DOCSLIB.ORG

Bioenergian Käyttöönoton Edistäminen Etelä-Savossa Metsähakkeen Osalta

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Bioenergian Käyttöönoton Edistäminen Etelä-Savossa Metsähakkeen Osalta Tapani Räisänen BIOENERGIAN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN ETELÄ-SAVOSSA METSÄHAKKEEN OSALTA Opinnäytetyö Ympäristöteknologia YAMK Tammikuu 2011 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 19.1.2011 Tekijä(t) Koulutusohjelma ja suuntautuminen Tapani Räisänen Ympäristöteknologia YAMK, kestävä yhdyskun- ta Nimeke BIOENERGIAN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN ETELÄ-SAVOSSA METSÄHAKKEEN OSALTA Tiivistelmä Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia metsähakkeen käyttöä rajoittavia tekijöitä Etelä-Savon maakunnassa. Työ liittyy Itä-Suomen jätesuunnitelmaan vuodelle 2016, jossa bioenergian käytön edistäminen on yksi kehittämisalueista. Työ on rajattu bioenergiasta metsähakkeen osalle. Taustalla on Etelä-Savon energia- omavaraisuuden kasvattaminen sekä EU:n velvoitteet Suomelle uusiutuvan energian käytön lisäämisestä ja ilmastonmuutokseen liittyvät sopimukset fossiilisten energia-lähteiden käytön vähentämisestä. Taustaosuudessa selvitetään metsähakkeen käytön lisäämisen syitä ja tavoitteita. Siinä esitellään ilmas- tonmuutokseen liittyviä tekijöitä, päästökaupan ohjaavaa vaikutusta ilmastopolitiikkaan sekä kansainvä- lisiä sopimuksia. Lisäksi käsitellään metsähakkeen käyttöä hiilineutraalina energia-lähteenä ja bioenergi- aa yleensä. Seuraavaksi esitellään metsähakkeen käyttöä ja siihen vaikuttavia tekijöitä Etelä-Savossa. Selvitetään, mitkä ovat metsävarat ja niistä saatava energiapuupotentiaali. Myös, tuotantoresurssien ja työvoiman riittävyyttä sekä voimalaitosten käyttämiä energialähteitä ja niiden korvattavuutta metsähakkeella tutki- taan. Tutkimus on tehty teemahaastattelumenetelmällä haastattelemalla 17 henkilöä 15:sta eri organisaatiosta. Mukana on metsänomistajien edustajia, energiapuun ostajia sekä korjuuketjujen ja voimalaitosten edusta- jia. Tutkimustulokset saatiin haastatteluja analysoimalla ja vertaimella. Tutkimustulosten perusteella metsähakkeen imago on hyvä, mutta sanan ”risupaketti” voisi korvata bio- paketilla. Markkinointi on suunnattava kohderyhmittäin. Metsänomistajia on kannustettava metsienhoi- toon. Metsätietovaroille on saatava internetiin pohjautuvaa laajempaa ja avoimempaa käyttöä, jossa osana on energiapuun hintaseuranta. Energiapuun tai työvoiman määrä ei ole metsähakkeen käytön esteenä. Tuotantokapasiteetti, pääoman puute tai investointihalukkuus tulee olemaan rajoittavia tekijöitä. Alem- man tieverkoston kunto haittaa kuljetuksia ja heikentää voimalaitosten huoltovarmuutta. Huoltovar- muutta voidaan parantaa terminaaleja perustamalla ja kehittämällä vesi- ja rautatiekuljetuksia. Turpeen ja polttoöljyn käytöstä on asteittain siirryttävä metsähakkeen käyttöön. Kunnat tai sosiaaliset yritykset voi- sivat työllisyystöinä tehdä energiapuuta. Metsähakkeen käyttöön liittyvän tukipolitiikan tulee olla suun- nitelmallista, pitkäjänteistä ja ennakoitavissa olevaa. Asiasanat (avainsanat ) bioenergia, metsähake, energiapuu Sivumäärä Kieli URN 66+5 suomi Huomautus (huomautukset liitteistä) Liitteet ovat julkisia Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- Pia Haapea keskus DESCRIPTION Date of the master’s thesis 19.1.2011 Author(s) Degree programme and option Tapani Räisänen Environmental Technology, Master's Degree, Sus- tainable Community Name of the master’s thesis PROMOTING THE USE OF BIOENERGY IN THE RESPECT OF THE WOOD CHIPS IN SOUTHERN SAVONIA Abstract The aim of this thesis was to make a research of the limiting factors of using woodchip in the province of Southern Savonia. The thesis is related to the garbage-plan for the year 2016 in the Eastern Finland, where one of the development areas is to contribute to the usage of bioenergy. The content of the thesis has been limited to only one area of bioenergy which is woodchip. In the background of this thesis are the increasing of energy self-sufficiency in Southern Savonia, obliga- tion to Finland from the EU to increase the usage of renewable energy sources and the agreements in the area of climate change according to the decreasing fossil energy sources. In the section describing the background of this thesis, there is an enquiry of the reasons and goals to in- crease the usage of woodchip. The factors related to the climate change, the directional influence of emis- sion trading to the climate politics and the international articles are described. Additionally the usage of woodchips as a carbon-neutral energy source and bioenergy are generally introduced. Next the usage of the wood chips is introduced and the factors that influence it in the Southern Savonia . It is re- ported what are the forest resources and what is the potential of energy wood that they can offer. Also the production resources, the sufficiency of work forces, the energy sources of power