DOCSLIB.ORG

Esite: Perusratkaisut

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Esite: Perusratkaisut MAAKUNTAKAAVA 2040 Pirkanmaan maakuntakaavan perusratkaisut Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Perusratkaisut 28.4.2014 " Valtakunnanosakeskus / seutukeskus Virrat " Kaupunkikeskus " ! Alakeskus Kihniö ! Paikalliskeskus Pieni paikalliskeskus Kylä Parkano " Mänttä " " Asemanseutukeskus Ruovesi Vilppula ! ! " Uusi henkilöliikenteen asema Kuru " Järjestelyratapiha Ikaalinen " Lähijunaliikenne Juupajoki Viljakkala Kehitettävä henkilö- raideliikenne Orivesi " Hämeenkyrö " Kämmenniemi Teiden joukkoliikenteen laatukäytävä Ylöjärvi Mouhijärvi " Aluekehittämisen Lielahti ! Häijää Tesoma painopistealue Siuro Nokia ! ! TAMPERE ! " Ruutana " Härmälä ! Linnainmaa Harjuniitty ! " Sahalahti Työpaikka-alueiden Karkku " “Lakalaiva” Pirkkala o ! " painopistevyöhyke ! Hervanta Kangasala ! Sääksjärvi Ylimaakunnallinen " Vammala ! Kulju kehittämissuunta Kiikka " Luopioinen Narva Lempäälä ! Pälkäne ! " Äetsä Taajama-alue Vesilahti " Valkeakoski Viherverkko Viiala ! Kylmäkoski " Toijala Vesistö Punkalaidun Urjala ! Alue- ja yhdyskuntarakenne Vaihtoehdot perusratkaisujen pohjana Tulevaisuuden kehityspolut Vaihtoehdot muodostettiin liikennejärjestel- Pirkanmaan maakuntakaavaa varten tehty- mältään, palveluverkon ja maankäytön suh- jen maankäyttövaihtoehtojen avulla kuvattiin teen loogisiksi kokonaisuuksiksi, joiden avul- tulevaisuuden alue- ja yhdyskuntarakenteen la tutkittiin mahdollisuuksia erilaisiin kasvun kehityspolkuja. suuntiin koko maakunnan alueella. Aurinko 1: Ydinkaupunkiseutua ja seutu- Planeetat: Raideliikenteen kehittymiseen keskuksia (Valkeakoski, Sastamala, Ikaali- nojaava vaihtoehto. Koko maakunnassa ke- nen, Mänttä-Vilppula) tiivistävä ja keskittävä hitetään tehokkaasti rakennettuja, raidelii- malli. kenteeseen tukeutuvia asemanseutuja. Aurinko 2: Vaihtoehto pohjautuu ydin- Tähdet: Tieverkkoa vahvasti hyödyntä- kaupunkiseudun voimakkaaseen kehittämi- vä monikeskusvaihtoehto. Vaihtoehdolla seen sekä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere on tutkittu nykyisten keskusten kehittämistä –kehityskäytävän tuomien mahdollisuuksien sekä keskusverkon kehittämisedellytyksiä hyödyntämiseen ja kehittämiseen, jossa ete- siten, että suurimpia keskuksia tiivistetään läosien asemanseutujen ja liikenteen solmu- ja vahvistetaan. kohtien merkitys korostuu. Työpajat keväällä 2013 Vaikutusten arviointi • Maankäyttövaihtoehtojen työstämises- joukkouttamalla sä pyrittiin avoimeen ja vuorovaikuttei- syksyllä 2013 seen työtapaan. Maankäyttövaihtoehtojen vaikutus- • Työn pohjaksi tehtiin yhdyskuntaraken- ten arviointi toteutettiin syksyn 2013 teen ja liikenteen nykytila-analyysi. aikana joukkouttamista hyödyntäen, • Järjestettiin useita työpajoja useille Pirkanmaan liiton ja ympäristöminis- eri osallisryhmille kaavoittajista kunta- teriön yhteisen MASTRA–hankkeen päättäjiin. puitteissa. Arvioinnissa tunnistet- • Alustavat ideamallit jalostuivat maan- tiin vaihtoehtojen esittämien ratkai- käyttövaihtoehdoiksi, jotka perustuivat sujen toteuttamiseen liittyviä