /ruralia/asiantunti- delliset vaikutukset. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, japalvelut/regfi n.htm Raportteja 38. www.helsinki.fi /ruralia/asiantuntijapalvelut/ regfi n.htm Törmä Hannu ja Zawalinska Katarzyna (2007b). Kevitsan kupari-nikkelikaivoshankkeen aluetaloudelliset vaikutukset, Törmä Hannu ja Reini Kaarina (2009c). Suomen kaivos- Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 16. www. alan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakentee- helsinki.fi /ruralia/asiantuntijapalvelut/regfi n.htm seen ja työllisyyteen. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 37. www.helsinki.fi /ruralia/asiantuntijapalvelut/ regfi n.htm REGFIN-RAPORTIT Törmä Hannu ja Reini Kaarina (2008a). Metsäteollisuuden mahdollisen supistumisen aluetaloudelliset vaikutukset. Hel- Törmä Hannu (2010). Mahdollisen kultakaivoksen vaikutuk- singin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 33. www.hel- set Seinäjoen seutukuntaan – esitutkimus. Helsingin yliopisto, sinki.fi /ruralia/asiantuntijapalvelut/regfi n.htm Ruralia-instituutti, RegFin-raportteja. www.helsinki.fi /ruralia/asiantuntijapalvelut/regfi n.htm Törmä Hannu ja Reini Kaarina (2008b). Talvivaaran nikke- likaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimus. Törmä Hannu (2010). Läntän litium- ja Kälviän ilme- Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 30. www. niittikaivoshankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset helsinki.fi /ruralia/asiantuntijapalvelut/regfi n.htm Keski-Pohjanmaan maakuntaan, sen seutukuntiin, Kokkolan kaupunkiin sekä Kaustisen, Halsuan ja To- Saartenoja Antti, Törmä Hannu, Valkosalo Pauli ja Zawalinska holammin kuntiin. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Katarzyna (2007). Talvivaaran kaivoksen aluetaloudelliset vai- RegFin-raportteja. www.helsinki.fi /ruralia/asiantuntijapalve- kutukset Ylä-Savon seutukuntaan, sen kuntiin sekä Rautavaa- lut/regfi n.htm ran kuntaan. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportte- ja 21. www.helsinki.fi /ruralia/asiantuntijapalvelut/regfi n.htm KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN 32 MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI

LIITE 1. REGFIN-LASKENTAMENETELMÄ

Laskettavat yleisen tasapainon (CGE) simulointimallit ovat pa- Mallia on kuvattu seuraavissa lähteissä: Törmä (2008) sekä ras tapa arvioida erilaisten muutosten aluetaloudellisia vaiku- Rutherford ja Törmä (2010). RegFin-aluemallin rakenne ja tuksia. Esimerkiksi alueen taloudellisissa olosuhteissa tapah- toiminta eri tutkimustehtävissä on kuvattu edellä mainituissa tuu muutos, suoritetaan uusi investointi tai lakkautetaan teh- julkaisuissa. Lisää tietoa RegFin-malleista ja aiemmista tutki- das. Muutos voi olla myös tukipolitiikan tai verotuksen paino- muksista raportteineen saa osoitteesta: http://www.helsinki. pisteen muuttuminen. Näissä malleissa keskeinen periaate on, fi /ruralia/asiantuntijapalvelut/regfi n.htm että aluetaloudessa ”kaikki vaikuttaa kaikkeen”. Malli huomioi kaikki rahamääräiset vuodot tarkasteltavan alueen ulkopuolelle. Nämä johtuvat tarpeesta ostaa tavaroita ja palveluita muu- LÄHTEET: alta Suomesta ja ulkomailta. Vastaavasti huomioidaan omaan alueeseen päin suuntautuvat tulovirrat, jotka syntyvät kun alue vie tuotteitaan ja palveluitaan oman alueensa ulkopuolelle Rutherford Thomas F. and Törmä Hannu (2010). Effi ciency muualle kotimaahan tai ulkomaille. Ruralia-instituutissa kehi- of Fiscal Measures in Preventing Out Migration from tetyt RegFin-mallit kuvaavat aluetalouden riippuvuussuhteita North Finland. Regional Studies, Vol. 44, No 4, 465 - kattavasti ja sopivat joustavuutensa takia moninaisiin tutki- 475. www.helsinki.fi /ruralia/asiantuntijapalvelut/reg- mustehtäviin. Menetelmällä on tehty jo yli 40 tutkimusta. fi n.htm RegFin (Regional model for Finland) on CGE-malli, joka kehitettiin täydentämään panos-tuotos-malleja ja ottamaan Törmä Hannu (2008). Do Small Towns Development Projects huomioon muun muassa käyttäytymisrelaatioiden epäline- Matter, and Can CGE Help? Journal of Spatial Econo- aarisuus, talouden resurssirajoitteet, julkinen talous ja ulko- mic Analysis Vol. 3, No. 2, June. www.helsinki.fi /rura- maankauppa. CGE-mallien simulointitulokset sisältävät muu- lia/asiantuntijapalvelut/regfi n.htm toksen suoran ja epäsuoran vaikutuksen lisäksi niin sanotut aiheutetut vaikutukset, jotka syntyvät prosessin edetessä tu- loihin ja kulutukseen asti. Näitä ei kuitenkaan erotella, vaan esitetään vain kokonaisvaikutus. CGE-perinne ei halua sekoit- tua vanhempaan mallinnukseen, joissa suorien ja epäsuorien vaikutusten erottelu on tavanomaista. Kutsumme jatkossa epäsuoria vaikutuksia ja tulo- sekä kulutusvaikutuksia kerroin- vaikutuksiksi. CGE-mallina RegFin on sopeutuvien hintojen malli. Periaatteena on, että joustavat hinnat tasapainottavat talouden muutoksen jälkeen. Tuotannontekijöiden ja hyödyk- keiden hintoja ei yleensä rajoiteta, koska ne ovat sopeutumisen moottoreita. RegFin-malleissa käytettävissä olevien tulojen käsite sisäl- tää sekä pääoma- että palkkatulot, joista on vähennetty valtion ja kunnan tuloverot sekä lisätty vastaavat tulonsiirrot. Palk- katulojen oletetaan jäävän omalle alueelle, joka on tilastojen valossa oikea oletus. Pääomatulojen alueellisen kohtaannon tilastointia ollaan kuitenkin vasta kehittämässä. On selvää, että suurin osa pääomatuloista investoidaan tai kulutetaan oman alueen ulkopuolella. Tilastojen puuttuessa malli olettaa, että pääomatuloista jää omalle alueelle kansallisen BKT-osuuden mukainen osa. Simuloinnissa tämä osuus voi laskea, pysyä en- nallaan tai kasvaa muutoksen vaikutuksista riippuen. KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN 33 MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI

LIITE 2. JÄRVI-SUOMEN PORTIN JA VALION MENETYSTEN VAIKUTUKSET MUIHIN TOIMIALOIHIN

Järvi-Suomen Portin irtisanomisilla oli huomattava vaikutus tuotteita tuli vähemmän myyntiin muun muassa ravintoloihin. seutukunnan työllisyyteen muillakin aloilla kuin lihanjalostuk- Lihanjalostuksen toimialan pieneneminen nosti puolestaan sessa. Irtisanomisten negatiivinen vaikutus oli suurin majoi- meijerituotteiden ja jäätelön valmistuksen sekä myllytuottei- tus- ja ravitsemustoiminnan työllisyyteen sekä muun muassa den ja tärkkelyksen valmistuksen työllisyyttä. Tämä johtuu muuhun kotieläintalouteen ja yhdistettyyn kasvinviljelyyn ja osaltaan suurien elintarviketalouden alojen keskinäisestä kil- kotieläintalouteen. Tämä johtuu siitä, että toiminnan supis- pailusta paikallisilla markkinoilla, minkä vuoksi yhden alatoi- tamisen myötä raaka-aineiden ja muiden välituotteiden ostot mialan supistuminen parantaa toisen alatoimialan kasvumah- vähenivät maatalouden alatoimialoilta, minkä lisäksi valmiita dollisuuksia.

Puutarhatalous Muu kotieläintalous Yhdistetty kasvinviljely ja kotieläintalous Maataloutta palveleva toiminta Metsästys ja riistanhoito Kalatalous Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus ja säilöntä Meijerituotteiden ja jäätelön valmistus Myllytuotteiden ja tärkkelyksen valmistus Muu elintarvikkeiden valmistus Juomien valmistus Puutavaran ja puutuotteiden valm., Massan, paperin jne. valmistus,… Perusmetallit, Metallituotteet, Koneet ja laitteet, Konttori- ja... Muu valmistus Rakennustyöt Kauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus Rahoitus Kiinteistöala, Asuntojen omistus Hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus Koulutuspalvelut Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Muut palvelut

-2,5 -2 -1,5 -1 -0,5 0 0,5 1 1,5

Työllisyys, %-yksikköä

Kuva 12. Järvi-Suomen Portin irtisanomisten vaikutus Kouvolan seutukunnan muiden toimialojen työllisyyteen. KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN 34 MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI

Myös Valion Kouvolassa sijaitsevan tehtaan sulkeminen tiesi taan suurten elintarviketalouden alatoimialojen keskinäisestä monella muullakin toimialalla työllisyysmenetyksiä. Etenkin kilpailusta paikallisilla markkinoilla, mistä johtuen yhden ala- yhdistetyn kasvinviljelyn ja kotieläintalouden työllisyys laski, toimialan supistuminen parantaa toisen alatoimialan kasvu- kun tehtaan sulkemisen vuoksi esimerkiksi lehmätilojen mai- mahdollisuuksia. to jouduttiin viemään kauemmas jalostettavaksi, joka lisäsi Valion tehtaan sulkemisella ja Järvi-Suomen Portin irtisa- kuljetuskustannuksia. Myös ravintolatoiminta kärsi tehtaan nomisilla on ollut selvä vaikutus Kouvolan seutukunnan talo- sulkemisesta, kun paikallisten ja todennäköisesti halvempien uteen ja työllisyyteen. Negatiiviset työllisyysvaikutukset eivät maitotuotteiden saatavuus heikkeni. Meijerituotteiden val- ole näkyneet vain yhdellä toimialalla, vaan vaikutukset ovat mistuksen väheneminen nosti puolestaan lihanjalostuksen ja heijastuneet myös usealle muulle toimialalle. Etenkin elintar- myllytuotteiden valmistuksen työllisyyttä. Tämä selittyy osal- vikeketjussa toimivat toimialat ovat kärsineet näistä kahdesta menetyksestä.

Puutarhatalous Muu kotieläintalous Yhdistetty kasvinviljely ja kotieläintalous Maataloutta palveleva toiminta Metsästys ja riistanhoito Kalatalous Lihanjalostus Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus ja säilöntä Myllytuotteiden ja tärkkelyksen valmistus Muu elintarvikkeiden valmistus Juomien valmistus Puutavaran ja puutuotteiden valm., Massan, paperin jne. valmistus,… Perusmetallit, Metallituotteet, Koneet ja laitteet, Konttori- ja... Muu valmistus Rakennustyöt Kauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus Rahoitus Kiinteistöala, Asuntojen omistus Hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus Koulutuspalvelut Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Muut palvelut

2,5 -2 -1,5 -1 -0,5 0 0,5 1 1,5

Työllisyys, % -yksikköä

Kuva 13. Valion tehtaan sulkemisen vaikutus Kouvolan seutukunnan muiden toimialojen työllisyyteen. KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN VAIKUTUKSET ALUEESEEN JA TYÖLLISYYTEEN 35 MÄÄTTÄ SUSANNA, TÖRMÄ HANNU, VIRTANEN PETRI, HYYRYLÄINEN TORSTI JA PYLKKÄNEN PÄIVI

LIITE 3. TUTKIMUKSESSA KÄYTETTYJEN TOIMIALOJEN SISÄLTÖ

1. Lihanjalostus 5. Muu elintarvikkeiden valmistus  Teurastus ja lihan säilyvyyskäsittely (pl. siipikarja) Sokerin valmistus Siipikarjan teurastus ja lihan säilyvyyskäsittely Kaakaon, suklaan ja makeisten valmistus Liha- ja siipikarjatuotteiden valmistus Teen ja kahvin valmistus Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä Mausteiden ja maustekastikkeiden valmistus Einesten ja valmisruokien valmistus 2. Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus Homogenoitujen ravintovalmisteiden ja dieetti- Perunoiden jalostus ja säilöntä ruokien valmistus Hedelmä-, marja- ja kasvismehujen valmistus Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus Muu hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus (pl. ravintorasvat) ja säilöntä Margariinin ja sen kaltaisten ravintorasvojen valmistus 3. Meijerituotteiden valmistus Kotieläinten rehujen valmistus Maitotaloustuotteiden ja juuston valmistus Lemmikkieläinten ruokien valmistus Jäätelön valmistus Muualla luokittelematon elintarvikkeiden valmistus 4. Myllytuotteiden valmistus Myllytuotteiden valmistus 6. Juomien valmistus Tärkkelyksen ja tärkkelystuotteiden valmistus Alkoholijuomien tislaus ja sekoittaminen; etyyli- Leivän valmistus; tuoreiden leivonnaisten ja alkoholin valmistus käymisteitse kakkujen valmistus Viinin valmistus rypäleistä Näkkileivän ja keksien valmistus; säilyvien leivon- Siiderin, hedelmä- ja marjaviinien valmistus naisten ja kakkujen valmistus Muiden tislaamattomien juomien valmistus Makaronin, nuudelin, kuskusin ja vastaavien käymisteitse jauhotuotteiden valmistus Oluen valmistus Maltaiden valmistus Virvoitusjuomien valmistus; kivennäis- vesien ja muiden pullotettujen vesien tuotanto

WWW.HELSINKI.FI/RURALIA

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI RURALIA-INSTITUUTTI RURALIA-INSTITUTET RURALIA INSTITUTE