Valleilta Kartanoihin – Saaristosta Kaskimaille

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Valleilta Kartanoihin – Saaristosta Kaskimaille VALLEILTA KARTANOIHIN – SAARISTOSTA KASKIMAILLE Haminan kulttuuriympäristöohjelma 1 Esipuhe ........................................................................................................................ 5 2 Johdanto ...................................................................................................................... 6 3 Kulttuuriympäristöohjelman käsitteet ja ohjelman tavoitteet......................................... 8 OSA I: Kulttuuriympäristön historiaa.................................................................................... 9 4 Kulttuuriympäristön historiaa........................................................................................ 9 4.1 Luonto ja ilmasto kulttuuriympäristön perustekijänä.....................................................9 4.2 Metsät kulttuuriympäristön osana ..............................................................................10 4.3 Ihminen kulttuuriympäristön historiassa .....................................................................12 4.3.1 Asutuksen juuret - esihistoriallinen aika ..............................................................12 4.3.2 Pysyvää asutusta................................................................................................13 4.3.3 Hansakausi ja knaappiväestön synty..................................................................13 4.3.4 Ruotsinlahden aika, maakirjatilat syntyvät ..........................................................14 4.3.5 Linnoitusta, sotaa ja sahatoimintaa.....................................................................15 4.3.6 Taantuman, Kadettikoulun ja tulipalojen vuosisata .............................................18 4.3.7 Teollistumisesta itsenäistymiseen.......................................................................19 4.3.8 Itsenäisyyden aika ..............................................................................................20 4.4 Kaavoitus muokkaa kulttuuriympäristöä.....................................................................22 4.5 Pohjoisesta etelään, idästä länteen – kaupunginosien ja kylien kulttuurihistorialliset tunnuspiirteet ........................................................................................................................25 4.5.1 Pohjoisen kaskikylät............................................................................................25 4.5.2 Kirkkojärven vaikutusalue ...................................................................................27 4.5.3 Kaupungin ympyrät ja reuna-alueet ....................................................................29 4.5.4 Summanjoen kylät ..............................................................................................31 4.5.5 Rannikon kalastuskylät .......................................................................................32 4.5.6 Saaristo...............................................................................................................34 OSA II: Rakennettu kulttuuriympäristö .............................................................................. 36 5 Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi................................................................ 36 6 Rakennettu kulttuuriympäristö keskikaupungista kyliin .............................................. 38 6.1 Asuinrakennukset ......................................................................................................39 6.1.1 Keskikaupunki.....................................................................................................39 6.1.2 Esikaupunki- ja kyläalueet ..................................................................................51 6.1.3 Saaristo...............................................................................................................66 6.2 Sivistyshistoria ja julkinen hallinto ..............................................................................67 6.2.1 Keskusta-alueen julkishallinnon rakennukset .....................................................67 6.2.2 Muita julkisia rakennuksia ...................................................................................68 6.2.3 Koulut..................................................................................................................69 6.2.4 Seurantalot .........................................................................................................76 6.2.5 Kunnalliskodit......................................................................................................82 6.2.6 Museot ................................................................................................................82 6.3 Elinkeinohistorialliset kohteet .....................................................................................84 6.3.1 Teollisuus muokkaa ympäristöä..........................................................................84 6.3.2 Kaupantekoa maaseudulla ja kaupungissa.........................................................88 6.4 Kartanot ja huvilat ......................................................................................................91 6.4.1 Kartanot ..............................................................................................................91 6.4.2 Huvilat.................................................................................................................96 6.5 Puistot ........................................................................................................................97 6.6 Linnoitus-, sota- ja sotilashistorialliset kohteet ...........................................................97 6.6.1 Keskusta-alueen kohteet ....................................................................................98 6.6.2 Keskusta-alueen ulkopuoliset kohteet...............................................................104 2 6.7 Liikennehistorialliset kohteet ....................................................................................106 6.7.1 Kadut, tiet, polut................................................................................................106 6.7.2 Sillat ..................................................................................................................109 6.7.3 Rakennukset.....................................................................................................112 6.8 Uskonnolliset kohteet...............................................................................................114 