plants and the ability to replace them with woodchips are studied. The survey was done by interviewing seventeen people from fifteen different organizations. Among them were representatives of forest owners, energy wood buyers, harvesting chains and power plants. The research results were gotten by analyzing and comparing interviews. The results reveal that the image of wood chips is good, despite the pejorative expression widely used in Finland for the bioenergy package: "package of sticks". The following general conclusions can be drawn from the analysis. Marketing should be directed to the target groups . Forest owners have to be encouraged to forest management. There is a need for a wider and more open internet-based usage of forestry information resources where part of it is energy wood price monitoring. The amount of energy wood or work forces are not an obstacle for the usage of woodchips. The production capacity, capital or the willingness to invest will be limiting factors. The condition of the lower roads is harmful to the transport and weakens the certainty of main- tenance in power plants. The certainty of maintenance can be improved by establishing terminals and by developing water-and railway transportation. Gradually the usage of peat and fuel oil must be changed to the use of woodchips. Municipalities and social enterprises could use employment work to produce energy wood. The aid policies for the usage of the woodchips must be structured, long-term and pre- dictable. Subject headings, (keywords) Bioenergy, woodchips, energy wood Pages Language URN 66+5 Finnish Remarks, notes on appendices Attachments are public Tutor Master’s thesis assigned by Pia Haapea Centre for Economic Development, Transport and the Environment, Southern Savonia SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ........................................................................................................... 3 2 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN LISÄÄMISEN SYYT JA TAVOITTEET ........... 4 2.1 Ilmastonmuutos .............................................................................................. 4 2.2 Kansainvälisiä tavoitteita ja velvoitteita ........................................................ 6 2.2.1 Päästökauppa ........................................................................................ 6 2.2.2 EU:n 20-velvoite ................................................................................... 7 2.3 Metsähakkeen käyttö ja käytön vaikutukset Suomessa ................................. 8 2.4 Bioenergia .................................................................................................... 11 2.5 Maakunnalliset tavoitteet ............................................................................. 13 2.6 Työn tavoitteet ja rajaus ............................................................................... 15 3 METSÄHAKE JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT .................................... 16 3.1 Kestävän metsätalouden rahoituslaki (Kemera) .......................................... 16 3.2 Metsähake .................................................................................................... 16 3.3 Etelä-Savon metsävarat................................................................................ 19 3.4 Etelä-Savon energiapuupotentiaalit ............................................................. 20 3.4.1 Etelä-Savon teoreettinen energiapuupotentiaali ................................. 20 3.4.2 Etelä-Savon teknis-taloudellinen energiapuupotentiaali .................... 21 3.4.3 Muita energiapuupotentiaaleja ............................................................ 22 3.4.4 Energiapuupotentiaalien analysointi ................................................... 22 3.4.5 Muiden maakuntien energiapuupotentiaalit ........................................ 24 3.5 Etelä-Savon metsähakkeen tuotantoresurssit ............................................... 25 3.6 Etelä-Savon työvoiman ja koulutuksen tarve metsähakkeen tuotannossa ... 27 3.7 Etelä-Savon voimalaitokset ......................................................................... 28 4 TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT ..................................................... 32 4.1 Tutkimusaineisto.......................................................................................... 32 4.2 Tutkimusmenetelmä .................................................................................... 33 4.3 Aineiston analysointi ................................................................................... 36 5 TULOKSET .......................................................................................................... 38 5.1 Yleistä .......................................................................................................... 38 5.2 Haastateltavien mielikuvat metsähakkeesta ................................................
