Strategisk Generalplan För Korsholm Mustasaaren Strateginen Yleiskaava

20.6.2013

Strategisk generalplan för Korsholm Mustasaaren strateginen yleiskaava

Planbeskrivning Kaavaselostus

Anhängiggjord: 18.10.2011 Vireilletulo: 18.10.2011 Samhällsbyggnadsnämnden: 18.4.2013, § 70 Yhdyskuntarakentamisen 18.4.2013, § 70 lautakunta: Kommunstyrelse: 20.5.2013, § 178 Kunnanhallitus: 20.5.2013, § 178 Kommunfullmäktige: 10.6.2013, § 85 Kunnanvaltuusto: 10.6.2013, § 85

Korsholms kommun Mustasaaren kunta Centrumvägen 4 Keskustie 4 65610 Korsholm 65610 Mustasaari Växel: +358 (0)6 327 7111 Vaihde: +358 (0)6 327 7111 Fax: +358 (0)6 322 3270 Faksi: +358 (0)6 322 3270

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 2 (118) 20.6.2013

Kaavaselostus koskee 5.4.2013 päivättyä yleiskaavakarttaa Planbeskrivningen gäller den 5.4.2013 uppdaterade generalplanekartan

Planläggare: DI (YKS-245) Timo Huhtinen, Sito Oy Kaavan laatija:

Om anhängiggörandet har informerats genom 18.10.2011 kungörelse: Vireilletulosta on tiedotettu kuuluttamalla:

Om framläggningen av PDB har informerats ge- 18.10.2011/19.10.2011 nom kungörelse: OAS:n nähtävillä olosta on tiedotettu kuuluttamalla:

PDB framlagd: 20.10–21.11.2011 OAS on ollut nähtävillä:

Strukturmodeller till påseende: 13.2–14.3.2012 Kaavan rakennemallit nähtävillä:

Planutkastet framlagt: 2.7–15.8.2012 Kaavaluonnos on ollut nähtävillä:

Planförslaget framlagt: 17.12.2012–16.1.2013 Kaavaehdotus on ollut nähtävillä:

Samhällsbyggnadsnämnden: 18.4.2013, § 70 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta:

Kommunstyrelsen godkänt: 20.5.2013, § 178 Kunnanhallitus hyväksynyt:

Kommunfullmäktige godkänt: 10.6.2013, § 85 Kunnanvaltuusto hyväksynyt:

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 3 (118)

1 BAS- OCH IDENTIFIKATIONSUPPGIFTER 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.1 Identifikationsuppgifter 1.1 Tunnistetiedot

Kommun: Korsholm Kunta: Mustasaari Plan: Generalplan Kaava: Yleiskaava Planläggare: Diplomingenjör Timo Huhtinen Kaavan laatija: Diplomi-insinööri Timo Huhtinen

1.2 Planområdets läge 1.2 Kaava-alueen sijainti

Planområdet ligger i Vasa stadsregion och innefattar Suunnittelualue sijaitsee Vaasan kaupunkiseudulla ja hela Korsholms kommun. Planområdets avgränsning kattaa koko Mustasaaren kunnan. Suunnittelualueen visas på bild (Bild 1.1). rajaus on merkitty kuvaan (Kuva 1.1).

Bild 1.1 Tätorter och byar i Korsholm Kuva 1.1 Mustasaaren taajamat ja kyliä.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 4 (118) 20.6.2013

Bild 1.2 Kommundelarna i Korsholms kommun Kuva 1.2 Mustasaaren kunnan osa-alueet.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 5 (118)

1.3 Planens namn och syfte 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

Planens namn är Strategisk generalplan för Korsholm. Kaavan nimi on Mustasaaren strateginen yleiskaava. Planen som utarbetas är till sin natur en strategisk ge- Laadittava kaava on oikeusvaikutukseton strateginen neralplan utan rättsverkningar. yleiskaava.

Syftet med generalplanen är att styra de allmänna Yleiskaavan tarkoituksena on ohjata yleispiirteisesti principerna för kommunens samhällsstruktur och mar- kunnan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä. kanvändning. Den strategiska generalplanen beskriver Strateginen yleiskaava kuvaa kunnan visiota tulevan kommunens vision om var markanvändningen kom- maankäytön sijoittumisesta vuoteen 2040 ja strategiaa mer att placera sig fram till år 2040 och strategin för sen toteuttamiseksi. att genomföra den. Tavoitteena on osoittaa yleiskaavalla kestävää Målet är att på generalplanen märka ut en samhälls- kehitystä tukeva nykyistä maankäyttöä hyödyntävä struktur som stöder hållbar utveckling och utnyttjar yhdyskuntarakenne, joka mahdollistaa kunnan den nuvarande markanvändningen, vilket möjliggör en asukasmäärän hallitun kasvun. kontrollerad befolkningstillväxt i kommunen.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 6 (118) 20.6.2013

1.4 Innehållsförteckning

1 BAS- OCH IDENTIFIKATIONSUPPGIFTER ...... 3 1.1 Identifikationsuppgifter ...... 3 1.2 Planområdets läge ...... 3 1.3 Planens namn och syfte ...... 5 1.4 Innehållsförteckning ...... 6 1.5 Förteckningar över bakgrundsutredningar och källmaterial ...... 10 2 SAMMANDRAG ...... 10 2.1 Olika skeden i planprocessen ...... 10 2.2 Generalplanens väsentliga innehåll ...... 11 2.3 Genomförande av generalplanen ...... 11 3 GENERALPLANENS PLANBESKRIVNINGEN ...... 12 3.1 Behov av planering av generalplan ...... 12 3.2 Inledning av planläggningen och beslut ...... 12 3.3 Deltagande och samarbete ...... 12 3.3.1 Intressenter ...... 13 3.3.2 Samarbete mellan myndigheter ...... 13 4 UTGÅNGSPUNKTER ...... 14 4.1 Allmän beskrivning av området ...... 14 4.2 Befolkningsutveckling och prognoser ...... 15 4.3 Dimensionering av markanvändningen ...... 16 4.4 Näringsliv och arbetsplatser ...... 17 4.5 Service ...... 17 4.6 Trafik ...... 24 4.7 Regionala utgångspunkter ...... 25 4.8 Markägoförhållanden ...... 28 4.9 Teknisk försörjning ...... 29 4.9.1 Kraftlinjer ...... 29 4.9.2 Vindkraftverk ...... 30 4.10 Naturmiljön ...... 31 4.10.1 Natura och naturskyddsområden ...... 31 4.10.2 Jordmån och berggrund ...... 33 4.10.3 Förorenad mark ...... 35 4.11 Landskap och kulturmiljöer ...... 36 4.11.1 Världsarvområde ...... 38 4.12 Byggnadsbestånd och användningssyften ...... 39 4.13 Analyser ...... 41 4.14 Planeringsskede ...... 51 4.14.1 Riksomfattande mål för områdesanvändningen ...... 51 4.14.2 Landskapsplanering ...... 52 4.14.3 Strukturmodell för Vasaregionen ...... 57 4.14.4 Generalplaner ...... 57 4.14.5 Detaljplaner ...... 61 4.14.6 Byggnadsordning ...... 62 4.14.7 Baskarta ...... 62 4.14.8 Planer, beslut och utredningar som gäller planområdet ...... 62 5 GENERALPLANENS MÅL ...... 62 5.1 Allmänna mål ...... 62 5.2 Specifika mål ...... 63 6 STRUKTURALTERNATIV OCH DERAS KONSEKVENSER ...... 65 6.1 Beskrivning av preliminära alternativ ...... 65 6.2 Jämförelse av alternativens konsekvenser ...... 70 6.2.1 Boende ...... 70 6.2.2 Arbetsplatser ...... 70

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 7 (118)

6.2.3 Trafik ...... 71 6.2.4 Offentlig service ...... 71 6.2.5 Butiker ...... 72 6.2.6 Rekreation, sport och turism ...... 72 6.2.7 Kommun- och nationalekonomi ...... 73 6.2.8 Välfärden som helhet ...... 73 6.2.9 Åsikter, genmälen och iakttagande av åsikter ...... 74 7 BESKRIVNING AV GENERALPLANEN ...... 76 7.1 Allmänna principer för områdesreserveringar...... 76 7.1.1 Helhetsstruktur ...... 76 7.1.2 Bostadsområden ...... 76 7.1.3 Glesbygdsområden ...... 77 7.1.4 Områden för tjänster och administration ...... 77 7.1.5 Industri och arbetsplatsområden ...... 77 7.1.6 Områden som är värdefulla och som bör skyddas ...... 77 7.1.7 Trafik ...... 78 7.1.8 Kommunalteknisk försörjning ...... 80 7.1.9 Rekration och turism ...... 80 7.1.10 Miljöns kvalitet ...... 81 7.1.11 Buller och miljöstörningar ...... 81 7.2 Områdesreserveringar i kommunens olika delar ...... 81 7.2.1 Solf – Tölby ...... 81 7.2.2 Södra och östra Korsholm ...... 83 7.2.3 Kvevlax ...... 85 7.2.4 Smedsby ...... 85 7.2.5 Norra Korsholm ...... 86 7.2.6 Replot – Björköby ...... 87 7.3 Planens konsekvenser ...... 88 7.3.1 Inverkan på de riksomfattande områdesanvändningsmålen...... 89 7.3.2 Regional inverkan ...... 89 7.4 Konsekvensbedömning delområdesvis ...... 90 7.4.1 Solf - Tölby ...... 90 7.4.2 Södra och östra Korsholm ...... 93 7.4.3 Kvevlax ...... 97 7.4.4 Smedsby ...... 99 7.4.5 Norra Korsholm ...... 101 7.4.6 Replot – Björköby ...... 104 7.5 Planbeteckningar och bestämmelser ...... 108 8 GENOMFÖRANDE AV GENERALPLANEN ...... 117 8.1 Genomförande och tidtabell ...... 117 9 KONTAKTUPPGIFTER ...... 118

BILAGOR Bilaga 1. Program för deltagande och bedömning Bilaga 2. Resultat av invånarenkät för Korsholms strategiska generalplan – välfärden idag och slutsatser Bilaga 3. Resultat och slutsatser, kommentarer angående strukturmodellerna Bilaga 4. Mångsidig användning av skolorna och effektivisering av verksamheten Bilaga 5. Rekreation, gång- och cykelvägar Bilaga 6. Sammandrag av utlåtandena och åsikter om planutkastet samt genmälen Bilaga 7. Sammandrag av utlåtandena och anmärkningarna om planförslaget samt genmälen Bilaga 8. Värdefulla naturobjekt och skyddsområden

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 8 (118) 20.6.2013

1.4 Sisällysluettelo

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ...... 3 1.1 Tunnistetiedot ...... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti ...... 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ...... 5 1.4 Sisällysluettelo ...... 8 1.5 Luettelo taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista ...... 10 2 TIIVISTELMÄ ...... 10 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja vuorovaikutus ...... 10 2.2 Yleiskaavan keskeinen sisältö ...... 11 2.3 Yleiskaavan toteuttaminen ...... 11 3 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ...... 12 3.1 Yleiskaavan suunnittelun tarve ...... 12 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ...... 12 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö ...... 12 3.3.1 Osalliset ...... 13 3.3.2 Viranomaisyhteistyö ...... 13 4 LÄHTÖKOHDAT ...... 14 4.1 Alueen yleiskuvaus ...... 14 4.2 Väestön kehitys ja ennusteet ...... 15 4.3 Maankäytön mitoitus ...... 16 4.4 Elinkeinot ja työpaikat ...... 17 4.5 Palvelut ...... 17 4.6 Liikenne ...... 24 4.7 Seudulliset lähtökohdat ...... 25 4.8 Maanomistus ...... 28 4.9 Tekninen huolto ...... 29 4.9.1 Voimalinjat ...... 29 4.9.2 Tuulivoima ...... 30 4.10 Luonnonympäristö ...... 31 4.10.1 Natura ja luonnonsuojelukohteet ...... 31 4.10.2 Maa- ja kallioperä ...... 33 4.10.3 Pilaantuneet maat ...... 35 4.11 Maisema ja kulttuuriympäristöt ...... 36 4.11.1 Maailmanperintökohteet ...... 38 4.12 Rakennuskanta ja käyttötarkoitukset ...... 39 4.13 Työn aikana tehdyt analyysit ...... 41 4.14 Suunnittelutilanne ...... 51 4.14.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ...... 51 4.14.2 Maakuntakaavoitus ...... 52 4.14.3 Vaasan seudun rakennemalli ...... 57 4.14.4 Yleiskaavat ...... 57 4.14.5 Asemakaavat ...... 61 4.14.6 Rakennusjärjestys ...... 62 4.14.7 Pohjakartta ...... 62 4.14.8 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ...... 62 5 YLEISKAAVAN TAVOITTEET ...... 62 5.1 Yleisiä tavoitteita ...... 62 5.2 Keskeiset tavoitteet ...... 63 6 RAKENNEMALLI VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET ...... 65 6.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ...... 65 6.2 Vaihtoehtojen vaikutusten vertailu ...... 70 6.2.1 Asuminen ...... 70 6.2.2 Työpaikat ...... 70

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 9 (118)

6.2.3 Liikenne ...... 71 6.2.4 Julkiset palvelut ...... 71 6.2.5 Kaupat...... 72 6.2.6 Virkistys- urheilu ja matkailu ...... 72 6.2.7 Kuntatalous ja kansantalous ...... 73 6.2.8 Kokonaishyvinvointi ...... 73 6.2.9 Mielipiteet, muistutukset ja niiden huomioon ottaminen ...... 74 7 YLEISKAAVAN KUVAUS ...... 76 7.1 Aluevarausten yleiset periaatteet ...... 76 7.1.1 Kokonaisrakenne ...... 76 7.1.2 Asuinalueet ...... 76 7.1.3 Haja-asutusalueet ...... 77 7.1.4 Palvelujen ja hallinnon alueet ...... 77 7.1.5 Teollisuus ja työpaikka-alueet ...... 77 7.1.6 Arvokkaat ja suojeltavat alueet ...... 77 7.1.7 Liikenne ...... 78 7.1.8 Kunnallistekninen huolto ...... 80 7.1.9 Virkistys- ja matkailu ...... 80 7.1.10 Ympäristön laatu ...... 81 7.1.11 Melu ja ympäristöhäiriöt ...... 81 7.2 Aluevaraukset kunnan osa-alueittain ...... 81 7.2.1 Sulva - Tölby ...... 81 7.2.2 Eteläinen ja itäinen Mustasaari ...... 83 7.2.3 Koivulahti ...... 85 7.2.4 Sepänkylä ...... 85 7.2.5 Pohjoinen Mustasaari ...... 86 7.2.6 Raippaluoto - Björköby ...... 87 7.3 Kaavan vaikutukset ...... 88 7.3.1 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ...... 89 7.3.2 Seudulliset vaikutukset ...... 89 7.4 Vaikutusten arviointi osa-alueittain ...... 90 7.4.1 Sulva - Tölby ...... 90 7.4.2 Mustasaaren etelä- ja itäosa ...... 93 7.4.3 Koivulahti ...... 97 7.4.4 Sepänkylä ...... 99 7.4.5 Mustasaaren pohjoisosa ...... 101 7.4.6 Raippaluoto-Björköby ...... 104 7.5 Kaavamerkinnät ja määräykset ...... 108 8 YLEISKAAVAN TOTEUTUS ...... 117 8.1 Toteuttaminen ja ajoitus ...... 117 9 YHTEYSTIEDOT ...... 118

LIITTEET Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Mustasaaren strategisen yleiskaavan asukaskyselyn tulokset–hyvinvoinnin nykytila ja johtopäätökset Liite 3. Rakennemallin mielipiteet tuloksia ja johtopäätöksiä Liite 4. Koulujen monikäyttö ja toiminnan tehostaminen Liite 5. Virkistys ja kevyt liikenne Liite 6. Yhteenvedot kaavaluonnoksen lausunnoista ja mielipiteistä sekä niiden vastineet Liite 7. Yhteenvedot kaavaehdotuksen lausunnoista ja muistutuksista sekä niiden vastineet Liite 8. Arvokkaat luontokohteet ja suojelualueet

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 10 (118) 20.6.2013

1.5 Förteckningar över bakgrundsutredning- 1.5 Luettelo taustaselvityksistä ja ar och källmaterial lähdemateriaalista - Korsholms strategi 2007–2015 - Mustasaaren strategia 2007–2015 - Korsholms strategis handlingsplan 2008–2015 - Mustasaaren strategian toimintasuunnitelma - Styrdokument för Korsholms kommun 2011– 2008–2015 2012 - Mustasaaren kunnan ohjausasiakirja 2011–2012 - Korsholms näringslivsstrategi 2015 - Mustasaaren elinkeinostrategia 2015 - Korsholms kommuns markpolitiska program - Mustasaaren kunnan maapoliittinen ohjelma 2007 2007 - Äldrepolitisk strategi för Korsholm 2004–2014 - Mustasaaren vanhuspoliittinen strategia 2004– - Plan för småbarnsfostran: Lyckliga barn i Kors- 2014 holm - Varhaiskasvatussuunnitelma Onnellisia lapsia - Helhetslösning för dagvård, förskola, skola samt Mustasaaressa morgon- och eftermiddagsverksamhet i Kors- - Kokonaisratkaisu päivähoidon, esiopetuksen ja holms kommun 2008 perusopetuksen sekä aamu- ja - Stomplan över Korsholms kommun, Framtida iltapäivätoiminnan järjestämiseksi Mustasaaren Smedsby, 2011 kunnassa 2008 - Utvecklingsplan för vattentjänster 2012 - Mustasaaren kunnan kaavarunko, - Klimat- och energistrategi 2011–2020 Tulevaisuuden Sepänkylä, 2011 - Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2012 - Ilmasto- ja energiastrategia 2011–2020

2 SAMMANDRAG 2 TIIVISTELMÄ

2.1 Olika skeden i planprocessen 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja vuorovaikutus

Den 11 november 2010 godkände kommunfullmäktige Kunnanvaltuusto hyväksyi 11.11.2010 Mustasaaren verksamhetsplanen för Korsholms strategi 2011– strategian 2011–2015 –toimintasuunnitelman. 2015. I verksamhetsplanen står skrivet, att en strate- Toimintasuunnitelmaan on kirjattu, että strateginen gisk generalplan och en välfärdsstrategi görs upp pa- yleiskaava ja hyvinvointistrategia laaditaan rinnakkain rallellt under åren 2011–2013. vuosina 2011–2013.

Kommittén (ledningsgruppen för planläggningen) ut- Komitea (kaavatyön ohjausryhmä) nimettiin 8.2.2011. nämndes 8.2.2011. Kaavoitusinsinööri valitsi 30.5.2011 Siton hankkeen Planläggningsingenjören valde 30.5.2011 Sito som konsultiksi. konsult för projektet. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 § ja Inledningsfasens myndighetssamråd (MBL 66 § och MRA 26§) järjestettiin Mustasaaressa 29.9.2011. MBF 26 §) hölls den 29.9.2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Programmet för deltagande och bedömning (PDB) hyväksyttiin kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaostossa godkändes av planläggnings- och kommunplanerings- 10.10.2011 § 185. sektionen 10.10.2011 § 185. Kuulutus OAS nähtävillä olosta Pohjalaisessa Kungörelse om att PDB fanns framlagd publicerades i 18.10.2011 ja Vasabladetissa 19.10.2011. Pohjalainen 18.10.2011 och i Vasabladet 19.10.2011. OAS nähtävillä 20.10.–21.11.2011. PDB fanns framlagd 20.10–21.11.2011. Rakennemallien käsittely valtuustoseminaarissa Behandling av strukturmodellerna i fullmäktige semi- 21.11.2011. narium 21.11.2011. Seudun kuntien edustajien kanssa pidettiin 13.3.2012 hölls ett samarbetsmöte för generalplanen, yleiskaavasta yhteistyökokous 13.3.2012. med representanter från regionens kommuner. Kaavaluonnoksen käsittely valtuustoseminaarissa Behandling av planutkast i fullmäktige seminarium 14.5.2012. 14.5.2012.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 11 (118)

Behandling av planutkastet i planläggnings- och kom- Yleiskaavaluonnoksen käsittely kaavoitus- ja munplaneringssektionen 19.6.2012. kuntasuunnittelujaostossa 19.6.2012.

Kungörelse om att utkastet till generalplan framlagts i Kuulutus yleiskaavaluonnoksen nähtävilläolosta Pohjalainen 1.7.2012 och i Vasabladet 1.7.2012. Pohjalaisessa 1.7.2012 ja Vasabladetissa 1.7.2012.

Planutkastet framlagt 2.7–15.8.2012. Yleiskaavaluonnos nähtävillä 2.7–15.8.2012.

Behandling av planförslaget i planläggnings- och Yleiskaavaehdotuksen käsittely kaavoitus- ja kommunplaneringssektionen 27.11.2012. kuntasuunnittelujaostossa 27.11.2012.

Kungörelse om att förslaget till generalplanen fram- Kuulutus yleiskaavaehdotuksen nähtävilläolosta lagts i Pohjalainen och i Vasabladet. Pohjalaisessa ja Vasabladetissa.

Planförslaget framlagt 17.12.2012–16.1.2013. Yleiskaavaehdotus nähtävillä 17.12.2012–16.1.2013.

Godkännande av generalplanen i samhällsbyggnads- Yleiskaavan hyväksyminen yhdyskuntarakentamisen nämnden 18.4.2013, kommunstyrelsen 20.5.2013 och lautakunta 18.4.2013, kunnanhallitus 20.5.2013 ja i kommunfullmäktige 10.6.2013. kunnanvaltuusto 10.6.2013.

2.2 Generalplanens väsentliga innehåll 2.2 Yleiskaavan keskeinen sisältö

Generalplanen görs utan rättsverkan som en strate- Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutuksettomana gisk generalplan. Generalplanen beskriver kommu- strategisena yleiskaavana. Yleiskaava kuvaa kunnan nens vision för Korsholm år 2040 och strategin för att vision Mustasaaresta vuonna 2040 ja strategian sen genomföra den. I planen anges riktlinjerna för utveckl- toteuttamiseksi. Kaavassa osoitetaan pitkän aikavälin ingen av markanvändningen på lång sikt. Här beaktas maankäytön kehityksen suuntaviivat, jossa kommunens särdrag och den existerande markan- huomioidaan kunnan erityispiirteet ja olemassa oleva vändningen samt Korsholms viktigaste strategier och maankäyttö ja tärkeimmät kaavaan liittyvät planer med anknytning till planen. Mustasaaren strategiat ja suunnitelmat.

I generalplanen har angetts med tanke kommunens Yleiskaavassa on osoitettu kunnan strategisen strategiska utveckling viktiga centra, bostadsområden, kehityksen kannalta keskeiset keskukset, asunto- servicekoncentrationer och annan service, industriom- alueet, palvelukeskittymät ja muut palvelut, teollisuus- råden, byområden, vindkraftsområden, trafiknätet, alueet, kyläalueet, tuulivoima-alueet, liikenneverkko, funktioner som är viktiga med tanke på samhällsför- yhdyskuntahuollon kannalta tärkeät toiminnot, sörjningen, naturskydds-, kulturmiljö-, landskaps-, re- luonnonsuojelu-, kulttuuriympäristö-, maisema-, kreationsområden och -objekt, rekreationsleder samt virkistysalueet ja -kohteet, virkistysreitit sekä mm. bl.a. jord- och skogsbruksdominerade områden. maa- ja metsätalousvaltaiset alueet.

Planen tar i beaktande Korsholm som en del av hel- Kaavassa on otettu huomioon Mustasaari osana hetsstrukturen i Vasa stadsregion. Vaasan kaupunkiseudun kokonaisrakennetta.

2.3 Genomförande av generalplanen 2.3 Yleiskaavan toteuttaminen

Generalplanens målår är 2040. Yleiskaavan tavoitevuosi on 2040.

Den strategiska generalplanen saknar rättsverkningar Oikeusvaikutukseton strateginen yleiskaava ei korvaa och ersätter inte den gällande landskapsplanen eller voimassa olevaa maakuntakaavaa tai nykyisiä de nuvarande delgeneral- och detaljplanerna. Avsikten osayleis- ja asemakaavoja. Kaavassa osoitetut alueet är att de områden som angetts i planen, i huvudsak on tarkoitus toteuttaa pääosin maakuntakaavan, skall förverkligas genom landskapsplanen, general- yleiskaavojen ja asemakaavojen kautta. planer och detaljplaner. Osoitetuille alueille on mahdollista rakentaa På de områden som angetts är det även i framtiden vastaisuudessakin ilman osayleis- tai asemakaavaa, möjligt att bygga utan delgeneral- eller detaljplan, om jos rakennusluvan myöntämisen muut edellytykset de övriga förutsättningarna för bygglov uppfylls. toteutuvat.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 12 (118) 20.6.2013

3 GENERALPLANENS 3 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET PLANBESKRIVNINGEN

3.1 Behov av planering av generalplan 3.1 Yleiskaavan suunnittelun tarve

Antalet invånare i Korsholm ökar kraftigt. Därför be- Mustasaaren asukasmäärä kasvaa voimakkaasti. hövs en strategisk generalplan som i allmänna princi- Siksi tarvitaan strateginen yleiskaava, joka per styr kommunens samhällsstruktur och markan- yleispiirteisesti ohjaa kunnan yhdyskuntarakennetta ja vändning och som förenar de tjänster som hör ihop maankäyttöä ja sovittaa yhteen niihin liittyvät palvelut. med dem. Den plan som gjorts upp är en strategisk Laadittu kaava on oikeusvaikutukseton strateginen generalplan utan rättsverkan, som styr riktlinjerna för yleiskaava, joka osoittaa aluerakenteen suuntaviivat. områdesstrukturen. Tavoitteena on luoda kestävään kehitykseen Målet är att skapa en markanvändning och en ser- pohjautuva maankäyttö ja palvelurakenne, jossa vicestruktur som bygger på hållbar utveckling och som otetaan huomioon kunnan erityispiirteet. Kunnan beaktar kommunens särdrag. Kommunens centrala keskeiset strategiat ja olemassa oleva strategier och den existerande samhällsstrukturen ut- yhdyskuntarakenne asettavat lähtökohdat kaavan gör utgångspunkterna för planens struktur. rakenteelle.

3.2 Inledning av planläggningen och beslut 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kommunfullmäktige godkände 11.11.2010 Korsholms strategis verksamhetsplan 2011–2015. I verksam- Kunnanvaltuusto hyväksyi 11.11.2010 Mustasaaren hetsplanen står det att en strategisk generalplan och strategian 2011–2015 -toimintasuunnitelman. en välfärdsstrategi görs upp parallellt under åren Toimintasuunnitelmaan on kirjattu, että strateginen 2011–2013. yleiskaava ja hyvinvointistrategia laaditaan rinnakkain vuosina 2011–2013. Beslutet att påbörja den strategiska generalplanen finns i kommunens handlingar enligt följande: i full- Päätös käynnistää strateginen yleiskaava todetaan mäktiges 10.6.2010 godkända styrdokument för åren kunnan asiakirjoissa seuraavasti: valtuuston 2011–2012, i fullmäktiges 13.6.2011 godkända styr- 10.6.2010 hyväksymässä ohjausasiakirjassa vuosille dokument för åren 2012–2013 och i fullmäktiges 2011–2012, valtuuston 13.6.2011 hyväksymässä 11.11.2010 godkända strategiverksamhetsplan för ohjausasiakirjassa vuosille 2012–2013, ja valtuuston Korsholm 2011–2015. 11.11.2010 hyväksymässä Mustasaaren strategian toimintasuunnitelmassa 2011–2015. Anhängiggörandet har kungjorts 18.10.2011. Vireilletulosta on kuulutettu 18.10.2011.

3.3 Deltagande och samarbete 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö

Inledningsfasens myndighetssamråd (MBL 66 § och Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 § ja MBF 26 §) hölls den 29.9.2011. MRA 26 §) pidettiin Mustasaaressa 29.9.2011.

Programmet för deltagande och bedömning (bilaga 1) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (liite 1) oli fanns till påseende 20.10–21.11.2011 och under den nähtävillä 20.10–21.11.2011, jolloin siitä sai esittää tiden kunde man framföra sina åsikter gällande det. mielipiteitä.

Då planens målsättning definierades var en viktig ut- Kaavan tavoitteiden määrittelyssä tärkeä lähtökohta oli gångspunkt en välmåendeenkät för alla kommuninvå- kaikille kuntalaisille suunnattu hyvinvointikysely. nare. Enkäten delades ut till alla hushåll i kommunen Mustasaari tiedottaa -lehden välissä. Kyselyyn pystyi med tidningen Korsholm informerar. Enkäten kunde vastaamaan myös internetissä. Kysely tehtiin marras- besvaras också på internet. Enkäten genomfördes i joulukuussa 2011. Vastauksia saatiin 645 kappaletta. november och december 2011. Det kom in 645 svar. Seudun kuntien edustajien kanssa pidettiin 13.3.2012 hölls ett samarbetsmöte för generalplanen, yleiskaavasta yhteistyökokous 13.3.2012. Kolme med representanter från regionens kommuner. Tre al- rakennemallivaihtoehtoa oli nähtävillä 13.2.–14.3.2012 ternativ för strukturmodeller fanns till påseende 13.2– kunnan ilmoitustaululla ja internetissä. 14.3.2012 på kommunens anslagstavla och på Inter- Yleisötilaisuuksia pidettiin 15.2.2012 Mustasaaren net. Information till allmänheten gavs 15.2.2012 i virastotalossa, 16.2.2012 Norra Korsholms skolassa ja Korsholms ämbetshus, 16.2.2012 i Norra Korsholms 21.2.2012 Sulvassa. Rakennemallivaihtoehdot olivat

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 13 (118) skola och 21.2.2012 i Solf. Alternativen för struktur- internetissä myös karttapalautejärjestelmässä, jonka modeller fanns på Internet också i- kautta oli mahdollista antaa kartalle piirrettyä ja kartresponssystemet. Där kunde man ge respons inri- kirjoitettua palautetta internetin kautta. tad och skrivet på kartan via internet. Mustasaaressa on järjestetty valtuustoseminaari I Korsholm ordnades fullmäktige seminarium 21.11.2011 (rakennemallivaihtoehdot) ja 14.5.2012 21.11.2011 (strukturmodellerna) och 14.5.2012 (plan- (kaavaluonnos). utkast). Kaavaluonnos oli nähtävillä kunnan ilmoitustaululla ja Planutkastet var framlagt till påseende på kommunens internetissä 2.7.–15.8.2012, jolloin kaikki halukkaat anslagstavla och på Internet i 2.7.–15.8.2012 och de pystyivät esittämään siitä mielipiteensä. som önskade kunde framföra sina åsikter om utkastet. Kaavaehdotus oli nähtävillä 17.12.2012–16.1.2013. Planförslaget var framlagt till påseende 17.12.2012– 16.1.2013.

3.3.1 Intressenter 3.3.1 Osalliset

Enligt MBL 62 § är intressenter markägarna, invånar- MRL 62 § mukaan osallisia ovat kaava-alueen ja sen na, företagen och näringsidkarna samt de som arbetar vaikutusalueen maanomistajat, asukkaat, alueella i området och dess influensområde, det vill säga alla toimivat yritykset ja elinkeinon harjoittajat ja de vars boende, arbete eller övriga förhållanden be- työssäkäyvät eli kaikki ne, joiden asumiseen, tydligt kan påverkas av planen, samt de myndigheter työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa och samfund vars verksamhet berörs av planeringen. huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja Intressenterna kan bedöma planens konsekvenser yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. och uttala sig om planen i planprocessens olika ske- Osalliset voivat arvioida kaavaratkaisujen vaikutuksia den. ja lausua kaavasta mielipiteensä kaavaprosessin eri vaiheissa. Kaavan toteuttaminen vaikuttaa koko Intressenter är också de myndigheter, föreningar, or- Mustasaaren alueelle. ganisationer och sammanslutningar som har verksamhet i området eller vars verksamhetsområde be- Osallisia ovat myös ne viranomaiset, yhdistykset, handlas i planeringen. Dessa är åtminstone följande: järjestöt ja yhteisöt, jotka toimivat alueella tai joiden toimialaa kaavassa käsitellään. Näitä ovat ainakin: - Österbottens förbund - Närings-, trafik- och miljöcentralen i Österbotten - Pohjanmaan liitto - Näringslivs-, trafik- och miljöcentralen i Södra - Etelä-Pohjanmaan Elinkeino, liikenne ja Österbotten ympäristökeskus - Korsholm kommun; nämnder och sektioner - Pohjanmaan Elinkeino, liikenne ja - Vasa stad ympäristökeskus - Malax kommun - Mustasaaren kunta; lautakunnat ja jaostot - Laihia kommun - Vaasan kaupunki - Lillkyro kommun (till året 2012) - Maalahden kunta - Vörå kommun - Laihian kunta - Museiverket - Vähäkyrön kunta (vuoteen 2012) - Österbottens museum - Vöyrin kunta - Korsholms vattentjänstverk - Museovirasto - Forststyrelsen - Pohjanmaan museo - Österbottens räddningsverk - Mustasaaren vesilaitos - Kvarkenrådet i Finland - Metsähallitus - Vasa Elnät Ab - Pohjanmaan pelastuslaitos - Anvia Ab - Merenkurkun neuvosto Suomessa - Försvarsmakten - Vaasan Sähkö Oy - Finavia - Anvia Oy - Puolustusvoimat - Finavia

3.3.2 Samarbete mellan myndigheter 3.3.2 Viranomaisyhteistyö

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 14 (118) 20.6.2013

Den första myndighetsförhandlingen om planen (MBL Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 § ja 66 § och MBF 26 §) hölls 29.9.2011. MRA 26 §) järjestettiin Mustasaaressa 29.9.2011.

Programmet för deltagande och bedömning skickades Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin för utlåtande till olika myndigheter 18.10.2011. lausunnoille eri viranomaistahoille 18.10.2011.

Planens utkast skickades för utlåtande till olika myn- Kaavaluonnos lähetettiin lausunnoille eri digheter 2.7.2012. Utgående från responsen som viranomaistahoille 2.7.2012. Kaavan kommit in till planutkastet uppgjordes ett planförslag, luonnosvaihtoehdoista saadun palautteen perusteella om vilket man bad utlåtanden av myndigheter. laaditaan kaavaehdotus, josta pyydetään viranomaisten lausunnot. Ett samarbetsmöte för myndigheterna ordnades 1.10.2012, där utlåtandena om och responsen på ut- Viranomaisten välillä pidettiin yhteistyökokous kastet behandlades. 1.10.2012, jossa käsiteltiin luonnoksesta saatuja lausuntoja ja palautteita. Efter att planförslaget varit framlagt och utlåtanden fåtts in, ett myndighetssamråd hållits 22.2.2013. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon ja lausuntojen saamisen jälkeen pidettiin toinen viranomaisneuvottelu 22.2.2013.

4 UTGÅNGSPUNKTER 4 LÄHTÖKOHDAT

4.1 Allmän beskrivning av området 4.1 Alueen yleiskuvaus

Korsholms kommun är en tvåspråkig kommun med Mustasaari on kaksikielinen kunta Vaasan drygt 18 900 invånare i Vasa stadsregion. Befolk- kaupunkiseudulla. Kunnassa on runsaat 18 900 ningsutvecklingen är positiv med en årlig tillväxt på asukasta. Asukasluku kasvaa, ja vuotuinen närmare 2 % (2010). väestönkasvu noin 2 % (2010).

Korsholms kommun har en areal på totalt ca 3 600 Mustasaaren kunnan pinta-ala on yhteensä noin 3 600 km², varav landarealen är 848 km². Korsholm är i km2, josta maa-alueita on 848 km2. Mustasaari on många avseenden en kommun med kontraster. På monessa mielessä vastakohtien kunta. Kunnan kommunens område finns skärgård, hav och fastland, alueella on saaristoa, merta ja mannerta, taajamia ja tätort och glesbygd, industriområden, jordbruksfält och haja-asutusta, teollisuusalueita, viljelysmaata ja historiska minnesmärken. Korsholm är Österbottens historiallisia muistomerkkejä. Mustasaari on största landskommun och den största landskommu- Pohjanmaan suurin maaseutukunta ja Suomen suurin nen i Finland med svenska som majoritetsspråk (70 enemmistökieleltään (70 %) ruotsinkielinen %). Närheten till Vasa gör att Korsholm ingår i en maaseutukunta. Vaasan naapurina Mustasaari kuuluu stadsregion med många samarbets- och pendlingsför- kaupunkiseutuun, mistä on monia yhteistyö- ja delar. Inom regionen finns ett mångsidigt näringsliv työssäkäyntietuja. Alueella on laaja energia- ja med en koncentration på energi- och motorindustri. moottoriteollisuuteen keskittynyt elinkeinoelämä, ja Regionens utbildningsutbud är mångsidigt och på hög alueen koulutustarjonta on korkeatasoinen ja nivå. monipuolinen.

Korsholm är en kommun med erkänt hög livskvalitet. Mustasaaressa on todistetusti korkea elämänlaatu. Byarna Hankmo och Björköby utnämndes år 2010 re- Björköbyn kylä valittiin vuoden kyläksi vuonna 2000 ja spektive år 2000 till årets by. Korsholm utsågs av Det Hankmo vuonna 2010. Valitut Palat nimesi Bästa till Finlands näst barnvänligaste kommun år Mustasaaren Suomen toiseksi lapsiystävällisimmäksi 2008. Solf utsågs år 2006 till Finlands bästa bostads- kunnaksi vuonna 2008. Sulva valittiin vuonna 2006 område och kommunen utnämndes år 1997 till Fin- Suomen parhaaksi asuinalueeksi, ja Mustasaari lands bästa kvalitetskommun. valittiin vuonna 1997 elämänlaadultaan Suomen parhaaksi kunnaksi. Arbetsplatssufficiens är 56 % och arbetslöshetsgraden är ca 3 %. Den största arbetsgivaren är kommunen Työpaikkaomavaraisuusaste on 56 % ja själv, följd av små och medelstora företag inom bland työttömyysaste on noin 3 %. Kunnan jälkeen annat metall- och automationsbranschen. suurimpia työnantajia ovat muun muassa metalli- ja automaatioalan pienet ja keskisuuret yritykset.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 15 (118)

4.2 Befolkningsutveckling och prognoser 4.2 Väestön kehitys ja ennusteet

I slutet av år 2011 hade Korsholm cirka 18 900 invå- Mustasaaressa oli 2011 lopussa noin 18 900 nare. I följande tabell visas de olika kommundelarnas asukasta. Seuraavassa taulukossa on kuvattu kunnan befolkningstillväxt samt prognos för år 2040. osa-alueiden väestönkasvu sekä ennuste vuodelle 2040.

Tabell 4.1 Befolkningsutvecklingen i kommunens olika Taulukko 4.1 Väestön kehitys kunnan osa-alueittain delar 1980–2010 (Statistikcentralen) och befolknings- 1980–2010 (Tilastokeskus) ja kaavan tavoitteiden prognos för år 2040 enligt planens mål. mukainen väestöennuste vuodelle 2040.

Område Tillväxt ( %) 1980–2010 Befolkningstillväxtprognos 2040 ( %) Alue Väestönkasvu ( %) 1980–2010 Väestönkasvuennuste 2040 ( %) Smedsby 54 54 Sepänkylä Norra Korsholm 72 72

Totalt 63 63 Yhteensä Kvevlax 24 28 Koivulahti Solf-Tölby 41 51 Sulva-Tölby Replot-Björköby 15 45 Raippaluoto-Björköby Södra och östra Korsholm 25 56 Eteläinen ja itäinen Mustasaari Totalt 26 45 Yhteensä Glesbygd 17-23 N/A Haja-asutusalue

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 16 (118) 20.6.2013

4.3 Dimensionering av markanvändningen 4.3 Maankäytön mitoitus

Utgångspunkten för dimensioneringen är att invåna- Mitoituksen lähtökohta on asukasmäärän kasvaminen rantalet ökar från nuvarande 19 000 invånare med nykyisestä noin 19 000 asukkaasta 10 000 asukkaalla cirka 10 000 invånare till år 2040. Nedan beskrivs en vuoteen 2040 mennessä. Jäljempänä on kuvattu teoretisk kalkyl för hur de nya invånarna eventuellt teoreettinen laskelma mahdollisesta uusien placerar sig på de olika områdena. asukkaiden sijoittumisesta eri alueille.

En bostads medelstorlek i Korsholm är 105 m2 (Sta- Asunnon keskikoko Mustasaaressa on 105 m2 tistikcentralen). Bostädernas storlek väntas stiga till 45 (Tilastokeskus). Asumisväljyyden odotetaan kasvavan m2/person, då det för tillfället är den cirka 43 45 m²/asukas, kun se tällä hetkellä on noin 43 m2/person. I medeltal bor det 2,3 personer i ett hushåll m²/asukas. Keskimäärin asuntokunnan koko on 2,3 år 2040. asukasta vuonna 2040.

I dimensioneringsberäkningarna har man antagit att Mitoituslaskennassa on oletettu, että yleiskaavassa det i generalplanens märkta detaljplanerade område osoitetulla asemakaavoitettavalla alueella (A) on (A) finns i medeltal 4 tomter på en hektar, vilket inne- keskimäärin 4 tonttia hehtaarilla, jolloin asukkaita on bär att det finns 9,2 invånare/hektar. År 2040 är A- 9,2 asukasta/hehtaari. A-alueiden laajuus on noin områdenas storlek är cirka 2942 hektar. 2942 hehtaaria vuonna 2040.

I planen har angetts alternativa områdesreservationer Kaavaan on osoitettu vaihtoehtoisia aluevarauksia (/alt). Det alternativa bostadsområdets reservations (/alt). Vaihtoehtoisen asuntoalueen varauksen (A/alt) (A/alt) storlek är cirka 637 hektar. Områdena tas i bruk koko noin 637 hehtaaria. Alueet otetaan käyttöön jos när samhällsstrukturens utveckling förutsätter det. I yhdyskuntarakenteen kehitys sitä edellyttää. bruk tagande av ett alternativt område minskar resur- Vaihtoehtoisen alueen käyttöön ottaminen vähentää serna från områdena som huvudsakligen är utveck- resursseja pääasiallisilta asumisen kehittämisen lade för boende. Områdena är dimensionerade för un- alueita. Alueet on mitoitettu noin 3 090 uudelle gefär 3 090 nya invånare. asukkaalle.

Av de nya invånarna är det tänkt att 9 000 ska flytta till Uusista asukkaista 9000 on tarkoitus sijoittaa de starka serviceområdena (C och A). Då vore områ- vahvoihin palvelualueisiin (A ja C). Tällöin denas invånarantal sammanlagt 18 500 (84 % av alla asukasmäärä alueilla olisi yhteensä 18 500 (84 % invånare). I Smedsbys centrumverksamhetsområde kaikista asukkaista). Sepänkylän keskustatoimintojen (C, cirka 145 hektar) bor nuförtiden cirka 4 500 invå- alueella (C, n. 145 ha) asuu nykyisin noin 4 500 nare och området ägs i huvudsak av kommunen (Bild asukasta ja se on pääosin kunnan omistuksessa 4.9). Till området har anvisats 1 200 nya invånare. Då (Kuva 4.9). Sinne on osoitettu 1200 uutta asukasta. skulle området ha 39 invånare per hektar. Tällöin alueella olisi 39 asukasta hehtaarilla.

I byområdena (AT, cirka 2709 hektar) bor det nu cirka Kyläalueilla (AT, n. 2709 ha) asuu nykyisin noin 3700 3 700 invånare. Fram till år 2040 har 1 000 nya invå- asukasta. AT-alueille on osoitettu vuoteen 2040 nare anvisats till AT-områdena (sammanlagt 4 700, 16 mennessä 1000 uutta asukasta (yhteensä 4 700, 16 % % av alla invånare). År 2040 är AT-områdenas in- kaikista asukkaista). AT-alueiden asukastiheys on vånartäthet cirka 1,7 invånare/hektar. noin 1,7 asukasta/hehtaari vuonna 2040.

I de jord- och skogsbruksdominerade områdena (M) Maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M) ei ole finns inga nya invånare i dimensioneringen. mitoituksessa osoitettu uusia asukkaita.

Det är osäkert om områdena på mark som inte ägs av Alueiden toteutuminen muilla kuin kunnan omistamilla kommunen kommer att förverkligas. För att man skall mailla on epävarmaa. Yleiskaavassa on osoitettu A- kunna förbereda sig på förändringar och osäkerheter i aluetta noin kaksinkertainen määrä, jotta voidaan funktionsomgivningen har ett cirka dubbelt större A- varautua toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin område angetts i generalplanen. ja epävarmuuksiin.

I byområdena (AT) är avsikten att bostäderna utveck- Kyläalueilla (AT) asuntoja on tarkoitus kehittää las så att de stöder de nuvarande byarna, vilket inne- tukemaan nykyisiä kyliä, jolloin niiden pinta-alaa ei ole bär att deras areal inte behöver tillökas. tarpeen kasvattaa.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 17 (118)

Tabell 4.2 Dimensioneringsberäkning. Taulukko 4.2 Mitoituslaskelma.

Markanvändnings- Invånare i inv./ha Nya invånare Invånare inv./ha Andel av Markbehov kategori dag 2040 2040 invånare totalt Uusia 2040 Maankäyttöluokka Asukkaita As./ha asukkaita Asukkaita As./ha Maan tarve nykyisin 2040 2040 Osuus yhteensä asukkaista

2040 C 4 500 31,0 1 200 5 700 39 20 % 144 ha A 10 700 9,7 7 800 18 500 9,2 64 % 2 011 ha AT 3 700 1,4 1 000 4 700 1,7 16 % 2 806 ha

4.4 Näringsliv och arbetsplatser 4.4 Elinkeinot ja työpaikat

Korsholms kraftigaste växande områden är Smedsby, Mustasaaren voimakkaimmin kasvavat alueet ovat Karperö, Kvevlax, Replot och Solf. Där finns också Sepänkylä, Karperö, Koivulahti, Raippaluoto ja Sulva. den största delen av de nya arbetsplatserna. Niihin sijoittuu myös suurin osa uusista työpaikoista.

I början av år 2010 fanns det 4 789 arbetsplatser i Vuoden 2010 alussa Mustasaaressa oli 4 789 Korsholm, varav 7,6 % inom primärproduktion, 26,4 % työpaikkaa, joista alkutuotannossa 7,6 % inom förädling, 64,5 % inom service och 1,6 % inom jalostuksessa 26,4 %, palveluissa 64,5 % ja okända verksamhetsområden. I början av år 2011 tuntemattomilla toimialoilla 1,6 %. Työssäkäyviä fanns det 9 021 förvärsarbetande i kommunen och 4,1 kunnassa oli 9 021 vuoden 2011 alussa, ja työttömiä % arbetslösa (Statistikcentralen 2012). 4,1 % (Tilastokeskus 2012).

Majoriteten av kommuninvånarnas arbetsplatser finns Suurin osa kunnan asukkaiden työpaikoista sijaitsee utanför kommunen. Enligt Statistikcentralen jobbar kunnan ulkopuolella. Omassa kunnassa 32,5 % av arbetskraften i den egna kommunen, vilket työssäkäyvien osuus työvoimasta on Tilastokeskuksen är betydligt färre än medeltalet i Finlands kommuner mukaan 32,5 % (2009), mikä on merkittävästi (ca 66 %) (Statistikcentralen 2009). Vasas inverkan på vähemmän, kuin kuntien keskitaso (n. 66 %) Korsholms sysselsättning är betydande. År 2006 job- (Tilastokeskus 2009). Vaasan, vaikutus Mustasaaren bade 56,5 % av Korsholms förvärvsarbetande i Vasa. työssäkäyntiin on merkittävä. Vuonna 2006 Mustasaaren työssäkäyvistä 56,5 % työskenteli Korsholms demografiska försörjningskvot, det vill säga Vaasassa. det antal som inte hör till arbetskraften eller är arbets- lös i jämförelse med antalet anställda, är 1,02. Antalet Mustasaaressa huoltosuhde eli työvoiman ulkopuolella pensionärer bland befolkningen var i början av år 2011 tai työttömänä olevien määrä yhtä työllistä kohti on 21,4 % och antalet personer i åldern 0–14 var 19,4 % i 1,02. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä oli vuoden början av år 2012. 2011 alussa 21,4 %, ja 0-14-vuotiaiden osuus väestöstä 19,4 % vuoden 2012 alussa.

4.5 Service 4.5 Palvelut

På de följande kartorna har platserna för den befintliga Seuraavilla kartoilla on kuvattu Mustasaaressa olevien (2011) servicen i Korsholm märkts ut. I Kvevlax, nykyisten (2011) palveluiden sijainti. Koivulahdessa, Replot och Solf är kyrkan också en viktig servicepunkt. Raippaluodossa ja Sulvassa kirkko on myös tärkeä palvelupiste.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 18 (118) 20.6.2013

Bild 4.1 Korsholms service 2011. Kuva 4.1 Mustasaaren palveluita 2011.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 19 (118)

Bild 4.2 Matbutiker 2011. Kuva 4.2 Ruokakaupat 2011.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20 (118) 20.6.2013

Bild 4.3 Daghem 2011. Kuva 4.3 Päiväkodit 2011.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 21 (118)

Bild 4.4 Grundskolor och gymnasier 2011. Kuva 4.4 Peruskoulut ja lukiot 2011.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 22 (118) 20.6.2013

Bild 4.5 Hälsovård Kuva 4.5 Terveydenhuolto

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 23 (118)

Bild 4.6 Bibliotekstjänster Kuva 4.6 Kirjastopalvelut

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 24 (118) 20.6.2013

4.6 Trafik 4.6 Liikenne

Bild 4.7 Trafik per dygn i medeltal (TDM) 2011. Kuva 4.7 Keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) 2011.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 25 (118)

Bilden (Bild 4.7) visar vägnätet samt information om Kuvassa (Kuva 4.7) on esitetty tiestö sekä tiedot den aktuella trafikmängden (trafik per dygn i medeltal, nykyisistä liikennemääristä (keskivuorokausiliikenne, TDM). Trafikmängden och trafikprognoserna baserar KVL). Liikennemäärät ja -ennusteet perustuvat sig på Trafikverkets trafikinformation från år 2011. Liikenneviraston liikennetietoihin vuodelta 2011.

En ny omfartsväg håller på att byggas på riksväg 8 Valtatielle 8 on rakenteilla uusi ohitustien linjaus mellan Hemstrand och Stormossen i Smedsby. Väg- Kotirannan ja Stormossenin välillä Sepänkylässä. förbindelsen mellan Smedsby och Kvevlax är under Sepänkylän ja Koivulahden välille on suunnitteilla planering (4 körfiler och mitträcke). tieyhteys (4 ajokaistaa ja keskikaide).

Korsholms kommun upprätthåller cirka 6 kilometer le- Mustasaaren kunnan ylläpitämiä kevyen liikenteen der för lätt trafik. Därtill finns lättrafikleder i anslutning väyliä on noin 6 kilometriä. Lisäksi liikenneviraston till de allmänna vägarna, som upprätthålls av Trafik- ylläpitämien yleisten teiden yhteydessä on kevyen verket, t.ex. invid riksväg 8 och regionväg 724 till liikenteen väyliä mm. valtatie 8:n ja Raippaluodolle Replot. johtavan seututien 724 varrella.

Vid de livligt trafikerade vägarna ger fordonstrafiken Vilkkaiden teiden varrella ajoneuvoliikenne aiheuttaa upphov till bullerproblem. I närheten av flygplatsen meluhaittaa. Lentokentän läheisyydessä lentokoneet förorsakar flygplanen buller. aiheuttavat melua.

4.7 Regionala utgångspunkter 4.7 Seudulliset lähtökohdat

Enligt Österbottens markanvändnings-, trafik- och lo- Pohjanmaan maankäyttö-, liikenne- ja gistikutredning (2012) har befolkningsökningen varit logistiikkaselvityksen (2012) mukaan Vaasan seudulla kraftig i Vasaregionen och antalet invånare har ökat i väestönkasvu on ollut voimakasta ja väkiluku on jämn takt från och med 1980-talet. Enligt prognosen lisääntynyt melko tasaisesti 1980-luvulta alkaen. kommer tillväxten att vara ännu snabbare i den eko- Ennusteen mukaan seutukunnan kasvu on vuosina nomiska regionen 2010–2040. 2010–2040 vieläkin nopeampaa.

Bosättningen i Österbotten är koncentrerad till städer Pohjanmaan asutus on keskittynyt kaupunkeihin ja och landsbygdstätorter medan bystrukturen glesas ut. maaseututaajamiin kylärakenteen harventuessa. Vasa är centralort för landskapet med en betydande Vaasa on maakunnan keskus, jonka asema on ställning även i nationellt perspektiv. På kusten och i valtakunnallisesti merkittävä. Rannikolla ja saaristossa skärgården finns rikligt med fritidsbosättning. En stor on runsaasti vapaa-ajan asutusta. Aluerakenteen problempunkt med tanke på regionstrukturen är gles- kannalta keskeinen ongelmakohta on bebyggelsen och randområdena kring tätorterna (Ös- hajarakentaminen ja taajaman ympärille levittyvät terbottens MTL 2012). Landsbygdsbebyggelse i sam- lievealueet (Pohjanmaan MLL 2012). Kylien yhteyteen band med byarna upplevs däremot oftast som positiv. sijoittuva maaseuturakentaminen on sen sijaan När byarna utvecklas blir det möjligt att behålla bas- useimmiten myönteistä. Kylien kehittäminen servicen och t.o.m. utveckla den. mahdollistaa peruspalveluiden säilymisen tai jopa niiden kehittämisen. Österbotten är biltätare än Finland i medeltal. Nästan hälften av trafikarbetet (personbilar och tung trafik), Pohjanmaa on autoistuneempi, kuin Suomi dvs. 48 %, riktar sig mot riksvägarna. Enligt Trafikver- keskimäärin. Seudun henkilöauto- ja kets trafikprognos ökar trafiken med 34 % från 2006 till raskasliikennesuoritteesta lähes puolet (48 %) 2040 i Österbotten, och ökningen är främst riktad mot kohdistuu valtateille. Liikenneviraston liikenne- huvudvägarna. Det är särskilt viktigt att utveckla riks- ennusteen mukaan liikenne kasvaa vuodesta 2006 vägarna 3 och 8. vuoteen 2040 Pohjanmaalla 34 prosenttia, ja kasvu painottuu pääteille. Erityisen tärkeää on kehittää Kollektivtrafik med medelgod eller bättre servicenivå valtateitä 3 ja 8. finns i Österbotten på området för Vasa stads lokaltra- fik och dessutom på några förbindelsesträckor (Bild Joukkoliikenteen keskitasoinen tai sitä parempi 4.8). Strävan är att utöka kollektivtrafikens andel av palvelutaso on Pohjanmaalla keskittynyt Vaasan färdsätten med hjälp av tätare struktur, logiska rese- kaupungin paikallisliikenteen alueelle ja lisäksi kedjor och utvecklad servicenivå i kollektivtrafikens muutamille yhteysväleille (Kuva 4.8). Rakenteen knutpunkter. tiivistämisellä, loogisilla matkaketjuilla ja joukkoliikenteen solmukohtien palvelutason kehittämisellä tavoitellaan joukkoliikenteen

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 26 (118) 20.6.2013

kulkumuoto-osuuden kasvua. Den uppdaterade riksomfattande trafikundersökningen från 2010–2011 visar att människorna rör sig allt Vuosina 2010–2011 päivitetty valtakunnallinen mindre till fots och med cykel. Minskningen gäller alla liikennetutkimus osoittaa, että ihmiset liikkuvat jalan ja åldersgrupper, men förändringen har varit störst bland pyöräillen yhä vähemmän. Vähennys koskee kaikkia ungdomar och äldre personer. Färdsättet är mycket ikäryhmiä, mutta merkittävintä muutos on ollut nuorten beroende av resans längd samt avståndet till service. ja ikäihmisten kohdalla. Kulkutapa on hyvin Största delen av de resor som är under 5 kilometer fö- riippuvainen matkan pituudesta sekä etäisyydestä retas till fots eller med cykel, av de 5–10 kilometer palveluihin. Alle 5 kilometrin matkoista suuri osa långa resorna företas cirka 65 % med personbil och tehdään kävellen tai pyörällä, 5–10 kilometrin resor som är över 10 kilometer företas i huvudsak med matkoista noin 65 % tehdään henkilöautolla ja yli 10 bil (över 80 %). För att främja cykel- och gångtrafik är kilometrin matkat tehdään pääosin autolla (yli 80 %). det viktigt att förkorta avstånden till den dagliga ser- Pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä keskeistä on vicen. lyhentää matkoja päivittäispalveluihin. Nu finns de viktigaste stora detaljhandelsenheterna i Nykyisellään merkittävimmät vähittäiskaupan Vasa centrum och Stenhaga väster om Smedsby. Fö- suuryksiköt sijoittuvat Vaasan keskusta-alueelle ja retagszoner som urskiljer sig är Vasa och som fort- Kivihakaan Sepänkylän länsipuolella. sättning på den, riksvägarna 3 och 18 i riktning mot Yritysvyöhykkeinä erottuvat Vaasa ja sen jatkeena Laihela. Klar knapphet på företags- och logistikområ- valtatiet 3 ja 18 Laihian suuntaan. Selvää niukkuutta den råder i första hand i Vasa, Korsholm och Laihela. yritys- ja logistiikka-alueista on lähinnä Vaasassa, Landskapets mångsidiga näringsstruktur, läge i trafik- Mustasaaressa ja Laihialla. Maakunnan monipuolinen hänseende och möjligheterna att utnyttja olika trans- elinkeinorakenne, liikenteellinen sijainti ja portformer (väg-, järnvägs-, sjö- och flygtransporter) mahdollisuudet hyödyntää eri kuljetusmuotoja (tie-, erbjuder olika logistikaktörer goda grundförutsättningar raide-, vesi- ja lentokuljetukset) antavat hyvät (Österbottens markanvändnings-, trafik- och logistikut- perusedellytykset logistiikan eri toimijoille redning 2012) (Pohjanmaan maankäyttö-, liikenne- ja logistiikkaselvitys 2012).

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 27 (118)

Bild 4.8 Resezonerna i Österbotten Kuva 4.8 Pohjanmaan liikkumisvyöhykkeet

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 28 (118) 20.6.2013

4.8 Markägoförhållanden 4.8 Maanomistus

Den största delen av marken i Korsholm är i privat Suurin osa Mustasaaren maista on yksityisten ägo. Markägoförhållandena i kommunen visas på föl- omistuksessa. Kunnan maanomistus on esitetty jande bild (Bild 4.9). seuraavassa kuvassa (Kuva 4.9).

Bild 4.9 Kommunens markägo. Kuva 4.9 Kunnan maanomistus.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 29 (118)

4.9 Teknisk försörjning 4.9 Tekninen huolto

4.9.1 Kraftlinjer 4.9.1 Voimalinjat

I Korsholm finns det fyra 220 kV eller 400 kV kraftlin- Mustasaaressa on neljä 220 kV tai 400kV voimalinjaa jer samt tre 110 kV kraftlinjer. sekä kolme 110 kV voimalinjaa.

Bild 4.10 Tekniska försörjningsnätverk. Kuva 4.10 Teknisen huollon verkostot.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 30 (118) 20.6.2013

4.9.2 Vindkraftverk 4.9.2 Tuulivoima

Det finns blåsiga områden i Korsholm. Vindhastighet- Mustasaaressa on tuulisia alueita. Tuulen nopeus on en är som bäst i medeltal 8–9 m/s vid kustområdena parhailla rannikkoalueilla keskimäärin 8-9 m/s ja och i gynnsamma inlands områden 6–7 m/s. otollisilla sisämaan alueille 6-7m/s.

Österbottens förbund lät göra en utredning gällande Pohjanmaan liitto on teettänyt selvityksen lämpliga områden för vindkraftverk (Förnybara energi- tuulivoimaloille soveltuvista alueista (Uusiutuvat former och placering av dessa i Österbotten). I den energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla här utredningen pekade man ut tre områden i Kors- VVVV). Selvityksessä Mustasaaresta tunnistettiin holm som är lämpliga för vindkraftverk av regional be- kolme seudullisesti merkittävälle tuulivoimalle tydelse: Iskmo, Jungsund och Sidländet (se följande soveltuvaa aluetta: Iskmo, Jungsund ja Sidländet (ks. bilder). seuraavat kuvat).

Bild 4.11 Vindkraftverkens verkningsområden och Kuva 4.11 Iskmon tuulivoima-alueen vaikutuskohteet ja placering i Iskmo. sijainti.

Bild 4.12 Vindkraftverkens verkningsområden och Kuva 4.12 Jungsundin tuulivoima-alueen placering i Jungsund. vaikutuskohteet ja sijainti.

Bild 4.13 Vindkraftverkens verkningsområden och pla- Kuva 4.13 Sidländetin tuulivoima-alueen cering i Sidländet. vaikutuskohteet ja sijainti.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 31 (118)

4.10 Naturmiljön 4.10 Luonnonympäristö

Korsholm är en mångsidig kommun med skärgård, Mustasaari on moni-ilmeinen kunta, jossa on hav och fastland, odlingsmarker, tätorter och glesbyg- saaristoa, merta ja mannerta, viljelysmaita, taajamia ja der. En levande skärgård och en lång kustremsa hör haja-asutusalueita. Elävä saaristo ja pitkä rantaviiva till kommunens viktigaste resurser. I Korsholm finns ovat kunnan yksi merkittävimmistä voimavaroista. mycket sammanhängande obebyggda naturområden Mustasaaressa on paljon yhtenäisiä rakentamattomia och viktiga naturvärden. luontoalueita ja tärkeitä luontoarvoja.

4.10.1 Natura och naturskyddsområden 4.10.1 Natura ja luonnonsuojelukohteet

Bild 4.14 Sammanställning över värdefulla naturplat- Kuva 4.14 Yhteenveto arvokkaista luontokohteista ja ser och skyddsområden (26.3.2013) suojelualueista (26.3.2013)

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 32 (118) 20.6.2013

På området finns flera värdefulla naturplatser och Alueella sijaitsee useita arvokkaita luontokohteita ja skyddsområden (Bild 4.14). Inom Korsholms område suojelualueita (Kuva 4.14). Mustasaaren alueella on 9 finns nio Naturaområden, av vilka de större är Kvar- Natura-aluetta, joista laajimpiin kuuluvat Merenkurkun kens skärgård, Sundomviken (bl.a. Söderfjärden) och saaristo, Sundominlahti (mm. Söderfjärden) ja Vassorfjärden. Vassorfjärden.

Natura 2000-nätverket i Korsholm: Natura 2000-verkosto Mustasaaressa: - Vassorfjärden - Vassorfjärden - Södra Stadsfjärden-Söderfjärden-Öjen - Södra Stadsfjärden-Söderfjärden-Öjen - Iskmo ön - Iskmo ön - Sidländet - Sidländet - Vedahugget - Vedahugget - Kvarkens skärgård - Merenkurkun saaristo - Furubacken - Furubacken - Igelträsket - Igelträsket - Ängesholmen - Ängesholmen Naturaområdena har förverkligats med stöd av natur- Natura-alueet on toteutettu luonnonsuojelulailla, skyddslagen, med undantag av Söderfjärden och lukuun ottamatta Söderfjärdeniä ja Korsörenia. Korsören. Mustasaaressa on seuraavia kansallisiin I Korsholm finns följande områden som hör till nation- suojeluohjelmiin kuuluvia alueita: vanhojen metsien ella skyddsprogram: skyddsprogrammet för gammal suojeluohjelmat (6 aluetta), lintuvesisuojeluohjelmat skog (6 områden), programmet för skydd av fågelrika (4 aluetta), lehtojensuojeluohjelmat (1 alue), sjöar och havsvikar (4 områden), lundskyddspro- rantojensuojeluohjelmat (4 aluetta), grammet (1 område), strandskyddsprogrammet soidensuojeluohjelmat (1 alue), hylkeiden (4 områden), myrskyddsprogrammet (1 område), säl- suojeluohjelma (1 alue). skyddsprogrammet (1 område). Lisäksi Mustasaaressa on 219 yksityisten maalla I Korsholm finns 219 skyddsområden belägna på pri- sijaitsevaa suojelualuetta (26.9.2012). vatägd mark (26.9.2012). Merenkurkun saaristo kuuluu Suomen Ramsar- Kvarkens skärgård hör till de skyddsområden som in- alueisiin (suojeluohjelma kansainvälisesti merkittäville går i Ramsarkonventionen (skyddsprogram för inter- kosteikoille). nationellt betydande våtområden).

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 33 (118)

4.10.2 Jordmån och berggrund 4.10.2 Maa- ja kallioperä

Bild 4.15 Utdrag av jordmånskartan för Korsholm Kuva 4.15 Ote maaperäkartasta Mustasaaren kohdalta

Korsholmsområdet består till största del av morän Mustasaaren alue koostuu pääosin moreenista (ljusbrunt), av gyttjiga finkorniga jordsorter (lila med (vaalean ruskea), liejuisesta hienorakeisista streck) och av lera (blått). På vissa platser finns också maalajeista (viivoitettu lila) ja savesta (sininen). berg (rött) och grovmo, sand och grus (grönt). På det Paikoin alueella on myös kalliomaata (punainen) ja planerade området finns inga nationellt värdefulla karkeaa hietaa, hiekkaa, ja soraa (vihreä). bergsområden. Suunnittelualueella ei ole kansallisesti arvokkaita kallioalueita.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 34 (118) 20.6.2013

Bild 4.16 Sammanhängande åkerområden Kuva 4.16 Yhtenäiset peltoalueet

Många av åkerområdena i Korsholm hör till de nation- Monet Mustasaaren peltoalueista kuuluvat ella eller regionala kulturmiljöernas eller landskapens valtakunnallisesti tai maakunnallisesti mest värdefulla områden gällande skötseln. Till de kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta mest värdefulla områdena hör till exempel Kyro älvs arvokkaisiin alueisiin. Arvokkaisiin alueisiin kuuluvat älvdal, en del av åkerområdet mellan Solf och Tölby esimerkiksi Kyrönjoen jokilaakso, osa Sulvan ja samt Söderfjärdens åkerfält. De betydande Tölbyn välisestä peltoalueesta sekä Söderfjärdenin sammanhängande åkerområdena presenteras på peltoaukea. Merkittävät yhtenäiset peltoalueet on bilden (Bild 4.16). esitetty kuvassa (Kuva 4.16).

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 35 (118)

4.10.3 Förorenad mark 4.10.3 Pilaantuneet maat

Bild 4.17 På kartan har riskområden för förorenad Kuva 4.17 Kartalla sinisellä merkitty pilaantuneen mark märkts ut med blått (OIVA-palvelu). maan riskikohteet (OIVA-palvelu).

I Korsholm finns riskområden för förorenad mark (Bild Mustasaaressa on pilaantuneiden maiden 4.17). På riskområdena har förekommit verksamhet riskikohteita (Kuva 4.17). Riskikohteissa on ollut som lett till att den omgivande marken kan ha blivit toimintaa, jonka johdosta ympäröivä maaperä on förorenad. saattanut pilaantua.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 36 (118) 20.6.2013

4.11 Landskap och kulturmiljöer 4.11 Maisema ja kulttuuriympäristöt

Nationellt värdefulla landskapsområde Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet - Övermalax-Åminne - Övermalax-Åminne - Björköby - Björköby - Söderfjärdens odlings- och bylandskap - Söderfjärdenin viljely- ja kylämaisema - Kyroälvdal - Kyrönjokilaakso Söderfjärden kom troligtvis till på grund av en meteorit Söderfjärdenin synnytti todennäköisesti meteoriitti för omkring 520 miljoner år sedan (Korsholms kom- noin 520 miljoonaa vuotta sitten (Mustasaaren kunta, mun, 2006). 2006).

Nationellt betydelsefulla byggda kulturmiljöer Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt - Västra Norrskär - Kvevlax kyrkområde och Kyro älvs kulturlandskap - Västra Norrskär - Stengärdesgårdarna i Moippe by - Koivulahden kirkonseutu ja Kyrönjoen - Solfs kyrkområde kulttuurimaisema - Grönviks glasbruks område - Moippevägenin kiviaidat - Toby bro - Sulvan kirkonseutu - Replot by och fiskehamn - Grönvikin lasitehtaan alue - Bylandskapet på Björkö - Tuovilan silta - Fyr- och lotsöar i Kvarkens skärgård - Raippaluodon kylä ja kalasatama - Björkön kylämaisema Av dessa finns de största i ådalen mellan Solf och - Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret Tölby samt mellan Petsmo och Västerhankmo. Näistä laajimmat sijaitsevat Sulvan ja Tölbyn Vårdbiotoper välisessä jokilaaksossa sekä Petsmon ja Västerhankmon välissä. - Stora Långraden - Bodbackens allmänning - Långgrundets fårbete Perinnemaisemat - Sondasören - Stora Långraden - Gloskärets betesmark - Bodbackeninn yhteislaidun - Åkerlunds hage - Långgrundin lammaslaidun - Sondasören - Gloskäretin laidun - Åkerlundin haka

Fornminnen Muinaisjäännökset Mustasaaressa on 62 kiinteätä I Korsholm finns 62 fasta fornlämningar (Smedsby 8, muinaisjäännöskohdetta (Sepänkylä 8, Björköbyssä 7, Björköby 7, Kvevlax 11, Replot 3 och Solf 33 och 7 Koivulahdessa 11, Raippaluodossa 3 ja Sulvassa 33 under vatten). (Museiverkets register över ja 7 vedenalaista) (Museoviraston fornlämningar 2011) muinaisjäännösrekisteri 2011)

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 37 (118)

Bild 4.18 Värdefulla landskapsområden och betydel- Kuva 4.18 Arvokkaat maisema-alueet ja merkittävät sefulla kulturmiljöer. kulttuuriympäristöt

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 38 (118) 20.6.2013

4.11.1 Världsarvområde 4.11.1 Maailmanperintökohteet

I Korsholm finns Kvarkens skärgårdsområde, som år Mustasaaressa on Merenkurkun saaristo-alue, joka 2006 upptogs på Unescos världsarvslista. hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2006. Världsarvsområdet innefattar största delen av Replot samt en del av Värlax och Köklot. Maailmanperintöalue kattaa suurimman osan Raippaluotoa sekä osan Värlaxista ja Kaukaluodosta.

Bild 4.19 Världsarvsområdets gränser. Kuva 4.19 Maailmanperintö kohdealueen rajaus.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 39 (118)

4.12 Byggnadsbestånd och 4.12 Rakennuskanta ja käyttötarkoitukset användningssyften

Bild 4.20 Bostadsbyggnader färdigställda efter år Kuva 4.20 Vuoden 2000 jälkeen valmistuneet 2000, inte fastställd plan. asuinrakennukset, ei vahvistettua kaavaa

Bosättningen i kommunen är tätast i närheten av Kunnan asutus painottuu Vaasan lähistöön. Vasa. Smedsby är central tätort i kommunen. Replot, Sepänkylä on kunnan keskustaajama. Raippaluoto, Solf och Kvevlax är sekundärcentra. Bosättningen har Sulva ja Koivulahti ovat alakeskuksia. Asutus on ökat, förutom i de här områdena, i byacentrumen, kasvanut näiden lisäksi kyläkeskuksissa, joita ovat som är Helsingby, Tölby, Veikars, Petsmo, Karperö, Helsingby, Tölby, Veikkaala, Västerhankmo, Petsmo, Norra och Södra Vallgrund, Söderudden och Karperö, Norra ja Södra Valgrund, Söderudden ja Björköby. Björköby.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 40 (118) 20.6.2013

Bild 4.21 Fritidsbyggnader i Korsholm Kuva 4.21 Lomarakennusten sijainti Mustasaaressa.

Fritidsbyggnaderna finns till största del längs kusterna Lomarakennukset painottuvat Merenkurkun saariston i Kvarkens skärgård och på fastlandet vid andra vat- rannoille ja manneralueella vesistöjen läheisyyteen. tenområden.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 41 (118)

4.13 Analyser 4.13 Työn aikana tehdyt analyysit

Analys av smultronställen Mansikkapaikka-analyysi

I analysen av smultronställen kartlades olika platser Mansikkapaikka-analyysissä kartoitettiin eri teemojen med attraktiv miljö som är lämpliga för olika teman, kannalta otollisia ympäristön vetovoimakohteita, kuten exempelvis åkrar och öppna områden. esimerkiksi pellot ja avoimet alueet.

