DOCSLIB.ORG

INDUSTRIAL AREAS in FINLAND Heating And/Or Cooling

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
INDUSTRIAL AREAS in FINLAND Heating And/Or Cooling INDUSTRIAL AREAS IN FINLAND Heating and/or cooling consumption at least 20 GWh/a Southeast Finland: Southwest Finland: MAP LEGEND Sweco Ympäristö Industrial area Oy Job: 20601816, 15 March 2018 Railway Road Motorway Trunk or main road Regional road Background map © MML 3/2018 Municipal border Number Area Name City Heating Cooling in the GWh/a GWh/a map 1 Hernesaari industrial area Helsinki 20 2 Pitäjänmäki industrial area Helsinki 77 3 Konala industrial area Helsinki 50 4 Herttoniemi industrial area Helsinki 60 5 Roihupelto industrial area Helsinki 40 6 Vuosaari Harbour Helsinki 20 7 Helsinki Airport Vantaa 26 8 Söderkulla industrial area Söderkulla 30 9 Kirkonkylä-Veromäki industrial area Vantaa 40 10 Kantvik industrial area Kirkkonummi 185 11 Ali-Keravan industrial area Kerava 90 12 Mäntsälä industrial area Mäntsälä 50 13 Rajamäki industrial area Nurmijärvi 55 14 Sahamäki industrial area Hyvinkää 60 15 Kilpilahti industrial area Porvoo 3 300 16 Tytyri lime factory Lohja 115 17 Kirkniemi paper mill Lohja 710 18 Herajoki industrial area Riihimäki 27 19 Tervakoski industrial area Janakkala 260 20 Ruukki industrial area Hämeenlinna 410 21 Turenki industrial area Janakkala 22 22 Iittala industrial area Hämeenlinna 55 23 Kärpänen industrial area Lahti 30 24 Järvelä factory area Kärkölä 240 25 Rautsalo industrial area Heinola 560 26 Sahanniemi industrial area Heinola 80 27 Vierumäki industrial area Heinola 65 28 Artukainen industrial area Turku 35 29 Perno industrial area Turku 50 30 Naantali Harbour Naantali 850 31 Kerrola industrial area Raisio 50 32 Parainen cement factory Parainen 830 33 Pietola industrial area Uusikaupunki 550 34 Uusikaupunki industrial area Uusikaupunki 480 35 Taalintehdas industrial area Kemiönsaari 140 36 Seaside Industry Park Rauma 20 37 Rauma paper mill Rauma 1 290 38 Rauma paper mill Rauma 2 840 39 Kauttua industrial area Eura 25 40 Aittaluoto industrial area Pori 470 41 Metallinkylä Pori 40 42 Kaanaa and Pihlava industrial areas Pori 780 43 Harjavalta centre industrial area Harjavalta 600 44 Tölö industrial area Forssa 20 45 Huittinen industrial area Huittinen 21 46 Äetsä industrial area Sastamala 150 47 Tako Board Tampere 340 48 Mänttä paper mill Mänttä-Vilppula 200 49 Kolho industrial area Mänttä-Vilppula 89 50 Sahalahti industrial area Kangasala 30 51 Nokianvirta industrial area Nokia 335 52 Tervasaari paper mill Valkeakoski 780 53 Kyröskoski industrial area Hämeenkyrö 300 54 Seppälänkangas industrial area Jyväskylä 26 55 Vihtavuori industrial area Laukaa 23 56 Kaipola paper mill Jämsä 660 57 Myllymäki industrial area Jämsä 980 58 Äänekoski bioproduct mill Äänekoski 5 700 59 Kuusankoski factories Kouvola 3 370 60 Kuusaansaari industrial area Kouvola 10 61 Maunuksela industrial area Iitti 75 62 Voikaa industrial area Kouvola 60 63 Kaipiainen industrial area Kouvola 22 64 Anjalankoski factories Kouvola 1 060 65 Kotkansaari industrial area Kotka 1 000 66 Karhula industrial area Kotka 36 67 Sunila pulp mill Kotka 1 540 68 Summa factory area Hamina 333 69 Pursiala industrial area Mikkeli 21 70 Kaukaa industrial area Lappeenranta 4 240 71 Leiri industrial area Lappeenranta 37 72 Pulp industrial area Lappeenranta 3 300 73 Joutseno industrial area Lappeenranta 53 74 Taavetti industrial area Luumäki 105 75 Imatra steel mill Imatra 192 76 Imatra factories Imatra 4 170 77 Simpele board mill Rautjärvi 410 78 Alakylä-Jouppi industrial area Seinäjoki 102 79 Nurmo industrial area Seinäjoki 70 80 Kaskinen mill Närpiö 205 81 Kokkola industrial park Kokkola 650 82 Alholma industrial area Pietarsaari 3 900 83 Savon Sellu mill Kuopio 700 84 Siilinjärvi industrial area Siilinjärvi 