MTK-Pirkanmaa Toimintakertomus 2010

MTK-Pirkanmaan toimialue ja maataloustuottajain yhdistykset 2011

Liiton toimisto Puheenjohtajat Käyntiosoite Näsilinnankatu 48 E puheenjohtaja Postiosoite PL 97 33101 TRE maanviljelijä Heidi Tanhua Puhelin 020 413 3462 Virrat Sähköposti [email protected]

020 413 3461, 050-5154 toiminnanjohtaja Visa Merikoski varapuheenjohtaja 020 413 3462, 0400 923 440 toimistosihteeri Kaija Sämpi maanviljelijä Mika Nieminen 020 413 3463, 040 700 7711 järjestöagrologi Päivi Fallström Ylöjärvi (Kurun mty)

MTK-Pirkanmaan TOIMINTAKERTOMUS 2010

MTK-Pirkanmaan...... 3 TOIMINTAKERTOMUS 2010...... 3 Puheenjohtajan tervehdys ...... 4 Liiton toiminta ...... 6 Toiminnan pääpiirteitä...... 6 Liiton kokoukset ...... 7 Johtokunnan kokoukset ...... 16 Valiokuntien ja työryhmien kokoukset...... 18 Koulutus- ja neuvottelutilaisuudet...... 20 Muu toiminta ...... 21 Muita tapaamisia ja toimintaa...... 24 Lausunnot ja esitykset...... 26 Toimintasuunnitelma 2011 ...... 26 Liiton toimisto ...... 30 Yhdistysten toiminta...... 30 Liiton talous...... 33 Johtokunta, työryhmät, valiokunnat, edustajat ja toimihenkilöt...... 39 Edustajat MTK:ssa...... 40 Maaseudun Tukihenkilöverkko ...... 41

3 Puheenjohtajan tervehdys

Suomessa on maatilojen tuottavuutta parannettu tilakokoa suurentamalla, eläinmäärää lisäämällä ja tuotantoa tehostamalla. On investoitu tuotanto- rakennuksiin, peltoon, koneisiin ja eläimiin. Ponnisteluista huolimatta tehostaminen ei ole tuonut viljelijöil- le taloudellista hyötyä, sillä maatalo- ustulo on laskenut. Suomalainen maatalous on joutunut vakavaan kannattavuuskriisiin. Erityisesti tämä näkyy lihantuotan- nossa. Viime syksyn viljan hinnan nousu veti perässään niin lannoitteiden hinnat kuin muutkin tuotanto- panokset. Lihan tuottajahinta ei ole pystynyt seuraamaan tätä kustannus- tason kehitystä. Sikataloudessa rehu- kustannusten nousu viime kesästä edellyttäisi hinnan nostoa 35 senttiä kilolta. kinnöistä. Maidontuotanto kasvoi tammi- Myös naudanlihantuotanto on vaikeuksissa, sillä lokakuussa vuoden takaisesta 0,4 prosenttia koko rehu- ja muiden kustannusten nousu edellyttäisi maassa. C-alueella tuotanto ylitti rajoitteen noin jopa euron korotusta tuottajahintaan. Myös kau- 2 prosentilla ja niinpä maitovaltuuskunta aloitti pan vahva asema on ajanut tuottajat tukalaan toimet C-alueen tuotannon palauttamiseksi alu- asemaan. een tuotantorajoitteeseen. Maitovaltuuskunta päätti, että vuonna 2011 kiintiön ylittäville lit- Vuosi 2010 oli haasteellinen myös viljanviljeli- roille maksettaisiin enintään 1/3 kansallisesta jöille, sillä ongelmia oli niin markkinoissa, hin- tuesta. nassa kuin laadussakin. Edellisten vuosien varas- toja saatiin purettua, sillä viljelijät tasapainottivat Tuottaja- ja toimialaorganisaatiolakia valmistel- vastuullisesti markkinoita vähentämällä etenkin tiin viime vuonna. Toiveissa oli, että tuottaja- ja ohran ja kauran viljelyaloja. Kylvetty ala olisi toimialaorganisaatiot antaisivat suomalaiselle vastannut kotimaan tarvetta, mikäli olisi saavu- elintarvikeketjulle mahdollisuuden kilpailukyvyn tettu normaali keskisato. Kevät oli kuitenkin lisäämiseen ja samalla maataloustuottajat saisivat kylmä ja sen jälkeen alkoivat kovat helteet, jotka äänensä paremmin kuuluviin elintarvikeketjun verottivat satotasoa. Viljamarkkinoilla hintakehi- sisällä. Kävi niin, että elintarviketeollisuus ja tys oli aleneva kaikilla viljoilla kesäkuulle saak- kauppa asettuivat vastustamaan EU:n lainsäädän- ka. Tällöin saatiin tietoa Venäjän sato- töön perustuvan tuottaja- ja toimialaorganisaatio- ongelmista ja maailman viljapörssit reagoivat järjestelmän käyttöönottoa ja lakia ei ole saatu voimakkaalla hinnannousulla. Kuitenkin Suo- vieläkään voimaan. Kuitenkin vastaavanlaisia messa hinnannousua saatiin odotella elokuulle säädöksiä on annettu mm. Ranskassa, Belgiassa saakka, joskin se oli silloinkin maltillinen. ja Espanjassa. EU-maista vain Englannissa on kaupan, verojen ja ravintoloiden osuus elintar- Maitomarkkinoilla tuottajahinnat nousivat ke- vikkeiden kuluttajamenoista yhtä korkea kuin väällä hieman, mutta nousu oli ja on edelleen Suomessa. Siellä on jo reagoitu asiaan perusta- hillitympää kuin muualla Euroopassa. Joulu- maalla vähittäiskaupan toimintaa valvova asia- kuussa julkaistiin EU:n komission maitopaketti, mies ja ymmärretty, että omalla kannattavalla joka sisälsi lakiesitykset maidon tuottajaorgani- ruoantuotannolla on vahva yhteiskunnallinen saatioista ja sopimuksista sekä alkuperäismer- merkitys. 4 Metsäalalla talouden nousun vaikutukset näkyi- pakota käyttämään vain hintaa hankintakriteeri- vät viime vuonna siten, että puukauppa vilkastui nä. ollen kaksinkertainen vuoteen 2009 verrattuna. Kuten yllä kerrotusta huomaa, haasteet tuottaja- On kuitenkin muistettava, että vuosi 2009 oli järjestön ja tuottajaliiton toiminnassa eivät lopu. poikkeuksellisen hiljainen. Osansa puukaupan On tärkeää, että edunvalvontaa pystytään hoita- vilkastumiseen tekivät myös poikkeukselliset maan usealla eri tasolla. Keskusliiton tehtävänä myrskyt, jotka koettelivat, etenkin Keski- ja Itä- on huolehtia valtakunnallisesta ja EU-tason Suomea, sekä myös Pirkanmaan pohjoisia osia. edunvalvonnasta. MT-liitot puolestaan toimivat Puumarkkinoiden toimivuus ja vakaus ovat alueellisesti ja niillä on keskeinen merkitys tärkeitä asioita sekä metsänomistajan, että teolli- maakunnallisessa edunvalvonnassa ja toiminnas- suuden kannalta. Maa- ja metsätalousministeriö sa. Tuottajayhdistyksillä on tärkeä rooli paikal- käynnisti puumarkkinoiden toiminnan tasapai- listasolla huolehtia siitä, että viljelijöiden ääni nottamiseksi ja kehittämiseksi työryhmän, jossa kuuluu esimerkiksi kunnallisessa päätöksenteos- ovat mukana alan keskeiset toimijat. MTK on sa. ollut myös aktiivisesti mukana edistämässä puun Ajat ovat haasteelliset, mutta toisaalta maatalou- käyttöä rakentamisessa ja yksi merkittävä saavu- den ja maaseudun pitkän tähtäimen näkymät ovat tus oli, että puurakentamisen palomääräyksiä on edelleen valoisat. muutettu puulle myönteisemmäksi. Haluan lopuksi kiittää liiton toimihenkilöitä, Julkisen sektorin elintarvikehankinnat puhuttivat johtokuntaa, tuottajayhdistysten aktiivisia toimi- viime vuonna ja aluetalouden ja työllisyyden joita sekä tuottajayhdistysten jäseniä kuluneesta kannalta ei ole yhdentekevää, mitä julkisista vuodesta ja toivottaa hyvää kevättä. ruokahankinnoista päätetään. Suurkeittiöt ovat avainasemassa lähiruoan käytön edistämisessä. On muistettava, että hankintalainsäädäntö ei Heidi Tanhua

5 Liiton toiminta

Toiminnan pääpiirteitä MTK-Pirkanmaa nimesi toimintavuoden viestin- asiaviestinnän kanava. Faneja liitolla oli vuoden nän teemavuodeksi. Toiminannassa se näkyi lopussa vajaa 100 henkilöä. eniten teemavuosi tiedotuksen siirtymisenä lähes Pääosalla tuottajayhdistyksistä oli toinen vuosi kokonaan sähköiseen muotoon. Käytännössä meneillään ilman kevätkokousta. Toimihenkilö- niin, että tiedotus yhdistyksiin ja jäsenille kulkee voimin ei tänä vuonna järjestetty aluekokouksia, sähköpostilla ja tekstiviesteillä. Samalla pys- kävimme kahdeksan yhdistyksen johtokunnan tyimme lisäämään tiedotteiden ja uutisten määrää kokouksissa kannustamassa kevään toimintaan. sekä laajentamaan vastaanottajien joukkoa. Suurin osa yhdistyksistä toimi aktiivisesti. Pieni Toimintavuoden aikana lähetettiin vain muuta- osa yhdistyksistä uinuu ja toimintaa on vain mia paperikiertokirjettä. Sen sijaan sähköposti- vuosikokouksen järjestäminen. Aktiivisimmissa tiedotteita kaikkiin rekisterissä oleviin sähköpos- yhdistyksissä toimintaa oli runsaasti: saunailtoja, teihin lähetettiin 2-3 kpl kuukaudessa. Toiminta- laskettelutapahtumia, ostosreissuja, risteilyjä ja kertomusta ei ole painettu enää kolmeen vuoteen. hiihtoretkiä jne. Kahdeksan (8) yhdistystä piti Se löytyy PDF:nä kotivullamme. Ilmoitustulot kevätkokouksen. tosin loppuivat, kun vuosikertomusta ei enää Viljamarkkinatilanne on ollut viime vuosina paineta, mutta hiukan olemme saaneet paikattua hyvin poikkeuksellinen. Vuoden 2007 voimakas ilmoitustuloja kuukauden yhteistyökumppani- hintojen nousu vaihtui hintojen romahtamiseen toiminnalla. Kuukauden yhteistyökumppanit ovat 2008/2009. Toimintavuoden erittäin kuivan jo ennemmin liiton kanssa yhteistyötä tehneitä kesän johdosta viljamarkkinat nousivat lähes yrityksiä. Kumppanin tiedotteita lähetetään samalle tasolle kuin 2007. Tämä johti lannoittei- kuukauden sähköpostitiedotteen mukana jäsenil- den hinnan nousuun. Liitto järjesti keväällä lemme. Lisäksi kumppanimme logo on liiton yhdessä järjestökoulutuksen kanssa viljamarkki- kotisivulla bannerina. Se johtaa kumppanin nainfoja, joissa kerrottiin markkinatilanteesta. kotisivuille. Liittojen välinen yhteistyö on jatkunut. MTK- Kuukauden uutiskirjeiden sisältö on ollut ajan- Pirkanmaan keskeiset yhteistyökumppanit ovat kohtaista järjestöasiaa, maatalouspolitiikkaa tai MTK-Satakunta ja MTK-Varsinais-Suomi. maatalousmarkkina-infoa. Tiivistä yhteistyötä on Yhteistyö on vakiintunut nykyiselle tasolle, eikä tehty mm. Tieto-Massi -hankkeen, ELY- uusia muotoja ole haluttu ottaa käyttöön ennen keskuksen kanssa sekä jäsenistöämme lähimpänä kuin koko järjestön strategia on selvillä. olevien yritysten kanssa. Toimintavuoden aikana jatkettiin viranomais- Maaliskuun MTK-Viestiin toimitettiin liiton oma keskusteluita palo- ja pelastustoimien kanssa. 4-sivuinen liittoliite. Tarkoituksena on lisätä yhteistyötä ja parantaa Liitossa on viety aktiivisesti eteenpäin etäko- polttonesteiden ja eri kemikaalien varastointia kousjärjestelmän käyttöönottoa. Erityisesti kesäl- maatiloilla. lä ja alkusyksystä pidettiin muutamia testikoko- uksia toimihenkilöiden ja johtokunnan jäsenten kesken. Toimihenkilöt ja osa johtokunnan jäse- nistä osallistui Tähkä-akatemian koeluontoiseen verkkoluentoon. Syksyllä etäkokouskäytäntöjä opeteltiin lisää, mm. liiton johtokunta sai videoneuvotteluyhtey- den MTK:n Brysselin toimistoon ja kuuli viimei- simmät tiedot maatalouspolitiikan uudistuksesta. Liitto perusti Facebookiin oman sivunsa. Se on ennemminkin viihteellinen näkymiskanava, kuin

6 Liiton kokoukset KEVÄTKOKOUS pidettiin Eräjärven Erä- Maa- ja metsätalousministeriön päätökset poik- linnassa 16.4. keavat keskeisiltä osiltaan tärkeimpien kilpaili- jamaiden normeista ja aiheuttavat vakavan kil- Tilaisuuden avasi Oriveden kaupunginjohtaja pailuhaitan suomalaiselle sianlihantuotannolle. Juha Kuusisto. Muutoinkin lainsäädännön monimutkaisuus niin Kokouksen avasi MTK-Pirkanmaan puheenjoh- Suomessa, kuin EU:n tasolla on vailla vertaansa. taja Heidi Tanhua: Tällä hetkellä maaseudun yritystoiminnan yksi ”Viljamarkkinoiden tilanne on edelleen tukala ja suurimmista uhkista on nimenomaan byrokratian MTK onkin viestittänyt, että tulevana keväänä lisääntyminen. Pelottavia esimerkkejä lainsää- viljelysuunnitteluun kiinnitettäisiin erityistä dännön monimutkaisuudesta kuuluu etenkin huomiota ja vilja-alaa, jolle ei ole osoitetta, maaseudun elintarvikkeita jalostavilta maaseu- vähennettäisiin. tuyrittäjiltä. On käsittämätöntä, että vihdoinkin, Myös maidon osalta tilanne on haastava. Vielä kun lähiruoan arvostus on noussut - lainsäädän- toistaiseksi Suomessa on pystytty pitämään tö luo kohtuuttomia esteitä yritystoiminnan maidon hinta kohtuullisella tasolla, mutta ulko- harjoittamiselle. Myös julkisissa hankinnoissa mainen tuonti - etenkin juuston osalta ja keski- hankintalainsäädäntö on niin monimutkainen, näinen kilpailu, jota jo maitosodaksi kutsutaan että vaikka se ei suoranaisesti estä lähiruoan tuovat uhkia tuottajahintojen säilymiseen ennal- hankintaa, vaatii melkoista verbaaliakrobatiaa laan. löytää oikeat sanat tarjouspyyntöön, jotta lähi- ruokaa voidaan hankkia. Toivon, että kunnat ja MTK:n metsävaltuuskunnan keskeiset terveiset muu julkinen sektori eivät tästä lannistuisi, vaan olivat, että metsäteollisuustuotteiden markkinati- huomioisivat asian ja laatisivat tarjouspyynnöt lanteessa on varovaisia positiivisia signaaleja. siten, että ne eivät sulje pois paikallisia maaseu- Puun ostotarve on selvästi viime vuotta suurem- tuyrittäjiä. pi, mutta puukauppa käy liian verkkaisesti. Ky- syntää on, etenkin havutukilla ja sellukuidulla. Myös nykyinen maaseudun yritysten ja yhdistys- Selkeä viesti oli myös se, että nyt tarvitaan voi- ten investointi- ja kehittämisrahoitus on moni- makasta metsänomistajien aktivoimista puu- mutkaisuudessaan sietämätön. Byrokratian pur- kauppaan. kamiseen on paneuduttu ministeriön asettaminen työryhmien osalta. Odotamme jo, että esitykset Myös lihantuotannon kannattavuus on heikenty- saadaan mitä pikimmiten myös käytäntöön. nyt, mutta tuotantovaati- mukset ovat puolestaan koventuneet. Maatalouden kannattavuuden parantami- sen yksi kestosuosikki on investointi- ja tuotantokustannusten alentaminen. Viljelijöistä suurin osa tiedostaa kustannustehok- kuuden vaatimukset ja hakee aktiivisesti keinoja kulujen kurissa pysymiseen. Ristiriitaista on kuitenkin se, että lainsäädännön vaatimukset kiristyvät jatkuvas- ti ja tuovat mukanaan lisä- kustannuksia, joihin on mahdotonta viljelijän vai- kuttaa. Viimeisin esimerkki nähtiin sikatalouden inves- tointirahoituksen osalta. 7 On taas se aika keväästä, että jokavuotinen tuki- gandasta huolimatta luottavat suomalaisen vilje- hakemusrumba on kiivaimmillaan. Sähköinen lijän ammattitaitoon ja kykyyn hoitaa eläimiään tukihaku on onneksi keventämässä edes hieman hyvin. Tämä positiivinen viesti tuli selväksi viljelijöiden työtä ja suosittelenkin lämpimästi TV2:n kyselyssä, jossa vastaajista 86 % luottaa siihen tutustumista, ellette ole sitä vielä tehneet. siihen, että suomalaiset tuotantoeläimet voivat hyvin. Tällä luottamuksen osoituksella on suuri Lakimuutos maaseutuhallinnon järjestämisestä merkitys kotieläintalouden harjoittajille. kunnissa muuttuu. Viimeistään vuodesta 2013 siirrytään suurempiin, yli 800 maatilaa muodos- On selvää, että jokaisella toimialalla on kehittä- taviin ja kuntarajat ylittäviin yhteistoiminta- miskohteita, niin myös kotieläintuotannossa. alueisiin. Kuntien väliset neuvottelut ovat par- Asiat kehittyvät parhaiten, kun toimintaa kohtaan haillaan menossa useassa kunnassa. Paikallisilla on luottamus. Positiivinen esimerkki on MTK- tuottajayhdistyksillä on tärkeä rooli huolehtia Varsinais-Suomen ja MTK-Satakunnan yhteinen siitä, että kun hallintoa järjestellään uudelleen, hanke, jossa kehitetään ja toteutetaan käytännön turvataan lähipalvelut niin, että viljelijät saavat vesiensuojelutoimenpiteitä yhdessä viljelijöiden jatkossakin maaseutusihteerin palveluita koh- kanssa. Myös tuotantoeläinten hyvinvoinnin tuulliselta etäisyydeltä. edistämisessä MTK voisi olla aktiivinen ja lähteä viljelijävetoisesti esimerkiksi hankkeella edistä- Lupaus pellon luovutusvoiton verovapaudesta mään eläinten hyvinvointia. päätyi mahalaskuun, kun valtiovarainministeriö ilmoitti, että verohuojennuksesta luovutaan. Vaikeista ajoista huolimatta maaseutu tarjoaa Tällä ilmoituksella hävisi maataloudesta noin 10 kuitenkin lukemattomia mahdollisuuksia, ole- miljoonaa euroa, jotka oli jo toimialalle luvattu. massa olevia, ja uusia elinkeinoja. Maa- ja met- On pidettävä huoli siitä, että nämä luvatut varat sätalous on pitkällä tähtäimellä toimiala, josta saadaan maataloutta hyödyntämään esimerkiksi haetaan vastauksia niin ilmastomuutoksen maatalousrakennusten kiinteistöverohuojennuk- torjuntaan kuin kasvavaan ruoan- ja energiantar- sina. peeseen.” Puheenjohtaja toivotti kaikille jaksa- mista näiden kovien aikojen yli ja avasi kokouk- Eläinaktivismi on ollut aihe, joka on puhuttanut sen. viime aikoina. Tanhua esitti lämpimät kiitokset suomalaisille kuluttajille, jotka kaikesta propa-

8 Itsenäisyyspäivän kunniamerkkien saajat: Visa Merikoski esitteli v. 2009 toimintakerto- muksen, joka hyväksyttiin. Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luo- kan mitali kultaristein Vahvisteltiin tilinpäätös 2009 ja myönnettiin vastuuvapaus johtokunnan jäsenille, toiminnan- Emäntä Katariina Järvinen Pälkäne johtajalle ja muille tilivelvollisille. Maanviljelijä Lauri Saukko Hämeenkyrö Maatalouspolitiikan ajankohtaiskatsauksen piti Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luo- MTK:n 2. puheenjohtaja Mauno Ylinen: kan mitali (SVR M I kr) ”Kolme vuotta sitten tunnelmat ja odotukset Maanviljelijä Teuvo Mäntyniemi Ylöjärven olivat korkealla. Vihdoinkin oli saatu porvarihal- Viljakkala litus ja kirjaukset maatalouden toimeentulolle Merkinsaajien kiitokset esitti Lauri Saukko. olivat erinomaisia. Perustettiin kannattavuutta Salorinteen säätiön stipendit jakoi säätiön asia- pohtiva työryhmä. Suuret olivat odotukset, mutta mies, varatuomari Heikki Lehtinen. pettymys tuli nopeasti. Lama alkoi ja tuotteiden hinnat romahtivat. Kuitenkin osa kustannuksista Stipendin saivat: jäi korkealle tasolle. Työryhmän paineet kasvoi- Jaakko Ahola Pälkäne vat. Keinoja on esitetty yksi toisensa jälkeen, ja Juho Eskola Juupajoki ne kaikki ovat hautautuneet työryhmiin. Koko Eriika Jokinen Nokia kannattavuustyöryhmän saavutus on ollut alatyö- Lauri Kahilaniemi Orivesi ryhmien perustaminen. Tuomas Kahilaniemi Orivesi Vuonna 2007 maailman talous kuumeni ja se Eero Laitila Hämeenkyrö vaikutti myös maatalouteen. Varsinkin viljan Tapani Viita Virrat hinta nousi kovasti. 2009 tuli romahdus viljan Tuomas Välikoski Mänttä-Vilppula hinnassa, mutta myös muilla tuotannonaloilla. Varastot ovat nyt täynnä, ensi syksynä ei kaikkea viljaa edes pystytä ottamaan vastaan, jos sato on normaali. Lannoitteiden hinnat saattavat jopa nousta tänä vuonna. Maataloustulokehitys on varsin surullista nähtävää. Kannattavuuskerroin on nyt parhaimmallakin tuotantosuunnalla 0,6. Viljanviljelyllä kerroin lähestyy nollaa. Ylinen kertasi myös elintarvikeketjun hinnan- muodostusta: Suomi pärjää eurooppalaisessa sarjassa varsin hyvin. Huolestuttavaa on, että yleinen ansiotaso on kehittynyt palkansaajilla selkeästi enemmän viljelijäväestöön verrattuna. Hinnanmuodostus on kananmunilla sellainen, että parhaimmillaankin vain 30 % saa tuottaja. Maatalouden osuus elintarvikkeiden kulutusme- noista on 14-12%. Teollisuudenkin osuus on laskussa. Ei tarvitse ihmetellä, mihin ketjussa rahat menevät. Kaupan osuus vuonna 2000 oli Stipendinsaajien kiitokset esitti Tapani Viita. 41% ja vuonna 2008 jo 53%. Ylinen ei käsitä, Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kai Tanila miksi maataloutta pitää ajaa näin ahtaalle. Koti- Eräjärveltä ja sihteeriksi kutsuttiin järjestöagro- talouksien ravintomenot ovat nyt historiallisen logi Päivi Fallström. Esittelijänä toimi toimin- alhaalla. nanjohtaja Visa Merikoski. Hyviä esimerkkejä tuottajien ahdingosta ovat Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Tiina Jokela mm: Briteissä on jouduttu käyttämään arvelutta- Hämeenkyröstä ja Tuomo Ojanen Ruovedeltä. via keinoja selviytymiseen: esim. lihaluujauhoa Pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa myös ja jopa jätevesilietteestä erotettua proteiinia ääntenlaskijoina. kotieläinten ruokintaan. Ei ole ihme, että on 9 salmonellaongelmaa. Hullun lehmän tauti lähti esitys.. Määräytymisperusteena uudessa esityk- aikanaan sekin Iso-Britanniasta. Elintarviketur- sessä on tilan liikevaihdon ja velan suhde. Esim. vallisuus on vaakalaudalla myös Suomessa, jollei pohjaosan peruste 4 % veloista tarkoittaa, että jos saada tuottajahintoihin korotusta. on 1000 000 velkaa tukea, voi saada 4000 euroa. Lisäosa 2,5 % nettoinvestoinneista, tukimaksimi Lisäksi Ylinen kertasi tukipolitiikan uusimpia 15 000 euroa. päätöksiä. C-alueelle on tehty tukirajoituksia, ettei tuotanto siirtyisi pohjoiseen tukien takia ja Meneillään oleva maitosota on taistelua markki- koko kansallinen tuotanto tukien takia romuttui- naosuudesta, sama juttu kuin 10 vuotta sitten, nyt si. vain mittakaava on paljon suurempi. Maatalous- tuotemarkkinoissa tulee olemaan voimakasta 141 aiheuttaa ongelmia AB-alueen kotieläintuo- positiivista kehitystä. Meillä on todella pieni tannolle. Kaikki mahdolliset tuet on maksettu varmuusvarasto mm. viljalla noin kuusi viikkoa. täysimääräisinä. Artikla 68 kohdennetaan enem- Parempia aikoja maataloudelle on näkyvissä, män AB alueelle. Näin art. 68 turvin kompensoi- ruuankulutus ei missään nimessä vähene. daan 141-ongelmaa. Ratkaisu kavensi eroja noin 40 %. Väliaikainen kansallinen tuki, eli maidon Toimitusjohtaja Ensio Hytönen, Hankkija- kriisiraha 4,7 me = 0,2 snt/l. Maatalous Oy:stä kertoi Hankkija-Maatalous Oy:n näkymistä ja markkinaosuudesta. Hytönen Väliaikainen kansallinen lisätuki on seurausta ei ole tyytyväinen mm. siihen, miten S-ryhmässä toimitaan. S-ryhmän sisällä on intressiristiriita ketjun alku- ja loppupään välillä. Hankkijan ja S- ryhmän arvopohja on erilainen ja se aiheuttaa ristiriitaa yrityksen sisällä. Hytönen kommentoi niin ikään Anttilan yhteistyöryhmän saavutuksia ja totesi, ettei ruuan arvoketjun keskenään kilpai- levia toimijoita saada ikinä saman pöydän ääreen sopimaan tasavertaisesta rahanjaosta. Jokainen kun pyrkii saamaan arvoketjussa merkittävim- män osan. Arvoketju alkaa maailmalta ja siellä on isoja toimijoita neuvottelemassa. Raaka- ainetuotantopanosmarkkinat ovat harvinaisen keskittyneet. Valitettavasti täällä ei yrityksillä ole tarpeeksi neuvotteluvoimaa. Vähittäiskauppa hallinnoi elintarvikekauppaa. Kaupan myyntikate 11 vuotta sitten oli 10 %, kun se nyt on 29 %!. Kaupan neuvotteluvoima on kasvanut ja niissä neuvotteluissa ei olla isän- maallisia, rahaa otetaan kun sitä jaossa on. Lähitulevaisuudessa kaikki osa-alueet keskittyvät entisestään, koska sitä kautta pyritään samaan lisää neuvotteluvoimaa. Tanskalaisten johtama ArlaIngman ottaa Suomen markkinoista sen 30 %, mitä ovat luvanneet. Tärkeää on, että teollisuus ja kauppa säilyisivät nyt suomalaisten käsissä. myös maitokriisistä. Mutta sitä ei kohdenneta Kokouskeskustelussa tuotiin esille mm. vain maidolle. Komissiosta tuli lupa maksaa 40 Oli hyvä kuulla MTK:n johdon näkemys halli- milj. euroa, tukea jaetaan noin 20 milj. euroa. tuksen toiminnasta. Pettymys on ollut suuri. Määräytymisperusteet ovat varsin monimutkai- Nettotulos -14 000 keskiarvotiloilla. Kaikessa on set. Suomen ensimmäinen esitys ei mennyt ko- epäonnistuttu 2000-luvulla. Mahdollisuuksia missiossa läpi ennen joulua. Nyt on tehty uusi olisi ollut, mutta on jääty kuitenkin sellaiseksi 10 vähemmistöksi, joista kukaan ei tunnu välittä- olisi kuulunut maidolle mitään, kun on EU- vän. Mitkä on MTK:n välineet hoitaa viljelijöi- rahaa. Haluttiin korjata AB/C alue-eroa ja siksi den ahdinko? maitokin sai edes jotain. Jos arvopohja on niin erilainen, niin miksi Hank- Naudalle suunnattiin tukea siksi, että haluttiin kija-Maatalous Oy on edelleen S-ryhmän jäsen? turvata lihantuotanto koko maassa. Tärkkelyspe- runa sai miljoonan vähemmän kuin ennen. Art. 68 tuen jakaminen: Miksi maidolle ohjattiin vain 8,6 milj. euroa? Kaupassa puhutaan tarjoomasta. Kilpaillaan vain siitä, kuka osaa tehdä parhaimman ja tuottavim- C-alueella katon ylittävä tuotanto ei ole kielletty, man tarjooman. Onneksi kansa ei tiedä kuinka siitä vain ei saa tukea. Johtaako pohjoisen tuki pienellä älyllä meitä johdetaan. Mm. Pirkanmaan siihen, että tuotanto kumminkin siirtyy C- Osuuskauppaa myi maataloustoimintansa alueelle? SOK:lle kalliilla ja siitä Prismojen pääoma sai Miksi suomalaisista on tullut niin itseään aliar- alkunsa. vioiva kansa? Kuluttajaohjautuva arvoketju Pitäisi olla ostaja, että Hankkija voisi lähteä S- johtaa siihen, että ruuan tuottamisen kulut on ryhmästä. Mahdollinen ostaja olisi Tanskassa. Ei enemmän kuin tuotteen hinta. Sen tietää mihin se Suomessa ole ostajaa pitää yritykset suomalais- johtaa. Meillä on hyvä kontrolli ja sen pitää ten käsissä. Pitäisi tehdä vahva hankintayhtiö, säilyä. joka pystyisi kilpailemaan ruotsalaisten ja tans- Pellon myyntitulon verottomuus ei auta maatalo- kalaisten kanssa. utta. Pellon myyntitulot menevät pellon myyjälle Kuntien ruuanhankintakoriin toimittaa mm. ja siitä täytyy tietenkin maksaa ”vero”. Saarioinen jauhelihaa, joka on tehty brasilialai- Tukipolitiikka ja koko Euroopan maatalouspoli- sesta lihasta. Hankintalaki ei kyllä kiellä muuta tiikka menee 2013 uusiksi. Myös CAP menee ajattelemista. Kuntienkin pitäisi miettiä ruuan uusiksi: vaaroja on, mm. Itä-Eurooppa ajaa CAP- vastuullisuutta, eikä vain piiloutua hankintalain tukien tasapäistämistä. Mitä tehdään LFA:lle? taakse. Tällä hetkellä meillä on LFA, mutta ei varmuutta Eläinten hyvinvointiasiaan halutaan kiinnittää sen tulevaisuudesta. On paljon perään katsomista huomiota. Kaikki ovat sitä mieltä, että eläimiä on tukiasioiden kanssa. Tukipuolelta ei ole voittoja kohdeltava hyvin. Eläinlääkintälaki ei vastaa saatavissa. Lähinnä neuvottelut ovat olemassa nautojen hoitoa lainkaan. Ensin tuottaja ottaa olevan puolustamista. Euroopassa on kovat näytteen ja kun saa tuloksen kutsuu lääkärin. paineet alentaa maatalousosien pienentämistä Kun voisi itsekin lääkitä. Lääkäreistä on tullut EU:n budjetissa. Jos se saadaan pysymään nykyi- pelkkiä penisilliinin taksikuskeja. Lääkäreitä sellään, on jo saavutettu aika hyvä tulos! tarvitaan oikeisiin toimiin. Sikapuolella on ollut Ostovoima ja ostamisen osaaminen on huonolla itselääkintä jo kauan olemassa ja MTK ajoi asiaa tolalla. MTK:ssa puhutaan markkinaedunval- napakasti. Myös nautatiloille on luotava sama vonnasta. Meillä ei ole asiaa LSO:n tai Valion järjestelmä. MTK:n on ruvettava töihin. Jos laki hintaneuvottelupöytään. Tuotantopanosmarkki- estää itselääkinnän, niin sitten lakia pitää muut- nat vuotavat. Pahin tilanne on maan hinnassa. Se taa. Eläinlääkärit pitää vapauttaa tekemään oikei- on aivan käsittämätöntä. Joka vuosi tehdään ta töitä. kauppaa noin 100 000 hehtaarista. Ylihintaa on LSO:n eläinlääkärin tulkinta on, että jos lääkäri vähintään 1000 euroa. Jos vuokraa maksetaan käy 4 krt/vuosi tilalla, karjankasvattaja voi itse 700 €/ha, sellaiselta viljelijältä pitäisi ottaa vilje- lääkitä antibiooteilla. Olisiko niin, että jotkut lyoikeudet pois. Ja me väännetään muutamasta eläinlääkärit osaavat käyttää tervettä järkeä. miljoonasta EU:n kanssa. Laskutaidottomuutta on olemassa. Ei pidä kuitenkaan yleistää. Tätä Uuden viljelijän olisi saatava selviytymispaketti, eivät harrasta kaikki viljelijät. josta selviää kaikki byrokratia, mihin pitää liittyä ja mihin pitää vastata. Pellon myyntivoiton verottomuudella oli tarkoi- tus saada pelto liikkeelle. Uutta rahaa tukiin ei tullut. Saatiin lupa 10 % artikla 68 potista suunnata maidolle. Muuten ei 11 SYYSKOKOUS pidettiin Tampereella UKK- kuukausina on nähty käsittämättömiä harjoituk- instituutissa 11.12. sia siitä, kuinka tarjouskilpailuissa ainoastaan hintaan vedoten voidaan syrjäyttää laadukkaat, Liiton puheenjohtaja Heidi Tanhua avasi koko- lähellä tuotetut elintarvikkeet. Näillä hankinnoil- uksen: la on suuri merkitys koko kotimaisen elintarvi- ”Kuluneen vuoden aikana suomalainen maatalo- keketjun kannattavuuteen ja aluetalouteen. MTT us, maaseutu ja elintarviketuotanto ovat nousseet on julkaissut tutkimuksen julkisista ruokapalve- keskeisiksi aiheiksi yhteiskunnallisessa keskuste- luista ja ruokakasvatuksesta, ja sen mukaan lussa. kotimaista ja lähellä tuotettua ruokaa arvostetaan Toisaalta keskustelua leimaavat uhat maatalou- ja sen toivotaan lisääntyvän, etenkin lähellä den heikosta kannattavuudesta, toisaalta keskus- tuotettuja sesonkituotteita pyritään suosimaan. teluissa vilahtelevat mahdollisuudet, jotka liitty- Tämä hyvä tahto ja pyrkimys eivät vain tahdo vät lähiruokaan ja gourmet-elintarvikkeisiin sekä konkretisoitua riittävällä tavalla, sillä jo samassa maailman kasvavaan ruoan tarpeeseen. Tilanne lauseessa MTT:n tutkimuksessa todetaan, että on erikoinen, sillä kuluttajat vaativat entistä hankintojen keskittäminen ja kilpailuttaminen enemmän lähi- ja luomuruokaa, mutta samaan hankaloittaa sesonkituotteiden käyttöä. aikaan viljelijät sinnittelevät kannattavan tuotan- Tuottajaliitot ja -yhdistykset ovat paljon vartijoi- non rajoilla ja heidän asemansa elintarvikeket- na, jotta saamme viestimme perille siitä, että jussa on heikko. kaikissa julkisissa hankinnoissa kiinnitetään On hyvä, että tuottajan heikkoon asemaan ollaan enemmän huomioida hankintojen vaikutuksista heräämässä Suomessakin. Maa- ja metsätalous- aluetalouteen ja paikalliseen yrittäjyyteen. ministeriö on valmistellut lakiesityksen tuottaja- Nykyisellä hallituksella on vielä paljon töitä ja toimialaorganisaatioista. Lakiehdotuksessa tehtävänä, jotta sen hallitusohjelmassa lupaamis- mahdollistettaisiin tuottaja- ja toimialaorganisaa- ta maatalouden ja maaseudun kannalta myöntei- tioiden toiminta nykyistä laajempana. Lakia on sistä ja tärkeistä asioista edes osa saataisiin toteutettua ennen vaaleja. MTK on laatinut Vihreä kasvu- maalta ohjelman ja tämän asian merkeissä MTK järjesti joukko- kokoontumisen 25.10. Helsingissä. Tapahtumaan osallistui 1000 viljelijää ympäri Suomen sekä eri puolueiden puheenjohtajat tai heidän edustajan- sa. Vihreä kasvu on Suomelle todellinen mahdollisuus, sillä olemmehan luonnonvarojen kestä- vässä käytössä, ympäristönsuojelussa ja tuotan- tomme vastuullisuudessa ja laadussa maailman kärkimaa. Jos haluamme, että nämä Suomen vahvuudet hyödynnetään, se edellyttää sitä, että suomalaisen alkutuottajan asemaa parannetaan ja maaseudun roolia vahvistetaan. Ensi keväänä ovat uudet eduskuntavaalit, eikä ole lainkaan yhdentekevää, ketä vaalien jälkeen valmisteltu täysin EU-säännösten mukaisesti, ja eduskunnassa istuu. Olemme kaikki keskeisessä sen vuoksi on hämmentävää, kuinka kovaa vas- roolissa, jotta viestimme vihreän kasvun mahdol- tustusta valmisteilla oleva laki on saanut nimen- lisuuksista saadaan vietyä eteenpäin. Meidän omaan suomalaisilta tahoilta mm. kilpailuviras- tulee olla aktiivisia ja huolehtia siitä, että saam- tolta. Voidaan vain kysyä; olemmeko itse sahaa- me edustajiamme myös tulevaan eduskuntaan. massa omaa oksaamme alkutuottajan aseman parantamiselta ja koko elintarvikeketjun kannat- EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa ollaan uudis- tavalta toiminnalta. tamassa vuoden 2013 jälkeen. Komissio julkaisi ensimmäisen esityksensä 18. marraskuuta, ja Keskustelu julkisista hankinnoista, etenkin elin- tässä vaiheessa voidaan todeta, että esitys oli tarvikkeiden osalta on myös vilkasta. Viime monelta osin pelättyä parempi. Näyttäisi siltä, 12 että nykyinen maatalouskomissaari Ciolos ym- märtää Suomen erityisolosuhteita edeltäjäänsä paremmin. Vaikutusta asiaan saattaa olla myös sillä, että maailman ruoantuotannon tarve kasvaa vuosi vuodelta ja tuntuu, että ymmärtämystä huoltovarmuudelle ja elintarviketuotannon tur- vaamiselle koko EU:n alueelle löytyy myös tämän vuoksi aiempaa enemmän. Toki maatalouspolitiikan uudistustyö on vasta alussa, joten vielä on liian varhaista sanoa, mil- laiseksi se lopullisesti muodostuu, ja tämänkin vuoksi ensi kevään eduskuntavaalit ja uuden hallituksen muodostaminen ovat tärkeitä, jotta saamme parhaat mahdolliset edustajat huolehti- maan myös tässä asiassa Suomen ja sen maatalouden ja maaseudun intresseistä. MTK-Pirkanmaan toiminnassa keskeinen teema on tänä vuonna ollut viestintä. Olemme julkais- seet sähköpostitse noin kerran kuukaudessa jäsenkirjettä, jossa kerromme ajankohtaisista asioista. Johtokunnan kokouksissa olemme olleet mm. Hämeenlinnan Osuusmeijerin, Pirkanmaan Aluepelastuslaitoksen ja Pirkanmaan Osuuskau- pan vieraina. Tällä avoimella vuorovaikutuksella ja tiedotusta lisäämällä olemme toivottavasti onnistuneet tuomaan viestiämme maatalouden, maaseudun elinkeinojen sekä viljelijöiden asiaa niin yhteistyökumppaneille kuin muillekin sidos- ryhmille. Pystymme myös varautumaan entistä paremmin Kannattavuus ja tuotantokustannusten nousu on uuteen ohjelmakauteen ja tiedottamaan sen ollut myös vuoden varrella keskeisiä huolia. muutoksista viljelijöille. Hankkeen puitteissa Erityisesti lannoitteiden osalta YARAN toimet järjestämme myös maakunnassa ensi kevään ovat aiheuttaneet ihmetystä viljelijöiden keskuu- tukikoulutuskierroksen yhteistyössä ELY- dessa. Niinpä MTK-Pirkanmaa toteutti syksyllä keskuksen kanssa.” yhdessä MTK-Etelä-Pohjanmaan, MTK- Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tiina Satakunnan ja MTK-Varsinais-Suomen kanssa Jokela Hämeenkyröstä ja sihteeriksi kutsuttiin kyselyn, jossa tiedusteltiin viljelijöiden mielipi- järjestöagrologi Päivi Fallström. Esittelijänä dettä mm. markkinoiden toimivuudesta. Kysely toimi toiminnanjohtaja Visa Merikoski. Pöytä- sai suuren suosion, vastauksia saatiin yli tuhat ja kirjantarkastajiksi valittiin Mikko Kärki ja Heik- erityisesti vapaista vastauksista oli selvästi ha- ki Pietilä Lempäälästä ja ääntenlaskijoiksi Hannu vaittavissa tyytymättömyys nykytilanteeseen. Koivunen ja Antti Pöntys Ruovedeltä. Lopuksi minulla on ilo kertoa, että MTK- Toiminnanjohtaja esitteli toimintasuunnitelman Pirkanmaa on käynnistämässä merkittävää kol- sekä 1.1.2011 alkavan Kasvukausihankkeen. men ja puolen vuoden mittaista Kasvukausi- Tukihenkilöverkkoon kaivataan profiilin nostoa. kehittämishanketta. Hankkeen avulla saamme Päätettiin lisätä toimintasuunnitelmaan lause merkittävästi uutta resurssia liittomme, sekä maakuntakaavaan vaikuttamisesta. Toiminta- myös yhdistysten toimintaan. Pystymme aiempaa suunnitelma hyväksyttiin. paremmin toimimaan yhdistysten tukena esimer- Vahvistettiin talousarvio, jäsenmaksut sekä kiksi järjestämällä alueellisia tilaisuuksia ja luottamushenkilöiden palkkiot vuodelle 2011. tapahtumia, joiden tavoitteena on viljelijöiden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen. 13 Liiton johtokunnan puheenjohtajaksi ja varapu- Syitä voi olla monia, raskas byrokratia voi olla heenjohtajaksi valittiin edelleen nykyiset: pu- yksi syy. Kaikki halukkaat ovat rahaa saaneet. heenjohtaja Heidi Tanhua Virroilta ja varapu- ”paremmuusjärjestystä” ei ole tarvinnut käyttää. heenjohtaja Mika Nieminen Ylöjärveltä. Komission esityksen sisältö on konkreettisella Valittiin jäsenet johtokuntaan erovuoroisten tasolla vasta kun budjetti on hyväksytty. Vielä ei tilalle vuosiksi 2011 – 2013. Erovuorossa olleet ole euromääriä tiedossa. Tiedonanto on vielä Mikko Kärki Lempäälästä ja Antti Rahkonen poliittinen paperi. Juupajoelta valittiin yksimielisesti uudelleen. Ympäristösitoumuksiin tullee kahden vuoden Vaalin perusteella tulivat valituiksi Mika Hirvi- jatko ja uusi 5-vuotiskausi alkaa 2014. joki Ikaalisista ja Jukka Kittilä Pälkäneeltä. Maataloustulon kehitys on surullista katsottavaa. Tilintarkastajiksi valittiin edelleen nykyiset Markkinat on kaupan hallussa ja osuudet on varsinaiset: saatava käännettyä. Markkinoihin vaikuttamis- Kari Repo (HTM) Tilintarkastustoimisto Tam- mahdollisuuksia: kotimaisen tuotannon imago, pereen Yhteisörevisio Ky:stä kuluttajatyö ym. Eläinsuojeluliitto Animalian propaganda on aikamoista ja siihen pitäisi pystyä sekä Sauli Brander Kangasalta ja Kirsti Kylän- vastaamaan kuluttajatyöllä. Animalia on saanut lahti Kuhmalahdelta, aineistonsa tekemiseen varoja maa- ja metsätalo- varalle usministeriön kautta. Timo Hanhilahti Tampereen Teiskosta ja Kankaanpää kertoi myös toimialaorganisaatio- Risto Sahlstedt (HTM) Tampereelta lakiesityksen olevan näinä päivinä hallituksen käsitellyssä. Toivottavasti laki saadaan aikaan. Jukka Heinäsuo esitteli Tähkä-Akatemiaa. Vähittäiskaupalle on saatu valvoja Britanniassa, Maatalouspoliittinen katsauksen piti MTK:n se olisi tervetullutta myös meillä Suomessa” johtokunnan jäsen Timo Kankaanpää. Kokouskeskustelussa käsiteltiin seuraavia asioi- Kankaanpää esitteli EU-komission esitystä 2014 ta: alkavalla ohjelmakaudella sekä maatalousmark- kinoita. EU-politiikan jälkeen käsittelyyn tulivat Mikäli Eduskunta ei hyväksy tuottajatoimialaor- 142-141 –ratkaisut. ganisaatiolakia niin tuleeko se joka tapauksessa kun se komissiossa on jo myötätuulessa? ”Maatalouden tulevaisuuskuva on valoisa, ruokaa tarvitaan. Ilmastonmuutokseen ja luonnon Kyllä se näin menee. EU:n kilpailulainsäädän- ääri-ilmiöihin on varauduttava, maailma tarvitsee töön on tulossa huojennuksia ja samalla niitä on uusiutuvaa energiaa. Komission esityksen jäl- tultava myös Suomeen. keen valmistelu on käynnissä ja se kestää ainakin Mikä tulee olemaan MTK:n strategia 141:n vuoden. Haastetta voi aiheuttaa tulevat vaalit ja kohtalosta, miten tukiero-ongelma korjataan? Se hallituksen vaihtuminen. Eduskuntaan ja mie- alkaa olla kestämätön. Lisäksi pohjoisessa tuote- luusti hallitukseen saakka on saatava maatalous- taan jo yli kiintiön. osaamista ja että yhteistyö Brysselin kanssa CAP-tuen selostuksessa on kaksi mielenkiintois- toimii. Jos väki vaihtuu, niin vaikeuksia voi ta kohtaa. Tukikatto ja pienten tilojen lisätuki. tulla. Toivottavasti MTK:ssakaan väki ei vaihdu. Pienten tilojen lisätuki on hyvä uutinen. Maatalousmarkkinoiden heilahteluihin ja mark- Onko MTK:ssa luettu Suomi-brändi työryhmän kinariskeihin on pystyttävä sopeutumaan. lausumaa, jossa ehdotettiin Suomelle 50 % pel- Kuluttajien luottamuksen vahvistamiseen (on losta luomulle. Aiotaanko MTK:ssa panostaa myös komission esityksessä) suomalaisiin elin- luomuviljelyn kannustamiseen? Jos, niin pitäisi tarvikkeisiin ja niiden kestävään tuotantotapaan olla jo valmistelut täydessä käynnissä. on voimakkaasti panostettava. Viljelijöiden ei pidä mieltää EU-tukia sosiaali- Maatalouden rahoituksen turvaaminen on erittäin tuiksi. Tarvitaan senttejä eikä prosentteja, tarvi- tärkeää. Makeraan on siirretty eniten rahaa tänä taan euroja eikä keksimääräisiä lukuja tilojen vuonna. Hakemuksia on kuitenkin tehty vähän. tukitasoista. 14 Kuluttaja tietää missä maidon hinta menee, MTK:n ansiomerkki mutta he eivät tiedä mitä tuottaja siitä saa. Enem- Maatalouslomittaja Anne Ahola Eräjärvi män pitää tuoda julki mitä maidontuottaja itse Maanviljelijä Jarkko Heikkilä Kuhmalahti saa. Ei Helsingissä lueta Maaseudun Tulevai- Maanviljelijä Jukka Hirtolahti Eräjärvi suutta. Maanviljelijä Mikko Kivilahti Vilppula Kokouksen alussa jaettiin MTK:n ansiomerkit Emäntä Leena Kortesuo Juupajoki seuraaville: Emäntä Leena Laurila Kangasala Maanviljelijä Jukka Makkonen Pohjaslahti MTK:n kultainen ansiomerkki Maanviljelijä Antti Mattila Orivesi Maanviljelijä Markku Anttila Viiala Maakuntakorkeakoulupäällikkö Maanviljelijä Eero Norokorpi Hämeenkyrö Markku Mattila Tampere Maanviljelijä Arto Ojakoski Ikaalinen Maaseutuyrittäjä Jukka Niittyoja Viljakkala Maanviljelijä Esko Pohjala Orivesi Maanviljelijä Heikki Pietilä Lempäälä Maanviljelijä Pertti Pirilä Pirkkala Kasvinviljelyagronomi Ritva Tolppa Tottijärvi Emäntä Irma Tuohitaival Ikaalinen

MTK:n ansiomerkki oli myönnetty myös lomi- tuspalvelupäällikkö Raili Purolle ja maanviljelijä Juha Rauvalle Sastamalasta, jotka jaettiin Mou- hijärvi-Suodenniemen 90-vuotisjuhlassa.

15 Johtokunnan kokoukset Johtokunta kokoontui kertomusvuoden aikana MTK:n ja aluevaliokunnissa esillä olleita asioita. kuusi (6) kertaa. Kokouksista kertyi 80 pöytäkir- Keskusteltiin etäkokouskäytännöstä. Käsiteltiin jan pykälää. yhdistysten taloudellista tilannetta. Keskusteltiin mahdollisen hankkeen hakemisesta Päätettiin 1.2 . Valittiin johtokunnan työvaliokunta, maa- siirtää sen sisältö ja hakeminen työvaliokunnan seutunuorten valiokunta ja yhteisvaliokuntien tehtäväksi. Kokouksen jälkeen keskusteltiin jäsenet. Nimettiin tilien tarkkailijat ja valittiin aluepelastuslaitoksen edustajien kanssa poltto- edustajat eri yhteisöihin. Keskusteltiin seikkape- nesteiden ja kemikaalien säilyttämisestä maati- räisesti ajankohtaisista maatalouspoliittisinta loilla. asioista. Tiedotettiin Raisio-tapaamisesta ja HK- Scan Oyj:n johdon tapaamisesta. Päätettiin 17.9. Selostettiin ja käsiteltiin eri valiokunniassa johtokunnan matkasta Tarton maamessuille. esillä olleita asioita. Keskusteltiin lannoite- kyselystä viljelijöille. Päätettiin ryhtyä hanke- 11.3 . Käsiteltiin tilinpäätös ja hyväksyttiin se toimijaksi ja hakea rahoitusta Kasvukausi- yleiselle kokoukselle esitettäväksi. Keskusteltiin hankkeeseen Pirkanmaan ELY-keskukselta, kun vuosikertomuksesta. Päätettiin merkitä Metsälii- hankesuunnitelmaa on käydyn keskustelun poh- ton C-lisäosuuksia. Keskusteltiin MTK:n järjes- jalta täsmennetty. Keskusteltiin toimista Vihreän töorganisaatiota koskevasta kyselystä, johon Kasvun Päivän viljelijäkokouksen onnistumisek- vastaaminen siirrettiin myöhemmäksi. Käsitel- si. Kokous pidetään Töölön Kisahallissa 25.10. tiin seikkaperäisesti maatalouspoliittista tilannet- Keskusteltiin MTK:n valiokuntavalinnoista. ta, järjestöasioita ja MTK.n valiokunnissa esillä Vuoden 2011 toimintasuunnitelmasta käytiin olleita asioita. lähetekeskustelu. 16.6. Johtokunta oli Pirkanmaan Aluepelastus- laitoksen vieraana. Käsiteltiin ensimmäisen vuosikolmanneksen toimintaseloste. Käsiteltiin

16 12.10. Hyväksyttiin talousarvioesitys, jäsenmak- Jukka Niittyoja 6x sut, palkkiot ja kulukorvaukset yleiselle kokouk- Heikki Nätkin 6x selle esitettäviksi. Samoin toimintasuunnitelma- Arto Ojakoski 6x luonnos 2011. Tehtiin esitykset MTK:n valio- Antti Rahkonen 5x kuntiin. Hyväksyttiin raportti yhden kokouksen Heidi Tanhua 6x mallista. Käsiteltiin eri valiokunnissa esillä Mikko Tervaniemi 6x olleita asioita MTK:n Brysselin toimiston johtaja Tapio Kytölä piti etäesitelmän komission suunni- Johtokunnan kokouksiin on osallistunut myös telmista maatalouspolitiikan uudistamiseksi. MTK:n valtuuskunnan 1. varapuheenjohtaja 8.12. Valittiin kasvukausihankkeen projekti- Tiina Linnainmaa. päällikkö ja projektikoordinaattori sekä liiton työvaliokunta vuodeksi 2011. Päätettiin johto- kuntaseminaarin pitämisestä. Osallistuminen johtokunnan kokouksiin: Jukka Heinäsuo 5x Hannu Karppila 5x Jukka Kittilä 4x Mikko Kärki 5x Sirkku Mäkelä 4x Mika Nieminen 5x 17 Valiokuntien ja työryhmien kokoukset Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen heenjohtajaksi Mikko Uusitalo Satakunnasta. tuottajaliittojen puheenjohtajat ja toiminnan- Ostojohtaja Harri Turunen Ruokakesko Oy:stä johtajat kokoontuivat kolmesti (3) toimintavuo- kertoi Ruokakeskon toiminnasta ja maitomarkki- den aikana. Muita vastaavia yhteispalavereja oli noiden näkymistä kaupan ja kuluttajan näkökul- runsaasti valtuuskunnan ja muiden järjestötapah- masta sekä kaupan ruokatoimialan erityispiirteis- tumien yhteydessä. Tapaamisissa käsiteltiin mm. tä ja toimintamallista. Valiokunta keskusteli seuraavia asioita: vilkkaasti maidosta ruokaketjussa, maitoraaka- aineen tuonnista Ruotsista ja erilaisten maito- Tukiratkaisu 2010, MTK:n strategia, liittojen juomien kulutuksesta ja kaupan hinnoittelusta yhteisten valiokuntien sihteeriyksien määräämi- kuluttajalle. Ajankohtaisesta maito- ja maatalo- nen, viljelijäomisteisten yhtiöiden toiminta, uspolitiikasta alusti MTK:n maitoasiamies Sami liittojen yhteiset tapahtumat. Kilpeläinen. Katsauksessaan hän käsitteli mai- Liiton työvaliokunta kokoontui toimintavuoden don markkinatilannetta Suomessa, keskihintaa aikana kolme (3) kertaa. 17.8., 10.9. ja 6.10 . EU:ssa ja maailmanmarkkinahintaa sekä hinta- Kaksi ensin mainittua kokouksista järjestettiin vaihteluja eri vuosien välillä. Käsiteltiin myös etäkokouksena kunkin omaa tietokonetta ja lypsykarjatiloille myönnettyjä investointitukia ja tietoliikenneyhteyksiä hyödyntämällä. Kokouk- maitomarkkinatilannetta kiintiöiden poistuessa. sissa käsiteltiin Tieto-Massi -hankkeen tilannetta 2.12. pidetyssä kokouksessa MTK:n maito- ja taloutta, Kasvukausi-hankkeen perusideaa, asiamies Sami Kipeläinen piti ajankohtaiskatsa- tavoitteita ja toimenpiteitä sekä liiton talouteen ja uksen selvittäen EU:n maatalouspolitiikan uudis- toimintaan liittyviä käytännön kysymyksiä. tuksen etenemistä, eläinten hyvinvointisäännök- 17.8. kokoukseen saatiin MTK:n puheenjohtaja siä ja maitokiintiöiden sekä lisähinnan maksa- Juha Marttilan etätervehdys. tuksen kytkentää. Keskusteltiin EU:n ja Suomen maidontuotannon hinta- ja tuotantonäkymistä Eteläisten liittojen lihavaliokunta kokoontui sekä lypsylehmäpalkkion maksatusaikataulusta. 26.3. ja 6.10. Hämeenlinnassa Vanajan parvella. Valiokunnan sihteerinä on toiminut järjestöagro- 26.3. kotieläinasiamies Jukka Rantala MTK:sta logi Pertti Ramula MTK-Etelä-Karjalasta. piti lihamarkkina- ja maatalouspoliittisen katsauksen käsitellen naudan, sian ja broilerinlihan tuotantotilannetta, menekkiä ja markkinoita, Maaseutunuorten valiokunta kokoontui vuo- tuetun rakentamisen ehtoja sekä naudan ja sian den aikana 3 kertaa . 9.2 . Elovainion Nesteellä hyvinvointitukea. Pia Parikka ProAgriasta kertoi Ylöjärvellä ja 14.4 . Ruovedellä Ravintola Lieras- lammastalouden kannattavuudesta AB-alueella. sa ja 16.12 . Oriveden kaupungintalolla. Nuorten Keskusteltiin 2013 tulevasta EU:n maataloustu- valiokunnan jäsenet vuonna 2010 olivat Sakari kiuudistuksesta ja sen mahdollisesta vaikutukses- Eerola, pj., Sirkku Mäkelä johtokunnan edustaja ta elinkeinoon. 6.10. kokouksessa puhuttiin ja vpj., Mika Hirvijoki, Juho Laaksonen, Mari- elinkeinon ajankohtaiskatsauksen jälkeen rypsi- anne Morri, Tiina Nieminen ja Manu Salomaa. porsaanlihasta ja laadittiin lehdistötiedote. Tilai- MTK:n nuorten valiokuntaan kuuluva Turo suudessa alusti Jukka Rantalan lisäksi ohjaus- Antila osallistuu myös MTK-Pirkanmaan nuor- päällikkö Sami-Jussi Talpila LSO FOODS ten valiokunnan kokouksiin. 9.2. maaseutunuoret Oy:stä. Valiokunnan puheenjohtajana on toimi- veivät MTK:n ”Kotimainen ruoka tuo leivän nut Antero Kaappa Satakunnasta ja sihteerinä moneen pöytään” -kampanjalakanan Elovainion aluepäällikkö Ville Kalluinen MTK-Varsinais- Citymarkettiin. Suomesta. Yhteistoiminta-alueen sosiaalivaliokunta ko-

koontui Huittisten Seurahuoneella 24.3. käsitte- Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen maitovalio- lemään maatalousyrittäjän sosiaaliturvaan liitty- kunnat kokoontuivat 20.4. ja 2.12. MTK:n viä ajankohtaisia asioita. Valiokunnan puheen- kokoustiloissa Helsingissä . 20.2 . kokouksessa johtajaksi valittiin Henna-Maija Vesola Varsi- valittiin Var-Sat-Pir – alueen puheenjohtajaksi nais-Suomesta. Sihteerinä toimii järjestöagrologi Jaakko Suominen Varsinais-Suomesta ja varapu- Maarit Hollmén MTK-Satkunnasta. 18 Yhteistoiminta-alueen viljavaliokunta on kokous oli valiokunnan järjestäytymiskokous. koontunut kaksi kertaa 22.4. Huittisten Seura- Jorma Laurilan jättäydyttyä pois hänen tilalleen huoneella pidetyssä kokouksessa käsiteltiin valittiin puheenjohtajaksi Heikki Pohjala Sata- laajasti ja seikkaperäisesti viljamarkkinatilannet- kunnasta. Valiokunnan varapuheenjohtajaksi ta MTK:n vilja-asiamies Max Schulmanin alus- valittiin Tomi Muotiala Tampereelta. Arviointi- tuksen pohjalta. Keskusteltiin bioetanolin tuotan- keskuksen toimintaa esitteli toimitusjohtaja tomahdollisuuksista Suomessa. Kokouksesta Aulikki Kiviranta. Lakimies Tommi Siivonen annettiin lehdistötiedote. 11.8. kokous pidettiin MTK:n ympäristö- ja maapolitiikkaryhmästä piti Raisio Oyj:n tuotantokonttorin tiloissa. Vilja- ajankohtaiskatsauksen aiheeseen liittyvistä laki- markkinatilanteesta ja Raision viljakaupasta asioista. Kokouksen jälkeen valiokunta tutustui alkavana markkinavuonna alusti johtaja Pasi valmisteilla olevaan Vambio - Lähdetie Raisio Oyj:stä. Tukineuvottelutilantees- biokaasulaitokseen. Valiokunnan sihteerinä on ta kasvinviljelysektorin näkökulmasta alusti toiminnanjohtaja Visa Merikoski. MTK:n vilja-asiamies Max Schulman. Maaseutuyrittäjävaliokunta ei kokoontunut Valiokunnan puheenjohtaja on Ilkka Mattila toimintavuoden aikana. Maaseutuyrittäjyyttä on Satakunnasta ja sihteeri aluepäällikkö Aino liiton toimesta edistetty ”yleisellä tasolla”, mutta Launto-Tiuttu MTK-Varsinais-Suomesta. konkreettisia toimia ei toimintavuoden aikana ole tehty.

Ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta kokoontui 26.2. Huittisten Seurahuoneella. Ko-

19 Koulutus- ja neuvottelutilaisuudet Liiton toimintaa alkuvuonna olivat 12.1. Verk- metsätalousmarkkinoiden infopäivän, ohjelma koviestinnän kurssi Navigo- oli kaikille avoin. julkaisujärjestelmän opettamiseksi ja kertaami- EU-avustajille järjestettiin koulutuspäivä seksi yhdistysten edustajille ja toimihenkilöille. 12.3 . UKK:lla. Paikalla oli 70 avustajaa ja kunti- Kurssilla oli osallistujia 18. Kurssi pidettiin en maaseutuasiamiehiä. Luennoista vastasivat TAMK:illa yhteistyössä Tieto-Massi – hankkeen Johan Åberg MTK:sta, Markku Alanen MA- kanssa. Kouluttajana oli verkkoviestintätiedottaja VI:sta ja Erkki Lahma ELY-keskuksesta. Niin Tarja Sandvik MTK:sta. ikään ELY-keskuksen Erkki Honkaniemi esitteli Järjestettiin 3.2. GMO ja muuntogeeniset ELY-keskuksen uuden organisaation. Tapiolan elintarvikkeet; suomalaisen elintarviketuo- Matti Hallila kertoi vakuutusasiaa, DI Aune tannon uhka vai mahdollisuus TAMK:lla. Rummukainen maanmittaustoimistosta piti GMO:sta keskustelemassa olivat kansanedustaja tietoiskun tilusjärjestelyistä. Timo Kaunisto, Sanna Viljakainen, EVIRA:sta, vilja- asiamies Max Schulman, MTK:sta, FT Liisa Kuusipalo sekä tutkija Jussi Tuomisto, 17.3. pidetty kylvöpäivän tasaus eli Viljamark- MTT:sta. Päivän aikana käytiin hyviä keskuste- kina-infotilaisuus keräsi 25 osallistujaa Tampe- luita aiheesta ja kuultiin mielipiteitä GMO:n reelle Lahdesjärven ABC:lle. Viljamarkkinoista puolesta ja vastaan. Osallistujia TAMK:illa puhui MTK:n vilja-asiamies Max Schulman. pidetyssä tilaisuudessa oli 25. Päivän puheenjoh- Viljelijänäkökulmaa valotti maaseutuyrittäjä tajana toimi Visa Merikoski. Jukka Niittyoja ja viljanostajan kommentit saatiin Raision Esko Erkkilältä sekä AgriMarketin Verokurssi pidettiin UKK:lla 11.2 . Osanottajia Torsti Kortteelta. verokurssilla oli 43. Kurssilla luennoivat johtaja Timo Sipilä MTK:sta, mv., agrologi Risto Salo- maa ja pankinjohtaja Antti Haapamäki Tampe- Kevään tukihakukoulutuksissa viikoilla 14 - reen Seudun Osuuspankista. 15 oltiin mukana. Koulutuspäiviä oli yhteensä MTKe-Start järjestettiin 11. - 12.2 . Sastamalan kuusi (6) eri puolilla Pirkanmaata. Koulutuspäi- Ellivuoressa. Kolmen liiton yhteinen kurssi vien tiedotus hoidettiin käytännössä kokonaan uusille ja muuten järjestön toiminnasta kiinnos- MTK-Pirkanmaan kautta sähköpostilla, MTK- tuneille järjestettiin Hotelli Ellivuoressa jo kol- Viestissä ja liiton www-sivuilla sekä Maaseudun matta kertaa peräkkäin. Osallistujia kurssilla oli yhteensä 16, pirkanmaalaisia 8 sekä toimi- henkilöt. Koulutuksesta vastasivat MTK:n järjestökoulutus ja liittojen toimihenkilöt. Kurssi oli 2-päiväinen. Ensimmäisen päivän ohjelma oli järjestön toiminnan ja organisaation esittelyä, kokoustekniikkaa, sekä edunval- vonnan periaatteita. Toisen päivänä keskityt- tiin maatalouspolitiikkaan ja maatalousmark- kinoihin sekä MO-liittojen toimintaan. Maata- louspolitiikan ajankohtaiskatsauksen piti kotieläinasiamies Jukka Rantala MTK:sta.

Markkinakatsauksien pitäjät olivat yhteis- työkumppaneidemme edustajia. Lihamarkki- nat Kari Tillanen, LSO, Maitomarkkinat Petri Uusitalo, Länsi-Maito, Viljamarkkinat Pasi Lähdetie, Raisio Oyj ja Metsämarkkinat Pertti Tulevaisuudessa. Koulutuskierroksen järjestelyt Myllymäki, Metsäliitto. Toisen päivän, maa- ja ja luennot hoitivat ELY-keskuksen viranhaltijat.

20 Muu toiminta 2.2. Järjestettiin Melan. Tapiolan ja Tieto-Massin 18.3. Laskettiin mäkeä Pälkäneen Sappeessa. kanssa yhteistyössä ”Kun tilalla ei voida hy- Yhdessä Kangasalan, Luopioisten, Pälkäneen ja vin” –teemapäivä . Päivän luennoitsija oli psy- Sahalahden yhdistysten kanssa järjestettiin koko kologi Pirkko Lahti. Kohderyhmänä olivat am- perheen ulkoilutapahtuma. Rinteeseen uskalsi mattilaiset, jotka käyvät tiloilla, näkevät tilojen noin 100 jäsentä niin MTK-Pirkanmaan kuin arkea ja ehkä viljelijäperheiden jaksamisongel- MTK-Hämeen alueelta. Makkarat tarjosi Atria, mia. Pirkko Lahti antoi eväitä miten ulkopuoli- mehut Tapiola ja Voimajuomat Länsi-Maito. nen voisi olla avuksi tai miten ongelmatilanteissa MTK-Lempäälän kanssa järjestettiin 12.4. Suo- olisi hyvä käyttäytyä. Tilaisuus pidettiin Muorin malaisen ruuan päivä . Päivän tarkoituksena oli Keittiöllä Tampereella ja osallistujia oli 29. herättää julkista keskustelua kuntien elintarvike- Laske ystäväsi –ulkoilu-päivä 12.2 . keräsi hankinnoista. Visa Merikoski perusti päivän jälleen yhteistyöliittojen MTK:laisia ja Länsi – teeman perusteella Facebookiin ryhmän ”ruuan Suomen MO-liiton jäseniä perheineen Ellivuoren alkuperä tulisi kertoa julkisissa ruokailuissa”. rinteille noin 1000 henkeä. Yhteistyökumppanei- Ryhmällä oli toukokuun alussa yli 1000 jäsentä. na tänä vuonna olivat Tapiola, Metsäliitto, Raisio Forssan Matkatoimiston suunnitteli PirSatVar - Oyj ja Kivikylän Palvaamo. Ulkoilijoille tarjot- liittojen jäsenille. Maatalousopintomatkan tiin grillimakkaraa, mehua ja kaurajuomaa sekä Romaniaan. Liittojen tehtävä oli markkinoida karkkia. matka jäsenilleen. Matka tehtiin 22. – 26.3. Osanottajia oli 40: Varsinais- Suomen liiton alueelta osallistujia oli 21, Pirkanmaan liiton alueelta 17 ja Pohjois- Karjalasta 2. Romaniassa vierailtiin viinitilalla, maatiloilla sekä kuultiin esitelmä Romanina maataloudesta. Tutustuttiin kuuluisiin nähtä- vyyksiin, kuten Kansojen palatsiin eli Romanian nykyisinkin käytössä oleva parlamenttitaloon. Valtava rakennus on Romanian entisen diktaattori Nicolae Ceau şescun aikana 1990- luvulla rakennettu rakennus Bukarestissa, jonka lattiapinta-ala on noin 33 ha. Liittojen edustaja- na matkalla on järjestöagrologi Päivi Fallström.

MTK:n Vihreän kasvun päivän joukkokokous pidettiin 25.10 . Helsingissä Töölön Kisahallissa. Haluavatko Suomen päätöksentekijät luoda hyvinvointia koko maalle, koko maan mahdollisuudet hyödyntäen? Sitä kysyi Helsingissä yli tuhat viljelijää, metsänomistajaa ja maaseutuyrit- täjää maan joka kolkalta. Pirkanmaalta väkeä oli Helsingissä noin 40. MTK-Pirkanmaa järjesti yhteisen bussikuljetuksen naapuriliittojen kanssa. MTK:n joukkokokouksen teema oli vihreä kasvu: maaseudu n luonnonvarojen ja toimeliaisuu- den hyödyntäminen niin, että siitä hyötyvät maaseutu ja koko Suomi. Esillä olivat niin maa- taloustuotannon kannattavuus kuin metsänomis- tajan asema yrittäjänä ja puukaupassa.

21 Paikalla olivat suurimpien puolueiden puheen- lopuksi tanssittiin Foxit -yhtyeen tahdissa. johtajat: keskustasta pääministeri Mari Kivinie- Tuottajayhdistysten puheenjohtajien ja sih- mi, kokoomuksesta valtiovarainministeri Jyrki teerien koulutuspäivät pidettiin 2. – 3.11.2010 Katainen ja SDP:stä puheenjohtaja Jutta Urpilai- Vierumäellä yhdessä Satakunnan ja Varsinais- nen. Hallituspuolueita edustivat myös vihreiden Suomen kanssa. Tilaisuudessa puhuivat ruoka- puheenjohtaja, työministeri Anni Sinnemäki, kulttuuriasiamies Anna-Mari Syväniemi, johtaja RKP:n varapuheenjohtaja Christel Raunio ja Simo Tiainen ja järjestöjohtaja Matti Voutilainen maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Antti- MTK:sta sekä toimitusjohtaja Tero Hemmilä la. He kuulivat maaseudun ääntä ja kertoivat Yara Suomesta ja kehitysjohtaja Harto Ylitalo puolueensa vastauksia maaseudulle. AF-Innovasta. Kroppa tuli kuntoon ja hiki nousi Tilaisuuden päätteeksi tuottajaväki jakoi kau- lentoon, kun testauspäällikkö Matti Heikkilä punkilaisille takkapuita. Suomen Urheiluopistolta pääsi vauhtiin. Pir- kanmaalta oli matkassa mukana bussilastillinen Kasvukauden päättäjäiset järjestettiin 30.10. väkeä. Ikaalisten kylpylässä yhdessä Hämeenkyrön, Ikaalisten, Mouhijärvi-Suodenniemen ja Viljak- 19.11. oli MTK-Pirkanmaan vuoro järjestää kalan yhdistysten kanssa. Tilaisuuteen kutsuttiin Kuuden eteläisen liiton neuvottelukokous . Se ”kuultaviksi”ensi kevään vaaleissa ehdolle aset- pidettiin Tampereella Muorin Keittiöllä. Koko- tuvia kansanedustujaehdokkaita. Tilaisuudessa usessa keskusteltiin MTK:n valtuuskunnassa pidettiin myös arpajaiset, nautittiin iltapalaa ja esille tulevista asioista ja yleisestä maatalouspo- 22 liittisesta tilanteessa. Tilaisuuteen osallistui toimivina. Ei ainakaan sellaisina, että ne toimisi- puheenjohtajia ja toiminnanjohtajia MTK- vat mitenkään viljelijän eduksi. Toimiemme Hämeestä, MTK-Kaakkois-Suomesta, MTK- keskeinen tavoite oli lisätä kilpailua lannoite- Pirkanmaalta, MTK-Satakunnasta, MTK- markkinoilla. Kävimme tilannetta lävitse Raision Uusimaalta ja MTK-Varsinais-Suomesta. Koko- ja A-rehujen edustajien kanssa. Toimintatavaksi uksessa alustivat MTK:n 3. puheenjohtaja Esko valikoitui se, että kyselisimme sähköpostilla Suomala ja MTK:n maatalouslinjan johtaja Simo viljelijöiden suunnitelmia ja ajatuksia siitä miten Tiainen. Osanottajia oli 25. he lannoitemarkkinoilla aikoivat toimia. Samalla kysyimme niiden viljelijöiden yhteystiedot, jotka Kertomusvuoden aikana tehtiin markkinatutki- halusivat tarjouksen lannoitteista sähköpostiinsa. mus Finncont Oy:lle polttoaineen maatilavaras- toinnista. Toimeenpanija oli MTK-Pirkanmaa. Liitot ovat keränneet tahoillaan sähköpostiosoit- Markkinatutkimus tehtiin MTK-Hämeen, MTK- teita omaan jäsenviestintäänsä varten. Näitä Keski-Suomen, MTK-Pirkanmaan, MTK- elementtejä hyödyntäen laadittiin kysely ja lähet- Satakunnan ja MTK-Varsinais-Suomen alueella tiin se syyskuun lopulla jäsenrekisterissä olleisiin Kyselyyyn osallistuneiden kesken arvottiin 3 500 sähköpostiosoitteisiin PirSatVar- sekä E-P:n l polttoainesäiliö – Nafta-Nasu. alueella. Vastauksia tuli heti runsaasti ja erityisesti Pohjanmaalta tuli muutamassa päivässä

satoja vastauksia. Vuoden loppuun mennessä oli Lannoitemarkkinoihin vaikuttaminen vastanneita lähes 1500 kpl. Yhdeksän vastaajaa Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen kymmenestä halusi saada lannoitetarjouksen tuottajaliittojen yhteistyöllä päätimme, että yli- sähköpostiinsa. Vastauksista saimme varsin kuumentuneille lannoitemarkkinoille pitää tehdä tarkan tiedon mitä viljelijät haluavat ja tämä tieto jotain. Etelä-Pohjanmaan tuottajaliitto tuli mu- kerrottiin yhteistyökumppaneiksi valikoituneille kaan myös heti ensimmäisiä toimia miettimään. lannoitetoimittajille. Tavoitteenamme oli saada Suomen lannoitemarkkinat olivat kaikkien tun- heiltä mahdollisimman kilpailukykyinen ja vilje- temassa tilassa eikä niitä voinut pitää mitenkään lijöitä kiinnostava lannoitetarjous.

Muita tapaamisia ja toimintaa

Tammikuu 1. – 31.3. Tuottajayhdistyksien kevätkokouksia 4.1. Tapaaminen Hämeenlinnan Osm,. tj. Reijo 30.3. Kolmen liiton kokous tj/pj. Säkylässä Kiskolan kanssa, maitomarkkinatilanne 30.3. Lomituspalaveri Sastamalassa 11.1. Raisio yhtymän johdon tapaaminen, Raisio 13.1. Puheenvuoro MMM:n maaseuturakentami- Huhtikuu sen teemapäivässä 6.4. Salorinteen Säätiön ”stipenditoimikunta” 18.1. Toimihenkilöpäivät, pj-kokous (VM) 19. - 20.1. Lähialueyhteistyöseminaari Pietari, 7.4. Vesilahden tuottajayhdistyksen johtokunnan 21.1. MTK-Ikaalinen johtokunta kokous (PF) 27.1. HK-Ruokatalon johdon tapaaminen, Turku 12.4. Eteläisten liittojen valtuuskunnan jäsenten kokous (HT, TL)

12.4. MTK-Lempäälän kotimainen ruoka -päivä Helmikuu (VM) 1.2. Liiton johtokunnan kokous Hämeenlinnan 14.4. Metsävaltuuskunta, Espoo Osuusmeijerillä 15.4. Länsi-Maidon markkinapäivä 1.-2.2. Ministeriön ja MAVI:n tukikoulutus 19.4. Kolmen liiton 1. etäkokouskokeilu 4.2. Tavattu Raimo Vähämaa Tredea Oy (Treen- Seudun kehitt. Oy) 20.4. Luomuhakepalaveri, vastuullisuusseminaa- ri, valtuuskuntaa edeltäneet kokoukset 8.2. Politiikan koulu, Helsinki, MTK 21.4. MTK:n valtuuskunta 9. – 10.2. Tulevaisuusfoorumi ja Pirkanmaan liiton maakuntaohjelman työpaja 26.4. Pirkanmaan metsäneuvoston kokous 12.2. Ellivuori MTK:n markkinaseminaari 15.2. Hämeenkyrön ja Viljakkalan johtokuntien Toukokuu tapaaminen, Op. Hämeenkyrö 5.5. Tieto-Massi ohjausryhmä 16. - 17.2. TEM alueiden kehittäminen- 6.6. Työllisyyden edistämistoimikunta, Hämeen- teemapäivät kyrö 16.2. Politiikan koulu Hki, eduskunta 17.5. Yhteistoiminta-alueen toimihenkilöiden 1. 18.2. Mavin ympäristöteemavuoden avauksen etäkokous puheenjohtajuus TampereTalo 19.5. Elintarviketeollisuusliiton tilaisuus Tampe- 19.2. Pälkäneen tuottajayhdistyksen johtokunnan re kokous 25.5. Tampereen Aluepelastuslaitoksen palatar- 24.2 Oriveden tuottajayhdistyksen johtokunta kastajakoulutus 25.2. Maakuntakorkeakoulufoorumi Ikaalinen 26.5. Alma-media Kettulassa

Maaliskuu Kesäkuu 11.3. Liiton johtokunnan kokous TSOP:lla 1.6. Etäkokous syksyn VarSatPir-pj/siht kokouk- 16.3. Pj/tj-kokous Helsinki (MN) sesta osanottajina yhteistoiminta-alueen toimi- henkilöt 23.3. Mouhijärvi-Suodenniemen tuottajayhdistyksen johtokunta 8.6. Maakunnan yhteistyöryhmä 24 9.6. Vesienhoitosuunnitelmatyöryhmän kokous 10. – 11.6. Välkkynäyttely Osara Lokakuu 14.6 Tapiolan edustajien tapaaminen 7.10. työvoimatoimikunta, Nokia 15.6. Finncont Nasu-yhteistyöpalaveri 13.10. Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi III 17.6. Maakuntajohtaja Jussi. V. Niemen läksiäi- 15.10. Pirkanmaan ympäristöohjelman laatimi- set sen avausseminaari 21.6. ELY:n neuvottelukunta 29.10. Ympäristöohjelman maatalousalaryhmän kokous 23.6. Toiminnanjohtajakokous Helsinki 1.-30.10. Syyskokouskierros käynnistyi 23.6. Piirimieskokous Vesilahti

Marraskuu Heinäkuu 4.11. Palaveri Kasvukausihankkeesta ElY:ssä 28.7. Pyynikin kesäteatteri 5.11. Vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestöjen 29.7. OP-Eloistunto ja Farmari maaseutunäyttely, neuvottelukunta Mikkeli 8.11. Ympäristöohjelmakokous

9.11. Vesienhoitosuunnitelmien yhteistyöryhmä Elokuu 10.11. Toiminnanjohtajakokous 4.8.VarSarPir-toimihenkilöiden yhteiskokous Tampereella 18.9. ELY:n strategiaseminaari 18.8 Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 19.11. Ympäristöohjelmakokous 19.8. Maatalouspolitiikan miniseminaari, Turku 27.11. ProAgria Pirkanmaa 100-vuotta juhlatilai- suus 20.8. Uuden maakuntajohtaja Esa Halmeen tapaaminen 29.11. Ympäristöohjelmakokous 23.8. Liiton johtokunnalle tarkoitettu etäluento 1. – 30.11.Syyskokouskierros täydessä käynnissä sosiaalisen median mahdollisuuksista 25.8 Ruoveden tuottajien ja POK:n tapaaminen Joulukuu 31.8 Keskeisten järvien säännöstelytyöryhmä 3.12. MTK:n tietohallinnon kehittämiskokous 9.12. Työterveyshuolto Viisarin yhteistyöryhmän Syyskuu kokous 1.9. Pirkanmaa seminaari 11.12. Sukupolvenvaihdostilaisuus, UKK- Instituutti 2.8. Toiminnanjohtajakokous 13.12. Työvoimajaosto, Ylöjärvi 14.8 Eteläisten liittojen luomuhankkeen suunnit- telutapaaminen, Forssa 15.8. Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi II 24.8 Finncont yhteistyö: NaftaNasu -arvonta 27-28.9. Toimihenkilöpäivät Uusimaa 28.9. ELY-neuvottelukunta 30.9. Länsi-Maidon markkinapäivä

25 Lausunnot ja esitykset

1.2. Johtokunnan kannanotto kylvettävän 6.10. Eteläisten tuottajaliittojen lihavaliokunnan vilja-alan vähentämisestä kannanotto eläintukien valvonnan kiristy- misestä Maa- ja metsätalousministeriölle 12.4. Kotimaisen ruuan päivän -tilaisuuden ja MAVI:lle. järjestäjien kannanotto ruuan raaka- aineiden alkuperän ilmaisemisesta julki- 6.10. Eteläisten tuottajaliittojen lihavaliokunnan sissa ateriapalveluissa kannanotto lihan tuottajahinnasta alan toimijoille ja lehdistölle 22.4. Viljavaliokunnan kannanotto viljamarkkinoiden tasapainottamisesta alan toimijoil- Lausunto Pirkanmaan maakuntaohjelmasta 2011- le ja lehdistölle 2014.

26 Toimintasuunnitelma 2011

Maatilojen kannattavuus on jatkaa laskuaan, vaikka maailmalla huonon satovuoden jälkeen viljan hintataso on varovaisessa nousussa. Viljanostajien omapäinen toiminta hämmästyttää ja liitossa seurataan viljakaupan käänteitä. Lannoitemarkkinat ovat häiriötilassa koko Poh- jois-Euroopassa. Tämä on johtanut lannoitteiden hinnannousuun ilman, että lannoitteiden tuotantokustannukset ovat nousseet. MTK-Pirkanmaa haluaa lisätä kilpailua lannoitemarkkinoilla. Jatketaan vuonna 2010 aloitettuja toimia yhdessä yhteistyöalueemme muiden tuottajaliittojen kanssa. Myös viljamarkkinoiden toimivuutta parantavia toimia etsitään ja ediste- tään.

Keväällä pidettävät eduskuntavaalit ovat tärkeät myös liiton ja yhdistysten toiminnan kannalta. Seuraavalle hallitukselle tulee merkittäviä jäsenten toimineentuloon liittyviä asioita päätettäväksi. Tulevan hallituksen ohjelma ja sen muodostavat puolueet ovat kaikkea muuta kuin yhdentekevät. Eduskuntaan pyrkiviä ehdokkaita informoidaan ongelmistamme ja huolehditaan siitä, että yhdistykset ovat mukana ehdokastilaisuuksissa. Järjestetään tarvittaessa oma maakunnallinen vaalitilaisuus.

MTK-Pirkanmaalle on myönnetty ELY-keskukselta kehittämishankerahoitus Kasvukausi- hankeen nimellä kulkevaan hankkeeseen, jonka keskeinen tavoite on parantaa tilojen kannattavuutta eri keinoin. Hanke tuo merkittävän määrän lisää uutta toimintaa.

Tuottajayhdistyksien toiminnan tukeminen ja kehittäminen edelleen yhden kokouksen mallin pohjalta on tärkeä elementti suunniteltaessa liiton toimintaa. Pidetään huoli sitä, että yhden kokouksen mallin yhdistysten toiminta pysyy aktiivisena. Maaseutunuorten innostamista ja vilkasta osallistumista yhdistysten toimintaan tuetaan.

Maatalouspolitiikan suurimpia muutoksia tullee olemaan etelän ja pohjoisen tukijär- jestelmien yhteensovittamisesta tulevat muutokset. Liitto seuraa EU:n vuoden 2013 jälkeisen maatalouspolitiikan valmistelua. Jatkuva muutos tuo esille viljelijöiden ja muiden maaseutuyrittäjien jaksamisen monin eri tavoin. Suurten ikäluokkien eläköi- tyminen tulee vaikuttamaan maatalouden rakenteeseen yhä enemmän.

Viestintäteemavuoden palaute on ollut positiivista ja viestintäteemaa jatketaan myös 2011. MTK:ssa 2010 teetetyn kuluttajille suunnatun imagotutkimuksen mukaan MTK: on varsin vaikutusvaltainen ja arvostettu järjestö. Imagotutkimusta käytetään hyväksi myös liiton toiminnassa ja viestinnässä. Liitto ottaa aktiiviseen käyttöön video- ja etäkokousjärjestelmän.

Satokausi katkaisee toimintavuoden selvästi enemmän kuin kalenterivuoden vaihtuminen tekee. Viljelijöiden toimintaympäristön muutokset ovat niin nopeita, että johtokunta pyrkii kertomaan liiton toiminnasta sääntömääräisissä kokouksissa jo toimintavuoden aikana. MTK-Pirkanmaa viljelijöiden maakunnallisena etujärjestönä pyrkii turvaamaan vilje- lijöiden kannattavan yritystoiminnan edellytykset ja vaikuttamaan mm. seuraaviin asioihin:

JÄRJESTÖTOIMINTA

Tuottajayhdistyksien ja maaseutunuorten toiminnan tukeminen Liitto kannustaa ja ohjaa tuottajayhdistyksiä aktiiviseen toimintaan. Vuoden 2011 keskeisiä tavoitteita ovat: • kannustetaan yhdistyksiä olemaan aktiivisia eduskuntavaalien alla ja huolehditaan siitä, että yhdistykset ovat mukana ehdokastilaisuuksissa sekä huolehditaan siitä, että yhdistykset toteuttavat riittävän määrän tilaisuuksia ja tapahtumia kevätkokouksen tilalle • teema- ja ajankohtaistilaisuuksien järjestäminen niin nuorille, kuin kaikille muillekin jä- senille • osallistutaan maaliskuussa maaseutunuorten Sportti-Startti -järjestökoulutukseen Keski- Suomessa ja kannustetaan yhdistyksiä lähettämään maaseutunuoria tapahtumaan

Muutosjohtaminen ja muutokseen valmentaminen, koulutus Tavoitteena on lisätä jäsenistön yhteenkuuluvuuden tunnetta ja parantaa jäsenkunnan val- miuksia ottaa vastaan tulevaisuuden muutoksia ja sitä kautta mahdollisuutta oman yritys- toimintansa kehittämiseen. Liiton alueella toteutetaan seuraavia asioita: • liiton toimihenkilöt ja johtokunnan jäsenet osallistuvat tarvittaessa tuottajayhdistysten johtokuntien kokouksiin • perinteiset teatteritapahtumat järjestetään kesällä ja syksyllä • järjestetään tukikoulutuskierros sekä toteutetaan riittävä määrä alueellisia teematilai- suuksia, joiden aiheina ovat ajankohtaiset mielenkiintoiset asiat

EDUNVALVONTA

Jäsenten edun ajaminen Yksittäisten jäsenten edunvalvontakysymyksiä hoidetaan aktiivisesti liittoon tulleiden yh- teydenottojen perusteella. Alue- ja maataloushallinnon muutosten seuraaminen ja päätöksiin vaikuttaminen on tärkeää. Vuonna 2011 on nähtävissä ainakin seuraavia asioita ja tarpeita: • markkinahintavaihtelu jatkuu • luopuminen lisääntyy yhä nopeammin suurten ikäluokkien eläköityessä

Maakunnallinen vaikuttaminen • Ollaan aktiivisia eduskuntavaalien alla ja vaikutetaan ehdokkaiden maaseutuasentei- siin • Yhteydenpitoa ja yhteistyötä jatketaan viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Maatalouden koulutuksen ja neuvonnan saatavuus ja laatu ovat tärkeitä asioita. Lomituksen ”suuryksiköiden” toimivuutta tarkastellaan. • Toteutetaan Kasvukausi-hanke, mikäli siihen rahoitus saadaan. Ollaan mukana oh- jaamassa muita ohjelmakauden hankkeita • Seurataan maaseutuhallinnoin tilannetta ja kannustetaan yhdistyksiä aktiivisuuteen toimipaikkoja päätettäessä. Pyritään löytämään aluekohtaisesti sopivat toimipaikko- jen sijainnit tai muut järjestelyt, joilla taataan maaseutuhallinnon palvelut pysyminen kohtuullisen etäisyyden päässä.

28 • MTK-Pirkanmaa jatkaa yhteyden pitoa ELY-keskuksen keskeisiin tahoihin pyrkii saamaan sille riittävät toiminnalliset mahdollisuudet jäsenkunnalle tärkeissä osa- alueissa.

Valtakunnallinen vaikuttaminen • Toteutetaan pääosin Satakunnan ja Varsinais-Suomen liittojen kanssa yhteistyössä; haetaan myös ”välialueliittojen” yhteistä näkemystä. • Ollaan mukana kehittämässä MTK:n markkinaedunvalvontaa ja etsimässä keinoja kustannusten nousun hidastamiseksi sekä tuottajahintojen nostamiseksi

VIESTINTÄ JA TIEDOTUS Viestintäteemaa jatketaan vuonna 2011. Toimintakauden aikana pyrimme edelleen saamaan jäsenkuntaan mahdollisimman suuren määrän kontakteja hyödyntäen sähköpostia ja koko tuottajajärjestön tuottamia verkkopalveluita. Median yhteenotoissa hyödynnetään johtokuntaa ja muita viestintäkurssin käyneitä. Jatketaan jäsenkunnan sähköpostiosoitteiden kerää- mistä.

Etäkokousjärjestelmä otetaan käyttöön arkipäivän työkaluna. Etätoiminnolla myös yhdistysten ja rivijäsenien kokoamista kokouksiin tai erilaisille luennoille edistetään

Saatetaan jäsenet, päättäjät ja ulkopuoliset sidosryhmät entistä tietoisemmaksi liiton toiminnasta. Pyritään olemaan mukana mahdollisimman näkyvästi myös muiden tahojen järjestä- missä maakunnallisissa tapahtumissa.

• Kaikki liiton tapahtumat ladataan www-sivuille. Myös yhdistysten toiminnasta tiedo- tetaan liiton sivuilla. Sivusto on pääosin kaikkien internetkäyttäjien nähtävillä, mutta ”vain jäsenille” osuudesta huolehditaan myös • MTK-Viestin maaliskuussa ilmestyvään jäsennumeroon toimitetaan liiton omat sivut. • Käytetään hyväksi MTK:n teettämää kuluttajille suunnattua imagokyselyä ja kannustetaan yhdistysten toimintaa positiivisella kyselyn tuloksella.

Talous- ja hallinnolliset asiat

MTK:n strategiatyötä jatketaan ja seurataan asiakokonaisuuksien kehittymistä. Uudehkoa talo- ushallintajärjestelmää hyödynnetään informoimalla johtokuntaa liiton taloustilanteesta sään- nöllisesti. Tulevana toimintavuotena jatketaan keskustelua tarkoituksenmukaisesta koko järjes- töä koskevasta organisaatiosta.

Liiton keräämä jäsenmaksu tuottajayhdistyksiltä määräytyy maatilatalouden verotettavan tulon perusteella. Kentältä kerättävää jäsenmaksua korotetaan 2 % kattamaan noussutta MTK:n jä- senmaksua ja liiton nousseita kuluja.

29 Liiton toimisto

Liiton toimisto sijaitsee omissa tiloissa Tampe- Osuuskunta Maitosuomi Seinäjoki reella Pirkanmaan Maa- ja Metsätalossa, Näsi- Osuuskunta Tuottajain Maito Riihimäki linnankatu 48 E. LSO-osuuskunta Turku Toimiston yhteydessä hoidetaan Maaseudun Tulevaisuuden ilmoituskonttoria. Itikka Osuuskunta Seinäjoki MELA-asiamies ottaa torstaisin vastaan ajanva- Tapiola-Yhtiöt rauksella MTK-Pirkanmaan toimitiloissa. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry Toimitilahuoneiston yksi huone oli kertomusvuoden aikana vuokrattuna Pellettienenergiayh- distys ry:lle. Yksi huone on jo useita vuosia ollut vuokrattuna Hämeen 4H-piirille. Yhdistysten toiminta Toimistoon on tilattu maatalousalan ammattileh- det: Käytännön Maamies, Kylvösiemen, Peller- Yhdistyksillä on jonkin verran palvelutoimintaa vo, Nauta ja Sika. mm. MTK-Teiskon ja MTK-Viljakkalan yhdis- Ilmaiskappaleina on saatu FinnFood, JokaSork- tykset tarjoavat monistuspalvelua. Kylvöjen ka, Koneviesti, Koti, Kuusikko, Laaduntekijät, siunaaminen oli kevään tapahtumana muutamis- Luonnonvara, Lusto, Maaseudun Tulevaisuus, sa yhdistyksissä. Yhdistykset myivät lippuja ja MaaseutuYrittäjä, Metsälehti, Naisuutiset, Nuor- jotkut järjestivät yhteiskuljetuksen ja oheisoh- ten Sarka, Ruoka-Suomi ja Sarvi&Saparo Il- jelmaa, kuten laivaristeilyn Pyhäjärvellä Pyyni- maisnumeron lähettäneille lehdille ja yhteisöille kin Kesäteatterissa 28.7. esitettyyn näytelmään esitämme tässä yhteydessä parhaimmat kiitokset. ”Häräntappoase”. Sadonkorjuun kiitospyhä on myös jokavuotisena tapahtumana mukana, vero- Pohjois-Satakunta -lehti tulee MTK-Ikaalisten neuvontatilaisuudet sekä retket maaseutunäytte- tilaamana. Teisko-Aitolahden on tilannut MTK- lyyn, teatteriin ja ulkomaillekin. Teisko. Lämpimät kiitokset näille yhdistyksille. Työkyvyn ylläpitäminen ja henkinen jaksaminen maaseudulla oli vuoden teema. Työkykyä on Toimistosta on liiton työn ohella postitettu myös hoidettu jumppailloissa, keilaamalla, lentopalloa maataloustuottajayhdistysten jäsenkirjeitä ja pelaten ja uiden. On jaettu uimalippuja ja tuettu lähetetty huomattava määrä tekstiviestejä sekä s- niska-selkähierontaa sekä käyty teatterissa. postiviestejä. Yhdistykset ovat huomioineet sukupolvenvaih- dostiloja lahjalla. Yhdistykset huomioivat ylei- sesti myös luottamustehtävästä poisjääviä henki- Liiton jäsenet löitä. Liiton alue on jaettu valinta-alueisiin ja Kunniajäsenet useat yhdistyksen pitävät ns. aluekokouksen ennen liiton syyskokousta. Maanviljelijä Kaarlo Pöytäniemi, Ruovesi Agrologi Eino Yliheljo, Tampere Seuraavat yhdistykset ovat yhden kokouksen (vuosikokous) käytännössä: Yhteisöjäsenet Aitolahti, Hämeenkyrö, Juupajoki, Kuhmalahti, 28 maataloustuottajain yhdistystä, katso. etusi- Luopioinen, Längelmäki, Messukylä, Mouhijär- vun kartta. vi-Suodenniemi Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Alueen manttaalikunnat ja -säätiöt (22) Ruovesi, Teisko, Vesilahti, Viiala, Viljakkala, Meijerit, teurastamot ja muut Vilppula, Virrat ja Ylöjärvi. Osuuskunta Länsi-Maito Tampere Pohjaslahti siirtyi yhden kokouksen käytäntöön kertomusvuoden aikana. (20) 30 Vanha käytäntö oli edelleen seuraavissa yhdis- - järjestäneet jalkapallon tuottajaturnauksia tyksissä: - järjestäneet (Itä-Pirkanmaan yhdistykset) sikajuhlan - osallistuneet sadonkorjuun kiitospyhän Eräjärvi, Ikaalinen, Kangasala, Kuru, Lempää- järjestämiseen lä, Nokia, Sahalahti ja Tottijärvi (8). Yhdistyksien johtokunnat ovat toimineet mm. MTK-Suodenniemi siirtyi MTK-Satakunnan seuraavasti liitosta MTK-Pirkanmaan alueeseen Mouhijär- - pitäneet yhteyttä kunnanjohtajiin ja kun- ven ja Suodenniemen muodostaessa yhdistyksen nan luottamustoimielimiin Maataloustuottajain Mouhijärven-Suodenniemen Yhdistys. - kirjelmöineet ja ottaneet kantaa eri asiois- sa eri sidosryhmiin päin Kuhmalahti ja Sahalahti tekivät kertomusvuoden aikana päätöksen yhdistysten lakkauttamisesta ja liittymisestä Kangasalan yhdistykseen 1.1.2011. Liiton ainoa emäntäkerho toimii Ikaalisissa. Pienin viljelty peltoala jäsentilaa kohti oli Pirk- kalan yhdistyksessä 15,03 ha ja suurin Sahalah- della 33,64 ha. Pienin metsäpinta-ala oli Totti- järvellä 18,31 ha ja suurin Pohjaslahdella 81,12 ha. Jäsenten keskipinta-ala koko alueella oli 25,02 ha peltoa ja 51,62 ha metsää. Viljelijöi- den keski-ikä: kaikki 58 vuotta, naiset 60 vuotta ja miehet 58 vuotta. Vanhinta on väki Messuky- län yhdistyksessä, jossa keski-ikä on 68 vuotta ja nuorinta Eräjärvellä, keski-iän ollessa 53 vuotta. Viljelijäjäsenistä (vastuuhenkilöistä) 139 on alle 35-vuotiaita, 35-49-vuotiaita on 672, 50-65- vuotiaita 1275 ja yli 65-vuotiaita 778. Tuotan- tosuuntarakenteessa on tapahtunut selvä muutos kotieläintuotannosta peltoviljelyn suuntaan.. Peltoviljelyssä kasvinviljelyn, viljojen, öljy- ja nurmikasvien osuus sekä luomutuotantokasvin- viljely on yhteensä 34,25 % ja maidon sekä luomumaidon osuus yhteensä 19,1 %. Naudanlihan- ja luomunaudanlihantuotannon osuus on 5,95 %. ja sianlihantuotannon sekä porsaiden osuus yhteensä 2,73 % tilojen päätuo- tantosuunnasta.

Yhdistykset ovat toimineet mm. seuraavasti - järjestäneet saunailtoja ja muita virkis- tysiltoja, pikkujouluja, retkiä ja matkoja ulkomaille ja alan näyttelyihin kotimaas- sa ja matkoja teatteriin - järjestäneet verokoulutusta sekä mm. las- kettelutapahtuman Sappeessa - tukeneet erilaisia hankkeita - järjestäneet kylvöjen siunaustilaisuuksia 31 Tuottajayhdistysten jäsenmäärät 31.12.2010

Tuottajayhdistys Jäsentiloja Vastuuhen- Perheenjä- Muita Henkilöjäseniä Yhteisö- kilöitä seniä henkilöjä- jäseniä yhteensä seniä

ja kunniajä- seniä Aitolahti 25 22 36 3 61 Eräjärvi 76 72 130 5 207 Hämeenkyrö 212 208 390 5 603 Juupajoki 91 92 119 211 Kangasala 137 137 185 4 323 Kuhmalahti 42 42 67 1 109 Kuru 100 99 154 2 255 Lempäälä 185 183 231 10 424 Luopioinen 97 93 131 6 230 Längelmäki 92 90 106 3 199

Messukylä 23 21 20 2 43 Nokia 89 85 125 5 215 Orivesi 134 128 195 7 330 Pirkkala 32 28 56 4 88 Pohjaslahti 42 42 62 1 105 Pälkäne 161 161 213 7 381 Ruovesi 201 199 322 6 527 2 Sahalahti 61 61 91 1 151 Teisko 97 96 129 4 229 Tottijärvi 48 47 44 1 92 Vesilahti 175 168 228 7 403 Viiala 36 34 53 2 89 Viljakkala 112 105 214 11 330 Vilppula 99 98 100 2 200 Virrat 187 180 281 11 472 Ylöjärvi 80 71 143 9 223 Ikaalinen 396 385 586 15 986 1 Mouhijärvi 150 145 205 6 356 Yhteensä 3180 3092 4616 140 7842 3

32 Liiton talous

Johtokunnan laatima budjetti toteutui pääkohdittain varsin tarkasti. Liiton taloudellinen tulos oli ylijäämäinen 2 620,53 €. Merkittävä menonnousu oli Maa- ja Metsätalon vuonna 2008 toteutettu ilmastointiremontti, joka kaksin- kertaisti yhtiövastikkeet. Sen kustannusvaikutus tulee säilymään varsin pitkää korkealla tasolla. Liitto omistaa 36 hehtaarin metsätilan Luopioisten Kyynärössä. Sen puusto on pääosin tulossa päätehak- kuuikään. Metsästä on teetetty metsätaloussuunnitelma, jota pyritään noudattamaan suhdanteet huomioon ottaen. Muuta omaisuutta liitolla on vuonna 2009 pintaremontoitu Hämeenkatu 5:ssä oleva 90 m2 toimis- tohuoneisto, joka on vuokralla isolla terveysalan toimijalla. Liitto omistaa 149 m2 toimitilat Maa- ja Metsätalosta. Näsilinnankadun toimistosta on osa vuokrattu Hämeen 4H-piirille ja Suomen Pellettienergiayhdistys ry:lle. Liiton kirjanpidon on hoitanut ProTalous Etelä-Karjala Oy. Kirjanpitäjänä oli Toni Kaijalainen.

34 35 36

37 38 Johtokunta, työryhmät, valiokunnat, edustajat ja toimihenkilöt Johtokunta Nieminen, Hannu Karppila, sihteerinä Visa Merikoski Jukka Niittyoja ja Heikki Puheenjohtaja Nätkin, sihteerinä Visa Meri- Etelä-Suomen maitovalio- Maanviljelijä, hankepäällikkö koski kunta Heidi Tanhua, Virrat Hannu Koivunen Virrat johtokunnan jäsen v:sta 2004 Maaseutunuorten valiokunta Mikko Kärki, Lempäälä Varapuheenjohtaja Sakari Eerola, Kangasala Tiina Linnainmaa Hämeenky- Maanviljelijä Mika Nieminen puheenjohtaja rö Ylöjärvi (Kuru) Mika Hirvijoki, Ikaalinen johtokunnan jäsen vuodesta Juho Laaksonen, Ylöjärvi Läntisten liittojen sosiaali- 1998 (Kuru) valiokunta Marianne Morri, Virrat Mikko Kärki Lempäälä Muut jäsenet Tiina Nieminen, Hämeenkyrö Sirkku Mäkelä Ruovesi Sirkku Mäkelä Ruovesi, Mika Nieminen Ylöjärvi Mv. Arto Ojakoski, Ikaalinen varapuheenjohtaja, johtokun- (Kuru) 1999 nan edustaja Läntisten liittojen varhais- Manu Salomaa, Längelmäki perunavaliokunta Mv. Mikko Tervaniemi, sihteerinä Päivi Fallström Vilppula 2000 Riitta Mäkkylä Ylöjärvi Maaseutuyrittäjätyöryhmä Lounaisten liittojen viljava- Janne Ihamuotila Ylöjärvi, Mv. Antti Rahkonen, Juupa- liokunta joki 2005 Antti Kankaanpää (pj.) Erä- järvi (Orivesi), Jukka Heinäsuo Hämeenkyrö Mv. Sirkku Mäkelä, Ruovesi Hannu Karppila Kangasala, Timo Jaakkola Sastamala 2006 Mikko Lindell Ruovesi, (Mouhijärvi-Suodenniemi) Heikki Loikkanen Vesilahti, Läntisten liittojen sokerijuu- Maaseutuyrittäjä Merja Markkula Sahalahti, Piipa Norokorpi Hämeenkyrö, rikasasiat Jukka Heinäsuo, Hämeenkyrö Heikki Heikkilä Pälkäne Eila Rönni Pälkäne, 2006 Markku Vitikainen Vilppula, Läntisten liittojen verovalio- Jussi Vilo Vesilahti ja Mv. Hannu Karppila, Kan- kunta Heidi Tanhua Virrat gasala 2007 Jukka Heinäsuo, Hämeenkyrö sihteerinä Visa Merikoski

Mv. Mikko Kärki, Lempäälä Viljakaupan tarkkailijat Etelä-Suomen alueen lihava- 2008 Markku Anttila Akaa (Viiala) liokunta Timo Jaakkola Sastamala Hannu Karppila Kangasala Maaseutuyrittäjä (Mouhijärvi-Suodenniemi) Antti Rahkonen Juupajoki Jukka Niittyoja, Viljakkala Mikko Tervaniemi Mänttä-

2009 Vilppula (Vilppula Läntisten liittojen luomuva- Maaseutuyrittäjä Jukka Kittilä liokunta Pälkäne 2010 Jarmo Jaakkola Kangasala Juha Salin Virrat Maaseutuyrittäjä Heikki Nätkin Tampere (Teisko) Läntisten liittojen maa- ja 2010 ympäristövaliokunta Tomi Muotiala Tampere (Messukylä) Työvaliokunta Heidi Tanhua (pj.), Mika Maija Pispa Ylöjärvi 39 Edustajat MTK:ssa Valtuuskunta Pirkanmaan maakunnan yhteistyöryhmä MYR Visa Merikoski, varalla Heidi Tanhua; Tiina Linnainmaa Hämeenkyröstä (valtuuskun- maaseutujaosto Päivi Fallström, varalla Visa nan 1. vpj.) ja liiton puheenjohtaja Heidi Tanhua Merikoski Virroilta. Varaedustaja Heikki Kulmala Vesi- työvoimajaoston varaedustaja Visa Merikoski lahdesta.

Pirkanmaan Kasvinviljelijäin Yhdistyksen Metsävaltuuskunta johtokunta Liiton puheenjohtaja Heidi Tanhua ja varajäse- Jukka Hirtolahti ja nenä varapuheenjohtaja Mika Nieminen Ville Paulaniemi

Energiajaosto Pirkanmaan ELY-keskuksen neuvottelukunta Veli-Matti Alanen, Nokia Visa Merikoski ja

Heidi Tanhua Nuorten valiokunta

Turo Antila, Hämeenkyrö Kiinteistö Oy Ratinansuvannon yhtiökokous Sosiaalivaliokunta Visa Merikoski varalla Mika Nieminen Mika Nieminen Ylöjärvi (Kuru) Pohjois-Hämeen Riistanhoitopiiri Viljavaliokunta Mikko Tervaniemi Jukka Niittyoja, Ylöjärvi (Viljakkala) Raisio Oyj:n yhtiökokous, MTK-Pirkanmaan alueen osakkailta keräämien Edustajat muissa yhteisöissä valtakirjojen ja liiton vaihto-osakkeiden edustaja Jukka Heinäsuo, varalla MTK-Varsinais-Suomen HK-Scan Oyj yhtiökokous nimeämä edustaja Arto Ojakoski Turengin juurikkaan- Kiinteistö Oy Kauppa Tammer yhtiökokou s Visa tuottajien viljelijävaliokunta Merikoski varalla Heidi Tanhua valitaan tarvittaessa

Kiinteistö Oy Ratinansuvanto Toimihenkilöt yhtiökokous Visa Merikoski varalla Mika Nie- minen Toiminnanjohtaja Visa Merikoski Maanomistajien Arviointikeskus Oy yhtiökokous Visa Merikoski, varalla Tiina Lin- Järjestöagrologi nainmaa Päivi Fallström

M-Real Oy , yhtiökokous Jukka Heinäsuo Toimistosihteeri Kaija Sämpi Pirkanmaan Kalatalous- keskus johtokunta Aki Hakkari ja Visa Merikoski

40 Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko - viljelijöiden tukihenkilötoiminta otti ensiaskeleensa syksyllä 1996. Toiminnan taustajärjestöt ovat MTK, MELA, Maa- ja Kotitalousnaisten keskus, Maaseudun Sivistysliitto, Kirkon Diakoniatyön keskus ja Suomen Mielenterveysseura. Nämä järjestöt ottivat tehtäväkseen rakentaa tukihenkilöverkon vapaaehtoisista henkilöistä, jotka haluavat toimia vaikeissa elämäntilanteissa viljelijän rinnalla kulkijoina. Tukihenkilötoiminta on vapaaehtoista auttamistyötä, jota tekevät vastaavat tukihenkilöt (aluevastaavat) ja tukihenkilöt. Pirkanmaan alueen vastaavat tukihenkilöt ovat YTM Paula Hietamäki Tampereelta ja MMM, maanviljelijä Ari Klemola Akaasta sekä psykiatrinen sairaanhoitaja Anja Mekkonen Nokialta. Tukihenkilöitä on 8. Tukihenkilöiden yhteystiedot löytävät Repusta haulla ” Maaseudun tukihenkilöverk- ko” . Tukihenkilöllä on tukihenkilösitoumus, joka edellyttää vaitioloa ja tuettavan maailmankatsomuksen kunnioittamista. Tukihenkilöt pitivät työnohjauspalaverin 1.12. Ravintola Astorissa Tampereella. Tukihenkilötoiminnan rahaliikenne ja kirjanpito hoidetaan MTK-Pirkanmaan tilinpidon yhteydessä. Talous perustuu lähinnä sadonkorjuun kiitospyhien kirkkokolehteihin. Toiminta sai kertomusvuonna kolehtilahjoitukset seuraavilta ev.lut. seurakunnilta: Ikaalisten srk-Luhalahti, Nokian seurakuntayhtymä ja Sastamalan seurakuntayhtymä, yhteensä 336,15 euroa. Lämmin kiitos lahjoittajille.