Ruotsalainen Runous Vuonna Nollakolme
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Ruotsalainen runous vuonna nollakolme Öyvind Fahlström: Babies for Africa, kuvaruno 1963 Ruotsin Akatemia vastuussa Nobelin kirjallisuuspalkinnoista vuodesta 1901 Stig Larsson kävi elokuvakoulua vuosina Mikael Niemi on syntynyt Vittulanjänkän - vasemmalla naisjäsen Katarina Frostenson 1977-79. “Minä koin itseni elokuvantekijäksi. kylässä Tornionjokilaaksossa 1959. Isä poliisi ja Minä kirjoitin kaksi sivua, kaksi ensimmäistä äiti opettaja. Runot ovat hänen ensimmäisistä sivua Autisteista, ja tunsin jollain tavalla että teoksistaan Näsblod under högmässan (1988) ja Suomennetuista runoilijoista se toimi, mutta se oli päättymätöntä. Niinpä jat- Änglar med mausergevär (1989). Nykyään hän koin sitä.” Näytettyään elokuvakäsikirjoitus- asuu perheensä kanssa Pajalassa ja toimii ak- Kuninkaallisen naapurimaamme runous on taan kaverilleen tämä kannusti häntä kirjoitta- tiivina populaarimusiikin alueella. 1 ollut minulle keskeistä lukemistoa /4 vuosisa- maan siitä romaanin. “Herran jumala, eihän dan ajan. Saattaa olla että olen ohittanut vähem- siinä ole toimintaa”. “Joo mutta tämä on mo- Arne Johnsson on mielestäni mielenkiintoi- mällä huomiolla eräitä tärkeitä ruotsalaisia, ku- derni romaani.” sin ja arvoituksellisin tämän hetken ruotsalai- ten Harry Martinsonin, Tomas Tranströmerin, Stig Larssonin Autisterna herätti ilmestyes- sista runoilijoista. Hän on tehnyt itse kannet Nils Ferlinin, mutta sitä intensiivisemmin olen sään suurta huomiota, mistä kohu kantautui kaikkiin runokirjoihinsa, joita hän ei kutsu ni- keskittynyt “omiini”, kuten Erik Lindegren, Ös- meille saakka. Hänen näkemyksensä on äärim- millä, vaan “tuo sininen”, “paksu”, “punahko”. ten Sjöstrand, Göran Sonnevi ja Gunnar Ekelöf. mäisen vieraantunut, beckettläinen, mikä saat- Hänen suhteensa kirjaan on kuin käsityöläisen Seuraavassa esittelen tähän numeroon suo- taa osin johtua siitä ettei hän ollut koskaan lu- - ja sitten, hän on kirjastossa töissä. mentamiani ruotsalaisia runoilijoita. Tilan puut- kenut ruotsalaista kirjallisuutta. Hänen ajatte- Runot ovat hänen teoksestaan Fåglarnas teen takia pois ovat jääneet muun muassa Ann lunsa on elokuvallista. 1. kohtaus: Pelkään tätä eldhuvuden (1994), joka on eräs hänen kokeiluis- Jäderlund, Håkan Sandell, Birgitta Lillpers ja kohtausta. 2. kohtaus: Pelkään tätä kohtausta taan kielen ja mielen alueella. “Sillä alueella luu- Kristian Lundberg. lähes yhtä paljon, mutta pelko tulee vasta huo- len että inspiraatiota voi hakea Ekelöfin Diwan- menna. 3. kohtaus: Kannan kintereilläni kaik- trilogiasta, jossa hän on onnistunut luomaan kia tulevia kohtaamisia. kokonaisuuden, sekä musiikillisesti että visu- Gunnar Harding (syntynyt 1940) debytoi Stig Larsson on kirjoittanut lukuisia näytel- aalisesti, jossa hän on rakentanut eräänlaisen vuonna 1967 runokirjallaan Lokomotivet som frös miä, romaaneja, sekä muutamia runoteoksia. helminauhan, korun.” fast. Tämän jälkeen hän ruotsinsi beatrunoilijoita, Saattaa olla että hänen ruotsalaiset negatiivinsa Arne Johnssonin runoudessa on paljon. kuten Allen Ginsberg, Frank O´Hara ja Lawren- säilyvät jälkipolville, mikäli ne arkistoidaan oi- “Minä pengon