820 85 Lapinlahti central industrial area Lapinlahti 140 86 Luikonlahti industrial area Kaavi 37 87 Höljäkkä industrial area Nurmes 32 88 Päivionsaari industrial area Varkaus 1 270 89 Ivontie industrial area Joensuu 40 90 Uimaharju pulp mill Joensuu 1 850 91 Pankakoski industrial area Lieksa 160 92 Puhos industrial area Kitee 80 93 Haapavesi industrial area Haapavesi 60 94 Pyhäsalmi mine Pyhäjärvi 21 95 Oulu central industrial area Oulu 22 96 Nuottasaari industrial area Oulu 1 890 97 Laanila industrial area Oulu 800 98 Raahe industrial area Raahe 4 300 99 Petäjäkangas Kuusamo 29 100 Paajusaari industrial area Kemi 2 440 101 Veitsiluoto industrial area Kemi 1 920 102 Röyttä industrial area Tornio 1 570 .
Load more

Recommended publications
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Vesimuodostuman Tiedot
    2. kausi - Ekologinen Tunnus Nimi Kunta tila 2. kausi - Luokituksen taso Ekologisen tilan muutos 35.125.1.001_001 Kiimajärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.131.1.001_001 Rautavesi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.131.1.002_a01 Riippilänjärvi Sastamala Välttävä Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.132.1.001_001 Kulovesi Nokia, Sastamala Hyvä Laajaan aineistoon perustuva ekologinen luokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.132.1.009_a01 Teernijärvi Nokia Tyydyttävä Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.134.1.010_a01 Pääjärvi Sastamala Erinomainen Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.137.1.002_001 Ekojärvi Sastamala Huono Vedenlaatuluokitus Tilaluokka huonontunut yhden luokan johtuen luokkarajan muuttumisesta 35.138.1.003_001 Ylistenjärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.151.1.003_001 Aurajärvi Sastamala Erinomainen Asiantuntija-arvio Tilaluokka ei ole muuttunut 35.153.1.001_001 Kiikoisjärvi Sastamala Tyydyttävä Suppeaan aineistoon perustuva ekologinen luokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.154.1.001_001 Kuorsumaanjärvi Sastamala Tyydyttävä Asiantuntija-arvio Tilaluokka ei ole muuttunut 35.155.1.001_001 Mouhijärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.155.1.016_001 Kourajärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.156.1.015_a01 Sävijärvi Sastamala Tyydyttävä Asiantuntija-arvio Uusi arvio 35.158.1.001_a01 Kirjasjärvi Sastamala Tyydyttävä Asiantuntija-arvio Uusi arvio 35.158.1.002_001 Märkäjärvi Sastamala Tyydyttävä Vedenlaatuluokitus
    [Show full text]
  • Vene Vie – Satamaraportti Yhteenveto Vierasvenesatamien- Ja Laitureiden Kuntokartoituksesta Sekä Rakentamistarpeista
    Vene vie –esiselvityksen kokonaisuuteen kuuluvat erillisinä julkaistut Vene vie - raportit: 1. Kyselytutkimus – Sähköisen kyselytutkimuksen yhteenveto 2. Kirjallisuuskatsaus – Katsaus muihin vesistömatkailun tutkimuksiin ja -raportteihin 3. Satamaraportti - Yhteenveto vierassatamien- ja laitureiden kuntokartoituksesta sekä rakentamistarpeista 4. Loppuraportti - Vene vie – esiselvitys Pirkanmaan vesistömatkailun ja vierasvenesatamien kehittämisestä Vene vie – satamaraportti Yhteenveto vierasvenesatamien- ja laitureiden kuntokartoituksesta sekä rakentamistarpeista. Arto Lammintaus Tampereen satamatoimisto, 2.10.2015 1 SISÄLLYS Johdanto ............................................................................................................................................................................................. 5 Akaa, Toijala ................................................................................................................................................................................ 8 Hämeenkyrö, Kauhtua ............................................................................................................................................................. 9 Hämeenkyrö, Uskelanniemi ............................................................................................................................................... 10 Ikaalinen, Komppi .................................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]
