The Institutionalization of the Russo-Swedish Border Region in the 1743 Peace Treaty

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

The Institutionalization of the Russo-Swedish Border Region in the 1743 Peace Treaty DOI: 10.15201/hungeobull.66.4.1Merovuo, J. HungarianHungarian Geographical Geographical Bulletin Bulletin 66 (2017) 66 (4) 2017 283–293. (4) 283–293.283 ‘Divided and validated’? The institutionalization of the Russo-Swedish border region in the 1743 peace treaty Jenni MEROVUO1 Abstract In this article, I analyse the institutionalization of the border region between Sweden and Imperial Russia presented in the peace treaty signed in Åbo (now Turku) in 1743. The Russo- Swedish war of 1741–1743 was disastrous for Sweden. Instead of regaining the losses suf- fered on the eastern front in the previous war (1700–1721), Sweden ceded more territory to Russia shifting the state border westwards again. The new border located in the middle of the present-day eastern Finnish countryside followed no religious or linguistic divisions. The peace treaty was a top-down measure. However, one must recognise that regions were institutionalised in several parallel and interactive processes. I apply the approach of insti- tutionalization of regions to categorise the peace treaty according to the four dimensions of the approach. The aim is to untangle the official re-establishment of the new regional order to indicate the room for the local influencing. I conclude that the peace treaty did not extensively define the shape of the border region, which led to challenges in reshaping and further developing the border region in the local practices. Classifying the region building process according to the dimensions of the regional institutionalization – though intertwined in practice – provide comparativeness for the local progressions foregrounding their distinc- tive and consistent characteristics. Keywords: border studies, borderlands, re-bordering, institutionalization of regions, Sweden, Russia, state building Introduction demarcation of a modern political territory based partially on strategic grounds. The The Russo-Swedish war also known as The idea of the territorial state had developed War of the Hats (1741–1743) concluded with stronger in the Nordic context since the late shifting the border between the Russian 17th century. Therefore, it was now possible Empire and the Swedish realm westwards. to demarcate the new borders without con- Per the peace treaty of 1743, Imperial Rus- sidering the local circumstances to remark- sia gained an area on the northeast shore able extend (Katajala, K. 2010). Neverthe- of the Gulf of Finland. The new borderland less, the power had to be legitimised and ran through the countryside of the present- established at the borderland, a process that day eastern Finland. The demarcation of the can be called the institutionalization of re- border was not based on cultural, linguistic gions. In this paper, I apply the regional in- or religious grounds. It was a new kind of stitutionalization approach on the research 1 Department of Geographical and Historical Studies, University of Eastern Finland, Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu, Finland. E-mail: [email protected] 284 Merovuo, J. Hungarian Geographical Bulletin 66 (2017) (4) 283–293. of this 18th century borderland. The aim is to the official border shift and the actual process analyse how the institutionalization of the of forging regional consciousness. By reacting new border region between the two states to the changing territorial situation, the locals can be seen in the peace treaty of 1743. affected the region building process proving A region exists in a certain cultural and tem- the peace agreement to be an impulse in the poral context. Further, it emerges in a combi- process rather than resolution. I concentrate nation of intersecting interests or claims form- on the document that officially determined ing it into an institutional structure of power. the regional disintegration and triggered re- Therefore, a region is not created merely by actions from the local level. To complete the drawing lines on a map (Massey, D. 1995; analysis of the peace treaty of 1743, it is sig- Paasi, A. 2011). In the formation of historical nificantly important to employ the previous borderlands, Readman, P. et al. (2014) put the Swedish-Russian peace treaty signed in 1721. emphasis on control, demand and interaction. Geography scholars have utilised the in- The methodological and theoretical view- stitutionalization of regions framework by points of human geography considering the geographer Anssi Paasi on researching emer- spatial dimensions have become increasingly gence and dissolving of regions, regional relevant in social and cultural sciences in the and place identity, regional transformation, past three decades. The spatial turn has di- and re-establishing historical regions (e.g. rected the attention of scholars towards spaces Paasi, A. 1986; MacLeod, G. 2001; Sepp, V. and places, both physical and abstract. In his- and Veemaa, J. 2010; Zimmerbauer, K. and toriography, space has been the connecting Paasi, A. 2013; Semian, M. and