DOCSLIB.ORG

Nuorten Valtakunnallinen Osallisuushanke :: Kuntadata

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Nuorten Valtakunnallinen Osallisuushanke :: Kuntadata PETRI PAJU: NUORTEN VALTAKUNNALLINEN OSALLISUUSHANKE :: KUNTADATA NUORTEN VALTAKUNNALLINEN OSALLISUUSHANKE – TAUSTAA HANKEKUNNISTA Nuorten osallisuushankkeessa on mukana 39 paikallista hanketta ja yli 60 kuntaa. Hankkee- seen oli tarkoitus saada mukaan monenlaisia ja monenkokoisia kuntia alueellisesti kattavasti. Tässä onnistuttiin vähintään hyvin: Manner-Suomen maakunnista vain Etelä-Savon kohdalla on merkittävä aukko alueellisessa kattavuudessa. Tässä keskityn esittelemään nimenomaan sitä kirjoa, jonka hankepaikkakunnat muodos- tavat. Ensisijaisesti käytän hyväkseni julkisia Tilastokeskuksen, Opetusministeriön ja Stakesin tarjoamia rekisterejä. Näitä täydentävät muut julkiset aineistot, joita on saatavissa esimerkiksi kuntien omilla internet-sivuilla ja kuntien lapsipoliittisissa ohjelmissa. Varsinainen numeromuo- toinen aineisto pohjautuu niihin 39 kuntaan, jotka ovat hankkeiden ensisijaisia hakijakuntia. Tarkastelen varsinaisia numerotietoja teemoittain. Kaikkeen pätee se, että kyseessä on järjestys ja suhteellinen asema. Mikä on paljon tai vähän tai liikaa on sitten mietittävä erikseen. Osallisuushankkeen materiaaleissa on esitetty useassa yhteydessä hankkeiden jakaantuminen lääneihin. Seuraavassa luettelossa on tätä kuvaa tarkentaen sijoitettu hankkeet maakuntiin (suluissa asukasluku 2003). Kuntien väkiluvut muuttuvat koko ajan paitsi tavanomaisten luonnollisen väestömuutoksen ja muuton seurauksena, myös lukuisten kuntaliitosten takia. Uusimaa: Helsinki (559 330), Lohja (36 004), Vantaa (184 039) (yhteensä 3 hanketta) Itä-Uusimaa: Askola (4474) (1) Kanta-Häme: Hämeenlinna (46 909), Lammi (5616), Riihimäki (26 654) (3) Päijät-Häme: Lahti (98 253) (1) Kymenlaakso: Elimäki (8516), Kotka (54 618) (2) Etelä-Karjala: Lappeenranta (58 897), Taipalsaari (4802) (2) Varsinais-Suomi: Turku (175 059), Naantali (13 710) (2) Satakunta: Pori (76 189) (1) Pirkanmaa: Tampere (200 996), Lempäälä (17 397), Sahalahti (2229), Nokia (28 090), Toijala (8308), Vammala (15 240) (6) Keski-Suomi: Jyväskylä (82 409) (1) Etelä-Pohjanmaa: Seinäjoki (31 696) (1) Pohjanmaa: Vaasa (56 953), Kaskinen (1558) (2) Keski-Pohjanmaa: Kokkola (35 756) (1) Pohjois-Savo: Kuopio (88 250), Lapinlahti (7623), Varkaus (22 761), Iisalmi (22 647) (4) Pohjois-Karjala: Joensuu (52 659), Nurmes (9299) (2) Kainuu: Vuolijoki (2632) (1) Pohjois-Pohjanmaa: Raahe (22 594), Pudasjärvi (9674), Kuusamo (17 394) (mukana Lapin kunta samassa hankkeessa) (3) Lappi: Tornio (22 198), Rovaniemi (35 081), Sodankylä (9373) (3) Mukana on myös ”seutukunnallisia” hankkeita, vaikka tämä nimitys onkin hieman harhaan- johtava. Oikeastaan vain Kokkolan hanke noudattaa seutukuntarajoja sanan varsinaisessa merkityksessä. Kuopiossa asetelma muuttuu kuntaliitoksen myötä samanlaiseksi. Muissa