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA on LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I
    KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA ON LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I LAKANNUT KUNTA VASTAANOTTAVA KUNTA Kunnan nimi Kuntanumero Lakkaamispäivä Kunnan nimi Kuntanumero Huomautuksia Ahlainen 001 010172 Pori 609 Aitolahti 002 010166 Tampere 837 Akaa 003 010146 Kylmäkoski 310 ks. tämä taulu: Kylmäkoski-310 Sääksmäki 788 ks. tämä taulu: Sääksmäki-788 Toijala 864 ks. tämä taulu: Toijala-864 Viiala 928 ks. tämä taulu: Viiala-928 Alahärma 004 010109 Kauhava 233 ks. tämä taulu: Kortesjärvi-281 ja Ylihärmä-971 Alastaro 006 010109 Loimaa 430 ks. tämä taulu: Mellilä-482 Alatornio 007 010173 Tornio 851 Alaveteli 008 010169 Kruunupyy 288 Angelniemi 011 010167 Halikko 073 ks. tämä taulu: Halikko-073 Anjala 012 010175 Sippola 754 ks. taulu II: Sippola-754 Anjalankoski 754 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Elimäki-044, Jaala-163, Kuusankoski-306, Valkeala-909 Anttola 014 311200 Mikkeli 491 ks. tämä taulu: Mikkelin mlk-492 Artjärvi 015 010111 Orimattila 560 Askainen 017 010109 Masku 481 ks. tämä taulu: Lemu-419 Bergö 032 010173 Maalahti 475 Björköby 033 010173 Mustasaari 499 Bromarv 034 010177 Hanko 078 Tenhola 842 ks. tämä taulu: Tenhola-842 Degerby 039 010146 lnkoo 149 Dragsfjärd 040 010109 Kemiönsaari 322 ks. tämä taulu: Kemiö-243 ja Västanfjärd-923 Elimäki 044 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Jaala-163, Kuusankoski-306, Anjalankoski-754, Valkeala-909 Eno 045 010109 Joensuu 167 ks. tämä taulu: Pyhäselkä-632 Eräjärvi 048 010173 Orivesi 562 Haaga 068 010146 Helsinki 091 Haapasaari 070 010174 Kotka 285 Halikko 073 010109 Salo 734 ks. tämä taulu: Kiikala-252, Kisko-259, Kuusjoki-308, Muurla-501, Perniö-586, Pertteli-587, Suomusjärvi-776, Särkisalo-784 Hauho 083 010109 Hämeenlinna 109 ks.
    [Show full text]
  • Kysyimme Toimialueemme Puunostajilta Syksyn Puumarkkinanäkymiä Syksyn Hinta- Ja Kysyntäkehitys on Ollut Syksyn Ostomahdollisuutem- Parhaimmin Pylväsaihioita
    6 Metsänomistajat Kysyimme toimialueemme puunostajilta syksyn puumarkkinanäkymiä Syksyn hinta- ja kysyntäkehitys on ollut Syksyn ostomahdollisuutem- parhaimmin pylväsaihioita. teinen varsin aktiivinen vuodenaika puumarkkinatilanne? heikko ja tukin hintaa kohdistuu me ovat hyvät omistajajäsenten Marko Heinonen, P. Heinonen Oy Etelä-Savon metsissä. Halutuimpia selkeä hintapaine. Tästä huolimat- puukauppaan, ostamme kaikkia lajeja ovat järeät mäntytukit, kuusi- Millaiset leimikot ja puutavaralajit ta tuotannot pyörivät ja ainakin puutavaralajeja. Halutuimpia lei- Ostamme mielellämme pysty- sorvitukit ja koivuvaneritukit. ovat kysytyimpiä? Koskitukilla ostotarpeita on nor- mikoita ovat sulan maan aikana puuna kaikkia kohteita, jotka ovat Mika Wahlman Tämän syksyn korjuisiin ostetaan maalisti. Vaneri- ja viiluteollisuu- korjattavat päätehakkuuleimikot ja sulan maan aikana korjattavissa Metsäasiakaspäällikkö, UPM koivu- ja mäntyvaltaisia leimikoita, temme näkymät ovat melko vakaat kesäharvennukset. ja kuljetettavissa. Erityisesti kesä- sekä pääte- että harvennushakkuita. ja koivutukille on normaali hyvä Jussi Sairanen harvennukset ovat nyt haluttuja. Puita ostetaan normaalisti, vaik- Hyvälaatuisella mäntytukilla on ky- kysyntä. Etelä-Savon alueella koi- Piiripäällikkö, Metsä Group Hankintapuussa paras kysyntä on kakin sahatavarakaupan osalta ti- syntää, kuusitukin kysyntä on huo- vutukkia sisältävät leimikot ja han- kuusi- ja mäntykuitupuulla. lanne näyttää loppuvuoden osalta nosta sahatavaramarkkinatilanteesta kintaerät ovat kysytyimpiä. Sopivan
    [Show full text]
  • Mikkeli Pöytäkirja 6/2018 1 (59) Kaupunginvaltuusto 20.08.2018
    Mikkeli Pöytäkirja 6/2018 1 (59) Kaupunginvaltuusto 20.08.2018 Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty Mikkelin asianhallintajärjestelmässä Aika 20.08.2018, klo 17:00 - 20:00 Paikka Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali Käsitellyt asiat § 85 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus § 86 Pöytäkirjan tarkastus § 87 Eron myöntäminen Riitta Pellavalle Etelä-Savon pelastuslautakunnan varajäsenyydestä ja uuden varajäsenen valitseminen § 88 Eron myöntäminen Kimmo Hokkaselle Mikkelin Vesiliikelaitoksen johtokunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valitseminen § 89 Ero tarkastuslautakunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valitseminen § 90 Tilapäisen valiokunnan asettaminen § 91 Sodan ja rauhan keskus Muistin perustaminen § 92 Mikkelin kaupunkistrategian strategiset ohjelmat § 93 Lisämäärärahaesitys Mikkelin kaupungin Vanhalla Kasarmialueella sijaitsevan määräalan (kiinteistö 491-5-24-4) ja sillä sijaitsevien kasarmirakennusten ostamiseen § 94 Valtuustoaloite: Mikkelin valtuustostrategia pitää saada käytännöntasolle § 95 Valtuustoaloite kuntoportaista Mikkeliin Lisäpykälät § 96 Valtuutettujen Outi Kaurian ja Nina Jussi-Pekan huomioiminen § 97 Valtuustoaloite: Joustavuutta koulukyyteihin § 98 Valtuustoaloite: Opettajien sijaisuuksien hoitaminen § 99 Valtuustoaloite: Kokoontumistiloilla elinvoimaa § 100 Valtuustoaloite uskonnonvapauden vahvistamisesta mikkeliläisissä kouluissa ja päiväkodeissa Mikkeli Pöytäkirja 6/2018 2 (59) Kaupunginvaltuusto 20.08.2018 Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty Mikkelin asianhallintajärjestelmässä Saapuvilla
    [Show full text]
  • Sinun Etusi Taittopohja
    KESÄKUU 2020 052401 Osallistu Kesäkisaan ja Puutarhan pop up -myymälät Tilaa ABC-ateriat voita grilli sekä grillaus- useissa marketeissamme ja suoraan autoon tuotteita ABC:llä TOIMITUSJOHTAJAN TERVEHDYS Arvoisat asiakasomistajat oronavirus rajoittamistoimineen on vaikuttanut jokaisen suomalaisen elämään tavalla tai toisella. KMe Osuuskauppa Suur-Savossa olemme suhtautu- neet asiaan henkilökuntamme ja asiakkaittemme terveys ja turvallisuus edellä. Olemme huolehtineet perustehtä- västämme, huoltovarmuuden varmistamisesta, säilyt- Remontti valmistuu kesäkuussa. Syksyllä jatkamme ABC täen samalla hyvän palvelutason ja toiminnan laadun Juvan ravintolasalin