Cromý, P. theme of several symposiums in recent years 2014; Vaishar, A. and Zapletalová, J. 2016). (e.g. Lamberg, M. 2011; Hallenberg, M. and Paasi, A. (1986, 1999, 2011) introduces the in- Linnarsson, M. 2014; Stock, P. 2015). Still, I stitutionalization of regions as a process dur- believe that the research of the early modern ing which a place transforms into a region era could benefit on further invocation of the and the collective consciousness of it emerg- geographical approaches on region building. es. The process consists of four dimensions: In studying the building process of border- forging of (1) the territorial, (2) symbolic and lands, many history scholars have concentrat- (3) the institutional shape of the region, and ed on nascent national identities and ethnic (4) the region emerging in the spatial struc- grouping. Peter Sahlins, in his well-known ture of the society. As commonly in critical research demonstrated how national identities geographical approaches, the theory suggests developed and eventually bloomed contrast- that regions are social constructions, shaped ing ‘the other’ on the Pyrenees between Spain in conceptualising, networking, and actions. and France (Sahlins, P. 1989). Research of the Thus, a region is not eternal but historically borderlands between Sweden and Denmark- constructed (Berger, P.L. and Luckmann, T. Norway has concentrated on the state inte- 1967; Paasi, A. 1986, 2002; Hacking, I. 1999; gration process, state building from below, Zimmerbaum, K. and Paasi, A. 2013). linguistic distinctions and perceptions of be- Regions are collectively remembered and longing among commoners. The scholars find forgotten but the historical progress is by no that one of the crucial factors of the process means a self-directed temporal development. is interaction, and as Hallenberg and Holm To legitimise the desired status or shape, the point out, there is significance in the dynam- retrospective evaluation of the regional his- ics of top-down ruling and the reactions from tory may be inspired by the future goals. below (Edgren, M. 2001; Hallenberg, M. and Therefore, the questions of birth, dissolu- Holm, J. 2016; Lerbom, J. 2017). tion, and the transformation motivate the I concentrate on the becoming of the border research of regional institutionalization. If an region. By focusing on the institutionalization attempt to institutionalize or deinstitutional- of regions I approach the dynamics between ize a region is very dramatic, argue Paasi, A. Merovuo, J. Hungarian Geographical Bulletin 66 (2017) (4) 283–293. 285 and Zimmerbaum, K. (2013), demonstrations I focus on the establishment of the border promoting counter identity may occur. These region. By enlarging on the institutionaliza- actions are often collective and temporary. tion process, it is possible to emphasize the The process of regional institutionalization socio-spatial aspects on the development of proceeds simultaneously at multiple com- historical state peripheries. The institutionali- munal levels. A political decision alone can- zation of regions is employed as an analytical not deinstitutionalize a region. Even though tool. By categorising the establishment of the demolished from the regional administrative border region in the transcript, I demonstrate map, divided into pieces or merged into a that a top-down perspective is not enough of a bigger unit, a region can continue existing viewpoint for the process of building a region. in symbolic and mental form. Thus, the pro- cesses are not always cohesive, or unanimous in practice. Therefore, a region may appear The peace treaty of 1743 fuzzy in territorial shape, lifespan, and au- thorization (Paasi, A. 1986, 1999, 2002; Paasi, On the 7th of August 1743, Frederick I of A. and Metzger, J. 2016). Sweden, and the empress Elisabeth of Rus- The peace treaty of 1743 was a significant sia signed the peace treaty between Sweden act in forging the localities into the border re- and Russia after long negotiations. The terms gion. Can we see it as a disintegration of the had been agreed with the parties earlier in the region, though? I categorise the peace treaty summer and the Russian troops had started transcript per the dimensions of the institu- withdrawing from the territory they annexed. tionalization of region framework. I study During the war, the seizure of the Russian the aims of the peace treaty by content analy- troops reached the Gulf of Bothnia. It was sis, foregrounding the intended shape of the in their interest to pursue further territorial borderland. A question of whether this bor- conquest but as Sweden agreed to nominate der region became something fixed and then Elisabeth’s favourite as the successor to the emerged in the social process, or if the social throne, most of this territory was restored un- construction refers to the forging of the shape der Swedish domination. The war had broken peculiar to the region in addition, is onto- out from the Swedish heat for revenge after logically essential to the research (Paasi, A. the great defeat in the wars between 1700 and 2002; Stock, P. 2015; Paasi, A. and Metzger, 1721. However, the treaty of 1743 brought only J.
Recommended publications
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Surun Kohdattua
    Surun kohdattua SAVONLINNAN SEURAKUNTA¤ Enonkoski Kerimäki Punkaharju Rantasalmi Savonlinna Savonranta Surun kohdattua Läheisen ihmisen kuolema pysäyttää. Sureva ihminen tarvitsee tukea. Kristillinen seurakunta tahtoo olla mukana auttamassa siunaten ihmisleämää Jumalan virvoittavalla sanalla ja rukouksella sen kaikissa vaiheissa, myös kuolemassa. Jeesuksen lupauksen mukaan kuolema ei ole lopullinen loppu. Kasteessa kristitylle on lahjoitettu Jeesuksen ylösnousemuksessaan hankkima voitto kuolemasta. Kun uskomme häneen, pääsemme kerran iankaikkiseen elämään. Kuolemaan ja hautajaisiin liittyvät järjestelyt saattavat tuntua raskailta. Ne voivat kuitenkin olla osa surutyötä, jonka kautta omaiset löytävät voimaa jatkaa eteen- päin.Tämä on Savonlinnan evankelis-luterilaisen seurakunnan toimittama opas hautaukseen liittyvien käytännön järjestelyjen helpottamiseksi. Sisältö s. 3 Kuka hoitaa hautausjärjestelyt s. 4 Entä jos vainaja ei kuulunut kirkkoon? s. 4 Lupa hautaamiseen -lomake s. 4 Siunaustilaisuuden varaaminen s. 4 Kuolemasta ilmoittaminen s. 6 Hautapaikan varaaminen s. 6 Sukuhauta s.7 Uusi arkku- tai uurnahauta s. 7 Mihin haudataan? s. 8 Keskustelu papin kanssa s. 8 Vainajan näyttö s. 8 Kukkalaitteet s. 8 Siunaustilaisuus s. 10 Hautaussaatto s. 11 Muistotilaisuus s. 12 Tuhkaus ja maahan kätkeminen s. 12 Haudan hallinta, hoito ja maksut s. 12 Hautamuistomerkki s. 13 Pakolliset kustannukset s. 13 Varaton kuolinpesä s. 13 Muita käytännönasioita s. 14 Surutyö Kuka hoitaa hautausjärjestelyt? Hautausjärjestelyt ovat lähimpien omaisten tehtävä.
    [Show full text]
  • KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA on LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I
    KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA ON LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I LAKANNUT KUNTA VASTAANOTTAVA KUNTA Kunnan nimi Kuntanumero Lakkaamispäivä Kunnan nimi Kuntanumero Huomautuksia Ahlainen 001 010172 Pori 609 Aitolahti 002 010166 Tampere 837 Akaa 003 010146 Kylmäkoski 310 ks. tämä taulu: Kylmäkoski-310 Sääksmäki 788 ks. tämä taulu: Sääksmäki-788 Toijala 864 ks. tämä taulu: Toijala-864 Viiala 928 ks. tämä taulu: Viiala-928 Alahärma 004 010109 Kauhava 233 ks. tämä taulu: Kortesjärvi-281 ja Ylihärmä-971 Alastaro 006 010109 Loimaa 430 ks. tämä taulu: Mellilä-482 Alatornio 007 010173 Tornio 851 Alaveteli 008 010169 Kruunupyy 288 Angelniemi 011 010167 Halikko 073 ks. tämä taulu: Halikko-073 Anjala 012 010175 Sippola 754 ks. taulu II: Sippola-754 Anjalankoski 754 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Elimäki-044, Jaala-163, Kuusankoski-306, Valkeala-909 Anttola 014 311200 Mikkeli 491 ks. tämä taulu: Mikkelin mlk-492 Artjärvi 015 010111 Orimattila 560 Askainen 017 010109 Masku 481 ks. tämä taulu: Lemu-419 Bergö 032 010173 Maalahti 475 Björköby 033 010173 Mustasaari 499 Bromarv 034 010177 Hanko 078 Tenhola 842 ks. tämä taulu: Tenhola-842 Degerby 039 010146 lnkoo 149 Dragsfjärd 040 010109 Kemiönsaari 322 ks. tämä taulu: Kemiö-243 ja Västanfjärd-923 Elimäki 044 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Jaala-163, Kuusankoski-306, Anjalankoski-754, Valkeala-909 Eno 045 010109 Joensuu 167 ks. tämä taulu: Pyhäselkä-632 Eräjärvi 048 010173 Orivesi 562 Haaga 068 010146 Helsinki 091 Haapasaari 070 010174 Kotka 285 Halikko 073 010109 Salo 734 ks. tämä taulu: Kiikala-252, Kisko-259, Kuusjoki-308, Muurla-501, Perniö-586, Pertteli-587, Suomusjärvi-776, Särkisalo-784 Hauho 083 010109 Hämeenlinna 109 ks.
    [Show full text]
  • Kysyimme Toimialueemme Puunostajilta Syksyn Puumarkkinanäkymiä Syksyn Hinta- Ja Kysyntäkehitys on Ollut Syksyn Ostomahdollisuutem- Parhaimmin Pylväsaihioita
    6 Metsänomistajat Kysyimme toimialueemme puunostajilta syksyn puumarkkinanäkymiä Syksyn hinta- ja kysyntäkehitys on ollut Syksyn ostomahdollisuutem- parhaimmin pylväsaihioita. teinen varsin aktiivinen vuodenaika puumarkkinatilanne? heikko ja tukin hintaa kohdistuu me ovat hyvät omistajajäsenten Marko Heinonen, P. Heinonen Oy Etelä-Savon metsissä. Halutuimpia selkeä hintapaine. Tästä huolimat- puukauppaan, ostamme kaikkia lajeja ovat järeät mäntytukit, kuusi- Millaiset leimikot ja puutavaralajit ta tuotannot pyörivät ja ainakin puutavaralajeja. Halutuimpia lei- Ostamme mielellämme pysty- sorvitukit ja koivuvaneritukit. ovat kysytyimpiä? Koskitukilla ostotarpeita on nor- mikoita ovat sulan maan aikana puuna kaikkia kohteita, jotka ovat Mika Wahlman Tämän syksyn korjuisiin ostetaan maalisti. Vaneri- ja viiluteollisuu- korjattavat päätehakkuuleimikot ja sulan maan aikana korjattavissa Metsäasiakaspäällikkö, UPM koivu- ja mäntyvaltaisia leimikoita, temme näkymät ovat melko vakaat kesäharvennukset. ja kuljetettavissa. Erityisesti kesä- sekä pääte- että harvennushakkuita. ja koivutukille on normaali hyvä Jussi Sairanen harvennukset ovat nyt haluttuja. Puita ostetaan normaalisti, vaik- Hyvälaatuisella mäntytukilla on ky- kysyntä. Etelä-Savon alueella koi- Piiripäällikkö, Metsä Group Hankintapuussa paras kysyntä on kakin sahatavarakaupan osalta ti- syntää, kuusitukin kysyntä on huo- vutukkia sisältävät leimikot ja han- kuusi- ja mäntykuitupuulla. lanne näyttää loppuvuoden osalta nosta sahatavaramarkkinatilanteesta kintaerät ovat kysytyimpiä. Sopivan
    [Show full text]
  • 20.7.2020 LIITE 1 Sulkavan Kunta KEHA/5501/2020
    20.7.2020 LIITE 1 Sulkavan kunta KEHA/5501/2020 JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUSSUUNNITELMA AJOKAUDELLE 2020-2021 1. RAHOITETTAVA BRUTTOSOPIMUKSIIN PERUSTUVA LIIKENNE Rahoitusosuus yhteensä 7 000 € Rahoitettava liikenne: Mikkeli-Juva-Sulkava Ilmoitettu maksuosuus (sis. alv 10 %) indeksitarkistetaan kunkin sopimuksen sopimusehtojen mukaisesti. Mikkelin Waltti-lippu- ja maksujärjestelmä vyöhykkeillä A-G (Hirvensalmi, Juva ja Puumala) ja liikenteenharjoittajan järjestelmä Sulkavalla. Waltti-lipputulot tuloutuvat Mikkelin kaupungille ja liikenteenharjoittajan järjestelmän lipputulot ELY-keskukselle. Rahoitusosuudet on laskettu kuntakohtaisten toteutuneiden kustannusten suhteessa (lipputulot 1.12.2018- 30.11.2019 ja käyttöoikeuskorvaukset). Lipputuloriskin vuoksi rahoitussuunnitelman toteutumista seurataan ja tehdään tarvittavat korjaukset Mikkelin kaupungin maksuosuuksiin jälkikäteen puolivuosittain. Liikenteen rahoittamiseen osallistuvat lisäksi kunnat Hirvensalmi, Juva, Puumala ja Sulkava. 2. RAHOITETTAVA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIIN PERUSTUVA LIIKENNE Sopimuskohtaiset rahoitusosuudet Sulkava-Savonlinna 8 316 € Puumala-Sulkava-Savonlinna 2 905 € Rahoitusosuus yhteensä 11 222 € Ilmoitettu maksuosuus (sis. alv 10 %) indeksitarkistetaan kunkin sopimuksen sopimusehtojen mukaisesti. Ajokaudella 1.6.2020-6.6.2021 kuntarajat ylittävässä käyttöoikeussopimuksiin perustuvassa liikenteessä ELY- keskuksen rahoitusosuus on 80 % ja kuntien yhteenlaskettu rahoitusosuus 20 %. Kuntien rahoitusosuudesta keskuskaupungin osuus on 20 % ja jäljelle jäävä osuus jaetaan kaikille
    [Show full text]
  • Mikkeli Pöytäkirja 6/2018 1 (59) Kaupunginvaltuusto 20.08.2018
    Mikkeli Pöytäkirja 6/2018 1 (59) Kaupunginvaltuusto 20.08.2018 Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty Mikkelin asianhallintajärjestelmässä Aika 20.08.2018, klo 17:00 - 20:00 Paikka Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali Käsitellyt asiat § 85 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus § 86 Pöytäkirjan tarkastus § 87 Eron myöntäminen Riitta Pellavalle Etelä-Savon pelastuslautakunnan varajäsenyydestä ja uuden varajäsenen valitseminen § 88 Eron myöntäminen Kimmo Hokkaselle Mikkelin Vesiliikelaitoksen johtokunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valitseminen § 89 Ero tarkastuslautakunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valitseminen § 90 Tilapäisen valiokunnan asettaminen § 91 Sodan ja rauhan keskus Muistin perustaminen § 92 Mikkelin kaupunkistrategian strategiset ohjelmat § 93 Lisämäärärahaesitys Mikkelin kaupungin Vanhalla Kasarmialueella sijaitsevan määräalan (kiinteistö 491-5-24-4) ja sillä sijaitsevien kasarmirakennusten ostamiseen § 94 Valtuustoaloite: Mikkelin valtuustostrategia pitää saada käytännöntasolle § 95 Valtuustoaloite kuntoportaista Mikkeliin Lisäpykälät § 96 Valtuutettujen Outi Kaurian ja Nina Jussi-Pekan huomioiminen § 97 Valtuustoaloite: Joustavuutta koulukyyteihin § 98 Valtuustoaloite: Opettajien sijaisuuksien hoitaminen § 99 Valtuustoaloite: Kokoontumistiloilla elinvoimaa § 100 Valtuustoaloite uskonnonvapauden vahvistamisesta mikkeliläisissä kouluissa ja päiväkodeissa Mikkeli Pöytäkirja 6/2018 2 (59) Kaupunginvaltuusto 20.08.2018 Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty Mikkelin asianhallintajärjestelmässä Saapuvilla
    [Show full text]
  • Työllisyyskatsaus Heinäkuu 2021
    ETELÄ­SAVO Työllisyyskatsaus Elokuu 2021 ETELÄ­SAVO Elokuu 2021 Etelä­Savossa elokuun lopussa 5 500 työtöntä Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain Etelä­Savossa oli elokuun lopussa 5 493 työtöntä työnhakijaa, mikä on 15 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kokonaan työttömien määrä aleni 547:llä ja lomautettujen määrä 453:lla. Pieksämäki 8,2 Lomautettuja oli 247 eli kolmasosa vuodentakaisesta. Enonkoski 9,1 Rantasalmi Kangasniemi 8,1 9,7 Savonlinna Työttömiä oli elokuun lopussa reilut 700 heinäkuuta vähemmän. 11,5 Työttömänä oli 9,7 % työvoimasta. Juva 6,7 Sulkava Mikkeli 11,7 Hirvensalmi 9,5 11,5 Alle 25­vuotiaita työttömiä oli elokuun lopussa 629, eli 220 Puumala henkilöä ja 26 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pertunmaa 8,3 9,4 Mäntyharju 9,0 Yhdenjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita oli elokuun 5,0 ­ 9,9 (9) 10,0 ­ 14,9 (3) lopussa 1 958. Määrä on noussut vuodessa noin 300:lla eli 16 %. Koko maassa oli elokuun lopussa työttömänä 281 000 eli 48 700 henkilöä ja 15 % vähemmän kuin vuosi sitten. Lomautettuja oli elokuun lopussa koko maassa 24 600 henkilöä eli 60 % vähemmän kuin vuosi sitten. Tiedot ilmenevät työ­ ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastosta. Trendit: Työttömien määrä oli Etelä­Savossa tasan tuhat vuodentakaista pienempi. Lomautettuja oli elokuun lopussa 247, eli 700 henkilöä ja 65 % vähemmän kuin vuosi sitten. Koko maassa lomautettuja oli 24 600 eli 60 % vuodentakaista vähemmän. Alle 25­vuotiaita työttömiä oli Etelä­Savossa elokuun lopussa 629, mikä on 220 henkilöä ja 16 % vähemmän kuin vuosi sitten. Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli Etelä­Savossa elokuun lopussa yhteensä 2 901 henkilöä eli 240 enemmän kuin vuosi sitten.
    [Show full text]
  • In the Lands of the Romanovs: an Annotated Bibliography of First-Hand English-Language Accounts of the Russian Empire
    ANTHONY CROSS In the Lands of the Romanovs An Annotated Bibliography of First-hand English-language Accounts of The Russian Empire (1613-1917) OpenBook Publishers To access digital resources including: blog posts videos online appendices and to purchase copies of this book in: hardback paperback ebook editions Go to: https://www.openbookpublishers.com/product/268 Open Book Publishers is a non-profit independent initiative. We rely on sales and donations to continue publishing high-quality academic works. In the Lands of the Romanovs An Annotated Bibliography of First-hand English-language Accounts of the Russian Empire (1613-1917) Anthony Cross http://www.openbookpublishers.com © 2014 Anthony Cross The text of this book is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International license (CC BY 4.0). This license allows you to share, copy, distribute and transmit the text; to adapt it and to make commercial use of it providing that attribution is made to the author (but not in any way that suggests that he endorses you or your use of the work). Attribution should include the following information: Cross, Anthony, In the Land of the Romanovs: An Annotated Bibliography of First-hand English-language Accounts of the Russian Empire (1613-1917), Cambridge, UK: Open Book Publishers, 2014. http://dx.doi.org/10.11647/ OBP.0042 Please see the list of illustrations for attribution relating to individual images. Every effort has been made to identify and contact copyright holders and any omissions or errors will be corrected if notification is made to the publisher. As for the rights of the images from Wikimedia Commons, please refer to the Wikimedia website (for each image, the link to the relevant page can be found in the list of illustrations).
    [Show full text]
  • Rantasalmen Kunta Pöytäkirja 1/2021 1
    RANTASALMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2021 1 Ympäristölautakunta (Rantasalmi, Sulkava) Aika 20.05.2021 klo 17:00 - Paikka Kunnanvaltuustosali Käsitellyt asiat § Otsikko Sivu § 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 § 2 Pöytäkirjantarkastajien valinta 5 § 3 Käyttösuunnitelman hyväksyminen sekä laskujen 6 hyväksyjät ja vastaanotto- ja tarkastusmerkintöihin oikeutetut 2021 § 4 Sulkavan kunnan 2021 yksityisteiden perusparannus- ja 7 kunnossapitoavustukset vuoden 2020 kunnossapitokuluihin § 5 Romahtaneen teollisuushallin purkutilanne 9 § 6 Ympäristötoimen ajankohtaiskatsaus 13 § 7 Viranhaltijapäätökset / Rantasalmi, Sulkava 14 § 8 Tiedoksi saatettavat asiat /Rantasalmi, Sulkava 15 Ptk tark. RANTASALMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2021 2 Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Tilaéus Tiina Puheenjohtaja Huupponen Vili Jäsen Suhonen Ritva Jäsen Matinen Teija Jäsen Puustinen Kalevi Jäsen Poissa Joskitt Heikki Sistonen Eero Ahonen Vesa Järvenpää Kristiina Järvenpää Juho Muu Rautiainen Jari Kh:n edustaja / Rantasalmi Ralli Kaisa Kh:n pj / Sulkava Ruuskanen Mauri Rakennustarkastaja Oittinen Teemu Ympäristösihteeri Yletyinen Airi Ympäristötoimensihteeri, pöytäkirjanpitäjä Virtanen Veikko Johtava rakennustarkastaja/esittelijä Allekirjoitukset Tiina Tilaéus Airi Yletyinen puheenjohtaja pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat 1 - 8 Pöytäkirjan tarkastus <Rantasalmi> (pvm) <Rantasalmi> (pvm) Ritva Suhonen Vili Huupponen pöytäkirjantarkastaja pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Ptk tark. RANTASALMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2021 3 Rantasalmen kunnan verkkosivuilla,