PETRI PAJU: NUORTEN VALTAKUNNALLINEN OSALLISUUSHANKE :: KUNTADATA tapauksissa rajoja ylitetään tai hankkeet eivät kata koko seutukuntaa. Kuusamon hankkeessa ylitetään läänirajakin. Seutukunnat ovat tuore ja yhä ”elävä keksintö”, eikä niiden rajojen voi olettaakaan olevan ainoa ja paras jako toimivalle yhteistyölle. Tampereen ja Helsingin seutukunnissa on molemmissa kolme yhden kunnan hanketta (kuntaliitoksen myötä Tampereella pian jo periaatteessa neljä). Yhden kunnan ja useamman kunnan hankkeet eivät noudata myöskään sellaista logiikkaa, että suuret kunnat tekisivät hanketta yksin ja pieniä kuntia olisi mukana aina useita. Suurimpia usean kunnan hankkeen keskuspaikkakuntia ovat Kuopio, Joensuu, Kokkola ja Rovaniemi. Pienimpiä yhden kunnan hankkeita puolestaan ovat Sahalahti (vuoden 2005 alkuun asti itsenäinen kunta), Kaskinen, Askola ja Vuolijoki. Vuoden 2009 alussa viimeistään yli puolet osallisuushankkeen kunnista on osa jotain kuntaliitosta. Paikallisten hankkeiden rahallisessa tukemisessa on noudatettu melko tarkkaan periaatetta 50 % yhdestä henkilötyövuodesta ja kohtuullinen määrä työn kannalta välttämättömiä väli- neitä ja matkakuluja. Tästä johtuen eri kuntien nuorille laskettuna valtionavustus vaihtelee noin yhdestä eurosta yli sataan euroon jokaista kunnan 15–19-vuotiasta kohden. Hankkeen perusajatuksena on ollut tukea koordinaattorin palkkausta, joten kunnan nuorten määrä ei ole ratkaiseva tekijä tässä suhteessa. Kunnan koko kuitenkin selvästi määrittelee mielekkään toiminnan laatua ja tavoitteiden määrää. Helsingissä 15–19-vuotiaiden määrä vuonna 2001 oli yli 27 000, Kaskisissa alle sata. On selvää, että tämä ei voi olla näkymättä eri hankkeiden tavoitteenasettelussa ja lähtötilanteessa. Myös kuntaliitosten suunnittelua on vireillä ja jo tehtykin. Seutukunnallisuus ja kuntarajat ovat liikkeessä ja palvelutuotanto lukuisten muutosten kohteena myös osallisuushankkeesta riippumatta. Hankkeen pitkä kesto, 2003–2007, aiheuttanee sen, että lähes neljäsosassa hankekunnista tapahtuu merkittävä muutos, peruskuntarakenteen muuttuminen. Paljon huomiota saanut pääkaupunkiseudun yhteistyö muuttanee Helsingin ja Vantaan toiminnal- lisia suhteita. Kuntaliitoksia koskien osallisuushanketta: Toijala (Viialan kanssa) Akaan kaupunki Seinäjoki (Peräseinäjoen kanssa 2005 alusta) Rovaniemi (Rovaniemen maalaiskunnan kanssa 2006 alusta) Kuopio (Vehmersalmen kanssa 2005 alussa) Varkaus (Kangaslammen kanssa 2005 alussa) Joensuu (Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran kanssa 2005 alussa) Raahe (Pattijoen kanssa 2003) Lohja (Lohjan maalaiskunnan kanssa)1997. Näissä kaikissa edellisissä tapauksissa osallisuushankkeen kunta ”nielaisee” pienemmän naa- purinsa. Sahalahden liittyminen Kangasalaan vuoden 2005 alussa on luonteeltaan liitos toisin päin, osallisuushankkeen kunta liittyy suurempaan naapuriinsa. Vaikka varsinaisia kuntaliitoksia ei tulisikaan, on monella paikkakunnalla käynnissä