  • Pirkanmaan Maakunnallisesti Arvokkaat Rakennetut
    Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 TEEMME MUUTOSTA YHDESSÄ 4.1.2016 Pirkanmaan liitto 2016 ISBN 978-951-590-313-6 Taitto Eila Uimonen, Lili Scarpellini Kannen kuvat: Suolahden kirkon rappu, Punkalaitumen Sarkkilan koulu, Lielahden tehdas, Jäähdyspohjan mylly, Kangasalan seurakuntatalo, Ylöjärven Ylisen asuinkerrostalo. 2013-2016 Lasse Majuri Sisällys Tausta . 4 Tavoitteet. 5 Hankeryhmä. .5 Tarkastelualue ja kohdejoukko. .5 Selvitystilanne . 7 Menetelmät. 7 Tarkasteltavien kohteiden valinta. .7 Pirkanmaan erityispiirteet. .9 Maakunnallisesti arvokkaat kohteet kunnittain . 25 Kohdekortit. .51 Liitteet. .253 Lähteet. 257 3 Tausta Pirkanmaalla on käynnissä uuden kokonaismaakunta- Fyysinen ympäristö muuttuu hitaasti. Pirkanmaan kult- kaavan, Pirkanmaan maakuntakaavan 2040, laatiminen. tuurinen omaleimaisuus saa rakennetusta ympäristöstä Maankäytön eri aihealueet kattava maakuntakaava tulee vahvan perustan. Vaikka arvokkaina pidettyjä ympäristö- korvaamaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa jä ensisijaisesti vaalitaan tuleville sukupolville, on niillä olevat vaihemaakuntakaavat. Maankäyttö- ja rakennusla- merkitystä jokapäiväisen viihtyisän elinympäristön osana. ki edellyttää (28§), että maakuntakaavan sisältöä laadit- Matkailulle ja seudun muille elinkeinoille sekä imagol- taessa on erityistä huomiota kiinnitettävä maisemaan ja le arvokkaista kulttuuriympäristöistä on selkeää hyötyä. kulttuuriperintöön. Pirkanmaan maakunnallisesti arvok- Koska Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on luonteeltaan kaita
    [Show full text]
  • 036-Bengtsson-Finlan
    Unequal poverty and equal industrialization: Finnish wealth, 1750–1900 Erik Bengtsson., Anna Missiaia, Ilkka Nummela and Mats Olsson For presentation at the First WID.world Conference, Paris, 14-15 December 2017 Preliminary! All comments welcome 9 918 words, 10 tables, 3 figures Abstract This paper presents for the first time estimates of wealth and its distribution for Finland from 1750 to 1900. Finland is a highly interesting case for historical inequality studies, as a poor and backward European country which embarked on industrialization only in the late nineteenth century. This gives us the opportunity to re-consider common theories and arguments about the relationships between economic growth and inequality. Using wealth data from probate inventories, we show that Finland was very unequal between 1750 and 1850, with the top decile owning about 85 per cent of total wealth. This means that Finland was more unequal than much more advanced economies such as Britain, France and the US, which goes against the common assumption of poorer economies being more equal. It was also more unequal than its most immediate term of comparison, Sweden. Moreover, when industrialization took off in Finland and contra the commonplace assumption of industrialization increasing inequality (see the Kuznets Curve and its later developments), inequality started a downward trajectory where the share of the top decile decreased from 87 per cent in 1850 to 77 per cent in 1900, 71 per cent in 1910 and 64 per cent in 1920. We show that the high inequality from 1750 to 1850 is driven from the bottom, by a large share of the population owning nothing or close to nothing of value, while economic development after 1850 is pro-equality since the ownership of forests, since long in the hands of the peasantry, provided new export opportunities as pulp and paper became very valuable.
