Suomi on Tasavalta • Suomi on Demokraattinen Valtio

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Suomi on Tasavalta • Suomi on Demokraattinen Valtio Suomi on tasavalta • Suomi on demokraattinen valtio. • Asioista päättää Eduskunta. • Suomen asioita johtaa ja val mistelee hallitus. • Tasavallan päämies on presi dentti Suomi on itsenäinenvaltio • Suomi itsenäistyi vuonna 6.1 2.1917. • Itsenäisyyspäivä on vakava- mielinen juhla, johon liittyy sodan ja kaatuneiden muisteleminen. • Useassa yliopistokaupungissa on itsenäisyyspäivänä ylioppi- laiden soihtukulkue. • Itsenäisyys tarkoittaa sitä, että Suomi päättää omista asioista. Suomen presidentti • Suomen presidentti on nykyään Sauli Niinistö. • Presidentti vaihdetaan 6.vuoden välein. • Sauli Niinistö valittiin presidentiksi 1. maaliskuuta 2012 lähtien. • Suomen presidentit: Juho Ståhlberg, Lauri Relander, Pehr Svinhufvud, Kyösti Kallio, Risto Ryti, Karl Mannerheim, Juho Paasikivi, Urho Kekkonen, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen. • Presidentti valitaan vaaleilla. Vaakuna • Vaakuna on Suomen tunnus. • Vaakuna tuli käyttöön ennen Suomen lippua. • Vaakuna tuli vuonna 1100-luvulla jolloin Suomi kuului vielä Ruotsille. • Vaakunassa on punaisessa taustassa keltainen leijona. • Nykyisen vaakunan loi Olof Eriksson 1978. • Suomen vaakuna sijaitsee Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä. • Vaakuna on lähes samanlainen kuin Länsi-Götanmaan vaakuna. Eduskuntatalo • Eduskuntatalo sijaitsee Helsingissä, koska se on maamme pääkaupunki. • Eduskuntatalo on rakennus,jossa Suomen eduskunta kokoontuu. • Eduskuntatalo on hyvin tärkeä rakennus. Osoite: Mannerheimintie 30 Korkeus: 25m Käyttäjä: eduskunta Julkisivumateriaali: graniitti Eduskuntatalo • Eduskuntatalo on 25m pitkä ja siinä on 6 kerrosta. • Eduskuntatalo oli suljettu vuonna 2015 peruskorjauksen ajaksi. • Eduskuntatalo valmistui vuonna 1931. • Eduskuntatalon julkisivumateriaalion graniitista. Suomen lippu • Suomen lipun sininen väri tulee Suomen järvistä. • Ja valkoinen tulee lumesta. • Suomen lipun leijona kuvastaa rohkeutta. • Suomen lippu eli siniristilippu on yksi kansallissymboli. Kansallislippu • Korkeus 11 mittayksikköä • Leveys 18 • Ristin sakaran leveys 3 • Kenttien korkeus 4 • Tangonpuoleisten pituus 5 • Ulompien kenttien pituus 10 Presidentinlinna • Presidentin linna sijaitsee Helsingissä. • Presidentin linnassa järjestetään joka vuosi 6 .joulukuuta itsenäisyyspäivän vastaanotto. • Presidentin linna on Suomen tasavallan eduskunta talo. Hallitus • Hallitus tekee Suomen tärkeimmät päätökset. • Hallitus päätetään joka 4. vuosi vaaleissa. • Hallituksen jäsenet ovat ministereitä. • Tärkein ministeri on pääministeri. • Suomen pääministeri on Juha Sipilä. Suomen maakunnat Suomen maakunnatovat: Lappi, Ahvenanmaa,Etelä- Karjala, Etelä-Pohjanmaa,Etelä-Savo, Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa,Keski- Suomi, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa,Pohjois- Savo, Päijät-Häme, Satakunta,Uusimaa ja Varsinais Suomi. Helsinki • Helsingissä on Suomenlinna. • Helsinki Sijaitsee Etelä-Suomessa. • Helsinki on Suomen pääkaupunki. • Helsingissä asuu eniten ihmisiä suomesta. • Pinta-alat.
