15 the Halikko Kultanummi PROSPECT – a NEW TYPE of Gold Mineralization in the High-Grade Gneiss Terrain of Southwestern Finlan

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

15 the Halikko Kultanummi PROSPECT – a NEW TYPE of Gold Mineralization in the High-Grade Gneiss Terrain of Southwestern Finlan Geological Survey of Finland, current Research 2003–2004, Edited by Sini Autio. Geological Survey of Finland, Special Paper 38, 15–23 , 2005. ThE hAlikkO kulTANuMMi PROSPEcT – ANEwTyPEOFGOld MiNERAliZATiON iN ThE hiGh-GRAdEGNEiSS TERRAiNOFSOuThwESTERN FiNlANd by Sari Grönholm 1) , Niilo Kärkkäinen 1) and Jonas Wiik2) 1) Geological Survey of Finland, P.O. Box 96, FI-02151 Espoo, Finland 2) Boliden Mineral AB, S-93681 Boliden, Sverige E-mail: [email protected] Key words (GeoRef Thesaurus, AGI): mineral exploration, gold ores, gneisses, sulfides, hydrothermal alteration, Proterozoic, Kulta - nummi, Halikko, Finland introduction finally drilled; the results of these investigations are reported below. In this article we consider the gold prospectivity of the highly metamorphosed gneisses and migmatites Geological setting of southwestern Finland, using the Kultanummi oc- currence at Halikko as a potentially representative ThebedrockatKultanummiconsistsofupperamphi- example of the type of mineralization to expect in this bolitefaciesmicagneissesandm etavolcanics,intruded terrain. In recent years a number of gold occurrences by granitic veins. The Korveanala-Kaleva prospect, have been found in the region between Paimio and which was studied earlier by GTK, is situated some Halikko in southwestern Finland, largely due to the 10 km west of Kultanummi (Fig. 1). Interpretations efforts of amateur prospectors, who have submitted based on both bedrock maps and airborne magnetic both outcrop samples and mineralized glacial boul- data indicate that both prospects lie within a discrete ders to the Geological Survey of Finland (GTK) for structural domain bounded by shear zones and grani- further evaluation. The first discovery was the Kor- toids (Fig. 3). Regional structural trends tend to be venala-Kaleva occurrence near Paimio but further nearly E-W, with tight folding. Kultanummi is located incentive was given in 2001 when Veli-Matti Koi- within a magnetic anomaly zone that is stronger in vula recovered gold while panning oxidized regolith the southern part. The area immediately to the north material at Kultanummi, near Halikko. Three short of Kultanummi is reminiscent of the structural block holes were drilled at this site, with the best intercept defined at Paimio. The Korvenala-Kaleva prospect at yielding gold grades of 0.5–6 ppm over intervals of Paimio was located by heavy mineral studies follow- 1–6 m. Follow-up exploration during the next field ing discovery of a mineralized boulder, and it is also season delineated a gold-critical sulfide-bearing zone well expressed in till geochemistry and has a distinct over a distance of 600 m, and with a maximum width IPresponse (Rosenberg 2000). Drill cores analyzed of 150 m, to the south of Isorahkaneva mineralized from the from Korvenala-Kaleva show anomalous zone (Figs. 1 and 2). The anomalous area was then gold values over a relatively wide area, with a mean sampled for heavy mineral fractions, and systemati- of 310 ppb for 252 samples. However, in the most cally covered by ground magnetic and IPsurveys, and anomalous intervals, grades are usually 0.1–1 ppm, 15 Geological Survey of Finland, Special Paper 38 Sari Grönholm, Niilo Kärkkäinen and Jonas Wiik Fig. 1. Locations of the Korvenala-Kaleva and Kultanummi gold occurrences on the bedrock geological map sheets 2021 (Lehijärvi, 1955) and 2022 (Huhma, 1957). with only a few exceptional intersections of 5.4 ppm quartzo-feldspathic intercalations also occur, with over 1 meter and 1 ppm over 5.45 m (Rosenberg distinctly less biotite, forming discrete aggregates, 2000). Arsenopyrite is also