6.8.1 Kirkot, kappelit, pappilat ja toimitilat..................................................................114 6.8.2 Hautausmaat ....................................................................................................118 6.9 Muistomerkit ja -laatat..............................................................................................121 6.9.1 Sivistyshistorialliset ja julkisen hallinnon muistomerkit ja -laatat .......................121 6.9.2 Elinkeinohistorialliset muistomerkit ja -laatat.....................................................122 6.9.3 Liikennehistorialliset muistomerkit ja -laatat......................................................123 6.9.4 Sotahistorialliset muistomerkit ja -laatat............................................................124 6.9.5 Uskonnolliset muistomerkit ja -laatat.................................................................130 6.9.6 Haminan tulipalot ..............................................................................................130 6.9.7 Muut muistomerkit ja -laatat..............................................................................131 OSA III: Kulttuuri- ja perinnemaisemat ............................................................................ 133 7 Kulttuuri- ja perinnemaisemien inventointi................................................................ 133 8 Kulttuurimaisemat .................................................................................................... 133 8.1 Maatalous- ja viljelytekniikka kulttuurimaiseman muokkaajana................................134 8.2 Pyyntielinkeinot kulttuurimaiseman muokkaajina .....................................................136 8.3 Vesi kulttuurimaiseman osana .................................................................................137 8.3.1 Meri- ja saaristomaisemat.................................................................................137 8.3.2 Jokimaisemat....................................................................................................140 8.3.3 Järvimaisemat...................................................................................................142 8.4 Laivanrakennustekniikka kulttuurimaiseman muokkaajana......................................144 8.5 Tiemaisemat ............................................................................................................146 8.6 Tehdasmaisemat .....................................................................................................146 8.7 Pihapiirit ja pienmaisemat ........................................................................................146 8.7.1 Pihapiirit ............................................................................................................147 8.7.2 Pienmaisemat ...................................................................................................148 9 Perinnemaisemat ja luonnonsuojelualueet............................................................... 149 9.1 Perinnebiotoopit .......................................................................................................149
Recommended publications
  • Tornado Climatology of Finland
    1446 MONTHLY WEATHER REVIEW VOLUME 140 Tornado Climatology of Finland JENNI RAUHALA Finnish Meteorological Institute, Helsinki, Finland HAROLD E. BROOKS NOAA/National Severe Storms Laboratory, Norman, Oklahoma DAVID M. SCHULTZ Centre for Atmospheric Science, School for Earth, Atmospheric and Environmental Sciences, University of Manchester, Manchester, United Kingdom, and Division of Atmospheric Science, Department of Physics, University of Helsinki, and Finnish Meteorological Institute, Helsinki, Finland (Manuscript received 31 July 2011, in final form 8 November 2011) ABSTRACT A tornado climatology for Finland is constructed from 1796 to 2007. The climatology consists of two datasets. A historical dataset (1796–1996) is largely constructed from newspaper archives and other historical archives and datasets, and a recent dataset (1997–2007) is largely constructed from eyewitness accounts sent to the Finnish Meteorological Institute and news reports. This article describes the process of collecting and evaluating possible tornado reports. Altogether, 298 Finnish tornado cases compose the climatology: 129 from the historical dataset and 169 from the recent dataset. An annual average of 14 tornado cases occur in Finland (1997–2007). A case with a significant tornado (F2 or stronger) occurs in our database on average every other year, composing 14% of all tornado cases. All documented tornadoes in Finland have occurred between April and November. As in the neighboring countries in northern Europe, July and August are the months with the maximum frequency of tornado cases, coincident with the highest lightning occurrence both over land and sea. Waterspouts tend to be favored later in the summer, peaking in August. The peak month for significant tornadoes is August.
    [Show full text]
  • Welcome to Your Getaway Destination
    Welcome to Your Getaway Destination PORT OF HAMINAKOTKA port area in numbers: HAMINA KOTKA Kotka is a city on the Gulf of Finland, at the mouth of • 1,100 ha of land areas Hamina is a small city nearby the Russian border on the Gulf of Finland by the Baltic sea. Hamina originates from Kymijoki River, by the Baltic Sea, with the city centre on an • 1,400 ha of sea areas the year 1653, when the town was awarded the rights to island. The stories of the town begin from the stone age, • 9 km of quays be engaged in foreign trade. It was destroyed in the Great and when the Vikings travelled to the east, the importance • 76 berths Northern War, and rebuilt in the 1720’s when it also was of the location for trade of the area was recognized. The given its circular town plan and the name Fredrikshamn Hanseatic era had its inluence in Kotka becoming an impor- • 90 km of railways after Frederick I, the King of Sweden, at the time when tant trading place. From being a border town between Swe- the area was a part of Sweden. The name soon gained den and Russia, the city developed in the late 1800’s into the form Hamina in Finnish. Sweden started to fortify its modern times from being an important fortress town into eastern border against Russia, whereby Hamina became a one of the biggest industrialized towns in Finland. The city fortress town. The fortress and the town plan were based belonged previously to the Kymi Parish in the 17th century on an Italian star-shaped Renaissance fortress from the and got its town rights in the year of 1879.