    [Show full text]
  • Pirkanmaan Vesihuollon Kehittämissuunnitelman Seurantaseminaari Tampere-Talo 31.1.2013 Kaija Joensuu
    Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari Tampere-talo 31.1.2013 Kaija Joensuu Pirkanmaan ELY-keskus Vesihuollon kehittämissuunnitelma (2006) § Suunnittelutyölle asetetut yhteiset tavoitteet (seminaari 2004) – Vesihuollon keskittäminen, esimerkiksi kunnossapidon keskittäminen. – Keskitetty lietteenkäsittely ja hyötykäytön maksimointi, lietteen ja biojätteen yhteiskäsittelyn selvittäminen. – Teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesien yhteiskäsittely vuoteen 2015 mennessä. – Ehyt yhdyskuntarakenne ja 100 %:n liittymisaste taajamissa. – Pohjavesialueiden suojaaminen uusilta riskitoiminnoilta – Yhteinen kriisivalmius ja kaksi vesilähdettä. Pirkanmaan ELY-keskus 2 Vesihuollon kehittämissuunnitelma (2006) § Valtakunnallisten tavoitteiden pohjalta tuotettiin suunnitelmalle seuraavat päämäärät: – Vesihuoltolaitosten toimintojen keskittäminen ja toimintaedellytysten parantaminen sekä jätevesien käsittelyn tehokkuus – Lietteiden käsittely ja loppusijoitus ekologisesti kestävää – Vedenhankinnan ja vesivarojen käytettävyys ja tila ovat hyvät – Toimintavarma vesihuolto kaikissa tilanteissa – Ehyt yhdyskuntarakenne Pirkanmaan ELY-keskus 3 Vesihuollon kehittämissuunnitelma (2006) § Kehittämissuunnitelmaa koordinoineen johtoryhmän suositukset toimenpiteiksi (2005) – Koko Pirkanmaalla siirrytään pohja- tai tekopohjaveden käyttöön ja pintavesilaitokset jäävät varavesijärjestelmiksi. – Vedenhankinta turvataan myös poikkeustilanteissa. – Jätevesien puhdistusta tehostetaan keskittämällä se suurempiin ja tehokkaampiin puhdistamoihin. – Puhdistamot
    [Show full text]
  • Tampereen Kaupunkiseudun Lähijunaliikenteen Kehittämisselvitys Loppuraportti
    TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi www.tampereenseutu. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisselvitys Loppuraportti Kangasala n Lempäälä n Nokia n Orivesi n Pirkkala n Tampere n Vesilahti n Ylöjärvi www.tampereenseutu.fi Sisältö. 1. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisperiaatteet ............ 8 1.1 Lähtökohdat ..................................................................................................... 8 1.2 Tarkastelutapa .................................................................................................. 9 1.3 Nykyinen Tampereen seudun junatarjonta ........................................................... 9 1.4 Ratakapasiteetti- ja liikennöintitarkastelut ......................................................... 11 1.5 Lähijunaliikenteen kehittämisen vaikutukset ....................................................... 11 2. Maankäyttö ja kaavoitus ............................................................................ 13 2.1 Maankäytön kehitys ja liikenne-ennusteen lähtökohdat ....................................... 13 2.2 Maankäytön kehittämistarpeet ja -keinot lähijunaliikenteen kannalta ................... 14 3. Vaihe 1 – Seutulipun käytön laajentaminen junaliikenteeseen ....................... 16 3.1 Ensimmäisen vaiheen kuvaus ............................................................................. 16 3.2 Nykyinen seutulippujärjestelmä ........................................................................