Recommended publications
  • Opettajan Opas
    opettajanSUOMEN opas PRESIDENTIT | OPETTAJAN OPAS 1 opettajan opas SUOMEN ITSENÄISYYDEN AIKA PRESIDENTTIEMME KAUTTA, ILMIÖPOHJAINEN OPETUSKOKONAISUUS KOHDERYHMÄ 6–9 -luokkalaiset, lukiolaiset, ammattikoululaiset, kerhot, opintopiirit, Suomeen muualta muuttaneet ns. uussuomalaiset AINEET Yhteiskuntaoppi, historia, äidinkieli, kotitalous, kuvaamataito, musiikki IDEA JA TAVOITE MITEN ķķ Avata Itsenäisen Suomen tarina niiden henkilöiden kautta, ķķ Katsotaan yhdessä alustuksena pdf-esitys Itsenäisen Suomen jotka ovat olleet aitiopaikalla ja vallan kahvassa Suomea historia lyhyesti. rakennettaessa ja sen olemassaoloa puolustettaessa. ķķ Jaetaan oppilaat ryhmiin, kukin ryhmä saa yhden presidentin. ķķ Ymmärtää, että yhteisten asioiden hoitaminen eli politiikka on ķķ Ryhmä katsoo lyhytfilmin omasta presidentistään. tärkeää ja monimutkaista (demokratiakasvatus). ķķ Ryhmä vastaa kysymyksiin, vastaukset löytyvät kunkin ķķ Lisätä arvostusta, rakkautta ja kiinnostusta Suomea kohtaan. presidentin tekstiosuudesta. ķķ Oppia ymmärtämään omat oikeutensa, velvollisuutensa ja ķķ Ryhmä tekee muita oman presidenttinsä aikakauteen liittyviä vaikutusmahdollisuutensa kansalaisena. tutkimuksia tavallisen ihmisen arkeen liittyen ja haastattelee sen ajan aikalaisia esim. paikallisessa palvelutalossa. ķķ Kokoaminen ja esittäminen muille oppilaille/koululle ryhmän valitsemalla tavalla. Esityksen yhteydessä näytetään aluksi lyhytfilmi omasta presidentistä. SUOMEN PRESIDENTIT | OPETTAJAN OPAS 2 KYSYMYKSET JOKAISESTA PRESIDENTISTÄ 1 MINKÄLAISISTA KOTIOLOISTA PRESIDENTTI
    [Show full text]
  • FINLAND SHOOTS DOWN 23 RUSS PLANES Weather FINAL FORECAST—PARTLY CLOUDY Winnipeg Wheat EDITION JULY OPEN 77J4
    FINLAND SHOOTS DOWN 23 RUSS PLANES Weather FINAL FORECAST—PARTLY CLOUDY Winnipeg Wheat EDITION JULY OPEN 77J4 yOL. XXXIV.—No. 166. LETHBRIDGE, ALBERTA, THURSDAY, JUNE 26, 1941 18 PAGES GERMAN ADVANCE RUSSIA HALTED Heavy Raids Russian Soldiers Who Resist Aggression Of Nazi Hordes Nazi Thrusts Are Hurled Nipped Off On Finland Port of Turku Bombed Ten Soviet Claim Times in One Heavy Casualties Inflicted on Germans—Russians • Night Recapture Town—Says Nazis Go Into Action FINNS TO~RESIST "Drunk"—Attempt to Cross Prut TO UTMOST POWER River Foiled HELSINKI, Finland. June 26. ERLIN, June 26 — (A.P.) — D.N.B., German newt —TP)—President Risto Rytl of Finland, in a radio message to B agency, reported today ttiat Russian planes bombed his rountry even as Russian Bucharest, capital of Rumania, twice this morning. warplancs were carrying out HUN ADVANCE HALTED devastating air assaults, charged tonight that Soviet Russia had kifOSCOW, June 26—(A.P.)—Masses of Soviet troops, repeatedly threatened the In­ •1 thrown into the line after German armored units had dependence of Finland since ii^roken through in the drWe on Wilno (Vilna) in Lithu­ their peace of March, 1940. ania, re-formed the front and checked the Nazi advance, NEW BOMB BLASTS HELSINKI, Finland, June 26. Russian military dispatches declared today. —(/P)—Soviet air raiders kept up They reported Soviet troops holding tight also to devastating raids on Finland other points along the 1,000-mile battle front and said today, inflicting destruction over Przemysl, on the border of German-occupied Poland, was a wide area of the country.
    [Show full text]
  • Seppo Hentilä.Indb
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto President Urho Kekkonen of Finland and the KGB K IMMO RENTOLA A major post-Cold War history debate in Finland has been over the role of President Urho Kekkonen and his relations with the Soviet Union, in particular with the Soviet foreign intelligence. No surprise to anybody, variance of interpretations has been wide, fuelled by scarcity of sources on the most sensitive aspects, by the unavoidable ambiguity of an issue like the intelligence, and even by political leanings.1 As things stand now, even a preliminary assessment of available evidence – viewed from a distance – might prove useful. The Soviet Union regularly tried to build back-channel contacts and confi dential informal links with the Western powers. On the Soviet side, these contacts were usually conducted by intelligence offi cers, as were those to Robert Kennedy on the eve of the Cuban missile crisis,2 and to Chancellor Willy Brandt during his new German Ostpolitik.3 By far the 1 A good introduction to Finnish studies on Kekkonen in J. Lavery. ‘All of the President’s Historians: The Debate over Urho Kekkonen’, Scandinavian Studies 75 (2003: 3). See also his The History of Finland. Westport: Greenwood Press 2006, and the analysis of D. Kirby, A Concise History of Finland. Cambridge University Press 2006. 2 An account by G. Bolshakov, ‘The Hot Line’, in New Times (Moscow), 1989, nos. 4-6; C. Andrew, For the President’s Eyes Only: Secret Intelligence and American Presidency from Washington to Bush.
    [Show full text]
  • Soldiering and the Making of Finnish Manhood
    Soldiering and the Making of Finnish Manhood Conscription and Masculinity in Interwar Finland, 1918–1939 ANDERS AHLBÄCK Doctoral Thesis in General History ÅBO AKADEMI UNIVERSITY 2010 © Anders Ahlbäck Author’s address: History Dept. of Åbo Akademi University Fabriksgatan 2 FIN-20500 Åbo Finland e-mail: [email protected] ISBN 978-952-12-2508-6 (paperback) ISBN 978-952-12-2509-3 (pdf) Printed by Uniprint, Turku Table of Contents Acknowledgements v 1 Introduction 1 1.1 Images and experiences of conscripted soldiering 1 1.2 Topics in earlier research: The militarisation of modern masculinity 8 1.3 Theory and method: Conscription as a contested arena of masculinity 26 1.4 Demarcation: Soldiering and citizenship as homosocial enactments 39 2 The politics of conscription 48 2.1 Military debate on the verge of a revolution 52 2.2 The Civil War and the creation of the “White Army” 62 2.3 The militiaman challenging the cadre army soldier 72 2.4 From public indignation to closing ranks around the army 87 2.5 Conclusion: Reluctant militarisation 96 3 War heroes as war teachers 100 3.1 The narrative construction of the Jägers as war heroes 102 3.2 Absent women and distant domesticity 116 3.3 Heroic officers and their counter-images 118 3.4 Forgetfulness in the hero myth 124 3.5 The Jäger officers as military educators 127 3.6 Conclusion: The uses of war heroes 139 4 Educating the citizen-soldier 146 4.1 Civic education and the Suomen Sotilas magazine 147 4.2 The man-soldier-citizen amalgamation 154 4.3 History, forefathers and the spirit of sacrifice
    [Show full text]
  • Finnish Studies Volume 18 Number 2 July 2015 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-95-4
    JOURNAL OF INNISH TUDIES F S International Influences in Finnish Working-Class Literature and Its Research Guest Editors Kirsti Salmi-Niklander and Kati Launis Theme Issue of the Journal of Finnish Studies Volume 18 Number 2 July 2015 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-95-4 JOURNAL OF FINNISH STUDIES EDITORIAL AND BUSINESS OFFICE Journal of Finnish Studies, Department of English, 1901 University Avenue, Evans 458 (P.O. Box 2146), Sam Houston State University, Huntsville, TX 77341-2146, USA Tel. 1.936.294.1420; Fax 1.936.294.1408 SUBSCRIPTIONS, ADVERTISING, AND INQUIRIES Contact Business Office (see above & below). EDITORIAL STAFF Helena Halmari, Editor-in-Chief, Sam Houston State University; [email protected] Hanna Snellman, Co-Editor, University of Helsinki; [email protected] Scott Kaukonen, Assoc. Editor, Sam Houston State University; [email protected] Hilary Joy Virtanen, Asst. Editor, Finlandia University; hilary.virtanen@finlandia. edu Sheila Embleton, Book Review Editor, York University; [email protected] EDITORIAL BOARD Börje Vähämäki, Founding Editor, JoFS, Professor Emeritus, University of Toronto Raimo Anttila, Professor Emeritus, University of California, Los Angeles Michael Branch, Professor Emeritus, University of London Thomas DuBois, Professor, University of Wisconsin Sheila Embleton, Distinguished Research Professor, York University Aili Flint, Emerita Senior Lecturer, Associate Research Scholar, Columbia University Titus Hjelm, Lecturer, University College London Richard Impola, Professor Emeritus, New Paltz, New York Daniel Karvonen, Senior Lecturer, University of Minnesota, Minneapolis Andrew Nestingen, Associate Professor, University of Washington, Seattle Jyrki Nummi, Professor, Department of Finnish Literature, University of Helsinki Juha Pentikäinen, Professor, Institute for Northern Culture, University of Lapland Oiva Saarinen, Professor Emeritus, Laurentian University, Sudbury George Schoolfield, Professor Emeritus, Yale University Beth L.
    [Show full text]
  • From Personality Cult Figure to Camp Image – the Case of President Urho Kekkonen
    From personality cult figure to camp image – the case of President Urho Kekkonen Tuuli Lähdesmäki , University of Jyväskylä, Finland Volume 6, Issue 1 (May 2009) Abstract Former Finnish President Urho Kekkonen (1900-1986) has two debated monuments in Finland. The debates surrounding these monuments contain intense rhetoric which indicates a particular sentiment towards Kekkonen. This attitude is described in the article in terms of cultic discourse. During the first monument project at the end of the 1980s, Kekkonen was still broadly seen as an official political icon, which was approached through personality cultic discourse. The second monument was executed in 2000 after large critical debates over the Kekkonen era and his persona. As a result of these debates, the cultic discourse transformed its traits – Kekkonen was consciously seen as a mythological figure whose features could be exaggerated, ironized and turned into hilarious stories. In the postmodern atmosphere of the turn of the millennium, the figure of Kekkonen was even aestheticized as camp. This article explains how the cultic discourse about Kekkonen has changed in Finland during the past two decades. Keywords: personality cult, cultic discourse, camp, monument, Urho Kekkonen, Finland Cultic discourse in monument debates Erecting a monument for the commemoration of a person is a practice which frequently produces public discussions on the meanings of the monument. Sometimes the monuments even cause severe debates, in which people are only seemingly talking about the monument
    [Show full text]
  • The Finnish Developmental State and Its Growth Regime
    A Service of Leibniz-Informationszentrum econstor Wirtschaft Leibniz Information Centre Make Your Publications Visible. zbw for Economics Jäntti, Markus; Vartiainen, Juhana Working Paper The Finnish developmental state and its growth regime WIDER Research Paper, No. 2009/35 Provided in Cooperation with: United Nations University (UNU), World Institute for Development Economics Research (WIDER) Suggested Citation: Jäntti, Markus; Vartiainen, Juhana (2009) : The Finnish developmental state and its growth regime, WIDER Research Paper, No. 2009/35, ISBN 978-92-9230-206-1, The United Nations University World Institute for Development Economics Research (UNU-WIDER), Helsinki This Version is available at: http://hdl.handle.net/10419/45169 Standard-Nutzungsbedingungen: Terms of use: Die Dokumente auf EconStor dürfen zu eigenen wissenschaftlichen Documents in EconStor may be saved and copied for your Zwecken und zum Privatgebrauch gespeichert und kopiert werden. personal and scholarly purposes. Sie dürfen die Dokumente nicht für öffentliche oder kommerzielle You are not to copy documents for public or commercial Zwecke vervielfältigen, öffentlich ausstellen, öffentlich zugänglich purposes, to exhibit the documents publicly, to make them machen, vertreiben oder anderweitig nutzen. publicly available on the internet, or to distribute or otherwise use the documents in public. Sofern die Verfasser die Dokumente unter Open-Content-Lizenzen (insbesondere CC-Lizenzen) zur Verfügung gestellt haben sollten, If the documents have been made available under an Open gelten abweichend von diesen Nutzungsbedingungen die in der dort Content Licence (especially Creative Commons Licences), you genannten Lizenz gewährten Nutzungsrechte. may exercise further usage rights as specified in the indicated licence. www.econstor.eu Research Paper No. 2009/35 The Finnish Developmental State and its Growth Regime Markus Jäntti1 and Juhana Vartiainen2 June 2009 Abstract This paper reviews Finland’s growth strategy in the postwar decades.