ylös niitä muistoja ja kuvia ja ce Ferlinghetti. Sen jälkeen hän julkaisi omien keassa lämpötilassa ja kohtuullisen syvällä unia jotka tavalla tai toisella käsittelevät rajaa teostensa ohella muun muassa Apollinairea, maan alla. erilaisten voimakkaiden olomuotojen välillä; Blaise Cendrarsia ja Vladimir Majakovskia. unen ja valveillaolon, lapsuuden ja aikuisuuden, Vuodesta 1997 vuoteen 2002 Harding on jul- Ulf Lundell tunnetaan paremmin erittäin miehisyyden ja naiseuden välillä.” kaissut trilogian englantilaisista romantikoista. laajasta tuotannostaan Ruotsin Hectorina. Ru- En katedral av färgat glas (1997) sisälsi ruotsin- noilijana hän on Söderin Bukowski, laulun- noksia vanhemmalta sukupolvelta; Byronia, tekijänä taas kapinallinen ja romanttinen kuin Keatsia ja Shelleytä. Vuonna 2000 ilmestyi Och Dylan, ja toisinaan svengaava kuin J.J.Cale. Ru- Muistuttaisin mielelläni että ruotsalaista drog likt drömmar bort, joka käsitti nuoremman noilijat eivät tietenkään laske häntä seuraansa, runoutta on suomennettu varsin kiitettävästi: sukupolven Coleridgen ja Wordsworthin. Kol- koska hän on suositumpi kuin Bellman, eikä mas osa Där döda murar står (2002) käsitteli näi- hänessä ole mitään epäkaupallisia aineksia. Harry Martinson: Aniara, den sukupolvien välistä kuilua. Kaiken kukkuraksi hän on kirjoittanut kym- suom. Aila Meriluoto, WSOY 1963 Gunnar Ekelöf: Runoja, Gunnar Harding on toiminut usein runoilija- menkunta romaania. na lavalla jazzin säestyksellä, ja kirjoittanut jaz- suom. Tarmo Manelius, ? 1968 zin kulttuurihistoriasta kirjan Kreol (1991). Hän Gunnar Ekelöf: Trilogia, Katarina Frostenson syntyi 1953. Hänen en- suom. Caj Westerberg, Tammi 1993 on myös vaikuttanut keskeisesti kulttuuri- simmäinen teoksensa “Rena land”, Puhdas maa, Göran Sonnevi: Keskeneräinen kieli, lehdissä Lyrikvännen ja Artes. ilmestyi vuonna 1980. Runot ovat hänen 14. te- suom. Pentti Saarikoski, Otava 1977 oksestaan “Korallen”, Koralli (1999). Runojen Nils Ferlin: Surkimuksen lauluja, Eric Fylkeson syntyi 1950. 70-luvulla hän ohella hän on julkaissut proosaa, kirjoittanut suom. Leo Saukkosiipi, Tornio 1990 muodosti aikalaistensa Bruno K. Öijerin ja Per- näytelmiä, sekä kääntänyt Marguerite Duras´n, Tomas Tranströmer: Kootut runot, Eric Söderin kanssa taiteilijaryhmän Vesuvius, Maurice Maeterlinkin ja Henri Michaux´ n teok- suom. Caj Westerberg, Tammi 2001 josta tuli silloisen undergroundin eräs ruumiil- sia. Vuonna 1992 hänet valittiin Ruotsin Aka- ... Tomas Tranströmer vieraili listuma. Runonäyte on hänen esikoisteoksestaan temiaan - nuorimpana kautta aikojen. Maskinerna ska dö (1974). Sen jälkeen hän on jul- Hanasaaressa huhtikuussa 2003 ! kaissut useita runoteoksia, ainakin yhden romaa- Margareta Renberg on syntynyt 1945 J. K. Ihalainen nin, esiintynyt lavalla satoja kertoja, ja jäänyt Luleåssa. Tatuoidun naisen muistelmat oli hänen ravipelurin koukkuun. kirjallinen debyyttinsä. Nykyään hän toimii eri- tyisesti kuvataiteilijana. 