    [Show full text]
  • JÄTETAKSA - Järjestetty Jätteenkuljetus 1.1
    JÄTETAKSA - järjestetty jätteenkuljetus 1.1. 2019 alkaen Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala (Mouhijärvi ja Suodenniemi), Tampere, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi. Tästä koosteesta puuttuvat pakkausjätteet (49 §) ja jätteenkäsittelymaksut (50 §). Ne löytyvät: www.pjhoy.fi/hinnat Kotitalouksien vaaralliset jätteet maksutta. Jätetaksan on hyväksynyt alueellinen jätehuoltoviranomainen. Jätetaksa, osa 1/3 - järjestetty jätteenkuljetus 1.1. 2019 alkaen Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala (Mouhijärvi ja Suodenniemi), Tampere, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi. Jätetaksan on hyväksynyt alueellinen jätehuoltoviranomainen. Tekstiosa Kuntavastuulliset jätehuoltopalvelut I Jätetaksan perusteet, kohdentaminen ja velvoite jätemaksun suorittamiseen Soveltamisalue 1 § Tätä jätetaksaa sovelletaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimialueen osakaskunnissa (Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala (Mouhijärvi ja Suodenniemi), Tampere, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi). Pirkanmaan Jätehuolto Oy hoitaa osakaskuntien lukuun kunnan järjestämän jäte- huollon perustuen jätelain 646/2011 lukuun 5. Jätehuoltoviranomainen määrää jätemaksut maksettavaksi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle tämän jätetaksan mukaisesti. Jätetaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton hin- ta. 2 § Tätä taksaa sovelletaan jätelain
    [Show full text]
  • TEHOTA-Projekti
    TEHOTA-projekti Loppuraportti Riitta Luoto Jani Raitanen Matti Hakama Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 7/2003 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 7/2003 TEHOTA-PROJEKTI LOPPURAPORTTI Riitta LUOTO, Jani RAITANEN, Matti HAKAMA Tampereen yliopisto Terveystieteen laitos Tampere 2003 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 2000 33521 TAMPERE ISBN 951-667-070-9 ISSN 1238-2639 Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2003 KUVAILUSIVU 10.4.2003 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA THE PUBLICATION SERIES OF PIRKANMAA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun nimi: TEHOTA-projekti, loppuraportti Tekijä/tekijät: Riitta Luoto, Jani Raitanen, Matti Hakama Julkaisun numero: Kokonaissivumäärä: 7/2003 13 s. + liitteet, (yht. 52 s.) ISSN 1238-2639 ISBN 951-667-070-9 Julkaisupaikka: Tampere Julkaisija: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Julkaisun luokitus: Alueelliset hoito-ohjelmat ja menettelytapaohjeet Kehittämisprojektien loppuraportit Selvitykset ja tutkimukset Muut Tiivistelmä: Pirkanmaan TEHOTA-hankkeen tarkoituksena oli tuottaa alueittaista perustietoa ja ennusteita sopimusohjausjärjestelmän osapuolia varten. Projektista on ilmestynyt 2 aiempaa raporttia vuonna 2001 ja 2002. Loppuraportin tarkoituksena oli tuottaa tarkempia kunnittaisia ja tilaajarenkaittaisia ennusteita, arvioida ikärakenteen ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta ennusteisiin ja koota koko TEHOTA-projektin johtopäätökset. Ennustettu hoidontarve vaihtelee Pirkanmaalla sen mukaan, mistä kansanterveysongelmasta on kyse. Ikärakenne selittää enintään puolet kuntien ja kolme neljäsosaa
    [Show full text]
  • Säädk 199/2001
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1443—1445 SISÄLLYS N:o Sivu 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista ............................. 3989 1444 Opetusministeriön asetus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eräistä suoritteista perittävistä maksuista .................................................................................. 3992 1445 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista .................................................. 3994 N:o 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1§ 2) arkistolaitoksen omien ja arkistolaitok- sessa säilytettävien muiden viranomaisten tai Maksuttomat suoritteet seurakuntien arkistojen perusteella muuta kuin 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua virallista Arkistolaitoksen hallussa olevan aineiston tarkoitusta varten annettavat oikeaksi todis- ja hakemistojen käyttö arkiston tiloissa on tettavat jäljennökset, todistukset, otteet tai maksutonta. muut selvitykset, joista peritään oheisesta Maksuttomia ovat lisäksi tarkastukset, lau- maksutaulukosta ilmenevät kiinteät maksut. sunnot ja päätökset, joista on säädetty arkis- Henkilötietolain (523/1999) 35 §:n mukai- tolaissa (831/1994) sekä arkistolaitoksen set kansallisarkiston päätökset ovat maksul- omien ja siellä säilytettävien muiden viran-
    [Show full text]