muuten merkittävä hallinnonuudistus. Tampereella ollaan valmistelemassa laajaa tilaaja-tuottaja-mallin käyttöönottoa. Vuolijoki kainuulaisena kuntana on mukana maakunnan hallintokokeilun tuomassa muutoksessa. Koska osallisuushankkeessa on pitkälti kysymys julkisten palveluiden koordinoinnista ja uudistamisesta, voidaan perustellusti todeta, että muutosta tukeva hanke maastoutui muutoksen keskelle. PETRI PAJU: NUORTEN VALTAKUNNALLINEN OSALLISUUSHANKE :: KUNTADATA VÄESTÖKEHITYS Kunnat ovat paitsi erikokoisia, myös liikkumassa tässä asiassa eri suuntiin. Pelkästään kunnan tilanteen arvioiminen ei anna kokonaiskuvaa tilanteesta, siksi on paikallaan tarkastella myös laajemmin ympäröivän seudun kehitystä. Kunnittain tarkasteltunakin erot ovat todella suuria. Taulukon luvut perustuvat vertailuun, jossa vuoden 1999 väkimäärää verrataan vuoden 2003 väkimäärään (Tilastokeskuksen tietoja). Taulukossa ovat kunnan väkimäärän muutoksen perusteella osallisuushankkeen 39 hakijakunnan ääripäät. Hankkeiden yhteistyökunnat eivät siis ole mukana tarkastelussa. TAULUKKO 1. Väestömuutoksia 1999–2003 hankekunnissa. Nopeimmin kasvavat Nopeimmin pienenevät Lempäälä +9 % Vuolijoki – 8,1 % Jyväskylä +5,8 % Sodankylä – 7,2 % Seinäjoki +5,5 % Nurmes – 6,3 % Naantali +5,2 % Pudasjärvi – 5,4 % Nokia +5,2 % Lapinlahti – 3,3 % Koska kyseessä on vain parin vuoden aikajänne, on rajuimpia muutoksia syytä pitää erittäin nopeina. Tämä perusvire määrittää useimmiten myös kuntien lapsi- ja nuorisopoliittisten tavoitteiden perusajatusta. Yhtäällä ollaan enimmäkseen huolissaan palveluiden, toisaalla ih- misten riittävyydestä. Vaikka osallisuushankkeen toimenpideohjelma on yhteinen ja perusteltu kaikille, on tämäntyyppisten perustekijöiden syytä näkyä myös toimenpiteissä (katso myös Osallisuushankkeen alkukartoitus ja hankkeen aloitusta koskeva luku). Joissakin tapauksissa itse kunnan ja ympäröivän seudun väestökehitys on menossa eri suuntiin. Esimerkiksi Vaasa, Kokkola, Kuopio ja Joensuu ovat lisänneet väestöään tarkastellulla aikajänteellä. Ympäröivän maakunnan väestökehitys on kuitenkin kaikissa näissä tapauksissa negatiivinen. Lempäälä, Nokia ja Lohja ovat nopeasti kasvavia kuntia nopeasti kasvavassa maakunnassa, kun taas Vuolijoki ja Sodankylä ovat päinvastaisessa tilanteessa. Osallisuushanke ei voi tietenkään ottaa vastuuta koko maailman tai edes maakunnan tai kunnan pelastamisesta. Väestötiedoilla on tästä huolimatta oma merkityksensä, kun ajatellaan palveluiden väestö- ja rahoituspohjaa tulevaisuudessa. Niin kasvavissa kuin pienenevissä kun- nissa palveluiden uudelleenjärjestely on ajankohtaista. TALOUS Hankekuntien taloudellista tilannetta ei ole aihetta eikä mahdollisuutta käydä kovin seikkape- räisesti läpi. Lapsiin ja nuoriin tehtävät satsaukset eivät ole pelkästään kunnan taloudellisesta tilanteesta riippuvaisia. Kunnan pelivaraa säätelevät muun muassa valtionosuusjärjestelmä ja erilaiset hankerahoitukset. Käytössäni on vain ilmaiseksi saatavia tietoja, jotka ovat hieman vanhentuneita. Nämä asiat tuskin kuitenkaan muuttuvat aivan nopeasti. Kun tarkastellaan han- kekuntien asukkaiden veronalaisia tuloja ja valtionosuuksien osuutta kunnan käyttömenoista, PETRI PAJU: NUORTEN VALTAKUNNALLINEN OSALLISUUSHANKE :: KUNTADATA saadaan taulukon 2 mukainen järjestys talouden suhteen. Mittari on erittäin ongelmallinen, joten taulukkoon on syytä suhtautua asianmukaisella varauksella. TAULUKKO 2. Hankekuntien talous. Taloudellisesti vakaimmat kunnat Taloudellisesti tiukimmalla elävät kunnat Helsinki Pudasjärvi Vantaa Kuusamo Kaskinen Lapinlahti Naantali Nurmes Lohja Sodankylä Mittari ei tee täyttä oikeutta lapsivaltaisille kunnille, koska valtionosuudet niissä ovat luonte- vasti korkeammat. Järjestys ei kärjen osalta tosin muuttuisi, vaikka tarkasteltaisiin pelkästään tuloja. Mittari ei ole täydellinen myöskään siksi, että se ei kerro mitään tulojen jakautumisesta kuntalaisten kesken. Kansalaisen
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • 036-Bengtsson-Finlan
    Unequal poverty and equal industrialization: Finnish wealth, 1750–1900 Erik Bengtsson., Anna Missiaia, Ilkka Nummela and Mats Olsson For presentation at the First WID.world Conference, Paris, 14-15 December 2017 Preliminary! All comments welcome 9 918 words, 10 tables, 3 figures Abstract This paper presents for the first time estimates of wealth and its distribution for Finland from 1750 to 1900. Finland is a highly interesting case for historical inequality studies, as a poor and backward European country which embarked on industrialization only in the late nineteenth century. This gives us the opportunity to re-consider common theories and arguments about the relationships between economic growth and inequality. Using wealth data from probate inventories, we show that Finland was very unequal between 1750 and 1850, with the top decile owning about 85 per cent of total wealth. This means that Finland was more unequal than much more advanced economies such as Britain, France and the US, which goes against the common assumption of poorer economies being more equal. It was also more unequal than its most immediate term of comparison, Sweden. Moreover, when industrialization took off in Finland and contra the commonplace assumption of industrialization increasing inequality (see the Kuznets Curve and its later developments), inequality started a downward trajectory where the share of the top decile decreased from 87 per cent in 1850 to 77 per cent in 1900, 71 per cent in 1910 and 64 per cent in 1920. We show that the high inequality from 1750 to 1850 is driven from the bottom, by a large share of the population owning nothing or close to nothing of value, while economic development after 1850 is pro-equality since the ownership of forests, since long in the hands of the peasantry, provided new export opportunities as pulp and paper became very valuable.
