1034 Booklet D 10.9.2003 10:41 Sivu 2
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
1034 _booklet_D 10.9.2003 10:41 Sivu 2 Suomalainen rukous Finnish Sacred Songs 1 Taneli Kuusisto (1905–1988) Suomalainen rukous Finnish Prayer 1:57 Uuno Kailas 2 Ilmari Hannikainen (1892–1955) – Arr. Ilkka Kuusisto Kaikki Jeesukselle Everything for Jesus, Op. 38/5 1:44 Hilja Haahti 2 3 Trad. – Arr. Ilkka Kuusisto Soi, virteni, kiitosta Herran Praise the Lord, O My Song 1:27 Mikko Katila 4 Ilmari Hannikainen – Arr. Ilkka Kuusisto Isä meidän Our Father, Op. 24 2:40 Jussi Snellman 5 Leevi Madetoja (1887–1947) – Arr. Ilkka Kuusisto Kotihin mielin I Want to Go Home, Op. 71/1 4:09 K. Gerok/Finnish transl. Hilja Haahti 6 Oskar Merikanto (1868–1924) – Arr. Ilkka Kuusisto Rukous Prayer (Ave Maria) 2:39 Trad. 7 Ilmari Hannikainen – Arr. Ilkka Kuusisto Matkamiehen virsi Traveller’s Hymn 2:21 Hilja Haahti 1034 _booklet_D 10.9.2003 10:41 Sivu 3 8 Ilmari Hannikainen – Arr. Ilkka Kuusisto Kotomaamme (Täällä pohjantähden alla) Our Homeland (Here Beneath the North Star) 2:05 J.F. Granlund 9 Armas Maasalo (1885–1960) – Arr. Ilkka Kuusisto Tuhansin kielin With a Thousand Tongues 2:07 Johann Mentzer/ Finnish transl. Lauri Pohjanpää 3 10 Tauno Pylkkänen (1918–1980) Pastorale 4:16 Aino Kallas 11 Taneli Kuusisto – Arr. Ilkka Kuusisto Sun ristis juurehen (Oi Natsarealainen) At the Foot of Thy Cross (O Nazarean), Op. 6/2 2:19 Mika Waltari 12 Heikki Klemetti (1876–1953) – Arr. Ilkka Kuusisto Iltalaulu (Maan ylle, uupuneen) Evening Song (Over the Weary Land), Op. 33/3 2:40 L. Stenbäck/Finnish transl. Heikki Klemetti 13 P.J. Hannikainen (1854–1924) – Arr. Ilkka Kuusisto Suojelusenkeli Guardian Angel 2:48 Immi Hellén 1034 _booklet_D 10.9.2003 10:41 Sivu 4 14 Yrjö Kilpinen (1892–1959) – Arr. Ilkka Kuusisto Psalmi Psalm 4:03 Psalm 103 15 Olavi Pesonen (1909–1993) – Arr. Ilkka Kuusisto Herraa kiittäkäämme! Let Us Thank the Lord! 3:03 Väinö Malmivaara 16 Einojuhani Rautavaara (b. 1928) Iltarukous Evening Prayer (1953) 2:02 Aaro Hellaakoski 17 Ilmari Krohn (1867–1960) – Arr. Ilkka Kuusisto Vesi kirkas (Kaipuu) Bright Water (Longing) 2:01 4 Hilja Haahti 18 Oskar Merikanto – Arr. Ilkka Kuusisto Päivännousu kultaa kirkkomaan Sunrise Gilds the Cemetery, Op. 74/4 1:54 Lauri Pohjanpää 19 Armas Maasalo – Arr. Ilkka Kuusisto Rukous (Tule luokseni, Herra Jeesus) Prayer (Come to Me, Lord Jesus) 1:49 Hilja Haahti 20 Oskar Merikanto – Arr. Ilkka Kuusisto Teitä siunaan I Bless Ye, Op. 84/1 1:20 Ida Granqvist/ Finnish transl. K.V. Vesala [50:47] Soile Isokoski, sopraano/soprano Helsingin kaupunginorkesteri/Helsinki Philharmonic Orchestra John Storgårds, kapellimestari/conductor 1034 _booklet_D 10.9.2003 10:41 Sivu 5 Hengellisen laulun rikas maailma Hengellisen yksinlaulun eräänä historialli- kuuluu tyylillisesti romantiikan ja sen jälki- sena juonteena voidaan pitää 1600-luvun maininkien aikaan. Jo 1800-luvun puolella jälkipuolella syntyneitä kotihartauden P.J. Hannikainen (1854–1924) loi erään soololauluja, hengellisiä aarioita. Niitä lei- klassikkonsa, lukemattomissa lastenkama- maavat monodiselle tyylille ominaiset reissa lauletun Maan korvessa kulkevi lap- loma- ja ennakkosävelet sekä pidätykset. sosen tie Immi Hellénin tekstiin. Ilmari Säveltäjistä mainittakoon esimerkiksi Hannikainen (1892–1955) jatkoi isänsä Johann Ahle, Peter Sohr, Gustaf Düben ja työtä säveltämällä joukon rakastetuimpia Heinrich Albert. Myös J. S. Bach sävelsi hengellisiä lauluja. Matkamiehen virren hengellisiä soololauluja. Kaikkien näiden melodia syntyi pienen lontoolaiskirkon 5 säveltäjien melodioita on nyt myös luteri- iltahämärässä, kun säveltäjän saavutti laisen kirkon virsikirjan koraaleina. tieto veljen kuolemasta. Hannikaiselle 1800- ja 1900-luvuilla syntyneet hengel- hengellisen musiikin maailma oli myös liset yksinlaulut, koraalinomaisesti pelkis- henkilökohtaisesti läheinen. Mielilukemis- tettyinä melodioina tai musiikillisesti rik- tonaan hän mainitsee keskiaikaisen mysti- kaammin toteutettuina, taas tulevat kon Tuomas Kempiläisen teokset. lähelle liediä. Monet niistä ovat saaneet Oskar Merikannon (1868–1924) 150 pysyvän paikkansa kirkollisissa toimituk- yksinlaulun aarteisto sisältää sulavan sissa, erilaisissa juhlissa tai kirkkokonsert- melodisia, usein kansanomaisen yksinker- tien ohjelmistoissa. taisia ja tarttuvia sävelmiä. Teitä siunaan, Suomalaisten hengellisten yksinlaulujen Päivännousu kultaa kirkkomaan ja Rukous käytetyin perusohjelmisto on syntynyt sisältävät juuri noita keskeisiä piirteitä 1900-luvun alkupuolella. Niinpä se pääosin Merikannon laulumusiikista. 1034 _booklet_D 10.9.2003 10:41 Sivu 6 Leevi Madetojan (1887–1947) ulkonaisia Laulumusiikkiin keskittynyt Yrjö Kilpinen tehoja karttava, hienostunut ja tekstiläh- (1892–1959) loi yli 750 liediä. Hänen omin- töinen säveltäjäprofiili kuuluu laulussa takeinen sävelkielensä etsiytyi pois roman- Kotihin mielin. Säestys luo kaipausta ja odo- tiikasta pelkistettyyn, tyylittelevään, jos- tusta kuvaavan liikkeen. kus karun arkaisoivaan ilmaisuun, jolla hän Armas Maasalo (1885–1960), kirkkomuu- Psalmissaan kuvaa ihmisen katoavaisuutta. sikko, kanttoreiden kouluttaja ja säveltäjä Musiikkipedagogiikkaan suuntautunut loi monien tehtäviensä ohella mm. 70 kuoro- Olavi Pesonen (1909–1993) tutustui virren laulua ja 80 yksinlaulua, joiden yksinkertai- maailmaan jo lapsuudessaan. Siitä on jäl- nen, luonteva puhuttelevuus on nostanut kiä myös hänen sävellystuotannossaan, monet niistä hengellisen laulumusiikin klas- erityisesti noin 200 yksinlaulussa. Taneli 6 sikoiksi. Niihin kuuluvat Rukous ja Tuhansin Kuusiston (1905–1988) Suomalainen kielin. Ilmari Krohn (1867–1960) tunnetaan rukous syntyi syksyllä 1939 Yleisradion ennen muuta aikansa merkittävimpänä tilaamana ja se laulettiin myös Messuhal- musiikkiteoreetikkona ja tutkijana. Sävellys- lissa juuri ennen talvisodan syttymistä ten kaari ulottuu mittavista oratorioista säveltäjän itse säestäessä. Tekstinä on yksinkertaisiin koraalimelodioihin. Vielä Uuno Kailaan runoparafraasi Herran siu- 80-vuotiaana hän sävelsi Vanhan testamen- nauksesta. Sotien aikana Suomalaista tin koko Psalmien kirjan. rukousta esitettiin paljon radiossa ja eri- Suomalaisen kuorolaulun 1900-luvun laisissa tilaisuuksissa. Se vakiintui kuoro- alkupuolen johtohahmo, Heikki Klemetti jen käyttöön ja nykyisin se kuuluu myös (1876–1953), sävelsi liki 60 yksinlaulua. Ilta- luterilaisen kirkon virsikirjaan. laulun rauhallisesti soljuvaa melodiaa tukee Tauno Pylkkäselle (1918–1980) on Ruot- taitavasti rakennettu, levollisessa liikkeessä sissa tarjottu ”Pohjolan Puccinin” mantte- etenevä säestys. lia. Se tietysti sopiikin monien oopperoiden 1034 _booklet_D 10.9.2003 10:41 Sivu 7 säveltäjälle. Pastoralessa Pylkkänen luo laulukilpailussa. luontokuvista nousevan, herkän, mystiikan Useiden konserttiesiintymisten jälkeen sävyttämän tunnelman. Einojuhani Rauta- Soile Isokoski debytoi Suomen Kansallis- vaaran (s. 1928) tuotannosta merkittävä osa oopperassa La Bohèmen Mimin roolissa. on luotu ihmisäänelle. Rukous Aaro Hellaa- Hän on laulanut Euroopan kaikissa johta- kosken tekstiin on vuodelta 1953. vissa oopperataloissa. Hän vierailee sään- Mikko Katilan sanoittaman kiitosvirren nöllisesti monilla kansainvälisillä musiikki- sävelmä Soi virteni kiitosta Herran on Kala- festivaaleilla, mm. Salzburgissa, Savon- jokilaaksosta talletettu kansantoisinto 1500- linnassa, Edinburghissa ja Orangessa. luvun saksalaisesta koraalista Herr Christ, der Soile Isokoskella on laaja konserttiohjel- einig Gotts Sohn (Kristus, Jumalan poika). misto ja hän pitää säännöllisesti resitaaleja Vuosisatainen perinne, sen kansanomaiset vakituisen pianistinsa Marita Viitasalon 7 uudelleentulkinnat ja säveltäjien kädenjälki kanssa. He ovat konsertoineet yhdessä yhdistyvät hengellisessä laulumusiikissa. Lontoossa, Pariisissa, Amsterdamissa, Münchenissä, Wienissä, Roomassa, Atee- Markku Kilpiö nassa, Moskovassa, Pietarissa ja Tokiossa. He ovat myös levyttäneet lukuisten suo- malaisten (ODE 963-2) ja pohjoismaisten Sopraano Soile Isokoski opis- säveltäjien sekä Schubertin ja Schumannin keli Sibelius-Akatemiassa ja piti ensikon- teoksia. serttinsa siellä vuonna 1986. Vuonna 1987 Soile Isokoski tekee yhteistyötä useiden hän voitti toisen palkinnon BBC:n Singer of tunnettujen orkesterinjohtajien kanssa, the World -kilpailussa ja sen jälkeen joista mainittakoon Jukka-Pekka Saraste, ensimmäisen palkinnon sekä Elly Ameling Esa-Pekka Salonen, Seiji Ozawa, John Eliot -kilpailussa että Tokion kansainvälisessä Gardiner, Sir Colin Davis, Zubin Mehta, 1034 _booklet_D 10.9.2003 10:41 Sivu 8 Soile Isokoski 8 1034 _booklet_D 10.9.2003 10:41 Sivu 9 Daniel Barenboim, Bernhard Haitink ja (ODE 998-2D). Riccardo Muti. Ansioistaan suomalaisen säveltaiteen Hänen oopperarooliensa määrä kasvaa jat- edistämisessä Soile Isokoskelle myönnet- kuvasti. Tammikuussa 2002 hän esiintyi ensi tiin Pro Finlandia -kunniamerkki joulu- kertaa Metropolitan-oopperassa Figaron kuussa 2002. häiden Kreivittärenä. Muita viimeaikaisia rooleja ovat olleet Rachel (La Juive), Fiordiligi (Così fan tutte) ja Donna Elvira (Don Giovanni) Helsingin kaupunginorkesterin Wienissä, Eva (Die Meistersinger) Covent syntysanat lausuttiin, kun 26-vuotias Robert Gardenissa, Münchenissä ja Wienissä, Kajanus perusti vuonna 1882 Helsingin orkes- Marsalkatar (Ruusuritari) Wienissä, Kölnissä teriyhdistyksen. Tämä soittajisto muodosti ja Opéra Bastillessa, Pamina (Taikahuilu) perustan tulevalle Helsingin kaupungin- 9 Wienissä ja Orangen festivaalilla, sekä orkesterille, Pohjoismaiden ensimmäiselle Margarethe (Faust) Savonlinnan ooppera- vakituisesti toimineelle sinfoniaorkesterille. juhlilla ja Opéra Bastillessa. Kajanus oli