uudistusta. Yhdeksässä S-mar- poikkeusoloista huolimatta. Olemme tehneet todella ketissa tehdään miljööuudistus kuluvan vuoden aikana nopeasti ja paljon erilaisia toimenpiteitä varmistaaksem- ja Original Sokos Hotel Vaakunan kylpyhuoneremontti me turvallisen asioinnin. Erityiskiitos kuuluu henkilökun- valmistuu kesäkuussa. Savonlinnassa Seurahuoneel- nallemme ja teille, hyvät asiakasomistajat, vastuullisesta la on uudistettu kokoustilat ja tv-järjestelmä. Hotelli toiminnasta näinä poikkeuksellisina aikoina. Tämän Tottissa puolestaan uudistuksen ovat kokeneet aamiais- kirjeen tärkein viestini on, että Osuuskauppa Suur-Savon huone, kiinteistötekniikka sekä mm. huoneiden ovet ja toimipaikoissa on turvallista asioida. Tervetuloa ostoksil- lukitukset. Mikkelissä Nuijamiesten kaupunginosaan le sekä paikalliset että vapaa-ajan asukkaat! rakennetaan uusi Sale-myymälä. Tämä myymälä on suo- Koronaepidemian
    [Show full text]
  • Katsaus 1996
    Tilastokeskus katsaus 1996 . Tilastokeskus m ¡¡! S ta tis tik c e n tra le n " Statistics Finland Itä-Suomen katsaus Helsinki 1997 Tiedustelut: Esko Syrjäkari (08) 537 2046 Kansikuva: Leena Jäntti, Sirkku Hiltunen © 1996 Tilastokeskus Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. ISSN 1239-7466 ISBN 951-727-263-4 Hakapaino Oy, Helsinki 1997 ALKUSANAT Itä-Suomen katsaus 1996 on yksi neljästä Tilastokeskuksen tekemästä aluekatsausjul- kaisusta. Muut vastaavalla tietosisällöllä ja esitystavalla toteutetut aluejulkaisut ovat Pohjois-Suomen, Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen katsaukset. Katsausjulkaisujen aluera­ jaukset noudattavat lähes täysin uuden läänijaon mukaisia rajoja. Lapin ja Oulun läänien tiedot on kuitenkin esitetty samassa julkaisussa, Pohjois-Suomen katsauksessa. Tässä Itä- Suomen katsauksessa esitetään tiedot tulevan Itä-Suomen läänin alueesta (Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnat) poiketen myös kaikista nykyisen Mikkelin läänin kunnista. Niistä Heinola, Heinolan mlk, Sysmä ja Hartola eivät kuulu Etelä-Savon maakuntaan. Näiden kuntien tiedot ovat mukana myös Etelä-Suomen katsauksessa. Julkaisusarja on jatkoa ja laajennus aiemmin kuudesti Oulun läänikatsauksen ja kerran Pohjois-Suomen katsauksen nimellä tuotetulle vuosijulkaisulle. Se on usean vuoden ajan ollut Tilastokeskuksen ainoa tiettyyn Suomen aluekokonaisuuteen keskittyvä kokoomajul- kaisu. Se olikin vuonna 1995 Tilastokeskuksen myydyin julkaisu alueellaan. Itä-Suomen katsauksen tavoitteena on antaa alueellista tietoa Itä-Suomesta, sen maakun­
    [Show full text]
  • The Wolf Debate in Finland
    Ruralia Institute Jukka Bisi Sami Kurki The wolf debate in Finland Publications 12 The wolf debate in Finland Expectations and objectives for the management of the wolf population at regional and national level Jukka Bisi Sami Kurki Seinäjoki 2008 Publisher: University of Helsinki Ruralia Institute Kampusranta 9 FIN-60320 SEINÄJOKI Puh. +358 6 4213 300 Fax. +358 6 4213 301 ISBN 978-952-10-4135-8 (paperback) 978-952-10-4136-5 (pdf) ISSN 1796-0649 (paperback) 1796-0657 (pdf) Printed by Oy Fram Ab, Vaasa Foreword The wolf has returned to the Finnish countryside and once again there is no avoiding the fact that the interaction of man and wolf is an extremely painful one. Attitudes to the wolf divide Finns, and the wolf itself causes opinion to change fast once it has arrived in new areas. The wolf is a perpetual problem environmentally, something people have to live with on a daily basis. But what is the importance of social sustainability and how can protection of the wolf be reconciled with what local people see as a decline in the quality of life? How should the wolf issue be managed and who should act in what situation? These are the questions which have to be addressed in preparations for a national policy on wolves. Studies relating to policy on large carnivores for the University of Helsinki’s Institute for Rural Research and Training (Ruralia) represent a breakthrough, yet people in rural communities have always been at the centre of research. The sustainable use of natural resources is becoming more and more about socio-economic issues, with ecology obviously imposing its own set of condi- tions.