    [Show full text]
  • TEHOTA-Projekti
    TEHOTA-projekti Loppuraportti Riitta Luoto Jani Raitanen Matti Hakama Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 7/2003 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 7/2003 TEHOTA-PROJEKTI LOPPURAPORTTI Riitta LUOTO, Jani RAITANEN, Matti HAKAMA Tampereen yliopisto Terveystieteen laitos Tampere 2003 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 2000 33521 TAMPERE ISBN 951-667-070-9 ISSN 1238-2639 Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2003 KUVAILUSIVU 10.4.2003 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA THE PUBLICATION SERIES OF PIRKANMAA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun nimi: TEHOTA-projekti, loppuraportti Tekijä/tekijät: Riitta Luoto, Jani Raitanen, Matti Hakama Julkaisun numero: Kokonaissivumäärä: 7/2003 13 s. + liitteet, (yht. 52 s.) ISSN 1238-2639 ISBN 951-667-070-9 Julkaisupaikka: Tampere Julkaisija: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Julkaisun luokitus: Alueelliset hoito-ohjelmat ja menettelytapaohjeet Kehittämisprojektien loppuraportit Selvitykset ja tutkimukset Muut Tiivistelmä: Pirkanmaan TEHOTA-hankkeen tarkoituksena oli tuottaa alueittaista perustietoa ja ennusteita sopimusohjausjärjestelmän osapuolia varten. Projektista on ilmestynyt 2 aiempaa raporttia vuonna 2001 ja 2002. Loppuraportin tarkoituksena oli tuottaa tarkempia kunnittaisia ja tilaajarenkaittaisia ennusteita, arvioida ikärakenteen ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta ennusteisiin ja koota koko TEHOTA-projektin johtopäätökset. Ennustettu hoidontarve vaihtelee Pirkanmaalla sen mukaan, mistä kansanterveysongelmasta on kyse. Ikärakenne selittää enintään puolet kuntien ja kolme neljäsosaa
    [Show full text]
  • Säädk 199/2001
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1443—1445 SISÄLLYS N:o Sivu 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista ............................. 3989 1444 Opetusministeriön asetus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eräistä suoritteista perittävistä maksuista .................................................................................. 3992 1445 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista .................................................. 3994 N:o 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1§ 2) arkistolaitoksen omien ja arkistolaitok- sessa säilytettävien muiden viranomaisten tai Maksuttomat suoritteet seurakuntien arkistojen perusteella muuta kuin 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua virallista Arkistolaitoksen hallussa olevan aineiston tarkoitusta varten annettavat oikeaksi todis- ja hakemistojen käyttö arkiston tiloissa on tettavat jäljennökset, todistukset, otteet tai maksutonta. muut selvitykset, joista peritään oheisesta Maksuttomia ovat lisäksi tarkastukset, lau- maksutaulukosta ilmenevät kiinteät maksut. sunnot ja päätökset, joista on säädetty arkis- Henkilötietolain (523/1999) 35 §:n mukai- tolaissa (831/1994) sekä arkistolaitoksen set kansallisarkiston päätökset ovat maksul- omien ja siellä säilytettävien muiden viran-
    [Show full text]
  • Kangasala Sahalahti Muinaisjäännösinventointi 2011
    1 Kangasala Sahalahti muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot ................................................................................................ 4 Inventointi ................................................................................................. 5 Yleiskartat ................................................................................................. 6 1800-luvun pitäjänkartat .................................................................... 7 Kohdekartat alueittain ............................................................................ 11 Muinaisjäännökset .................................................................................. 16 1 SAHALAHTI SEPPÄLÄ ................................................................ 16 2 SAHALAHTI KALLIOMÄKI ........................................................... 17 3 SAHALAHTI PAPPILA .................................................................. 18 4 SAHALAHTI SAARIOINEN ........................................................... 18 5 SAHALAHTI SOLINKI ................................................................... 19 6 SAHALAHTI MÄKIPÄÄ ................................................................. 19 7 SAHALAHTI HEIKKILÄ ................................................................. 20 8 SAHALAHTI HOLMA .................................................................... 20 9 SAHALAHTI KIRKKOSILLANOJA ...............................................