17 Arne Johnsson: Lintujen tulipäät pidä minut hoivissasi - saat kultaa, lihaa, työtä; katso, antamisen muodot muistuttavat sitä mitä eniten pelkäämme; minä olen sellainen; puiset esineet, pyhäinkuvat, korut: minä olen sinun taivas sinertyy, pilvenharsot matkaavat itään verkkaisessa tuulessa, syksy vetää henkeä, huurre kimmeltää auton katolla; meidän välillämme on kaikki jälleen murenemassa, joka yö avaa uusia näkökulmia, joka aamu on toinen valo mene, haluan nähdä sinun paluusi *** tuuli joka panee ikkunan helisemään raameissaan, tuulenpuuskat, naarmut, raidat ruuduissa, kuiskaukset jotka tunkevat kadulta: huone vapisevan valon ruumis, ei mikään, pimeydet poistettu, se joka nyt puhuu on saanut äänensä esineiltä, niiden leukaperiltä *** vallitseva ylellisyys, keltainen ja valkoinen läsnä samanaikaisesti kaikkialla, sulautuminen: sinä käännyt puoleeni; nykyhetki on harhaileva tila, meidän kotimme lunastettu Jerry Uelsman et huuhdo vedellä et valolla etkä pimeydellä huuhdot minussa; ei katse ei on uutta, virtaa ulospäin, tila ole pimeyttä ei valoa vaan jättää jälkeensä tilalta sinä sinunpi - iltaisin kuullaan koiran ei mitään on olento ulvovan metsässä järven toisella puolen, se tila ne kasvot se mikä on ruumista on meillä *** hoidossa siihen asti, kunnes säännöt takavarikoivat omistajat joksikin aikaa, valta niin, että haava syntyy, kuin lapsi liikuttamisesta, hankaamisesta, kosteista *** kielisuudelmista, kasvat sinä minun lävitseni kuin minä sinuun sinä minä että sinä olet täällä, muutos että olet siinä pukeissa, kuin muiden vetimissä, nukun rakastuen uneksien toisen vartalosta niin toinen kaupunki sadetilassa, lattia juovitettu, puhdas *** huoneet ovat itsestään, valo ovet ilman seiniä sinä, niiden välissä liikkuva pakeneva ilma, pöly ne kasat sinun siitä, jyrsimällä hangattu sinusta, harha ei ole peräisin siitä *** vilinä; kultainen okra, ilmassa maitomainen viisto valo, sivelee nuo joukot automaattien ja pumppujen ympärillä, seiniin sidotut, joiden puhe ja huuto kohoaa taivaalle, ne sivellään loistamaan kuten kukin ja jokainen saa sen toiselta 18 XXIV C Bruno K. Öijer 1500-luku heroiini Giljotiini seeprat sateessa hurjastelee suonissani näet katujen käynnistävän ja ajavan ulos maasta III LXVI rakkaus, CV ei se sulle kuulu, Andromeda te ette tiedä mitä mutta ne pelaa väärin savuisessa kellarihuoneessa, jossa rakkaus on ja niille taputetaan espanjalaisamerikkalainen ennustajatar kun ne sanoo meidän elämää bluffiksi luki kättäni ja sanoi: toistan on niin monta viluista, jännitys te ette tiedä mitä menee hukkaan rakkaus on LXXXVI CI tuuli saapui arkuissa, puhelinluettelossa XII Attikaan ristiinnaulitut aakkosjärjestyksessä sinä nukut kengät tyhjät vapaat kulkemaan XXXIV Runokokoelma Spelarens Sten (1979) oli hyvin amerikkalainen kokoelma, kirjoitettu sinun äänesi pääosin New Yorkissa. Giljotin (1981) puoles- on niin kuuluisa taan oli seesteisempi, pelkistyneempi kokoel- kun ma, jossa sanat itämaisen säästeliäästi katsot alas hidastelivat, nojailivat edelliseen tai seuraa- näet vuoret vaan tyhjyyteen, parkitsivat pimeyttä. Suomentaessani aikoinani Giljotiinia Karl- stadin pikkukaupungissa ruotsalaisten jahdatessa kolmannen maan sukellusveneitä kaupungin edustalla tuli minulle väistämättä, jopa suonenvedonomaisesti, mieleen kysy- mys: Mitä tästä eteenpäin? Kun kirja päättyy Kauhuun (“Terror”), onko se todellista kau- hua vai brunollista kauhua? Giljotiinia seurasikin lähes kymmenen vuo- den hiljaisuus, jona aikana Bruno K. matkus- Valokuva: