INATSISARTUNUT Qinersineq Imai

INATSISARTUNUT qinersineq Imai

1 Qinersinermi tunngaviusut ...... 4

2 Qinersisoqarnissaanik nalunaaruteqartoqarnera . . . . . 6

3 Kina qinigassanngortissinnaava kinalu qinersisinnaava . . 10

4 Qinersisartut allattorsimaffiat qinersiviillu ...... 14

5 Inissitsiterneq ...... 18

6 Qinersinerit inernerinut takussutissiat ...... 22

Maanna siusinnerusukkullu qinersisarnerni inernerit takorusuk- kukkit iserfigiuk qinersineq .gl .

Saqqaani assiliartat: Ulloq 28 . november 2014 bussit unittarfiani allagartarsuit qineqqusaarutit; ulloq 3 . december 2013 Katuap saavani Kalaallit Nunaata erfalasua; ulloq 12 . marts 2013-imi Katuami taasivik .

Inatsisartut Allattoqarfianit saqqummersinneqartoq Apriili 2018 Assiliartat: Inatsisartut Allattoqarfiat Inatsisartut Allattoqarfiat · Postboks 1060 · 3900 Nuuk inatsisartut@inatsisartut .gl · www .inatsisartut gl. Kapitali 1 Qinersinermi tunngaviusut

Kalaallit Nunaanni aqutseriaaseq tassaavoq sinniisoqarluni tamat oqartussaaqataanerat ilaatigut aalajangersimasumik akunnilimmik qinersisoqartarneranik ilisarnaatilik . Tamat oqartussaaqa taa ne ranni nunap inatsisiliortuinut, Inatsisartunut, ilaasortanik 31-nik qinersisoqartarpoq . Inatsisartunut ilaasortat nalinginnaasu Pituttorsimanngitsumik isumaqarpoq mik, toqqaannartumik, pituttorsiman qinersisartut partii kattusseqatigiilluun- ngitsumik, naligiimmik isertortumil luun niit sorleq qinerusunnerlugu namminneq niit taasinikkut qi-nerneqartarput . aalajangersinnaagaat . Nalinginnaasumik isumaqarpoq innut Naligiimmik isumaqarpoq qinersisartut taasut kikkulluunniit qinersisarnermut tamarmik inerniusumut assigiimmik sun- inatsimmi piumasaqaatinik eqquutsitsi niuteqarsinnaasut . sut qinersisinnaasut aammalu qinersi Isertortumik isumaqarpoq allat qanoq nermi qineqqusaartutut sassar sin naa taasisimanersut kimilluunniit nakkutigi sut . neqarsinnaanngitsoq . Toqqaannartumik isumaqarpoq partii kattusseqatigiilluunniit qinerusutaq taasinermi allaffissamut toqqaannartumik qinerneqartarsinnaasoq .