    [Show full text]
  • Alajärvi Kannattavuusselvitys
    Esiselvitys biokaasutuotannon lähtökohdista ja kannattavuudesta Keuruun/Ylä-Pirkanmaa-alueella Loppuraportti 14.2.2013 Loppuraportti Keuruun ja Ylä-Pirkanmaan biokaasuhankkeen esiselvitys Sisällys 1. Lähtökohta ....................................................................................... 3 2. Katsaus alan lainsäädäntöön ................................................................... 4 2.1 Jätelaki ......................................................................................... 5 2.2 Kaatopaikka-asetus ........................................................................... 6 2.3 Ympäristösuojelulaki ......................................................................... 7 2.4 Sivutuoteasetus ............................................................................... 7 2.5 Puhdistamo- ja biojätedirektiivi ............................................................ 8 2.6 Lannoitelainsäädäntö ........................................................................ 8 3. Biokaasulaitosprosessi .......................................................................... 9 3.1 Biokaasulaitosprosessien yleiskuvaus ...................................................... 9 3.2 Biokaasuprosessissa syntyvät jakeet ja hyödyntäminen ................................ 13 3.2.1 Mädäte, humus, rejektivesi .............................................................. 13 3.2.2 Biokaasu .................................................................................... 14 4. Keuruun ja Ylä-Pirkanmaan biokaasulaitoshanke – lähtötietojen
    [Show full text]
  • Alkoholi Ja Huumeet Alueittain Vuonna 2004
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Julkari Tilastotiedote • Statistikmeddelande • 32/2005 Suomen virallinen tilasto 23.1.2006 Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Sosiaaliturva 2005 Socialskydd Social Protection Alkoholi ja huumeet alueittain vuonna 2004 Alkohol och narkotika regionvis år 2004 Alkoholijuomien kulutus Alkoholijuomien kokonaiskulutus sadan prosentin alkoholina oli 53,7 miljoonaa litraa vuonna 2004. Asukasta kohti laskettuna kokonaiskulutus oli 10,3 litraa. Vuoteen 2003 verrattuna kulutus kasvoi 10,1 prosenttia. Kristiina Kuussaari Kokonaiskulutus sisältää alkoholijuomien sekä tilastoidun että tilastoi- +358 9 3967 2476 mattoman kulutuksen. Ritva Hein +358 9 3967 2494 Alkoholijuomien tilastoitu kulutus oli 42,8 miljoonaa litraa sadan prosen- Pirita Uutela +358 9 3967 2366 tin alkoholia vuonna 2004. Asukasta kohti alkoholijuomien tilastoitu ku- Ari Virtanen lutus oli 8,2 litraa sadan prosentin alkoholia. Tämä oli 0,5 litraa enemmän +358 9 3967 2378 kuin edellisenä vuonna. Vuodesta 1995 lähtien alkoholin tilastoitu kulutus Sirpa Virtanen asukasta kohti on lisääntynyt (kuvio 1). +358 9 3967 2495 Lennart Wahlfors (STTV) Kuvio 1 - Figur 1. +358 9 3967 2717 Alkoholijuomien tilastoitu kulutus asukasta kohti lääneittäin 100 %:n alkoholina 1990–2004 Registrerad alkoholkonsumtion per invånare i 100-procentig alkohol länsvis 1990–2004 Sähköposti: [email protected] Asukasta kohti, litraa - Per invånare, liter Tilastoitu kulutus - [email protected]
    [Show full text]
  • General Agreement on Tariffs and Trade
    GENERAL AGREEMENT ON RESTRICTED IMC/INV/9/Rev.5/Add.l 22 March 1993 TARIFFS AND TRADE Arrangement Regarding Bovine Meat Original: English INTERNATIONAL MEAT COUNCIL Inventory of Domestic Policies and Trade Measures and Information on Bilateral, Plurilateral or Multilateral Commitments Reply to Part G of the Questionnaire * FINLAND Addendum The participants have agreed to provide information concerning their domestic policies and trade measures including bilateral and plurilateral commitments on the basis of Parts G and H of the Questionnaire (Rule 16 of the Rules of Procedure). The documents containing replies to these parts of the Questionnaire are circulated under the symbol IMC/INV; they are revised as and when changes are notified. This set of documents constitutes the inventory of all measures affecting trade in bovine meat, including commitments resulting from bilateral, plurilateral and multilateral negotiations, which the Council has instructed the Secretariat to draw up and keep up to date, under the provisions of Article III of the Arrangement (Note to Article III of the Arrangement and Rule 18 of the Rules of Procedure). •'I Participants will find attached the list of export establishments in the meat branch in Finland. 93-0395 IMC/INV/9/Rev.5/Add.l Page 2 Ministry of Agriculture and Forestry Veterinary and Food Department 27 January 1993 LIST OF EXPORT ESTABLISHMENTS IN THE MEAT BRANCH IN FINLAND Establishments listed below are approved by the Veterinary and Food Department of the Finnish Ministry of nyi ILU i lure ami ruresiry as expuri ejiaui 1 S MIIICII 15 . Category* (exp. on page 7) Special Approval Establishment/ approval and No.