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]
  • District 107 D.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 D through May 2015 Status Membership Reports LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice No Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Active Activity Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Email ** Report *** Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 124289 Otava Helmi 03/06/2015 Newly 22 22 0 22 100.00% 0 0 M 0 Chartered Clubs more than two years old 29515 ANJALANKOSKI 06/13/1974 Active 23 1 1 0 0.00% 23 24 0 24+ 20504 ELIMAKI 01/18/1963 Active 29 1 0 1 3.57% 28 1 24+ 31949 ELIMAKI RATSU 03/25/1976 Active 19 0 0 0 0.00% 19 0 5 20505 HAMINA 07/09/1954 Active 42 4 1 3 7.69% 39 32 0 4 $334.81 28056 HAMINA BASTIONI 02/28/1974 Active 49 3 4 -1 -2.00% 50 7 0 6 $114.79 67609 HAMINA VARVARA 04/01/2003 Active 37 4 0 4 12.12% 33 0 3 20797 HAUKIVUORI 09/03/1963 Active 24 0 2 -2 -7.69% 26 24 0 1 20507 HEINOLA 12/06/1955 Active 37 0 2 -2 -5.13% 39 12 0 24+ 20506 HEINOLA JYRANKO 10/20/1964 Active 49 2 1 1 2.08% 48 5 0 0 $362.19 47230 HEINOLA KAILAS
    [Show full text]
  • Kouvolan Pääkirjasto Mikrofilmatut Sanomalehdet
    28.11.2019 Kouvolan pääkirjasto Mikrofilmatut sanomalehdet Lehdet vuoteen 1929 asti ovat saatavissa digitoituina Kansalliskirjaston Historiallisesta sanomalehtikirjastosta http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/. Viimeisessä sarakkeessa on näistä lehdistä suora linkki sanomalehtikirjastoon. Anjalankosken sanomat Anjalankoski 3.1.1975 – 29.6.2006 (seur. Keskilaakso) Elimäen sanomat Elimäki 1.12.1976 – 19.12.2018 Elimäki Elimäki 27.9.1968 – 29.6.1978 Elintae Kotka, Helsinki 22.7.1949 – 17.12.1965 Eteenpäin Kotka 11.11.1905 – 31.12.1988 linkki (seur. Kotkan Sanomat) Etelä-Suomi Kotka 8.12.1902 – 31.12.1988 linkki (seur. Kotkan Sanomat) Haminan lehti Hamina 25.4.1929 – 29.12.1957 linkki (seur. Kymen Sanomat) Haminan seudun lähiuutiset Hamina 3.1.1995 – 12.9.1996 Haminan Seutu Hamina 12.12.1996 – 3.1.2007 Iitinseutu Iitti 5.1.1955 – 28.12.2017 Kaakonkulma Virolahti 28.11.1968 – 22.12.2016 Karhula Karhula 27.5.1959 – 31.12.1965 Karjalan kansa Hamina 3.7.1940 – 18.12.1940 Kaupunkilehti Kuusankoski 14.2.1988 – 21.11.1993 (seur. Kaupunkilehti Seiska) Kaupunkilehti Seiska Kouvola 28.11.1993 – 25.4.2007 (seur. Vartti) Keko Helsinki 5.12.1925 – 22.12.1955 Keskilaakso Anjalankoski 4.1.2007 – 28.6.2018 Kotka Nyheter (Östra Nyland Loviisa 20.4.1929 – 23.9.1969 linkki vuodesta 1945) 7.9.1971 – 15.12.1973 3.9.1974 – 30.6.1979 1.7.1980 – 29.8.1981 16.3.1982 – 4.10.1983 Kotkalainen Kotka 23.8.1963 – 24.2.1968 Kotkan Sanomat Kotka 29.12.1940 – 18.6.1941 (seur. Kymen Sanomat) 2.1.1989 – 29.9.1991 Kotkan Uutiset Kotka 26.5.1897 – 29.7.1906 linkki Kouvolan sanomat Kouvola 5.1.1910 – 30.9.2019 linkki Kuusaalainen Kuusankoski 2.6.1982 – 17.6.1984 (seur.
    [Show full text]
  • Indoor Radon Measurements and Radon Prognosis for the Province of Kymi, Southeastern Finland; Huoneilman Radonmittaukset Kymen L
    H (ftoooM STUK-A136 JOULUKUU 1996 F19700029 Huoneilman radonmittaukset Kymen laanissa: Tilannekatsaus ja radonennuste M. Pennanen, I. Makelainen ja A. Voutilainen SATEILYTURVAKESKUS PL 14, 0081 HELSINKI Puh. (09) 759881 P c' n ISBN 951-712-158-X ISSN 0781-1705 Edita Oy Helsinki 1996 Myynti: Sateilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (09) 759 881 STUK-A136 SATEILYTUR VAXES KUS PENNANEN M, MAKELAINEN I ja VOVTILAINEN A. Huoneilman radonmittaukset Kymen laanissa: Tilannekatsaus ja radonennuste. STUK-A 136, Helsinki 1996, 55 s. + liitteet 41 s. ISBN 951-172-158-X ISSN 0781-1705 Avainsanat: Huoneilman radon, radonennuste, rakennuspaikka, maapera tiivistelmA Radonennusteessa on tarkoitus luokitella rakennusmaa sen perusteella, kuinka suuressa osassa uusista pientaloista on odotettavissa, etta radonpitoisuus 200 tai 400 Bq/m3 ylittyy. Ennusteessa oletetaan, ettei radonin torjuntaan mitenkaan varauduta rakennusvaiheessa. Kymen laanin radonennustetta laadittaessa kaytettiin hyvaksi noin 5900 pientalon radonmittaustuloksia. Mittauskohteista tiedettiin niiden tarkka sijainti kartalle merkittyna, rakennuspaikan maapera, talon valmistumisvuosi ja perustamistapa. Naiden tietojen ja kaytettavissa olevan geologisen tiedon perusteella Kymen laanin rakennusmaa jaettiin kolmeentoista alueeseen. Alueille arvioitiin odotettavissa ole- vat radonpitoisuudet ja enimmaisarvqjen (200, 400 ja 800 Bq/m3) ylitysprosentit. Ennusteen radonpitoisuudet ja ylitysprosentit on laskettu radonkriittisimmille perustamistavoille. Niihin kuuluvat talot, joissa on sokkelin
    [Show full text]
  • Kymenlaakson Ampumarataverkoston Kehittämistyöpaja 8.11.2016, Kouvola
    Kymenlaakson ampumarataverkoston kehittämistyöpaja 8.11.2016, Kouvola Metsästäjien näkökulma Riistapäällikkö Erkki Kiukas 1 | 11.11.2016 Toimiva ampumarataverkosto on elinehto suomalaiselle metsästykselle ja metsästäjien antamalle viranomaisavulle - Lakisääteiset velvollisuudet ampumakokeille riistanhoitoyhdistyksillä - Metsästykseen liittyvä ampumaharjoittelu- eettisyys - Metsästysampumakilpailut (SML:n Kymen piiri ry, RHYT, metsästysseurat) - Suurriistavirka-apu ja siihen liittyvä harjoittelu - Metsästäjätutkinnon valmennus - Vapaaehtoinen koulutus (oma harjoittelu (mm. aseen kohdistus), järjestetty koulutus) - Oltava saavutettavissa kohtuullisen matkan ja ajan päässä - Kustannukset oltava kohtuulliset - Metsästyskortin maksajia n. 16 000/v Kaakkois-Suomessa 2 | November 11, 2016 Metsästyslaki 21 § (13.5.2005/314) Ampumakoe Kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, metsäkaurista, hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa tai karhua rihlatulla luotiaseella metsästettäessä ampujana saa toimia ainoastaan se, joka on suorittanut 2 momentissa tarkoitetun ampumakokeen. Mainittuja riistaeläimiä metsästettäessä ampujana saa toimia myös se, jolla on voimassa oleva todistus muussa maassa suoritetusta vastaavasta ampumakokeesta tai joka antaa riistanhoitoyhdistykselle selvityksen siitä, että hänellä on kotimaassaan oikeus metsästää vastaavan kokoisia riistaeläimiä. Riistanhoitoyhdistys järjestää ampumakokeen ja antaa sen hyväksytystä suorittamisesta maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman kaavan mukaisen todistuksen sekä pyynnöstä jäljennöksen siitä.