    [Show full text]
  • KARELIAN in RUSSIA ELDIA Case-Specific Report
    Studies in European Language Diversity 26 KARELIAN IN RUSSIA ELDIA Case-Specific Report Heini KARJALAINEN, Ulriikka PUURA, Riho GRÜNTHAL, Svetlana KOVALEVA Mainz Wien Helsinki Tartu Mariehamn Oulu Maribor Studies in European Language Diversity is a peer-reviewed online publication series of the research project ELDIA, serving as an outlet for preliminary research findings, individual case studies, background and spin-off research. Editor-in-Chief Johanna Laakso (Wien) Editorial Board Kari Djerf (Helsinki), Riho Grünthal (Helsinki), Anna Kolláth (Maribor), Helle Metslang (Tartu), Karl Pajusalu (Tartu), Anneli Sarhimaa (Mainz), Sia Spiliopoulou Åkermark (Mariehamn), Helena Sulkala (Oulu), Reetta Toivanen (Helsinki) Publisher Research consortium ELDIA c/o Prof. Dr. Anneli Sarhimaa Northern European and Baltic Languages and Cultures (SNEB) Johannes Gutenberg-Universität Mainz Jakob-Welder-Weg 18 (Philosophicum) D-55099 Mainz, Germany Contact: [email protected] © 2013 European Language Diversity for All (ELDIA) Cover design: Minna Pelkonen & Hajnalka Berényi-Kiss ELDIA is an international research project funded by the European Commission. The views expressed in the Studies in European Language Diversity are the sole responsibility of the author(s) and do not necessarily reflect the views of the European Commission. All contents of the Studies in European Language Diversity are subject to the Austrian copyright law. The contents may be used exclusively for private, non- commercial purposes. Regarding any further uses of the Studies
    [Show full text]
  • Työllisyyden Kuntakokeilut Etelä-Savossa
    Työllisyyden kuntakokeilut muuttavat työllisyyden hoidon kenttää Etelä-Savossa. Tavoitteena on vahva yhteistyö. Kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti. Ensimmäisenä toimenpiteenä käynnistetään työllisyyden kuntakokeilut, joissa kokeilukunnat vastaavat osin alueensa työ- ja elinkeinopalveluiden (TE-palvelut) tarjoamisesta. Työllisyyskokeiluissa tavoitellaan vahvempaa vaikuttavuutta työllisyyden edistämisessä sovittamalla yhteen valtion ja kuntien resursseja, osaamista ja palveluja. Etelä-Savossa työllisyyden kuntakokeilut käynnistyvät 1.3.2021 Mikkelin seudulla ja Savonlinnassa. Työllisyyden kuntakokeilut päättyvät 30.6.2023. Valtakunnallisesti työllisyyden kuntakokeiluihin osallistuu yhteensä 25 kokeilualuetta ja 118 kuntaa. Työnantaja-asiakkaiden osalta lainsäädäntö ei muutu. TE-toimistot tarjoavat työnantaja- ja yrityspalveluita edelleen myös kokeilukunnissa. Kunnat ja TE-toimistot tekevät kuitenkin tiivistä yhteistyötä työnantajapalvelujen yhteensovittamisessa alueilla. Kokeilukunnilla on mahdollisuus ottaa vastaan työnantajien ilmoituksia avoimista työpaikoista ja esitellä työnantajille sopivia työnhakijoita kokeilualueelta. Mikkelin seudun työllisyyden kuntakokeilussa asiakkaat ohjataan ripeästi palveluihin Mikkelin seudun työllisyyden edistämisen kuntakokeilu toteutuu Mikkelin kaupungin ja sen kehyskuntien Hirvensalmen, Juvan, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Puumalan alueella. Kokeilun vastuulle siirtyy noin 3700 työtöntä työnhakijaa. Mikkelin
    [Show full text]