seura- erilaisiin aluerakenne- ja liikennejär- uksia, epävarmuustekijöitä ja riskejä. jestelmämalleihin sekä niiden yhdis- Joulukuussa 2013 vaihtoehdot vaiku- telmiin. tusten arviointeineen esiteltiin maa- • Vaihtoehdoista laadittu luonnosraport- kuntavaltuustolle, ja valtuustoryhmät ti esiteltiin maakuntavaltuustolle, jossa ottivat omissa ryhmäpuheenvuorois- saatiin evästystä myös vaikutusten ar- saan kantaa tarkastelujen sisältöön. viointityölle. Avoimesti nähtävillä 10 keväällä 2014 26 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 - maankäyttövaihtoehdot:$ Aurinko 1 27 28 25 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 - maankäyttövaihtoehdot: Aurinko 2 3 15 12 Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdoista 7 14 1 11 $ 6 ! 8 ja vaikutusten arvioinnista koostettu ra- 9 27 $ 26 5 4 ! 9 ! ! 21 $ portti asetettiin nähtäville julkisesti hel- 2 22 ! 24 $ $ ! !! $ ! 18 23 o $ 25 mikuussa 2014. Lausunnot saatiin kai- !! $ 19 7 10 20 !! kista Pirkanmaan kunnista ja kuudelta 6 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 - maankäyttövaihtoehdot:22 Planeetat Ydinkaupunkiseudun 12 muulta viranomaistaholta. Raportista 21 kunta- tai alakeskus 3 17 1 Järjestelyratapiha 23 Valtakunnanosakeskus / 9 !! 11 saatiin yhteensä 86 palautetta. maakuntakeskus 15 5 Joukkoliikenteen !! 4 $ Asemakaavoitettu alue $ 5 $ 2 km laatukäytävä 14 0 $ 8 $ 4 27 Asemakaavoittamaton Hyvä maakunnallinen Rautatieasema ! taajama bussiyhteys o ! 2 !$ 26 ! Kehän suuntainen Viherverkko joukkoliikenneyhteys18 !! Rautatie Vesistö Uusi raideliikenteen Tieverkko ! $asema / seisake !! Raideliikenteen yhteystarve Vaihtoehdoista o Lentoasema $ $ 19 !! 25 Tieliikenteen yhteystarve !! $ perusratkaisuihin Uusi / merkittävästi täydennettävä asuinalue 1 !! 7 !! !! Uusi / merkittävästi MKV 28.4.2014 kehitettävä työpaikka-alue6 !! 10 22 !! !! 21 0 2 4 5 Raportin tulosten sekä saadun palaut- [ Aluemerkintöjen kokoa ei ole suhteutettukm suoraan alueen pinta-alaan tai suunniteltuun mitoitukseen ] 17 12 !! 23 1 16 3 Rautatieasema9 teen pohjalta muodostettiin seutukohtai- !! Asemakaavoitettu alue 11 ! ! Valtakunnanosakeskus / Rautatie $ $ !! maakuntakeskus Ydinkaupunkiseudunset johtopäätelmät, joissa otetaan seu- 5 Asemakaavoittamaton 15 $ kunta- tai alakeskus $ taajama 8 o Tieverkko 4 14Joukkoliikenteen o Viherverkko duittain kantaa mm: 2 $laatukäytävä Järjestelyratapiha Lentoasema 18 !! Vesistö Hyvä maakunnallinen • liikennejärjestelmään ja joukkoliiken- Pirkanmaan maakuntakaava 2040 - maankäyttövaihtoehdot: Tähdet $ bussiyhteys 1 Uusi / merkittävästi$ 19 neratkaisuihin täydennettävä asuinalue!! 27 $ 26 $ Raideliikenteen yhteystarve • yhdyskuntarakenteen kehittämissuun- Uusi / merkittävästi Kehän suuntainen kehitettävä työpaikka-alue joukkoliikenneyhteys $ 28 Tieliikenteen yhteystarve 13 0 !! 25 tiin 2 10 !! Uusi raideliikenteen 4 5 [ Aluemerkintöjen kokoa ei ole suhteutettu suoraan alueen pinta-alaan tai suunniteltuun mitoitukseen ] 7 asema / seisake km $ • kuntakeskusten rooliin 16 17 6 Rautatieasema 3 1 • työpaikka-alueiden profilointiin 22 21 $ 15 Asemakaavoitettu alue Rautatie 9 23 24 $ 14 • kaupan sijoittumiseen yhdyskuntara- 5 $ 8 $ 4 Tieverkko Asemakaavoittamaton Valtakunnanosakeskus / $ $ o taajama maakuntakeskus kenteessa 2 o Viherverkko 18 Ydinkaupunkiseudun Lentoasema kunta- tai alakeskus Joukkoliikenteen $ • kansainvälisten yhteyksien vahvista- laatukäytävä Vesistö $ 19Järjestelyratapiha miseen 1 Hyvä maakunnallinen Uusi / merkittävästi bussiyhteys 20 täydennettävä asuinalue • luonnonvaratalouden kehittämiseen Uusi / merkittävästi $ Raideliikenteen yhteystarve kehitettävä työpaikka-alue 17 0 2 4 5 km !! [ Aluemerkintöjen kokoa ei ole suhteutettu suoraan alueen pinta-alaan$ tai Tieliikenteensuunniteltuun yhteystarve mitoitukseen ] Uusi raideliikenteen asema / seisake Rautatieasema Asemakaavoitettu alue Valtakunnanosakeskus / Ydinkaupunkiseudun maakuntakeskus kunta- tai alakeskus Rautatie Asemakaavoittamaton taajama Joukkoliikenteen laatukäytävä Tieverkko Viherverkko o Hyvä maakunnallinen Lentoasema Vesistö bussiyhteys Uusi / merkittävästi 1 $ Raideliikenteen yhteystarve täydennettävä asuinalue Uusi / merkittävästi $ Tieliikenteen yhteystarve kehitettävä työpaikka-alue [ Aluemerkintöjen kokoa ei ole suhteutettu suoraan alueen pinta-alaan tai suunniteltuun mitoitukseen ] Pirkanmaan perusratkaisut Perusratkaisuilla tähdätään koko Pirkanmaan • Maankäytön suunnittelussa varaudu- kehittämiseen, turvaamalla niin taajamien taan läntisen ratayhteyden toteutta- kuin maaseudun kehittymismahdollisuudet. miseen ja järjestelyratapihan siirtoon. Myös Puskiaisten oikaisun (vt 3) ja • Maakuntakaavan perusratkaisuissa tu- Tampereen 2-kehän toteuttamiseen keudutaan pääosin Aurinko 2-vaihtoeh- valmistaudutaan. toon, joka tiivistyvän ydinkaupunkiseu- • Eteläisen, pohjoisen, lounaisen ja luo- dun ja seutukeskusten lisäksi painottaa teisen Pirkanmaan osalta osalta koko- maakunnan eteläistä, pääradan suun- naisuutta täydennetään sekä Tähdet - taista kasvusuuntaa. että Planeetta –vaihtoehdoissa esite- • Elinkeinoelämän kehittämisen ajurina tyillä ratkaisuilla, jotka tukevat paikal- on Helsinki-Hämeenlinna-Tampere – lisen elinkeinoelämän ja maankäytön kehitysvyöhykkeen kasvu ja potentiaali. kehittämisedellytyksiä. • Ydinkaupunkiseudulla edistetään kah- Pirkanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi den uuden alakeskuksen syntymistä maakuntakaavaluonnoksen laadintaa varten erityisesti Tampereen ja Lempäälän vä- lisellä alueella (Sääksjärvi, Rautahark- tarvittavat kaavan perusratkaisut kevätkoko- ko-Lakalaiva). uksessaan 2014. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Perusratkaisut 28.4.2014 / Ydinkaupunkiseudun liikennejärjestelmä Joukkoliikenteen laatukäytävä Raitiotien 1. vaihe Raitiotien mahdollinen jatkolinja Lähijunaliikenne Kunta- tai alakeskus Kaukojuniin perustuva raideliikenne Uusi alakeskus Uusi ratayhteys Henkilöliikenteen asema Mahdollinen henkilöliikenne uudella radalla 2-kehä (jatko Lentolasta vt9:lle optiona) Lähiliikenteen seisake VT3 oikaisu maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/ Nalkalankatu 12, PL 76, 33201 Tampere Puhelin (03) 248 1111, Fax (03) 248 1250 Email: [email protected] www.pirkanmaa.fi.
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Welcome to HAMK 2018-2019
    Welcome to HAMK 2018-2019 Table of Content WELCOME TO HÄME UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ........................................................................... 1 HAMKO – THE STUDENT UNION OF HÄME UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ......................................... 2 1. FINLAND .................................................................................................................................................... 3 Finland in Figures ...................................................................................................................................... 4 Climate ...................................................................................................................................................... 4 Currency and Banks .................................................................................................................................. 4 Electricity .................................................................................................................................................. 4 Transportation .......................................................................................................................................... 5 Shopping and Cost of Living ..................................................................................................................... 6 2. FINNS, FINNISH LANGUAGE AND CULTURE .............................................................................................. 9 Finnish Language ...................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Local Food in Municipal Catering Ņ a Survey of Local Food Purchasing in Finnish Municipalities
    Eija Muukka, Leena Kuosmanen, Meeri Ylinampa, Ulla Blomquist, Irma Kärkkäinen, Kirsi Malaska, Taira Soininen, Jukka Soininen Local Food in Municipal Catering ņ A Survey of Local Food Purchasing in Finnish Municipalities ABSTRACT SAVO VOCATIONAL COLLEGE EkoCentria Eija Muukka, Leena Kuosmanen, Meeri Ylinampa, Ulla Blomquist, Irma Kärkkäinen, Kirsi Malaska, Taira Soininen, Jukka Soininen Report, 52 p. September 2008 Keywords: catering services in municipalities, public foodstuff procurement, tendering, local food, organic, Portaat Luomuun, EkoCentria, Lähikeittiöhanke, telephone survey This report is the first published report on the use of local food in almost all of Finland’s municipalities, and covers the use of local food products in public municipality catering fairly comprehensively. The report presents the results of a telephone survey for the catering managers of Continental Finland. The survey was a part of EkoCentria’s Sustainable Catering in Public Services Project in 2007 and was carried out by Local Food Advisors. The number of participating municipalities totals to 366, which is 92 % of municipalities in Continental Finland. The first hypothesis of the report was that the ratio of local products acquired is larger when the procurer is not part of any procurement circle. The second hypothesis was that preparing food from local ingredients is easier for kitchens that prepare fewer meals. Interviews were used to learn which foodstuffs in public catering come from local suppliers, are they put out to tenders separately and by whom, or are they acquired without tendering. The report takes a look at factors that enable and factors that reduce the usage of local food items. In addition, a search for kitchens that have cut their bulk purchases in order to favor local foodstuffs was conducted.
    [Show full text]
  • Suomen Palloliiton Ansiomerkit R
    -- -- SPL:n Joensuun piiri: Alands Bolldistrikt: Suomen Palloliiton ansiomerkit Erotuomarikerho Pallopuntari Eckerö Idrottsklubb Ilomantsin Pallo -75 Finströms Boll-o. Idrottssällskap Joensuun Maila-Pojat Ha=arlands Idrottsklubb 1. F. Finströms Kamraterna Joensuun Pallo-Pojat I Kunniapuheenjohtaja: Joensuun Palloseura 1. F. Fram Joensuun Pallo-Toverit 1. F. Kamraterna J uuan Palloseura 1. F. Kasbergskamraterna E. von Frenckell. ! Karelian Pallo 1. F. Start II Kunniajäsenet: Liperin Taimi 1. F. Östernäskamraterna i Niemisen Urheilijat Jomala Idrottsklubb 1. A. Johansson (t), Ruotsi, 2. 1. Kornerup (t), Ruotsi, 3. 1. Fulda (t); Venäjä, Nurmeksen Sepot Lemlands Idrottsförening 4. A. Bertram (t), Venäjä, 5. K. Soinio (t), 6. T. Tegner, Ruotsi, 7. 1. Fredriksen, Outokummun Vesa Sunds Idrottsförening Tanska, 8. E. Eriksson (t), Ruotsi, 9. W. Flander (t), 10. E. von Frenck!ill., 11. J. Palloseura Hurtat Alands Bolldomare Suomela, 12. K. Alakari (Ahlgren). 13. H. Valpas, 14. J. W. Walden (t), 15. Niilo 13 seuraa. 13 seuraa. Koskinen, 16. Kalle Altti, 17. Väinö Heikkinen, 18. Osmo P. Kartrunen. " UI Ainaiset jäsenet: r I 1. E. von Frenckell, 2. 1. Tanner (t), 3. W. Flander (t), 4. A. Blomberg (t), 5. 1. Oestrup (tl. Tanska, 6. P. Skou (t), Norja, 7. S. Almqvist, Ruotsi, 8. F. Linne­ I mann (t), Saksa, 9. H . Meisl (t), Itävalta, 10. K. Karvonen (tl. 11. B. Sjöström (tl, l2. T. Torruvuori (tl. 13. K. Middelboe (t), Tanska, 14. L. Fredriksen, Tanska, I l5. A. Englund (t), 16. C. Lindberg (tJ. 17. W. Qvist (tl, 18. J. Suomela, 19. H. Valpas, 20. 1. Mäkinen (t), 21. N. Koskinen, 22. G. Aström (t), 23.
    [Show full text]
  • 036-Bengtsson-Finlan
    Unequal poverty and equal industrialization: Finnish wealth, 1750–1900 Erik Bengtsson., Anna Missiaia, Ilkka Nummela and Mats Olsson For presentation at the First WID.world Conference, Paris, 14-15 December 2017 Preliminary! All comments welcome 9 918 words, 10 tables, 3 figures Abstract This paper presents for the first time estimates of wealth and its distribution for Finland from 1750 to 1900. Finland is a highly interesting case for historical inequality studies, as a poor and backward European country which embarked on industrialization only in the late nineteenth century. This gives us the opportunity to re-consider common theories and arguments about the relationships between economic growth and inequality. Using wealth data from probate inventories, we show that Finland was very unequal between 1750 and 1850, with the top decile owning about 85 per cent of total wealth. This means that Finland was more unequal than much more advanced economies such as Britain, France and the US, which goes against the common assumption of poorer economies being more equal. It was also more unequal than its most immediate term of comparison, Sweden. Moreover, when industrialization took off in Finland and contra the commonplace assumption of industrialization increasing inequality (see the Kuznets Curve and its later developments), inequality started a downward trajectory where the share of the top decile decreased from 87 per cent in 1850 to 77 per cent in 1900, 71 per cent in 1910 and 64 per cent in 1920. We show that the high inequality from 1750 to 1850 is driven from the bottom, by a large share of the population owning nothing or close to nothing of value, while economic development after 1850 is pro-equality since the ownership of forests, since long in the hands of the peasantry, provided new export opportunities as pulp and paper became very valuable.
    [Show full text]
  • TEHOTA-Projekti
    TEHOTA-projekti Loppuraportti Riitta Luoto Jani Raitanen Matti Hakama Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 7/2003 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 7/2003 TEHOTA-PROJEKTI LOPPURAPORTTI Riitta LUOTO, Jani RAITANEN, Matti HAKAMA Tampereen yliopisto Terveystieteen laitos Tampere 2003 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 2000 33521 TAMPERE ISBN 951-667-070-9 ISSN 1238-2639 Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2003 KUVAILUSIVU 10.4.2003 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA THE PUBLICATION SERIES OF PIRKANMAA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun nimi: TEHOTA-projekti, loppuraportti Tekijä/tekijät: Riitta Luoto, Jani Raitanen, Matti Hakama Julkaisun numero: Kokonaissivumäärä: 7/2003 13 s. + liitteet, (yht. 52 s.) ISSN 1238-2639 ISBN 951-667-070-9 Julkaisupaikka: Tampere Julkaisija: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Julkaisun luokitus: Alueelliset hoito-ohjelmat ja menettelytapaohjeet Kehittämisprojektien loppuraportit Selvitykset ja tutkimukset Muut Tiivistelmä: Pirkanmaan TEHOTA-hankkeen tarkoituksena oli tuottaa alueittaista perustietoa ja ennusteita sopimusohjausjärjestelmän osapuolia varten. Projektista on ilmestynyt 2 aiempaa raporttia vuonna 2001 ja 2002. Loppuraportin tarkoituksena oli tuottaa tarkempia kunnittaisia ja tilaajarenkaittaisia ennusteita, arvioida ikärakenteen ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta ennusteisiin ja koota koko TEHOTA-projektin johtopäätökset. Ennustettu hoidontarve vaihtelee Pirkanmaalla sen mukaan, mistä kansanterveysongelmasta on kyse. Ikärakenne selittää enintään puolet kuntien ja kolme neljäsosaa
    [Show full text]
  • Säädk 199/2001
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1443—1445 SISÄLLYS N:o Sivu 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista ............................. 3989 1444 Opetusministeriön asetus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eräistä suoritteista perittävistä maksuista .................................................................................. 3992 1445 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista .................................................. 3994 N:o 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1§ 2) arkistolaitoksen omien ja arkistolaitok- sessa säilytettävien muiden viranomaisten tai Maksuttomat suoritteet seurakuntien arkistojen perusteella muuta kuin 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua virallista Arkistolaitoksen hallussa olevan aineiston tarkoitusta varten annettavat oikeaksi todis- ja hakemistojen käyttö arkiston tiloissa on tettavat jäljennökset, todistukset, otteet tai maksutonta. muut selvitykset, joista peritään oheisesta Maksuttomia ovat lisäksi tarkastukset, lau- maksutaulukosta ilmenevät kiinteät maksut. sunnot ja päätökset, joista on säädetty arkis- Henkilötietolain (523/1999) 35 §:n mukai- tolaissa (831/1994) sekä arkistolaitoksen set kansallisarkiston päätökset ovat maksul- omien ja siellä säilytettävien muiden viran-
    [Show full text]
  • Kangasala Sahalahti Muinaisjäännösinventointi 2011
    1 Kangasala Sahalahti muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot ................................................................................................ 4 Inventointi ................................................................................................. 5 Yleiskartat ................................................................................................. 6 1800-luvun pitäjänkartat .................................................................... 7 Kohdekartat alueittain ............................................................................ 11 Muinaisjäännökset .................................................................................. 16 1 SAHALAHTI SEPPÄLÄ ................................................................ 16 2 SAHALAHTI KALLIOMÄKI ........................................................... 17 3 SAHALAHTI PAPPILA .................................................................. 18 4 SAHALAHTI SAARIOINEN ........................................................... 18 5 SAHALAHTI SOLINKI ................................................................... 19 6 SAHALAHTI MÄKIPÄÄ ................................................................. 19 7 SAHALAHTI HEIKKILÄ ................................................................. 20 8 SAHALAHTI HOLMA .................................................................... 20 9 SAHALAHTI KIRKKOSILLANOJA ...............................................
    [Show full text]
  • Alajärvi Kannattavuusselvitys
    Esiselvitys biokaasutuotannon lähtökohdista ja kannattavuudesta Keuruun/Ylä-Pirkanmaa-alueella Loppuraportti 14.2.2013 Loppuraportti Keuruun ja Ylä-Pirkanmaan biokaasuhankkeen esiselvitys Sisällys 1. Lähtökohta ....................................................................................... 3 2. Katsaus alan lainsäädäntöön ................................................................... 4 2.1 Jätelaki ......................................................................................... 5 2.2 Kaatopaikka-asetus ........................................................................... 6 2.3 Ympäristösuojelulaki ......................................................................... 7 2.4 Sivutuoteasetus ............................................................................... 7 2.5 Puhdistamo- ja biojätedirektiivi ............................................................ 8 2.6 Lannoitelainsäädäntö ........................................................................ 8 3. Biokaasulaitosprosessi .......................................................................... 9 3.1 Biokaasulaitosprosessien yleiskuvaus ...................................................... 9 3.2 Biokaasuprosessissa syntyvät jakeet ja hyödyntäminen ................................ 13 3.2.1 Mädäte, humus, rejektivesi .............................................................. 13 3.2.2 Biokaasu .................................................................................... 14 4. Keuruun ja Ylä-Pirkanmaan biokaasulaitoshanke – lähtötietojen
    [Show full text]
  • Alkoholi Ja Huumeet Alueittain Vuonna 2004
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Julkari Tilastotiedote • Statistikmeddelande • 32/2005 Suomen virallinen tilasto 23.1.2006 Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Sosiaaliturva 2005 Socialskydd Social Protection Alkoholi ja huumeet alueittain vuonna 2004 Alkohol och narkotika regionvis år 2004 Alkoholijuomien kulutus Alkoholijuomien kokonaiskulutus sadan prosentin alkoholina oli 53,7 miljoonaa litraa vuonna 2004. Asukasta kohti laskettuna kokonaiskulutus oli 10,3 litraa. Vuoteen 2003 verrattuna kulutus kasvoi 10,1 prosenttia. Kristiina Kuussaari Kokonaiskulutus sisältää alkoholijuomien sekä tilastoidun että tilastoi- +358 9 3967 2476 mattoman kulutuksen. Ritva Hein +358 9 3967 2494 Alkoholijuomien tilastoitu kulutus oli 42,8 miljoonaa litraa sadan prosen- Pirita Uutela +358 9 3967 2366 tin alkoholia vuonna 2004. Asukasta kohti alkoholijuomien tilastoitu ku- Ari Virtanen lutus oli 8,2 litraa sadan prosentin alkoholia. Tämä oli 0,5 litraa enemmän +358 9 3967 2378 kuin edellisenä vuonna. Vuodesta 1995 lähtien alkoholin tilastoitu kulutus Sirpa Virtanen asukasta kohti on lisääntynyt (kuvio 1). +358 9 3967 2495 Lennart Wahlfors (STTV) Kuvio 1 - Figur 1. +358 9 3967 2717 Alkoholijuomien tilastoitu kulutus asukasta kohti lääneittäin 100 %:n alkoholina 1990–2004 Registrerad alkoholkonsumtion per invånare i 100-procentig alkohol länsvis 1990–2004 Sähköposti: [email protected] Asukasta kohti, litraa - Per invånare, liter Tilastoitu kulutus - [email protected]
    [Show full text]
  • General Agreement on Tariffs and Trade