4 5 Kapitali 2 Qinersisoqarnissaanik nalunaaruteqarneq

QINERSINERMI INATSISITIGUT Immikkut ittumik qinersineq (”Maanaan TUNNGAVIUSUT nakkut qinersineq”) nalunaarutigineqar- sinnaavoq tamanna pillugu inatsimmik Inatsisartunut qinersisarneq pillugu Inatsisartut akuersissutigineqarnerati- Inatsisartut inatsisaat nr . 9, 31 . oktober gut . 1996-imeersoq Inatsisartut inatsisaatigut nr . 10, 30 . oktober 1998-imeersuk- Naalakkersuisut Siulittaasuat Inatsisar kut aammalu Inatsi sartut inatsisaatigut tut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisar- nr . 21, 3 . december 2012-imeersukkut tut inatsisaanni § 28 naapertorlugu Inat- allanngortinneqartukkut Inatsisartunut sisartut Naalakkersuisunut taakkunun qinersisarneq malittarisassaqartinne- ngaluunniit ilaasortamut tatiginnikkun- qarpoq . naarnermik akuersisimappata maanaannakkut qinersinissamik nalunaaruteqar nissamut aamma periarfissaqarpoq . QAQUGU QINERSISOQASSAVA? Tatiginninnginnermik nalunaaruteqarluni Inatsisartunut ilaasortat piffissamut oqaluuserisassatut siunnersuummik ukiunut sisamanut qinerneqartarput . akuersisoqarnerup saniatigut pisuni Piffissap qinigaaffiusup atuuffia ulloq allani maanaannakkut qinersisoqarnis- qinersiffiusumit aallartittarpoq . saanik nalunaaruteqarnissamut Naalak- kersuisut Siulittaasuat periarfissaqan Nalinginnaasumik qinersineq qinersisar- ngilaq . Naalakkersuisut inatsisissatut nermut inatsimmi § 6, imm . 3 aammalu aalajangiiffigisas satulluunniit siunner- Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit suutaata itigartinneqarnera, Inatsisartut Inatsisartut inatsisaat naapertorlugit Naalak kersuisunut isornartorsiuinerat Naalakkersuisut Siulittaasuannit nalu imaluunniit Naalakkersuisooqatigiit naarutigineqartar poq, taassumalu ulloq avissaarnerat tunngavissatut naamman qinersiffissaq piffissap qinigaaffiusup ngillat . atuuffiata naannginnerani pisussaq aamma aalajangertarlugu . Nalinginnaa- Naalakkersuisut Siulittaasuannut ima sumik qinersineq qanoq siusitsigisukkut luunniit Naalakkersuisunut tamanut ingerlanneqarsinnaanersoq inatsim mi tatiginnikkunnaarnermik takutitsineq aalajangersimasumik piffissa lerne qan Inatsisartunit akuerineqarpat aammalu ngilaq, piffissalli qinigaaffiusup atuuf- Naalakkersuisut Siulittaasuat nutaamik fiata naanissaa qaammatinik pingasunik qinersisoqarnissaanik nalunaaruteqa sioqqullugu ingerlanneqarsinnaanera rusunngippat Inatsisartunut nutaamik naatsorsuutigineqarluni . qinersinerup kingorna periutsit assingi malillugit Naalakkersuisunik nutaanik 6 7 Inatsisartut qinersissapput . Naalakker ingerlanneqarnerat eqqar saatigalugu Taakku ilaatigut suliassaaraat qinigas Nunatsinni kommunini tallimaasuni ta suisut nutaat pilersinneqarsinnaanngip kinguar tinneqarsin naan ngippata taman- sanngortittutut nalunaarutigineqartunik mani qinersinerit qinersinermi siuler pata Inatsisartut immikkut inatsisaat nalu ataatsimiitita liamit tamarmiusumit akuersissuteqarneq tamanullu saqqum- suisunit, tassaasunit kommunip borg malillugu nutaamik immikkut qinersinis- isumaqatigine qarpat . miussineq . Qinersinerup kingorna qiner- mesteria aammalu ikinnerpaamik kom samik Inatsisartut nalunaarute qar ta ria sinermut ataatsimiititaliaq qinersineq munalbestyrelsinut ilaasortat marluk, Tamatuma peqatigisaanik Inatsisartut qalersinnaapput . pillugu nalunaarusiussaaq . piareersarneqarlutillu siulersorneqas Naalakkersuisunik nutaanik qiner si sapput . Qinersisoqarnissaanik nalunaaruteqar nissaasa tungaanut Naalakkersui sut toqareernerani siusinnerpaamik sapaa sulinertik ingerlatiinnassavaat . Naa tit akunnerisa arfinillit kingorna aatsaat lakker suisuugallartut suliat ingerla sut qinersineq ingerlanneqarsinnaavoq . ingerlaan nar nissaan nut pisa ria qartunik Qinersisoqarnissaanik nalunaaru te taamaal laat suliaqar sin naap put . Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut qarto qar nerata aammalu qiner sinerup inatsisaat nr . 26, 18 . november 2010-meersoq Inatsisartunut nutaamik qinersineq ingerlan neqarnerata akornanni piffissap Inatsisartut inatsisaata nr . 12, ulloq 29 . november 2013-imeersup malit- aamma Naalakkersuisunik atuukkun- sivisunerusup ingerlasinnaaneranut tun sigisaanik allannguutitalik naarsitsineq pillugit aalajangersakkat ngaviu sumik akornutissaqanngilaq . Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Kapitali 6 inatsimmi kapitali 6-imi allassimapput . Inatsisartunut nutaamik qinersineq aamma Naalakkersuisunik QINERSISOQARNISSAANIK atuukkunnaarsitsineq NALUNAARUTEQARTOQARNE- QINERSINERUP NALINGINNAA- RATA KINGORNA SUMIK INGERLANNEQARNERA § 26 . Naalakkersuisut siulittaasuat piffissap qinigaaffiup atuuffiata naan Qinersisoqarnissaanik nalunaaruteqar KIAP ISUMAGISSAVAA? nginnerani Inatsisartunut nutaamik qinersinissamik nalunaaruteqassaaq . toqarnerani Inatsisartut nalingin naa sumik sulinerat unittarpoq . Inatsisit Nunami namminermi pissutsinut im- § 27 . Naalakkersuisut siulittaasuat imaluunniit Naalakkersuisunut ilaa aalajangiiffigisassatullu siunnersuutit mikkoortortaqarfiup Naalakkersuisut sortat ataasiakkaat Inatsisartunit tatigineqarunnaarpata Naalakkersuisut kiisalu apeqquteqaat aallaavigalugu naalakkersuisoqarfiisa ilaanniittup Inatsi sartunit atuukkunnaarsinneqarsinnaapput . oqallisissiat naammassillugit suliarine qinersinerup nalinginnaasumik inger- Imm. 2. Naalakkersuisut siulittaasuat atuukkunnaarsinneqarpat Naalakker qanngitsut tamarmik qinersisoqarnis- lanneqarnera akisussaaffigaa . suisut ataatsimoorlutik atuukkunnaassapput . saanik nalunaaruteqartoqarnerani Nunami namminermi pissutsinut § 28 . Naalakkersuisut siulittaasuat § 27 naapertorlugu Naalakkersuisunut atorunnaartarput . Ataasiakkaat minil- immikkoortortaqarfiup qinersinermi ilaasortamik imaluunniit Naalakkersuisunik tamarmiusunik Inatsisartut lugit ataatsimiititaliani suliat aamma inatsisiliorneq isumagisarai Qinersi- atuukkunnaarsitsisimappata Inatsisartunut nutaamik qinersisoqassasoq taamaattarput . nermullu Ataatsimiititaliamut allat- ingerlaannartumik nalunaaruteqarsinnaavoq . Taamaalilluni piffissap qinersiviusussap toqarfiulluni . § 29 . Naalakkersuisut atuukkunnaarsinneqarpata imaluunniit soraarnissaq tungaanut ataatsimiititaliani aallaa Qinersinermut Ataatsimiititaliap qinnutigippassuk imaluunniit nutaamik qinersinissaq nalunaarutigineqarpat, viatigut suliaqartoqarneq ajorpoq . Inatsisartunut qinersinermik siuler Naalakkersuisut nutaat qinerneqarnissaasa tungaanut Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Ataatsimii ti ta liaq suinissaq suliassaraa, tassanilu Naa eqqarsaatigalugu pissutsit immik kut atuukkallassapput . Naalakkersuisuugallartut atorfimmi suliassat ingerlaan- lakkersuisut Siulittaasuata Naalak ittut atuupput, tassa aningaa sa liis su narnissaannut pisariaqartunik taamaallaat suliaqarsinnaapput . teqar nis samik suliassat naalakkersui- kersuisoqarfiani pisortaq, Kalaallit nermut tunngasumik imaqan ngitsut Nunaanni Kommunit Kattuffianni kisimik ataatsimiititaliamit suliarineqar KANUKOKA-mi pisortaq aammalu sinnaap put, taakku inuiaqatigiit biskoppi ilaasortaassallutik .