Bild 4.22 Åskanter och åssluttningar Kuva 4.22 Selänteiden reunat ja rinteet

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 42 (118) 20.6.2013

Bild 4.23 Strandlinjer och vattenområden. På bilden Kuva 4.23 Rantaviivat ja vesistöalueet. Kuvassa visas områden som ligger på 500 och 1 000 meters esitetään alueet, jotka sijaitsevat 500 ja 1000 metrin avstånd från strandlinjen. etäisyydellä rantaviivasta.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 43 (118)

Bild 4.24 Kulturmiljöer Kuva 4.24 Kulttuuriympäristöt

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 44 (118) 20.6.2013

Bild 4.25 Värdefulla landskapsområden Kuva 4.25 Arvokkaat maisema-alueet

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 45 (118)

Bild 4.26 Rekreationsområden Kuva 4.26 Virkistysalueet

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 46 (118) 20.6.2013

Bild 4.27 Åkrar och ängar Kuva 4.27 Niityt ja pellot

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 47 (118)

Bild 4.28 Attraktionsplatser tillsammans Kuva 4.28 Vetovoimakohteet yhdessä

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 48 (118) 20.6.2013

Figur 4.29 Attraktionsplatser nära centrum och byar Kuva 4.29 Vetovoimakohteet keskusten ja kylien läheisyydessä

SWOT-analys SWOT-analyysi

Med hjälp av en SWOT-analys har Korsholms styrkor, SWOT analyysillä on tunnistettu Mustasaaren svagheter, hot och möjligheter kartlagts. Resultaten av vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia. analysen presenteras i följande tabeller. Analyysin tulokset on esitetty seuraavissa taulukoissa.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 49 (118)

Boende och arbetsplatser Asuminen ja työpaikat

Styrkor/Vahvuudet Svagheter/Heikkoudet Närheten till Vasa Vaasan lähellä Något ensidiga boendety- Hieman yksipuoliset per asumismuodot Glest bebyggt Väljästi asuttu Utspritt boende Asuminen hajautunut Prisbelönta byar som bo- Valittu parhaaksi stadsområden asuinalueeksi Stor del av arbetsplatserna Suuri osa työpaikoista utanför kommunens grän- kunnan ulkopuolella Stark svensk och vahva ruotsinkielinen ja ser tvåspråkig identitet kaksikielisten asema

Möjligheter att/Mahdollisuudet Hot/Uhat Utveckla mångsidigare bo- Kehitetään Boendets utspriddhet fort- Asuntojen sirottelu jatkuu endetyper monipuolisempia sätter Ruotsinkielisten identiteetti asumismuotoja Planera byggandet med Den svenskspråkiga identi- heikentyy hjälp av planläggning och Suunnitellaan rakentamista teten försvagas byggnadsordning kaavoituksella ja

rakennusjärjestyksellä Profilera sig för turism och rekreationsnäring Profilointi matkailu- ja virkistysalueeksi

Service och kultur Palvelut ja kulttuuri

Styrkor/Vahvuudet Svagheter/Heikkoudet Närheten till Vasas service Lähellä Vaasan palveluja Stor del av den privata ser- Suuri osa yksityisten och kulturutbud kulttuuritarjontaa vicen utanför kommunens palvelujen tuottajista gränser kunnan ulkopuolella Starkt offentligt servicenät- Vahva julkinen verk palveluverkko Stor del av kulturutbudet ut- Suuri osa kulttuuritar- anför kommunens gränser jonnasta kunnan ulkopuo- Stark svensk och tvåsprå- Vahva ruotsinkielinen ja lella kig identitet och kultur kaksikielinen identiteetti ja kulttuuri Välbevarade byggnader i kulturområden Hyvin säilyneet rakennukset kulttuuriympäristöalueella Möjligheter/Mahdollisuudet Hot/Uhat Utveckla ett fungerande Kehittää toimiva ja Serviceutbudet blir för dyrt Palvelutarjonnasta tulee och kostnadseffektivt of- kustannustehokas liian kallista Serviceutbudet blir för cen- fentligt servicenätverk julkistenpalveluidenverkko trerat Palvelutarjonta keskittyy Stöda småföretag för att Julkiset palvelut lisääntyvät liikaa Serviceutbudets kapacitet öka den privata servicen pieniä yrityksiä tukemalla upphör Palvelutarjonnan Profilera sig på turism och Profiloidaan alue matkailu ja kapasiteetti loppuu Den egna kulturella identite- rekreationsnäring virkistyskäyttöön ten försvagas Oma kulttuuri-identiteetti heikkenee

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 50 (118) 20.6.2013

Trafik Liikenne

Styrkor/Vahvuudet Svagheter/Heikkoudet Ett täckande vägnät Kattava tieverkko Dåliga möjligheter att röra Heikot mahdollisuudet sig utan bil liikkua ilman autoa

Möjligheter/Mahdollisuudet Hot/Uhat

Satsa på cyklandet som Panostaa pyöräilyyn lii- Vägnätets kapacitet är inte Tieverkon kapasiteetti trafikform kennemuotona tillräcklig på vissa väg- tulee vastaan tietyillä teillä sträckor - attitydfostran - asennekasvatus - förbättra och bygga leder - parantaa ja rakentaa för lätt trafik kevyen liikenteen väyliä

Rekreation, natur, landskap Virkistys, luonto, maisema

Styrkor/Vahvuudet Svagheter/Heikkoudet Stora sammanhängande Suuria yhtenäisiä Byggda parker saknas Ei ole rakennettuja puistoja obebyggda områden, både rakentamattomia alueita Dåligt utbyggda närmot- Heikosti rakennettuja landskapsåkrar och natur- sekä maisema-, että ionsområden lähiliikunta-alueita områden luontoalueita Attraktiv levande skärgård Houkutteleva elävä saaristo Lång strandlinje, vatten- drag Pitkät rantaviivat ja vesiväylät Naturskyddsområden Luonnonsuojelualueet

Möjligheter/Mahdollisuudet Hot/Uhat Bygga ut nya rekreations- Muodostaa uusia Försvagade rekreations- Uudisrakentamisen vuoksi områden virkistysalueita och naturvärden på grund virkistys- ja luontoarvot av nytt byggande heikkenevät Bygga ett par parker i Rakentaa puistoja Smedsby och i byarna Sepänkylään ja kyliin

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 51 (118)

4.14 Planeringsskede 4.14 Suunnittelutilanne

4.14.1 Riksomfattande mål för 4.14.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet områdesanvändningen Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut De av statsrådet fastställda reviderade målen för om- valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat rådesanvändningen trädde i kraft 1.3.2009. De riks- voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset omfattande målen för områdesanvändningen är en alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja del av planeringssystemet för områdesanvändningen i rakennuslain mukaista alueidenkäytön enlighet med markanvändnings- och bygglagen. En- suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain ligt 24 § i markanvändnings- och bygglagen ska man 24 §:n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on vid områdesplaneringen iaktta de riksomfattande må- huolehdittava valtakunnallisten len för områdesanvändning för att främja möjligheter- alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta na att uppnå dem. De riksomfattande målen för områ- siten, että edistetään niiden toteuttamista. desanvändningen syftar till att säkerställa att omstän- Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden digheter av riksomfattande betydelse iakttas vid plan- tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti läggningen i kommunerna. De preciserar och konkre- merkittävien asioiden huomioon ottaminen kuntien tiserar ur rikssynvinkel de allmänna målen i markan- kaavoituksessa. Ne täsmentävät ja konkretisoivat vändnings- och bygglagen och de innehållskrav för maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä planer som härletts ur dessa. johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. I kommunerna är generalplanen det viktigaste verkty- get för att främja de riksomfattande målen för områ- Kunnissa yleiskaava on keskeisin väline desanvändningen: i generalplanen konkretiseras de valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden riksomfattande målen för områdesanvändningen till toteuttamisen edistämisessä: yleiskaavassa en del av den eftersträvade utvecklingen och huvud- valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet dragen i områdesanvändningen i kommunen. Arbetet konkretisoidaan osaksi kunnan tavoiteltua kehitystä ja med att utarbeta den strategiska generalplanen för alueidenkäytön pääpiirteitä. Mustasaaren strategisen Korsholm styrs särskilt av följande mål i de riksomfat- yleiskaavan työtä ohjaavat erityisesti seuraavat tande målen för områdesanvändningen: valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut tavoitteet:

Genom områdesanvändningen främjas den ekolo- Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja giska, ekonomiska, sociala och kulturella hållbarheten elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista i samhällena och i livsmiljöerna. Befintliga samhälls- ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia strukturer nyttjas och stadsregioner och tätorter görs yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään mer enhetliga. Samtidigt som tätorterna blir enhetli- kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä gare förbättras kvaliteten på livsmiljön. parannetaan elinympäristön laatua.

Samhällsstrukturen utvecklas så att tjänster och ar- Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut betsplatser är lättillgängliga för olika befolkningsgrup- ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien per och i mån av möjlighet nära bostadsområden så saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan att behovet av personbilstrafik är så litet som möjligt. asuinalueiden läheisyydessä siten, että Trafiksäkerheten förbättras liksom betingelserna för henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman kollektivtrafiken och gång- och cykeltrafiken. vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. I stadsregionernas pendlingsområden säkerställs för områdesanvändningens del att det finns förutsätt- Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan ningar att bygga bostäder som är ändamålsenligt pla- alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle cerade och att kraven på en god livsmiljö kan tillgodo- ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle sekä ses. hyvälle elinympäristölle.

Vid områdesanvändningen ska tillräckliga områden Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet reserveras för nätverk för fotgängare och cyklister, jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä och nätverkens kontinuitet, säkerhet och kvalitet skall edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja främjas. laatua.

Inom områdesanvändningen ska olägenheter i form Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja av buller, vibration och luftföroreningar förebyggas ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 52 (118) 20.6.2013 och befintliga olägenheter ska om möjligt minimeras. vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia Nya bostadsområden och andra verksamheter som är asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule bullerkänsliga ska inte placeras i bullerområden, om sijoittaa melu-alueille varmistamatta riittävää melun man inte kan garantera att bullerbekämpningen är till- torjuntaa. räcklig. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja Vid planeringen av områdesanvändningen ska beho- pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. vet av skydd för grund- och ytvattnen iakttas. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä Bördiga och enhetliga åkrar ska inte utan särskilda peltoalueita tule ottaa taajama-toimintojen käyttöön skäl tas i bruk för tätortsfunktioner, inte heller ska vär- eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla defulla och vidsträckta skogsområden spjälkas upp till maankäytöllä. följd av annan områdesanvändning. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan Trafiksystemet och områdesanvändningen ska sam- yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen manjämkas så att behovet av privatbilstrafiken mins- tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kar och förutsättningarna att använda trafikformer kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. med liten miljöbelastning förbättras. Särskild vikt ska Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi dessutom fästas vid förbättring av trafiksäkerheten. liikenneturvallisuuden parantamiseen.

4.14.2 Landskapsplanering 4.14.2 Maakuntakaavoitus

Den gällande landskapsplanen Voimassa oleva maakuntakaava

Österbottens landskapsplan fastställdes i miljömini- Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu steriet 21.12.2010 (Bild 4.30). ympäristöministeriössä 21.12.2010 (Kuva 4.30).

Gällande regionstrukturen stöder sig Smedsby på Va- Aluerakenteen osalta Sepänkylä tukeutuu Vaasan sas centrala tätort, och har utmärkts som tätortsom- keskustaajamaan ja on osoitettu keskustatoimintojen- råde samt som område för centrumfunktioner. Solf, ja taajamatoimintojen alueeksi. Sulva, Koivulahti ja Kvevlax och Replot har anvisats som sekundärcentra Raippaluoto ovat osoitettu keskustatoimintojen för centrumfunktioner. Dessutom har totalt 11 byar på alakeskuksiksi. Lisäksi Mustasaaren alueelta Korsholms område utmärkts i landskapsplanen. maakuntakaavaan on osoitettu 11 kylää.

På Replot området har 6 fiskehamnar och två gäst- Raippaluodon ympäristöön on osoitettu 6 hamnar anvisats. kalastussatamaa ja kaksi vierassatamaa.

Beträffande infrastrukturen har Smedsby förbifartsled Infrastruktuurin osalta Sepänkylän ohikulkutie mellan Hemstrand och Stormossen utmärkts som en Kotirannan ja Stormossenin välillä on osoitettu ny vägsträckning i landskapsplanen för Korsholms uudeksi tielinjaukseksi maakuntakaavassa del. Nya riktgivande/alternativa vägsträckningar är för- Mustasaareen osalta. Uusia ohjeellisia/vaihtoehtoisia längningen av motorvägen mellan Vasa och Laihela, tielinjauksia ovat moottoritien jatko Vaasaan ja Laihian omfartsvägen förbi Vasa på sträckan Helsingby- välillä, Vaasan ohikulkutie välillä Helsingby-Vassor Vassor samt i Vikby förbindelsen från riksväg 18 till sekä Vikbyssä yhteys valtatieltä 18 seututielle 673. regionväg 673. Dessutom har det angetts förbindel- Lisäksi on osoitettu tieliikenteen yhteystarpeita sebehov för vägtrafiken från motorvägen till Vasa moottoritieltä Vaasan satamaan sekä Sepänkylän hamn samt från den nya omfartsvägen förbi Smedsby uudelta ohitustieltä seututielle 724. till regionväg 724.

Området kring Replotbron med öar och vattenområ- Raippaluodon sillan ympäristö saarineen ja den är det största rekreationsområdet i landskapspla- vesialueineen on Mustasaaren osalta laajin nen för Korsholms del. virkistysalue maakuntakaavassa.

Av utvecklingsprinciperna i landskapsplanen har för Maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkinnöistä Korsholms del anvisats Vasa stadsutvecklingszon, en Mustasaaren kunnan alueelle on osoitettu Vaasan zon för växelverkan mellan stad och landsbygd, om- kaupunkikehittämisen vyöhyke, kaupunki-maaseutu råde med turistattraktioner/utvecklingsområde för tur- vuorovaikutusvyöhyke, matkailun vetovoima- ism och rekreation (Replot) samt zon för vård av älv- alue/matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue och kulturlandskap (Kyro älvdal) samt Vasa kvalitets- (Raippaluoto) ja jokilaakson kehittämisen vyöhyke

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 53 (118) korridor. (Kyrönjokilaakso) sekä Vaasan laatukäytävä.

Vasa kvalitetskorridor är en urban zon från Vasa till Vaasan laatukäytävä on Vaasan ja Vikbyn välillä Vikby för kunnande och företagsverksamhet mellan osoitettu Vaasan lentoaseman, Vaasan keskustan ja Vasa flygplats, stadens centrum och universitetet. yliopistonvälistä, kaupunkimaisesti rakennettavaa osaamisen ja yritystoimintaa osoittava vyöhyke. Enhetliga planeringsprinciper bör tas fram för områ- det. Zonen bör utvecklas som ett område för företags- Alueelle tulee luoda yhtenäisiä suunnitteluperiaatteita. verksamhet, kommersiell service och vetenskap som Vyöhykettä tulee kehittää kansainvälisesti är internationellt sett attraktivt och har en högklassig vetovoimaisena, yhdyskuntarakenteeltaan ja samhällsstruktur och stadsbild. I zonen bör särskild kaupunkikuvaltaan korkeatasoisena, yritystoiminnan, uppmärksamhet fästas vid främjande av kollektivtrafi- kaupallisten palvelujen ja tieteen alueena. ken. Vyöhykkeellä tulee kiinnittää erityistä huomiota joukkoliikenteen edistämiseen.

Etapplan I Vaihekaava I

Landskapsplanen uppdateras genom Etapplan I - lo- Seudulle on laadittavana maakuntakaavan kalisering av kommersiell service (Bild 4.31). Planför- vaihekaava I - kaupallisten palvelujen sijoittuminen slaget har godkänts i landskapsfullmäktige 14.5.2012. maakunnassa (Kuva 4.31). Ehdotus on hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.5.2012. Smedsby har anvisats som områdesreservering för centrumfunktioner. Öster om flygplatsen har ett lo- Sepänkylään on osoitettu keskustatoimintojen gistikcenter anvisats. aluevaraus. Lentokentän itäpuolelle on osoitettu logistiikkakeskus. Etapplan II Vaihekaava II Etapplanen II - förnyelsebara energikällor och deras placering i Österbotten är i förslagsskede (26.3.2013). Vaihekaava II - uusiutuvat energiamuodot ja niiden Den behandlar förnybara energikällor och deras pla- sijoittuminen Pohjanmaalla on ehdotusvaiheessa cering i Österbotten (Bild 4.32). (26.3.2013). Se käsittelee uusiutuvia energialähteitä ja niiden sijoittumista Pohjanmaalla (Kuva 4.32). I planen anvisas markområden av regional betydelse som lämpar sig för byggande av flera vindkraftverk el- Kaavassa osoitetaan seudullisesti merkittävät ler vindkraftsparker (10 eller flera vindkraftverk). I tuulivoima-alueet tai -puistot, jotka soveltuvat useiden etaplandskapsplaneförslaget finns i Korsholm en om- tuulivoimaloiden tai tuulivoimapuistojen rådesreservering för vindkraft, Boskogen. rakentamiseen (10 tai useamman tuulivoimalan). Vaihemaakuntakaavaehdotuksessa on Vindkraftsområden med högst 9 kraftverk anses vara Mustasaaressa varattu yksi alue tuulivoimalle, lokalt betydande och deras styrning hör till kommu- Boskogen. nernas planläggning. Enintään 9 voimalan tuulivoima-alueiden katsotaan olevan paikallisesti merkittäviä ja niiden ohjauksen kuuluvan kuntien kaavoitukseen.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 54 (118) 20.6.2013

Bild 4.30 Utdrag ur Österbottens landskapsplan Kuva 4.30 Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta (Fastställd med miljöministeriets beslut 21.12.2010). (Vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä 21.12.2010).

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 55 (118)

Bild 4.31 Utdrag ur utkast till Österbottens etappland- Kuva 4.31 Ote Pohjanmaan vaihemaakuntakaavasta skapsplan 1 - lokalisering av kommersiell service 1 - kaupallisten palvelujen sijoittuminen maakunnassa (hyväksytty liittovaltuustossa 14.5.2012)

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 56 (118) 20.6.2013

Bild 4.32 Utdrag ur utkast till Österbottens etappland- Kuva 4.32 Ote Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 2 - skapsplan 2 - förnyelsebara energikällor och deras uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen - placering – ur förslaget (daterat 18.2.2013) ehdotuksesta (päivätty 18.2.2013)

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 57 (118)

4.14.3 Strukturmodell för Vasaregionen 4.14.3 Vaasan seudun rakennemalli

Som en del av samarbetet gällande markanvändning, Pohjanmaan liiton ja Vaasan työssäkäyntialueen boende och trafik (MBT) mellan Österbottens förbund kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) - och kommunerna inom Vasas pendlingsregion utarbe- yhteistyön osana tehdään Vaasan kaupunkiseudun tas en strukturmodell för Vasaregionen 2040. Arbetet rakennemalli 2040. Työ on käynnistynyt 16.10.2012, ja har påbörjats 16.10.2012, och det går ut på att ta fram siinä laaditaan yhdyskuntarakenteen kestävää ja en strukturmodell som främjar hållbar och energieffek- energiatehokasta kehitystä, energiainnovaatioita sekä tiv utveckling av samhällsstrukturen, energiinnovation- alueen vetovoimaisuutta edistävä rakennemalli. er samt områdets dragningskraft. Rakennemallityön tärkeimpänä tavoitteena ja Strukturmodellarbetets viktigaste mål och resultat är tuloksena on löytää yhteinen näkemys att hitta en gemensam syn om de långsiktiga huvud- kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän principerna för stadsregionens samhällsstruktur. tähtäyksen päälinjoista.

4.14.4 Generalplaner 4.14.4 Yleiskaavat

De områden som berörs av godkända delgeneralpla- Hyväksyttyjen osayleiskaavojen ja valmisteilla olevien ner och delgeneralplaner som är under arbete anges osayleiskaavojen sijainnit on esitetty kuvissa (Kuva på bilderna (Bild 4.33 och Bild 4.34). 4.33 ja Kuva 4.34).

Godkända delgeneralplaner med rättsverkningar Oikeusvaikutteiset hyväksytyt osayleiskaavat

Solf delgeneralplan har godkänts i kommunfullmäktige Sulvan osayleiskaava on hyväksytty 24.3.2011. I planen har man anvisat områden för kunnanvaltuustossa 24.3.2011. Kaavassa osoitetaan småhus, fristående småhus samt ett område för cent- pientalovaltaisia asuinalueita, erillispientalojen alueita rumfunktioner. sekä keskustatoimintojen alueita.

Böle delgeneralplan har godkänts i kommunfullmäk- Bölen osayleiskaava on hyväksytty tige år 2006. Planområdet som hör till Vasa och Kors- kunnanvaltuustossa vuonna 2006. Kaava-alue holm, befinner sig väster om Smedsby. Man har i pla- sijaitsee Sepänkylän länsipuolella, Vaasan ja nen på Korsholms sida anvisat nya småhusdomine- Mustasaaren alueilla. Kaavassa on Mustasaaren rade bostadsområden. puolella osoitettu uusia pientalovaltaisia asuinalueita.

Smedsby delgeneralplan har godkänts i kommunfull- Sepänkylän osayleiskaava on hyväksytty mäktige år 2002. Smedsby centrum kommer att för- kunnanvaltuustossa vuonna 2002. Sepänkylän nyas via en revidering av delgeneralplanen. En inter- keskusta tullaan uudistamaan osayleiskaavan nationell arkitekttävling för kommunens centrumom- tarkistuksen myötä. Kunnan keskustaa varten råde anordnades år 2009. järjestettiin vuonna 2009 kansainvälinen arkkitehtikilpailu. Björkö–Replot stranddelgeneralplan har fastställts 9.11.2000. Björköbyn–Raippaluodon rantaosayleiskaava on vahvistettu 9.11.2000. Granholmsbackens plan är godkänd i kommunfullmäk- tige 19.3.2012 och planen har vunnit laga kraft. I Tuovilan Granholmsbacken kaava on hyväksytty planen anvisas ett regionalt viktigt logistikområde. kunnanvaltuustossa 19.3.2012, ja suunnitelma on saanut lainvoiman. Kaavassa osoitetaan seudullisesti merkittävä logistiikka-alue.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 58 (118) 20.6.2013

Godkända delgeneralplaner utan rättsverkningar Hyväksytyt osayleiskaavat ilman oikeusvaikutuksia Delgeneralplanen för Replot bycentrum har godkänts i kommunfullmäktige år 1998. Raippaluodon kyläkeskuksen osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa vuonna 1998. Kvevlax delgeneralplan har godkänts i kommunfull- mäktige år 1999. Koivulahden osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa vuonna 1999. Karperö-Singsby delgeneralplan har godkänts i kom- munfullmäktige år 1994. Karperö-Singsby osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa vuonna 1994.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 59 (118)

Bild 4.33 Generalplanssituationen Kuva 4.33. Yleiskaavakaavatilanne

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 60 (118) 20.6.2013

Delgeneralplaner under arbete Valmisteilla olevat osayleiskaavat

En översiktsplan över de delgeneralplaner som är un- Kartta valmisteilla olevista osayleiskaavoista löytyy der arbete finns nedan (Bild 4.34). alta (Kuva 4.34).

Revidering av delegeneralplanen för Smedsby har Sepänkylän osayleiskaava tarkistaminen on tullut anhängiggjorts 15.5.2012. vireille 15.5.2012.

Förslaget till delgeneralplan för Tölby-Vikby har varit Tölby–Vikby osayleiskaavan ehdotus on ollut framlagt 16.3–19.4.2011. I förslaget förtätas nuva- nähtävillä 21.3.–19.4.2011. Ehdotuksessa olemassa rande byområden. Dessutom utmärks några nya ut- olevia kyläalueita tiivistetään. Lisäksi kaavassa vidgningsområden för byarna. osoitetaan muutamia kyläalueiden laajentamisalueita.

Programmet för deltagande och bedömning för delge- Södra vallgrund osayleiskaavan osallistumis ja neralplanen för Södra Vallgrund har varit framlagt arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 11.11– 11.11–11.12.2009. Planens mål är att förtäta det nu- 11.12.2009. Kaavan tavoitteena on tiivistää olemassa varande byområdet. olevaa kylärakennetta.

Delgeneralplanens planförslag för Alskat–Iskmo– Alskat–Iskmo–Grönvik osayleiskaavan ehdotus oli Grönvik har varit framlagt under 21.11.-21.12.2011. I nähtävillä 21.11.-21.12.2011. Kaavaluonnoksessa förslaget anvisas främst områden för småhus och fri- osoitetaan pääosin pientalo- ja erillispientaloalueita stående småhus samt fritidsbosättning. sekä loma-asutusta.

Förslaget till delgeneralplan för området för Karperöfjärdenin itäpuolen ja Koskön alueen Karperöfjärdens östra sida och Koskö har varit osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä 16.5.-17.6.2011. framlagt under 21.11.-21.12.2011. I planförslaget an- Kaavaehdotuksessa osoitetaan kyläasutusta Koskön visas bybosättning i Koskö by, samt fritidsbosättning kylään, sekä vapaa-ajan asutusta ja pientaloasutusta och småhusbosättning på Karperöfjärdens östra Karperöfjärdenin itärannalle. Kaavaehdotus on strand. Planförslaget är godkänt i kommunfullmäktige hyväksytty kunnanvaltuustossa 11.3.2012, mutta se ei 11.3.2012, men den har inte ännu vunnit laga kraft. ole vielä lainvoimainen. ELY-keskus on valittanut NTM-centralen har anfört besvär över planen. kaavasta.

En strandgeneralplan för fastlandsstränderna har Rantaosayleiskaava mantereen puoleisille rannoille godkänts i kommunfullmäktige 12.4.2012. on hyväksytty kunnanvaltuustossa 12.4.2012

Delgeneralplanen för en vindkraftspark i de västra de- Osayleiskaava tuulivoimapuistoa varten Raippaluodon larna av Replot är i utkastskedet. läntiseen sisäosaan on laatimisvaiheessa.

Delgeneralplan för Iskmo vindkraftpark har anhängig- Osayleiskaava tuulivoimapuistoa varten Iskmohon on gjorts 27.6.2012. tullut vireille 27.6.2012.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 61 (118)

Bild 4.34 Delgeneralplaner under arbete Kuva 4.34 Valmisteilla olevat osayleiskaavat

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 62 (118) 20.6.2013

4.14.5 Detaljplaner 4.14.5 Asemakaavat

De detaljplaner som gäller på planeringsområdets Suunnittelualueella voimassa olevat asemakaavat on anges på bilden (Bild 4.35). Merparten av planerings- osoitettu kuvassa (Kuva 4.35). Suurin osa området är utan detaljplan. suunnittelualueesta on asemakaavoittamatonta.

Bild 4.35 Detaljplanssituationen Kuva 4.35. Asemakaavatilanne

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 63 (118)

4.14.6 Byggnadsordning 4.14.6 Rakennusjärjestys

Byggandet i Korsholms kommun styrs och regleras av Rakennusjärjestys ohjaa ja sääntelee maankäyttö- ja byggnadsordningen och förutom av den av markan- rakennuslain ja -asetuksen sekä muiden rakentamista vändnings- och bygglagen och -förordningen, samt ohjaavien lakien ja säädösten ohella rakentamista andra lagar och förordningar som gäller för byggande. Mustasaaren kunnassa. Rakennusjärjestyksen Byggnadsordningens regler kompletterar detalj- och määräykset ovat asema- ja yleiskaavoja täydentäviä generalplanerna så att planbestämmelserna är de siten, että kaavamääräykset ovat ensisijaisia. primära. Korsholms kommuns byggnadsordning Mustasaaren kunnan rakennusjärjestys on tullut trädde i kraft 1.6.2004. Syftet är att förnya byggnads- voimaan 1.6.2004. Rakennusjärjestys on tarkoitus ordningen och byggnämnden har lagt byggnadsord- uusia, ja rakennuslautakunta on asettanut ningens utkast till påseende 29.10-27.11.2012. rakennusjärjestyksen luonnoksen nähtäville 29.10– 27.11.2012.

4.14.7 Baskarta 4.14.7 Pohjakartta

Baskartan för planen är en grundkarta med raster. Kaavan pohjakarttana on rasterimuotoinen peruskartta.

4.14.8 Planer, beslut och utredningar som gäller 4.14.8 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, planområdet päätökset ja selvitykset

Följande strategiska dokument styr arbetet: Työtä ohjaavat strategiset asiakirjat: - Korsholms strategi 2007–2015 - Mustasaaren strategia 2007–2015 - Korsholms strategis handlingsplan 2008–2015 - Mustasaaren strategian toimintasuunnitelma - Styrdokument för Korsholms kommun 2011– 2008–2015 2012 - Mustasaaren kunnan ohjausasiakirja 2011–2012 - Korsholms näringslivsstrategi 2015 - Mustasaaren elinkeinostrategia 2015 - Trafiksystemplanen för Österbotten 2040 - Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma - Korsholms kommuns markpolitiska program 2040 2007 - Mustasaaren kunnan maapoliittinen ohjelma - Äldrepolitisk strategi för Korsholm 2004–2014 2007 - Plan för småbarnsfostran: Lyckliga barn i Kors- - Mustasaaren vanhuspoliittinen strategia 2004– holm 2014 - Helhetslösning för dagvård, förskola, skola samt - Varhaiskasvatussuunnitelma Onnellisia lapsia morgon- och eftermiddagsverksamhet i Kors- Mustasaaressa holms kommun 2008 - Kokonaisratkaisu päivähoidon, esiopetuksen ja - Stomplan över Korsholms kommun, Framtida perusopetuksen sekä aamu- ja Smedsby, 2011 iltapäivätoiminnan järjestämiseksi Mustasaaren - Utvecklingsplan för vattentjänster kunnassa 2008 - Översiktplan för vattentjänster - Mustasaaren kunnan kaavarunko, - Översiktsplan för hantering av översvämnings- Tulevaisuuden Sepänkylä, 2011 risker i Toby å (2005) - Vesihuollon kehittämissuunnitelma - Klimat- och energistrategi 2011–2020 - Vesihuollon yleissuunnitelma - Korsholms Agenda 21 - Laihianjoen tulvariskien hallinnan - Skyddsplan för Smedsby–Kapellbacken 2011 yleissuunnitelma (2005) - Skydds- och skötselplan för Korsholm (under ar- - Ilmasto- ja energiastrategia 2011–2020 bete) - Mustasaaren Agenda 21 - Sepänkylän–Kapellbackenin suojelusuunnitelma 2011 - Mustasaaren suojelu- ja hoitosuunnitelma (laadittavana).

5 GENERALPLANENS MÅL 5 YLEISKAAVAN TAVOITTEET

5.1 Allmänna mål 5.1 Yleisiä tavoitteita

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 64 (118) 20.6.2013

Korsholms kommuns vision är att vara en ledande Mustasaaren kunnan visiona on olla johtava landskommun som erbjuder högklassig och lättillgäng- maaseutukunta, joka tarjoaa laadukkaita, helposti lig service grundad på en balanserad befolkningstill- saatavilla olevia palveluja, jotka perustuvat växt. tasapainoiseen väestönkasvuun.

Eftersom kommunen har en kraftig tillväxt finns ett be- Mustasaaren kunnan väestö kasvaa voimakkaasti, hov av en strategisk generalplan som i allmänna drag minkä takia tarvitaan strateginen yleiskaava, joka styr samhällsstrukturen och markanvändningen i yleispiirteisesti ohjaa kunnan yhdyskuntarakennetta ja kommunen och samordnar därtill hörande funktioner. maankäyttöä ja sovittaa yhteen niihin liittyvät palvelut. Planen är till sin natur en strategisk generalplan utan Laadittava kaava on luonteeltaan oikeusvaikutukseton rättsverkningar, som visar på områdesstrukturens rikt- strateginen yleiskaava, joka osoittaa aluerakenteen linjer. suuntaviivat.

Kommunens målsättning är att skapa en på hållbar ut- Tavoitteena on luoda kestävään kehitykseen veckling baserad strategisk generalplan som iakttar pohjautuva maankäyttö ja palvelurakenne, jossa kommunens särdrag. Planen skall stöda sig på kom- huomioidaan kunnan erityispiirteet. Kunnan strategiat munens strategier och utnyttja befintlig samhällstruktur ja olemassa oleva yhdyskuntarakenne asettavat då kommunens framtida samhällsstruktur definieras. lähtökohdat kaavan rakenteelle.

Planen bör även fästa vikt vid välfärdsfrågor. De olika Kaavan painopiste on hyvinvointikysymyksissä. Eri delområdenas utveckling bör bygga på en sund och osa-alueiden kehityksen on perustuttava terveeseen ja balanserad livsmiljö och iaktta varje delområdes egna tasapainoiseen elinympäristöön. förutsättningar.

5.2 Specifika mål 5.2 Keskeiset tavoitteet

De viktigaste målen, indelade i teman, räknas upp Keskeisimmät teemakohtaiset tavoitteet, on nedan. lueteltu alla.

Boende och områdesstruktur Asuminen ja aluerakenne - Mångsidiga möjligheter till boende (konkurrens- - Monipuoliset asumismahdollisuudet (mm. kraftigt tomtutbud, hyresbostäder, servicebo- kilpailukykyisen tonttitarjonta, vuokra-asunnot ja ende) palveluasuminen) - Kontrollerat byggande i glesbygden och region- - Hajarakentaminen hallitusti, aluekohtaiset profiilit ala profiler för olika bostadsområden erilaisille asuinalueille - Det nya bostadsbyggandet stöder existerande - Uusi asuinrakentaminen tukee olevia palveluita service - Kylien ja keskusten vetovoimaisuutta ja laatua - Byarnas och centras attraktionskraft och kvalitet tuetaan förstärks - Kylät ja keskustat kehittyvät yhtenäisiksi - Byarna och centra utvecklas till ett samman- asiointikeskuksiksi hängande område med service - Olemassa olevien investointien hyödyntäminen - Utnyttjande av existerande investeringar (infra, (infra, palvelut) service) - Seudun vahvuuksien hyödyntäminen - Områdets styrkor utnyttjas i boendet asumisessa - Enhetlig områdesstruktur och livsmiljökvalitet - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön - Definiering av områdets dimensionering, läge laatu och omfattning så att områdena bildar en hållbar - Alueen mitoituksen, sijainnin ja laajuuden och funktionellt enhetlig helhet som en del av määritteleminen siten, että alueet muodostavat regionens service och samhällsstruktur. kestävän ja toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden osana seudun palveluja yhdyskuntarakennetta.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 65 (118)

Näringsliv och service Elinkeinot ja palvelut - Smidighet i vardagen som kvalitetsfaktor– - Arjen sujuvuus laatutekijänä -työpaikat ja arbetsplatser och service lättillgängliga palvelut hyvin saavutettavissa - Tillgänglighet till service och arbetsplatser med - Palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuus hjälp av lättrafik och (på lång sikt) kollektivtrafik kevyen liikenteen ja julkisen liikenteen avulla - Dagliga tjänster (såsom bybutiken) hålls kvar (pitkällä tähtäimellä) och blir mångsidigare - Päivittäispalvelut (kuten kyläkauppa) säilyvät ja - Offentliga tjänster stöder kommunens strategier monipuolistuvat och regionala profiler - Julkiset palvelut tukevat kunnan strategiaa ja - Servicebehoven för fritidsinvånare och deltidsin- aluekohtaisia profiileja (säilyvät ja vånare tillfredsställs monipuolistuvat) - Det regionala näringslivet stöds - Vapaa-ajan ja osa-aikaisten asukkaiden - Regionala och lokala service-, arbetsplats-, in- palvelutarpeet tyydytetään dustri- och turismområden dimensioneras och - Seudullisen elinkeinoelämän tukeminen samordnas med tanke på hållbar utveckling. - Seudullisten ja paikallisten palvelu-, työpaikka-, teollisuus- ja matkailualueiden mitoitus ja toimintojen yhteensovittaminen kestävän kehityksen periaatteet huomioiden Infrastruktur, trafik och rörlighet Infrastruktuuri, liikenne ja liikkuminen - Lättrafikleder och trafiksäkerhet utvecklas - Kevyen liikenteen väylät ja liikenneturvallisuus - Bevarandet av huvudledernas skick stöds kehittyvät - Bevarandet av småvägars skick stöds - Tuetaan pääväylien kunnon säilymistä - Existerande infrastruktur stöds - Tuetaan pientiestön kunnon säilymistä - Kommunens klimatstrategi verktyg iakttas (lättra- - Tuetaan olemassa olevaa infrastruktuuria fik, kollektivtrafik/byabuss, anslutningsparkering, - Kunnan ilmastostrategian työkalut huomioidaan cykelparkering) (kevyt liikenne, joukkoliikenne/kyläbussi, - Lönsamt ordnade samtransporter och kollektiv- liityntäpysäköinti, pyöräpysäköinti) trafik främjas - Edistetään yhteiskuljetusten ja joukkoliikenteen - Bilberoendet minskas järjestämistä kannattavasti - Placering av vindkraftsparker med 1–9 kraftverk - Autoriippuvuuden vähentäminen förutom de reserveringar som görs i landskaps- - 1-9 tuulivoimalan tuulivoimapuistojen planen sijoittaminen maakuntakaavassa osoitettujen - Tillräcklig vatten- och energiförsörjning som stö- varausten lisäksi der områdesstrukturen - Vesi ja energiahuolto ovat riittävät ja tukevat aluerakennetta Fritid, rekreation, kultur, image Vapaa-aika, virkistys, kulttuuri, imago - Smidighet i vardagen, hållbar tillgänglighet till - Sujuva arki, palveluiden kestävä saavutettavuus service - Kevyen liikenteen väylät ja retkipolut - Lättrafik- och vandringsleder - Seudun vahvuudet korostuvat vapaa-ajan - Områdets styrkor utnyttjas i fritidsservicen palveluissa - Energisnålt boende - Energiatehokasta asumista - Klimatförändringen motverkas - Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen - Attraktiv by- och tätortsmiljö och kultur - Vetovoimainen kylä- ja taajamaympäristö ja - Fritidsbosättningen och turismen binds till den kulttuuri övriga service- och områdesstrukturen - Vapaa-ajan asumisen ja matkailun kytkeminen - Hållbara koncept för fritidsbosättning kiinteäksi osaksi muuta palveluja - Tillräckligt med rekreationsområden, regionala yhdyskuntarakennetta sammanhängande rekreationsområden och fri- - Loma-asumisen kestävät konseptit luftsleder, förbindelser till centra och service. - Riittävien virkistysalueiden varaaminen, - Värdefull miljö skyddas virkistysalueiden ja ulkoilureittien seudullinen - Kulturmiljön och landskapet värnas jatkuvuus sekä yhteydet taajamakeskukseen ja - Obebyggda stränder på tätortsområden, förbin- palveluihin delser till naturen, stranden och havet, möjlighet - Arvokkaan ympäristön suojelu att röra sig i naturen- - Kulttuuriympäristön ja maiseman vaaliminen - De språkliga klyftorna överskrids - Taajamien rakentamattomat ranta-alueet, yhteydet luontoon, rantaan ja veteen, mahdollisuus liikkumiseen luonnossa.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 66 (118) 20.6.2013

- Kielelliset raja-aidat ylittyvät

Kommunekonomi Kuntatalous - Investeringskostnader och återbetalningstid - Investointikustannukset ja takaisinmaksuaika - Hållbar utveckling inom kommunekonomin Kestävä kehitys kuntataloudessa Byggande Rakentaminen - Utmärkning av 10 000 nya invånare till området - 10 000 uuden asukkaan osoittaminen alueelle - Tillräckligt med nya arbetsplatsområden och - Riittävästi uusia työpaikka-alueita ja palveluja tjänster - Monipuolinen asuntokanta - Ett mångsidigt bostadsbestånd - Uuden rakentamisen suhde olevaan ja - Det nya byggandets förhållande till det existe- liittyminen nykyiseen infrastruktuuriin rande och anslutning till den nuvarande infra- - Huomioidaan etäisyys kuntakeskuksesta ja strukturen Vaasan keskustasta - Avståndet från kommunens centrum och Vasa - Ensisijaisesti olemassa olevia taajamia ja kyliä centrum beaktas tiivistetään ja täydennetään - I första hand koncentreras och kompletteras de - Osoitetaan vaihtoehtoisia kehittämisen alueita existerande tätorterna - Anvisas alternativa områden för utveckling

6 STRUKTURALTERNATIV OCH DERAS 6 RAKENNEMALLI VAIHTOEHDOT JA KONSEKVENSER NIIDEN VAIKUTUKSET

6.1 Beskrivning av preliminära alternativ 6.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus

Under arbetet skapades tre olika strukturmodeller för Työssä laadittiin kolme toisistaan poikkeavaa år 2040; alla hade olika samhällsstrukturer. Utgångs- rakennemallia vuodelle 2040, joissa kaikissa oli punkten för alla var 10 000 nya invånare. I struktur- erilainen yhdyskuntarakenne. Lähtökohtana oli, että modellerna beskrivs bara ny markanvändning, det vill kuhunkin malliin sijoitetaan 10 000 uutta asukasta. säga markanvändning som tillkommer, förutom den Rakennemalleissa on kuvattu vain uutta maankäyttöä, nuvarande. eli sitä maankäyttöä, joka tulee nykyisen maankäytön lisäksi. I alternativ 1, det centrerade, placeras 9 000 nya invå- nare i Smedsby och norr om Smedsby, och 1 000 i Vaihtoehdossa 1, keskitetty, uusia asukkaita on Solf och i Kvevlax. osoitettu Sepänkylään ja sen pohjoispuolelle 9000 sekä Sulvaan ja Koivulahteen yhteensä 1000. I alternativ 2, starka serviceområden, placeras 5 000 nya invånare i Smedsby och norr om Smedsby samt Vaihtoehdossa 2, vahvat palvelualueet, uusia totalt 4 000 på Replot, i Kvevlax, i Solf, och i asukkaita on osoitettu 5000 Sepänkylään ja sen Helsingby. Därtill placeras 1 000 invånare på andra pohjoispuolelle sekä yhteensä 4000 Raippaluotoon, platser i Korsholm. Koivulahteen, Sulvaan ja Helsingbyhyn. Lisäksi on osoitettu 1000 asukasta muualle Mustasaareen. I alternativ 3, det utspridda, placeras 3 000 nya invå- nare i Smedsby och norr om Smedsby samt totalt Vaihtoehdossa 3, hajautettu, uusia asukkaita on 2 000 på Replot, i Kvevlax och i Solf. Därtill placeras osoitettu 3000 Sepänkylään ja sen pohjoispuolelle 5 000 invånare på andra platser i Korsholm. sekä yhteensä 2000 Raippaluotoon, Koivulahteen ja Sulvaan. Lisäksi on osoitettu 5000 asukasta muualle Mustasaareen.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 67 (118)

Tabell 6.1 Befolkningsökningen i alternativen Taulukko 6.1 Vaihtoehtojen mukaiset väestönlisäykset

Område 1980–2010 prognos 2040 ALT1 ALT 1 ALT 2 ALT 2 ALT 3 tillväxt, ALT 3 Alue tillväxt tillväxt, tillväxt, VE 1 tillväxt, VE 2 VE 3 VE 3 väestön- väestökasvun VE 1 VE 2 väestökasvu % kasvu % ennuste 2040 väestökasvu % väestökasvu % %

Smedsby, 54 38

Norra 72 28 Korsholm

Totalt 63 66 90 9000 50 5000 30 3000 Yhteensä Kvevlax, 24 10

Solf, 41 13

Replot- 15 4 Björköby,

Södra och 25 7 Östra Korsholm Totalt 26 33 10 1000 40 4000 20 2000 Yhteensä: Byområden 17-23 N/A 0 0 10 1000 50 5000 totalt Kyläalueet Yhteensä: (ingår i övriga siffror)

Alternativ 1, centrerad Alternativ 2, starka Alternativ 3, utspridd serviceområden Vaihtoehto 1, keskitetty Vaihtoehto 3, hajautetu Vaihtoehto 2, vahvat palvelualueet

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 68 (118) 20.6.2013

Bild 6.1 Alternativ 1, centrerad. Kuva 6.1 Vaihtoehto 1, keskitetty.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 69 (118)

Bild 6.2 Alternativ 2, starka serviceområden. Kuva 6.2 Vaihtoehto 2, vahvat palvelualueet.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 70 (118) 20.6.2013

Bild 6.3 Alternativ 3, utspridd. Kuva 6.3 Vaihtoehto 3, hajautettu.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 71 (118)

6.2 Jämförelse av alternativens 6.2 Vaihtoehtojen vaikutusten vertailu konsekvenser Seuraavassa taulukossa on arvioitu rakennemallien I följande tabell görs en uppskattning av strukturmo- ominaisuudet. Arvioinnissa on oletettu, että uusi dellernas egenskaper. I uppskattningen har man utgått maankäyttö toteutuu rakennemalleissa esitetyn ifrån att den nya markanvändningen förverkligas i maankäytön mukaisesti. strukturmodellerna enligt den markanvändning som presenterats.