    [Show full text]
  • Rolandh and Tepponen in Vehkalahti, Finland
    ROLANDH AND TEPPONEN LINEAGES IN FINLAND -527- Y-DNA AND RECORDS OF MEDIEVAL LAND INHERITANCE IN ROLANDH AND TEPPONEN LINEAGES OF VEHKALAHTI, FINLAND by M Sjöström 1 ABSTRACT The present study assesses family legends in the process of critical reconstruction of lineages through the 1400s-1500s. Despite a tradition of kinship, the clan has two distinct Y DNA haplotypes. The article argues that the Tepponen lineage is likely to be descended from a son-in-law of one branch of the late-medieval Roland family. Landed inheritances (moisio, or homesteads) in the later Husula, Vehkalahti, are the principal basis for the genealogical reconstruction of this clan whose several branches continue to the present day, having meanwhile (in the 1600s-1800s) become known by the surname Piljerta and its variations. Possession of allodial land indicates that the earliest division in the 1400s was between three lineages. The unusual denominator 216 in the mantal figures enables us to draw some plausible solutions to specific problems in the branching. An historical record is lacking for individual family members during the late-medieval period, although they are referred to in a genealogical chart recorded by Tilas. Contemporary documentation for individuals is found only from the 1540s onwards. The Tilas chart is evaluated critically, and is cross-referenced against contemporary documentation from the 1500s and 1600s. DNA-testing indicates that the Pyötsaari and Heikkilä branches diverged at two brothers, probably born c.1430-c.1450. The article argues that Sihvo Jussinpoika of Husula, lord of Junnila (fl.1618-1633) was the youngest son of Johannes Råland,2 rather than the latter's great-grandson.
    [Show full text]
  • Talvipäivä 2010 Tulokset
    Talvipäivätapahtuma 24.2.2010 Iitin Ravilinna tulokset: Luontopolku, naiset: 1. Berg Pirkko Kouvola 14 Pistettä 2. Pöntynen Anita Kouvola 12 3. Jäntti Anja Kuusankoski 12 4. Metso Martta Kuusankoski 12 5. Fagerlund Mirjam Kuusankoski 12 6. Savinen Tuulikki Kuusankoski 12 7. Kiri Lea Karhula-Kymi 12 8. Mäkelä Tellervo Kuusankoski 11 9. Mäkelä Seija Pyhtää-Ruotsinpyhtää 11 10. Salminen Helmi Iitti 11 11. Seppälä Eeva Kouvola 10 Tapaninen Varpu Karhula-Kymi 10 Lahtinen Annikki Iitti 10 Ristola Sirkka Iitti 10 Niemelä Kaisa Kotka 10 Lavander Maijaliisa Pyhtää-Ruotsinpyhtää 10 Vainikka Eila Hamina-Vehkalahti 10 Huomo Hilkka Karhula-Kymi 10 Lustig Rauni Elimäki 10 Hono Hilppa Pyhtää-Ruotsinpyhtää 10 21. Ståhl Birgit Pyhtää-Ruotsinpyhtää 9 Piibeman Rauni Elimäki 9 Sorvoja Maija Jaala 9 Eklund Viola Kotka 9 Huttunen Eila Kotka 9 Heiliö Hilppa Kotka 9 Nenonen Ulla Hamina-Vehkalahti 9 Sissi Eila Pyhtää-Ruotsinpyhtää 9 Mattila Laina Karhula-Kymi 9 30. Manninen Milja Karhula-Kymi 8 Forsström Eila Anjalankoski 8 Laine Kaija Jaala 8 Hellström Ada Pyhtää-Ruotsinpyhtää 8 Naakka Kerttu Kotka 8 Falck Marajliisa Elimäki 8 Vanhala Elisa Karhula-Kymi 8 Hyyryläinen Maija Kotka 8 Puhakka Irma Karhula-Kymi 8 Eskola Hilkka Hamina-Vehkalahti 8 40. Harju Sanni Kotka 7 Koskinen Saimi Iitti 7 Ahokas Kirsti Hamina-Vehkalahti 7 Seppälä Pirkko Kotka 7 Mattila Kirsti Kouvola 7 Palmumaa Marja-Leena Kouvola 7 Lappalainen Karin Kotka 7 Sahala Tellervo Iitti 7 48. Lahtinen Sirkka Kouvola 6 Forsman Lea Hamina-Vehkalahti 6 Nykänen Sanni Kouvola 6 Okkonen Hellin Karhula-Kymi 6 Kunnaala Kirsti Iitti 6 Hyppönen Auli Kouvola 6 Narske Liisi Kotka 6 Narske Aune Kotka 6 Ahola Hillevi Valkeala 6 Suominen Elvi Kouvola 6 Kakko Sirkka Kouvola 6 Tolmunen Laina Kouvola 6 Karnaattu Liisi Kouvola 6 61.