8 9 Kina qinigassanngortissinnaava, kinalu Kapitali 3 qinersisinnaava

KINA QINIGASSANNGORTISSIN- sanngortittut aammalu ilaasortaaffiit NAAVA? agguataarneqarnerisa naatsorsorneqar Qinersinissami qinigassanngortissinnaap- neranni qinigassanngor teqatigiittut put: ataatsitut isigineqartut akornanni piler sinneqarajupput . Pisut ilaanni tamatuma • Partiit, Inatsisartunut kingullermik kingune risinnaasarpaa kattusseqatigiin ni qinersineqarmat Inatsisartuni ilaasor- peqataasut, kattusseqatigiissi man ngik taatitaqalersimasut sulilu ilaasortaati- kaluarunik pissarsiassaminnit katillugit taqartut . amerlanerusunik ilaasortaatitaqaler- • Partiit nutaat kingusinnerpaamik nerat . Peqataasut kattusseqatigiinnut sapaatit akunnerinik tallimanik sioq ilaalernermikkut taamaalillutik taasinerit qullugu Inatsisartunut qinersinermi kattusseqatigiinni qinigassanngortittunit kingullermi taasinerit atorsinnaati pissarsiarineqartussat maanaannartar ne taasut tamavimmik 1/31-iisa amerla rannik pisut ilaanni annikillisaa sin naap put . qataannik katersisimasut . Atsiornerit Partii arlalinnik qinigassanngortitsisin katersorneqartut ukiumit ataatsimit naavoq, taamaattorli amerlanerpaa mik pisoqaanerussanngil lat . 62-inik . Partii sinnerlugu qinigas san ngor • Partiit avataatigut qinigassanngor tittoq qinigassanngortittut allat peqati tittut (”kisimiillutik qinigassanngor galugit kattusseqa tigiinni peqataasin- tittut”) qinigassanngortitsi sut ikinner naanngilaq . Qinigassanngortittut partiinut paamik 40-t amerla ner paa mil lu 50-it nalunaarsuiffimmi allassimasut partiimi atsiornerinik katersi si ma sut . Kinaluun - oqartussaasunit, partiip malittarisassai niit qini gas san ngor tit tu nut arlalinnut malillugit Inatsisartunut qinersinermut qinigas sanngor tit si suu sin naan ngilaq . qinigassanngortitsinissamut akuersisar- tunit (assersuutigalugu siulersuisuunernit) • Partiit avataanni kattusseqatigiit aam- akuerineqassapput . Partiinut nalunaar- malu ikinnerpaamik kattusseqatigiin- suiffiit nalunaarutigineqarneri tamarmi- nut qinigassanngortittumut ataatsimut usut qinersinissaq sapaatip akunnerinik qinigassanngortitsisut ikinnerpaamik pingasunik sioqqullugu kingusinnerpaamik 40-t amerlanerpaamillu 50-it atsior- nal . 12 .00 kommunimi qinersinermi siuler nerinik kater sisimasut . Kinaluunniit suisunut tunniunneqarsimassapput . kattus se qa tigiinni arlalinni ilaasortaaf feqar sinnaanngilaq . Tamatuma tunngaviatigut kingunerissa vaa piffissap qinersinissamik nalunaa Kattusseqatigiit naalakkersuinikkut ruteqarfiusup aammalu qinigassanngor imminnut qanillutik kisimiillutik qinigas tittunik partiinilluunniit nutaanik nalu 10 11 naarutiginninnissamut ullup tunniussi KINA QINERSISINNAAVA? sinniisuullutik Kalaallit Nunaata ava naavoq . Qinersisartut inoqarfinni avinnga vissap kingulliup akornanni piffissaq Inatsisartunut qinersinermi peqataa nia taaniittut . rusimasuni najugaqartut inummut qiner- sivisuneq ajormat . raanni qinersisartut allattorsimaffianni • Inuit Kalaallit Nunaata avataaniittut, sisinnaasumut qinersinermi siulersuisunit ilanngunneqarsimasariaqarpoq . Qiner Kalaallit Nunaannulli attuumassuteqar- attavigisaminnit toqqar neqarsimasumut ”QINIGAASINNAANERMUT sisartut allattorsimaffiannut ilanngun ne nikkut inunnut siuliani taaneqartunut allakkatigut taasisinnaapput . PIUMASAQAATIT” qarnissamut piumasaqaatit makkuupput: taaneqartunut sanilliunneqarsinnaasut . Aammattaaq napparsimmavinni peqqis Imaanngilaq kikkut tamarmik Inatsisar • Qinersisartoq danskisut innuttaassu Taamaattoq inuit taaneqartut aatsaat sartarfinnilu kiisalu pinerluuteqarsima tunut qinerneqarsinnaasut . Qinigaa sin seqassaaq, nuunnginnerminni sivikinnerpaamik ukiuni sunik isumaginnittoqarfiup ataani suliffe naanermut piumasaqaatit makku naam • Qinersisartoq kingusinnerpaamik ul marlunni Kalaallit Nunaanni inuit aqqisa qarfinni allakkatigut taasisoqarsinnaavoq . massineqarsimassapput: lormi qinersiffissami 18-inik ukioqale nalunaarsorsimaffiini allassimasimagunik Qinersisartut umiarsuarni Kalaallit qinersisinnaapput . Qinersisartut allattor • Qinigassanngortittoq qinigassanngor reersimassaaq, Nunaan