    [Show full text]
  • Sosiaalihuollon Kehittämistoiminnan Arvioinnin Loppuraportti
    Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:12 Juha Kaakinen, Jarmo Nieminen ja Jukka Ohtonen Sosiaalihuollon kehittämistoiminnan arvioinnin loppuraportti SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2007 KUVAILULEHTI Julkaisija Julkaisun päivämäärä Sosiaali- ja terveysministeriö 14.2.2007 Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, Julkaisun laji sihteeri) Selvitys Sosiaalikehitys Oy Toimeksiantaja Juha Kaakinen, Jarmo Nieminen ja Sosiaali- ja terveysministeriö Jukka Ohtonen HARE-numero ja toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Sosiaalihuollon kehittämistoiminnan arvioinnin loppuraportti Tiivistelmä Sosiaali- ja terveysministeriö tilasi syksyllä 2005 Sosiaalikehitys Oy:ltä arvioinnin siitä, miten nykyisellä tavalla organisoitu ja rahoitettu kehittämistoiminta vastaa kuntien sosiaalihuollon tarpeisiin. Nykyinen sosiaalihuollon kehittämistoiminta koostuu monista osista. Sekä Stakes, sosiaalialan osaamiskeskukset ja lääninhallitukset toimivat kuntein tukena ja lisäksi vuodesta 2003 saakka kunnan on ollut mahdollista saada valtionavustusta kehittämishankkeisiinsa. Arvioinnilla oli kolme tehtävää 1) selvittää kuntien sosiaalihuollon kokemukset ja mahdollisuudet saada tukea omalle kehittämistoiminnalleen 2) arvioida valmisteilla olevien seudullisten ja maakunnallisten asiakaspalveluyksiköiden yhteyteen sijoittuvien kehittämisyksiköiden mahdollisudet vastata niihin tarpeisiin, joita kuntien näkökulmasta tehtävä selvitystyö tuo esiin 3) tehdä esitykset siitä, millä tavalla nykyisellä tavalla organisoitua ja resurssoitua kehittämistoimintaa
    [Show full text]
  • Savonlinnan Maakuntamuseon Lausuntoja 2020
    SAVONLINNAN MAAKUNTAMUSEON LAUSUNTOJA 2020 253/4.12.2020 Savonlinna, kauppatorin ja matkustajasataman asemakaavan muutos: Savonlinnan maakuntamuseolla ei ole huomauttamista rakennetun kulttuuriympäristön eikä arkeologian osalta. 252/3.12.2020 Sulkava, Metsänkäyttöilmoitus 1-2020-112232: alueelle tulossa avohakkuu eikä sille ole estettä. Maanmuokkaukselle ei ole tarvetta, joten metsänkäyttöilmoituksesta ei ole huomauttamista. Puutavaran ja hakkuutähteen varastointi muinaisjäännöksen päälle on kuitenkin kielletty samoin kuin metsäkoneilla sen yli ajaminen. 251/3.12.2020 Mikkeli, Jokikatu 9 tontin käyttö: Esitetty tutkielmaluonnos antaa hyvät suuntaviivat ja lähtökohdat tontinkäytön jatkosuunnittelulle. 250/3.12.2020 Savonlinna, Tappuniementie 75:n vanhat rakennukset: Omistaja selvittää mahdollisuuksia vanhojen rakennusten säilyttämiseksi. On suotavaa, että rakennukset voidaan kunnostaa ja säilyttää. 249/3.12.2020 Joroinen, Metsänkäyttöilmoitukset 1-2020-112724 ja 1-2020-112726: alueella oleva asumuspainanne on merkittävä maastoon, ettei sitä vahingoiteta esim. metsäkoneilla liikuttaessa, ja puutavaran ja hakkuujätteen varastointi muinaisjäännösalueelle on kielletty. 