6.2.1 Boende 6.2.1 Asuminen

Boende Asuminen ALT 1, centrerad Mest höghus och radhus Eniten kerrostaloja ja rivitaloja VE 1, keskitetty Lämplig boendeform speciellt för bil- Hyvä asumismuoto varsinkin lösa (barn, unga, äldre) autottomalle väestönosalle (lapset, nuoret, vanhukset) Drömmen om eget hus förverkligas sämst Omakotiasumisen unelma toteutuu huonoiten ALT 2, starka serviceområden Olika boendeformer proportionellt Tasaisesti kaikkia asumismuotoja VE 2, vahvat palvelualueet Boende i egnahemshus styrs till tä- Omakotiasuminen ohjataan taajamiin torter ALT 3, utspridd Förverkligar den vanliga drömmen Toteuttaa monien ihmisten unelmaa om ett stort hus med vacker tomt på omakotitalosta isolla tontilla kauniilla VE 3, hajautettu landsbygden maaseudulla Besvärlig boendeform speciellt för Hankala asumismuoto varsinkin billösa (barn, unga, äldre) autottomalle väestönosalle (lapset, nuoret, vanhukset)

6.2.2 Arbetsplatser 6.2.2 Työpaikat

Inga stora skillnader mellan alternativen i de olika om- Vaihtoehtojen maankäyttövarauksissa ei ole rådena. olennaisia eroja

Arbetsplatser Työpaikat ALT 1 och 2 ALT 1 och 2 stöder aningen bättre än VE 1 ja 2 tukevat hieman VE 3:sta ALT 3 bildandet av servicesektorns paremmin palvelutyöpaikkojen VE 1 ja 2 arbetsplatser i Korsholm syntymistä Mustasaareen

ALT 3 Servicen hämtas med bil från ett Palvelut haetaan autolla kauempaa, större område, så det bildas färre ar- joten palvelutyöpaikkoja syntyy VE 3 betsplatser inom servicesektorn i Mustasaareen vähemmän kuin VE Korsholm än i ALT 1 och 2 1:ssa ja 2:ssa.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 72 (118) 20.6.2013

6.2.3 Trafik 6.2.3 Liikenne

Trafik Liikenne ALT 1, centrerad Möjliggör bäst en rörelse- och livsstil som Mahdollistaa parhaiten kävelyyn ja stöder sig på att man går och cyklar pyöräilyyn tukeutuvan liikkumistavan VE 1, keskitetty Bästa verksamhetsförutsättningarna för Parhaat joukkoliikenteen kollektivtrafik toimintaedellytykset Minskar på biltrafiken Vähiten autoliikennettä

ALT 2, starka Närservicen lättillgänglig till fots och med Lähipalvelut saavuttaa hyvin kävellen ja serviceområden cykel pyöräillen VE 2, vahvat palvelualueet Måttliga verksamhetsförutsättningar för Kohtuulliset joukkoliikenteen kollektivtrafik toimintaedellytykset

ALT 3, utspridd Mycket dålig med tanke på alla rörelsefor- Erittäin huono kaikkien mer liikennemuotojen kannalta VE 3, hajautettu Mycket biltrafik, trafiksäkerheten sämst för Paljon autoliikennettä, turvattomin fotgängare och cyklister kävelijöille ja pyöräilijöille

6.2.4 Offentlig service 6.2.4 Julkiset palvelut

Offentlig service Julkiset palvelut (koulut, päiväkodit, (skola, daghem, social service) sosiaalipalvelut) ALT 1, centrerad God offentlig service för dem som bor nära Keskustojen lähellä asuvilla hyvät centra julkiset palvelut VE 1, keskitetty På övriga områden svag service Muilla alueilla palvelut heikot

ALT 2, starka God servicenivå rätt nära för de flesta Hyvät palvelut melko lähellä serviceområden kommuninvånarna suurimmalla osalla kuntalaisista VE 2, vahvat palvelualueet ALT 3, utspridd Många små centra för offentlig service, ifall Paljon pieniä julkisen palvelun yksiköitä, man har råd med dem jos niihin on varaa VE 3, hajautettu Ifall man inte har råd med servicen, måste Jos niihin ei ole varaa, ihmisten pitää invånarna ta sig till servicen, och de måste kulkea ja heitä pitää kuljettaa då transporteras, vilket är besvärligt palveluiden äärelle, mikä on hankalaa.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 73 (118)

6.2.5 Butiker 6.2.5 Kaupat

Butik Kaupat ALT 1, centrerad Butikerna koncentreras till de centra som Kaupat keskittyvät kehitettäviin utvecklas keskuksiin VE 1, keskitetty På övriga områden är verksamhetsförut- Muualla kauppojen sättningarna för butikerna rätt svaga toimintaedellytykset melko heikot

ALT 2, starka serviceområden Butikerna har måttliga verksamhetsförut- Kaupoilla kohtuulliset sättningar på lite flera ställen än i ALT 1. toimintaedellytykset hiukan VE 2, vahvat palvelualueet useammassa paikassa kuin VE 1:ssä

ALT 3, utspridd Butikerna koncentreras till trafikservice- Kaupat keskittyvät stationer liikennepalveluasemiin VE 3, hajautettu Utan bil är det svårt att ta sig till butiken Ilman autoa kauppoihin on hankala päästä

6.2.6 Rekreation, sport och turism 6.2.6 Virkistys- urheilu ja matkailu

Alternativen gör inte stor skillnad gällande rekreation i Luonnossa omaehtoisesti tehtävän virkistyksen tai naturen på egen hand eller turism. matkailun kannalta vaihtoehdoilla ei ole merkittäviä eroja

Rekreation, sport och turism Virkistys, urheilu ja matkailu ALT 1 och 2 ALT 1 och 2 ger de bästa förutsättningarna VE 1 ja 2 luovat parhaat edellytykset för inomhussport och organiserad idrott sisäliikunnalle ja ohjatuille VE 1 ja 2 samt förverkligandet av rekreationsleder. liikuntaharrastuksille sekä virkistysreittien toteuttamiselle

ALT 3 ALT 3 är sämst för rekreation och sport, ef- VE 3 on huonoin virkistyksen ja tersom rekreationsställena i genomsnitt be- urheilun kannalta, koska VE 3 finner sig längst från invånarna och det inte virkistyspaikat ovat keskimäärin är lönsamt och möjligt att bygga ut dem kauimpana asukkaista eikä niitä ordentligt för en utspridd befolkning. kannata ja voi rakentaa kunnolla hajanaista asutusta varten

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 74 (118) 20.6.2013

6.2.7 Kommun- och nationalekonomi 6.2.7 Kuntatalous ja kansantalous

Boende Asuminen

ALT 1, centrerad Centrerandet av bosättningen är ett bra al- Asukkaiden keskittäminen on kunta- ja ternativ för kommun- och nationalekono- kansantalouden kannalta hyvä VE 1, keskitetty min. vaihtoehto

Användbara konstruktioner förblir oan- Käyttökelpoisia rakenteita jää vända utanför centra. käyttämättä keskusten ulkopuolella

ALT 2, starka Ett bra alternativ med tanke på kommun- Kunta- ja kansantalouden kannalta hyvä serviceområden och nationalekonomin. vaihtoehto

VE 2, vahvat palvelualueet

ALT 3, utspridd Mycket dyrt alternativ Erittäin kallis vaihtoehto

VE 3, hajautettu Servicen blir dyr att ordna: höga resekost- Palveluiden järjestäminen tulee hyvin nader till de centrerade servicecentren, kalliiksi: keskitettyihin yksiköihin on isot ofta är upprätthållandet av flera mindre matkakulut, useiden pienten yksiköiden centra för dyrt ylläpito on kallista

Kommunaltekniken blir dyr Kunnallistekniikka tulee kalliiksi

Resekostnaderna blir höga Matkakulut ovat suuret

6.2.8 Välfärden som helhet 6.2.8 Kokonaishyvinvointi

Välfärden som helhet Kokonaishyvinvointi ALT 1, cenrerad De starka serviceområdena har god ser- Vahvoilla palvelualueilla on hyvät vice, vilket förstärker välfärden på dessa palvelut, mikä edistää kyseisten VE 1, keskitetty områden alueiden hyvinvointia På övriga områden är välfärdsservicen Muilla alueilla hyvinvointi on sämre än i ALT 2 vähäisempää kuin VE 2:ssa En centrerad modell kan åstadkomma rot- Keskitetty malli voi aiheuttaa ihmisten löshet juurettomuutta Modellen stöder inte den boendeform som Malli ei tue ihmisten unelmana olevaa de flesta människor drömmer om asumistapaa ALT 2, starka De starka serviceområdena har god ser- Vahvoilla palvelualueilla on hyvät serviceområden vice, servicens omfattning är bättre än i palvelut, joiden kattavuus on parempi ALT 1 kuin VE 1:ssä. VE 2, vahvat palvelualueet Välfärdsområdena är vidare än i ALT 1 Hyvinvoivat alueet ovat laajemmat kuin VE 1:ssä Modellen möjliggör ett mångsidigt boende enligt människors önskemål på serviceom- Malli mahdollistaa monipuolisen rådena ihmisten toiveiden mukaisen asumistavan palvelualueilla Antagligen det bästa alternativet för välfär- den som helhet Kokonaishyvinvoinnin kannalta todennäköisesti paras vaihtoehto

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 75 (118)

ALT 3, utspridd Förverkligar många människors dröm om Toteuttaa monien ihmisten unelmaa boende på landsbygden i lugn och ro asumisesta maaseudulla omassa VE 3, hajautettu rauhassa Med tanke på välfärden som helhet är modellen trots allt dålig. Livsstilen baserar sig Kokonaishyvinvoinnin kannalta malli on på att man använder bil. kuitenkin huono. Elämäntapa perustuu henkilöautoon. En större andel av barnen än i de övriga modellerna kan inte själva ta sig till och Muita malleja suurempi osa lapsista ei från skolan pääse kouluun ja sieltä kotiin omin voimin. Hobbymöjligheterna för barn och unga är sämre i den här modellen Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet ovat Livet i den här modellen är besvärligare för huonommat äldre utan bil än i övriga modeller Autottomien vanhusten elämä on hankalampaa kuin muissa malleissa

6.2.9 Åsikter, genmälen och iakttagande av 6.2.9 Mielipiteet, muistutukset ja niiden åsikter huomioon ottaminen

Nuvarande välfärd i Korsholm Hyvinvoinnin nykytila Mustasaaressa

Till boendemiljön samhörande upplevelser som skapar Asuinympäristöön liittyviä hyvinvointia tuottavia tai eller förebygger välfärd samlades in med hjälp av en ehkäiseviä kokemuksia kerättiin Mustasaaren kunnan enkät riktad till invånarna i Korsholms kommun under asukkailta kyselyn avulla 28.11.–31.12.2011 välisen tiden 28.11–31.12.2011, som en del av utgångspunk- ajan osana yleiskaavatyön lähtökohtia. Kyselyyn terna i arbetet med generalplanen. Cirka 650 invånare vastasi n. 650 asukasta. Aineisto kuvaa eri alueilla besvarade enkäten. Materialet beskriver Korsholmsin- asuvien, eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien vånarnas upplevelser i olika bostadsområden, i olika mustasaarelaisten kokemuksia. åldrar och i olika skeden av livet. Yleisesti vastaajat kokivat olevansa tyytyväisiä I allmänhet upplevde de som svarade att de var nöjda seuraaviin asioihin: terveys, elämänlaatu, kyky hoitaa med följande saker: hälsan, livskvaliteten, förmågan päivittäisiä rutiineja, suhteet muihin ihmisiin, att sköta de dagliga rutinerna, relationer till andra asumisolot. Tarkemmin mielipiteitä kerättiin kuuteen människor, boendeförhållanden. Noggrannare åsikter hyvinvointiin keskeisesti liittyvään teemaan: asuminen, samlades in gällande sex centrala välfärdsteman: bo- palvelut, viihtyvyys ja turvallisuus, arjen sujuvuus, ende, tjänster, trivsel och säkerhet, smidighet i varda- yhteisöllisyys ja kanssakäyminen sekä vapaa-aika ja gen, samhällelighet och umgänge samt fritid och re- virkistys. kreation. Kehitysehdotuksina esitettiin erityisesti seuraavia Som utvecklingsförslag framfördes i synnerhet föl- asioita: jande: - Lisää puistoja, viheralueita, virkistysreittejä - Fler parker, grönområden, rekreationsleder - Paremmat joukkoliikenneyhteydet (tiheämpi - Bättre kollektivtrafikförbindelser (tätare turer) och vuoroväli) ja pyörätiet kylien ja keskusten välillä cykelvägar mellan byarna och centrum - Lisää vuokra-asuntoja eri keskuksiin - Fler hyresbostäder i de olika centrumen - Lisää resursseja terveydenhuoltoon–parempi - Mer resurser till hälsovården–bättre tillgänglighet saatavuus Enkäten och den nuvarande välfärden har summerats Asukaskyselystä ja hyvinvoinnin nykytilasta on tehty (bilaga 2). yhteenveto (liite 2).

Strukturmodeller Rakennemallit

Strukturmodellerna fanns till påseende på kommunens Rakennemallit olivat nähtävillä kunnan ilmoitustaululla anslagstavla och på Internet 13.2–14.3.2012 och un- ja internetissä 13.2.–14.3.2012, jolloin asukkaat saivat der den tiden kunde invånarna framföra sina åsikter antaa rakennemalleista mielipiteitä. Internetissä gällande strukturmodellerna. Åsikter gällande det olleisiin aineistoihin kerättiin mielipiteet material som fanns på Internet samlades in genom ett vuorovaikutteisen karttapalautejärjestelmän avulla, interaktivt kartresponssystem, där man kunde skriva johon sai kirjoittaa ja piirtää kartalle. Määräaikaan och rita på kartan. Inom den utsatta tiden kom det in mennessä tuli yhteensä 31 mielipidettä, joista 29

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 76 (118) 20.6.2013 sammanlagt 31 åsikter, varav 29 i kartresponsform. karttapalautemuodossa. Mielipiteet on koottu Åsikterna har samlats i bilaga 3. liitteeseen 3.

Strukturmodellerna presenterades för invånarna i Rakennemalleja esiteltiin asukastilaisuuksissa samband med informationsmöten i kommunhuset kunnantalolla 15.2.2012, Koivulahdessa 16.2.2012 ja 15.2.2012, i Kvevlax 16.2.2012 och i Solf 21.2.2012. Sulvassa 21.2.2012.

Åsikterna gällde vilket förslag som rekommenderas, Mielipiteet koskivat suositeltavaa vaihtoehtoa, boende, trafik, tjänster och rekreation, idrott och tur- asumista, liikennettä, palveluita ja virkistystä, urheilua ism. Alla alternativ fick stöd för fortsatt planering. Mest ja matkailua. Kaikki vaihtoehdot saivat kannatusta stöd fick alternativ 2. Dessutom önskades mer hög- jatkosuunnittelun tueksi. Eniten kannatusta sai hus- och småhusbyggande, offentliga och privata vaihtoehto 2. Lisäksi toivottiin lisää kerros- ja tjänster i de olika delarna av kommunen, rekreations- pientalorakentamista, julkisia ja yksityisiä palveluita eri leder och att nya förbifartsleder tas bort från byarna. kunnan osiin, virkistysreittejä, ja uusien ohitusteiden poistaminen kylistä.

Planutkast Yleiskaavaluonnos

Planutkastet resulterade i sammanlagt 9 utlåtanden Kaavaluonnoksesta saatiin yhteensä 9 lausuntoa ja 10 och 10 åsikter. Utlåtandena och åsikterna samt mielipidettä. Kooste lausunnoista, mielipiteistä ja genmälen sammanfattas i bilaga 6. vastineista on esitetty liitteessä 6.

Planförslag Yleiskaavaehdotus Kaavaehdotuksesta saatiin yhteensä 11 lausuntoa ja Planförslaget resulterade i sammanlagt 11 utlåtanden 23 mielipidettä. Kooste lausunnoista, mielipiteistä ja och 23 åsikter. Utlåtandena och åsikterna samt vastineista on esitetty liitteessä 7. genmälen sammanfattas i bilaga 7.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 77 (118)

7 BESKRIVNING AV GENERALPLANEN 7 YLEISKAAVAN KUVAUS

Nedan presenteras de allmänna principerna för områ- Jäljempänä on esitelty aluevarausten yleiset desreserveringar och områdesreserveringarna i de periaatteet ja aluevaraukset kunnanosittain. olika kommundelarna.

7.1 Allmänna principer för områdesreserve- 7.1 Aluevarausten yleiset periaatteet ringar 7.1.1 Kokonaisrakenne 7.1.1 Helhetsstruktur Yleiskaava tukeutuu viiteen vahvaan Generalplanen stöder sig på fem starka serviceområ- palvelualueeseen: Sepänkylään, Koivulahteen, den: Smedsby, Kvevlax, Replot, Solf och Helsingby Raippaluotoon, Sulvaan ja Helsingbyn alueeseen. området. Kaava ohjaa rakentamista strategisesti keskeisille Planen styr byggandet till strategiskt viktiga tätorts- taajama- ja kyläalueille, jolloin pystytään och byområden, så att man kan utnyttja de nuvarande hyödyntämään nykyisiä teknisen huollon verkostoja ja nätverken och den nuvarande servicen när det gäller palveluita. den tekniska försörjningen. 7.1.2 Asuinalueet 7.1.2 Bostadsområden Asuinalueet tukeutuvat olemassa olevaan taajama- ja Bostadsområdena stöder sig på den existerande gles- kylärakenteeseen. Asuntoalueita (A) on osoitettu bygds- och byastrukturen. Bostadsområden (A) finns i Sepänkylään, Singsbyn/Karperön alueelle, Smedsby, Singsby/Karperö-området, Replot, Kvevlax, Raippaluotoon, Koivulahteen, Sulvaan ja Solf och Helsingby. Dessutom finns en alternativ bo- Helsingbyhyn. Lisäksi vaihtoehtoinen asuntoalueen stadsområdesreservering i Tölby/Vikby-området. varaus (A/alt) on osoitettu Tölbyn/Vikbyn alueelle.

På bostadsområdena förverkligas tätortsfunktioner, Asuinalueille toteutetaan taajamatoimintoja, kuten såsom boende, service och arbetsplatser. Servicebo- asumista, palveluita ja työpaikkoja. Palveluasumista ende kan utvecklas i kommunens olika delar på områ- voidaan kehittää kunnan eri osiin taajamatoimintojen det för tätområdesfunktioner. alueelle.

Byaområden (AT) är områden som stöder sig på de Kyläalueiksi (AT) on osoitettu alueita, jotka tukeutuvat nuvarande byarna. Syftet är att styra tillväxten till de nykyisiin kyliin. Tavoitteena on suunnata kasvu nuvarande byaområdena och att utveckla de nuva- nykyisille kyläalueille ja kehittää olemassa olevia kyliä. rande byarna. Nybebyggelse på byaområdena kan Kyläalueiden uuden asutuksen toteutuminen voi förverkligas utan en detaljplan, om övriga förutsätt- tapahtua ilman asemakaavaa, jos rakennusluvan ningar för bygglov uppfylls. myöntämisen muut edellytykset toteutuvat.

Byområdena (AT) avgränsning har gjorts på grund av Kyläalueiden (AT) rajaus on tehty asukastiheyden invånartätheten genom att bl.a. tolka YKR-materialet perusteella tulkitsemalla muun muassa YKR-aineistoa och baskartan och endast de tätaste och vidaste by- ja pohjakarttaa, ja vain tiiveimmät ja laajimmat kylät on arna har angetts i planen. osoitettu kaavassa.

En markanvändning enligt planen möjliggör glest by- Kaavan mukainen maankäyttö mahdollistaa väljän liknande boende, koncentrerat tätortsboende i egna- kylämäisen asumisen, tiiviimmät taajama-asutuksen hems- och radhus samt stadsliknande boende i hög- pien- ja rivitaloissa sekä kaupunkimaisen asumisen hus. Planen möjliggör ett mångsidigare bostadsutbud, kerrostaloissa. Kaava mahdollistaa väestön vilket den åldrande befolkningen förutsätter, även ut- ikääntymisen edellyttämän asuntotarjonnan anför Smedsby. monipuolistamisen myös Sepänkylän ulkopuolella.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 78 (118) 20.6.2013

7.1.3 Glesbygdsområden 7.1.3 Haja-asutusalueet

Som andra områden (M) har märkts de områden som Muiksi alueiksi (M) on merkitty ne alueet, joihin ei ole inte har någon annan områdesreservering. På områ- osoitettu muuta aluevarausta. Alueella sijaitsee det finns för närvarande byar, fritidsbebyggelse och nykyisin kyliä, lomarakentamista ja muuta asutusta, annan bosättning som inte har angetts skilt i planen. joita ei kaavassa ole erikseen osoitettu. Alueelle saa På området får utvecklas bosättning och andra funkt- kehittää maaseutua palvelevaa asumista ja muita ioner som betjänar landsbygden om förutsättningarna toimintoja jos rakennusluvan myöntämisen för bygglov uppfylls. edellytykset toteutuvat.

7.1.4 Områden för tjänster och administration 7.1.4 Palvelujen ja hallinnon alueet

Tjänster och arbetsplatser är placerade så att de är Palvelut ja työpaikka-alueet on sijoitettu siten että ne lätt tillgängliga från bostadsområdena. Områden för ovat hyvin saavutettavissa asuinalueilta. Palvelujen ja tjänster och administration finns i Smedsby, Solf, hallinnon alueet on sijoitettu Sepänkylään, Sulvaan, Kvevlax, Replot och Helsingby. Koivulahteen, Raippaluotoon ja Helsingbyhyn.

I Smedsby har anvisats ett område för centrumfunkt- Sepänkylään on osoitettu keskustatoimintojen alue, ioner som på lång sikt utvecklas till ett centrum med jota kehitetään pitkällä aikavälillä keskustaksi, jossa service och förvaltning, bosättning som lämpar sig i on palveluita ja hallintoa, keskustaan soveltuva centrum samt arbetsplatsfunktioner som inte orsakar asumista, sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia miljöförstöring. työpaikkatoimintoja.

I den strategiska planen tas inte direkt ställning till vil- Strategisessa kaavassa ei oteta suoraan kantaan ken service som placeras i respektive serviceområde siihen mitä palveluita kunkin palvelualueen tai eller område för centrumfunktioner, utan det avgörs i keskustatoimintojen alueen sisälle sijoitetaan, vaan ne den mera detaljerade planläggningen. ratkaistaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa.

Planen anvisar en mer koncentrerad struktur än i nu- Kaavan osoittamalla nykyistä tiiviimmällä rakenteella läget och skapar på så vis förutsättningar för luodaan mahdollisuudet monipuolisille palveluille, mångsidigare service, så som motions-, rekreations- kuten liikunta-, virkistys-, ja vanhuspalveluille. Tiiviille och åldringsservice. Till koncentrerade områden är det alueille on mahdollista järjestää esimerkiksi kiertävä möjligt att ordna till exempel mobila hälsotjänster och terveyspalveluja tarjoava bussi ja muita etäpalveluja. andra distanstjänster.

7.1.5 Industri och arbetsplatsområden 7.1.5 Teollisuus ja työpaikka-alueet

Reserveringar för större industri- och arbetsplatsom- Laajoja teollisuus- ja työpaikka-alueiden varauksia on råden finns i anslutning till de starka serviceområdena palvelualueiden yhteydessä Helsingbyssä, Tölby- i Helsingby, Tölby-Vikby, Smedsby och Replot. Lo- Vikbyn, Sepänkylässä ja Raippaluodossa. gistikcentrets nya område för industriarbetsplatser har Logistiikkakeskuksen uusi teollisuustyöpaikka-alue on angetts. osoitettu.

I Vikby har angetts Vasas kvalitetskorridor, som ut- Vikbyn alueelle on osoitettu Vaasan laatukäytävä, jota vecklas som ett högklassigt område för företagsverk- kehitetään korkeatasoisena yritystoiminnan ja samhet och kommersiell service. kaupallisten palvelujen alueena.

På områden för tätortsfunktioner (A) och byområden Taajamatoimintojen alueelle (A) ja Kyläalueella (AT) (AT) kan anvisas arbetsplatser i den noggrannare pla- voidaan osoittaa työpaikkoja tarkemmassa neringen. suunnittelussa.

7.1.6 Områden som är värdefulla och som bör 7.1.6 Arvokkaat ja suojeltavat alueet skyddas Yleiskaavaan on merkitty Unescon På generalplanen finns Unescos världsarvsplatser ut- maailmanperintökohteet, merkittävimmät Natura 2000 märkta, liksom de mest betydande Natura 2000- -verkoston kohteet, valtakunnallisesti ja nätverkets platser, landskapsområden som är nation- maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja ellt och regionalt värdefulla, byggda kulturmiljöer som rakennetut kulttuuriympäristöt, valtakunnallisesti är nationellt betydelsefulla och områden som är värde- merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ja fulla för bybilden samt skyddade platser enligt bygg- kyläkuvallisesti arvokkaat alueet sekä

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 79 (118) nadsskyddslagen. rakennussuojelulailla suojellut kohteet.

Förverklighetsmöjligheterna av i planen visade Kaavassa osoitettujen suojelualueiden tai nykyisistä skyddsområden eller markanvändningsbeteckningar kaavoista poikkeavien maankäytön merkintöjen som skiljer sig från nuvarande planer utreds i mer toteutusmahdollisuudet selvitetään noggrann planering. Kommunens vision är inte att ta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Kunnan bort nuvarande skyddsområden. tavoitteena ei ole poistaa nykyisiä suojelualueita.

I mer noggrann planering kan det vara nödvändigt att Yksityiskohtaisessa suunnittelussa voi olla tarpeen värdera inverkningarna på Natura 2000-områdena. arvioida Natura 2000 -alueisiin kohdistuvia Natura-värderingsplikt består ifall projektet ensam eller vaikutuksia. Natura-arviointivelvollisuus syntyy, mikäli i samband med andra Natura relaterade projekt san- hanke tarkasteltuna joko yksin tai yhdessä muiden nolikt betydligt försämrar områdets naturvärden som Natura-alueeseen vaikuttavien hankkeiden kanssa varit som valkriterier. I Natura-behovsprövningen bör todennäköisesti merkittävästi heikentää alueen observeras åtminstone vindkraftverkens samt de nya valintaperusteena olevia luonnonarvoja. Natura- vägarnas och friluftsledernas inverkningar på Natura- tarveharkinnassa tulee huomioida ainakin områdena. tuulivoimaloiden sekä uusien teiden ja ulkoilureittien vaikutukset Natura-alueisiin. I Korsholm finns föröknings- och rastplatser för hotade arter, vilka bör beaktas i den mera detaljerade plane- Mustasaaressa sijaitsee uhanalaisten lajien ringen av friluftsleder, områden för vindkraftverk och lisääntymis- ja levähdysalueita, jotka on huomioitava vägar. ulkoilureittien, tuulivoima-alueiden ja teiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Förutom de objekt som märkts ut finns i Korsholm även andra objekt som är värdefulla och som bör Merkittyjen lisäksi Mustasaaressa on muitakin skyddas. De bör beaktas i den mera detaljerade arvokkaita ja suojeltavia kohteita, jotka on huomioitava planeringen. yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.

7.1.7 Trafik 7.1.7 Liikenne

Med de stora serviceområdena får man från kommu- Vahvojen palvelualueiden myötä kunnan eri osista on nens olika delar mer täckande service med mindre för- saatavissa kattavammat palvelut pienemmällä flyttning. Planen förstärker områdesstrukturens nät- liikkumistarpeella. Kaava vahvistaa verkostoitunutta verk, vilket betyder bättre rörelse inom området och aluerakennetta, mikä tarkoittaa parempaa liikkuvuutta utanför det. Genom att förhindra spridd bebyggelse alueen sisällä ja sen ulkopuolelle. Hajarakentamisen och genom att koncentrera områdesstrukturen skapas hillitsemisellä ja aluerakenteen tiivistämisellä luodaan förutsättningar för att trafiken, lättrafik och kollektivtra- edellytyksiä liikenteen, kevyen liikenteen ja fiken skall fungera bättre och vara lönsam. joukkoliikenteen paremmalle ja kannattavammalle sujumiselle.

Biltrafik Ajoneuvoliikenne

De nya vägsträckningarna förbinder trafiknätverken Uudet tielinjaukset kytkevät liikenneverkostot ja och logistiska centrum till en områdesstruktur som är logistiset keskukset kunnalliseen ja ylikunnalliseen kommunal och går över hela kommunen. aluerakenteeseen.

Som riktgivande/alternativa vägförbindelser har an- Ohjeellisina/vaihtoehtoisina tieyhteyksinä on osoitettu getts de vägförbindelser eller avsnitt som i separata ne tieyhteydet tai osuudet, joilla on erillisselvityksissä utredningar eller i den fastställda Österbottens land- tai vahvistetussa Pohjanmaan maakuntakaavassa skapsplanen är viktiga på riks-, landskaps- eller reg- valtakunnallista, maakunnallista tai seudullista ionnivå och för vilkas anläggande en behovsutredning merkitystä ja joiden toteuttamiseksi on laadittu eller en utredningsplan gjorts eller vars placering ut- tarveselvitys tai yleissuunnitelma tai joiden sijaintia on retts i en plan på lägre nivå. tutkittu alemman tason kaavassa.

Med behov av vägtrafikförbindelse-beteckning har Tieliikenteen yhteystarve -merkinnällä on osoitettu märkts vägtrafikens förbindelsebehov enligt Österbot- Pohjanmaan maakuntakaavan mukaiset tieliikenteen tens landskapsplan. Som vägförbindelse som bör ut- yhteystarpeet. Selvitettävinä tieyhteyksinä on osoitettu redas, har märkts de vägtrafikens förbindelsebehov kaavan laatimisen aikana esiin tulleet tieliikenteen som uppkommit under uppgörande av planen. yhteystarpeet.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 80 (118) 20.6.2013

Med beteckningen förbindelseväg som stöder turism, Matkailua tukeva yhdystie -merkinnällä on osoitettu har märkts de vägar där förutsättningar för trygg cyk- tiet, joilla otetaan huomioon turvallisen pyöräilyn ling tas i beaktande. edellytykset.

Kollektivtrafik Joukkoliikenne

Genom att förbättra förutsättningarna för trafikmedel Ympäristöä kuormittamattomien liikennemuotojen som inte belastar miljön minskas behovet av personbi- edellytyksiä parantamalla vähennetään lar. En koncentrerad stadsstruktur ger det nödvändiga henkilöautoilun tarvetta. Tiivis yhdyskuntarakenne invånarunderlaget för att man skall kunna ordna kol- mahdollistaa tarvittavan asukaspohjan lektivtrafik med tillräcklig turtäthet. Gränsen för en lön- joukkoliikenteen järjestämiselle ja riittävälle sam kollektivtrafik är generellt 20 invånare per hektar. vuorovälille. Kannattavan joukkoliikenteen rajana pidetään yleisesti 20 asukasta hehtaarilla. Förutsättningarna för kollektivtrafik är bäst i Smedsby och i dess serviceområde var invånarunderlaget är Joukkoliikenteen edellytykset ovat parhaat störst. 20 inv/ha målet uppfylls i Korsholm endast i Sepänkylässä ja sen palvelualueella, missä Smedsby området. Även andra stora serviceområden asukaspohja on suurin. 20 as/ha tavoite toteutuu har möjlighet att ordna en småskalig kollektivtrafik el- Mustasaaressa vain Sepänkylän alueella. Myös muilla ler övriga samåkningar. Det lönar sig att reda ut verk- vahvoilla palvelualueilla on mahdollisuus samhetsförutsättningarna med planeringens fortskrid- pienimuotoisemman joukkoliikenteen tai muiden ning. Kollektivtrafiken kan ordnas i samarbete med yhteiskuljetusten järjestämiselle. Joukkoliikenne Vasa, då kan bussarna åka i två kommuner. Detta voidaan järjestää yhteistyössä Vaasan kanssa, jolloin skulle märkbart underlätta arbetsresenärer. bussit kulkevat kahden kunnan alueella. Tämä helpottaisi huomattavasti työmatkailijoita.

Lätt trafik Kevyt liikenne

Genom att förtäta samhällsstrukturen förkortas av- Tiivistämällä yhdyskuntarakennetta toimintojen väliset ståndet mellan funktionerna, gångtrafikens och cyk- etäisyydet lyhenevät, jalankulun ja pyöräilyn lingens förutsättningar förbättras. Även lättrafiknätver- edellytykset paranevat. Myös kevyen liikenteen ken förbinds på ett tätare sätt och samhällsstrukturen verkostot liitetään tiiviimmin yhdyskuntarakenteeseen och rutternas kvalitet, omfattning och förutsättningar ja reitistön laatu, kattavuus ja jatkuvuus paranevat förbättras (bilaga 5). Lättrafikrutterna, friluftslederna (liite 5). Kevyen liikenteen reitit, ulkoilureitit ja och turistvägarna täcker de starka serviceområdena matkailutiet kattavat vahvat palvelualueet ja och turistmålen och största delen av byarna och re- matkailualueet ja suurimman osan kylistä ja kreationsområdena. virkistyskohteista.

I planen anvisas ett heltäckande nätverk av gång- och Kaavassa on osoitettu kattava kevyenliikenteen cykelleder. Dessa nätverk och friluftslederna förbinder verkosto. Kevyen liikenteen verkostot ja ulkoilureitit bostadsområdena med varandra. Gång- och cykelle- yhdistävät asuntoalueet toisiinsa. Kevyenliikenteen derna kompletteras med rekreationsleder och riktgi- reittejä täydentävät virkistysreitit ja ohjeelliset vande förbindelsevägar som stöder turismen. Avsikten matkailuta tukevat yhdystiet. Matkailua tukevien är att utveckla de förbindelsevägar som stöder turism- yhdysteitä on tarkoitus kehittää leventämällä piennarta en genom att bredda vägrenarna så att det är möjligt mahdollistamaan pyöräily turvallisesti. att cykla säkert. Kevyen liikenteen reitistö kattaa esimerkiksi Lätt trafik rutterna täcker till exempel Söderfjärden, Söderfjärdenin, Munsmon, Helsingyn, Veikkaalan, Munsmo, Helsingby, Veikars, Kuni och Vallvik, Kunin ja Vallvikin, Petsmon ja Västerhankmon, Petsmo och Västerhankmo, Koskö, Köklot och Norr- Koskön, Kaukaluodon ja Norrskatin sekä Södra skata samt Södra Jungsund. En rutt går också runt Jungsundin. Reitistö kulkee myös Raippaluodon Replot ön och täcker till exempel Södra och Norra saaren ympäri kattaen esimerkiksi Södra ja Norra Vallgrund, Söderudden, Björköby och Svedjehamn Vallgrundin, Söderuddenin, Björköbyn ja och Replot centrum. Med förbindelser som stöder sä- Svedjehamnin ja Raippaluodon keskuksen. kerheten för cyklister har man försökt garantera att Pyöräilijöille turvallisilla matkailua tukevilla yhdysteillä den lätta trafiken flyter också på områden där lättrafik- on pyritty varmistamaan kevyen liikenteen sujuvuus leder annars inte hade varit möjliga att förverkliga. myös alueilla joilla kevyen liikenteen reittejä ei olisi muuten mahdollista toteuttaa.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 81 (118)

7.1.8 Kommunalteknisk försörjning 7.1.8 Kunnallistekninen huolto

I planen har angetts de viktigaste kommunaltekniska Kaavassa on osoitettu merkittävimmät seudullisesti områdena för energiförsörjning och avfallshantering tärkeät kunnallistekniset energiahuollon-, samt elledningarna av regional betydelse. jätteenkäsittelyalueet ja sähköjohdot.

Vindkraft Tuulivoima

I planen har angetts områden för vindkraftverk av reg- Kaavassa on osoitettu seudullisesti merkittävät ional betydelse (tv) som lämpar sig för vindkraftspar- tuulivoima-alueet (tv), jotka soveltuvat yli yhdeksän ker med flera än nio enheter. Tv-områdena grundar yksikön tuulivoimapuistoille. Tv-alueet perustuvat sig på utkastet för etaplandskapsplanen II, som är da- vaihemaakuntakaavan II luonnokseen, joka on terad 18.2.2013. päivätty 18.2.2013.

I planen har angetts lokalt potentiella områden för Kaavassa on osoitettu paikallisesti mahdollisia vindkraftverk (tv-1). På områdena kan man undersöka tuulivoima-alueita (tv-1). Alueilla voidaan tutkia möjligheten att bygga vindkraftsparker med 1–9 en- mahdollisuutta toteuttaa 1–9 yksikön heter. Enligt GIS- och kartanalys lämpar sig områdena tuulivoimapuistoja. Paikkatieto- ja kartta-analyysin till utredningsområden för möjlig vindkraft. Planen tar mukaan alueet soveltuvat mahdollisen tuulivoiman inte ställning till förverkligande av vindkraftverken, vil- selvittämiseen. Kaava ei ota kantaa tuulivoimaloiden ket löses i mer detaljerad planering. toteutukseen, joka ratkaistaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Betecknande av vindkraftområdena i planen tvingar inte till att utreda områdenas lämplighet för vindkraft. Tuulivoima-alueiden osoittaminen kaavassa ei pakota För områdena kan även utredas andra selvittämään niiden soveltuvuutta tuulivoimaa varten. användningssyften. Alueille voidaan selvittää myös muita käyttötarkoituksia.

7.1.9 Rekration och turism 7.1.9 Virkistys- ja matkailu

Viktiga områden för närrekreation i anslutning till bo- Kehitettävien asuntoalueiden yhteydessä olevat stadsområden som kommer att utvecklas. De viktig- tärkeät lähivirkistysalueet. Kunnan merkittävimmät aste områdena för idrotts- och rekreationsanläggning- urheilu- ja virkistyspalveluiden alueet on osoitettu. ar i kommunen har angetts. Kaavassa on osoitettu seudullisesti merkittävät I planen har angetts friluftsområden och turistmål av retkeily- ja matkailualueet ja kohteet. regional betydelse. Kaavassa on osoitettu seudullisesti merkittävät I planen har angetts friluftsleder av regional betydelse. ulkoilureitit. Mustasaaressa on lisäksi muita paikallisia I Korsholm finns dessutom andra lokala friluftsleder ulkoilureittejä, joita ei ole merkitty kaavaan. Tarkempi som inte märkts ut i planen. Beslut om den närmare sijoittelu ja toteuttaminen päätetään yksityiskohtaisen placeringen och förverkligandet fattas i samband med suunnittelun yhteydessä. Suunnittelussa on den detaljerade planeringen. Områdets naturvärden huomioitava alueen luontoarvot. ska beaktas i planeringen. Kaavassa on osoitettu seudullisesti merkittävät I planen har angetts fiske-, gäst- och småbåtsnamnar kalastus-, vieras- ja pienvenesatamat. av regional betydelse. Kaavan liitteeseen 5 on merkitty Mustasaaressa 2012 I planenens bilaga 5 har angetts de övervakade bad- listatut valvotut uimarannat, Merenkurkun stränder som förtecknats i Korsholm 2012, badsträn- melontakartan (2009) sekä Mustasaaren derna på Kvarkens paddlingskarta (2009) samt bad- liikuntapaikkojen kartoituksen (2010) uimarannat. stränderna enligt kartläggningen av idrottsplatser i Kaavan liitteessä on osoitettu lisäksi muita mahdollisia Korsholm (2010). I planens bilaga har dessutom an- uimarantoja tulevaisuuden tarpeisiin. getts andra potentiella badstränder med tanke på framtida behov.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 82 (118) 20.6.2013

7.1.10 Miljöns kvalitet 7.1.10 Ympäristön laatu

Boende, tjänster och arbetsplatser placeras så att de Asuminen, palvelut ja työpaikat sijoitetaan niin, että ne är tillgängliga för de olika befolkningsgrupperna. I pla- ovat eri väestöryhmien saavutettavissa. Kaavassa nen säkerställs att funktioner som har skadliga inverk- varmistetaan, että haitallisia terveysvaikutuksia tai ningar på hälsan eller är förknippade med olycksrisker onnettomuusriskejä aiheuttavien ja herkkien samt känsliga funktioner får tillräckligt med avstånd toimintojen välille jätetään riittävän suuri etäisyys. mellan varandra.

7.1.11 Buller och miljöstörningar 7.1.11 Melu ja ympäristöhäiriöt

Om det planeras in nya funktioner i området som är Mikäli alueelle suunnitellaan sijoitettavaksi uusia känsliga för buller, bör man i generalplanen och i melulle herkkiä toimintoja, on asemakaavoituksessa ja byggnadsplanen iaktta bullerbekämpningen så att rakennussuunnittelussa otettava huomioon melun statsrådets beslut om riktvärden för bullernivå inte torjunta siten, että valtioneuvoston päätöksen överskrids inomhus eller på områden där man vistas. mukaiset melutason ohjearvot eivät ylity sisätiloissa För funktioner som innebär miljöstörningar har man eivätkä oleskeluun tarkoitetuilla alueilla. märkt ut platser i närheten av vägförbindelser, separat Ympäristöhäiriötä aiheuttavilla toiminnoille on osoitettu från boendeområden. paikkoja teiden liittymien läheisyyteen erilleen asutuksesta.

7.2 Områdesreserveringar i kommunens 7.2 Aluevaraukset kunnan osa-alueittain olika delar

7.2.1 Solf – Tölby 7.2.1 Sulva - Tölby

Bostadsområden har anvisats i Solf, Tölby och Vikby. Asuntoalueita on osoitettu Sulvan, Tölbyn ja Vikbyn Byområden har anvisats i Mobacken, Barkamo och alueille. Kyläalueita on osoitettu Mobackenin, Munsmo. Den nya bosättningen stöder sig på den exi- Barkamon ja Munsmon alueille. Uusi asuminen sterande strukturen. I Tölby och Vikby finns en vid- tukeutuu olemassa olevaan rakenteeseen. Tölbyn ja sträckt alternativ bostadsområdesreservation (A/alt). Vikbyn alueilla on laaja vaihtoehtoinen asuntoalueen varaus (A/alt). I Solfs centrum har ett område för service och förvalt- ning anvisats. I Vikby finns en industriområdesreser- Sulvan keskukseen on osoitettu palveluiden ja vering. En områdesreservering för en stor detaljhan- hallinnon alue. Vikbyn alueella on delsenhet för utrymmeskrävande specialvaruhandel teollisuusaluevaraus. Paljon tilaa vaativan har anvisats på Vikby industriområde invid riksväg 8. erikoistavarakaupan suuryksikön aluevaraus on Kvalitetskorridoren Vasa–Vikby har märkts ut på osoitettu Vikbyn teollisuusalueen kohdalle valtatien 8 bägge sidorna av motorvägen. varteen. Vaasa–Vikby laatukäytävä on osoitettu Vikbyn alueelle moottoritien molemmin puolin. Ett förbindelsebehov för vägtrafiken till Vasa djuphamn har angetts som två alternativa sträckningar norr om Vaasan syväsatamaan johtava tieliikenteen Solf. Strandlandsvägens fortsättning från motorvägen yhteystarve on osoitettu kahtena vaihtoehtoisena till flygfältet har märkts som vägförbindelse som bör linjauksena Sulvan pohjoispuolelle. Rantamaantien utredas. jatke moottoritieltä lentokentälle on osoitettu selvitettävänä tieyhteytenä. Nya gång- och cykelleder har märkts ut invid Solfvägen, Västersolfvägen, Strandvägen och Lapp- Uusia kevyen liikenteen väyliä on osoitettu räntsvägen, samt invid den nya vägen till hamnen. Sulvantielle, Västersolfintielle, Rantatielle ja Söderfjärdenvägen har angetts som en ny turistväg. Lappräntintielle, sekä uudelle satamaan johtavalle tielle. Uusi matkailutie on osoitettu Söderfjärdintielle. Väster om Tölby har ett område för idrotts- och rekre- ationsanläggningar anvisats för hästsportcentret. Mel- Tölbyn länsipuolelle on osoitettu hevosurheilukeskusta lan Tölby och Vikby har angetts en alternativ områdes- varten urheilu- ja virkistyspalveluiden alue. Tölbyn ja reservation för närrekreation (VL/alt). Vikbyn väliin on osoitettu vaihtoehtoinen lähivirkistyksen aluevaraus (VL/alt). Som rekreations- och turistmål har angetts Stundars museum och kulturcentrum i Solf samt den nuvarande Virkistys- tai matkailukohteina on osoitettu Stundarsin platsen för båtbryggan i Munsmo hamn. museo- ja kulttuurikeskus Sulvassa sekä nykyinen

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 83 (118)

venelaiturin paikka Munsmon satamassa. Friluftsleder har märkts väster om Solf, längs kusten via Bolot och Sund samt från kusten via Tölby sydost. Ulkoilureittejä on osoitettu Sulvan länsipuolelle, rannikkoa pitkin Bolotin ja Sundin kautta sekä Natura 2000-område har angetts i Södra stadsfjärden rannikolta Tölbyn kautta kaakkoon. och Söderfjärden. Naturaområdet i Södra stadsfjärden har därtill angetts som naturskyddsområde. Natura 2000-alue on osoitettu eteläiselle kaupunginselälle ja Söderfjärdeniin. Eteläisen Som ett område som är nationellt värdefullt med tanke kaupunginselällä oleva Natura-alue on lisäksi osoitettu på kulturmiljön eller landskapsvården har angetts Solf luonnonsuojelualueeksi. och Söderfjärden samt ett område som gränsar till Ma- lax i söder. Kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi on osoitettu Ett område som är värdefullt på landskapsnivå med Sulvan ja Söderfjärdenin alue sekä eteläosassa tanke på kulturmiljön eller landskapsvården har an- Maalahteen rajautuva alue. getts öster om Solf. Kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta Ett område för vindkraftverk (tv-1) har anvisats i områ- maakunnallisesti arvokas alue on osoitettu Sulvan dets södra del. itäpuolelle.

Tuulivoimaloiden alue (tv-1) on osoitettu alueen eteläosaan.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 84 (118) 20.6.2013

7.2.2 Södra och östra Korsholm 7.2.2 Eteläinen ja itäinen Mustasaari

I Helsingby har ett bostadsområde anvisats och öster Helsingbyhyn on osoitettu asuntoalue ja sen om det en alternativ bostadsområdesreservation itäpuolelle vaihtoehtoinen asuntoalueen varaus (A/alt). (A/alt). I Helsingby har angetts behov av att förenhet- Helsingbyn kylään on osoitettu alueen eheyttämis- ja liga och förtäta området. tiivistystarve.

Byområden har anvisats i de nuvarande byarna i an- Kyläalueita on osoitettu nykyisiin kyliin Helsingbyn slutning till Helsingby, Veikars, Båskas och Voitby. yhteyteen, Veikkaalaan, Båskasiin ja Voitilaan.

Helsingby–Toby är ett viktigt område med tanke på Helsingbyn–Tuovilan alue on kunnan strategisen kommunens strategiska planering. Det nya logistikom- suunnittelun kannalta tärkeä alue. Vaasan ja rådet kommer att föra med sig många nya arbetsplat- Mustasaaren alueelle on tulossa merkittävästi uusia ser till Vasa och Korsholm och i anslutning till arbets- työpaikkoja uuden logistiikka-alueen myötä ja platserna behövs nya bostäder. På Vasasidan av om- työpaikkojen yhteyteen tarvitaan uusia asuntoja. rådet finns det inga möjligheter att utveckla många Vaasan puolella aluetta ei ole mahdollisuuksia bostäder i anslutning till de nya arbetsplatserna, så kehittää merkittävästi asuntoja uusien työpaikka- Helsingby–Toby är mycket viktigt för att säkerställa ut- alueiden yhteyteen, joten Helsingby–Tuovilan alue on budet av bostäder. erityisen tärkeä riittävän asuntotarjonnan varmistamiseksi. I Helsingby centrum har ett område för service och förvaltning anvisats. Norr om Helsingby finns ett nytt Helsingbyn keskukseen on osoitettu palvelujen ja industriområde, i huvudsak för nybyggande. Kvalitets- hallinnon alue. Helsingbyn pohjoispuolella on uusi korridoren Vasa–Vikby har märkts ut i Vikby. Korrido- teollisuusalue, joka on pääosin uutta rakentamista. ren fortsätter mot Vasa centrum på bägge sidorna av Vaasa–Vikby laatukäytävä on osoitettu Vikbyn motorvägen. alueelle. Käytävä jatkuu kohti Vaasan keskusta moottoritien molemmin puolin. Motorvägens förlängning på sträckan Vasa-Laihela (rv18), så att den sträcker sig genom hela södra Kors- Moottoritien jatke välillä Vaasa–Laihia (vt18), ulottuen holm har märkts som en riktgivande linjedragning. koko Mustasaaren eteläosan läpi, on osoitettu Från början av den nya motorvägsträckan från Lapp- ohjeellisena linjauksena. Uuden moottoritieosuuden ränt till Nylund och mot Vasa djuphamn har märkts ett alusta Lappräntistä Nylundiin ja kohti Vaasan förbindelsebehov för vägtrafiken. Den nya riktgivande syväsatamaa on osoitettu tieliikenteen yhteystarve. riksvägen har märkts ut på sträckan Helsingby– Uusi ohjeellinen valtatie on osoitettu välillä Helsingby– Vassor. Från vägen tar en riktgivande regionväg av Vassor. Tiestä haarautuu ohjeellinen seututie kohti mot Smedsby på Helsingbys norra sida. Nya gång- Sepänkylää Helsingbyn pohjoispuolella. Uusia kevyen och cykelleder har angetts från Vikby till Helsingby, liikenteen reittejä on osoitettu Vikbystä Helsingbyhyn, från Vikby till Veikars och längs Lillkyrovägen. Från Vikbystä Veikkaalaan ja Vähäkyröntietä pitkin. Lillkyro norrut har en turistväg angetts. En friluftsled Vähäkyröstä pohjoiseen on osoitettu matkailutie. går från Tölby mot sydost. En paddlingsled har märkts Ulkoilureitti kulkee Tölbyn suunnasta kohti kaakkoa. ut längs Kyro älv. Melontareitti on osoitettu Kyrönjokea pitkin.

Toby stenbro i Helsingby hör till den byggda kulturmil- Tuovilan kivisilta Helsingbyssä kuuluu jön av riksintresse. I planen har också angetts områ- valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin den som är nationellt eller på landskapsnivå värdefulla kulttuuriympäristöihin. Kaavaan on merkitty myös med tanke på kulturmiljön eller landskapsvården, t.ex. kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta Kyro älvdal. Även skydds- och Naturaområden har valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä märkts ut på området. alueita, esimerkiksi Kyrönjokilaakso. Alueelta on merkitty myös suojelu- ja Natura-alueet. På området har märkts ut två små grundvattenområ- den som är viktiga eller lämpliga för vattenförsörjning- Alueelle on merkitty kaksi pientä tärkeää tai en söder om Helsingby på bägge sidorna av förläng- vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta ningen av motorvägen. Helsingbyn eteläpuolella moottoritien jatkeen molemmin puolin. Avgränsningen av Vasa flygplats går delvis in i Kors- holm. Vasa flygfälts bullerområde sträcker sig från Vaasan lentoaseman rajaus ulottuu osin Mustasaaren flygfältet cirka 4 km söderut och österut till gränsen för puolelle. Vaasan lentokentän melualue ulottuu det bebyggda området i Helsingby. lentokentästä etelään noin 4km ja itään Helsingbyn rakennetun alueen rajalle. På den nordöstra delen av området har ett regionalt

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 85 (118) betydande område för vindkraftverk anvisats. Dessu- Alueen koillisosaan on osoitettu seudullisesti tom har det på områdets södra och nordvästra del an- merkittävä tuulivoimaloiden alue. Lisäksi alueen etelä- visats ett utredningsområde för färre än tio vindkraft- ja luoteisosaan on osoitettu alle kymmenen verk. tuulivoimalan selvitysalue. På området har förbindelsebehov för en kraftledning Alueelle on osoitettu 110 kV:n voimansiirtojohdon för 110 kV från området för energiförsörjning i yhteystarve Helsingbyn energiahuollon alueelta Helsingby mot sydväst märkts ut. Öster om Vikby har lounaaseen. Vikbyn itäpuolelle on osoitettu uusi en ny transformatorstation och i anslutning till den, sähköasema ja siihen liittyvä 110kV förbindelsebehov för en kraftledning för 110 kV märkts voimansiirtojohdon yhteystarve. ut.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 86 (118) 20.6.2013

7.2.3 Kvevlax 7.2.3 Koivulahti

Kvevlax tätort har anvisats som bostadsområde. I Koivulahden taajama on osoitettu asuntoalueeksi. kommundelen har dessutom anvisats 11 byområden, Kunnanosaan on lisäksi osoitettu 11 kyläaluetta, joista av vilka de mest vidsträckta är Vassor, Petsmo samt laajimpia ovat Vassor, Petsmo sekä Öster- ja Öster- och Västerhankmo. Tillväxten förverkligas ge- Västerhankmo. Kasvu toteutetaan nom kompletteringsbyggande, endast i de yttersta de- täydennysrakentamalla, vain Koivulahden taajaman larna av Kvevlax tätort förkommer nybyggande. uloimmat osat ovat uutta rakentamista.

Kvevlax tätort har märkts ut som ett punktformat om- Koivulahden taajamaan on osoitettu pistemäinen råde för service och förvaltning. I den sydvästra delen palvelujen ja hallinnon alue. Lounaisosassa on laaja finns Stormossens vidsträckta område för avfallsbe- Stormossenin jätteenkäsittelyalue. handling. Uusi ohjeellinen valtatie on osoitettu välillä Vassor– En ny riktgivande riksväg har märkts ut på sträckan Helsingby. Uusia kevyen liikenteen reittejä on Vassor–Helsingby. Nya lättrafikleder har märkts ut osoitettu Koivulahden taajamasta Kosköön ja från Kvevlax tätort till Koskö och Smedsby. Från Kvev- Sepänkylään. Koivulahdesta kohti Veikkaalaa on lax mot Veikas har en turistväg märkts ut. osoitettu matkailutie.

På området har nya friluftsleder märkts ut: längs Kyro Alueelle on osoitettu useita ulkoilureittejä: Kyrönjokea älv, från Västerhankmo norrut och längs stranden till pitkin, Västerhankmosta pohjoiseen ja rantaa pitkin Österhankmo, från Kvevlax mot Vasa, från Vassor Österhankmoon, Koivulahdesta kohti Vaasaa, norrut och flera i områdets nordöstra del. En padd- Vassorista pohjoiseen, ja useita alueen lingsled har märkts ut längs Kyro älv och kaakkoisosaan. Kyrönjokea ja Lappsundsånia pitkin Lappsundsån. on osoitettu melontareitti.

I områdets nordöstra och nordvästra del har rekreat- Alueen koillis- ja luoteisosaan on merkitty ionsobjekt märkts ut (Ingelsöskatans och Kastvikens virkistyskohteet (Ingelsöskatanin ja Kastvikenin landstigningsplatser). I Petsmo har dessutom en små- maihinnousupaikat). Petsmoon on lisäksi merkitty båtshamn märkts ut, med förbindelser mot nordväst, pienvenesatama, josta on yhteydet luoteeseen, nordost och österut. koilliseen ja itään.

På området har Kyro älvdal, som är nationellt värdefull Alueelle on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman med tanke på kulturmiljön eller landskapsvården, och vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä Lappsundsåns ådal, som är värdefull på landskaps- Kyrönjokilaakso ja maakunnallisesti merkittävä nivå, samt Österhankmos byområde, märkts ut. Lappsundsånin jokilaakso sekä Österhankmon kylän Stengärdsgårdarna i Moippe (Moippeåkern) är be- alue. Koivulahden kirkolta 1km Vaasaan päin lägna 1 km från Kvevlax kyrka mot Vasa hållet. Även sijaitsevat Moippevägenin kiviaidat (Moippeåkern). skydds- och Naturaområden har angetts på området. Alueelta on merkitty myös suojelu- ja Natura-alueet.

I områdets södra och mellersta del har tre grundvat- Alueen etelä- ja keskiosaan on merkitty kolme tärkeää tenområden som är viktiga eller lämpliga för vattenför- tai vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta. sörjningen märkts ut. Av dessa är förekomsten i Väs- Näistä Västerhankmossa sijaitseva esiintymä on terhankmo den klart mest omfattande. selkeästi laajin.

På området har anvisats sex utredningsområden för Alueelle on osoitettu kuusi alle kymmenen färre än tio vindkraftverk. tuulivoimalan selvitysaluetta.

Området för energiförsörjning sydost om Kvevlax Koivulahden taajaman kaakkoispuolen energiahuollon tätort flyttats längre västerut. En kraftledning för 110kV alue on siirretty lännemmäs. 110kV:n voimalinja on har märkts ut från avfallsbehandlingsområdet till det osoitettu jätteenkäsittelyalueelta uudelle nya energiförsörjningsområdet och därifrån sydöst. energiahuollon alueelle ja siitä kohti kaakkoa. Kraftledningen förgrenas väster om Kvevlax tätort till Voimalinja haarautuu Koivulahden taajaman en ringformad förbindelse för 110 kV mot nordväst. länsipuolella 110kV:n kehämäiselle yhteydelle kohti luodetta.

7.2.4 Smedsby 7.2.4 Sepänkylä

Smedsby kärncentrum har anvisats som ett område Sepänkylän ydinkeskus on osoitettu

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 87 (118) för centrumfunktioner. Beteckningen baserar sig på keskustatoimintojen alueeksi. Merkintä perustuu objektsbeteckningen C i landskapsplanen, men av- maakuntakaavan C kohdemerkintään, mutta sen gränsningen har utvidgats med beaktande av den rajausta on laajennettu ottaen huomioon tuleva framtida utvecklingen. kehitys.

Hela Smedsby med undantag för den sydöstra och Asuntoalueeksi on osoitettu koko Sepänkylän alue östra delen har anvisats som bostadsområde. Tillväx- kaakkoista ja itäistä osaa lukuun ottamatta. Kasvu ten förverkligas som kompletteringsbyggande i kärn- toteutetaan täydennysrakentamalla ydinkeskuksessa centrum och på andra existerande områden. I centrum ja muilla olemassa olevilla alueilla. Keskusta ja och på området runt Karperöfjärden förekommer ny- Karperöfjärdeniä ympäröivä alue on uutta byggande. rakentamista.

I den östra delen finns ett industriområde, där hälften Itäosassa on teollisuusalue, josta puolet on uutta är nybyggande. Mellan industri- och bostadsområdet rakentamista. Teollisuus- ja asuinalueen välissä on finns ett jord- och skogsbruksdominerat område. Bot- maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Botniahallin niahallens omgivning är ett område för idrotts- och re- ympäristö on urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta. kreationsanläggningar. Från kärncentrum norrut bre- Ydinkeskuksesta pohjoiseen levittyy lähivirkistysalue. der ett område för närrekreation ut sig. Kokkolantien pohjoispuolelle on osoitettu Sepänkylän Norr om Karlebyvägen har Smedsby omfartsväg (un- ohitustie (rakenteilla). Tieliikenteen yhteystarve on der byggnad) märkts ut. Ett förbindelsebehov för väg- osoitettu Karperöntien eteläosasta luoteeseen kohti trafiken har märkts ut från Karperövägens södra del Singsbyntietä. Uusi selvitettävä tieyhteys on osoitettu mot Singsbyvägen i nordväst. En ny vägförbindels Karperöfjärdenin itäpuolelle. Uusia kevyen liikenteen som bör utredas har märkts ut öster om Karperöfjär- reittejä on osoitettu koulukeskuksesta Botniahallille den. Nya gång- och cykelleder har märkts ut från skol- sekä Karperöfjärdenin itäpuolelle. centrum till Botniahallen samt öster om Karperöfjär- den. Ulkoilureittejä on osoitettu lähivirkistysaluetta pitkin sekä Sivumaatieltä Karperöntielle Karperöfjärdenin Friluftsleder har märkts ut längs området för närrekre- eteläpuolelta ja Karperöntietä pohjoiseen. Ulkoilureitti ation samt från Sidlandsvägen till Karperövägen, från Karperöfjärdenin itäpuolella on osoitettu kevyen Karperöfjärdens södra sida till norr om Karperövägen. liikenteen reitin yhteyteen Karperöntien varteen. Reitin En friluftsled öster om Karperöfjärden har angetts i sijainti tarkentuu yksityiskohtaisemmissa kaavoissa. anslutning till gång- och cykelleden invid Karperövä- gen. Ledens placering preciseras i de mera detalje- Luoteisosaan on merkitty kulttuuriympäristön tai rade planerna. maiseman kannalta maakunnallisesti merkittävä alue. Alueelta on merkitty myös Karperöfjärdenin I den nordvästra delen har ett område som är värde- suojelualueet. fullt på landskapsnivå med tanke kulturmiljön eller landskapsvården märkts ut. På området har också Alueen keskiosassa on tärkeä tai vedenhankintaan Karperöfjärdens skyddsområden angetts. soveltuva pohjavesialue M-alueen ympärillä. Böleen on osoitettu uusi energiahuollon alue. I områdets mellersta del finns ett grundvattenområde som är viktigt eller lämpligt för vattenförsörjningen omkring M-området. I Böle har ett nytt område för energiförsörjning anvisats.

7.2.5 Norra Korsholm 7.2.5 Pohjoinen Mustasaari

Singsby – Karperö har anvisats som bostadsområde, Singsby – Karperön alue on osoitettu asuntoalueeksi, där tillväxten sker i form av kompletteringsbyggande. jossa kasvu toteutetaan täydennysrakentamalla. På Singsbys-Karperös tätorts område har märkts ett Singsby – Karperön taajamaan on osoitettu punktlikt område för service och administration. Om- pistemäinen palvelujen ja hallinnon alue. Alue rådet stöder sig även på servicen i Smedsby. tukeutuu myös Sepänkylän palveluihin.

De södra och mellersta strandområdena vid Kar- Karperöfjärdenin eteläiset ja keskeiset ranta-alueet peröfjärden är ett nytt bostadsområde. Det nya bo- ovat uutta asuntoaluetta. Uusi asuntoalue stadsområdet öster om Karperöfjärden är viktigt med Karperöfjärdenin itärannalla on kunnan kehittämisen tanke på kommunens utveckling. I kommundelen har kannalta tärkeä. Kunnanosaan on osoitettu lisäksi dessutom anvisats flera byområden, av vilka Koskö, useita kyläalueita, joista laajimpina mainittakoon Södra Jungsund, Iskmo, Köklot samt Norrskat kan Koskö, Södra Jungsund, Iskmo, Kaukaluoto sekä nämnas som de mest vidsträckta. Från Singsby sö-

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 88 (118) 20.6.2013 derut breder ett område för närrekreation ut sig. Norrskat. Singsbystä etelään levittyy lähivirkistysalue.

Kring Fjärdskär och på dess västra sida har ett rekre- Fjärdskäretin ympärille ja länsipuolelle on osoitettu ationsområde anvisats. På Fjärdskär har även en virkistysalue. Fjärdskäretiin on osoitettu myös småbåtshamn samt en badstrand märkts ut. I Furu- kalastus- ja vierassatama. Furuskäretiin on osoitettu skäret har anvisats ett rekreationsområdeen och en virkistysalue ja pienvenesatama. Norrskatissa on småbåtshamn. I Norrskat finns därtill en småbåts- lisäksi pienvenesatama. hamn. Tieliikenteen yhteystarve on osoitettu Karperöntien Ett förbindelsebehov för vägtrafik har märkts ut från eteläosasta luoteeseen kohti Singsbyntietä. Grönvikin Karperövägens södra del mot Singsbyvägen i nord- ja Alskatin alueelle on osoitettu ohjeellinen ohitustie, ja väst. I Grönvik och Alskat har en ny riktgivande om- Alskatista Norrskatiin matkailutie. Uusia kevyen fartsväg märkts ut och från Alskat till Norrskat en tu- liikenteen reittejä on osoitettu Alskatista Södra ristväg. En ny gång- och cykelled har märkts ut från Jungsundin kyläalueen loppuun, jatkuen Singsbyhyn Alskat till slutet av byområdet i Södra Jungsund, så att ja Singsbyntietä Vaasaan. Kevyen liikenteen reittejä den fortsätter till Singsby och längs Singsbyvägen till on osoitettu myös Grönvikistä Alskatintietä Vaasaan Vasa. Gång- och cykelleder har också märkts ut från sekä Karperöstä Koskön kautta kohti Koivulahtea. Grönvik längs Alskatvägen till Vasa samt från Karperö Myös Sivumaantien keski- ja eteläosaan on osoitettu genom Koskö mot Kvevlax. Ett gång- och cykelled har kevyen liikenteen reitti. Merialueelle on merkitty också märkts ut vid den mellersta och södra delen av kattava veneväylien verkosto. Sidlandsvägen. På havsområdet har ett heltäckande nätverk av farleder märkts ut. Ulkoilureittejä on osoitettu Kosköstä Sivumaantien kevyen liikenteen reitin alkuun, Karperöfjärdenin Friluftsleder har märkts ut från Koskö till början av länsipuolta ja kohti lähivirkistysaluetta. VL-alueelta gång- och cykelleden invid Sidlandsvägen, väster om reitti jatkuu Singsbyhyn ja Sepänkylään. Karperöfjärden och mot området för närrekreation. Från VL-området fortsätter leden till Singsby och Merenkurkun saaristo on julistettu Unescon Smedsby. maailmanperintöalueeksi, mihin kunnanosasta kuuluvat uloimmat pohjoiset saaristo- ja manneralueet. Unesco har utsett Kvarkens skärgård till ett världs- Iskmoon on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman arvsobjekt, och av kommundelen ingår de yttersta kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue ja Kosköön norra skärgårds- och fastlandsområdena i världsarvet. ja Karperöön maakunnallisesti arvokkaat alueet. I Iskmo har angetts ett område som är nationellt vär- Alueelta on merkitty myös suojelu- ja Natura 2000 defullt med tanke på kulturmiljön eller landskapsvår- alueet. Koskön länsipuolella on laaja tärkeä tai den och i Koskö och Karperö områden som är värde- vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. fulla på landskapsnivå. I området har också skydds- och Natura 2000-områden angetts. Väster om Koskö Alle 10 tuulivoimalan selvitysalueita on osoitettu finns ett vidsträckt grundvattenområde som är viktigt Kaukaluodon pohjoispuolelle, Iskmoon sekä eller lämpligt för vattenförsörjningen. Jungsundiin Degerträskin itäpuolelle.

Ett utredningsområde för färre än 10 vindkraftverk har Alskatiin on osoitettu uusi energiahuollon alue. angetts norr om Köklot, i Iskmo samt i Jungsund öster Alskatin ja Vaasan Gerbyn sähköasemien välille on om Degerträsk. osoitettu 110kV:n voimalinja. Hanke sen toteuttamiseksi on meneillään, ja rakentaminen on I Alskat har ett nytt område för energiförsörjning anvi- tarkoitus aloittaa 2013. Gerbyn sähköasemalta on sats. Mellan transformatorstationerna i Alskat och osoitettu 110kV:n kehämäinen yhteys kohti Koskön Gerby i Vasa har en kraftledning för 110kV märkts ut. kylää ja siitä Koivulahden taajamaan suuntaan. Ett projekt för att förverkliga den pågår och avsikten är påbörja byggandet 2013. Från transformatorstationen i Gerby har en ringformad förbindelse för 110kV mot Koskö by och därifrån i riktning mot Kvevlax tätort märkts ut.

7.2.6 Replot – Björköby 7.2.6 Raippaluoto - Björköby

Replot kyrkby har anvisats som bostadsområde, där Raippaluodon kirkonkylä on osoitettu asuntoalueeksi, tillväxten sker genom kompletteringsbyggande. I jossa kasvu toteutetaan täydennysrakentamalla. kommundelen har dessutom flera byområden anvi- Kunnanosaan on osoitettu lisäksi useita kyläalueita, sats, av vilka Södra och Norra Vallgrund, Brändövik, joista laajimpina mainittakoon Södra ja Norra Söderudden och Björköby kan nämnas som de mest Vallgrund, Brändövik, Söderudden ja Björköby.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 89 (118) vidsträckta. Svedjehamn och Replot hamn har anvi- Svedjehamn ja Raippaluodon satama on osoitettu sats som områden för turistservice. matkailupalvelujen alueeksi.

I Replot – Björköby finns 6 rekreationsobjekt (Havets Raippaluoto - Björköbyn alueella on 7 hus; Båtgrunds och Larsbjörkasskärs landstignings- virkistyskohdetta (Meren talo; Båtgrundin ja platser, Svedjehamns fisksalteri och hamnområde) Larsbjörkasskärin maihinnousupaikat; Svedjehamnin och 4 rekreationsområden av regional betydelse. På kalasuolaamo ja satama-alue), ja 4 seudullisesti området finns dessutom fiskebaser i Norrskat och på merkittävää virkistysaluetta. Alueella on lisäksi Ritgrund, 5 fiskehamnar, 4 gästhamnar och 13 små- kalastustukikohta Norrskatissa ja Ritgrundissa, 5 båtshamnar. Servicenivån i hamnområdena varierar kalastussatamaa, 4 vierassatamaa, ja 13 mellan de ovannämnda objektsbeteckningarna. I Lill- pienvenesatamaa. Satama-alueiden palvelutaso hamnen har en passagerarhamn märkts ut, men det vaihtelee edellä mainittujen kohdemerkintöjen välillä. är osäkert om den kommer att förverkligas. På havs- Lillhamneniin on merkitty matkustajasatama, jonka området har ett heltäckande nätverk av farleder toteutuminen on epävarmaa. Merialueelle on merkitty märkts ut. kattava laiva- ja veneväylien verkosto.

Till passagerarhamnen har en vägförbindelse som bör Vallgrundintieltä matkustajasatamaan on osoitettu utredas märkts ut. Mellan Replotvägen och Vallgrund- selvitettävä tieyhteys. Raippaluodontien ja vägen, söder om Replot kyrkby, har det märkts ut ett Vallgrundintien välille on osoitettu tieliikenteen förbindelsebehov för vägtrafik. Rutten till hamnen går yhteystarve Raippaluodon kirkonkylän eteläpuolella. delvis längs Vallgrundsvägen. Nya gång- och cykelle- Reitti satamaan kulkee osittain Vallgrundintietä pitkin. der har märkts ut till Replot kyrkby och från kyrkbyn till Uusia kevyen liikenteen reittejä on osoitettu Replotbron. Raippaluodon kirkonkylään ja kirkonkylästä Raippaluodon sillalle. Med undantag för södra delen av Replotvägen har de viktigaste vägarna angetts som turistvägar. Mellan Raippaluodontien eteläosaa lukuun ottamatta Vistan och Björkö har en ny förbindelseväg som stö- merkittävimmät tiet on osoitettu matkailuteiksi. Vistan der turismen märkts ut. Vistans utsiktsväg är en stra- ja Björkön välille on osoitettu uusi matkailua tukeva tegiskt viktig vägförbindelse med tanke på utveckling- yhdystie. Vistan näköalatie on kunnan sekä en såväl i Replot som av skärgårdens ringväg. Raippaluodon alueen ja saaristorengastien kehityksen kannalta strategisesti tärkeä tieyhteys. Friluftsleder har märkts ut från Replot till Norra och Södra Vallgrund och vidare till Söderudden. En frilufts- Ulkoilureittejä on osoitettu Raippaluodosta Norra-, ja led går också från Replot hamn till Skalörfjärdens bro, Södra Vallgrundiin, jatkuen Söderuddeniin. Ulkoilureitti från Björköby till östkusten samt mellan Svdejehamn kulkee myös Raippaluodon satamasta Skalörfjärdenin och Prästskäret längs östkusten. sillalle, Björköbystä itärannikolle sekä Svedjehamnin ja Prästskäretin välillä itärannikkoa pitkin. Kvarkens skärgård har märkts ut som ett område som ingår i Unescos världsarvslista, och som omfattar öar- Merenkurkun saaristo on osoitettu Unescon na i området, med undantag av den västligaste delen maailmanperintöalueeksi, mihin kuuluu alueen saarien av Replot, samt de närbelägna havsområdena. Det maa-ala Raippaluodon läntisintä aluetta lukuun finns fem vårdbiotoper. De finns i de norra delarna av ottamatta, sekä näiden läheiset merialueet. Replot. Områden som är nationellt värdefulla med Perinnemaisemakohteita on viisi. Ne sijaitsevat tanke på kulturmiljön eller landskapsvården är Raippaluodon alueen pohjoisosissa. Björköby och det omgivande området samt Replot Kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta kyrkby. Till de viktigaste områdena som är värdefulla valtakunnallisesti merkittäviin alueisiin kuuluvat på landskapsnivå hör Södra Vallgrund, Norra Vall- Björköby ja ympäröivä alue sekä Raippaluodon grunds hamnområde samt Sommarösund. I området kirkonkylä. Maakunnallisesti merkittäviin alueisiin har också angetts skydds- och Natura 2000-områden. kuuluvat Södra Vallgrund, Norra Vallgrundin sataman Väster om Björköby finns ett grundvattenområde som alue sekä Sommarösund. Alueelta on merkitty myös är viktigt eller lämpligt för vattenförsörjningen. suojelu- ja Natura 2000 alueet. Björköbyn länsipuolella on tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva Det har angetts 2 utredningsområden för färre än 10 pohjavesialue. vindkraftverk norr om Replot kyrkby, öster om passagerarhamnen samt väster om Björköby. Alle 10 tuulivoimalan selvitysalueita on osoitettu 2 Raippaluodon kirkonkylän pohjoispuolelle, matkustajasataman itäpuolelle sekä Björköbyn länsipuolelle.

7.3 Planens konsekvenser 7.3 Kaavan vaikutukset

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 90 (118) 20.6.2013

I samband med att planen görs upp görs en uppskatt- Kaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan maankäyttö- ning över de ekologiska, kulturella, sociala och eko- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla suunnitelman nomiska inverkningarna enligt markanvändnings- och toteuttamisen ekologisia, kulttuurisia, sosiaalisia ja byggnadslagen. Därtill undersöks inverkningarna i för- taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi tarkastellaan hållande till välfärdsfrågorna. Inverkningarna under- hyvinvointikysymyksiin liittyviä vaikutuksia. Vaikutuksia söks enligt områdena i markanvändnings- och bygg- tarkastellaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 nadsförordningens 1 §. Dessutom bedöms de planer §:ssä esitettyjen aihepiirien mukaisesti. Lisäksi som görs i förhållande till förverkligandet av de riksom- tehtäviä suunnitelmia arvioidaan valtakunnallisten fattande områdesanvändningsmålen och till planerna alueidenkäyttötavoitteiden ja ylemmän asteisten av högre grad. kaavojen toteutumisen osalta.

Syftet med att bedöma inverkningarna är att stöda fär- Vaikutusten arvioinnin tehtävänä on tukea kaavan digställandet av planen och val av godkända planlös- valmistelua ja hyväksyttävien kaavaratkaisujen ningar samt att hjälpa till att bedöma hur planens mål valintaa sekä auttaa arvioimaan, miten kaavan och innehållskrav förverkligas. Bedömningen av in- tavoitteet ja sisältövaatimukset toteutuvat. Vaikutusten verkningarna har gjorts som en expertbedömning och arviointi on tehty asiantuntija-arviona ja se perustuu den baserar sig på använda baskunskaper, utredning- käytössä oleviin perustietoihin, selvityksiin, ar, planer, besök i terrängen, ursprungsdata från de suunnitelmiin, maastokäynteihin, osallisilta saataviin deltagande, utlåtanden och åsikter samt analys av mil- lähtötietoihin, lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä jöförändringar utifrån de planer som görs. laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin.

7.3.1 Inverkan på de riksomfattande 7.3.1 Vaikutukset valtakunnallisiin områdesanvändningsmålen alueidenkäyttötavoitteisiin

Fungerande områdesstruktur Toimiva aluerakenne

Generalplanen styr byggandet till tätortscentra och till Yleiskaava ohjaa rakentamista keskustaajamiin ja byaområden. kyläalueille.

Förenhetligande samhällsstruktur och kvalitet på Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön livsmiljön laatu

Genom att placera bostäder i tätorter och i byar däm- Sijoittamalla asumista taajamiin ja kyliin pas en splittring av samhällsstrukturen. Samtidigt yhdyskuntarakenteen hajaantumista pystytään stöds en öppen lantlig bymiljö som många människor hillitsemään. Samalla tuetaan monien ihmisten uppskattar. arvostamaa väljää maaseutumaista kylämiljöötä.

Kultur och miljöarv, rekreationsanvändning och Kulttuuri ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja naturresurser luonnonvarat

Planen säkerställer att kultur- och naturarvet bevaras, Kaava turvaa kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymistä, främjar rekreationsmöjligheterna och säkerställer ett edistää virkistyskäytön mahdollisuuksia ja turvaa hållbart nyttjande av naturresurserna. luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Fungerande förbindelsnätverk och Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto energiförsörjning Kaavaratkaisut parantavat liikenneverkon sujuvuutta ja Planens lösningar förbättrar Korsholms trafiknätverks turvallisuutta. Kevyenliikenteen verkostoa smidighet och säkerhet. Nätverket för den lätta trafi- laajennetaan kattavammaksi suurempien taajamien ja ken blir större och mer täckande runt de större tätor- kylien ympäristössä, mikä parantaa merkittävästi terna och byarna, vilket märkbart förbättrar den lätta kevyen liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta. trafikens smidighet och säkerhet. Kaava tukee kestävän energiahuollon kehittämistä. Planen stödjer utvecklandet av en hållbar energiför- sörjning.

7.3.2 Regional inverkan 7.3.2 Seudulliset vaikutukset

Planen möjliggör ett mångsidigt utbud av nya bostä- Kaava mahdollistaa monipuolisen uusien asuntojen

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 91 (118) der, som kompletterar bostadsutbudet i Vasaregionen. tarjonnan, joka täydentää Vaasan seudun asuntotarjontaa. En tätare samhällsstruktur förbättrar verksamhetsför- utsättningarna för den regionala kollektivtrafiken. De Tiivistyvä yhdyskuntarakenne parantaa seudullisen nya gång- och cykellederna förenar Korsholm med joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Uudet kevyen den övriga Vasaregionen, vilket förbättrar förutsätt- liikenteen reitit yhdistävät mustasaaren muuhun ningarna för gång- och cykeltrafik inom den regionala Vaasan seutuun, mikä parantaa kevyen liikenteen trafiken. edellytyksiä seudullisessa liikenteessä.

De gång- och cykelleder, friluftsleder, paddlingsleder Kaavassa osoitetut kevyen liikenteen reitit, ulkoilureitit, och hamnar som angetts i planen förbättrar det reg- melontareitit ja venesatamat parantavat seudullista ionala nätverket av frilufts- och fritidsleder. ulkoilu- ja vapaa-ajanreittien verkostoa.

Områdena för arbetsplatser i planen främjar verksam- Kaavan työpakka-alueet edistävät seudun hetsmöjligheterna för regionens näringsliv. De nya in- elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Kaava vånare som planen möjliggör ökar köpkraften i region- mahdollistamat uudet asukkaat lisäävät seudun en. ostovoimaa.

Om den passagerarhamn som anvisats i Replot för- Kaavassa osoitettu Raippaluodon matkustajasatama verkligas, påverkar den utvecklingen av turistservicen vaikuttaa toteutuessaan seudun matkailupalvelujen ja och köpkraften i regionen. ostovoiman kehittymiseen.

Om områdena för vindkraftverk förverkligas, har de Kaavan tuulivoima-alueilla on toteutuessaan regionala konsekvenser för energihushållningen, seudullisia vaikutuksia energiatalouteen, työllisyyteen sysselsättningen samt landskapet. sekä maisemaan.

7.4 Konsekvensbedömning delområdesvis 7.4 Vaikutusten arviointi osa-alueittain

7.4.1 Solf - Tölby 7.4.1 Sulva - Tölby

Inverkan på områdes- och samhällsstrukturen Vaikutukset alue-ja yhdyskuntarakenteeseen

Planen koncentrerar tätorts- och bystrukturen. Trafik- Kaava tiivistää taajama- ja kylärakennetta, mikä förbindelserna till andra delar av kommunen och reg- vähentää rakenteen ulkopuolelle sijoittuvan asutuksen ionen förbättras. Dessa har gynnsam effekt på sam- osuutta. Liikenneyhteyksiä muihin kunnan ja seudun hällsstrukturen. osiin parannetaan. Näillä on myönteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Inverkan på människor och levnadsmiljön Vaikutukset ihmisiin ja elinympäristöön Samhällsstrukturen koncentreras och detta stöder bevarandet av Solf och byarna. De och lokala regionala Yhdyskuntarakennetta tiivistetään, mikä tukee Sulvan förbindelserna förbättras, vilket stöder interaktionen på ja kylien säilymistä. Seudullisia ja paikallisia yhteyksiä området Solf-Tölby samt mellan området och andra parannetaan, mikä tukee vuorovaikutusta Sulvan - delar av regionen. Tölbyn alueella ja sieltä seudun muihin osiin.

Friluftslederna, lättrafiklederna, turistvägen, närrekre- Kaavassa osoitettu ulkoilureitistö, kevyen liikenteen ationsområdet, området för idrotts- och rekreationsan- reitit, matkailutie, lähivirkistysalue, urheilu- ja läggningar samt Bolots rekreationsområde främjar virkistyspalvelujen alue sekä Bolotin virkistyskohde möjligheterna till intresseverksamhet, ökar trivsamhet- edistävät ihmisten harrastusmahdollisuuksia ja en samt förbättrar levnadsmiljön. viihtyisyyttä sekä parantavat elinympäristöä.

Trafiknätverket förbättras, vilket gör arbetsresorna Liikenneverkkoa parannetaan, mikä parantaa smidigare med cykel, kollektivtrafik och personbil. Tra- työmatkojen sujuvuutta pyöräillen, joukkoliikenteen fiklösningarna förbättrar säkerheten och möjligheten avulla ja henkilöautolla. Liikenneratkaisut parantavat att röra sig för olika åldersgrupper. turvallisuutta ja eri ikäryhmien kulumahdollisuuksia.

Byggande anvisas till närheten av skolor och daghem, Rakentamista ohjataan koulujen ja päiväkotien vilket stöder bevarandet av dem samt ökar barn och läheisyyteen, mikä tukee niiden säilymistä ja lisää ungas välmående och säkerhet. lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 92 (118) 20.6.2013

På flygbullerområdet eller i närheten av vindkraft- Uutta asutusta ei ole osoitettu lentomelualueelle tai verksområdena har man inte anvisat någon ny bosätt- tuulivoima-alueiden läheisyyteen, millä edistetään ning. På detta vis befrämjas bevarandet av en hälso- ihmisten elinympäristön säilymistä terveellisenä ja sam och trivsam levnadsmiljö för människorna. viihtyisänä.

Inverkan på servicenätet Vaikutukset palveluverkostoon

Strukturen koncentreras, vilket stöder utvecklingen av Rakennetta tiivistetään, mikä tukee palveluiden servicen i Solf och bevarandet av byarnas service. En kehittämistä Sulvassa ja kyläpalveluiden säilymistä. ny stor detaljhandelsenhet för utrymmeskrävande Uusi paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan handel förbättrar servicen. Trafiknätverket förbättras, suuryksikkö parantaa palveluita. Liikenneverkkoa varvid också Vasas service nås enklare än i nuläget. parannetaan, jolloin myös Vaasan palvelut ovat Den högre invånartäthet som planen anvisar främjar saavutettavissa nykyistä sujuvammin. Kaavan ordnande av mobil service. mukainen korkeampi asukastiheys edistää liikkuvien palvelujen järjestämistä. Inverkan på näringen Vaikutukset elinkeinoihin Den serviceutveckling som planen möjliggör samt utvecklingen av industri- och logistikområdet som en del Kaavaratkaisun mahdollistama palveluiden av Vasa–Vikby kvalitetskorridor för med sig arbets- kehittäminen sekä logistiikkakeskuksen ja platser till området. Den stora detaljhandelsenhet för teollisuusalueen kehittäminen osana Vaasa–Vikby utrymmeskrävande handel som anvisats till området laatukäytävää tuovat alueelle työpaikkoja. Alueelle stöder detaljhandelns utvecklingsmöjligheter. Kvali- osoitettu paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tetskorridoren Vasa-Vikby som anvisats i planen främ- suuryksikkö tukee erikoiskaupan jar företagsverksamhet och utveckling av kommersiell kehittymismahdollisuuksia. Kaavassa osoitettu service. Vaasa–Vikby laatukäytävä edistää yritystoimintaa ja kaupallisten palvelujen kehittämistä. Trafikförbindelserna förbättras, vilket försnabbar arbetsresorna. Eventuellt byggande och underhåll av Liikenneyhteyksiä parannetaan, mikä nopeuttaa vindkraftverk skapar arbetsplatser. työmatkoja. Mahdollinen tuulivoimaloiden rakentaminen ja ylläpitäminen luovat työpaikkoja. Inverkan på trafiken Vaikutukset liikenteeseen Boende har anvisats till Solf och omgivande byar, varvid servicen lätt kan nås utan bil. Asuminen on osoitettu Sulvaan ja ympäröiviin kyliin, jolloin palvelut voidaan helposti saavuttaa ilman autoa. Högre invånarantal och invånartäthet än i nuläget för- bättrar förutsättningarna för kollektivtrafikens verk- Nykyistä suurempi asukasmäärä ja -tiheys parantavat samhet. joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä.

Strandvägens fortsättning från motorvägen till flygfältet Rantamaantien jatke moottoritieltä lentokentälle förbättrar förbindelserna till Vasa flygfält. parantaa yhteyksiä Vaasan lentoasemalle.

Inverkan på samhällsekonomin och energihus- Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen hållningen Yleiskaavalla ohjataan yhdyskuntarakennetta Med generalplanen styrs samhällsstrukturen till tätor- taajamiin ja kyläalueille, mikä on yhdyskunta- ja ter och byområden, vilket ur samhällsekonomisk och energiatalouden kannalta haja-asutusta parempi energihushållningssynpunkt är ett bättre alternativ än vaihtoehto, koska liikkumistarve on tällöin vähäisempi. glesbebyggelse, eftersom behovet att röra sig då är mindre.

Inverkan på samhällsekonomin Vaikutukset kansantalouteen

De industriområden och den stora detaljhandelsenhet Yleiskaavassa osoitetut teollisuusalueet ja paljon tilaa för utrymmeskrävande handel som anvisas i general- vaativan erikoiskaupan suuryksikkö tuovat alueelle planen för med sig arbetsplatser och ökar produktion- työpaikkoja ja lisäävät tuotantoa. Kaupan- ja en i området. Områden för handel och service utveck- palvelujen alueita kehitetään, mikä lisää työllisyyttä ja

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 93 (118) las, vilket ökar sysselsättningen och konsumtionsmöj- kulutusmahdollisuuksia. Satamaan osoitettu tie ligheterna. Vägen som anvisats till hamnen främjar edistää tuonnin ja viennin mahdollisuuksia. Näillä on möjligheterna till import och export. Dessa har gynn- myönteisiä vaikutuksia kansantalouteen. sam inverkan på samhällsekonomin. Vaikutukset luonnonympäristöön Inverkan på naturmiljön Suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä Den planerade markanvändningen har ingen bety- vaikutuksia Natura 2000 -alueisiin tai suojelualueisiin. dande inverkan på Natura 2000-områdena eller Uutta asumista ei ole osoitettu Natura- tai skyddsområdena. Ny befolkning har inte anvisats på luonnonsuojelualueille. Tuulivoimaloilla saattaa olla Natura- eller naturskyddsområden. Vindkraftverken haitallisia vaikutuksia linnustoon ja lepakoihin. kan ha negativa inverkningar på fågelbestånd och fladdermöss. Alueelle osoitetut suojelualueet ja arvokkaat alueet turvaavat luonnon monimuotoisuuden säilymistä. De skyddsområden och värdefulla områden som anvisats på området tryggar bevarandet av naturens mångfald. Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun Inverkan på landskapet och den byggda miljön ympäristöön

En stor del av områdets nuvarande bosättning och Suuri osa alueen nykyisestä asutuksesta ja kaavassa kompletteringsbyggandet som planen anvisar ligger osoitetusta täydennysrakentamisesta sijoittuu på områden som är värdefulla ur landskapssynpunkt maiseman tai rakennetun kulttuuriympäristön kannalta eller på grund av dess byggda kulturmiljö. På obe- arvokkaille alueille. Maisemallisesti arvokkaille byggda landskapsmässigt värdefulla områden har rakentamattomille alueille ei ole osoitettu byggande inte anvisats. Den nya vägförbindelsen till rakentamista. Uusi tieyhteys satamaan vaikuttaa hamnen inverkar på området öster om Solf som anses kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta vara värdefullt på landskapsnivå med tanke på kultur- maakunnallisesti arvokkaaseen alueeseen Sulvan miljö eller landskapsvård. itäpuolella.

Nybyggandets inverkan på landskapet och den Uuden rakentamisen vaikutukset maisemaan ja byggda miljön beror till stor del på vilket sätt det för- rakennettuun ympäristöön riippuvat suurelta osin verkligas. Med god planering kan man stöda bevaran- toteutustavasta. Hyvällä suunnittelulla voidaan tukea det av landskaps- och kulturarvsvärdena. maiseman ja kulttuuriperinnön arvojen säilymistä.

Till områdets södra del har ett utredningsområde för Alueen eteläosaan on osoitettu tuulivoimaloiden vinkraftverk anvisats. Kraftverken syns i landskapet selvitysalue. Voimalat näkyvät maisemassa silloin, kun om de betraktas från en plats bakom ett vidsträckt öp- niiden suuntaan katsotaan laajojen peltoaukeiden pet fält. Från Solfhållet märks de knappt men sett från takaa. Sulvan suunnalta niitä ei juuri havaitse, mutta Malax håll, från det nationellt värdefulla området med Maalahden suunnalta valtakunnallisesti arvokkailta tanke på landskapet, syns kraftverken bakom skogen. maisema-alueilta katsottaessa ne näkyvät metsän De kraftledningar som kraftverken medför har negativ takaa. Tuulivoimaloihin liittyvät voimansiirtolinjat inverkan på landskapet om de dras som luftledningar aiheuttavat haitallisia maisemavaikutuksia, jos ne på öppna platser. sijaitsevat ilmajohtoina aukeilla paikoilla.

Inverkan på yt- och grundvatten Vaikutukset pinta-ja pohjavesiin

På grundvattenområden har man inte anvisat sådan Pohjavesialueille ei ole osoitettu sellaista markanvändning som äventyrar yt- eller grundvattnet maankäyttöä, joka vaarantaisi pinta- tai pohjavesien kvalitet. Planen stöder både tätorternas och byarnas laatua. Kaavaratkaisu tukee taajamien lisäksi myös koppling till avloppsnätet. På detta vis främjar man att kyläalueiden kytkentää viemäriverkkoon. Täten yt- och grundvattnet hålls rent. edistetään pinta- ja pohjavesien pysymistä puhtaina.

Inverkan på mark- och berggrunden Vaikutukset maa-ja kallioperään

Planen har ingen särskild inverkan på områdets mark- Kaavalla ei ole erityisiä vaikutuksia alueen maa- tai eller berggrund. kallioperään.

Inverkan på luften och klimatet Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 94 (118) 20.6.2013

Planen har ingen betydande inverkan på luften eller Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen ilmaan klimatet. De möjliga vinkraftverken har gynnsam in- tai ilmastoon. Mahdollisilla tuulivoimaloilla on verkan på klimatet. myönteisiä vaikutuksia ilmastoon.

Inverkan på kommunalekonomin Vaikutukset kuntantalouteen

Byggandet styrs till befintliga tätorter och byar. Ny Rakentamista ohjataan olemassa oleviin taajamiin ja glesbebyggelse och den trafik som sådan orsakar kyliin. Uutta haja-asutusta ja siitä aiheutuvaa dämpas. Detta har gynnsam inverkan på kommunale- liikennettä hillitään. Näillä on kuntatalouden kannalta konomin. myönteisiä vaikutuksia.

Industriområdena, den stora detaljhandelsenheten för Alueelle osoitetut teollisuusalueet, paljon tilaa vaativan utrymmeskrävande handel samt områdena för handel erikoiskaupan suuryksikkö sekä kaupan- ja palvelujen och service som har anvisats i området ökar syssel- alueet lisäävät työllisyyttä. Kaavan mukaiset nykyistä sättningen. Planen medför förbättrade arbetsmöjlig- paremmat työ- ja liikkumismahdollisuudet sekä heter och möjligheter att röra sig samt trivsammare viihtyisämpi elinympäristö houkuttelevat alueelle levnadsmiljö, vilket lockar människor i arbetsför ålder työikäisiä ja heidän perheitään. Tämä lisää kunnan och deras familjer till området. Detta ökar kommunens verotuloja. skatteinkomster. Kaavaratkaisu edistää asukkaiden hyvinvointia ja Planen främjar invånarnas välmående och samverkan yhteistoimintaa sekä tarjoaa nykyistä paremmat samt förbättrar möjligheterna att röra sig. Detta har liikkumismahdollisuudet. Tällä on myönteisiä gynnsamma effekter på kommunalekonomin i och vaikutuksia kuntatalouteen sosiaali- ja med minskade utgifter för social- och hälsovårdstjäns- terveyspalvelujen vähentyneiden kulujen kautta. ter. Tuulivoimaloilla on toteutuessaan myönteisiä Ifall vindkraftverken byggs har de positiv effekt på vaikutuksia kuntatalouteen. Voimalaitoksista kommunalekonomin. Fastighetsskatten för kraftver- maksettava kiinteistövero, mahdollinen maanvuokra ja ken, eventuella arrendeinkomster och sysselsätt- hankkeen työllistävä vaikutus tuo tuloja ningseffekten som projektet medför bringar inkomster paikkakunnalle. till orten.

7.4.2 Södra och östra Korsholm 7.4.2 Mustasaaren etelä- ja itäosa

Inverkan på områdes- och samhällsstrukturen Vaikutukset alue-ja yhdyskuntarakenteeseen

Planen koncentrerar tätorts- och bystrukturen, vilket Kaava tiivistää taajama- ja kylärakennetta, mikä minskar andelen av bosättning på utsidan av struk- vähentää rakenteen ulkopuolelle sijoittuvan asutuksen turen. Trafikförbindelserna till andra delar av kommu- osuutta. Liikenneyhteyksiä muihin kunnan ja seudun nen och regionen förbättras. Dessa har gynnsam ef- osiin parannetaan. Näillä on myönteisiä vaikutuksia fekt på samhällsstrukturen. yhdyskuntarakenteeseen.

Inverkan på människor och levnadsmiljön Vaikutukset ihmisiin ja elinympäristöön

Planen stöder bevarandet av nuvarande byar och Veikkaalassa kaavaratkaisulla tuetaan nykyisten kompletteringsbyggande i Veikars. Detta stöder beva- kylien säilymistä ja randet av livskraften i byarna. täydennysrakennusmahdollisuuksia. Tämä tukee kylien säilymistä elävinä. I Helsingby medför planen koncentrering av nuvarande bybebyggelse. Detta stärker byarnas livskraft Helsingbyssä kaavalla tiivistetään nykyistä och främjar bevarandet och utvecklandet av servicen. kyläasutusta. Tämä parantaa kylien elinvoimaa ja edistää palveluiden säilymistä ja kehittämistä. Genom att utveckla trafiknätverket och friluftslederna förbättras de regionala och lokala förbindelserna, vil- Liikenneverkkoa ja ulkoilureittejä kehittämällä ket stöder områdets invånares växelverkan med Kors- parannetaan seudullisia ja paikallisia yhteyksiä, mikä holms övriga delar och med närliggande kommuner. tukee alueen asukkaiden vuorovaikutusta Mustasaaren muihin osiin ja lähikuntiin. Byggande anvisas till närheten av skolor och daghem, vilket stöder bevarandet av dem samt ökar barn och Rakentamista ohjataan koulujen ja päiväkotien

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 95 (118) ungas välmående och säkerhet. läheisyyteen, mikä tukee niiden säilymistä ja lisää lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta. Friluftslederna, lättrafiklederna, turistvägen och padd- lingsrutten främjar möjligheterna till intresseverksam- Kaavaratkaisun ulkoilureitit ja kevyen liikenteen reitistö het, ökar trivsamheten och förbättrar levnadsmiljön. sekä matkailutie ja melontareitti edistävät ihmisten harrastusmahdollisuuksia ja viihtyisyyttä sekä Trafiknätverket förbättras, vilket gör arbetsresorna parantavat elinympäristöä. smidigare med cykel, kollektivtrafik och personbil. Tra- fiklösningarna förbättrar säkerheten och möjligheten Liikenneverkkoa parannetaan, mikä parantaa att röra sig för olika åldersgrupper. työmatkojen sujuvuutta pyöräillen, joukkoliikenteen avulla ja henkilöautolla. Liikenneratkaisut parantavat Byggandet av riksvägens omfart via Veikars ökar tra- myös turvallisuutta sekä eri ikäryhmien fikbullret i Veikars. Vägen för också med sig en hin- kulumahdollisuuksia. dereffekt. Valtatien oikaisun rakentaminen Veikkaalan kautta På flygbullerområdet eller i närheten av vindkraft- lisää liikenteen melua Veikkaalassa. Tie aiheuttaa verksområdena har man inte anvisat någon ny bosätt- myös estevaikutusta. ning. På detta vis främjas bevarandet av en hälsosam och trivsam levnadsmiljö för människorna. Uutta asutusta ei ole osoitettu lentomelualueelle tai tuulivoimaloiden alueiden läheisyyteen, millä Omkring Helsingby anvisas en alternativ bostadsom- edistetään ihmisten elinympäristön säilymistä rådesreservation (A/alt), dit boendet kan utvidgas när terveellisenä ja viihtyisänä. utbyggnadsmöjligheterna har tagit slut på bostadsom- rådena. Byggande av det alternativa bostadsområdet Helsinbyn ympärille on osoitettu vaihtoehtoinen förändrar Helsingbys karaktär, när de bebyggda om- asuntoalueen varaus (A/alt), jonne asutus voi rådena växer. Invånarantalet ökar då kraftigt från nu- laajentua, kun laajennusmahdollisuudet ovat läget. Detta möjliggör mångsidigare service inom om- loppuneet asuntoalueilta. Vaihtoehtoisen rådet. asuntoalueen toteuttaminen muuttaa Helsingbyn luonnetta, kun rakennetut alueet laajenevat. Inverkan på servicenätet Asukasmäärä kasvaa silloin merkittävästi nykyisestä. Tämä mahdollistaa alueella nykyistä monipuolisemmat Strukturen koncentreras, vilket stöder utvecklingen av palvelut. servicen i Helsingby och bevarandet av byarnas service. i Veikars. Trafiknätverket förbättras, varvid också Vaikutukset palveluverkostoon Vasas service blir lätt att nå. Den högre invånartäthet som planen anvisar främjar ordnande av mobil ser- Rakennetta tiivistetään, mikä tukee palveluiden vice. kehittämistä Helsingbyssä ja kyläpalveluiden säilymistä Veikkaalassa. Liikenneverkostoa Inverkan på näringen parannetaan, jolloin myös Vaasan palveluiden saavutettavuus on hyvä. Kaavan mukainen korkeampi Den serviceutveckling som planen stöder samt indu- asukastiheys edistää liikkuvien palvelujen striområdet som har anvisats till området norr om järjestämistä. Helsingby, bringar arbetsplatser till området. norr om - Vikby kvalitetskorridor för med sig arbetsplatser till Vaikutukset elinkeinoihin området. Kvalitetskorridoren Vasa-Vikby som anvisats i planen främjar företagsverksamhet och utveckling av Kaavaratkaisun tukema palveluiden kehittäminen sekä kommersiell service. Helsingbyn pohjoispuolelle osoitettu teollisuusalue tuovat alueelle työpaikkoja. Kaavassa osoitettu Eventuellt byggande och underhåll av vindkraftverk Vaasa–Vikby laatukäytävä edistää yritystoimintaa ja skapar arbetsplatser. kaupallisten palvelujen kehittämistä.

Trafikförbindelserna förbättras, vilket gör arbetsre- Mahdollinen tuulivoimaloiden rakentaminen ja sorna snabbare. ylläpitäminen luovat työpaikkoja.

Inverkan på trafiken Liikenneyhteyksiä parannetaan, mikä nopeuttaa työmatkoja. Boende har anvisats speciellt till Helsingby, där servicen kan nås utan bil. Vaikutukset liikenteeseen

Högre invånarantal och invånartäthet än i nuläget för- Asuminen on osoitettu varsinkin Helsingbyhyn, jossa

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 96 (118) 20.6.2013 bättrar förutsättningarna för kollektivtrafikverksamhet- palvelut voidaan saavuttaa ilman autoa. en. Nykyistä suurempi asukasmäärä ja -tiheys parantavat Inverkan på samhällsekonomin och energihus- joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. hållningen Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Med generalplanen styrs samhällsstrukturen till tätor- ter och byområden, vilket ur samhällsekonomisk och Yleiskaavalla ohjataan yhdyskuntarakennetta energihushållningssynpunkt är ett bättre alternativ än taajamiin ja kyläalueille, mikä on yhdyskunta- ja glesbebyggelse, eftersom behovet att röra sig då är energiatalouden kannalta haja-asutusta parempi mindre. vaihtoehto, koska liikkumistarve on tällöin vähäisempi.

Helsingby är ett översvämningskänsligt område. Vid Helsingby on tulvaherkkää aluetta. Alueen noggrannare planering av området bör man beakta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava översvämningsrisken och försäkra sig om att över- huomioon tulvariskit ja varmistettava, ettei tulvista svämningarna inte orsakar skador på byggnader eller aiheudu haittaa rakennuksille tai tiestölle. vägar. Vaikutukset kansantalouteen Inverkan på samhällsekonomin Yleiskaavassa osoitetut teollisuusalueet tuovat De industriområden som anvisats i generalplanen för alueelle työpaikkoja ja lisäävät tuotantoa. Kaupan- ja med sig arbetsplatser och ökar produktionen i områ- palvelujen alueita kehitetään, mikä lisää työllisyyttä ja det. Områden för handel och service utvecklas, vilket kulutusmahdollisuuksia. Mahdolliset tuulivoimalat ökar sysselsättningen och konsumtionsmöjligheterna. parantavat Suomen energiaomavaraisuutta ja lisäävät De eventuella vindkraftverken förbättrar Finlands uusiutuvan energian osuutta. energisjälvförsörjning och ökar andelen förnybar energi.

Inverkan på naturmiljön Vaikutukset luonnonympäristöön

Den planerade markanvändningen har ingen bety- Suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä dande inverkan på Natura 2000-områdena eller vaikutuksia Natura 2000 -alueisiin tai suojelualueisiin. skyddsområdena. De skyddsområden, värdefulla om- Alueelle osoitetut suojelualueet ja arvokkaat alueet råden samt stora jord- och skogsbruksdominerade turvaavat osaltaan luonnon monimuotoisuuden områden som anvisats på området tryggar bevarandet säilymistä. av naturens mångfald. Tuulivoimaloilla saattaa olla haitallisia vaikutuksia Vindkraftverken kan ha negativa inverkningar på få- linnustoon ja lepakoihin. gelbestånd och fladdermöss.

Inverkan på landskapet och den byggda miljön Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun Bostadsområdena ligger i huvudsak inom områden ympäristöön som är värdefulla med tanke på landskap eller byggd miljö samt i närheten av Toby stenbro. Väglinjen mel- Asuinalueet sijoittuvat pääosin maiseman tai lan Helsingby och Vassor inverkar på Kyro älvdal som rakennetun kulttuuriympäristön kannalta arvokkaille är ett värdefullt område med tanke på kulturmiljö och alueille sekä Tuovilan kivisillan läheisyyteen. landskap. Helsingbyn–Vassorin tielinjaus vaikuttaa kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta Nybyggandets inverkan på landskapet och den valtakunnallisesti arvokkaaseen Kyrönjokilaaksoon. byggda miljön beror till stor del på vilket sätt det för- verkligas. Med god planering kan man stöda bevaran- Uuden rakentamisen vaikutukset riippuvat paljolti det av landskaps- och kulturarvsvärdena. toteutustavasta. Hyvällä suunnittelulla voidaan tukea alueen maiseman ja kulttuuriperinnön arvoja. I Helsingby ligger en stor del av den alternativa bo- stadsområdesreservationen som planen anvisar på Helsingbyssä suuri osa vaihtoehtoisen asuntoalueen områden som på landskapsnivå klassas som värde- varauksesta sijoittuu kulttuuriympäristön tai maiseman fulla med tanke på kulturmiljö eller landskapsvård. vaalimisen kannalta maakunnallisesti arvokkaalle Byggande kan försvaga dessa värden. Byggandet bör alueelle. Rakentaminen voi heikentää näitä arvoja. planeras så att kulturmiljövärdena bevaras. Rakentaminen on suunniteltava niin, että

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 97 (118)

kulttuuriympäristön arvot säilyvät. Till områdets norra del har ett vinkraftverksområde anvisats. Kraftverken syns i landskapet om de betrak- Alueen pohjoisosaan on osoitettu tuulivoimaloiden tas från en plats bakom ett vidsträckt öppet fält. Dylika alue. Voimalat näkyvät maisemassa silloin, kun niiden platser finns vid det nationellt värdefulla landskapsom- suuntaan katsotaan laajojen peltoaukeiden takaa. rådet utmed Kyro älv. De kraftledningar som kraftver- Tällaisia kohtia on valtakunnallisesti arvokkaalla ken medför har negativ inverkan på landskapet om de maisema-alueella Kyrönjoen varrella. Tuulivoimaloihin dras som luftledningar på öppna platser. liittyvät voimansiirtolinjat aiheuttavat haitallisia vaikutuksia maisemaan, jos ne sijaitsevat ilmajohtoina Inverkan på yt- och grundvatten aukeilla alueilla. Motorvägsförlängningen som anvisats till området Vaikutukset pinta-ja pohjavesiin passerar två små viktiga eller för vattenförsörjningen betydande grundvattenområden. Nya vägar förses Alueelle osoitettu moottoritien jatke kulkee kahden med grundvattenskydd, varvid risken för förorening av pienen tärkeän tai vedensaannin kannalta merkittävän grundvattnet är liten. pohjavesialueen ohi. Uusille teille rakennetaan pohjavesisuojaukset, jolloin pohjavesien Planen stöder både tätorternas och byarnas koppling pilaantumisriski on vähäinen. till avloppsnätet. På detta vis främjar generalplanen att yt- och grundvattnet hålls rent. Kaavaratkaisu tukee taajamien lisäksi myös kyläalueiden kytkentää viemäriverkkoon. Siten Inverkan på mark- och berggrunden yleiskaava edistää pinta- ja pohjavesien pysymistä puhtaina. Planen har ingen särskild inverkan på områdets mark- eller berggrund. Vaikutukset maa-ja kallioperään Inverkan på luften och klimatet Kaavalla ei ole erityisiä vaikutuksia alueen maa- tai kallioperään. Planen har ingen betydande inverkan på luften eller klimatet. De möjliga vinkraftverken har gynnsam in- Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon verkan på klimatet. Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen ilmaan Inverkan på kommunalekonomin tai ilmastoon. Mahdollisilla tuulivoimaloilla on myönteisiä vaikutuksia ilmastoon. Byggandet styrs till befintliga tätorter och byar. Ny glesbebyggelse och den trafik som sådan orsakar Vaikutukset kuntantalouteen dämpas. Detta har gynnsam inverkan på kommunalekonomin. Rakentamista ohjataan olemassa oleviin taajamiin ja kyliin. Uutta haja-asutusta ja siitä aiheutuvaa Förverkligande av ett alternativt bostadsområde i liikennettä hillitään. Näillä on kuntatalouden kannalta Helsingby medför investeringar i kommunalteknik och myönteisiä vaikutuksia. tjänster. De nya invånarna bringar skatteinkomster till kommunen. Vaihtoehtoisen asuntoalueen toteuttaminen Helsingbyhyn aiheuttaa kunnallistekniikan ja Industriområdena, och områdena för handel och ser- palveluiden investointitarpeita. Uudet asukkaat taas vice som har anvisats i området ökar sysselsättning- tuovat kuntaan verotuloja. en. Planen medför förbättrade arbetsmöjligheter och möjligheter att röra sig samt trivsammare levnadsmiljö, Alueelle osoitetut teollisuusalueet ja kaupan- ja vilket lockar människor i arbetsför ålder och deras fa- palvelujen alueet lisäävät työllisyyttä. Kaavan miljer till området. Detta ökar kommunens skattein- mukaiset paremmat työ- ja liikkumismahdollisuudet ja komster. viihtyisämpi elinympäristö houkuttelevat alueelle työikäisiä ja heidän perheitään. Tämä lisää kunnan Planen främjar invånarnas välmående och samverkan verotuloja. samt förbättrar möjligheterna att röra sig och utöva in- tressen. Detta har gynnsamma effekter på kommunal- Kaavaratkaisu tukee asukkaiden hyvinvointia ja ekonomin i och med minskade utgifter för social- och yhteistoimintaa sekä tarjoaa nykyistä paremmat hälsovårdstjänster. liikkumis- ja harrastusmahdollisuudet. Tällä on myönteisiä vaikutuksia kuntatalouteen sosiaali- ja Ifall vindkraftverken som utmärkts på området byggs, terveyspalvelujen vähentyneiden kulujen kautta. har de positiv effekt på kommunalekonomin. Fastig- hetsskatten för kraftverken, eventuella arrendeinkoms-

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 98 (118) 20.6.2013 ter och sysselsättningseffekten som projektet medför Alueelle osoitetuilla tuulivoimapuistoilla on bringar inkomster till orten. toteutuessaan myönteisiä vaikutuksia kuntatalouteen. Voimalaitoksista maksettava kiinteistövero, mahdollinen maanvuokra ja hankkeen työllistävä vaikutus tuo tuloja paikkakunnalle.

7.4.3 Kvevlax 7.4.3 Koivulahti

Inverkan på områdes- och samhällsstrukturen Vaikutukset alue-ja yhdyskuntarakenteeseen

Generalplanen styr byggandet till nuvarande tätorter Yleiskaava ohjaa rakentamista nykyisten taajamien ja och byar. Detta har positiva konsekvenser för sam- kylien yhteyteen. Tällä on myönteisiä vaikutuksia hällsstrukturen. Trafikförbindelserna till andra delar av yhdyskuntarakenteeseen. Liikenneyhteyksiä muihin kommunen och regionen förbättras, vilket har positiva kunnan ja seudun osiin parannetaan, millä on konsekvenser för samhällsstrukturen. myönteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen.

Inverkan på människor och levnadsmiljön Vaikutukset ihmisiin ja elinympäristöön

Planen förtätar tätorts- och bystrukturen, vilket stöder Kaava tiivistää taajama- ja kylärakennetta, mikä tukee bevarandet av livskraften i Kvevlax och byarna. Ge- Koivulahden ja kylien säilymistä elävinä. nom att trafiknätet och friluftslederna utvecklas förbätt- Liikenneverkkoa ja ulkoilureittejä kehittämällä ras de regionala och lokala förbindelserna, vilket stö- parannetaan seudullisia ja paikallisia yhteyksiä, mikä der områdets invånares växelverkan med Korsholms tukee alueen asukkaiden vuorovaikutusta övriga delar och med närliggande kommuner. Mustasaaren muihin osiin ja lähikuntiin.

De friluftsleder, gång- och cykelleder, turistvägar och Kaavassa osoitettu ulkoilureitistö, kevyen liikenteen rekreationsområden som angetts i planen främjar reitit, matkailutie ja virkistysalueet edistävät ihmisten människornas fritidsintressen och trivsel samt förbätt- harrastusmahdollisuuksia ja viihtyisyyttä sekä rar levnadsmiljön. parantavat elinympäristöä.

Byggande anvisas i närheten av skolor och daghem, Rakentamista ohjataan koulujen ja päiväkotien vilket stöder bevarandet av dem samt ökar barns och läheisyyteen, mikä tukee niiden säilymistä ja lisää ungas välmående och säkerhet. lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta.

Inverkan på servicenätet Vaikutukset palveluverkostoon

Strukturen förtätas, vilket stöder utvecklingen av ser- Rakennetta tiivistetään, mikä tukee palveluiden vicen i Kvevlax och bevarandet av servicen i byarna. kehittämistä Koivulahdessa ja kyläpalveluiden Den högre invånartäthet som planen anvisar främjar säilymistä. Kaavan mukainen korkeampi asukastiheys ordnandet av mobil service. edistää liikkuvien palvelujen järjestämistä.

Inverkan på näringen Vaikutukset elinkeinoihin

Utvecklingen av friluftslederna, turistvägen, paddlings- Ulkoilureitistön, matkailutien, melontareittien, lederna, småbåtshamnen och rekreationsobjekten pienvenesataman ja virkistyskohteiden kehittäminen stöder utvecklingen av turistnäringen. tukevat matkailuelinkeinojen kehittämistä.

Trafikförbindelserna förbättras, vilket försnabbar ar- Liikenneyhteyksiä parannetaan, mikä nopeuttaa betsresorna. Eventuellt byggande och underhåll av työmatkoja. Mahdollinen tuulivoimaloiden vindkraftverk skapar arbetsplatser. rakentaminen ja ylläpitäminen luovat työpaikkoja.

Inverkan på trafiken Vaikutukset liikenteeseen

Bosättning anvisas till Kvevlax tätort och de nuva- Asumista osoitetaan Koivulahden taajamaan ja rande byarna, varvid servicen i huvudsak kan nås utan nykyisiin kyliin, jolloin palvelut voidaan saavuttaa bil. pääosin ilman autoa.

Högre invånarantal och invånartäthet än i nuläget för- Nykyistä suurempi asukasmäärä ja -tiheys parantavat bättrar kollektivtrafikens verksamhetsförutsättningar, joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, vaikka

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 99 (118)

även om servicenivån inom kollektivtrafiken förblir då- joukkoliikenteen palvelutaso jää heikoksi muualla kuin lig på andra ställen utom i närheten av riksväg 8. valtatien 8 läheisyydessä.

Inverkan på samhällsekonomin Mahdolliset tuulivoimalat parantavat Suomen energiaomavaraisuutta ja lisäävät uusiutuvan energian De eventuella vindkraftverken förbättrar Finlands själv- osuutta. försörjning i fråga om energi och ökar andelen förny- bar energi. Vaikutukset luonnonympäristöön

Inverkan på naturmiljön Suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä vaikutuksia Natura 2000 -alueisiin tai suojelualueisiin. Den planerade markanvändningen har ingen bety- Uutta maankäyttöä ei ole osoitettu Natura- tai dande inverkan på Natura 2000-områdena eller luonnonsuojelualueille. Alueelle osoitetut suojelualueet skyddsområdena. Ny markanvändning har inte anvi- ja arvokkaat alueet turvaavat luonnon sats på Natura- eller naturskyddsområden. Skyddsom- monimuotoisuuden säilymistä. råden och värdefulla områden som anvisats på områ- det tryggar bevarandet av biologisk mångfald. Tuulivoimaloilla saattaa olla haitallisia vaikutuksia linnustoon ja lepakoihin. Vindkratverken kan ha negativa inverkningar på fågel- bestånd och fladdermöss. Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Inverkan på landskapet och den byggda miljön Suuri osa kyläalueista ja asuntoalueista sijoittuu En stor del av byområdena och bostadsområdena lig- maiseman tai rakennetun kulttuuriympäristön kannalta ger på områden som är värdefulla med tanke på land- arvokkaille alueille. Kylä- ja asuntoalueiden skapet eller den byggda kulturmiljön. Förtätandet av tiivistämisellä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia, by- och bostadsområdena har inga betydande skad- jos täydennysrakentaminen suunnitellaan huolella. liga konsekvenser, om kompletteringsbyggandet plan- Hyvällä suunnittelulla voidaan tukea alueen maiseman eras med omsorg. Med god planering kan man stöda ja kulttuuriperinnön arvoja. Maisemallisesti arvokkaille landskaps- och kulturarvsvärdena i området. På obe- rakentamattomille alueille ei ole osoitettu byggda landskapsmässigt värdefulla områden har rakentamista. byggande inte anvisats. Alueelle on osoitettu tuulivoimaloiden selvitysalueita. På området har anvisats utredningsområden för vind- Voimalat näkyvät maisemassa silloin, kun niiden kraftverk. suuntaan katsotaan peltoaukeiden takaa. Tuulivoimaloihin liittyvät voimansiirtolinjat aiheuttavat Kraftverken syns i landskapet om de betraktas från en haitallisia maisemavaikutuksia, jos ne sijaitsevat plats bakom ett öppet fält. De kraftledningar som ilmajohtoina aukeilla paikoilla. kraftverken medför har negativ inverkan på landskapet om de dras som luftledningar på öppna platser. Vaikutukset pinta-ja pohjavesiin

Inverkan på yt- och grundvatten Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia pohjavesiin. Kaavaratkaisu tukee taajamien ja kyläalueiden Planen har inga betydande konsekvenser för grund- kytkentää viemäriverkkoon. Täten edistetään pinta- ja vattnet. Planen stöder tätorternas och byarnas kopp- pohjavesien pysymistä puhtaina. ling till avloppsnätet. På detta vis främjar man att grundvattnet hålls rent. Vaikutukset maa-ja kallioperään

Inverkan på mark- och berggrunden Kaavalla ei ole erityisiä vaikutuksia alueen maa- tai kallioperään. Planen har ingen särskild inverkan på områdets mark-

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 100 (118) 20.6.2013 eller berggrund. Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon Inverkan på luften och klimatet Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen ilmaan tai ilmastoon. Mahdollisilla tuulivoimaloilla on Planen har ingen betydande inverkan på luften eller myönteisiä vaikutuksia ilmastoon. klimatet. De möjliga vindkraftverken har gynnsam inverkan på klimatet. Vaikutukset kuntantalouteen Inverkan på kommunalekonomin Rakentamista ohjataan olemassa oleviin taajamiin ja kyliin. Uutta haja-asutusta ja siitä aiheutuvaa Byggandet styrs till befintliga tätorter och byar. Ny liikennettä hillitään. Näillä on kuntatalouden kannalta glesbebyggelse och den trafik som sådan orsakar myönteisiä vaikutuksia. dämpas. Detta har gynnsam inverkan på kommunalekonomin. Alueelle osoitettu palvelujen ja hallinnon alue tukee työllisyyttä. Hyvät liikkumismahdollisuudet ja viihtyisä Det område för service och förvaltning som anvisats elinympäristö houkuttelevat alueelle työikäisiä ja på området stöder sysselsättningen. Goda möjligheter heidän perheitään. Tämä lisää kunnan verotuloja. att färdas och en trivsam levnadsmiljö lockar männi- skor i arbetsför ålder och deras familjer till området. Kaavaratkaisu edistää asukkaiden hyvinvointia ja Detta ökar kommunens skatteinkomster. yhteistoimintaa sekä tarjoaa nykyistä paremmat liikkumismahdollisuudet. Tällä on myönteisiä Planen främjar invånarnas välmående och samverkan vaikutuksia kuntatalouteen sosiaali- ja samt främjar möjligheterna att färdas. Detta har gynn- terveyspalvelujen vähentyneiden kulujen kautta. samma effekter på kommunalekonomin i form av minskade utgifter för social- och hälsovårdsservice. Tuulivoimaloilla on toteutuessaan myönteisiä vaikutuksia kuntatalouteen. Voimalaitoksista Ifall vindkraftverken byggs har de positiv effekt på maksettava kiinteistövero, mahdollinen maanvuokra ja kommunalekonomin. Fastighetsskatten för kraftver- hankkeen työllistävä vaikutus tuo tuloja ken, eventuella arrendeinkomster och sysselsätt- paikkakunnalle. ningseffekten som projektet medför bringar inkomster till orten.

7.4.4 Smedsby 7.4.4 Sepänkylä

Inverkan på områdes- och samhällsstrukturen Vaikutukset alue-ja yhdyskuntarakenteeseen

Generalplanen styr byggandet till de detaljplanerade Yleiskaava ohjaa rakentamista Sepänkylään områdena i Smedsby och knyter Smedsby allt tätare asemakaavoitettaville alueille ja kytkee Sepänkylän till Vasas stadsstruktur. Förtätandet har positiva kon- entistä tiiviimmin Vaasan kaupunkirakenteeseen. sekvenser för områdes- och samhällsstrukturen. Tiivistämisellä on myönteisiä vaikutuksia alue- ja yhdyskuntarakenteeseen.

Vaikutukset ihmisiin ja elinympäristöön Inverkan på människor och levnadsmiljön Liikenneverkon ja ulkoilureittien kehittäminen parantaa Utvecklingen av trafiknätet och friluftslederna förbätt- seudullisia ja paikallisia yhteyksiä, mikä tukee rar de regionala och lokala förbindelserna, vilket stö- Sepänkylän asukkaiden vuorovaikutusta Vaasaan ja der Smedsbybornas växelverkan med Vasas och Mustasaaren muihin osiin. Yhdyskuntarakenteen Korsholms övriga delar. Förtätandet av samhällsstruk- tiivistäminen ja liikenneverkon kehittäminen edistää turen och utvecklingen av trafiknätet främjar kollektiv- joukkoliikennettä sekä nopeuttaa työmatkapyöräilyä ja trafiken samt försnabbar arbetsresorna med cykel och autoilua. bil. Uudet kevyen liikenteen reitit, ulkoilureitit ja De nya gång- och cykellederna, friluftslederna och melontareitti edistävät ihmisten paddlingsleden främjar människornas fritidsintressen harrastusmahdollisuuksia ja viihtyvyyttä sekä och trivsel samt förbättrar levnadsmiljön. De trafiklös- parantavat elinympäristöä. Kaavassa osoitetut ningar som anvisats i planen ökar säkerheten och för- liikenneratkaisut lisäävät turvallisuutta ja parantavat bättrar möjligheterna att färdas för människor i alla kaikenikäisten liikkumismahdollisuuksia. åldrar.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 101 (118)

Planen skapar förutsättningar för ett ökat antal invå- Kaava luo edellytyksiä alueen asukasmäärän kasvulle, nare i området, för att bevara den nuvarande servicen nykyisten palveluiden säilymiselle ja uusien och utveckla ny service. palveluiden kehittymiselle.

Inverkan på servicenätet Vaikutukset palveluverkostoon

Ifall strukturen förtätas enligt planen stöder det ut- Kaavan mukainen rakenteen tiivistäminen tukee vecklingen av servicen i Smedsby. En stor del av ser- palveluiden kehittämistä Sepänkylässä. Suuri osa vicen i Smedsby betjänar hela kommunen. General- Sepänkylän palveluista palvelee koko kuntaa. planen stöder att kommunens viktigaste offentliga ser- Yleiskaava tukee kunnan keskeisimpien julkisten vice placeras i Smedsby. palveluiden sijoittamista Sepänkylään.

Inverkan på näringen Vaikutukset elinkeinoihin

Planen stöder att centrumfunktioner och arbetsplatser Kaava tukee keskustatoimintojen ja niihin liittyvien med anknytning till dem placeras i Smedsby. Utvidg- työpaikkojen sijoittumista Sepänkylään. ningen av industriområdet gör det möjligt att placera Teollisuusalueen laajennus mahdollistaa uusien nya industriarbetsplatser där. Utvecklingen av trafiknä- teollisuustyöpaikkojen sijoittumisen. Liikenneveron tet främjar näringslivets verksamhetsförutsättningar i kehittäminen edistää Sepänkylän elinkeinoelämän Smedsby. toimintaedellytyksiä.

Inverkan på trafiken Vaikutukset liikenteeseen

De nya gång- och cykellederna gör det lättare att röra Uudet kevyen liikenteen reitit helpottavat liikkumista sig mellan Smedsby och övriga Korsholm samt mellan Sepänkylän ja muun Mustasaaren sekä Sepänkylän ja Smedsby och Vasa. Vaasan välillä.

Förtätandet i Smedsby förbättrar kollektivtrafikens Sepänkylän tiivistäminen parantaa joukkoliikenteen verksamhetsförutsättningar mellan Korsholm och toimintaedellytyksiä Mustasaaren ja Vaasan välillä. Vasa. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Inverkan på samhällsekonomin och energihus- hållningen Kaavalla on myönteisiä vaikutuksia yhdyskunta- ja energiatalouteen, koska kaava tukee Sepänkylässä Planen har positiva konsekvenser för samhällsekono- kaukolämpöverkon kehittämistä ja edistää pyöräilyä ja min och energihushållningen, eftersom planen stöder joukkoliikennettä. utvecklingen av fjärrvärmenätet i Smedsby och främjar cykling och kollektivtrafik. Vaikutukset kansantalouteen

Inverkan på samhällsekonomin Kaavan mukainen tiivis Sepänkylän on kansantalouden kannalta edullisempi kuin väljä. Ett förtätat Smedsby i enlighet med planen är förmån- Kaava mahdollistaa keskustatoimintojen ja ligare med tanke på samhällsekonomin är ett glest. teollisuusalueen kehittämisen. Näiden kehittämisellä Planen gör det möjlighet att utveckla centrumfunktion- on myönteisiä vaikutuksia kansantalouteen. erna och industriområdet. Denna utveckling har positiva konsekvenser för samhällsekonomin.

Inverkan på naturmiljön Vaikutukset luonnonympäristöön

Den planerade markanvändningen har ingen bety- Suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä dande inverkan på Natura 2000-områdena eller vaikutuksia Natura 2000 -alueisiin tai suojelualueisiin. skyddsområdena. Det byggande som anvisats på Karperöfjärdenin rannalle osoitetulla rakentamisella stranden av Karperöfjärden kan ha små konsekvenser saattaa olla vähäisiä vaikutuksia linnustoon ja för fågellivet och naturmiljön, dock inte på områden luonnonympäristöön, ei kuitenkaan suojeltaviin som ska skyddas. alueisiin.

Inverkan på landskapet och den byggda miljön Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun ympäristöön I Böle placeras byggandet av nya bostäder på ett om- råde som är värdefullt på landskapsnivå med tanke på Bölen alueella uutta asunrakentamista sijoittuu

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 102 (118) 20.6.2013 kulturmiljön och landskapsvården och som byggandet kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta förändrar. Den byggda miljön i Smedsby centrum för- maakunnallisesti arvokkaalle alueelle, jota bättras när den gamla riksvägen och dess omgivning rakentaminen muuttaa. Sepänkylän keskustan blir en del av centrum efter att omfartsvägen byggts. alueella rakennettu ympäristö paranee, kun ohikulkutien toteutumisen jälkeen vanhan valtatien Inverkan på yt- och grundvatten alue ja ympäristö kytketään osaksi keskustaa.

På området finns grundvattenområdet Smedsby- Vaikutukset pinta-ja pohjavesiin Kapellbacken, som är viktigt för vattenförsörjningen. På detta område finns för närvarande ett industriom- Alueella sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeä råde och ett bostadsområde, som det är möjligt att för- pohjavesialue Sepänkylä–Kappelinmäki. Sen alueella täta även på grundvattenområdet. Om industriområdet on nykyisin teollisuusaluetta ja asuntoaluetta, joiden förtätas kan det öka risken för förorening på grundvat- tiivistäminen on mahdollista myös pohjavesialueen tenområdet. kohdalla. Teollisuusalueen tiivistäminen voi lisätä pohjavesialueella pilaantumisen riskiä. Inverkan på mark- och berggrunden Vaikutukset maa-ja kallioperään Planen har ingen särskild inverkan på områdets mark- eller berggrund. Kaavalla ei ole erityisiä vaikutuksia alueen maa- tai kallioperään. Inverkan på luften och klimatet Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon Kompletteringsbyggandet och utvidgningen i Smedsby har positiv inverkan på klimatet, eftersom trafiken per Sepänkylän täydennysrakentaminen ja laajentaminen invånare är mindre i detta område än i glesbygdsom- on ilmaston kanalta myönteistä, koska tällä alueella rådena. liikenteen määrä asukasta kohti on vähäisempi kuin haja-asutusalueilla. Inverkan på kommunalekonomin Vaikutukset kuntantalouteen De områden för handel och service som anvisats på området ökar sysselsättningen. Planen medför förbätt- Alueelle osoitetut kaupan- ja palvelujen alueet lisäävät rade arbetsmöjligheter och möjligheter att färdas samt työllisyyttä. Kaavan mukaiset paremmat työ- ja trivsammare levnadsmiljö, vilket lockar människor i ar- liikkumismahdollisuudet ja viihtyisämpi elinympäristö betsför ålder och deras familjer till området. Detta ökar houkuttelevat alueelle työikäisiä ja heidän perheitään. kommunens skatteinkomster. Tämä lisää kunnan verotuloja.

Bättre möjligheter att färdas och utöva fritidsintressen Nykyistä paremmat liikkumis- ja än nu har en positiv inverkan på kommunalekonomin i harrastusmahdollisuudet vaikuttavat myönteisesti form av minskade utgifter för social- och hälsovårds- kuntatalouteen sosiaali- ja terveyspalvelujen service. vähentyneiden kulujen kautta.

7.4.5 Norra Korsholm 7.4.5 Mustasaaren pohjoisosa

Inverkan på områdes- och samhällsstrukturen Vaikutukset alue-ja yhdyskuntarakenteeseen

Nya och förtätade bostadsområden byggs norr om Uusia ja tiivistyviä asuntoalueita rakennetaan Smedsby i Singsby och på stränderna av Karperöfjär- Sepänkylän pohjoispuolelle Singsbyhyn ja den. Avståndet från dessa områden till servicen i Karperöfjärdenin rannoille. Näiltä alueilta on Smedsby och Vasa är skäligt. Byggande på bostads- kohtuullinen etäisyys Sepänkylän ja Vaasan områdena har således positiva konsekvenser för palveluihin. Asuntoalueiden rakentamisella on siten samhällsstrukturen. myönteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen.

Norr om dessa, i Iskmo och Köklot, förtätas byområ- Näiden pohjoispuolella, Iskomossa ja Kaukaluodossa dena. Dessutom har bosättning anvisats till stränderna kyläalueita tiivistetään. Lisäksi Alskatissa asumista on i Alskat. Bosättningen placeras i de nuvarande byarna osoitettu rannoille. Asuminen sijoittuu nykyisiin kyliin ja

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 103 (118) och i närheten av vägen från Replotbron till Vasa, så Raippaluodon sillalta Vaasaan johtavan tien den nya markanvändningen försämrar inte samhälls- läheisyyteen, joten uusi maankäyttö ei heikennä strukturen. yhdyskuntarakennetta.

Inverkan på människor och levnadsmiljön Vaikutukset ihmisiin ja elinympäristöön

Förverkligandet av de nya bostadsområdena och fört- Uusien asuinalueiden toteuttaminen ja kyläalueiden ätandet av byområdena stöder bevarandet av livskraf- tiivistäminen tukee kylien säilymistä elävinä. ten i byarna. Turistvägen och gång- och cykellederna Matkailutie ja kevyen liikenteen reitit parantavat förbättrar människornas möjligheter att idka friluftsliv ihmisten ulkoilu- ja liikkumismahdollisuuksia. Grönvikin och färdas. Den nya vägförbindelsen mellan Grönvik ja Alskatin välinen uusi tieyhteys lisää och Alskat ökar trivseln för invånarna i strandzonen rantavyöhykkeen asukkaiden viihtyisyyttä, kun när bullerolägenheterna och vägens hindrande inver- meluhaitat ja tien estevaikutus vähenevät. kan minskar. Trafiklösningarna förbättrar också säker- Liikenneratkaisut parantavat myös turvallisuutta ja heten och erbjuder jämlika möjligheter att färdas för tasapuolisia kulkumahdollisuuksia eri ikäryhmien olika åldersgrupper. kesken.

Ny bosättning har inte anvisats i närheten av vind- Uutta asutusta ei ole osoitettu tuulivoimaloiden kraftverk, så de främjar att människornas livsmiljö för- läheisyyteen, joten niillä edistetään ihmisten blir hälsosam och trivsam. elinympäristön säilymistä terveellisenä ja viihtyisänä.

Inverkan på servicenätet Vaikutukset palveluverkostoon

Bebyggelsen förtätas i Singsby och Karperö, vilket gör Asutusta tiivistetään Singsbyssä ja Karperössä, mikä det möjligt att utveckla servicen där. Trafiknätet för- mahdollistaa niiden palveluiden kehittämisen. bättras varvid det också blir lätt att nå servicen i Liikenneverkkoa parannetaan, jolloin myös Smedsby och Vasa. Den högre invånartäthet som Sepänkylän ja Vaasan palvelut saavutettavuus on planen anvisar främjar ordnandet av mobil service. hyvä. Kaavan mukainen korkeampi asukastiheys edistää liikkuvien palvelujen järjestämistä. Inverkan på näringen Vaikutukset elinkeinoihin Utvecklingen av turistservicen och gästhamnen vid Replotbron samt turistvägen, rekreationsområdena, Raippaluodon sillan matkailupalveluiden ja småbåtshamnarna och gång- och cykellederna stöder vierassataman sekä matkailutien, virkistysalueiden, utvecklandet av turistnäringen. pienvenesatamien ja kevyen liikenteen reittien kehittäminen tukevat matkailuelinkeinojen Eventuellt byggande och underhåll av vindkraftverk kehittämistä. skapar arbetsplatser. Mahdollinen tuulivoimaloiden rakentaminen ja Inverkan på trafiken ylläpitäminen luovat työpaikkoja.

Nya bostäder byggs i Singsby och Karperö samt på Vaikutukset liikenteeseen strandområdena vid Karperöfjärden. Dessa ökar biltrafiken till Vasa och Smedsby. Uusia asuntoja toteutetaan Singsbyhyn ja Karperöhön sekä Karperöfjärdenin ranta-alueille. Nämä lisäävät Fötätad markanvändning förbättrar också kollektivtra- autoliikennettä Vaasaan ja Sepänkylään. fikens verksamhetsförutsättningar. Nya invånare och byggandet av gång- och cykelleder ökar cyklandet. Tiivistyvä maankäyttö parantaa myös joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Uudet asukkaat ja kevyen liikenteen väylien rakentaminen lisäävät pyöräilyä.

Inverkan på samhällsekonomin och energiförsörj- Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen ningen Yleiskaavalla ohjataan yhdyskuntarakennetta asunto- Med generalplanen styrs samhällsstrukturen till bo- ja kyläalueille, mikä on yhdyskunta- ja energiatalouden stads- och byområden, vilket ur samhällsekonomisk kannalta selvästi haja-asutusta parempi vaihtoehto. och energihushållningssynpunkt är ett klart bättre alternativ än glesbebyggelse.

Inverkan på samhällsekonomin Vaikutukset kansantalouteen

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 104 (118) 20.6.2013

De eventuella vindkraftverken förbättrar Finlands själv- Mahdolliset tuulivoimalat parantavat Suomen försörjning i fråga om energi och ökar andelen förny- energiaomavaraisuutta ja lisäävät uusiutuvan energian bar energi. osuutta.

Inverkan på naturmiljön Vaikutukset luonnonympäristöön

Korsholms norra del hör delvis till ett objekt som ingår Mustasaaren pohjoisosa kuuluu osittain Unescon i Unescos världsarvslista, där området har tagits med maailmanperintökohteeseen, johon alue on liitetty på geologiska grunder. Ändringarna i markanvänd- geologisin perustein. Maankäytön muutokset eivät ningen påverkat inte dessa värden. vaikuta näihin arvoihin.

Det byggande som anvisats på stranden av Kar- Karperöfjärdenin rannalle osoitetulla rakentamisella peröfjärden kan ha små konsekvenser för fågellivet saattaa olla vähäisiä vaikutuksia linnustoon ja och naturmiljön, dock inte på områden som ska skyd- luonnonympäristöön, ei kuitenkaan suojeltaviin das. alueisiin.

Vindkraftverken kan ha negativa inverkningar på få- Tuulivoimaloilla saattaa olla haitallisia vaikutuksia gelbestånd och fladdermöss. Vindkraftverken har in- linnustoon ja lepakoihin. Tuulivoimaloilla on verkningar på Kvarkens skärgårds visuella enhetlighet vaikutuksia Merenkurkun saariston visuaaliseen och möjligtvis på dess universella värde. eheyteen ja mahdollisesti yleismaailmalliseen arvoon.

De skyddsområden, värdefulla områden samt stora Alueelle osoitetut suojelualueet ja arvokkaat alueet jord- och skogsbruksdominerade områden som anvi- turvaavat osaltaan luonnon monimuotoisuuden sats på området tryggar bevarandet av biologisk säilymistä. mångfald. Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun Inverkan på landskapet och den byggda miljön ympäristöön

Byarna Koskö, Karperö och Grönvik ligger delvis på Koskön, Karperön ja Grönvikin kylät sijaitsevat osittain områden som är värdefulla med tanke på landskapet maiseman tai rakennetun kulttuuriympäristön kannalta eller den byggda miljön. Förtätandet av bostadsområ- arvokkailla alueilla. Asuntoalueiden tiivistämisellä ei dena har inga betydande skadliga konsekvenser, om ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia, jos kompletteringsbyggandet planeras med omsorg. Med täydennysrakentaminen suunnitellaan huolella. god planering kan man stöda bevarandet av land- Hyvällä suunnittelulla voidaan tukea alueen maiseman skaps- och kulturarvsvärdena. ja kulttuuriperinnön arvoja.

På området har anvisats utredningsområden för vind- Alueelle on osoitettu tuulivoimaloiden selvitysalueita. kraftverk. Kraftverken syns i landskapet om de betrak- Voimalat näkyvät maisemassa silloin, kun niiden tas från havet eller från en plats bakom ett öppet fält. suuntaan katsotaan mereltä tai peltoaukeiden takaa. De kraftledningar som kraftverken medför har negativ Tuulivoimaloihin liittyvät voimansiirtolinjat aiheuttavat inverkan på landskapet om de dras som luftledningar haitallisia maisemavaikutuksia, jos ne sijaitsevat på öppna platser. ilmajohtoina aukeilla paikoilla.

Inverkan på yt- och grundvatten Vaikutukset pinta-ja pohjavesiin

Det planerade byggandet har ingen betydande inver- Suunnitellulla rakentamisella ei ole merkittäviä kan på grundvattnet. Planen stöder tätorters och vaikutuksia pohjavesiin. Kaavaratkaisu tukee byområdena koppling till avloppsnätet. På detta vis taajamien ja kyläalueiden kytkentää viemäriverkkoon. främjar man att yt- och grundvattnet hålls rent. Täten edistetään pinta- ja pohjavesien pysymistä puhtaina. Inverkan på mark- och berggrunden Vaikutukset maa-ja kallioperään Planen har ingen särskild inverkan på områdets mark- eller berggrund. Kaavalla ei ole erityisiä vaikutuksia alueen maa- tai kallioperään.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 105 (118)

Inverkan på luften och klimatet Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon

Planen har ingen betydande inverkan på luften eller Kaavalla ei ole erityisiä vaikutuksia alueen ilmaan tai klimatet. De möjliga vindkraftverken har gynnsam in- ilmastoon. Mahdollisilla tuulivoimaloilla on myönteisiä verkan på klimatet. vaikutuksia ilmastoon.

Inverkan på kommunalekonomin Vaikutukset kuntantalouteen

Goda möjligheter att färdas och en trivsam levnads- Hyvät liikkumismahdollisuudet ja viihtyisä miljö lockar människor i arbetsför ålder och deras fa- elinympäristö houkuttelevat alueelle työikäisiä ja miljer till området. Detta ökar kommunens skattein- heidän perheitään. Tämä lisää kunnan verotuloja. komster. Kaavaratkaisu edistää asukkaiden hyvinvointia ja Planen främjar invånarnas välmående och samverkan yhteistoimintaa sekä tarjoaa nykyistä paremmat samt förbättrar möjligheterna att färdas. Detta har liikkumismahdollisuudet. Tällä on myönteisiä gynnsamma effekter på kommunalekonomin i form av vaikutuksia kuntatalouteen sosiaali- ja minskade utgifter för social- och hälsovårdsservice. terveyspalvelujen vähentyneiden kulujen kautta.

Ifall vindkraftverken byggs har de positiv effekt på Tuulivoimaloilla on toteutuessaan myönteisiä kommunalekonomin. Fastighetsskatten för kraftver- vaikutuksia kuntatalouteen. Voimalaitoksista ken, eventuella arrendeinkomster och sysselsätt- maksettava kiinteistövero, mahdollinen maanvuokra ja ningseffekten som projektet medför bringar inkomster hankkeen työllistävä vaikutus tuo tuloja till orten. paikkakunnalle.

7.4.6 Replot – Björköby 7.4.6 Raippaluoto-Björköby

Inverkan på områdes- och samhällsstrukturen Vaikutukset alue-ja yhdyskuntarakenteeseen

Med generalplanen styrs samhällsstrukturen till Replot Yleiskaavalla ohjataan yhdyskuntarakennetta by och byområden, vilket ur samhällsekonomisk och Raippaluodon kylään ja kyläalueille, mikä on energihushållningssynpunkt är ett bättre alternativ än yhdyskunta- ja energiatalouden kannalta haja- glesbebyggelse, eftersom behovet av att färdas då är asutusta parempi vaihtoehto, koska liikkumistarve on mindre. tällöin vähäisempi.

Inverkan på människor och levnadsmiljön Vaikutukset ihmisiin ja elinympäristöön

Planen förtätar Replot by och stöder bevarandet och Kaava tiivistää raippaluodon kylää ja tukee sen utvecklingen av servicen där. Planen stöder även be- palveluiden säilymistä ja kehittämistä. Kaava tukee varandet av andra byar. myös muiden kylien säilymistä.

Genom att trafiknätet och friluftslederna utvecklas för- Liikenneverkkoa ja ulkoilureittejä kehittämällä bättras de regionala och lokala förbindelserna, vilket parannetaan seudullisia ja paikallisia yhteyksiä, mikä stöder områdets invånares växelverkan och förbindel- tukee alueen asukkaiden vuorovaikutusta ja yhteyksiä ser med fastlandet. mantereelle.

Friluftslederna, gång- och cykellederna, turistvägen Ulkoilureitit, kevyen liikenteen reitit, matkailutie ja och rekreationsområdena främjar människornas fri- virkistysalueet edistävät ihmisten tidsintressen och trivsel samt förbättrar levnadsmiljön. harrastusmahdollisuuksia ja viihtyisyyttä sekä parantavat elinympäristöä. Inverkan på servicenätet Vaikutukset palveluverkostoon Strukturen förtätas, vilket stöder utvecklingen av servicen i Replot kyrkby och bevarandet av servicen i by- Rakennetta tiivistetään, mikä tukee palveluiden arna. Trafiknätet förbättras, varvid också servicen i kehittämistä Raippaluodon kirkonkylässä sekä

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 106 (118) 20.6.2013

Vasa nås enklare än i nuläget. Den högre invånartät- kyläpalveluiden säilymistä. Liikenneverkostoa het som planen anvisar främjar ordnandet av mobil parannetaan, jolloin myös Sepänkylän ja Vaasan service. palvelut ovat saavutettavissa nykyistä sujuvammin. Kaavan mukainen korkeampi asukastiheys edistää Inverkan på näringen liikkuvien palvelujen järjestämistä.

Förtätandet av Replot by och anvisandet av industri- Vaikutukset elinkeinoihin områden stöder utvecklingen av industri och service. Raippaluodon kylän tiivistäminen ja teollisuusalueiden Utvecklingen av friluftslederna, gång- och cykelleder- osoittaminen tukevat teollisuuden ja palvelujen na, de turistvägar som den nya ringvägen möjliggör, kehittämistä. småbåts- och fiskehamnarna, rekreationsobjekten och den eventuella nya hamnen stöder turistnäringen. Ulkoilureitistön, kevyen liikenteen väylien, uuden Också de turistområden som anvisats i anslutning till rengasreitin mahdollistavien matkailuteiden, pienvene- bron stöder turismen. ja kalastussatamien, virkistyskohteiden ja mahdollisen uuden sataman kehittäminen tukevat Om en ny hamn som betjänar handelssjöfarten inrät- matkailuelinkeinoja. Myös sillan yhteyteen osoitetut tas på Replot, medför underhållet av hamnen bety- matkailualueet tukevat matkailua. dande sysselsättning. Jos Raippaluotoon perustetaan uusi Eventuellt byggande och underhåll av vindkraftverk kauppamerenkulkua palveleva satama, se työllistää skapar arbetsplatser. merkittävästi sataman ylläpidossa.

Inverkan på trafiken Mahdollinen tuulivoimaloiden rakentaminen ja ylläpitäminen luovat työpaikkoja. Nya vägar och gång- och cykelleder förbättrar trafik- förbindelserna. Turisttrafiken och i synnerhet cykeltur- Vaikutukset liikenteeseen ismen ökar betydligt. Uudet tiet ja kevyen liikenteen reitit parantavat Högre invånarantal i Replot kyrkby ökar arbetsresetra- liikenneyhteyksiä. Matkailuliikenne ja varsinkin fiken mellan Replot och Vasa. pyörämatkailu lisääntyy merkittävästi.

Vägen till den nya hamnen säkerställer att hamntrafi- Raippaluodon kirkonkylän asukasmäärän ken inte orsakar några stora olägenheter för de nuva- lisääntyminen lisää työmatkaliikennettä Raippaluodon rande invånarna. ja Vaasan välillä.