    [Show full text]
  • Grundstöd: Stödregionsreform, Upphävande Av Stödrättigheter Och Överföringar Av Stödrättigheter Åren 2014 Och 2015 / Bilaga Dnro 3727/55/2014
    Grundstöd: stödregionsreform, upphävande av stödrättigheter och överföringar av stödrättigheter åren 2014 och 2015 / Bilaga Dnro 3727/55/2014 Uppdatering 24.3.2015, C-region: 508 Mänttä-Vilppula (506 Mänttä, 933 Vilppula ). Uppdatering 18.2.2015, AB-region: 609 Björneborg (537 Noormarkku, 413 Lavia) ja 423 Lieto (838 Tarvasjoki). C-region: 297 Kuopio (919 Vehmersalmi, 227 Karttula, 534 Nilsiä, 476 Maaninka). GRUNDSTÖD Kommunerna i de nya stödregionerna för grundstöd: AB-region: 020 Akaa (864 Toijala, 928 Viiala, 310 Kylmäkoski), 016 Asikkala, 018 Askola, 019 Aura, 035 Brändö, 043 Eckerö, 049 Esbo, 050 Eura (262 Kiukainen), 051 Eurajoki, 060 Finström, 061 Forssa, 062 Föglö, 065 Geta, 075 Fredrikshamn (917 Vehkalahti), 076 Hammarland, 078 Hangö, 079 Harjavalta, 081 Hartola, 082 Hattula, 086 Hausjärvi, 111 Heinola (088 Heinola, 089 Heinolan mlk), 091 Helsingfors, 098 Hollola, 102 Huittinen (913 Vampula), 103 Humppila, 106 Hyvinge, 283 Hämeenkoski, 108 Hämeenkyrö, 109 Tavastehus (083 Hauho, 210 Kalvola, 401 Lammi, 692 Renko, 855 Tuulos), 142 Iitti, 143 Ikaalinen, 153 Imatra, 149 Ingå, 165 Janakkala, 169 Jokioinen, 170 Jomala, 177 Juupajoki, 181 Jämijärvi, 186 Järvenpää, 202 S:t Karins (602 Piikkiö), 211 Kangasala (730 Sahalahti, 289 Kuhmalahti), 214 Kankaanpää, 224 Karkkila, 235 Grankulla, 322 Kimitoön (040 Dragsfjärd, 243 Kimito, 923 Västanfjärd), 245 Kervo, 257 Kyrkslätt, 271 Kokemäki, 284 Koski, 285 Kotka, 286 Kouvola (754 Anjalankoski, 044 Elimäki, 163 Jaala, 306 Kuusankoski, 909 Valkeala), 291 Kuhmoinen, 295 Kumlinge, 304 Kustavi, 316
    [Show full text]
  • INDUSTRIAL AREAS in FINLAND Heating And/Or Cooling
    INDUSTRIAL AREAS IN FINLAND Heating and/or cooling consumption at least 20 GWh/a Southeast Finland: Southwest Finland: MAP LEGEND Sweco Ympäristö Industrial area Oy Job: 20601816, 15 March 2018 Railway Road Motorway Trunk or main road Regional road Background map © MML 3/2018 Municipal border Number Area Name City Heating Cooling in the GWh/a GWh/a map 1 Hernesaari industrial area Helsinki 20 2 Pitäjänmäki industrial area Helsinki 77 3 Konala industrial area Helsinki 50 4 Herttoniemi industrial area Helsinki 60 5 Roihupelto industrial area Helsinki 40 6 Vuosaari Harbour Helsinki 20 7 Helsinki Airport Vantaa 26 8 Söderkulla industrial area Söderkulla 30 9 Kirkonkylä-Veromäki industrial area Vantaa 40 10 Kantvik industrial area Kirkkonummi 185 11 Ali-Keravan industrial area Kerava 90 12 Mäntsälä industrial area Mäntsälä 50 13 Rajamäki industrial area Nurmijärvi 55 14 Sahamäki industrial area Hyvinkää 60 15 Kilpilahti industrial area Porvoo 3 300 16 Tytyri lime factory Lohja 115 17 Kirkniemi paper mill Lohja 710 18 Herajoki industrial area Riihimäki 27 19 Tervakoski industrial area Janakkala 260 20 Ruukki industrial area Hämeenlinna 410 21 Turenki industrial area Janakkala 22 22 Iittala industrial area Hämeenlinna 55 23 Kärpänen industrial area Lahti 30 24 Järvelä factory area Kärkölä 240 25 Rautsalo industrial area Heinola 560 26 Sahanniemi industrial area Heinola 80 27 Vierumäki industrial area Heinola 65 28 Artukainen industrial area Turku 35 29 Perno industrial area Turku 50 30 Naantali Harbour Naantali 850 31 Kerrola industrial area