248/3.12.2020 Mikkeli, asemakaavan muutos Haukivuori Keskustie, OAS: Etelä-Savon kulttuuriperintötietokannassa on noteerattu asemakaavamuutosalueella muutama liikerakennus ja entinen nimismiehen talo. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta ei Savonlinnan maakuntamuseolla ole muuta huomautettavaa. Savonlinnan maakuntamuseolla ei ole huomauttamista arkeologisen kulttuuriperinnön
    [Show full text]
  • Suur-Saimaan Lohimestaruus
    SUUR-SAIMAAN LOHIMESTARUUS 22.8.2015 Kertoimet 15 3 3 1 1 Sijoitus Nro Kippari Paikkakunta Miehistö Lohikalat Kuha Ahven Hauki Muut 1 105 Loikkanen Petri Joensuu 2760 1540 42940 2 99 Aaltojärvi Jussi Kangasala 7510 22530 3 4 Kotilainen Johannes Lappeenranta 3260 4435 14215 4 107 Neuvonen Jyrki Simpele 3355 1355 11420 5 97 Hyttinen Maarit Joensuu 9530 1060 10590 6 43 Nokelainen Niko Parikkala 9480 9480 7 90 Mutikainen Seppo Savonranta 480 7440 8880 8 37 Heiskanen Juuso Savonlinna 1190 5260 8830 9 16 Seppänen Raimo Savonlinna 345 7530 8565 10 120 Asikainen Jarkko Joensuu 8560 8560 11 1 Hämäläinen Juha Joensuu 1240 340 3805 8545 12 129 Parkkinen Janne Joensuu 7040 1195 8235 13 112 Karvinen Tomi Lahti 1830 2630 8120 14 22 Hirvonen Mikko Kontiolahti 2570 7710 15 78 Ulvinen Tero Savonlinna 6440 6440 16 2 Partanen Joona Parikkala 6350 6350 17 102 Parkkonen Juha Joensuu 1170 2475 5985 18 61 Matikainen Heikki Parikkala 5540 5540 19 104 Pursiainen Kari Pieksämäki 4995 4995 20 9 Leskinen pekka Imatra 4970 4970 21 42 Hämäläinen Seppo 1165 1250 4745 22 39 Innanen Timo Simpele 1530 4590 23 44 Rouvinen Jani Kitee 4075 4075 24 88 Inget Kaisu Savonranta 3670 3670 25 123 Mononen Tuukka Savonranta 1190 3570 26 113 Kosunen Petri Mikkeli 2130 1205 3335 27 Venäläinen Matti Parikkala 1090 3270 28 Kokkonen Marko Saari 3190 3190 29 18 Noponen Ari Enonkoski 3100 3100 30 5 Ahokas Erkki Parikkala 2920 2920 31 3 Nousiainen Sami Louhi 2695 2695 SUUR-SAIMAAN LOHIMESTARUUS 22.8.2015 Kertoimet 15 3 3 1 1 Sijoitus Nro Kippari Paikkakunta Miehistö Lohikalat Kuha Ahven
    [Show full text]
  • Valtakunnallisesti Arvokkaat Moreenimuodostumat
    SUOMEN YMPÄRISTÖ 14 | 2007 LUONNON- Valtakunnallisesti arvokkaat VARAT moreenimuodostumat Kalevi Mäkinen, Jukka-Pekka Palmu, Jari Teeriaho, Hannu Rönty, Tom Rauhaniemi & Jaana Jarva YMPÄRISTÖMINISTERIÖ SUOMEN YMPÄRISTÖ 14 | 2007 Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat Kalevi Mäkinen, Jukka-Pekka Palmu, Jari Teeriaho, Hannu Rönty, Tom Rauhaniemi & Jaana Jarva Helsinki 2007 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ SUOMEN YMPÄRISTÖ 14 | 2007 Ympäristöministeriö Alueidenkäytön osasto Taitto: Ainoliisa Miettinen Kansikuva: ���������rumliine�������������������������������������a Kuusamon Iivaaran kaakkoispuolella �������Kuva: R Aario����� Poh�akartat: © Maanmittauslaitos lupa nro 197/MYY/05 Julkaisu on saatavana myös internetistä: wwwymparistofi/�ulkaisut Edita Prima Oy, Helsinki 2007 ISBN 978-952-11-2661-1 (nid) ISBN 978-952-11-2662-8 (P�F) ISSN 1238-7312 (pain) ISSN 1796-1637 (verkkoj.) ESIPUHE Moreenimuodostumat ovat Suomessa monipuolisin geomorfologisten maaperämuo- dostumien ryhmä, johon kuuluu syntytavaltaan, rakenteeltaan ja muodoiltaan hyvin erilaisia muodostumia. Moreenimuodostumiin ei toistaiseksi ole kiinnitetty erityistä suojelullista tai taloudellista huomiota, ilmeisesti muodostumien laajan levinneisyy- den ja moreeniaineksen heikohkon hyödynnettävyyden vuoksi. Moreenimuodos- tumista löytyy kuitenkin sellaista luonnon geologista, biologista ja maisemallista monimuotoisuutta, jolla suojeluarvojen kannalta on huomattavaa merkitystä. Mo- reenimuodostumiin liittyy samantyyppisiä maisemallisia ja elollisen luonnon arvoja kuin kallioihin ja harjuihin;
    [Show full text]
  • RP 141/2006 Rd I Propositionen Föreslås Att Vallagen
    RP 141/2006 rd Regeringens proposition till Riksdagen med förslag till lag om ändring av 5 § i vallagen PROPOSITIONENS HUVUDSAKLIGA INNEHÅLL I propositionen föreslås att vallagen ändras. Birkalands och Mellersta Finlands valkrets. Enligt förslaget skall bestämmelserna om in- De övriga ändringarna i kommunindelningen delningen i valkretsar ändras så att de mots- har inga verkningar för gränserna mellan varar de ändringar i kommunindelningen valkretsarna. som träder i kraft vid ingången av nästa år. Den föreslagna lagen avses träda i kraft vid Upplösningen av Längelmäki kommun orsa- ingången av år 2007. kar en mindre ändring i gränsen mellan ————— MOTIVERING 1. Nuläge och bedömning av det Enligt statsrådets beslut 414/2006 av den 24 maj 2006 upplöses Sumiainen kommun, I den reglering som gäller valkretsarna vid Suolahti stad och Äänekoski stad och i stället riksdagsval övergick man i samband med re- bildas en ny kommun, som omfattar deras formen av statens regionförvaltning år 1997 nuvarande områden och som börjar använda till en lösning där man i paragrafen om namnet Äänekoski och benämningen stad. valkretsar räknade upp de kommuner som Den nya kommunen hör till de domkretsar hör till varje valkrets. Valkretsarna enligt och förvaltningsområden som den nuvarande gällande lag och de kommuner som hör till Äänekoski stad tillhör. Enligt 5 § 13 punkten dem räknas upp i 5 § i vallagen (714/1998). i vallagen hör staden till Mellersta Finlands Till följd av denna lagtekniska lösning måste valkrets. paragrafen ändras i samband med varje sådan Enligt statsrådets beslut 437/2006 av den ändring i kommunindelningen som innebär 31 maj 2006 upplöses Mietoinen kommun att en ny kommun bildas genom samman- och Mynämäki kommun och i stället bildas slagning eller delning av befintliga kommu- en ny kommun, som omfattar de båda nuva- ner, oberoende av om ändringen leder till en rande områdena och som börjar använda ändring av valkretsarnas gränser eller inte.
    [Show full text]