present, but there is the and correspondingly more potassium feldspar than degree of correlation between Au and As is not high in the mica schists. (Rosenberg 2000). Quartz-rich sillimanite gneisses and sillimanite- cordieritegneisses tendtopalegreenishgrayonweath- Geological setting at kultanummi ered surfaces and are somewhat rusty, with complex, tightly folded quartz veins (Fig. 6). These rocks are Mica schists and gneisses intruded by granitic and also readily distinguishable in drill core because of pegmatitic veins predominate at Kultanummi, with theirpalecolourandtexturalheterogeneity.Sillimanite minor intercalations of amphibolites and plagioclase is fibrous, indeed fibrolitic (Fig. 7), while cordierite porphyry. However, the most prospective lithology occurs as pale blebs 1–5 mm in size; microscopic appears to be a relatively quartz-rich gneiss, occur- inspection shows that they are extensively pinitized. ring as discrete units 10–30 m thick within the more In addition to sillimanite and cordierite, the gneisses typical mica gneisses. They typically contain dissemi- consist principally of quartz, plagioclase, potassium nated sulfides and are characterized by aggregates of feldspar andbiotite. compositionalvariationbetween sillimanite and sporadic cordierite, alternating with layers is defined by variations in the proportions of bands of calc-silicate rock. sillimaniteandcordierite. Accessoryminerals include Mica schists locally display distinct banding, as a muscovite, garnet, tourmaline and a range of sulfides, result of systematic variations in mica abundance as notably chalcopyrite, pyrite, pyrrhotite; arsenopyrite well as concentrations of presumably metamorphic, is also present, and galena has been found in fracture idioblastic magnetite grains (Figs. 4 and 5). Principal fillings. minerals are quartz, plagioclase, potassium feldspar During drilling, a dark green plagioclase porphyry and biotite, with smaller amounts of red garnet, apa- unit about 10 m thick was intersected. The rock is tite, zircon, carbonate and tourmaline. Mica schists foliated, with some silicification and alteration of occasionallygrade intocoarser-grained gneisses hornblende to biotite and also contains angular frag- and may even display a more granitic appearance ments of mafic composition several cm in diameter. orshowextensiveepidotealteration.Occasional Reddishor grey pegmatite dykes, usually less than 5 m 16 Geological Survey of Finland, Special Paper 38 The Halikko Kultanummi prospect – a new type of gold mineralization in the high-grade gneiss terrain of southwestern Finland Fig. 2. Detailed map of the Kultanummi prospect (Wiik, 2004), showing drill hole locations. Area of map is approximately 8 km 2 . Gold-critical rusty outcrops are indicated with pale brown colour. Fig. 3. Korvenala-Kaleva (Paimio) and Kultanummi (Halikko) occurrences shown on airborne magnetic image. Tapio Ruotoistenmäki (2004) has indicated inferred tight fold hinges with E-Wtrending axial surfaces by yellow crosses. Yellow lines indicate trends of proposed Au-critical zones, subparallel to fold limbs. 17 Geological Survey of Finland, Special Paper 38 Sari Grönholm, Niilo Kärkkäinen and Jonas Wiik Fig. 4. Banding in mica schists defined by magnetite. Photo: Sari Grönholm Fig. 5. Photomicrograph of magnetite-bearing mica schist. Mgt = magnetite, Bt = biotite, Qz = quartz, Pl = plagi- oclase. Photo: JariVäääätäinen thick, are common and contain, in addition to quartz, Gold mineralization feldspar and mica, black tourmaline, magnetite and occasionallysillimanite.Medium-grained reddish PyriteisthemosttypicalsulfidephaseatKultanum - granitic dykes are also present, sometimes containing mi,impartinga rustyaspect tooutcrops,andoccurring garnet and magnetite. as disseminations, as solitary grains and aggregates 18 Geological Survey of Finland, Special Paper 38 The Halikko Kultanummi prospect – a new type of gold mineralization in the high-grade gneiss terrain of southwestern Finland Fig. 6. Rusty sillimanitee-c-cordierordiertie gneiss;light-coloured,red,eelongalongateekknobblnobblyaggregates of bothsh sillimaniillimaniteeaandnd cordierite stand out in relief on weathered surfaces. Note also intense folding of reddish feldspathic quartz vein. Photo: Sari Grönholm Fig. 7. Photomicrograph of sillimanite gneiss. Si =s= sillimaniillimanitee,, Qz=q= quartz.P. Phohoto: Jari Väätäinen and along joint planes. Disseminated chalcopyrite phase in mineralized rock. chemical data reveal a and pyrrhotite also occur, and isolated arsenopyrite reasonable correlation between Au and S, but only a grainsorgrainaggregatesarepresent,particularlynear weak relation between Au and As (Fig. 8). quartz vein margins. Galena has also been found in a Gold at Kultanummi appears to be closely associ- few narrow veins. Tourmaline is also a characteristic ated with the relatively silicic, or silicified sillimanite 19 Geological Survey of Finland, Special Paper 38 Sari Grönholm, Niilo Kärkkäinen and Jonas Wiik Fig. 8. Correlation diagrams for Au and S and Au and As; data from the first three holes drilled at Kultanummi (R379-R381) are not included. Fig. 9. Variation in Au (left) and S (right) for different rock types at Kultanummi: 1 = mica schist and gneiss, 2 = sillimanite- quartz rock, 3 = sillimanite-cordierite gneiss, 4 = pegmatite, 5 = plagioclase porphyry, 6 = amphibolite, 7 = quartzofeldspathic schist. Lithologies determined from drill core logging. gneisses, the highest abundances of 6490 ppb and Alteration 2100 ppb having been recorded from sillimanite mica gneiss and sillimanite-cordierite gneiss respectively. Hydrothermalalterationinthegold-anomalouszone However, this correlation is not so obvious from the at Kultanummi is typically evident from increased geochemical data, in that results appear to indicate sulfide abundances (pyrite, pyrrhotite, chalcopyrite that other lithologies can be anomalous with respect and
Recommended publications
  • KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA on LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I
    KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA ON LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I LAKANNUT KUNTA VASTAANOTTAVA KUNTA Kunnan nimi Kuntanumero Lakkaamispäivä Kunnan nimi Kuntanumero Huomautuksia Ahlainen 001 010172 Pori 609 Aitolahti 002 010166 Tampere 837 Akaa 003 010146 Kylmäkoski 310 ks. tämä taulu: Kylmäkoski-310 Sääksmäki 788 ks. tämä taulu: Sääksmäki-788 Toijala 864 ks. tämä taulu: Toijala-864 Viiala 928 ks. tämä taulu: Viiala-928 Alahärma 004 010109 Kauhava 233 ks. tämä taulu: Kortesjärvi-281 ja Ylihärmä-971 Alastaro 006 010109 Loimaa 430 ks. tämä taulu: Mellilä-482 Alatornio 007 010173 Tornio 851 Alaveteli 008 010169 Kruunupyy 288 Angelniemi 011 010167 Halikko 073 ks. tämä taulu: Halikko-073 Anjala 012 010175 Sippola 754 ks. taulu II: Sippola-754 Anjalankoski 754 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Elimäki-044, Jaala-163, Kuusankoski-306, Valkeala-909 Anttola 014 311200 Mikkeli 491 ks. tämä taulu: Mikkelin mlk-492 Artjärvi 015 010111 Orimattila 560 Askainen 017 010109 Masku 481 ks. tämä taulu: Lemu-419 Bergö 032 010173 Maalahti 475 Björköby 033 010173 Mustasaari 499 Bromarv 034 010177 Hanko 078 Tenhola 842 ks. tämä taulu: Tenhola-842 Degerby 039 010146 lnkoo 149 Dragsfjärd 040 010109 Kemiönsaari 322 ks. tämä taulu: Kemiö-243 ja Västanfjärd-923 Elimäki 044 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Jaala-163, Kuusankoski-306, Anjalankoski-754, Valkeala-909 Eno 045 010109 Joensuu 167 ks. tämä taulu: Pyhäselkä-632 Eräjärvi 048 010173 Orivesi 562 Haaga 068 010146 Helsinki 091 Haapasaari 070 010174 Kotka 285 Halikko 073 010109 Salo 734 ks. tämä taulu: Kiikala-252, Kisko-259, Kuusjoki-308, Muurla-501, Perniö-586, Pertteli-587, Suomusjärvi-776, Särkisalo-784 Hauho 083 010109 Hämeenlinna 109 ks.
    [Show full text]
  • 186507882.Pdf
    - - HISTORIALLISIA TUTKIMUKSIA JULKAISSUT SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA XLIV AULIS OJA KESKIAIKAISEN »ETELÄ-SUOMEN« ASUTUS JA ALUEJAOT KESKIAIKAISEN »ETELÄ-SUOMEN« ASUTUS JA ALUEJAOT KIRJOITTANUT AULIS OJA HELSINKI 1955 Isäni muistolle FORSSA 1955 — FORSSAN KIRJAPAINO OY Alkusanat Suoritettuani aikoinaan filosofiankandidaatin tutkinnon Turun yli- opistossa sain pääaineeni opettajalta professori Einar W. Juvalta kehoi- tuksen ryhtyä väitöskirjaa varten tutkimaan Varsinais-Suomen maaky- symyksiä, lähinnä isonjaon toimeenpanoa ja sen merkitystä maakunnan myöhemmälle historialle. Kävinkin työhön käsiksi ja rupesin aluksi sel- vittämään maakunnan isonjaontakaisia maanomistusoloja. Tällöin il- meni, että jo niissä riitti tutkimista enemmän kuin tarpeeksi, vallankin kun mieli veti «katselemaan menneitä menoja niin kauvas, kun näjemme, ja tunkeumaan syvälle muinois-ajan synkeyteen siihen asti, kun viimei- setkin viittaajat meistä luopuvat, viimeisetkin virvalot sammuvat«, ku- ten Antero Wareliusta aikoinaan. Niinpä käsitteleekin väitöskirjani nyt Varsinais-Suomen vanhimpia maanomistusoloja ja niiden kanssa kiin- teässä yhteydessä olleita asutusvaiheita ja aluejakoja. Myös paikallisesti on tutkimuskohteeni suunniteltua suppeampi, ko- ko keskiaikaisen Suomen maakunnan sijasta vain sen toisen puoliskon, historiallisen Etelä-Suomen, käsittävä. Tähän rajoitukseen on vaikut- tanut yhtäältä muinaisten Pohja-Suomen ja Etelä-Suomen asutus- ja maanomistusolojen suuri eroavuus, toisaalta Pohja-Suomen ja Ala-Sata- kunnan keskinäisen suhteen hämäryys, jota nähdäkseni
    [Show full text]
  • Taulukko 2 Luettelot Salon Seudun Merkittävistä Rakennetun
    TAULUKKO 2 LUETTELOT SALON SEUDUN MERKITTÄVISTÄ RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUKSISTA, RYHMISTÄ JA ALUEISTA Perniön asemanseutua. Valokuva Heikki Saarento / VSL SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 31.5.2006 SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA MERKITTÄVÄT RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ALUEKOKONAISUUDET (sra) VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 31.5.2006 KUNTA MKALUENRO NIMI RYHMAT KOHTEET Halikko sra 136 Halikonlahden kulttuurimaisema (19) srr 16, 43, 57, 58, 85, 92, 96, 97, 127, 128, 130, 135 sr 79, 86, 88, 135, 208, 278, 282, 287, 288, 396, 397, 440, 466, 701, 707 Halikko sra 137 Suuri rantatie ympäröivine kulttuurimaisemineen (20) sr 400 Halikko sra 138 Angelniemen kirkkomaisema (21) srr 30. 94 sr 154, 458 Halikko sra 139 Sapalahden kulttuurimaisema (22) srr 31 sr 157 Kiikala sra 18 Johannislund (47) srr 3 sr 50 Kiikala sra 19 Kiikalan kirkko srr 4 sr 68, 71 Kiikala sra 20 Kruusilan kylä ja kulttuurimaisema (48) sr 105, 109 Kisko sra 39 Kiskon kirkonkylä (49) srr 15, 26 sr 37, 43, 54, 60, 66-69, 92, 93 Kisko sra 40 Haapaniemen kulttuurimaisema (50) srr 5 sr 7, 8 Kisko sra 41 Orijärven kaivosalue (51) srr 24 sr 46, 86 Kisko sra 42 Mommolan kartano ja kulttuurimaisema (52) srr 32, 33 sr 118, 136, 138, 139 Muurla sra 31 Ylisjärven kulttuurimaisema ja Ruotsalan kylä (98) srr 4,13, 25 sr 25, 26, 35, 107, 201, 203, 205 Perniö sra 125 Perniön kirkon miljöö (132) srr 86 sr 457, 465, 466, 504, 506, 521, 523 Perniö sra 126 Perniön kartanot ja suurtilat/Yliskylän kulttuurimaisema (133) srr 7, 8, 48, 122 sr 29, 31, 33, 254, 706 Perniö sra 127 Perniön kartanot ja suurtilat/Paarskylä
    [Show full text]
  • Tule Juttusille!
    VIHREÄN KORTIN VOIMAA TULE JUTTUSILLE! Palvelemme sinua asiakasomistajuuteen ja S-Pankkiin liittyvissä asioissa SSO:n Asiakasomistaja- ja S-Pankkipisteissä Prisma Halikossa, Lohjalla ja Nummelassa. Palvelemme myös ajanvarauksella! Varaa aika S-PANKKI.FI/AJANVARAUS tai soita asiakaspalveluumme puh. 010 76 5800 (ma–to klo 9–20, pe klo 9–18, 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min). BONUS ON RAHAA TALOUDEN OSTOT KUUKAUDESSA BONUS % TANKKAUSBONUS snt/L VÄHINTÄÄN (€) Oikeaa rahaa 900 € 5,0 % 5,0 snt/L Bonus on rahaa. Mitä enemmän teet ostoja 800 € 4,5 % 4,5 snt/L S-Etukortilla, sitä enemmän saat rahaa takaisin. 700 € 4,0 % 4,0 snt/L Bonuksesi voi olla jopa 5 %. 600 € 3,5 % 3,5 snt/L Oma Bonus, Omat ostot, Edut ja Sähköiset kuitit 500 € 3,0 % 3,0 snt/L 2,5 snt/L Lataa S-mobiili-sovellus ja seuraa Bonuksen 400 € 2,5 % kertymistä tai tarkempia ostotietojasi kätevästi 300 € 2,0 % 2,0 snt/L puhelimestasi. S-mobiilista löydät myös sähköiset 200 € 1,5 % 1,5 snt/L kassa- ja takuukuitit, edut ja verkkopankin. 50 € 1,0 % 1,0 snt/L Tankatessasi ABC:lla saat Tankkausbonusta, joka on bonusprosenttisi S-Pankin edut mukainen alennus litrahinnasta. Suoran litra-alennuksen lisäksi ostosi summa lasketaan yhteen kaikkien bonusostojesi kanssa, jolloin pääset S-Pankki tarjoaa asiakasomistajille maksuttomat myös korkeammille bonustasoille. peruspalvelut sekä kuukausi- ja vuosimaksuttoman S-Etukortti Visan, jolla maksaessasi saat 0,5 % maksutapaetua S-ryhmän Suomen toimipaikoissa. LATAA MAKSUTON S-MOBIILI! MEILTÄ SAAT BONUSTA Karkkila, Kemiö, Hermanni, Karjalohja, Kiikala, AUTOMAATIT Halikko, Lohja Lempola, Lohja, Koski, Kuusjoki, Marttila, ABC Lohja, Masuuni Karkkila, Halikko, Kemiö, ja Nummela Otalampi, Perniö, Nummi, Paukkula, Pertteli, Piihovi, Perniö ja SSO Liikenne- Koski, Marttila, Perttilä, Pusula, Sammatti, Nummela, Sammatti, Salo, Somero, Tupuri, myymälä Salo ja Tytyri.
    [Show full text]
  • Salo and Nine Other Municipalities Will Merge at the Beginning of the Year 2009. Salo, Halikko, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Kiikala
    Salo and nine other municipalities will merge at the beginning of the year 2009. Salo, Halikko, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Kiikala, Suomusjärvi, Särkisalo, Pertteli and Perniö will form a new town. The town will be called Salo and the coat of arms will be the one of Halikko. Municipal elections were held in Finland on the 26th October, 2008. Here are the results concerning Salo: There were elected all together 75 members for the Town Council of Salo. This amount of councillors will be only during this coming four years period (2009-2012). After that there will be 51 members in the Council of Salo. Results by parties: Party Number of seats Social Democratic Party (SDP) 23 National Coalition Party (KOK) 21 Centre Party of Finland (KESK) 20 Green League (VIHR) 4 Left wing Alliance (VAS) 3 Christian Democrats in Finland (KD) 2 True Finns (PS) 2 Members of the Salo Town Council 2009-2012 Name party votes 1. Taimela, Katja SDP 1099 17. Nieminen, Riitta SDP 212 2. Nummentalo, Juhani KOK 656 18. Johansson, Tatu KOK 206 3. Kylänpää, Juhani KESK 315 19. Halkilahti, Jaakko KESK 231 4. Roos, Jukka SDP 553 20. Nurminen, Soile VAS 180 5. Punta, Juha KOK 433 21. Seppälä, Eija SDP 180 6. Kanerva, Tauno KESK 283 22. Honkanen, Raimo KOK 200 7. Vesa, Simo SDP 311 23. Junnila, Hannu KESK 203 8. Suonio-Peltosalo, Elina KOK 430 24. Nikkanen, Saku SDP 175 9. Pölönen, Päivi KESK 257 25. Ilola, Siv KOK 184 10. Keto-oja, Piia SDP 276 26. Satopää, Kalevi PS 121 11.
    [Show full text]
  • Säädk 189/2004
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 N:o 1273—1280 SISÄLLYS N:o Sivu 1273 Laki tuloverolain muuttamisesta ............................................................ 3579 1274 Vuoden 2005 tuloveroasteikkolaki .......................................................... 3581 1275 Laki tuloverolain 105 a ja 124 §:n muuttamisesta ........................................... 3582 1276 Laki verontilityslain 12 §:n muuttamisesta .................................................. 3583 1277 Laki autoverolain muuttamisesta ............................................................ 3584 1278 Laki autoverolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ........ 3585 1279 Valtioneuvoston asetus uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2005—2009 myönnettävistä valtionavustuksista ............................................. 3587 1280 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista annetun työministeriön asetuksen muuttamisesta . 3589 N:o 1273 Laki tuloverolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 92 §:n 24 kohta ja 127 b §:n 1 kohta, sellaisena kuin ne ovat, 92 §:n 24 kohta laissa 1263/1997 ja 127 b §:n 1 kohta laissa 1162/2002, sekä lisätään 92 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1465/1994, 1333/1995, 196/2001, 896/2001, 1309/2002 ja 1360/2002 sekä mainitussa laissa 1263/1997, uusi 25 kohta ja 127 a §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 995/2000
    [Show full text]
  • Club Health Assessment MBR0087
    Club Health Assessment for District 107 A through June 2019 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 137239 Åland Culinaria 02/11/2019 Active 20 20 0 20 100.00% 0 5 MC N/R Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Active 5 0 0 0 0.00% 5 8 M,VP,MC,SC 12 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 32 1 2 -1 -3.03% 33 9 0 M,MC,SC 1 $1000.00 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 30 3 1 2 7.14% 28 36 0 M,MC,SC 0 $546.20 20334 AURA 11/07/1968 Active 41 1 1 0 0.00% 41 3 1 M,MC,SC 13 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 16 3 1 2 14.29% 14 2 0 M,MC 1 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 15 2 0 2 15.38% 13 0 M,MC,SC 12 $874.42 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 24 2 1 1 4.35% 23 10 1 SC 24+ 20373 HALIKKO/RIKALA 11/06/1958 Active 28 0 1 -1 -3.45% 29 15 4 M,MC,SC 13 20339 KAARINA 02/21/1966
    [Show full text]
  • 12359947.Pdf
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Julkari Stakes Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Suomen virallinen tilasto Sosiaaliturva 2007 Forsknings- och utvecklingscentralen för social- och hälsovården Finlands officiella statistik Socialskydd Official Statistics of Finland National Research and Development Centre for Welfare and Health Social Protection Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 Äldreomsorgen 2005 Care and Services for Older People 2005 Tiedustelut – Förfrågningar – For further information Suomen virallinen tilasto Sari Kauppinen (09) 3967 2373 Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Toimitusneuvosto – Redoktionsråd – Editorial board Olli Nylander, puheenjohtaja – ordförande – chairman Päivi Hauhia Sari Kauppinen Irma-Leena Notkola Matti Ojala Hannu Rintanen Pirjo Tuomola Ari Virtanen Sirkka Kiuru, sihteeri – sekreterare – secretary © Stakes Kansi – Omslag – Cover design: Harri Heikkilä Taitto – Lay-out: Christine Strid ISBN 978-951-33-1181-0 ISSN 1795-5165 (Suomen virallinen tilasto) ISSN 1459-7071 (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut) Yliopistopaino Helsinki 2007 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 – Äldreomsorgen 2005 – Care and Services for Older People 2005 Lukijalle Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 -julkaisuun on koottu keskeiset tilastotiedot ikääntyneiden sosiaali- ja terveys- palveluista ja niiden kehityksestä. Julkaisussa on tietoa palvelujen käytöstä, asiakasrakenteesta, henkilöstöstä
    [Show full text]
  • Salon Seudun Liikennestrategia 2020
    1 strategia Halikko Kiikala Kisko Kuusjoki Muurla Perniö Pertteli Salo Somero Suomusjärvi Särkisalo Turun tiepiiri 2003 2 SALON SEUDUN LIIKENNESTRATEGIA 2020 ESIPUHE 3 1. Toimintaympäristö 4 1.1 Suunnittelualue 4 1.2 Väestö 4 1.3 Työpaikat, elinkeinotoiminta, matkailu ja vapaa-aika 5 2. Nykyinen liikennejärjestelmä 6 2.1 Henkilöliikenteen matkat ja kulkutavat 6 2.2 Liikennemalli ja –ennusteet 6 2.3 Tie- ja katuverkko 6 2.4 Rataverkko 7 2.5 Tavaraliikenne 8 2.6 Kevyt liikenne 8 2.7 Liikenneturvallisuus 9 2.8 Telematiikka 9 2.9 Joukkoliikenne 10 2.10 Ilma- ja vesiliikenne 11 3. Liikennejärjestelmän tavoitteet 12 3.1 Yleistavoitteet 12 4. Liikennejärjestelmän kehittäminen 14 4.1 Tiivis seudullinen yhteistyö kehittämisen edellytyksenä 14 4.2 Seuranta 14 4.3 Toimintalinjat 2020 17 4.4 Toteutuksen kärkitehtävät 17 4.5 Kehittämistoimenpiteet kärkitehtävittäin 20 5. Vaikutukset 26 5.1 Maankäyttötavoitteiden toteutuminen 26 5.2 Talous 26 5.3 Alueellinen ja sosiaalinen tasa-arvo 27 5.4 Ympäristö ja turvallisuus 27 5.5 Yhteistyö 28 6. Toteutus 29 Tätä julkaisua voi tilata: 6.1 Aiesopimus 29 Varsinais-Suomen liitto 6.2 Seuranta 29 Ratapihankatu 36 20100 Turku www.varsinais-suomi.fi Liitteet ISBN 951-9054-71-5 Kiireellisyysluokka I: Kevyen liikenteen verkko 30 julkaisun karttaote, pohjakartta Kiireellisyysluokka I: Tie- ja katuverkko 31 © Maanmittauslaitos, lupa nro PISA/023/2003 3 ESIPUHE Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 liittyy uuden maankäyttö- ja rakennus- lain mukaisen maakuntakaavan laatimiseen seutukunnan alueelle. Liikennejärjestelmäsuunnitel- ma on laadittu laajana yhteistyöhankkeena Varsinais-Suomen liiton koordinoimana. Suunnitte- lussa ovat olleet mukana Turun tiepiiri sekä seutukunnan 11 kuntaa: Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo, Somero, Suomusjärvi ja Särkisalo.
    [Show full text]
  • Six Estate Landscapes Traces of Medieval Feudalisation in Finland?
    GEORG HAGGRÉN University of Helsinki Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies, Archaeology Six Estate Landscapes Traces of Medieval Feudalisation in Finland? ABSTRACT: In Sweden, human geographers and medieval archaeologists have recently showed how the property boundaries around settlements and their holdings have become permanent already during the early Middle Ages. This is particularly true when speaking of large domains owned by the aristocracy. It was the time when villages and hamlets were established and the still existing base of the land ownership system was made. Most of these property boundaries are still visible today. This seems to be the case also in SW Finland, especially concerning the land owned by the medieval nobility. Combining the data from historical maps, archival sources, and archaeological record with ancient and still existing boundaries, it is possible to reconstruct a manorial landscape that was based on the of the medieval landownership. The half a dozen cases from different provinces (Askainen in Lemu, Viurila in Halikko, Prästkulla in Tenhola, Hertognäs in Helsinki, Jutikkala in Sääksmäki and Anola in Ulvila), which are discussed in this article, rep­ resent this group of approximately hundred large, medieval manorial estates, which were established in the early 15th century at the latest. KEY WORDS: Middle Ages, feudalisation, noble estate, manor, tenant farm. INTRODUCTION In the early 16th century, before the Reforma- tion, the nobility owned only 3.1% of the farms in Finland lies in the northern part of Europe, in a Finland, while 2.6% of the land was in the hands northern margin of the Western world, far from the of Church.
    [Show full text]
  • PIRTEYTTÄ PÄIVIIN -ELÄKELÄISLIIKUNTAKORTIT Syksy 2020
    PIRTEYTTÄ PÄIVIIN -ELÄKELÄISLIIKUNTAKORTIT syksy 2020 Pirteyttä päiviin – eläkeläisliikuntakortti (oranssi), 1 vuosi 40 € Korttia myydään eläkeläisille, mutta ei osa-aikaeläkeläisille. Kortti on voimassa 1 vuoden ostopäivästä eteenpäin. Pirteyttä päiviin – kortti oikeuttaa eläkeläiset osallistumaan kaupungin liikuntapalvelujen ikääntyneiden ohjattuihin saliliikuntaryhmiin, ei uimahallin käyttöoikeutta. Korttiin sisältyy lisäksi yhden valinnaisen kuntosalin käyttöoikeus. Sama kortti on käytössä Pirteyttä Päiviin – ryhmien osalta. Listaus kaikista ryhmistä on tässä. Kortteja myydään uimahallissa, kaupungintalon infopisteessä (Tehdaskatu 2) sekä palvelupisteissä. Eläkeläisten uinti- ja liikuntakortti (vihreä), 1 vuosi 55 € / 6 kk 30 € Kortin edut ovat samat kuin edellä mainitussa kortissa, mutta tähän korttiin sisältyy uimahallin käyttöoikeus kerran päivässä. Tätä korttia myydään vain uimahallilla. Kortit ovat henkilökohtaisia. HUOM! Kuntosalien osalta sähköinen avain pitää itselleen lunastaa, jos haluaa käyttää ns. lähikuntosaleja (eli muuta kuin uimahallia). Sähköisen avaimen hinta on 12 e (poikkeuksena Ollikkala, jossa käytössä samat kortit kuin uimahallissa ja hinta 5 e) ja avain ostetaan ainoastaan kerran ja omaksi. Lisätietoja ikäihmisten liikunnasta: Liikunnanohjaaja Jani Nurmi 02 778 4710 | Liikunnanohjaaja Timo Saarela 02 778 4705 Maanantaisin Halikko: 9-15 Avoimet ovet kuntosalilla, Ikäkeskus Majakka, Hornintie 3. 9.30-11 Kuntosali naisille, Halikon liikuntahalli, Kuruntie7. (PP) Kuusjoki: 9-10 Kuntosali, Kuusjoen kuntosali, Ylikulmantie 317. 10.30-11.15 Tuoli- ja tasapainojumppa, Kuusjoen seurakuntatalo, Ylikulmantie 235. Perniö: 9-10 Jumppa, Perniön liikuntahalli, Erveläntie 16. (PP) Pertteli: 10-11.30 Sauvakävely 31.8.-26.10.2020/8.3.-17.5.2021. Kokoontuminen Inkereellä, entisen kunnantalon pihalla, Inkereentie 1023. (PP) Salo: 8.30-10 Sulkapalloa kuntoillen, Urheilutalon palloilusali, Perniöntie 7. (PP) 9.30-11 Kuntosali, Ollikkalan kuntosali, Hämeenojankatu 9. 10-10.45 Tuoli- ja tasapainojumppa, Sininen talo, Rummunlyöjänkatu 2.
    [Show full text]
  • Vuosikertomus 2017
    Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Vuosikertomus 2017 Sisältö Puheenjohtajalta 3 Liikunta elämäntavaksi! 4 Talous 5 Hallitus 5 Kevätkokous 6 Syyskokous 6 Palkitseminen 6 LiikUn jäsenet 9 Rajattomasti liikuntaa Turun seudulla 11 Liikkuva lapsuus 13 Tilasto: Liikkuvat koulut kuntakohtaisesti (Satakunta) 14 Tilasto: Liikkuvat koulut kuntakohtaisesti (Varsinais-Suomi) 15 Aikuisten harrasteliikunta 24 Elinvoimainen seuratoiminta 30 Toimistot ja toimihenkilöt 36 Tilinpäätös 38 Tase 39 Tilintarkastuskertomus 40 Tilasto: Liikkuva lapsuus koulutukset ja tapahtumat 42 Tilasto: Leirit ja liikuntapäivät 44 Tilasto: Aikuisten harrasteliikunta 45 Tilasto: Seura- ja urheilutoiminta 46 LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais-Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä, seuratoi- mijoita ja työyhteisöjä liikuttamaan muita. Puhumme liikunnan puolesta päättäjille. 2 Puheenjohtajalta Myötätuulessa Kuluneen vuoden aikana kaksi historiallisesti painavinta uutista Lounais-Suomesta poikkesi luonteeltaan toisistaan merkittävästi. Yhtäältä elokuinen terroristi-isku oli asteikon kielteisestä ääripäästä ja toisaalta talouden ponnahdus merkittävästi pa- rempaan suuntaan taas skaalan toiselta reunalta. Elokuun dramaattiset toritapahtu- mat olivat murheellisia, mutta niiden jälkityöstö ja monien ihmisten ihailtava toi- minta asiaan liittyen vankistaa uskoa ihmisyyteen ja hyvän voittoon. Talouden kään- teellä taas tiedetään olevan pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia, jos asetelma muun muassa 30
    [Show full text]