    [Show full text]
  • Kymenlaakson Vesi Oy KYMENLAAKSON VESI OY
    Kymenlaakson Vesi Oy KYMENLAAKSON VESI OY We ensure that the water acquisition in our area is of high quality, safe and cost-eff ective. We sell the domestic water we produce to our shareholder municipalities, which are responsible for the distribution of domestic water in their operating areas. Our water acquisition system consists of the water extraction from Lake Haukkajärvi, the formation and treatment of artifi cial groundwater at the Kuivala artifi cial groundwater plant, and the transfer of domestic water to the shareholder municipalities' distribution systems. Our system serves approximately 100,000 residents in Kymenlaakso. Kymenlaakson Vesi's permitted water extraction amount is 33,700 m3/day. The shareholder municipalities' water reserve of the artifi cial groundwater plant's and main water line's capacity is the same as their holding share. The company's ownership is divided as follows: The amount of clean water flowing to our shareholder Holding share Water reserve municipalities is currently 20,000 m3 per day. In other Kotka 70% 23 590 m3/day words, there is plenty of water and it can be enjoyed Kouvola 9% 3 033 m3/day without worries. Hamina 21% 7 077 m3/day Total 100% 33 700 m3/day In addition to the Kuivala plant area, Kymenlaakso Vesi has a water extraction permit to Kouvola's Selänpää, where additional water is available in the future. The artifi cial groundwater plant's current capacity is 26,000 m3/day. We also have the readiness to increase the production of artifi cial groundwater at the Kuivala plant by up to approximately 10,000 m3/day.
    [Show full text]
  • Bicycle Pilots, Street Train, BEIDS, Water Management, River Dane
    U N I O N O F T H E B A L T I C C I T I E S AALBORG•AARHUS•BALTIJSK•BERGEN•BÜTZOW•CESIS•CHOJNICE•COPENHAGEN•ELBLAG•ELVA•ESPOO•GDANSK•GDYNIA•GÖTEBORG•GREIFSWALD•HAAPSALU•HELSINKI •HORSENS•JEKABPILS•JELGAVA•JOHVI•JURMALA•KALININGRAD•KALMAR•KARLSHAMN•KARLSKRONA•KARLSTAD•KAUNAS•KEILA•KARDLA•KEMI•KIEL•KLAIPEDA•KØGE •KOLDING•KOSZALIN•KOTKA•KRISTIANSTAD•KRONSHTADT•KURESSAARE•KÄRDLA•LAHTI•LANDSKRONA•LIEPAJA•LINKOPING•LOMONOSOV•LÜBECK•LEBA•MALBORK•MALMÖ• MARIEHAMN•MARIJAMPOLE•NACKA•NARVA•NAESTVED•NORRKÖPING•NORRTÄLJE•NYKØBINGF•NYKÖPING•OSKARSHAMN•OXELÖSUND•PALANGA•PANEVEZYS•PÄRNU•PETERHOF•PORI•PRUSZCZ GDANSKI•REDA•REZEKNE•RIGA•ROSTOCK•SESTRORETSK•SIAULIAI•SILKEBORG•SILLAMÄE•SOPOT•STOCKHOLM•ST.PETERSBURG•SUNDSVALL•SZCZECIN•TALLINN •TAMPERE•TARTU•TONSBERG•TUKUMS•TURKU•UMEÅ•UPPSALA•VAASA•VILJANDI•VILNIUS•VISBY•VORDINBORG•VORU•VÄSTERVIK•VÄSTERÅS•VÄXJÖ•WISMAR•YSTAD Baltic Cities Baltic Cities Environmental bulletin Environmental bulletin Gender Equality Up-date Water management, River Dane... Bicycle pilots, Streettrain,BEIDS, Gender Equality Up-date Water management, River Dane... Bicycle pilots, Streettrain,BEIDS, UBC Agenda 21 Proceeding UBC Agenda 21 Proceeding No 2,2000 No 2,2000 Baltic Cities Environmental Bulletin EDITOR Dear UBC Friends, Risto Veivo my city, the city of Klaipeda, is just finalising Municipal Environmental Auditing (MEA). It LAYOUT took us a lot of work to carry out the process, but I believe that the results are worth it. Sari Bowie We now have solid information of the envi- EDITORIAL ASSISTANT ronmental performance of our city, and pro- Sanna Salminen posals for improvements given by external ex- perts. These recommendations will hopefully be useful for us when we plan further develop- EDITORIAL BOARD ment and prioritise environmental investments.
    [Show full text]
  • District 107 D.Pdf
    LIONS CLUBS INTERNATIONAL CLUB MEMBERSHIP REGISTER SUMMARY THE CLUBS AND MEMBERSHIP FIGURES REFLECT CHANGES AS OF MAY 2019 MEMBERSHI P CHANGES CLUB CLUB LAST MMR FCL YR TOTAL IDENT CLUB NAME DIST NBR COUNTRY STATUS RPT DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 3348 020504 ELIMÄKI FINLAND 107 D 4 05-2019 25 0 0 0 0 0 25 3348 020505 HAMINA FINLAND 107 D 4 03-2019 43 0 0 0 0 0 43 3348 020506 HEINOLA/JYRÄNKÖ FINLAND 107 D 4 05-2019 49 2 0 0 -4 -2 47 3348 020507 HEINOLA FINLAND 107 D 4 03-2019 38 5 0 1 -2 4 42 3348 020508 HIRVENSALMI FINLAND 107 D 4 05-2019 21 1 0 0 -1 0 21 3348 020509 IMATRA FINLAND 107 D 4 05-2019 47 1 0 0 -2 -1 46 3348 020511 IMATRA/VUOKSI FINLAND 107 D 4 12-2018 33 1 2 0 -4 -1 32 3348 020513 JAALA FINLAND 107 D 4 05-2019 32 1 0 0 0 1 33 3348 020514 JOUTSENO FINLAND 107 D 4 05-2018 33 0 0 0 0 0 33 3348 020515 JUVA FINLAND 107 D 4 03-2019 24 0 0 0 -1 -1 23 3348 020516 KAIPIAINEN FINLAND 107 D 4 05-2019 34 0 0 2 -3 -1 33 3348 020518 KARHULA FINLAND 107 D 4 01-2019 28 0 0 0 -3 -3 25 3348 020519 KAUSALA FINLAND 107 D 4 05-2019 26 0 0 0 -1 -1 25 3348 020520 KOTKA/KYMINLINNA FINLAND 107 D 4 04-2019 22 0 0 0 0 0 22 3348 020521 KOTKA FINLAND 107 D 4 05-2019 23 0 0 0 -1 -1 22 3348 020524 KOUVOLA/LUKKO FINLAND 107 D 4 05-2019 28 1 0 0 -2 -1 27 3348 020525 KOUVOLA/SALPAUS FINLAND 107 D 4 05-2019 13 0 0 0 -3 -3 10 3348 020526 KUUSANKOSKI FINLAND 107 D 4 05-2019 18 0 0 0 -4 -4 14 3348 020527 LAPPEENRANTA FINLAND 107 D 4 04-2019 36 1 0 1 -1 1 37 3348 020528 LAPPEENRANTA/RAJA FINLAND 107 D 6 09-2018 0 0 0 0 0 0 0 3348 020529 LAPPEENRANTA/SAIMAA
    [Show full text]