    [Show full text]
  • Suomen Säädöskokoelma
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367—1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista ..................................................................................... 5611 1368 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista .................................................. 5613 N:o 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 Työministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun työttömyysturvalain (1290/2002) 11 luvun 4 §:n 5 momentin nojalla: 1§ 3§ Määräaika työvoimapoliittisen lausunnon Ammattitaitosuojan poistaminen antamiselle Työvoimatoimikunnan antaessa kielteisen Työvoimatoimikunnan tulee antaa työvoi- työvoimapoliittisen lausunnon työttömyystur- mapoliittinen lausunto viimeistään 30 päivän valain 2 luvun 13 §:n 3 momentissa tarkoi- kuluessa siitä, kun hakija on toimittanut tetussa tilanteessa, lausunnosta on käytävä vastauksensa vaadittuine liitteineen toimikun- ilmi, että hakijalle on selvitetty, ettei hänelle nan selvityspyyntöön tai kun määräaika sel- ole kolmen ensimmäisen työttömyyskuukau- vityksen antamiseen on päättynyt. den aikana osoitettavissa hänen ammattitai- Työvoimatoimiston on annettava työvoi- tonsa huomioon ottaen sopivaa työtä hänen mapoliittinen lausunto viipymättä sen jälkeen, työssäkäyntialueellaan. kun lausunnon antamiseksi tarpeellinen sel- vitys
    [Show full text]
  • Club Health Assessment MBR0087
    Club Health Assessment for District 101 M through April 2021 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater report in 3 more than of officers thatin 12 months within last members than 20% months one year repeat do not haveappears in two years appears appears appears in appears in terms an active red Clubs more than two years old 18406 ALFTA 01/22/1973 Active 17 1 1 0 0.00% 17 30 0 2 VP,MC,SC N/R 18356 ÅMÅL 01/14/1955 Active 2 0 4 -4 -66.67% 6 49 1 M,VP,MC,SC N/R 18360 ARBOGA 10/22/1951 Active 22 2 2 0 0.00% 22 2 0 N SC N/R 18358 ÅRJÄNG 11/12/1957 Cancelled(6*) 0 0 22 -22 -100.00% 22 22 1 None P,S,T,M,VP 24+ MC,SC 18359 ARVIKA 01/17/1956 Active 19 2 2 0 0.00% 19 22 0 N MC 16 18361 ASKERSUND 01/26/1960 Active 27 0 0 0 0.00% 25 5 2 R MC,SC 24 18408 AVESTA 12/28/1951 Active 28 0 2 -2 -6.67% 30 5 1 N MC,SC 4 18409 BERGSJÖ 09/01/1969 Active 20 0 2 -2 -9.09% 22 47 0 N MC,SC 16 18411 BORLÄNGE 05/28/1953 Active 24 0 2 -2 -7.69% 26 1 1 N MC,SC 8 46841 BORLÄNGE STORA TUNA 01/07/1987 Active 17 1 0 1 6.25% 16 0 N MC,SC 24+ 18362 DEGERFORS 03/15/1956 Active 15 0 0 0 0.00%
    [Show full text]