ni angerlarsimaffeqartuniittut simaffiannut ilanngunneq kommunimut tissinnaassaguni nammineq qiner- • Qinersisartoq ullormi qinersiffissami umiarsuup naalagaanit, taassumaluun niit qinersisartup Kalaallit Nunaanni kingul- sisinnaatitaassaaq (tassa imaappoq Kalaallit Nunaanni aalajangersimasu- toqqagaanit, taasisinneqar sin naapput . lermik inuit aqqisa nalunaarsorsimaffíanni taasisinnaatitaassaaq) . mik najugaqartuussaaq aammalu ulloq Qinersisartut silasiorfínni mittarfinnilu nalunaarfigisimasa minut qinnuteqarne il .il . kommunit aggornerisa avataanniit- • Qinigassanngortittoq nalinginnaasumik qinersiffissaq sioqqullugu Kalaallit rata kingorna pissaaq . tuni najugaqartut inummut Qinersinermut isigineqarnermi inatsisartunut ilaasor- Nunaanni sivikinnerpaamik qaammatini Ataatsimiititaliamit piginnaatitaasumut taanissamut naleqqukkunnaarsitsisu- arfinilinni aalajangersimasumik najuga- Inuit taaneqartut Kalaallit Nunaannut taasisinnaapput . mik inaarutaasumik eqqartuussinikkut qartuussaalluni, aamma uternermi qinersisartut allattorsimaf fian akiliisitsissutis sa milluunniit akuer • Qinersisartoq nammineersinnaajun ni ilanngunneqarnissamut qiner sif fissaq Qinersisartut Danmarkimiittut imaluun niit sinikkut piner lut tulerinermi inatsisit naarsitaasimassanngilaq . sioqqullugu Kalaallit Nunaanni sivikinner Savalimmiuniittut inuit aqqisa nalunaar- tunnga vi ga lugit pineqaatissinneqar si paamik qaammatini arfinilinni aalajanger sorsimaffianni imaluunniit Københavnimi simasumik najugaqarsimanissamut piuma masuus san ngilaq (“nalinginnaasumik INUIT NUNANI ALLANIIKKALLARTUT Sinniisoqarfimmi taasisinnaapput . isigineqarnermut piumasaqaatit”) . saqaammut ilaatinneqanngillat . Aamma inuit Kalaallit Nunaata avataa Qinersisartut naalagaaffiup avataani naju- Nalinginnaasumik isigineqarnermut niikkallartut aammalu katissimal lugit gaqartut qallunaat aallartitaqar fiini ima piumasaqaat naammassineqarsimanersoq inooqatigisaat imaluunniit inuit katissi TAASINEQ luunniit konsuleqarfiini taasi sin naapput . qinersinerup kingorna Qinigaanerup Mi- Najukkami qinersisarfimmut qinersisar malluni aappariinnertut ilusilimmik Allakkatigut taasineq kommunimut qiner silinneqarnissaanut Ataatsimiititaliamit tup qinersisartut allattorsimaffianni inooqatillit sumi najugaqarnissamik sisartup qinersisartut allattorsimaffianni inassuteqaat malillugu Inatsisartunit allassimaffigisaminut nammineerluni piumasaqaat eqqaassanngikkaanni piu- allanneqarfigisimasaanut nassiunneqas- aalajangiivigineqas saaq . orni gunneratigut imaluunniit allakkatigut masarineqartut naammassisimagunikkit saaq . Allakkatigut taasineq taasiffimmi qinersinikkut qinersisoqarsinnaavoq . Al- Qinigassanngortittoq inaarutaasumik Inatsisartunut qinersisinnaapput: qinersisup qiner sisartut allattorsimaf- lakkatigut qinersineq qinersisoqarnissaa eqqartuussinikkut akiliisitsissutissamil • Inuit ilinniagaqarlutik Kalaallit Nunaata fianni allanneqarfigisimasaani qinersine- nik nalunaaruteqartoqarnerata kingunit luunniit akuersinikkut pinerluttule rinermi avataanniittut . rup naannginnerani tiguneqarsimassaaq . sianngua nalinginnaasumik pisinnaavoq . inatsisit tunngavigalugit pineqaatissinne • Inuit peqqinnissamut tunngasunik Taamaattumik piffissaalluartillugu allak- qarsimatilluni pine qartup qinersinermi pissuteqarlutik Kalaallit Nunaata ava Inuit aqqinik nalunaarsuiffímmi allakka katigut taasisoqassasoq kaammattuutigi- qinigassanngortinnissamut taamaalilluni taanniittut . tigut taasisoqarsinnaavoq . Kommunimut neqarpoq . mattunneqanngilaq, tamatumali kingu qinersisartut allattorsimaffiannut allan- • Inuit Kalaallit Nunaanni qinigaallutik nerisinnaavaa qinersinerup inernera neqarfigisimasamut qinersisoqassaaq . folketingimi ilaasortatut sulia qar ner apeqqutaatinnagu qinigassanngortittup Nunaqarfinnut atatillugu inuit aqqinik minnut atatillugu Danmarkimiittut . Inatsisartunut ilaasortanngornissaa akue nalunaarsorsimaffimmik ingerlatsisup rineqarsinnaanngimmat . • Inuit Namminersorlutik Oqartussanut ikiortaanut allakkatigut qinersi soqar sin 12 13 Kapitali 4 Qinersisartut allattorsimaffiat qinersiviillu

QINERSISARTUT ALLATTORSI tikillugu najugarisimasaminni najuga MAFFII littut qinersisussat allattorsimaffianni Qinersinissaq nalunaarutigineqareeraa nalunaarsorneqassapput . ngat qinersinermut ataatsimiititaliaq qi- • Qinersisartut Kalaallit Nunaat qimal- nersisartut allattorsimaffiannik suliaqas lugu najugaqalerallartut aammalu saaq . Qinersisartutut qinersisinnaanis piumasaqaatinik siuliani taaneqartunik samut qinersisartut allattorsimaffianni eqquutsitsisut qinersinissaq sioqqul- ilanngunneqarsimasariaqarpoq piumasa lugu kingusinnerpaamik sap . akunne qaatillu makku eqquutsinneqarsimassal- risa arfinilissaanni tamanna pillugu lutik: qinersinermi siulersuisut aalajangiisi- • Qinersisartoq qinersinissaq ki mappata qinersisussat allattorsimaf- ngusinnerpaamik sap . akunnerinik fiannut ilanngunneqassapput . arfinilinnik sioqqullugu kommunimut nuussimassaaq aammalu kingusin- NUNARPUT TAMARMI ATAATSI- nerpaamik ulloq taanna nuunnerminnik MUT QINERSIVIUVOQ kommunimi inuit aqqisa nalunaarsor- Kalaallit Nunaat 1998-imilli qinersivin simaffiannut allatsissimassalluni . nut ataasiakkaanut agguagaajunnaar poq . Taamaalilluni nunarput qinersiviu • Qinersisartut qinersinissaq kingu voq ataasiinnaq, tamannalu qinersisin- sinnerpaamik sap . akunnerinik arfi naatitaanerup tamanut naligiimmik nilinnik sioqqullugu kommunip iluani atuunnissaanik periutsimut naapertuul- nuussimasut aammalu kingusinner- luni . Taamatut ilusiliinikkut Inatsisartut paamik ulloq taanna nuunnerminnik sulineranni nuna tamakkerlugu naalak- kommunimi inuit aqqisa nalunaarsor- kersuinikkut pingaarnertut isiginiagas- simaffiannut allatsissimasut najugari- sat siuarsarneqarnissaat kissaatigine- likkaminni allassimallutik qinersisartut qarpoq . Taamaalillutik Inatsisartunut allattorsimaffiannut ilanngunneqas- ilaasortat najugartik salliutillugu naalak- sapput . kersuinikkut suliaqartussaanngillat aam- • Qinersisartut qinersinissaq sioqqul- malu nunap immikkoortuini immikkut lugu sap . akunnerisa arfinillit iluanni soqutigisanik erseqqissaateqarnatillu kommunimut allamut nuussimasut sinniisuuffeqassanatik Kalaallit Nunaan imaluunniit kommunip iluani allamut nulli tamarmut pitsaanerpaasussaq nuussimasut imaluunniit nuunnissa- sulis sutigisussaallugu . minnik kingusinnerpaamik ulloq taanna nalunaaruteqarsimasut ulloq taanna

14 15 QINIGASSANNGORTITTOQ qinersivimmi pineqartu mi ilaasortaaffis- QAQUGUKKUT QINIGAASARPA? sat tamakkernissaasa tungaannut . Ullormi qinersiviusumi qinersinermi Imm . 3 . Ilaasortaaffiit partiimit kattus taasinernik kisitsineq nal . 20 .00 aallar- seqatigiiffimmilluunniit ilaasor taaf tissaaq qinersinerullu inernerigallagaa figineqalersussat partiip tuskat se qa ti unnuap qeqqata nalaani naammassine giiffiul luun niit qinigassan ngor ti taa nut qarajulluni . Pappiaqqat taasiviit kiseq agguarneqassapput siulliul lu ni ilaasor qissaarneqareerpata qinigassanngortit- taasussan ngor lu gu qinigas san ngortitaq tut sorliit qiner ne qarnersut qularnaatsu- amerla ner paa mik taagorneqarsimasoq, mik aatsaat oqaatigineqarsinnaasarpoq . qinersivimmi tulliulluni ilaasor taasus Qinersineq qinersinermut ataatsimii tita sanngor lu gu qinigassanngortitaq liamit inaarutaasumik akueri ne qassaaq . amerla ner paamut tulliulluni taaguun ne Tamanna pissaaq qinersinermit atortut qarsi ma soq, taama lu pisoqaqattaassaaq qinersinermut siulersuisunit ataasiak- inatsi sar tu nut qinersivimmi pineqartumi kaanit nassiunneqartut qinersinermut partiip kattus seqatigiif fmlluunniit pine ataatsimiititaliamit misissorneqareer qartup ilaasortaaffîssaasa tamakker pata . Qinersinerup atorsinnaassusia lutik agguaan ne qa reer nis saa sa tungaan naammagittaalliutiginiaraanni tamanna nut . pissaaq qinersinereernermi ullut arfineq marluk iluanni . Taasinerit tamarmiusut inernerisa naat sorsornerini partiinut qinigassanngor tittunullu taasinerit ataatsimut naat sorsorneqassapput . Tama tuma kingor na ilaasortaaffiit agguataarneqassapput d’Hondtip periaasia malillugu, tassa partiit ataasiak kaat, kattusseqatigiit ataasiakkaat kisimiillutillu qinigassanngortittut ataasiakkaat taasisaasa katinneri 1-imik, 2-mik, 3-mik ilaasor taasin naa sut amerlassusaat tikillugu agguar titerneqassapput . Siulliulluni ilaasor tanngussaaq partii, kattusseqa tigiit imaluunniit kisimiilluni qinigas sanngortittoq amerlanerpaamik taagor ne qar simasoq, qinersivimmi tulliul luni ilaasortanngussalluni partii, kattus se qa ti giit imaluunniit kisimiilluni qinigas sanngortittoq, amerlanerpaamut tulliul luni taaguunneqarsimasoq, taa Taasinermi pappiaqqamut assersuusiaq malu pisoqaqattaassaaq inatsisartunut 16 17 Kapitali 5 Inissitsiterneq

ATAATSIMIIGIAQQUSINEQ qinerneqartut qinigaasinnaanerat pillu Inatsisartut Suleriaasianni § 1, imm . 1 gu Inatsisartut suleriaasianni § 1, imm . naapertorlugu nutaamik qinersine rup 3 aamma § 6, imm . 2 naapertorlugu kingornatigut sapinngisamik piaartumik, Inatsisartunut inassuteqaasiornissaq kingusinnerpaamillu ullut 45-t qaangiun- kisiat siunertaralugu ataatsimiititaliaq nerisigut Inatsisartut inissitsiterlutik katersuutissaaq . Ilaasortat tamarmik ataatsimiissapput . Ataatsimiigiaqqusi qinigaasinnaanerat akuerineqareerpat suussaaq ilaasortaq Inatsisartunut qinigaanerup misilinneqarnissaanut sivisunerpaamik ilaasortaasimasoq ima ataatsimiititaliaagallartoq qinigaanerup luunniit arlallit sivisoqatigiimmik Inatsi- misilinneqarnissaanut ataatsimiititalia- sartunut ilaasortaasimappata angajulleq mit ataavartumit taarserneqassaaq . (sivi sunerpaamik ilaasortaasimasunit angajulleq) . SIULITTAASUMIK SIULITTAASO QARFIMMILLU QINERSINEQ Inissitsiterluni ataatsimiinneq sivisu neq Nutaamik qinersisoqareernerup kingor ajorpoq, tassa ullunit marlunnit-sisa ma na inissitsiterfiusumik katersuunner- nit sivisuneruneq ajorluni . Oqaluuseri- minni kiisalu septembarip qaammataani sassat pingaarnerit tassaasarput siulit- Inatsisartut ukiuata aallartinnerani Inat taasumik Inatsisartullu Siulittaasoqar- sisartut ilaasortamik akornannit Inat fiannik qinersineq, Naalakkersuisunik sisartut Siulit taasussaat siulittaasullu qinersineq, ataatsimiititalianik pilersit- tullii sisamat isumaqatigiinniutigineqan sineq aammalu tullianik ataatsimiinnis- ngitsu mik qinertassavaat Inatsisartut sap ullussaanik aalajangersaaneq . suleriaasianni § 3, imm . 1 naapertorlugu . Qinerneqartut tassaalissapput Inatsi QINIGAANERUP MISILINNEQAR sartut siulittaasoqarfiat . Siulittaasup NISSAANUT ATAATSIMIITITA tullissaanik qinersineq D´Hondtip LIAQ periaasiani qanoq amerlassuseqarneq Qinersinerup kingorna inissitsiterlunilu najoqqutaralugu pissaaq suleriaatsimi ataatsimiinnissaq sioqqullugu Qinigaa § 27 naapertorlugu . nerup Misilinneqarnissaanut Ataatsimii- titaliaagallartumik pilersitsisoqassaaq, tassani ilaasortaassallutik sivisunerpaa mik ilaasortaa simasunit angajulleq kiisalu ilaasortat allat sisamat siulittaa sumit toqqarneqartut . Inatsisartunut Naalakkersuisunullu ilaasortatut 18 19 NAALAKKERSUISUNIK, ULLUIN- SINNIISUSSAT SULINNGIFFE annaa sa qarneranik Inatsisartut aalaja qaammataani aallartinnerani ataatsimii- NARNI SULIASSANIK INGERLAT- QARNERLU ngiigaa ngata . Ilaasortaq sulinngif fe qa titaliat uku pilersissavaat: SISUSSAATITAASUNIK, QINER- Inatsisartunut ilaasortaq Inatsisartu ralla reersimalluni imaluunniit pissu tis • Qinigaanerup Misilinneqarnissaanut SINEQ nit tunuarumalluni qinnuteqaateqarpat saqa vil lu ni ataatsimeeqataanngikkal Ataatsimiititaliaq lareerluni Inatsisartunut ilaasortatut Namminersorlutik Oqartussat suliassaa Inatsisartut aalajangissavaat qinnute- • Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu sulileqqippat sinniisussaa tunuassaaq . taannik ulluinnarni isumaginninneq qaat akuerineqassanersoq . Tamannali Ataatsimiititaliaq Naalakkersuisuniippoq . Inissitsiterluni piffissani ataatsimiinnerit avataanni Sinniisussaq tassaavoq inuk qinerne qar • Inatsisinut Ataatsimiititaliaq ataatsimiinnermut atatillugu Inatsisar Inatsisartut Siulittaasoqarfiannit aala- tut allassimaffianni inummut kinguller- tut siullermik qinissavaat Naalakkersui jangerneqassaaq . Inatsi sar tunut ilaasor - mut Inatsisartunut isertumut sanilliul- • Siulittaasoqarfiup inassuteqarne ra ti sut Siulittaasussaat, tamatumalu taq peqqiilliorner mi nik, naartunerminik lugu amerlanerpaanit taaneqarsimasoq . gut ataatsimiititaliat ataavartut allat kingor na taassuma Naalakkersuisunut erniner minil luun niit, inuussutissarsiu Inatsisartut taamatuttaaq inissitsiter ilaasortassat aalajangersimasumik timi nik assigisaanilluunniit pingaaruti ILAASORTAQ PARTIIMUT ALLA- lutik ataatsimiinnerminni upernaakkul lu amerlassusillit aqqisigut taasat qiner- limmik pissuteqarluni Inatsisartunit MUT NUUPPAT ataatsimiinnerit tamaasa ataatsimiitita- neqaqqullugit Inatsisartunut inassuti- sulinngif feqarallarumalluni qinnuteqar Inatsisartunut qinigaareeraanni qinigaa liat uku pilersissavaat: gissavai . Naalakkersuisunut ilaasortaq pat Inatsisartut Siulittaasoqarfiata neq inummut atassaaq, partiimut taasi • Aningaasaqarnermut Akileraartarner- Inatsisartunut ilaasortaasariaqanngilaq, aalajangissavaa qinnuteqaat akuerine nerit aqqutigalugit tamakkiisumik ilaan mullu Ataatsimiititaliaq taamaattoqassappalli Inatsisartunut qarsinnaanersoq . Aammattaaq Inatsi- nakor tumilluunniit pissarsia ri neqarsi • Kukkunersiuinermut Ataatsimiitita- qinigaasinnaaneq pillugu aalajangersak sartunut ilaasortat Naalakkersuisunut magaluarpalluunnit . Piffissap qinigaaf - liaq kanik sukkulluunniit atuuttunik eqquut- ilaasortatut atuuffimminnik isumagin- fiup ingerlanerani ilaasortaq partiimut sitsissaaq . Ileqqut malillugit Naalakker- ninnissamik kissaateqartut sulinngiffe allamut nuuppat imaluunniit attaviit Ataatsimiititalianut ataasiakkaanut ilaa suisut siulittaasuat partiimut amerlaner- qarnissaat Siulittaasoqarfimmit akueri- sunngorpat qinigaaneq attatiinnarne- sortat agguataarneqarnerat D´Hondtip paanik qinerneqarsimasumut ilaasortat neqarsinnaavoq . qassaaq pineqartorlu Inatsisartunut periaasia malillugu pissaaq . Ataatsimii- akornanni qinerneqarajuppoq . Naalakkersuisunut ilaasortaq peqqiil ilaasortaaginnarluni . Qinigassanngortit- titaliat ataasiakkaat siulittaasulerlutik Naalakkersuisut Siulittaasuat Naa liornini allamilluunniit pingaaru tilimmik toq partiimut allamut nuuttoq piffissap siulittaasullu tullilerlutik inissitsitissap- lakker suisunut ilaasortat akornanni pissuteqartumik sulinngiffe qarnissamik ilaani peqataanngippat qinigassanngor put . sulias sat agguataassavai . Aammattaaq qinnuteqarpat Naalak kersuisut Siulit- tittup parteereqqaagaa sinniisus samik Naalak kersuisut Siulittaasuata Naa taasuata aalaja ngis sa vaa qinnuteqaat qinerneqartut allassimaffianni allassi- OMBUDSMANDIMIK QINERSINEQ lakkersuisunut ilaasortaq qinikkatut akuerineqar sin naanersoq . Naalakkersui masumik aggersaassaaq . Qinersisoqareernerit tamaasa ator atuuffianit atuukkunnaarsissinnaavaa . sut siulit taasuat sulinngiffeqarnissamik fillu inuttaarukkaangat Inatsisartut Naalak kersuisunut ilaasortaq naalakker nammineq kissaateqarpat tamanna Inat ATAATSIMIITITALIANIK PILER- Ombuds mandimik qinersisassapput . suisunit tunuarniarluni nammineq kis sisartunit akuerineqaqqaartaria qar poq . SITSINEQ Ombuds mandi Inatsisartunit tati gi neqa saateqarpat Inatsisartut qinnuteqaat runnaar pat Ombudsmandi Inatsisartut Inatsisartunut ilaasortaq oqartus Qinersinerup kingorna inissitsiterluni akuerineqarsinnaa nersoq aalajangissa soraarsissinnaavaat . Ombudsmandi saassu siiagaappat, ilaasortaanermi nit ataatsimiinnermut atatillugu ataatsimii vaat . Naalak ker suisut Siulittaasuata suliaminik ingerlatsiner mini Inatsisartu- tunuar pat, toquppat, sulinngif feqa ral lar titaliat arlallit pilersinneqassapput . Naalak kersuisunut ilaasortaq ataaseq nut attuumassuteqanngi laq . nissa mi nut akuerineqarpat imaluun niit Ataatsimiititalianut ilaasortat ataasiak arlallilluunniit aamma taarsersinnaavai . pissu tis saqavilluni ataatsimeeqa taa sin kaat D’Hondtip periaasia malillugu qiner Tamannattaaq Inatsisartunit akuerine naajunnaarpat sinniisussaa Inatsi sar tut neqassapput . qassaaq . ataatsimiin nerinut peqataajartoqqullu gu Inatsisartut inissitsiterlutik ataatsimiin ataatsimiigiaqquneqassaaq . Taman nerminni, tamatumalu kingorna inat na aamma pisassaaq Inatsisartunut sisartut ukiuata nutaap septembarip ilaasortap qinigaasinnaanerminik 20 21 Kapitali 6 Qinersinerit inernerinut takussutissiaq

Ulloq 4 . april 1979-imi qinersineq, qinigaaffiit siullersaat Taasinerit katillugit: Taasisinnaatitaasunit 28 .665-init 19 .951-it Taasinerit procentiat: 69,6% Inatsisartut Siulittaasuat: Jonathan Motzfeldt, S Naalakkersuisut Siulittaasuat: Jonathan Motzfeldt, S Naalakkersuisut: Siumut (5)

Ulloq 12 . april 1983-imi qinersineq, qinigaaffiit aappaat Taasinerit katillugit: Taasisinnaatitaasunit 33 .953-init 25 .204-t Taasinerit procentiat: 75,1% Inatsisartut Siulittaasuat: Jonathan Motzfeldt, S Naalakkersuisut Siulittaasuat: Jonathan Motzfeldt, S Naalakkersuisut: Siumut (6) (Inuit Ataqatigiit tapersersortigalugit)

Ulloq 6 . juni 1984-imi qinersineq, qinigaaffiit pingajuat Taasinerit katillugit: Taasisinnaatitaasunit 34 .582-init 23 .088-it Taasinerit procentiat: 66,8% Inatsisartut Siulittaasuat: Jonathan Motzfeldt, S Naalakkersuisut Siulittaasuat: Jonathan Motzfeldt, S Naalakkersuisut: Siumut (5) aamma Inuit Ataqatigiit (2)

Ulloq 26 . maj 1987-imi qinersineq, qinigaaffiit sisamaat Taasinerit katillugit: Taasisinnaatitaasunit 36 .998-init 25 .764-it Taasinerit procentiat: 69,6% Inatsisartut Siulittaasuat: Jonathan Motzfeldt, S (1988 tikillugu); Lars Chemnitz, A (1989-imit) Naalakkersuisut Siulittaasuat: Jonathan Motzfeldt, S Naalakkersuisut: Siumut (5) aamma Inuit Ataqatigiit (2) (1988-imi marts tikillugu); Siumut (5) (Atassut tapersersortigalugu) (1988-imi marsimili)

22 23 Ulloq 5 . marts 1991-imi qinersineq, qinigaaffiit tallimaat Ulloq 15 . november 2005-imi qinersineq, qinigaaffiit qulingiluaat Taasinerit katillugit: Taasisinnaatitaasunit 38 .396-init 25 .915-it Taasinerit katillugit: Taasisinnaatitaasunit 38 .924-nit 29 .136-t Taasinerit procentiat: 67,1% Taasinerit procentiat: 74,9% Inatsisartut Siulittaasuat: Bendt Frederiksen, S Inatsisartut Siulittaasuat: Jonathan Motzfeldt, S Naalakkersuisut Siulittaasuat: Lars-Emil Johansen, S (2008-mi januaarip tungaa nut); Naalakkersuisut: Siumut (5) aamma Inuit Ataqatigiit (2) Ruth Heilmann, S (2008-mi januaarimit) Naalakkersuisut Siulittaasuat: Hans Enoksen Ulloq 4 . marts 1995-imi qinersineq, qinigaaffiit arfernat Naalakkersuisut: Siumut (4), Inuit Ataqatigiit (2) aamma Atassut (2) Taasinerit katillugit: Taasisinnaatitaasunit 37 .556-init 26 .134-it Taasinerit procentiat: 69,6% Ulloq 2 . juni 2009-mi qinersineq, qinigaaffiit qulingat Inatsisartut Siulittaasuat: Knud Sørensen, A (1997 tikillugu); Taasinerit katillugit: Taasisinnaatitaasunit 39 .990-init 28 .510-t Anders Andreasen, S (1997-imit) Taasinerit procentiat: 71,3% Naalakkersuisut Siulittaasuat: Lars-Emil Johansen, S Inatsisartut Siulittaasuat: Josef Motzfeldt, IA Naalakkersuisut: Siumut (5) aamma Atassut (2) Naalakkersuisut Siulittaasuat: Kuupik Kleist, IA Naalakkersuisut: Inuit Ataqatigiit (6), Demokraatit (2) aamma Ulloq 16 . februar 1999-imi qinersineq, qinigaaffiit arfineq aappaat Kattusseqatigiit Partiiat (1) Taasinerit katillugit: Taasisinnaatitaasunit 37 .485-init 28 .490-it Taasinerit procentiat: 76% Ulloq 12 . marts 2013-imi qinersineq, qinigaaffiit aqqarngat Inatsisartut Siulittaasuat: Johan Lund Olsen, IA (marts–november 1999); Taasinerit katillugit: Taasisinnaatitaasunit 40 .613-ini 30 .136-it Ole Lynge, IA (november 1999–december 2000); Taasinerit procentiat: 74,2% Anders Andreassen, S (januar–maj 2001); Inatsisartut Siulittaasuat: Lars-Emil Johansen, S Daniel Skifte, A (maj 2001–november 2002) Naalakkersuisut Siulittaasuat: Aleqa Hammond, S Naalakkersuisut Siulittaasuat: Jonathan Motzfeldt, S Naalakkersuisut: Siumut (6), Atassut (1), Partii Inuit (1) Naalakkersuisut: Siumut (5) aamma Inuit Ataqatigiit (2) (2013-imi novembarip tungaanut); (2001 tikillugu); Siumut (7) aamma Atassut (2) Siumut (5) aamma Atassut (2) (2001-imiilli) (2013-imi novembarimit)

Ulloq 3 . december 2002-mi qinersineq, qinigaaffiit arfineq pingajuat Ulloq 28 . november 2014 qinersineq, qinigaaffiit aqqaneq-aappaat Taasinerit katillugit: Taasisinnaatitaasunit 38 .375-ini 28 .616-it Taasinerit katillugit: Taasisinnaasut 40 .424, taakkkunanit 29 .489 Taasinerit procentiat: 74,6% Taasinerit procentiat: 72,9% Inatsisartut Siulittaasuat: Jonathan Motzfeldt, S Inatsisartut Siulittaasuat: Lars-Emil Johansen, S Naalakkersuisut Siulittaasuat: Hans Enoksen, S Naalakkersuisut Siulittaasuat: Kim Kielsen, S Naalakkersuisut: Siumut (4) aamma Inuit Ataqatigiit (3) Naalakkersuisut: Siumut (5), Demokraatit (2) aamma Atassut (2) (2003-mi januaarip tungaanut); (oktober 2016-ip tungaanut); Siumut (4) aamma Atassut (3) Siumut (5), Inuit Ataqatigiit (4) aamma (januar–september 2003); Partii Naleraq (1) (oktober 2016-imili) Siumut (4) aamma Inuit Ataqatigiit (4) (2003-mi septembarimit)

24 25 ina.gl/qinersineq.gl · qinersineq.gl 04 . 2018