Inverkan på samhällsekonomin och energihus- Uuteen satamaan johtava tie varmistaa sen, että hållningen sataman liikenne ei aiheuta merkittävää haitta nykyisille asukkaille. Med generalplanen styrs bostadsbyggandet till Replot kyrkby och byområden, vilket ur samhällsekonomisk Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen och energihushållningssynpunkt är ett bättre alternativ än glesbebyggelse, eftersom behovet av att färdas då Yleiskaavalla ohjataan asuinrakentamista är mindre. Raippaluodon kirkonkylään ja kyläalueille, mikä on yhdyskunta- ja energiatalouden kannalta haja- Inverkan på samhällsekonomin asutusta parempi vaihtoehto, koska liikkumistarve on tällöin vähäisempi. Utvecklingen av industriområdet och servicen i Replot kyrkby ökar sysselsättningen, liksom den eventuella Vaikutukset kansantalouteen hamnen samt de nya turistlederna och den nya turistservicen. Dessa har gynnsam inverkan på samhällse- Raippaluodon kirkonkylän teollisuusalueen ja konomin. palveluiden kehittäminen lisäävät työllisyyttä, samoin mahdollinen satama sekä uudet matkailureitit ja Inverkan på naturmiljön -palvelut. Näillä on myönteisiä vaikutuksia kansantalouteen. Den nya Vistans utsiktsvägen går genom naturskydds- och Naturaområden mellan Grundskat och Udden, vil- Vaikutukset luonnonympäristöön ket har negativa naturkonsekvenser. Uusi Vistan näköalatie kulkee luonnonsuojelu- ja En stor del av Replot hör till ett objekt som ingår i Natura-alueiden läpi Grundskatin ja Uddenin välillä,

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 107 (118)

Unescos världsarvslista, där området har tagits med millä on kielteisiä luontovaikutuksia. på geologiska grunder. Ändringarna i markanvänd- ningen påverkar inte dessa värden. Ny markanvänd- Suuri osa Raippaluodosta kuuluu Unescon ning har inte anvisats på Natura- eller naturskyddsom- maailmanperintökohteeseen, johon alue on liitetty råden. geologisin perustein. Maankäytön muutokset eivät vaikuta näihin arvoihin. Uutta maankäyttöä ei ole Vindkratverken kan ha negativa inverkningar på fågel- osoitettu Natura- tai luonnonsuojelualueille. bestånd och fladdermöss. Vindkraftverken har inverkningar på Kvarkens skärgårds visuella enhetlighet och Tuulivoimaloilla saattaa olla haitallisia vaikutuksia möjligtvis på dess universella värde. linnustoon ja lepakoihin. Tuulivoimaloilla on vaikutuksia Merenkurkun saariston visuaaliseen De skyddsområden, värdefulla områden samt stora eheyteen ja mahdollisesti yleismaailmalliseen arvoon. jord- och skogsbruksdominerade områden som anvisats på området tryggar bevarandet av biologisk Alueelle osoitetut suojelualueet ja arvokkaat alueet mångfald. turvaavat osaltaan luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Inverkan på landskapet och den byggda miljön Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun Replot kyrkby, Björköby samt Norra och Södra Vall- ympäristöön grund ligger på områden som är värdefulla med tanke på landskapet eller den byggda kulturmiljön. Ny be- Raippaluodon kirkonkylä, Björköby sekä Norra ja byggelse koncentreras till de nuvarande bebyggda Södra Vallgrund sijaitsevat maiseman tai rakennetun områdena, varvid byggandet inte har några betydande kulttuuriympäristön kannalta arvokkailla alueilla. Uusi skadliga konsekvenser, om kompletteringsbyggandet rakentaminen keskittyy nykyisille rakennetuille alueille, planeras med omsorg. Med god planering kan man jolloin rakentamisella ei ole merkittäviä haitallisia stöda bevarandet av landskaps- och kulturarvsvär- vaikutuksia, jos täydennysrakentaminen suunnitellaan dena. huolella. Hyvällä suunnittelulla voidaan tukea alueen maiseman ja kulttuuriperinnön arvoja. På Replot har anvisats utredningsområden för vindkraftverk. Kraftverken syns i landskapet särskilt om de Raippaluotoon on osoitettu tuulivoimaloiden betraktas från havet. De kraftledningar som kraftver- selvitysalueita. Voimalat näkyvät maisemassa ken medför har negativ inverkan på landskapet om de varsinkin mereltä katsottaessa. Tuulivoimaloihin dras som luftledningar på öppna platser. liittyvät voimansiirtolinjat aiheuttavat haitallisia maisemavaikutuksia, jos ne sijaitsevat ilmajohtoina Inverkan på yt- och grundvatten aukeilla paikoilla.

Det planerade byggandet har ingen betydande inver- Vaikutukset pinta-ja pohjavesiin kan på grundvattnet. Suunnitellulla rakentamisella ei ole merkittäviä Inverkan på mark- och berggrunden vaikutuksia pohjavesiin.

Planen har ingen särskild inverkan på områdets mark- Vaikutukset maa-ja kallioperään eller berggrund. Kaavalla ei ole erityisiä vaikutuksia alueen maa- tai Inverkan på luften och klimatet kallioperään.

Planen har ingen betydande inverkan på luften eller Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon klimatet. De möjliga vindkraftverken har gynnsam inverkan på klimatet. Kaavalla ei ole erityisiä vaikutuksia alueen ilmaan tai ilmastoon. Mahdollisilla tuulivoimaloilla on myönteisiä Inverkan på kommunalekonomin vaikutuksia ilmastoon.

Byggandet styrs till befintliga tätorter och byar. Ny Vaikutukset kuntantalouteen glesbebyggelse och den trafik som sådan orsakar dämpas. Detta har gynnsam inverkan på kommunale- Rakentamista ohjataan olemassa oleviin taajamiin ja konomin. kyliin. Uutta haja-asutusta ja siitä aiheutuvaa liikennettä hillitään. Näillä on kuntatalouden kannalta Utvecklingen av industriområdet i Replot kyrkby samt myönteisiä vaikutuksia. utvecklingen av servicen stöder sysselsättningen. Goda möjligheter att färdas och en trivsam levnads- Raippaluodon kirkonkylän teollisuusalueen

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 108 (118) 20.6.2013 miljö lockar människor i arbetsför ålder och deras fa- kehittäminen sekä palvelujen kehittämien tukevat miljer till området. Detta ökar kommunens skattein- työllisyyttä. Hyvät liikkumismahdollisuudet ja viihtyisä komster. elinympäristö houkuttelevat alueelle työikäisiä ja heidän perheitään. Tämä lisää kunnan verotuloja. Planen främjar invånarnas välmående och samverkan samt förbättrar möjligheterna att färdas. Detta har Kaavaratkaisu edistää asukkaiden hyvinvointia ja gynnsamma effekter på kommunalekonomin i form av yhteistoimintaa sekä tarjoaa nykyistä paremmat minskade utgifter för social- och hälsovårdsservice. liikkumismahdollisuudet. Tällä on myönteisiä vaikutuksia kuntatalouteen sosiaali- ja Ifall vindkraftverken byggs har de positiv effekt på terveyspalvelujen vähentyneiden kulujen kautta. kommunalekonomin. Fastighetsskatten för kraftverken, eventuella arrendekostnader och sysselsätt- Tuulivoimaloilla on toteutuessaan myönteisiä ningseffekten som projektet medför bringar inkomster vaikutuksia kuntatalouteen. Voimalaitoksista till orten. maksettava kiinteistövero, mahdollinen maanvuokra ja hankkeen työllistävä vaikutus tuo tuloja Byggandet av den eventuella nya hamnen och förbin- paikkakunnalle. delserna till den orsakar investeringskostnader för kommunen. Å andra sidan ökar hamnverksamheten Mahdollisen uuden sataman ja sen kulkuyhteyksien antalet arbetsplatser och därigenom kommunens skat- rakentaminen aiheuttaa kunnalle teinkomster. investointikustannuksia. Toisaalta sataman toiminta lisää työpaikkoja ja sitä kautta kunnan verotuloja.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 109 (118)

7.5 Planbeteckningar och bestämmelser 7.5 Kaavamerkinnät ja määräykset

Planen är en strategiskt plan utan rättsverkningar med ett långsiktigt perspektiv. 2012 befintliga områden är precist utmärkta, men områden som visar eventuella framtida behov är endast indikativt utmärkta och kartans utmärkningar skall inte uppfattas som exakta gränser eller dragningar. Alla nya eller utvidgningar av områden, vägar och leder kräver en exaktare rättsverkande planering innan de kan förverkligas. Kommunen har inte för avsikt att söka inlösningstillstånd enligt MBL § 99.3 för de i den strategiska generalplanen anvisade utveckl- ingsområdena.

Kaava on pitkän aikavälin strateginen kaava ilman oikeusvaikutuksia. 2012 olemassa olevat alueet on osoitettu tarkkoina mutta mahdolliset tulevat tarpeet vain ohjeellisesti. Kaavan merkintöjä ei tulisi ymmärtää tarkkoina rajoina tai linjauksina. Kaikki uudet alueet tai aluelaajennukset, tiet ja reitit vaativat yksityiskohtaisempaa oikeusvaikutteista suunnittelua ennen toteuttamista. Kunta ei aio hakea MRL § 99.3 mukaista lunastuslupaa strategisessa kaavassa osoitettuja kehitysalueita varten.

A Bostadsområde. Asuntoalue. Avsikten är att området skall detaljplanläg- Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. gas. Beteckningen har använts till att besk- Merkintää on käytetty kuvaamaan vahvoja riva starka serviceområden till vilka största palvelualueita, joihin suunnataan pääosa delen av befolkningstillökningen visas. väestönkasvusta.

AT Byområde. Kyläalue. Området reserveras för bybosättning samt Alue varataan kyläasutukselle sekä sen de service- och arbetslokaler som behövs tarvitsemille palveluja työtiloille. för den. Byområdens befolkningstillökning Kyläalueiden väestönkasvu suunnataan visas till nuvarande byar genom att förtäta nykyisille kyliin tiivistäen samhällsstrukturen. yhdyskuntarakennetta.

C Område för centrumfunktioner. Keskustatoimintojen alue. De huvudsakliga funktionerna på området Alueella pääasiallisia toimintoja ovat är service och förvaltning, boende som palvelut ja hallinto, keskustaan soveltuva lämpar sig för centrum, arbetsplatsfunktion- asuminen, keskustaan soveltuvat er som lämpar sig för ett centrum och som ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat inte orsakar olägenheter för miljön, trafik työpaikkatoiminnat, näihin liittyvä liikenne ja och rekreation i anslutning till dessa samt virkistys sekä yhdyskuntatekninen huolto. samhällsteknisk försörjning.

Område för service och förvaltning. Palvelujen ja hallinnon alue. p Avsikten är att området huvudsakligen skall Alue on tarkoitettu pääasiassa julkisten ja användas för offentlig och kommersiell ser- kaupallisten palveluiden tarpeisiin. vice.

Stor detaljhandelsenhet för utrym- Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan kmt meskrävande handel. suuryksikkö. På området är det möjligt att placera en stor Alueelle on mahdollista sijoittaa detaljhandelsenhet eller -koncentration med vähittäiskaupan suuryksikkö tai utrymmeskrävande specialvaruhandel. De- myymäläkeskittymä, jossa on paljon tilaa taljhandelsenhetens eller -koncentrationens vaativan erikoistavaran kauppaa. Yksikön totala våningsyta får vara högst 6 000 v-m2. tai keskittymän kokonaiskerrosala saa olla enimmillään 6 000 k-m2. Vid mer detaljerad planering bör uppmärk- samhet fästas vid samordning av den kom- Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 110 (118) 20.6.2013

mersiella verksamheten och trafikarrange- tulee kiinnittää huomiota kaupallisen mangen samt vid tryggandet av förekoms- toiminnan ja liikennejärjestelyjen ten av arter tillhörande habitatdirektivets bi- yhteensovittamiseen, luontodirektiivin laga IV a och översvämningsåtgärderna. liitteessä IV a mainittujen lajien esiintymisen turvaamiseen sekä tulvasuojelutoimenpiteisiin.

T Industri- och lagerområde. Teollisuus- ja varastoalue. I detaljplanen utfärdas nödvändiga be- Asemakaavassa on annettava tarpeelliset stämmelser om byggandet och om att funkt- määräykset rakentamisesta ja toimintojen ionerna bör placeras så att den verksamhet sijoittamisesta siten, ettei alueella som utövas på området inte medför buller harjoitettava toiminta aiheuta 55 dBA:n över 55 dBA för bostadshus och fritidsbo- ylittävää melutasoa asuin- tai städer. lomarakennusten kohdalla.

V Rekreationsområde. Virkistysalue. Med beteckningen anvisas stora och för Merkinnällä osoitetaan laajoja, alueellisesti området viktiga rekreationsområden. Re- merkittäviä virkistysalueita. kreationsområden och -leder bör om möjligt Virkistysalueiden ja väylien tulee mikäli bilda samverkande nätverk. Vid planering mahdollista muodostaa yhdessä toimivia bör speciellt kultur-, landskaps- och miljö- verkostoja. Aluetta suunniteltaessa tulee värdena uppmärksammas. erityisesti kulttuuri-, maisema- ja ympäristöarvot ottaa huomioon.

VL Område för närrekreation. Lähivirkistysalue. Med beteckningen anges sådana områden i Merkinnällä osoitetaan rakennettujen omedelbar närhet av bebyggda områden alueiden välittömässä läheisyydessä som är avsedda för dagligt friluftsliv, rekre- sijaitsevat alueet, jotka on tarkoitettu ation, lek och naturupplevelser. Smärre päivittäiseen ulkoiluun, virkistykseen, byggande som lämpar sig för områdets ka- leikkiin ja luonnon kokemiseen. Alueen raktär och som behövs för rekreationsfunkt- luonteeseen sopiva, virkistystoimintoja ioner tillåts palveleva vähäinen rakentaminen on sallittua

VU Område för idrotts- och rekreationsan- Urheilu- ja virkistyspalveluiden alue. läggningar. Alueelle voidaan sijoittaa urheilu-, virkistys- På området får placeras byggnader och ja vapaa-ajan toimintoja palvelevia konstruktioner som betjänar idrotts-, rekre- rakennuksia ja rakennelmia. ations- och fritidsverksamhet.

RM Område för turistanläggningar. Matkailupalveluiden alue. På området får placeras funktioner för fri- Alueelle voidaan sijoittaa, lomakyliä, tidsbyar, hotell och turism. hotelleja ja muita matkailua palvelevia toimintoja.

Område för flygtrafik. Lentoliikenteen alue. LL

Område för energiförsörjning. Energiahuollon alue. en Området är menat för transformatorstation Alue on tarkoitettu sähköasemaa varten.

Område för avfallshantering. Jätteenkäsittelyalue. Med beteckningen anvisas områden som Merkinnällä osoitetaan jätteiden reserverats för mottagning och behandling vastaanottoon ja käsittelyyn varatut alueet

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 111 (118)

av avfall, såsom avstjälpningsplatser och kuten kaatopaikat ja jätteen anläggningar för förbehandling av avfall. På esikäsittelylaitokset. Alueelle voidaan områden kan placeras lämpliga funktioner sijoittaa myös jätteen hyödyntämiseen som anknyter till utnyttjande av avfall. liittyviä toimintoja.

Naturskyddsområde. Luonnonsuojelualue. SL Med beteckningen anges innan 1.7.2011 in- Merkinnällä osoitetaan 1.7.2011 mennessä rättade naturskyddsområden enligt natur- perustettuja luonnonsuojelualueita skyddslagen. En del områden kommer att luonnonsuojelulain mukaisesti. Joitakin tillkomma och möjligen, inom planens långa alueita tulee lisää ja kaavan pitkän tidsram även några att försvinna. Strategiskt aikajänteen myötä mahdollisesti myös eftersträvas vare sig någon större utökning häviämään. Strategisesti ei tavoitella eller minskning av naturskyddsområden. luonnonsuojelualueiden määrän suurempaa kasvua tai vähenemistä. Vad kommer till redan grundade skyddsom- råden bestämmer grundningsbestämmel- Jo perustettujen suojelualueiden osalta serna och -besluten vilka åtgärder som är perustamissäädökset ja -päätökset tillåtna och förbjudna på området. määräävät alueella sallitut ja kielletyt toimenpiteet

Övriga områden. Muut alueet. M Område som inte i strategiskt hänseende Alue, joka strategisesta näkökohdasta ei getts någon särskild funktion. Områdena är omaa mitään tiettyä toimintoa. Alueet ovat företrädesvis jord och skogsbruksmark. merkittävimmiltä osin maa- ja Även fritidsbosättning, som regleras av metsätalousmaita. Myös vapaa-ajanasutus, andra godkända planer anges med beteck- jota säädellään muilla hyväksytyillä ningen som även kan innehålla mindre kaavoilla, osoitetaan merkinnällä. Muut verkställda eller planerade naturskyddsom- alueet voivat sisältää myös pienempiä råden toteutettuja tai suunniteltuja luonnonsuojelualueita.

Vattenområde. Vesialue. W

Alternativ områdesreservation. Vaihtoehtoinen aluevaraus. A/alt Området tas i bruk ifall samhällstrukturens Alue otetaan käyttöön jos utveckling så förutsätter, yhdyskuntarakenteen kehitys sitä edellyttää.

Vasa-Vikby kvalitetskorridor. Vaasa–Vikby laatukäytävä. Zonen bör utvecklas som ett internationellt Aluetta tulee kehittää kansainvälisesti sett attraktivt och vad gäller samhällsstruk- vetovoimaisena, yhdyskuntarakenteeltaan turen och stadsbilden högklassigt område ja kaupunkikuvaltaan korkeatasoisena för företagsverksamhet och kommersiell yritystoiminnan ja kaupallisten palvelujen service. I zonen bör särskild uppmärksam- alueena. Alueelle tulee luoda yhtenäisiä het fästas vid främjande av kollektivtrafiken. suunnitteluperiaatteita. Vyöhykkeellä tulee kiinnittää erityistä huomiota joukkoliikenteen edistämiseen.

Område för markanvändning i föränd- Muuttuvan maankäytön alue. ring.

Behov av förtätning eller förenhetligande Alueen eheyttämis- tai tiivistämistarve. av ett område.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 112 (118) 20.6.2013

Område som är nationellt värdefullt med Kulttuuriympäristön tai maiseman tanke på kulturmiljön eller landskaps- vaalimisen kannalta valtakunnallisesti vården. arvokas alue. Med beteckningen anges nationellt värde- Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti fulla landskapsområden och byggda kultur- arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut miljöer. kulttuuriympäristöt. Vid planering och användning samt byg- Alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja gande an områdena skall bevarandet av de käytössä tulee edistää alueiden kulttuuri- ja värden som hänför sig till kultur- och natur- luonnonperintöarvojen säilymistä. arvet främjas. Vid detaljerad planering skall Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on landskapsområdenas och den byggda kul- otettava huomioon maisema-alueiden ja turmiljöns helheter, särdrag och tidsmässiga rakennettujen kulttuuriympäristöjen skiktning beaktas. kokonaisuudet, erityispiirteet ja ajallinen kerroksellisuus.

Område som är värdefullt för landskapet Kulttuuriympäristön tai maiseman eller regionen med tanke på kulturmiljön vaalimisen kannalta maakunnallisesti eller landskapsvården. arvokas alue. Med beteckningen anges landskapsområ- Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tai den och byggda kulturmiljöer som är av in- seudullisesti arvokkaat maisema-alueet ja tresse för landskapet och på det regionala rakennetut kulttuuriympäristöt. planet. Alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja Vid planering och användning samt byg- käytössä tulee edistää alueiden kulttuuri- ja gande av områdena skall bevarandet av de luonnonperintöarvojen säilymistä. värden som hänför sig till kultur- och natur- Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on arvet främjas. Vid detaljerad planering skall otettava huomioon maisema-alueiden ja landskapsområdenas och den byggda kul- rakennettujen kulttuuriympäristöjen turmiljöns helheter, särdrag och tidsmässiga kokonaisuudet, erityispiirteet ja ajallinen skiktning beaktas. kerroksellisuus.

Område som är värdefullt med tanke på Kyläkuvallisesti arvokas alue. bybilden. Merkinnällä on osoitettu valtakunnallisesti Med beteckningen anges nationellt värde- arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön fulla områden för bebyggda kulturmiljöer. kohteet. Byggnaderna på området får inte rivas utan Alueella olevia rakennuksia ei saa purkaa tillstånd (MBL 127.1 §) och deras exteriör ilman lupaa (MRL 127.1 §) eikä niiden får inte ändras så att deras kulturhistoriskt ulkoasua muuttaa siten, että niiden värdefulla eller med tanke på miljön bety- kulttuurihistoriallisesti arvokas tai miljöön dande karaktär förstörs. kannalta merkittävä luonne turmeltuu.

Kulttuuriympäristön tai maiseman Objekt som är värdefullt med tanke på kulturmiljön eller landskapsvården. vaalimisen kannalta arvokas kohde. Med beteckningen anges nationellt, på Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti, landskapsnivå eller regionalt värdefulla ob- maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaita jekt i den byggda kulturmiljön. rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Vid planering och användning samt byg- Alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja gande av områdena skall bevarandet av de käytössä tulee edistää kohteen värden som hänför sig till kultur- och natur- kulttuuriperintöarvojen ja maisema-arvojen arvet främjas. säilymistä.

Vårdbiotop. Perinnemaisemakohde.

Rekreationsobjekt / turistattraktion. Virkistys- / matkailukohde. Med beteckningen anvisas områden som är Merkinnällä osoitetaan virkistysalueita mindre än rekreationsområden men viktiga pienempiä alueita, joilla on alueellista

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 113 (118)

för området. merkitystä.

Fiskehamn. Kalastussatama.

Fiskebas. Kalastustukikohta.

Gästhamn. Vierassatama.

Småbåtshamn. Pienvenesatama.

Riktgivande ny hamn. Ohjeellinen uusi satama. Hamnen och trafikleder måste planeras så, Satama ja liikenneväylät on suunniteltava niin, että haitalliset vaikutukset maisemaan, att skadliga inverkan på landskapet, bebyggelsen, undervattensnaturen och fornläm- asutukseen, vedenalaiseen luontoon ja ningar minimeras. muinaisjäännöksiin jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Motorväg. Moottoritie.

Ny motorväg. Ohjeellinen/vaihtoehtoinen moottoritie.

Riksväg/stamväg. Valtatie/kantatie.

Riktgivande/alternativ riksväg/stamväg. Ohjeellinen/vaihtoehtoinen valtatie/kantatie.

Regional väg/huvudgata. Seututie/pääkatu.

Riktgivande/alternativ regional Ohjeellinen/vaihtoehtoinen väg/huvudgata. seututie/pääkatu.

Förbindelseväg/matargata. Yhdystie/kokoojakatu.

Behov av vägtrafikförbindelse. Tieliikenteen yhteystarve. Vägförbindelse som bör utredas. Selvitettävä tieyhteys. Förbindelseväg som stöder turism. Matkailua tukeva yhdystie. På vägen tas i beaktande förutsättningar för Tiellä otetaan huomioon turvallisen trygg cykling. pyöräilyn edellytykset.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 114 (118) 20.6.2013

Riktgivande förbindelseväg som stöder Ohjeellinen matkailua tukeva yhdystie. turism. Tiet rakennetaan liikennemäärät ja tien Vägarna byggs med hänsyn till trafikmäng- ominaisuudet huomioon ottaen niin, että den och vägens egenskaper så att cykling niillä on turvallista pyöräillä. Suunnittelussa på dem är tryggt. Vid fortsatt planering bör on kiinnitettävä huomiota ympäristöarvoihin. miljövärdena beaktas.

Anslutning. Liittymä.

Riktgivande friluftsled. Ohjeellinen ulkoilureitti. Med beteckningen anvisas regionalt viktiga Merkinnällä osoitetaan seudullisesti friluftsled. Noggrannare planering av vand- merkittäviä ulkoilureittejä. Reittien ringsleder bör ske i samarbete med markä- yksityiskohtainen suunnittelu tulee tehdä gare och myndigheter. Vid planeringen bör yhteistyössä maanomistajien ja miljövärdena beaktas. viranomaisten kanssa. Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ympäristöarvoihin.

Gång- och cykelled. Kevyen liikenteen reitti. !(!(!(!(!(

Ny gång- och cykelled. Uusi kevyen liikenteen reitti.

Paddlingsled. Melontareitti.

Förbindelsebana. Yhdysrata.

Fartygsled. Laivaväylä. Fartygsleder är i första hand leder avsedda Laivaväyliä ovat ensisijaisesti för handelssjöfart eller annan nyttotrafik. kauppamerenkulun tai muun hyötyliikenteen käyttöön tarkoitetut väylät.

Småbåtsled. Veneväylä. Småbåtsleder är stamleder för småbåtstra- Veneväyliä ovat veneilyn runkoväylät, fik, huvudfarleder för småbåtstrafik vilka är alueellisesti merkittävät veneilyn pääväylät av regionalt intresse samt lokala leder av- ja veneilyn käyttöön tarkoitetut paikalliset sedda för småbåtstrafik. väylät.

Elledning. Sähkölinja.

Riktgivande kraftledning. Ohjeellinen voimalinja. Kraftledningens läge och tekniska genomfö- Voimajohdon sijainti ja tekninen toteutus rande preciseras vid den egentliga till- tarkentuu varsinaisen lupamenettelyn ståndshandlingen. yhteydessä.

Viktigt grundvattenområde eller grund- Tärkeä tai vedenhankintaan vattenområde som lämpar sig för vatten- soveltuva pohjavesialue. täkt. Maankäyttöä rajoittaa ympäristönsuojelulain Markanvändningen begränsas av miljö- 8 § (pohjaveden pilaamiskielto). Alueella on skyddslagen 8 § (förbud mot förorening av kemikaalien ja pohjavesien kannalta grundvatten). På området är det förbjudet haitallisten jätteiden varastointi kielletty. att lagra kemikalier och avfall som är skad- Öljysäiliöt on sijoitettava rakennusten

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 115 (118)

ligt för grundvattnet. Oljebehållarna bör pla- sisätiloihin tai suoja-altaaseen, jonka ceras in i byggnaderna eller i skyddsbas- tilavuus vastaa vähintään varastoitavan säng vars volym är minst lika stor som den öljyn enimmäismäärää. Jätevesien lagrade oljans maxvolym. Det är förbjudet imeyttäminen maaperään on kielletty. att låta avfallsvatten sugas upp i marken. Käsitelty jätevesi on johdettava alueen Behandlat avloppsvatten bör ledas utanför ulkopuolelle. Rakentaminen, ojitukset ja området. Byggande, dikning och schaktning maankaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu bör göras så att det inte orsakas kvalitets- pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä ändringar i grundvattnet eller permanenta muutoksia pohjaveden korkeuteen. ändringar till grundvattenshöjden. På Pohjavesialueelle ei saa sijoittaa grundvattenområdet får inte placeras distri- polttonesteen jakeluasemaa. butionsstationer för flytande bränsle.

Grundvattenområde (objektbeteckning). Pohjavesialue (kohdemerkintä). Område som hör till nätverket Natura Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue. 2000. Merkinnällä osoitetaan Natura 2000 - Med beteckningen anges områden som in- verkostoon kuuluvat tai ehdotetut alueet. går i eller föreslagits höra till nätverket Na- tura 2000. Rakennuslupaa tai lupaa muihin toimenpiteisiin, jotka merkittävästi Byggnadslov eller lov till andra åtgärder heikentäisivät alueen niitä luonnonarvoja som väsentligt skulle försämra områdets joiden takia alue on sisällytetty Natura - naturvärden på basen av vilka den tillhör 2000 verkostoon, ei saa hyväksyä Natura 2000 nätverket, fås inte godkännas. Alue on toteutettava suojelutarkoituksen Området måste förverkligas enligt skydds- mukaan (LSL 10 68 §). Alueen avsikterna (Naturskyddslagen 10 68 §). Om suojeluarvojen huomioonottamisesta on beaktandet av områdets skyddsvärden säädetty LSL 65 ja 66 §:ssä. stadgas i Naturskyddslagens 65 och 66 §.

Objekt som ingår i UNESCO:s världs- Unescon maailmanperintökohde. arvslista. Merkinnällä osoitetaan YK:n kulttuuri- ja Med beteckningen anges ett område som tiedejärjestö UNESCOn ingår i FN:s organ för kultur och vetenskap maailmanperintökohteiden luetteloon UNESCOs förteckning över världsarvsob- sisältyvää aluetta. Merenkurkun saaristo on jekt. Kvarkenskärgården har utnämnts till julistettu maailmanperintöalueeksi världsarvsområde på geologiska grunder. geologisin perustein. Arvokkaita geologisia Värdefulla geologiska formationer är De muodostumia ovat DeGeer moreenit, Geer -moränerna, drumlinerna och glosjö- drumliinit ja glojärvet. arna. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa Vid planering och byggande av området bör tulee maailmanperintöalueen geologiset världsarvsområdets geologiska värden samt arvot sekä suojelualueiden suojeluarvot skyddsområdenas skyddsvärden beaktas. huomioida.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 116 (118) 20.6.2013

Flygbullerområde. Lentomelualue. På området får inte placeras ny markan- Alueelle ei saa sijoittaa uutta melulle vändning som är bullerkänsligt. Det är tillå- herkkää maankäyttöä. Melulle herkän tet att utöka markanvändning som är käns- maankäytön vähäinen täydennys- ja ligt för buller litet med kompletterings- och korjausrakentaminen on sallittua. renoveringsbyggen. Byggnaderna bör isole- Rakennukset on äänieristettävä niin, että ras så att statsrådets godkända riktvärden valtioneuvoston hyväksymät melutason på bullernivå (VNp 92/1993) inte överskrids ohjearvot (VNp 92/1993) eivät ylity inomhus. sisätiloissa.

Område för vindkraftverk. Tuulivoimaloiden alue. Med beteckningen anvisas vindkraftverks- Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti områden som är av stor betydelse på land- merkittäviä tuulivoimaloiden alueita. skapsnivå. Alueet soveltuvat mahdollisten tuulivoiman Områdena är lämpliga att undersöka för selvittämiseen. Tarkemmat selvitykset möjlig vindkraft. Noggrannare utredningar tehdään yksityiskohtaisen suunnittelun görs i samband med mer detaljerad plane- yhteydessä. Toteuttaminen edellyttää ring. Byggande av vindkraftverken förutsät- oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa, ter en general- eller detaljplan med rätts- jossa on osoitettu tuulivoimaloiden sijainti verkningar, i vilken vindkraftverkens posit- riittävällä tarkkuudella. ioner har anvisats med tillräcklig noggrann- het.

Område för vindkraftverk. Tuulivoimaloiden alue. Områdena är ur vindsynpunkt och avstånd Alueet ovat tuuliolosuhteiltaan ja till bosättning möjliga för små vindkraftspar- etäisyydeltään asutukseen sellaiset että ne ker. Områdenas lämplighet ur ett helhets- soveltuvat pienille tuulivoimapuistoille. perspektiv kan utredas och rättsverkande Alueiden soveltavuus planläggning göras om intresse för vindkraft kokonaisnäkökulmasta voidaan selvittää ja på något område finns. Områdena kan oikeusvaikutteista suunnittelua tehdä mikäli också användas för andra ändamål. kiinnostusta tuulivoimalle jollakin alueella on. Alueita voidaan myös käyttää muuhun käyttötarkoitukseen.

Generalplaneområdets gräns. Yleiskaava-alueen raja.

Allmänna planbestämmelser.

Planen är en strategisk generalplan utan rättsverkningar (MBL 45 §). Syftet med generalplanen är att styra de allmänna principerna för kommunens samhällsstruktur och markanvändning.

När detaljplaner uppgörs ska bullernivån i närheten av trafikleder och andra bullerkällor utredas och vid behov ska det förutsättas att avståndet till bullerkällan är tillräckligt. Om det ändå är nödvändigt att bygga på ett bul- lerområde, ska sådana bullerbekämpningsåtgärder förutsättas i detaljplanen att riktvärdena för bullernivån (Statsrådets beslut 993/1992) inte överskrids. Vid byggande utanför detaljplaneområdet ska bullerbekämpning beaktas på motsvarande sätt i samband med tillståndsbehandlingen.

När general- och detaljplaner uppgörs och nya bygglov beviljas ska det säkerställas att sådana delar av byggnader som är känsliga för översvämningsskador och fukt inte finns på översvämningshotade områden.

Yleisiä kaavamääräyksiä.

Kaava on oikeusvaikutukseton (MRL 45 §) strateginen yleiskaava, joka ohjaa yleispiirteisesti kunnan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 117 (118)

Laadittaessa asemakaavaa liikenneväylän tai muun melulähteen tuntumaan melutaso on selvitettävä ja tarvittaessa edellytettävä riittävää etäisyyttä melulähteeseen. Jos kuitenkin joudutaan rakentamaan melualueelle, asemakaavassa on edellytettävä sellaisten meluntorjuntatoimenpiteiden toteuttamista, että melutason ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/1992) eivät ylity. Rakennettaessa asemakaava-alueen ulkopuolelle meluntorjunta on vastaavasti otettava huomioon lupien käsittelyn yhteydessä.

Yleis- ja asemakaavoja laadittaessa ja uusia rakennuslupia myönnettäessä on varmistettava, että tulvavahingoille ja kosteudelle alttiit rakennusosat eivät ole tulvavaara-alueilla.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 118 (118) 20.6.2013

8 GENOMFÖRANDE AV GENERALPLANEN 8 YLEISKAAVAN TOTEUTUS

8.1 Genomförande och tidtabell 8.1 Toteuttaminen ja ajoitus

Den strategiska generalplanen för Korsholm styr sam- Mustasaaren strateginen yleiskaava ohjaa hällsstrukturen och markanvändningen i kommunen yleispiirteisesti kunnan yhdyskuntarakennetta ja på ett allmänt plan. Den strategiska generalplanen er- maankäyttöä. Strateginen yleiskaava ei korvaa sätter inte landskapsplanen eller andra planer med maakuntakaavaa eikä muita oikeusvaikutteisia rättsverkningar. Generalplanen erbjuder bak- kaavoja. Yleiskaava toimii taustatietona tuleville MAL- grundskunskap för det framtida MBT-arbetet och töille ja muille suunnitelmille. andra planer. Yleiskaavan osoittamaa rakentamista toteutetaan Det byggande som märkts ut på generalplanen för- maakunta-, osayleis- ja asemakaavoituksen kautta. verkligas via regional-, delgeneral- och detaljplanlägg- Kyläalueilla ja haja-asutusalueilla rakentaminen on ningen. På byaområdena och i glesbygden går det att mahdollista ilman osayleis- tai asemakaavaa, jos bygga utan delgeneral- eller detaljplan, om övriga för- rakennusluvan myöntämisen muut edellytykset utsättningar för bygglov uppfylls. Placering och di- toteutuvat. Uusien lomarakennuspaikkojen sijainti ja mensionering av nya fritidsbyggnadsplatser bestäms i mitoitus määritellään ranta-osayleiskaavalla tai ranta- stranddelgeneralplanen eller i stranddetaljplanen. Ge- asemakaavalla. Kaavalla ei määrätä nom planen bestäms inte fördelningen av olika husty- talotyyppijakaumaa, vaan se ratkaistaan per, utan det avgörs i den mera detaljerade planering- yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. en. Ulkoilureitit toteutetaan ulkoilureittitoimituksella tai Friluftslederna förverkligas genom en friluftsledförrätt- maanomistajien kanssa tehtävin vapaaehtoisin ning eller frivilliga avtal med markägarna. Nya lands- sopimuksin. Uudet maantiet toteutetaan tielain vägar förverkligas med förfarande enligt väglagen. mukaisella menettelyllä. Uudet kadut toteutetaan Nya gator förverkligas med hjälp av detaljplaner och asemakaavojen ja katusuunnitelmien avulla. gatuplaner. Mustasaaren kehitys riippuu merkittävästi tulevista Korsholms utveckling beror märkbart på de kom- muuttovirroista ja kaavoituksen ajoituksesta. Kaikkia mande flyttningsströmmarna och planläggningens tid- suunniteltuja toimenpiteitä on mahdoton toteuttaa punkt. Alla de planerade åtgärderna är omöjliga att ut- kerralla, sillä on huomioitava talouden kehitys ja föra samtidigt. Man måste ta i beaktande ekonomins käytettävissä olevat resurssit. utveckling och de tillgängliga resurserna. Taloudellisesti järkevintä on kehittää ensin uusia Det är ekonomiskt sett förnuftigast att först utveckla asuinalueita nykyisen infrastruktuurin yhteyteen ja nya bostadsområden i anslutning till den nuvarande vasta sitten laajentaa kehitystä täysin uusille alueille. infrastrukturen och först sedan utvidga utvecklingen till helt nya områden. Asukkaiden hyvinvoinnin ja kevyen liikenteen käyttöosuuden kasvun kannalta kevyenliikenteen Utvecklande av lättrafiklederna i ett så tidigt skede reittien kehittäminen on tärkeää mahdollisimman som möjligt är viktigt för invånarnas välmående och för varhaisessa vaiheessa. tillökningen av lättrafikens användningsandel. Ensin on tarkoitus kehittää Sepänkylän palvelualuetta. Först är det meningen att utveckla Smedsby service- Samalla käytetään muiden palveluja kyläalueiden område. På samma gång används de övriga service- täydennysrakentamispotentiaalia. Uusia suunniteltuja och byområdenas möjliga byggpotential. Nya plane- alueita on syytä ottaa käyttöön kun potentiaaliset rade områden är nödvändiga att ta i bruk då de poten- täydennysrakentamiskohteet loppuvat. tiella möjliga områdena tar slut. Kaavoituksen onnistuminen aikataulussa on keskeistä Att planläggningen lyckas enligt tidtabell är centralt så jotta tonttitarjonta on riittävää kysyntään nähden. att tomtutbudet är tillräcklig för efterfrågan. Annars ho- Muuten uhkana on hallitsemattoman haja-asutuksen tas en ökande okontrollerad bebyggelse på området. lisääntyminen alueella. Haja-asutus luo kunnalle Gles bebyggelse ger kommunen utgifter. Det saktar kustannuksia. Se hidastaa suunniteltua kehitystä ja ner den planerade utvecklingen och hindrar de övriga estää muiden maankäyttömuotojen potentiaalia. markanvändningsformernas potential.

STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM – MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PLANBESKRIVNING – KAAVASELOSTUS 20.6.2013 119 (119)

9 KONTAKTUPPGIFTER 9 YHTEYSTIEDOT

Korsholms kommun Mustasaaren kunnassa

Projektchef Hans Boije Projektipäällikkö Hans Boije E-post: hans.boije korsholm.fi sähköposti: hans.boije mustasaari.fi

Korsholms kommun, planläggningsenheten Mustasaaren kunta, kaavoitusosasto Centrumvägen 4, 65610 Korsholm. Keskuskatu 4, 65610 Mustasaari. Telefon 06-327 7150 puh 06-327 7150 Fax 06-322 3270 fax 06-322 3270

Konsult i planberedningen Kaavaa valmisteleva konsultti SITO Oy SITO Oy Tuulikuja 2 Vindgränden 2 02100 Esbo 02100 Espoo

Timo Huhtinen (YKS 245) Timo Huhtinen (YKS 245) Telefon 0405425291 puh 0405425291 E-post: timo.huhtinen sito.fi sähköposti: timo.huhtinen sito.fi