    GENERAL AGREEMENT ON RESTRICTED IMC/INV/9/Rev.5/Add.l 22 March 1993 TARIFFS AND TRADE Arrangement Regarding Bovine Meat Original: English INTERNATIONAL MEAT COUNCIL Inventory of Domestic Policies and Trade Measures and Information on Bilateral, Plurilateral or Multilateral Commitments Reply to Part G of the Questionnaire * FINLAND Addendum The participants have agreed to provide information concerning their domestic policies and trade measures including bilateral and plurilateral commitments on the basis of Parts G and H of the Questionnaire (Rule 16 of the Rules of Procedure). The documents containing replies to these parts of the Questionnaire are circulated under the symbol IMC/INV; they are revised as and when changes are notified. This set of documents constitutes the inventory of all measures affecting trade in bovine meat, including commitments resulting from bilateral, plurilateral and multilateral negotiations, which the Council has instructed the Secretariat to draw up and keep up to date, under the provisions of Article III of the Arrangement (Note to Article III of the Arrangement and Rule 18 of the Rules of Procedure). •'I Participants will find attached the list of export establishments in the meat branch in Finland. 93-0395 IMC/INV/9/Rev.5/Add.l Page 2 Ministry of Agriculture and Forestry Veterinary and Food Department 27 January 1993 LIST OF EXPORT ESTABLISHMENTS IN THE MEAT BRANCH IN FINLAND Establishments listed below are approved by the Veterinary and Food Department of the Finnish Ministry of nyi ILU i lure ami ruresiry as expuri ejiaui 1 S MIIICII 15 . Category* (exp. on page 7) Special Approval Establishment/ approval and No.
    [Show full text]
  • Grundstöd: Stödregionsreform, Upphävande Av Stödrättigheter Och Överföringar Av Stödrättigheter Åren 2014 Och 2015 / Bilaga Dnro 3727/55/2014
    Grundstöd: stödregionsreform, upphävande av stödrättigheter och överföringar av stödrättigheter åren 2014 och 2015 / Bilaga Dnro 3727/55/2014 Uppdatering 24.3.2015, C-region: 508 Mänttä-Vilppula (506 Mänttä, 933 Vilppula ). Uppdatering 18.2.2015, AB-region: 609 Björneborg (537 Noormarkku, 413 Lavia) ja 423 Lieto (838 Tarvasjoki). C-region: 297 Kuopio (919 Vehmersalmi, 227 Karttula, 534 Nilsiä, 476 Maaninka). GRUNDSTÖD Kommunerna i de nya stödregionerna för grundstöd: AB-region: 020 Akaa (864 Toijala, 928 Viiala, 310 Kylmäkoski), 016 Asikkala, 018 Askola, 019 Aura, 035 Brändö, 043 Eckerö, 049 Esbo, 050 Eura (262 Kiukainen), 051 Eurajoki, 060 Finström, 061 Forssa, 062 Föglö, 065 Geta, 075 Fredrikshamn (917 Vehkalahti), 076 Hammarland, 078 Hangö, 079 Harjavalta, 081 Hartola, 082 Hattula, 086 Hausjärvi, 111 Heinola (088 Heinola, 089 Heinolan mlk), 091 Helsingfors, 098 Hollola, 102 Huittinen (913 Vampula), 103 Humppila, 106 Hyvinge, 283 Hämeenkoski, 108 Hämeenkyrö, 109 Tavastehus (083 Hauho, 210 Kalvola, 401 Lammi, 692 Renko, 855 Tuulos), 142 Iitti, 143 Ikaalinen, 153 Imatra, 149 Ingå, 165 Janakkala, 169 Jokioinen, 170 Jomala, 177 Juupajoki, 181 Jämijärvi, 186 Järvenpää, 202 S:t Karins (602 Piikkiö), 211 Kangasala (730 Sahalahti, 289 Kuhmalahti), 214 Kankaanpää, 224 Karkkila, 235 Grankulla, 322 Kimitoön (040 Dragsfjärd, 243 Kimito, 923 Västanfjärd), 245 Kervo, 257 Kyrkslätt, 271 Kokemäki, 284 Koski, 285 Kotka, 286 Kouvola (754 Anjalankoski, 044 Elimäki, 163 Jaala, 306 Kuusankoski, 909 Valkeala), 291 Kuhmoinen, 295 Kumlinge, 304 Kustavi, 316
    [Show full text]