    [Show full text]
  • From Silence to Historical Consciousness the Holocaust and WWII in Finnish History Politics
    From Silence to Historical Consciousness The Holocaust and WWII in Finnish History Politics ANTERO HOLMILA JOUNI TILLI ABSTRACT: Despite the fact that there are similar trajectories and turning points between Finland’s and other European countries’ responses to the Holocaust, it is still the case that trends in Holocaust studies and key debates within the field have had less impact on Finnish understanding of the Holocaust than one might suspect. Instead, as this article examines, the way in which Finland’s Holocaust awareness has been developing since the end of the war in general, and in the 2000s in particular, has been intimately linked with the Finnish understanding of its own role in WWII. This tendency was most clearly illustrated in the controversy that took place during 2003 and 2004 with the publication of Elina Sana’s book Luovutetut [The Extradited]. RÉSUMÉ : Malgré le fait qu’il existe des trajectoires et points-clés similaires entre la réponse de la Finlande et les réponses des autres pays européens à l’Holocauste, elle demeure le cas en vogue dans les études de l’Holocauste, et les débats-clés au sein de ce champ d’études ont eu moins d’impact sur la compréhension finlandaise de l’Holocauste que l’on pourrait le soupçonner. À la place, tel que l’examine cet article, la façon dont s’est développée la conscience finlandaise de l’Holocauste depuis la fin de la guerre en général, et dans les années 2000, en particulier, a été intimement liée à la compréhension finlandaise de son propre rôle dans la Seconde Guerre mondiale.
    [Show full text]
  • H.E. Harri Holkeri, President
    United Nations Nations Unies T HE PRESIDENT OF THE GEN ERAL ASSEMBLY LE PRESIDENT DE L’AS SEMBLEE GENERALE Biography of Mr. Harri Holkeri, President of the 55th Session of the General Assembly Mr. Harri Holkeri, the President of the fifty-fifth session of the United Nations General Assembly—the Millennium Assembly—brings to the post a wealth of political experience, as well as a reputation as a skilled mediator and consensus builder. He was Finland's Prime Minister from 1987 to 1991, and for over four decades has served his country and the international community in several political and economic posts. The most renowned and prestigious conservative political figure in Finland over the last few decades, he served as Secretary of the National Coalition Party from 1965 to 1971 and as Party Leader from 1971 to 1979. From 1970 to 1978, he was a Member of the Parliament. He also served as a Member of the Board of Governors of the Bank of Finland (central bank) from 1978 to 1997. As Prime Minister, he headed a coalition formed by his party and the Social Democrats. Mr. Holkeri played a key role in developing the social consensus that led to the creation of the coalition government in power from 1987 to 1991, and of which he was Prime Minister. That government was based on cooperation between the Conservative and the Social Democratic parties—a cooperation that extended to international affairs as well. His political philosophy— “You cannot make easy decisions unless you first commit yourself to hard solutions”—has guided his political life.
    [Show full text]
  • Kekkonen, Niinistö Ja Koivisto Arvostetuimmat Presidentit
    TIEDOTE 1 Kansalaiset: Kekkonen, Niinistö ja Koivisto arvostetuimmat presidentit Kaikkien aikojen arvostetuimmiksi tasavallan presidenteiksi nousevat Urho Kekkonen ja Sauli Niinistö, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta. Noin puolet (49 %) suomalaisista asettaa Kekkosen kolmen eniten arvostamansa presidentin joukkoon. Kekkosen niskaan hengittää istuva tasavallan presidentti Niinistö, jonka myös lähes joka toinen (45 %) valitsee kolmen arvostetuimman joukkoon. Kolmanneksi arvostetuin on Mauno Koivisto (35 %). Itsenäisyyden ajan neljä ensimmäistä tasavallan presidenttiä sijoittuvat kansalaisten arvostuslistalla tyveen. Tulos ei tarkoita, etteikö heitä arvostettaisi, mutta tänä päivänä vähemmän kuin kolmea kärkeen sijoittunutta. Todennäköisesti ainakin nuoremmalle osalle väestöä heidän saavutuksensa ovat tuntemattomia. Sen sijaan neljä viimeisintä presidenttiä ovat kaikki kuuden arvostetuimman joukossa. Naiset arvostavat Halosta ja Koivistoa enemmän kuin miehet Miesten ja naisten välillä on eroa arvostuksissa. Kekkosen ja Niinistön arvostus on tosin suurinta molemmissa ryhmissä. Naiset antavat kuitenkin tunnustusta keskimäärää useammin etenkin Tarja Haloselle ja Mauno Koivistolle. Miehistä vain joka viides (22 %) sijoittaa Halosen kolmen arvostetuimman joukkoon, naisista kaksi viidestä (39 %). Miesten parissa mainitaan naisia useammin Ryti, Mannerheim ja Paasikivi. Halosen ja Ahtisaaren arvostus on hivenen korkeampaa nuorimman ikäluokan keskuudessa. Tulos kielii siitä, että etenkin alle 35-vuotiaat naiset
    [Show full text]
  • Paths in Austrian and Finnish History
    Smallcons Project A Framework for Socio-Economic Development in Europe? The Consensual Political Cultures of the Small West European States in Comparative and Historical Perspective (No. HPSE-CT-2002-00134) Work Package 10 Paths in Austrian and Finnish History Helmut Konrad, Martin Pletersek, Andrea Strutz (eds.) Department of History/Contemporary History, University of Graz September 2004 Contributors: Helmut Konrad, Martin Pletersek, Johanna Rainio-Niemi, Henrik Stenius, Andrea Strutz 2 Contents Helmut Konrad, Martin Pletersek, Andrea Strutz Paths in Austrian and Finnish history – a tentative comparison Helmut Konrad Periods in the History of Austrian Consensualism Henrik Stenius Periodising Finnish Consensus Martin Pletersek, Andrea Strutz A Monarchy and Two Republics – the Austrian Path (including comparative context of neighbouring new EU-members) Johanna Rainio-Niemi Paths in the Austrian and Finnish history: FINLAND (including comparative context of neighbouring new EU-members) 3 Paths in Austrian and Finnish history – a tentative comparison Helmut Konrad, Martin Pletersek, Andrea Strutz The smallcons-project "A Framework for Socio-economic Development in Europe? The Consensual Political Cultures of the Small West European States in Comparative and Historical Perspective" reserves a particular place for Austria and Finland because "[…] these cases suggest that the communication capacity conditional for consensualism can emerge within only a few decades." (Annex to the contract: 3). As opposed to the other project countries, the project proposal assumes that the two are the discontinuity cases whose historical paths didn't seem to point towards consensualism. In the words of Peter Katzenstein, "[…] the Austrian train was at every branch switched in a direction opposite from the other small European states." (1985: 188).
    [Show full text]
  • Pakotettu Sankari?
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Trepo - Institutional Repository of Tampere University Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma PAKOTETTU SANKARI? Risto Rytin sankaruus ja uhrius Jenna Piiraine Pro gradu -tutkielma Ohjaaja: Tapio Raunio Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma PIIRAINEN, JENNA: Pakotettu sankari? Risto Rytin sankaruus ja uhrius. Pro gradu –tutkielma, 76 s. Valtio-oppi Joulukuu 2014 Tutkielma käsittelee Risto Rytin toimia sotien aikana, erityisesti jatkosodan lopussa, sankaruuden viitekehyksen kautta. Sankaruuteen läheisesti liittyvä uhrius, uhraus ja uhrautuminen kuvastavat erityisesti Rytistä kerrottuja kertomuksia. Tutkimusote on kertomusanalyyttinen. Sankaruus ja tarinallisuus kuuluvat lähtökohtaisestikin yhteen. Sankaruus luodaan kertomusten välityksellä, joita sankarista kerrotaan. Kertomus on jonkun merkityksellisen asian välittämistä eteenpäin vaikkapa sanoin. Tarina on se kertomuksen syvärakenne, joka herättää kuulijassaan tunteita ja jättää tälle jonkin uskon. Sankaritarinoiden kertominen on myös poliittinen teko, sillä tarinan kertoja on muotoillut kertomuksensa haluamansalaiseksi. Kertomuksen esittäjä näkee asioiden välillä yhteyksiä, rajaa kertomansa asiat ja jopa juonellistaa kertomuksensa. Sankaruutta käsiteltäessä huomio kiinnittyy tässä tutkielmassa nationalismiin, sotaan, identiteettiin ja sankaruuden universaaleihin piirteisiin. Risto Rytin osalta tutkimuskysymys käsittelee
    [Show full text]